Mitä eteläkarjalaisille kuuluu? - EKSOTEn alueellisen terveys- ja hyvinvointi (ATH) tutkimuksen tulokset

Transkriptio

1 Lappeenranta Mitä eteläkarjalaisille kuuluu? - EKSOTEn alueellisen terveys- ja hyvinvointi (ATH) tutkimuksen tulokset Jukka Murto, tutkija Risto Kaikkonen, kehittämispäällikkö THL / Murto & Kaikkonen 03/2013 1

2 Mihin Etelä-Karjalassa ja sen osa-alueilla tarvitaan tietoa väestön terveydestä, hyvinvoinnista ja palveluiden käytöstä? Asukkaiden terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen on kunnan perustehtävä! Parhaiten tätä elinvoimaisuutta voidaan edistää, kun suunnittelun ja päätöksenteon pohjana on luotettavaa aluetasoista ja väestöryhmittäistä tietoa asukkaiden, ei vain palveluita käyttävien terveydestä, hyvinvoinnista ja palveluiden käytöstä sekä niihin vaikuttavista tekijöistä. Tietoa tarvitaan palvelutarpeen arviointia, toimien kohdentamista, resurssien ohjausta ja tavoitteiden toteutumisen seurantaa varten. Uusi Terveydenhuoltolaki ( 12) velvoittaa kuntia seuraamaan väestönsä terveydentilaa väestöryhmittäin THL / Murto & Kaikkonen 03/2013 2

3 Tietoperustainen päätöksenteko Evidence based policy making Päätöksentekoa ohjaa halu monipuoliseen tiedon hyödyntämiseen Päätöksentekoa suunnataan toiminnalliset tavoitteet voidaan asettaa seuranta-, arviointi- ja tutkimustietoon perustuen Päätöksentekoon tarvitaan Useista tietolähteistä poimittuja koonnoksia, koosteita, selvityksiä, tilastoraportteja Tietojalosteita, joissa numeroille annettu merkitys ja tulkinta Päätöksissä tarvitaan Työkaluja ja keinoja kuvaamaan päätöstä koskevat skenaariot Päätöksenteon läpinäkyvyyttä niitä jälkikäteen arvioitaessa THL / Kaikkonen 6/2012 3

4 Mihin Etelä-Karjalassa ja sen osa-alueilla tarvitaan tietoa väestön terveydestä, hyvinvoinnista ja palveluiden käytöstä? Asukkaiden terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen on kunnan perustehtävä! Parhaiten tätä elinvoimaisuutta voidaan edistää, kun suunnittelun ja päätöksenteon pohjana on luotettavaa aluetasoista ja väestöryhmittäistä tietoa asukkaiden, ei vain palveluita käyttävien terveydestä, hyvinvoinnista ja palveluiden käytöstä sekä niihin vaikuttavista tekijöistä. Tietoa tarvitaan palvelutarpeen arviointia, toimien kohdentamista, resurssien ohjausta ja tavoitteiden toteutumisen seurantaa varten. Uusi Terveydenhuoltolaki ( 12) velvoittaa kuntia seuraamaan väestönsä terveydentilaa väestöryhmittäin THL / Kaikkonen & Murto 03/2013 4

5 Tähän pitäisi vaikuuttaa kaiketi? THL / Kaikkonen & Murto 03/2013 5

6 Saappaat savessa kokemuksia kunta/alueyhteistyöstä TEROKA, INDI, ATH, LATE jne. alueyhteistyön pohjalta tiedämme: Aluekohtainen tieto puhuttelee päätöksentekijöitä Tiedolla herättely toimii Tietojen helppo lähestyttävyys tärkeää Muodostuu laajat ja monipuoliset verkostot, yli hallintorajojen Tavoitteet viedään strategioihin, sitoutuminen THL / Kaikkonen 6/2012 6

7 THL: kansallinen kehittämisnäkökulma aluetasoiseen terveyseroseurantaan Väestöön kohdistuvat kyselytiedot tulisi kerätä kansallisesti yhtenäisesti koordinoidulla tavalla Parhaat mahdolliset indikaattorit tärkeimmistä ilmiöistä Tällöin varmistetaan tietojen avoin saatavuus ja niiden hyvä vertailukelpoisuus keskenään ja kartutetaan lisäarvona myös kansallisen tason tietoja Lisäksi samalla tutkimuslaitosyhteistyö tuo ison laitoksen asiantuntijatulkinnan lähemmäksi alueita ja mahdollistaa vuorovaikutuksen Isomman haasteen muodostaa se, että mikäli alueilla kerätään itsenäisesti pieniltä alueilta tietoja, ei em. asioita saavuteta Näistä aluiden tietotarpeia koskevista syistä THL on käynnistänyt uuden tutkimusperinteen Toiminnan tulee olla kiinteässä vuorovaikutuksessa Alueiden kehittämistyö osana kansallista kehittämistyötä (KASTE) ja toisinpäin THL:ssä meneillään olevaan indikaattoriohjelmaan ns. INDI-ohjelmaan, missä on tarkoitus esittää keskeisimmät aluetasoiset indikaattorit ja identifioida tietoaukot. Tietoaukkojen kansallinen paikkaaminen alueita palvellen Moni keskeinen seurattava ilmiö saadaan jatkossa Alueellisesta terveys- ja hyvinvointitutkimus ATH:sta THL / Kaikkonen & Murto 03/2013 7

8 Merkitys- ja tulkintatiedolla suuri rooli Ilmiön merkitys ja tulkinta Määritelmä Vaikutus väestön hyvinvointiin Taloudellinen merkitys Miten ilmiöön kyetään vaikuttamaan Mitä kunnassa/alueilla tulisi tehdä Katso myös seuraavat osoittimet Asiasanat Tekninen kuvaus ja lisätiedot Laskeminen Taustamuuttujat, joiden mukaisissa ryhmissä tulokset esitetään Päivitystiedot Lisätiedot ja käytön rajoitukset Tietoaineisto Viitteet Tiedon saatavuus, luotettavuus, ajallinen kattavuus Yhteystiedot Tietoaineiston yhteystiedot Esimerkki: THL / Kaikkonen & Murto 03/2013 8

9 Väestön terveys- ja hyvinvointiseuranta KANSALLISET REKISTERIT - väestö - elinolot ym. - esim. HILMO, AVOHILMO PALVELUJÄRJESTELMÄN PAIKALLISET TIETOJÄRJESTELMÄT - palvelujen käyttö ja sisältö - esim. Effican, Pegasoksen sisältämät tiedot TUTKIMUKSET - koettu terveys - koettu hyvinvointi - elintavat - palvelutarve - esim. ATH tutkimus HAVAINNOLLISET INDIKAATTORIT + metatiedot + tulkinta - esim. INDI -hanke AINEISTOJEN YHDISTELYT Tutkimushankkeet - esim. THL:n sairastavuusindeksi INDIKAATTORITIETOJEN RAPORTOINTI, JAKELU JA ESITTÄMINEN - esim. SOTKAnet, Terveytemme, TEAviisari, Hyvinvointikompassi ym. Koskinen 2008 (muokattu) THL / Kaikkonen & Murto 03/2013 9

10 THL:lla lakisääteinen rooli terveyden ja hyvinvoinnin seurannassa Kansallisesti merkittävien THL:n väestötutkimusten esittely Riskitekijätutkimukset: Finriski-tutkimusperinne Laaja-alaiset kliinisiä mittauksia sisältävät tutkimukset: Terveys2000- tutkimusperinne Aikuis- ja eläkeikäisen väestön terveyskyselyt(avtk/evtk)- tutkimusperinne Hyvinvointi ja palvelut: HYPA-tutkimusperinne AvoHilmon mahdollisuudet tulevaisuudessa Hyvinvointikompassi: julkaistu ( )! Lasten ja nuorten terveysseurannan kehittäminen LATE Kouluterveyskysely-perinne Uutena avauksena alueiden tietotarpeisiin: ATH-perinne THL / Kaikkonen 6/

11 Mistä hyvinvointi- ja terveys(ero)tietoa on saatavissa? SOTKAnet: Väestörakennetta, hyvinvointia ja terveyttä sekä palvelujärjestelmää koskevia tilastotietoja kaikista Suomen kunnista sekä muilta keskeisiltä aluetasoilta. -Ei sosiaaliryhmittäin +Sisältää merkittävän määrän terveyserorelevanttia tietoa mm. elinoloista työttömyydestä, pienituloisuudesta jne. Terveytemme: Tietoa väestöryhmien välisistä terveyseroista. Rajattu määrä kansanterveyden kannalta merkityksellisiä terveysosoittimia +liki kaikki tiedot alueittan sosiaaliryhmittäin (koulutuksen mukaan) -Rajallinen alueellinen kattavuus: ei kuntatasolle kuin suurimmissa kaupungeissa TEA-viisari: kertoo terveyden edistämisaktiivisuudestanne +Kattavasti tietoja eri alueilta -Tuottaja arvioi itseään ja vastaajissa variaatioita Hyvinvointikompassi: valitut indikaattorit alueille ATH-kytkös Muut tieto/raportointilähteet: Tilastokeskus, KELA, Findikaattori, TEHO.. +Kattavasti tietoja vertailtavassa muodossa -Ei väestöryhmittäin THL / Kaikkonen & Murto 03/

12 THL / Kaikkonen 6/

13 THL:n sairastavuusindeksi: Tavoitteena kuntien välisten sairastavuuserojen kuvaaminen mahdollisimman kattavasti nimenomaan sairauksien yleisyyttä kuvaavien tietojen perusteella Kokoaa yhteen useiden kansallisten rekistereiden tietoa 7 keskeisen sairausryhmän yleisyydestä kunnissa 13

14 THL:n sairastavuusindeksi: Sairausryhmien painotus indeksissä perustuu niiden merkitykseen a) kuolleisuuden, b) työkyvyttömyyden, c) elämänlaadun vajeen ja d) terveydenhuollon suorien kustannusten näkökulmasta Yleisindeksin lisäksi myös sairausryhmittäiset indeksit sekä vain yhden näkökulman huomioon ottavat indeksit; sekä ikävakioidut että vakioimattomat luvut 24:n indeksin sarja (2*(1+7+4) lukua) 14

15 Muuta tärkeää THL:n teemapalvelut kokoavat aihepiirejä yhteen: : terveyseroasiaa : lasten asiaa Sähköinen hyvinvointikertomus, KASTE-työtä : pohjautuu SotkaNetin tietoihin, PROSESSIn kuvaaminen! 3/22/2013 THL / Kaikkonen 10/

16 Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen sekä niissä havaittavien [sosiaaliryhmien välisten] erojen kaventaminen (kunnat, alueelliset sekä kansalliset toimijat) edellyttää toimenpiteitä kaikilla seuraavilla osa-alueilla: Tavoitteen asettelu: strategiat, ohjelmat, poliittinen sitoutuminen Yhteistyö: rakenteet, vastuut, työnjako Tieto, seuranta ja arviointi Tavoitteen asettelu: strategiat, ohjelmat, poliittinen sitoutuminen Tietoa, seuranta ja arviointi: tieto päätöksenteon, kehittämistyön, ja seurannan ja arvioinnin perustana Yhteistyötä (ylihallinnollista, monitoimijaista): rakenteet, vastuut, työnjako Toimenpiteitä: kehittämishankkeet, palvelut, kohdentaminen Tiedosta toimintaan: kehittäminen, palvelut, kohdentaminen THL / Kaikkonen & Murto 03/

17 Tieto keskiössä, jolloin sen pitää olla avointa eri tarpeisiin TUTKIMUS DATA THL / Kaikkonen & Murto 03/

18 Tietoperusteinen päätöksenteko THL / Kaikkonen & Murto 03/

19 Väestöryhmittäiset terveyserot Aiemmin niukasti, THL:n maamu-tutkimuksen osalta jo enemmän venäläis- somali- ja kurditaustaisista THL / Kaikkonen & Murto 03/

20 Lähde: Sihvonen A-P ym THL / Kaikkonen 6/

21 Nykyään meillä Suomessa Terveyden ja hyvinvoinnin alueellisia ja kunnallisia seurantatietoja tarvitaan Kunnat tarvitsevat väestöryhmittäistä tietoa vaikutettavissa olevista ilmiöistä palvelutarpeen arviointia, toimien kohdentamista, resurssien ohjausta ja tavoitteiden toteutumisen seurantaa varten. Lainsäädäntö velvoittaa kunnat seuraamaan väestönsä terveydentilaa ja siihen vaikuttavia tekijöitä väestöryhmittäin. (Kansanterveyslaki, 2006, 14 1a; Terveydenhuoltolaki 12, HE 90/2010, voimaan ) SHP:n rooli korostunut kuntien suuntaan (Terveydenhuoltolaki 34-36) Nykyinen tilanne on huono Väestökyselytietoihin perustuvia tietoja esimerkiksi elintavoista ja kansalaisten omista kokemuksista ei useimmiten ole saatavissa kuntatasolla tai edes aluetasolla. (myös lasten 0-13-vuotiaiden terveysseurannassa merkittäviä puutteita) Saatavilla olevat lähinnä rekistereihin perustuvat seurantatiedot eivät yleensä kuvaa tilannetta väestöryhmittäin. Kansallisissa terveysohjelmissa seurattaviksi esitettyjä osoittimia on runsaasti, ja samaa ilmiötä koskevat seurantasuositukset ovat keskenään osin ristiriitaisia. Seurantaosoittimien tulkinnassa tarvittava asiantuntemus on monissa kunnissa riittämätön. Näistä syistä kunnat eivät nykyisin suoriudu lakisääteisestä velvoitteestaan seurata väestönsä terveyttä. Kunnat tarvitsevatkin tukea terveys- ja hyvinvointiseurannan järjestämisessä THL / Kaikkonen & Murto 03/

22 Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus, ATH THL / Kaikkonen & Murto 03/

23 Tavoitteet ja merkitys Alue- ja kuntatoimijoiden sekä muiden sidosryhmien hyvä yhteistyö THL:n terveyden ja hyvinvoinnin osaamisen kanssa on paras tapa vahvistaa niin paikallista kuin kansallista terveys- ja hyvinvointiseurantaa. Luotettavan väestöryhmittäisen tiedon ja seurannan avulla voidaan pätevästi suunnitella palveluja ja muita väestön terveyttä ja hyvinvointia edistäviä toimia ja arvioida niiden vaikuttavuutta, jatkossa myös aluetasolla. Aikuisväestöä koskien tätä varten on käynnistetty THL:ssä uusi tutkimusperinne Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus ATH, jonka keskeisin tehtävä on: THL / Kaikkonen & Murto 03/

24 Tavoitteet Toteuttaa kansallisesti koordinoidusti alue- ja kuntakentän sekä kansallisen tason toimijoita palveleva ja riittävän nopea monitorointi päätöksenteolla vaikutettavissa olevista ilmiöistä vuosina tarkastellaan kokemuksellisia ja henkilöitä koskevia asioita ja ilmiöalueita, joista ei saada tietoja rekistereistä kehitetään väestötutkimusten raportointia edelleen huomioiden jo tehty kehittämistyö verkostoitua alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti Tuoda esille alueellisia eroja, joka palvelee keskeisesti myös kansallisen tason tietotarpeita ja mahdollistaa uusien innovaatioiden syntymistä. alueellisia eroja vaikutettavissa olevista tekijöistä ei ole raportoitu luotettavalla tavalla aiemmin johtuen riittämättömästä otoskoosta, nyt niitä tuotetaan paikkatietojen hyödyntäminen keskeistä monitieteisessä yhteistyössä uusien aluerakenteiden huomioiminen mahdollistettava Raportoitavien tietojen tuottaminen aina myös väestöryhmittäin aineiston sallimissa rajoissa sukupuolittain, ikäryhmittäin, sosiaalisen aseman mukaan (koulutus ym.) muiden tärkeiksi identifioitavien taustamuuttujien mukaan (sosiodemografiset tekijät ym.) THL / Kaikkonen & Murto 03/

25 Näin toimien ATH-tutkimuksessa erityisesti: Kerätään seurantatietoa sellaisista terveyden edistämistoimien suuntaamisen ja vaikuttavuuden arvioinnin kannalta keskeisistä ilmiöistä, joista ei saada tietoa rekistereistä Kehitetään samalla tutkimuksen eri vaiheiden teknistä toteutusta käsityötä minimoivalla ja nopeaan raportointiin tähtäävällä tavalla Luodaan kunnille/kuntayhtymille edellytykset: seurata väestönsä ja sen osaryhmien terveyttä ja hyvinvointia terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä, verrata omia tietojaan muiden alueiden tietoihin koko maan tilanteeseen asetettuihin tavoitteisiin THL / Kaikkonen & Murto 03/

26 Tutkimme päätöksenteolla vaikutettavissa olevia asioita ja ilmiöitä Osallisuutta, hyvinvoinnin kokemista, onnellisuutta, palveluiden tarpeidenmukaista saatavuutta ei saada rekistereistä Elintapoja ei saada rekistereistä Monia keskeisiä hyvinvoinnin vajeita voidaan ennaltaehkäistä parhaiten edistämällä hyvinvoinnin keskeisiä osatekijöitä, eli riskitekijöitä Diabetestakaan ei vähennetä parantamalla, tehostamalla ja kehittämällä diabeteksen hoitoketjua Vaan pitää vähentää sen riskitekijöitä Niitä saadaan ATH:sta Palveluita ei siis tulisi niinkään kehittää prosessinäkökulmasta, vaan väestön tarpeesta THL / Kaikkonen & Murto 03/

27 ATH-organisaatiokaavio 2012 Eläketurvakeskus KELA THL / Kaikkonen 27 & Murto 03/2013

28 Keskeisiä prosessia koskevia haasteita HYVÄ HYVINVOINTIKERTOMUS Prosessin kehittäminen ja erilaisten perinteiden integroiminen projektien luvatussa maassa Kehittäjät ja tutkijat Tiedot, tietolähteet, verkkopalvelut, tutkimustiedot Hankkeet, projektit, hajanaiset resurssit ja vastuutahot Osoittimia, osoittimia, osoittimia niitä on niin kiva miettiä, että mitä valitaan Mitä ne oikeasti tarkoittavat? Miten niitä pitäisi tulkita? Paljon yleistä keskustelua, mutta vähän sisällöllistä pohdintaa ilmiöiden sisällä Tieto on liian spesifiä? Tieto ei puhuttele? Tietoa ei nähdä osana toiminnan kehittämistä? Kentän ääni riittää? THL / Kaikkonen & Murto 03/

29 Valmiit ATH-tulokset Mistä liikkeelle ja missä muodoissa tietoja saa suoraan käyttöönsä? THL / Murto & Kaikkonen 03/

30 THL / Murto & Kaikkonen 03/

31 3. Tee valinnat THL / Murto & Kaikkonen 03/

32 Heti tietoa mihin porautua: valitsin siis pylväskuvan THL / Murto & Kaikkonen 03/

33 Kun valmiit tulokset eivät riitä Turvaudunko tutkimukseen? THL / Murto & Kaikkonen 03/

34 Taulukkoraportti kertoo jakaumatiedot kaikista aineiston muuttujista THL / Murto & Kaikkonen 03/

35 ATH-tutkimussuunnitelman, aineistopyyntölomakkeen runko, 1-2s. Tutkimuksen otsikko Tarkoitus/tavoitteet Tutkimuksessa tarvittavan aineiston kuvaus Tekijät Aikataulu Julkaisumuoto ja- kieli Yhteistyötahot Rahoitus/resurssit Suunnitelma lähetetään sähköpostise osoitteeseen THL / Murto & Kaikkonen 03/

36 ATH-tutkimuksen tuloksia Etelä- Karjalassa THL / Murto & Kaikkonen 03/

37 Tutkimuksen sisältö pääteemoittain Taustatiedot: sosiodemografisia ym. tietoja Elinolot, työolot ja hyvinvointi: tulojen riittävyys, köyhyys, asuinympäristö, asunto, kommunikaatiovälineet ja niiden hyödyntäminen, osallisuus ja yhteisöllisyys, avun antaminen avunsaanti ja avuntarve, työelämä, luottamus Terveys ja hyvinvointi: perustiedot: mm. pituus ja paino, koettu terveys, sairaudet, oireilut, lääkkeiden käyttö, seksuaaliterveys, mielenterveys, onnellisuus, elämänlaatu Toiminta- ja työkyky: fyysinen, kognitiivinen ja sosiaalinen toimintakyky, työkyky Elintavat: ruoka, suuhygienia, liikunta, tupakka, alkoholi ja päihteet, elintapamuutokset, uni Tapaturmat ja väkivalta: liikennetapaturmat, muut tapaturmat, suojaimet ja turvavälineet, kaatumiset, väkivallan tekijätahot, osallisuus väkivaltatilanteisiin Palvelut: terveys- ja sosiaalipalvelut, muut palvelut WHO-QOL: elämänlaatua kuvaavan mittarin 11 osiota kokoavana lopussa THL / Murto & Kaikkonen 03/

38 Vastausaktiivisuus EKSOTE EKSOTE 4000 Kaikki: 52% 75+v: 64% 55-74v: 68% 20-54v: 35% Lappeenranta Imatra Lemi Luumäki Savitaipale Taipalsaari Parikkala Rautjärvi Ruokolahti Imatra 1000 Kaikki: 51% 75+v: 64% 55-74v: 70% 20-54v: 30% Imatra THL / Murto & Kaikkonen 03/

39 Koko Suomea edustava otos Satunnaisotos koko Suomesta Luo vertailupohjan tuloksille ATH syksy 2012 yhteensä suomalaista Myös teidän alueeltanne Lisäksi vuoden 2012 lopussa THL käynnisti ATHtutkimuksen valtakunnalistamisen ensimmäinen vaiheen -> parhaillaan kentällä kansallinen otos juuri nyt! Heistä noin 1200 on pohjalaisia! Kirkkonummi, 3000 lisäotos Pohjois-Karjala lähdössä mukaan vuonna 2013 täydentävällä otoksella! THL / Murto & Kaikkonen 03/

40 TERVEYS JA TOIMINTAKYKY THL / Kaikkonen & Murto 03/

41 Koettu terveys ikäryhmittäin. Etelä-Karjalassa koettu terveys samaa tasoa kuin keskimäärin koko Suomessa THL / Murto & Kaikkonen 03/

42 Matalasti koulutetut kokevat terveytensä huonommaksi kuin korkeasti koulutetut THL / Murto & Kaikkonen 03/

43 Masennusoireilu yleisintä nuorimmassa ikäryhmässä: noin joka kolmannella vuotiaalla esiintynyt masennusoireilua THL / Murto & Kaikkonen 03/

44 Etelä-Karjalassa unettomuus samaa tasoa kuin keskimäärin koko Suomessa THL / Murto & Kaikkonen 03/

45 Masennusoireilu yleisempää vähemmän koulutetuilla, unettomuudessa ei koulutusryhmien välisiä eroja THL / Murto & Kaikkonen 03/

46 Sepelvaltimotaudin osalta tilanne Etelä- Karjalassa samaa tasoa kuin keskimäärin koko Suomessa THL / Murto & Kaikkonen 03/

47 Itse raportoitu kohonnut kolesteroli. Vanhemmissa ikäryhmissä selvästi yleisempää THL / Murto & Kaikkonen 03/

48 Suuhygienian osalta selviä koulutusryhmien välisiä eroja. Korkeammin koulutetut harjaavat useammin hampaitaan kuin vähemmän koulutetut THL / Murto & Kaikkonen 03/

49 TOIMINTAKYKY THL / Kaikkonen & Murto 03/

50 Noin joka viides yli 75-vuotias eteläkarjalainen kokee vaikeuksia arkiaskareista selviämisessä. - matalasti koulutetuilla avun tarve yleisintä THL / Murto & Kaikkonen 03/

51 Noin joka viides eteläkarjalainen arvioi työkykynsä heikentyneeksi THL / Murto & Kaikkonen 03/

52 Matalasti koulutetut arvioivat työkykynsä heikentyneeksi selvästi yleisemmin kuin korkeammin koulutetut THL / Murto & Kaikkonen 03/

53 Alemmissa koulutusryhmissä kokemukset työn fyysisestä rasittavuudesta yleisiä THL / Murto & Kaikkonen 03/

54 Korkeasti koulutuilla kokemukset työn henkisestä rasittavuudesta yleisempiä kuin matalasti koulutetuilla THL / Murto & Kaikkonen 03/

55 Peräti joka kolmas vuotiaista eteläkarjalaisista ei usko jaksavansa työskennellä eläkeikään saakka. Koulutusryhmien välillä erittäin suuria eroja! THL / Murto & Kaikkonen 03/

56 Vähän koulutetuilla työssä jaksaminen eläkeikään asti heikompaa kuin korkeimmin koulutetuilla THL / Murto & Kaikkonen 03/

57 HYVINVOINTI, OSALLISUUS THL / Kaikkonen & Murto 03/

58 Hyvinvointi Having - Loving - Being (Allardt 1976) Elintaso (having): tulot, asumistaso, työllisyys, koulutus, terveys Ystävyyssuhteet (Loving): paikallisyhteisyys, perheyhteisyys, ystävävyyssuhteet Itsensä toteuttamisen muodot (Being): arvonanto (status), korvaamattomuus, poliittiset resurssit, mielenkiintoinen vapaaajan toiminta <tekeminen> Hyvinvoinnin käsite on riippuvainen ajasta Hyvinvointi on pysyvämpi tila kuin onnellisuus (Wright 1963) 1900-luvun alkupuolelta BKT 1960-luvulta sosiaali INDIkaattorit: koulutustaso jne luvulta subjektiivinen hyvinvointi Nykyään myös objektiivisten ja subjektiivisten vuorovaikutus Elämänlaatu: neljä ulottuvuutta.. psyykkinen, fyysinen, sosiaalinen ja ympäristöulottuvuus THL / Murto & Kaikkonen 03/

59 THL / Murto & Kaikkonen 03/

60 Menojen kattaminen tuloilla eri ikäryhmissä THL / Murto & Kaikkonen 03/

61 Menojen kattaminen tuloilla ja sosiaalinen asema THL / Murto & Kaikkonen 03/

62 Jopa lähes neljännes vuotiaista joutunut tinkimään ruoasta, lääkkeistä tai lääkärikäynneistä rahan takia THL / Murto & Kaikkonen 03/

63 Useampi kuin joka kymmenes eteläkarjalainen vuotias on pelännyt ruoan loppuvan, ennen kuin saa rahaa ostaakseen lisää THL / Murto & Kaikkonen 03/

64 Jos ei ikä, niin sosiaalinen asema vaikuttaa elämänlaadun kokemiseen. miksi? THL / Murto & Kaikkonen 03/

65 Osallisuus Osallistumisaktiivisuudella voidaan kuvata yksilön tai yhteisön sosiaalista pääomaa. Sosiaalisessa pääomassa on keskeistä osallistuminen sosiaaliseen toimintaan sekä luottamus ja vastavuoroisuus. Sosiaalista pääomaa on myös kutsuttu yhteisöllisyydeksi ja me-hengeksi. Aktiivinen sosiaalinen osallistuminen on yhteydessä hyvään koettuun terveyteen ja psyykkiseen hyvinvointiin. Sen on havaittu lisäävän terveyttä (parempi koettu terveys ja psyykkinen hyvinvointi sekä väestötasolla pidempi elinikä). Yksinäisyyteen yhteydessä olevia tekijöitä voi olla: masentuneisuus, leskeys, pessimistinen elämänasenne, tarpeettomuuden tunne, heikentynyt terveydentila tai toimintakyky. Muita yhteydessä olevia tekijöitä ovat heikko sosiaalinen asema, alhainen koulutustaso, merkittävän ihmissuhteen päättyminen, palvelutalossa, laitoshoidossa Yksinäisyys voi olla myös yksilön oma valinta. Hyvä yksinäisyys, toivottu yksin oleminen voi olla hyvää, rauhoittavaa ja luovaa. tiedetään johtavan muun muassa lisääntyneeseen kuolleisuuteen, lisääntyneeseen terveyspalveluiden käyttöön, laitoshoitoon ja muistitoimintojen heikkenemiseen. Harrastus- ja osallistumisedellytysten turvaaminen voi auttaa syrjäytymisen ehkäisyssä, terveysja hyvinvointierojen kaventamisessa sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Alueiden väliset erot voivat liittyä esimerkiksi välimatkoihin ja kulkuyhteyksiin, harrastus-, järjestöym. toiminnan tarjontaan, muuttoliikkeen vilkkauteen sekä sosiaalisen kanssakäymisen ja osallistumisen perinteeseen THL / Murto & Kaikkonen 03/

66 Aktiivinen osallistuminen eri ikäryhmissä. Etelä- Karjalassa nuorilla osallistuminen erilaisiin yhdistys-, kerho ja harrastetoimintaan hieman alemmalla tasolla kuin keskimäärin koko Suomessa THL / Murto & Kaikkonen 03/

67 Aktiivinen osallistuminen yhteiskunnassa ja sosiaalinen asema ovat yhteydessä toisiinsa THL / Murto & Kaikkonen 03/

68 Yksinäisyys: ikääntyneillä yleisempää, mutta nuoremmillakin verrattain yleistä THL / Murto & Kaikkonen 03/

69 Vanhemmissa ikäryhmissä luottamus julkiseen terveydenhuoltoon ja oman kunnan päätöksentekoon vahvempaa kuin nuorimmassa ikäryhmässä THL / Murto & Kaikkonen 03/

70 PALVELUT THL / Kaikkonen & Murto 03/

71 Palveluiden tarve ja käyttö Pelkän käytön kuvaaminen kertoo vain rajallisen kuvan palveluista käyttäneet Rekistereistä saadaan kattavasti kuvaa mm. potilasväestöä koskien käyttäneistä Käytön lisäksi tulee tietää palveluiden tarpeesta Voidaan arvioida muiden tunnuslukujen perusteella Voidaan kysyä myös henkilöltä suoraan: saiko palvelua tarpeeseensa Tarpeen ja käytön välillä voi olla epäsuhtaa unmet needs Tarve voi kuitenkin olla pohjatonta Mitä paremmat palvelut sitä suuremmat tarpeet Internetin mahdollisuus tuoda julkisia palveluita lähemmäksi ihmistä luo mahdollisuuksia käyttää palveluita henkilölle sopivana aikana. Sähköiset palvelut helpottavat asiointia myös harvaan asutuilla aluiella, missä välimatkat paikallisiin toimistoihin tai palvelupisteisiin ovat pitkiä. Sähköiset palvelut parhaillaan mahdollistavat joustavan tarpeeseen ja elämäntilanteeseen sopivan asioinnin ajankohdan, mutta väärin suunniteltuna ja ainoana vaihtoehtona sulkevat käyttäjistä pois henkilöt, joilla ei ole materiaalisia resursseja tai osaamista käyttää sähköisiä palveluita. Sähköisen asioinnin vapauttamat resurssit tulisi kohdentaa mahdolliseen katveeseen jäävien (mm. ikääntyneiden, alempien sosiaaliryhmien, työttömien yms.) ryhmien palvelemiseen THL / Murto & Kaikkonen 03/

72 Kirjastopalveluiden riittävyys tarpeeseen nähden THL / Murto & Kaikkonen 03/

73 Kulttuuripalveluiden riittävyys THL / Murto & Kaikkonen 03/

74 Nuorimmassa ikäryhmässä koetaan eniten tarpeeseen nähden riittämättömyyttä terveyskeskuslääkäri palveluihin THL / Murto & Kaikkonen 03/

75 Liikuntapalveluiden riittävyys koetaan melko hyväksi kaikissa ikä- ja sosiaaliryhmissä THL / Murto & Kaikkonen 03/

76 Lähiympäristöt Asuinalueella ja elinympäristöllä vaikutuksia terveyteen ja hyvinvointiin. Eri ikäisillä erilaisia perustarpeita: liikkuminen, aktiviteetit, esteettisyys Julkinen joukkoliikenne takaa asukkaiden pääsyn käyttämään julkisia, yksityisiä ja kolmannen sektorin palveluita. Huonot julkiset joukkoliikenteen yhteydet kohdistuvat usein jo muutoinkin haavoittuvammassa asemassa oleviin henkilöihin, kuten pienituloisiin, vanhuksiin jne. joiden liikkuminen on julkisten liikenneyhteyksien varassa: lapsiperheet, ikääntyneet Liikkuminen ja asiointi ovat yksilötasolla tärkeitä tapoja pitää yllä yhteyttä yhteiskuntaan ja sosiaalisiin verkostoihin. Asuinympäristön ja asuinalueen koetun viihtyisyyden tiedetään olevan jakautunut myös sosiaalisen aseman mukaan. Korkeammin koulututetut ja ylemmät tuloluokat asuvat yleisimmin alueilla, mitkä koetaan viihtyisiksi. Asuinalueen viihtyisyyteen ja esteettisyyteen voidaan vaikuttaa. Viihtyisän asuinympäristön takaaminen kaikille on kunnan elinvoimaisuuden kannalta tärkeää. Asuinalueiden kaavoituksella ja maisemoinnilla on keskeinen merkitys asuinalueen viihtyisyyden kannalta. Viihtyisyyteen liittyvät erilaiset asiat kaupunkimaisissa ja maaseutumaisissa kunnissa THL / Murto & Kaikkonen 03/

77 Elintavat ja riskitekijät THL / Kaikkonen & Murto 03/

78 Lihavien osuus ikäryhmittäin THL / Murto & Kaikkonen 03/

79 Lihavuus yleisempää alemmissa sosiaaliryhmissä THL / Murto & Kaikkonen 03/

80 Tupakoinnissa suuria koulutusryhmien välisiä eroja THL / Murto & Kaikkonen 03/

81 Mitä vähemmän koulutusta sitä yleisempää tupakointi on THL / Murto & Kaikkonen 03/

82 Humalahakuinen juominen ikä- ja koulutusryhmittäin THL / Murto & Kaikkonen 03/

83 Niukasti kasviksia käyttävien osuus. Keskiikäisillä eteläkarjalaisilla tilanne hieman parempi kuin koko Suomessa keskimäärin THL / Murto & Kaikkonen 03/

84 Kasvisten käytössä suuria koulutusryhmien välisiä eroja THL / Murto & Kaikkonen 03/

85 Tulospoimintoja suoraan tulospalvelusta -oikealla ylänurkassa linkki tuloksiin Lääkäripalvelut Kulttuuripalvelut Julkiset liikenneyhteydet Tyytyväisyys ihmissuhteisiin Onnellisuuden kokeminen Sosiaalinen aktiivisuus Tulojen riittävyys ja köyhyys THL / Murto & Kaikkonen 03/

86 Tutkimusohjelmia ja vastaavia käynnissä ja käynnistymässä Turun yliopiston kaupunkitutkimusohjelma Kajaanin AMK opinnäytetyökokonaisuus Järjestökentälle suunnitellaan Pohjois-Karjalassa aktivoidutaan Pohjois-Pohjanmaan SHP:n artikkelit Pohjanmaalla suunnitellaan laajaa ohjelmaa THL / Murto & Kaikkonen 03/

87 Vaasa mukana! Kirjana Terveytemme.fi/maamu TOIMIA.fi Asiaan palataan vuonna 2014 Osana ATH:ta THL / Murto & Kaikkonen 03/

88 Eli juuri tätä integroiden: kukaan ei yksin selviä tästä tai elämästä ylipäätään hengissä ;) Kuvan tarkoituksena ei ole yllyttää tupakointiin tai piipunpolttoon THL / Murto & Kaikkonen 03/

89 Tutkimuskysymyksiä Keskustelunavauksia tutkimukseen ja tiedon hyödyntämisen suuntaan THL / Murto & Kaikkonen 03/

90 Alueelliset erot hyvinvoinnissa, mistä ne aiheutuvat? Hyvinvoinnin keskeiset outcome-muuttujat Alueiden väliset erot ja niitä selittävät tekijät Hyvinvoinnin osatekijöiden väestöryhmäerot ja niitä selittävät tekijät pohjalaisessa väestössä Palveluiden riittävä saanti eri riskitekijöillä kuormittuneissa ryhmissä THL / Murto & Kaikkonen 03/

91 Väestöryhmien väliset hyvinvointierot Hyvinvoinnin epätasa-arvoinen jakautuminen Sukupuolittain Siviilisäädyittäin Sosioekonomisen aseman mukaan: koulutus, ammattiasema, tulotaso, työllisyys/työttömyys Kuolleisuus ja sen seuranta? Palveluiden käyttö ja sen seuranta? THL / Murto & Kaikkonen 03/

92 Päätökset eri tasoilla, tarve seurantatiedolle ja sitäkin saadaan! Valtakunnalliset päätökset Maakunnaliset päätökset SHP:n toiminta Kaupungin/kunnan päätökset Yksilön tekemät valinnat Yhteiskunnan luomat mahdollisuudet Huomioitava eri tulosalueiden tekemät päätökset myös vaikutuksiltaan toisiinsa, esim. tarinat Vaikutukset, kustannukset, kustannusvaikutukset THL / Murto & Kaikkonen 03/

93 Miten saada aineistoa käyttöön? Mukaan tutkimukseen Tutkijat Selkeät ohjeet aineiston tilaamiselle Valmis suunnitelman pohja Ohjeet datan tilaamiselle Ohjeet aineiston käyttöönotolle Tulossa myös videoita aiheesta THL järjestää tutkijoille seminaarin keväällä Helsingissä Miten analysoin dataa eri tilasto-ohjelmilla THL / Murto & Kaikkonen 03/

94 Kiitos mielenkiinnostanne! Risto Kaikkonen Kehittämispäällikkö THL/ATH p Jukka Murto Seppo Koskinen Tutkija Tutkimusprofessori THL/TA1 THL/TA1 p p Erkki Vartiainen Ylijohtaja THL/TA2 p Marja Vaarama Ylijohtaja THL/TA1 p THL / Murto & Kaikkonen 03/