Mitä eteläkarjalaisille kuuluu? - EKSOTEn alueellisen terveys- ja hyvinvointi (ATH) tutkimuksen tulokset

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Mitä eteläkarjalaisille kuuluu? - EKSOTEn alueellisen terveys- ja hyvinvointi (ATH) tutkimuksen tulokset"

Transkriptio

1 Lappeenranta Mitä eteläkarjalaisille kuuluu? - EKSOTEn alueellisen terveys- ja hyvinvointi (ATH) tutkimuksen tulokset Jukka Murto, tutkija Risto Kaikkonen, kehittämispäällikkö THL / Murto & Kaikkonen 03/2013 1

2 Mihin Etelä-Karjalassa ja sen osa-alueilla tarvitaan tietoa väestön terveydestä, hyvinvoinnista ja palveluiden käytöstä? Asukkaiden terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen on kunnan perustehtävä! Parhaiten tätä elinvoimaisuutta voidaan edistää, kun suunnittelun ja päätöksenteon pohjana on luotettavaa aluetasoista ja väestöryhmittäistä tietoa asukkaiden, ei vain palveluita käyttävien terveydestä, hyvinvoinnista ja palveluiden käytöstä sekä niihin vaikuttavista tekijöistä. Tietoa tarvitaan palvelutarpeen arviointia, toimien kohdentamista, resurssien ohjausta ja tavoitteiden toteutumisen seurantaa varten. Uusi Terveydenhuoltolaki ( 12) velvoittaa kuntia seuraamaan väestönsä terveydentilaa väestöryhmittäin THL / Murto & Kaikkonen 03/2013 2

3 Tietoperustainen päätöksenteko Evidence based policy making Päätöksentekoa ohjaa halu monipuoliseen tiedon hyödyntämiseen Päätöksentekoa suunnataan toiminnalliset tavoitteet voidaan asettaa seuranta-, arviointi- ja tutkimustietoon perustuen Päätöksentekoon tarvitaan Useista tietolähteistä poimittuja koonnoksia, koosteita, selvityksiä, tilastoraportteja Tietojalosteita, joissa numeroille annettu merkitys ja tulkinta Päätöksissä tarvitaan Työkaluja ja keinoja kuvaamaan päätöstä koskevat skenaariot Päätöksenteon läpinäkyvyyttä niitä jälkikäteen arvioitaessa THL / Kaikkonen 6/2012 3

4 Mihin Etelä-Karjalassa ja sen osa-alueilla tarvitaan tietoa väestön terveydestä, hyvinvoinnista ja palveluiden käytöstä? Asukkaiden terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen on kunnan perustehtävä! Parhaiten tätä elinvoimaisuutta voidaan edistää, kun suunnittelun ja päätöksenteon pohjana on luotettavaa aluetasoista ja väestöryhmittäistä tietoa asukkaiden, ei vain palveluita käyttävien terveydestä, hyvinvoinnista ja palveluiden käytöstä sekä niihin vaikuttavista tekijöistä. Tietoa tarvitaan palvelutarpeen arviointia, toimien kohdentamista, resurssien ohjausta ja tavoitteiden toteutumisen seurantaa varten. Uusi Terveydenhuoltolaki ( 12) velvoittaa kuntia seuraamaan väestönsä terveydentilaa väestöryhmittäin THL / Kaikkonen & Murto 03/2013 4

5 Tähän pitäisi vaikuuttaa kaiketi? THL / Kaikkonen & Murto 03/2013 5

6 Saappaat savessa kokemuksia kunta/alueyhteistyöstä TEROKA, INDI, ATH, LATE jne. alueyhteistyön pohjalta tiedämme: Aluekohtainen tieto puhuttelee päätöksentekijöitä Tiedolla herättely toimii Tietojen helppo lähestyttävyys tärkeää Muodostuu laajat ja monipuoliset verkostot, yli hallintorajojen Tavoitteet viedään strategioihin, sitoutuminen THL / Kaikkonen 6/2012 6

7 THL: kansallinen kehittämisnäkökulma aluetasoiseen terveyseroseurantaan Väestöön kohdistuvat kyselytiedot tulisi kerätä kansallisesti yhtenäisesti koordinoidulla tavalla Parhaat mahdolliset indikaattorit tärkeimmistä ilmiöistä Tällöin varmistetaan tietojen avoin saatavuus ja niiden hyvä vertailukelpoisuus keskenään ja kartutetaan lisäarvona myös kansallisen tason tietoja Lisäksi samalla tutkimuslaitosyhteistyö tuo ison laitoksen asiantuntijatulkinnan lähemmäksi alueita ja mahdollistaa vuorovaikutuksen Isomman haasteen muodostaa se, että mikäli alueilla kerätään itsenäisesti pieniltä alueilta tietoja, ei em. asioita saavuteta Näistä aluiden tietotarpeia koskevista syistä THL on käynnistänyt uuden tutkimusperinteen Toiminnan tulee olla kiinteässä vuorovaikutuksessa Alueiden kehittämistyö osana kansallista kehittämistyötä (KASTE) ja toisinpäin THL:ssä meneillään olevaan indikaattoriohjelmaan ns. INDI-ohjelmaan, missä on tarkoitus esittää keskeisimmät aluetasoiset indikaattorit ja identifioida tietoaukot. Tietoaukkojen kansallinen paikkaaminen alueita palvellen Moni keskeinen seurattava ilmiö saadaan jatkossa Alueellisesta terveys- ja hyvinvointitutkimus ATH:sta THL / Kaikkonen & Murto 03/2013 7

8 Merkitys- ja tulkintatiedolla suuri rooli Ilmiön merkitys ja tulkinta Määritelmä Vaikutus väestön hyvinvointiin Taloudellinen merkitys Miten ilmiöön kyetään vaikuttamaan Mitä kunnassa/alueilla tulisi tehdä Katso myös seuraavat osoittimet Asiasanat Tekninen kuvaus ja lisätiedot Laskeminen Taustamuuttujat, joiden mukaisissa ryhmissä tulokset esitetään Päivitystiedot Lisätiedot ja käytön rajoitukset Tietoaineisto Viitteet Tiedon saatavuus, luotettavuus, ajallinen kattavuus Yhteystiedot Tietoaineiston yhteystiedot Esimerkki: THL / Kaikkonen & Murto 03/2013 8

9 Väestön terveys- ja hyvinvointiseuranta KANSALLISET REKISTERIT - väestö - elinolot ym. - esim. HILMO, AVOHILMO PALVELUJÄRJESTELMÄN PAIKALLISET TIETOJÄRJESTELMÄT - palvelujen käyttö ja sisältö - esim. Effican, Pegasoksen sisältämät tiedot TUTKIMUKSET - koettu terveys - koettu hyvinvointi - elintavat - palvelutarve - esim. ATH tutkimus HAVAINNOLLISET INDIKAATTORIT + metatiedot + tulkinta - esim. INDI -hanke AINEISTOJEN YHDISTELYT Tutkimushankkeet - esim. THL:n sairastavuusindeksi INDIKAATTORITIETOJEN RAPORTOINTI, JAKELU JA ESITTÄMINEN - esim. SOTKAnet, Terveytemme, TEAviisari, Hyvinvointikompassi ym. Koskinen 2008 (muokattu) THL / Kaikkonen & Murto 03/2013 9

10 THL:lla lakisääteinen rooli terveyden ja hyvinvoinnin seurannassa Kansallisesti merkittävien THL:n väestötutkimusten esittely Riskitekijätutkimukset: Finriski-tutkimusperinne Laaja-alaiset kliinisiä mittauksia sisältävät tutkimukset: Terveys2000- tutkimusperinne Aikuis- ja eläkeikäisen väestön terveyskyselyt(avtk/evtk)- tutkimusperinne Hyvinvointi ja palvelut: HYPA-tutkimusperinne AvoHilmon mahdollisuudet tulevaisuudessa Hyvinvointikompassi: julkaistu ( )! Lasten ja nuorten terveysseurannan kehittäminen LATE Kouluterveyskysely-perinne Uutena avauksena alueiden tietotarpeisiin: ATH-perinne THL / Kaikkonen 6/

11 Mistä hyvinvointi- ja terveys(ero)tietoa on saatavissa? SOTKAnet: Väestörakennetta, hyvinvointia ja terveyttä sekä palvelujärjestelmää koskevia tilastotietoja kaikista Suomen kunnista sekä muilta keskeisiltä aluetasoilta. -Ei sosiaaliryhmittäin +Sisältää merkittävän määrän terveyserorelevanttia tietoa mm. elinoloista työttömyydestä, pienituloisuudesta jne. Terveytemme: Tietoa väestöryhmien välisistä terveyseroista. Rajattu määrä kansanterveyden kannalta merkityksellisiä terveysosoittimia +liki kaikki tiedot alueittan sosiaaliryhmittäin (koulutuksen mukaan) -Rajallinen alueellinen kattavuus: ei kuntatasolle kuin suurimmissa kaupungeissa TEA-viisari: kertoo terveyden edistämisaktiivisuudestanne +Kattavasti tietoja eri alueilta -Tuottaja arvioi itseään ja vastaajissa variaatioita Hyvinvointikompassi: valitut indikaattorit alueille ATH-kytkös Muut tieto/raportointilähteet: Tilastokeskus, KELA, Findikaattori, TEHO.. +Kattavasti tietoja vertailtavassa muodossa -Ei väestöryhmittäin THL / Kaikkonen & Murto 03/

12 THL / Kaikkonen 6/

13 THL:n sairastavuusindeksi: Tavoitteena kuntien välisten sairastavuuserojen kuvaaminen mahdollisimman kattavasti nimenomaan sairauksien yleisyyttä kuvaavien tietojen perusteella Kokoaa yhteen useiden kansallisten rekistereiden tietoa 7 keskeisen sairausryhmän yleisyydestä kunnissa 13

14 THL:n sairastavuusindeksi: Sairausryhmien painotus indeksissä perustuu niiden merkitykseen a) kuolleisuuden, b) työkyvyttömyyden, c) elämänlaadun vajeen ja d) terveydenhuollon suorien kustannusten näkökulmasta Yleisindeksin lisäksi myös sairausryhmittäiset indeksit sekä vain yhden näkökulman huomioon ottavat indeksit; sekä ikävakioidut että vakioimattomat luvut 24:n indeksin sarja (2*(1+7+4) lukua) 14

15 Muuta tärkeää THL:n teemapalvelut kokoavat aihepiirejä yhteen: : terveyseroasiaa : lasten asiaa Sähköinen hyvinvointikertomus, KASTE-työtä : pohjautuu SotkaNetin tietoihin, PROSESSIn kuvaaminen! 3/22/2013 THL / Kaikkonen 10/

16 Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen sekä niissä havaittavien [sosiaaliryhmien välisten] erojen kaventaminen (kunnat, alueelliset sekä kansalliset toimijat) edellyttää toimenpiteitä kaikilla seuraavilla osa-alueilla: Tavoitteen asettelu: strategiat, ohjelmat, poliittinen sitoutuminen Yhteistyö: rakenteet, vastuut, työnjako Tieto, seuranta ja arviointi Tavoitteen asettelu: strategiat, ohjelmat, poliittinen sitoutuminen Tietoa, seuranta ja arviointi: tieto päätöksenteon, kehittämistyön, ja seurannan ja arvioinnin perustana Yhteistyötä (ylihallinnollista, monitoimijaista): rakenteet, vastuut, työnjako Toimenpiteitä: kehittämishankkeet, palvelut, kohdentaminen Tiedosta toimintaan: kehittäminen, palvelut, kohdentaminen THL / Kaikkonen & Murto 03/

17 Tieto keskiössä, jolloin sen pitää olla avointa eri tarpeisiin TUTKIMUS DATA THL / Kaikkonen & Murto 03/

18 Tietoperusteinen päätöksenteko THL / Kaikkonen & Murto 03/

19 Väestöryhmittäiset terveyserot Aiemmin niukasti, THL:n maamu-tutkimuksen osalta jo enemmän venäläis- somali- ja kurditaustaisista THL / Kaikkonen & Murto 03/

20 Lähde: Sihvonen A-P ym THL / Kaikkonen 6/

21 Nykyään meillä Suomessa Terveyden ja hyvinvoinnin alueellisia ja kunnallisia seurantatietoja tarvitaan Kunnat tarvitsevat väestöryhmittäistä tietoa vaikutettavissa olevista ilmiöistä palvelutarpeen arviointia, toimien kohdentamista, resurssien ohjausta ja tavoitteiden toteutumisen seurantaa varten. Lainsäädäntö velvoittaa kunnat seuraamaan väestönsä terveydentilaa ja siihen vaikuttavia tekijöitä väestöryhmittäin. (Kansanterveyslaki, 2006, 14 1a; Terveydenhuoltolaki 12, HE 90/2010, voimaan ) SHP:n rooli korostunut kuntien suuntaan (Terveydenhuoltolaki 34-36) Nykyinen tilanne on huono Väestökyselytietoihin perustuvia tietoja esimerkiksi elintavoista ja kansalaisten omista kokemuksista ei useimmiten ole saatavissa kuntatasolla tai edes aluetasolla. (myös lasten 0-13-vuotiaiden terveysseurannassa merkittäviä puutteita) Saatavilla olevat lähinnä rekistereihin perustuvat seurantatiedot eivät yleensä kuvaa tilannetta väestöryhmittäin. Kansallisissa terveysohjelmissa seurattaviksi esitettyjä osoittimia on runsaasti, ja samaa ilmiötä koskevat seurantasuositukset ovat keskenään osin ristiriitaisia. Seurantaosoittimien tulkinnassa tarvittava asiantuntemus on monissa kunnissa riittämätön. Näistä syistä kunnat eivät nykyisin suoriudu lakisääteisestä velvoitteestaan seurata väestönsä terveyttä. Kunnat tarvitsevatkin tukea terveys- ja hyvinvointiseurannan järjestämisessä THL / Kaikkonen & Murto 03/

22 Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus, ATH THL / Kaikkonen & Murto 03/

23 Tavoitteet ja merkitys Alue- ja kuntatoimijoiden sekä muiden sidosryhmien hyvä yhteistyö THL:n terveyden ja hyvinvoinnin osaamisen kanssa on paras tapa vahvistaa niin paikallista kuin kansallista terveys- ja hyvinvointiseurantaa. Luotettavan väestöryhmittäisen tiedon ja seurannan avulla voidaan pätevästi suunnitella palveluja ja muita väestön terveyttä ja hyvinvointia edistäviä toimia ja arvioida niiden vaikuttavuutta, jatkossa myös aluetasolla. Aikuisväestöä koskien tätä varten on käynnistetty THL:ssä uusi tutkimusperinne Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus ATH, jonka keskeisin tehtävä on: THL / Kaikkonen & Murto 03/

24 Tavoitteet Toteuttaa kansallisesti koordinoidusti alue- ja kuntakentän sekä kansallisen tason toimijoita palveleva ja riittävän nopea monitorointi päätöksenteolla vaikutettavissa olevista ilmiöistä vuosina tarkastellaan kokemuksellisia ja henkilöitä koskevia asioita ja ilmiöalueita, joista ei saada tietoja rekistereistä kehitetään väestötutkimusten raportointia edelleen huomioiden jo tehty kehittämistyö verkostoitua alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti Tuoda esille alueellisia eroja, joka palvelee keskeisesti myös kansallisen tason tietotarpeita ja mahdollistaa uusien innovaatioiden syntymistä. alueellisia eroja vaikutettavissa olevista tekijöistä ei ole raportoitu luotettavalla tavalla aiemmin johtuen riittämättömästä otoskoosta, nyt niitä tuotetaan paikkatietojen hyödyntäminen keskeistä monitieteisessä yhteistyössä uusien aluerakenteiden huomioiminen mahdollistettava Raportoitavien tietojen tuottaminen aina myös väestöryhmittäin aineiston sallimissa rajoissa sukupuolittain, ikäryhmittäin, sosiaalisen aseman mukaan (koulutus ym.) muiden tärkeiksi identifioitavien taustamuuttujien mukaan (sosiodemografiset tekijät ym.) THL / Kaikkonen & Murto 03/

25 Näin toimien ATH-tutkimuksessa erityisesti: Kerätään seurantatietoa sellaisista terveyden edistämistoimien suuntaamisen ja vaikuttavuuden arvioinnin kannalta keskeisistä ilmiöistä, joista ei saada tietoa rekistereistä Kehitetään samalla tutkimuksen eri vaiheiden teknistä toteutusta käsityötä minimoivalla ja nopeaan raportointiin tähtäävällä tavalla Luodaan kunnille/kuntayhtymille edellytykset: seurata väestönsä ja sen osaryhmien terveyttä ja hyvinvointia terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä, verrata omia tietojaan muiden alueiden tietoihin koko maan tilanteeseen asetettuihin tavoitteisiin THL / Kaikkonen & Murto 03/

26 Tutkimme päätöksenteolla vaikutettavissa olevia asioita ja ilmiöitä Osallisuutta, hyvinvoinnin kokemista, onnellisuutta, palveluiden tarpeidenmukaista saatavuutta ei saada rekistereistä Elintapoja ei saada rekistereistä Monia keskeisiä hyvinvoinnin vajeita voidaan ennaltaehkäistä parhaiten edistämällä hyvinvoinnin keskeisiä osatekijöitä, eli riskitekijöitä Diabetestakaan ei vähennetä parantamalla, tehostamalla ja kehittämällä diabeteksen hoitoketjua Vaan pitää vähentää sen riskitekijöitä Niitä saadaan ATH:sta Palveluita ei siis tulisi niinkään kehittää prosessinäkökulmasta, vaan väestön tarpeesta THL / Kaikkonen & Murto 03/

27 ATH-organisaatiokaavio 2012 Eläketurvakeskus KELA THL / Kaikkonen 27 & Murto 03/2013

28 Keskeisiä prosessia koskevia haasteita HYVÄ HYVINVOINTIKERTOMUS Prosessin kehittäminen ja erilaisten perinteiden integroiminen projektien luvatussa maassa Kehittäjät ja tutkijat Tiedot, tietolähteet, verkkopalvelut, tutkimustiedot Hankkeet, projektit, hajanaiset resurssit ja vastuutahot Osoittimia, osoittimia, osoittimia niitä on niin kiva miettiä, että mitä valitaan Mitä ne oikeasti tarkoittavat? Miten niitä pitäisi tulkita? Paljon yleistä keskustelua, mutta vähän sisällöllistä pohdintaa ilmiöiden sisällä Tieto on liian spesifiä? Tieto ei puhuttele? Tietoa ei nähdä osana toiminnan kehittämistä? Kentän ääni riittää? THL / Kaikkonen & Murto 03/

29 Valmiit ATH-tulokset Mistä liikkeelle ja missä muodoissa tietoja saa suoraan käyttöönsä? THL / Murto & Kaikkonen 03/

30 THL / Murto & Kaikkonen 03/

31 3. Tee valinnat THL / Murto & Kaikkonen 03/

32 Heti tietoa mihin porautua: valitsin siis pylväskuvan THL / Murto & Kaikkonen 03/

33 Kun valmiit tulokset eivät riitä Turvaudunko tutkimukseen? THL / Murto & Kaikkonen 03/

34 Taulukkoraportti kertoo jakaumatiedot kaikista aineiston muuttujista THL / Murto & Kaikkonen 03/

35 ATH-tutkimussuunnitelman, aineistopyyntölomakkeen runko, 1-2s. Tutkimuksen otsikko Tarkoitus/tavoitteet Tutkimuksessa tarvittavan aineiston kuvaus Tekijät Aikataulu Julkaisumuoto ja- kieli Yhteistyötahot Rahoitus/resurssit Suunnitelma lähetetään sähköpostise osoitteeseen THL / Murto & Kaikkonen 03/

36 ATH-tutkimuksen tuloksia Etelä- Karjalassa THL / Murto & Kaikkonen 03/

37 Tutkimuksen sisältö pääteemoittain Taustatiedot: sosiodemografisia ym. tietoja Elinolot, työolot ja hyvinvointi: tulojen riittävyys, köyhyys, asuinympäristö, asunto, kommunikaatiovälineet ja niiden hyödyntäminen, osallisuus ja yhteisöllisyys, avun antaminen avunsaanti ja avuntarve, työelämä, luottamus Terveys ja hyvinvointi: perustiedot: mm. pituus ja paino, koettu terveys, sairaudet, oireilut, lääkkeiden käyttö, seksuaaliterveys, mielenterveys, onnellisuus, elämänlaatu Toiminta- ja työkyky: fyysinen, kognitiivinen ja sosiaalinen toimintakyky, työkyky Elintavat: ruoka, suuhygienia, liikunta, tupakka, alkoholi ja päihteet, elintapamuutokset, uni Tapaturmat ja väkivalta: liikennetapaturmat, muut tapaturmat, suojaimet ja turvavälineet, kaatumiset, väkivallan tekijätahot, osallisuus väkivaltatilanteisiin Palvelut: terveys- ja sosiaalipalvelut, muut palvelut WHO-QOL: elämänlaatua kuvaavan mittarin 11 osiota kokoavana lopussa THL / Murto & Kaikkonen 03/

38 Vastausaktiivisuus EKSOTE EKSOTE 4000 Kaikki: 52% 75+v: 64% 55-74v: 68% 20-54v: 35% Lappeenranta Imatra Lemi Luumäki Savitaipale Taipalsaari Parikkala Rautjärvi Ruokolahti Imatra 1000 Kaikki: 51% 75+v: 64% 55-74v: 70% 20-54v: 30% Imatra THL / Murto & Kaikkonen 03/

39 Koko Suomea edustava otos Satunnaisotos koko Suomesta Luo vertailupohjan tuloksille ATH syksy 2012 yhteensä suomalaista Myös teidän alueeltanne Lisäksi vuoden 2012 lopussa THL käynnisti ATHtutkimuksen valtakunnalistamisen ensimmäinen vaiheen -> parhaillaan kentällä kansallinen otos juuri nyt! Heistä noin 1200 on pohjalaisia! Kirkkonummi, 3000 lisäotos Pohjois-Karjala lähdössä mukaan vuonna 2013 täydentävällä otoksella! THL / Murto & Kaikkonen 03/

40 TERVEYS JA TOIMINTAKYKY THL / Kaikkonen & Murto 03/

41 Koettu terveys ikäryhmittäin. Etelä-Karjalassa koettu terveys samaa tasoa kuin keskimäärin koko Suomessa THL / Murto & Kaikkonen 03/

42 Matalasti koulutetut kokevat terveytensä huonommaksi kuin korkeasti koulutetut THL / Murto & Kaikkonen 03/

43 Masennusoireilu yleisintä nuorimmassa ikäryhmässä: noin joka kolmannella vuotiaalla esiintynyt masennusoireilua THL / Murto & Kaikkonen 03/

44 Etelä-Karjalassa unettomuus samaa tasoa kuin keskimäärin koko Suomessa THL / Murto & Kaikkonen 03/

45 Masennusoireilu yleisempää vähemmän koulutetuilla, unettomuudessa ei koulutusryhmien välisiä eroja THL / Murto & Kaikkonen 03/

46 Sepelvaltimotaudin osalta tilanne Etelä- Karjalassa samaa tasoa kuin keskimäärin koko Suomessa THL / Murto & Kaikkonen 03/

47 Itse raportoitu kohonnut kolesteroli. Vanhemmissa ikäryhmissä selvästi yleisempää THL / Murto & Kaikkonen 03/

48 Suuhygienian osalta selviä koulutusryhmien välisiä eroja. Korkeammin koulutetut harjaavat useammin hampaitaan kuin vähemmän koulutetut THL / Murto & Kaikkonen 03/

49 TOIMINTAKYKY THL / Kaikkonen & Murto 03/

50 Noin joka viides yli 75-vuotias eteläkarjalainen kokee vaikeuksia arkiaskareista selviämisessä. - matalasti koulutetuilla avun tarve yleisintä THL / Murto & Kaikkonen 03/

51 Noin joka viides eteläkarjalainen arvioi työkykynsä heikentyneeksi THL / Murto & Kaikkonen 03/

52 Matalasti koulutetut arvioivat työkykynsä heikentyneeksi selvästi yleisemmin kuin korkeammin koulutetut THL / Murto & Kaikkonen 03/

53 Alemmissa koulutusryhmissä kokemukset työn fyysisestä rasittavuudesta yleisiä THL / Murto & Kaikkonen 03/

54 Korkeasti koulutuilla kokemukset työn henkisestä rasittavuudesta yleisempiä kuin matalasti koulutetuilla THL / Murto & Kaikkonen 03/

55 Peräti joka kolmas vuotiaista eteläkarjalaisista ei usko jaksavansa työskennellä eläkeikään saakka. Koulutusryhmien välillä erittäin suuria eroja! THL / Murto & Kaikkonen 03/

56 Vähän koulutetuilla työssä jaksaminen eläkeikään asti heikompaa kuin korkeimmin koulutetuilla THL / Murto & Kaikkonen 03/

57 HYVINVOINTI, OSALLISUUS THL / Kaikkonen & Murto 03/

58 Hyvinvointi Having - Loving - Being (Allardt 1976) Elintaso (having): tulot, asumistaso, työllisyys, koulutus, terveys Ystävyyssuhteet (Loving): paikallisyhteisyys, perheyhteisyys, ystävävyyssuhteet Itsensä toteuttamisen muodot (Being): arvonanto (status), korvaamattomuus, poliittiset resurssit, mielenkiintoinen vapaaajan toiminta <tekeminen> Hyvinvoinnin käsite on riippuvainen ajasta Hyvinvointi on pysyvämpi tila kuin onnellisuus (Wright 1963) 1900-luvun alkupuolelta BKT 1960-luvulta sosiaali INDIkaattorit: koulutustaso jne luvulta subjektiivinen hyvinvointi Nykyään myös objektiivisten ja subjektiivisten vuorovaikutus Elämänlaatu: neljä ulottuvuutta.. psyykkinen, fyysinen, sosiaalinen ja ympäristöulottuvuus THL / Murto & Kaikkonen 03/

59 THL / Murto & Kaikkonen 03/

60 Menojen kattaminen tuloilla eri ikäryhmissä THL / Murto & Kaikkonen 03/

61 Menojen kattaminen tuloilla ja sosiaalinen asema THL / Murto & Kaikkonen 03/

62 Jopa lähes neljännes vuotiaista joutunut tinkimään ruoasta, lääkkeistä tai lääkärikäynneistä rahan takia THL / Murto & Kaikkonen 03/

63 Useampi kuin joka kymmenes eteläkarjalainen vuotias on pelännyt ruoan loppuvan, ennen kuin saa rahaa ostaakseen lisää THL / Murto & Kaikkonen 03/

64 Jos ei ikä, niin sosiaalinen asema vaikuttaa elämänlaadun kokemiseen. miksi? THL / Murto & Kaikkonen 03/

65 Osallisuus Osallistumisaktiivisuudella voidaan kuvata yksilön tai yhteisön sosiaalista pääomaa. Sosiaalisessa pääomassa on keskeistä osallistuminen sosiaaliseen toimintaan sekä luottamus ja vastavuoroisuus. Sosiaalista pääomaa on myös kutsuttu yhteisöllisyydeksi ja me-hengeksi. Aktiivinen sosiaalinen osallistuminen on yhteydessä hyvään koettuun terveyteen ja psyykkiseen hyvinvointiin. Sen on havaittu lisäävän terveyttä (parempi koettu terveys ja psyykkinen hyvinvointi sekä väestötasolla pidempi elinikä). Yksinäisyyteen yhteydessä olevia tekijöitä voi olla: masentuneisuus, leskeys, pessimistinen elämänasenne, tarpeettomuuden tunne, heikentynyt terveydentila tai toimintakyky. Muita yhteydessä olevia tekijöitä ovat heikko sosiaalinen asema, alhainen koulutustaso, merkittävän ihmissuhteen päättyminen, palvelutalossa, laitoshoidossa Yksinäisyys voi olla myös yksilön oma valinta. Hyvä yksinäisyys, toivottu yksin oleminen voi olla hyvää, rauhoittavaa ja luovaa. tiedetään johtavan muun muassa lisääntyneeseen kuolleisuuteen, lisääntyneeseen terveyspalveluiden käyttöön, laitoshoitoon ja muistitoimintojen heikkenemiseen. Harrastus- ja osallistumisedellytysten turvaaminen voi auttaa syrjäytymisen ehkäisyssä, terveysja hyvinvointierojen kaventamisessa sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Alueiden väliset erot voivat liittyä esimerkiksi välimatkoihin ja kulkuyhteyksiin, harrastus-, järjestöym. toiminnan tarjontaan, muuttoliikkeen vilkkauteen sekä sosiaalisen kanssakäymisen ja osallistumisen perinteeseen THL / Murto & Kaikkonen 03/

66 Aktiivinen osallistuminen eri ikäryhmissä. Etelä- Karjalassa nuorilla osallistuminen erilaisiin yhdistys-, kerho ja harrastetoimintaan hieman alemmalla tasolla kuin keskimäärin koko Suomessa THL / Murto & Kaikkonen 03/

67 Aktiivinen osallistuminen yhteiskunnassa ja sosiaalinen asema ovat yhteydessä toisiinsa THL / Murto & Kaikkonen 03/

68 Yksinäisyys: ikääntyneillä yleisempää, mutta nuoremmillakin verrattain yleistä THL / Murto & Kaikkonen 03/

69 Vanhemmissa ikäryhmissä luottamus julkiseen terveydenhuoltoon ja oman kunnan päätöksentekoon vahvempaa kuin nuorimmassa ikäryhmässä THL / Murto & Kaikkonen 03/

70 PALVELUT THL / Kaikkonen & Murto 03/

71 Palveluiden tarve ja käyttö Pelkän käytön kuvaaminen kertoo vain rajallisen kuvan palveluista käyttäneet Rekistereistä saadaan kattavasti kuvaa mm. potilasväestöä koskien käyttäneistä Käytön lisäksi tulee tietää palveluiden tarpeesta Voidaan arvioida muiden tunnuslukujen perusteella Voidaan kysyä myös henkilöltä suoraan: saiko palvelua tarpeeseensa Tarpeen ja käytön välillä voi olla epäsuhtaa unmet needs Tarve voi kuitenkin olla pohjatonta Mitä paremmat palvelut sitä suuremmat tarpeet Internetin mahdollisuus tuoda julkisia palveluita lähemmäksi ihmistä luo mahdollisuuksia käyttää palveluita henkilölle sopivana aikana. Sähköiset palvelut helpottavat asiointia myös harvaan asutuilla aluiella, missä välimatkat paikallisiin toimistoihin tai palvelupisteisiin ovat pitkiä. Sähköiset palvelut parhaillaan mahdollistavat joustavan tarpeeseen ja elämäntilanteeseen sopivan asioinnin ajankohdan, mutta väärin suunniteltuna ja ainoana vaihtoehtona sulkevat käyttäjistä pois henkilöt, joilla ei ole materiaalisia resursseja tai osaamista käyttää sähköisiä palveluita. Sähköisen asioinnin vapauttamat resurssit tulisi kohdentaa mahdolliseen katveeseen jäävien (mm. ikääntyneiden, alempien sosiaaliryhmien, työttömien yms.) ryhmien palvelemiseen THL / Murto & Kaikkonen 03/

72 Kirjastopalveluiden riittävyys tarpeeseen nähden THL / Murto & Kaikkonen 03/

73 Kulttuuripalveluiden riittävyys THL / Murto & Kaikkonen 03/

74 Nuorimmassa ikäryhmässä koetaan eniten tarpeeseen nähden riittämättömyyttä terveyskeskuslääkäri palveluihin THL / Murto & Kaikkonen 03/

75 Liikuntapalveluiden riittävyys koetaan melko hyväksi kaikissa ikä- ja sosiaaliryhmissä THL / Murto & Kaikkonen 03/

76 Lähiympäristöt Asuinalueella ja elinympäristöllä vaikutuksia terveyteen ja hyvinvointiin. Eri ikäisillä erilaisia perustarpeita: liikkuminen, aktiviteetit, esteettisyys Julkinen joukkoliikenne takaa asukkaiden pääsyn käyttämään julkisia, yksityisiä ja kolmannen sektorin palveluita. Huonot julkiset joukkoliikenteen yhteydet kohdistuvat usein jo muutoinkin haavoittuvammassa asemassa oleviin henkilöihin, kuten pienituloisiin, vanhuksiin jne. joiden liikkuminen on julkisten liikenneyhteyksien varassa: lapsiperheet, ikääntyneet Liikkuminen ja asiointi ovat yksilötasolla tärkeitä tapoja pitää yllä yhteyttä yhteiskuntaan ja sosiaalisiin verkostoihin. Asuinympäristön ja asuinalueen koetun viihtyisyyden tiedetään olevan jakautunut myös sosiaalisen aseman mukaan. Korkeammin koulututetut ja ylemmät tuloluokat asuvat yleisimmin alueilla, mitkä koetaan viihtyisiksi. Asuinalueen viihtyisyyteen ja esteettisyyteen voidaan vaikuttaa. Viihtyisän asuinympäristön takaaminen kaikille on kunnan elinvoimaisuuden kannalta tärkeää. Asuinalueiden kaavoituksella ja maisemoinnilla on keskeinen merkitys asuinalueen viihtyisyyden kannalta. Viihtyisyyteen liittyvät erilaiset asiat kaupunkimaisissa ja maaseutumaisissa kunnissa THL / Murto & Kaikkonen 03/

77 Elintavat ja riskitekijät THL / Kaikkonen & Murto 03/

78 Lihavien osuus ikäryhmittäin THL / Murto & Kaikkonen 03/

79 Lihavuus yleisempää alemmissa sosiaaliryhmissä THL / Murto & Kaikkonen 03/

80 Tupakoinnissa suuria koulutusryhmien välisiä eroja THL / Murto & Kaikkonen 03/

81 Mitä vähemmän koulutusta sitä yleisempää tupakointi on THL / Murto & Kaikkonen 03/

82 Humalahakuinen juominen ikä- ja koulutusryhmittäin THL / Murto & Kaikkonen 03/

83 Niukasti kasviksia käyttävien osuus. Keskiikäisillä eteläkarjalaisilla tilanne hieman parempi kuin koko Suomessa keskimäärin THL / Murto & Kaikkonen 03/

84 Kasvisten käytössä suuria koulutusryhmien välisiä eroja THL / Murto & Kaikkonen 03/

85 Tulospoimintoja suoraan tulospalvelusta -oikealla ylänurkassa linkki tuloksiin Lääkäripalvelut Kulttuuripalvelut Julkiset liikenneyhteydet Tyytyväisyys ihmissuhteisiin Onnellisuuden kokeminen Sosiaalinen aktiivisuus Tulojen riittävyys ja köyhyys THL / Murto & Kaikkonen 03/

86 Tutkimusohjelmia ja vastaavia käynnissä ja käynnistymässä Turun yliopiston kaupunkitutkimusohjelma Kajaanin AMK opinnäytetyökokonaisuus Järjestökentälle suunnitellaan Pohjois-Karjalassa aktivoidutaan Pohjois-Pohjanmaan SHP:n artikkelit Pohjanmaalla suunnitellaan laajaa ohjelmaa THL / Murto & Kaikkonen 03/

87 Vaasa mukana! Kirjana Terveytemme.fi/maamu TOIMIA.fi Asiaan palataan vuonna 2014 Osana ATH:ta THL / Murto & Kaikkonen 03/

88 Eli juuri tätä integroiden: kukaan ei yksin selviä tästä tai elämästä ylipäätään hengissä ;) Kuvan tarkoituksena ei ole yllyttää tupakointiin tai piipunpolttoon THL / Murto & Kaikkonen 03/

89 Tutkimuskysymyksiä Keskustelunavauksia tutkimukseen ja tiedon hyödyntämisen suuntaan THL / Murto & Kaikkonen 03/

90 Alueelliset erot hyvinvoinnissa, mistä ne aiheutuvat? Hyvinvoinnin keskeiset outcome-muuttujat Alueiden väliset erot ja niitä selittävät tekijät Hyvinvoinnin osatekijöiden väestöryhmäerot ja niitä selittävät tekijät pohjalaisessa väestössä Palveluiden riittävä saanti eri riskitekijöillä kuormittuneissa ryhmissä THL / Murto & Kaikkonen 03/

91 Väestöryhmien väliset hyvinvointierot Hyvinvoinnin epätasa-arvoinen jakautuminen Sukupuolittain Siviilisäädyittäin Sosioekonomisen aseman mukaan: koulutus, ammattiasema, tulotaso, työllisyys/työttömyys Kuolleisuus ja sen seuranta? Palveluiden käyttö ja sen seuranta? THL / Murto & Kaikkonen 03/

92 Päätökset eri tasoilla, tarve seurantatiedolle ja sitäkin saadaan! Valtakunnalliset päätökset Maakunnaliset päätökset SHP:n toiminta Kaupungin/kunnan päätökset Yksilön tekemät valinnat Yhteiskunnan luomat mahdollisuudet Huomioitava eri tulosalueiden tekemät päätökset myös vaikutuksiltaan toisiinsa, esim. tarinat Vaikutukset, kustannukset, kustannusvaikutukset THL / Murto & Kaikkonen 03/

93 Miten saada aineistoa käyttöön? Mukaan tutkimukseen Tutkijat Selkeät ohjeet aineiston tilaamiselle Valmis suunnitelman pohja Ohjeet datan tilaamiselle Ohjeet aineiston käyttöönotolle Tulossa myös videoita aiheesta THL järjestää tutkijoille seminaarin keväällä Helsingissä Miten analysoin dataa eri tilasto-ohjelmilla THL / Murto & Kaikkonen 03/

94 Kiitos mielenkiinnostanne! Risto Kaikkonen Kehittämispäällikkö THL/ATH p Jukka Murto Seppo Koskinen Tutkija Tutkimusprofessori THL/TA1 THL/TA1 p p Erkki Vartiainen Ylijohtaja THL/TA2 p Marja Vaarama Ylijohtaja THL/TA1 p THL / Murto & Kaikkonen 03/

ATH laajeni kansalliseksi vuosina

ATH laajeni kansalliseksi vuosina Helsinki 18.12.2014 Terveyden edistämisen suunnittelun työkaluja ja tietolähteitä johtamisen ja kehittämistyön tukena: Esittelyssä Alueellisen terveys- ja hyvinvointitutkimuksen (ATH) tulospalvelun käyttö

Lisätiedot

ALUEELLINEN TERVEYS- JA HYVINVOINTITUTKIMUS

ALUEELLINEN TERVEYS- JA HYVINVOINTITUTKIMUS ALUEELLINEN TERVEYS- JA HYVINVOINTITUTKIMUS Medicine is a social science, and politics is nothing but medicine at a larger scale (Rudolf Virchow, 1848) 29.10.2009 Pidämme huolta itsestämme ja toisistamme

Lisätiedot

Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus - paikka- ja aluetietojen käyttö sekä aineiston hyödyntämisen mahdollisuudet

Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus - paikka- ja aluetietojen käyttö sekä aineiston hyödyntämisen mahdollisuudet Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus - paikka- ja aluetietojen käyttö sekä aineiston hyödyntämisen mahdollisuudet Jukka Murto THL, Perttu Saarsalmi THL THL/ATH/2016 1 Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus,

Lisätiedot

Alueellisen terveys- ja hyvinvointitutkimuksen (ATH) hyödyntäminen hyvinvointikertomustyössä

Alueellisen terveys- ja hyvinvointitutkimuksen (ATH) hyödyntäminen hyvinvointikertomustyössä Alueellisen terveys- ja hyvinvointitutkimuksen (ATH) hyödyntäminen hyvinvointikertomustyössä Hankekoordinaattori Eeva Elomäki Hankekoordinaattori Sari Turunen Perusterveydenhuollon yksikkö, PKSSK ATH-tutkimus

Lisätiedot

Turvallisuuden ja hyvinvoinnin erot maalla ja kaupungissa - ATH-tutkimuksen tuloksia, Kaupunki-maaseutu -luokitus

Turvallisuuden ja hyvinvoinnin erot maalla ja kaupungissa - ATH-tutkimuksen tuloksia, Kaupunki-maaseutu -luokitus Joensuu 28.1.2016 28.1.2016 Turvallisuuden ja hyvinvoinnin erot maalla ja kaupungissa - ATH-tutkimuksen tuloksia, Kaupunki-maaseutu -luokitus Jukka Murto, kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

Ikäjakauma kunnittain, Eksoten alue

Ikäjakauma kunnittain, Eksoten alue Ikäjakauma kunnittain, Eksoten alue Kunta Ikäluokat 2003 2013 2025 Imatra Yhteensä 29 969 ikäryhmän osuus 28 219 ikäryhmän osuus 26 467 ikäryhmän osuus 0-14 4 491 15,0 % 3 658 13,0 % 3 371 12,7 % 15-64

Lisätiedot

Miten suomalaiset voivat?

Miten suomalaiset voivat? Miten suomalaiset voivat? Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus Paikka- ja aluetietojen käyttö sekä aineiston hyödyntämisen mahdollisuudet Jukka Murto THL, kehittämispäällikkö THL/ATH/2016 1 Alueellinen

Lisätiedot

Verkostoituvan ja moniammatillisen työotteen merkitys ja haasteet terveyden edistämisessä

Verkostoituvan ja moniammatillisen työotteen merkitys ja haasteet terveyden edistämisessä Verkostoituvan ja moniammatillisen työotteen merkitys ja haasteet terveyden edistämisessä TERVEEMPI ITÄ-SUOMI (TERVIS) aloitusseminaari, Kuopio 17.05.2013 Heli Hätönen, TtT, Eritysasiantuntija Terveyskäyttäytymisen

Lisätiedot

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 10.2.2011 Kuntatalo Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Tiedolla johtaminen kuntien hyvinvoinnin, terveyden ja mielenterveyden edistämisessä

Tiedolla johtaminen kuntien hyvinvoinnin, terveyden ja mielenterveyden edistämisessä Tiedolla johtaminen kuntien hyvinvoinnin, terveyden ja mielenterveyden edistämisessä Heli Hätönen, TtT, Erityisasiantuntija HYVINVOIVA JA TERVE POHJANMAA Luodaanko tiedolla johtamisella hyvinvointia? 16.09.2013

Lisätiedot

Lounais-Suomen alueen hyvinvointikertomus 2015 Satakunta ja Varsinais-Suomi -

Lounais-Suomen alueen hyvinvointikertomus 2015 Satakunta ja Varsinais-Suomi - Lounais-Suomen alueen hyvinvointikertomus 2015 Satakunta ja Varsinais-Suomi - Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 20.4.2015 1 Terveydenhuoltolaki 12 Kunnan on seurattava asukkaittensa terveyttä

Lisätiedot

Terveyden edistämisen laatusuositus

Terveyden edistämisen laatusuositus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen

Lisätiedot

27.11.2015 Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus - paikka- ja aluetietojen käyttö sekä aineiston hyödyntämisen mahdollisuudet

27.11.2015 Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus - paikka- ja aluetietojen käyttö sekä aineiston hyödyntämisen mahdollisuudet 27.11.2015 Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus - paikka- ja aluetietojen käyttö sekä aineiston hyödyntämisen mahdollisuudet Jukka Murto ja Perttu Saarsalmi, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 4.12.2015

Lisätiedot

Terveyden edistäminen Kainuussa

Terveyden edistäminen Kainuussa Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä

Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä Kainuun sote - kunnat / Saara Pikkarainen/ terveyden edistämisen erikoissuunnittelija Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä /Saara

Lisätiedot

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet?

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Kotona kokonainen elämä, Hyvinkää6.9.2013 Sirpa Andersson, erikoistutkija VTT, THL, ikäihmisten palvelut -yksikkö 1 Esittelen: vanhuspalvelulakia

Lisätiedot

Hyöty irti verkkoportaaleista: Etsitkö tukea hankesuunnitteluun, vaikuttamistyöhön ja arviointiin?

Hyöty irti verkkoportaaleista: Etsitkö tukea hankesuunnitteluun, vaikuttamistyöhön ja arviointiin? Hyöty irti verkkoportaaleista: Etsitkö tukea hankesuunnitteluun, vaikuttamistyöhön ja arviointiin? Opi hyödyntämään TEAviisarin, Hyvinvointikompassin ja Terveytemme -verkkopalvelujen tietoa väestön hyvinvoinnista,

Lisätiedot

TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ. erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet

TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ. erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet ALUEELLINEN TERVEYS- JA HYVINVOINTITUTKIMUS Yleistä Toteutettiin vuosien 2013-2015

Lisätiedot

Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana

Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana Hyvinvointikertomukset ja strategiat elämään! Työkokous, Rovaniemi 22.3.2011 Terveempi Pohjois-Suomi Suvi Helanen, hankesuunnittelija Mitä laeissa

Lisätiedot

Mikä kulttuurissa voimaannuttaa - tietoa tutkimuksesta. Jukka Murto, Tellervo Nenonen, Risto Kaikkonen, Minna-Liisa Luoma THL

Mikä kulttuurissa voimaannuttaa - tietoa tutkimuksesta. Jukka Murto, Tellervo Nenonen, Risto Kaikkonen, Minna-Liisa Luoma THL Mikä kulttuurissa voimaannuttaa - tietoa tutkimuksesta Jukka Murto, Tellervo Nenonen, Risto Kaikkonen, Minna-Liisa Luoma THL 1 Taiteesta ja kulttuuritoiminnasta hyvinvointia Taide- ja kulttuuritoiminnalla

Lisätiedot

NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI. Terveys 2000/2011 laajan johtoryhmän kokous 21.10.2014 / Annamari Lundqvist ja työryhmä

NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI. Terveys 2000/2011 laajan johtoryhmän kokous 21.10.2014 / Annamari Lundqvist ja työryhmä NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI Tavoitteet Julkaista keskeisistä tuloksista muutamia artikkeleita kotimaisissa (ja ulkomaisissa) sarjoissa v. 2014-2015 Otos sukupuolittain ja ikäryhmittäin Miehet

Lisätiedot

Terveyserot Pohjois-Pohjanmaalla 28.10.2009 Jukka Murto

Terveyserot Pohjois-Pohjanmaalla 28.10.2009 Jukka Murto Terveyserot Pohjois-Pohjanmaalla 28.10.2009 Jukka Murto 1 Koulutusryhmien väliset erot koetussa terveydessä Pohjois-Pohjanmaalla naisilla hieman suuremmat ja miehillä pienemmät kuin koko Suomessa Terveytensä

Lisätiedot

Terveysalan hallinto ja päätöksenteko. Riitta Räsänen syksy 2008

Terveysalan hallinto ja päätöksenteko. Riitta Räsänen syksy 2008 Terveysalan hallinto ja päätöksenteko Riitta Räsänen syksy 2008 Kurssin tavoitteet ja suoritus suomalaisen sosiaali- ja terveysalan lainsäädäntö ja järjestelmät toimintaympäristö kehittämisen haasteet

Lisätiedot

Terveys- ja hyvinvointierot kasvavat mitä tehdä?

Terveys- ja hyvinvointierot kasvavat mitä tehdä? Terveys- ja hyvinvointierot kasvavat mitä tehdä? Työkokous Lapin aluehallintovirasto 13.4.2016, Rovaniemi Kehittämispäällikkö Tuulia Rotko Hyvinvointi- ja terveyserojen vähentäminen: lisätään mahdollisuuksia

Lisätiedot

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki, Selvityshenkilöraportti 14.8.2015 3) Itsehallintoalueiden ja kuntien

Lisätiedot

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa SOSIAALI- JA TERVEYS- HALLINTOTIEDE Yhdistää opetuksessa (kaikilla tasoilla) molemmat hyvinvoinnin

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

Hyvinvointitiedon kehittämispäivä: Poikkitoiminnallisuus sähköisen hyvinvointikertomuksen rikkautena ja haasteena

Hyvinvointitiedon kehittämispäivä: Poikkitoiminnallisuus sähköisen hyvinvointikertomuksen rikkautena ja haasteena Hyvinvointitiedon kehittämispäivä: Poikkitoiminnallisuus sähköisen hyvinvointikertomuksen rikkautena ja haasteena 1 Sanna Salmela Hankesuunnittelija, TtT sanna.salmela@ppshp.fi 2 Hyvinvointitieto ja -indikaattorit

Lisätiedot

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät 4.2.2015 Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

Tutkimusta järjestöjen tavoittamista kansalaisista mitä tiedämme nyt?

Tutkimusta järjestöjen tavoittamista kansalaisista mitä tiedämme nyt? Tutkimusta järjestöjen tavoittamista kansalaisista mitä tiedämme nyt? Vanhempi tutkija, FT, Tuuli Pitkänen A-klinikkasäätiö Järjestötyöpaja DIAK, 18.8.2015 Pitkänen 2015 1 Tutkijan rooli järjestötoiminnassa

Lisätiedot

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata

Lisätiedot

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Hyvinvointikertomukset Lapin kunnissa

Hyvinvointikertomukset Lapin kunnissa Hyvinvointikertomukset Lapin kunnissa ja sähköisen hyvinvointikertomuksen malli 12.5.2011 Lapin johtavien lääkäreiden päivät Tuula Kokkonen Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUKSEN MITTARIT

HYVINVOINTIKERTOMUKSEN MITTARIT HYVINVOINTIKERTOMUKSEN MITTARIT Liikunnan palveluketju vahvaksi 26.5.2015 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Motto: Hyvin suunniteltu on jo puoleksi tehty 2 26.5.2015 Terveydenhuoltolaki 1326/2010, 12

Lisätiedot

Vaikutukset tasa-arvoon? Eeva Honkanummi va Kehittämispäällikkö Espoon kaupunki, sosiaali- ja terveystoimi Turku

Vaikutukset tasa-arvoon? Eeva Honkanummi va Kehittämispäällikkö Espoon kaupunki, sosiaali- ja terveystoimi Turku Vaikutukset tasa-arvoon? Eeva Honkanummi va Kehittämispäällikkö Espoon kaupunki, sosiaali- ja terveystoimi Turku Vaikuttavuus Tämän seminaarin esittelyteksti: pohditaan naisten ja miesten tasaarvon merkitystä

Lisätiedot

Alueellisen terveys- ja hyvinvointitutkimuksen (ATH) tulosten hyödyntäminen perusterveydenhuollossa

Alueellisen terveys- ja hyvinvointitutkimuksen (ATH) tulosten hyödyntäminen perusterveydenhuollossa Terve Kunta -verkostotapaaminen, Kuopio 26.9.2014 Medicine is a social science, and politics is nothing but medicine at a larger scale -Rudolf Virchow, 1848 Alueellisen terveys- ja hyvinvointitutkimuksen

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO 2013-2014 9.10.2014 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation painopisteet 2013 2016, Pirkanmaan

Lisätiedot

ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS & ALUEELLISEN HYTE-TYÖN VAIKUTTAVUUS

ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS & ALUEELLISEN HYTE-TYÖN VAIKUTTAVUUS ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS & ALUEELLISEN HYTE-TYÖN VAIKUTTAVUUS Sinikka Bots 07 02 2017 HUS HyTe _SB ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS 07 02 2017 HUS HyTe _SB HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN

Lisätiedot

Rovaniemi Suvi Helanen, hankesuunnittelija, TerPS2

Rovaniemi Suvi Helanen, hankesuunnittelija, TerPS2 Rovaniemi 6.6.2014 Suvi Helanen, hankesuunnittelija, TerPS2 1 Hyvinvointitieto ja -indikaattorit Version 0.3 indikaattoripakettien kehittäminen Indikaattoreiden tulkinnasta Version 0.3 indikaattoriosion

Lisätiedot

SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS

SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS www.hyvinvointikertomus.fi Keitele, Pielavesi, Tervo, Vesanto 30.3.2012 Ulla Ojuva, 044 417 3836, ulla.ojuva@isshp.fi Mervi Lehmusaho, 044 711 3913, mervi.lehmusaho@kuh.fi

Lisätiedot

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä?

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? TALOYHTIÖN VARAUTUMINEN ASUKKAIDEN IKÄÄNTYMISEEN -seminaari vanhustyön johtaja Oulun kaupunki Oulun

Lisätiedot

Sähköisen hyvinvointikertomus

Sähköisen hyvinvointikertomus Sähköisen hyvinvointikertomus Sähköinen hyvinvointikertomus Tiedolla johtamisen työväline» Käyttäjinä pääasiassa kunnat ja kuntayhtymät Tuottaa vertailevaa tietoa strategiatyöhön sekä toiminnan ja talouden

Lisätiedot

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA Suvi Peltola Kandidaatintutkielma (keväältä 2011) Kansanterveystiede Ohjaajat: Markku Myllykangas ja Tiina Rissanen

Lisätiedot

Ikäihmisten oma kokemus liikkumisen turvallisuudesta Pohjois-Karjalassa

Ikäihmisten oma kokemus liikkumisen turvallisuudesta Pohjois-Karjalassa Ikäihmisten oma kokemus liikkumisen turvallisuudesta Pohjois-Karjalassa Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus (ATH) ja keskustelu Joensuun vanhusneuvoston kanssa 18.9.2014 Sisäisen turvallisuuden

Lisätiedot

TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA

TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA Kevätpäivän tasaus Kajaani 21.3.2011 Juha Rehula Puheenjohtaja, Kuntoliikuntaliitto Sosiaali- ja terveysministeri Suomen Kuntoliikuntaliitto ry 1 Tulevaisuuden

Lisätiedot

Maakunnallisen hyvinvointiohjelman satoa. Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen UEF, PKSSK ja THL

Maakunnallisen hyvinvointiohjelman satoa. Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen UEF, PKSSK ja THL Maakunnallisen hyvinvointiohjelman satoa Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen UEF, PKSSK ja THL Hyvinvointiohjelma 1) Hyvinvoiva ja terve väestö 2) Asiakaslähtöiset ja taloudellisesti kestävät

Lisätiedot

POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Terveyden edistäminen

POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Terveyden edistäminen POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Terveyden edistäminen MIKSI PPSHP PANOSTAA TERVEYDEN EDISTÄMISEEN? Sairastavuutemme on korkea maakunnassamme on terveyseroja palvelujen

Lisätiedot

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Työkokouspäivä 22.3.2011 Avauspuheenvuoro Yksikön päällikkö Riitta Pöllänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 9.2.2012 Helsinki Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Lisätiedot

THL:n rooli kansallisten palvelujen kehittäjänä ja ylläpitäjänä Osastojohtaja Päivi Hämäläinen

THL:n rooli kansallisten palvelujen kehittäjänä ja ylläpitäjänä Osastojohtaja Päivi Hämäläinen THL:n rooli kansallisten palvelujen kehittäjänä ja ylläpitäjänä Osastojohtaja Päivi Hämäläinen 23.4. 2013 23.4.2013 THL/TITO/PH 1 THL:n tehtävät Väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, sairauksien

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) Voimaan 1.7.2013 Keskeisiä linjauksia Erillislaki Ei säädetä uusista palveluista

Lisätiedot

hyvinvointikompassi.fi Asiantuntijoiden valitsema tiivis tilastotietopaketti väestön terveydestä ja hyvinvoinnista alueittain. 9.2.

hyvinvointikompassi.fi Asiantuntijoiden valitsema tiivis tilastotietopaketti väestön terveydestä ja hyvinvoinnista alueittain. 9.2. 9.2.2017 1 Helppokäyttöistä, vertailtavaa ja avointa tietoa väestön hyvinvoinnista ja terveydestä sekä palveluista. Tietoja diaesityksiin karttoina, kuvioina ja taulukkoina. 9.2.2017 2 hyvinvointikompassi.fi

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kajaani 10.9.2013 Leena Meriläinen, Kaste-ohjelma Ohjelmapäällikkö Me kaikki olemme vastuussa toisistamme, heikoimmistakin, jotta jokainen huomenna näkisi

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Tampere 27.9.2016 Juha Mieskolainen LSSAVI Juha Mieskolainen, Länsi- ja Sisä Suomen aluehallintovirasto 1 LSSAVIn päihdehaittojen ehkäisyn ja terveyden edistämisen

Lisätiedot

TAUSTATIETO- työryhmä

TAUSTATIETO- työryhmä TAUSTATIETO- työryhmä TYÖRYHMIEN YHTEISSEMINAARI 29.4.2016 Maria-Liisa Nurmi, Terhi Haapala, Hannele Koivisto, Anne Alavillamo, Aino Ylitalo, Erkki Välimäki, Arto Rautajoki (Anne Saarijärvi), Matti Rekiaro

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Seinäjoki 8.9.2016 Juha Mieskolainen LSSAVI Juha Mieskolainen, Länsi- ja Sisä Suomen aluehallintovirasto 1 LSSAVIn päihdehaittojen ehkäisyn ja terveyden edistämisen

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Kohti sähköistä hyvinvointikertomusta Alueellinen koulutus Ylä-Savon kunnille ja yhteistoiminta-alueille Iisalmi 25.10.2011 Ulla

Lisätiedot

Miten tiedon hyödyntämistä voisi kehittää?

Miten tiedon hyödyntämistä voisi kehittää? Miten tiedon hyödyntämistä voisi kehittää? Kohti sote-johtamisen valtakunnallisia tietopalveluja Tietojohtaminen sosiaali- ja terveydenhuollossa seminaari 6.6.2016 6.6.2016 6.6.2016 Esityksen nimi / Tekijä

Lisätiedot

Terveydenhuollon ylitarkastaja Aila Tervo, PSAVI 1

Terveydenhuollon ylitarkastaja Aila Tervo, PSAVI 1 Neuvolatoimintaa, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa sekä lasten ja nuorten ehkäisevää suun terveydenhuoltoa koskevan VN:n asetuksen 338/2011 valvontaohjelma vuosille 2012-2014 14.5.2012 Terveydenhuollon

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Terveyden edistämisen neuvottelukunta 1.4.2016 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Aiheet Pirkanmaan alueellisen hyvinvointikertomus 2017-2020:n perustana käytettävät kansalliset ja alueelliset suunnitelmat,

Lisätiedot

Osallisuus yhteiskunnassa ja palveluissa. Eila Linnanmäki ja Jarno Karjalainen Varrelta Virran seminaari Kajaani

Osallisuus yhteiskunnassa ja palveluissa. Eila Linnanmäki ja Jarno Karjalainen Varrelta Virran seminaari Kajaani Osallisuus yhteiskunnassa ja palveluissa Eila Linnanmäki ja Jarno Karjalainen Varrelta Virran seminaari 19.9.2013 Kajaani Osallisuuden käsitteestä Voidaan hahmottaa positiivisena vastaparina yksilön, perheen

Lisätiedot

WHO yhteistyökeskuksen toiminta Vaasan alueyksikössä

WHO yhteistyökeskuksen toiminta Vaasan alueyksikössä Tiedosta hyvinvointia Vaasan alueyksikkö 1 WHO yhteistyökeskuksen toiminta Vaasan alueyksikössä Mielenterveystyön yhteistyökokous Vaasa 19.4.2007 pvm/nn Tiedosta hyvinvointia Vaasan alueyksikkö 2 Taustaa

Lisätiedot

Sähköinen hyvinvointikertomus ja. Hankasalmen hyvinvointitietoa

Sähköinen hyvinvointikertomus ja. Hankasalmen hyvinvointitietoa Sähköinen hyvinvointikertomus ja Hankasalmen hyvinvointitietoa Valtuustoseminaari 1.10.2012 Timo Renfors timo.renfors@kansanterveys.info 050 544 3802 Anttipekka Renfors anttipekka.renfors@kansanterveys.info

Lisätiedot

ristön terveysriskien ehkäisy

ristön terveysriskien ehkäisy Kylmän n ja kuuman ympärist ristön terveysriskien ehkäisy yksikön johtaja Veikko Kujala Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Terveyden edistäminen Projektin tarkoitus Projektin päämäärä on estää ja vähentää

Lisätiedot

Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen

Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen Mikkeli 19.2.2014 19.2.2014 Pauliina Luopa 1 MILLAISTA TIETOA KOULUTERVEYSKYSELYSTÄ SAA? 19.2.2014 Pauliina Luopa 2 Kouluterveyskysely kerää Kokemustietoa 14

Lisätiedot

Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta

Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta Maria Rautio, TtT, KM, vanhempi asiantuntija, Työterveyslaitos 26.9.2014 Finlandiatalo 1 yksilö yhteisö - yhteiskunta Yksilökeskeinen toimintatapa ei

Lisätiedot

Sähköinen hyvinvointikertomus rikosten ehkäisyn työvälineenä. Ville Nieminen, Suomen Kuntaliitto

Sähköinen hyvinvointikertomus rikosten ehkäisyn työvälineenä. Ville Nieminen, Suomen Kuntaliitto Sähköinen hyvinvointikertomus rikosten ehkäisyn työvälineenä Ville Nieminen, Suomen Kuntaliitto Sähköinen hyvinvointikertomus Tiedolla johtamisen työväline» Käyttäjinä pääasiassa kunnat ja kuntayhtymät

Lisätiedot

Peruspalvelujen kustannukset ja vaikuttavuus

Peruspalvelujen kustannukset ja vaikuttavuus Peruspalvelujen kustannukset ja vaikuttavuus Ismo Linnosmaa, THL/CHESS, ismo.linnosmaa@thl.fi Jutta Järvelin THL/CHESS, jutta.jarvelin@thl.fi Unto Häkkinen THL/CHESS, unto.hakkinen@thl.fi 1 Teemat I. CHESS:n

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi Sosiaalineuvos Maija Perho 29.11.2011 Ohjelman tavoitteet Terveyden edistämisen rakenteiden vahvistaminen Elintapamuutosten aikaansaaminen Terveyttä

Lisätiedot

Hyvinvointikertomus. kuntajohtamisen välineenä Nella Savolainen, erityisasiantuntija, THL

Hyvinvointikertomus. kuntajohtamisen välineenä Nella Savolainen, erityisasiantuntija, THL Hyvinvointikertomus kuntajohtamisen välineenä 31.8.2016 Nella Savolainen, erityisasiantuntija, THL 1 MAHDOLLISUUKSIEN ROSKIS Ruttaa paperi ja heitä roskikseen. Saat nousta seisomaan, mutta älä liiku paikaltasi.

Lisätiedot

Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä?

Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä? Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä? Asiantuntijalääkäri Markku Puro Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen Sote

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro. Kaupunginsihteeri Mari Immonen

Kommenttipuheenvuoro. Kaupunginsihteeri Mari Immonen Kommenttipuheenvuoro Kaupunginsihteeri Mari Immonen 10.12.2015 Espoon visio Verkostomainen viiden kaupunkikeskuksen Espoo on vastuullinen ja inhimillinen edelläkävijäkaupunki, jossa kaikkien on hyvä asua,

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Kemijärvi 9.2.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde Tuula

Lisätiedot

Asiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa

Asiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa Asiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa Eskoon alueellinen vammaissosiaalityöntekijöiden tapaaminen 6.9.2016 13.9.16 Asiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa / Stina Sjöblom 1 THL:n

Lisätiedot

Tietoa, tukea ja työkaluja ehkäisevään päihdetyöhön

Tietoa, tukea ja työkaluja ehkäisevään päihdetyöhön Tietoa, tukea ja työkaluja ehkäisevään päihdetyöhön Iltapvän tavoitteena on saada kuulijat ajattelemaan ehkäisevästä päihdetyöstä monimuotoisemmin ja ottamaan hyväksi havaittuja malleja käyttöönsä. Aluksi/Kataisen

Lisätiedot

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilu ja tulokset

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilu ja tulokset Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilu ja tulokset 6.2.2015 Päätösseminaari Arja Kurvinen & Arja Jolkkonen Itä-Suomen yliopisto Karjalan tutkimuslaitos Tuloksekas työllistämien -hanke Tarve Tarve

Lisätiedot

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus Työpaja 4 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle 15.4.2015 Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Tutkinnon

Lisätiedot

Ikäihmisten oma kokemus liikkumisen turvallisuudesta Etelä-Savossa

Ikäihmisten oma kokemus liikkumisen turvallisuudesta Etelä-Savossa Ikäihmisten oma kokemus liikkumisen turvallisuudesta Etelä-Savossa Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus (ATH) ja keskustelu Pieksämäen vanhusneuvoston kanssa 9.9.2014 Sisäisen turvallisuuden teematilaisuus

Lisätiedot

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä Salo 4.9.2014 Esityksen sisältö 1. Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä 2. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän, YTR:n verkosto,

Lisätiedot

Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät 2.-3.2016 Hanna Tainio Varatoimitusjohtaja Kuntaliitto Mitä edistetään?

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUKSET LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEELLA

HYVINVOINTIKERTOMUKSET LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEELLA HYVINVOINTIKERTOMUKSET LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEELLA Ylitarkastaja Sini Männistö, Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen neuvottelukunnan kokous 4.12.2015 3.12.2015 1 TAUSTAA Kunnilla velvollisuus

Lisätiedot

Sosiaalinen hyvinvointi. Tutkimuspäällikkö Tuija Martelin, THL

Sosiaalinen hyvinvointi. Tutkimuspäällikkö Tuija Martelin, THL Sosiaalinen hyvinvointi Tutkimuspäällikkö Tuija Martelin, THL Sosiaalinen hyvinvointi: Osallistuminen: Järjestö- ja yhdistystoimintaan osallistuminen Suomen ja lähtömaan tapahtumien seuraaminen Äänestäminen

Lisätiedot

Kansainvälinen avoimen hallinnon kumppanuushanke. 8 valtiota käynnisti vuonna Suomi liittyi huhtikuussa 2013

Kansainvälinen avoimen hallinnon kumppanuushanke. 8 valtiota käynnisti vuonna Suomi liittyi huhtikuussa 2013 Avoin Hallinto 2 Kansainvälinen avoimen hallinnon kumppanuushanke Tiedon saatavuus Kansalaisten osallisuus Hallinnon vastuullisuus Uusien teknologioiden hyödyntäminen 8 valtiota käynnisti vuonna 2011 Nyt

Lisätiedot

Hyvinvointikertomus. kuntajohtamisen välineenä. Tampere Nella Savolainen, erityisasiantuntija, THL

Hyvinvointikertomus. kuntajohtamisen välineenä. Tampere Nella Savolainen, erityisasiantuntija, THL Hyvinvointikertomus kuntajohtamisen välineenä Tampere 27.9.2016 26.9.2016 Nella Savolainen, erityisasiantuntija, THL 1 MAHDOLLISUUKSIEN ROSKIS Ruttaa paperi ja heitä roskikseen. Saat nousta seisomaan,

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli projekti

Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli projekti Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli 2012-2016 -projekti Etsivä vanhustyö on Yhteisölähtöistä ja sosiaalista toimintaa, jolla tavoitetaan

Lisätiedot

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA Niina Pajari 17.11.16 Kuusankoski RAY, VEIKKAUS JA FINTOTO YHDISTYVÄT UUDEKSI RAHAPELIYHTIÖKSI -> UUSI RAHAPELIYHTIÖ VEIKKAUS VASTAA VAIN RAHAPELITOIMINNASTA, EIKÄ KÄSITTELE AVUSTUKSIA

Lisätiedot

Miten menee Etelä-Pohjanmaa?

Miten menee Etelä-Pohjanmaa? Päivähoitoikäisten lasten terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Etelä-Pohjanmaalla Ilo kasvaa liikkuen varhaiskasvatuksen liikkumis- ja hyvinvointiohjelma Miten menee Etelä-Pohjanmaa? 13.10.2016 Asiantuntijatyöryhmä

Lisätiedot

Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta

Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta Työkokous hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamisesta 13.4.2016 Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

Sosiaalihuollon tutkimuksen lähestymistavat, sisällöt ja haasteet

Sosiaalihuollon tutkimuksen lähestymistavat, sisällöt ja haasteet Sosiaalihuollon tutkimuksen lähestymistavat, sisällöt ja haasteet Anu Muuri, VTT, dosentti ja yksikön päällikkö/thl 12.3.2013 Anu Muuri 1 12.3.2013 THL 12.3.2013 THL THL:n strategiset linjaukset 1. Väestön

Lisätiedot

Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi

Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi AVI verkostopäivä 17.11.2015 Helsinki Anita Pohjanvuori Asiantuntija, Muistiliiton muistiohjelmatoiminta v v Muistisairaiden ihmisten ja

Lisätiedot

Asuinalueiden kehittämishanke Hyvinvoivat, viihtyisät ja elinvoimaiset asuinalueet vetovoimainen Turku

Asuinalueiden kehittämishanke Hyvinvoivat, viihtyisät ja elinvoimaiset asuinalueet vetovoimainen Turku Asuinalueiden kehittämishanke 2013-2015 Hyvinvoivat, viihtyisät ja elinvoimaiset asuinalueet vetovoimainen Turku 3.6.2013 Katariina Hilke 1 Turun hanke Hyvinvoivat, viihtyisät ja elinvoimaiset asuinalueet

Lisätiedot

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Sara Haimi-Liikkanen /Kehittämiskoordinaattori Tarja Viitikko / Projektikoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson

Lisätiedot

Pyöreän pöydän keskustelu lasten osallisuudesta Säätytalo

Pyöreän pöydän keskustelu lasten osallisuudesta Säätytalo Pyöreän pöydän keskustelu lasten osallisuudesta 31.10.2016 Säätytalo 8.11.2016 1 Näkökulmia lasten osallisuuteen Terhi Tuukkanen Ylitarkastaja Lapsiasiavaltuutetun toimisto 8.11.2016 2 Lasten osallisuuden

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot