Mitä eteläkarjalaisille kuuluu? - EKSOTEn alueellisen terveys- ja hyvinvointi (ATH) tutkimuksen tulokset

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Mitä eteläkarjalaisille kuuluu? - EKSOTEn alueellisen terveys- ja hyvinvointi (ATH) tutkimuksen tulokset"

Transkriptio

1 Lappeenranta Mitä eteläkarjalaisille kuuluu? - EKSOTEn alueellisen terveys- ja hyvinvointi (ATH) tutkimuksen tulokset Jukka Murto, tutkija Risto Kaikkonen, kehittämispäällikkö THL / Murto & Kaikkonen 03/2013 1

2 Mihin Etelä-Karjalassa ja sen osa-alueilla tarvitaan tietoa väestön terveydestä, hyvinvoinnista ja palveluiden käytöstä? Asukkaiden terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen on kunnan perustehtävä! Parhaiten tätä elinvoimaisuutta voidaan edistää, kun suunnittelun ja päätöksenteon pohjana on luotettavaa aluetasoista ja väestöryhmittäistä tietoa asukkaiden, ei vain palveluita käyttävien terveydestä, hyvinvoinnista ja palveluiden käytöstä sekä niihin vaikuttavista tekijöistä. Tietoa tarvitaan palvelutarpeen arviointia, toimien kohdentamista, resurssien ohjausta ja tavoitteiden toteutumisen seurantaa varten. Uusi Terveydenhuoltolaki ( 12) velvoittaa kuntia seuraamaan väestönsä terveydentilaa väestöryhmittäin THL / Murto & Kaikkonen 03/2013 2

3 Tietoperustainen päätöksenteko Evidence based policy making Päätöksentekoa ohjaa halu monipuoliseen tiedon hyödyntämiseen Päätöksentekoa suunnataan toiminnalliset tavoitteet voidaan asettaa seuranta-, arviointi- ja tutkimustietoon perustuen Päätöksentekoon tarvitaan Useista tietolähteistä poimittuja koonnoksia, koosteita, selvityksiä, tilastoraportteja Tietojalosteita, joissa numeroille annettu merkitys ja tulkinta Päätöksissä tarvitaan Työkaluja ja keinoja kuvaamaan päätöstä koskevat skenaariot Päätöksenteon läpinäkyvyyttä niitä jälkikäteen arvioitaessa THL / Kaikkonen 6/2012 3

4 Mihin Etelä-Karjalassa ja sen osa-alueilla tarvitaan tietoa väestön terveydestä, hyvinvoinnista ja palveluiden käytöstä? Asukkaiden terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen on kunnan perustehtävä! Parhaiten tätä elinvoimaisuutta voidaan edistää, kun suunnittelun ja päätöksenteon pohjana on luotettavaa aluetasoista ja väestöryhmittäistä tietoa asukkaiden, ei vain palveluita käyttävien terveydestä, hyvinvoinnista ja palveluiden käytöstä sekä niihin vaikuttavista tekijöistä. Tietoa tarvitaan palvelutarpeen arviointia, toimien kohdentamista, resurssien ohjausta ja tavoitteiden toteutumisen seurantaa varten. Uusi Terveydenhuoltolaki ( 12) velvoittaa kuntia seuraamaan väestönsä terveydentilaa väestöryhmittäin THL / Kaikkonen & Murto 03/2013 4

5 Tähän pitäisi vaikuuttaa kaiketi? THL / Kaikkonen & Murto 03/2013 5

6 Saappaat savessa kokemuksia kunta/alueyhteistyöstä TEROKA, INDI, ATH, LATE jne. alueyhteistyön pohjalta tiedämme: Aluekohtainen tieto puhuttelee päätöksentekijöitä Tiedolla herättely toimii Tietojen helppo lähestyttävyys tärkeää Muodostuu laajat ja monipuoliset verkostot, yli hallintorajojen Tavoitteet viedään strategioihin, sitoutuminen THL / Kaikkonen 6/2012 6

7 THL: kansallinen kehittämisnäkökulma aluetasoiseen terveyseroseurantaan Väestöön kohdistuvat kyselytiedot tulisi kerätä kansallisesti yhtenäisesti koordinoidulla tavalla Parhaat mahdolliset indikaattorit tärkeimmistä ilmiöistä Tällöin varmistetaan tietojen avoin saatavuus ja niiden hyvä vertailukelpoisuus keskenään ja kartutetaan lisäarvona myös kansallisen tason tietoja Lisäksi samalla tutkimuslaitosyhteistyö tuo ison laitoksen asiantuntijatulkinnan lähemmäksi alueita ja mahdollistaa vuorovaikutuksen Isomman haasteen muodostaa se, että mikäli alueilla kerätään itsenäisesti pieniltä alueilta tietoja, ei em. asioita saavuteta Näistä aluiden tietotarpeia koskevista syistä THL on käynnistänyt uuden tutkimusperinteen Toiminnan tulee olla kiinteässä vuorovaikutuksessa Alueiden kehittämistyö osana kansallista kehittämistyötä (KASTE) ja toisinpäin THL:ssä meneillään olevaan indikaattoriohjelmaan ns. INDI-ohjelmaan, missä on tarkoitus esittää keskeisimmät aluetasoiset indikaattorit ja identifioida tietoaukot. Tietoaukkojen kansallinen paikkaaminen alueita palvellen Moni keskeinen seurattava ilmiö saadaan jatkossa Alueellisesta terveys- ja hyvinvointitutkimus ATH:sta THL / Kaikkonen & Murto 03/2013 7

8 Merkitys- ja tulkintatiedolla suuri rooli Ilmiön merkitys ja tulkinta Määritelmä Vaikutus väestön hyvinvointiin Taloudellinen merkitys Miten ilmiöön kyetään vaikuttamaan Mitä kunnassa/alueilla tulisi tehdä Katso myös seuraavat osoittimet Asiasanat Tekninen kuvaus ja lisätiedot Laskeminen Taustamuuttujat, joiden mukaisissa ryhmissä tulokset esitetään Päivitystiedot Lisätiedot ja käytön rajoitukset Tietoaineisto Viitteet Tiedon saatavuus, luotettavuus, ajallinen kattavuus Yhteystiedot Tietoaineiston yhteystiedot Esimerkki: THL / Kaikkonen & Murto 03/2013 8

9 Väestön terveys- ja hyvinvointiseuranta KANSALLISET REKISTERIT - väestö - elinolot ym. - esim. HILMO, AVOHILMO PALVELUJÄRJESTELMÄN PAIKALLISET TIETOJÄRJESTELMÄT - palvelujen käyttö ja sisältö - esim. Effican, Pegasoksen sisältämät tiedot TUTKIMUKSET - koettu terveys - koettu hyvinvointi - elintavat - palvelutarve - esim. ATH tutkimus HAVAINNOLLISET INDIKAATTORIT + metatiedot + tulkinta - esim. INDI -hanke AINEISTOJEN YHDISTELYT Tutkimushankkeet - esim. THL:n sairastavuusindeksi INDIKAATTORITIETOJEN RAPORTOINTI, JAKELU JA ESITTÄMINEN - esim. SOTKAnet, Terveytemme, TEAviisari, Hyvinvointikompassi ym. Koskinen 2008 (muokattu) THL / Kaikkonen & Murto 03/2013 9

10 THL:lla lakisääteinen rooli terveyden ja hyvinvoinnin seurannassa Kansallisesti merkittävien THL:n väestötutkimusten esittely Riskitekijätutkimukset: Finriski-tutkimusperinne Laaja-alaiset kliinisiä mittauksia sisältävät tutkimukset: Terveys2000- tutkimusperinne Aikuis- ja eläkeikäisen väestön terveyskyselyt(avtk/evtk)- tutkimusperinne Hyvinvointi ja palvelut: HYPA-tutkimusperinne AvoHilmon mahdollisuudet tulevaisuudessa Hyvinvointikompassi: julkaistu ( )! Lasten ja nuorten terveysseurannan kehittäminen LATE Kouluterveyskysely-perinne Uutena avauksena alueiden tietotarpeisiin: ATH-perinne THL / Kaikkonen 6/

11 Mistä hyvinvointi- ja terveys(ero)tietoa on saatavissa? SOTKAnet: Väestörakennetta, hyvinvointia ja terveyttä sekä palvelujärjestelmää koskevia tilastotietoja kaikista Suomen kunnista sekä muilta keskeisiltä aluetasoilta. -Ei sosiaaliryhmittäin +Sisältää merkittävän määrän terveyserorelevanttia tietoa mm. elinoloista työttömyydestä, pienituloisuudesta jne. Terveytemme: Tietoa väestöryhmien välisistä terveyseroista. Rajattu määrä kansanterveyden kannalta merkityksellisiä terveysosoittimia +liki kaikki tiedot alueittan sosiaaliryhmittäin (koulutuksen mukaan) -Rajallinen alueellinen kattavuus: ei kuntatasolle kuin suurimmissa kaupungeissa TEA-viisari: kertoo terveyden edistämisaktiivisuudestanne +Kattavasti tietoja eri alueilta -Tuottaja arvioi itseään ja vastaajissa variaatioita Hyvinvointikompassi: valitut indikaattorit alueille ATH-kytkös Muut tieto/raportointilähteet: Tilastokeskus, KELA, Findikaattori, TEHO.. +Kattavasti tietoja vertailtavassa muodossa -Ei väestöryhmittäin THL / Kaikkonen & Murto 03/

12 THL / Kaikkonen 6/

13 THL:n sairastavuusindeksi: Tavoitteena kuntien välisten sairastavuuserojen kuvaaminen mahdollisimman kattavasti nimenomaan sairauksien yleisyyttä kuvaavien tietojen perusteella Kokoaa yhteen useiden kansallisten rekistereiden tietoa 7 keskeisen sairausryhmän yleisyydestä kunnissa 13

14 THL:n sairastavuusindeksi: Sairausryhmien painotus indeksissä perustuu niiden merkitykseen a) kuolleisuuden, b) työkyvyttömyyden, c) elämänlaadun vajeen ja d) terveydenhuollon suorien kustannusten näkökulmasta Yleisindeksin lisäksi myös sairausryhmittäiset indeksit sekä vain yhden näkökulman huomioon ottavat indeksit; sekä ikävakioidut että vakioimattomat luvut 24:n indeksin sarja (2*(1+7+4) lukua) 14

15 Muuta tärkeää THL:n teemapalvelut kokoavat aihepiirejä yhteen: : terveyseroasiaa : lasten asiaa Sähköinen hyvinvointikertomus, KASTE-työtä : pohjautuu SotkaNetin tietoihin, PROSESSIn kuvaaminen! 3/22/2013 THL / Kaikkonen 10/

16 Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen sekä niissä havaittavien [sosiaaliryhmien välisten] erojen kaventaminen (kunnat, alueelliset sekä kansalliset toimijat) edellyttää toimenpiteitä kaikilla seuraavilla osa-alueilla: Tavoitteen asettelu: strategiat, ohjelmat, poliittinen sitoutuminen Yhteistyö: rakenteet, vastuut, työnjako Tieto, seuranta ja arviointi Tavoitteen asettelu: strategiat, ohjelmat, poliittinen sitoutuminen Tietoa, seuranta ja arviointi: tieto päätöksenteon, kehittämistyön, ja seurannan ja arvioinnin perustana Yhteistyötä (ylihallinnollista, monitoimijaista): rakenteet, vastuut, työnjako Toimenpiteitä: kehittämishankkeet, palvelut, kohdentaminen Tiedosta toimintaan: kehittäminen, palvelut, kohdentaminen THL / Kaikkonen & Murto 03/

17 Tieto keskiössä, jolloin sen pitää olla avointa eri tarpeisiin TUTKIMUS DATA THL / Kaikkonen & Murto 03/

18 Tietoperusteinen päätöksenteko THL / Kaikkonen & Murto 03/

19 Väestöryhmittäiset terveyserot Aiemmin niukasti, THL:n maamu-tutkimuksen osalta jo enemmän venäläis- somali- ja kurditaustaisista THL / Kaikkonen & Murto 03/

20 Lähde: Sihvonen A-P ym THL / Kaikkonen 6/

21 Nykyään meillä Suomessa Terveyden ja hyvinvoinnin alueellisia ja kunnallisia seurantatietoja tarvitaan Kunnat tarvitsevat väestöryhmittäistä tietoa vaikutettavissa olevista ilmiöistä palvelutarpeen arviointia, toimien kohdentamista, resurssien ohjausta ja tavoitteiden toteutumisen seurantaa varten. Lainsäädäntö velvoittaa kunnat seuraamaan väestönsä terveydentilaa ja siihen vaikuttavia tekijöitä väestöryhmittäin. (Kansanterveyslaki, 2006, 14 1a; Terveydenhuoltolaki 12, HE 90/2010, voimaan ) SHP:n rooli korostunut kuntien suuntaan (Terveydenhuoltolaki 34-36) Nykyinen tilanne on huono Väestökyselytietoihin perustuvia tietoja esimerkiksi elintavoista ja kansalaisten omista kokemuksista ei useimmiten ole saatavissa kuntatasolla tai edes aluetasolla. (myös lasten 0-13-vuotiaiden terveysseurannassa merkittäviä puutteita) Saatavilla olevat lähinnä rekistereihin perustuvat seurantatiedot eivät yleensä kuvaa tilannetta väestöryhmittäin. Kansallisissa terveysohjelmissa seurattaviksi esitettyjä osoittimia on runsaasti, ja samaa ilmiötä koskevat seurantasuositukset ovat keskenään osin ristiriitaisia. Seurantaosoittimien tulkinnassa tarvittava asiantuntemus on monissa kunnissa riittämätön. Näistä syistä kunnat eivät nykyisin suoriudu lakisääteisestä velvoitteestaan seurata väestönsä terveyttä. Kunnat tarvitsevatkin tukea terveys- ja hyvinvointiseurannan järjestämisessä THL / Kaikkonen & Murto 03/

22 Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus, ATH THL / Kaikkonen & Murto 03/

23 Tavoitteet ja merkitys Alue- ja kuntatoimijoiden sekä muiden sidosryhmien hyvä yhteistyö THL:n terveyden ja hyvinvoinnin osaamisen kanssa on paras tapa vahvistaa niin paikallista kuin kansallista terveys- ja hyvinvointiseurantaa. Luotettavan väestöryhmittäisen tiedon ja seurannan avulla voidaan pätevästi suunnitella palveluja ja muita väestön terveyttä ja hyvinvointia edistäviä toimia ja arvioida niiden vaikuttavuutta, jatkossa myös aluetasolla. Aikuisväestöä koskien tätä varten on käynnistetty THL:ssä uusi tutkimusperinne Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus ATH, jonka keskeisin tehtävä on: THL / Kaikkonen & Murto 03/

24 Tavoitteet Toteuttaa kansallisesti koordinoidusti alue- ja kuntakentän sekä kansallisen tason toimijoita palveleva ja riittävän nopea monitorointi päätöksenteolla vaikutettavissa olevista ilmiöistä vuosina tarkastellaan kokemuksellisia ja henkilöitä koskevia asioita ja ilmiöalueita, joista ei saada tietoja rekistereistä kehitetään väestötutkimusten raportointia edelleen huomioiden jo tehty kehittämistyö verkostoitua alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti Tuoda esille alueellisia eroja, joka palvelee keskeisesti myös kansallisen tason tietotarpeita ja mahdollistaa uusien innovaatioiden syntymistä. alueellisia eroja vaikutettavissa olevista tekijöistä ei ole raportoitu luotettavalla tavalla aiemmin johtuen riittämättömästä otoskoosta, nyt niitä tuotetaan paikkatietojen hyödyntäminen keskeistä monitieteisessä yhteistyössä uusien aluerakenteiden huomioiminen mahdollistettava Raportoitavien tietojen tuottaminen aina myös väestöryhmittäin aineiston sallimissa rajoissa sukupuolittain, ikäryhmittäin, sosiaalisen aseman mukaan (koulutus ym.) muiden tärkeiksi identifioitavien taustamuuttujien mukaan (sosiodemografiset tekijät ym.) THL / Kaikkonen & Murto 03/

25 Näin toimien ATH-tutkimuksessa erityisesti: Kerätään seurantatietoa sellaisista terveyden edistämistoimien suuntaamisen ja vaikuttavuuden arvioinnin kannalta keskeisistä ilmiöistä, joista ei saada tietoa rekistereistä Kehitetään samalla tutkimuksen eri vaiheiden teknistä toteutusta käsityötä minimoivalla ja nopeaan raportointiin tähtäävällä tavalla Luodaan kunnille/kuntayhtymille edellytykset: seurata väestönsä ja sen osaryhmien terveyttä ja hyvinvointia terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä, verrata omia tietojaan muiden alueiden tietoihin koko maan tilanteeseen asetettuihin tavoitteisiin THL / Kaikkonen & Murto 03/

26 Tutkimme päätöksenteolla vaikutettavissa olevia asioita ja ilmiöitä Osallisuutta, hyvinvoinnin kokemista, onnellisuutta, palveluiden tarpeidenmukaista saatavuutta ei saada rekistereistä Elintapoja ei saada rekistereistä Monia keskeisiä hyvinvoinnin vajeita voidaan ennaltaehkäistä parhaiten edistämällä hyvinvoinnin keskeisiä osatekijöitä, eli riskitekijöitä Diabetestakaan ei vähennetä parantamalla, tehostamalla ja kehittämällä diabeteksen hoitoketjua Vaan pitää vähentää sen riskitekijöitä Niitä saadaan ATH:sta Palveluita ei siis tulisi niinkään kehittää prosessinäkökulmasta, vaan väestön tarpeesta THL / Kaikkonen & Murto 03/

27 ATH-organisaatiokaavio 2012 Eläketurvakeskus KELA THL / Kaikkonen 27 & Murto 03/2013

28 Keskeisiä prosessia koskevia haasteita HYVÄ HYVINVOINTIKERTOMUS Prosessin kehittäminen ja erilaisten perinteiden integroiminen projektien luvatussa maassa Kehittäjät ja tutkijat Tiedot, tietolähteet, verkkopalvelut, tutkimustiedot Hankkeet, projektit, hajanaiset resurssit ja vastuutahot Osoittimia, osoittimia, osoittimia niitä on niin kiva miettiä, että mitä valitaan Mitä ne oikeasti tarkoittavat? Miten niitä pitäisi tulkita? Paljon yleistä keskustelua, mutta vähän sisällöllistä pohdintaa ilmiöiden sisällä Tieto on liian spesifiä? Tieto ei puhuttele? Tietoa ei nähdä osana toiminnan kehittämistä? Kentän ääni riittää? THL / Kaikkonen & Murto 03/

29 Valmiit ATH-tulokset Mistä liikkeelle ja missä muodoissa tietoja saa suoraan käyttöönsä? THL / Murto & Kaikkonen 03/

30 THL / Murto & Kaikkonen 03/

31 3. Tee valinnat THL / Murto & Kaikkonen 03/

32 Heti tietoa mihin porautua: valitsin siis pylväskuvan THL / Murto & Kaikkonen 03/

33 Kun valmiit tulokset eivät riitä Turvaudunko tutkimukseen? THL / Murto & Kaikkonen 03/

34 Taulukkoraportti kertoo jakaumatiedot kaikista aineiston muuttujista THL / Murto & Kaikkonen 03/

35 ATH-tutkimussuunnitelman, aineistopyyntölomakkeen runko, 1-2s. Tutkimuksen otsikko Tarkoitus/tavoitteet Tutkimuksessa tarvittavan aineiston kuvaus Tekijät Aikataulu Julkaisumuoto ja- kieli Yhteistyötahot Rahoitus/resurssit Suunnitelma lähetetään sähköpostise osoitteeseen THL / Murto & Kaikkonen 03/

36 ATH-tutkimuksen tuloksia Etelä- Karjalassa THL / Murto & Kaikkonen 03/

37 Tutkimuksen sisältö pääteemoittain Taustatiedot: sosiodemografisia ym. tietoja Elinolot, työolot ja hyvinvointi: tulojen riittävyys, köyhyys, asuinympäristö, asunto, kommunikaatiovälineet ja niiden hyödyntäminen, osallisuus ja yhteisöllisyys, avun antaminen avunsaanti ja avuntarve, työelämä, luottamus Terveys ja hyvinvointi: perustiedot: mm. pituus ja paino, koettu terveys, sairaudet, oireilut, lääkkeiden käyttö, seksuaaliterveys, mielenterveys, onnellisuus, elämänlaatu Toiminta- ja työkyky: fyysinen, kognitiivinen ja sosiaalinen toimintakyky, työkyky Elintavat: ruoka, suuhygienia, liikunta, tupakka, alkoholi ja päihteet, elintapamuutokset, uni Tapaturmat ja väkivalta: liikennetapaturmat, muut tapaturmat, suojaimet ja turvavälineet, kaatumiset, väkivallan tekijätahot, osallisuus väkivaltatilanteisiin Palvelut: terveys- ja sosiaalipalvelut, muut palvelut WHO-QOL: elämänlaatua kuvaavan mittarin 11 osiota kokoavana lopussa THL / Murto & Kaikkonen 03/

38 Vastausaktiivisuus EKSOTE EKSOTE 4000 Kaikki: 52% 75+v: 64% 55-74v: 68% 20-54v: 35% Lappeenranta Imatra Lemi Luumäki Savitaipale Taipalsaari Parikkala Rautjärvi Ruokolahti Imatra 1000 Kaikki: 51% 75+v: 64% 55-74v: 70% 20-54v: 30% Imatra THL / Murto & Kaikkonen 03/

39 Koko Suomea edustava otos Satunnaisotos koko Suomesta Luo vertailupohjan tuloksille ATH syksy 2012 yhteensä suomalaista Myös teidän alueeltanne Lisäksi vuoden 2012 lopussa THL käynnisti ATHtutkimuksen valtakunnalistamisen ensimmäinen vaiheen -> parhaillaan kentällä kansallinen otos juuri nyt! Heistä noin 1200 on pohjalaisia! Kirkkonummi, 3000 lisäotos Pohjois-Karjala lähdössä mukaan vuonna 2013 täydentävällä otoksella! THL / Murto & Kaikkonen 03/

40 TERVEYS JA TOIMINTAKYKY THL / Kaikkonen & Murto 03/

41 Koettu terveys ikäryhmittäin. Etelä-Karjalassa koettu terveys samaa tasoa kuin keskimäärin koko Suomessa THL / Murto & Kaikkonen 03/

42 Matalasti koulutetut kokevat terveytensä huonommaksi kuin korkeasti koulutetut THL / Murto & Kaikkonen 03/

43 Masennusoireilu yleisintä nuorimmassa ikäryhmässä: noin joka kolmannella vuotiaalla esiintynyt masennusoireilua THL / Murto & Kaikkonen 03/

44 Etelä-Karjalassa unettomuus samaa tasoa kuin keskimäärin koko Suomessa THL / Murto & Kaikkonen 03/

45 Masennusoireilu yleisempää vähemmän koulutetuilla, unettomuudessa ei koulutusryhmien välisiä eroja THL / Murto & Kaikkonen 03/

46 Sepelvaltimotaudin osalta tilanne Etelä- Karjalassa samaa tasoa kuin keskimäärin koko Suomessa THL / Murto & Kaikkonen 03/

47 Itse raportoitu kohonnut kolesteroli. Vanhemmissa ikäryhmissä selvästi yleisempää THL / Murto & Kaikkonen 03/

48 Suuhygienian osalta selviä koulutusryhmien välisiä eroja. Korkeammin koulutetut harjaavat useammin hampaitaan kuin vähemmän koulutetut THL / Murto & Kaikkonen 03/

49 TOIMINTAKYKY THL / Kaikkonen & Murto 03/

50 Noin joka viides yli 75-vuotias eteläkarjalainen kokee vaikeuksia arkiaskareista selviämisessä. - matalasti koulutetuilla avun tarve yleisintä THL / Murto & Kaikkonen 03/

51 Noin joka viides eteläkarjalainen arvioi työkykynsä heikentyneeksi THL / Murto & Kaikkonen 03/

52 Matalasti koulutetut arvioivat työkykynsä heikentyneeksi selvästi yleisemmin kuin korkeammin koulutetut THL / Murto & Kaikkonen 03/

53 Alemmissa koulutusryhmissä kokemukset työn fyysisestä rasittavuudesta yleisiä THL / Murto & Kaikkonen 03/

54 Korkeasti koulutuilla kokemukset työn henkisestä rasittavuudesta yleisempiä kuin matalasti koulutetuilla THL / Murto & Kaikkonen 03/

55 Peräti joka kolmas vuotiaista eteläkarjalaisista ei usko jaksavansa työskennellä eläkeikään saakka. Koulutusryhmien välillä erittäin suuria eroja! THL / Murto & Kaikkonen 03/

56 Vähän koulutetuilla työssä jaksaminen eläkeikään asti heikompaa kuin korkeimmin koulutetuilla THL / Murto & Kaikkonen 03/

57 HYVINVOINTI, OSALLISUUS THL / Kaikkonen & Murto 03/

58 Hyvinvointi Having - Loving - Being (Allardt 1976) Elintaso (having): tulot, asumistaso, työllisyys, koulutus, terveys Ystävyyssuhteet (Loving): paikallisyhteisyys, perheyhteisyys, ystävävyyssuhteet Itsensä toteuttamisen muodot (Being): arvonanto (status), korvaamattomuus, poliittiset resurssit, mielenkiintoinen vapaaajan toiminta <tekeminen> Hyvinvoinnin käsite on riippuvainen ajasta Hyvinvointi on pysyvämpi tila kuin onnellisuus (Wright 1963) 1900-luvun alkupuolelta BKT 1960-luvulta sosiaali INDIkaattorit: koulutustaso jne luvulta subjektiivinen hyvinvointi Nykyään myös objektiivisten ja subjektiivisten vuorovaikutus Elämänlaatu: neljä ulottuvuutta.. psyykkinen, fyysinen, sosiaalinen ja ympäristöulottuvuus THL / Murto & Kaikkonen 03/

59 THL / Murto & Kaikkonen 03/

60 Menojen kattaminen tuloilla eri ikäryhmissä THL / Murto & Kaikkonen 03/

61 Menojen kattaminen tuloilla ja sosiaalinen asema THL / Murto & Kaikkonen 03/

62 Jopa lähes neljännes vuotiaista joutunut tinkimään ruoasta, lääkkeistä tai lääkärikäynneistä rahan takia THL / Murto & Kaikkonen 03/

63 Useampi kuin joka kymmenes eteläkarjalainen vuotias on pelännyt ruoan loppuvan, ennen kuin saa rahaa ostaakseen lisää THL / Murto & Kaikkonen 03/

64 Jos ei ikä, niin sosiaalinen asema vaikuttaa elämänlaadun kokemiseen. miksi? THL / Murto & Kaikkonen 03/

65 Osallisuus Osallistumisaktiivisuudella voidaan kuvata yksilön tai yhteisön sosiaalista pääomaa. Sosiaalisessa pääomassa on keskeistä osallistuminen sosiaaliseen toimintaan sekä luottamus ja vastavuoroisuus. Sosiaalista pääomaa on myös kutsuttu yhteisöllisyydeksi ja me-hengeksi. Aktiivinen sosiaalinen osallistuminen on yhteydessä hyvään koettuun terveyteen ja psyykkiseen hyvinvointiin. Sen on havaittu lisäävän terveyttä (parempi koettu terveys ja psyykkinen hyvinvointi sekä väestötasolla pidempi elinikä). Yksinäisyyteen yhteydessä olevia tekijöitä voi olla: masentuneisuus, leskeys, pessimistinen elämänasenne, tarpeettomuuden tunne, heikentynyt terveydentila tai toimintakyky. Muita yhteydessä olevia tekijöitä ovat heikko sosiaalinen asema, alhainen koulutustaso, merkittävän ihmissuhteen päättyminen, palvelutalossa, laitoshoidossa Yksinäisyys voi olla myös yksilön oma valinta. Hyvä yksinäisyys, toivottu yksin oleminen voi olla hyvää, rauhoittavaa ja luovaa. tiedetään johtavan muun muassa lisääntyneeseen kuolleisuuteen, lisääntyneeseen terveyspalveluiden käyttöön, laitoshoitoon ja muistitoimintojen heikkenemiseen. Harrastus- ja osallistumisedellytysten turvaaminen voi auttaa syrjäytymisen ehkäisyssä, terveysja hyvinvointierojen kaventamisessa sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Alueiden väliset erot voivat liittyä esimerkiksi välimatkoihin ja kulkuyhteyksiin, harrastus-, järjestöym. toiminnan tarjontaan, muuttoliikkeen vilkkauteen sekä sosiaalisen kanssakäymisen ja osallistumisen perinteeseen THL / Murto & Kaikkonen 03/

66 Aktiivinen osallistuminen eri ikäryhmissä. Etelä- Karjalassa nuorilla osallistuminen erilaisiin yhdistys-, kerho ja harrastetoimintaan hieman alemmalla tasolla kuin keskimäärin koko Suomessa THL / Murto & Kaikkonen 03/

67 Aktiivinen osallistuminen yhteiskunnassa ja sosiaalinen asema ovat yhteydessä toisiinsa THL / Murto & Kaikkonen 03/

68 Yksinäisyys: ikääntyneillä yleisempää, mutta nuoremmillakin verrattain yleistä THL / Murto & Kaikkonen 03/

69 Vanhemmissa ikäryhmissä luottamus julkiseen terveydenhuoltoon ja oman kunnan päätöksentekoon vahvempaa kuin nuorimmassa ikäryhmässä THL / Murto & Kaikkonen 03/

70 PALVELUT THL / Kaikkonen & Murto 03/

71 Palveluiden tarve ja käyttö Pelkän käytön kuvaaminen kertoo vain rajallisen kuvan palveluista käyttäneet Rekistereistä saadaan kattavasti kuvaa mm. potilasväestöä koskien käyttäneistä Käytön lisäksi tulee tietää palveluiden tarpeesta Voidaan arvioida muiden tunnuslukujen perusteella Voidaan kysyä myös henkilöltä suoraan: saiko palvelua tarpeeseensa Tarpeen ja käytön välillä voi olla epäsuhtaa unmet needs Tarve voi kuitenkin olla pohjatonta Mitä paremmat palvelut sitä suuremmat tarpeet Internetin mahdollisuus tuoda julkisia palveluita lähemmäksi ihmistä luo mahdollisuuksia käyttää palveluita henkilölle sopivana aikana. Sähköiset palvelut helpottavat asiointia myös harvaan asutuilla aluiella, missä välimatkat paikallisiin toimistoihin tai palvelupisteisiin ovat pitkiä. Sähköiset palvelut parhaillaan mahdollistavat joustavan tarpeeseen ja elämäntilanteeseen sopivan asioinnin ajankohdan, mutta väärin suunniteltuna ja ainoana vaihtoehtona sulkevat käyttäjistä pois henkilöt, joilla ei ole materiaalisia resursseja tai osaamista käyttää sähköisiä palveluita. Sähköisen asioinnin vapauttamat resurssit tulisi kohdentaa mahdolliseen katveeseen jäävien (mm. ikääntyneiden, alempien sosiaaliryhmien, työttömien yms.) ryhmien palvelemiseen THL / Murto & Kaikkonen 03/

72 Kirjastopalveluiden riittävyys tarpeeseen nähden THL / Murto & Kaikkonen 03/

73 Kulttuuripalveluiden riittävyys THL / Murto & Kaikkonen 03/

74 Nuorimmassa ikäryhmässä koetaan eniten tarpeeseen nähden riittämättömyyttä terveyskeskuslääkäri palveluihin THL / Murto & Kaikkonen 03/

75 Liikuntapalveluiden riittävyys koetaan melko hyväksi kaikissa ikä- ja sosiaaliryhmissä THL / Murto & Kaikkonen 03/

76 Lähiympäristöt Asuinalueella ja elinympäristöllä vaikutuksia terveyteen ja hyvinvointiin. Eri ikäisillä erilaisia perustarpeita: liikkuminen, aktiviteetit, esteettisyys Julkinen joukkoliikenne takaa asukkaiden pääsyn käyttämään julkisia, yksityisiä ja kolmannen sektorin palveluita. Huonot julkiset joukkoliikenteen yhteydet kohdistuvat usein jo muutoinkin haavoittuvammassa asemassa oleviin henkilöihin, kuten pienituloisiin, vanhuksiin jne. joiden liikkuminen on julkisten liikenneyhteyksien varassa: lapsiperheet, ikääntyneet Liikkuminen ja asiointi ovat yksilötasolla tärkeitä tapoja pitää yllä yhteyttä yhteiskuntaan ja sosiaalisiin verkostoihin. Asuinympäristön ja asuinalueen koetun viihtyisyyden tiedetään olevan jakautunut myös sosiaalisen aseman mukaan. Korkeammin koulututetut ja ylemmät tuloluokat asuvat yleisimmin alueilla, mitkä koetaan viihtyisiksi. Asuinalueen viihtyisyyteen ja esteettisyyteen voidaan vaikuttaa. Viihtyisän asuinympäristön takaaminen kaikille on kunnan elinvoimaisuuden kannalta tärkeää. Asuinalueiden kaavoituksella ja maisemoinnilla on keskeinen merkitys asuinalueen viihtyisyyden kannalta. Viihtyisyyteen liittyvät erilaiset asiat kaupunkimaisissa ja maaseutumaisissa kunnissa THL / Murto & Kaikkonen 03/

77 Elintavat ja riskitekijät THL / Kaikkonen & Murto 03/

78 Lihavien osuus ikäryhmittäin THL / Murto & Kaikkonen 03/

79 Lihavuus yleisempää alemmissa sosiaaliryhmissä THL / Murto & Kaikkonen 03/

80 Tupakoinnissa suuria koulutusryhmien välisiä eroja THL / Murto & Kaikkonen 03/

81 Mitä vähemmän koulutusta sitä yleisempää tupakointi on THL / Murto & Kaikkonen 03/

82 Humalahakuinen juominen ikä- ja koulutusryhmittäin THL / Murto & Kaikkonen 03/

83 Niukasti kasviksia käyttävien osuus. Keskiikäisillä eteläkarjalaisilla tilanne hieman parempi kuin koko Suomessa keskimäärin THL / Murto & Kaikkonen 03/

84 Kasvisten käytössä suuria koulutusryhmien välisiä eroja THL / Murto & Kaikkonen 03/

85 Tulospoimintoja suoraan tulospalvelusta -oikealla ylänurkassa linkki tuloksiin Lääkäripalvelut Kulttuuripalvelut Julkiset liikenneyhteydet Tyytyväisyys ihmissuhteisiin Onnellisuuden kokeminen Sosiaalinen aktiivisuus Tulojen riittävyys ja köyhyys THL / Murto & Kaikkonen 03/

86 Tutkimusohjelmia ja vastaavia käynnissä ja käynnistymässä Turun yliopiston kaupunkitutkimusohjelma Kajaanin AMK opinnäytetyökokonaisuus Järjestökentälle suunnitellaan Pohjois-Karjalassa aktivoidutaan Pohjois-Pohjanmaan SHP:n artikkelit Pohjanmaalla suunnitellaan laajaa ohjelmaa THL / Murto & Kaikkonen 03/

87 Vaasa mukana! Kirjana Terveytemme.fi/maamu TOIMIA.fi Asiaan palataan vuonna 2014 Osana ATH:ta THL / Murto & Kaikkonen 03/

88 Eli juuri tätä integroiden: kukaan ei yksin selviä tästä tai elämästä ylipäätään hengissä ;) Kuvan tarkoituksena ei ole yllyttää tupakointiin tai piipunpolttoon THL / Murto & Kaikkonen 03/

89 Tutkimuskysymyksiä Keskustelunavauksia tutkimukseen ja tiedon hyödyntämisen suuntaan THL / Murto & Kaikkonen 03/

90 Alueelliset erot hyvinvoinnissa, mistä ne aiheutuvat? Hyvinvoinnin keskeiset outcome-muuttujat Alueiden väliset erot ja niitä selittävät tekijät Hyvinvoinnin osatekijöiden väestöryhmäerot ja niitä selittävät tekijät pohjalaisessa väestössä Palveluiden riittävä saanti eri riskitekijöillä kuormittuneissa ryhmissä THL / Murto & Kaikkonen 03/

91 Väestöryhmien väliset hyvinvointierot Hyvinvoinnin epätasa-arvoinen jakautuminen Sukupuolittain Siviilisäädyittäin Sosioekonomisen aseman mukaan: koulutus, ammattiasema, tulotaso, työllisyys/työttömyys Kuolleisuus ja sen seuranta? Palveluiden käyttö ja sen seuranta? THL / Murto & Kaikkonen 03/

92 Päätökset eri tasoilla, tarve seurantatiedolle ja sitäkin saadaan! Valtakunnalliset päätökset Maakunnaliset päätökset SHP:n toiminta Kaupungin/kunnan päätökset Yksilön tekemät valinnat Yhteiskunnan luomat mahdollisuudet Huomioitava eri tulosalueiden tekemät päätökset myös vaikutuksiltaan toisiinsa, esim. tarinat Vaikutukset, kustannukset, kustannusvaikutukset THL / Murto & Kaikkonen 03/

93 Miten saada aineistoa käyttöön? Mukaan tutkimukseen Tutkijat Selkeät ohjeet aineiston tilaamiselle Valmis suunnitelman pohja Ohjeet datan tilaamiselle Ohjeet aineiston käyttöönotolle Tulossa myös videoita aiheesta THL järjestää tutkijoille seminaarin keväällä Helsingissä Miten analysoin dataa eri tilasto-ohjelmilla THL / Murto & Kaikkonen 03/

94 Kiitos mielenkiinnostanne! Risto Kaikkonen Kehittämispäällikkö THL/ATH p Jukka Murto Seppo Koskinen Tutkija Tutkimusprofessori THL/TA1 THL/TA1 p p Erkki Vartiainen Ylijohtaja THL/TA2 p Marja Vaarama Ylijohtaja THL/TA1 p THL / Murto & Kaikkonen 03/

Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus (ATH) Etelä- Karjalassa

Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus (ATH) Etelä- Karjalassa Lappeenranta 15.1.2015 Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus (ATH) Etelä- Karjalassa Jukka Murto, tutkija THL THL / Murto15.1.2015 1 www.thl.fi/ath THL / Kaikkonen, Murto, Pentala 1/2014 2 ATH-tutkimuksessa

Lisätiedot

Alueellisen terveys- ja hyvinvointitutkimuksen (ATH) tuloksia

Alueellisen terveys- ja hyvinvointitutkimuksen (ATH) tuloksia Kuopiossa 13.5.2014 Medicine is a social science, and politics is nothing but medicine at a larger scale -Rudolf Virchow, 1848 Alueellisen terveys- ja hyvinvointitutkimuksen (ATH) tuloksia Jukka Murto,

Lisätiedot

ALUEELLINEN TERVEYS- JA HYVINVOINTITUTKIMUS

ALUEELLINEN TERVEYS- JA HYVINVOINTITUTKIMUS ALUEELLINEN TERVEYS- JA HYVINVOINTITUTKIMUS Medicine is a social science, and politics is nothing but medicine at a larger scale (Rudolf Virchow, 1848) 29.10.2009 Pidämme huolta itsestämme ja toisistamme

Lisätiedot

Alueellisen terveys- ja hyvinvointitutkimuksen (ATH) hyödyntäminen hyvinvointikertomustyössä

Alueellisen terveys- ja hyvinvointitutkimuksen (ATH) hyödyntäminen hyvinvointikertomustyössä Alueellisen terveys- ja hyvinvointitutkimuksen (ATH) hyödyntäminen hyvinvointikertomustyössä Hankekoordinaattori Eeva Elomäki Hankekoordinaattori Sari Turunen Perusterveydenhuollon yksikkö, PKSSK ATH-tutkimus

Lisätiedot

Turvallisuuden ja hyvinvoinnin erot maalla ja kaupungissa - ATH-tutkimuksen tuloksia, Kaupunki-maaseutu -luokitus

Turvallisuuden ja hyvinvoinnin erot maalla ja kaupungissa - ATH-tutkimuksen tuloksia, Kaupunki-maaseutu -luokitus Joensuu 28.1.2016 28.1.2016 Turvallisuuden ja hyvinvoinnin erot maalla ja kaupungissa - ATH-tutkimuksen tuloksia, Kaupunki-maaseutu -luokitus Jukka Murto, kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus - paikka- ja aluetietojen käyttö sekä aineiston hyödyntämisen mahdollisuudet

Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus - paikka- ja aluetietojen käyttö sekä aineiston hyödyntämisen mahdollisuudet Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus - paikka- ja aluetietojen käyttö sekä aineiston hyödyntämisen mahdollisuudet Jukka Murto THL, Perttu Saarsalmi THL THL/ATH/2016 1 Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus,

Lisätiedot

ALUEELLINEN TERVEYS- JA HYVINVOINTITUTKIMUS, ATH

ALUEELLINEN TERVEYS- JA HYVINVOINTITUTKIMUS, ATH ALUEELLINEN TERVEYS- JA HYVINVOINTITUTKIMUS, ATH Risto Kaikkonen, vastuututkija Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus, ATH 1 Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus, ATH 2 TAUSTA Terveyden ja

Lisätiedot

Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä

Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä Erkki Vartiainen, professori, ylijohtaja 29.10.2013 Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivä 2013 1 Työkaluja Terveyden edistämisen aktiivisuuden

Lisätiedot

Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus (ATH) Etelä-Pohjanmaa 2013

Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus (ATH) Etelä-Pohjanmaa 2013 Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus (ATH) Etelä- 2013 www.thl.fi Matti Rekiaro 11.2.2015 ATH 2012 2014 Kansallinen tutkimus Vastanneita Koko maa 95 000 (vastausosuus 53 %) Seinäjoki 1020 (53 %),

Lisätiedot

Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta?

Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta? Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta? Lappeenranta Linnoitus Rotaryklubi 3.2.2011 Tarja Myllärinen Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Väestörakenne

Lisätiedot

Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset

Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset Terveys 2011 -tutkimuksen perustulosten julkistamistilaisuus 21.11.2012 Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset Seppo Koskinen Miksi tarvittiin Terveys 2011 -tutkimus? Yhteiskuntapolitiikan keskeisiin

Lisätiedot

Valtakunnallisia ATH-tutkimustuloksia sote-alueiden välisistä eroista terveydessä ja sote-palvelujen saamisessa

Valtakunnallisia ATH-tutkimustuloksia sote-alueiden välisistä eroista terveydessä ja sote-palvelujen saamisessa Valtakunnallisia ATH-tutkimustuloksia sote-alueiden välisistä eroista terveydessä ja sote-palvelujen saamisessa Erikoistutkija Riikka Shemeikka ja tutkija Hanna Rinne Kuntoutuspäivät 9.-1.3.215 Messukeskus,

Lisätiedot

27.11.2015 Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus - paikka- ja aluetietojen käyttö sekä aineiston hyödyntämisen mahdollisuudet

27.11.2015 Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus - paikka- ja aluetietojen käyttö sekä aineiston hyödyntämisen mahdollisuudet 27.11.2015 Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus - paikka- ja aluetietojen käyttö sekä aineiston hyödyntämisen mahdollisuudet Jukka Murto ja Perttu Saarsalmi, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 4.12.2015

Lisätiedot

Hyvinvoinnin tila, terveyserot ja niiden vähentäminen Kainuussa

Hyvinvoinnin tila, terveyserot ja niiden vähentäminen Kainuussa Medicine is a social science, and politics is nothing but medicine at a larger scale -Rudolf Virchow, 1848 Hyvinvoinnin tila, terveyserot ja niiden vähentäminen Kainuussa Risto Kaikkonen, kehittämispäällikkö

Lisätiedot

Terveyden edistäminen Kainuussa

Terveyden edistäminen Kainuussa Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen

Lisätiedot

Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä

Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä Kainuun sote - kunnat / Saara Pikkarainen/ terveyden edistämisen erikoissuunnittelija Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä /Saara

Lisätiedot

Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimus. Tutkimusprofessori Seppo Koskinen, THL

Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimus. Tutkimusprofessori Seppo Koskinen, THL Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimus Tutkimusprofessori Seppo Koskinen, THL Ulkomaalaistaustaisten suomalaisten määrä kasvaa nopeasti 1990 2011 Ulkomailla syntyneitä 65 000 266 000 (5 %) Vieraskielisiä

Lisätiedot

Järjestöt-kunta yhteistyöseminaari, 17.9.2014. Hyvinvointijohtaminen kunnan muuttuvassa toimintaympäristössä

Järjestöt-kunta yhteistyöseminaari, 17.9.2014. Hyvinvointijohtaminen kunnan muuttuvassa toimintaympäristössä Järjestöt-kunta yhteistyöseminaari, 17.9.2014 Hyvinvointijohtaminen kunnan muuttuvassa toimintaympäristössä Miten ihmisen ääni mukana Pohjois-Karjalassa? Hyvinvointikertomus ihmisen ääntä kokoamassa Vesa

Lisätiedot

Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa

Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa Sähköinen hyvinvointikertomus kuntasuunnittelun ja päätöksenteon välineeksi Timo Renfors Ulla Ojuva Rakenteet & Hyvinvointikertomus Terveydenhuollon

Lisätiedot

Terveyserot Pohjois-Pohjanmaalla 28.10.2009 Jukka Murto

Terveyserot Pohjois-Pohjanmaalla 28.10.2009 Jukka Murto Terveyserot Pohjois-Pohjanmaalla 28.10.2009 Jukka Murto 1 Koulutusryhmien väliset erot koetussa terveydessä Pohjois-Pohjanmaalla naisilla hieman suuremmat ja miehillä pienemmät kuin koko Suomessa Terveytensä

Lisätiedot

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Marke Hietanen-Peltola Ylilääkäri, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö 19.3.2015 Kuntotestauspäivät 2015, Kisakallio Määräaikaiset terveystarkastukset

Lisätiedot

NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI. Terveys 2000/2011 laajan johtoryhmän kokous 21.10.2014 / Annamari Lundqvist ja työryhmä

NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI. Terveys 2000/2011 laajan johtoryhmän kokous 21.10.2014 / Annamari Lundqvist ja työryhmä NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI Tavoitteet Julkaista keskeisistä tuloksista muutamia artikkeleita kotimaisissa (ja ulkomaisissa) sarjoissa v. 2014-2015 Otos sukupuolittain ja ikäryhmittäin Miehet

Lisätiedot

Nuorten aikuisten terveyden ja elintapojen alue-erot ATH-tutkimuksen tuloksia erityisvastuualueittain (suunnitellut sote-alueet)

Nuorten aikuisten terveyden ja elintapojen alue-erot ATH-tutkimuksen tuloksia erityisvastuualueittain (suunnitellut sote-alueet) ATH-tutkimuksen tuloksia erityisvastuualueittain (suunnitellut sote-alueet) Ydinviestit Joka viides nuori aikuinen koki terveytensä huonoksi tai keskitasoiseksi. Miehillä koettu terveys oli huonompi Läntisellä

Lisätiedot

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KUNTALAISEN HYVINVOINTI JA OSALLISUUS: EHDOTUKSET STRATEGISIKSI PÄÄMÄÄRIKSI

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KUNTALAISEN HYVINVOINTI JA OSALLISUUS: EHDOTUKSET STRATEGISIKSI PÄÄMÄÄRIKSI Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KUNTALAISEN HYVINVOINTI JA OSALLISUUS: EHDOTUKSET STRATEGISIKSI PÄÄMÄÄRIKSI Ehdotukset strategisiksi päämääriksi Kaupungin hyvinvoinnin osaalueet/näkökulmat Ehdotukset

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin erot maalla ja kaupungissa vuonna 2013 ATH-tutkimuksen tuloksia uuden kaupunkimaaseutu-luokituksen

Terveyden ja hyvinvoinnin erot maalla ja kaupungissa vuonna 2013 ATH-tutkimuksen tuloksia uuden kaupunkimaaseutu-luokituksen TUTKIMUKSESTA TIIVIISTI 30 Joulukuu 2014 Terveyden ja hyvinvoinnin erot maalla ja kaupungissa vuonna 2013 ATH-tutkimuksen tuloksia uuden kaupunkimaaseutu-luokituksen Ydinviestit Suomen ympäristökeskuksen

Lisätiedot

Alueelliset erot nuorten aikuisten terveydessä ja elintavoissa Suomessa 2012 2013 ATH-tutkimuksen tuloksia

Alueelliset erot nuorten aikuisten terveydessä ja elintavoissa Suomessa 2012 2013 ATH-tutkimuksen tuloksia TUTKIMUKSESTA TIIVIISTI 9 HUHTIKUU 14. Suomessa 12 13 ATH-tutkimuksen tuloksia Päälöydökset 34-vuotiaista nuorista aikuisista joka viides (22 %) koki terveytensä huonoksi tai keskitasoiseksi. Heikoimmaksi

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v)

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Kouluterveyskysely 2013 Kokkola Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

Uusi terveydenhuoltolaki - terveyden edistämisen pelastaja?

Uusi terveydenhuoltolaki - terveyden edistämisen pelastaja? Uusi terveydenhuoltolaki - terveyden edistämisen pelastaja? VII Terveyden edistämisen ajankohtaispäivä 25.5.2011 Helsinki Johtaja Taru Koivisto Terveydenhuoltolain painotukset Asiakaskeskeisyys Laatu ja

Lisätiedot

Elämänhallinta kuntayhteisöissä yhteistoiminta-alueella. Niina Lehtinen

Elämänhallinta kuntayhteisöissä yhteistoiminta-alueella. Niina Lehtinen Elämänhallinta kuntayhteisöissä yhteistoiminta-alueella Niina Lehtinen Tavoite Vastaus kysymykseen Mitkä kuntien toimenpiteet vaikuttavat niin, että ihmiset kykenevät vahvistamaan elämänhallintataitojansa?

Lisätiedot

Terveydentila ja riskitekijät. Tutkimuspäällikkö Päivikki Koponen, THL

Terveydentila ja riskitekijät. Tutkimuspäällikkö Päivikki Koponen, THL Terveydentila ja riskitekijät Tutkimuspäällikkö Päivikki Koponen, THL Koettu terveys ja pitkäaikaissairastavuus Somalialaistaustaiset, etenkin miehet, kokivat terveytensä erityisen hyväksi ja he raportoivat

Lisätiedot

Terveyspalveluiden oikeudenmukaisuuden tutkimus Metodifestivaali 2015

Terveyspalveluiden oikeudenmukaisuuden tutkimus Metodifestivaali 2015 Terveyspalveluiden oikeudenmukaisuuden tutkimus Metodifestivaali 2015 Sonja Lumme 1 Esityksen rakenne Terveyspalveluiden tutkimus rekisteriaineistoilla Oikeudenmukaisuus terveydenhuollossa Rekisterit Oikeudenmukaisuuden

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Minna-Liisa Luoma 1 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT. 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen

HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT. 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 1 MITÄ HYVINVOINTI ON? Perustarpeet: ravinto, asunto Terveys: toimintakyky, mahdollisuus hyvään hoitoon

Lisätiedot

Terveysseuranta ja alueellisen terveysseurannan kehittäminen Ylilääkäri Tiina Laatikainen Kansanterveyslaitos

Terveysseuranta ja alueellisen terveysseurannan kehittäminen Ylilääkäri Tiina Laatikainen Kansanterveyslaitos Terveysseuranta ja alueellisen terveysseurannan kehittäminen Ylilääkäri Tiina Laatikainen Kansanterveyslaitos 1.4.2008 Kansanterveyslaki (25/11/2005) 3 LUKU Kunnan kansanterveystyö 14 Kansanterveystyöhön

Lisätiedot

Kohti huomisen sosiaali ja terveydenhuoltoa. LähiTapiolan Veroilla ja varoilla seminaari 27.5.2015 Mikko Kosonen, yliasiamies

Kohti huomisen sosiaali ja terveydenhuoltoa. LähiTapiolan Veroilla ja varoilla seminaari 27.5.2015 Mikko Kosonen, yliasiamies Kohti huomisen sosiaali ja terveydenhuoltoa LähiTapiolan Veroilla ja varoilla seminaari 27.5.2015 Mikko Kosonen, yliasiamies Miksi Soteuudistus? Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten kasvu kiihtyy.

Lisätiedot

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin PYLL-seminaari 30.3.2011 Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin Sairaalajohtaja Jari Välimäki PYLL -menetelmä perustuu kuolleen iän ja odotettavissa olevan eliniän

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla?

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? YHTEISTOIMINTA-ALUEVERKOSTON XIV TAPAAMINEN 17.2.2011 Helsinki Neuvotteleva virkamies Kerttu Perttilä, STM 1 2.3.2011

Lisätiedot

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali 6.9.2011 -päätösseminaari Tamperetalo Marita Päivärinne projektisuunnittelija, TtM Minna Pohjola projektipäällikkö, th ylempi

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mallit ja ennaltaehkäisevä hyvinvointityö Keski-Pohjanmaalla

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mallit ja ennaltaehkäisevä hyvinvointityö Keski-Pohjanmaalla Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mallit ja ennaltaehkäisevä hyvinvointityö Keski-Pohjanmaalla 21.8.2014 Ilkka Luoma Terveyspalvelujohtaja/johtava ylilääkäri, Kokkolan kaupunki Johtava lääkäri, Peruspalveluliikelaitos

Lisätiedot

VAIKUTTAVUUTTA VALTAKUNNALLISESTA YHTEISTYÖSTÄ, TERVEYDEN EDISTÄMISEN VERKKO-OPETUSHANKE

VAIKUTTAVUUTTA VALTAKUNNALLISESTA YHTEISTYÖSTÄ, TERVEYDEN EDISTÄMISEN VERKKO-OPETUSHANKE Tiedosta hyvinvointia Kuntien hyvinvointistrategiat 1 VAIKUTTAVUUTTA VALTAKUNNALLISESTA YHTEISTYÖSTÄ, TERVEYDEN EDISTÄMISEN VERKKO-OPETUSHANKE VirtuaaliAMK-seminaari 29.10.2003 Projektipäällikkö Kristiina

Lisätiedot

Terveyspalvelut ja kuntoutus. Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL

Terveyspalvelut ja kuntoutus. Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL Terveyspalvelut ja kuntoutus Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL Esityksen rakenne Terveystarkastukset ja seulontatutkimukset Avosairaanhoito ja lääkärikäynnit Tyytyväisyys terveyspalveluihin Hoidon

Lisätiedot

Terveempi ja Liikkuvampi Kainuu 24.2.2014. Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja

Terveempi ja Liikkuvampi Kainuu 24.2.2014. Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja Terveempi ja Liikkuvampi Kainuu 24.2.2014 Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä Lain tarkoitus 1 : 1) edistää ja ylläpitää

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot

Vaikutukset tasa-arvoon? Eeva Honkanummi va Kehittämispäällikkö Espoon kaupunki, sosiaali- ja terveystoimi Turku

Vaikutukset tasa-arvoon? Eeva Honkanummi va Kehittämispäällikkö Espoon kaupunki, sosiaali- ja terveystoimi Turku Vaikutukset tasa-arvoon? Eeva Honkanummi va Kehittämispäällikkö Espoon kaupunki, sosiaali- ja terveystoimi Turku Vaikuttavuus Tämän seminaarin esittelyteksti: pohditaan naisten ja miesten tasaarvon merkitystä

Lisätiedot

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM SUOMEN TERVEYDENHOITAJALIITTO RY Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry, Finlands Hälsovårdarförbund FHVF rf on terveydenhoitajien

Lisätiedot

TOIMIA-suositukset tukevat ikäpalvelulain toimeenpanoa

TOIMIA-suositukset tukevat ikäpalvelulain toimeenpanoa TOIMIA-suositukset tukevat ikäpalvelulain toimeenpanoa Matti Mäkelä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos TOIMIA-seminaari TOIMIA Ikäpalvelulain tukena Suositus iäkkään henkilön palvelutarpeen arviointiin Toimintakyvyn

Lisätiedot

VeTe. Tervetuloa! Paino Puheeksi koulutukseen

VeTe. Tervetuloa! Paino Puheeksi koulutukseen Tervetuloa! Paino Puheeksi koulutukseen Ohjelma 13.00-13.10 Koulutustilaisuuden avaus ylilääkäri Petri Virolainen 13.10-13.25 Varsinaissuomalaisten terveys ja lihavuus projektipäällikkö TH -hanke, Minna

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyttä edistävä yhteistyö tulevassa sotessa seminaari 19.3.2015 Toimitusjohtaja Aki Lindén 1 Terveyden edistäminen tarkoittaa

Lisätiedot

TEAviisari 2013 Seinäjoki. Yhteenveto TEAviisarin kuntajohdon tuloksista Oili Ylihärsilä 2.1.2014

TEAviisari 2013 Seinäjoki. Yhteenveto TEAviisarin kuntajohdon tuloksista Oili Ylihärsilä 2.1.2014 TEAviisari 2013 Seinäjoki Yhteenveto TEAviisarin kuntajohdon tuloksista Oili Ylihärsilä 2.1.2014 www.thl.fi/teaviisari Kuntajohdon kyselyn tulokset Joka toinen vuosi toteutettavan tiedonkeruun tavoitteena

Lisätiedot

Elämänlaatu ja sen mittaaminen

Elämänlaatu ja sen mittaaminen 04.02.2013 Elämänlaatu ja sen mittaaminen Luoma Minna-Liisa, Korpilahti Ulla, Saarni Samuli, Aalto Anna-Mari, Malmivaara Antti, Koskinen Seppo, Sukula Seija, Valkeinen Heli, Sainio Päivi 04.02.2013 elämä

Lisätiedot

Mistä puhutaan kun puhutaan terveyseroista?

Mistä puhutaan kun puhutaan terveyseroista? Eeva Jokinen, Professori Tiina Laatikainen, Terveyden edistämisen professori Jäidenlähtöseminaari, 12.5.2015 Mistä puhutaan kun puhutaan terveyseroista? 19.5.2015 THL / Kaikkonen /2014 2 Väestöryhmittäiset

Lisätiedot

Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt

Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt Mitä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (HYTE) talo sisältää? Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt Hyvinvoinnin ja terveyden sekä niitä

Lisätiedot

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma Heli Hätönen, TtT, erityisasiantuntija 12.11.2014 Kuopio 13.11.2014 Hätönen 1 Hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

Kuntapäättäjä - pidä kuntalaisesi terveenä ja hyvinvoivana

Kuntapäättäjä - pidä kuntalaisesi terveenä ja hyvinvoivana Kuntapäättäjä - pidä kuntalaisesi terveenä ja hyvinvoivana Kuntamarkkinat 10.9.2014 Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Ehkäisevällä työllä voidaan vaikuttaa kustannuksiin Esimerkki: Kuinka

Lisätiedot

Miksi terveyden edistäminen kiinnostaisi kuntajohtajaa?

Miksi terveyden edistäminen kiinnostaisi kuntajohtajaa? Miksi terveyden edistäminen kiinnostaisi kuntajohtajaa? Terveyden edistäminen tylsät hampaat vai sitkeä liha? Terve-Sos 14.5.2009 Riitta Simoila kehittämisjohtaja Helsingin kaupungin terveyskeskus Terveyden

Lisätiedot

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin?

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? Pekka Puska Pääjohtaja THL Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? FTS - Tiedotustilaisuus 17.3.2011 THL suojelee ja edistää suomalaisten terveyttä ja hyvinvointia Kansanterveys suomessa

Lisätiedot

PALTAMON TYÖLLISTÄMISMALLI

PALTAMON TYÖLLISTÄMISMALLI PALTAMON TYÖLLISTÄMISMALLI Terveys- ja hyvinvointivaikutusten arviointi 09.02.2009 Seppo Koskinen, Riitta-Liisa Kokko, Tuija Martelin ja projektiryhmä TAUSTA Pitkäaikaistyöttömyys, syrjäytyminen ja suuret

Lisätiedot

Työ- ja toimintakyky. Kehittämispäällikkö Päivi Sainio, THL

Työ- ja toimintakyky. Kehittämispäällikkö Päivi Sainio, THL Työ- ja toimintakyky Kehittämispäällikkö Päivi Sainio, THL Mitä toimintakyky tarkoittaa? kykyä selviytyä itseään tyydyttävällä tavalla jokapäiväisen elämänsä toiminnoista omassa elinympäristössään toimintakyky

Lisätiedot

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA Suvi Peltola Kandidaatintutkielma (keväältä 2011) Kansanterveystiede Ohjaajat: Markku Myllykangas ja Tiina Rissanen

Lisätiedot

HYVINVOIVAT KAINUULAISET Hyvinvoinnin asiantuntijatyöskentely 17.3.2014 Klo 08.30-12 Scandic Hotel Kajanus

HYVINVOIVAT KAINUULAISET Hyvinvoinnin asiantuntijatyöskentely 17.3.2014 Klo 08.30-12 Scandic Hotel Kajanus HYVINVOIVAT KAINUULAISET Hyvinvoinnin asiantuntijatyöskentely 17.3.2014 Klo 08.30-12 Scandic Hotel Kajanus Aikataulu 08.30 Aamukahvit 09.00 Tervetuloa ja esittäytymiskierros 09.05 Hyvinvoinnin määritelmä,

Lisätiedot

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat?

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Tk-johdon neuvottelupäivät 07022013 Päivi Hirsso, pth-yksikön johtaja, PPSHP Hyvinvointi järjestämissuunnitelman ytimessä PTH-yksikkö

Lisätiedot

Pohjois-Savon väestörakenne v. 2013 sekä ennuste v. 2020 ja v. 2030

Pohjois-Savon väestörakenne v. 2013 sekä ennuste v. 2020 ja v. 2030 POHJOIS-SAVON SOTE-PALVELUIDEN TUOTTAMINEN Pohjois-Savon väestörakenne v. 2013 sekä ennuste v. 2020 ja v. 2030 Lähde: Tilastokeskus, ennuste vuodelta 2012 21.1.2015 Väestö yhteensä sekä 75 vuotta täyttäneet

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA. Jussi Huttunen

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA. Jussi Huttunen SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA Jussi Huttunen Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneselvityksen loppuseminaari 14.6.2011 SUOMEN

Lisätiedot

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Kemi 22.3.2010 1.Terveyden edistämisen rakenteet ja päätöksenteko: Kaupunkistrategia jäsentää myös terveyden edistämiseen liittyvää toimintaa. Strategisista päämääristä

Lisätiedot

THL tukee sote-uudistuksen toimeenpanoa. 3.2.2015 Markku Pekurinen, johtaja, tutkimusprofessori

THL tukee sote-uudistuksen toimeenpanoa. 3.2.2015 Markku Pekurinen, johtaja, tutkimusprofessori THL tukee sote-uudistuksen toimeenpanoa 3.2.2015 Markku Pekurinen, johtaja, tutkimusprofessori Terveyden ja hyvinvoinnin asiantuntijana THL tukee toimeenpanoa siten, että varmistetaan: Asiakas- ja potilaslähtöisyys

Lisätiedot

Ikääntyvien köyhyys ja sen heijastumat hyvinvointiin

Ikääntyvien köyhyys ja sen heijastumat hyvinvointiin Ikääntyvien köyhyys ja sen heijastumat hyvinvointiin Lahden tiedepäivä 29.11.2011, Antti Karisto & Marjaana Seppänen 1.12.2011 1 Esityksessä tarkastellaan Miten köyhyys kohdentui ikääntyvän väestön keskuudessa

Lisätiedot

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa Annukka Pukkila Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa - Työvälineitä hoitotyön johtajille Hankkeen tausta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoiman Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työkyvyn ja työhyvinvoinnin ylläpitäminen: mikä auttaa jaksamaan jatkuvassa muutoksessa? Erikoistutkija Marjo Wallin TTL:n määritelmä työhyvinvoinnille Työhyvinvointi tarkoittaa, että

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimus MAAMU: Esittelyä ja alustavia tuloksia

Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimus MAAMU: Esittelyä ja alustavia tuloksia Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimus MAAMU: Esittelyä ja alustavia tuloksia Pohjanmaan maahanmuuttajaprojektien verkostotapaaminen 14.11.2012 14.11.2012 Päivikki Koponen 1 Maahanmuuttajien

Lisätiedot

Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL

Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL Terveyden edistämisen toiminnan yksinkertaisuus - ja saman aikainen kompleksisuus Lähestymistapoja

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 25.10.2013

Lisätiedot

Uusi ennaltaehkäisevä virikkeellinen vapaa-ajan toimintaohjelma Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointifoorumi 24.4.2012. 20.4.2012 Riitta Luoma 1

Uusi ennaltaehkäisevä virikkeellinen vapaa-ajan toimintaohjelma Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointifoorumi 24.4.2012. 20.4.2012 Riitta Luoma 1 Uusi ennaltaehkäisevä virikkeellinen vapaa-ajan toimintaohjelma Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointifoorumi 24.4.2012 20.4.2012 Riitta Luoma 1 Mikä on EVIVA? EVIVA on vuosille 2011-2015 Turun kaupunginhallituksen

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS JA- TILINPITO

HYVINVOINTIKERTOMUS JA- TILINPITO HYVINVOINTIKERTOMUS JA- TILINPITO Irmeli Leino, Turun AMK, Salon toimipiste Marita Päivärinne, Salon terveyskeskus 28-29.3 2011 Esityksen sisältö } Miten hyvinvoinnin seurantajärjestelmä Salossa syntyi

Lisätiedot

Lasten terveys- ja hyvinvointierot Asiantuntija Päivi Mäki Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 17.9.2012 1

Lasten terveys- ja hyvinvointierot Asiantuntija Päivi Mäki Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 17.9.2012 1 Lasten terveys- ja hyvinvointierot Asiantuntija Päivi Mäki Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 17.9.2012 1 LATE-tutkimusaineisto sisältää pilottiaineiston sekä erillisotokset Kainuussa ja Turussa Pilottitutkimus

Lisätiedot

CP-vammaisten lasten elämänlaatu. Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft sanna.boling@utu.fi

CP-vammaisten lasten elämänlaatu. Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft sanna.boling@utu.fi CP-vammaisten lasten elämänlaatu Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft sanna.boling@utu.fi Elämänlaatu WHO ja elämänlaatu WHO:n määritelmän mukaan elämänlaatuun liittyvät fyysinen terveys

Lisätiedot

Lapin alueen väestön mielen hyvinvointi ja sen vahvistaminen Lapin väestökyselyn tulokset

Lapin alueen väestön mielen hyvinvointi ja sen vahvistaminen Lapin väestökyselyn tulokset Lapin alueen väestön mielen hyvinvointi ja sen vahvistaminen Lapin väestökyselyn tulokset Lapin terveyden edistämis-, mielenterveys- ja päihdepäivät Rovaniemi, Lapin yliopisto, 4.-5.9.2013 8.9.2013 Hätönen

Lisätiedot

Ikä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, 65-74 ja yli 75 miehet ja naiset

Ikä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, 65-74 ja yli 75 miehet ja naiset 1 HYVINVOINTIA KUVAAVAT MITTARIT (26.3.2008/uo) Taustatekijät Väestörakenne ja ennuste Ikä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, 65-74 ja yli 75 miehet ja naiset Perhetyyppi:

Lisätiedot

Hyvinvoiva kansalainen työelämässä

Hyvinvoiva kansalainen työelämässä Hyvinvoiva kansalainen työelämässä Tampereen yliopiston terveystieteen laitos Hyvinvoinnin tulkintoja 1. Ulkoisesti arvioitu vs. koettu Ulkoisesti (yhteisesti) arvioitu Tunnuslukuja: suhteellinen köyhyys

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön. iäkkäiden henkilöiden sosiaali- ja terveyspalveluista. Kari Välimäki Kansliapäällikkö Ohjausryhmän puheenjohtaja 19.4.

Laki ikääntyneen väestön. iäkkäiden henkilöiden sosiaali- ja terveyspalveluista. Kari Välimäki Kansliapäällikkö Ohjausryhmän puheenjohtaja 19.4. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn i t tukemisesta t sekä iäkkäiden henkilöiden sosiaali- ja terveyspalveluista Kari Välimäki Kansliapäällikkö Ohjausryhmän puheenjohtaja 19.4.2012 Lakiesityksen tausta

Lisätiedot

Vertailukelpoisen toimintakykytiedon kerääminen ja hyödyntäminen palvelujen kehittämisessä

Vertailukelpoisen toimintakykytiedon kerääminen ja hyödyntäminen palvelujen kehittämisessä Vertailukelpoisen toimintakykytiedon kerääminen ja hyödyntäminen palvelujen kehittämisessä Matti Mäkelä 12.12.2014 12.12.2014 Vertailukelpoinen toimintakykytieto / Matti Mäkelä 1 Toimintakykytiedon vertailukelpoisuus

Lisätiedot

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Erityisrikostorjuntasektorin johtaja, rikosylikomisario Antero Aulakoski 1 Turvallisuus on osa hyvinvointia

Lisätiedot

RISTO-HANKE. Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (01.07.2013 31.10.2014) Ikäihmisten suun terveyden edistäminen

RISTO-HANKE. Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (01.07.2013 31.10.2014) Ikäihmisten suun terveyden edistäminen RISTO-HANKE Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (01.07.2013 31.10.2014) Ikäihmisten suun terveyden edistäminen HANKESUUNNITELMAN TAVOITE Yli 65-vuotiaiden suun terveyden edistäminen ja sairauksien

Lisätiedot

IÄKKÄIDEN TOIMINTAKYKY

IÄKKÄIDEN TOIMINTAKYKY Kohti parempaa vanhuutta Konsensuskokous 6.-8.2.2012 Hanasaari IÄKKÄIDEN TOIMINTAKYKY Seppo Koskinen, Päivi Sainio ja Tuija Martelin Esityksen sisältö 1. Mitä toimintakyky tarkoittaa? 2. Toimintakyky ja

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimus MAAMU

Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimus MAAMU Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimus MAAMU Lappeenranta 20.3.2013 1 Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimus MAAMU THL:n koordinoiman laajan yhteistyöverkoston valmistelema ja toteuttama

Lisätiedot

HELSINKILÄISTEN AIKUISTEN KOETTU TERVEYS JA ELINTAVAT

HELSINKILÄISTEN AIKUISTEN KOETTU TERVEYS JA ELINTAVAT 2016:9 HELSINKILÄISTEN AIKUISTEN KOETTU TERVEYS JA ELINTAVAT Alueellisen terveys- ja hyvinvointitutkimuksen tuloksia Helsingissä Elise Haapamäki ja Faris Alsuhail Helsingin kaupungin kuvapankki / Mika

Lisätiedot

Paltamon työllistämismallin terveysja hyvinvointivaikutusten arviointi

Paltamon työllistämismallin terveysja hyvinvointivaikutusten arviointi Paltamon työllistämismallin terveysja hyvinvointivaikutusten arviointi Eila Linnanmäki, Tellervo Nenonen, Lars Leemann Paltamon malli -seminaari 16.2.2011 3.3.2011 1 35-vuotiaiden miesten ja naisten elinajanodote

Lisätiedot

Ikääntyvän työntekijän muotokuva TOKI-seminaari Oulussa 10.6.2011

Ikääntyvän työntekijän muotokuva TOKI-seminaari Oulussa 10.6.2011 Ikääntyvän työntekijän muotokuva TOKI-seminaari Oulussa 10.6.2011 Lähteenä: 65-vuotiaiden aikuisneuvolan tutkimustiedot & Sosioekonomiset terveyserot Pohjois-Pohjanmaalla 16.6.2011 geriatrian ylilääkäri

Lisätiedot

Terveys- ja hyvinvointivaikutukset. seurantatutkimuksen (2009 2012) valossa

Terveys- ja hyvinvointivaikutukset. seurantatutkimuksen (2009 2012) valossa Terveys- ja hyvinvointivaikutukset seurantatutkimuksen (29 212) valossa -kokeilun arviointitutkimuksen päätösseminaari 26.11.213 Seurantatutkimus 29 212: Tavoite: kokeilun vaikutukset terveyteen ja hyvinvointiin

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

Vaikuttava terveydenhuolto

Vaikuttava terveydenhuolto Yhteistyöllä näyttöä ja vaikuttavuutta terveydenhuoltoon 14.4.2011 Arja Holopainen, TtT, johtaja Suomen JBI yhteistyökeskus Hoitotyön Tutkimussäätiö Vaikuttava terveydenhuolto Potilaan hoidon päätösten

Lisätiedot

IKÄIHMISET YHTEISKUNNASSA: kohti arjen osallisuutta

IKÄIHMISET YHTEISKUNNASSA: kohti arjen osallisuutta AIJJOOS-HANKE Päätösseminaari 21.11.2012 IKÄIHMISET YHTEISKUNNASSA: kohti arjen osallisuutta Jyrki Jyrkämä Sosiaaligerontologia, sosiologia Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Jyväskylän yliopisto

Lisätiedot

Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa

Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa FINRISKI-terveystutkimuksen tuloksia Pekka Jousilahti Tutkimusprofessori, THL 25.10.2014 Kansallinen FINRISKI 2012 -terveystutkimus - Viisi aluetta Suomessa

Lisätiedot

Taide, kulttuuri ja RAY:n avustusstrategia

Taide, kulttuuri ja RAY:n avustusstrategia Taide, kulttuuri ja RAY:n avustusstrategia osastopäällikkö Mika Pyykkö Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia toimintaohjelma 2010 2014 tutuksi järjestöille 28.1.2011 Helsinki Mika Pyykkö, 27.1.2011 1

Lisätiedot