Alueellisen terveys- ja hyvinvointitutkimuksen (ATH) tulosten hyödyntäminen perusterveydenhuollossa

Transkriptio

1 Terve Kunta -verkostotapaaminen, Kuopio Medicine is a social science, and politics is nothing but medicine at a larger scale -Rudolf Virchow, 1848 Alueellisen terveys- ja hyvinvointitutkimuksen (ATH) tulosten hyödyntäminen perusterveydenhuollossa Risto Kaikkonen, kehittämispäällikkö +ATH-tiimi THL /ATH

2 SOTE-UUDISTUS: 8. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kunnassa. Ehdotuksen mukaan jokaisen kunnan on ensinnäkin seurattava asukkaittensa elinoloja, hyvinvointia ja terveyttä sekä tekijöitä, jotka vaikuttavat niihin. Kunnan tulee myös seurata kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden kehittymistä sekä kunnan toiminnan hyvinvointivaikutuksia ja raportoitava tästä vuosittain kunnanvaltuustolle. Lisäksi kunnanvaltuustolle tulee tehdä kerran valtuustokaudessa hyvinvointikertomus. Kertomukseen kerätään tietoa asukkaiden terveydestä ja hyvinvoinnista ja niihin vaikuttavista tekijöistä sekä kunnan kyvystä vastata näihin tarpeisiin. Tiedot tulee kerätä väestöryhmittäin, mikä mahdollistaa tarvittavien toimien kohdentamisen. Lähtökohtana on, että hyvinvointikertomuksen johtopäätökset toimivat kunnan strategisen suunnittelun perustana. THL /ATH

3 Palvelujärjestelmän kehittämisessä: palvelut nettiin kuka niitä käyttää?? Onko tukea ikääntyneille? THL /ATH

4 THL /ATH

5 THL /ATH

6 Joka kymmenes Suomalainen kokee yksinäisyyttä. Eli n henkilöä Itsemurha-ajatuksia 6-7 % työikäisistä, eli n henkilöllä Työikäisistä n. 30% osallistuu aktiivisesti yhteiskunnan toimintaan Työikäisistä liki 80 % on viikoittain yhteydessä kotitalouden ulkopuolella asuviin Vähintään 55-vuotiaista vain reilut 60 % Työikäisistä n. 70 % on tyytyväisiä ihmissuhteisiinsa, vähintään 55-vuotiaista n. 80 %. THL /ATH

7 Raiku, Lähdeaineisto ATH-tutkimus, THL. THL /ATH

8 Raiku, Lähdeaineisto ATH-tutkimus, THL. THL /ATH

9 Mihin valtakunnallisesti ja alueellisesti tarvitaan tietoa väestön terveydestä, hyvinvoinnista ja palveluiden käytöstä? Asukkaiden terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen on jokaisen kunnan ja alueen perustehtävä! THL /ATH

10 Väestön terveys- ja hyvinvointiseuranta KANSALLISET REKISTERIT - väestö - elinolot ym. - esim. HILMO, AVOHILMO PALVELUJÄRJESTELMÄN PAIKALLISET TIETOJÄRJESTELMÄT - palvelujen käyttö ja sisältö - esim. Effican, Pegasoksen sisältämät tiedot TUTKIMUKSET - koettu terveys - koettu hyvinvointi - elintavat - palvelutarve - esim. ATH tutkimus HAVAINNOLLISET INDIKAATTORIT + metatiedot + tulkinta - esim. INDI -hanke AINEISTOJEN YHDISTELYT Tutkimushankkeet - esim. THL:n sairastavuusindeksi INDIKAATTORITIETOJEN RAPORTOINTI, JAKELU JA ESITTÄMINEN - esim. SOTKAnet, Terveytemme, TEAviisari, Hyvinvointikompassi ym. Koskinen 2008 (muokattu) THL /ATH

11 THL:lla lakisääteinen rooli terveyden ja hyvinvoinnin seurannassa Kansallisesti merkittävien THL:n väestötutkimusten esittely Riskitekijätutkimukset: Finriski-tutkimusperinne Laaja-alaiset kliinisiä mittauksia sisältävät tutkimukset: Terveys2000- tutkimusperinne Aikuis- ja eläkeikäisen väestön terveyskyselyt(avtk/evtk)- tutkimusperinne integroituminen ATH-tutkimukseen 2015 lähtien Hyvinvointi ja palvelut: HYPA-tutkimusperinne AvoHilmon mahdollisuudet tulevaisuudessa Hyvinvointikompassi: julkaistu ( )! Lasten ja nuorten terveysseurannan kehittäminen LATE Kouluterveyskysely-perinne Uutena avauksena alueiden tietotarpeisiin: ATH-perinne THL /ATH

12 Finnish Health Registers Cancers 1953 Tuberculosis and STIs 1958 Congenital anomalies 1963 Occupational diseases* 1964 Special medication* 1964 Adverse drug reactions* 1966 Hospital discharges 1967 Mass Screenings 1968 Causes-of-death* 1969 Abortions and sterilisation 1977 Exposure to cancer- hazardous material* 1979 Endoprostheses 1980 Drugs (surveillance)* 1982 Visual impairments 1983 Births 1987 Infectious diseases 1989 Dental implants 1994 Prescribed drugs * 1994 Outpatient visits in public hospitals 1998 Outpatient visits to primary care 2011 (AvoHilmo) *Not at THL (Occupational Health Institute, Fimea, Social Security Institute) All these registers use personal identification numbers Päivi Hämäläinen 12

13 Other important registers Social welfare registers Pensions* 1962 Social Benefits (Social Insurance Institute)* 1964 Social assistance 1985 Children taken into custody 1991 Institutionalised care at social institutions 1994 Background data updated continuously by Statistics Finland Education Income Socioeconomic status Country of birth / language Citizenship Marriages and divorces Emigrations and immigration Link between parents and children/siblings All these registers include personal identification number Päivi Hämäläinen 13

14 Mistä hyvinvointi- ja terveys(ero)tietoa on saatavissa? SOTKAnet: Väestörakennetta, hyvinvointia ja terveyttä sekä palvelujärjestelmää koskevia tilastotietoja kaikista Suomen kunnista sekä muilta keskeisiltä aluetasoilta. -Ei sosiaaliryhmittäin +Sisältää merkittävän määrän terveyserorelevanttia tietoa mm. elinoloista työttömyydestä, pienituloisuudesta jne. Terveytemme: Tietoa väestöryhmien välisistä terveyseroista. Rajattu määrä kansanterveyden kannalta merkityksellisiä terveysosoittimia +liki kaikki tiedot alueittan sosiaaliryhmittäin (koulutuksen mukaan) -Rajallinen alueellinen kattavuus: ei kuntatasolle kuin suurimmissa kaupungeissa TEA-viisari: kertoo terveyden edistämisaktiivisuudestanne +Kattavasti tietoja eri alueilta -Tuottaja arvioi itseään ja vastaajissa variaatioita Hyvinvointikompassi: valitut indikaattorit alueille ATH-kytkös Muut tieto/raportointilähteet: Tilastotuotteet, Tilastokeskus, KELA, Findikaattori, TEHO.. +Kattavasti tietoja vertailtavassa muodossa -Ei väestöryhmittäin THL /ATH

15 THL /ATH

16 THL:n sairastavuusindeksi: Tavoitteena kuntien välisten sairastavuuserojen kuvaaminen mahdollisimman kattavasti nimenomaan sairauksien yleisyyttä kuvaavien tietojen perusteella Kokoaa yhteen useiden kansallisten rekistereiden tietoa 7 keskeisen sairausryhmän yleisyydestä kunnissa THL /ATH

17 THL:n sairastavuusindeksi: Sairausryhmien painotus indeksissä perustuu niiden merkitykseen a) kuolleisuuden, b) työkyvyttömyyden, c) elämänlaadun vajeen ja d) terveydenhuollon suorien kustannusten näkökulmasta Yleisindeksin lisäksi myös sairausryhmittäiset indeksit sekä vain yhden näkökulman huomioon ottavat indeksit; sekä ikävakioidut että vakioimattomat luvut 24:n indeksin sarja (2*(1+7+4) lukua) THL /ATH

18 Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen sekä niissä havaittavien [sosiaaliryhmien välisten] erojen kaventaminen (kunnat, alueelliset sekä kansalliset toimijat) edellyttää toimenpiteitä kaikilla seuraavilla osa-alueilla: Tavoitteen asettelu: strategiat, ohjelmat, poliittinen sitoutuminen Yhteistyö: rakenteet, vastuut, työnjako Tieto, seuranta ja arviointi Tavoitteen asettelu: strategiat, ohjelmat, poliittinen sitoutuminen Tietoa, seuranta ja arviointi: tieto päätöksenteon, kehittämistyön, ja seurannan ja arvioinnin perustana Yhteistyötä (ylihallinnollista, monitoimijaista): rakenteet, vastuut, työnjako Toimenpiteitä: kehittämishankkeet, palvelut, kohdentaminen Tiedosta toimintaan: kehittäminen, palvelut, kohdentaminen THL /ATH

19 Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus, ATH THL /ATH

20 Tavoitteet ja merkitys Alue- ja kuntatoimijoiden sekä muiden sidosryhmien hyvä yhteistyö THL:n terveyden ja hyvinvoinnin osaamisen kanssa on paras tapa vahvistaa niin paikallista kuin kansallista terveys- ja hyvinvointiseurantaa. Luotettavan väestöryhmittäisen tiedon ja seurannan avulla voidaan pätevästi suunnitella palveluja ja muita väestön terveyttä ja hyvinvointia edistäviä toimia ja arvioida niiden vaikuttavuutta, jatkossa myös aluetasolla. Aikuisväestöä koskien tätä varten on käynnistetty THL:ssä uusi tutkimusperinne Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus ATH, jonka keskeisin tehtävä on: THL /ATH

21 ATH-tutkimuksessa Kerätään seurantatietoa sellaisista terveyden edistämistoimien suuntaamisen ja vaikuttavuuden arvioinnin kannalta keskeisistä ilmiöistä, joista ei saada tietoa rekistereistä Kehitetään samalla tutkimuksen eri vaiheiden teknistä toteutusta käsityötä minimoivalla ja nopeaan raportointiin tähtäävällä tavalla Luodaan kunnille/kuntayhtymille edellytykset: seurata väestönsä ja sen osaryhmien terveyttä ja hyvinvointia terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä, verrata omia tietojaan muiden alueiden tietoihin koko maan tilanteeseen asetettuihin tavoitteisiin THL /ATH

22 ATH laajeni kansalliseksi vuosina , tuloksia ulos tutkimuksen aikana Vähintään suomalaisen otoskokonaisuus poimitaan kahdeksassa kansallisesti edustavassa osassa, jotka koostuvat noin tutkittavasta. Kolme ikäryhmää, neljä kieltä, lomake ja web. Reaaliaikainen monitorointi mahdollistaa päätösten vaikuttavuuden seurannan ja arvioinnin myös kansallisella tasolla. Politiikkavaikutusten arvionti Lisäksi alueille luodaan mahdollisuudet täydentää omia otoksiaan, omien tarpeidensa mukaan. Yli 75-vuotiaita poimitaan kaksinkertaisella poimintatodennäköisyydellä. Vuonna 2014 tietosisällön peittävyyttä lisätään myös ulkomaista syntyperää oleviin ( THL /ATH

23 Tieto keskiössä, jolloin sen pitää olla avointa eri tarpeisiin TUTKIMUS DATA THL /ATH

24 Tutkimustietojen saattaminen päätöksentekijöitä puhuttelevaan muotoon? ATH-suunnitelmat 90+ Sosiaalinen kestävyys Työttömyys ja krooniset sairaudet Palvelujärjestelmä ja unmetneeds Väkivalta ja turvattomuus Mielenterveys- ja päihteet, alueet Paikkatiedot ja hyvinvointi Turussa Psyykkinen hyvinvointi Mielenterveys- ja päihdepalveluiden käyttö Rahapelaamisen ongelmat Työ ja perhe THL /ATH

25 Esimerkkejä käytännön ATH hyödyntämisestä käytännössä THL /ATH

26 Valmiita tietoja päätöksenteossa: Turun liikuntatoimi THL /ATH

27 Tietoja tutkimusaineistosta: tutkimusohjelmat ja syvemmän tarpeet Tutkimusdata THL /ATH

28 Tutkimusohjelmasta tuloksia Turussa Saarinen ym THL /ATH

29 Valmiita tietoja osaksi hyvinvointikatsausta, Uusi Oulu THL /ATH

30 Opinnäytteitä ja tietoa päättäjille -olemassa oleva tulosmateriaali -tietoja tutkimusaineistosta Tutkimusdata THL /ATH

31 Opinnäytteistä tuloksia Kainuussa Hämäläinen, Riina; Niskanen, Eevi (2013): Kainuulaisten vuotiaiden naisten ylipainon yhteys ravitsemus ja liikuntatottumuksiin. Kallio, Marjo; Gallén, Päivi (2012): "Kiire pois" - Kainuun maakunta -kuntayhtymän akuuttihoidon vuodeosastoilla työskentelevien vuotiaiden sairaanhoitajien kokemuksia työhyvinvoinnista Kemppainen, Juho; Pohjola, Matti; Korhonen, Samuli (2012): Iso Keitto - Yläkainuulaisten korkeakoulutettujen miesten alkoholin käyttö. Kettunen, Mari (2012): Ikääntyneiden toimintakyky Kainuussa. Koskela, Kaisa (2013): Hyvä Mehtäkaveri -toimintamallin alkutaival. Kyllönen, Jaana; Kervinen, Marjo; Koskensalmi- Leinonen, Petra (2012): Luottamus julkisiin terveydenhuollon palveluihin. Partanen, Hannele (2012): Musiikki ja laululyriikka terveysviestien välittäjänä : Jos välitän-konsertti työikäiselle kainuulaiselle. Rusanen, Eeva-Kaisa; Kemppainen, Laura; Ahokumpu, Elina (2012): Sepelvaltimotaudin ja sen riskitekijöiden esiintyvyys miehillä Kainuussa ja Turussa. Saukko, Kirsi (2012): Sepelvaltimotaudin ilmaantuvuus ja sen riskitekijät kainuulaisilla naisilla. Jani Hiltunen, Komulainen Hilkka, Lehtonen Raili: Kainuulaisten miesten alkoholinkäytön taustalla olevat tekijät (2013). Virkkunen Henriikka, Saarinen Karoliina, Suvanto Annika (2013): Nuorten aikuisten mielenterveys. Nousiainen Piia (2013): Kainuulaisten naisten seksuaaliterveys. THL /ATH

32 Merkitys- ja tulkintatiedolla suuri rooli Ilmiön merkitys ja tulkinta Määritelmä Vaikutus väestön hyvinvointiin Taloudellinen merkitys Miten ilmiöön kyetään vaikuttamaan Mitä kunnassa/alueilla tulisi tehdä Katso myös seuraavat osoittimet Asiasanat Tekninen kuvaus ja lisätiedot Laskeminen Taustamuuttujat, joiden mukaisissa ryhmissä tulokset esitetään Päivitystiedot Lisätiedot ja käytön rajoitukset Tietoaineisto Viitteet Tiedon saatavuus, luotettavuus, ajallinen kattavuus Yhteystiedot Tietoaineiston yhteystiedot Esimerkki: THL /ATH

33 ATH-organisaatiokaavio 2014 Eläketurvakeskus KELA THL /ATH

34 Väestöryhmittäiset terveyserot Aiemmin niukasti, THL:n maamu-tutkimuksen osalta jo enemmän venäläis- somali- ja kurditaustaisista. UTH2014 THL /ATH

35 Lähde: Sihvonen A-P ym THL /ATH

36 Terveyserojen vähentäminen: lisätään mahdollisuuksia, poistetaan esteitä Lisätietoja: National strategy to reduce social inequalities in health. Norwegian Ministry of Health and Care Services THL /ATH

37 Terveyserojen kaventamisen mahdollisuudet (potentiaali) Arvioita siitä, kuinka suuri osuus tärkeistä kansanterveysongelmista poistuisi, jos ongelman yleisyys väestössä olisi sama kuin korkeasti koulutetuilla: sepelvaltimotautikuolemat, työikäiset n. 50 % alkoholikuolemat, työikäiset n. 60 % hengityselinsairauksista aih. kuolemat, työikäiset n. 75 % väkivallasta ja tapaturmista aih. kuolemat, työik. n. 45 % diabeteksen esiintyvyys n. 30 % selkäsairauksien esiintyvyys n. 30 % toimintakyvyn rajoituksista johtuva päivittäisen avun tarve n. 50 % Koskinen S. & Martelin T. Teoksessa: Terveydenhuollon menojen hillintä. Valtioneuvoston kanslian julkaisuja 4/2007 THL /ATH

38 ATH-tutkimuksen tuoreet tulokset maakunnista julkaistiin 30.1 ja suurista kaupungeista 10.4 THL /ATH

39 Tuoreita alueellisia ATH-tuloksia THL /ATH

40 THL /ATH

41 Tulosten raportointia jatkossa Maakunnat, suuret kaupungit SHP, ERVA, SOTE-alueet SotkaNet Terveytemme Muut portaalit ja tietotuotteet: Hyvinvointikompassi Sisälöln laventaminen uusiin luokituksiin: kaupunkimaaseutuluokitus Kommenttejanne THL:n portaaleista?! Millaisia toiveita? THL /ATH

42 Tutkimuksen sisältö pääteemoittain Taustatiedot: sosiodemografisia ym. tietoja Elinolot, työolot ja hyvinvointi: tulojen riittävyys, köyhyys, asuinympäristö, asunto, kommunikaatiovälineet ja niiden hyödyntäminen, osallisuus ja yhteisöllisyys, avun antaminen avunsaanti ja avuntarve, työelämä, luottamus Terveys ja hyvinvointi: perustiedot: mm. pituus ja paino, koettu terveys, sairaudet, oireilut, lääkkeiden käyttö, seksuaaliterveys, mielenterveys, onnellisuus, elämänlaatu Toiminta- ja työkyky: fyysinen, kognitiivinen ja sosiaalinen toimintakyky, työkyky Elintavat: ruoka, suuhygienia, liikunta, tupakka, alkoholi ja päihteet, elintapamuutokset, uni Tapaturmat ja väkivalta: liikennetapaturmat, muut tapaturmat, suojaimet ja turvavälineet, kaatumiset, väkivallan tekijätahot, osallisuus väkivaltatilanteisiin Palvelut: terveys- ja sosiaalipalvelut, muut palvelut WHO-QOL: elämänlaatua kuvaavan mittarin 11 osiota kokoavana lopussa THL /ATH

43 TULOKSIA THL /ATH

44 Työkykynsä heikentyneeksi kokee neljännes suomalaisista (27 %, henkilöä). Alueiden välillä eroja. Työkyky heikentynyt n osuus määrä yht yht yht yht Etelä-Savo , Kymenlaakso , Satakunta , Pohjois-Savo , Kainuu Pohjois-Karjala , Kanta-Häme , Etelä-Karjala , Päijät-Häme , Keski-Suomi Varsinais-Suomi , Pohjois-Pohjanmaa , Lappi , Keski-Pohjanmaa , Pirkanmaa , MANNER-SUOMI , Etelä-Pohjanmaa , Pohjanmaan , Uusimaa THL / Kaikkonen, Murto, Pentala 6/

45 Työkykynsä heikentyneeksi kokee neljännes suomalaisista (27 %, henkilöä). Kaupunkien välillä eroja henkilöä henkilöä THL / Kaikkonen, Murto, Pentala 6/

46 Alemmissa koulutusryhmissä arvio omasta työkyvystään huonompi kuin korkeimmin koulutetuilla. THL / Kaikkonen, Murto, Pentala 6/

47 Neljännes suomalaisista (26 %, henkilöä) ei usko jaksavansa työskennellä eläkeikään saakka, Pohjois-Savossa joka kolmas. Ei jaksa eläkkeelle n osuus määrä yht yht yht yht Etelä-Savo Kainuu Pohjois-Savo Kymenlaakso Lappi Päijät-Häme Pohjois-Karjala Kanta-Häme Etelä-Karjala Pirkanmaa Pohjois-Pohjanmaa Varsinais-Suomi Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi MANNER-SUOMI Satakunta Keski-Pohjanmaa Pohjanmaa Uusimaa THL / Kaikkonen, Murto, Pentala 6/

48 Neljännes suomalaisista (26 %, henkilöä) ei usko jaksavansa työskennellä eläkeikään saakka ja työn fyysinen kuormitus: Eroja kaupunkien välillä. THL / Kaikkonen, Murto, Pentala 6/

49 Vähän koulutetuilla työssä jaksaminen eläkeikään asti heikompaa kuin korkeimmin koulutetuilla. THL / Kaikkonen, Murto, Pentala 6/

50 Kaupunkien sisällä eroja työelämässä eläkeikään jaksamisessa. Espoon sisällä eroja työkyvyssä: Tapiolassa tilanne paras THL / Kaikkonen, Murto, Pentala 6/

51 Noin joka viides yli 75-vuotias suomalainen kokee vaikeuksia arkiaskareista selviämisessä. - matalasti koulutetuilla avun tarve yleisintä THL / Kaikkonen /

52 HYVINVOINTI JA PALVELUT THL / Kaikkonen, Murto, Pentala 6/

53 Joka toinen suomainen aikuinen kokee elämänlaatunsa hyväksi, näin myös Pohjois-Savossa Elämänlaatu hyvä n osuus määrä yht yht yht yht Uusimaa , Etelä-Pohjanmaa , Pohjanmaa , Kainuu , Lappi , Keski-Suomi , Kanta-Häme , Pohjois-Savo , MANNER-SUOMI , Pohjois-Pohjanmaa , Pohjois-Karjala , Satakunta , Etelä-Savo , Varsinais-Suomi , Pirkanmaa , Keski-Pohjanmaa , Etelä-Karjala , Päijät-Häme , Kymenlaakso , THL / Kaikkonen, Murto, Pentala 6/

54 Korkeammin koulututetut kokevat matalasti koulutettuja yleisemmin elämänlaatunsa hyväksi. THL / Kaikkonen, Murto, Pentala 6/

55 Joka toinen suomainen aikuinen kokee itsensä suurimman osaa ajasta onnelliseksi. Alueiden välillä löytyy eroja. Onnelliset n osuus määrä yht yht yht yht Etelä-Pohjanmaa , Keski-Suomi , Etelä-Savo , Lappi , Pohjois-Karjala , Kainuu , Satakunta , Päijät-Häme , Pohjois-Savo , Varsinais-Suomi , Kanta-Häme , MANNER-SUOMI , Pohjois-Pohjanmaa , Pirkanmaa , Etelä-Karjala , Uusimaa , Kymenlaakso , Keski-Pohjanmaa , Pohjanmaa , THL / Kaikkonen, Murto, Pentala 6/

56 Onnellisuuden kokeminen ja sosioekonominen asema, ei havaittavaa eroa THL / Kaikkonen, Murto, Pentala 6/

57 Myös perustarpeiden osalta. Köyhyyttä on niin Pohjois-Savossa kuin koko Suomessa THL / Kaikkonen, Murto, Pentala 6/

58 Köyhyys ja sosiaalinen asema THL / Kaikkonen, Murto, Pentala 6/

59 PALVELUT THL / Kaikkonen, Murto, Pentala 6/

60 Palveluiden tarve ja käyttö Pelkän käytön kuvaaminen kertoo vain rajallisen kuvan palveluista käyttäneet Rekistereistä saadaan kattavasti kuvaa mm. potilasväestöä koskien käyttäneistä Käytön lisäksi tulee tietää palveluiden tarpeesta Voidaan arvioida muiden tunnuslukujen perusteella Voidaan kysyä myös henkilöltä suoraan: saiko palvelua tarpeeseensa Tarpeen ja käytön välillä voi olla epäsuhtaa unmet needs Tarve voi kuitenkin olla pohjatonta Mitä paremmat palvelut sitä suuremmat tarpeet Internetin mahdollisuus tuoda julkisia palveluita lähemmäksi ihmistä luo mahdollisuuksia käyttää palveluita henkilölle sopivana aikana. Sähköiset palvelut helpottavat asiointia myös harvaan asutuilla aluiella, missä välimatkat paikallisiin toimistoihin tai palvelupisteisiin ovat pitkiä. Sähköiset palvelut parhaillaan mahdollistavat joustavan tarpeeseen ja elämäntilanteeseen sopivan asioinnin ajankohdan, mutta väärin suunniteltuna ja ainoana vaihtoehtona sulkevat käyttäjistä pois henkilöt, joilla ei ole materiaalisia resursseja tai osaamista käyttää sähköisiä palveluita. Sähköisen asioinnin vapauttamat resurssit tulisi kohdentaa mahdolliseen katveeseen jäävien (mm. ikääntyneiden, alempien sosiaaliryhmien, työttömien yms.) ryhmien palvelemiseen. THL / Kaikkonen, Murto, Pentala 6/

61 Noin kolmannes suomalaisista kokee saaneensa tarpeisiinsa nähden riittämättömästi terveyskeskuslääkärin palveluja. Alueiden välillä eroja. Tk-lääkäri riittämätön n osuus määrä yht yht yht yht Uusimaa , Kymenlaakso , Etelä-Savo , Päijät-Häme , Kainuu , Etelä-Karjala , Pohjois-Pohjanmaa , Pohjois-Karjala , Lappi , MANNER-SUOMI , Pirkanmaa Satakunta , Keski-Pohjanmaa , Pohjanmaa , Varsinais-Suomi , Keski-Suomi , Pohjois-Savo , Etelä-Pohjanmaa , Kanta-Häme , THL / Kaikkonen, Murto, Pentala 6/

62 Nuorimmassa ikäryhmässä koetaan eniten tarpeeseen nähden riittämättömyyttä terveyskeskuslääkäripalveluihin. THL / Kaikkonen, Murto, Pentala 6/

63 Kulttuuripalveluiden riittävyys tarpeisiin nähden. tilanne samaa tasoa kuin Suomessa keskimäärin THL / Kaikkonen, Murto, Pentala 6/

64 Liikuntapalveluiden riittävyys koetaan melko hyväksi kaikissa ikä- ja sosiaaliryhmissä. THL / Kaikkonen, Murto, Pentala 6/

65 TERVEYS JA TOIMINTAKYKY THL / Kaikkonen, Murto, Pentala 6/

66 Koettu terveys maakunnittain ja ikäryhmittäin THL / Kaikkonen, Murto, Pentala 6/

67 Matalasti koulutetut kokevat terveytensä huonommaksi kuin korkeasti koulutetut. THL / Kaikkonen, Murto, Pentala 6/

68 Masennusoireilu yleisintä nuorimmassa ikäryhmässä: THL / Kaikkonen, Murto, Pentala 6/

69 Unettomuus maakunnittain ja koulutuksen mukaan THL / Kaikkonen, Murto, Pentala 6/

70 Suuhygienian osalta maakuntien ja koulutusryhmien välillä eroja THL / Kaikkonen, Murto, Pentala 6/

71 Osallisuus Osallistumisaktiivisuudella voidaan kuvata yksilön tai yhteisön sosiaalista pääomaa. Sosiaalisessa pääomassa on keskeistä osallistuminen sosiaaliseen toimintaan sekä luottamus ja vastavuoroisuus. Sosiaalista pääomaa on myös kutsuttu yhteisöllisyydeksi ja me-hengeksi. Aktiivinen sosiaalinen osallistuminen on yhteydessä hyvään koettuun terveyteen ja psyykkiseen hyvinvointiin. Sen on havaittu lisäävän terveyttä (parempi koettu terveys ja psyykkinen hyvinvointi sekä väestötasolla pidempi elinikä). Yksinäisyyteen yhteydessä olevia tekijöitä voi olla: masentuneisuus, leskeys, pessimistinen elämänasenne, tarpeettomuuden tunne, heikentynyt terveydentila tai toimintakyky. Muita yhteydessä olevia tekijöitä ovat heikko sosiaalinen asema, alhainen koulutustaso, merkittävän ihmissuhteen päättyminen, palvelutalossa, laitoshoidossa Yksinäisyys voi olla myös yksilön oma valinta. Hyvä yksinäisyys, toivottu yksin oleminen voi olla hyvää, rauhoittavaa ja luovaa. tiedetään johtavan muun muassa lisääntyneeseen kuolleisuuteen, lisääntyneeseen terveyspalveluiden käyttöön, laitoshoitoon ja muistitoimintojen heikkenemiseen. Harrastus- ja osallistumisedellytysten turvaaminen voi auttaa syrjäytymisen ehkäisyssä, terveysja hyvinvointierojen kaventamisessa sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Alueiden väliset erot voivat liittyä esimerkiksi välimatkoihin ja kulkuyhteyksiin, harrastus-, järjestöym. toiminnan tarjontaan, muuttoliikkeen vilkkauteen sekä sosiaalisen kanssakäymisen ja osallistumisen perinteeseen. THL / Kaikkonen, Murto, Pentala 6/

72 Aktiivinen osallistuminen: maakuntien välillä eroja! THL / Kaikkonen /

73 Aktiivinen osallistuminen yhteiskunnassa ja sosiaalinen asema ovat yhteydessä toisiinsa. THL / Kaikkonen /

74 Yksinäisyys: ikääntyneillä yleisempää, mutta nuoremmillakin verrattain yleistä THL / Kaikkonen /

75 Jos ei ikä, niin sosiaalinen asema vaikuttaa elämänlaadun kokemiseen. miksi? THL / Kaikkonen /

76 Vanhemmissa ikäryhmissä luottamus julkiseen terveydenhuoltoon ja oman kunnan päätöksentekoon vahvempaa kuin nuorimmassa ikäryhmässä THL / Kaikkonen /

77 Lähiympäristöt Asuinalueella ja elinympäristöllä vaikutuksia terveyteen ja hyvinvointiin. Eri ikäisillä erilaisia perustarpeita: liikkuminen, aktiviteetit, esteettisyys Julkinen joukkoliikenne takaa asukkaiden pääsyn käyttämään julkisia, yksityisiä ja kolmannen sektorin palveluita. Huonot julkiset joukkoliikenteen yhteydet kohdistuvat usein jo muutoinkin haavoittuvammassa asemassa oleviin henkilöihin, kuten pienituloisiin, vanhuksiin jne. joiden liikkuminen on julkisten liikenneyhteyksien varassa: lapsiperheet, ikääntyneet Liikkuminen ja asiointi ovat yksilötasolla tärkeitä tapoja pitää yllä yhteyttä yhteiskuntaan ja sosiaalisiin verkostoihin. Asuinympäristön ja asuinalueen koetun viihtyisyyden tiedetään olevan jakautunut myös sosiaalisen aseman mukaan. Korkeammin koulututetut ja ylemmät tuloluokat asuvat yleisimmin alueilla, mitkä koetaan viihtyisiksi. Asuinalueen viihtyisyyteen ja esteettisyyteen voidaan vaikuttaa. Viihtyisän asuinympäristön takaaminen kaikille on kunnan elinvoimaisuuden kannalta tärkeää. Asuinalueiden kaavoituksella ja maisemoinnilla on keskeinen merkitys asuinalueen viihtyisyyden kannalta. Viihtyisyyteen liittyvät erilaiset asiat kaupunkimaisissa ja maaseutumaisissa kunnissa. THL / Kaikkonen, Murto, Pentala 6/

78 Elintavat ja riskitekijät THL / Kaikkonen, Murto, Pentala 6/

79 Lihavuus yleisintä Kainuussa ja Etelä-Savossa: -Työikäisistä savolaisista noin joka viides on lihava THL / Kaikkonen, Murto, Pentala 6/

80 Lihavuus yleisempää alemmissa sosiaaliryhmissä THL / Kaikkonen, Murto, Pentala 6/

81 Tupakointi nuoremmissa ryhmissä yleisintä THL / Kaikkonen /

82 Mitä vähemmän koulutusta sitä yleisempää tupakointi on THL / Kaikkonen /

83 ATH-tulospalvelu, maakuntaraportti profiiliraportti taulukkoraportti Excel pylväskuvaraportti THL / Kaikkonen, Murto, Pentala 6/

84 Humalahakuinen juominen THL / Kaikkonen /

85 Kannabiksen käyttö kuvaa myös saatavuutta: erot kaupunkien ja maakuntien välillä THL / Kaikkonen, Murto, Pentala 5/

86 Niukasti kasviksia käyttävien osuus THL / Kaikkonen /

87 Päivittäinen voin käyttö maakunnittain THL / Kaikkonen /

88 Seurantatietoja: Turku 2010 vs 2013 muutokset vihreä positiivinen muutos, punainen negatiivinen OSOITIN eron merkitsevyystaso Alkoholia liikaa käyttävien osuus (AUDIT-C) (%) 38,1 32,5 0,0082 Kotitalouden menojen kattaminen tuloilla hankalaa (%) 34,1 39,0 0,0135 Asuinalueensa turvattomaksi kokevien osuus (%) 5,2 3,9 0,084 Väkivallan tai uhkailun kohteeksi joutuneiden osuus (%) 14,5 10,8 0,0141 Fyysistä uhkaa 12 viime kk aikana kokeneiden osuus (%) 8,8 6,2 0,0403 Aktiivisesti osallistuvien osuus (%) 28,4 25,1 0,06 Suun terveydenhuoltopalveluita terveyskeskuksessa viime 12 kk aikana käyttäneiden osuus (%) 19,2 23,1 0,0215 Jalankulkuväylien liukkauden vähintään jonkin verran haittaavaksi kokevien osuus (%) 42,2 59,6 <.0001 Terveytensä keskitasoiseksi tai sitä huonommaksi kokevien osuus (%) 37,8 42,2 0,0247 Niiden osuus, joilla on itse raportoituna kohonnut veren kolesterolipitoisuus (%) 21,8 24,6 0,0736 Unettomuutta 30 viime päivän aikana kokeneiden osuus (%) 37,5 41,2 0,0636 Virtsanpidätysongelmia 30 viime päivän aikana kokeneiden osuus (%) 10,5 12,8 0,0354 Niiden osuus, joilta terveydenhuollon ammattilainen on mitannut kolesterolipitoisuuden 12 viime kk aikana (%) 40,4 44,4 0,041 Niiden osuus, joilta terveydenhuollon ammattilainen on mitannut sokeripitoisuuden 12 viime kk aikana (%) 43,3 47,5 0,0356 Niiden osuus, joilta terveydenhuollon ammattilainen on mitannut vyötärön ympäryksen 12 viime kk aikana (%) 18,0 21,1 0,0526 Ei kertaakaan viikon aikana tummaa leipää syöneiden osuus (%) 6,3 9,5 0,0035 Niiden osuus, jotka eivät ole saaneet tarpeeseensa nähden riittävästi kirjastopalveluita (%) 11,0 6,5 0,0043 Niiden osuus, jotka ovat osallistuneet aktiivisesti (vähintään 1-3 krt/kk) kulttuuriyhdistysten toimintaan (%) 5,6 16,7 <.0001 Niiden osuus, jotka ovat osallistuneet aktiivisesti (vähintään 1 krt/vko) liikunta- tai urheiluseurojen toimintaan (%) 20,3 27,6 0,0006 Niiden osuus, jotka ilmoittavat käyttävänsä pyöräilykypärää aina pyöräillessään (%) 23,5 27,9 0,0275 Niiden osuus, jotka ovat saaneet tarpeeseensa nähden riittävästi kirjastopalveluita (%) 89,0 93,5 0,0043 Vähintään kerran viikossa kulttuuripalveluita käyttävien osuus (%) 1,3 0,4 0,0034 THL /ATH

89 Turun tiedonkeruu syksy 2014 Palvelualuetietoja ja seuranta THL /ATH

90 Tulevaisuudessa palvelualuetarkastelu: pari karttaesimerkkiä Turusta THL /ATH

91 Yksilötasoinen seuranta: näkökulmia Muutosten arvioiminen on tarkempaa kuin poikkileikkausaineistoja vertailtaessa. Onko yksilötasolla tilanne muuttunut, esim. kulttuuripääkaupunkivuosi lisännyt kulttuuripalveluiden käyttöä? Monet väestötutkimukset perustuvat edelleen poikkileikkaustilanteeseen Toistomittauksia tarvitaan tulosten arviointiin Kadon syiden arvioiminen on helpompaa. Mitkä tekijät ovat yhteydessä vastaamiseen THL /ATH

92 Lopuksi THL /ATH

93 Omistajuus, hyödyntäminen, sanoma Sanoma: Tutkimuksen avulla saamme suoraan kuntalaisilta tietoa heidän terveydestään ja hyvinvoinnistaan, toteaa Espoon perusturvajohtaja Juha Metso. Tuloksia hyödynnetään Metson mukaan kaupungin toiminnan ja palvelujen suunnittelussa ja samaa koskee muita tutkimukseen osallistuvia kuntia. On ensiarvoisen tärkeää, että mahdollisimman moni vastaisi saamaansa kyselyyn, Metso toteaa. Kasvot THL /ATH

94 Terveys- ja hyvinvointierojen kaventaminen Päihdeongelmien ehkäisyllä voidaan kaventaa terveys- ja hyvinvointieroja Puolet kuolleisuuseroista selittyy alkoholilla ja tupakalla Tapaturmat, itsemurhat, tapot ym. tehdään usein päihtyneenä Miten vaikutetaan valintojen tekemiseen käytännössä Jokainen valitsee kuitenkin lopulta itse Yhteiskunta määrittää mahdollisuudet valinnoille Krapula tulee kyllä, mutta minä päätän päivän THL /ATH

95 Lasten ja nuorten terveys ja siihen vaikuttavat tekijät? Etenkin 0 11-vuotiaiden lasten terveydestä on yllättävänkin puutteellisesti tutkimustietoa Terveydenhuollossa kootaan päivittäin tietoa Tietoa ei kuitenkaan voida hyödyntää väestötasolla Tietoa ei voida hyödyntää tutkimukseen On siis ilmiselvää, että neuvolaikäisistä saatavat tiedot ovat puutteellisia ja käsittävät lähinnä käynti yms. rekisteritietoja Kuolleisuustiedot ja äitiysrekisterin tiedot Terveys- ja terveyskäyttäytymistietoja ei ole saatavilla Mittaustietoja ei juurikaan ole saatavissa kouluikäisistä lapsista ja nuorista THL /ATH

96 Johtopäätökset Työkykynsä heikentyneeksi kokee työikäistä suomalaista, eli joka neljäs. Maakuntien ja suurten kaupunkien välillä merkittäviä eroja työkyvyssä Elintavoissa ja liikunnassa merkittäviä eroja maakuntien ja suurten kaupunkien välillä. Koulutuksen puute tuo mukanaan köyhyyttä. Vähemmän koulutusta saaneet kokivat köyhyyttä selvästi yleisemmin kuin paremmin koulutetut. Joka kolmas suomalainen kokee, ettei ole saanut tarpeisiinsa nähden riittävästi terveyskeskuspalveluita. Maakuntien ja suurten kaupunkien väliset erot eivät kadonneet kun analyysissä otettiin huomioon (vakioitiin) sukupuoli-, ikä-, koulutusja pääasiallisen toiminnan rakenteen erot kaupunkien välillä. THL /ATH

97 Johtopäätöksiä 1 Terveyden ja hyvinvoinnin kohentaminen sekä alueiden ja väestöryhmien välisen tasa-arvon vahvistaminen ovat yhteiskuntapolitiikan keskeisiä päämääriä. Väestön elinvoimaisuutta, hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä tulee edistää siten, että osallisuus yhteiskuntaan, valmius terveyttä edistäviin päätöksiin ja hyvä elämä, työura ja hyvä eläkeikä voivat jatkua kaikissa väestöryhmissä mahdollisimman pitkään. Tässä tavoitteessa ei siis ole onnistuttu Suomalaisten työurien merkittävä pidentäminen edellyttää alueiden välisten erojen kaventamista mm. työkyvyssä ja työssä jaksamisessa, ja näiden toimien tulisi kohdistua etenkin alempiin sosioekonomisiin ryhmiin. Alimpaan tuloviidennekseen kuuluvien miesten elinajanodote (69 vuotta) on vain vuoden suurempi kuin vanhuuseläkeiän raja. Terveys- ja muut palvelut sekä kuntoutus tulee kohdentaa tarpeen mukaan, niitä eniten tarvitseville. Näin voidaan vähentää väestön ikääntymisen myötä kasvavaa palveluiden tarvetta, kohentaa kansanterveyttä ja kansantaloutta ja helpottaa julkisen talouden kestävyyspainetta. THL /ATH

98 Johtopäätöksiä 2 Kansallinen politiikka vaatii arviointia myös väestön terveyden ja hyvinvoinnin näkökulmasta. Kunnallisen ja alueellisen autonomian näkökulmasta tarvitsemme päätöksentekoon väestöä kuvaavia perustietoja myös kunta- ja aluetasolla. Tietojen avulla tulisi ennakoida ja arvioida tulevaa kehitystä sekä tarkastella asetettujen tavoitteiden toteutumista. Terveyden ja hyvinvoinnin ongelmia ei ratkaista ilman tarvittavaa tietoa niiden keskeisistä riskitekijöistä. Tarvitaan terveyttä ja hyvinvointia sekä niihin vaikuttavia tekijöitä koskevaa seurantatietoa, jotta toimia keskeisten riskitekijöiden vähentämiseksi voidaan kohdentaa ja arvioida. Suomalaisten hyvinvointia voidaan parhaiten kohentaa: Kehittämällä ratkaisuja, joilla tilanne paranee erityisesti niillä alueilla ja niissä suurissa väestöryhmissä, joihin ongelmat kasautuvat. Tarvittavaa tietoa tähän tarpeeseen tuo Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus ATH suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin puolesta! lisää siis luvassa! THL /ATH

99 Keskeisiä prosessia koskevia haasteita HYVÄ HYVINVOINTIKERTOMUS Prosessin kehittäminen ja erilaisten perinteiden integroiminen projektien luvatussa maassa Kehittäjät ja tutkijat Tiedot, tietolähteet, verkkopalvelut, tutkimustiedot Hankkeet, projektit, hajanaiset resurssit ja vastuutahot Osoittimia, osoittimia, osoittimia niitä on niin kiva miettiä, että mitä valitaan Mitä ne oikeasti tarkoittavat? Miten niitä pitäisi tulkita? Paljon yleistä keskustelua, mutta vähän sisällöllistä pohdintaa ilmiöiden sisällä Tieto on liian spesifiä? Tieto ei puhuttele? Tietoa ei nähdä osana toiminnan kehittämistä? Kentän ääni riittää? THL /ATH

100 Järjestämissuunnitelmiin ja ohjelmatyöhön Alue-erojen kaventamisen lisäksi Väestöryhmien välisten sosioekonomisten terveys- ja hyvinvointierojen kaventaminen keskiöön! Lähde: Kaikkonen ym THL /ATH

101 Ohjelmatyöhön THL /ATH

102 ATH-tulospalvelu, maakuntaraportti profiiliraportti taulukkoraportti Excel pylväskuvaraportit THL /ATH

103 Kiitos mielenkiinnostanne! Risto Kaikkonen Kehittämispäällikkö THL/ATH/TA2 p Jukka Murto Tutkija THL/ATH/TA2 p Oona Pentala Tilastotutkija THL/ATH/TA2 p Seppo Koskinen Tutkimusprofessori THL/TA1 p Erkki Vartiainen Ylijohtaja THL/TA2 p Marja Vaarama Ylijohtaja THL/TA1 p THL /ATH