Mikä kulttuurissa voimaannuttaa - tietoa tutkimuksesta. Jukka Murto, Tellervo Nenonen, Risto Kaikkonen, Minna-Liisa Luoma THL
|
|
- Jyrki Mikkola
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Mikä kulttuurissa voimaannuttaa - tietoa tutkimuksesta Jukka Murto, Tellervo Nenonen, Risto Kaikkonen, Minna-Liisa Luoma THL 1
2 Taiteesta ja kulttuuritoiminnasta hyvinvointia Taide- ja kulttuuritoiminnalla ainakin neljä vaikutusta hyvinvoinnin kannalta: 1) Tärkeimpänä taide/kulttuuritoiminta elämyksenä, merkityksinä ja nautintona sellaisenaan, osana ihmisen tarpeita 2) Taiteen ja kulttuuritoiminnan yhteys hyvään terveyteen, parempaan työkykyyn ja hyvän elämän kokemuksiin 3) Kulttuuritoiminnan ja harrastamisen yhteisöllisyys ja verkostot, jotka auttavat hallitsemaan elämäämme paremmin 4) Taiteen, arkkitehtuurin ja sisustamisen vaikutukset viihtyisämmän ympäristön luomiseksi. Viihtyisä ja kaunis ympäristö voivat edesauttaa kuntoutumisessa Esityksen nimi / Tekijä 2
3 Taiteesta ja kulttuuritoiminnasta hyvinvointia Kulttuurisesti monipuolinen ympäristö ja sosiaalinen pääoma lisäävät hyvinvointia ja luovat edellytyksiä niin yksilölliselle, yhteisölliselle kuin elinkeinoelämänkin menestykselle. Perinteiset kulttuuripalvelut, kuten kirjastot, museot, opistot ja teatterit, luovat perusedellytyksiä taiteesta ja kulttuurista nauttimiseen. Osana hyvinvointivaltion palveluja näiden instituutioiden toiminta on pyritty tuomaan mahdollisimman laajan yleisön ulottuville. Perinteiset kulttuuripalvelut ja taidemuodot ovat kuitenkin vain yksi kulttuurin terveyttä ja hyvinvointia lisäävistä mahdollisuuksista Esityksen nimi / Tekijä 3
4 Taide ja kulttuuritoiminta Kulttuurinen pääoma kartuttaa siis fyysistä, psyykkistä, emotionaalista ja ekologista pääomaamme. Tutkimustulokset tukevat kulttuuritoimintaan osallistumisen positiivista vaikutusta terveyteen ja sosiaaliseen hyvinvointiin: - Aktiivinen osallistuminen kulttuuritapahtumiin sekä teattereissa ja museoissa käyminen vaikuttavat positiivisesti koettuun terveyteen ja odotettavissa olevaan elinikään (Konlaan 2001). Kulttuurin terveyttä edistävä vaikutus on yhtä merkittävä kuin liikunnan, mutta sen vaikutustapa on erilainen: - Siinä missä liikunta vähentää sydän- ja verisuonitauteja vaikuttamalla veren kolesterolitasapainoon, kulttuuri alentaa verenpainetta ja niin sanottujen stressihormonien tasoa. Osallistumalla kulttuuritoimintaan ihmiset luovat sosiaalisia yhteyksiä, mikä parantaa elämänlaatua Esityksen nimi / Tekijä 4
5 Kulttuuritoiminnasta terveyttä ja pitkää ikää Ruotsissa tehdyn tutkimuksen mukaan kulttuurielämään hyvin aktiivisesti osallistuville ja erityisesti kaunotaiteista nauttiville henkilöille oli tyypillistä pitkäikäisyys tai havaittu parempi terveys. Tulokset osoittivat myös, että kulttuuriin osallistumalla ihmiset loivat sosiaalisia yhteyksiä, mikä paransi elämänlaatua. Ihmisillä, jotka aloittivat kulttuuriharrastuksen, terveydentila koheni nopeasti samalle tasolle kuin kulttuuria jo harrastavilla. Vastavaasti ihmisen lopettaessa kulttuurin harrastamisen, hänen terveydentilansa heikkenee. Kulttuurin harrastaminen auttaa mm. kohtaamaan elämän kriisejä ja näin ollen se voi ehkäistä masennusta ja edistää jo sitä kautta myös fyysistä terveyttä. (Konlaan 2001) Esityksen nimi / Tekijä 5
6 Saman suuntaisia tutkimustuloksia myös Suomessa Kulttuurin ja hyvinvoinnin välistä yhteyttä on tutkittu paljon niin kansainvälisesti kuin kansallisestikin. Tutkimusten mukaan kulttuuriharrastuksilla on vaikutusta elinikään ja terveyteen. Koko Suomea edustavassa väestötutkimuksessa osoitettiin, että aktiivisimmin kerhoissa ja yhdistyksissä toimivat ja kulttuuria harrastavat säilyivät 20 vuoden seurannan aikana hengissä pisimpään ja kohtuullisen aktiivisetkin säilyivät hengissä pitempään kuin passiiviset tai vähän harrastavat Pohjanmaan ruotsinkielisten kotiseutu- ja kulttuuriaktiivisuuden positiivisilla vaikutuksilla on selvä yhteys osallisuuteen ja yhteisöllisyyteen (Hyyppä &Liikanen 2005) Esityksen nimi / Tekijä 6
7 Sosiaaalinen pääoma tärkeää Ruotsalaistutkimus ei selvittänyt omaehtoisen kulttuuriharrastamisen vaikutusta, eikä siinä arvioitu kulttuurin kuluttamiseen liittyvän sosiaalisen osallistumisen ja yhteenkuuluvuuden eli sosiaalisen pääomanvaikutusta, jota Hyyppä pitää tärkeämpänä kuin kulttuurin kuluttamista. Hyypän mukaan kulttuurinharrastaminen sellaisenaan ei liity hyvinvointiin, vaan peruskulttuurin taustalla oleva sosiaalisuus, yhteisöllisyys ja yhteenkuuluvuuden tunne. Myös suomalaisten tutkijoiden laajat pitkäaikaista seurantaa vaativat väestötutkimukset osoittavat, että kulttuurin harrastaminen luonteeltaan sosiaalisena toimintana pidentää elinikää Sosiaalinen osallistuminen ja kulttuurin harrastaminen kuuluvat sosiaaliseen pääomaan, josta koituu hyvinvointia ja terveitä elinvuosia. (Hyyppä 2005) Hyyppä Esityksen nimi / Tekijä 7
8 Osallisuus Osallistumisaktiivisuudella voidaan kuvata yksilön tai yhteisön sosiaalista pääomaa. Sosiaalisessa pääomassa on keskeistä osallistuminen sosiaaliseen toimintaan sekä luottamus ja vastavuoroisuus. Sosiaalista pääomaa on myös kutsuttu yhteisöllisyydeksi ja me-hengeksi. Aktiivinen sosiaalinen osallistuminen on yhteydessä hyvään koettuun terveyteen ja psyykkiseen hyvinvointiin. Sen on havaittu lisäävän terveyttä (parempi koettu terveys ja psyykkinen hyvinvointi sekä väestötasolla pidempi elinikä). Yksinäisyyteen yhteydessä olevia tekijöitä voi olla: masentuneisuus, leskeys, pessimistinen elämänasenne, tarpeettomuuden tunne, heikentynyt terveydentila tai toimintakyky. Muita yhteydessä olevia tekijöitä ovat heikko sosiaalinen asema, alhainen koulutustaso, merkittävän ihmissuhteen päättyminen, palvelutalossa, laitoshoidossa Yksinäisyys voi olla myös yksilön oma valinta. Hyvä yksinäisyys, toivottu yksin oleminen voi olla hyvää, rauhoittavaa ja luovaa. tiedetään johtavan muun muassa lisääntyneeseen kuolleisuuteen, lisääntyneeseen terveyspalveluiden käyttöön, laitoshoitoon ja muistitoimintojen heikkenemiseen. Harrastus- ja osallistumisedellytysten turvaaminen voi auttaa syrjäytymisen ehkäisyssä, terveysja hyvinvointierojen kaventamisessa sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Alueiden väliset erot voivat liittyä esimerkiksi välimatkoihin ja kulkuyhteyksiin, harrastus-, järjestöym. toiminnan tarjontaan, muuttoliikkeen vilkkauteen sekä sosiaalisen kanssakäymisen ja osallistumisen perinteeseen
9 Kuva: Kari Nuutinen Kuva : Kari Nuutinen 9
10 Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia toimintaohjelma Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kulttuurisin keinoin sekä osallisuuden lisääminen yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan tasoilla. Pitempi työura hyvinvoivana ja terveenä 2000-luvulla on vähitellen hyväksytty holistinen ja kulttuurinen terveyskäsitys ja terveyteen liitetään kokemus hyvinvoinnista ja elämän laadusta. Terveys nähdään toiminnallisuutena, voimavarana, osallisuutena ja dynaamisena tilana, jossa henkilön oma kokemus on tasapainossa hänen hyvälle elämälle asettamiensa tavoitteiden kanssa
11 Kulttuurilla terveys ja hyvinvointivaikutuksia? Vaikutusten tai vaikuttavuuden arviointi on haastavaa: Indikaattoreiden puute, mitä mittaria käytetään ja mitä mitataan Syy seuraussuhteet > Tutkimus on hyvin hajanaista ja käsitteet ja määritelmät hyvin kirjavia Ei koe /kontrolli tutkimuksia > kyselytutkimuksia joista vedetään johtopäätöksiä Vaikutuksista tuskin mahdollista saada samanlaisia koekontrolli asetelmia kuin esimerkiksi liikunnan terveysvaikutuksista
12 Tutkimustuloksia Tutkimusten mukaan kulttuurin harrastaminen vaikuttaa positiivisesti erityisesti itse koettuun terveydentilaan. Kulttuurin harrastaminen näyttäisi laskevan verenpainetta ja stressihormonin määrää Kulttuurin harrastaminen näyttää vähentävän ahdistuneisuutta ja masentuneisuutta Myös naisten kulttuuriharrastuneisuuden yhteys hoikkuuteen ja viitteelliset yhteydet hyvään kolesteroliin ja vähäiseen metabolisen oireyhtymään on todettu
13 Tutkimusta THL:stä Kulttuuriharrastamisen ja hyvän koetun terveyden sekä elämänlaadun välisiä yhteyksiä tutkittiin THL:n Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus (ATH) Kysely lähetetty Suomalaiselle Vastaajat v koko Suomen, Turun, Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan otokset Esityksen nimi / Tekijä 13
14 Tarkasteltavat kulttuuriharrastukset PALVELUT: Teatteri/tanssiesitys, klassinen konsertti, pop-konsertti, museo/taidenäyttely, kirjasto, elokuvat, urheilutapahtuma, muu kulttuuritapahtuma ITSENÄISET KULTTUURIHARRASTUKSET: Kirjoittaminen, lukeminen, musiikki, näytteleminen, maalaaminen, käsityöt, valo-/ja videokuvaus, muu
15 Tuloksia Yleisesti ottaen naiset jonkin verran aktiivisempia kulttuuripalvelujen käyttäjiä kuin miehet He kävivät miehiä useammin teatterissa, museoissa tai taidenäyttelyissä ja kirjastossa, miehet taas enemmän urheilutapahtumissa Koulutusryhmittäin tarkasteltuna vähiten kulttuuripalveluja käyttivät vähemmän opiskelleet Käytettävissä olevien tulojen riittämättömyys liittyi etenkin vähäisempään teatterissa, museoissa tai konserteissa käymiseen Esityksen nimi / Tekijä 15
16 Mitä kulttuuritoimintaa harrastettiin? Itsenäisistä kulttuuriharrastuksista suosituimpia olivat lukeminen ja musiikki. Miehet harrastivat naisia enemmän valo-/videokuvausta ja naiset miehiä enemmän käsitöitä. Näytteleminen ja kirjoittaminen olivat harvinaisia harrastuksia Kohtaa muut itsenäiset kulttuuriharrastukset tarkasteltiin erikseen. Siinä lueteltuja harrastuksia oli: tanssi, sanaristikot/sudokut, puutarhanhoito ja pihatyöt, opiskelu, ulkoilu, urheilu, pelit Esityksen nimi / Tekijä 16
17 Harrasta kulttuuritoimintaa, se kannattaa! Kulttuuripalveluiden käyttö ja itsenäiset kulttuuriharrastukset ovat yhteydessä hyvään koettuun terveydentilaan ja elämänlaatuun Yhteys oli havaittavissa myös, kun huomioitiin taustatekijät sukupuoli, ikä, siviilisääty, perhetyyppi ja koulutus Tulevissa tutkimuksissa mahdollista tarkastella tarkemmin harrastuksia sekä Turun kaupungin osalta kulttuuritarjonnan lisäämisen vaikutuksia (kulttuuripääkaupunki vuonna 2011) Esityksen nimi / Tekijä 17
18 ATH:n motto: 11/14/2012 THL / Kaikkonen 10/
19 Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus ATH Kerätään seurantatietoa sellaisista terveyden edistämistoimien suuntaamisen ja vaikuttavuuden arvioinnin kannalta keskeisistä ilmiöistä, joista ei saada tietoa rekistereistä Kehitetään samalla tutkimuksen eri vaiheiden teknistä toteutusta käsityötä minimoivalla ja nopeaan raportointiin tähtäävällä tavalla Luodaan kunnille/kuntayhtymille edellytykset: seurata väestönsä ja sen osaryhmien terveyttä terveyteen vaikuttavia tekijöitä, verrata omia tietojaan muiden alueiden tietoihin koko maan tilanteeseen asetettuihin tavoitteisiin 11/14/2012 THL / Kaikkonen 10/
20 ATH lomakkeet, perusajatus Peruslomake neljällä kielellä kolmessa ikäryhmässä Jatkossa myös muita kieliä, maamut, saamelaiset jne. Kielet Suomi Ruotsi Venäjä Englanti Ikäryhmät vuotiaat vuotiaat 75+ -vuotiaat Tulevaisuuden lisämoduleita Toiminta- ja työkyky Työolot Mielenterveys Tapaturmat ja väkivalta Liikunta Sosiaalinen pääoma Hoidon tarpeen ja tyydyttyminen Päihteet ja riippuvuudet Elämänlaatu 11/14/2012 Palvelut THL / Kaikkonen 10/
21 Tutkimuksen sisältö pääteemoittain Taustatiedot: sosiodemografisia ym. tietoja Elinolot, työolot ja hyvinvointi: tulojen riittävyys, köyhyys, lähi- ja asuinympäristö, asunto, kommunikaatiovälineet ja niiden hyödyntäminen, osallisuus ja yhteisöllisyys, avun antaminen avunsaanti ja avuntarve, työelämä, luottamus Terveys ja hyvinvointi: perustiedot: mm. pituus ja paino, koettu terveys, sairaudet, oireilut, lääkkeiden käyttö, seksuaaliterveys, mielenterveys, onnellisuus, elämänlaatu Toiminta- ja työkyky: fyysinen, kognitiivinen ja sosiaalinen toimintakyky, työkyky Elintavat: ruoka, suuhygienia, liikunta, tupakka, alkoholi ja päihteet, elintapamuutokset, uni Tapaturmat ja väkivalta: liikennetapaturmat, muut tapaturmat, suojaimet ja turvavälineet, kaatumiset, väkivallan tekijätahot, osallisuus väkivaltatilanteisiin Palvelut: terveys- ja sosiaalipalvelut, muut palvelut WHO-QOL: elämänlaatua kuvaavan mittarin 11 osiota kokoavana lopussa 11/14/2012 THL / Kaikkonen 10/
22 Otokset Etelä-Suomessa yht Espoo, otos suuraluetta á otos/alue. Vantaa, otos suuraluetta á otos/alue. Kotka, otos EKSOTE, otos Lappeenranta otos Lemi, Luumäki ja Savitaipale ja Taipalsaari, Parikkala, Rautjärvi, Ruokolahti, otos Imatra otos Itä-Uusimaa, otos 3 000: Askola otos 300, Loviisa otos 850, Sipoo otos 850, Porvoo otos 1000 Aluevertailua varten tarvitaan vähintään 1000 hlön otos ja väestöryhmittäiseen tarkasteluun vähintään 3000 hlön otos 11/14/2012 THL / Kaikkonen 10/
23 Pohjanmaan maakunta, otoskoko yhteensä Vaasa, otos kolme suuraluetta otos á 1000/alue K2-alue, otos Mustasaari otos 1 000, Vöyri otos 260 K4-alue, otos Pietarsaari otos Luoto, Pedersöre, Uuskaarlepyy, otos K5-alue, otos Kaskinen, Korsnäs, Kristiinankaupunki, Maalahti ja Närpiö, otos 1000 Laihia ja Vähäkyrö, otos Laihia otos 500 Vähäkyrö otos /14/2012 THL / Kaikkonen 10/
24 Koko Suomea edustava otos Satunnaisotos koko Suomesta Luo vertailupohjan tuloksille ATH syyskäynnistys yhteensä suomalaista Alustavia tuloksia ennen vuodenvaihdetta Myös teidän alueeltanne ATH syyskäynnistys laajenee lisäksi kansallisella otoksella juuri nyt marraskuussa! Pohjois-Karjala lähdössä mukaan vuonna 2013 täydentävällä otoksella! 11/14/2012 THL / Kaikkonen 10/
25 Valmiit ATH-tulokset Mistä liikkeelle ja missä muodoissa tietoja saa suoraan käyttöönsä? 11/14/2012 THL / Kaikkonen 10/
26 11/14/2012 THL / Kaikkonen 10/
27 3. Tee valinnat 11/14/2012 THL / Kaikkonen 10/
28 Heti tietoa mihin porautua: valitsin siis pylväskuvan 11/14/2012 THL / Kaikkonen 10/
29 ATH:ssa myös kulttuuritoiminta vahvasti mukana Esityksen nimi / Tekijä 29
30 Turkulaiset tyytyväisempiä kulttuuripalveluiden tarjonnan riittävyyteen kuin suomalaiset keskimäärin Esityksen nimi / Tekijä 30
31 ATH valtakunnaliseksi vuosina riittävä kansallinen otos Maakunnat, SHP:t ja entiset ns. työsuojelupiirit Tiedot ikäryhmittäin, sukupuolittain ja sosioekonomisen aseman mukaan liki kaikista Yleisempi vertailu mahdollista kaikkiin pl. Ahvenanmaa Kaupungit ja kunnat Kuusi suurinta väestöryhmittäin (Helsinki-Jyväskylä) Yleisempi vertailu mahdollista 30 suurimman kaupungin/kunnan osalta Palvelujen järjestämisen mukaan ryhmittelyt Maaseutumaiset, kaupunkimaiset jne. Paikkatiedot mukana, alueita voidaan rakentaa THL / Kaikkonen 6/
32 Lisäotokset Perusidea Alue voi olla mikä tahansa Otos: 1000 alueittaiseen vertailuun Otos: 3000 väestöryhmittäiseen vertailuun Yhteistyöalueita syksystä 2012 ja alkuvuodesta 2013 Ester-alueet: Espoo, Vantaa, Eksote, Kotka- Kouvola, Itä-Uusimaa jne. Pohjanmaa Helsinki Pohjois-Karjala Keski-Pohjanmaa Lisäksi muitakin tarpeita: RAY ym THL / Kaikkonen 6/
33 Omistajuus, hyödyntäminen, sanoma Sanoma: Tutkimuksen avulla saamme suoraan kuntalaisilta tietoa heidän terveydestään ja hyvinvoinnistaan, toteaa Espoon perusturvajohtaja Juha Metso. Tuloksia hyödynnetään Metson mukaan kaupungin toiminnan ja palvelujen suunnittelussa ja samaa koskee muita tutkimukseen osallistuvia kuntia. On ensiarvoisen tärkeää, että mahdollisimman moni vastaisi saamaansa kyselyyn, Metso toteaa. Kasvot THL / Kaikkonen 6/
34 Tutkimustietojen saattaminen päätöksentekijöitä puhuttelevaan muotoon? ATH-suunnitelmat 30+ Sosiaalinen kestävyys Työttömyys ja krooniset sairaudet Palvelujärjestelmä ja unmetneeds Väkivalta ja turvattomuus Mielenterveys- ja päihteet, alueet Paikkatiedot ja hyvinvointi Turussa Psyykkinen hyvinvointi Mielenterveys- ja päihdepalveluiden käyttö Rahapelaamisen ongelmat Työ ja perhe THL / Kaikkonen 6/
35 Kun valmiit tulokset eivät riitä Turvaudutaanko tutkimukseen? THL / Kaikkonen 6/
36 Taulukkoraportti kertoo jakaumatiedot kaikista aineiston muuttujista THL / Kaikkonen 6/
37 ATH-tutkimussuunnitelman, aineistopyyntölomakkeen runko, 1-2s. Tutkimuksen otsikko Tarkoitus/tavoitteet Tutkimuksessa tarvittavan aineiston kuvaus Tekijät Aikataulu Julkaisumuoto ja- kieli Yhteistyötahot Rahoitus/resurssit Suunnitelma lähetetään sähköpostise osoitteeseen THL / Kaikkonen 6/
38 Tutustukaa ihmeessä verkossa! Esityksessä vain pieni murto-osa tiedoista, jotka ovat kiinnostuksen mukaan tarkasteltavissa interaktiivisesti ilmiö- ja aihealuekohtaisesti Lämmin kiitos yhteistyökumppaneille vuosien yhteistyöstä Jatkossa kaikki materiaali: THL / Kaikkonen 6/
39 Esityksen nimi / Tekijä 39 Kuva: Kari Nuutinen
40 Taiteesta ja kulttuurista työhyvinvointia? Työhyvinvointi tarkoittaa, että työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä ja työuraa tukevassa työympäristössä ja työyhteisössä. Interventiotutkimuksia vähän ja se on hajanaista Erilaisia taideprojekteja on tutkittu Vapaa-ajan toimintoja on jonkin verran tutkittu
41 Vapaa-ajan käyttö ja työhyvinvointi Vapaa-ajan toimintoihin osallistuminen ja niistä nauttimisen yhteys stressin vähentymiseen ja coping keinojen tehokkuuteen fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen () Rentouttavat vapaa-ajantoiminnot esim musiikin kuuntelu ennusti hyvää stressin käsittelyä Kulttuuriharrastukset ennustivat parempaa henkistä tai fyysistä terveyttä (Iwasaki ym, 2005)
42 Miten työhyvinvointia voidaan edistää taiteen /kulttuurin avulla? Työntekijöiden oman taideharrastamisen tukeminen tarjoamalla esim. kulttuuriseteleitä, tiedottamalla kulttuuritapahtumista ja mahdollistamalla palautumista edistävät harrasteet hyvällä työaikojen hallinnalla Työyhteisön ohjatun taidetoiminnan säännöllinen järjestäminen ja/tai liittäminen taide-, virkistys- ja kehittämispäiviin Luovuusterapeuttisten menetelmien hyödyntäminen työnohjauksessa ja stressinhallinnan tukitoimissa Taideilmaisun tai taiteellisen lähestymistavan liittäminen osaksi työmenetelmiä (Katinka Tuisku, Työterveyslääkäri-lehti 1/2010)
43 Esityksen nimi / Tekijä 43
44 Lopuksi Nämä tutkimustulokset saavat pohtimaan onko kulttuuriharrastuneisuus osa elämäntapaa, johon kuuluvat myös terveelliset elämäntavat. Kulttuurin terveys/hyvinvointi vaikutuksissa on mahdollista, ja jopa todennäköistä, että suhde toimii molemmin päin. Koko kansan terveydenedistäminen hyödyttää työelämää ja työnantajia. Liikunta ja kulttuuri Kulttuuri ymmärretään osana (työ)hyvinvoinnin edistämistä Esityksen nimi / Tekijä 44
45 Kiitos mielenkiinnostanne! Risto Kaikkonen Kehittämispäällikkö THL/ATH p Jukka Murto Seppo Koskinen Tutkija Tutkimusprofessori THL/TA1 THL/TA1 p p Erkki Vartiainen Ylijohtaja THL/TA2 p Marja Vaarama Ylijohtaja THL/TA1 p muut ATH-johtoryhmäläiset: Minna-Liisa Luoma, Eila Linnanmäki, Tiina Laatikainen, Jaason Haapakoski ja Timo Koskela THL / Kaikkonen 6/
Millaiseksi ikääntynyt väestö kokee toimintakykynsä ja palvelutarpeensa ennen vanhuspalvelulain voimaantuloa?
Helsinki 13.11.2013 Millaiseksi ikääntynyt väestö kokee toimintakykynsä ja palvelutarpeensa ennen vanhuspalvelulain voimaantuloa? Jukka Murto, tutkija 15.11.2013 THL / Murto 11/2013 1 Vanhuspalvelulain
LisätiedotAlueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus - paikka- ja aluetietojen käyttö sekä aineiston hyödyntämisen mahdollisuudet
Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus - paikka- ja aluetietojen käyttö sekä aineiston hyödyntämisen mahdollisuudet Jukka Murto THL, Perttu Saarsalmi THL THL/ATH/2016 1 Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus,
LisätiedotATH laajeni kansalliseksi vuosina
Helsinki 18.12.2014 Terveyden edistämisen suunnittelun työkaluja ja tietolähteitä johtamisen ja kehittämistyön tukena: Esittelyssä Alueellisen terveys- ja hyvinvointitutkimuksen (ATH) tulospalvelun käyttö
LisätiedotAlueellisen terveys- ja hyvinvointitutkimuksen (ATH) hyödyntäminen hyvinvointikertomustyössä
Alueellisen terveys- ja hyvinvointitutkimuksen (ATH) hyödyntäminen hyvinvointikertomustyössä Hankekoordinaattori Eeva Elomäki Hankekoordinaattori Sari Turunen Perusterveydenhuollon yksikkö, PKSSK ATH-tutkimus
LisätiedotTurvallisuuden ja hyvinvoinnin erot maalla ja kaupungissa - ATH-tutkimuksen tuloksia, Kaupunki-maaseutu -luokitus
Joensuu 28.1.2016 28.1.2016 Turvallisuuden ja hyvinvoinnin erot maalla ja kaupungissa - ATH-tutkimuksen tuloksia, Kaupunki-maaseutu -luokitus Jukka Murto, kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin
LisätiedotALUEELLINEN TERVEYS- JA HYVINVOINTITUTKIMUS
ALUEELLINEN TERVEYS- JA HYVINVOINTITUTKIMUS Medicine is a social science, and politics is nothing but medicine at a larger scale (Rudolf Virchow, 1848) 29.10.2009 Pidämme huolta itsestämme ja toisistamme
LisätiedotAlueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus (ATH) Etelä- Karjalassa
Lappeenranta 15.1.2015 Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus (ATH) Etelä- Karjalassa Jukka Murto, tutkija THL THL / Murto15.1.2015 1 www.thl.fi/ath THL / Kaikkonen, Murto, Pentala 1/2014 2 ATH-tutkimuksessa
LisätiedotALUEELLINEN TERVEYS- JA HYVINVOINTITUTKIMUS, ATH
ALUEELLINEN TERVEYS- JA HYVINVOINTITUTKIMUS, ATH Risto Kaikkonen, vastuututkija Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus, ATH 1 Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus, ATH 2 TAUSTA Terveyden ja
LisätiedotVäestötutkimustieto kuntien hyte-tiedon lähteenä - FinSote tutkimus
Terve Kunta -verkostopäivä 10.4.2019 Hollola Väestötutkimustieto kuntien hyte-tiedon lähteenä - FinSote tutkimus Suvi Parikka, kehittämispäällikkö, THL FinSote-tulokset/Parikka Esityksen sisältö Mikä on
LisätiedotFINSOTE- TULOKSIA MAAKUNNITTAIN
FINSOTE- TULOKSIA MAAKUNNITTAIN Vertaisfoorumi 9.5.2019 Jyväskylä Suvi Parikka, Timo Koskela, Noora Marjeta 9.5.2019 FinSote-tutkimus 2018 / Parikka, Koskela, Marjeta 1 ESITYKSEN SISÄLTÖ FinSote-tutkimuksen
LisätiedotMiten suomalaiset voivat?
Miten suomalaiset voivat? Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus Paikka- ja aluetietojen käyttö sekä aineiston hyödyntämisen mahdollisuudet Jukka Murto THL, kehittämispäällikkö THL/ATH/2016 1 Alueellinen
Lisätiedot27.11.2015 Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus - paikka- ja aluetietojen käyttö sekä aineiston hyödyntämisen mahdollisuudet
27.11.2015 Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus - paikka- ja aluetietojen käyttö sekä aineiston hyödyntämisen mahdollisuudet Jukka Murto ja Perttu Saarsalmi, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 4.12.2015
LisätiedotAlueellisen terveys- ja hyvinvointitutkimuksen (ATH) tuloksia
Kuopiossa 13.5.2014 Medicine is a social science, and politics is nothing but medicine at a larger scale -Rudolf Virchow, 1848 Alueellisen terveys- ja hyvinvointitutkimuksen (ATH) tuloksia Jukka Murto,
LisätiedotKYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU
KYKYVIISARIkeskeiset käsitteet KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU www.ttl.fi 2 Mitä työkyky on? Työkyky rakentuu
LisätiedotTerveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset
Terveys 2011 -tutkimuksen perustulosten julkistamistilaisuus 21.11.2012 Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset Seppo Koskinen Miksi tarvittiin Terveys 2011 -tutkimus? Yhteiskuntapolitiikan keskeisiin
LisätiedotJämsän ja Kuhmoisten elinvoimapaja
Jämsän ja Kuhmoisten elinvoimapaja 12.3.2019 Kuinka meillä voidaan? Hyvinvoinnin tila ja hyvinvointikertomukset kunnissamme Nina Peränen, hyvinvointikoordinaattori KSSHP Terveys WHO: täydellisen fyysisen,
LisätiedotNuorten osallisuus, työelämävalmiudet ja hyvinvointi -kyselytutkimuksen tuloksia
Nuorten osallisuus, työelämävalmiudet ja hyvinvointi -kyselytutkimuksen tuloksia Nuoren hyvä arki rakentuu monesta tekijästä, kuten hyvistä ihmissuhteista, voimavaroja tukevista harrastuksista, yhteenkuuluvuuden
LisätiedotTURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ. erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet
TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet ALUEELLINEN TERVEYS- JA HYVINVOINTITUTKIMUS Yleistä Toteutettiin vuosien 2013-2015
LisätiedotTaiteen ja kulttuurin hyvinvointivaikutukset Taide ja kulttuuri osana hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä Prosenttiperiaatteen laajentamisen
Taiteen ja kulttuurin hyvinvointivaikutukset Taide ja kulttuuri osana hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä Prosenttiperiaatteen laajentamisen kärkihanke / Opetus- ja kulttuuriministeriö / 1/2018/ Johanna
LisätiedotMitä eteläkarjalaisille kuuluu? - EKSOTEn alueellisen terveys- ja hyvinvointi (ATH) tutkimuksen tulokset
Lappeenranta 20.03.2013 Mitä eteläkarjalaisille kuuluu? - EKSOTEn alueellisen terveys- ja hyvinvointi (ATH) tutkimuksen tulokset Jukka Murto, tutkija Risto Kaikkonen, kehittämispäällikkö 22.3.2013 THL
LisätiedotTaiteesta ja kulttuurista hyvinvointia -toimintaohjelma ja toteutuksen vaiheet 2011. 28.1.2011 Ohjelmajohtaja Maija Perho Tekryn seminaari
Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia -toimintaohjelma ja toteutuksen vaiheet 2011 Tekryn seminaari Terveyden edistämisen politiikkaohjelma Istuvan hallituksen ohjelmaan sisällytettiin mm. Terveyden edistämisen
LisätiedotROMANIEN HYVINVOINTITUTKIMUS: tutkimuksen sisältö ja tutkimusryhmä. Seppo Koskinen ja työryhmä
ROMANIEN HYVINVOINTITUTKIMUS: tutkimuksen sisältö ja tutkimusryhmä Seppo Koskinen ja työryhmä Mikä on Roosa? Roosa on Romanien hyvinvointitutkimus. Se on osa laajempaa DIAKin (Diakonia ammattikorkeakoulun)
LisätiedotVÄESTÖTUTKIMUKSET: miksi niitä tehdään? Seppo Koskinen ja työryhmä
VÄESTÖTUTKIMUKSET: miksi niitä tehdään? Seppo Koskinen ja työryhmä Tutkimusten tarkoitus 1) Tilanteen kuvaaminen Millaisia terveys- ja hyvinvointiongelmia väestössä on? (esim. sydäntaudit, allergiat, mielenterveysongelmat,
LisätiedotMaahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimus. Tutkimusprofessori Seppo Koskinen, THL
Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimus Tutkimusprofessori Seppo Koskinen, THL Ulkomaalaistaustaisten suomalaisten määrä kasvaa nopeasti 1990 2011 Ulkomailla syntyneitä 65 000 266 000 (5 %) Vieraskielisiä
LisätiedotTaiteesta ja kulttuurista elämänhallintaa. Eeva Mäkinen FT, projektijohtaja Takuulla-hankkeet ja Hyvinvointivoimala Kuopion konservatorio
Taiteesta ja kulttuurista elämänhallintaa Eeva Mäkinen FT, projektijohtaja Takuulla-hankkeet ja Hyvinvointivoimala Kuopion konservatorio Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia 2 2010-2014 Ohjelman strategiset
LisätiedotIkäjakauma kunnittain, Eksoten alue
Ikäjakauma kunnittain, Eksoten alue Kunta Ikäluokat 2003 2013 2025 Imatra Yhteensä 29 969 ikäryhmän osuus 28 219 ikäryhmän osuus 26 467 ikäryhmän osuus 0-14 4 491 15,0 % 3 658 13,0 % 3 371 12,7 % 15-64
LisätiedotKestävä hyvinvointi ja sen edistäminen
Kestävä hyvinvointi ja sen edistäminen Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta 21.4.2017 ESITYS VALIOKUNNASSA Professori Marja Vaarama, Itä-Suomen yliopisto marja.vaarama@uef.fi Marja Vaarama 20.4.2017 1 Kestävä
LisätiedotEWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT
EWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO 2017-75-VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT Sisällysluettelo Kuva-, kuvio- ja taulukkoluettelo... 3 1 JOHDANTO... 4 2 TOIMINTAKYKY... 6 2.1 Itsenäisyys...
LisätiedotKeuruu, Multia ja Petäjävesi elinvoimapaja
Keuruu, Multia ja Petäjävesi elinvoimapaja 26.3.2019 Kuinka meillä voidaan? Hyvinvoinnin tila ja hyvinvointikertomukset kunnissamme Nina Peränen, hyvinvointikoordinaattori KSSHP Terveys WHO: täydellisen
LisätiedotSote ammattilainen ennaltaehkäise ja toimi asiakasta kuullen. POPmaakunta
Sote ammattilainen ennaltaehkäise ja toimi asiakasta kuullen Harrastukset Aikaa on Mielekäs tekeminen Edullisia harrasteita Työhistoria /voimavara Toimivan arjen kannalta uusien taitojen opettelu Ikäyliopisto
LisätiedotLaajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena
Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Marke Hietanen-Peltola Ylilääkäri, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö 19.3.2015 Kuntotestauspäivät 2015, Kisakallio Määräaikaiset terveystarkastukset
LisätiedotLasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin ja palveluiden tietopohja uudistuu ja vahvistuu
Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin ja palveluiden tietopohja uudistuu ja vahvistuu Lapsen oikeuksien ajankohtaispäivä 14.11.2017 9.11.2017 1 Lasten, nuorten ja perheiden kansalliset, säännölliset
LisätiedotTyökyky, terveys ja hyvinvointi
Työkyky, terveys ja hyvinvointi Miia Wikström, tutkija, hankejohtaja miia.wikstrom@ttl.fi www.kykyviisari.fi kykyviisari@ttl.fi Mitä työkyky on? Työkyky voidaan määritellä yhdistelmäksi terveyttä, toimintakykyä,
Lisätiedot6.14 Terveystieto. Opetuksen tavoitteet. Terveystiedon opetuksen tavoitteena on, että opiskelija
6.14 Terveystieto Terveystieto on monitieteiseen tietoperustaan nojautuva oppiaine, jonka tarkoituksena on edistää terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta tukevaa osaamista. Lähtökohtana on elämän kunnioittaminen
LisätiedotKulttuurin ja vapaa-ajan hyvinvointivaikutukset
Kulttuurin ja vapaa-ajan hyvinvointivaikutukset Esa Pirnes Kulttuuriasiainneuvos, YTT Iisalmi 5.2.2013 Kulttuuri ja hyvinvointi (Tilasto)tieto Vakuuttava / Vaikuttava Uskottava / Uskouttava Kattava / Syventävä
LisätiedotKulttuurisote. slidepohjia KULTTUURISOTE ETELÄ-POHJANMAA. Ikäihmisten kulttuuripalvelut järjestetään kuntien, maakuntien ja järjestöjen yhteistyöllä
slidepohjia KULTTUURISOTE ETELÄ-POHJANMAA Ikäihmisten kulttuuripalvelut järjestetään kuntien, maakuntien ja järjestöjen yhteistyöllä Esa Vienamo 9.11.2018 Etelä-Pohjanmaa Ikäihmisten yksinäisyyden ehkäiseminen
LisätiedotHyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari Vuokatti, Katinkulta
Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari 28.9.2017 Vuokatti, Katinkulta Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja, sote - ja maakuntauudistuksen valmisteluryhmän varapuheenjohtaja
LisätiedotAlueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus (ATH) Etelä-Pohjanmaa 2013
Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus (ATH) Etelä- 2013 www.thl.fi Matti Rekiaro 11.2.2015 ATH 2012 2014 Kansallinen tutkimus Vastanneita Koko maa 95 000 (vastausosuus 53 %) Seinäjoki 1020 (53 %),
LisätiedotEhkäisevän työn merkitys Kainuussa Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja
Ehkäisevän työn merkitys Kainuussa 9.11.2015 Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja Kainuun tunnuslukuja Sosioekonomiset erot terveydessä ja sen taustatekijöissä ovat Kainuussa
LisätiedotTyöllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia
Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia Arja Kurvinen & Arja Jolkkonen Karjalan tutkimuslaitos NÄKÖKULMIA OSALLISTAVAAN TYÖLLISYYSPOLITIIKKAAN JA SOSIAALITURVAAN - Pohjois-Karjalan
LisätiedotEteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta?
Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta? Lappeenranta Linnoitus Rotaryklubi 3.2.2011 Tarja Myllärinen Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Väestörakenne
LisätiedotKirjasto ja kulttuuri ikääntyvien hyvinvointia lisäämässä?
Kirjasto ja kulttuuri ikääntyvien hyvinvointia lisäämässä? Katja Pynnönen, TtM, tohtorikoulutettava Gerontologian tutkimuskeskus, Jyväskylän yliopisto Pitkää ikää kirjastosta, Jyväskylän kaupunginkirjaston
LisätiedotPalveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet?
Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Kotona kokonainen elämä, Hyvinkää6.9.2013 Sirpa Andersson, erikoistutkija VTT, THL, ikäihmisten palvelut -yksikkö 1 Esittelen: vanhuspalvelulakia
LisätiedotAKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)
AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen
LisätiedotPuhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT
Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus
LisätiedotVaikutukset tasa-arvoon? Eeva Honkanummi va Kehittämispäällikkö Espoon kaupunki, sosiaali- ja terveystoimi Turku
Vaikutukset tasa-arvoon? Eeva Honkanummi va Kehittämispäällikkö Espoon kaupunki, sosiaali- ja terveystoimi Turku Vaikuttavuus Tämän seminaarin esittelyteksti: pohditaan naisten ja miesten tasaarvon merkitystä
LisätiedotSosiaalinen hyvinvointi. Tutkimuspäällikkö Tuija Martelin, THL
Sosiaalinen hyvinvointi Tutkimuspäällikkö Tuija Martelin, THL Sosiaalinen hyvinvointi: Osallistuminen: Järjestö- ja yhdistystoimintaan osallistuminen Suomen ja lähtömaan tapahtumien seuraaminen Äänestäminen
LisätiedotMITEN IÄKKÄÄT SUOMALAISET PÄRJÄÄVÄT?
Tehyn kuntoutusalan opintopäivät 24.11.2018 MITEN IÄKKÄÄT SUOMALAISET PÄRJÄÄVÄT? FinTerveys-tutkimuksen tuloksia toimintakyvystä Päivi Sainio ja FinTerveysraportin työryhmä, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
LisätiedotKulttuuri- ja liikuntapalvelut Palvelujohtaja Ari Karimäki
Kulttuuri- ja liikuntapalvelut 21.8.2017 Palvelujohtaja Ari Karimäki Kulttuuripalvelut sekä liikuntapalvelut lukuina 2017 KULTTUURI- OSALLISTUJIA 9780 VARHAISKASVATUKSESTA (0-6 -VUOTIAAT) PERUSOPETUKSEN
LisätiedotPIRKANMAALLE LAADITAAN KULTTUURIHYVINVOINTISUUNNITELMA
PIRKANMAALLE LAADITAAN KULTTUURIHYVINVOINTISUUNNITELMA 25.10.2016 Arttu Haapalainen taiteen ja hyvinvoinnin läänintaiteilija Taiteen edistämiskeskus / Pirkanmaa Kun tanssin, tunnen oloni normaaliksi
LisätiedotAmmattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi!
Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Keski-Pohjanmaan ammattiopisto Työkykypassi Jotain yleistä tekstiä työkykypassista? Suoritukset Liikunta (40 h) Terveys (40 h) Työvalmiudet (40 h) Kiinnostukset
LisätiedotMaaseudun arjen palveluverkosto - Paikallisten ja alueellisten resurssien järkevää käyttöä kuntalaisten hyväksi
Maaseudun arjen palveluverkosto - Paikallisten ja alueellisten resurssien järkevää käyttöä kuntalaisten hyväksi 30.1.2017 Pirjo Nikula Verkostokoordinaattori Lapin liitto Yhteys kunta-, maakunta- ja sote-uudistukseen
LisätiedotTERVETULOA HUS-HYTE VERKOSTON KEHITTÄMISPÄIVÄÄN Ikääntyneiden terveys ja hyvinvointi
TERVETULOA HUS-HYTE VERKOSTON KEHITTÄMISPÄIVÄÄN 29.5.2015 Ikääntyneiden terveys ja hyvinvointi 1 6/4/201526.3.2013 2 INDIKAATTORITIETOA HYKS ERVAN 75+ -VUOTIAISTA AINEELLINEN HYVINVOINTI Indikaattori HYKS
LisätiedotPYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin
PYLL-seminaari 30.3.2011 Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin Sairaalajohtaja Jari Välimäki PYLL -menetelmä perustuu kuolleen iän ja odotettavissa olevan eliniän
LisätiedotSyksyllä 2017 toteutetun kyselyn tulokset
Syksyllä 2017 toteutetun kyselyn tulokset Kysely koski perheen yhteistä harrastamista ja harrastamiseen liittyviä toiveita Pirkkalassa. Kyselyyn vastanneiden perheiden lasten ikäryhmät jakautuivat seuraavasti:
LisätiedotAIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni
AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni Ihmisen hyvinvointi on kokonaisuus, jossa on eri osa-alueita. Tämä mittari auttaa sinua hahmottamaan, mitä asioita hyvinvointiisi kuuluu. Osa-alueet:
LisätiedotTyöelämän ulkopuolella olevien osallisuus ja hyvinvointi kyselytutkimuksen tuloksia
Työelämän ulkopuolella olevien osallisuus ja hyvinvointi kyselytutkimuksen tuloksia Euroopan sosiaalirahaston TL 5:n hankkeiden asiakkaille suunnattu kyselytutkimus (2017) Lars Leemann & Anna Keto-Tokoi
LisätiedotSuomussalmi uuden lain toimeenpanijana. Joni Kinnunen
Suomussalmi uuden lain toimeenpanijana Joni Kinnunen 20.3.2019 Suomussalmi Noin 8000 asukkaan kunta Kainuussa Väestö vähenee ja ikääntyy Pitkät välimatkat Taiteen ammattilaisten kapea kärki, yhteisön ja
LisätiedotJoutsa, Luhanka ja Toivakka elinvoimapaja
Joutsa, Luhanka ja Toivakka elinvoimapaja 14.3.2019 Kuinka meillä voidaan? Hyvinvoinnin tila ja hyvinvointikertomukset kunnissamme Nina Peränen, hyvinvointikoordinaattori KSSHP Terveys WHO: täydellisen
LisätiedotValtakunnallisia ATH-tutkimustuloksia sote-alueiden välisistä eroista terveydessä ja sote-palvelujen saamisessa
Valtakunnallisia ATH-tutkimustuloksia sote-alueiden välisistä eroista terveydessä ja sote-palvelujen saamisessa Erikoistutkija Riikka Shemeikka ja tutkija Hanna Rinne Kuntoutuspäivät 9.-1.3.215 Messukeskus,
LisätiedotHankasalmi, Konnevesi, Äänekoski elinvoimapaja
Hankasalmi, Konnevesi, Äänekoski elinvoimapaja 4.4.2019 Kuinka meillä voidaan? Hyvinvoinnin tila ja hyvinvointikertomukset kunnissamme Nina Peränen, hyvinvointikoordinaattori KSSHP Terveys WHO: täydellisen
LisätiedotTIETOA JA TIETOTARPEITA VAMMAISUUDESTA
TIETOA JA TIETOTARPEITA VAMMAISUUDESTA Päivi Nurmi-Koikkalainen Johtava asiantuntija paivi.nurmi-koikkalainen@thl.fi @paivink VAMMAINEN VAI EI? 21.8.2018 Päivi Nurmi-Koikkalainen 2 TIETOA JA TIETOTARPEITA
LisätiedotJyväskylä, Laukaa, Muurame, Uurainen elinvoimapaja
Jyväskylä, Laukaa, Muurame, Uurainen elinvoimapaja 9.4.2019 Kuinka meillä voidaan? Hyvinvoinnin tila ja hyvinvointikertomukset kunnissamme Nina Peränen, hyvinvointikoordinaattori KSSHP Terveys WHO: täydellisen
LisätiedotElinvoimaa yhteisöllisyydestä. Sosiaalinen läsnäolo pitää hengissä
Elinvoimaa yhteisöllisyydestä Sosiaalinen läsnäolo pitää hengissä Markku T. Hyyppä 02022017 Poimintoja esiintyjän taustasta - sota-ajan lapsi, s. 1942; - aivo- ja terveystutkijana >50 vuotta Suomessa,
LisätiedotSISÄILMAAN LIITETTY OIREILU JA LÄÄKÄRISSÄKÄYNNIT SUOMESSA
SISÄILMAAN LIITETTY OIREILU JA LÄÄKÄRISSÄKÄYNNIT SUOMESSA Juha Pekkanen 1,2, Janne Viertävä 2, Katja Borodulin 2, Pekka Jousilahti 2, Tiina Laatikainen 2 1 Kansanterveystieteen osasto, Helsingin Yliopisto
LisätiedotTerveys- ja hyvinvointivaikutukset. seurantatutkimuksen (2009 2012) valossa
Terveys- ja hyvinvointivaikutukset seurantatutkimuksen (29 212) valossa -kokeilun arviointitutkimuksen päätösseminaari 26.11.213 Seurantatutkimus 29 212: Tavoite: kokeilun vaikutukset terveyteen ja hyvinvointiin
LisätiedotSOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA
SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA Suvi Peltola Kandidaatintutkielma (keväältä 2011) Kansanterveystiede Ohjaajat: Markku Myllykangas ja Tiina Rissanen
Lisätiedotkuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA
kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA 2015-2016 Ammattiosaajan työkykypassilla vahvistat työkykyäsi Lisää ensimmäinen luettelomerkki tähän Lisää toinen luettelomerkki tähän Lisää kolmas luettelomerkki tähän https://vimeo.com/57925261
LisätiedotTyön ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten aikuisten terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen PROMEQ-osahankkeen ( ) keskeiset tulokset
Työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten aikuisten terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen PROMEQ-osahankkeen (2016 2018) keskeiset tulokset PROMEQ-osahankkeessa on tutkittu nuorten aikuisten (16
LisätiedotLataa Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi. Lataa
Lataa Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi Lataa ISBN: 9789522457387 Sivumäärä: 397 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 14.86 Mb Raportissa tarkastellaan venäläis-, somalialais- ja kurditaustaisten maahanmuuttajien
LisätiedotYmpäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa. Kouvolan seudun Muisti ry Dos. Erja Rappe
Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa Kouvolan seudun Muisti ry 14.2.2017 Dos. Erja Rappe 9.2.2017 Al Esityksen sisältö Ympäristö ja hyvinvointi Muistisairaalle tärkeitä ympäristötekijöitä
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Työkyvyn ja työhyvinvoinnin ylläpitäminen: mikä auttaa jaksamaan jatkuvassa muutoksessa? Erikoistutkija Marjo Wallin TTL:n määritelmä työhyvinvoinnille Työhyvinvointi tarkoittaa, että
LisätiedotToiminnassa hyödynnetään Vaalan paikallisia vahvuuksia: luontoa, lähipalveluja, yrityksiä ja kulttuuriympäristöä. Tarja Karjalainen
Vaalaan luodaan uudenlainen työllisyydenhoidon toimintatapa, jonka avulla saadaan pitkäaikaistyöttömät ja syrjäytymisuhan alla olevat henkilöt mukaan toimintaan ja löydetään heille yksilölliset jatkopolut
LisätiedotKouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely
Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v)
LisätiedotTaide, taidetoiminta ja niiden vaikutukset ikääntyneiden hyvinvointiin
Uutta tutkimusta taiteista ja hyvinvoinnista: katsauksia kansainväliseen tutkimukseen Taide, taidetoiminta ja niiden vaikutukset ikääntyneiden hyvinvointiin 26.10.2017 Sitra Helena Malmivirta KT, LTO,
LisätiedotJärjestö 2.0: Pohjanmaan järjestöt mukana muutoksessa
Järjestö 2.0: Pohjanmaan järjestöt mukana muutoksessa JESSICA FAGERSTRÖM, HANKEKOORDINAATTORI JUSSI KOIRANEN, HANKETYÖNTEKIJÄ JARNO MÄKINEN, I T- ASI ANTU NTIJA Järjestö 2.0: järjestöt mukana muutoksessa
LisätiedotElämänlaatu ja sen mittaaminen
04.02.2013 Elämänlaatu ja sen mittaaminen Luoma Minna-Liisa, Korpilahti Ulla, Saarni Samuli, Aalto Anna-Mari, Malmivaara Antti, Koskinen Seppo, Sukula Seija, Valkeinen Heli, Sainio Päivi 04.02.2013 elämä
LisätiedotHyvinvoinnin ja terveyden tila ja alueelliset erot
Equity matters! Hyvinvoinnin ja terveyden tila ja alueelliset erot Tomi Mäki-Opas & Marja Vaarama Itä-Suomen yliopisto 1 TUTKIMUKSEN TAVOITTEET 1. Lähestyä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen liittyviä
LisätiedotKinnula, Pihtipudas ja Viitasaari elinvoimapaja
Kinnula, Pihtipudas ja Viitasaari elinvoimapaja 2.4.2019 Kuinka meillä voidaan? Hyvinvoinnin tila ja hyvinvointikertomukset kunnissamme Nina Peränen, hyvinvointikoordinaattori KSSHP Terveys WHO: täydellisen
LisätiedotPALTAMON TYÖLLISTÄMISMALLI
PALTAMON TYÖLLISTÄMISMALLI Terveys- ja hyvinvointivaikutusten arviointi 09.02.2009 Seppo Koskinen, Riitta-Liisa Kokko, Tuija Martelin ja projektiryhmä TAUSTA Pitkäaikaistyöttömyys, syrjäytyminen ja suuret
Lisätiedot13 Pohjanmaa Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti POHJANMAA
Kulttuuria kartalla 13 Pohjanmaa 13.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 13.1. POHJANMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 3 kpl Taajaan asutut: 2 kpl Maaseutumaiset: 11 kpl Pohjanmaan
LisätiedotPohjanmaan maakuntatilaisuus
Pohjanmaan maakuntatilaisuus 6.4.2016 Pohjanmaan maakuntatalous Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset Tulevaisuuden kunta -verkkoaivoriihen välitulokset Pohjanmaan maakuntatalous Maakuntatilaisuus
LisätiedotKOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa
KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa SOSIAALI- JA TERVEYS- HALLINTOTIEDE Yhdistää opetuksessa (kaikilla tasoilla) molemmat hyvinvoinnin
LisätiedotLeena Koivusilta Seinäjoen yliopistokeskus Tampereen yliopisto
Leena Koivusilta Seinäjoen yliopistokeskus Tampereen yliopisto RAPORTIT Koivusilta L. Perhetaustaan liittyvät erot perusopetuksen oppilaiden hyvinvoinnissa Seinäjoella. Tampere 2017. http://urn.fi/urn:isbn:987-952-03-0433-1
LisätiedotWHO yhteistyökeskuksen toiminta Vaasan alueyksikössä
Tiedosta hyvinvointia Vaasan alueyksikkö 1 WHO yhteistyökeskuksen toiminta Vaasan alueyksikössä Mielenterveystyön yhteistyökokous Vaasa 19.4.2007 pvm/nn Tiedosta hyvinvointia Vaasan alueyksikkö 2 Taustaa
LisätiedotHYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT. 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen
HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 1 MITÄ HYVINVOINTI ON? Perustarpeet: ravinto, asunto Terveys: toimintakyky, mahdollisuus hyvään hoitoon
LisätiedotTilasto- ja seurantatietoja alueittain ja väestöryhmittäin Hyvinvointiklinikka / Terveytemme.fi
Hyvinvointiklinikka Terveytemme.fi Tilasto- ja seurantatietoja alueittain ja väestöryhmittäin 26.4.2018 Hyvinvointiklinikka / Terveytemme.fi 1 Seuraavat THL:n väestötutkimus- ja rekisteriaineistot hyödyntävät
LisätiedotAJANKOHTAISTA KULTTUURI TEA HANKKEESTA. Kuntien kulttuuritoiminnasta annetun lain infotilaisuus 1
AJANKOHTAISTA KULTTUURI TEA HANKKEESTA Kuntien kulttuuritoiminnasta annetun lain infotilaisuus 1 KULTTUURI TEA HANKE MIKSI? Tiedontuotannon ja tietovarannon kehittäminen opetus- ja kulttuuriministeriön
LisätiedotArviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3
Opiskelijan nimi: Ryhmä: 1. Työprosessin hallinta Arvioinnin kohteet Toimintakokonaisuuksien suunnittelu Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 suunnittelee toimintaa yhdessä ohjattavien
LisätiedotTerveyden edistämisen laatusuositus
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen
Lisätiedotkuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA
kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA 2015-2016 Ammattiosaajan työkykypassilla vahvistat työkykyäsi Lisää ensimmäinen luettelomerkki tähän Lisää toinen luettelomerkki tähän Lisää kolmas luettelomerkki tähän https://vimeo.com/57925261
LisätiedotTyrnävän kunnan laaja hyvinvointikertomus Toimenpiteet ja suunnitelma
Tyrnävän kunnan laaja hyvinvointikertomus 2017-2020 Toimenpiteet ja suunnitelma Hyvinvointityö Tyrnävällä Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen osana kaikkea kunnan toimintaa Osallisuuden ja yhteisöllisyyden
LisätiedotNäyttöön perustuva väestön mielenterveyden edistäminen
Tiedosta hyvinvointia Mielenterveyden edistäminen 1 Näyttöön perustuva väestön mielenterveyden edistäminen Kristian Wahlbeck Tutkimusprofessori, Stakes Professori, Helsingin yliopisto Sosiaali ja terveysalan
LisätiedotNordia-ilta Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus. Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa
Nordia-ilta 26.4.2017 Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa Ilpo Tapaninen Pohjois-Pohjanmaan liitto Tärkeimmät
LisätiedotKulttuuriluotsi ja -kaveritoimintaa Suomessa. Hanne Laitinen, Pilvi Nissilä & Marko Nousiainen
Kulttuuriluotsi ja -kaveritoimintaa Suomessa Hanne Laitinen, Pilvi Nissilä & Marko Nousiainen Yhdessä enemmän Kohtaamisia, sisältöä, mielekästä tekemistä Virtaa arkeen: virkeyttä, nostetta ja kulttuurikuntoa,
LisätiedotKESTÄVÄ KEHITYS, SOSIAALINEN
KESTÄVÄ KEHITYS, SOSIAALINEN Anne Lounamaa, FT, Johtava asiantuntija, Yksikön päällikkö Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yksikkö THL 8.5.2019 Anne Lounamaa 1 SOSIAALISESTI KESTÄVÄ Ihmisarvon kunnioitus
LisätiedotTerveyden edistämisen hyvät käytännöt
Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti
LisätiedotKouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely
Kouluterveyskysely 2013 Kokkola Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja
LisätiedotMiten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä
Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä Erkki Vartiainen, professori, ylijohtaja 29.10.2013 Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivä 2013 1 Työkaluja Terveyden edistämisen aktiivisuuden
Lisätiedot