EUROOPAN IHMISOIKEUSTUOMIOISTUIN lainkäyttäjä oikeuden tekijänä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "EUROOPAN IHMISOIKEUSTUOMIOISTUIN lainkäyttäjä oikeuden tekijänä"

Transkriptio

1 EUROOPAN IHMISOIKEUSTUOMIOISTUIN lainkäyttäjä oikeuden tekijänä kirjoittanut KARI UOTI oikeustieteen lisensiaatti, MBA Yliopistollinen väitöskirja, joka Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan suostumuksella esitetään julkisesti tarkastettavaksi Helsingin yliopiston päärakennuksen pienessä juhlasalissa torstaina 10. kesäkuuta 2004 kello 12.

2 ISBN ISBN (PDF) Yliopistopaino Helsinki 2004

3 ESIPUHE Sain Helsingin yliopiston oikeustieteelliseltä tiedekunnalta oikeuden tohtorin tutkinnon suorittamiseen huhtikuussa Ohjaajakseni ryhtyi valtiosääntöoikeuden professori Mikael Hidén, joka oli ohjaajani myös lisensiaattityötä tehdessäni. Väitöskirjani esitarkastajina ovat olleet professori Kaarlo Tuori ja professori, tuomari Matti Pellonpää. Professori Tuori on ystävällisesti lupautunut vastaväittäjäkseni. Olen valmistunut oikeustieteen kandidaatiksi vuonna Suunnitelmissani ei tällöin ollut oikeustieteellisen jatkotutkinnon suorittaminen. Valmistuttuani siirryin töihin liikeelämään: ensin lakimieheksi rahoitusyhtiöön, sitten itsenäiseksi yrittäjäksi. Liike-elämän teoreettisen pohjasivistyksen hankin Helsingin kauppakorkeakoulun kansainvälisessä keskuksessa, jossa suoritin MBA-tutkinnon vuonna Valmistuttuani oikeustieteen kandidaatiksi minulla oli varsin formaalinen käsitys siitä, mitä oikeus on. Oikeus oli mielessäni laki - tarkemmin sanottuna lain teksti ja sen tavallisesti ymmärrettävä merkitys. Oikeuden yhteys moraaliin, erilaisiin politiikkoihin, ja oikeudelliseen argumentaatioon liittyvät reaaliset argumentit olivat minulle vieraita. Ymmärsin oikeuden hyvin positivistisesti. Kokemukseni oikeuden käytännön kentällä olivat sytykkeenä kiinnostukselleni ymmärtää oikeutta paremmin. Olin eri yhteyksissä saanut kokea, että oikeus ei ole yhteiskunnan muista normijärjestelmistä ja politiikasta vapaa alue. Oikeudella on näkyviä ja piileviä yhteyksiä moniin yllättäviinkin suuntiin. Oikeuteen ja erityisesti henkilön oikeuksiin liittyy ratkaisemattomia jännitteitä. Lisensiaattityötä tehdessäni oikeustieteellinen tutkimus ja oikeus alkoivat pikku hiljaa hahmottua, vaikkakin varsin epämääräisenä möykkynä. Tämä möykky alkoi saada piirteitä ryhdyttäni perehtymään oikeusteoriaan. Vasta oikeusteoria antoi välineet oikeuden jäsentämiseen ja ymmärtämiseen. Tässä työssä apunani ja ohjaajanani oli erityisesti dosentti Raimo Siltala. Jouduin tekemään väitöskirjatutkimukseni varsin poikkeuksellisissa olosuhteissa. Minulla ei ollut mahdollisuutta käyttää vapaasti oikeustieteellisiä kirjastoja tai osallistua tutkimuksen edellyttämään seminaarityöskentelyyn, ennen kuin vasta väitöskirjani viimeistelyn aikana. Oikeustieteen lisensiaatti Suvianna Hakalehto-Wainio auttoi minua toimittamalla käyttööni tarvitsemaani oikeustieteellistä kirjallisuutta. Olin hankkinut aikaisemmin itselleni keskeistä oikeusteoreettista kirjallisuutta, joka muodosti teoriaan perehtymisen peruskirjallisuuden, ja joka osaltaan antoi tutkimukselleni suuntaa. Väitöskirjan viimeistely oikeustieteellisen tiedekunnan kirjastossa pohjoismaisen kirjallisuuden huoneessa - tarkemmin sanottuna huoneen siinä nurkassa, mistä on suora

4 näkymä yliopiston päärakennukseen ja Porthanian edustalle - oli väitöskirjatutkimukseni parasta aikaa. Tämän paikan minulle järjesti kirjaston johtaja Eeva Laurila. Väitöskirjan tekeminen ei ole vienyt aikaa perheeltäni. Yhteyteni perheeseeni katkesi juuri ennen väitöskirjatyöni aloitamista muuten. En ollut kolmea vuotta perheeni ulottumattomissa väitöskirjatyön takia. Jokainen perheellinen väitöskirjaa tekevä joutuu kärsimään perheensä laiminlyönnistä. Väitöskirjaprosessi koskee jokaista väittelijän perheenjäsentä. Sen vuoksi väitöskirjan tekemiseen käytetty aika on tavallaan koko perheen yhteinen panos kirjan aikaansaamiseksi. Minun tapauksessani tilanne tässä suhteessa on ollut poikkeuksellinen. Kirjoitin väitöskirjani vankilassa. Perheeni joutui elämään kolme vuotta ilman, että minun oli mahdollista mitenkään auttaa heitä missään arjen asioissa aikana, jolloin perheeni arkeen kohdistui erityisiä vaikeuksia. Normaalissa tilanteessa perheenjäsenet joutuvat joustamaan väitöskirjan vuoksi. Nyt tämä joustaminen on ollut äärimmäistä. Tämän kirjan tekeminen ei olisi ollut mahdollista ilman Helenaa, Roosaa ja Onnia. Väitöskirjatyötäni ovat tukeneet monet ihmiset niin yliopistolla kuin muuallakin. Esitän kaikille väitöskirjatyötäni tukeneille lämpimät kiitokseni saamastani tuesta. Väitöskirjatyö on prosessi, jossa on mukana aina myös muita ihmisiä, vaikka vastuun tutkimuksesta ja sen tuloksista kantaa opinnäytetyön tekijä yksin. Omistan tämän kirjan Helenalle, Roosalle ja Onnille sekä edesmenneelle isoisälleni Yrjö Vaaraselle, joka oli minulle erityisen merkityksellinen henkilö opintojeni alkutaipaleella. Lauttasaaressa toukokuun helteillä 2004 Kari Uoti

5 SISÄLLYSLUETTELO 1 Tutkimuksesta Tutkimuksen teesi Tutkimuksen metodologia Tutkimuksen rakenne Ihmisoikeussopimuksen takaamista oikeuksista Henkilön ja valtion välisestä suhteesta ja sen perusteesta Liberalismi oikeuksien taustaideologiana Oikeudet henkilön ja valtion välisten suhteitten järjestäjänä Oikeusjärjestyksen auktoriteetista ja henkilön toimintavelvoitteesta Oikeuksien rakenne Oikeudet luonnonoikeudessa ja positiivisessa oikeudessa Oikeudet ja demokratiaperiaate Oikeudet subjektiivisina oikeuksina Oikeudet valtion negatiivisina ja positiivisina velvoitteina Oikeuksien pätevyydestä Valtion velvoitteiden perusteesta ja sisällöstä Käsitteestä lainkäyttövalta Käsitteestä jatkuva loukkaus Käsitteestä victim Oikeusjärjestyksen koherenssista Moraali- ja oikeusjärjestyksen yhteydestä Oikeusjärjestyksen normatiivisista välineistä Oikeudellinen aktivismi ihmisoikeustuomioistuimessa Ihmisoikeustuomioistuimen toimivallasta Oikeudellisen aktivismin kritiikki ihmisoikeustuomioistuimessa Oikeudellinen aktivismi ja demokratiaperiaate Tuomioistuimet perusoikeusnormien kehittäjinä EY-oikeudessa Oikeudellinen aktivismi ja valtion harkintamarginaali Ehdottoman välttämätöntä oikeuden rajoitusperusteena Välttämättä vaatii oikeuden rajoitusperusteena Välttämätöntä demokraattisessa yhteiskunnassa - oikeuden rajoitusperusteena Julkisen edun nimissä oikeuden rajoitusperusteena Oikeuslähteistä Ennakkoratkaisut oikeuslähteinä Institutionaalisten seikkojen merkitys ennakkoratkaisuille Ennakkoratkaisujen sitovuus, stare decisis Ratio decidendi ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisuissa Oikeuden sisällön määrittäminen Golder realistisena Herculeksena Valtion piilevä harkintamarginaali oikeuden rajoituksena Ekskurssi EY-tuomioistuimen tulkintametodiin Sopimuksen tarkoituksen ja päämäärän toteuttaminen Klamin finalistisesta oikeusteoriasta Teorian peruslähtökohtia Finalistisen oikeusteorian suhde yhteiskunnan kehitykseen Ihmisoikeussopimuksen tarkoitus ja päämäärä Lainsäätäjän subjektiivinen tahto Lainsäätäjän objektiivinen tahto...355

6 5.4 Sopimuksen yleiset periaatteet Vapaus Oikeusvaltioperiaate Poliittiset oikeudet Lainsäätäjän nykyhetken tahdon toteuttaminen Todistelusta ihmisoikeustuomioistuimessa Yhteenveto Summary Lähteet Lyhenteet...443

7 7 1 Tutkimuksesta 1.1 Tutkimuksen teesi Tämän tutkimuksen teesi on; ihmisoikeussopimusjärjestelmä normatiivisena järjestelmänä muodostaa konsistentin ja koherentin kokonaisuuden, jossa ihmisoikeustuomioistuin määrittää oikeuden sisällön ottamalla huomioon sopimusjärjestelmän institutionaalisen moraalin. Sopimusjärjestelmän institutionaalinen moraali on ihmisoikeustuomioistuimen määrittämä ja se sisältää kaiken ihmisoikeussopimusjärjestelmään liittyvän normatiivisuuden eli ne argumentit, joilla tuomioistuin justifioi tekemänsä ratkaisut sekä sopimuksen tulkintaperiaatteet. 1 Kutsun institutionaalisen moraalin eri elementtejä sopimusjärjestelmän normatiivisiksi välineiksi, jotka muodostavat jokaisen tuomioistuimen jäsenen esiymmärryksen keskeisen osan. Sopimuksen takaamien oikeuksien sisällön tulee aina täyttää sopimuksen keskeisten tausta-arvojen sekä sopimuksen tarkoituksen ja päämäärän vaatimukset sopimuksen tekstin tavallisesti ymmärrettävästä 2 merkityksestä huolimatta. Ihmisoikeussopimusjärjestelmässä oikeus ylittää olemisen ja pitämisen välisen rajan sitoutumalla sopimuksen tarkoituksen ja päämäärän toteuttamiseen sekä sopimuksen tausta-arvojen huomioimiseen. Oikeus ei kuitenkaan pelkisty tähän, vaan se on sidoksissa normatiiviseen järjestelmään argumentaationsa kautta. 3 Ratkaisujen legitimiteetti perustuu niiden koherenssiin sopimuksen institutionaalisen moraalin kanssa. Olemisen maailmasta ei päätellä pitämisen maailman sisältöä, vaan olemisen maailman vaatimusten perusteella määritetään ratkaisunormi, joka justifioidaan pitämisen maailmaan kuuluvilla argumenteilla. 4 Ihmisoikeussopimusjärjestelmässä lainkäyttäjän rooli oikeuden sisällön määrittämisessä on keskeisessä asemassa. 5 1 Ks. kappale 4. 2 Käsite tavallisesti ymmärrettävä merkitys sisältyy Wienin sopimuksen 31 artiklan yleiseen tulkintasääntöön: Valtiosopimusta on tulkittava vilpittömässä mielessä ja antamalla valtiosopimuksessa käytetyille sanonnoille niille kuuluvassa yhteydessä niiden tavallinen merkitys, sekä valtiosopimuksen tarkoituksen ja päämäärän valossa. 3 MacCormick 1991, s. 155, Here the beginning of wisdom is to grasp that case-law in its modern form is to be understood as deriving not simply from bald judicial decisions but rather from decisions as supported by judicial reasons and reasoning as stated in explicitly presented judicial opinions of the sort reported in law repots. It is in the statement of opinions upon cases by way of justifications of decisions that judges lay down precedents and build up case-law. To make the point that the judicial opinion which sets or constitutes a precedent is a judge s opinion considered as stating a justification of a decision matters a great deal. For it is as justificatory reasoning that judicial opinions are normative, and it is only as being normative that they can go toward the construction of normative law. Peczenik 1983, s , Legal reasons are either substantive reasons or authority reasons substantive are either goal or rightness reasons. A goal reason derives its force from the fact that, at the time it is given, the decision it supports can be predicted to have effects that serve a good social goal. Rightness reason draws its force from the way in which the decision accords with sociomoral norms of rightness as applied to a party s actions or to a state of affairs resulting from those actions the justificatory force of authority reasons is based not upon their content but upon other circumstances, for instance upon the fact that a court has previously employed them to settle a dispute. 4 von Wright 1985, s. 134, Voivatko määräykset seurata loogisesti kuvauksista...voivatko kuvaukset seurata loogisesti määräyksistä...voivatko määräykset seurata muista määräyksistä? Vastaus kaikkiin kolmeen kysymykseen on nähdäkseni tiukka Ei...voimme murskata myytin normatiivisen erillisestä todellisuudesta pitämisen valtakunnasta,

8 8 Ihmisoikeustuomioistuin käyttää tulkinnassaan sopimuksen tarkoituksen ja päämäärän sekä tausta-arvojen toteuttamista perusteina sopimuksen sanamuodosta poikkeamiselle. Näiden argumenttien tarkoituksena on myös varmistaa määritettyjen oikeuksien toteutuminen vastaajavaltiossa. Sopimuksen tarkoituksen ja päämäärän sekä taustaarvojen toteuttaminen ratkaisunormin argumentoinnissa justifioi tuomioistuimen määrittämän ratkaisunormin sisällön. Järjestelmällä on yhteneväisyyksiä Rossin oikeusteoriassa kuvatun oikeusjärjestyksen kanssa; 6 The legal system is a social order characterised by having its foundations in peculiar behaviour attitudes, such as are at the same time expressions of interested and disinterested impulses, and have taken their rise, developed, and established themselves by an inductive interaction between two motives, a fear of compulsion, and a belief in authoritative validity. This implies, on the one hand, that every legal system must as its central element have an organized procedure, a procedure for the exercise of physical compulsion. On the other hand, it implies that every legal system must contain an equally important central element of authority or competence for the establishment of rules for what is valid. Ihmisoikeussopimusjärjestelmän rinnastaminen Rossin teoriaan näyttäisi nopeasti arvioiden kaatuvan pakkovallan käyttömahdollisuuden puutteeseen, ihmisoikeussopimusjärjestelmä on riippuvainen sopijavaltioiden toimista tässä suhteessa. Realistisesta näkökulmasta tällä ei kuitenkaan ole suurta merkitystä, koska ihmisoikeustuomioistuimen toiminta on saanut vahvan legitimiteetin sopijavaltioiden keskuudessa (a disinterested behaviour attitude), 7 jolloin pakkovallan käyttötarve oikeuden toteuttamiseen on vähäinen. jossa pitämiset ja saamiset ovat olemassa todellisesta maailmasta erillään. Kun tämä myytti on murskattu, valtakunnasta jää jäljelle kuvaus vaihtoehtoisesta, ideaalisesta maailmasta, jonka muodostaa annetun normatiivisen koodin tai järjestyksen normisisältö...voisi sanoa, että normien tehtävänä on pakottaa ihmisiä tavoittelemaan ihannetta, saamaan heidät toimimaan sillä tavoin, että todellinen kuvaus lähenee ideaalisen kuvausta. Mähönen 2003, s. 91, Humen giljotiini koskee ainoastaan olemisen ja pitämisen loogista suhdetta: pitämistä ei voi loogisesti johtaa olemisesta, tarkemmin sanottuna puhtaista tosiseikoista, koska niitä ei ole olemassa. Tosiasioissa on aina normatiivista ainesta ja päinvastoin. Olemisen ja pitämisen yhdistää päämäärä, joka pragmatistilla on paras lopputulos nykyisyyttä ja tulevaisuutta silmälläpitäen. 5 Dworkin 1986, s. 407, The courts are the capitals of law s empire, and judges are its princes, but not its seers and prophets. 6 Ross 1946, s , Fish 1989, s. 384, When judges do what they do, they do not do it in accordance with or at the behest of some systematic and coherent account of law and its relation to morality and society. Judging, in short, cannot be understood as an activity in the course of which practitioners regularly repair for guidance to an underlaying set of rules and principles. 7 Ross 1946, s. 81, If, first, we assume a community based on a pure system of compulsion, there would in this community arise collective customs caused by an interest in avoiding compulsion. But the more firmly these customs became established, making the exercise of compulsion comparatetively rare, the more would the collective custom, by virtue of its social suggestive power, produce spontaneous disinterested impulses to action having the stamp of validity; that is to say, the compulsory order of things would gradually establish itself as valid or legitimate. In the great majority of instances the citizens would obey the law not for fear of punishement (interested behaviour), but simply because the law is the law, and the law has to be obeyed, a general behaviour attitude of compliance and respect for the existing order of things having developed (disinterested behaviour). Helin 1988, s. 146, Rossin oikeusteorian keskeisiin

9 9 Rossin teoriassa oikeusjärjestykseltä edellytettävä toinen elementti, auktoriteetti pätevän oikeuden sisällön määrittämiseksi, on varsin yhdenmukainen ihmisoikeustuomioistuimen roolin kanssa sopimusjärjestelmässä. Ihmisoikeustuomioistuin on omilla ratkaisuillaan määrittänyt oikeudekseen kehittää ihmisoikeussopimuksen sääntöjä. 8 Ihmisoikeustuomioistuin on omilla ratkaisuillaan myös määrittänyt sopimusjärjestelmän oikeuslähde- ja tulkintasäännöt. Ihmisoikeustuomioistuin yksin määrittää mikä on ihmisoikeussopimuksen pätevä sisältö. 9 Ihmisoikeustuomioistuin ei kuitenkaan ole sopimusjärjestelmän institutionaalisesta moraalista riippumaton elin, vaan ihmisoikeustuomioistuin on ihmisoikeussopimusjärjestelmän institutionaalisen moraalin määrittämä institutionaalinen fakta. 10 Ihmisoikeussopimusjärjestelmän institutionaalinen moraali ja ihmisoikeustuomioistuin muodostavat keskenään prosessin, jossa oikeus kehittyy historiallisesti. Ihmisoikeustuomioistuimessa ideologisten argumenttien merkitys ei ole poissuljettu, mutta niillä on oleellisesti vähäisempi merkitys kuin minkä Kennedy antaa niille omassa teoriassaan; 11 Adjudication is a forum of ideology. A central idea in what follows is that judicial opinions, and the arguments of lawyers that precede them, are ideological documents, or texts, by virtue of their content, as well as by virtue of the ideological stakes disposed by the rules they make. lähtökohtiin kuului näkemys, jonka mukaan kaikki inhimillinen käyttäytyminen ei ole itsekästä, omien tarpeiden tyydyttämiseen tähtäävää. Tämän vuoksi hän ei myöskään pitänyt mahdollisena, että käyttäytymisen ohjailu voisi tapahtua pelkästään sanktioiden avulla ts. uhkausta tai palkkiota stimuluksena käyttäen. Ihmiset ovat fanaattisia ideologeja, jotka sopivan suggestion avulla saadaan tekemään mitä tahansa, myös kuolemaan aatteensa puolesta. Ideologisen käyttäytymismotiivin vaikutusta oikeuselämässä edustaa oikeuteen liittyvä sitovuuselementti, joka oikein tulkittuna ei ole todellisuudesta radikaalisti eroava metafyysinen kategoria, vaan redusoitu pyyteettömäksi käyttäytymisasenteeksi, lain kunnioittamiseksi. Raz on ottanut kantaa kysymykseen oikeusjärjestyksen riittävästä tehokkudesta ja sen määrittämisestä, Raz 1970, s , Some legal theorists based their views on this problem on the principle of efficacy, i.e. on the assumption that the existence of legal system depends only on their efficacy, on the obedience to their laws how should cases of disobedience be counted are all violations of laws equal importance to the existence of the legal system though obedience to all D-laws (duty-imposing) may be relevant to the existence of the legal system one must: (1) avoid oversimplified computations; (2) attribute different weight to different offences; (3) take into account legally irrelevant circumstances and intentions; (4) take into account knowledge of the law and it s influence on people s behaviour; (5) take into account the use of powers as well as the obedience to duties; (6) attach greater importance to important constitutional laws. 8 Ks. kappale Hägerström 1963, s , De finns sålunda icke såsom gällande rätt före domarnas avgöranden emellertid hör nu också till rätten ett system av regler för bestämmande av vem som är statsorgan, dvs. har kompetens att ytterst under åberopande av det almänna intresset upställa basen för handlingsregler för andra. 10 Institutionaalisen faktan käsitteestä ks. Peczenik 1987, s Kennedy 1998, s. 69.

10 10 Ihmisoikeussopimusjärjestelmän taustaideologia on demokraattinen oikeusvaltio - ideologia sellaisena kuin se ymmärretään Euroopan neuvoston muodostamassa yhteisössä. 12 Ihmisoikeustuomioistuimen tehtävänä on suojata yksittäistä henkilöä toteuttamalla tämän keskeisiä oikeuksia tehokkaasti. Ideologinen punninta ihmisoikeustuomioistuimessa liittyy henkilön ja valtion välisen suhteen määrittelyyn. Oikeus ihmisoikeussopimusjärjestelmässä on, mitä ihmisoikeustuomioistuin päättää sen olevan. 13 Toteutettavissa olevan oikeuden sisältö on mahdollista päätellä enemmän tai vähemmän tarkasti toteutuneesta oikeudesta. 14 Oikeus on yhteydessä toteutuneeseen oikeuteen, koska ihmisoikeussopimusjärjestelmässä tuomioistuimen aikaisemmat ennakkoratkaisut muodostavat institutionaalisen moraalin keskeisen osan. 15 Ihmisoikeustuomioistuimen aikaisemman praksiksen perusteella ei kuitenkaan ole 12 Käsitys länsimaisesta demokraattisesta oikeusvaltiosta ei kuitenkaan välttämättä ole yksiselitteinen. Critical Legal Studies, CLS, on asettanut oikeusvaltiokäsitteen sisällön kyseenalaiseksi sellaisena kuin se ymmärretään perinteisessä liberalistisessa oikeusparadigmassa, Altman 1990, s. 9-10, The controversy stems in large part from the movement s challenge to some of the most cherished ideals of modern liberal thought. In particular, CLS represents a challenge to a principle central to liberal thought the rule of law. The central contention of CLS is that the rule of law is a myth. 13 Näkemykseni eroaa mm. Peczenikin kannasta, Peczenik 1995a, s. 206, De (rättskällorna) är ägnade att förklara juridiska avgöranden. Det är sålunda helt naturligt att säga A dömdes till fängelse därför att lagen så bestämmer. Oman käsitykseni mukaan oikeusseuraamus tai ratkaisunormi on riippuvainen tuomioistuimen, ei lain harkinnasta, laki ei päätä mitään, tuomioistuin päättää ja argumentoi ratkaisunsa oikeusjärjestyksen institutionaalisen moraalin avulla. Vrt. Wiessner, Willard 2001, s. 101, Law is not equated with a body of rules that enforce themselves. Rules always require for their implementation the conveyor belt of human action. Rosenne 1985, s , It is obvious that, except where specially provided, the Court (ICJ) has no discretionary power to disregard the specific provision of the Statute, even where this might be desirable from the point of view of the abstract administration of justice, and in general the Court cannot, as was stated in the Eastern Carelia case, depart from the essential rules guiding its activity as a Court when the Statute and the Rules make no provision whatsoever for dealing with the problem, the Court will retain complete liberty of appreciation which, consonant with the requirements of the administration of international justice, will be applied, in all probability, teleologically. This has supplied to the Court s functioning a highly dynamic element and is responsible for a marked broadening of its activity. 14 Holmes 1993, s. 17, If you want to know the law and nothing else, you must look at it as a bad man, who cares only for the material consequenses which such knowledge enables him to predict, not as a good one, who finds his reasons for conduct, whether inside the law or outside of it, in the vaguer sanctions of conscience...the prophesies of what the courts will do in fact, and nothing more pretentious, are what I mean by the law. 15 Helin 1988, s. 165, Ross katsoo, että lainopin voimassaoloväitteet eivät viittaa sen paremmin menneeseen kuin tulevaankaan tuomioistuinkäytäntöön. Väitteiden paikkansapitävyyden kannalta on yhdentekevää minkälaisia sääntöjä tuomioistuimet ovat aikaisemmin seuranneet tai tulevat joskus myöhemmin seuraamaan. Voimassaoloväitteet koskevat nykyhetkeä. Siltala 2003, s , Vaiko oikeuden suhdetta yhteiskunnan institutionaaliseen perustaan, jolloin oikeus mielletään yhteiskunnallisena tosiasiana, joka on toteutunut ja vallitsevan tuomarinideologian käsittämien oikeuslähdeopillisten ja argumentaatioteoreettisten premissien valossa myös tulevaisuudessa todennäköisesti toteutettavissa rekonstruktio tanskalaisen Alf Rossin oikeuden määritelmästä voidaan esittää seuraavaan tapaan: Voimassaoleva oikeus on vallitsevan tuomarinideologian avulla identifioitavissa olevista oikeuslähteistä johdettujen oikeussääntöjen sekä oikeussääntöjä heikommin formaalien oikeudellisten ratkaisuperusteiden tai ratkaisustandardien kokonaisuus. Peczenik 1988, s , Rätten är enligt Ross en överindividuell gemensam ideologi. Den bestrår av normer, vilka används som ett tydningsschema, vilket i sin tur gör det möjligt att förstå och förutsäga rättsliga handlingar och avgöranden därmed kommer vi till den centrala frågan, nämligen om den överindividuella gemensamma ideologin verkligen kan verifieras med stöd av observationsdata avseende materiella ting och psykiska processer. Vad menar t. ex. med att en norm ingår i denna ideologi? Det måste innebära att denna norm utgör en vesentlig del av framtida motivering av domstolsavgöranden. Peczenik 1995a, s. 109, Ross prognosteori inriktas på domstolars och verställande myndigheters praxis. Den skänker dessa en nyckelställning genom att låta dem bestämma vad som är gällande rätt. Visserligen ville Ross endast skapa en teori, inte avgöra maktfrågor. Men hade teorin godtagits av alla, skulle den likväl öka domstolarnas och de verställande myndigheternas makt, medan lagstiftingen skulle förvandlas till en mer eller mindre uddlös övertalning. En sådan maktdelning skulle vara svårförenlig med rättstatens krav.

11 11 mahdollista ehdottoman tarkasti määrittää oikeuden sisältöä tulevaisuudessa, koska tuomioistuimen tulkinta on riippuvainen ihmisoikeussopimusjärjestelmän institutionaalisen moraalin kehityksestä sekä henkilön suojan asettamista vaatimuksista. Ihmisoikeustuomioistuimen ei ole mahdollista määrittää oikeuden sisältöä sellaiseksi, että sopijavaltio ei suostu toimeenpanemaan sitä. Ihmisoikeustuomioistuimen määrittämän oikeuden raja tiedetään, mutta sitä on mahdotonta etukäteen täsmällisesti määrittää. Oikeuden raja kulkee sopijavaltion hyväksyntää pitkin. 16 Mitä enemmän oikeuden kieltämiseen liittyy sopijavaltioon kohdistuvia seuraamuksia, sitä korostuneempi ihmisoikeustuomioistuimen asema on. Tuomioistuimen asemaa on pyritty vahvistamaan sitomalla sopijavaltiot oikeuksien yhteiseen täytäntöönpanoon. 17 Ihmisoikeussopimusjärjestelmän normatiivisen sisällön määrittämiseen liittyy myös metodologisia reunaehtoja. Sopimuksen institutionaalista moraalia tulee tulkita koherentisti aikaisemman ratkaisukäytännön ja sopimuksen muun institutionaalisen moraalin kanssa, mikäli lainsäätäjän nykyhetken tahdosta tai henkilön suojan asettamista vaatimuksista ei muuta ilmene. Ihmisoikeussopimukseen perustuva normatiivinen järjestelmä muodostaa kansainvälisoikeudellisen ihmisoikeuksien suojajärjestelmän, jolla on kiinteä yhteys niin muuhun kansainväliseen oikeuteen 18 kuin sopijavaltioiden kansallisiin oikeusjärjestyksiinkin. Ihmisoikeussopimusjärjestelmässä ihmisoikeustuomioistuin kehittää oikeutta ilman lainsäätäjän nimenomaisia tahdonilmauksia. Ihmisoikeussopimus on law-making treaty. 19 Sopimusjärjestelmä on luonteeltaan sui generis. 16 Koskenniemi 1989, s. 291, According to a subjective approach treaties bind because they express consent. An objective approach assumes that they bind because considerations of teleology, utility, reciprocity, good faith or justice require this. 17 Ihmisoikeussopimuksen johdanto, Being resolved, as the governments of European countries which are like-minded and have a common heritage of political traditions, ideals, freedom and the rule of law, to take the first steps for the collective enforcement of certain of the rights stated in the Universal Declaration. 18 Al-Adsani v. Iso-Britannia, , kappale 55, The Convention should so far as possible be interpreted in harmony with other rules of international law of which it forms part, including those relating to the grant of State immunity. 19 Ks. kappale 5.

12 Tutkimuksen metodologia Tutkimukseni metodologia on analyyttinen oikeusrealismi. 20 Metodin valinta liittyy käsitykseeni oikeudesta. 21 Oikeus on velvoitetun kohtuullisessa ajassa toteutettavissa oleva velvoite. 22 Oikeudet ovat henkilöitä varten, jonka vuoksi oikeuksien määrittämisen kannalta olleellista on niiden merkitys olemisen maailmassa, henkilöitä konkreettisesti koskettavassa todellisuudessa. 23 Pitämisen maailma ei kuitenkaan ole oikeuksien kannalta merkityksetön. Pitämisen maailma, oikeuden normatiivisuus liittyy oikeuksien justifioimiseen. Law in action on oikeus henkilön kannalta, law in books mahdollistaa oikeuden toteutumisen. Mitä rationaalisemmin ja johdonmukaisemmin oikeuksien justifioiminen tehdään, sitä legitiimimpiä oikeudet ovat relevantin yhteisön keskuudessa. Oikeuksien justifioimisessa periaatteilla ja oikeusjärjestyksen koherenssin toteuttamisella on keskeinen merkitys. 24 Realismi liittyy myös teesin sisältämään 20 Llewellyn 1960, s.510, What realism was, and is, is a method, nothing more, and the only tenet involved is that the method is a good one. See it fresh, see it as it works - that was to be the foundation of any solid work, to any end...realism is not a philosphy, but a technology. 21 Wiessner, Willard 2001, s. 97, In terms of understanding the law, policy-oriented jurisprudence offers a comprehensive, contextual, problem- and policy-oriented analysis of social problems and the legal responses designed to address them. Espousing a decidedly empirical and practical perspective, it conceives of law as a process of authoritative and controlling decision, eschewing inherited doctrines of law as a body of rules residing in an idealist heaven of concepts created by paper renditions of decisions of the past. 22 Siltala 2003, s. 51, Oikeus mielletään yhteiskunnallisena tosiasiana, joka on toteutunut ja vallitsevan tuomarinideologian käsittämien oikeuslähdeopillisten ja argumentaatioteoreettisten premissien valossa myös tulevaisuudessa todennäköisesti toteutettavissa määrättyjen institutionaalisten toimijoiden, kuten lainsäätäjän ja tuomioistuinten, sääntösidonnaisten puhetekojen avulla (=analyyttinen oikeuspositivismi, analyyttinen oikeusrealismi ja institutionaalinen oikeuspositivismi) Siltalan määrittämä oikeuden käsite poikkeaa omasta näkemyksestäni siinä, että hän katsoo myös toteutuneiden ratkaisunormien olevan oikeutta. Toteutuneet ratkaisunormit kuuluvat oman käsitykseni mukaan siihen normatiiviseen maailmaan, jota käytetään ratkaisunormien justifioimisessa ts. law in books, joka on osa tuomarin esiymmärrystä. 23 Koskenniemi 1996, s. 47, Here is a final paradox: late-modern legal, social and linguistic theory has taught us that rules, whether extracted from behaviour or texts, are of necessity indeterminate. Thinking of human rights in terms of legal rules will extend indeterminacy into those rights as well. The secularisation of human rights rhetoric involved in its becoming mainstream, then, may not be the best way to protect human rights. By remaining in the periphery, in the field of largely subconscious, private, moral-religious experience that defies technical articulation, human rights may be more able to retain their constraining hold on the way most people, and by extension most states, behave. 24 Tuori 2002, s. 903, Jälkianalyyttisen vaiheen teoreetikoilla normatiivisuus on jälleen käsiteanalyytikkojen tavoin avointa. Yleisten oppien sisällä argumentatiivis-normatiivinen tehtävä on kuitenkin siirtynyt käsitteiltä periaatteille yleisten oppien kehittelyssä päähuomio kohdistuukin nyt käsitteiden sijasta periaatteisiin jälkianalyyttisessa vaiheessa yleiset opit on pyritty sitomaan yhteiskunnalliseen kontekstiinsa. Ihmisoikeussopimusjärjestelmä oikeuden sisältö on sidoksissa sopimuksen hengen ja tavoitteiden toteutumiseen, jotka ovat kiinteässä yhteydessä sopimusjärjestelmän arvopohjaan, joka heijastuu sopimuksen tulkintaan periaatteiden ja sopimusjärjestelmän teleologisuuden kautta. Siltala 2002, s. 96, Lainopissa analyyttis-deskriptiivinen tutkijanäkökulma eli tieteenideologia viittaa vallitsevaan doktriiniin, joka kiinnittää sovellettavan oikeuslähde- ja laintulkintaopin ajatuksellisesti tuomioistuinten ja muiden institutionaalisten lainsoveltajien hyväksymään oikeuden tunnistamissääntöön keskeisesti oikeus/ei-oikeus differentaation operatiivisena kriteerinä: voimassaoleva oikeus on viime kädessä niin kuin tuomarikunta ja muut lainsoveltajat päättävät sen olevan. Aarnio 2002, s , Kauhistun ajatustakin, että uuden varallisuusoikeuden edustajat puolestaan korvaisivat parlamentaarisen vallankäytön ja oikaisisivat lainlaatijan oikut voidakseen painottaa kunkin todellisia mahdollisuuksia toteuttaa valitsemaansa päämäärää. Oikeustieteen harjoittajasta ei ole parlamentaarisen vallankäytön korvaajaksi, ei vaikka hän olisi kuinka etevä ja edistyksellinen tahansa. Jos on oikeudella, on myös oikeustieteellä rajansa millä valtuuksilla oikeustieteen harjoittaja voisi laista välittämättä luoda uutta sisältöä oikeusjärjestykselle oikeustieteen harjoittajan on saatava kannaotoilleen ainakin jokin tuki lakitekstistä, jollei kyseessä ole contra legem tilanne tai desuetudo. Aarnion kommentti edustaa suomalaista analyyttistä oikeustiedettä, joka on sidoksissa suomalaiseen oikeuskulttuuriin. Ihmisoikeussopimusjärjestelmässä

13 13 väitteeseen, jonka mukaan oikeuden sisällön määrittymisessä tärkeässä asemassa ovat olemisen maailmasta johtuvat reaaliset argumentit 25 sekä määritetyn oikeuden tehokkuus. Tutkimuksessa ei selvitetä materiaalisoikeudellisia kysymyksiä. Tutkimuksessa pyrin ensisijaisesti kuvaamaan ihmisoikeustuomioistuimen yleisiä oppeja koskevaa doktriinia sekä osoittamaan sen yhteneväisyyden teesissäni esittämieni väitteiden kanssa. Paikoitellen otan kantaa vallitsevaan doktriiniin myös kriittisesti. 26 Juha Häyhä on toimittanut oikeustieteellistä metodia käsittelevän teoksen, jossa oikeustieteen eri alojen johtavat tutkijat esittelevät käsityksiään oikeustieteen metodista. Teoksen eri kirjoittajien laatimien kirjoitusten otsikointi osoittaa metodien moninaisuutta. Tähän Häyhä viittaa myöskin teoksen johdannossa; 27 Oikeustieteen ykseys näyttää olevan metodologian osalta menetetty ominaisuus, jos sitä koskaan on ollutkaan. Oikeustieteen metodinen pluralismi ilmenee tuoreiden väitöskirjojen, erityisesti oikeusteorian alalla tehtyjen tutkimusten metodologiasta, 28 verrattuna esim. tuoreeseen valtiosääntöoikeudelliseen tutkimukseen. 29 Metodin valintaan vaikuttaa tutkijan käsitys oikeuden käsitteestä. 30 Tämän vuoksi tutkimuksen peruslähtökohtana tulee olla oikeuden käsitteen määrittely. 31 Tämä on tarpeen sekä tutkijan oman itseymmärryksen 32 että tutkimustulosten verifioitavuuden vuoksi. oikeuden sisällön muotoutuminen tapahtuu monesti muuten kuin artiklatekstien sanamuotojen mukaisesti. Ihmisoikeussopimusjärjestelmän normatiiviset välineet ovat moninaisemmat kuin suomalaisessa oikeusjärjestyksessä. Oikeustieteellisen tutkimuksen tulee toimia tutkittavan oikeusjärjestyksen välinein ja ehdoin. 25 Lasswell, McDougal 1992, s , The formidable challenge to legal scholars today is to create a jurisprudence which is relevant to establishing and maintaining demanded public order. Such a jurisprudence will find authority, not in theological or metaphysical or autonomous abstractions, but rather, in a conception known at least twenty-five centuries, in the perspectives of living community members their demands for values, their identification with others, and their expectations about the requirements of decision for securing their demanded values in all their communities...in any community, the legal system is but a part of a more inclusive system, the system of public order, which includes a preferred pattern for the distribution of values and a preferred pattern of basic institutions. 26 Tutkijanideologiasta, Siltala 2003, s. 59 ss. Helin 1988, s , Hägerström katsoi oikeustieteen tehtäväksi viranomaiskäytännön ennustamisen ja kuvaamisen. Tällaisella tieteellä, hän toteaa, on välitöntä arvoa sen tähden, että niin viranomaiset kuin yksityiset kansalaisetkin saavat näin tietää, miten heidän tulee käyttäytyä välttääkseen ei-toivotut reaktiot, jotka säännösten ylläpitäminen tuo mukanaan. 27 Häyhä 1997, s Ks. esim. Kavonius 2003, Hirvonen Ks. esim. Veli-Pekka Viljanen 2001 sekä Jukka Viljanen Häyhä 1997, s Joillekin kysymys vaikuttaa epäoleelliselta, Tolonen 1997, s. 279, Mitä oikeus on? Kysymys vaikuttaa akateemiselta, kamarifilosofiselta ja jossakin määrin typerältä. Tolonen kuitenkin jatkaa, s. 280, Oikeus muodostuu ensiksikin elemeinteistä, joita on kolme: normatiivinen, faktinen ja arvosuuntautunut. Tontti 2002, s. 989, Laki on mennyt, syntymä ja uskollisuuden side, se, mistä kaikki alkaa. Oikeus on nykyisyys; kamppailu ja konflikti, joka johtaa päätökseen, oikeudelliseen ratkaisuun. Oikeudenmukaisuus on tulevaisuus, mahdollisuus, joka jää aina täyttymättä, lupaus, jota ei koskaan lunasteta, lahja, jota emme koskaan saa. 31 Erilaisista tavoista määrittää käsite oikeus, ks. Siltala 2003, s. 25 ss. Hirvosen väitöskirjatutkimuksen keskeisenä kysymyksenä oli dikën määrittely, Hirvonen 2000, s , On palattava oikeuden ajattelun tradition alkuun, dialogiin oikeuden ajattelijoiden kanssa, kreikan kielen sanaan dikë. Oikeuden kysymys on siten tässä tekstissä kysymys dikëstä, joka modernin oikeusajattelun silmissä on vain aaveen, kummituksen tai kangastuksen poissaolevaa läsnäoloa, mutta joka kaikessa outoudessaan saattaa yhtä hyvin olla kaiken lain ja oikeuden oikeaperäisyyttä ja oikeellisuutta kysyvänä kysymyksenarvoinen ja sellaisena jopa modernin oikeuden oikeutena mahdollisuuden

14 14 Tuori määrittää oikeuden seuraavasti; 33 Moderni oikeus on positiivista, päätöksiin perustuvaa ja uusilla päätöksillä muutettavissa olevaa oikeutta. Moderni oikeus ei tunnusta ikuisiksi, ajasta ja paikasta riippumattomiksi ymmärrettyjä luonnonoikeudellisia periaatteita. Positiivisuudellaan, muutettavuudellaan, moderni oikeus herkistää meidät oikeuden historialliselle ulottuvuudelle. Ihmisoikeussopimusjärjestelmässä oikeus on positiivista. Oikeus on väline yhteiskunnallisten suhteitten järjestämiseksi. Ihmisoikeussopimusjärjestelmässä oikeus on väline henkilön ja valtion välisten suhteitten määrittämiseksi. 34 Oikeuksilla on välillisesti merkitystä myöskin horisontaalisesti henkilöiden välillä. 35 Oikeusjärjestyksen oikeudellisuuden edellytys on yhdenvertaisuuden toteuttaminen. Ihmisoikeussopimusjärjestelmässä oikeuteen liittyy teleologisuus, oikeus on väline henkilön suojelemiseksi. Oikeus on ajassa kehittyvää. Ihmisoikeussopimusjärjestelmässä oikeus ei ole sidoksissa käsitteiden muuttumattomiin sisältöihin. Oikeus perustuu käsitteisiin, jotka saavat ihmisoikeustuomioistuimen tulkinnassa muuttuvan sisällön yhteiskunnan kehittyessä. Oikeus ihmisoikeussopimusjärjestelmässä on sidoksissa historiaan ihmisoikeussopimuksen praksiksen kautta. Oikeuksien ennakoitavuus ja kummallinen edellytys ja perusta, joka edeltää, perustaa tai mahdollistaa olemassaolevaa oikeutta kirjoitukseni asia on siten selvä. Se on oikeuden dikën kysymys. Kuinka oikeuden perussanan dikë ajattelu vetäytymisenä kreikkalaisten ääreen voi tapahtua...koko Oikeuden käynnin läpäisevä kysymys on mikä on oikeus? tai vieläkin perustavammin onko oikeus? Tähän kysymykseen hän vastaa, Hirvonen 2001, s. 105, Oikeus, josta on aina vain puhe, ei ole mitään oikeus ei ole siten mitään muuta kuin kysymys, sillä heti tultuaan määritellyksi se vetäytyy määritelmistä, käsitteistä, normeista, säännöistä periaatteista. Oikeus on, jos se on, lain keskeytys, katkos, sen dekonstruktio. Fish 1994, s. 141, The law wishes to have a formal existence. That means, first of all, that the law does not wish to be absorbed by, or declared subordinate to, some other-nonlegal-structure of concern; the law wishes, in a word, to be distinct, not something else...the law has perceived many threats to its autonomy, but two seem perennial: morality and interpretation. The dangers these two pose are, at least at first glance, different. Morality is something to which the law wishes to be related, but not too closely. 32 Siltala 2002, s. 95, Mitä nuo oikeustieteen lait ovat, ja mistä yksittäisen tutkimuksen onnistuminen tai epäonnistuminen oikein riippuu? Nähdäkseni ratkaiseva merkitys on oikeustieteen tutkijan itseymmärryksellä eli sillä, miten hyvin hän tutkimusprosessia ja sen lopputulosta eli varsinaista tutkimusraporttia ohjaavat lainalaisuudet mieltää. Ehdotukseni tutkijan itseymmärryksen jäsentämiseksi käsittää kuusi osatekejää, jotka liittyvät oikeustieteen tutkimuskohteen määrittelyyn, tiedonintressiin, tieteenideologiaan, tutkimusmetodiin, tieteen kuvaan eli lainopin kontekstissa tulkintamatriisiin sekä tutkimustuloksiin. Siltalan kuuden t:n lista on pidentynyt seitsemään tuoreessa tutkimuksessa, ks. Siltala 2003, s Tuori 2000, s Tuori on kehitellyt teoriaa kriittisesta oikeuspositivismista, jonka mukaan, Tuori 1997, s. 311, Kriittinen positivismi on positivismia siinä, että se myöntää modernin oikeuden perustavanlaatuisen positiivisuuden: sen tosiasian, että moderni oikeus historiallisena oikeustyyppinä perustuu tietoisiin inhimillisiin päätöksiin. Kriittistä kriittinen positivismi on siinä, että se pitää mahdollisena oikeuden intersubjektiivista, ei-mielivaltaista kritiikkiä, joka ammentaa kritiikin mittapuut positiivisesta oikeudesta itsestään. Voiko oikeutta tämän perusteella arvostella moraalisin perustein, oikeuden hyväksyttävyydestä käsin? 34 Koskenniemi 1989, s. 2, A law which would lack distance from State behaviour, will or interest would amount to a non-normative apology, a mere sociological description. A law, which would base itself on principles, which are unrelated to State behaviour, will or interest would seem utopian, incapable of demonstrating its own content in any reliable way. To show that international law exists, with some degree of reality, the modern lawyer needs to show that the law is simultaneously normative and concrete that it binds a State regardless of that State s behaviour, will or interest, but that its content can nevertheless be verified by reference to actual State behaviour, will or interest. 35 Ns. Drittwirkung vaikutus.

15 15 oikeusvarmuus edellyttävät aikaisempien ennakkoratkaisujen seuraamista. Oikeudella on sidos myöskin nykyisyyteen, ihmisoikeustuomioistuimen on tulkinnassaan toteutettava lainsäätäjän nykyhetken tahtoa. Tämän lisäksi oikeudella on suhde tulevaisuuteen tulkintametodin teleologisuuden vuoksi. Tulkintatuloksen on toteutettava henkilön suojaa ja sopimuksen keskeisiä tausta-arvoja. 36 Oikeusjärjestyksen yleisten oppien tutkijan lähtökohtana on, että yleisillä opeilla on merkitystä lainkäytössä ja tutkimuksessa. 37 Oikeusjärjestyksen yleiset opit määrittävät sen teoriakehyksen, joka kuvaa oikeusjärjestyksen toiminnan yleisiä periaatteita. 38 Yleisillä opeilla on myös oikeuskäytäntöä ohjaava rooli. Yleiset opit varmistavat yhdenvertaisuuden sekä ennakoitavuuden toteutumisen oikeusjärjestyksessä. Yleiset opit kuuluvat osaksi oikeusjärjestystä. Kullan käsityksen mukaan; 39 Yleiset opit voidaan hylätä silloin, kun historiallista laastia on liikaa tai kun yleiset opit ovat irrallaan käytännöstä. Itse en voi yhtyä tähän näkemykseen. Yleisten oppien hylkääminen vie pohjan oikeuden ennakoitavuudelta ja mahdollistaa mielivallan toteuttamisen. Pelkästään lainkäyttäjän toiminnan arvioiminen edellyttää yleisten oppien olemassaoloa. Oikeuden raaka-aine tarvitsee käyttöohjekirjan. Mikäli yleiset opit eivät ole ajanmukaiset, ne tulee päivittää, ei hylätä. Oikeudellinen pragmatismi ei anna suurta merkitystä oikeusjärjestyksen yleisille opeille. 40 Ihmisoikeustuomioistuimen käytännössä pragmatismilla on merkitystä. Ihmisoikeustuomioistuimen määrittämän oikeuden pätevyys 41 on riippuvainen sopijavaltioiden toimista. Ihmisoikeustuomioistuin ei voi määrittää oikeuden sisältöä sellaiseksi, että sen toteutuminen sopijavaltioissa vaarantuisi. Tässä mielessä 36 Tontti 2002, s , From the past everything begins we interpret the past from the point of view of the present and with constant projections towards the unknown future to understand law as the interpretation and application of traditions can be then characterised as a holistic approach. 37 Koskenniemi 2003, s. 654, Legal theory and legal practice do not and probably cannot link to each other in any clear-cut linear form. Theory does not provide a final truth about a society s law or a firm grounding for practitioner experience. It sharpens the ability to argue a case when one is writing an article for a law review, defending a client, or making statement about legal policy among collegues in an international organization. 38 Jyränki 1998, s. 15, Yleisten oppien muotoilu on oikeudellisen aineiston systematisointia. 39 Kulla 1999, s Kulla 1999, s , Pragmatistilla on strateginen asenne oikeuksiin ja lainsäädäntöön: yleinen hyvä voidaan konkretisoida vasta yksittäisessä ratkaisussa, ottamalla huomioon myös ratkaisun seuraukset. Sen vuoksi epäselvien ja heikkojen säännösten toimeenpanoon suhtaudutaan torjuvasti. Oikeudet eivät ole aitoja ja pysyviä (nonstrategic) vaan ikään kuin oikeuksia (as if rights). Pragmatisti suuntautuu tulevaisuuteen. Lainsäätäjän tahdolla, ennakkopäätöksillä ja analogisella päättelyllä ei ole keskeistä merkitystä. sama teksti s. 542, Käsitteillä, systeemeillä ja periaatteilla ei ole yleistä etukäteistä totuutta Lause on tosi, kun sen ilmaisema uskomus toimii käytännössä. Tarkastelun suunta on tulevaisuuteen eikä taaksepäin historiaan Historian merkitystä oikeuden tutkimuksessa taas korostaa mm. Kangas, Kangas 1997, s. 92, Minulle oikeus on vahvasti historiaan ankkuroituva osa yhteiskuntatodellisuutta. Yritän mikäli vain mahdollista, hahmottaa tutkimuksissani kohteeni historiallisen prosessin päälinjat. Ajan ankara seula usein pelkistää selvästi esiin seikkoja, joiden havaitseminen on välttämätöntä, jotta järjestelmän kokonaisuus käy käsitettäväksi. 41 Ks. kappale

16 16 ihmisoikeustuomioistuimen on huomiotava ratkaisutoiminnassaan pragmaattiset näkökohdat. 42 Pragmatismi liittyy ihmisoikeussopimusjärjestelmään myös toisella tavoin. Ihmisoikeustuomioistuin on määrittänyt teleologiselle tulkintametodilleen tehokkuuden vaatimuksen. Taattujen oikeuksien tulee olla todellisia. 43 Tämä tarkoittaa, että ihmisoikeustuomioistuimen määrittäessä sisältöä ihmisoikeussopimuksen takaamille oikeuksille, riittävää ei ole oikeuslähteitten ja tulkintasääntöjen noudattaminen, vaan ihmisoikeustuomioistuimen tulee varmistaa, että taattujen oikeuksien sisältö on sellainen, että ne ovat todellisia myös käytännössä, oikeuksien tulee olla käytännöllisiä, ei teoreettisia. 44 Metodin kannalta on välttämätöntä selvittää, mistä saa luotettavaa tietoa tutkittavasta kohteesta. Ihmisoikeussopimusjärjestelmässä ihmisoikeussopimuksen teksti ei yksin voi olla pohjana tutkimukselle. Ihmisoikeussopimuksen teksti on oikeuslähde muiden oikeuslähteitten joukossa, oikeuden perusraaka-aine. Käytännössä keskeinen oikeuslähde ihmisoikeussopimusjärjestelmässä on ihmisoikeustuomioistuimen praksis ja erityisesti tuomioistuimen laajennetun kokoonpanon tekemät ratkaisut, 45 joissa otetaan kantaa periaatteellisesti tärkeisiin kysymyksiin sekä mahdollisiin tulkintakäytännön muutoksiin. Olen käynyt kattavasti läpi ihmisoikeustuomioistuimen laajennetun jaoston ratkaisut. Oikeustapausluetteloon on merkitty ainoastaan ne ratkaisut, joihin tekstissä on viitattu. Nämä ratkaisut ovat pääosin ihmisoikeustuomioistuimen laajennetun kokoonpanon tekemiä ratkaisuja. Joukossa on mukana myös tavallisten jaostojen tekemiä periaatteellisesti merkityksellisiä ratkaisuja. Tämän lisäksi olen käyttänyt lähteistönä eräitä EY-tuomioistuimen, Yhdysvaltojen korkeimman oikeuden sekä Saksan valtiosääntötuomioistuimen ratkaisuja. Kaikki ratkaisut, joihin tekstissä viitataan, ilmenevät oikeustapausluettelosta. Aarnion mukaan tutkija on velvollinen sitoutumaan samaan oikeuslähteistöön kuin tuomari. 46 Ihmisoikeussopimusjärjestelmän oikeuslähteistö on avoin järjestelmä. 47 Tutkijan tehtävänä on kuvata ja selvittää, mitä tuomareiden muodostama kokonaisuus, tuomioistuin sanoo ja määrittää tämän perusteella niitä periaatteita, joita tuomareiden sanominen ilmentää. Oletuksena on, että tuomareiden sanominen on pääsääntöisesti 42 Vrt. Rossin oikeusjärjestykseltä edellyttämä tuomioistuimen määrittämän oikeuden toteutumisvelvoite joko pakon tai hyväksynnän kautta. 43 Ks. kappale Airey v. Irlanti, , kappale 24, The Convention is intended to guarantee not rights that are theoretical or illusory but rights that are practical and effective (see, mutatis mutandis, the judgment of 23 July 1968 in the "Belgian Linguistic" case, Series A no. 6, p. 31, paras. 3 in fine and 4; the above-mentioned Golder judgment, p. 18, para. 35 in fine; the Luedicke, Belkacem and Koç judgment of 28 November 1978, Series A no. 29, pp ; para. 42; and the Marckx judgment of 13 June 1979, Series A no. 31, p. 15, para. 31). 45 Vuoden 1998 loppuun menessä ihmisoikeustuomioistuin oli ratkaissut vähän yli 120 juttua laajennetussa kokoonpanossa. 46 Aarnio 1997, s. 188, The judge and the scholar are bound to the same epistemic conditions. 47 Ks. kappale 4.

17 17 johdonmukaista ja rationaalista. Ihmisoikeussopimusjärjestelmässä tutkimus voi perustua ainoastaan siihen, mitä tuomarit sanovat nyt ja mitä he ovat sanoneet aikaisemmin. Pidän oikeuden pintatason ainesosia ainoana mahdollisena lähtökohtana oikeustieteelliselle tutkimukselle. Niiden perusteella tiedämme varmasti, sikäli kuin varmasti voimme tietää mitään, oikeudellisten käytäntöjen tulokset ja seuraukset. Tämän perusteella voimme tehdä johtopäätöksiä järjestelmän yleisistä opeista. Tuori on määritellyt oikeuskulttuurin ja oikeuden pintatason välisen suhteen sedimentaation seuraavasti; 48 Sedimentaatiosuhteessa on kyse siitä vaikutuksesta, joka oikeuden pintatasolla on syvempien kerrostumien, oikeuskulttuurin ja oikeuden syvärakenteen, muodostumisessa Myös oikeuskulttuurilla ja oikeuden syvärakenteella on alkunsa oikeuden pinnan tapahtumissa, ne edustavat pintatason aineiston yhteisiä piirteitä, jotka vähitellen kerrostuvat pintaa tukeviksi rakenteiksi. Tässä tutkimuksessa oikeuskulttuurin tason käsitteet määrittyvät oikeuden pintatason perusteella. Platonin luolavertausta mukaillen havaintomaailmaa edustavat oikeuden pintatason ilmiöt ja heijasteita havaintomaailmasta oikeuskulttuurin tason käsitteet. Ihmisoikeussopimusjärjestelmässä oikeuskulttuurin tason käsitteet ovat kuitenkin löytäneet paikkansa myös tuomarien sanomisessa, tuomioiden teksteistä. Oikeuden syvärakenne yhdistyy ihmisoikeussopimusjärjestelmässä oikeuskulttuurin tasoon. Tuorin mukaan; 49 Modernin oikeuden syvärakennetta määrittävät sellaiset peruskategoriat kuin oikeussubjekti ja subjektiivinen oikeus, sekä sellaiset periaatteet kuin ihmisoikeudet yleisinä normatiivisina ideoina. Ihmisoikeussopimusjärjestelmässä nämä käsitteet kuuluvat järjestelmän yleisiin oppeihin. Normatiivisten ideoiden käsite on mielestäni epätarkka. Normatiiviseen järjestelmään vallitsevan käsityksen mukaan kuuluvat säännöt ja periaatteet normeina. 50 Ihmisoikeudet eivät ole ideoita ihmisoikeussopimusjärjestelmässä, vaan henkilön oikeuksia valtiota kohtaan. Oikeuksien sisältö justifioidaan lähtökohtaisesti periaatteilla ja säännöillä. Ihmisoikeussopimusjärjestelmässä oikeuksien määrittyminen perustuu myös sopimuksen tausta-arvoihin ja tavoitteisiin, joille tuomioistuin antaa sisältöä ratkaisuillaan. Oikeusjärjestykseen ei kuulu mitään normatiivista taustakategoriaa, jolla ei ole normatiivista merkitystä. Oikeusjärjestyksen taustalla on yhteisön moraalijärjestys, jolla ihmisoikeussopimusjärjestelmässä on myös normatiivista merkitystä. Kysymys 48 Tuori 2000, s Tuori 2000, s Dworkin 1997, s. 22 ss., MacCormick 1978, s. 257 ss.

Guidebook for Multicultural TUT Users

Guidebook for Multicultural TUT Users 1 Guidebook for Multicultural TUT Users WORKPLACE PIRKANMAA-hankkeen KESKUSTELUTILAISUUS 16.12.2010 Hyvää käytäntöä kehittämässä - vuorovaikutusopas kansainvälisille opiskelijoille TTY Teknis-taloudellinen

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

Choose Finland-Helsinki Valitse Finland-Helsinki

Choose Finland-Helsinki Valitse Finland-Helsinki Write down the Temporary Application ID. If you do not manage to complete the form you can continue where you stopped with this ID no. Muista Temporary Application ID. Jos et onnistu täyttää lomake loppuun

Lisätiedot

Karkaavatko ylläpitokustannukset miten kustannukset ja tuotot johdetaan hallitusti?

Karkaavatko ylläpitokustannukset miten kustannukset ja tuotot johdetaan hallitusti? For professional use only Not for public distribution Karkaavatko ylläpitokustannukset miten kustannukset ja tuotot johdetaan hallitusti? 08.02.2012 Jyrki Merjamaa, Head of Asset Management Aberdeen Asset

Lisätiedot

WITNESS SUPPORT THE FINNISH EXPERIENCE

WITNESS SUPPORT THE FINNISH EXPERIENCE WITNESS SUPPORT THE FINNISH EXPERIENCE T i i n a R a n t a n e n R e g i o n a l M a n a g e r, V i c t i m S u p p o r t F i n l a n d 17.6.2013 1 VS FINLAND S SERVICES Help line (nation wide) Mon - Tue

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Digitalisoituminen, verkottuminen ja koulutuksen tulevaisuus. Teemu Leinonen teemu.leinonen@taik.fi Medialaboratorio Taideteollinen korkeakoulu

Digitalisoituminen, verkottuminen ja koulutuksen tulevaisuus. Teemu Leinonen teemu.leinonen@taik.fi Medialaboratorio Taideteollinen korkeakoulu Digitalisoituminen, verkottuminen ja koulutuksen tulevaisuus Teemu Leinonen teemu.leinonen@taik.fi Medialaboratorio Taideteollinen korkeakoulu The future is already here - it is just unevenly distributed.

Lisätiedot

ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin. Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana

ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin. Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana Taustaa KAO mukana FINECVET-hankeessa, jossa pilotoimme ECVETiä

Lisätiedot

ETELÄESPLANADI 2 00130 HELSINKI

ETELÄESPLANADI 2 00130 HELSINKI 00130 HELSINKI MODERNIA TOIMISTOTILAA Noin VUOKRATAAN Ainutlaatuinen tilaisuus vuokrata huipputason Helsingin näköalapaikalta Toimi pian! Lisätietoja KALLE JASKARA Myyntijohtaja +358 50 324 0404 kalle.jaskara@tkoy.fi

Lisätiedot

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto Serve Research Brunch 24.10.2013 Esityksen sisältö ATLAS-hanke lyhyesti ATLAS-kartan kehittäminen:

Lisätiedot

ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa. Aloitustapaaminen 11.4.2016. Osa II: Projekti- ja tiimityö

ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa. Aloitustapaaminen 11.4.2016. Osa II: Projekti- ja tiimityö ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa Aloitustapaaminen 11.4.2016 Osa II: Projekti- ja tiimityö Sisältö Projektityö Mitä on projektityö? Projektityön tekeminen: ositus, aikatauluhallinta, päätöksenteon

Lisätiedot

Data Quality Master Data Management

Data Quality Master Data Management Data Quality Master Data Management TDWI Finland, 28.1.2011 Johdanto: Petri Hakanen Agenda 08.30-09.00 Coffee 09.00-09.30 Welcome by IBM! Introduction by TDWI 09.30-10.30 Dario Bezzina: The Data Quality

Lisätiedot

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers Heikki Laaksamo TIEKE Finnish Information Society Development Centre (TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry) TIEKE is a neutral,

Lisätiedot

Alueellinen yhteistoiminta

Alueellinen yhteistoiminta Alueellinen yhteistoiminta Kokemuksia alueellisesta toiminnasta Tavoitteet ja hyödyt Perusterveydenhuollon yksikön näkökulmasta Matti Rekiaro Ylilääkäri Perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen yksikkö

Lisätiedot

Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi - PalveluPulssi 11.3.2016. Peter Michelsson Wallstreet Asset Management Oy

Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi - PalveluPulssi 11.3.2016. Peter Michelsson Wallstreet Asset Management Oy Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi - PalveluPulssi 11.3.2016 Peter Michelsson Wallstreet Asset Management Oy Wallstreet lyhyesti Perustettu vuonna 2006, SiPa toimilupa myönnetty 3/2014 Täysin kotimainen,

Lisätiedot

Taloudelliset väärinkäytökset: kansainvälinen uhka liiketoiminnalle Whistleblowing

Taloudelliset väärinkäytökset: kansainvälinen uhka liiketoiminnalle Whistleblowing www.pwc.fi/forensics Taloudelliset väärinkäytökset: kansainvälinen uhka liiketoiminnalle Whistleblowing Agenda 1. Whistleblowing tutkimuksen valossa 2. Lainsäädännön asettamat vaatimukset 3. Whistleblowing-järjestelmän

Lisätiedot

Sosiaalisen median liiketoimintamallit ja käyttöön oton suunnitelma 9/23/2012

Sosiaalisen median liiketoimintamallit ja käyttöön oton suunnitelma 9/23/2012 Sosiaalisen median liiketoimintamallit ja käyttöön oton suunnitelma 9/23/2012 Liiketoimintamalli: taustaa (R. Jaikumar ja Barettan autotehdas) Tuottavuuden jatkuva parantaminen on mahdollista vain toteuttamalla

Lisätiedot

Jyrki Kontio, Ph.D. 11.3.2010

Jyrki Kontio, Ph.D. 11.3.2010 Jyrki Kontio, Ph.D. Principal Consultant, R & D-Ware Oy Risk mgmt consulting and training Software engineering consulting Technical due diligence Process management and improvement Board member at QPR

Lisätiedot

Basic Flute Technique

Basic Flute Technique Herbert Lindholm Basic Flute Technique Peruskuviot huilulle op. 26 Helin & Sons, Helsinki Basic Flute Technique Foreword This book has the same goal as a teacher should have; to make himself unnecessary.

Lisätiedot

Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen

Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen Hanketyöpaja LLP-ohjelman keskitettyjä hankkeita (Leonardo & Poikittaisohjelma) valmisteleville11.11.2011 Työsuunnitelma Vastaa kysymykseen mitä projektissa

Lisätiedot

Miten koulut voivat? Peruskoulujen eriytyminen ja tuki Helsingin metropolialueella

Miten koulut voivat? Peruskoulujen eriytyminen ja tuki Helsingin metropolialueella Miten koulut voivat? Peruskoulujen eriytyminen ja tuki Helsingin metropolialueella 26.4.2012 1 "There is often a property bubble around catchment areas. If a school makes a house more saleable or desirable,

Lisätiedot

A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks

A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks Salla Sipari, PhD, Principal Lecturer Helena Launiainen, M.Ed, Manager Helsinki Metropolia

Lisätiedot

Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa. Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio

Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa. Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio Päättääkö opettaja ohjelmasta? Vai voisivatko opiskelijat itse suunnitella

Lisätiedot

www.pwc.fi PwC:n nimikkeistökartoitus

www.pwc.fi PwC:n nimikkeistökartoitus www.pwc.fi :n nimikkeistökartoitus Tullinimikkeellä on merkitystä Luokittelulla tarkoitetaan prosessia, jossa maahantuodulle tavaralle tai vientitavaralle päätetään oikea tullinimike. Tullinimikkeellä

Lisätiedot

Rekisteröiminen - FAQ

Rekisteröiminen - FAQ Rekisteröiminen - FAQ Miten Akun/laturin rekisteröiminen tehdään Akun/laturin rekisteröiminen tapahtuu samalla tavalla kuin nykyinen takuurekisteröityminen koneille. Nykyistä tietokantaa on muokattu niin,

Lisätiedot

Korkeakoulujen tietohallinto ja tutkimus: kumpi ohjaa kumpaa?

Korkeakoulujen tietohallinto ja tutkimus: kumpi ohjaa kumpaa? Korkeakoulujen tietohallinto ja tutkimus: kumpi ohjaa kumpaa? Kerro meille datastasi työpaja 10.4.2013 Antti Auer Tietohallintopäällikkö Jyväskylän yliopisto Strateginen kehittäminen Johtamista, tutkimushallintoa

Lisätiedot

Yksilön ja yhteisön etu vastakkain? Prof. Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Kliininen laitos, Turun yliopisto

Yksilön ja yhteisön etu vastakkain? Prof. Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Kliininen laitos, Turun yliopisto Yksilön ja yhteisön etu vastakkain? Prof. Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Kliininen laitos, Turun yliopisto EETTINEN LÄHTÖKOHTA HELSINGIN JULISTUS (Artikla 8): Vaikka lääketieteellisen tutkimuksen

Lisätiedot

Virheiden vaikutus konekäännöksen laatuun

Virheiden vaikutus konekäännöksen laatuun Virheiden vaikutus konekäännöksen laatuun Langnet-seminaari Joensuu 26.11.2010 Maarit Koponen Helsingin yliopisto, Nykykielten laitos maarit.koponen@helsinki.fi Millaista on konekäännöksen laatu? The Commission

Lisätiedot

Lukio.fi. Laura Simik Pääsihteeri Suomen Lukiolaisten Liitto

Lukio.fi. Laura Simik Pääsihteeri Suomen Lukiolaisten Liitto Lukio.fi Laura Simik Pääsihteeri Suomen Lukiolaisten Liitto Liikkeelle lähtö Ajatus1 Tavaa o n g e l m a Lukio.fi = commodore64 Sivusto yhtä aikansa elänyt ja viihdyttävä kuin otsapermis tai NKOTB Julkaisujärjestelmä

Lisätiedot

Integration of Finnish web services in WebLicht Presentation in Freudenstadt 2010-10-16 by Jussi Piitulainen

Integration of Finnish web services in WebLicht Presentation in Freudenstadt 2010-10-16 by Jussi Piitulainen Integration of Finnish web services in WebLicht Presentation in Freudenstadt 2010-10-16 by Jussi Piitulainen Who we are FIN-CLARIN University of Helsinki The Language Bank of Finland CSC - The Center for

Lisätiedot

Windows Phone 7.5 erilainen ja fiksu älypuhelin. Vesa-Matti Paananen Liiketoimintajohtaja, Windows Phone Microsoft Oy vesku@microsoft.

Windows Phone 7.5 erilainen ja fiksu älypuhelin. Vesa-Matti Paananen Liiketoimintajohtaja, Windows Phone Microsoft Oy vesku@microsoft. Windows Phone 7.5 erilainen ja fiksu älypuhelin Vesa-Matti Paananen Liiketoimintajohtaja, Windows Phone Microsoft Oy vesku@microsoft.com Agenda 29.11.2011 Microsoftin strategia pähkinän kuoressa Kuluttajat

Lisätiedot

S-55.1100 SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

S-55.1100 SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA S-55.00 SÄHKÖKNKKA A KONKKA. välikoe 2..2008. Saat vastata vain neljään tehtävään!. aske jännite U. = 4 Ω, 2 = Ω, = Ω, = 2, 2 =, = A, 2 = U 2 2 2 2. ännitelähde tuottaa hetkestä t = t < 0 alkaen kaksiportaisen

Lisätiedot

Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat

Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat Esityksen sisältö: 1. EU:n energiapolitiikka on se, joka ei toimi 2. Mihin perustuu väite, etteivät

Lisätiedot

LUONNOS RT 80260 EN AGREEMENT ON BUILDING WORKS 1 THE PARTIES. May 1998 1 (10)

LUONNOS RT 80260 EN AGREEMENT ON BUILDING WORKS 1 THE PARTIES. May 1998 1 (10) RT 80260 EN May 1998 1 (10) AGREEMENT ON BUILDING WORKS This agreement template is based on the General Terms and Conditions of Building Contracts YSE 1998 RT 16-10660, LVI 03-10277, Ratu 417-7, KH X4-00241.

Lisätiedot

Arkkitehtuuritietoisku. eli mitä aina olet halunnut tietää arkkitehtuureista, muttet ole uskaltanut kysyä

Arkkitehtuuritietoisku. eli mitä aina olet halunnut tietää arkkitehtuureista, muttet ole uskaltanut kysyä Arkkitehtuuritietoisku eli mitä aina olet halunnut tietää arkkitehtuureista, muttet ole uskaltanut kysyä Esikysymys Kuinka moni aikoo suunnitella projektityönsä arkkitehtuurin? Onko tämä arkkitehtuuria?

Lisätiedot

The role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges

The role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges The role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges Lappeenranta, 5th September 2014 Contents of the presentation 1. SEPRA what is it and why does it exist? 2. Experiences

Lisätiedot

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Anne Mari Juppo, Nina Katajavuori University of Helsinki Faculty of Pharmacy 23.7.2012 1 Background Pedagogic research

Lisätiedot

Transport climate policy choices in the Helsinki Metropolitan Area 2025

Transport climate policy choices in the Helsinki Metropolitan Area 2025 Transport climate policy choices in the Helsinki Metropolitan Area 2025 views of transport officials and politicians Vilja Varho Introduction Experts have doubts about whether sufficiently effective policies

Lisätiedot

Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa:

Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa: Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa: Koulutukseen ja Te-toimiston rooliin liittyviä kysymykset: 1. Olen yli 30-vuotias mutta

Lisätiedot

7. Product-line architectures

7. Product-line architectures 7. Product-line architectures 7.1 Introduction 7.2 Product-line basics 7.3 Layered style for product-lines 7.4 Variability management 7.5 Benefits and problems with product-lines 1 Short history of software

Lisätiedot

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa)

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa) Tutkimuksen laadunvarmistus laitostasolla: Itsearviointi Tutkimuksen laadunvarmistukseen ja laadun arviointiin liittyvä kysely on tarkoitettu vastattavaksi perusyksiköittäin (laitokset, osastot / laboratoriot,

Lisätiedot

TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015

TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 1 TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 Oulun Yliopisto / Tieteen päivät 2015 2 TIETEEN PÄIVÄT Järjestetään Oulussa osana yliopiston avajaisviikon ohjelmaa Tieteen päivät järjestetään saman konseptin mukaisesti

Lisätiedot

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY Yhteiskuntafilosofia - alueet ja päämäärät Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY 1 Yhteiskunnan tutkimuksen ja ajattelun alueet (A) yhteiskuntatiede (political science') (B) yhteiskuntafilosofia

Lisätiedot

Windows Phone. Module Descriptions. Opiframe Oy puh. +358 44 7220800 eero.huusko@opiframe.com. 02600 Espoo

Windows Phone. Module Descriptions. Opiframe Oy puh. +358 44 7220800 eero.huusko@opiframe.com. 02600 Espoo Windows Phone Module Descriptions Mikä on RekryKoulutus? Harvassa ovat ne työnantajat, jotka löytävät juuri heidän alansa hallitsevat ammatti-ihmiset valmiina. Fiksuinta on tunnustaa tosiasiat ja hankkia

Lisätiedot

Koulutusta vai kasvatusta? Seikkailu- ja ryhmätoiminnan mahdollisuudet lasten ja nuorten kasvun tukena

Koulutusta vai kasvatusta? Seikkailu- ja ryhmätoiminnan mahdollisuudet lasten ja nuorten kasvun tukena Koulutusta vai kasvatusta? Seikkailu- ja ryhmätoiminnan mahdollisuudet lasten ja nuorten kasvun tukena SOOL ry ympäristökasvatuksen teemaseminaari 16.10.2015 Rauma Paavo Heinonen Mitä? Missä? Milloin?

Lisätiedot

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Puutekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2009 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Aika Ylivieska

Lisätiedot

Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen

Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen The acquisition of science competencies using ICT real time experiments COMBLAB Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen Project N. 517587-LLP-2011-ES-COMENIUS-CMP This project

Lisätiedot

812336A C++ -kielen perusteet, 21.8.2010

812336A C++ -kielen perusteet, 21.8.2010 812336A C++ -kielen perusteet, 21.8.2010 1. Vastaa lyhyesti seuraaviin kysymyksiin (1p kaikista): a) Mitä tarkoittaa funktion ylikuormittaminen (overloading)? b) Mitä tarkoittaa jäsenfunktion ylimääritys

Lisätiedot

ALOITUSKESKUSTELU / FIRST CONVERSATION

ALOITUSKESKUSTELU / FIRST CONVERSATION ALOITUSKESKUSTELU / FIRST CONVERSATION Lapsen nimi / Name of the child Lapsen ikä / Age of the child yrs months HYVINKÄÄN KAUPUNKI Varhaiskasvatuspalvelut Lapsen päivähoito daycare center / esiopetusyksikkö

Lisätiedot

Sisällysluettelo Table of contents

Sisällysluettelo Table of contents Sisällysluettelo Table of contents OTC:n Moodlen käyttöohje suomeksi... 1 Kirjautuminen Moodleen... 2 Ensimmäinen kirjautuminen Moodleen... 2 Salasanan vaihto... 2 Oma käyttäjäprofiili... 3 Työskentely

Lisätiedot

Valo, Valtakunnallinen liikunta- ja urheiluorganisaatio ry

Valo, Valtakunnallinen liikunta- ja urheiluorganisaatio ry www.pwc.com Valo, Valtakunnallinen liikunta- ja urheiluorganisaatio ry Urheilujuridiikan päivä Juha Laitinen Yleishyödyllinen yhteisö (TVL 22 ) 1) Toimii yksinomaan ja välittömästi yleiseksi hyväksi -

Lisätiedot

Lakimies PDF. ==>Download: Lakimies PDF ebook

Lakimies PDF. ==>Download: Lakimies PDF ebook Lakimies PDF ==>Download: Lakimies PDF ebook Lakimies PDF - Are you searching for Lakimies Books? Now, you will be happy that at this time Lakimies PDF is available at our online library. With our complete

Lisätiedot

EXPERT SURVEY OF THE NEWS MEDIA

EXPERT SURVEY OF THE NEWS MEDIA EXPERT SURVEY OF THE NEWS MEDIA THE SHORENSTEIN CENTER ON THE PRESS, POLITICS & PUBLIC POLICY JOHN F. KENNEDY SCHOOL OF GOVERNMENT, HARVARD UNIVERSITY, CAMBRIDGE, MA 0238 PIPPA_NORRIS@HARVARD.EDU. FAX:

Lisätiedot

Rakennettu ympäristö. Kiinteistötalous TkT Juhana Hiironen

Rakennettu ympäristö. Kiinteistötalous TkT Juhana Hiironen Rakennettu ympäristö Kiinteistötalous TkT Juhana Hiironen Kiinteistö on oikeuksien, rajoitusten ja velvollisuuksien muodostama alueellisesti rajattu kokonaisuus Reaalitalouden yksikkö Maankäytön yksikkö

Lisätiedot

Ohjelmointikielet ja -paradigmat 5op. Markus Norrena

Ohjelmointikielet ja -paradigmat 5op. Markus Norrena Ohjelmointikielet ja -paradigmat 5op Markus Norrena Kotitehtävä 6, toteuttakaa alla olevan luokka ja attribuutit (muuttujat) Kotitehtävä 6, toteuttakaa alla olevan luokka ja attribuutit (muuttujat) Huom!

Lisätiedot

lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet

lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet Saattohoidon opetus lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet Leila Niemi-Murola dosentti, kliininen opettaja Anestesiologian ja tehohoidon klinikka HY/HYKS Esityksen sisältö Työelämässä olevat,

Lisätiedot

www.pwc.com Taloushallinto kehittyvässä liiketoiminnassa maaliskuu 2013

www.pwc.com Taloushallinto kehittyvässä liiketoiminnassa maaliskuu 2013 www.pwc.com Taloushallinto kehittyvässä liiketoiminnassa Agenda Taloushallinto osana yritystoimintaa Taloushallinnon organisointi Kirjanpidon/tilinpäätöksen haasteeet kehittyvässä liiketoiminnassa Sivu2

Lisätiedot

Lab SBS3.FARM_Hyper-V - Navigating a SharePoint site

Lab SBS3.FARM_Hyper-V - Navigating a SharePoint site Lab SBS3.FARM_Hyper-V - Navigating a SharePoint site Note! Before starting download and install a fresh version of OfficeProfessionalPlus_x64_en-us. The instructions are in the beginning of the exercise.

Lisätiedot

Equality of treatment Public Services

Equality of treatment Public Services Equality of treatment Public Services Providing high-quality Public Services in Europe based on the values of Protocol 26 (TFEU), Warsaw 12.10.2012 Kristian Siikavirta, Doctor of Law 18.10.2012 1 University

Lisätiedot

EARLY LEARNING PLAN / ENGLANTI VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

EARLY LEARNING PLAN / ENGLANTI VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA EARLY LEARNING PLAN / ENGLANTI VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Dear Family, Home and the family are the most important growth environment and community for the child. Alongside with home,

Lisätiedot

Eläinsuhteen murros ja eläinten hyvinvointikysymykset

Eläinsuhteen murros ja eläinten hyvinvointikysymykset Eläinsuhteen murros ja eläinten hyvinvointikysymykset Birgitta Wahlberg VTT, yliopisto-opettaja (sij.) Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta-ala/ Oikeustieteellinen laitos Åbo Akademi sposti: birgitta.wahlberg@abo.fi

Lisätiedot

Yksityisyyden suoja sosiaalihuollossa

Yksityisyyden suoja sosiaalihuollossa Sirpa Posio Yksityisyyden suoja sosiaalihuollossa Yliopistollinen väitöskirja, joka Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan suostumuksella esitetään julkisesti tarkastettavaksi Calonian luentosalissa

Lisätiedot

Sisällys. Esipuhe toiseen uudistettuun laitokseen... KESKEISET LYHENTEET... xxiii

Sisällys. Esipuhe toiseen uudistettuun laitokseen... KESKEISET LYHENTEET... xxiii vii Esipuhe toiseen uudistettuun laitokseen... LÄHTEET... xiii xv KESKEISET LYHENTEET... xxiii I JOHDANTO... 1 1. Teoksen painopistealueista ja keskeisistä näkökulmista... 1 2. Keskeisiä käsitteitä...

Lisätiedot

Perusoikeudet, spämmi ja tietoyhteiskuntapolitiikka. Mikko Välimäki 30.3.2004

Perusoikeudet, spämmi ja tietoyhteiskuntapolitiikka. Mikko Välimäki 30.3.2004 Perusoikeudet, spämmi ja tietoyhteiskuntapolitiikka Mikko Välimäki 30.3.2004 Yhteenvetoa edellisistä Tekijänoikeus, patentit ja tekniset suojakeinot tekevät informaatiotuotteista ja ohjelmistoista omaisuutta

Lisätiedot

Johdatus oikeusteoriaan ja oikeushistoriaan. Oikeustieteiden laitos, UEF Toomas Kotkas

Johdatus oikeusteoriaan ja oikeushistoriaan. Oikeustieteiden laitos, UEF Toomas Kotkas Johdatus oikeusteoriaan ja oikeushistoriaan Oikeustieteiden laitos, UEF Toomas Kotkas Oikeusjärjestys ja oikeudelliset käytännöt Kaarlo Tuori (2003) I osa: Oikeuden tasot Oikeuspositivismi Spontaani oikeuspositivismi

Lisätiedot

Competitiveness with user and customer experience

Competitiveness with user and customer experience Competitiveness with user and customer experience MPD Workshop 10.6.2015 Results of the group works Eija Kaasinen VTT Technical Research Centre of Finland Group work In pairs: Discuss the ideas you have

Lisätiedot

Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä

Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä Kaisa Raitio Yhteiskuntapolitiikan laitos Joensuun yliopisto Monitieteisen ympäristötutkimuksen metodit 12.-13.10.2006 SYKE Esityksen

Lisätiedot

Immanuel Kant (1724 1804) Immanuel Kantin moraalifilosofia: yleistettävissä olevien periaatteiden mukainen elämä

Immanuel Kant (1724 1804) Immanuel Kantin moraalifilosofia: yleistettävissä olevien periaatteiden mukainen elämä Immanuel Kant (1724 1804) Immanuel Kantin moraalifilosofia: yleistettävissä olevien periaatteiden mukainen elämä Kant Kategorinen imperatiivi Muotoilu 1: Konsistenttius Act only according to that maxim

Lisätiedot

Viestintään tarvitaan tiedon jakamista tietotyöläisten kesken. 26.10.2006 Ville Hurnonen

Viestintään tarvitaan tiedon jakamista tietotyöläisten kesken. 26.10.2006 Ville Hurnonen Viestintään tarvitaan tiedon jakamista tietotyöläisten kesken 26.10.2006 Ville Hurnonen Enfo Enfo on sopivan kokoinen kumppani Enfo on uusi, riittävän kokoinen palvelutalo Enfo on suomalainen toimija Enfo

Lisätiedot

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ FSD2605 CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN ELÄMÄNHALLINTA 2008-2010 FSD2605 WELL-BEING OF ADULTS WITH CEREBRAL PALSY 2008-2010 Tämä dokumentti on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua

Lisätiedot

LYTH-CONS CONSISTENCY TRANSMITTER

LYTH-CONS CONSISTENCY TRANSMITTER LYTH-CONS CONSISTENCY TRANSMITTER LYTH-INSTRUMENT OY has generate new consistency transmitter with blade-system to meet high technical requirements in Pulp&Paper industries. Insurmountable advantages are

Lisätiedot

Suomalainen koulutusosaaminen vientituotteena

Suomalainen koulutusosaaminen vientituotteena Suomalainen koulutusosaaminen vientituotteena Case Saudi Arabia EduCluster Finland Ltd. Anna Korpi, Manager, Client Relations AIPA-päivät Kouvolassa 11.6.2013 11.6.2013 EduCluster Finland Ltd Contents

Lisätiedot

Kilpailuja sopimus. Antti Aine

Kilpailuja sopimus. Antti Aine Antti Aine Kilpailuja sopimus Yliopistollinen väitöskirja, joka Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan suostumuksella esitetään julkisesti tarkastettavaksi Calonian luentosalissa 1, lauantaina

Lisätiedot

Johdatus tutkimustyöhön -luento: Kirjallisuuskatsaus. Arto Lanamäki, 2015 arto.lanamaki@oulu.fi

Johdatus tutkimustyöhön -luento: Kirjallisuuskatsaus. Arto Lanamäki, 2015 arto.lanamaki@oulu.fi + Johdatus tutkimustyöhön -luento: Kirjallisuuskatsaus Arto Lanamäki, 2015 arto.lanamaki@oulu.fi + Osa 1: Tarina yhdestä pitkästä kirjallisuuskatsausprojektista + Miten tämä artikkeli syntyi? Artikkeli

Lisätiedot

HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism

HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism Final SmPC and PL wording agreed by PhVWP December 2011 SUMMARY OF PRODUCT CHARACTERISTICS New Class Warnings

Lisätiedot

Automaatiojärjestelmän hankinnassa huomioitavat tietoturva-asiat

Automaatiojärjestelmän hankinnassa huomioitavat tietoturva-asiat Automaatiojärjestelmän hankinnassa huomioitavat tietoturva-asiat Teollisuusautomaation tietoturvaseminaari Purchasing Manager, Hydro Lead Buyer, Industrial Control Systems 1 Agenda / esityksen tavoite

Lisätiedot

Katsaus museoiden kokoelmahallintajärjestelmiin

Katsaus museoiden kokoelmahallintajärjestelmiin Katsaus museoiden kokoelmahallintajärjestelmiin Tiedonhallintakeskus Vesa Hongisto 11.2.2009 In his book Smart Selection and Management of Association Computer Systems, Thomas J. Orlowski states: Think

Lisätiedot

Yhteisön sisäisessä kaupassa käytössä olevien hankkijan ilmoitusten tekstit suomeksi ja englanniksi

Yhteisön sisäisessä kaupassa käytössä olevien hankkijan ilmoitusten tekstit suomeksi ja englanniksi Yhteisön sisäisessä kaupassa käytössä olevien hankkijan ilmoitusten tekstit suomeksi ja englanniksi LIITE I Hankkijan ilmoitus tuotteista, joilla on etuuskohteluun oikeuttava alkuperäasema ILMOITUS Hankkijan

Lisätiedot

Helsinki Region Infoshare 2013

Helsinki Region Infoshare 2013 Helsinki Region Infoshare 2013 Apps4Finland 2012 Ville Meloni & Petri Kola Forum Virium Helsinki 1 Suomalainen tietoyhteiskunta 2012? Tietoyhteiskunnan kehittäminen Kansalaiset vaativat avoimuutta Rohkeita

Lisätiedot

4x4cup Rastikuvien tulkinta

4x4cup Rastikuvien tulkinta 4x4cup Rastikuvien tulkinta 4x4cup Control point picture guidelines Päivitetty kauden 2010 sääntöihin Updated for 2010 rules Säännöt rastikuvista Kilpailijoiden tulee kiinnittää erityistä huomiota siihen,

Lisätiedot

You can check above like this: Start->Control Panel->Programs->find if Microsoft Lync or Microsoft Lync Attendeed is listed

You can check above like this: Start->Control Panel->Programs->find if Microsoft Lync or Microsoft Lync Attendeed is listed Online Meeting Guest Online Meeting for Guest Participant Lync Attendee Installation Online kokous vierailevalle osallistujalle Lync Attendee Asennus www.ruukki.com Overview Before you can join to Ruukki

Lisätiedot

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ FSD2387 GERONTOLOGINEN SOSIAALITYÖ: HAASTATTELUAINEISTO 2000 FSD2387 GERONTOLOGICAL SOCIAL WORK: INTERVIEWS 2000 Tämä dokumentti on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua

Lisätiedot

for employers Työvoimaa kuntoutujista ja kaikki voittaa! Projektipäällikkö Kaarina Latostenmaa Satakunnan ammattikorkeakoulu

for employers Työvoimaa kuntoutujista ja kaikki voittaa! Projektipäällikkö Kaarina Latostenmaa Satakunnan ammattikorkeakoulu Työvoimaa kuntoutujista ja kaikki voittaa! Projektipäällikkö Kaarina Latostenmaa Satakunnan ammattikorkeakoulu Employer Counselling www.tyomieli.fi Many models focus on rehabilitees We need to take care

Lisätiedot

Yhteisön sisäisessä kaupassa käytössä olevien hankkijan ilmoitusten tekstit suomeksi ja englanniksi

Yhteisön sisäisessä kaupassa käytössä olevien hankkijan ilmoitusten tekstit suomeksi ja englanniksi 1 (8) Yhteisön sisäisessä kaupassa käytössä olevien hankkijan ilmoitusten tekstit suomeksi ja englanniksi 1) LÄHETYSKOHTAINEN HANKKIJAN ILMOITUS ALKUPERÄTUOTTEILLE (suomenkielinen malli) Hankkijan ilmoitus,

Lisätiedot

League of Finnish-American Societies Scholarship Foundation

League of Finnish-American Societies Scholarship Foundation DO NOT STAPLE APPLICATION FORM League of Finnish-American Societies Scholarship Foundation The Foundation has been supporting Finnish students in their studies in the USA since 1970. Checklist. A complete

Lisätiedot

WELL-BEING (SWB), ECONOMY AND POLITICS A NECESSARY STEP OR ONE BRIDGE TOO FAR?

WELL-BEING (SWB), ECONOMY AND POLITICS A NECESSARY STEP OR ONE BRIDGE TOO FAR? Juho Saari, Professor, Welfare sociology, Director, The University of Eastern Finland, Tieteiden talo, 22.9.2011 WELL-BEING (SWB), ECONOMY AND POLITICS A NECESSARY STEP OR ONE BRIDGE TOO FAR? The pillars

Lisätiedot

Työmarkkinoiden tulevaisuuden näkymät Pohjois-Savossa

Työmarkkinoiden tulevaisuuden näkymät Pohjois-Savossa Työmarkkinoiden tulevaisuuden näkymät Pohjois-Savossa Yhdessä tekemällä kaikkien työpanos käyttöön seminaari Pohjois-Savon ELY-keskus, Juha Kaipiainen, strategiapäällikkö, vs. yksikön päällikkö 22.2.2011

Lisätiedot

ICES: 110 vuotta tiedettä ja merentutkimusta: Mitä ja miksi? Dr. Kai Myrberg ICES Delegaatti Helsinki 18.03.2014

ICES: 110 vuotta tiedettä ja merentutkimusta: Mitä ja miksi? Dr. Kai Myrberg ICES Delegaatti Helsinki 18.03.2014 ICES: 110 vuotta tiedettä ja merentutkimusta: Mitä ja miksi? Dr. Kai Myrberg ICES Delegaatti Helsinki 18.03.2014 Mikä ihmeen ICES? Mikä on ICES? (International Council for the Exploration of the Sea) (Kansainvälinen

Lisätiedot

Vuosi 2006. Jukka Rinnevaara Toimitusjohtaja

Vuosi 2006. Jukka Rinnevaara Toimitusjohtaja Vuosi 2006 Jukka Rinnevaara Toimitusjohtaja 1 Disclaimer This presentation is confidential and is intended solely for the use of the recipients of the presentation in connection with their consideration

Lisätiedot

Enhancing our Heritage Toolkit. Työkalupakki

Enhancing our Heritage Toolkit. Työkalupakki Enhancing our Heritage Toolkit Työkalupakki Hoito- ja käyttösuunnitelmien i vaikuttavuuden arviointia i EoH yleistä Arviointivälineitä i i i äja prosesseja kehitetty khi kohdevastaavien kanssa (alunperin

Lisätiedot

LX 70. Ominaisuuksien mittaustulokset 1-kerroksinen 2-kerroksinen. Fyysiset ominaisuudet, nimellisarvot. Kalvon ominaisuudet

LX 70. Ominaisuuksien mittaustulokset 1-kerroksinen 2-kerroksinen. Fyysiset ominaisuudet, nimellisarvot. Kalvon ominaisuudet LX 70 % Läpäisy 36 32 % Absorptio 30 40 % Heijastus 34 28 % Läpäisy 72 65 % Heijastus ulkopuoli 9 16 % Heijastus sisäpuoli 9 13 Emissiivisyys.77.77 Auringonsuojakerroin.54.58 Auringonsäteilyn lämmönsiirtokerroin.47.50

Lisätiedot

Uni ja lepo töissä sallittua vai kiellettyä?

Uni ja lepo töissä sallittua vai kiellettyä? Uni ja lepo töissä sallittua vai kiellettyä? 21.8.2014 Professori, KTT, Anu Valtonen Lapin yliopisto, Yhteiskuntatieteiden tiedekunta Tausta Tutkimusprojekti New Sleep Order Mitä on tapahtumassa unen ja

Lisätiedot

Osavuosikatsaus Q2 2008. JUKKA RINNEVAARA Toimitusjohtaja

Osavuosikatsaus Q2 2008. JUKKA RINNEVAARA Toimitusjohtaja Osavuosikatsaus Q2 2008 JUKKA RINNEVAARA Toimitusjohtaja Disclaimer This presentation is confidential and is intended solely for the use of the recipients of the presentation in connection with their consideration

Lisätiedot

Security server v6 installation requirements

Security server v6 installation requirements CSC Security server v6 installation requirements Security server version 6.4-0-201505291153 Pekka Muhonen 8/12/2015 Date Version Description 18.12.2014 0.1 Initial version 10.02.2015 0.2 Major changes

Lisätiedot

Land-Use Model for the Helsinki Metropolitan Area

Land-Use Model for the Helsinki Metropolitan Area Land-Use Model for the Helsinki Metropolitan Area Paavo Moilanen Introduction & Background Metropolitan Area Council asked 2005: What is good land use for the transport systems plan? At first a literature

Lisätiedot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Totuudesta väitellään Perinteinen käsitys Tutkimuksella tavoitellaan a. On kuitenkin erilaisia käsityksiä. Klassinen tiedon määritelmä esitetään Platonin

Lisätiedot

3 Määritelmät. 22) ihmiskaupalla rikoslain (39/1889) 25 luvun 3 ja 3 a :ssä tarkoitettua ihmiskauppaa ja törkeää ihmiskauppaa;

3 Määritelmät. 22) ihmiskaupalla rikoslain (39/1889) 25 luvun 3 ja 3 a :ssä tarkoitettua ihmiskauppaa ja törkeää ihmiskauppaa; Tässä laissa tarkoitetaan: 3 Määritelmät 21) rajatarkastusviranomaisella rajavartiolaitosta ja muuta viranomaista, jolla on oikeus rajavartiolaissa (578/2005) tarkoitetun rajatarkastuksen tekemiseen; 22)

Lisätiedot

BDD (behavior-driven development) suunnittelumenetelmän käyttö open source projektissa, case: SpecFlow/.NET.

BDD (behavior-driven development) suunnittelumenetelmän käyttö open source projektissa, case: SpecFlow/.NET. BDD (behavior-driven development) suunnittelumenetelmän käyttö open source projektissa, case: SpecFlow/.NET. Pekka Ollikainen Open Source Microsoft CodePlex bio Verkkosivustovastaava Suomen Sarjakuvaseura

Lisätiedot

Oikeustapauksia verkossa

Oikeustapauksia verkossa Oikeustapauksia verkossa Tietoasiantuntijat Mirja Pakarinen ja Marja Autio Eduskunnan kirjasto 10.3.2015 Koulutuksen sisältö Oikeustapaukset oikeuslähteenä Kansalliset tuomioistumet Kuinka löydän näiden

Lisätiedot

Pahin tietoturvauhka istuu vieressäsi Tietoturvatietoisuuden kehittämisestä vauhtia tietoriskien hallintaan

Pahin tietoturvauhka istuu vieressäsi Tietoturvatietoisuuden kehittämisestä vauhtia tietoriskien hallintaan Pahin tietoturvauhka istuu vieressäsi Tietoturvatietoisuuden kehittämisestä vauhtia tietoriskien hallintaan Hannu Kasanen, Deloitte & Touche Oy Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin tietoturvaseminaari

Lisätiedot