Euroopan yhteinen turvapaikkajärjestelmä

Transkriptio

1 Euroopan yhteinen turvapaikkajärjestelmä Sisäasiat

2 Europe Direct -palvelu auttaa sinua löytämään vastaukset EU:hun liittyviin kysymyksiisi. Yhteinen maksuton palvelunumero (*): (*) Saat pyytämäsi tiedot maksutta. Myös useimmat puhelut ovat maksuttomia, joskin jotkin operaattorit, puhelinkioskit tai hotellit voivat periä puheluista maksun. Suuri määrä muuta tietoa Euroopan unionista on käytettävissä internetissä Europa-palvelimen kautta ( Luettelointitiedot ovat teoksen lopussa. Luxemburg: Euroopan unionin julkaisutoimisto, 2014 ISBN doi: /6679 Euroopan unioni, 2014 Tekstin jäljentäminen on sallittua, kunhan lähde mainitaan. Printed in Belgium PAINETTU KLOORIVALKAISEMATTOMALLE PAPERILLE (ECF)

3 Euroopan yhteinen turvapaikkajärjestelmä Turvapaikka-asiat ja EU Turvapaikkamenettelyjä koskeva direktiivi Tarkistettu vastaanotto-olosuhteita koskeva direktiivi Aseman määrittelyä koskeva direktiivi Dublin-asetus Eurodac-asetus Suojelun ja solidaarisuuden alue heikoimmassa asemassa oleville Euroopan yhteinen turvapaikkajärjestelmä on ollut tärkeimpiä prioriteettejani koko toimikaudellani, ja olen ollut mukana sitä koskevissa neuvotteluissa alusta alkaen. Järjestelmän käyttöönotto on historiallinen saavutus, johon EU:n jäsenvaltiot ja parlamentti ovat pyrkineet vuodesta Euroopan yhteisen turvapaikkajärjestelmän avulla suojelua hakevat henkilöt pääsevät aiempaa paremmin turvapaikkamenettelyn piiriin ja turvapaikkapäätökset ovat oikeudenmukaisempia, nopeampia ja parempia. Sen kautta varmistetaan, ettei vainoa pakenevia henkilöitä palauteta takaisin vaaratilanteeseen ja että turvapaikkaa hakeville ja kansainvälistä suojelua saaville henkilöille taataan asianmukaiset ja ihmisarvoiset olosuhteet EU:ssa. Matka on ollut kuoppainen, eikä kaikki ole vieläkään valmista. Nyt on tehtävä lujasti työtä lainsäädännön panemiseksi täytäntöön ja sen varmistamiseksi, että yhteinen järjestelmä toimii hyvin ja yhdenmukaisesti. Vasta sen jälkeen suojelun ja solidaarisuuden alue ansaitsee nimensä, ja voimme olla saavutuksestamme ylpeitä. Cecilia Malmström, sisäasioista vastaava komissaari 1

4 EUROOPAN YHTEINEN TURVAPAIKKAJÄRJESTELMÄ TURVAPAIKKA myönnetään henkilöille, jotka pakenevat vainoa tai vakavaa vahinkoa. Menettely turvapaikan hakemiseksi on nyt samanlainen kaikkialla EU:ssa (turvapaikkamenettelyjä koskeva direktiivi). Kaikilta hakijoilta otetaan sormenjäljet, jotka lähetetään Eurodacnimiseen järjestelmään (Eurodac-asetus). Näitä tietoja käytetään, kun selvitetään, mikä maa on vastuussa turvapaikkahakemuksen käsittelemisestä (Dublin-asetus). Turvapaikanhakijoille taataan tietyt aineelliset vastaanotto-olosuhteet, esimerkiksi asunto ja ruoka (vastaanotto-olosuhteita koskeva direktiivi). Turvapaikanhakijaa haastattelee käsittelijä, jolla on EU-oikeudellinen koulutus. Hänen apunaan on tulkki. Haastattelun tarkoituksena on määrittää, voiko hakija saada pakolaisaseman tai onko hän henkilö, jolla on mahdollisuus saada toissijaista suojelua (aseman määrittelyä koskeva direktiivi ja turvapaikkamenettelyjä koskeva direktiivi). Turvapaikkaa ei myönnetä ensimmäisessä käsittelyssä, mutta hylkäykseen voi hakea muutosta tuomioistuimessa. Henkilölle on myönnetty pakolaisasema tai toissijainen suojeluasema, joten hän saa tiettyjä oikeuksia, esimerkiksi mahdollisuuden hakea oleskelulupaa tai töitä tai päästä terveydenhoidon piiriin (aseman määrittelyä koskeva direktiivi). Tuomioistuin pitää hylkäyspäätöksen voimassa, ja hakija voidaan palauttaa omaan maahansa tai kauttakulkumaahan. Tuomioistuin kumoaa ensimmäisessä käsittelyssä tehdyn kielteisen päätöksen. 2

5 TURVAPAIKKA-ASIAT JA EU VELVOLLISUUS SUOJELLA Turvapaikka myönnetään henkilöille, jotka pakenevat vainoa tai vakavaa vahinkoa. Turvapaikan saaminen on perusoikeus ja sen myöntäminen on vuonna 1951 tehdyn pakolaisten oikeusasemaa koskevan Geneven yleissopimuksen mukainen kansainvälinen velvoite. EU on alue, jonka rajat ovat avoimet ja jolla liikkuvuus on vapaata. Tarvitsemme siis yhteisen lähestymistavan turvapaikka-asioihin. Turvapaikanhakijoiden virrat eivät ole jatkuvia eivätkä ne jakaudu tasaisesti eri puolille EU:ta. Esimerkiksi vuonna 2001 nykyiset EU-maat (EU-27) vastaanottivat turvapaikkahakemusta, mutta vuonna 2006 vain alle Vuonna 2012 hakemuksia oli yli Turvapaikan hakeminen ei saa olla arpapeliä. EU:n jäsenvaltioilla on yhteinen vastuu ottaa turvapaikanhakijat vastaan ihmisarvoisella tavalla. Niiden on varmistettava, että hakijoita kohdellaan oikeudenmukaisesti ja että heidän tapauksensa tutkitaan yhdenmukaisia normeja noudattaen, jotta tulos on aina samanlainen riippumatta siitä, missä hakemus on tehty. EU ON SUOJELUN ALUE Tarkistetulla vastaanotto-olosuhteita koskevalla direktiivissä varmistetaan, että turvapaikanhakijoiden aineelliset vastaanotto-olosuhteet (esimerkiksi asumisolot) ovat inhimilliset kaikkialla EU:ssa ja että heidän perusoikeuksiaan noudatetaan täysimääräisesti. Siinä myös varmistetaan, että säilöönottoa käytetään vasta viimeisenä keinona. Tarkistetussa aseman määrittelyä koskevassa direktiivissä selkiytetään kansainvälisen suojelun myöntämistä koskevat perusteet, mikä vakauttaa turvapaikkapäätöksiä. Siinä myös parannetaan kansainvälisen suojelun saajien mahdollisuuksia käyttää oikeuksia ja päästä kotouttamistoimien piiriin. Tarkistetulla Dublin-asetuksella lisätään turvapaikanhakijoiden suojaa prosessissa, jossa ratkaistaan turvapaikkahakemuksen käsittelystä vastuussa oleva valtio, ja selvennetään valtioiden välisiä suhteita koskevia sääntöjä. Siinä luodaan järjestelmä, jolla on mahdollista havaita kansallisten turvapaikka- tai vastaanottojärjestelmien ongelmat ja puuttua niiden taustalla oleviin syihin ennen kuin niistä pääsee kehittymään täysimittainen kriisi. Tarkistetun Eurodac-asetuksen ansiosta lainvalvontaviranomaiset voivat käyttää turvapaikanhakijoiden sormenjäljet sisältävää EU:n tietokantaa tiukasti rajoitetuissa tilanteissa ehkäistäkseen, havaitakseen tai tutkiakseen kaikkein vakavimpia rikoksia, kuten murhia ja terrorismia. EU on työskennellyt vuodesta 1999 perustaakseen Euroopan yhteisen turvapaikkajärjestelmän ja parantaakseen nykyistä lainsäädäntöä. EU:n uusista säännöstä on nyt sovittu. Yhteisillä tiukoilla vaatimuksilla ja yhteistyön lisäämisellä varmistetaan, että turvapaikanhakijoita kohdellaan yhdenvertaisesti ja järjestelmä on avoin ja oikeudenmukainen riippumatta siitä, missä turvapaikkahakemus tehdään. Lyhyesti: Tarkistetun turvapaikkamenettelyjä koskevan direktiivin avulla pyritään tekemään aiempaa nopeammin oikeudenmukaisemmat ja paremmat turvapaikkapäätökset. Turvapaikanhakijat, joilla on todettu erityistarpeita, saavat tarvitsemaansa tukea tilanteensa selvittämiseen. Erityisesti ilman huoltajaa olevien alaikäisten ja kidutuksen uhrien suojelu paranee. 3

6 TURVAPAIKKAMENETTELYJÄ KOSKEVA DIREKTIIVI Vainoa pakeneville ja kansainvälistä suojelua hakeville henkilöille on varmistettava yhteiset suojatoimet. Turvapaikanhakijoilla on oltava mahdollisuus oikeudenmukaisiin ja tehokkaisiin turvapaikkamenettelyihin. MIKÄ ON TURVAPAIKKAMENETTELYJÄ KOSKEVA DIREKTIIVI? Turvapaikkamenettelyjä koskevassa direktiivissä ( 1 ) vahvistetaan koko turvapaikanhakemisprosessin säännöt. Siinä kerrotaan esimerkiksi kuinka hakemusta tarkastellaan, mitä apua turvapaikanhakijalle annetaan, miten päätökseen haetaan muutosta ja voiko henkilö muutoksenhaun myötä jäädä alueelle, mitä voidaan tehdä, jos turvapaikanhakija pakenee viranomaisia, ja miten menetellään toistuvien hakemusten suhteen. Aiempi direktiivi oli silloisten jäsenvaltioiden kesken aikaan saatu kompromissi. Sen säännöt olivat usein liian epämääräisiä ja sisälsivät poikkeuksia, joiden avulla jäsenvaltiot saattoivat pitää voimassa omat sääntönsä, vaikka ne olisivat olleet sovittuja perusvaatimuksia heikommat. PÄÄSAAVUTUKSET Uusi turvapaikkamenettelyjä koskeva direktiivi ( 2 ) on paljon edeltäjäänsä tarkempi. Sillä luodaan yhdenmukainen järjestelmä sen varmistamiseksi, että turvapaikkapäätökset tehdään tehokkaammin ja oikeudenmukaisemmin ja että jäsenvaltiot tarkastelevat hakemuksia yhteisten tiukkojen vaatimusten perusteella. Direktiivissä vahvistetaan turvapaikan hakemiselle aiempaa selkeämmät säännöt: esimerkiksi rajalla on oltava erityiset järjestelyt, joiden avulla turvapaikkaa hakevat voivat tehdä hakemuksen nopeasti ja tuloksellisesti. ( 1 ) Neuvoston direktiivi 2005/85/EY, annettu 1 päivänä joulukuuta 2005, pakolaisaseman myöntämistä tai poistamista koskevissa menettelyissä jäsenvaltioissa sovellettavista vähimmäisvaatimuksista. ( 2 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/32/EU, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, kansainvälisen suojelun myöntämistä tai poistamista koskevista yhteisistä menettelyistä (uudelleenlaadittu) (sovelletaan 21. päivästä heinäkuuta 2015). 4 Menettelyt ovat sekä aiempaa nopeampia että tehokkaampia. Tavallisesti turvapaikkamenettely voi kestää enintään kuusi kuukautta. Päätöksen tekijöitä koulutetaan aiempaa paremmin ja hakijat saavat apua aikaisemmassa vaiheessa, jotta tapaus voidaan käsitellä kokonaisuudessaan nopeasti. Näin säästetään varoja, kun turvapaikanhakijat viettävät vähemmän aikaa valtion rahoittamissa vastaanottojärjestelmissä. Samoin kalliit muutoksenhaut vähenevät, kun vääriä päätöksiä tehdään harvemmin. Kaikki esimerkiksi iän, vamman, sairauden, seksuaalisen suuntautumisen tai traumaattisten kokemusten vuoksi erityisapua tarvitsevat henkilöt saavat tarvitsemansa tuen, esimerkiksi tarpeeksi aikaa tilanteensa selvittämiseen. Toimivaltaiset viranomaiset nimeävät ilman huoltajaa oleville lapsille pätevän edustajan. Tapaukset, jotka todennäköisesti eivät ole perusteltuja, käsitellään erityismenettelyissä (nk. rajamenettelyt ja nopeutetut menettelyt). Näiden menettelyjen soveltamiselle on selkeät säännöt, jolloin voidaan välttää niiden käyttö oikeissa ja perustelluissa tapauksissa. Ilman huoltajaa olevat lapset ja kidutusten uhrit saavat erityiskohtelua. Tuomioistuimiin tehtäviä muutoksenhakuja koskevat säännöt ovat paljon aiempaa selkeämmät. EU:n nykyinen lainsäädäntö on epämääräinen eikä kansallisissa järjestelmissä voida aina taata oikeussuojan toteutumista. Tämän vuoksi monet tapaukset päätyvät Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen, mikä on kallista ja luo oikeudellista epävarmuutta. Uusissa säännöissä otetaan perusoikeudet täysin huomioon ja niiden avulla voitaneen vähentää ihmisoikeustuomioistuimen painetta. Myös jäsenvaltioilla on paremmat valmiudet käsitellä vilpillisiä hakemuksia ja erityisesti saman henkilön tekemiä toistuvia hakemuksia. Henkilöllä, joka ei tarvitse suojelua, ei ole enää mahdollisuutta estää maastapoistamistaan tekemällä jatkuvasti uusia hakemuksia.

7 TARKISTETTU VASTAANOTTO- OLOSUHTEITA KOSKEVA DIREKTIIVI Hakemustaan koskevaa päätöstä odottaville turvapaikanhakijoille on tarjottava tietyt välttämättömät asiat, joilla heille taataan kohtuullinen elintaso MIKÄ ON VASTAANOTTO-OLOSUHTEITA KOSKEVA DIREKTIIVI? Vastaanotto-olosuhteita koskevassa direktiivissä ( 1 ) tarkastellaan tilannetta, jossa turvapaikanhakija odottaa hakemuksensa käsittelyä. Sillä varmistetaan, että hakijoilla on asunto, ruokaa ja mahdollisuus terveydenhuoltoon ja työntekoon sekä lääketieteelliseen ja psykologiseen hoitoon. Aiemmin jäsenvaltioiden käytänteet olivat hyvin erilaisia, mikä saattoi johtaa siihen, että turvapaikanhakijoiden aineellisten vastaanotto-olosuhteiden taso oli riittämätön. PÄÄSAAVUTUKSET Uudella direktiivillä ( 2 ) pyritään varmistamaan, että vastaanotto-olosuhteet ovat aiempaa paremmat ja yhdenmukaisemmat kaikkialla unionissa. Ensimmäistä kertaa on otettu käyttöön turvapaikanhakijoiden säilöönottoa koskevat yksityiskohtaiset yhteiset säännöt, joilla varmistetaan perusoikeuksien täysimääräinen noudattaminen. Erityisesti direktiivissä vahvistetaan tärkeitä oikeudellisia takeita kuten mahdollisuus saada ilmaista oikeusapua ja kirjallisia tietoja, kun haetaan muutosta säilöönottomääräykseen, otetaan säilöönottoyksiköissä käyttöön erityisiä vastaanotto-olosuhteita, kuten mahdollisuus ulkoiluun ja yhteydenpitoon lakimiesten, kansalaisjärjestöjen ja perheenjäsenten kanssa. Uudessa direktiivissä myös selkiytetään velvoitetta suorittaa yksilöllinen arviointi haavoittuvassa asemassa olevia henkilöitä koskevien erityisten vastaanottotarpeiden havaitsemiseksi. Siinä kiinnitetään erityistä huomiota ilman huoltajaa oleviin alaikäisiin ja kidutuksen uhreihin ja varmistetaan, että haavoittuvassa asemassa olevat turvapaikanhakijat voivat saada psykologista tukea. Direktiiviin sisältyy myös ilman huoltajaa olevien alaikäisten edustajien pätevyyttä koskevia sääntöjä. Turvapaikanhakijan on saatava mahdollisuus työntekoon 9 kuukauden kuluessa. esitetään tyhjentävä luettelo säilöönottoperusteista, joiden avulla voidaan välttää mielivaltaiset säilöönottokäytänteet ja rajoittaa säilöönottoaika mahdollisimman lyhyeksi, rajoitetaan haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden, erityisesti alaikäisten, säilöönottoa, ( 1 ) Neuvoston direktiivi 2003/9/EY, annettu 27 päivänä tammikuuta 2003, turvapaikanhakijoiden vastaanottoa jäsenvaltioissa koskevista vähimmäisvaatimuksista. ( 2 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/33/EU, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, kansainvälistä suojelua hakevien henkilöiden vastaanottoa jäsenvaltioissa koskevista vaatimuksista (uudelleenlaadittu) (sovelletaan 21. päivästä heinäkuuta 2015). 5

8 ASEMAN MÄÄRITTELYÄ KOSKEVA DIREKTIIVI Ennen kuin hakijalle voidaan myöntää turvapaikkaoikeus, hänet on tunnustettava pakolaiseksi tai henkilöksi, joka voi saada toissijaista suojelua. MIKÄ ON ASEMAN MÄÄRITTELYÄ KOSKEVA DIREKTIIVI? Aseman määrittelyä koskevassa direktiivissä ( 1 ) määritellään perusteet kansainvälisen suojelun myöntämiselle. Siinä säädetään myös suojasta palauttamista vastaan, oleskeluluvista, matkustusasiakirjoista, työhön pääsystä, mahdollisuudesta koulutukseen, sosiaalihuollosta, terveydenhuollosta, majoituksesta ja kotouttamispalveluista. Lisäksi se sisältää lapsia ja haavoittuvassa asemassa olevia henkilöitä koskevia erityissäädöksiä. Aiemmassa direktiivissä vahvistetut vähimmäisnormit olivat jossain määrin epämääräiset, minkä vuoksi kansallisissa turvapaikkalaeissa ja -käytänteissä oli eroja. Henkilön mahdollisuudet saada kansainvälistä suojelua vaihtelivat hyvin paljon sen mukaan, missä jäsenvaltiossa turvapaikkahakemus käsiteltiin. Direktiivissä lähennetään huomattavasti kaikille kansainvälistä suojelua saaville (tunnustetun pakolaisaseman saaneet henkilöt ja henkilöt, jotka voivat saada nk. toissijaista suojelua) annettuja oikeuksia tehdä töitä ja päästä terveydenhuollon piiriin. Siinä myös pidennetään toissijaista suojelua saavien henkilöiden oleskelulupien voimassaoloa. Direktiivillä varmistetaan, että turvapaikkahakemuksia arvioitaessa ja kansainvälisen suojelun sisältöä koskevia sääntöjä sovellettaessa otetaan aiempaa paremmin huomioon lapsen etu ja sukupuoleen liittyvät näkökohdat. Direktiivissä parannetaan kansainvälistä suojelua saavien henkilöiden mahdollisuuksia käyttää oikeuksiaan ja päästä kotouttamistoimien piiriin sekä otetaan aiempaa paremmin huomioon heidän kohtaamansa käytännön ongelmat. PÄÄSAAVUTUKSET Uudella aseman määrittelyä koskevalla direktiivillä ( 2 ) parannetaan päätöksenteon laatua ja varmistetaan, että vainoa, sotia ja kidutusta pakenevia ihmisiä kohdellaan oikeudenmukaisesti ja yhtenevästi. Direktiivissä selkiytetään perusteita, joilla kansainvälinen suojelu myönnetään, ja sen odotetaan johtavan oikeudellisesti pitävämpiin päätöksiin. Tällä parannetaan turvapaikkaprosessin tehokkuutta ja varmistetaan yhdenmukaisuus suhteessa unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntöön. ( 1 ) Neuvoston direktiivi 2004/83/EY, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2004, kolmansien maiden kansalaisten ja kansalaisuudettomien henkilöiden määrittelyä pakolaisiksi tai muuta kansainvälistä suojelua tarvitseviksi henkilöiksi koskevista vähimmäisvaatimuksista sekä myönnetyn suojelun sisällöstä. ( 2 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2011/95/EU, annettu 13 päivänä joulukuuta 2011, vaatimuksista kolmansien maiden kansalaisten ja kansalaisuudettomien henkilöiden määrittelemiseksi kansainvälistä suojelua saaviksi henkilöiksi, pakolaisten ja henkilöiden, jotka voivat saada toissijaista suojelua, yhdenmukaiselle asemalle sekä myönnetyn suojelun sisällölle (uudelleenlaadittu) (sovelletaan 21. päivästä joulukuuta 2013). 6

9 DUBLIN-ASETUS Aivan kaikki EU:n alueella tehdyt turvapaikkahakemukset on tutkittava. Kunkin EU-maan on kyettävä määrittelemään, koska ne ovat vastuussa hakemuksen käsittelystä. MIKÄ ON DUBLIN-ASETUS? Dublin-asetuksen ( 1 ) perusperiaate on, että päävastuussa turvapaikkahakemuksen käsittelystä on se jäsenvaltio, jolla on ollut suurin rooli hakijan maahantulossa tai oleskelussa EU:n alueella. Vastuun määrittelyssä huomionarvoisia seikkoja (tärkeysjärjestyksessä) ovat perhesyyt, hiljattain saatu viisumi tai oleskelulupa jäsenvaltiossa ja se, onko hakija saapunut EU:hun laittomasti vai laillisesti. Kokemukset entisestä järjestelmästä ovat kuitenkin osoittaneet, että tilanteet, joissa tietyn jäsenvaltion vastaanottokapasiteettiin ja turvapaikkajärjestelmiin kohdistuu erityisiä paineita, on hoidettava paremmin. PÄÄSAAVUTUKSET Uusi Dublin-asetus ( 2 ) sisältää vakaat menettelyt turvapaikanhakijoiden suojelemiseksi. Sillä tehostetaan järjestelmää seuraavasti: Otetaan käyttöön varhaisvaroitus-, valmius- ja hallinnointimenettely, jonka tarkoituksena on puuttua kansallisten turvapaikkajärjestelmien perimmäisiin toimivuusongelmiin tai erityisistä paineista johtuviin vaikeuksiin. Siirtopäätöksen täytäntöönpanoa on mahdollista lykätä muutoksenhaun käsittelyn ajaksi ja asianomaiseen jäsenvaltioon on mahdollista jäädä, kunnes tuomioistuin on käsitellyt siirron lykkäämisen muutoksenhaun tulosta odotettaessa. Oikeusapua on annettava ilmaiseksi sitä pyydettäessä. Pakenemisriski voi olla säilöönoton ainoa peruste ja säilöönoton kestoa rajoitetaan tiukasti. Tietyissä tapauksissa Dublin-menettelyä on mahdollista soveltaa turvapaikanhakijoihin, jotka voitaisiin joissakin tapauksissa katsoa laittomiksi muuttajiksi ja jotka olisi palauttamisdirektiivin mukaan palautettava; tällöin näiden henkilöiden suoja on vahvempi kuin palauttamisdirektiivin nojalla. Siirtopäätökseen on aina saatava oikeus hakea muutosta. Jäsenvaltioiden välisiin menettelyihin on saatu oikeudellista selkeyttä, esimerkiksi määräajat ovat aiempaa kattavampia ja selkeämpiä. Koko Dublin-menettely voi kestää enintään 11 kuukautta henkilön vastaanoton ja 9 kuukautta takaisinoton osalta (paitsi pakenemis- tai vangitsemistapauksissa). Hakijoita suojataan useilla toimilla, joita ovat esimerkiksi henkilökohtainen puhuttelu ja alaikäisiä koskevat takeet (myös yksityiskohtainen kuvaus tekijöistä, jotka muodostavat lapsen edun arvioinnin perustan), ja mahdollisuuksia yhdistää perheet on parannettu. ( 1 ) Neuvoston asetus (EY) N:o 343/2003, annettu 18 päivänä helmikuuta 2003, niiden perusteiden ja menettelyjen vahvistamisesta, joiden mukaisesti määritetään kolmannen maan kansalaisen johonkin jäsenvaltioon jättämän turvapaikkahakemuksen käsittelystä vastuussa oleva jäsenvaltio. ( 2 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 604/2013, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, kolmannen maan kansalaisen tai kansalaisuudettoman henkilön johonkin jäsenvaltioon jättämän kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion määrittämisperusteiden ja -menettelyjen vahvistamisesta (uudelleenlaadittu) (sovelletaan 1. päivästä tammikuuta 2014). 7

10 EURODAC-ASETUS Eurodacin ansiosta on sormenjälkitietoja vertailemalla helpompi määritellä, kenen vastuulla on käsitellä turvapaikkahakemus. MIKÄ ON EURODAC? Eurodac-asetuksessa ( 1 ) perustetaan EU:n sormenjälkitietokanta. Kun henkilö hakee turvapaikkaa, hänen sormenjälkensä lähetetään Eurodacin keskusjärjestelmään riippumatta siitä, missä EU-maassa hän on. Eurodac-järjestelmä on ollut toiminnassa vuodesta 2003 ja on osoittautunut hyvin toimivaksi. Sitä oli kuitenkin ajantasaistettava jonkin verran, erityisesti jotta voitiin vähentää eräiden jäsenvaltioiden tiedonsiirrossa esiintyneitä viiveitä, puuttua tietosuojaa koskeviin huoliin ja torjua osaltaan myös terrorismia ja vakavia rikoksia. PÄÄSAAVUTUKSET Uudella asetuksella ( 2 ) parannetaan Eurodacin toimintaa. Siinä asetetaan sormenjälkitietojen lähettämiselle uudet määräajat ja vähennetään aikaa, joka kuluu sormenjälkien ottamisen ja niiden Eurodacin keskusyksikköön lähettämisen välillä. Sillä myös varmistetaan täysi yhdenmukaisuus tuoreimman turvapaikkalainsäädännön kanssa ja selkiytetään tietosuojavaatimuksia. Tähän asti Eurodac-tietokantaa on voitu käyttää ainoastaan turvapaikkatarkoituksiin. Uuden asetuksen ansiosta kansalliset poliisivoimat ja Europol voivat vertailla rikostutkintaan liittyviä sormenjälkiä Eurodacissa oleviin sormenjälkiin. Tämä tapahtuu hyvin valvotuissa oloissa ja ainoastaan terrorismin ja muiden vakavien rikosten torjumiseksi, havaitsemiseksi ja tutkimiseksi. Erityisiin suojakeinoihin kuuluu vaatimus tarkastaa ensin kaikki saatavilla olevat rikosrekisteritietokannat ja rajoittaa haut vain vakavimpiin rikoksiin kuten murhiin ja terrorismiin. Lainvalvontaviranomaisten on ennen Eurodac-tarkastusta vertailtava sormenjälkiä viisumitietojärjestelmästä (jos tämä on sallittua). Tarkastuksia lainvalvontatarkoituksessa ei saa tehdä järjestelmällisesti, vaan viimeisenä keinona, jos kaikki pääsyedellytykset täyttyvät. Eurodacista saatuja tietoja ei saa jakaa EU:n ulkopuolisten maiden kanssa. ( 1 ) Neuvoston asetus (EY) N:o 2725/2000, annettu 11 päivänä joulukuuta 2000, Eurodac-järjestelmän perustamisesta sormenjälkien vertailua varten Dublinin yleissopimuksen tehokkaaksi soveltamiseksi. ( 2 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 603/2013, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, Eurodac-järjestelmän perustamisesta sormenjälkien vertailua varten kolmannen maan kansalaisen tai kansalaisuudettoman henkilön johonkin jäsenvaltioon jättämän kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion määrittämisperusteiden ja -menettelyjen vahvistamisesta annetun asetuksen (EU) N:o 604/2013 tehokkaaksi soveltamiseksi sekä jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaisten ja Europolin esittämistä, Eurodac-tietoihin lainvalvontatarkoituksessa tehtäviä vertailuja koskevista pyynnöistä sekä vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaavan eurooppalaisen viraston perustamisesta annetun asetuksen (EU) N:o 1077/2011 muuttamisesta (uudelleenlaadittu) (sovelletaan 20. päivästä heinäkuuta 2015). 8

11 Maksuttomat julkaisut: MISTÄ EU:N JULKAISUJA SAA? yksi kappale: EU Bookshopista ( enemmän kuin yksi kappale tai julisteet/kartat: Euroopan unionin edustustoista ( muissa kuin EU-maissa sijaitsevista lähetystöistä ( ottamalla yhteyttä Europe Direct -palveluun ( tai soittamalla (maksuton numero koko EU:n alueella) (*). (*) Saat pyytämäsi tiedot maksutta. Myös useimmat puhelut ovat maksuttomia, joskin jotkin operaattorit, puhelinkioskit tai hotellit voivat periä puheluista maksun. Maksulliset julkaisut: EU Bookshopista ( Maksulliset tilaukset: Euroopan unionin julkaisutoimiston myyntiedustajalta (

12 DR FI-C doi: /6679