Esinevakuutusten yhteiset ehdot

Transkriptio

1 Y Vakuutuksen voimassaoloalue 1.1 Omaisuus sijaintipaikassa 1.2 Muualla oleva omaisuus (poissaehto) 2. Vakuutuksen kohteet 2.1 Rakennukset 2.2 Irtain käyttöomaisuus 2.3 Vaihto-omaisuus 2.4 Henkilökunnan omaisuus 2.5 Rahat ja arvopaperit 3. Vakuuttamiseen ja vahingon korvaamiseen liittyviä käsitteitä 3.1 Jälleenhankinta-arvo 3.2 Päivänarvo 3.3 Vakuutusarvo 3.4 Vakuutusmäärä 3.5 Ensivastuu (enimmäiskorvausmäärä) 3.6 Jäännösarvo 3.7 Omavastuu 3.8. Alivakuutus 3.9 Ylivakuutus 4. Vahingon määrä 4.1 Jälleenhankinta-arvon mukainen vahingon määrä 4.2 Päivänarvon mukainen vahingon määrä 4.3 Viranomaismääräysten tai lainsäädännön muutosten vaikutus 4.4 Huolto-, kunnossapito- ja parannustyöt 4.5 Korjaamisen kiirehtimiskulut 4.6 Jäännösarvo 4.7 Verotussäännökset 4.8 Vahingon määrä erityistapauksissa 5. Korvauksen määrä 5.1 Esinevahinko 5.2 Vahingon rajoittamis- ja torjumiskustannukset 5.3 Ikävähennykset Esinevakuutusten yhteiset ehdot Ali- ja ylivakuutukset 5.5 Omavastuu 5.6 Korvauksen maksaminen 5.7 Terroriteosta aiheutuneet vahingot 6. Muita korvaussääntöjä 6.1 Vahingosta ilmoittaminen ja vahingon tarkastaminen 6.2 Vahingoittunut ja menetetty omaisuus 6.3 Vahingon selvittäminen 7. Vakuutusmäärä vahingon jälkeen YRI Turva korvaa näiden esinevakuutusten yhteisten ehtojen, vakuutuskirjaan merkittyjen tuote-ehtojen (esimerkiksi palovakuutusehdot), erityisehtojen, suojeluohjeiden sekä yleisten sopimusehtojen mukaisesti vakuutetulle omaisuudelle aiheutuneen suoranaisen esinevahingon sekä ehdoissa erikseen mainitut muut kustannukset. Vakuutuksen kohteet, vakuutusmäärät, vakuutusturva ja omavastuut on esitetty vakuutuskirjassa. 1. Vakuutuksen voimassaoloalue 1.1 Omaisuus sijaintipaikassa Vakuutus on voimassa vakuutuskirjaan merkityssä sijaintipaikassa. 1.2 Muualla oleva omaisuus (poissaehto) Käyttö- ja vaihto-omaisuus Käyttö- ja vaihto-omaisuuden osalta vakuutus on voimassa myös muualla Suomessa, jos omaisuus on poikkeuksellisesti siirretty tai siirrettävänä pois sijaintipaikasta. Voimassaolon edellytyksenä on, että poissaolo on tilapäistä ja omaisuus on tarkoitus palauttaa siirron syyn poistuttua sijaintipaikkaan. Tilapäiseksi poissaoloksi katsotaan enintään 6 kuukautta kestävä omaisuuden poissaolo sijaintipaikasta. Jos poissaolo kestää yli 6 kuukautta, omaisuus on vakuutettava erikseen uudessa sijaintipaikassa.

2 Rikkoutunut tuotantokone lähetettiin suomalaiselle maahantuojalle korjattavaksi. Sopimuksen mukainen vakuutusturva on voimassa sekä kuljetuksen aikana että korjaamossa. Yrityksen varsinaiseen liiketoimintaan liittyvä omaisuuden poissaolo sijaintipaikasta ei ole poikkeuksellista ja tilapäistä, kuten esimerkiksi rakennus-, asennus- ja mittaustyömailla tai vastaavilla vaihtelevilla paikoilla käytettävä omaisuus messuilla ja näyttelyissä oleva omaisuus ajoneuvoon asennettu tai ajoneuvossa säilytettävä omaisuus alihankkijan, ostajan tms. tiloissa työstettävänä, myytävänä tai säilytettävänä oleva omaisuus kausivarastoissa oleva omaisuus vuokralle tai lainaksi annettu omaisuus. Edellä mainittu omaisuus on vakuutettava erikseen omana kohteenaan nimetyillä tai vaihtelevilla sijaintipaikoilla Henkilökunnan omaisuus Henkilökunnan vakuutetun omaisuuden osalta vakuutus on voimassa työsuorituksen yhteydessä myös muualla Suomessa olevalla työpaikalla. 2. Vakuutuksen kohteet Vakuutuksen kohteina voivat olla rakennukset, irtain käyttöomaisuus, vaihto-omaisuus, vieras irtain omaisuus sekä rahat ja arvopaperit seuraavan jaottelun mukaisesti. 2.1 Rakennukset Rakennukset, rakenteet ja talotekniikka Vakuutuksen kohteena ovat vakuutuskirjaan merkityt rakennukset ja rakennukseen kuuluvat, rakennuksen käyttöä palvelevat, kiinteästi asennetut rakenteet, kalusteet ja pinnoitteet vakuutuksenottajan omistama, alkuperäinen, alkuperäistä vastaava tai koko rakennukseen samanaikaisesti jälkeenpäin asennettu talotekniikka (LVIS- ja konetekniikka) rakennuksessa ja tontilla sekä liittymäjohdot yleiseen liittymään saakka Rakennelmat ja rakenteet Vakuutuksen kohteena ovat vakuutuksenottajan omistamat tai muutoin vakuutuksenottajan vastuulla olevat ja vakuutetun rakennuksen käyttöä palvelevat rakennuksen tontilla olevat kiinteät tavanomaiset rakennelmat, rakenteet ja varusteet sekä enintään 12 m 2 :n suuruisten varastot ja katokset kiinteistön hoidossa käytettävät tavanomaiset työkalut ja enintään 5 kw:n (7 hv) tehoiset työkoneet ja niiden polttoaineet vakuutetun rakennuksen lämmitykseen käytettävät polttoaineet yksityistalouksien yhteiseen käyttöön tarkoitettu kalusto Yli 12 m 2 :n suuruiset varastot ja katokset on tarvittaessa vakuutettava erikseen omina kohteinaan Rakennuspaikan maapohja ja piha-alue Vakuutuksen kohteena ovat rakennuspaikan maaperän puhdistuskustannukset jätteidenkäsittelymaksuineen sekä pihaalueen ja istutusten kunnostuskustannukset. Korvauksen edellytyksenä on, että kustannukset ovat syntyneet korvattavan esinvahingon seurauksena. Nämä kustannukset ovat vakuutuksen kohteena yhteensä enintään euron määrään saakka Rajoitukset Vakuutuksen kohteena eivät ole: rakennuksessa harjoitettavaa liiketoimintaa palvelevat rakenteet, kalusteet, pinnoitteet ja LVIS- ja konetekniikka liittymäjohtoineen, joita ei ole sisällytetty rakennuskustannuksiin osakkeenomistajan, vuokralaisen tai muun käyttäjän hankkimat ja omistamat varusteet, kuten mainoskilvet ja -teipit, markiisit, valvonta- ja hälytyslaitteet, kellot, lautasantennit ja parvekelasit rakennustaide, kuten patsaat, veistokset ja maalaukset rekisteröitävät ajoneuvot laiturit ja vastaavat rantarakennelmat rakennuspaikan maapohja ja kasvit laajemmin kuin kohdassa on määritetty rakennuksen perusanturoiden alapuolella olevat rakenteet, kuten paalutukset. 2.2 Irtain käyttöomaisuus Vakuutuksen kohteen on vakuutuskirjaan merkitty irtain käyttöomaisuus. Irtainta käyttöomaisuutta ovat esimerkiksi vakuutuksenottajan omistamat koneet ja laitteet, työkalut sekä kalusto ja muu irtain käyttöomaisuus, kuten toimistotarvikkeet. Irtain omaisuus voi olla myös vierasta irtainta omaisuutta, jota vakuutuksenottaja käyttää liiketoiminnassa hyödykseen tai jonka vakuutuksenottaja on sitoutunut vakuuttamaan tai josta vakuutuksenottaja on vastuussa Rajoitukset Vakuutuksen kohteena eivät ole rekisteröitävät työkoneet, ajoneuvot, vesikulkuneuvot, ilma- ja ilmatyynyalukset sekä hydrokopterit omalla konevoimalla kulkevat yli 5 kw:n (7 hv) tehoiset koneet ja laitteet arvoesineet ja kokoelmat, kuten korut ja taide-esineet, antiikki ja arvomatot eläimet ulkona kasvavat kasvit mallit, muotit, piirustukset, kartat ja arkistot atk-tiedot, -tiedostot ja -ohjelmat rahat ja arvopaperit. Edellä mainittu omaisuus on tarvittaessa vakuutettava erikseen omana kohteenaan. 2.3 Vaihto-omaisuus Vakuutuksen kohteena on vakuutuskirjaan merkitty vakuutuksenottajan omistama vaihto-omaisuus tai vieras vaihto-omaisuus, jonka vakuutuksenottaja on sitoutunut vakuuttamaan tai josta vakuutuksenottaja on sopimuksen perusteella vastuussa. Vaihto-omaisuutta ovat esimerkiksi raaka-aineet, puolivalmiit ja valmiit tuotteet sekä pakkaustarvikkeet. Vaihto-omaisuuteen ei katsota kuuluvaksi rahaa ja arvopapereita. Rahat ja arvopaperit voidaan vakuuttaa erikseen omana kohteenaan. 2

3 2.4 Henkilökunnan omaisuus Vakuutuksen kohteena on vakuutuksenottajan palveluksessa olevien työntekijöiden henkilökohtainen irtain omaisuus 841 euron määrään saakka työntekijää kohden. Vakuutuksen kohteena eivät ole: rahat ja arvopaperit rekisteröitävät työkoneet, ajoneuvot ja vesikulkuneuvot omalla konevoimalla kulkevat yli 5 kw:n (7 hv) tehoiset koneet ja laitteet arvoesineet ja kokoelmat, kuten korut ja taide-esineet, antiikki ja arvomatot mallit, muotit, piirustukset, kartat ja arkistot atk-tiedot, -tiedostot ja -ohjelmat. 2.5 Rahat ja arvopaperit Vakuutuksen kohteena ovat vakuutuksenottajan omistamat rahat ja arvopaperit vakuutuskirjaan merkittyihin määriin saakka. Rahoiksi ja arvopapereiksi katsotaan myös raha- ja maksukortteihin ladattu raha sekä käyttämättömät posti- ja leimamerkit, arvat, lounassetelit, kupongit, vekselit, shekit ja muut vastaavat saamistodistukset. 3. Vakuuttamiseen ja vahingon korvaamiseen liittyviä käsitteitä 3.1 Jälleenhankinta-arvo Jälleenhankinta-arvolla tarkoitetaan rahamäärää, joka tarvitaan uuden samanlaisen tai käyttöominaisuudeltaan lähinnä vastaavan omaisuuden hankkimiseen. Jälleenhankinta-arvoon sisältyvät myös kuljetus- ja asennuskustannukset. 3.2 Päivänarvo Päivänarvolla tarkoitetaan rahamäärää, joka saadaan, kun jälleenhankinta-arvosta vähennetään omaisuuden arvon aleneminen ikääntymisen, kulumisen, tekniikan vanhentumisen, käyttökelpoisuuden alenemisen tai muun sellaisen syyn johdosta. Päivänarvoa määritettäessä otetaan huomioon myös omaisuuden käyttökelpoisuuden aleneminen paikkakunnan muuttuneiden olosuhteiden, kuten harjoitetun elinkeinotoiminnan lakkaamisen tai muun sellaisen syyn vuoksi. Paikkakunnan muuttuneita olosuhteita ei kuitenkaan oteta huomioon rakennuksen päivänarvoa määrättäessä, kun rakennuksen tilalle rakennetaan uusi samalle sijaintipaikalle. 3.3 Vakuutusarvo Omaisuuden vakuutusarvo on perusteena, kun arvioidaan vahingon ja korvauksen määrää. Omaisuuden vakuutusarvo on jälleenhankinta-arvo, ellei muuta ole sovittu ja siitä tehty merkintää vakuutuskirjaan. Omaisuuden vakuutusarvo on kuitenkin päivänarvo, kun omaisuuden päivänarvo on alle 50% jälleenhankinta-arvosta. 3.4 Vakuutusmäärä Vakuutusmäärä on vakuutuskirjaan merkitty rahamäärä, josta vakuutuksen kohde on vakuutettu. Vakuutusmäärä voi olla omaisuuden jälleenhankinta-arvo, päivänarvo tai ensivastuun vakuutusmäärä. Vakuutusmäärää määritettäessä tulee ottaa huomioon myös verotuksesta annetut säännökset (esimerkiksi arvonlisävero) sekä vahingoittuneen omaisuuden raivaus-, purku- ja hävityskulut sekä niihin liittyvät kuljetus- ja käsittelykustannukset, kuten kaatopaikka- ja ongelmajätemaksut. Vakuutusmäärä on vakuutusmaksun laskentaperuste ja ylin korvausmäärä, mutta ei vahingon määrän tai sen arvioimisen peruste. 3.5 Ensivastuu (enimmäiskorvausmäärä) Ensivastuu on vakuutuskirjaan merkitty, vakuutuksen kohteelle sovittu vakuutusmäärä. Ensivastuuta käytetään, kun omaisuudelle ei voi määritellä jälleenhankinta- tai päivänarvoa tai kun sovitun enimmäiskorvausmäärän käyttö on muutoin perusteltua, kuten esimerkiksi rahoja vakuutettaessa. Jos vakuutusmäärä on ensivastuu, vakuutusmäärän ei tarvitse vastata omaisuuden arvoa. Rahojen vakuutusmääräksi on sovittu euroa ensivastuuna. Murtautumisen yhteydessä varastetun rahan määräksi voidaan osoittaa euroa. Vakuutuksesta korvataan aiheutunut vahinko sovittuun vakuutusmäärään eli euroon saakka. (Tässä esimerkissä ei ole otettu huomioon muita korvaussäännöksiä, kuten omavastuun vakutusta. 3.6 Jäännösarvo Omaisuuden jäännösarvolla tarkoitetaan omaisuuden arvoa välittömästi vahingon jälkeen. Jäännösarvo arvioidaan samojen perusteiden mukaan kuin vahingon määrä. 3.7 Omavastuu Omavastuu on vakuutuskirjaan merkitty tai tuote-ehdoissa määritetty osuus, joka vähennetään vahingon määrästä korvauksen määrää laskettaessa. Omavastuu voidaan yleensä valita useista eri vaihtoehdoista. Vakuutuksenottajan valitsema omavastuun korotus alentaa vakuutusmaksua. 3.8 Alivakuutus Omaisuus on alivakuutettu, jos vakuutusmäärä on vakuutusarvoa pienempi tai vakuutuksen perusteeksi vakuutuksen kohteesta kysyttyjen tunnuslukujen arvot on ilmoitettu todellista pienemmiksi. Vakuutuksesta korvataan tällöin vain niin suuri osa omavastuulla vähennetystä vahingon määrästä kuin vakuutusmäärän ja vakuutusarvon välinen suhde osoittaa tai kysyttyjen tunnuslukujen todellista pienempinä ilmoitettujen ja todellisten arvojen suhde osoittaa. Koneen jälleenhankinta-arvo (vakuutusarvo) on euroa. Vakuutuksenottaja ilmoitti vakuutusmääräksi euroa. Kone vahingoittui tulipalossa niin, että koneen korjauskustannukset ovat euroa. Omavastuuksi on sovittu 500 euroa. Koska kone on alivakuutettu, vakuutuksesta korvataan niin suuri osa omavastuulla vähennetyistä korjauskustannuksista, kuin vakuutusmäärän ja vakuutusarvon välinen suhde osoittaa, eli auroa. 3.9 Ylivakuutus Omaisuus on ylivakuutettu, jos vakuutusmäärä on vakuutusarvoa suurempi tai vakuutusmaksun perusteeksi vakuutuksen kohteesta kysyttyjen tunnuslukujen arvot on ilmoitettu todellista suuremmiksi. Korvausta laskettaessa perusteena on tällöin todellisen vahingon määrä. 3

4 4. Vahingon määrä Vahingon määrä ja omaisuuden arvo lasketaan pääsääntöisesti omaisuuden jälleenhankinta-arvon mukaan. Jos esineen päivänarvo ennen vahinkoa on ollut alle 50% jälleenhankinta-arvosta, vahingon määrä lasketaan päivänarvon mukaan. Päivänarvo arvioidaan jokaisen vahingoittuneen esineen osalta erikseen. Rakennusten, koneiden ja laitteiden rikkoutumisvahingoissa vahingon määrä määritellään tuote-ehtojen 630, 631 tai 632 mukaisesti, silloin kun sopimukseen sisältyy rikkovakuutuksia. 4.1 Jälleenhankinta-arvon mukainen vahingon määrä Jälleenhankinta-arvon mukainen vakuutusarvo ja vahingon määrä määritetään omaisuuden jälleenhankintahetkellä vallitsevan hintatason mukaisesti. Jälleenhankintahetkellä tarkoitetaan ajankohtaa, jolloin omaisuus korjataan tai uutta omaisuutta hankitaan tuhoutuneen tilalle. Jälleenhankinta-arvon mukainen vahingon määrä on omaisuuden jälleenhankinta-arvo hankintahetkellä, jossa on otettu huomioon jäljempänä kohdissa mainitut tekijät. Jos vahingoittunut omaisuus voidaan korjata, vahingon määrä on korjauskustannukset, joissa otetaan huomioon kohdissa mainitut tekijät. 4.2 Päivänarvon mukainen vahingon määrä Omaisuuden päivänarvon mukainen vakuutusarvo määritetään ja vahingon määrä lasketaan vahinkohetkellä vallinneen hintatason mukaisesti. Vahingon määrä päivänarvon mukaan on niin suuri osa jälleenhankinta-arvon mukaisesta vahingon määrästä kuin omaisuuden päivänarvo on vahinkohetken jälleenhankinta-arvosta Viranomaismäärysten ja lainsäädännön muutosten vaikutus Rakennus Vahingon määrään lisätään vahingoittuneen rakennuksen korjaamiseen tai rakentamiseen liittyvät lisäkustannukset, jotka aiheutuvat viranomaisten rakennusta koskevista pakottavista määräyksistä. Lisäkustannuksina otetaan huomioon enintään 10 % vahingon korvausmäärästä. Rakennus tuhoutui tulipalossa pahoin. Rakennusluvan saamisen ehtona on väestösuojan rakentaminen, jota rakennuksessa ei aikaisemmin ollut. Väestösuojan rakennuskustannuksista ja muista viranomaisten vaatimista lisäkustannuksista korvataan yhteensä 10 % korvattavan vahingon määrästä Irtain käyttöomaisuus Vahingon määrään ei lasketa sellaisia vahingoittuneen koneen tai laitteen rakenteen uusimis-, muutos- tai parannustöitä, joita muuttunut lainsäädäntö tai viranomaismääräykset edellyttävät. Yrityksellä on käytössä kylmälaitteita, joihin ei enää saa viranomaisten antaman myyntikiellon takia sopivaa kylmäainetta. Sallitun kylmäaineen käyttö edellyttää rakenteellisia muutoksia kylmälaitteistoon. Laitteiden vaurioituessa vahingon määrään ei lasketa näin aiheutuneita laitteiden muutoskustannuksia eikä kylmäainetta. 4.4 Huolto-, kunnossapito- ja parannustyöt Vahingon määrään ei lasketa kuluja, jotka ovat aiheutuneet huolto- ja kunnossapitotöistä, teknisen tason parantamisesta tai tilapäiskorjauksista. Vahingon jälkeiset tilapäiskorjaukset voidaan vakuuttaa keskytysvakuutuksella. 4.5 Korjaamisen kiirehtimiskulut Korjauskustannusten osalta vahingon määrään lasketaan normaalit työ- ja hankintakustannukset. Vahingon määrään ei lasketa yli- ja pyhätyökustannuksia eikä muita vastaavia kiirehtimiskuluja. Kiirehtimiskulut voidaan vakuutta keskeytysvakuutuksella. 4.6 Jäännösarvo Vahingon määrää laskettaessa omaisuuden jäännösarvo otetaan vähennyksenä huomioon. Jos vahingon jälkeen jäljelle jääneitä rakennusosia ei lainsäädännön tai viranomaismääräysten vuoksi voida käyttää hyväksi rakennuksen saattamiseen entiseen kuntoonsa, vahingon määrään lisätään näin syntynyt jäännösarvon aleneminen. Tässä tarkoitettua lainsäädäntöä ja viranomaismääräyksiä ovat maankäyttö- ja rakennuslaki ja yleisistä teistä annettu laki ja niiden nojalla annetut säännökset, voimassa oleva rakennuskielto sekä rakentamisrajoitus. Arvon alentuminen lasketaan siten, että jäännösarvosta vähennetään se hinta, joka jäljelle jääneistä rakennusosista saadaan, kun ne myydään pois siirrettäviksi. Vakuutuksenottajan on esitettävä selvitys siitä, että rakennuskielto tai rakentamisrajoitus on voimassa. Jos Turva pyytää, vakuutuksenottajan on haettava poikkeuslupaa rakennuksen saattamiseksi entiseen kuntoon. Jos lupaa ei myönnetä, vakuutuksenottajan on haettava muutosta päätökseen. Vakuutuksenottajan tulee Turvan pyynnöstä valtuuttaa Turva edustamaan häntä poikkeuksen hakemista koskevassa asiassa. 4.7 Verotussäännökset Vahingon määrää laskettaessa otetaan huomioon verotuksesta annetut säännökset. Tällainen säännös on esimerkiksi arvonlisäverolaki. 4.8 Vahingon määrä erityistapauksissa Atk-tiedot ja -tiedostot Atk-tietojen ja -tiedostojen vahingon määrä on varmistusten palautuskustannukset ja menetettyjen tietojen syöttökustannukset. Vahingon määrää laskettaessa oletetaan, että tietojen ja tiedostojen varmistukset ja varmistusten säilytys on tehty Turvan edellyttämällä tai tätä paremmalla tavalla. 4

5 4.8.2 Atk-ohjelmat Atk-ohjelmien vahingon määrä on ohjelmien palautus- ja uudelleenluontikustannukset sekä hankinta-, asennus-, räätälöinti- ja testauskustannukset. Vahingon määrää laskettaessa oletetaan, että ohjelmien varmistukset ja varmistusten säilytys on tehty Turvan edellyttämällä tai tätä paremmalla tavalla Laitekokonaisuudet ja -järjestelmät Jos laitekokonaisuudesta tai -järjetelmästä tuhoutuu tai vahingoittuu osa, vahingon määrä on osan taloudellinen arvo. Vahingon määrään ei lasketa sitä käyttökelpoisuuden tai arvon menetystä, joka aiheutuu koko laitteistolle tai järjestelmälle. Tietokonelaitteen, näyttöpäätteen, piirturin ja kirjoittimen muodostamasta työasemasta rikkoutui tietokonelaite. Laitetta ei voi korjata, koska siihen ei enää valmisteta varaosia. Uusi tietokonelaite ei sovi yhteen kirjoittimen ja piirturin kanssa, joten nekin joudutaan uusimaan. Samoin ohjelmistot on uusittava yhteensopimattomuuden takia. Vahingon määrä on rikkoutuneen tietokonelaitteen päivänarvo Moottorikäyttöiset työkoneet ja ajoneuvot Moottorikäyttöisten työkoneiden ja ajoneuvojen vahingon määrä on korjauskustannusten määrä, kuitenkin enintään koneen päivänarvo. Jos konetta ei korjata, vahingon määrä on päivänarvon ja jäännösarvon erotus. Polttomoottorikäyttöinen vanha trukki vauritoitui pahoin tulipalossa. Koneen arvioidut korjauskustannukset ovat euroa. Koneesta saatavien käyttökelpoisten osien arvoksi arvioidaan euroa (jäännösarvo). Koneen päivänarvoksi määritellään vastaavanikäisten ja -kuntoisten koneitten toteutuneitten kauppahintojen (ns. käypä arvo) perusteella euroa. Konetta ei siis kannata korjata. Ehtojen mukainen vahingon määrä on päivänarvon euroa ja jäännösarvon euroa välinen erotus eli euroa. Korvausta maksettaessa huomioidaan myös korvaussäännösten mukaiset vähennykset, kuten omavastuu Piha-alue ja kasvusto Piha-alueen vahingot lasketaan vahingon määrään kunnostuskustannusten mukaan. Luonnontilassa olevan pihan kunnostuskustannuksia ei kuitenkaan korvata. Koristepensaiden ja - puiden vahingon määrä saadaan lisäämällä uusien, Suomessa yleisesti kaupan olevien taimien hintaan kohtuulliset kuljetusja istutuskustannukset. Korvauksen enimmäismäärä on rajoitettu kohdan mukaisesti Arvopaperit Kuoletuskelpoisten arvopapereiden osalta vahingon määrään lasketaan vain kuoletuskustannukset. 5. Korvauksen määrä Korvauksen määrä lasketaan kohdan 4 mukaisesta vahingon määrästä ottamalla huomioon jäljempänä mainitut tekijät 5.1 Esinevahinko Turvan korvauskelvollisuuden ylimpänä rajana on vakuutuskirjaan merkitty tai indeksiehdon mukaan tarkistettu omaisuuden vakuutusmäärä. 5.2 Vahingon rajoittamis- ja torjumiskustannukset Vakuutuksesta korvataan kohtuulliset kustannukset, jotka ovat aiheutuneet vakuutuksenottajalle sattuneen tai välittömästi uhkaavan, vakuutuksesta korvattavan esinevahingon rajoittamisesta tai torjumisesta. Nämä kustannukset korvataan, vaikka vakuutusarvo tai sovittu enimmäiskorvausmäärä siten ylitettäisiinkin. Kustannukset korvataan ilman omavastuuvähennystä. Vakuutetun kohteen tulipalon sammutukseen käytettyjen sammuttimien täyttökustannukset korvataan ilman omavastuuvähennystä, vaikka muuta korvattavaa palovahinkoa ei ole syntynytkään. 5.3 Ikävähennykset Korvauksen määrää laskettaessa vahingon määrästä vähennetään vakuutuskirjassa ja/tai tuote-ehdoissa mainitut ikävähennykset. 5.4 Ali- ja ylivakuutus Mahdollinen ali- ja ylivakuutus otetaan huomioon kohdan 3.8 ja 3.9 mukaisesti. 5.5 Omavastuu Vakuutuksenottajalla on jokaisessa vahinkotapahtumassa vakuutuskirjaan merkitty tai tuote-ehdoissa määritetty omavastuu vahingon määrästä. Korvausta laskettaessa otetaan ennen omavastuuta huomioon mahdolliset omaisuuden ikään perustuvat vähennykset. Esimerkiksi palo-, luonnonilmiö- ja vuotovakuutuksen osalta näissä ehdoissa on määritetty korkeampi omavastuu korjauskohteissa sattuneissa vahingoissa. Jos vahinko kohdistuu samanaikaisesti saman vakuutuksenottajan samalla sijaintipaikalla oleviin kohteisiin, joilla on eri omavastuu, vähennetään esinevahingon määrästä vain suurin määritetty omavastuu. 5.6 Korvauksen maksaminen Vahingosta maksetaan korvaus, kun vakuutuksenottaja on selvittänyt, ettei omaisuutta ole kiinnitetty velan vakuudeksi tai että kiinnityksen haltijat ovat suostuneet korvauksen maksamiseen Jälleenhankinta-arvon mukainen korvaus Vahingosta maksetaan jälleenhankinta-arvon mukainen korvaus, kun omaisuuden päivänarvo on vähintään puolet jälleenhankinta-arvosta ja vakuutuskirjaan merkitty vakuutusmäärä on jälleenhankinta-arvon mukainen. Jälleenhankintaarvon mukainen korvaus edellyttää, että vahingoittunut omaisuus kahden vuoden kuluessa vahinkotapahtumasta joko korjataan tai samalle sijaintipaikalle rakennetaan tai irtaimen omaisuuden tilalle hankitaan uutta samanlaatuista ja samaan käyttöön tarkoitettua omaisuutta. Jos rakentaminen viivästyy viranomaisen toimenpiteen johdosta, viivästysaika lisätään kahden vuoden määräaikaan. Jälleenhankinta-arvon mukainen korvaus maksetaan kahdessa erässä: ensin maksetaan päivänarvon mukainen korvaus jälleenhankinta-arvon ja päivänarvon mukaisten korvausten erotus maksetaan, kun Turva on saanut selvityksen edellä mainituista jälleenhankintatoimenpiteistä. 5

6 Päivänarvon mukainen korvaus maksetaan, kun vakuutuksenottaja on selvittänyt, ettei omaisuutta ole kiinnitettu velan vakuudeksi tai että kiinnityksen haltijat ovat suostuneet korvauksen suorittamiseen. Oikeus jälleenhankinta-arvon ja päivänarvon mukaisen kor vauk sen erotukseen on vain vakuutuksenottajalla tai kolmannen henkilön hyväksi tehdyssä vakuutuksessa tällä henkilöllä. Oikeutta ei voi siirtää Päivänarvon mukainen korvaus Vahingosta maksetaan vain päivänarvon mukainen korvaus, kun omaisuuden päivänarvo on alle puolet jälleenhankintaarvosta Ensivastuun mukainen korvaus (enimmäiskorvausmäärä) Kohteissa, joiden vakuutusmäärä on ensivastuu (enimmäiskorvausmäärä), korvauksen määrä on vahingon määrä vähennettynä sopimukseen sisältyvissä tuote- ja erityisehdoissa mainituilla vähennyksillä ja omavastuulla. Korvauksen määrä on kuitenkin enintään euromääräinen enimmäiskorvausmäärä omavastuulla vähennettynä Rahana maksettavan korvauksen vaihtoehto Turvalla on oikeus rahana maksamisen sijasta uudelleen hankkia tai korjauttaa tuhoutunut tai vahingoittunut omaisuus Piirustukset, mallit ja tietojenkäsittelymateriaali Mallien, muottien, piirustusten, karttojen, arkistojen, atktietojen, atk-tiedostojen ja atk-ohjelmien korvauksen edellytyksenä on, että vahingoittunut omaisuus korjataan tai omaisuuden tilalle hankitaan vastaava omaisuus kahden vuoden kuluessa vahingon sattumispäivästä lukien. 5.7 Terroriteosta aiheutuneet vahingot Terroriteosta aiheutuneita vahinkoja korvataan enintään vakuutuskirjassa mainittu määrä vakutuustaphtumaa ja vakuutuskautta kohden. Samasta tapahtumasta tai olosuhteesta aiheutuneet vahingot katsotaan yhdeksi vakuutustapahtumaksi. Terroriteolla tarkoitetaan joko yhden henkilön tai henkilöryhmän suorittamaa tekoa, joka sisältää voiman tai väkivallan käyttöä tai sen uhkaa, kun teon tarkoituksena on joko luonteeltaan tai yhteydeltään edistää poliittista, uskonnollista tai ideologista päämäärää ja/tai pelotella tai vaikuttaa hallitukseen, kansaan tai kansan osaan. 6. Muita korvaussääntöjä 6.1 Vahingosta ilmoittaminen ja vahingon tarkastaminen Vahingosta on ilmoitettava Turvalle välittömästi vahingon tapahduttua. Turvalle on varattava mahdollisuus tarkastaa vahingoittunut omaisuus ennen sen korjaustyön aloittamista tai uuden omaisuuden hankkimista. Jos korjaustyön aloittaminen on liiketoiminnan keskeytyksen tai muun lisävahingon syntymisen estämiseksi välttämätöntä, voidaan korjaustyö aloittaa, vaikka ilmoitusta vahingosta ei ole voitu tehdä Turvalle. 6.2 Vahingoittunut ja menetetty omaisuus Vahingoittunut ja vahingoittumaton jäljelle jäänyt omaisuus jää vakuutuksenottajan omistukseen. Turvalla on kuitenkin oikeus lunastaa vahingoittunut omaisuus tai sen osa. Lunastettava omaisuus arvioidaan samojen perusteiden mukaan kuin vahingon määrä. Jos menetettyä omaisuutta saadaan takaisin korvauksen maksamisen jälkeen, vakuutuksenottajan tulee viipymättä luovuttaa se Turvalle tai palauttaa korvaus sen osalta. 6.3 Vahingon selvittäminen Vakuutuksenottajan tai hänen edustajansa on annettava vahingon selvittämiseksi tarpeelliset, Turvan pyytämät asiakirjat ja tiedot. Vakuutuksesta ei korvata tällaisista selvityksistä eikä niiden hankkimisesta aiheutuvia kustannuksia. Tällaisia omalla kustannuksella tehtäviä selvityksiä ovat esimerkiksi vahinkoilmoitus ja luettelo tuhoutuneesta ja säilyneestä omaisuudesta, ostotositteet sekä vakuutuksenottajan Turvaa kuulematta pyytämät asiantuntijaselvitykset vahingon syyn, määrän tai korvattavuuden selvittämiseksi. 7. Vakuutusmäärä vahingon jälkeen Vakuutusmaksu oikeuttaa enintään vakuutusarvon/vakuutuskirjaan merkityn enimmäiskorvausmäärän suuruiseen korvaukseen vakuutuskauden aikana. Turvalla on oikeus korvauksen määrää vastaavaan vakuutusmaksuun omaisuuden jälleenhankkimisen ja vakuutuskauden päättymisen väliseltä ajalta. Vakuutus jatkuu kuitenkin ennallaan vakuutuskauden loppuun saakka, jos Turva ei ilmoita mahdollisesta lisämaksusta tai muutoksista korvauspäätöksen yhteydessä. 6

7 7

8 Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva Pääkonttori: Järvensivuntie 3, Tampere Postiosoite: PL 117, Tampere Puhelin: (03) Fax (03) Sähköposti: