Hallituksen esitysluonnos sote- ja maakuntauudistuksen lainsäädännöksi

Transkriptio

1 Perusturvalautakunta Kunnanhallitus Hallituksen esitysluonnos sote- ja maakuntauudistuksen lainsäädännöksi 562/000/2016 Perusturvalautakunta Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta ja siihen liittyvää maa kun ta hal linnon perustamista valmistellaan sosiaali- ja terveysministeriön ja val tio varain mi nis te riön yhteisessä hankkeessa. Edellä mainitut ministeriöt pyytävät lau sun toa luonnoksesta hallituksen esitykseksi. Lausunnot tulee toimittaa klo mennessä sähköisen linkin kautta. Pääministeri Sipilän hallituksen ohjelman sekä hallituksen tekemien lin jausten mukaisesti Suomessa toteutetaan sosiaali- ja terveydenhuollon uu dis tus sekä maakuntauudistus. Suomeen tullaan perustamaan 18 maakuntaa, joil la om omat vaalit ja valtuustot alkaen maakunnat järjestävät alu eensa sosiaali- ja terveyspalvelut eli maakunnilla on vastuu siitä, että väes tö saa lain mukaiset sosiaali- ja terveyspalvelut. Maakuntien vastuulle siir ty vät myös työ- ja elinkeinopalvelut, aluekehittäminen, ym pä ris tö ter vey den huolto, liikennejärjestelmäsuunnittelu, maaseudun kehittäminen ja pe las tus toi mi. Valtio rahoittaa maakuntien toiminnan eli jatkossa kunnilla ei ole enää vastuuta sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä tai ra hoi tuk ses ta. Wiitaunionissa on koostettu alustavia vastauksia lausuntopyynnön ky sy myksiin kuntajohtajien, talousjohtajan sekä perusturvan toimialajohtajan ja Kinnu lan sosiaalijohtajan kanssa. Wiitaunionin johtoryhmä käsittelee lau sun topyyn töä ja Keski-Suomen sosiaali- ja terveysalan johtajat puo lestaan Lisätiedot: perusturvan toimialajohtaja Marja Laurila, p Oheismateriaali: - Alustavat kyselyvastaukset - Hallituksen esitysluonnos sote- ja maakuntauudistuksen lainsäädännöksi / Diat - Hallituksen esitysluonnos sote- ja maakuntauudistuksen lainsäädännöksi / Lakiteksti - Lakiluonnos sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisesta / Diat - Lausuntopyyntö hallituksen esitysluonnoksesta eduskunnalle maakuntauudistukseksi ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseksi sekä niihin liittyviksi laeiksi - Luonnos: hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisesta / Esityksen pääasiallinen sisältö

2 Lisätiedot: perusturvan toimialajohtaja Marja Laurila, p Ehdotus Päätös Muutoksenhaku Toimenpiteet Perusturvan toimialajohtaja: Perusturvalautakunta keskustelee lausuntopyynnöstä ja päättää osaltaan täyden net tä vis tä vastauksista. Perusturvalautakunta antaa lausuntopyynnön edel leen kaupungin-/kuntien hallituksille. Hyväksyttiin. Muutoksenhakukielto. Ote: perusturvan yhteistoiminta-alueen kuntien (Viitasaari, Pihtipudas ja Kinnula) hallitukset. Kunnanhallitus Lausuntopyyntö Pääministeri Juha Sipilän hallituksen ohjelman sekä hallituksen , ja tekemien linjausten mukaan Suomessa toteutetaan sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja maakuntauudistus. Suomeen perustetaan 18 maakuntaa, joilla on omat vaalit ja valtuustot, 5 sote-yhteistyöaluetta sekä 12 laajan ympärivuorokautisen palvelun yksikköä (sis. 5 yliopistosairaalaa). Lausuntopyynnön kohteena olevalla hallituksen esityksellä on tarkoitus muun muassa perustaa uudet maakunnat sekä säätää maakuntien hallinnosta ja taloudesta, siirtää järjestämisvastuu sosiaali- ja terveyspalveluista kunnilta maakunnille, säätää maakuntien saamasta rahoituksesta, rahoituksen keräämisen veroperusteista, uudistuksen voimaanpanosta, henkilöstön asemasta sekä omaisuusjärjestelyistä. Lisäksi tarkoitus on kuntiin jäljelle jäävien peruspalvelujen osalta säätää uusi kuntien peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmä. Muiden kuin sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien siirrosta maakunnille sekä rahoituksesta valmistellaan erillinen hallituksen esitys. Lausuntopyyntöön vastataan sähköisellä kyselyllä, jossa on kohdennettuja kysymyksiä luonnoksesta hallituksen esitykseksi. Kyselyyn annettuja vastauksia on mahdollista perustella, minkä lisäksi kyselyyn on varattu runsaasti tilaa myös vapaamuotoiselle kommentoinnille. Lausunnot pyydetään toimittamaan klo 16:15 mennessä sähköisen kyselyn kautta. Sote- ja maakuntauudistuksen pääpiirteet Maakuntauudistuksella tavoitellaan toimivampia palveluja, hallinnon sujuvoittamista, toimintatapojen muutosta sekä kansalaisten suoria

3 vaikutusmahdollisuuksia. Lisäksi maakuntauudistuksella pyritään kustannustehokkuuteen ja taloudellisen kasvun edistämiseen. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen tavoitteena on vuorostaan kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja, parantaa palvelujen yhdenvertaisuutta, saatavuutta ja vaikuttavuutta sekä hillitä kustannusten kasvua. Sosiaali- ja terveyspalvelut pyritään yhteensovittamaan asiakaslähtöisiksi kokonaisuuksiksi ja lähtökohtana on asiakkaan palvelutarve ja valinnanvapaus. Sote- ja maakuntauudistuksen yhteisenä tavoitteena on toteuttaa maakuntien itsehallintoon perustuva palveluja hallintojärjestelmä, toteuttaa järjestelmä, jolla vastataan nykyistä selkeämmin ja yksinkertaisemmin ihmisten palvelutarpeisiin sekä vahvistaa julkisen talouden kestävyyttä. Julkisessa hallinnossa on jatkossa kolme itsenäistä toimijaa: valtio, maakunnat (itsehallintoalueet) ja kunnat.valtio linjaa sote-linjaukset ja valtakunnallisen työnjaon, lisäksi se määrittelee aluerajat ylittävien tehtävien työnjaon, tuotannon järjestämisen linjaukset sekä muun muassa laajankantoiset investoinnit ja palvelujen saatavuuden edellyttämät toimet. Maakunta on julkisoikeudellinen yhteisö, jolla on alueellaan itsehallinto. Sen ylin päättävä toimielin on maakuntavaltuusto, joka valitaan suorilla vaaleilla. Ensimmäiset maakuntavaalit toimitetaan Valtuustossa voi olla jäsentä ja valtuusto hyväksyy maakuntastrategian ohjaamaan sen toimintaa. Maakuntahallituksen vastuulla on toiminnan, hallinnon ja talouden käytännön johtaminen. Maakunnilla on oma maakuntajohtaja ja maakunta toimielimineen ja palvelulaitoksineen muodostaa maakuntakonsernin. Maakunnalla tulee olemaan myös sote-lautakunta sekä sote-järjestämisjohtaja ja viranhaltijaorganisaatio. Sote-johtajan vastuulla on sote-palveluiden järjestämisen operatiivinen johto. Kunnat vastaavat niille lakisääteisistä tehtävistä, paikallisista tehtävistä, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä, paikallisesta demokratiasta ja elinvoimasta sekä yleiseen toimialaan kuuluvista tehtävistä. Maakunnan asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia ovat muun muassa suorat vaalit, aloiteoikeus, neuvoa-antava kansanäänestys, keskustelu- ja kuulemistilaisuudet, nuorisovaltuusto, vanhus- ja vammaisneuvostot sekä vähemmistökielen vaikuttamistoimielin. Maakuntauudistuksessa keskeisiä lakeja ovat maakuntalaki, voimaanpanolaki, maakuntajakolaki, verolait, uusi kunnan peruspalveluiden valtionosuuslaki, maakuntien rahoituslaki sekä henkilöstöä ja eläkejärjestelmää koskevat lait. Maakunnan keskeisiin tehtäviin lukeutuu vuoden 2019 alusta alkaen työ- ja elinkeinopalvelut, sosiaali- ja

4 terveydenhuolto, ympäristöterveydenhuolto, pelastustoimi, aluekehittäminen, tienpito- ja liikennejärjestelmäsuunnittelu sekä maaseudun kehittäminen ja lomituspalvelut. Henkilöstö siirtyy liikkeenluovutuksen periaatteella vuoden 2020 loppuun saakka. Henkilöstöä koskevat oikeudet ja velvollisuudet säilyvät. Siirto koskee noin työntekijää. Maakunta vastaa siitä, että palvelut ovat yhteen sovitettuja kokonaisuuksia ja ne toteutetaan väestön tarpeiden mukaan lähellä asukkaita. Maakunta laatii palvelustrategian ja palvelulupauksen. Maakunnan palveluja voivat tuottaa julkiset, yksityiset ja kolmannen sektorin toimijat.maakunnan omasta palvelujen tuotannosta vastaa maakunnan palvelulaitos, jonka viranhaltijat voivat tehdä viranomaispäätöksiä ja käyttää julkista valtaa. Maakunnan palvelulaitos tuottaa asukkaille julkiset sosiaali- ja terveyspalvelut myös silloin, jos niitä ei muuten ole saatavilla. Maakunnalla on palvelujen yhtiöittämisvelvollisuus silloin, kun maakunta hoitaa sote-tehtäviä kilpailutilanteessa markkinoilla tai palvelut ovat asiakkaan laajan valinnanvapauden piirissä. Sote- yhteistyöalueille on keskitetty vaativimpien palveluiden tehtävät. Ne vastaavat palvelurakenteen, investointien ja palveluiden yhteensovittamisesta, ensihoitokeskuksesta ja yhteistyötehtävistä. Ympäristöterveydenhuolto on linjattu maakuntaan siirtyväksi tehtäväksi, jonka kunnat voivat kuitenkin tiettyjen edellytysten täyttyessä ottaa hoitaakseen. Lähtökohtana kunnallisen järjestämisvastuun kriteereille tulisi olla nykyinen käytännössä toimivaksi havaittu laki ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminnasta. Kannonkosken, Karstulan, Kivijärven, Kyyjärven ja Pihtiputaan kuntien sekä Saarijärven ja Viitasaaren kaupunkien yhteinen ympäristölautakunta ( , 70) on antanut ministeriöille lausunnon, jossa ympäristölautakunta esittää, että Pohjoisen Keski-Suomen ympäristötoimi säilytettäisiin nykymuodossaan maakuntauudistuksesta huolimatta. Esityksen edellytyksenä on, että valtionosuus toimintaan tulee kuntaan. Rahoitus Valtio rahoittaa maakuntien tehtävien hoidon ja palvelut. Valtion taloudellisella ohjauksella varmistetaan, että maakuntien talous pysyy tasapainossa ja että ne pystyvät huolehtimaan tehtävistään. Maakuntien rahoitus koostuu valtion yleiskatteellisesta rahoituksesta, asiakas- ja käyttömaksuista sekä lyhytaikaisesta lainanotosta. Maakuntien valtion rahoitusta tarkistetaan vuosittain ja kohdentamisperusteita arvioidaan vähintään neljän vuoden välein. Maakuntaveron käyttöönottoa selvitetään.

5 Maakuntien valtionrahoituksesta 89 prosenttia on tarveperusteista rahoitusta, josta 87 prosenttia määrittyy ikärakenteen ja tarpeen perusteella, 1 % asukastiheyden mukaan ja 1 % vieraskielisyyden perusteella. Valtionrahoituksesta 10 prosenttia on asukaslukuperusteista rahoitusta ja 1 % hyte- rahoitusta (hyvinvointi ja terveys). Kunnilta maakunnille siirtyvien tehtävien kokonaiskustannus on 17,7 miljardia euroa. Vuonna 2019 alennetaan kunnallisveroprosentteja 12,3 prosentilla (11,3 mrd ), kuntien osuutta yhteisöverosta vähennetään (0,5 mrd )ja valtionosuuksista siirretään 5,9 miljardia euroa. Nämä käytetään maakuntien tehtävien rahoitukseen. Vuosina kunta voi nostaa tuloveroprosenttia korkeintaan keskimäärin 0,5 prosenttiyksikköä vuodessa. Kunnallisvero on tason laskusta huolimatta edelleen merkittävä tulonlähde kunnille ja uudistus toteutetaan siten, että sillä on mahdollisimman vähän vaikutuksia verovelvollisten kokonaisverotuksen tasoon. Uuden valtionosuusjärjestelmän kautta uudistuksen kuntakohtainen muutos rajoitetaan + / per asukas 4 vuoden siirtymäajan kuluessa. Kunnan talouden lähtötilanteen merkitys on keskeinen, kun arvioidaan kunnan taloutta uudistuksen voimaantulon jälkeen. Väestön ikääntymisestä ja sairastavuudesta johtuvat kuntatalouden paineet pienenevät olennaisesti. Talouden ennakoitavuus ja pitkäjänteinen suunnittelu helpottuvat ja kestävyysvajeen ratkaisupaineet siirtyvät soten osalta maakunnille. Yksittäisen kunnan asemaa uudistuksen jälkeen ei voi kuitenkaan hallituksen esityksen laadintavaiheessa arvioida täysin yksiselitteisesti. Toimintaympäristö muuttuu uudistuksesta huolimatta. Valtionosuusuudistusta ja sen vaikutusarvioita ei ole aiemmin tehty näin kauan ennen uudistuksen voimaantuloa. Omaisuusjärjestelyt Lakisääteisten kuntayhtymien omaisuus siirretään varoineen, velkoineen ja sitoumuksineen maakunnille. Järjestämisvastuun siirtoon liittyvä irtaimisto siirtyy myös maakunnille. Kunnan jäsenosuus ja omaisuuden arvo kunnan taseesta poistuu ja peruspääomaa alennetaan vastaavalla määrällä. Kunnan järjestämän perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, sosiaalitoimen ja pelastustoimen käytössä olevat tilat kunta vuokraa vähintään kolmeksi vuodeksi. Ministeriöt ovat todenneet, että jatkovalmistelussa haetaan kansallisesti yhteisiä ratkaisuja kunnille jäävien kiinteistöjen kehittämiseen siten, että käyttämättä jäävät kiinteistöt eivät jää yksittäisten kuntien rasitteeksi. Perusturvalautakunta on käsitellyt lausuntopyyntöä järjestetyssä kokouksessaan ja täydentänyt Wiitaunionin johtoryhmän alustavasti vastattuja kysymyksiä ( 102). Perusturvan täydennysehdotus on esityslistan

6 liitejakeluna. Kunnan vastausta lausuntopyyntökyselyyn on valmisteltu , ja Wiitaunionin johtoryhmän jäsenten lisäksi valmisteluprosessissa on kuultu myös maaseutupäällikkö Asta Herrasta maaseutuhallintoa koskevien kysymysten osalta. Sote- ja maakuntauudistus on ollut myös valtuuston iltakoulun aiheena Liitejakeluna olevaan Pihtiputaan kunnan alustaviin vastauksiin on sisällytetty perusturvalautakunnan ja maaseutupäällikön täydennysehdotukset. Perusturvalautakunta on lisäksi antanut lausunnon myös hallituksen esitysluonnoksesta sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisesta pyydettyyn lausuntopyyntöön (liitteenä). Liitejakelu: - Pihtiputaan kunnan alustavat vastaukset lausuntopyyntökyselyyn -Perusturvalautakunnan täydennykset lausuntopyyntökyselyyn -Perusturvalautakunnan vastaukset palveluntuottajan näkökulmasta -Lausuntopyyntö hallituksen esitysluonnoksesta eduskunnalle maakuntauudistukseksi ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseksi -Tiivistelmä: hallituksen esitysluonnos sote- ja maakuntauudistuksen lainsäädännöksi - Hallituksen esitysluonnos sote- ja maakuntauudistuksen lainsäädännöksi (diat) -Hallituksen esitysluonnos sote- ja maakuntauudistuksen lainsäädännöksi (lakiteksti) -Lakiluonnos sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisesta (diat) -Luonnos: hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisesta. Lisätiedot: Perusturvan toimialajohtaja Marja Laurila, puh , kunnansihteeri Helena Vuopionperä, puh ja kunnanjohtaja Ari Kinnunen, puh Ehdotus Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle, että se antaa sote- ja maakuntauudistuksen lausuntopyyntöön liitteenä olevat vastaukset.

7 Päätös Muutoksenhaku Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle, että se antaa sote- ja maakuntauudistuksen lausuntopyyntöön liitteenä olevat vastaukset. Muutoksenhakukielto / valmistelua Toimenpiteet Jatkokäsittelyyn kunnanvaltuustoon ( )