TOTEEMI Työstä oppimassa, työhön (Arbete kompetens karriär)

Transkriptio

1 OKM/172/523/2016 OKM erityisavustus korkeakouluille korkeakoulutuksen kehittämishankkeisiin TOTEEMI Työstä oppimassa, työhön (Arbete kompetens karriär) Hankehakemuksen liitteen sisältö: 1. Toteemi hakemusteksti 2. Kooste osatoteutussuunnitelmista 3. Budjetti ja hankekumppanien budjettiluokat 4. Selvitys rahan edelleen jakamisesta 5. Aiesopimus

2 TOTEEMI Työstä oppimassa, työhön (Arbete kompetens karriär) Korkeakoulutuksen kehittämishanke Hankesuunnitelma Sisällys Johdanto... 2 Tarve... 3 Taustaksi... 3 Tavoite... 5 Toteutustapa... 5 Osatoteutukset... 6 Muut keskeiset yhteistyökumppanit... 9 Kohderyhmä... 9 Aikataulu... 9 Tulokset ja vaikutukset Tulosten hyödyntäminen Vastaavuus hakuilmoituksessa esitettyihin hakukohtaisiin myöntöperusteisiin Vastaavuus hakuilmoituksessa esitettyihin, ministeriöstä myönnettävien avustusten yleisiin perusteisiin. 12 Muuta Lähteet... 13

3 TOTEEMI -hankesuunnitelma Johdanto Korkeakoulujen ja työelämän vuorovaikutus ei toimi vieläkään parhaalla mahdollisella tavalla. Korkeakouluopetukseen on luotava tästä syystä uusia, entistä monimuotoisempia ratkaisuja, jotka mahdollistavat työssä oppimisen ja työstä opitun hyödyntämisen oppimisessa niin, että korkeakouluopinnot johtavat sujuvaan valmistumiseen ja työllistymiseen. Toteemi - työstä oppimassa työhön -hankkeessa tuotetaan joustavia opintopolkuja ja ympärivuotista opiskelua korkeakouluihin, edistetään opiskelijahyvinvointia ja esteettömyyttä, ja kehitetään korkeakoulujen henkilöstön osaamista, sekä luodaan pysyviä toimintamalleja korkeakouluopiskelijoille suunnattuun ohjaukseen ja tukeen. Hanke toteutetaan kaksikielisenä. Hankkeen toimenpiteet kohdistuvat niihin korkeakoulutuksen haasteisiin, jotka johtavat korkeakouluopiskelijoiden opintoaikojen pitkittymiseen ja ongelmiin kiinnittyä työelämään ja työllistyä. Haasteet ovat sekä korkeakoulun sisäisiä (opetus- ja ohjauskäytännöt) että korkeakoulun muuttuvista toimintaympäristöistä kumpuavia (työn muutos, digitalisaatio, globalisaatio). Hankkeen tavoitteena on tuottaa työtä ja korkeakouluoppimista integroivia malleja, toimenpiteitä ja ratkaisuja, joita ei saavutettaisi ilman tätä erillispanostusta. Hankkeessa yhtäältä kootaan toimivia uusia käytäntöjä -kartoittamalla tutkimuksellista tietoa ja tuloksia -arvioiden toimivia kansallisia ja kansainvälisiä ratkaisuja, ja toisaalta -toteuttaen korkeakoulujen ja työelämän välistä yhteiskehittelyä, sekä -tehden tutkimusta. Hankkeen alustavat tutkimuskysymykset ovat: Miten työelämän kehittäminen integroituu osaksi korkeakouluopintoja? -Miten integroidaan opiskelijoiden muualla kuin korkeakouluissa tapahtuvaa oppimista ja osaamisen kehittymistä osaksi korkeakouluopintoja? -Mitkä ovat hyödyt ja vaikutukset vaikutukset yrityksille? Miten korkeakouluopiskelijat muokkaavat ja kehittävät tulevaisuuden työelämää? Miten korkeakoulujen, korkeakouluopiskelijoiden ja työelämän yhdessä tekemä tutkimus- ja innovaatiotoiminta lisää kilpailukykyä, hyvinvointia ja vaikuttavuutta kaikille? Hankkeen tuloksena syntyy tehostettuja rakenteita ja toimintatapoja, jotka vahvistavat korkeakouluopiskelijoiden työmarkkinoille kiinnittymistä ja kehittävät korkeakoulujen työelämäyhteyksiä. Ratkaisuissa ylitetään korkeakoulun ja työelämän ja eri korkeakoulusektoreiden välisiä rajoja, ja integroidaan opiskelijan oppimista, työtä ja työllistymistä, työelämän innovaatiotoimintaa sekä yritysten uudistumista ja liiketoimintaa. Toteemi-hankkeessa tehdään tutkimusnäyttöön perustuvaa kehittämistyötä (erityisesti Haaga-Helia ammatillinen opettajakorkeakoulu, Helsingin yliopisto ja Jyväskylän yliopisto ja muut mahdolliset kumppanit, kuten Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otus) niin, että hyödynnetään ajankohtaisia ammattikorkeakouluopiskelua ja opiskelijoiden hyvinvointia selvittäviä tutkimusaineistoja ja niistä tuotettavia tuloksia. Osatoteutuksissa korkeakoulut kokeilevat ja kehittävät uusia toimintatapoja yhteistyössä alueen työelämätoimijoiden ja opiskelijakuntien kanssa. 2

4 TOTEEMI -hankesuunnitelma Tarve Onnistunut yhteistyö korkeakoulujen ja yritysten välillä hyödyttää merkittävästi korkeakouluja, yrityksiä, ja koko yhteiskuntaa. Henkilökohtaistetut oppimispolut, verkkoratkaisut ja työelämään integroitunut oppiminen on kasvussa, mutta verkostoitumista ja ketteriä ratkaisuja työelämän ja korkeakoulun välille tarvitaan yhä enemmän, koska: -nopeatempoisille työmarkkinoille muodostuu työntekijöiden osaamisen ja työn osaamistarpeiden kohtaantoongelma -digitalisaation ja globalisaation myötä työelämän vaatimukset ja kysyntä muuttuvat -korkeakouluopiskelijoiden opintojen aikainen ansiotyö on vielä korkeakoulu-työelämä -yhteistyössä paljolti hyödyntämätön mahdollisuus -opiskelijoiden ansiotyössä oppimista ei tunnisteta riittävästi osaksi korkeakouluoppimista -korkeakoulupedagogiset ratkaisut eivät riittävästi tue opiskelijan joustavaa opiskelua ja etenemistä opinnoissa -opiskelijoiden valmistumispalautteen mukaan ammattikorkeakoulujen työelämäyhteydet ja työelämäneuvonta ovat koulutuksen heikommin toteutuneet osa-alueet (vipunen.fi) Taustaksi Nopeatempoisille työmarkkinoille muodostuu entistä helpommin työntekijöiden osaamisen ja työn osaamistarpeiden kohtaanto-ongelma. Digitalisaation ja globalisaation myötä työelämän vaatimukset ja kysyntä muuttuvat, mikä haastaa oppimisen ja ohjauksen korkeakouluissa. Työkokemuksesta oppimisesta onkin muodostunut muun muassa edellä mainituista syistä entistä keskeisempi trendi korkeakouluopetuksen kehittämisessä. Koulutuksen työelämäyhteyksien vahvistaminen on nähty keinona parantaa oppimista ja korkeakoulutettujen työllistyvyyttä (employability) ja työllistymistä. Korkeakouluopiskelijoiden opintojen aikainen ansiotyö on vielä korkeakoulu-työelämä -yhteistyössä paljolti hyödyntämätön mahdollisuus. Opiskelijoiden ansiotyössä oppimista ei tunnisteta riittävästi osaksi korkeakouluoppimista, eivätkä korkeakoulupedagogiset ratkaisut riittävästi tue opiskelijan joustavaa opiskelua ja etenemistä opinnoissa. Opiskelijoiden valmistumispalautteen mukaan ammattikorkeakoulujen työelämäyhteydet ja työelämäneuvonta ovat koulutuksen heikommin toteutuneet osa-alueet (vipunen.fi). Suomalaiset korkeakouluopiskelijat ovat valmistuessaan vanhempia kuin eurooppalaiset kollegansa. Syinä tähän on esitetty opintojen aloittamisen viivästymistä ja hidasta opiskelutahtia, jonka uskotaan olevan seurausta mm. opintojen aikaisesta työssäkäynnistä. Huoli opintoaikojen pitkittymisestä ja työurien alkamisesta myöhään on ollut keskeinen kehitettäessä korkeakouluopetusta ja opintojen ohjausta 2000-luvulla. Opintojen aikaista työssäkäyntiä ei ole nähty mahdollisuutena korkeakoulutasoiseen oppimiseen. Eurostudentaineiston valossa suomalaiset opiskelijat työskentelevät ulkolaisia kollegoitaan useammin opiskelemansa koulutusalan piirissä (Eurostudent 2015). Kuitenkaan korkeakouluopiskelijoiden työssä syntynyttä osaamista ei huomioida osana korkeakouluopintoja (Vanhanen-Nuutinen, Mäki, Kotila 2016). Alustavat tutkimustulokset osoittavat, että korkeakoulujen työelämäyhteistyön käytänteet vaikuttavat merkittävällä tavalla siihen, miten 3

5 TOTEEMI -hankesuunnitelma opiskelijat voivat hyödyntää työssä hankkimaansa osaamista myös teoreettisessa opiskelussa (emt & Saari, käsikirjoitus). Opintojen aikaiseen työssäkäyntiin vaikuttavat opiskelijan henkilökohtaiset tarpeet, elämäntilanne ja uratavoitteet. Mutta 'välivuosiin ohjaava' opiskelijavalinta, opintotukijärjestelmä, työmarkkinatilanne ja korkeakouluopintojen ohjaus edistävät ansiotyössäkäyntiä. Toisaalla vuoden 2014 ammattikorkeakoululain myötä ammattikorkeakoulujen rahoitusta on uudistettu niin, että maamme ammattikorkeakoulujen tuloksen pohjana ovat muun muassa vähintään 55 opintopisteen opiskelijakohtaiset vuosittaiset kertymät, 3,5-4 vuoden valmistumisajat, sekä opiskelijoiden työllistyminen. Opintoaikojen pitkittymisen lisäksi ammattikorkeakouluopiskelun ongelmia ovat opintojen keskeyttäminen ja huonosti toimiva uraohjaus. Tilastojen mukaan joka neljännen opiskelijan opinnot ovat viivästyneet (Opiskelijatutkimus 2010). Tulevaisuuden osaamisessa puhutaan hybridiosaamisesta, johon liittyy kiinteästi metakognitiiviset taidot, itsearviointikyky ja itseohjautuvuus sekä taito siirtää oppimaansa toisiin tilanteisiin ja ympäristöihin. Näitä taitoja opitaan parhaiten, kun ne integroidaan muihin osaamisiin ja opintoihin. Hankkeessa hyödynnetään integratiivisen pedagogiikan ja konnektiivisen mallin tapoja ratkaista koulutuksen työelämäsuuntautumisen ongelmia, teorian ja käytännön integroitumista, spesifien ammatillisten valmiuksien ja yleistaitojen oppimisen integroitumista, konkreettisen toiminnan ja abstraktin ajattelun integroitumista, muodollisen ja ei-muodollisen oppimisen integroitumista sekä työpaikan ja oppilaitoksen yhteyksien rakentamista (vrt. Guile & Griffits 2001; Griffits & Guile 2003; Tynjälä 2010). Integratiivinen pedagogiikka integroi käsitteellistä, kokemuksellista ja toiminnan säätelyn tietoa niin, että se integroi mm. formaalia ja informaalia oppimista (Tynjälä 2010). Konnektiivinen malli (Guile & Griffits 2001; Griffits & Guile 2003) on yksi tapa jäsentää korkeakouluopiskelun ja työssä oppimisen integroimista. Mallissa korostetaan opiskelijoiden tarvetta oppia suunnittelemaan ja neuvottelemaan oppimistaan työpaikalla, sekä vertailemaan ja yhdistämään eri ympäristöissä oppimaansa. Stenströmin mukaan (2014) konnektiivisuus käsitteenä tarkoittaa yhdistämistä: käytännön ja teorian, formaalin ja informaalisen oppimisen sekä horisontaalisen ja vertikaalisen oppimisen yhdistämistä. Korkeakouluoppimisen tulee tarjota mahdollisuus avoimeen ja kokonaisvaltaiseen ajatteluun sekä oppimisyhteisöihin. Se edellyttää verkostoitunutta toimintatapaa ja uusien toimintaympäristöjen, toimintatapojen sekä välineiden haltuunottoa. Parhaimmillaan korkeakoulu, sen opiskelijat ja työelämän edustajat kehittävät (yhteiskehittely) tuotteita tai palveluja yhdessä niiden mahdollisten tulevien käyttäjien kanssa. Tällainen oppiminen voi yhdistää korkeakoulujen eri toimijat, opiskelijat, opettajat ja tutkimus-, kehittämis- ja innovointityötä tekevän henkilöstön. Keskiössä on kaikkien osapuolten oppiminen, autenttisten oppimisympäristöjen tarjoaminen opiskelijoille ja opettajille sekä aitojen työelämälähtöisten innovaatioprojektien toteuttaminen. Tähän liittyvät kiinteästi myös digitaaliset ratkaisut, jotka voivat olla lisäämässä opintopolkujen joustoa ja sujuvuutta, ja myös koulutuksen laatua, kun opetuksen avoimuus lisääntyy. Ylikoski ja Kivelä (2016) näkevät, että korkeakoulujen alueellinen toiminta on paitsi f'yysistä läsnäoloa, myös virtuaalista läsnäoloa, ja tiedon tuottamista, kulkua ja käyttämistä verkostoissa. 4

6 TOTEEMI -hankesuunnitelma Tavoite Luodaan tehostettuja rakenteita ja toimintatapoja vahvistamaan korkeakouluopiskelijoiden työmarkkinoille kiinnittymistä ja työllistyvyyttä. -vahvistetaan korkeakoulun ja työelämän välistä yhteiskehittelyä, jossa opiskelijat oppivat ja työelämä sekä korkeakoululuopetus uudistuvat -tuotetaan alumniverkostoja hyödyntämään työssä tapahtuvan osaamisen arvioinnin käytäntöjä -kehitetään työssä oppimista osaksi korkeakouluopiskelua: työn opinnollistamisen ratkaisut, kuten opinnollistamissopimusmallit -varmistetaan (myös digitaalisia ratkaisuja) työelämä-, ohjaus- ja arviointiosaamista vastaamaan paremmin työelämän haasteisiin -levitetään tutkimuslähtöistä tietoa opiskelijoiden työssäkäynnistä, työllistymisestä ja työllistyvyyteen yhteydessä olevista tekijöistä, ja hyvistä työelämän ja korkeakoulun yhteistyön käytännöistä -verkotutaan kansainvälisesti tutustumalla eurooppalaisiin hyviin käytäntöihin ja lisätään näin kansainvälistä näkyvyyttä ja vaikuttavuutta -levitetään hyviä käytäntöjä Toteutustapa Hanke toteutetaan 16 ammattikorkeakoulun ja 2 yliopiston yhteistyössä ja kaksikielisenä. Nämä osatoteuttajaammattikorkeakoulut ja yliopistot sitoutuvat omilla suunnitelmillaan toimimaan Toteemi-hankkeessa kehittämiskoreissa: Joustavasti työssä, Osaamista työstä ja työhön, ja Hyvinvointi työssä oppimisessa. Osatoteuttajat huomioivat toteutussuunnitelmissaan oman korkeakoulunsa profiilin, vahvuudet ja kehittämiskohteet. Haaga-Helia sitoutuu organisoimaan ja koordinoimaan hankkeen ja varmistamaan onnistuneiden tulosten levittämisen yli kehittämiskorien ja yli korkeakoulurajojen. Toimenpiteet ja vaiheet Selvitetään kansainvälisen verkoston ja tutkimuksen tuloksia ja etsitään toimivia ratkaisuja liittyen opintopolkuihin, joustavaan ympärivuotiseen opiskeluun ja opiskelijahyvinvointiin ja esteettömyyteen. Kerätään kansallisesti toimivia toimintamalleja opiskelijoille suunnattuun tukeen ja ohjaukseen. Tässä kiinnitetään huomiota ohjauksen kautta saatuihin muutoksiin opintojen keskeyttämisissä ja opintopistekertymissä. Hyvien käytäntöjen keräämiseen sekä kansainvälisten käytäntöjen vertailun pohjalta luodaan korkeakouluhenkilöstön kehittämisohjelma, jota Haaga-Helia Ammatillinen opettajakorkeakoulu koordinoi ja 5

7 TOTEEMI -hankesuunnitelma organisoi. Ohjelma kohdistetaan ohjaus- ja opettajahenkilöstölle ja se kohdistuu kehittämiskorien tulosten levittämiseen. Ohjelman valmennustilaisuudet järjestetään kussakin osatoteutuskorkeakoulussa siten, että mukana on opiskelijaedustaja paikallisesta opiskelijakunnasta, sekä työelämäkumppanien edustajat. Kehittämisohjelman tavoitteena on kiinnittää opiskelijat työmarkkinoille opintojen varhaisessa vaiheessa hyviä käytäntöjä levittämällä ja juurruttamalla. Osatoteutukset Toteemi-hankkeeseen kuuluu 18 osatoteutusta. Kukin korkeakoulu määrittelee osatoteutussuunnitelmassa korkeakoulunsa vastuun tiedon keräämisessä, levittämisessä, uusien käytäntöjen soveltamisessa ja juurruttamisessa sekä toteuttamastaan tutkimuksesta. Varhaisen kiinnittymisen edistämisessä hyödynnetään kehittyneempiä osaamisen arvioinnin käytäntöjä ja tuotettuja työn opinnollistamisen ratkaisuja (opinnollistamissopimukset, alumniarviointi, näyttöpäiväkäytännöt) joita on kehitetty Verkkovirta-hankkeen ( ) osana. Hankkeen tutkimus- ja kehittämistyö toteutuu kolmessa kehittämiskorissa. Kukin kehittämiskori muodostaa oman konsortion, jossa yhteiskehittelyn kautta tuotetaan uusia ratkaisuja. Toteemiin osallistuvat korkeakoulut määrittelevät tavoitteensa hankkeen tavoitteiden sisälle. Ne sitoutuvat tuottamaan ja jakamaan tutkimusta, kehittämistoimenpiteitä ja ratkaisuja, jotka eivät toteutuisi ilman hankkeen lisäpanostusta. Kukin korkeakoulu tuo mukaan nimeämänsä työelämäkumppanit ja alueen muut merkittävät alueen toimijat. Oheisessa listassa on kukin korkeakoulu merkitty vain yhteen ensisijaiseen kehittämiskoriin. Osatoteutussuunnitelmista käy ilmi, että osallistumista kehittämiskoreihin tulee olemaan laajemmassa muodossa, kuin tässä listauksessa. 1 Joustavasti työssä (joustavien opintopolkujen ja ympärivuotisen opiskelun näkökulmasta) Lapin amk, Tampereen ammattikorkeakoulu, Hämeen ammattikorkeakoulu, Helsingin yliopisto, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Tavoitteet: -korkeakouluissa on mahdollista opiskella ajasta ja paikasta riippumattomasti -korkeakouluun on mahdollista siirtyä joustavasti ilman välivuosia, kun avoimen väylä toimii ja/tai on mahdollista opiskella avoimia opintojaksoja -korkeakouluopiskelijat kiinnittyvät työmarkkinoille jo opintojen aikana Toiminta ja osatoteutukset: -kehitetään vaihtoehtoisia opintopolkuja (työssä tapahtuvan oppimisen, viikonlopputyön ja kesätyön hyödyntäminen ja sitä kautta työssä oppimisen ratkaisuja yhdessä yritysten ja muiden työelämätoimijoiden kanssa) 6

8 TOTEEMI -hankesuunnitelma laajennetaan ympärivuotisen opiskelun tarjonta huomioiden opiskelijoiden kesätyön tuottaman osaamisen arviointi -kehitetään toimivia tapoja varmistaa tutkintojen valmistuminen -toteutetaan korkeakoulujen toimintatapojen ja käytänteiden vertaisarviointi -toteutetaan kansainvälistä vertailua Kehittämiskorin tutkimuskysymys: -Miten integroidaan opiskelijoiden muualla kuin korkeakouluissa tapahtuvaa oppimista ja osaamisen kehittymistä osaksi korkeakouluopintoja? Mittarit: -opintopistekertymät -tilastot opintojen keskeyttämisistä 2 Osaamista työstä ja työhön (Työssä oppiminen korkeakouluopinnoissa) Yrkeshögskolan Arcada, Satakunnan ammattikorkeakoulu, Lahden ammattikorkeakoulu, Yrkeshögskolan Novia, Jyväskylän yliopisto, Kymenlaakson ammattikorkeakoulu, Humanistinen ammattikorkeakoulu Tavoitteet: -työelämän ja korkeakoulutuksen vuorovaikutusta toteutuu paikkaan sitomattomasti (digitaaliset välineet ja ympäristöt) -hyväksiluku ja aiemmin hankitun osaamisen arviointi on johdonmukaista -opiskelijoilla on keskeinen rooli korkeakoulun ja työelämän yhteistyössä ja työelämän kehittämisessä Toiminta ja osatoteutukset: -toteutetaan korkeakouluhenkilöstön kehittämisohjelma: työelämäosaamisen ja arviointi-osaamisen kehittäminen sekä Verkkovirta-hankkeessa tuotettujen opinnollistamisen ratkaisujen käyttöönotto -tuodaan selkeämmin esille opettajien osaamisen kehittämisessä indikaattoreiden tuottamaa tietoa laadullisesta ja määrällisestä työllistymisestä sekä opintojen sujuvammasta etenemisestä -levitetään tutkimuslähtöistä tietoa opiskelijoiden työllistymisestä, urapoluista ja yrittäjyyspoluista -kehitetään yhteiskehittelyyn perustuvia työelämän kehittämishankkeita -kehitetään alumniverkostoja jotta niitä voidaan hyödyntää osaamisen arvioinnissa Kehittämiskorin tutkimuskysymykset: -Mitkä ovat vaikutukset yrityksille? 7

9 TOTEEMI -hankesuunnitelma Miten työelämän kehittäminen integroidaan osaksi korkeakouluopintoja? -Miten korkeakouluopiskelijat muokkaavat ja kehittävät tulevaisuuden työelämää? Mittarit: -osallistuneiden opettajien määrä -työelämäprojektien määrä -opiskelijapalaute 3 Hyvinvointi työssä oppimisessa (Työ, hyvinvointi ja oppiminen) Savonia-ammattikorkeakoulu, Laurea-ammattikorkeakoulu, Metropolia-ammattikorkeakoulu, Oulun ammattikorkeakoulu Tavoitteet: -korkeakouluissa on kaikille sopiva suunnittelu periaatteen, Design for All, mukaiset ympäristöt ja käytännöt -opiskelijoiden ohjaus on työelämälähtöistä Toiminta ja osatoteutukset: -kehitetään työelämälähtöistä opiskelijaohjausta -kartoitetaan opiskelijahyvinvoinnin haasteita ja hyviä käytänteitä työssä oppimisessa -tehdään hyvien käytäntöjen keräämisessä, levittämisessä ja juurruttamisessa yhteistyötä, opiskelijajärjestö Samok ja opiskelijakunnat. -tutkitaan opiskelijayhteisön ja tutoroinnin tarjoamia mahdollisuuksia sekä toimitaan ESOK-hankkeen (Esteetön opiskelu korkea-asteen oppilaitoksissa) suositusten mukaisesti Kehittämiskorin tutkimuskysymys: -Miten korkeakoulujen, korkeakouluopiskelijoiden ja työelämän yhdessä toteuttama tutkimus- ja innovaatiotoiminta lisää kilpailukykyä, hyvinvointia ja vaikuttavuutta kaikille? Mittarit: -opiskelijatyytyväisyys Osatoteutusten hankesuunnitelmat ovat hankesuunnitelman liitteinä. 8

10 TOTEEMI -hankesuunnitelma Muut keskeiset yhteistyökumppanit Työelämätoimijat ja edunsaajakorkeakoulut: Arcada, Haaga-Helia, Hamk, Helsingin yliopisto, JAMK, LAMK, Lapin amk, Laurea, Metropolia, Oamk, Saimaan amk, Samk, Tamk, Yrkeshögskolan Novia vid Åbo Akademi, Humak, KyAMK, Jyväskylän yliopisto, Savonia Projektin kehittelyyn osallistuvat yhteistyökumppanit: SAMOK tukee hankkeen tavoitteita välittämällä tietoa hankkeen toiminnasta opiskelijoille ja sidosryhmilleen. Jokainen korkeakoulu varmistaa opiskelijakunnan ja opiskelijoiden osallistamisen hankkeeseen. Osatoteuttajat nimeävät paikalliset työelämäkumppanit. Työmarkkinajärjestöiltä kysytään kiinnostusta ohjausryhmään. Osatoteuttajat: 16 ammattikorkeakoulua (opetushenkilöstö ja opiskelijakunta) ja valitut yliopistot. Tutkimuslähtöisyyttä hyödynnetään hankkeen tavoitteiden asettamisessa, suunnittelussa, toteuttamisessa ja hankkeen tuottaman muutoksen arvioinnissa. Tutkimuksesta vastaavat ensisijaisesti Helsingin yliopisto, Jyväskylän yliopisto, Haaga-Helian oma ToTo-hanke ja mahdolliset muut palveluntuottajat (esim. Opiskelun tutkimussäätiö Otus tai muut sen kaltaiset). Hankkeeseen osallistuvat korkeakoulut sitoutuvat tuottamaan ja jakamaan tutkimusta, kehittämistoimenpiteitä ja ratkaisuja, jotka eivät toteutuisi ilman projektin lisäpanostusta. Korkeakoulut kiinnittyvät hankkeen kehittämiskoreihin ja vastaavat hankesuunnitelman toteuttamisesta oman kehittämissuunnitelmansa mukaisesti. Kehittämissuunnitelmissa näkyy tavoitteiden ja toimenpiteiden kytkeytyminen korkeakoulun strategiaan ja profiilin. Korkeakoulut voivat muodostaa konsortioita kehittämiskoreittain ja ne toteuttavat vertaisarviointia sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Haaga-Helia Ammatillinen opettajakorkeakoulu johtaa ja koordinoi koko hanketta ja vastaa ammatillisten opettajakorkeakoulujen yhteistyössä toteuttamasta korkeakoulujen henkilöstön kehittämisohjelmasta. Kussakin osatoteutuksessa tehdään erillinen kehittämissuunnitelma, jossa korkeakoulun tehtävä, strategia, profiili ja vahvuusalat näkyvät osana kehittämistä. Kohderyhmä 16 ammattikorkeakoulua (opot, opettajat) 2 yliopistoa. Näiden koko korkeakouluyhteisö, opiskelijat, opetushenkilöstö ja opiskelijakunnat sekä työelämäkumppanit sekä niiden kanssa toteutettavat yhteishankkeet. Työelämäkumppanien ja opiskelijakuntien roolitus ja vastuut kuvataan kussakin osatoteutuksessa erikseen. Aikataulu Syksy Hankekorien käynnistäminen -Osallistujien aktivointi, sitouttaminen ja tehtävänkuvat -Osatoteutushankkeiden suunnitelmien konkretisointi 9

11 TOTEEMI -hankesuunnitelma Koordinoiva Haaga-Helia tekee viestintäsuunnitelman ja rakentaa hankkeen organisaation -Yhteisöllisen kehitysalustan luominen -Aloitustyöpajat kehittämiskoreittain -Opettajien kaksikielinen valmennusohjelma käynnistyy Kevät Vallitsevien käytäntöjen vertaisarviointi osatoteuttajakorkeakoulujen kesken ja kansainvälisten yhteistyökorkeakoulujen kanssa -Vertaisarvioinnin tulosten julkaisu ja levitys -Kehitystyön käynnistäminen selkeästi uusien ratkaisujen löytämiseksi Syksy Ensimmäisten uusien ratkaisujen ja tulosten esittely ja jakaminen kansallisesti ja kansainvälisesti -Tulosseminaari innovaatioiden levittämiseksi -Uusien ratkaisujen ja tulosten julkaisu ja levitys Kevät Selkeästi uusien toimivien käytäntöjen vertaisarviointi -Hyvien uusien toimivien käytäntöjen levittäminen ja juurruttaminen Päättyy 9/2019 -Kehittämissuositusten julkaisu -Itsearviointiseminaari Tulokset ja vaikutukset Hankkeen tuloksena syntyy tehostettuja rakenteita ja toimintatapoja, jotka vahvistavat korkeakouluopiskelijoiden työmarkkinoille kiinnittymistä ja monimuotoistavat korkeakoulujen työelämäyhteyksiä. Ratkaisuissa ylitetään korkeakoulun ja työelämän ja eri korkeakoulusektoreiden välisiä rajoja, ja integroidaan opiskelijan oppimista, työtä ja työllistymistä, työelämän innovaatiotoimintaa sekä yritysten uudistumista ja liiketoimintaa. 10

12 TOTEEMI -hankesuunnitelma On luotu pysyviä toimintamalleja opiskelijoille suunnattuun tukeen, uraohjaukseen sekä yhteistyöhön työelämän kanssa. Vertaisarvioinnin ja tutkimusperusteisuuden kautta korkeakouluilla on ajantasaista tietoa opintojen sujuvuuteen vaikuttavista tekijöistä. Projektisuunnitelman liitteenä on osatoteutusten omat osatoteutussuunnitelmat. Projektisuunnitelmassa ja - sopimuksessa on määritelty kunkin osallistuvan korkeakoulun osavastuu projektissa ja tulosten soveltamisessa. Tuloksia seurataan opiskelijapalautteesta, valmistumisista, opintopistekertymistä ja työllistymisestä. Tulosten hyödyntäminen Vertaisarviointiprosessissa voidaan määritellä kehittämisprosesseissa syntyneet hyvät käytännöt. Vakiinnuttaminen tapahtuu OPS- ohjaus- ja hallinnollisissa toimintatavoissa. Hyvät käytännöt voivat olla ratkaisuja kesyihin, monimutkaisiin tai ilkeisiin ongelmiin (Arnkil ym. 2007). Osa hyvistä käytännöistä on helppo tunnistaa, juurruttaa toisiin osatoteutuksiin. Monimutkaisia (wicked) ongelmia voidaan tunnistaa vasta, kun niille on löytynyt ratkaisu. Tämä edellyttää laajaa yhteiskehittelyä. Ratkaisujen löytyminen mahdollistuu siten, että useampi korkeakoulu lähestyy samoja ongelmia eri suunnista. Ilkeät ongelmat haastavat korkeakoulut tunnistamaan sellaisia tarpeita ja ongelmia, joihin nykyisellä toiminnalla ei voida vastata. Tämä vaatii erityisiä toimia toimivien ratkaisujen levittämisessä. Kussakin osatoteutussuunnitelmassa on ennakoitu projektin vaikutuksia ja muutoksen käyttöönottoprosessia korkeakoulussa. Kunkin korkeakoulun opintopistekertymää, valmistumista ja opiskelijoiden työllistymistä seurataan. Sitä jatketaan projektin jälkeen. Vastaavuus hakuilmoituksessa esitettyihin hakukohtaisiin myöntöperusteisiin Toteemi - työstä oppimassa, työhön -hanke tukee hallitusohjelman kärkihankkeen 3 tavoitteiden toteutumista. Erityisesti on panostettu kärkihanke 3 tavoitteisiin: Kehitetään joustavia opintopolkuja ja ympärivuotista opiskelua, edistetään opiskelijahyvinvointia ja esteettömyyttä, kehitetään korkeakoulujen henkilöstön osaamista sekä luodaan pysyviä toimintamalleja opiskelijoille suunnattuun tukeen ja ohjaukseen. Hanke toteuttaa toiminnassaan monikulttuurisuuden, sukupuolten välisen tasa-arvon ja yhteisöllisyyden periaatteita. Osatoteutuksissa on erityisiä korkeakoulujen yhteisöllisyyttä ja opiskelijoiden osallisuutta edistäviä tavoitteita sitä kautta kestävää kehitystä. Osaamisperustainen korkeakoulutus tuottaa kestävää osaamista ja tukee elinikäistä oppimista. Hanketoiminnassa noudatetaan kestävän kehityksen periaatteita: matkustus-, tulostus ja neuvottelukäytännöt. Hanke on suunniteltu käynnistyväksi syksyllä Hanke toteutetaan korkeakoulujen yhteistyönä ja siihen on kutsuttu laajasti kaikki ammattikorkeakoulut ja joitakin yliopistoja. Projektisuunnitelmassa ja sopimuksessa määritellään kunkin osallistuvan korkeakoulun osavastuu hankkeessa ja tulosten soveltamisessa. Toteemi-hanke palvelee erityisesti opiskelijoita, työelämää sekä koko korkeakoulukenttää. Projektisuunnitelmassa ja sopimuksessa on selkeä, kustannustehokas ja realistinen suunnitelma projektin 11

13 TOTEEMI -hankesuunnitelma johtamisesta, työnjaosta ja yhteistyöstä. Projektisuunnitelma sisältää arvion projektin vaikutuksista sekä sen tuottaman muutoksen käyttöönotosta korkeakoulutuksessa projektin aikana ja sen jälkeen. Tutkimuslähtöisyyttä on hyödynnetty hankkeen tavoitteiden asettamisessa, suunnittelussa, toteuttamisessa ja hankkeen tuottaman muutoksen arvioinnissa. Kansainvälisiä hyviä käytäntöjä tai verkostoja hyödynnetään hankkeen suunnittelussa ja toteuttamisessa, erityisesti verkostoitumisen ja vertaisarvioinnin kautta. Vastaavuus hakuilmoituksessa esitettyihin, ministeriöstä myönnettävien avustusten yleisiin perusteisiin Valtionavustusta haetaan korkeakoulutuksen kehittämiseen tarjoten haastavassa yhteiskunnallisessa tilanteessa lisäpanostuksia ja se on yhteiskunnallisesti merkittävä. Tuen myöntäminen on perusteltua valtionavustuksen käytölle asetettujen tavoitteiden kannalta. Tuki on tarpeellista, koska se kohdistuu korkeakoulujen ydintoiminnan lisäkehittämiseen uusilla aiemmin hyödyntämättömillä alueilla. Hankkeeseen on kutsuttu kaikkia avoimella kutsulla ja mukaan on lähtenyt 18 korkeakoulua. Tämä hanke edistää korkeakoulujen välistä yhteistyötä, ylittää yo/amk -rajan ja toimii kaksikielisenä sekä edistää korkeakoulujen monimuotoista työelämäyhteistyötä. Hanke edistää hallitusohjelman kärkihanke 3 tavoitteiden toteuttamista ja korkeakoulujen sopimuskauden tavoitteiden saavuttamista sekä toimintasuunnitelmaa strategisen hallitusohjelman kärkihankkeiden ja reformien toimeenpanemiseksi. Muuta Toteemissa luodaan rakenteita ja toimintatapoja vahvistamaan korkeakouluopiskelijoiden työmarkkinoille kiinnittymistä. Hanke toteutetaan 18 korkeakoulun yhteistyössä ja kaksikielisenä. Korkeakoulut toimivat kehittämiskoreissa: Joustavasti työssä, Osaamista työstä ja työhön, ja Hyvinvointi työssä oppimisessa. Hankkeen tuloksena on luotu, jaettu ja juurrutettu ratkaisuja joustaviin opintopolkuihin, työssä oppimiseen, ympärivuotiseen opiskeluun ja korkeakoulun ja työelämän yhteiskehittelyyn. 12

14 TOTEEMI -hankesuunnitelma Lähteet Arnkil R. & Spangar T. & Jokinen E Hyvä vertaisoppiminen kuntatyön arjessa. Helsinki: Suomen kuntaliitto. Eurostudent 2014, Haettu Lähtötilanne sopimuskauden neuvotteluihin Mitä tavoitellaan? Ylijohtaja Tapio Kosunen. Yliopistojen ja tiedelaitosten johdon neuvottelupäivät Niinistö-Sivuranta, S Digitalisaatio on jo täällä! UAS-journal 2/2016 tulostettu The Future of Work: Jobs and skills in 2030Toimintasuunnitelma strategisen hallitusohjelman kärkihankkeiden ja reformien toimeenpanemiseksi Hallituksen julkaisusarja 13/2015 Tynjälä, P Asiantuntijuuden kehittämisen pedagogiikka. Teoksessa: K. Collin, S. paloniemi, H. Rasku- Puttonen & P. Tynjälä (toim.) Luovuus, oppiminen ja asiantuntijuus. Koulutuksen ja työelämän näkökulmia. Helsinki, WSOY Pro, sivut Vanhanen-Nuutinen L., Mäki K., Kotila H Työn ja opintojen yhdistäminen - opintojen aikainen työssäkäynti ammattikorkeakouluopiskelijoiden kokemana. Ammattikasvatuksen aikakauskirja 18 (2) Vipunen.fi Opetushallinnon tietopalvelu. Haku Ylikoski, T. & Kivelä, S. (in press). Spatiality in higher education: a case study in intergrating pedagogy, community engagement, and regional development. International Journal of Innovation and Learning, Accepted for publication. 13

15 TOTEEMI Työstä oppimassa, työhön (Arbete kompetens karriär) Osatoteutussuunnitelmat Sisällys Yrkeshögskolan Arcada... 2 Helsingin yliopisto... 5 Humanistinen ammattikorkeakoulu... 7 Hämeen Ammattikorkeakoulu Jyväskylän ammattikorkeakoulu Jyväskylän yliopisto Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Lahden ammattikorkeakoulu Lapin ammattikorkeakoulu Laurea-ammattikorkeakoulu Metropolia Ammattikorkeakoulu Yrkeshögskolan Novia Oulun ammattikorkeakoulu Saimaan ammattikorkeakoulu Satakunnan Ammattikorkeakoulu Savonia-ammattikorkeakoulu Tampereen ammattikorkeakoulu

16 Yrkeshögskolan Arcada Jan-Magnus Jansson plats Helsingfors Institutionen för ekonomi och affärsanalys Institutionen för energi- och materialteknik Institutionen för hälsa och välfärd Institutionen för kultur och kommunikation Kontaktperson Camilla Wikström-Grotell, Prorektor Korg 2. Osaamista työstä (Työssä oppiminen korkeakouluopinnoissa) Behov Studenter som antas till yrkeshögskolor har ofta från tidigare såväl formella högskolestudier som arbetserfarenhet. Valideringsmodeller för kunskap som erhållits via formell utbildning är etablerade. Ett omfattande problem är däremot kompetens som erhålls på annat sätt än genom regelrätt utbildning. Detta inofficiella (non- och informella) lärande förblir ofta obeaktat och ingår inte i studierna. Många studenter jobbar regelbundet vid sidan av studier. Tidigare utredningar inom professionshögskolor visar att dessa studenter studerar effektivt, men kompetens som utvecklas inom ramen för arbetet tillvaratas inte i studierna. Det finns därför orsak att utveckla system för validering av kunskap och kompetens 1. För att möta behov av utbildning hos en alltmer heterogen studerandegrupp krävs fortsatt utveckling av flexibla studiesätt och validering av tidigare inhämtad odokumenterad kunskap. Dessa behövs i synnerhet för studenter som övergår från ett utbildningsstadie till ett annat och för invandrare. Mål Syftet är att skapa effektiva och flexibla studiestigar som är mindre beroende av tid och rum samt ta tillvara kompetens som inhämtas på olika arenor i arbetslivet och synliggöra kompetens och kunskapsprogression. Vidare är målet att möjliggöra snabbare studietakt och studier året om och möjliggöra och tillvarata kompetens som inhämtas i olika typer av arbete. Dessutom skapas ett digitalt verktyg för att bygga upp det underlag som valideringen grundar sig på som kan utnyttjas för de tre ovannämnda modellerna. Projektet strävar till att utveckla tre olika valideringskoncept / modeller : 1. Ett självutvärderingsinstrument (CUT competence utilization tool) för lärande i arbetslivet, för att ge studenterna ett verktyg att utvärdera sitt lärande och kompetens 1 European Universities Charter on Lifelong Learning

17 2. En på traineekonceptet (on the job training) baserad modell för studenter som jobbar jämsides med studierna för att validera större kompetensområden 3. En på casemetoden baserad modell som kan tillämpas såväl för icke formell kompetens anskaffad innan studierna inleds som för arbete jämsides vid studierna för att bedöma mera specifik kompetens i relation exempelvis till enskilda kurser. Målen hänför sig till övergripande högskolepolitiska mål: är att skapa flexibla och snabba studiestigar, möjliggöra studier året om, ökad sysselsättning och ökad kompetens bland lärare. Projektet är också ett led i att befästa den digitala utbildningskulturen på högskolan eftersom digitala verktyg utnyttjas och utvecklas. Genomförande Arcada tar i bruk en integrerad modell som bygger på att ett utvecklat system för självvärdering av kompetens och kontextanpassade valideringsmodeller för att införliva kompetens från arbetet i studierna. När kompetens från arbetslivet värderas får utbildningsenheten information om kompetenskrav i arbetslivet och därmed kan läranderesultaten i högskolan utvecklas mot att motsvara och relatera till kompetens arbetslivet genererar och behöver. Valideringsmodellerna planeras så att de tillgodoser alla parters behov: studerande, arbetsgivare och handledare. Läranderesultat och kompetensmål för kurser och studiehelheter utgör grunden för validering. Projektet fokuserar på metoder för att uppgöra tydliga lärandemål utgör förväntade studieresultat och kompetenser. Mätbarhet och kvalitet är förutsättningar för validering som bör vara rättvis, pålitlig, förutsägbar och öppen. Information om valideringsprocessen, handledningsstöd och krav som ställs på den studerande är lättillgänglig digitalt för att faktisk kompetens ska kunna erkännas och identifieras på ett pålitligt sätt. Kunskap som erkänts via validering och ingår i en examen bör vara likvärdig med kunskap som erhållits på formellt sätt. Vid validering på högskolenivå ingår en tillräcklig mängd teori så att kravnivån motsvarar EQF 6 och EQF 7. I modellen ingår arbetlivsrepresentanternas evaluering av studentens kunnande och kompetens som en integrerad del. Studentperspektivet bygger på ett CV tänkande. Verktyget måste dessutom svara på det behov av dialog som finns mellan studenter, lärare och aktörer i arbetslivet. Möjliga digitala verktyg eller system är ItsLearnings e-portfolio (Arcadas e-lärandemiljö) och OneNote, som utgör en elektronisk anteckningsbok där material av olika slag kan infogas (t.ex. text, bild, film, ljud)och som är tillgängligt för alla. 1. CUT självutvärdering som ett frågebatteri 2. Trainee-konceptet utvecklas i samarbete med valda parter och kompetensområden på basen 3. Case modell inom Arcadas labb- och simuleringsmiljöer för samtliga branscher 4. Digitalt verktyg. Samarbetspartner Valda samarbetsparter där vi har etablerat långsiktigt samarbete inom centrala kompetensområden: Aktia, 3

18 Folkhälsan, Kårkulla samkommun, Esbo stad, HNS. Prakticum bidrar med erfarenhet och kunnande gällande andra stadiets valideringsmodeller och övergången från andra stadiet till yrkeshögskola. Målgrupp Modellen som utvecklas stöder arbetsgivare, lärare och studenter på Arcada. De utvecklade modellerna och det elektroniska verktyget som utvecklas kan implementeras inom andra högskolor också internationellt. Impact Smidiga studiestigar, snabbare studietakt, rättvisa valideringsprocesser och ökade möjligheter att avlägga studier året om. Uppföljning av studiepoäng och studietid. Gränsen mellan teori och praktik suddas ut och möjliggör flexibelt lärande på olika arenor i arbetslivet, inom utvecklingsuppdrag och -projekt. Projektets resultat sprids inom Toteemi-projektets nätverk samt via Arcadas svenska och nordiska högskolenätverk, publikationer och workshops. Koppling till uppdrag, strategi, profil och tyngdpunktsområden. Högskolans samverkan med arbetslivet och innovationsverksamheten ökar och förbättras. Aktivt lärande året om möjliggörs och nytt kunnande sprids mellan högskola och arbetsliv. Arcadas PBL kompetens och simuleringskunnande utnyttjas och projektets resultat kan spridas och därmed stärka det nordiska samarbetet. 4

19 Helsingin yliopisto Siltavuorenpenger 5 A, Helsingin yliopisto Käyttäytymistieteellinen tdk/ Vuoden 2017 alusta Kasvatustieteellinen tiedekunta Yhteyshenkilö: Leila Pehkonen, leila.pehkonen@helsinki.fi Mihin kehittämiskoriin osahanke kuuluu? 2. Osaamista työstä (Työssä oppiminen korkeakouluopinnoissa) Tarvekuvaus Koulutuksen ja osittain tutkimuksenkin kentällä valitsee käsitteellistä epäselvyyttä siitä, mitä tarkoitetaan oppimisella suhteessa opiskelemiseen tai osaamiseen. Erityisesti tämä tulee näkyväksi, kun keskustellaan digitalisaation mahdollisuuksista. Toimintamme ja päätöksentekomme pohjautuu hyvin hajanaiseen ja eri tasoiseen tietoon. Olisi tarpeen keskitetysti kartoittaa, mitä tieteellisten tutkimuksen perusteella tiedetään ja mitä ei tiedetä digitalisaation mahdollisuuksista koulutuksessa ja osaamisen kehittämisessä ja jakaa tätä tietoa korkeakoulujen henkilöstön kanssa. On myös todellinen tarve saada korkeakoulujen opettajat mukaan, jotta ymmärrettäisiin ne digitalisaatioon liittyvät mahdollisuudet ja haasteet, joita korkeakouluissa kohdataan. Tähän murrokseen liittyy työntekijöiden osaamisen ja työn osaamistarpeiden kohtaanto-ongelmakeskustelu ja digitalisaation ja globalisaation myötä työelämän vaatimusten muutos. Tavoitteet Osahankkeen tavoitteet liittyvät hakuilmoituksessakin esitettyihin tavoitteisiin oppimisympäristöjen modernisoinnista, digitalisaatiosta ja niihin liittyvien uusien pedagogisten ratkaisujen hyödyntämisestä tutkimusperustaisesti. Välillisesti tavoitteena on tukea opettajaksi valmistuvien sujuvia valmiuksia siirtyä työelämään, jossa digitalisaation mahdollisuuksiin kohdistetaan suuria odotuksia. Pyrimme osahankkeessa realistisesti että kriittisesti tarkastelemaan näitä ilmiöitä. Toteutustapa Kartoitetaan ja kootaan digi-oppimisesta tehtyä tieteellistä, tutkimuksellista tietoa siitä, mitä asiasta tutkimuksen perusteella tiedetään ja mitä ei vielä tiedetä, ja erottaa tämä tieto siitä mikä on meidän kuvitelmiamme tai digitalisaatioon latautuneita toiveitamme. 5

20 Osatoteutuksessa selvitetään (1) missä, milloin ja miten digalisaatiosta on hyötyä oppimisen edistämisessä/ tukemisessa, (2) missä, milloin ja miten digitalisaatiosta on hyötyä opiskelun esteiden purkajana. Lisäksi selvitetään, millaista digitaalista osaamista opettajalta työelämässä edellytetään. Osatoteutuksessa tuotettua tietoa hyödynnetään myös päähankkeessa toteutettavaa ammatillisten opettajien valmennusohjelmassa. Keskeiset yhteistyökumppanit (mukaan lukien opiskelijakunta ja työelämäkumppanit, asema ja roolitus) HY:n Perus- ja jatkotutkinto-opiskelijat HY:n Harjoittelu- ja kenttäkoulut CICERO-tutkimusverkosto Muut oppilaitokset, joissa harjoittelijoita Kohderyhmä Hanke kohdistuu ensisijaisesti opettajan (pedagogiseen) koulutukseen. Tällöin sen kohderyhmänä ovat erityisesti opettajankouluttajat, mutta myös työelämässä toimivat opettajat ja opiskelijat. Kohderyhmänä ovat myös Toteemihankkeessa mukana olevien korkeakoulujen henkilöstö. Tulokset ja vaikutukset Osatoteutuksessa tuotetaan tietoa joka tukee koko hanketta. Tulosten hyödyntäminen Hankkeen tuloksia vakiinnutetaan ja levitetään erityisesti opettajankoulutuksen ja ammatillisten opettajien valmennusohjelman kautta. Miten korkeakoulun tehtävä, strategia, profiili ja vahvuusalat näkyvät tässä suunnitelmassa? Helsingin yliopiston opetusfilofiassa (2015) opiskelun lähtökohdaksi asetetaan asioiden syvälliseen ymmärtämiseen ja kriittiseen ajatteluun perustuva oppiminen, joka muuttaa oppijan tapaa hahmottaa todellisuutta ja toimia siinä. Tähän pyritään myös tässä osahankkeessa. Helsingin yliopiston vuosille laaditussa strategiassa todetaan muun muassa, että Yliopistojen pitää pystyä kehittämään koulutusta tulevaisuuden osaamis- ja työelämätarpeiden mukaan. Tämän päivän opiskelijat ratkaisevat tulevaisuuden haasteita. Digitalisaatio ja yleinen teknologian kehitys mahdollistavat uudenlaisia tieteen tekemisen tapoja sekä opetuksen ja opiskelun muotoja, ja että vuosina Helsingin yliopisto kehittää henkilöstön digitaalista osaamista koko yliopiston tasolla. Henkilöstön digitaalisten taitojen (osaamisen) kehittämiseen meillä on olemassa olevia keinoja. Sen sijaan käsitteellisten ja tutkimuksellisen tieteellisen tiedon systemaattinen koonta ja jalkauttaminen pedagogisiin käytäntöihin on puutteellista. 6

21 Humanistinen ammattikorkeakoulu Ilkantie 4, HKI Yliopettaja Päivi Ruutiainen, p , Tarvekuvaus Humakissa tehdään parhaillaan opetussuunnitelmauudistusta, jonka yksi tärkeimmistä tavoitteista on kehittää työelämälähtöisiä oppimisympäristöjä opintojen aikaisessa työssä, harjoittelussa sekä hanke- ja innovaatiotoiminnassa. Kulttuurituotannon koulutuksen haasteena on opiskelijoiden liukuminen kesken opintojen työelämään. Tulkkausalalla toimintaympäristön muutoksen myötä opiskelijoiden työllistyminen on vaikeutunut, jonka vuoksi tutkintoa uudistetaan ja profiloidaan uusille kohderyhmille. Kehittämistyöhön kuuluu myös alan harjoittelupaikkojen saatavuuden ja laadun parantaminen. Yhteisöpedagogin koulutuksessa ylempi tutkinto uudistetaan innovaatiotoiminnan mahdollistamiseksi. Tähän liittyy tarve luoda uudenlaisia digitaalisia oppimis- ja työskentelyalustoja yhdessä opiskelijoiden ja työelämäkumppaneiden kanssa. Hankkeen ohjaavana periaatteena on Flipped learning -lähestymistavan jalostaminen Flipped Working - toimintamalliksi. Opiskelun alkuvaiheessa kuvataan opiskelijan oppimistavoitteet suhteessa opiskeluaikana avautuvaan oppimismaisemaan siten, että maisema muodostuu sekä ohjaus- ja valmennustilanteista, käynnissä olevista TKI-hankkeista että opiskelijan nykyisestä työympäristöstä tai alan tarjoamista mahdollisista työ-/harjoittelupaikoista. Sekä kumppaniorganisaatiot että opiskelijat sekä perustutkinnoissa että ylemmissä voivat kiinnittyä tähän maisemaan eri tavoin: kumppanit ja hankkeet tarjoamalla harjoittelupaikkoja tai muita mahdollisuuksia yhteistyöhön, opiskelijat hyödyntämällä sekä valmennusta, vertaisten kohtaamista että hankkeita oman työnsä kehittämisessä. Hankkeen tarve on ilmennyt opetussuunnitelmien itsearvioinneissa, laatutyön yhteydessä, ammattikorkeakoulun tuloksellisuuden seurannassa sekä uuden strategian toimeenpanon suunnittelun yhteydessä. Tavoitteet Opintojen aikaisen työssäkäynnin mallintaminen oppimisympäristöksi ja opintosuorituksiksi, 1. Kulttuurialan ja tulkkausalan koulutuksen harjoittelun ja työssä tapahtuvan oppimisen kehittäminen, 2. Digitaalisten oppimis- ja työskentelyalustojen kehittäminen, 3. Valmistuneiden opiskelijoiden laadullisten urapolkujen, erityisesti yrittäjyys, selvittäminen sekä saadun tiedon hyödyntäminen opinnoissa ja alumni-toiminnassa. 7

22 Hankkeessa tavoitellaan työssä tapahtuvan oppimisen lisäksi joustavien opintopolkujen kehittämistä. Oppimisympäristöjen uudistamisella tavoitellaan opiskelijalähtöistä työelämän kehittämistä ja samalla myös lehtoreiden työelämäosaamisen kehittämistä. Toteutustapa Hanke toteutetaan Humakin strategian toimeenpanon ja opetussuunnitelmauudistuksen osana seuraavilla toimenpiteillä: 1) Opintojen aikaisen työssäkäynnin mallintaminen (Verkkovirta-hankkeen hyödyntäminen) Pilottiryhmän valitseminen pääkaupunkiseudun kulttuurituotannon opiskelijoista Oppimispolun rakentaminen opintojensa aikana työelämässä työskenteleville Mallin liittäminen osaksi uuden opetussuunnitelman toteutusta 2) Tulkkausalan koulutuksen harjoittelun ja työssä tapahtuvan oppimisen kehittäminen Tulkkausalan yhteistyöyritysten valinta Harjoittelumallin rakentaminen ja sen liittäminen osaksi uutta OPS-uudistusta 3) Digitaalisten oppimisalustojen kehittäminen Järjestelmän ja ohjelmien valinta Ylempien tutkintojen opetussuunnitelmien uudistaminen Sopivien kumppaneiden valinta Kansainvälinen/kansallinen benchmarkkaus 4) Urapolkujen tutkimushanke Selvitys opiskelijoiden laadullisesta työllistymisestä, erityisesti yrittäjyys Tulosten hyödyntäminen opiskelijoiden ammatillisissa opinnoissa Urapolkujen haasteiden tunnistus ja mahdolliset toimenpiteet polkujen vahvistamiseksi Keskeiset yhteistyökumppanit Keskeiset kumppanit ovat kulttuurituotannon pääkaupunkiseudun työelämäkumppanit, tulkkausalan yritykset ja valitut TKI-toimijat sekä omat strategiset korkeakoulukumppanit. Mahdollisia muita kumppaneita ovat tutkimus- ja kehittämishankepartnerit sekä alumnit, jotka voivat toimia informantteina, mutta myös tiedon jalostajina ja levittäjinä. Kohderyhmä Hankkeen vaikutukset kohdistuvat ensisijaisesti opiskelijoihin, heidän oppimisensa laadun, työelämälähtöisyyden, opintojen sujuvuuden ja läpäisyn tehostamiseen sekä myös tulevien urapolkujen selkiyttämiseen. Toissijaisina hyödynsaajina ovat ammattikorkeakoulun opettajakunta, työelämän kehittäjäkumppanit ja alumnit. 8

23 Tulokset ja vaikutukset 1. Työssäkäynnin oppimisen malli parantaa opintojen sujuvuutta edistäen opiskelijoiden valmistumista ja tarjoten opiskelijoille työelämälähtöisiä ympäristöjä. 2. Tulkkauksen harjoittelun malli kehittää opintojen sujuvuutta parantaen valmistumista ja kehittäen autenttisia työelälähtöisiä oppimisympäristöjä. Malli parantaa oppimisen laatua. Työnantajille malli mahdollistaa kehittämistyöhön osallistumisen 3. Digitaalisten innovaatioalustojen konsepti mahdollistaa opiskelijoiden, henkilökunnan ja kumppaneiden yhteistyön uusien innovaatioiden synnyttämiseksi. Hankkeessa kokeillaan erilaisia digitaalisten oppimisympäristöjen, ideointi-innovointi-prosessityökalujen ja sosiaalisen median yhteisöjen yhdistelmiä. Oppimismaisema-konsepti laajentaa käsitystä opetussuunnitelmasta oppimissuunnitelmaksi sekä nivoo yhteen ohjaus- ja valmennustilanteisiin työelämän ja hankkeiden tarjoamat mahdollisuudet. 4. Täsmentyneitä urapolkuja voidaan hyödyntää markkinoinnissa ja opiskelijoiden sitouttamisessa toimialaansa. Oikea tieto vahvistaa myös opiskelijoiden ammattikuvaa. Tulosten hyödyntäminen Kaikkien osioiden tulokset integroidaan osaksi strategian toimeenpanoa, OPS-uudistusta sekä uuden digikampuksen rakentamista. Tuloksia levitetään benchmarkkaus-käytäntöjen avulla, seminaareissa sekä julkaisutoiminnalla. Kaikissa osiossa tuotettuja tuloksia seurataan Humakin oman laatutyön kautta. Innovaatioalustojen kehitystyö on jatkuva prosessi. Miten korkeakoulun tehtävä, strategia, profiili ja vahvuusalat näkyvät tässä suunnitelmassa? Suunnitelma nivoutuu Humakin uuden strategian mukaisiin strategisiin päämääriin: Tiivis vuoropuhelu työ- ja elinkeinoelämän kanssa, valmistuneiden vahvat urapolut, digitaalisen työ- ja opiskeluympäristön luominen ja muutokseen valmisreagointikyky. Suunnitelmanosat 1 ja 2 ovat vahvuusalalähtöisiä, mutta osat 3 ja 4 liittyvät kaikkiin vahvuusaloihin. 9

24 Hämeen Ammattikorkeakoulu Opiskelija keskiössä PL 230 (Visamäentie 35 A), Hämeenlinna Ammatillinen opettajakorkeakoulu / Ammatillisen osaamisen tutkimusyksikkö Martti Majuri, tutkimusyksikön johtaja Mihin kehittämiskoriin osahanke kuuluu? Osahanke kuuluu päähankkeen koreihin 1 Joustavasti työssä ja 2 osaamista työstä. Tarvekuvaus HAMKin strategian lähtökohtana on korkeakoulun toiminnan uudistaminen tavalla, joka varmistaa HAMKin ja sen toiminta-alueen menestymisen riippumatta korkeakoulupoliittisista muutoksista. Toiminnan keskiössä ovat opiskelija, työelämä ja tutkimus. Osahankkeen tarve pohjautuu HAMKin strategiakauden haasteisiin, jotka liittyvät mm. työelämäyhteistyön kehittämiseen alueella ja erityisesti opiskelijoista vastuun kantamiseen. Opiskelija keskiössä -periaate ohjaa koulutuksen toteuttamista ja sen mukaan tarjotaan opiskelijoille kolme vaihtoehtoista opintopolkumallia. Mallit ovat työviikkopohjainen 8 16 malli. Malli 24/7 mahdollistaa opintojen etenemisen tutkinnon tavoiteaikaa nopeammin sekä malli , joka on työelämässä tapahtuvaa oppimista hyödyntävä opiskelumuoto. Yhteistä malleille on opiskelijasta välittävä ohjauskulttuuri, hänen henkilökohtaisen urapolkunsa rakentaminen, valmentava opetuksellinen ote sekä yhteisöllinen työskentelytapa ja vahva virtuaalikampuksen hyödyntäminen. Joustavasti työssä- ja Osaamista työstä korien teemat ovat keskeisesti esillä HAMK strategiassa ja koulutuksen toteutuksessa. Arviointi on osa HAMK 2020 strategian toteutumisen seurantaa ja arvioinnin avulla selvitetään mahdollisia kehittämistarpeita. Opiskelija keskiössä -periaatteen arvioinnissa selvitetään miten koulutuksen kolme mallia ovat käytössä sekä miten ne toimivat ja edistävät tuloksellista ja laadukasta koulutusta. Arvioinnin kohteena ovat kaikki AMK-tutkintokoulutukset syksyllä Tässä hankkeessa kehittämistarpeiden ja kohderyhmien kartoittamisessa hyödynnetään kaikkiin koulutusaloihin suuntautuvaa koulutuksen mallien arviointitulosta. Aluevaikuttavuuden näkökulmasta HAMKin läsnäolo koko alueella muodostaa perustavanlaatuisen tekijän. Seutukuntien linjaukset ja painotukset otetaan huomioon ja yhteistyömuotoja selvitetään erityisesti 2. asteen koulutuksen kanssa alueellisen kilpailukyvyn vahvistamiseksi. Tavoitteet noudattavat Hämeen liiton maakuntaohjelman toimintalinjoja (yritysten kilpailukyvyn parantuminen, osaamisen vahvistuminen, työllisyys ja hyvinvointi). Lisäksi Maakuntaohjelmassa korostetaan metropolialueen 10

25 yhteistyötä ts. Yhteistyötä Päijät-Hämeen ja Uudenmaan maakuntien kanssa, jolta alueelta tulee suurin osa HAMKin opiskelijoista. HAMKin yksi keskeinen profiili on Ammatillinen opettajankoulutus, jota vahvistamaan on rakennettu strategian mukaisesti Ammatillisen osaamisen tutkimusyksikkö. Yksikön korkeakoulutukseen suuntautuvissa TKIhankkeissa on noussut esille työn opinnollistamisen ratkaisujen ja työelämäyhteistyön toimintamallien tärkeys opiskelijoiden opintojen sujuvoittamisessa ja heidän työllistymisessään. Nämä taas nostavat esille tarpeen päivittää opetushenkilöstön osaamista jatkuvassa työn ja opiskelun vuoropuhelussa tulevaisuustietoisesti. Tähän tarvitaan tutkimusperustaista toimintatapaa, joka HAMKissa on suuntautunut strategian mukaisesti työelämälähtöiseen tutkimukseen (Hankkeet: Futurex, Osaamisperustaisuus korkeakouluissa, Verkkovirta, AMKista Uralle!, Opettajat rakennemuutoksessa jne.). Tavoitteet 1. Tavoitteena on HAMKin koulutuksen mallien itse- ja vertaisarvioinnin pohjalta tuottaa tietoa korkeakoulutuksen nykytilasta ja kehittämistarpeista liittyen mm. siihen, miten vaihtoehtoisia opintopolkuja tarjotaan ja käytetään, miten työelämälähtöisyys toteutuu opinnoissa ja mitkä ovat opiskelijan aidot mahdollisuudet valinnoissa, miten opiskelijat ohjataan eri koulutuksen malleihin ja miten kv-osaaminen näyttäytyy työelämälähtöisissä opinnoissa. 2. Tavoitteena on arvioinnin pohjalta edistää yhteisöllisen työskentelyn malleja (opiskelija, työelämä ja opettajat) ja kehittää uusia innovaatioita, jotka vahvistavat opettajan substanssiosaamista ja koulutuksen työelämäyhteistyötä sekä alueen kilpailukykyä. 3. Tavoitteena on valmentaa opetus- ja työelämän henkilöstöä uudistamisprosessiin digitaalisuutta hyödyntäen. 4. Tavoitteena on tuottaa arviointitietoa tutkimuksellisesti (kehittävä arviointi), ja mallintaa prosesseja levitettäväksi ja jatkossa hyödynnettäväksi. 5. Tavoitteena on osallistua koko hankkeen ajan tutkimukselliseen vertaisarviointiin muiden korkeakoulujen kanssa. 6. Tavoitteena on osallistua muiden opettajakorkeakoulujen kanssa kehittämis- ja valmennusohjelmien suunnitteluun ja toteuttamiseen. Toteutustapa Syksy 2017 Hankkeen käynnistäminen, hankkeen suunnitelmien täsmentäminen ja yrityskumppanien nimittäminen HAMKIn profiilin mukaisesti. Nykytilan arviointi koulutuksen malleista ja kehittämistarpeiden nimeäminen valittuihin koulutuksiin. Opiskelijakunnan ja opiskelijoiden roolin tarkentaminen ja yhteistyömuotojen kartoittaminen. 11

26 Ammatillisten opettajakorkeakoulujen valmennusohjelman suunnitelmien tarkentaminen. Kevät 2018 Toiminnan käynnistäminen valituissa koulutuksissa (opiskelijat, työelämä, opettajat). Kehitetään koulutuksen mallien toimivuutta erityisesti arvioinnissa esiin tulleissa kehittämistarpeissa. Ammatillisten opettajakorkeakoulujen valmennusohjelman suunnitteluun ja toteutukseen osallistuminen. Kehittävän arvioinnin periaatteella tutkimuksellisen tiedon kokoaminen samanaikaisesti toteutuksen kanssa ja uusien käytäntöjen kokoaminen, arviointi ja soveltaminen. Ammatillisten opettajakorkeakoulujen yhteistyöhön osallistuminen. Syksy 2018 Uudistuneita koulutuksen mallien käytänteitä testataan ja pyritään löytämään toimivia ratkaisuja. Uudistuneita käytänteitä vertaisarvioidaan ja jaetaan. Ammatillisten opettajakorkeakoulujen yhteistyöhön osallistuminen. Kevät 2019 Uusien ratkaisujen ja käytäntöjen mallintaminen, vertaisarviointi ja levittäminen. Hyvien käytäntöjen levittäminen ja juurruttaminen Ammatillisten opettajakorkeakoulujen yhteistyöhön osallistuminen. Hanke päättyy 9/2019 Keskeiset yhteistyökumppanit (mukaan lukien opiskelijakunta ja työelämäkumppanit, asema ja roolitus) Työelämäkumppanit, yrityskumppanit, julkisyhteisöt sekä elinkeinoelämän edustajat Opiskelijakunta Alakohtainen yhteistyö kartoitetaan hankkeen alkuvaiheessa (muut korkeakoulut) Korien 1 ja 2 hankkeen kumppanit AOKK-osuudessa muut hankkeeseen osallistuvat ammatilliset opettajakorkeakoulut Kohderyhmä Opiskelijat ja henkilöstö (yksiköt, alat ja määrät tarkentuvat hankkeen aloitusvaiheessa). Työelämä (yrityskumppanien nimeäminen hankkeen aloitusvaiheessa). 12

27 Tulokset ja vaikutukset Opiskelijalähtöisyyden pohjalta joustavat opintopolut realisoituvat (aidot valinnan mahdollisuudet, ohjauksen laatu ja monipuolisuus, työpaikalla tapahtuvan oppimisen ja osaamisen laatu ja määrä), opintoaikojen pituudet lyhenevät ja opiskelijat työllistyvät nopeammin ja paremmin osaamistaan vastaaviin tehtäviin. Käytössä on arviointi- ja kehittämismalli, joka pystyy reagoimaan ketterästi ja työelämälähtöisesti muuttuviin tilanteisiin. Opetushenkilöstön ammatilliseen kompetenssiin liittyvät ohjaustaidot monipuolistuvat ja suuntautuvat tukemaan opiskelijoiden erilaisia opintopolkuja ja uratavoitteita. Kehittyneet työelämäyhteistyömuodot varmistavat opiskelijoiden mahdollisuudet joustaviin opintopolkuihin ja integroituihin oppimisympäristöihin. Työelämän edustajat ovat paremmin tietoisia koulutuksen tavoitteista ja osaamisen arvioinnista sekä voivat suoraan ja paremmin vaikuttaa koulutusten osaamistavoitteisiin. Tulosten hyödyntäminen Saatuja tuloksia ja hyviä käytäntöjä arvioidaan ja juurrutetaan kaikkiin HAMKin koulutuksiin koulutusten luonne huomioon ottaen ja niitä levitetään ammatillisessa opettajankoulutuksessa, opinto-ohjaajankoulutuksessa, erityisopettajankoulutuksessa sekä erilaisissa työelämän lähipalveluissa. Miten korkeakoulun tehtävä, strategia, profiili ja vahvuusalat näkyvät tässä suunnitelmassa? Hämeen ammattikorkeakoulu on ammatillisesti profiloitunut alueen ainoa korkeakoulu. HAMK toteuttaa ammattikorkeakoululle lainsäädännössä määriteltyjä tehtäviä uudella, ainutlaatuisella tavalla. Tässä opiskelija on keskiössä ja työelämä välitön hyödynsaaja. HAMK on lähellä seutukuntien toimintaa, kansainvälistää opiskelijoitaan ja viestittää aktiivisesti toiminnastaan. HAMKin menestys vaikuttaa suoraan alueen menestymiseen, siksi HAMKissa panostetaan läsnäoloon seutukunnissa. HAMKin vahvuusalat ovat ekologisen teknologian, ammatillisen opettajankoulutuksen ja biotalouden koulutus-, tutkimus- ja kehittämistoiminta. HAMKin strategiaan perustuva tarve on kuvattu tarkemmin kohdassa Tarvekuvaus. 13

28 Jyväskylän ammattikorkeakoulu Oppiminen yli rajojen PL 207 (Rajakatu 35), Jyväskylä Ammatillinen opettajakorkeakoulu Pekka Risku, ammatillisen opettajakorkeakoulun johtaja, puh Piippukatu 11, Jyväskylä Mihin kehittämiskoriin osahanke kuuluu? Osahanke kuuluu päähankkeen koreihin 1 Joustavasti työssä ja 2 Osaamista työstä. Tarvekuvaus Jyväskylän ammattikorkeakoulun (JAMK) uuden strategian perustana on osaaminen ja kilpailukyky. Tämä tarkoittaa sekä opiskelijoiden että asiakkaiden kilpailukyvyn parantamista osaamisen avulla. Samalla myös JAMKin uudistaa pedagogiikkaansa ja osaamistaan. Joustavasti työssä ja Osaamista työstä -korien teemat ovat JAMKin strategian keskeisiä elementtejä, JAMKin strategiassa 2030, jota kehitetään LAB-perusteisesti Reinventing Higher Education (ReHe) -sateenvarjon alla, kaikilla koulutusaloilla yhdessä työelämän ja opiskelijoiden kanssa. Ammattikorkeakoulun toimintaympäristössä on tapahtumassa merkittäviä muutoksia. Tärkeimmiksi näistä on tunnistettu oppimisen muutos, digitalisaation ja yrittäjyyden kasvava rooli, uudet liiketoimintamallit, kansainvälisyyden sekä korkeakoulurakenteiden muutokset. Tämän ohella Keski-Suomessa toteutetaan lähivuosina useita suuria investointeja, jotka tarjoavat aivan uudenlaisia kehitysalustoja korkeakoulun ja työelämän rajapinnoille, oppimista ja työtä joustavasti yhdistäen, kehittyvissä yhteistyöverkostoissa Uuden sukupolven korkeakoulussa. Ammatillisella opettajankoulutuksella on oppimisen muutoksessa ja pedagogisessa uudistamisessa keskeinen rooli kehittäjänä ja kehityskumppanina. Tällä osahankkeella vahvistetaan alueellista yhteistyötä eri toimi- ja koulutusalojen rajapintoja ylittäen, rakenteita ja osaamista kehittäen. Eritasoiset ja alaiset verkostot on vastaus monimutkaistuviin ja vaikeasti ennakoitaviin oppimisen osaamistarpeiden haasteisiin. Kykenemme ratkomaan yhteiskunnan suuria haasteita vain oppimalla ja verkostoitumalla, pedagogisia rakenteita ja käytänteitä uudistamalla. 14

29 Tavoitteet Oppiminen yli rajojen osa-hankeen tavoitteena on 1. uudistaa korkeakoulupedagogiikkaa tunnistamalla laajasti ja systemaattisesti oppimisen ja työn yhdistäviä eritasosisia verkostoja ja kumppanuuksia niin, että ne muodostavat strategisen perustan korkeakoulutuksen ja työelämän rajapinnoilla oppimiselle. 2. Mallintaa, kehittää ja luoda uusia verkostoja oppimisen ja työn rajapinnoille vahvistamaan LAB-perusteista oppimista ja työelämän kehittämistä osana uuden sukupolven korkeakoulupedagogiikkaa kehittäen, digitaalisia ratkaisuja hyödyntäen ja soveltaen. 3. Valmentaa rajapinnoille verkosto-osaajien verkosto (opettajia ja työelämän sekä opiskelijoiden edustajat) niin, että ymmärrys ja osaaminen verkostojen toiminnasta, johtamisesta ja kehittämisestä on luonteva osa oppimista ja LAB-perustaista pedagogista toimintaa. 4. Kasvattaa verkostoa levittämällä ja juurruttamalla LAB -toimintaa verkosto-osaajien omissa yhteistyöverkostoissa yhteistyönä suunniteltavina ja toteutettavin, koulutusrajat ylittävinä interventioina. Toteutustapa Syksy 2017 Hankkeen käynnistäminen, hankkeen suunnitelmien täsmentäminen ja työelämäkumppanien nimeäminen JAMKin strategian mukaisesti tunnistamalla laajasti ja systemaattisesti oppimisen ja työn yhdistäviä eritasosisia verkostoja ja kumppanuuksia niin, että ne muodostavat strategisen perustan korkeakoulutuksen ja työelämän rajapinnoilla oppimiselle. Ammatillisten opettajakorkeakoulujen yhteistyöhön osallistuminen Kevät 2018 Mallinnetaan jo toimivia yhteistyöverkostojen hyviä käytänteitä ja kehittämistarpeita, kehitetään ja luodaan uusia verkostoja oppimisen ja työn rajapinnoille vahvistamaan LAB-perusteista oppimista ja työelämän kehittämistä osana uuden sukupolven korkeakoulupedagogiikkaa kehittäen, digitaalisia ratkaisuja hyödyntäen ja soveltaen. Ammatillisten opettajakorkeakoulujen yhteistyöhön osallistuminen Syksy 2018 Valmentaa rajapinnoille verkosto-osaajien verkosto (opettajia ja työelämän sekä opiskelijoiden edustajat) niin, että ymmärrys ja osaaminen verkostojen toiminnasta, johtamisesta ja kehittämisestä on luonteva osa oppimista ja LAB-perustaista pedagogista toimintaa koulutuksen ja työelämän rajapinnoilla. 15

30 Ammatillisten opettajakorkeakoulujen yhteistyöhön osallistuminen Kevät 2019 Laajennetaan eri rajapinnoilla tapahtuvan yhteistyön verkostoa ja verkosto-osaamista levittämällä ja juurruttamalla LAB -toimintaa verkosto-osaajien omissa yhteistyöverkostoissa yhteistyönä suunniteltavina ja toteutettavin, koulutusrajat ylittävinä interventioina. Ammatillisten opettajakorkeakoulujen yhteistyöhön osallistuminen Hanke päättyy 9/2019 Keskeiset yhteistyökumppanit Työelämä- ja yrityskumppanit sekä alueelliset kehistysalustat Opiskelijakunta Alat ylittävä yhteistyö kartoitetaan hankkeen alkuvaiheessa (muut korkeakoulut) Korien 1 ja 2 hankkeen kumppanit Muut ammatilliset opettajakorkeakoulut Kohderyhmä Opiskelijat ja henkilöstö (yksiköt, alat ja määrät tarkentuvat hankkeen aloitusvaiheessa). Työelämä (kehitysalustat ja yhteistyökumppanit nimetään hankkeen aloitusvaiheessa). Tulokset ja vaikutukset Korkeakoulutus uudistuu verkostoyhteistyönä: - pedagogiset rakenteet ja toimintamallit uudistuvat verkostoissa toteutettavina, lab-perusteisina pedagogisina käytänteinä ja toimintamalleina, - opiskelijoiden opintopolut moninaistuvat, joustavoituvat, opiskelijoiden oppimaan oppimisen taidot vahvistuvat - opettajuus uudistuu ja syvenee oppimisen ekosyysteemissä tarvittavana verkosto-osaamisena, - työelämän kehittää omaa toimintaansa yhteistyössä. Tulosten hyödyntäminen Saatuja tuloksia hyödynnetään ja edelleen kehitetään osana uudistuva korkeakoulupedagogiikkaa ja työelämän kanssa tehtävää verkostoyhteistyötä. 16

31 Miten korkeakoulun tehtävä, strategia, profiili ja vahvuusalat näkyvät tässä suunnitelmassa? JAMKin koulutusohjelmien ja opettajan perus- ja jatkokoulutusten opetussuunnitelmat uudistuvat strategian mukaisesti. 17

32 Jyväskylän yliopisto Työelämäläheinen pedagogiikka korkeakoulutuksessa Päivi Tynjälä, Hannu Heikkinen, Maarit Virolainen, Anne Virtanen / Jyväskylän yliopisto PL 35, Jyväskylän yliopisto Koulutuksen tutkimuslaitos Päivi Tynjälä, paivi.tynjala@jyu.fi, Mihin kehittämiskoriin osahanke kuuluu? 2. Osaamista työstä (Työssä oppiminen korkeakouluopinnoissa) Tarvekuvaus Onnistunut yhteistyö korkeakoulujen ja yritysten välillä hyödyttää merkittävästi korkeakouluja, yrityksiä, ja koko yhteiskuntaa. Henkilökohtaistetut oppimispolut, verkkoratkaisut ja työelämään integroitunut oppiminen on kasvussa, mutta verkostoitumista ja ketteriä ratkaisuja työelämän ja korkeakoulun välille tarvitaan yhä enemmän. Tätä on kuvattu tarkemmin Toteemin hankesuunnitelmassa Tavoitteet Hakuilmoituksessa edellytetään että hankkeiden suunnittelun, toteutuksen ja arvioinnin tulee olla tutkimuspohjaista. Jyväskylän yliopistolla on vahvaa, kansainvälisesti arvostettua tutkimustietoa koulutuksen ja työelämän yhteistyöstä, työssä oppimisesta ja sitä tukevasta pedagogiikasta. Osahankkeen kautta tätä tutkimustietoa saadaan levitettyä laajasti korkeakoulujen käyttöön. Hankkeen aikana tuotettava tutkimustieto palvelee kehittämistyötä hankkeen kuluessa. Hakuilmoituksessa painotetaan myös opetuksen ja tutkimuksen yhteyttä sekä ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen yhteistyötä. Nämä ovat osahankkeen keskeisiä elementtejä. Osahankkeen tavoitteena on 1) vahvistaa korkeakouluopettajien osaamista työelämäyhteistyössä ja työelämätaitoja edistävässä opetuksessa sekä levittää tutkimuspohjaisia työelämäpedagogiikan malleja 2) tuottaa tutkimustietoa työssä oppimisesta korkeakoulutuksessa 3) Vahvistaa tutkimuspohjaista opetuksen kehittämistä 4) edistää ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen välistä hyvien käytäntöjen vaihtoa. 18

33 Toteutustapa Jyväskylän yliopisto 1) osallistuu Toteemi-hankkeessa järjestettävän opettajien kehittämisohjelman toteutukseen tarjoamalla asiantuntijaluentoja koulutuksen ja työelämän yhteistyöstä ja sekä teoriaa ja käytäntöä yhdistävästä pedagogiikasta (integratiivinen pedagogiikka) ja 2) kerää hankkeen puitteissa tutkimusaineistoa työssä oppimisesta korkeakoulutuksesta, analysoi aineistoa ja välittää tutkimustietoa sekä siihen perustuvia kehittämisehdotuksia hankkeen toimijoille. Keskeiset yhteistyökumppanit (mukaan lukien opiskelijakunta ja työelämäkumppanit, asema ja roolitus) Yhteistyökumppaneina ovat kaikki Toteemi-hankkeen toimijat. Tutkimustietoa kerätään korkeakouluilta, työelämän edustajilta ja opiskelijoilta. Kohderyhmä Opettajien kehittämisohjelman osalta osahankkeen kohderyhmänä ovat opettajat (opettajien työelämäyhteistyöhön liittyvän osaamisen kehittäminen) ja välillisesti heidän opiskelijansa sekä työelämäkumppanit. Hankkeeseen liittyvän tutkimuksen osalta tutkimustiedon käyttäjinä ovat kaikki hankkeen toimijat ja laajemmin koko korkeakoulukenttä sekä työelämän organisaatiot. Tulokset ja vaikutukset Keskeinen tulos on korkeakoulujen henkilöstön työelämäyhteistyöhön liittyvän ja opiskelijoiden työelämävalmiuksia tukevan pedagogisen osaamisen vahvistuminen. Uudenlaisten integratiivisen pedagogiikan sovellusten kautta tulokset ulottuvat myös opiskelijoiden oppimiseen ja heidän työelämä- ja yrittäjyysvalmiuksiensa sekä toimijuutensa kehittymiseen. Edellä kuvattujen tulosten odotetaan edesauttavan valmistuneiden työllistymistä. Odotettavaa on myös, että oppimisen ja työn yhdistämistä tukeva pedagogiikka sekä hankkeen tuloksena syntyvät uudenlaiset opiskelun ja työn yhdistämisen mallit myös nopeuttavat opiskelijoiden valmistumista. Tulosten hyödyntäminen Hyvien käytäntöjen levittäminen on sisäänrakennettuna opettajien kehittämisohjelmaan, joka toteutetaan verkostopohjaisesti siten, että uusia käytäntöjä jaetaan osallistujien kesken. Konsortio-korkeakoulujen henkilöstölle suunnatun kehittämisohjelman materiaalit tulee olemaan avoinna kaikille Suomen korkeakouluille. Toteemissa pääkoordinaattori Haaga-Helia vastaa verkkoratkaisuista joita voi hyödyntää hyvien käytäntöjen levittämisessä. Tutkimustiedon levittämistä tehdään sosiaalisen median välineiden kautta (esim. YouTube, LinkedIn, Facebook) sekä perinteisten väylien kuten artikkelien, konferenssien ja seminaarien välityksellä. Miten korkeakoulun tehtävä, strategia, profiili ja vahvuusalat näkyvät tässä suunnitelmassa? Oppiminen, opetus ja kehitystä tukevat kasvu- ja oppimisympäristöt on yksi Jyväskylän yliopiston nimeämistä painoaloista. Yliopiston strategiassa työelämäyhteistyö nähdään keskeisenä laadukkaan ja vaikuttavan koulutuksen elementeistä. Näin ollen suunniteltu osahanke on hyvin linjassa JY:n strategisten linjausten kanssa. 19

34 Kymenlaakson ammattikorkeakoulu PL 9, KOTKA Heta Vilén, yritysyhteistyösuunnittelija, puh Mihin kehittämiskoriin osahanke kuuluu? Osaamista työstä ja työhön Tarvekuvaus Työelämältä saadussa palautteessa (työelämäpalaute Kymenlaakson ammattikorkeakoulu) yritykset toivovat edelleen vahvempaa otetta (pk-) yritysten kehittämistoiminnan ja helposti sovellettavissa olevan tutkimuksen suuntaan. Palautteen perusteella esille tulee myös se, että työelämälähtöisten opetusmoduulien yhdistäminen antaa opiskelijoille valtavia mahdollisuuksia kehittyä ja ymmärtää mitä kohden taivalletaan, mutta se asettaa opetukselle ja opettajille myös laajalla rintamalla uusia haasteita ja vastuita. Opettajien asemaan näissä prosesseissa tulisi kiinnittää enemmän huomiota, että heillä olisi valmiudet ja edellytykset kunnossa hoitaa työtään työelämäpedagogisten vaatimusten mukaisesti. Palautteessa tuli myös esille, että yritykset ovat tietoisia siitä, että korkeakouluissa tehdään paljon hyvää kehittämistyötä, mutta kehittämistyön tuloksia ei systemaattisesti tuoda työelämän käyttöön. Yhtälailla opiskelijoiden palaute (vipunen.fi) työelämäyhteydet ja työelämäneuvonnassa on parantamisen tarvetta. Tavoitteet Osahankkeen tavoitteena on mahdollistaa ja kokeilla erilaisia tapoja työelämäyhteistyön vahvistamiseksi ja keskiöön nostetaan uudenlaisia muotoja osaamisen näytöiksi, jotka mahdollistavat tiedon ja osaamisen jakamisen laaja-alaisemmin korkeakoulun ja yhteiskunnan hyödyksi. Tietoa ja osaamista tuotetaan erityyppisissä opetuksen kokonaisuuksissa. Opiskelija tuottaa tietoa, joista pääsääntöisesti osaaminen näytetään kirjallisilla tenteillä. Toimintatapana osaaminen ei hyödynnä lähes muuta kun arviointia. Osaamisen näyttäminen on paljon myös opettajakeskeistä työelämän näkökulma jää usein vähäiseksi. Uudenlaisten osaamisen näyttöjen kautta tietoa ja osaamista voi hyödyntää kaikkien osapuolien kehittymisessä: korkeakoulun, opiskelijan ja työelämän. Tavoitteena on kehittää laaja-alaista työelämäyhteyttä sekä osaamisen näyttöjä niin että ne myös toisivat uusia ratkaisuja työelämän haasteisiin. Osaamisen näyttötilaisuudet palvelevat sekä opiskelijan urakehitystä että työelämän kehittämistä. 20

35 Laaja työelämän integraatio opetukseen ja osaamisen arviointiin Opiskelijalle joustavia suoritustapoja ja vahva yhteys työelämän kehittämiseen Digitaalisten mahdollisuuksien hyödyntäminen osaamisen näkyväksi tekemisessä Opettajien työelämäpedagogiikan osaamisen vahvistaminen: tiedot, taidot ja asenteet. Yhtälailla kun opiskelijalla tulee opettajilla olla mahdollisuus vahvaan työelämäyhteyteen ja sen kehittämiseen. Osa-hankkeen toisena tavoitteena on yhteistoiminnallisesti kehittää kaikkien kolmen osa-puolen opettajien, opiskelijoiden ja työelämän tietoja, taitoja ja osaamista uudenlaisiin oppimisen ja arvioinnin muotoihin. Toteutustapa Syksy 2017: hankkeen käynnistäminen hankkeen toimijoiden tehtävänkuvat, vastuut ja tarkennettu aikataulu ideatyöpajat työelämä, opettajat ja opiskelijat uudenlaiset oppimisympäristöt ja uudet osaamisen näytöt vastuu opettajien ja organisaatioiden tiedottaminen ja tehtävät artikkeli Kevät 2018: uusien työelämälähtöisten opetuskokonaisuuksien mallintaminen työpajat (kolmikanta: opettajat, opiskelijat ja työelämä) osaamisen näyttöjen suunnitelmat - > erityyppisissä työelämälähtöisissä oppimisympäristöissä (mm. työn opinnollistaminen, TKI-projektit, opintojaksojen oppimisympäristöinä työelämä caset tai konkreettinen työelämässä tapahtuva ryhmien opintokokonaisuudet) opettajakoulutukset työelämäkoulutukset benchmarking (kansallinen ja kansainvälinen) artikkeli Syksy 2018: kokeilut ja pilotit työelämäyhteistyön uudet muodot kokeilut ja pilotit osaamisen näytöt työpajat (kolmikanta: opettaja, opiskelija ja työelämä) kv-pilotit (työelämäyhteistyön muodot ja arviointi) benchmarking 21

36 opettajakoulutukset työelämäkoulutukset Kevät 2019: opas työelämäyhteistyön ja arvioinnin uusista muodoista (opiskelija, opettaja, työelämä) tiedon ja osaamisen jakamisen kanavat (digitaalisuuden luomat mahdollisuudet) toimivien käytäntöjen levittäminen ja juurruttaminen vertaisarvioinnit Syksy 2019: tiedottaminen projektin itsearviointi Keskeiset yhteistyökumppanit (mukaan lukien opiskelijakunta ja työelämäkumppanit, asema ja roolitus) Kymenlaakson ammattikorkeakoulun puitesopimuskumppanit (yritykset ja muut organisaatiot) sekä Verkkovirta-hankkeessa sovittu alumniverkosto (30 yritystä). Keskeisenä yhteistyökumppanina Kymen yrittäjät ja Kymenlaakson yrittäjäjärjestöt sekä Kymenlaakson kauppakamari yhteiskehittäminen; uudet oppimisen muodot ja arviointi Kohderyhmä Osa-hankkeen kohderyhmänä on koko korkeakouluyhteisö, opiskelijat, opettajat ja työelämäkumppanit. Tulokset ja vaikutukset Tuloksina on uudenlaisia malleja laaja-alaiseen työelämäyhteyteen missä korkeakoulussa tuotettu tieto ja osaaminen tuodaan työelämän hyödynnettäväksi. Hankkeessa kehitetään malli uudenlaiselle osaamisen näytölle niin että ne myös toisivat uusia ratkaisuja työelämän haasteisiin. Uudenlaiset osaamisen näytöt palvelevat sekä opiskelijan urakehitystä että työelämän kehittämistä. Laaja työelämän integraatio opetukseen ja osaamisen arviointiin Opiskelijalle joustavia suoritustapoja ja vahva yhteys työelämän kehittämiseen Digitaalisten mahdollisuuksien hyödyntäminen osaamisen näkyväksi tekemisessä Opettajien työelämäpedagogiikan osaamisen vahvistaminen: tiedot, taidot ja asenteet 22

37 Tulosten hyödyntäminen Hankkeen tuottamat toimintamallit testataan ja niiden kautta löytyneet toimivat mallit otetaan käyttöön ammattikorkeakoulussa ja sen työelämäyhteistyössä ja juurrutetaan korkeakoulun prosesseihin. Koko hankkeen kautta mm. vertaisarvioinnilla osa-hanke toteuttajien kehittämisprosessit tuodaan kaikille mukana oleville. Miten korkeakoulun tehtävä, strategia, profiili ja vahvuusalat näkyvät tässä suunnitelmassa? Kyamk fuusiotuu Mikkelin ammattikorkeakoulun (Mamk) kanssa Fuusiossa syntyvä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu (Xamk) profiloituu kestävän hyvinvoinnin ja teknologian korkeakouluksi. Ammattikorkeakoulun strategiassa on hankkeen tavoitteiden mukaisesti: kehittää tulevaisuuden työelämätaitoja yhdessä työelämän kanssa. Opiskelijoille on tarjolla kolme oppimisväylää: työviikkopohjainen, opintoja nopeuttava sekä työssäkäyntiin integroitu väylä. Korkeakoulu tarjoaa ajasta ja paikasta riippumattomia digitaalisia opiskeluympäristöjä. 23

38 Lahden ammattikorkeakoulu Tapahtumatuotannossa oppimassa Liiketalouden ja matkailun ala Niemenkatu 73, Lahti Ulla Kotonen, TKI-johtaja, puh , . Mihin kehittämiskoriin osahanke kuuluu? 2. Osaamista työstä (Työssä oppiminen korkeakouluopinnoissa) Tarvekuvaus Lahden ammattikorkeakoulun pedagogisen kehittämisen tavoitteena on kehittää digitaalisia oppimisympäristöjä ja oppimista tukevia palveluja, parantaa oppimiseen integroitua TKI-työtä, edistää työelämän ja koulutuksen yhteistyötä, lisätä opintojen joustavuutta ja yksilöllisyyden huomioimista koulutuksessa, parantaa koulutusprosessin tuloksellisuutta, parantaa koulutuksen oppimisilmapiiriä ja kehittää korkeakouluyhteisön työkulttuuria, kehittää LAMKin pedagogista ajattelua kohti työelämäläheisiä pedagogisia ratkaisuja sekä kehittää pedagogisia innovaatioita uudenlaisiksi koulutustuotteiksi ja tavoiksi opiskella. Viimeiseksi mainittua uudenlaista tapaa opiskella kehitetään kokeilut, portot ja demot profiilin hengessä rakentamalla ns. väyläopintoja. Väyläopintojen ideana on kehittää joustavia oppimisväyliä opiskelijoiden yksilöllisten valintojen ja tavoitteiden mahdollistamiseksi (erityisesti Yrittäjyys- ja Kiertotalousväylät) sekä luoda vaihtoehtoisia opintopolkuja työssä oppimiseen ja työmarkkinoille kiinnittymiseen jo opintojen aikana (erityisesti Tapahtumatuotannon ja Palvelumuotoilun väylät). Syksyllä 2015 alkanut Palvelumuotoilun väylä pilotti samoin kuin yksittäiset yritystoimeksiannot ovat osoittaneet, että työelämäyhteistyössä toteutettavissa väyläopinnoissa ja yritystoimeksiannoissa tapahtuva oppiminen edellyttävät nykyistä paremmin sekä opiskelijan että elinkeinoelämän tarpeet huomioon ottavan toimintamallin kehittämistä aina eri toimijoiden tarpeiden kartoittamisesta opintojen vaikuttavuuden arviointiin asti. Tapahtumatuotannossa oppiminen hanke on jatkoa LAMKin palveluliiketoiminnan tradenomikoulutuksessa aloitetulle ja restonomikoulutuksessa jatketulle työyhteisöoppimisen kehittämistyölle. Tapahtumaväylä on valtakunnallinen ja kansainvälinen koulutusinnovaatio, jossa tapahtuma muodostaa oman oppimisympäristön, joka tarjoaa työssä oppimisen mahdollisuuksia monialaisesti monella tasolla. Jokainen tapahtuma on 24

39 ainutlaatuinen kokonaisuus, oma oppimisympäristönsä. Monialainen tapahtumaväyläyhteistyö on synnyttämässä myös opiskelijalähtöistä osuuskuntatoimintaa, mikä sekin omalta osaltaan edistää työssä oppimista ja kiinnittymistä työmarkkinoille mutta samalla myös luo omat haasteensa opiskelijan työssäoppimiseen ja työhyvinvointiin. Tavoitteet Tapahtumatuotannossa oppimassa osahankkeen tavoitteena on rakentaa, pilotoida ja arvioida väyläopintoja tukeva toimintamalli, joka ottaa huomioon sekä elinkeinoelämän että opiskelijan tarpeet. Toimintamallin kehittämisellä pyritään varmistamaan opiskelijalle laadukas kokonaisvaltainen tapahtumatuotannon työssäoppimiskokemus ja samalla rakentamaan entistä tiiviimpää, tuloksellisempaa ja vaikuttavampaa yritysyhteistyömallia tapahtumatuotantoon ammattikorkeakoulun ja elinkeinoelämän välille. Toimintamallin tavoitteena on tarjota vaihtoehtoinen opintopolku tapahtumatuotannossa tapahtuvaan työssä oppimiseen luoda edellytykset väyläopintojen sujuvaan etenemiseen mahdollistaa tapahtumatuotannon ympärivuotinen opiskelu mahdollistaa tapahtumatuotannon joustava opiskelu (hop on hop off) mahdollistaa opiskelijoiden varhainen kiinnittyminen opintojen aikana työmarkkinoille kehittää työssä tapahtuvan oppimisen arviointiosaamisen käytäntöjä varmistaa opiskelijan hyvinvointi väyläopinnoissa tapahtuvassa työssäoppimisessa. Toteutustapa Tapahtumatuotannossa oppimassa osahankkeessa kartoitetaan Päijät-Hämeen elinkeinoelämän eri toimijoiden tapahtumatuotantoon liittyvät tarpeet sekä tapahtumatuotantoväylään kohdistuvat odotukset rakennetaan tapahtumatuotannon yhteistyöverkosto benchmarkataan korkeakoulujen tapahtumatuotannon työssäoppimisen toimintamalleja sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla laaditaan tapahtumaosaajan osaamiskartta ja rakennetaan tapahtumaosaamisen arviointimalli kartoitetaan opiskelijoiden tapahtumaväylässä tapahtuvaan oppimiseen kohdistuvat odotukset ja osaamisen kehittämistarpeet rakennetaan tapahtumaosaamisen oppimispolku o työskentely tapahtumissa - opiskelija toimii erilaisissa tapahtumatehtävissä havainnoimassa ja kokemassa käytännön kautta erilaisia tapahtumaprosesseja o tapahtumien suunnittelu - opiskelija suunnittelee käytännön työelämälähtöisen tapahtuman toteutuksen huomioiden kaikki tapahtumatuotannon osa-alueet 25

40 o tapahtumien toteuttaminen - opiskelija toteuttaa tapahtumatuotannon kokonaisprosessin ja laadukkaan tapahtumakokemukset todellisessa työelämätilanteessa yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa kehitetään oppimispolun eri vaiheissa tapahtuvaa opiskelijan oppimisen arviointia kehitetään ja testataan työssäoppimisen ohjausta ja arviointia tukevia digitaalisia palveluita ja välineitä (esim. mobiilipalvelut) kartoitetaan opiskelijan työssä oppimiseen liittyviä hyvinvointitekijöitä oppimispolun eri vaiheissa ja kehitetään hyvinvointia edistäviä toimenpiteitä kuvataan tapahtumatuotantoväylän toimintamalli ja prosessit sekä opiskelijoiden oppimisprosessin että elinkeinoelämäyhteistyön näkökulmasta luodaan opiskelijoista koostuva tapahtumaosaajapankki tukemaan opiskelijoiden osaamisen näkyväksi tekemistä ja työssäoppimismahdollisuusien löytämistä kehitetään tapahtumaväylän vaikuttavuuden arviointia. Tapahtumatuotannossa oppimassa osahankkeessa kehitettäviä menetelmiä ja välineitä voidaan testata projektin aikana soveltuvin osin myös Palvelumuotoiluväylän opinnoissa ja yritysyhteistyöprojekteissa. Keskeiset yhteistyökumppanit Hanke toteutetaan tiiviissä yhteistyössä Päijät-Hämeen alueen tapahtumajärjestäjien kanssa (mm. Lahden messut, Sibelius-talo) sekä Päijät-Hämeessä järjestettävien tapahtumien (mm. Summer Up, Jukola18) kanssa. Opiskelijoilla ja elinkeinoelämän yhteistyökumppaneilla on keskeinen rooli hankkeen kaikissa vaiheissa tapahtumatuotannon tarpeiden ja tapahtumaosaajan osaamistarpeiden kuvauksista aina opiskelijan osaamisen ja tapahtumaväylän vaikuttavuuden arviointiin. Potentiaalisia kansainvälisenä benchmarking kohteita ovat esim. Roskilde Business College (Tanska), Danube University Krems (Itävalta), Stenden University of Applied Sciences (Hollanti) ja International University of Applied Sciences (Saksa). Kohderyhmä Hankkeen ensisijaisena kohderyhmänä on Lahden ammattikorkeakoulun Tapahtumaväylä pilotin opiskelijat. Hankkeesta hyötyvät myös alueen tapahtumajärjestäjät ja matkailutoimijat. Hanke tukee siten omalta osaltaan alueelle tärkeää matkailu- ja tapahtuma-alan kehittymistä ja edistää alueen asemaa uudistuvana ja kansainvälisesti kilpailukykyisenä matkailun ja tapahtumien osaaja. 26

41 Tulokset ja vaikutukset Hankkeen tuloksena syntyy kuvaus väyläopintojen toimintamallista ja prosesseista, kuvaus tapahtumaosaamisen oppimispolusta, tapahtumatuotannon yhteistyöverkosto, tapahtumaosaajan osaamiskartta ja osaamisen arviointimalli, työssäoppimisen hyvinvoinnin arviointimalli ja työssäoppimisen hyvinvoinnin kehittämistoimenpiteitä sekä tapahtumaosaajapankki. Hankkeen vaikuttavuutta mitataan tapahtumaväylässä suoritetuilla opintopistemäärillä, opiskelijoilta saatavalla laadullisella palautteella, toteuttamien tapahtumien lukumäärällä sekä elinkeinoelämäyhteistyökumppaneilta (mm. tapahtumajärjestäjät, matkailutoimijat) saatavalla palautteella. Tulosten hyödyntäminen Hankkeessa kehitetyt ja pilotoidut toimintamallit otetaan soveltuvin osin käyttöön myös muissa LAMKin väyläopinnoissa sekä yksittäisissä yritysyhteistyöprojekteissa. Toimintamallit ovat hyödynnettävissä muissa ammattikorkeakouluissa sekä tapahtumatuotannon koulutusta järjestävissä organisaatioissa. Miten korkeakoulun tehtävä, strategia, profiili ja vahvuusalat näkyvät tässä suunnitelmassa? Hanke toteuttaa LAMKin strategiaa alueen kasvun ja tulevaisuuden osaamisen edistäjänä sekä vahvistaa kilpailukykyä. Monialaisena oppimisväylänä tapahtumaväylä yhdistää kaikkia LAMKin painoloja ja niissä tapahtuvaa työssäoppimista. Hanke on samalla osa sekä pedagogisen että aluekehitysohjelman toimenpiteitä. 27

42 Lapin ammattikorkeakoulu Työssä, Työstä, Työhön joustavasti oppien Jokiväylä,11C, Rovaniemi Helena Kangastie, opetuspäällikkö, puh , Mihin kehittämiskoriin osahanke kuuluu? Päähanke koostuu kolmesta kehittämiskorista: 1) Joustavasti työssä 2) Osaamista työssä 3) Hyvinvointi työssaoppimisessa Lapin ammattikorkeakoulu osallistuu kuhunkin koriin seuraavasti: 1) Opiskelijoiden opintojen joustava eteneminen ja vaihtoehtoiset opinto/osaamisen kehittymisen opintopolut. Tavoite: Luoda uudenlainen, osaamisperustaiseen opetussuunnitelmaan perustuva ajattelu- ja toimintatapa HOT- hankitun osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen. Toimenpide: Työpajatyöskentelyllä ohjataan uudenlaiseen ajattelu- ja toimintatapaan. Uudenlaisen HOT-ohjeiden laatiminen. Tulos: On siirrytty opintojaksokohtaisesta hyväksiluvusta laajempaan kompetenssipohjaiseen hyväksilukuun. 2) Työn opinnollistamisen käytännöt ovat käytössä. Tavoite: Kehitetään opettajien työelämäosaamisen ja kehittävän arviointiosaamisen käytäntöjä hyödyntämällä Verkkovirta hankkeessa tuotettuja ratkaisuja. Toimenpide: Työn opinnollistamisen prosessi otetaan käyttöön kaikissa koulutuksissa. Työn opinnollistamisen työpajojen järjestäminen osaamisen kehittämiseksi. Toteutetaan kehittävän arvioinnin kehittämistyöpajat yhdessä työelämän kanssa. Tulos: Henkilöstö osaa työn opinnollistaminen toimintavan ja se on käytössä kaikissa koulutuksissa. 3) Uraohjauksen kehittäminen työelämäläheisesti osana ammatillista kasvua ja hyvinvointia 28

43 Tavoite: Tuetaan työelämäläheisesti opiskelijoiden opinto-ja urasuunnittelua ja parannetaan työllistymisen mahdollisuuksia alueelle. Toimenpide: Yhteisen uraohjauksen ja opintojen ohjauksen toimintamallin rakentaminen. Tulos: Väyläopintoja tukeva ura- ja opintojen ohjauksen toimintamalli on käytössä. Tarvekuvaus Lapin amk:ssa on käytössä osaamis- ja ongelmaperusteinen oppiminen. Mallin mukaan työelämäyhteistyö on oppimisen keskiössä (esim. integroitu malli, joka perustuu konnektiiviseen työssä oppimisen malliin). Opiskelijapalautteessa on toivottu parempia yhteyksiä työelämään. Tämän parantamiseksi täytyy yhtenäistää työelämä yhteistyön käytäntöjä. Lapin korkeakouluissa kerätty työelämäpalaute (v. 2015) korostaa työelämäyhteistyötä geneeristen kompetenssien saavuttamiseksi ja tämä puolestaan vaikuttaa valmistuneiden työllistämiseen. Lapissa on korkeakoulutettujen työttömyys lisääntynyt. Lapissa kehitetty ammattikorkeakoulun ja toisen asteen ammatillisen koulutuksen malli ns. Väyläopinnot, joka lisää ohjauksen tarvetta uutena joustavana opintopolkuna ja toimintamuotona. Uuden opetussuunnitelman käyttöönotossa siirrytään opintojaksosta laajempiin kokonaisuuksiin. Tämä vaikuttaa myös HOT-hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen käytäntöihin. Opiskelijoiden näkökulmasta tärkeää on laatia ohjeita ja ohjata heitä uuteen toimintatapaan pois pirstalemaisesta osaamisen kuvaamisesta kohti kokonaisvaltaista kompetenssiperustaa. Opettajilta tämä vaatii myös uutta asennetta ja osaamista toimia erilaisilla tavoilla. Korostuva työelämäyhteistyö vaatii opettajien ja työelämäkumppaneiden osaamisen kehittämistä, jotta opiskelijoiden ammatillinen osaaminen vahvistuu. Käytössä on kompetenssipohjainen hyväksiluku, jolloin opiskelija voi osoittaa hankitun osaamisen monipuolisemmin työ- /oppimishistoriansa ajalta Lapin korkeakouluissa on tehty selvitys uraohjauksesta ja siinä nousi esiin mm. seuraavat kehittämiskohteet: opintoihin sisältyvä työelämäohjaus, työelämään valmistautuminen, opintoihin valintaan liittyvä tuki, työelämäohjauksen käytännöt, työelämäohjausta sisältävät opinnot ja toiminta, kuilu opintojen ja työelämän välillä sekä ohjauksessa tarvittavat välineet. Lapin amk:ssa hyvinvointi ja ohjaus perustuu holistiseen malliin, mutta kehittämistarvetta on edelleen ja tätä työtä tehdään yhdessä opiskelijakunnan (ROTKO) kanssa. Tavoitteet 1) Luoda uudenlainen, osaamisperustaiseen koko opetussuunnitelmaan perustuva ajattelu- ja toimintatapa HOT- hankitun osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen. 2) Kehitetään opettajien työelämäosaamisen ja arviointiosaamisen käytäntöjä hyödyntämällä Verkkovirta hankkeessa tuotettuja ratkaisuja 29

44 3) Tuetaan työelämäläheisesti opiskelijoiden opinto-ja urasuunnittelua ja parannetaan työllistymisen mahdollisuuksia alueelle. Toteutustapa Etenee päähankkeen toteutuksen mukaan. Osallistumme kaikkiin kolmeen kehittämiskoriin, joissa Lapin amk sitoutuu kehittämään valittua osa-aluetta. Hyödynnetään päähankkeen kv-verkoston ja tutkimuksen tuloksia osahankkeen kehittämiskoreissa. Päähankkeen toteutukseen osallistumisen lisäksi toteutetaan omina toteutuksina: - pilotin käynnistäminen (kehittämiskori 1) - ratkaisujen etsiminen ja koulutus (kehittämiskori 2) - menetelmien kartoitus, käyttöönotto ja pilotointi (kehittämiskori 3) Keskeiset yhteistyökumppanit (mukaan lukien opiskelijakunta ja työelämäkumppanit, asema ja roolitus) Lapin ammattikorkeakoulussa on kehitetty jo pitkään työelämän kumppanuutta ja mm. osallistuvien kumppanien kanssa on tehty viralliset sopimukset konkreettisesta yhteistyöstä. Jokaisella osaamisalalla on tehty kumppanuussopimukset tiettyjen yritysten ja organisaatioiden kanssa Vastikään on kehitetty ja otettu käyttöön työelämäyhteistyön toimintamalli, joka toimii myös tässä osahankkeessa. Kumppaneita ovat: Lapin sairaanhoitopiiri, Lappset Group, Rovaniemen kaupunki, Lapin Kuntoutus OY, Staff Point UrheiluAkatemia lisäksi Lapin AMKin opiskelijakunta - ROTKO. Hankkeen käynnistyttyä mukaan voi tulla myös muita kumppaneita. Kohderyhmä Lapin ammattikorkeakoulun opiskelijat, työelämäkumppanit, opettajat ja maakunnallinen TNO-palvelujen verkosto. 30

45 Tulokset ja vaikutukset Päähankkeessa syntyneiden tulosten lisäksi saamme aikaan seuraavia tuloksia: Kehittämiskori 1: Hankitun osaamisen parempi tunnistaminen ja tunnustamisen (HOT) toimintatapa ja sitä kautta opintopolun lyhentäminen joustavasti. Kehittämiskori 2: Henkilöstö osaa työn opinnollistaminen toimintavan ja se on käytössä kaikissa koulutuksissa. Kehittämiskori 3: Juurrutetut ratkaisut uraohjauksen menetelmiksi ja henkilöstön työelämäosaaminen on korkealla tasolla. Työelämäyhteistyön parantumisen kautta ammattikorkeakoulu toimii kiinteänä osana työelämää. Joustavien opintopolkujen kautta opintoajat lyhenevät (Väyläopinnot) ja työelämäyhteistyön tehostamisen kautta työllistyminen paranee. Tulosten hyödyntäminen Hankkeen aikana tehdyt kehittämistoimet ja niistä saadut tulokset otetaan käyttöön. Hyviä käytäntöjä levitetään ammattikorkeakoulun sisällä, muiden ammattikorkeakoulujen kesken sekä myös muille kouluasteille ja yliopistoille. Miten korkeakoulun tehtävä, strategia, profiili ja vahvuusalat näkyvät tässä suunnitelmassa? Lapin ammattikorkeakoulun toiminta-ajatuksen mukaisesti jalostamme muuttuvan toimintaympäristömme vahvuuksista ja mahdollisuuksista osaamista ja elinvoimaa pohjoisten toimijoiden tarpeisiin. Työelämä on ammattikorkeakoulun tärkein kumppani ja meillä on yhteinen näkemys alueen kehittämisestä. Ammattikorkeakoulussa on käytössä osaamis- ja ongelmaperusteinen oppiminen, jossa osaamisprofiilissa on strategian mukaiset painopisteet. Tämä hanke vaikuttaa lisäksi strategian painoaloista yrittäjyyden edistäminen ja verkostoyhteistyöhön. 31

46 Laurea-ammattikorkeakoulu Työelämäläheisen ohjauksen väline - kun mieli on kevyt, niin matkakin joutuu Ratatie 22, Vantaa Opetus ja aluekehitys Teemu Ylikoski, teemu.ylikoski@laurea.fi, Mihin kehittämiskoriin osahanke kuuluu? 3. Hyvinvointi työssä oppimisessa Tarvekuvaus Opiskelijahuollon, opinto-ohjauksen ja opiskelijakyselyjen palautteista on nähtävissä, että työelämäläheinen opiskelu antaa opiskelijalle paljon. Se kuitenkin tuo mukanaan myös uudenlaisia haasteita, jotka voivat aiheuttaa kuormitusta ja jopa johtaa vaikeuksiin. Tavoitteet Osahankkeen tavoitteena on rakentaa työelämäläheisen opiskeluohjauksen prosessi-innovaatio, joka ottaa huomioon opiskelijan hyvinvoinnin, oppimisvaikutukset ja työelämävaikutukset. Työelämäläheisen oppimisen luonne poikkeaa perinteisestä oppimisesta: se on pirstaleisempaa, opiskelijatiimit vaihtuvat nopeammin, ja opintojen suorituspaikka voi vaihtua. Toisaalta työelämäläheinen oppiminen voimaannuttaa opiskelijaa: parhaimmillaan opiskelija tuottaa osaamista ja ratkaisuja aitoon tarpeeseen, joka tuntuu merkitykselliseltä. Osahankkeessa rakennetaan toimintatapa, jolla työelämäläheisen oppimisen osa-alueita voidaan ohjata ja seurata. Ratkaisuun kuuluu mittaristo, jolla varmistetaan sujuvan työelämäläheisen oppimisen eteneminen ja osataan puuttua ajoissa ylikuormitukseen. Tuloksena on prosessi, jolla edistetään opiskelijahyvinvointia, kehitetään korkeakoulujen henkilöstön osaamista sekä luodaan pysyviä toimintamalleja opiskelijoille suunnattuun tukeen ja ohjaukseen työelämäläheisessä oppimisessa. Toteutustapa Osahankkeeseen liittyy tutkimuksellinen elementti, jolla selvitetään opiskelijoiden, henkilöstön ja kumppanien kokemuksia ja käsityksiä. Keskiössä ovat opiskelijat. Hanke toteutetaan fokusryhmäkeskustelun ja työpajatyöskentelyn avulla. Hankkeessa hyödynnetään Laurea-ammattikorkeakoulun kehittämää palvelumuotoilun coco toolkit menetelmää sekä lumipallomenetelmää: aluksi opiskelijoita, joilla on erilaisia kokemuksia eri alojen 32

47 työelämälähtöisestä oppimisesta. Seuraavaksi tutkitaan opiskelijoiden ehdottamien työelämän edustajien käsityksiä sekä yhteiskehitetään mittaristoa yhdessä henkilöstön kanssa. Lopuksi järjestetään yhteinen työpaja kaikkien kohderyhmien osallistujille. Palvelumuotoilun yhteiskehittämisen työkalut antavat tutkimuksellisesti solidin tavan mallintaa osaamisen karttumista, arjen haasteita ja jopa hankalia konfliktitilanteita. Yhteiset työpajat pidetään avoimena muiden korkeakoulujen osallistujille hyvien käytäntöjen jakamiseksi. Keskeiset yhteistyökumppanit (mukaan lukien opiskelijakunta ja työelämäkumppanit, asema ja roolitus) Opiskelijajärjestö Laureamko on avainroolissa ohjaamassa hanketta. Osahankkeessa osallistetaan useita työelämän organisaatioita lumipallomenetelmän kautta, jotka nimetään hankkeen edetessä. Kohderyhmä Osahankkeen pääasiallinen kohderyhmä ovat opiskelijat - työelämäläheisen oppimisen subjektit, joiden toiminnan kautta kaikki oppimis- ja työelämävaikutukset tapahtuvat. Kohderyhmänä ovat myös ohjaavat opettajat, joiden käyttöön ohjauksen prosessi suunnitellaan. Kohderyhmänä ovat myös työelämän kumppanit. Tulokset ja vaikutukset Osahankkeen tuloksena on ohjauksen prosessi, jolla opiskelija voi ohjata itseään ja ohjaaja voi seurata opiskelijan hyvinvointia ja etenemistä. Se auttaa ohjaamaan ja auttamaan opiskelijaa merkityksellisyyden löytämisessä ja hallitsemaan paremmin työelämäläheisen oppimisen erityispiirteitä ja erityishaasteita. Prosessi sisältää välineet opiskelijan ohjaamiseen ennen työelämäläheistä oppimista, hyvinvointi- ja tulosmittariston, sekä välineet puuttua ongelmakohtiin. Sen avulla opiskelija ja ohjaaja voivat suunnitella työelämäläheistä oppimista, priorisoida vaihtoehtoja ja reagoida mahdollisiin ongelmakohtiin. Eri näkökulmien tuominen näkyväksi auttaa odotusten muodostamisessa mitä työelämäläheiseltä oppimiselta voi odottaa. Työelämäläheisen oppimisen ohjauksen mittaristo kattaa eri alat. Se ottaa huomioon hyvinvoinnin ohella oppimisen, opinnoissa etenemisen, sekä työelämälle tuotettavan osaamisen. Mittaristo voi koostua esim. seuraavista tekijöistä: f(x) = [(a hyvinvointi* d merkityksellisyys) + (b oppiminen * d merkityksellisyys) + (c työelämätulokset * d merkityksellisyys)] jossa x = työelämäläheisen oppimisen tulosmittari ja a, b, c, sekä d osamittareita. Avainroolissa on opiskelijan merkityksellisyyden kokemus (d). Ilman merkityksellisyyttä hyvinvointi (a), oppimistulokset (b) ja työelämätulokset (c) voivat jäädä toteutumatta työelämälähtöisessä oppimisessa. Työelämäläheisen oppimisen edut ovat kiistattomat. Autenttisista oppimistilanteista opiskelija saa konkreettisen käsityksen uuden tiedon soveltamisesta työelämän arkeen ja aidot työelämäkumppanuudet auttavat uuden tiedon yhteisöllisessä tuottamisessa. Keskeistä on kuitenkin opiskelijan kokemus: jos merkityksellisyyden kokemus (d) ei täyty, työelämäläheisen oppimisen edut (a, b, c) eivät ylitä sen kuormittavuutta. On mahdollista, että työelämältä tulevia oppimisen toimeksiantoja tulee tarkastella jatkossa siinä valossa, miten ne täyttävät opiskelijan merkityksellisyyden kokemuksen esimerkiksi, minkälaisissa 33

48 työpaikoissa voi oppia. Syntyvä prosessi auttaa tunnistamaan, missä tapauksissa ja mille opiskelijoille työelämälähtöinen oppiminen sopii. Tulosten hyödyntäminen Hankkeen tulosten vakiinnuttaminen ja levittäminen tapahtuvat aktiivisen osallistamisen kautta. Laureaammattikorkeakoulun ohjauksen kehittämisryhmä on avainasemassa uusien ohjauskäytänteiden eteenpäin viemisessä. Työelämäläheistä oppimista ohjaavan henkilöstön kesken järjestetään työpajoja ja verkkotapaamisia, jossa uusia käytänteitä työstetään yhdessä. Muiden korkeakoulujen osallistuminen pidetään mahdollisimman avoimena, jotta kokonaisuuteen pääsee vaikuttamaan matkan varrella. Osahankkeen tuloksena syntyy uusia välineitä opiskelijan opintopolun hallintaan työelämäläheisessä oppimisessa, jotka voimannuuttavat ja vastuuttavat opiskelijaa. Tuloksilla on välillistä vaikutusta opiskelijan kaikkeen opintojen suunnitteluun ja reflektoinnin tukemiseen. Miten korkeakoulun tehtävä, strategia, profiili ja vahvuusalat näkyvät tässä suunnitelmassa? Laurea-ammattikorkeakoulun tahtotila on olla vuonna 2020 metropolialueen hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn kansainvälinen kehittäjä. Laurea on Uudenmaan aluetta palveleva korkeakoulu. Hyvinvoinnin ja alueelle tuotettavan osaamisen yhdistäminen ovat Laurea-ammattikorkeakoulun mission ytimessä. Laurean työelämään integroituminen ja sen profiili kehittämispohjaisen oppimisen tuottajana korostavat samoja teemoja: työelämäläheisen oppimisen merkitystä, uuden osaamisen tuottamista yhdessä työelämän kanssa, sekä opiskelijalähtöisyyttä, opiskelijan tukea ja rinnalla kulkemista. 34

49 Metropolia Ammattikorkeakoulu Joustavasti työelämään Bulevardi 31, Metropolia Sosiaalisen hyvinvoinnin osaamisalue Mai Salmenkangas, puh , Mihin kehittämiskoriin osahanke kuuluu? Hankekori 3: Hyvinvointi työssä oppimisessa (Työ, hyvinvointi ja oppiminen) Tarvekuvaus Tänään opintonsa aloittava opiskelija on työelämässä vuonna Oppimistarpeita suunniteltaessa huomioidaan vain vähän sitä muutosnopeutta, joka on todentunut viimeisen 20 vuoden aikana. Muutosvauhti tuskin hidastuu. Tulevaisuudessa oppilaitosten tulee kyetä tukemaan opiskelijoiden kasvua kohti ammattilaisuutta ja kokonaisvaltaista oman potentiaalin hyödyntämistä. Sekä oppilaitosten että opiskelijoiden tulee substanssiosaamisen perustuvan ammatillisuuden lisäksi kyetä toimimaan muuttuvassa ja moniammatillisessa työelämässä. Näkemys haastaa niin opettajia ja opiskelijoita kuin työelämää luomaan yhdessä uudenlaista ymmärrystä ja uusia yhteistyömuotoja tulevaisuuden osaamistarpeiden tunnistamisessa ja tukemisessa. Käynnissä oleva työelämän uudelleen muotoutuminen haastaa sen, mitä pitäisi oppia. Teknologisoitumisen aikaansaama työelämän murros ilmenee siten, että osa ammateista katoaa ja niiden tilalle syntyy uusia. Myös ammattien sisällöt uudistuvat. Itsenäinen ja yrittäjämäinen työ lisääntyy (Opetus ja kulttuuriministeriön tulevaisuuskatsaus, 2014, 9). Työlle on yhä tyypillisempää projektiluonteisuus ja verkottuminen. Kollegat voivat työskennellä eri puolilla maailmaa. Asiat ja ilmiöt limittyvät uusilla tavoilla yhteiskunnan eri sektoreilla ja aikaisemmin erillisiksi mielletyt asiat yhdistyvät toisiinsa. Yhteisen tiedonrakentamisen merkitys vahvistuu. Jaettua asiantuntijuutta tarvitaan entistä enemmän (Salonen & Savander-Ranne 2015). Yrittäjämäinen uskallus kokeilla luovasti ja rohkeasti eri asioita korostuu. Myös itseohjautuvuuden merkitys voimistuu, sillä työn sisällöt ja säännöt määritellään yhä useammin itse. (Kun koulu loppuu, 2014.) Työelämässä tapahtuvat muutokset heijastuvat myös opintoihin. Substanssiosaamisen ohella on yhä oleellisempaa tunnistaa, millaisia taitoja tarvitaan siirryttäessä opinnoista ammattiin, ammatista toiseen tai työssä projektista toiseen. Käynnissä oleva yhteiskunnallinen murros nostaa myös opiskelun keskiöön tällä 35

50 hetkellä korkeakoulujen opetussuunnitelmissa heikosti näkyvät geneeriset taidot - eri toimialoja, eri tutkintoja ja erilaista substanssiosaamista edellyttävien alojen yhteiset tarpeet ja taidot. Geneerisillä taidoilla tarkoitamme yleisiä työelämävalmiuksia ja elämäntaitoja, jotka kehittyvät opintojen aikana osana opiskelua harjoittelussa ja projekteissa sekä niiden ohessa palkkatyössä, vapaaehtoistoiminnassa ja hanketyöskentelyssä. Niille on tyypillistä siirrettävyys kontekstista toiseen (Cedefop 2008). Tämän vuoksi ne luovat perustan elämänhallinnalle jo opiskeluaikana ja myöhemmin työelämässä. Geneeriset työelämätaidot ovat merkityksellisiä välittömästi opiskelijoiden valmistumisen jälkeen työmarkkinoille kiinnittymisen yhteydessä siinä missä myöhemminkin joustavien ja mielekkäiden urapolkujen rakentamisessa. Näitä taitoja ovat luonteen taidot: motivaatio, itsesäätely, sinnikkyys, uteliaisuus, toiveikkuus, luovuus, innokkuus ja periksiantamattomuus ajattelun taidot: kriittinen ajattelu, analyyttinen ajattelu, oppiminen, aloitteiden tekeminen, systeemiajattelu, tiedonhankinta ja tiedonhallinta ja luova ongelmanratkaisukyky sekä tunne, yhteistyö ja vuorovaikutustaidot. Euroopan Unioni (2016) määrittelee geneeriset taidot mm. oppimaan oppimisen ja aloitekykytaitojen kautta. Aloitekyky ja yrittäjyys on määritelty yhdeksi elinikäisen oppimisen avaintaidoista koko Euroopan tasolla (ETF 2010; Euroopan komissio 2010; 2012; 2013). Pedagogisilla ratkaisuilla voidaan tukea näiden taitojen kehittymistä. Esimerkiksi pohdintaa ja asioiden ymmärrystä painottava opiskelu tukevat sekä opiskelussa että työelämässä tarvittavien geneeristen taitojen kehittymistä (Lizzio, Wilson & Simons, 2002). Ne on nostettu esille muun muassa Suomen Hallitusohjelmassa (2011). Tavoitteet Joustavasti työelämään -osahankkeen yleisinä tavoitteina on vahvistaa opiskelijoiden työmarkkinoille kiinnittymistä ja opiskeluhyvinvointia 1) kehittämällä ammattikorkeakoulujen geneeristen työelämätaitoja opetusta, ohjausta ja oppimista vastaamaan opiskelijoiden tulevaisuuden työelämässä tarvitsemia tarpeita ja 2) juurruttamalla yhteiskehittelyyn ja opiskelijähtöisyyteen pohjautuvaa toimintatapaa, jossa ammattikorkeakoulut, työelämäkumppanit ja opiskelijat kokeilukulttuurin hengessä uudistavat oppimisympäristöjä ja keskinäistä vuorovaikutusta tukemaan entistä paremmin opiskelijoiden hyvinvointia työssäoppimisessa Yksityiskohtaisempia tavoitteita ovat: 1. Rakentaa aikaisemmin tehdyn tutkimuksen ja kansainvälisen benchmarking tulosten pohjalta ymmärrystä tulevaisuuden geneeristen työelämätaitojen tarpeista ja vaikutuksista opiskeluhyvinvointiin. 2. Rikastaa ymmärrystä tulevaisuuden geneeristen työelämätaitojen tarpeista korkeakouluissa ja työelämässä ammattikorkeakoulujen, työelämäkumppaneiden ja opiskelijoiden yhteistyönä. 36

51 3. Rikastaa ymmärrystä tulevaisuuden geneeristen työelämätaitojen opetuksesta ja oppimisesta korkeakouluissa ammattikorkeakoulujen, työelämäkumppaneiden ja opiskelijoiden yhteistyönä. Rakennettua ymmärrystä voidaan hyödyntää seuraavissa opetussuunnitelmien muutosprosesseissa. 4. Yhteiskehittää, testata ja jatkokehittää uusia, monialaisia oppimisympäristöjä geneeristen työelämätaitojen oppimiseen ja ohjaamiseen ammattikorkeakoulun eri sektoreiden, työelämäkumppaneiden ja opiskelijoiden yhteistyönä. Kehittämistyössä hyödynnetään hankeprosessin aikana koottua tutkimustietoa ja benchmarking tuloksia. 5. Vahvistaa hankkeessa mukana olevien opiskelijoiden geneerisiä työelämätaitoja, opiskeluhyvinvointia ja työssä oppimista 6. Lisätä ammattikorkeakouluissa ymmärrystä tulevaisuuden geneeristen työelämätaitojen tarpeista sekä vaikutuksista opiskeluhyvinvointiin ja työssä oppimiseen 7. Juurruttaa ja jakaa kehitettyjä malleja ja käytänteitä ammattikorkeakouluissa. Toteutustapa 1. TAUSTOITUS A. Tutkimustiedon kokoaminen geneerisistä työelämätaidoista ja niiden vaikutuksista opiskeluhyvinvointiin. Hankkeessa kootaan olemassa olevaa tutkimusta siitä, millaisia geneerisiä ja hyvinvointia tukevia työelämätaitoja tarvitaan tulevaisuudessa. Siinä kiinnitetään erityistä huomiota epätyypilliseksi miellettyihin oppimisen tapoihin kuten vapaaehtoistoimintaan sekä moniammatilliseen innovaatio- ja projektityöskentelyyn. Lisäksi hyödynnetään aikaisemman kehittämistoiminnan yhteydessä hankittua aineistoa (ref. Verkkovirta - Työn opinnollistamista verkostoyhteistyönä, ESR ,) ja parhaillaan kerättävää tutkimustietoa (ref. Transversaalien Taitojen Opettaminen ja Oppiminen, Wihurin rahasto ; HTT Aligning professional future-oriented training on health promotion to boost development and economic growth in Läänemaa and Helsinki-Uusimaa regions, Interreg ). B. Kansainvälinen benchmarking-prosessi. Hyviä käytänteitä liittyen geneeristen työelämätaitojen tunnistamiseen, tutkintoon tunnustamiseen ja vahvistamiseen jaetaan ulkomaisten korkeakoulujen kanssa esimerkiksi Balttiassa ja Keski-Euroopassa. Verkoston kokoamisessa hyödynnetään aikaisempia verkostoja ja käynnissä olevia hankkeita. 37

52 2. RIKASTUTTAMINEN JA KOKEILUT A. Työelämäpajat. Työskentelyssä rikastetaan tutkimuksessa ja kansainvälisessä benchmarking-prosessissa kerättyä ymmärrystä monialaisissa ryhmissä. Työskentelyyn osallistuvat ammattikorkeakoulun opettajat, opiskelijat ja työelämäkumppanit. Niissä kootaan eri tahojen käsityksiä siitä, millaisia työelämätaitoja tulevaisuudessa tarvitaan ja miten tulevaisuuden tarpeiden tulisi heijastua koulutuksen järjestämiseen. B. Yhteiskehittelyryhmät. Kootaan pienempiä korkeakoulujen ja työelämäkumppaneiden vuoropuhelua tukevia, tiiviimpää yhteiskehittelyä tekeviä yhteiskehittelyryhmiä, joissa kokeilukulttuurin hengessä kehitetään uudenlaisia oppimisympäristöjä ja ohjausmalleja geneeristen työelämätaitojen vahvistamiseen ja opiskeluhyvinvoinnin tukemiseen. Kokeilut tuottavat malleja ja pysyvämpiä rakenteita koulutuksen ja työelämän vuoropuheluun ja yhteiskehittämiseen. C. 3D-opiskelijaprojektit. Yhteiskehittelyryhmän työn pohjalta toteutetaan 3D-opiskelijaprojekteja, joiden yhteydessä testataan erilaisia oppimisympäristöjä, käytännön toimintatapoja ja ohjausmalleja tulevaisuuden geneeristen työelämätaitojen tukemisessa. Ne voivat liittyä esimerkiksi monialaisiin innovaatio- tai vapaaehtoistoiminnan projekteihin. Lisäksi opiskelijat voivat itse ideoida 3D-projekteja. Vapaasti valittaviin 3Dopiskelijaprojekteihin osallistuu opiskelijoita vähintään kolmelta eri koulutusalalta (sosiaali/ terveys/ kulttuuri/ liiketalous/ tekniikka). Projekteissa kehitetään opiskelijalähtöisesti työelämäyhteistyötä, opiskelijan asiantuntijuutta ja opiskeluhyvinvointia yhdessä työelämäkumppanien ja/tai muiden alojen opiskelijoiden kanssa. Opittavia geneerisiä työelämätaitoja voivat olla esimerkiksi itsensä johtaminen, yrittäjämäinen työskentely, moniammatillisissa ryhmissä toimiminen, innovointi, luova ongelmanratkaisu kehittämisprosessissa ja päätöksenteossa, kehittäminen, muutoksessa ja yhteistoiminnallisessa neuvottelukulttuurissa toimiminen. D. Tutkimus. Työelämäpajojen ja 3D-opiskelijaprojektien yhteydessä kootaan aineistoa tutkimusta ja julkaistavaa artikkelia varten. 3. TUKIMATERIAALIT JA KOULUTUS. Tutkimuksen, kansainvälisen benchmarking-prosessin, työelämäpajojen, yhteiskehittelyryhmien ja 3D-opiskelijaprojektien pohjalta kehitetään ammattikorkeakoulun opettajille soveltuvaa materiaalia ja koulutusta geneeristen työelämätaitojen ja opiskeluhyvinvoinnin vahvistamiseen. 4. LEVITTÄMINEN JA JUURRUTTAMINEN. Hankkeen tulosten juurruttaminen tapahtuu jo hankkeen aikana osana yhteiskehittelyryhmien toimintaa sekä tiedon rikastuttamiseksi ja tulosten levittämiseksi tehtyä verkostoitumista ja bencmarking-vuoropuhelua. Lisäksi hankkeessa tuotokset ja tulokset näkyvät Toteemihankkeen tapaamisissa, osahankkeissa, verkostoissa sekä Toteemi-hankkeen levittämiseen ja juurruttamiseen liittyvissä toiminnoissa. 38

53 Keskeiset yhteistyökumppanit (mukaan lukien opiskelijakunta ja työelämäkumppanit, asema ja roolitus) Hanke toteutetaan Metropoliassa moniammatillisena yhteistyönä. Metropoliasta kehittämistyöhön osallistuu sosiaali-ja terveysalan sekä liiketalouden, tekniikan ja kulttuurin tutkintoja, joiden olemassa olevia työelämäverkostoja, vapaaehtoistyön järjestökumppaneita ja oppilaitoskumppaneita hyödynnetään tutkimuksessa, kokeiluissa ja työelämän kanssa käytävässä vuoropuhelussa. Metropolia vastaa osahankkeen toteutuksesta ja oppilaitosympäristöstä. Työelämä-, järjestö- ja oppilaitoskumppanit tuovat hankkeeseen oman toimintaympäristönsä, osaamisensa ja näkemyksensä tulevaisuuden työelämän vaatimuksista opetukseen ja oppimiseen. Työelämäkumppaneissa ovat edustettuna niin julkinen, yksityinen kuin vapaaehtoistoiminnan sektorit. Opiskelijoiden näkökulmaa osatoteutukseen tuo Metropolian opiskelijakunta METKA sekä hankkeeseen osallistuvat opiskelijat. Lisäksi METKA tukee hankkeen toteutusta viestinnällisesti ja asiantuntijana. Kansainvälinen benchmarking-prosessi toteutetaan balttialaisten ja keskieurooppalaisten korkeakoulujen kanssa. Kohderyhmä Hankkeen ensisijaisena kohderyhmänä ovat Metropolian ja muiden ammattikorkeakoulun opiskelijat, opettajat, työelämäkumppanit, vapaaehtoistoiminnan organisaatiot ja korkeakoulukumppanit. Tulokset ja vaikutukset Osahankkeen tulokset: Vahvistuneita monialaisia kumppanuuksia kansallisesti ja kansainvälisesti: uusia yhteistyötahoja, osallistumista kansallisiin ja kansainvälisiin verkostoihin liittyen tulevaisuuden geneeristen työelämätaitojen tarpeisiin ja opiskeluhyvinvoinnin tukemiseen, tutkimusartikkeli sekä abstrakteja 1. Lisääntynyt yhteiskehittely korkeakoulujen kanssa: prosessi ja -toimintamallit yhteiskehittelyyn ammattikorkeakoulun, työelämäkumppaneiden ja opiskelijoiden kesken 2. Uusia malleja, työvälineitä ja osaamista korkeakoulujen henkilöstön työelämäosaamisen, opiskelijoille suunnattuun tuen ja uraohjauksen toteutukseen: ohjaaville opettajille tukimateriaalia, testattuja oppimisympäristömalleja ja uraohjauskäytänteitä geneeristen työelämätaitojen ja opiskeluhyvinvoinnin vahvistamiseen 3. Opiskelijoiden parantuneet valmiudet työllistyä ja ylläpitää omaa hyvinvointia opintojen aikana Osahankkeen vaikutuksena 1. hankkeessa mukana olevista opiskelijoista kasvaa vahvempia ammattilaisia, jotka kykenevät toimimaan muuttuvassa ja moniammatillisessa työelämässä tulevaisuudessa 39

54 2. Metropolian opettajien ja opiskelijoiden sekä työelämäkumppaneiden ymmärrys tulevaisuuden geneeristen työelämätaitojen tarpeista muuttuvassa ja moniammatillisessa työelämässä ja opiskeluhyvinvoinnin tukemisessa kasvaa ja monipuolistuu 3. Metropolian opettajien ymmärrys tulevaisuuden geneeristen työelämätaitojen opetuksesta ja oppimisesta kasvaa ja monipuolistuu Tulosten hyödyntäminen Toimiviksi koetut työelämäyhteistyö- ja oppimisympäristömallit ja ohjauskäytänteet juurtuvat Metropoliaan pysyviksi käytänteiksi. Osahankkeen tuloksista viestitään kehittämistyön kuluessa sekä Metropoliassa että Toteemi-hankkeessa. Hankkeen loppupuolella julkaistaan tutkimusartikkeli ja osallistutaan ammattikorkeakoulujen kehittämiseen liittyviin foorumeihin Suomessa (esim. PEDA forum, Ammatillisen koulutuksen kehittämispäivät) ja ulkomailla. Miten korkeakoulun tehtävä, strategia, profiili ja vahvuusalat näkyvät tässä suunnitelmassa? Metropolian uusi strategia tähtää työelämän ja oppimistoiminnan nykyistä voimakkaampaan yhdistämiseen. Autenttisissa oppimisympäristöissä toimittaessa geneeriset taidot ovat keskeisessä roolissa. Oppiminen ei enää tapahdu luokkahuoneessa opiskelijoiden ja opettajien yhteistoiminnan muodossa vaan avoimissa oppimisympäristöissä työpaikoilla, projekteissa ja vapaaehtoistyössä. Oppimisprosessiin kytkeytyy erilaisia kulttuuritaustoja edustavia ihmisiä ja organisaatioita, jolloin ymmärrys ihmisestä, ihmisten välisestä vuorovaikutuksesta ja ryhmien sisäisestä dynamiikasta korostuu. 40

55 Yrkeshögskolan Novia Ab Yrkeshögskolan vid Åbo Akademi Wolffskavägen 33, Vasa Bettina Backström-Widjeskog, Yrkeshögskolan Novia, Köpmansgatan 10, Jakobstad puh , Alla Novias utbildningsenheter deltar i projektet: enheten Vasa, enheten ÅboRaseborg, enheten Jakobstad Mihin kehittämiskoriin osahanke kuuluu? 3. Hyvinvointi työssä oppimisessa (Työ, hyvinvointi ja oppiminen) Praktik och arbetsplatsförlagda studier Tarvekuvaus Vi behöver utveckla våra praktikperioder och våra arbetsplatsförlagda studiehelheter. Detta arbete kopplas starkt till den kompetensbaserade läroplanen och den studerandecentrerade pedagogiken där mötet mellan studerande/studerande, studerande/lärare, lärare/arbetslivsrepresentant är i fokus. Behov av utveckling av praktik finns i och med utmaningar med att hitta ändamålsenliga praktikplatser som motsvarar utbildningens förväntningar och studerandes behov och möjligheter. Utveckling av arbetsplatsförlagda studiehelheter behövs för att kunna optimera denna studieform som bl.a. ger den studerande möjligheter att få en starkare yrkesidentitet. Behov finns för kontinuerlig dialog mellan praktik- och arbetsplats, studerande och utbildningsanordnare så att det gynnar alla tre parter. Ett extra behov finns för framtagande av kommunikationsverktyg för handledning av studerande som gör sin praktik utomlands. Behov finns för ett bredare nätverkssamarbete kring praktik vid samtliga yrkeshögskolor i och med den snabba samhällsutvecklingen och den förändrade arbetsbilden. Regionalt svårt att uppfylla alla behov. Tavoitteet Stöda studerande i deras val av praktik- och arbetsplats så att det gynnar deras karriärval. I stödet inkluderas även val av veckosluts- och sommararbete. Skapa bättre förutsättningar för och handledning av arbetsplatsförlagda studier med fokus även på välmående. 41

56 Möjligheter att erbjuda arbetsplatsförlagda studier för att bredda studerandes möjlighet att införskaffa sitt kunnande via alternativa studiestigar förlagda på arbetsplatser. Processbeskrivning och digitala verktyg för hantering av arbetsplatsförlagda studier, handledning av ansvarspersoner på arbetsplatsen och för praktikhandledarens möjlighet för yrkesmässig utveckling. I processbeskrivningen beaktas även indikatorer för välmående och inlärning samt kriterier för godkänd arbetsplatsförlagda studier och praktik. Etablerad kontakt med praktikhandledare vid övriga yrkeshögskolor. Toteutustapa Görs genom planerad kontinuerlig kommunikation/dialog: mellan studerande, praktikhandledare, arbetsplatshandledare. mellan praktikhandledare från de övriga yrkeshögskolorna som deltar i TOTEEM inom mentorskapsringar bestående av bl.a. alumner virtuella och face-to-face iterativt Praktikhandledarna: samlar in och analyserar de studerandes och arbetsplatshandledarnas åsikter vid projektets start, under och vid slutet för utvärdering av vidtagna åtgärder. Utvärdering kontinuerligt under processens gång (tre parts) får input i form av arbetslivskunskap ger handledning till studerande och information och handledning till arbetsplatshandledaren Test av arbetsplatsförlagda studier som ersätter kurser i läroplanen. Utvidgande av praktiknätverk och göra det möjligt för studerande att utnyttja de deltagande yrkeshögskolornas resurser (utbud av praktikplatser, tillgång till handledare, utbildning av handledare, inkvartering på orten där företaget/organisationen finns, den kulturella miljö, språket mm). 42

57 Forskningsaspekten tar avstamp i relationell pedagogik (Jonas Aspelin 2011 och 2014) och forskning utförd inom European Lifelong Guidance Policy Networks samt forskning inom vägledningsparadigm och metoder inom karriärvägledning (Nota & Rossier Handbook of Life Design (2015)). Keskeiset yhteistyökumppanit (mukaan lukien opiskelijakunta ja työelämäkumppanit, asema ja roolitus) Yrkeshögskolor som deltar i TOTEEM utgör en väsentlig kunskapskälla och bench-marking part Yrkeshögskolan Novias långsiktiga samarbete med externa samarbetspartner manifesteras i långsiktiga partnerskapsavtal med valda aktörer. Novias strategiska samarbetsparter är Wärtsilä Finland Oyj, Citec Engineering Oy Ab, KWH Mirka, RAMBOLL Finland OY och LUKE (Naturresursinstitutet). Dessa utgör en viktig bas och viktiga bollplank vid utvecklingen av praktik och arbetsplatsförlagda studiehelheter. Inom utbildningarna är samarbetet med arbetslivet väletablerat och utgör en bra förutsättning för vidare utveckling och lämpliga testmiljöer för att utveckla inlärning och välmående. Novias studerandekår Novium bidrar med studerandesynen och fungerar som utvärderare av åtgärder. YH Novias projekt Stora Komet vägledningsprojekt på svenska i Nyland. Projekt Stora Komet stöder de svenskspråkiga nyländska ungdomarnas väg genom olika skeden i livet genom att bygga broar som gör övergångarna mellan dessa skeden så smidiga och väl förberedda som möjliga, samt genom att samla och synliggöra de stödtjänster som erbjuds på svenska i Nyland. Forskningsresultat framtagna i Stora Komet nyttjas i TOTEEMI. Kohderyhmä Studerande, personal och praktikhandledare och handledare vid arbets- och praktikplatserna. Tulokset ja vaikutukset Studerande har en positiv upplevelse av sina arbetsplatsförlagda studier och/eller praktik vilket lett till ökat välmående, stärkt kunnande och starkare yrkesidentitet vilket i sin tur leder till en tydligare karriärbild och bättre anställningsbarhet. En lyckad inlärningsupplevelse på arbetsplatsen tenderar att leda till högre studiemotivation vilket i sin tur förbättrar genomströmningen och förkortar studietiden. Handledningen före och under arbetsplatsförlagda studier och praktik blir effektivare vilket leder att även sommarjobben är av sådan karaktär att de utgör en del av studierna (året om studier). Studerande som utför sin praktik utomlands har en välfungerande kommunikationskanal för handledning som ger dem en trygghet i sin vistelse i ett annat land. Metoder tas fram för mätning av a) om genuint lärande har skett hos alla tre parter, b) att alla tre har blivit bättre på att på autentiskt sätt relatera till tillvaron och c) ökad grad av mellanmänsklighet. 43

58 Tulosten hyödyntäminen Läroplanerna uppdateras och erfarenheter används som grund för vidareutveckling. Effektiverad dialog med arbetslivet möjliggör uppföljning av samhällsutvecklingen och behoven av nuvarande och framtida yrkeskompetenser. Eftersom projektarbetet är gemensamt för flera yrkeshögskolor är spridningen av resultaten en naturlig del av processen. Artiklar i branschspecifika journaler publiceras för att synliggöra arbetet. Miten korkeakoulun tehtävä, strategia, profiili ja vahvuusalat näkyvät tässä suunnitelmassa? Basen för Novias verksamhet och strategi är att ge högklassig utbildning enligt arbetslivets och samhällets nuvarande och kommande behov, samt att bedriva forsknings- och utvecklingsverksamhet som stöder utbildningen, stärker kompetensen och skapar mervärde för våra samarbetsparter. Novias strategi bygger vidare på verksamhet som är starkt förankrad i regionerna och på en fortlöpande samverkan med strategiska och långsiktiga externa samarbetspartner. Verksamhetsmodellen förenar utbildning med forsknings-, utvecklings- och innovationsverksamhet och en aktiv medverkan i regionala utvecklingsprocesser. 44

59 Oulun ammattikorkeakoulu Kiviharjunlenkki 1 B, Oulu Ammatillinen opettajankoulutus Aila Paaso, aila.paaso@oamk.fi, p Mihin kehittämiskoriin osahanke kuuluu? 3. Hyvinvointi työssä oppimisessa (Työ, hyvinvointi ja oppiminen) Tarvekuvaus Opiskelijoiden osallisuus ja vaikuttamismahdollisuudet omien opintojensa suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa jäävät tutkimusten mukaan vähäiseksi. Korkeakouluopiskelijat tarvitsevat myös henkilökohtaista ohjausta ja tukea opinnoissaan. Uraohjauksen keskeinen merkitys nousee esiin työelämään siirtymistä edistävien menettelytapojen ja yhteistyökäytänteiden kehittämistarpeiden kautta. Oamkissa opiskelijoille tehdyn selvityksen mukaan tärkeimmiksi kehittämisen kohteiksi nousivat ohjaus (ammattiin ohjaaminen, uraohjaus) ja työelämäyhteyksien kehittäminen. Opiskelijoiden osallisuutta ja hyvinvointia tukeva toiminta edellyttää kulttuurista muutosta, toimintatapojen uudistamista, opettajien ja ohjaajien osaamisen kehittämistä, työelämäyhteistyötä ja moniammatillisten toimijoiden välistä verkostoyhteistyötä. Ohjauksen tehtävänä on avata opiskelijoille mahdollisuuksia erilaisten tulevaisuuksien hahmottamiseen ja tukea opiskelijan kykyä itse arvioida valintojen vaikutuksia omaan elämänsä kulkuun. Tavoitteet 1. Edistetään opiskelijoiden toimijuutta, osallisuutta, ammatillista kasvua, kestävää hyvinvointia ja vaikuttamismahdollisuuksia uraohjauksen ja tuen toimintamalleja kehittämällä. 2. Luodaan ja pilotoidaan toimintamalli (Coventryn mallin pohjalta) henkilökohtaisen opintosuunnitelman laatimiseksi ja toteuttamiseksi työllistymisvision näkökulmasta. 3. Vahvistetaan opetus- ja ohjaushenkilöstön, työelämäkumppanien ja monialaisten verkostojen valmiuksia ja osaamista, pedagogisia uraohjaustaitoja ja toimijoiden keskinäistä vuoropuhelua työelämälähtöisessä oppimisessa. 45

60 Toteutustapa 1. Hankkeen aikana kartoitetaan opiskelijahyvinvoinnin haasteita ja toisaalta hyviä käytänteitä opiskelijoiden osallisuuden lisäämisessä työelämälähtöisessä oppimisessa. Tehdään alkukartoitus opiskelijahyvinvoinnin haasteista ja hyvinvointia tukevista käytänteistä eri aloilla työelämälähtöisessä oppimisessa. 2. Ammattikorkeakoulun tutkintokoulutusohjelmista haetaan pilotteja, jotka lähtevät soveltaen kokeilemaan ns. Coventryn mallia. Hankkeessa luodaan ja kokeillaan digitaalista HOPS-työkalua opiskelijan työssä oppimisen ja elämänhallinnan tueksi. Tässä mallissa opiskelijan HOPS laaditaan konkreetin työllistymisvision näkökulmasta siten, että opiskelijan opinnot ja työssäoppimisen jaksot tehdään työllistymisvisioon sopivan työelämätoimijan kanssa molempia osapuolia hyödyntäen. Suunnitelmaa seurataan ja muutetaan tarvittaessa. Työelämätoimijoita ovat yritykset, opiskelijan oma yritys, jonka hän perustaa opintojen aikana tai julkisen ja kolmannen sektorin toimijat. HOPS suuntaa, motivoi ja innostaa opiskelijoita omalla opintopolullaan eteenpäin. Opiskelijaa tuetaan itsensä johtamisessa ja opiskelukyvyn ylläpitämisessä. 3. Hankkeessa mukana oleville opiskelijoille, ohjaajille ja verkostokumppaneille järjestetään valmennusta, työpajoja ja ohjausta työelämälähtöisen mallin toteuttamisessa. Keskeiset yhteistyökumppanit (mukaan lukien opiskelijakunta ja työelämäkumppanit, asema ja roolitus) Pilotit valitaan Oamkin tutkintokoulutusohjelmista. Työelämäkumppaneina toimivat tutkinto-ohjelmien toiminnassa mukana olevat yritykset, tarkoitukseen soveltuvia liike-elämän toimijat sekä julkinen ja kolmas sektori. Ohessa luetellut yritykset ovat Oamkin nykyisiä yhteistyökumppaneita ja hankkeen toteutuessa käynnistetään opiskelijoiden työssä oppimisen tapauskohtaiset neuvottelut mukaan lähtevien yritysten kanssa. Mahdollisia yrityksiä ovat YIT, Specsavers, ValiRx, Skanska, Sähkö-Rantek Oy, Conlog Oy, Kantaperuna Oy, Tutoris Oy, Spk Oy, Haltian Oy, Pro Agria, Kaleva, Yle, Valio, Mehiläinen, Attendo, Rambol Oy ja Talenom. Keskeisinä kumppaneina opiskelijoiden hyvinvoinnin haasteita ja hyviä käytänteitä kartoitettaessa, kuvatessa ja kokeilun tulosten juurruttamisessa ovat OSAKO, Samok ja Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otus. Kohderyhmä Koko korkeakouluyhteisö, opiskelijat, opetushenkilöstö ja opiskelijakunnat sekä työelämäkumppanit. 46

61 Tulokset ja vaikutukset Tulokset näkyvät opiskelijoiden ammatillisen kasvun ja työuran tavoitetietoisuuden lisääntymisenä sekä osallisuuden ja toimijuuden tunteen vahvistumisena ja hyvinvoinnin lisääntymisenä. Korkeakoulujen henkilöstön osaaminen kehittyy ja opiskelijoiden työllistymisvalmiudet ja työllistyvyys opintojen jälkeen parantuvat. Ohjauksen tueksi on luotu vuorovaikutuksellinen toimintamalli opiskelijoiden henkilökohtaisen opintosuunnitelman laatimiseksi sekä oppimisen ja osaamisen kehittämiseksi työllistymisvision näkökulmasta. Tulosten hyödyntäminen Hankkeen tuloksia ja tuotoksia levitetään alueellisissa yhteistyöverkostoissa. Miten korkeakoulun tehtävä, strategia, profiili ja vahvuusalat näkyvät tässä suunnitelmassa? Oulun ammattikorkeakoulun strategiassa , Elinvoimaa ja hyvinvointia pohjoiseen arvoina korostetaan yhteisöllisyyttä, työelämäkumppanuutta, kehittymishalukkuutta ja tuloksellisuutta. Amktutkintojen sisältöjä pyritään kehittämään niin että ne palvelevat entistä paremmin opiskelijan työuraa ja työyhteisöjen uudistumista. 47

62 Saimaan ammattikorkeakoulu Kokonaisvaltaista opiskelijahyvinvointia oppimispaikasta riippumatta Skinnarilankatu Lappeenranta Kaisu Laasonen, Mihin kehittämiskoriin osahanke kuuluu? 3. Hyvinvointi työssä oppimisessa Tarvekuvaus Opiskeluajan koulu- ja työelämän ympäristön hyvinvointiongelmat, hidasteet ja esteet vaikeuttavat opinnoissa menestymistä, aiheuttavat opintojen viivästymistä ja jopa keskeyttämistä. Haittavaikutuksia koituu yksilölle itselleen, oppilaitoksille, työelämälle ja koko yhteiskunnalle. Selvitys perustuu tilastotietoihin opintojen keskeyttämisestä jaa yhteistyöhön opiskelijaterveydenhuollon kanssa. Opiskelun vaikeutumista aiheuttavat fyysiset, psyykkiset, sosiaaliset ja kognitiiviset esteet sekä opiskelijavalintaan, opintojen ja tukipalvelujen järjestämiseen ja pedagogisiin ratkaisuihin liittyvät tekijät. Ammattikorkeakoulujen nettisivujen perusteella osassa ammattikorkeakouluista löytyy esteettömyyteen liittyvät suunnitelmat, mutta kaikissa ei ole luotu OPH:n (2010) ohjeiden mukaista toimintamallia. Sosiaalisia esteitä aiheuttaviin tekijöihin liittyviä toimenpiteitä on kirjattu erittäin vähän. Ohjeistukset koskevat vain korkeakouluja, vaikka suuri osa oppimisesta tapahtuu niiden ulkopuolella. Työllistyminen ja työelämässä pärjääminen riippuvat tutkimusten mukaan substanssiosaamisen lisäksi geneerisistä taidoista, joiden hallintaa tai puutteita ei tunnisteta oppilaitoksissa ja yrityksissä riittävän hyvin, jotta niiden oppimista voitaisiin tukea systemaattisesti tai osaamista hyväksilukea. Selkeiden toimintamallien puute aiheuttaa ristiriitoja tarpeiden ja odotusten suhteen. Tieto tarpeesta perustuu tutkimuksiin sekä työelämäyhteistyöhön. Tavoitteet Opiskelijoiden kokonaisvaltainen hyvinvointi kaikissa opiskeluun liittyvissä toimintaympäristöissä ja tapahtumissa lisääntyy niin, että omasta ja yhteisön hyvinvoinnista huolehtiminen on kiinteä osa ammatillista kompetenssia ja toteutuu työelämässä. Geneeriset työelämätaidot ja niiden puutteet tunnistetaan ja kehittymistä tuetaan ja seurataan systemaattisesti yhteistyössä työelämän kanssa. 48

63 Toteutustapa Osahanke toteutetaan työelämän edustajien, opiskelijaterveydenhuollon ja muiden alueellisten toimijoiden (mm. kolmas sektori, harrastusryhmät, liikunta- ja kulttuuripalvelut) sekä hankeverkoston kanssa. Hankkeessa hyödynnetään muiden osahankkeiden ja korkeakoululiikunnan kehittämishankkeen tuloksia. Toimenpiteet koskevat yksilö- ja organisaatiotasoa. Yksilötason painopiste on tunnistamisessa, kannustamisessa ja vertaistoiminnassa. Organisaation painopiste on inklusiivisessa toiminnassa niin, että oppimista ja hyvinvointia tukevat toiminnat ovat avoimesti saatavilla, kattavat hyvinvointia tukevat palvelut sekä pedagogiset ja oppimisympäristöjen fyysiset ratkaisut. Opiskelijan hyvinvointipolku Opiskelijan hyvinvointikartassa selvitetään opiskelijan terveyteen, sosiaaliseen verkostoon, elämäntilanteeseen ja toimintatapoihin liittyvät haitat ja hidasteet ja parantamistarpeet. Polulla parempaan hyvinvointiin valitaan kehityssisältöjä em. tarpeiden mukaan eri tahojen, erityisesti opiskelijoiden, opiskelijatutoreiden ja mentoreiden tuottamina soveltuvina kokonaisuuksina, joiden teemoja ovat mm. o sopivasti hyvää ruokaa, päihteittä pärjäät paremmin, stressin selättäminen, kohtuutta ajankäyttöön o o osallisuus korkeakouluyhteisössä: te toja, tapahtumia ja harrastusmahdollisuuksia ryhmädynamiikan kehittäminen ja ryhmän pedagoginen tuki (esim. kiusaamisten ja muiden sosiaalisten ja psykologisten haittojen ennaltaehkäiseminen) Hyvinvointia tukeva oppimisympäristö esteettömyys tukee kaikkia Oppimisen ja oppimisympäristön este-hidastekarttassa kuvataan organisaatiotason tilanne, koostetaan henkilökohtaisissa kartoissa esille tulleet tekijät ja selvitetään organisaatiotasolla inklusiivisuutta tukevien ratkaisujen tarvetta o opiskelijavalinnat, opetuksen saatavuus ja saavutettavuus (esim. avoin verkkomateriaali, avoin amk, muut materiaalit ja koulutuskanavat täydentäjinä), pedagogiset ratkaisut, opetusjärjestelyjen ja toimintaympäristön esteettömyyskartoitukset o yhteistyö opiskelijoiden kanssa, vertaismentorien /tutorien toiminta opiskelijan tukena Hyödynnetään korien 1 ja 2 sisältöjä ja toimintamalleja monimuotoisen opintopolun rakentamisessa Geneeriset työelämätaidot kestävää osaamista Geneeristen taitojen näkyväksi tekeminen ja tunnistaminen valittujen perusopintojen sisällöissä ja pedagogisissa ratkaisuissa yhteistyössä yamk-opiskelijoiden tuottamissa opettajien ja työelämän yhteisissä työpajoissa. Työstä pedagogiikkaan ja oppimiseen arvioidaan geneeristen taitojen kehittämisen sisällöt ja pedagogiset ratkaisut pilottiohjelmissa 49

64 Yritys-partnership sparraa opinnäytetöitä, harjoittelua ja työssäoppimista geneeristen taitojen kehittymisen näkökulmasta ja luo käytäntöjä opiskelijan oppimistarpeiden ja yrityksen tarpeiden kohtaamisen varmistamiseksi. Kohderyhmä Kohderyhmänä ovat kaikki opiskelijat, joskin toimenpiteitä tarjotaan erityisesti niille opiskelijoille, jotka kokevat tarvitsevansa oppimiseen ja oppimisympäristöön liittyvää tukea ja joilla on terveyteen ja jaksamiseen liittyviä ongelmia tai eivät koe olevansa riittävän tiiviisti yhteisössä. Tarjontaa markkinoidaan myös kv-opiskelijoille. Kohderyhmänä ovat myös amk organisaationa ja toimintaympäristönä sekä työelämäkumppaneiden organisaatiot ja toimitilat. Tulokset ja vaikutukset Opiskelijan hyvinvointipolku -teeman tuottaa koetun hyvinvoinnin parantumista, sen ylläpitämisen osaamista ja siirtymistä evääksi työelämään sekä arviointi-, seuranta ja toimintamallin hankkeen jälkeiseen toimintaan. Kun omasta hyvinvoinnista huolehtimisesta tulee geneerinen taito, se vähentää hyvinvointiriskejä ja työstä poissaoloja. Hyvinvointia tukeva oppiminen ja oppimisympäristö teema tuottaa opiskelu- ja toimintaympäristön kehittämissuunnitelmat ongelmien ratkaisemiseksi ja inklusiivisen toiminnan tukemiseksi. Oppimisympäristön ja inklusiivisten pedagogisten ratkaisujen kehittäminen tukee opettajia ja opiskelijoita, nopeuttaa valmistumista, vähentää keskeyttämisiä ja alentaa syrjäytymisriskiä. Geneerisistä työelämätaidoista kestävää osaamista teema tuottaa geneeristen taitojen tunnistamis-, kehittämis- ja seurantamallin ja matalan kynnyksen toimintamallin geneeristen taitojen oppimisen integrointiin oppilaitoksessa ja työelämässä tapahtuvassa oppimisessa. Geneeristen taitojen osaaminen parantaa työllistymistä, kiinnittää opiskelun nykyistä tiiviimmin työhön valmistautumiseen ja mahdollistaa työssäoppimisen hyväksilukemista. Tulosten hyödyntäminen Hankkeen tuloksia jaetaan hankeverkostolle ja työelämäkumppaneille ja tarjotaan sovellettavaksi muille korkeakouluille. Artikkelit, soveltamistyöpajat ja seminaarit tukevat tiedon levittämistä ja toiminnan jalkauttamista myös työelämään. Miten korkeakoulun tehtävä, strategia, profiili ja vahvuusalat näkyvät tässä suunnitelmassa? Työhyvinvoinnin kehittäminen on Saimaan amk:ssa keskeistä ja kokonaisvaltaista. Toimintamalli sisältää fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin elementtejä ja siinä tuotetaan hv-palveluja amk:n ja yliopiston henkilökunnille ja opiskelijoille, mutta kasvu- ja kehittämistarpeita on edelleen. Yhteiskehittäminen on strateginen valinta työelämäläyhteistyön ja aluevaikuttavuuden näkökulmasta. 50

65 Satakunnan Ammattikorkeakoulu Tiedepuisto 3, Pori Opetuspalvelut/ Opetuksen kehittämispalvelut Eeva-Leena Forma, opetuksen kehittämispäällikkö, Mihin kehittämiskoriin osahanke kuuluu? Osaamista työstä (Työssä oppiminen korkeakouluopinnoissa) Tarvekuvaus Korkeakouluopiskelijat työskentelevät opintojensa aikana usein koulutusalansa työtehtävissä. Työkokemuksen ja työnteon yhdistäminen korkea-asteen opintoihin on koettu kuitenkin haastavaksi (Eurostudent V). Opintojen aikainen työ voi olla kuitenkin opiskelijalle mahdollisuus vauhdittaa opintojaan ja syventää osaamistaan työssä ja opiskelemallaan alalla. Opettajille ja opetukselle se on mahdollisuus parantaa opetuksen laatua työelämäläheisenä ja osaamisvaatimusten kehittymistä ennakoivana korkeakouluopetuksena. Opiskelijapalautteissa on noussut esille tarve kehittää korkeakoulutuksessa saatavaa työelämätietoa ja -taitoa (Vipunen). Työelämälle alaa opiskeleva työntekijä on mahdollisuus uuden tiedon ja uusien käytänteiden tuomiseen osana työn kehittämistä. Opiskelijat, opettajat ja työnantajat yhdistävässä työn opinnollistamista verkostoyhteistyönä kehittävässä Verkkovirta-hankkeessa on kehitetty työn opinnollistamisen malleja ja levitetään hyviä käytänteitä (Verkkovirta-hanke). Satakunnan ammattikorkeakoulussa on toteutettu tutkintouudistus, jossa koulutusalat ylittävä AMK-tasoinen osaaminen on tunnistettu koulutusalat ylittävässä prosessissa. Tuloksena ovat AMK-tutkinnoille yhteisten ja koulutusaloja yhdistävien osaamisten tuotteistetut kuvaukset, jotka tulevat voimaan syksyllä 2017 uusissa opetussuunnitelmissa. Tutkintojen kehittämisen uudistusprosessissa on osoittautunut ensiarvoisen tärkeäksi kehittää pysyväluonteinen, jatkuvuuden takaava toimintamalli, jossa koulutettava osaaminen liittyy kiinteästi työelämän osaamistarpeeseen, kehittyy sen mukana ja sitä tukien yhteistyötä tekemällä. Työelämäläheisyys opinnoissa edellyttää korkeakouluopettajien sitoutumista sen toteuttamiseen. Opettajat ja korkeakoulu tarvitsevat työnsä tueksi uudenlaista toimintamallia, jolla työelämän kanssa tehtävää yhteistä työtä ja opiskelijalähtöistä opetusta kehitetään ja toteutetaan. Satakunnan ammattikorkeakoulussa vuosina toteutettava digitaalisen opettajuuden valmennusohjelma tukee opettajien digitaalisten valmiuksien kehittymistä ja luo hyvän pohjan työelämäläheisen koulutuksen toteuttamiselle tässä osahankkeessa. Tavoitteet Osahankkeessa on tavoitteena 51

66 - opiskelijalähtöinen ja joustavan etenemisen opinnoissa tarjoava korkeakoulutus - alakohtaisen työllistymisen tukeminen - opettajien työelämäyhteyksien lisääminen ja työelämäosaamisen kehittyminen - korkeakoulupedagogiikan ja oppimisen toimintaympäristökäsityksen uudistaminen Osahankkeessa - parannetaan korkeakoulutuksen saavutettavuutta ja edistetään opiskelijoiden, osaamisen tunnistamisen ja arvioinnin yhdenvertaisuutta. - kehitetään joustavia opintopolkuja ja ympärivuotista opiskelua, edistetään opintojen esteettömyyttä, kehitetään henkilöstön osaamista - uudistetaan oppimisympäristöjä (ml. digitalisaation mahdollisuuksien hyödyntäminen oppimisessa ja koulutustarjonnassa) - vahvistetaan korkeakouluopiskelijoiden työelämä- ja yrittäjyysvalmiuksia Toteutustapa Hanke toteutetaan korkeakoulujen yhteistyöhön liittyvänä osahankkeena. Kehittäminen tapahtuu osaajapooleissa, joihin nimetään vastaavat kehittäjät. Hanketta koordinoi SAMKin opetuksen kehittämispalvelut. Syksy 2017, aloitus (9/2017) - Hankkeen käynnistäminen - Osaajapoolien nimeäminen, tehtävään sitouttaminen ja tehtäväkuva - Työn opinnollistamisen käytäntöjen kehittäminen hyödyntäen Verkkovirta-hankkeen tuloksia - Työelämäyhteistyö työn opinnollistamisen teemalla käyntiin. Kevät Opiskelijalähtöisyyden vahvistaminen työn ja opintojen yhteensovittamisessa opetuksen ja oppimaan ohjaamisen menetelmiä kehittäen - Opettajien työelämäosaamisen, osaamisen tunnistamisen ja kriteeriviitteisen arvioinnin kehittämistoimet osana näyttöpäivätyyppistä työn opinnollistamisen mallia (Verkkovirta) - Työnantajille soveltuvien ohjaus-, palaute- ja arviointikäytänteiden kokeilut ja uudet ratkaisut - Näyttöpäivätoteutukset - Koko hankkeessa vallitsevien käytäntöjen vertaisarviointi osana hankekokonaisuutta. Syksy Osaajapoolityön ja työn tulosten arviointi ja sen pohjalta tapahtuva mallintaminen ja korjaavat toimet - Ensimmäisten uusien ratkaisujen ja tulosten esittely ja jakaminen - Tulosseminaari innovaatioiden levittämiseksi. Kevät Osahankkeen seminaari 52

67 - Työn opinnollistamisen ja osaamistarveperustaisen opetuksen kehittämisen vakiintuminen osaksi ammattikorkeakoulussa toteutettavaa pedagogista työtä - Selkeästi uusien toimivien käytäntöjen vertaisarviointi - Hyvien uusien toimivien käytäntöjen levittäminen ja juurruttaminen. Päättyy 9/ Kehittämissuositukset - Itsearviointiseminaari Keskeiset yhteistyökumppanit (mukaan lukien opiskelijakunta ja työelämäkumppanit, asema ja roolitus) Satakunnan ammattikorkeakoulun opiskelijajärjestö SAMMAKKO: järjestö- ja vapaaehtoistoiminnassa syntyvän osaamisen opinnollistaminen. Opiskelijalähtöisen työn opinnollistamisen yhteydessä hankkeen toimintapiiriin tulevat työelämäedustajat: työn opinnollistamisen ohjaus, palaute ja arviointi sekä näiden kehittäminen yhteistyössä korkeakoulun kanssa. Tiedotuksen keskeiset kohderyhmät Satakunnan ja Rauman Kauppakamarit, Satakunnan Yrittäjät, ammattikorkeakoulun neuvottelukunnat, opinto-ohjaajat toisella asteella. Hankkeen muut toimijakorkeakoulut. Kohderyhmä Ammattikorkeakoulun opiskelijat, työnantajat, AMK-opettajat Tulokset ja vaikutukset - Opettajan pedagoginen osaaminen oppimisen ohjaajana ja valmentajana kehittyy, mikä tukee opinnoissa etenemistä - Opettajien työelämäverkostot vahvistuvat ja työelämä oppimisympäristönä vakiintuu osaksi korkeakoulun pedagogista työtä - Osaajapoolit tuottavat ennakointiin ja asiantuntijasubstanssiin pohjautuvaa, opiskelijalähtöistä koulutusta ja jatkuvuuden osaamisen kehittämiseen tutkinnoissa ja opetussuunnitelmissa. Tuloksena ovat vaihtoehtoiset toteutukset, joustavat opintopolut, näyttötoiminnassa oppimisen ohjaamisen, osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen sekä arvioinnin kehittyminen - Työn opinnollistamisesta syntyy lisäarvoa työhön ja työn kehittämiseen ja se tarjoaa luontevan tavan opetuksen ja työelämän verkottumiseen kaikissa AMK-opinnoissa. 53

68 Tulosten hyödyntäminen Hankkeen tuloksena syntyvät opiskelijalähtöistä, osaamisperustaista opetusta ja työelämän vuorovaikutusta tukevat uudet toimintamallit. Tuloksia hyödynnetään korkeakoulupedagogiikan kehittämisessä. Miten korkeakoulun tehtävä, strategia, profiili ja vahvuusalat näkyvät tässä suunnitelmassa? Hanke kytkeytyy korkeakoulun strategian toteutukseen: - Hanke tukee uudella tavalla SAMKin visiota Jokainen opiskelijamme työllistyy - SAMKin profiilin mukaisena teollisuuskorkeakouluna haluamme olla kiinteästi osa työelämän kehittämistä. Hankkeessa luodaan uudenlaisia mahdollisuuksia opiskelijan opintojen aikaiseen työelämään kiinnittymiseen ja tuetaan siten myös alakohtaista työhön sijoittumista sekä korkeakoulutuksen työelämäläheisyyttä. - Hanke tukee myös laajasti SAMKin strategisia tavoitteita: OPISKELIJOIDEN ARVOSTAMAT OPPIMISYMPÄRISTÖT: SAMKin uudet kampukset, laboratoriot, oppimisympäristöt, yrittäjämäiset toimintaympäristöt ja digitaalisuus uudistavat opetusta ja oppimista. Uusien opetussuunnitelmien kantavia teemoja ovat työn opinnollistaminen, työelämässä suoritettujen opintojen lisääminen ja työelämäyhteistyön monimuotoisuuden kasvattaminen. AVOPin palautteessa SAMK on oppimisympäristöosuudessa kolmen parhaan joukossa. TYÖELÄMÄYHTEISTYÖN ALUEELLINEN KOKOAVA VOIMA: Jokaisella opiskelijalla on vähintään 20 op työelämässä ja työelämäyhteistyössä suoritettuja opintoja (opinnäytetyön ja harjoittelun lisäksi). OSAAVA JA HYVINVOIVA KORKEAKOULUYHTEISÖ: Osaava ja hyvinvoiva henkilöstö on SAMKin toiminnan laadun, tuloksellisuuden ja kehittymisen elinehto. Osaamisen kehittämistä toteutetaan strategisten valintojen pohjalta systemaattisesti ja pitkäjänteisesti. AVOPin palautteessa SAMK on opiskeluosuudessa kolmen parhaan joukossa. TULOKSELLISESTA TOIMINNASTA LIIKKUMAVARAA: SAMKin tuloksellisen toiminnan perustana on opintojen eteneminen ja opiskelijoiden valmistuminen aikataulussa. Tuloksellista toimintaa tukee menestyminen kansallisissa ja kansainvälisissä täydentävän rahoituksen hauissa. ASENNE. SAMKilainen kantaa omalla toiminnallaan vastuun korkeakouluyhteisön menestyksestä toimimalla innostavasti ja avoimesti opiskelijoita, asiakkaita ja työtovereita kunnioittaen. Rakennamme tulevaisuutta, jossa tekemisillä ja tekemättä jättämisillä on väliä. 54

69 Hankkeen kytkeytyminen muuhun opetuksen kehittämiseen korkeakoulussa - Osaamisen ja koulutuksen kärkihanke 3: Nopeutetaan siirtymistä työelämään: korkeakoulutuksen saavutettavuus, yhdenvertaisuus, joustavat opintopolut, ympärivuotinen opiskelu, korkeakoulujen henkilöstön osaamisen kehittäminen, pysyvät toimintamallit, oppimisympäristöjen uudistaminen, digitaalisuuden hyödyntäminen, korkeakouluopiskelijoiden työelämävalmiuksien kehittäminen. - SAMKin tutkintouudistus , jossa tuotettiin ammattikorkeakoulun yhteisten ja alat ylittävien osaamisten tarkastelu ja perustettiin sen pohjalta koulutusalat ylittävät osaajapoolit valmistelemaan yhteisten osaamisten opetussuunnitelmat. Uudistus toteutettiin koulutusohjelmat ylittävänä, monialaisena yhteistyönä työelämän osaamistarpeiden ennakointitutkimuksia hyödyntäen. Osaajapoolit saivat Satakunnan ammattikorkeakoulun KARVI-auditoinnissa tunnustusta hyvänä käytänteenä. Osaajapoolien tehtävän päätyttyä OPSien valmistumiseen toimintaa halutaan tässä hankkeessa kehittää osaamistarpeiden ennakointiin, työelämän kanssa vuorovaikutuksessa tapahtuvaan ja uusissa oppimisympäristöissä toteutettuihin vaihtoehtoisiin pedagogisiin ratkaisuihin liittyvänä toimintana. - SAMKissa toteutetaan vuosina sisäisenä, koko ammattikorkeakoulun henkilöstöä koskevana kehittämishankkeena Digitaalinen opettajuus -henkilöstökoulutus, jossa kouluttajakumppanina on Jyväskylän ammattikorkeakoulun opettajankoulutus. - Hankkeessa hyödynnetään ammattikorkeakoulujen Verkkovirta-hankkeessa tuottamaa tietoa ja aineistoa työn opinnollistamisen mallintamisessa ja Tampereen ammattikorkeakoulun opettajankoulutusta opettajan ohjausosaamisesta opetusharjoittelun kehittämiskouluyhteistyössä. - Hanke myös jatkaa SAMKin Digitaalinen opettajuus -projektin tuloksien pohjalta digitaalisten oppimisympäristöjen ja opetusosaamisen kehittämistä työn opinnollistamisen mukanaan tuomissa työelämäkonteksteissa. 55

70 Savonia-ammattikorkeakoulu ToDo työelämäläheistä oppimista tukeva digitaalinen ohjaus PL 6, Kuopio Korkeakoulupalvelut Esa Viklund, puh , Mihin kehittämiskoriin osahanke kuuluu? 3. Hyvinvointi työssä oppimisessa (Työ, hyvinvointi ja oppiminen) Tarvekuvaus Opiskelijan kokema opiskeluhyvinvointi ja opiskelukyky koostuvat monesta eri osatekijästä. Kysymys on monimuotoisesta toiminnallisesta kokonaisuudesta, joka on lähtökohdiltaan opiskelijan omia voimavaroja vahvistavaa. Voidessaan hyvin opiskelija on opintojensa suhteen päämäärätietoisempi ja kokee opiskelun tarkoitukselliseksi. Työelämäläheisissä oppimisympäristöissä tulisikin edistää ja huomioida hyvinvointi osana kaikkea muuta ydintoimintaa; osana opetuksen ja oppimisen järjestelyjä, osana työskentely- ja toimintatapoja sekä osana opiskelijan kokonaisvaltaista ohjausta. Hyvinvoinnin ja opiskelukyvyn edistäminen perustuvat moniammatilliseen yhteistyöhön. Toiminta on menestyksellistä vain, jos kaikki keskeiset tahot ovat motivoituneita ja osallistuvat toimintaan. Ammattikorkeakouluopetus ja -oppiminen ovat suuressa murroksessa. Oppimistapojen monimuotoistuminen, aikaan ja paikkaan sitomattoman opiskelun lisääntyminen sekä oppimisen arviointitapojen muutos edellyttävät sekä koulutuksen toteuttajilta että opiskelijoilta aiempaa kokonaisvaltaisempaa prosessinhallintaa. Oppimistapahtumat ja ajankäyttö on suunniteltava siten, että tavoiteltu joustavuus ja on mahdollista saavuttaa. Tarve laadukkaalle opiskelijan kokonaisvaltaiselle ohjaukselle korostuu. Ohjausverkoston kattavuus (ml. vertaisohjaus ja työelämä) tukevat opiskelijan hyvinvointia ja mahdollistavat hyvien oppimistulosten ohella laadukkaan ympärivuotisen opiskelun, opintojen sujuvan etenemisen ja opiskelijan kiinnittymisen työmarkkinoille jo opintojen aikana tai välittömästi valmistumisen jälkeen. Kun opiskelija on hyvinvoiva opintojensa aikana, on hän sitä myös työelämään siirtyessään. 56

71 Digitaalisten oppimisympäristöjen moninaistumisen, uuden mahdollistavan tekniikan laajan implementoinnin sekä työelämäläheisen ja työelämässä tapahtuvan oppimisen voimakkaan lisääntymisen myötä niin opiskelijoilta kuin opettajilta vaaditaan kokonaan uudenlaisia valmiuksia. Usein opiskelijoilla on tarve edetä nopeammin tai tarve kytkeä opintojenaikainen työssäkäynti opintoja edistäväksi ja opiskelun mahdollistavaksi joustavaksi kokonaisuudeksi. Osatoteutuksen taustalla vaikuttaa tarve kehittää oppimisympäristöjä, ohjausta ja hyvinvointipalveluja siten, että joustava, ajasta ja paikasta riippumaton oppiminen sekä työelämässä tapahtuva oppiminen on mahdollista. Tavoitteet Osahankkeen tavoitteena on rakentaa suosituksia, ohjeistuksia ja korkeakouluissa käyttöönotettavia malleja opiskelijan kokonaisvaltaisen ohjauksen toteuttamiseksi. Näillä tuetaan joustavien opintopolkujen kehittämistä ja mahdollistamista, edistetään opiskeluhyvinvointia ja saavutettavuutta huomioimalla eri lähtökohdista tulevien oppijoiden tarpeet. Osahankkeen tavoitteena on myös lisätä korkeakoulujen henkilöstön osaamista erityisesti opiskelijan kokonaisvaltaiseen ohjaukseen liittyen (esim. työelämäläheisen opetuksen Open Badge). Samalla luodaan pysyviä toimintamalleja opiskelijoille suunnattuun tukeen ja ohjaukseen moninaisissa työelämäläheisissä oppimisympäristöissä. Tavoitteena on edelleen tunnistaa ja luoda menettelyjä digitaalisten ympäristöjen ja ohjausvälineiden laajalle lisäarvoa luovalle soveltamiselle. Osatoteutuksella on viisi tavoitetta: 1. Lisätä korkeakoulujen henkilöstön osaamista erityisesti opiskelijan kokonaisvaltaiseen ohjaukseen ja opiskeluhyvinvoinnin tulemiseen liittyen 2. Analysoida ja kehittää rakenteellisia ratkaisuja, joiden avulla opiskeluhyvinvointia edistävät toimenpiteet ja rakenteet voidaan fasilitoida amk-tutkintoa suorittavien opiskelijoiden työelämäläheiselle opintopolulle. 3. Luodaan toimintamalleja opiskelijoille suunnattuun tukeen ja ohjaukseen moninaisissa työelämäläheisissä oppimisympäristöissä. 4. tunnistaa ja luoda menettelyjä digitaalisten ympäristöjen ja ohjausvälineiden laajalle lisäarvoa luovalle soveltamiselle 5. luoda menettelyt ja mittarit opiskeluhyvinvointiin vaikuttavien osa-alueiden seuraamiselle ja kehittämiselle Toteutustapa Osahankkeen aloitusvaiheessa kartoitetaan eri ammattikorkeakouluissa käytössä olevia menetelmiä ja kerätään kansallisesti toimivia malleja opiskelijoille suunnattuun tukeen ja ohjaukseen. Samalla arvioidaan käytössä ja tarjolla olevien digitaalisten ratkaisujen hyödynnettävyyttä osana työelämäläheistä opiskelua ja ohjausta. Kartoitusvaiheen jälkeen parhaat käytänteet ja havaitut kehittämismahdollisuudet yhdistetään työelämäläheistä korkeakouluoppimista tukevaksi ohjauskokonaisuudeksi, jonka vaikuttavuutta ja kattavuutta arvioidaan laajasti yhdessä opiskelijoiden ja työelämän kanssa. Arviointivaiheen tulosten perusteella toteutetaan sisällölliset ja tekniset pilotoinnit huomioiden erilaiset järjestelmäintegraatiovaateet. Pilotoinneista 57

72 kerätyn palautetiedon pohjalta laaditaan opiskelijoiden, työelämän ja korkeakoulujen hyödynnettäväksi suositukset ja ohjeet työelämäläheistä koulutusta tukevan kokonaisvaltaisen ohjauksen toteuttamisesta. Yhteisen toimintakulttuurin luomiseksi hanke sisältää erilaisia koulutus- ja kehittämispäiviä. Keskeiset yhteistyökumppanit (mukaan lukien opiskelijakunta ja työelämäkumppanit, asema ja roolitus) Osahanke toteutetaan kiinteässä yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Ammattikorkeakoulujen ohjaushenkilöstö (tiedon tuottaminen ja hyödyntäminen) Opiskelijat/opiskelijakunta Savotta (toimintamallien ja tulosten arviointi, palaute) Alakohtaiset yritysedustajat neuvottelukuntien kautta (toimintamallien kehittäminen, arviointi) Carea - Kymenlaakson sairaanhoito- Ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä (toimintamallin kehittäminen, arviointi, case-yritys) Eksote Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (toimintamallin kehittäminen, arviointi, case-yritys) Kuopion kaupunki (toimintamallin kehittäminen, arviointi, case-organisaatio) Kohderyhmä Osahankkeen ensisijainen kohderyhmä on toteuttajakorkeakoulun eri alojen opiskelijat ja henkilöstö. Tulokset ja vaikutukset Osahankkeen keskeisiä tuloksia ovat korkeakoulukentässä yhteisesti sovellettavat suositukset, ohjeistukset ja mallit työelämäläheisen ja digitaalisia oppimisympäristöjä laajasti hyödyntävän oppimisen tukemiseksi kokonaisvaltaisen ohjauksen avulla. Tällä edistetään opiskelijoiden hyvinvointia, tuetaan opiskelun joustavuutta, ehkäistään opintojen keskeytyksiä, lyhennetään opiskeluaikoja ja parannetaan opiskelijoiden kiinnittymistä työmarkkinoihin jo opiskeluaikana tai välittömästi tämän jälkeen. Vaikutukset kohdistuvat ensisijaisesti opiskelijoiden hyvinvoinnin ja tavoitteellisen opiskelun tukemiseen ja edistämiseen. Samalla lisätään korkeakoulujen henkilöstön osaamista työelämäläheiseen opiskeluun liittyvässä ohjauksessa. Tulosten hyödyntäminen Osahankkeen tulokset levitetään ja vakiinnutetaan osana päähankkeen tiedottamista sekä hyödyntämällä sosiaalista mediaa. Miten korkeakoulun tehtävä, strategia, profiili ja vahvuusalat näkyvät tässä suunnitelmassa? Savoniassa pedagogisena lähtökohtana on Open Innovation Space (OIS 2.0) -malli. Se yhdistää laadukkaan koulutuksen sekä työelämäläheisen tutkimus- ja kehittämistoiminnan. Työelämäläheisessä koulutuksessa korostuvat opiskelijoiden motivaatio ja opintoihin sitoutuminen. Opiskelijoiden asiantuntijuuden kehittymistä edistetään erilaisissa oppimisympäristöissä, mahdollistamalla monimuotoinen, aikaan ja paikkaan sitomaton ympärivuotinen opiskelu sekä hyödyntämällä laajasti työn opinnollistamista. Opiskelijoiden kokonaisvaltainen ohjaus sekä aikaisemman osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen ovat osa opiskelijoiden henkilökohtaista opiskelusuunnitelmaa. 58

73 Osahankkeen toteuttajana Savonia-ammattikorkeakoulu on omassa toiminnassaan kehittänyt opiskelijan kokonaisvaltaista ohjausta ja sitoutunut vuosien strategiassaan ja tätä tukevassa pedagogisessa ohjelmassa tätä edelleen vahvistamaan. 59

74 Tampereen ammattikorkeakoulu Osaamissopimus korkeakouluopinnoissa Kuntokatu 3, Tampere TAMKin tekniikan yksiköt (Rakentaminen ja ympäristöteknologia, Teollisuusteknologia) TAOK, Tampereen ammatillinen opettajakoulutus Anne Cumini, puh , Mihin kehittämiskoriin osahanke kuuluu? Osahankkeen toimenpiteet kohdistuvat pääsääntöisesti koriin 1 (Joustavasti työssä). Osahankkeen toimenpiteet tukevat myös koria 2 (Osaamista työstä). Tarvekuvaus Koulutuksen työelämävastaavuuden parantaminen on ajankohtainen teema. Tämä tarkoittaa, että koulutusrakenteet ja toimenpiteet pitää saada tehokkaammin vastaamaan tulevaisuuden osaamishaasteita ja työelämän tarpeita. Tarvitaan uusia tapoja toteuttaa entistä tiiviimpää ja tavoitteellisempaa yhteistyötä korkeakoulun ja työelämän välillä. Tämä takaa sen, että opiskelija saa mahdollisimman käytännönlähtöistä osaamista, jolloin hänen työelämävalmiutensa paranevat. TAMK haluaa olla kehittämässä ja pilotoimassa keinoja, jotka mahdollistavat yrityksiä tunnistamaan ja kehittämään omia osaamisiaan uudella tavalla, suoraan tarpeeseen ja rakennemuutoksen aiheuttamien osaamistarpeiden nopeaan muutokseen kohdennetusti. Näin erityisesti PK-yritykset pystyvät paremmin säilyttämään kilpailukykynsä ja vahvistamaan omaa kasvupotentiaaliaan. Tavoitteet Osahankkeessa luodaan ja pilotoidaan uusi osaamissopimus korkeakouluopintoihin. Tavoite on, että opiskelijan ja elinkeinoelämän osaamistarpeet saadaan kohtaamaan. Opiskelija kerryttää sellaisia osaamisia, jotka lisäävät kohdeyrityksen strategista osaamista ja kasvupotentiaalia ja samalla tukevat opiskelijalta edellytettyä osaamista. Osana osaamissopimusta kehitetään ja otetaan käyttöön digitalisaatiota hyödyntäviä työkaluja kertyvän osaamisen seurantaan ja hyväksyttämiseen yrityksen edustajan ja opettajan toimesta. Näin opiskelija kytkeytyy osaksi yrityksen osaamispotentiaalia, jolloin myös työllistyminen palvelee molempia osapuolia. Hankkeessa luodaan täysin uudenlainen ajattelutapa Suomessa korkeakouluasteella - aiemmin vain toisella asteella on ollut käytössä vastaavanlaisia malleja. Euroopassa, kuten Saksassa, sitä vastoin on vastaavia malleja käytössä korkeakouluasteella, ja näihin malleihin on jo alustavasti tutustuttu TAMKissa. Esimerkiksi TAMKin 60

75 tekniikalla on jo olemassa olevaa yhteistyötä saksalaisen Hannover Hochschulen kanssa, jossa TAMKin opiskelijat voivat suorittaa kaksoistutkinnon. Toteutustapa TAMK on vastuussa toimenpidekokonaisuudesta Osaamissopimus korkeakouluopinnoissa. Toimenpidekokonaisuuden konkreettiset tehtävät on lueteltu seuraavassa: 1. Kehitetään yritysten kykyä tunnistaa ajankohtaisia ja strategiaa edistäviä osaamisia sekä mahdollistetaan niitä vastaavien koulutussisältöjen saatavuus ja toteutuminen kohdeyritykseen kytketyn osaamissopimusopiskelijan välityksellä. 2. Luodaan osaamissopimuksen edellyttämät sopimukset osapuolten välille. Sopimuksessa räätälöidään molempia osapuolia hyödyttävä henkilökohtainen opintosuunnitelma eli Hops. Opiskelija suorittaa kaikki projektityöt, harjoittelut ja opinnäytetyön kumppaniorganisaatiossa sopimuksen mukaisesti soveltaen käsitteellistä ja teoreettista tietoa käytännön tekemiseen. 3. Pilotoidaan uutta osaamissopimusta ja sen käyttöönottoa. Tuloksena osaamissopimus on otettu käyttöön hankkeeseen osallistuvissa pilotti-organisaatioissa, sekä toimenpiteet osaamissopimuksen vakiinnuttamiseksi ja jatkokehitystoimenpiteet on esitetty. Keskeiset yhteistyökumppanit (mukaan lukien opiskelijakunta ja työelämäkumppanit, asema ja roolitus) Tamko, Tamkin opiskelijakunta Tekniikan koulutusten neuvottelukunnat, jotka koostuvat yritysedustajista Koulutusten laaja yhteistyöyritysverkosto, josta osaamissopimuksen pilotointiin ovat alustavasti lupautuneet seuraavat yritykset: Sandvik Oy, Vexve Oy, Meluta Oy, Dtream Oy, Nomicam Oy, Kiilto Oy, Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry, YIT Oyj, Skanska Oy, Arkkitehtitoimisto Helamaa & Heiskanen Oy, Sähköinsinööritoimisto Martti Mattila Oy ja Karawatski Oy. Kohderyhmä Ammattikorkeakouluopiskelijat Pilottiyritykset ja myöhemmin muut yritykset laajasti Tulokset ja vaikutukset Hanke edistää joustavien yksilöllisten opintopolkujen toteutumista sekä työn opinnollistamista. Opiskelija saa 61

76 työelämän vaatimaa osaamista. Tulokset näkyvät koulutuksen parempana saatavuutena sekä osaamisen laadullisena kehittymisenä. Lisäksi hanke vähentää opintojen keskeyttämisiä ja lisää opiskelijan hyvinvointia, sillä opiskelija on motivoitunut nähdessään tarpeen kehittyvälle osaamiselleen ja potentiaalisen työnantajayrityksen tai toimialan. Pitkällä aikavälillä osaamissopimuksen avulla valtakunnallisella tasolla työelämän ajantasaiset osaamistarpeet ja uudistumisen tarve osataan purkaa alan osaamisvaatimuksiksi ja osaamistarpeiksi opiskelijoille korkeakouluopinnoissa. Opiskelija toimii työelämän kehittäjänä ja samalla pitkällä aikavälillä autetaan yrityksiä kehittämään omaa erikoisosaamistaan, säilyttämään kilpailukykynsä sekä vahvistamaan kasvuaan. Ammattikorkeakoulun henkilöstön osaaminen lisääntyy. Uraohjauksen hallinta ja henkilöstön työelämäosaaminen paranevat yritysyhteistyön lisääntyessä. Samalla hyödynnetään uusia keinoja työelämässä hankittujen osaamisten arviointiin. Hankkeen tulosten vaikutusta arvioidaan muun muassa opiskelija- ja työelämäpalautteen kautta sekä seuraamalla keskeyttäneiden lukumäärää. Tulosten hyödyntäminen Hankkeessa luotu osaamissopimus otetaan käyttöön osaksi tekniikan koulutusten toimintaa. Osaamissopimusta voidaan laajentaa kaikille koulutusaloille valtakunnallisesti. Hankkeen tulokset ja kokemukset pilotoinneista tuodaan esille hankkeen web-sivuilla ja erilaisissa julkaisuissa. Pedagogista kehittämistä tehdään yhdessä TAOKin kanssa, ja opettajankoulutuksen kautta toiminnan tulokset levitetään laajalle. Miten korkeakoulun tehtävä, strategia, profiili ja vahvuusalat näkyvät tässä suunnitelmassa? TAMKin strategiassa yhtenä menestystekijänä on tulevaisuuden osaaminen ja elinikäisen oppimisen varmistaminen. Tässä yhtenä tavoitteena on monimuotoiset oppimisympäristöt ja joustavat oppimismahdollisuudet. 62

77

78 Luokittelun pohjana käytetty suoritettujen tutkintojen (nuorten koulutus) määrää vuonna 2015 Lähde: opetushallinnon tilastopalvelu vipunen Pienet 5 kappaletta (budjetti ) Isot 9 kappaletta (budjetti ) Arcada Haaga-Helia amk Humanistinen amk Jyväskylän amk Lapin amk Laurea-ammattikorkeakoulu Saimaan amk Metropolia amk Yrkeshögdkolan Novia vid Åbo Akademi Oulun amk Savonia amk Keskikokoiset 4 kappaletta (budjetti ) Tampereen amk Hämeen amk Kymenlaakson amk Helsingin yliopisto Lahden amk Jyväskylän yliopisto Satakunnan amk

79 Liite: Selvitys rahoituksen edelleen jakamisesta muille korkeakouluille Hakuilmoituksen vaatimusten mukaisesti, seuraavassa selvitys rahoituksen edelleen jakamisesta muille korkeakouluille. Alla olevassa on eritelty summan kohderyhmä (ammattikorkeakoulu), jaettava enimmäismäärä ja tarkoitus. Hanketta koskevassa suunnitelmassa ja osatoteutuskuvauksissa on tarkemmin työnjako. Jaettavan summan: kohderyhmä, enimmäismäärä, ja tarkoitus. Yrkeshögskolan Arcada Kohderyhmä: koko korkeakouluyhteisö Jaettava enimmäismäärä: Tarkoitus: Det övergripande målet är att skapa effektiva och flexibla studiestigar som är mindre beroende av tid och rum samt ta tillvara kompetens som inhämtas på olika arenor i arbetslivet och synliggöra kompetens och kompetensprogression. Vidare är målet att möjliggöra snabbare studietakt och studier året om och möjliggöra och tillvarata kompetens som inhämtas i olika typer av avlönat eller oavlönat arbete. Helsingin yliopisto Kohderyhmä: koko korkeakouluyhteisö Jaettava enimmäismäärä: Tarkoitus: Osahankkeen tavoitteet liittyvät hakuilmoituksessakin esitettyihin tavoitteisiin oppimisympäristöjen modernisoinnista, digitalisaatiosta ja niihin liittyvien uusien pedagogisten ratkaisujen hyödyntämisestä tutkimusperustaisesti. Välillisesti tavoitteena on tukea opettajaksi valmistuvien sujuvia valmiuksia siirtyä työelämään, jossa digitalisaation mahdollisuuksiin kohdistetaan suuria odotuksia. Pyrimme osahankkeessa realistisesti että kriittisesti tarkastelemaan näitä ilmiöitä. Humanistinen ammattikorkeakoulu Kohderyhmä: koko korkeakouluyhteisö Jaettava enimmäismäärä: Tarkoitus: Opintojen aikaisen työssäkäynnin mallintaminen oppimisympäristöksi ja opintosuorituksiksi, Kulttuurialan ja tulkkausalan koulutuksen harjoittelun ja työssä tapahtuvan oppimisen kehittäminen, digitaalisten oppimis- ja työskentelyalustojen kehittäminen, valmistuneiden opiskelijoiden laadullisten urapolkujen, erityisesti yrittäjyys, selvittäminen sekä saadun tiedon hyödyntäminen opinnoissa ja alumnitoiminnassa. Hankkeessa tavoitellaan työssä tapahtuvan oppimisen lisäksi joustavien opintopolkujen kehittämistä. Oppimisympäristöjen uudistamisella tavoitellaan opiskelijalähtöistä työelämän kehittämistä ja samalla myös lehtoreiden työelämäosaamisen kehittämistä. 1

80 Liite: Selvitys rahoituksen edelleen jakamisesta muille korkeakouluille Hämeen ammattikorkeakoulu Kohderyhmä: koko korkeakouluyhteisö Jaettava enimmäismäärä: Tarkoitus: Tavoitteena on HAMKin koulutuksen mallien itse- ja vertaisarvioinnin pohjalta tuottaa tietoa korkeakoulutuksen nykytilasta ja kehittämistarpeista liittyen mm. siihen, miten vaihtoehtoisia opintopolkuja tarjotaan ja käytetään, miten työelämälähtöisyys toteutuu opinnoissa ja mitkä ovat opiskelijan aidot mahdollisuudet valinnoissa, miten opiskelijat ohjataan eri koulutuksen malleihin ja miten kv-osaaminen näyttäytyy työelämälähtöisissä opinnoissa. Tavoitteena on arvioinnin pohjalta edistää yhteisöllisen työskentelyn malleja (opiskelija, työelämä ja opettajat) ja kehittää uusia innovaatioita, jotka vahvistavat opettajan substanssiosaamista ja koulutuksen työelämäyhteistyötä sekä alueen kilpailukykyä. Tavoitteena on valmentaa opetus- ja työelämän henkilöstöä uudistamisprosessiin digitaalisuutta hyödyntäen. Tavoitteena on tuottaa arviointitietoa tutkimuksellisesti (kehittävä arviointi), ja mallintaa prosesseja levitettäväksi ja jatkossa hyödynnettäväksi. Tavoitteena on osallistua koko hankkeen ajan tutkimukselliseen vertaisarviointiin muiden korkeakoulujen kanssa. Tavoitteena on osallistua muiden opettajakorkeakoulujen kanssa kehittämis- ja valmennusohjelmien suunnitteluun ja toteuttamiseen. Jyväskylän ammattikorkeakoulu Kohderyhmä: koko korkeakouluyhteisö Jaettava enimmäismäärä: Tarkoitus: Uudistaa korkeakoulupedagogiikkaa tunnistamalla laajasti ja systemaattisesti oppimisen ja työn yhdistäviä eritasosisia verkostoja ja kumppanuuksia niin, että ne muodostavat strategisen perustan korkeakoulutuksen ja työelämän rajapinnoilla oppimiselle. Mallintaa, kehittää ja luoda uusia verkostoja oppimisen ja työn rajapinnoille vahvistamaan LAB-perusteista oppimista ja työelämän kehittämistä osana uuden sukupolven korkeakoulupedagogiikkaa kehittäen, digitaalisia ratkaisuja hyödyntäen ja soveltaen. Valmentaa rajapinnoille verkosto-osaajien verkosto (opettajia ja työelämän sekä opiskelijoiden edustajat) niin, että ymmärrys ja osaaminen verkostojen toiminnasta, johtamisesta ja kehittämisestä on luonteva osa oppimista ja LAB-perustaista pedagogista toimintaa. Kasvattaa verkostoa levittämällä ja juurruttamalla LAB -toimintaa verkosto-osaajien omissa yhteistyöverkostoissa yhteistyönä suunniteltavina ja toteutettavin, koulutusrajat ylittävinä interventioina. 2

81 Liite: Selvitys rahoituksen edelleen jakamisesta muille korkeakouluille Jyväskylän yliopisto Kohderyhmä: koko korkeakouluyhteisö Jaettava enimmäismäärä: Tarkoitus: Jyväskylän yliopisto 1) osallistuu Toteemi-hankkeessa järjestettävän opettajien kehittämisohjelman toteutukseen tarjoamalla asiantuntijaluentoja koulutuksen ja työelämän yhteistyöstä ja sekä teoriaa ja käytäntöä yhdistävästä pedagogiikasta (integratiivinen pedagogiikka) ja 2) kerää hankkeen puitteissa tutkimusaineistoa työssä oppimisesta korkeakoulutuksesta, analysoi aineistoa ja välittää tutkimustietoa sekä siihen perustuvia kehittämisehdotuksia hankkeen toimijoille. Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Kohderyhmä: koko korkeakouluyhteisö Jaettava enimmäismäärä: Tarkoitus: Osa-hankkeen tavoitteena on mahdollistaa ja kokeilla erilaisia tapoja työelämäyhteistyön vahvistamiseksi ja keskiöön nostetaan uudenlaisia muotoja osaamisen näytöiksi, jotka mahdollistavat tiedon ja osaamisen jakamisen laaja-alaisemmin korkeakoulun ja yhteiskunnan hyödyksi. Lahden ammattikorkeakoulu Kohderyhmä: koko korkeakouluyhteisö Jaettava enimmäismäärä: Tarkoitus: Tapahtumatuotannossa oppimassa osahankkeen tavoitteena on rakentaa, pilotoida ja arvioida väyläopintoja tukeva toimintamalli, joka ottaa huomioon sekä elinkeinoelämän että opiskelijan tarpeet. Toimintamallin kehittämisellä pyritään varmistamaan opiskelijalle laadukas kokonaisvaltainen tapahtumatuotannon työssäoppimiskokemus ja samalla rakentamaan entistä tiiviimpää, tuloksellisempaa ja vaikuttavampaa yritysyhteistyömallia tapahtumatuotantoon ammattikorkeakoulun ja elinkeinoelämän välille. Lapin ammattikorkeakoulu: Kohderyhmä: koko korkeakouluyhteisö Jaettava enimmäismäärä: Tarkoitus: Luoda uudenlainen, osaamisperustaiseen opetussuunnitelmaan perustuva ajattelu- ja toimintatapa HOT- hankitun osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen. Kehitetään opettajien työelämäosaamisen ja kehittävän arviointiosaamisen käytäntöjä hyödyntämällä Verkkovirta hankkeessa tuotettuja ratkaisuja. Tuetaan työelämäläheisesti opiskelijoiden opinto-ja urasuunnittelua ja parannetaan työllistymisen mahdollisuuksia alueelle. 3

82 Liite: Selvitys rahoituksen edelleen jakamisesta muille korkeakouluille Laurea ammattikorkeakoulu Kohderyhmä: koko korkeakouluyhteisö Jaettava enimmäismäärä: Tarkoitus: Osahankkeessa rakennetaan toimintatapa, jolla työelämäläheisen oppimisen osa-alueita voidaan ohjata ja seurata. Ratkaisuun kuuluu mittaristo, jolla varmistetaan sujuvan työelämäläheisen oppimisen eteneminen ja osataan puuttua ajoissa ylikuormitukseen. Tuloksena on prosessi, jolla edistetään opiskelijahyvinvointia, kehitetään korkeakoulujen henkilöstön osaamista sekä luodaan pysyviä toimintamalleja opiskelijoille suunnattuun tukeen ja ohjaukseen työelämäläheisessä oppimisessa. Metropolia-ammattikorkeakoulu Kohderyhmä: koko korkeakouluyhteisö Jaettava enimmäismäärä: Tarkoitus: Joustavasti työelämään -osahankkeen yleisinä tavoitteina on vahvistaa opiskelijoiden työmarkkinoille kiinnittymistä ja opiskeluhyvinvointia 1) kehittämällä ammattikorkeakoulujen geneeristen työelämätaitoja opetusta, ohjausta ja oppimista vastaamaan opiskelijoiden tulevaisuuden työelämässä tarvitsemia tarpeita ja 2) juurruttamalla yhteiskehittelyyn ja opiskelijähtöisyyteen pohjautuvaa toimintatapaa, jossa ammattikorkeakoulut, työelämäkumppanit ja opiskelijat kokeilukulttuurin hengessä uudistavat oppimisympäristöjä ja keskinäistä vuorovaikutusta tukemaan entistä paremmin opiskelijoiden hyvinvointia työssäoppimisessa. Yrkeshögskolan Novia Kohderyhmä: koko korkeakouluyhteisö Jaettava enimmäismäärä: Tarkoitus: Stöda studerande i deras val av praktik- och arbetsplats så att det gynnar deras karriärval. I stödet inkluderas även val av veckosluts- och sommararbete. Skapa bättre förutsättningar för och handledning av arbetsplatsförlagda studier med fokus även på välmående. Möjligheter att erbjuda arbetsplatsförlagda studier för att bredda studerandes möjlighet att införskaffa sitt kunnande via alternativa studiestigar förlagda på arbetsplatser. Oulun ammattikorkeakoulu Kohderyhmä: koko korkeakouluyhteisö Jaettava enimmäismäärä:

83 Liite: Selvitys rahoituksen edelleen jakamisesta muille korkeakouluille Tarkoitus: Edistetään opiskelijoiden toimijuutta, osallisuutta, ammatillista kasvua, kestävää hyvinvointia ja vaikuttamismahdollisuuksia uraohjauksen ja tuen toimintamalleja kehittämällä. Luodaan ja pilotoidaan toimintamalli (Coventryn mallin pohjalta) henkilökohtaisen opintosuunnitelman laatimiseksi ja toteuttamiseksi työllistymisvision näkökulmasta. Vahvistetaan opetus- ja ohjaushenkilöstön, työelämäkumppanien ja monialaisten verkostojen valmiuksia ja osaamista, pedagogisia uraohjaustaitoja ja toimijoiden keskinäistä vuoropuhelua työelämälähtöisessä oppimisessa. Saimaan ammattikorkeakoulu Kohderyhmä: koko korkeakouluyhteisö Jaettava enimmäismäärä: Tarkoitus: Opiskelijoiden kokonaisvaltainen hyvinvointi kaikissa opiskeluun liittyvissä toimintaympäristöissä ja tapahtumissa lisääntyy niin, että omasta ja yhteisön hyvinvoinnista huolehtiminen on kiinteä osa ammatillista kompetenssia ja toteutuu työelämässä. Geneeriset työelämätaidot ja niiden puutteet tunnistetaan ja kehittymistä tuetaan ja seurataan systemaattisesti yhteistyössä työelämän kanssa. Satakunnan ammattikorkeakoulu Kohderyhmä: koko korkeakouluyhteisö Jaettava enimmäismäärä: Tarkoitus: Parannetaan korkeakoulutuksen saavutettavuutta ja edistetään opiskelijoiden, osaamisen tunnistamisen ja arvioinnin yhdenvertaisuutta. Kehitetään joustavia opintopolkuja ja ympärivuotista opiskelua, edistetään opintojen esteettömyyttä, kehitetään henkilöstön osaamista. Uudistetaan oppimisympäristöjä (ml. digitalisaation mahdollisuuksien hyödyntäminen oppimisessa ja koulutustarjonnassa). Vahvistetaan korkeakouluopiskelijoiden työelämä- ja yrittäjyysvalmiuksia. Savonia-ammattikorkeakoulu: Kohderyhmä: koko korkeakouluyhteisö Jaettava enimmäismäärä: Tarkoitus: Osatoteutuksen tavoitteena on analysoida ja kehittää rakenteellisia ratkaisuja, joiden avulla opiskeluhyvinvointia edistävät toimenpiteet ja rakenteet voidaan fasilitoida amk-tutkintoa suorittavien opiskelijoiden työelämäläheiselle opintopolulle. Tampereen ammattikorkeakoulu Kohderyhmä: koko korkeakouluyhteisö Jaettava enimmäismäärä: Tarkoitus: Osahankkeessa luodaan ja pilotoidaan uusi osaamissopimus korkeakouluopintoihin. Tavoite on, että opiskelijan ja elinkeinoelämän osaamistarpeet saadaan kohtaamaan. Opiskelija kerryttää sellaisia 5

84 Liite: Selvitys rahoituksen edelleen jakamisesta muille korkeakouluille osaamisia, jotka lisäävät kohdeyrityksen strategista osaamista ja kasvupotentiaalia ja samalla tukevat opiskelijalta edellytettyä osaamista. Osana osaamissopimusta kehitetään ja otetaan käyttöön digitalisaatiota hyödyntäviä työkaluja kertyvän osaamisen seurantaan ja hyväksyttämiseen yrityksen edustajan ja opettajan toimesta. Näin opiskelija kytkeytyy osaksi yrityksen osaamispotentiaalia, jolloin myös työllistyminen palvelee molempia osapuolia. 6

85 1(5) AIESOPIMUS ( Sopimus ) 1. Osapuolet 1.1. Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Oy, y-tunnus ( Päätoteuttaja ) Ratapihantie Helsinki Yhteyshenkilö: Hannu Kotila 1.2. Yrkeshögskolan Arcada Ab, y-tunnus ( Osatoteuttaja ) Jan-Magnus Janssons plats Helsingfors Yhteyshenkilö: Camilla Wikström-Grotell 1.3. Helsingin yliopisto, y-tunnus ( Osatoteuttaja ) Siltavuorenpenger 5A (PL 9) Helsingin yliopisto Yhteyshenkilö: Leila Pehkonen 1.4. Humanistinen ammattikorkeakoulu, y-tunnus ( Osatoteuttaja ) Ilkantie Helsinki Yhteyshenkilö: Tapio Huttula 1.5. Hämeen ammattikorkeakoulu Oy, y-tunnus ( Osatoteuttaja ) PL 230 (Visamäentie 35 A) Hämeenlinna Yhteyshenkilö: Martti Majuri 1.6. Jyväskylän Ammattikorkeakoulu Oy, y-tunnus ( Osatoteuttaja ) Rajakatu 35 PL Jyväskylä Yhteyshenkilö: Pekka Risku 1.7. Jyväskylän yliopisto, y-tunnus ( Osatoteuttaja ) Seminaarikatu 15 PL Jyväskylän yliopisto Yhteyshenkilö: Päivi Tynjälä

86 2(5) 1.8. Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Oy, y-tunnus ( Osatoteuttaja ) PL Kotka Yhteyshenkilö: Heta Vilén 1.9. Lahden ammattikorkeakoulu Oy, y-tunnus ( Osatoteuttaja ) Niemenkatu Lahti Yhteyshenkilö: Ulla Kotonen Lapin ammattikorkeakoulu Oy, y-tunnus ( Osatoteuttaja ) Jokiväylä 11 C Rovaniemi Yhteyshenkilö: Helena Kangastie Laurea ammattikorkeakoulu, y-tunnus ( Osatoteuttaja ) Ratatie Vantaa Yhteyshenkilö: Teemu Ylikoski Metropolia ammattikorkeakoulu Oy, y-tunnus ( Osatoteuttaja ) Bulevardi Metropolia Yhteyshenkilö: Mai Salmenkangas Ab Yrkeshögskolan vid Åbo Akademi/ Yrkeshögskolan Novia, y- tunnus ( Osatoteuttaja ) Wolffskavägen Vasa Yhteyshenkilö: Bettina Backström-Widjeskog Oulun ammattikorkeakoulu Oy, y-tunnus ( Osatoteuttaja ) Kiviharjunlenkki 1B Oulu Yhteyshenkilö: Aila Paaso Saimaan ammattikorkeakoulu Oy, y-tunnus ( Osatoteuttaja ) Skinnarilankatu Lappeenranta Yhteyshenkilö: Kaisu Laasonen Satakunnan ammattikorkeakoulu Oy, y-tunnus ( Osatoteuttaja ) Tiedepuisto Pori Yhteyshenkilö: Eeva-Leena Forma

87 3(5) Savonia-ammattikorkeakoulu Oy, y-tunnus ( Osatoteuttaja ) PL Kuopio Yhteyshenkilö: Esa Viklund Tampereen ammattikorkeakoulu, y-tunnus: ( Osatoteuttaja ) Kuntokatu Tampere Yhteyshenkilö: Hanna Ilola 2. Sopimuksen kohde Tämän Sopimuksen kohteen on P äätoteuttajan koordinoima Toteemi ( Hanke ), jo ka on tarkemmin yksilöity liitteessä 1 ( Hankesuunnitelma ). Sopimus liittyy H ankkeen suunnittelu- ja rahoituksenhakuvaiheeseen. Hankkeen rahoittajaviranomaisena ( Rahoittaja ) toimii Opetus -ja kulttuuriministeriö. Hankkeeseen ja sen rahoitukseen voi osallistua myös muita tahoja. 3. Sopimukset ehdot Osapuolet vakuuttavat, että Hanke tukee O sapuolen oman organisaation kehittämistavoitteita. O sapuolet sitoutuvat H ankesuunnitelman mukaisten toimenpiteiden toteuttamiseen. Päätoteuttaja vastaa yhteydenpidosta Rahoittajan kanssa. Osatoteuttajat antavat Päätoteuttajalle kirjallisen valtuutuksen allekirjoittaa hankehakemuksen, maksatushakemuksen, seurantaraportin ja muut mahdolliset asiakirjat. Mikäli Rahoittaja edellyttää muutoksia Hankesuunnitelmaan (esim. esitettyyn rahoituksen kokonaismäärään, rahoituksen jakaumaan, työsuunnitelmaan ym.) Osapuolet neuvottelet tarvittavista muutoksista ennen täydentävän Hankesuunnitelman jättämistä Rahoittajalle. Osapuolet voivat luovuttaa toisilleen Tausta- aineistoa ainoastaan tämän Sopimuksen velvoitteiden toteuttamiseksi. Osapuolten Tausta- aineistojen käyttöoikeus päättyy Sopimuksen päättyessä. Kaikki se Luottamuksellinen tieto, jonka Osapuoli luovuttaa toiselle Osapuolelle ja joka on selvästi merkitty tai ilmoitettu luottamukselliseksi, on pidettävä salassa. Tämä ehto on voimassa 1 vuoden Sopimuksen päättymisen jälkeen. Hankkeen saadessa myön teisen rahoituspäätöksen O sapuolet sitoutuvat laatimaan Hankkeen toteuttamista koskevan erillisen yhteistyösopimuksen ( Yhteistyösopimus ), missä huomioidaan rahoituspäätöksen Osapuolille asettamat ehdot.

88 4(5) Hankkeen Osapuolet sitoutuvat hankesuunnitelman mukaisee n tehtävänjakoon, kustannusarvioon ja rahoitussuunnitelmaan. 4. Sopimuksen voimassaolo ja päättäminen Tämä Sopimus tulee voimaan, kun kaikki Osapuolet ovat allekirjoittaneet Sopimuksen Mikäli Hanke saa Rahoittajalta kielteisen rahoit uspäätöksen, Sopimu s purkautuu automaattisesti päätöspäivänä. Sopimus voidaan kirjallisesti purkaa vain, mikäli - Rahoittaja edellyttää Hankesuunnitelman erittäin merkittävää muuttamista ja/tai - Osapuolen edellytykset osallistua Hankesuunnitelmaan/Hankkeeseen oleellisesti muuttuvat ja Rahoittaja tämän hyväksyy. Muutoin Sopimus on voimassa erikseen laadittavan O sapuolten välisen Yhteistyösopimuksen voimaantuloon asti. 5. Muuta Tähän Sopimukseen sovelletaan Suomen laki a. Erimielisyydet ratkaistaan Helsingin käräjäoikeudessa, mikäli niitä ei saada Osapuolten neuvotteluissa sovittua. 6. Liitteet: Hankesuunnitelma sisältäen osahanketavoitteet ja budjetti 7. Allekirjoitukset Osapuolet vakuuttavat, että tämän Sopimuksen allekirjoittaa siihen Osapuolten organisaatiossa oikeutetut henkilöt.

89

90

91

92

93

94

95 4(41 Aiesopimus (Toteem i-hanke) Osapuoli vakuuttaa, että tämän Sopimuksen allekirjoittaa siihen Osapuolen organisaatiossa oikeutettu henkilö: Pa (4s /-zb Matti Manninen Rehtori Jyväskylän yliopisto Aika 2, /. /a. 2e t (

96

97

98

99

100

101 4(4't Osapuoli vakuuttaa, että tämän Sopimuksen allekirjoittaa siihen Osapuolen organisaatiossa oikeutettu henkilö: \r' paikka VhJ ^ Aika 12 to,<-oit z^ Örjan Andersson VD/Rektor Ab Yrkeshögskolan vd Åbo Akademi/yrkeshögskolan Novia -

102

103

104

105