Käsityö, laatu ja kestävä kehitys. Ritva Koskennurmi-Sivonen ja Marja Anttila. Tiivistelmä
|
|
- Tuula Sariola
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Käsityö, laatu ja kestävä kehitys Ritva Koskennurmi-Sivonen ja Marja Anttila Tiivistelmä Tuotteen laatu on moniulotteinen käsite, jota käytetään mielellään mutta jota on vaikea määritellä ja havainnollistaa. Laatuteorioiden ja käsityön tutkimuksen pohjalta voidaan kuitenkin esittää malli, jonka avulla käsityötuotteen laadun osatekijät ja seuraukset paljastuvat tarkasteltaviksi. Käsityötuotteen laadun käsittäminen vaatii henkilökohtaisempaa asiantuntemusta kuin teollisuustuotteiden laatu, joilla on usein takuunaan vahvat brandit, joihin luotetaan. Käsityötuotteen laadun, niin tunnistamisen kuin itse tekemisen, opettamiseen liittyy useita haasteita. Laadun tuntemus on kuin mikä tahansa taito: sitä ei opita teoriassa vaan olemalla välittömästi tekemisissä laadukkaiden tuotteiden kanssa. Käsityötuotteen laatu muodostuu suunnittelun, tekniikan ja materiaalin vuorovaikutuksesta. Näiden avulla saavutetaan tuotteen perustoimivuus, lisäominaisuudet ja tyyli (esteettisyys, muodikkuus jne.), jotka ovat käytettävyyden edellytyksiä. Käsityötuotteen laatu ilmenee käytössä siinä, millainen on sen suorituskyky eli käytettävyys, luotettavuus, huollettavuus, kestävyys, mukavuus ja nautittavuus. Ympäristökeskeinen laatu ei välttämättä tule käytössä ilmi lainkaan. Siksi se onkin erikseen tiedostettava ja otettava huomioon, kun laatua tarkastellaan kestävän kehityksen näkökulmasta. Avainsanat: käsityö, laatu, tekijä, käyttäjä, kestävä kehitys, brandit Johdanto: käsityön laatu puhuttaa Samaan aikaan alkuvuodesta 2006, kun luonnostelimme tätä artikkelia käsityön laadusta, Käspaikan eli käsityönopettajien verkkoyhteisön sähköpostipalstalla käytiin keskustelua peruskoulun valinnaisesta käsityöstä, mistä seuraava lainaus:... Entä miten voidaan puhua kestävästä kehityksestä, jos samanaikaisesti tehdään kertakäyttöjuttuja, joista oppilaat pitävät; liimalla vaan kiinni koristeet!... Pienet jatkuvasti vaihtuvat työt syövät huomattavasti enemmän resurssia kuin pitkäjänteisemmät työt. Päivi M (tekstiili@kaspaikka.fi)
2 2 Keskustelusta kävi ilmi huoli siitä, millaista laatua peruskoulun käsitöiltä voidaan edellyttää ja miten oppilaiden lyhytjännitteisyys ja näennäisesti halvat materiaalihankinnat lopulta toimivat niitä kestävän kehityksen periaatteita vastaan, joita käsityönopetuksessa on tarkoitus toteuttaa. Niin ikään tammikuussa 2006 käsityönopetuksen 125-vuotisjuhlassa pitämässään puheessa käsityötieteen professori emerita Pirkko Anttila otti esiin huolen laadusta: Sen lisäksi, ettemme enää osaisi tehdä käsillämme hyvää, kestävää ja kaunista jälkeä olemme tällä menoa vaarassa menettää aistinvaraisen osaamisen ja laadun tajun. Vaarana on, ettemme erota esteettisesti kaunista, silmää, korvaa ja kehoa miellyttävää ja maukkaalta maistuvaa kaiken rujon ja ruman keskeltä. Olemme vaarassa menettää ihmisille annetun aistisuuden lahjan. Olemme nopeasti saapumassa uudenlaiseen taitoyhteiskuntaan. Siinä yhteiskunnassa ei menestymisen edellytykseksi enää riitä pelkkä tieto. Sen lisäksi tarvitaan käsitystä siitä, mihin sitä tietoa käytetään ja mitä merkitsee tehtyjen ratkaisujen ja saatujen tulosten laatu. Se edellyttää tietoista siirtymistä laadun tunnistamiseen. Laadut ovat kokemuksen perusteella asioille annettuja merkityksiä. Ne ajat ovat menneitä, jolloin laadun saattoi määrittää mittaamalla tai pelkästään testaamalla. Nyt edellytetään paljon enemmän. Todellisen laadun takeena tulee olemaan inhimillinen aistimus. (Anttila Korostukset lähteessä.) Ongelmat on siis havaittu, mutta kuinka lähteä opettamaan laadun tunnistamista tai laadukkaan työn tekemistä, kun laatu on jo lähtökohtaisesti vaikeasti määriteltävissä? Tutkijatkin ovat mitanneet laatua määrittelemättä käsitettä tarkasti, kuten vaatteiden laatua tutkinut Wanda Sieben (1991) toteaa. Samalla hän kuitenkin korostaa, että jos tuotteen laadun tutkimusta kuluttajan näkökulmasta lisätään, sen täytyy pohjautua laatukäsitteen selkeään rakenteeseen. Vastaava laadun komponenttien näkyväksi tekeminen koskee myös käsityötuotteita. Laadun määrittelyn moninaisuus Tässä artikkelissa esitettävän laatuajattelun taustalla on monta juonta, joista yhden keskeisen perustan muodostavat Garvinin (1988) klassiset laadun määritelmät: Ylivertainen laatu on jokseenkin sama kuin tuotteen synnynnäinen erinomaisuus. Ylivertainen laatu on merkki tinkimättömyydestä ja sellaisesta ajattomasta kestävyydestä, joka kohoaa maun ja tyylien muutosten yläpuolelle. Tuotekeskeinen laatu voidaan määritellä mitattavina ominaisuuksina. Näin määritellen tuot-
3 3 teet voidaan asettaa paremmuusjärjestykseen sen mukaan, millaisia ominaisuuksia niillä on. Käyttäjäkeskeinen laatu määritellään olettaen, että kuluttajilla on erilaisia tarpeita ja haluja. Niillä tuotteilla, jotka parhaiten vastaavat kuluttajan tärkeinä pitämiä ominaisuuksia, on paras laatu. Valmistuskeskeinen laatu määräytyy siitä, miten hyvin tuotteiden valmistus vastaa asettuja vaatimuksia. Laatu on korkea, kun tuottaminen tapahtuu kerralla oikein. Arvokeskeinen laatu määräytyy tuotteen suhteesta sen tuotantokustannuksiin ja hintaan. Korkealaatuinen tuote on sellainen, jolla on paras suorituskyky hyväksyttävään hintaan. Kuluttajatutkimuksessa on ollut lisäksi tapana erotella laadusta puhuttaessa tuotteen subjektiivinen (kuluttajasta riippuva) käyttöarvolupaus ja objektiivinen (tuotteen materiaalisista ominaisuuksista riippuva) käyttöarvolupaus (Ilmonen 1993). Kuluttajat näkevät saman tekstiilituotteen laatutekijät eri tavoin arvojensa mukaan. Vaikka tuotteen objektiiviset laatutekijät ovat vakiot, kuluttajan havaitsema laatu vaihtelee ja on subjektiivinen. (Sieben 1991) Havaittu laatu ei ehkä kuitenkaan riipu vain kustakin arvioijasta erikseen. Siksi em. käyttöarvolupauksiin olisi syytä liittää vielä kolmas: kollektiivinen tai yhteisöllinen lupaus, joka ei ole subjektiivista eikä objektiivista. Tuotetta nimittäin arvioidaan usein tietoisesti tai tiedostamatta yhteisöllisesti, jolloin muidenkin kuin yksittäisen käyttäjän laatuarvioinnilla on merkitystä. Ympäristökeskeinen laatu ja kestävä kehitys Systeemikeskeinen eli ympäristökeskeinen laatu on Lillrankin (1998) tärkeä lisäys Garvinin määritelmiin. Tässä laatumääritelmässä otetaan huomioon se, että tuotteella saattaa olla ominaisuuksia, jotka eivät tule ilmi käytössä tai ole olennaisia tuotteen käyttäjälle mutta jotka voivat aiheuttaa vahinkoa muille osapuolille. Ympäristökeskeinen laatu on korkea silloin, kun tuote ei aiheuta vahinkoa ympäristölle tuotannossa eikä elinkaarensa missään vaiheessa. Parhaassa tapauksessa tuote voidaan uusiokäyttää tai poistaa käytöstä suunnitelmallisesti. Kun ympäristö otetaan mukaan laatuajatteluun, on syytä edelleen pohtia, millaisissa ympäristöissä laadun tulisi olla kestävä ja mitä kaikkea ympäristö tässä yhteydessä tarkoittaa. Kestävän kehityksen näkökulmasta epäilemättä ensimmäisenä tulee mieleen luonnonympäristö. Ihminen ei kuitenkaan toimi vain luonnossa eikä luonnon ehdoilla. Suhde luontoon on kulttuurisesti muovautunut. Ympäristösanastossa (1998) ympäristö nähdään yleiskieltä suppeammassa merkityksessä. Se tarkoittaa ennen kaikkea ihmisen elinympäristöä. Ympäristösanaston mukaan ympäristö-käsite sisältää sellaiset ihmistä ympäröivät fyysiset, sosiaaliset
4 4 ja kulttuuritekijät, jotka kuuluvat luontoon, rakennettuun ympäristöön ja muihin ihmisiin, joiden kanssa ihminen on vuorovaikutuksessa. Luonto-käsitteellä puolestaan viitataan ihmisen elinympäristön ekologiseen perustaan. (Mt. 15) Ympäristöt voidaan jäsentää myös sen mukaan, mitä kestävä kehitys osa-alueina tarkoittaa. Vuoden 1987 YK:n Brundtlandin komission työstä alkaneessa prosessissa Suomen hallitus asetti Suomen kestävän kehityksen toimikunnan Toimikunta määritteli heti alkuun kestävän kehityksen osa-alueet, ja tämä jäsennys on voimassa edelleenkin Suomen virallisessa ympäristöpuheessa. Sen mukaan kehityksen tulee olla ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää. (Kestävä kehitys 2006) Samat näkökulmat esiintyvät Suojasen (1995, 10 13) kestävän kehityksen mallissa, jonka hän on laatinut erityisesti tekstiilien tarkastelua varten. Myöhempään käsityöyrityksiä varten laatimaansa malliin hän on lisännyt vielä teknologisen kestävyyden (Suojanen 2002, 11). Tunnettu brandi kulutustavaroiden laadun takaajana? Tuotteella on sisäisiä ja ulkoisia tekijöitä, joita käytetään muodostamaan vaikutelmaa laadusta. Esimerkiksi vaatteissa kuitusisältö sekä langan, kankaan ja vaatteen rakenne ovat esimerkkejä sisäisistä tekijöistä. Brandi, liikkeen nimi ja hinta ovat esimerkkejä ulkoisista tekijöistä. Jos kuluttajalta puuttuu kokemusta, hän käyttää hintaa enemmän kuin sisäisiä tekijöitä laadun arvioinnissa. Samoin mitä tunnetumpi merkki on, sitä korkeampi on laatuhavainto. Asiantuntijat taas ovat vähemmän riippuvaisia ulkoisista tekijöistä omissa laatuarvioissaan. Sen sijaan heidän omat tietonsa ja tuotteen visuaalinen tutkiminen vaikuttavat arviointiin. (Hatch & Roberts 1985) Kaksikymmentä vuotta sitten Kaj Ilmonen (1986) väitti, että perinteinen hyvän ja huonon erottelu on murentunut, samalla kun tavaramerkkien runsaus on tehnyt uuden koodin rakentamisen vaikeaksi. Sittemmin yhä näkyvämmiksi käyvät brandit ovat ottaneet koodinrakentajan roolin. Kulutustavaramarkkinoilla puhe laadusta liittyykin nykyään usein juuri brandiin. Markkinoinnin tärkein tehtävä on johtaa ja rakentaa brandia hyödyntäen yrityksen ydinosaamista ja laaduntuottokykyä, ja asiakas ostaa brandiin sisältyviä laatulupauksia omien tarpeidensa tyydyttämiseen (Silén 2001, 120). Pitkälti brandin maine ja sen laatulupaukset osuvat yhteen, ja brandit auttavat kuluttajaa suunnistamaan markkinoilla. Mutta ylettömäksi käyvä huippubrandiusko on saanut myös
5 5 kyseenalaisia piirteitä. Nuorten kaipuusta brandeihin on kerrottu tiheään lehtien otsikoissa: Teinisnobit. Mistä nu luxe -sukupolvi nousi? (City ); Brandit tärkeämpiä pojille kuin tytöille (Metro ). Helsingin Sanomien ( ) mukaan äidit taas ihmettelevät teini-ikäisten mankuessa Louis Vuittonin laukkuja, kun ne ovat jotain niin mahtavaa, että itkettää, jos näkee jollakin sellaisen. Huippukalliiden brandituotteiden, kuten Vuittonin tai Guccin, käyttäjät ovat harvinaisuuksia, mutta suoranaisten kopioiden tai mukailtujen plagiaattien käyttäjiä on jo huomattavasti enemmän. Vaikka piraattituotteiden myynti ei ole Suomessa varsinainen ongelma, ulkomaanmatkoilta ostettujen kopioiden käytön hyväksyminen vanhemmilla tai heidän nuorillaan osoittaa sen, että kyseessä on tarrautuminen merkkituotteen luomaan mielikuvaan eikä alkuperäisen tuotteen korkeaan laatuun, jolla brandin status on saavutettu. Ihmiset, jotka tunnistavat brandin mutta eivät tuotteen valmistuskeskeistä tai tuotekeskeistä laatua, toimivat samaan tapaan kuin ne, joista Thortein Veblen (1899/2002, 77) kirjoitti kriittiseen sävyyn runsaat sata vuotta sitten, että kalleuden merkit sekoittuvat arvostuksissamme selvittämättömästi esineen kauneuteen ja sekoituksen tuloksena syntyvä arvostus tulee luokitelluksi pelkästään kauneuden arvostamiseksi. Garvinin laatuteorioita soveltaen voidaan siis sanoa, että jos merkkituote tai sen kopio tekee käyttäjän onnelliseksi vastaamalla hänen tarpeisiinsa ja haluihinsa, siinä on ainakin käyttäjäkeskeistä laatua. Esimerkiksi Minna Aution (2006) ja Pekka Mattilan (2006) tuoreista tutkimuksista käy ilmi, että nuoret ovat riippuvaisia brandeista ja kuitenkin suhtautuvat niihin kriittisesti jopa yhtä aikaa. Kummankin tutkijan teksteissä laatu on läsnä implisiittisesti, mutta se jää muiden tärkeiden seikkojen, kuten brandilukutaidon, eettisen kulutuksen ja tyylin, varjoon. Vaikka tutkimukset antavatkin lohdullisen kuvan siitä, että nuoret suhtautuvat brandeihin tiedostavasti ja osaavat lukea niitä myöhäismoderneina satuina, päällimmäiseksi jää kuitenkin juuri tunne satumaisuudesta. Toisin sanoen keskustelu käydään ulkoisista laatutekijöistä sisäisten kustannuksella. Todellinen haaste sisältyy Mattilan (2006) toteamukseen, että brandien pakkoa on se, ettei ole asemia niiden ulkopuolella. Oltiinpa puolesta tai vastaan, ollaan silti suhteessa merkkeihin.
6 6 Laatu käsityössä Jos brandi toimii hyvässä tapauksessa kulutustavaroiden laadun takeena ja huonossa tapauksessa mielikuva brandista toimii laadun korvikkeena, niin mihin perustuu sellaisten tuotteiden laatuarviointi, joita ei voi tunnistaa merkistä ja joita joissakin tapauksissa pitäisi voida arvioida jo ennen kuin niitä on olemassakaan? Miten käsityön tekijät ja käyttäjät voivat luottaa omaan makuunsa, arvostelukykyynsä ja laatuasiantuntemukseensa? Kuluttajat tarvitsevat välittömiä kokemuksia tuotteista tajutakseen niiden monimutkaisia ja monitahoisia ominaisuuksia, jotka ovat heille tärkeitä ja merkityksellisiä (Abraham-Murali & Littrell 1995). Tämä pätee mihin tahansa tuotteisiin, kun halutaan tehdä tuotekeskeisen ja käyttäjäkeskeisen laatuarvioinnin synteesiä. Laadun tuntemus on kuin mikä tahansa taito: sitä ei opita teoriassa vaan olemalla välittömästi tekemisissä laadukkaiden tuotteiden kanssa. Käsityöstä puheen ollen laatutietoisuuden merkiksi ei kuitenkaan riitä kalliiden merkkituotteiden käyttö. Laadukkaan käsityön käyttäminen on seikkailu, sen tekemisestä puhumattakaan, koska siinä on kehitettävä omaa makua. Tekijän näkökulmasta käsityön tuote- ja valmistuskeskeisen laadun opettelussa on se ongelma, että tuotteen suunnittelu, valmistustekniikka ja materiaali kietoutuvat yhteen. Tekniikkaa on vaikea hioa ilman materiaalia, ja harvoin taitamisen alkuvaiheessa opettelija saa työstettäväkseen korkealaatuista materiaalia. Ihanteellisessa tapauksessa suunnittelutaito, valmistustekniikka ja materiaalit kohentuvat toisiaan tukien toistuvan tekemisen myötä, pitkäjännitteisissä prosesseissa. Tuotteen laadun ydinkolmion (suunnittelu-materiaali-tekniikka) haltuun ottaminen onnistuu ammattikoulutuksessa ja pitkäaikaisessa harrastuksessa, mutta katkonaisesti opiskelevalle ja satunnaisesti käsityötuotteita käyttävälle käsitys laadusta saattaa pysyä hämärän peitossa. Yksi panostus käsityön laadun moninaisten aspektien jäsentämiseksi on laatuteorioihin, aiempaan ateljeevaatteiden tutkimukseen ja empiiriseen aineistoon perustuva teetettyjen vaatteiden laatumalli (kuvio 1), joka auttaa näkemään laadunarviointimahdollisuuksia aikajanalla sekä tekijän että käyttäjän näkökulmasta (Koskennurmi-Sivonen & Pietarila 2005). Laatumalli on kehitetty juuri tähän tarkoitukseen siksi, että teetetyt vaatteet edustavat käsityön alaa, jolla asiakkaat oikeutetusti odottavat korkeaa laatua. Toisin kuin useimpien kulutushyödykkeiden kohdalla tämän käsityöalan erityinen ongelma on se, että laatua pitäisi voida arvioida ja siihen pitäisi voida luottaa jo silloin, kun tuotetta ei ole vielä olemassakaan. Vaat-
7 7 teita todella teetetään nykyään mutta niitä teetetään niin harvoin, että tilaajalla ei yleensä ole omakohtaista tuntumaa siihen, mitä hän voi vaatia käyttäessään suhteellisen suuren summan rahaa tavallisesti vielä tärkeän tilaisuuden edellä. Kuvio 1. Teetettyjen vaatteiden laatu (Koskennurmi-Sivonen & Pietarila 2005). Tässä emme pohdi tätä erityistapausta, jossa korostuvat vaatteen erityisominaisuudet ja palvelun laatu, mutta käytämme mallin osia luonnostellessamme toista yleisempää käsityön laatumallia (kuvio 2). Se ei ratkaise esimerkiksi koulun käsityöhön kohdistuvia ristiriitaisia paineita, mutta kuten käsitteiden kokoaminen yleensä, myös tämä mallinnus voi toimia keskustelun ja analysoinnin pohjana. Laatumallin äärellä voidaan pohtia, mitä itse kukin laadussa painottaa, mitkä osatekijät ovat välttämättömiä ja mitkä voivat kompensoida toisiaan. Perusajatuksemme on, että laatumallia voi käyttää, kun analysoidaan yhden henkilön tekemää ja toisen käyttämää tuotetta tai kun tekijä ja käyttäjä on sama henkilö. Pitääksemme esityksen tiiviinä asetamme sanamme siten, kuin kyseessä olisi sama käyttäjä-tekijä, kuten on asianlaita esimerkiksi oppilaan käsitöissä koulussa. Kuvio 2 havainnollistaa laadun arviointia tuotteen elinkaaren eri vaiheissa, aikajärjestyksessä vasemmalta oikealle. Käsityössä saavutetaan paras ympäristökeskeinen laatu, jos se otetaan huomioon jo ennen tuotteen valmistamista, kun kiinnostus on vasta heräämässä (vrt. Heeley & Press, 1997). Ympäristökeskeisen laadun tiedostaminen voi aiheuttaa ristiriitaisia paineita. Esimerkiksi ekologista kestävyyttä todennäköisesti tukisi ajaton tuote, mutta muotia arvostavassa sosiaalisessa ympäristössä tuote voisi saada heikon laatuarvion. Toisaalta suunnittelussa on mah-
8 8 dollisuus painottaa mielenkiintoisia, erilaisia lähtökohtia (Heeley ja Press, 1997), jotka murtautuvat ulos tavanomaisista kategorioista. Näin on laita esimerkiksi yksilöllisessä vaatesuunnittelussa, joka ei helposti antaudu arvioitavaksi muotina vaan jonka arvo riippuu optimaalisesta suhteesta käyttäjään. Harvat ihmiset käyttävät nykyään käsityötuotteita ensisijaisten tarpeidensa tyydyttämiseen. Jokseenkin kaikki tarpeet voi tyydyttää nopeammin, helpommin ja halvemmalla teollisuustuotteilla. Halu viittaa tarvetta enemmän mahdollisuuteen valita. Halu on intentionaalista, ja siihen liittyy oma kiinnostus tässä tapauksessa käsityön tekemiseen ja odotus tulevasta. Perustoimivuus tarkoittaa sitä, että tuotetta voi käyttää siihen tarkoitukseen, johon se on valmistettu. Tämä vastaa Garvinin (1988) laadun performance-ulottuvuutta. Lisäpiirteet (features) ovat tuotteen toissijaisia ominaisuuksia, jotka täydentävät perustoimivuutta. Käsityötuotteissa lisäpiirteisiin voi vaikuttaa yksilöllisesti, ja juuri tämä vaikuttamisen mahdollisuus saattaakin liittyä haluun ja motivaatioon valmistaa tuote. Tyyli on tässä laatumallissa laaja käsite. Se vastaa lähinnä Garvinin (1988) laadun aesthetics-ulottuvuutta mutta kattaa enemmän. Tyyli sisältää tuotteen estetiikan ja sen lisäksi ilmaisevuuden, ajallisuuden kuten muodikkuuden tai ajattomuuden sekä muunlaisia merkityksiä sisältävät tyyliseikat, jotka saattavat avautua vain tietyn kulttuurin tai yhteisön jäsenille. Materiaali on tyylin keskeinen osatekijä. Useimmissa käsitöissä se on olemassa oleva työstämisen kohde, kun käsityötä ryhdytään tekemään, mutta materiaalin valmistaminen jatkotyötä varten voi sinänsä olla käsityötä, kuten kehruu ja kankaankudonta. Materiaali on käsin kosketeltava osa käsityötä. Sen laatua voidaan arvioida aina, silloinkin kun tekniikka näyttää jäävän piiloon. Suunnittelu edustaa sitä osaa käsityöstä, jolla ennakoidaan tuotteen optimaalisuutta käyttäjän tarpeiden ja halujen tyydyttämisessä. Toisin sanoen suunnittelulla perustoimivuus, lisäpiirteet ja tyyli saatetaan toimivaksi kokonaisuudeksi. Käsitteellisesti tuotteen toteuttamisen tekniikan voi erottaa suunnittelusta, mutta käytännössä käsityöt ovat useimmiten sellaisia taitoteoksia, joissa ne ovat toisiinsa kietoutuneina. Yksinkertaistaen voidaan sanoa, että tekniikka liittyy inhimillisiin kädentaitoihin ja työvälineiden käyttöön. Vaikka tekniikka on jotain konkreettista, sitä ei pidä samaistaa pelkkään mekaaniseen tuottamiseen, joka olisi erotettavissa esimerkiksi estetiikasta. Tekniikan korkea laatu vaikuttaa suoraan, vaikkei tietenkään yksin, tuotteen esteettiseen laatuun.
9 9 Kuvio 2. Käsityötuotteen laatu. Perustoimivuus, lisäpiirteet ja tyyli luodaan suunnittelun, tekniikan ja materiaalin avulla resurssien puitteissa. Resurssien perusominaisuus on se, että ne voivat kompensoida toisiaan. Se, jolla on aikaa etsiä, saattaa löytää korkealaatuisia materiaaleja taloudellisia resursseja säästäen. Taitoresursseilla voi niin ikään korvata niukkoja taloudellisia resursseja. Ongelma resurssiyhtälössä on kuitenkin usein siinä, että sekä aika- että taloudellisten resurssien tiukkuudessa taitoresurssi ei edes pääse kehittymään. Vaikka valmistuksen laatua olisi kontrolloitu kuinka hyvin tahansa, tuotteen laatu toteutuu vasta käytettävyyden toteamisen myötä ja ajan kuluessa. Luotettavuus tarkoittaa sekä tuotteen fyysistä käytettävyyttä että psyykkistä ja sosiaalista luotettavuutta. Epäluotettava tuote ei myöskään tuota mielihyvää vaan päinvastoin epävarmuutta. Nautittavuus on kuitenkin havaitun laadun ankarin mittari. Jos alussa halusta lähdettiin tekemään tai hankkimaan käsityötä tietyin laatuodotuksin, mielihyvä on työn paras laatupalkinto. Nykyisessä muotoilun tutkimuksessa nautittavuus eli tuotteesta saatu mielihyvä onkin otettu ilman muuta asiaan kuuluvaksi tavoitteeksi tuotteen toimivuuden ja käytettävyyden rinnalle (Jordan 2000). Tiger (sit. Jordan 2000) on jakanut mielihyvän vielä fyysiseen, psyykkiseen, sosiaaliseen ja ideologiseen mielihyvään. Käsityössä fyysinen ja psyykkinen mielihyvä liittyy moniaistisiin kokemuksiin sekä tuotteesta itsestään että taidosta. Sosiaalisen mielihyvän saaminen saattaa kilpailla ankarimmin brandituotteiden kanssa, jos merkki on korvannut maun käyttäjän viiteryhmässä. Panostus kestävää kehitystä tukeviin tuotteisiin on panostus
10 10 myös ideologis-eettiseen mielihyvään. Mielihyväkin tietenkin kestää silloin, jos tuote on kestävä. Kestävyyden voi todeta vain ajan kuluessa. Kestävyys on monien käyttötuotteiden kohdalla sidoksissa huollettavuuteen. Kertakäyttökulttuurin paineessa ja ammattityön kalleudesta johtuen kuluttajat ovat etääntyneet huollettavuuden vaatimuksesta tuotteiden laatua arvioitaessa, kun esimerkiksi kellojen ja monien kotitalouskoneidenkin huolto on joko mahdotonta tai ainakin kannattamatonta. Käsityötuotteiden helposti ymmärrettävä rakenne ja valmistuksen jäljitettävyys kuitenkin mahdollistavat sellaisen huollon, minkä pitkälle automatisoitu valmistus ja lopullisesti kiinni niitatut osat tekevät mahdottomaksi. Muunneltavuus on yhtäältä seuraus tuotteen lisäpiirteistä, jotka mahdollistavat joustavat käyttöominaisuudet. Toisaalta muunneltavuus voi tarkoittaa myös mahdollisuutta muuttaa tuotteen rakennetta ja uusiokäyttää sitä, kuten muodistamalla vaatetta. Yksilöllisesti suunnitellut lisäpiirteet ja muunneltavuus ovat olleet kautta aikojen käsityönä valmistettujen tuotteiden valtteja. Teollisuuden pyrkimyksestä vastaavaan kertoo nuorisovaateyritys Seppälän suunnittelukilpailu maaliskuussa 2006, jolloin tehtävänä oli suunnitella bileasu, jonka voi hetkessä vaikkapa naistenhuoneessa muokata originelliksi luomukseksi, mikäli jollakulla toisella sattuu olemaan sama asu yllään (Bisnes.fi 5/2006). Käyttötuotteen, kuten vaatteen, mukavuus koostuu useista fysiologisista ja psykologisista tekijöistä, jotka ilmenevät erilaisissa käyttötilanteissa. Nämä eri aistein havaitut tuntemukset ovat subjektiivisia, ja ne ilmenevät mukavana tai epämukavana olona. Psykologinen ja fysiologinen mukava olo voivat myös olla ristiriidassa keskenään. (Reijonen, 1998) Tässä edellä esitetyt valmiin tuotteen toteutuneen laadun tai käyttäjän havaitseman laadun näkökohdat eivät ole täydellisesti toisiaan poissulkevia kategorioita. Esimerkiksi nautittavuus ja mukavuus näyttävät luonnehtivan osittain samaa asiaa. Kuitenkin mukavuus liittyy ensisijaisesti käyttöesineisiin, jotka tunnetaan moniaistisesti. Taiteenomainen, vaikkapa vain pelkän katsomisen nautinnon salliva käsityötuote on vailla fyysisen mukavuuden vaatimusta. Tällainenkin tuote voi silti tuottaa visuaalisen ärsykkeen välityksellä synestesisen vaikutelman, ts. vedota muiden aistien kokemaan mukavuuteen. Jos ympäristökeskeinen laatu on otettu huomioon alusta saakka, tuotteen poistaminen käytöstä ei tuota ongelmia. Kestävän kehityksen näkökulmasta tavaroiden pitkä ikä on tavoiteltavaa, mutta koska mikään ei ole ikuista, tavaraan sidottu materiaali pitäisi saada jollakin ta-
11 11 valla kiertoon (Soininvaara 2005, 54). Kun tuote ei enää palvele missään muodossa, ihanteellisessa tapauksessa mikään sen osa ei jää ongelmajätteeksi. Laadun äärelle Ammattikäsityöläisiä on kannustettu panostamaan brandeihin, jotta heidän tuotteensa olisivat vastaavalla tavalla tunnettuja ja jäljitettäviä kuin vahvojen brandien teollisuustuotteet (Ruohomäki 2000). Mutta miten oppia tunnistamaan ilman logoa ja brandia olevan, kuten itse tehdyn, käsityön laatu? Laatukasvatus ei yksin riitä, jos laadukas tuote ei nauti sosiaalista arvostusta. Siksi laatukasvatuksen rinnalla pitää kasvattaa nuorten ja keiden tahansa itsetuntoa siten, että he oppisivat nauttimaan kestävästä laadusta ja arvostamaan sitä silloinkin, kun logo ei kerro tuotteen hintaa muille. Matkalla laadun äärelle on vielä muitakin ristivetoja. Aloittelevalle käsityöntekijälle tuskin voi opettaa materiaalin korkeaa laatua teoriassa ilman omaa kosketusta materiaaleihin, jotka tuntuvat ja näyttävät miellyttäviltä, jotka soveltuvat tekijän taidoilla työstettäviksi ja jotka ovat käyttötarkoitukseen nähden sopivasti huollettavissa. Harvoin aloittelija kuitenkaan pääsee harjoittelemaan parhailla mahdollisilla materiaaleilla. Mutta kun taito karttuu ja hyvän materiaalin tuntee, kuka silloin enää on motivoitunut tekemään korkeatasoista työtä huonoon materiaaliin? Kulutustavarat ovat hyvänlaatuisia, jos ne tyydyttävät sekä teknisesti että esteettisesti kuluttajaa. Pelkästään tuotteen valmistukseen käytetyn materiaalin ja muiden komponenttien laatu ei ratkaise, vaan tärkeämpää on se, miten tuote on niistä valmistettu (Levy 1983). Sama pätee ammattikäsityöhön, mutta itselle valmistettaessa suunnittelun ja tekniikan osalta kuvaan astuu vielä uusia tekijöitä. Tekemisen ja ilmaisun ilo sekä lopputuotteen laatu on tasapainotettava keskenään, mikä on erityisen keskeistä vasta-alkajan kohdalla. Laatu edustaa joka tapauksessa objektin ja henkilön välistä suhdetta (Norton 1991). Tämä ei tee lopputuotteen laadun intersubjektiivista arviointia mahdottomaksi. Sen sijaan kokemus, kuten tekemisen ilo tai tunne taidon edistymisestä, on aina viimekädessä subjektiivinen, vaikka muut voisivatkin myötäelää sen. Taitamattoman tekijän lohduttaminen sillä, että vinksallaan oleva tuote on taiteellinen tai että siinä on käsityön leima, ei anna korkeaa kuvaa taiteen eikä käsityön arvostuksesta. Haastamme siis keksimään uusia lohdutuksen sanoja käsityönoviiseille. Laatukasvatus on joka tapauksessa aloitettava varhain, sillä Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004:ään on kirjattu, että käsityön opetuksen ydintehtävä vuosiluokilla 1 4
12 12 on perehdyttää oppilas käsityötietoihin ja -taitoihin sekä herättää hänen kriittisyytensä, vastuuntuntonsa ja laatutietoisuutensa työskentelyssä ja materiaalivalinnoissa. Lähteet Abraham-Murali, L. & Littrell, M. A Consumers Perceptions of Apparel Quality Over Time: An Exploratory Study. Clothing and Textiles Research Journal 13 (3), Anttila, P Käsityötiede, tutkimus, opetus ja ympärillä oleva yhteiskunta. Juhlapuhe käsityönopetuksen 125-vuotisjuhlassa Tekstiiliopettaja 1/2006, 6 7. Autio, M Legoista Leviksiin kuluttajaksi kasvun aakkoset. Teoksessa H. Lehtimäki & J. Suoranta (toim.) Kasvattajan brändikirja. Helsinki: FINN LECTURA, Bisnes.fi. 5/2006. Yksilöllisyys kaupan. (Toim. Kati Ala-Ilomäki). City Teinisnobit. Mistä nu luxe -sukupolvi nousi? (Toim. Adele Parviainen). Garvin, D Managing Quality. The Strategic and Competitive Edge. New York: The Free Press. Hatch, K. L. & Roberts, J. A Use of intrinsic and extrinsic cues to assess textile product quality. Journal of Consumer Studies and Home Economics 9, Heeley, J. & Press M Design and the Environment. Textiles Magazine 1, Helsingin Sanomat Lumoava luksus. (Toim. Ritva Liisa Snellman). Ilmonen, K Kulutus ja sen ongelmien merkitys modernissa yhteiskunnassa. Sosiologia 2/1986, Ilmonen, K Tavaroiden taikamaailma. Tampere: Vastapaino. Jordan, P Designing Pleasurable Products. An introduction to the new human factors. London: Taylor & Francis. Kestävä kehitys Ympäristöministeriö. ( ) Koskennurmi-Sivonen, R. & Pietarila, P Quality Clothes An Outline of a Model for Assessing the Quality of Customized Clothing. Teoksessa In the Making. Copenhagen: Nordes. Levy, I Give the lady what she wants a retailer s view on quality and value. Teoksessa Quality, Design and Purhaser. Manchester: The Textile Institute, Lillrank, P Laatuajattelu. Laadun filosofia, tekniikka ja johtaminen tietoyhteiskunnassa. Helsinki: Otava. Mattila, P Ero ja liitto brändin yhteisölliset tehtävät. Teoksessa H. Lehtimäki & J.
13 13 Suoranta (toim.) Kasvattajan brändikirja. Helsinki: FINN LECTURA, Metro Brandit tärkeämpiä pojille kuin tytöille. (STT) Norton, M Seeking Clarity and Consensus: The Apparel Quality Construct. Teoksessa S. Kaiser & M. L. Damhorst (toim.) ITAA Special Publication 4 Critical Linkages in Textiles and Clothing Subject Matter: Theory, Method and Practice, Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Helsinki: Opetushallitus. Reijonen, A Mukavan olon tekstiilifysiologiaa. TEKSI 5 6, Ruohomäki, H Käsin tehty brandi. Käsi- ja taideteollisuusyrittäjän käsikirja. Helsinki: Sitra. Sieben, W. A An Interdisciplinary Concept of Apparel Quality. Teoksessa S. Kaiser & M. L. Damhorst (toim.) ITAA Special Publication 4 Critical Linkages in Textiles and Clothing Subject Matter: Theory, Method and Practice, Silén, T Laatu, brandi, kilpailukyky. Helsinki: WSOY. Soininvaara, O Vihreät ja talous. Oikealla, vasemmalla vai edellä? Helsinki: Tietokeino. Suojanen, U Vihreät tekstiilit. Helsinki: Yliopistopaino. Suojanen, U Ekokilpailukykyä PK-yritykseen Kestävän kehityksen elinkaari- ja arvoketjumalli käsityövaltaisiin yrityksiin. Helsinki: Opetusministeriön EU-Rakennerahastot. tekstiili@kaspaikka.fi Veblen, T (1899). Joutilas luokka. (Suom. Tiina Arppe & Sulevi Riukulehto). Helsinki: Art House. Ympäristösanasto. Ympäristöalan keskeiset käsitteet ja termit Helsinki: Gummerus ja Tekniikan sanastokeskus.
Laatu. Ritva Koskennurmi-Sivonen. Jos kiinnostut laadusta, tule graduseminaariini tutkimaan käsityön laatunäkökohtia.
Laatu Ritva Koskennurmi-Sivonen Jos kiinnostut laadusta, tule graduseminaariini tutkimaan käsityön laatunäkökohtia. wwe.helsinki.fi/~rkosken/laatu190911 Sanalla laatu on positiivinen konnotaatio. Useimmiten
LisätiedotKäsityö suomalaisessa muodissa
Käsityö suomalaisessa muodissa Ritva Koskennurmi-Sivonen www.helsinki.fi/~rkosken Käsityö suomalaisessa muodissa julkaisuja: Creating a Unique Dress (1998) Salonkimuoti lehdistössä (2002) Riitta Immonen
LisätiedotKÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE
KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE Hiiden Opisto 2006 Perustuu lakiin taiteen perusopetuksesta 633/1998, 5 sekä sitä täydentävään asetukseen 813/1998,
LisätiedotSUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.
SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT
LisätiedotAsiakasmarkkinoinnin määritelmä
Asiakasmarkkinoinnin määritelmä Markkinointi on asiakaslähtöinen ajattelu- ja toimintatapa, jonka avulla luodaan yrityksille kilpailuetua, tuodaan hyödykkeet markkinoille ostohalua synnyttäen ja rakennetaan
LisätiedotDesign yrityksen viestintäfunktiona
Design yrityksen viestintäfunktiona Hanna Päivärinta VTM Pro gradun esittely Tutkimuksen taustaa Design on ollut pitkään puhutteleva ilmiö Designia tuntuu olevan kaikkialla Helsinki World Design Capital
LisätiedotPerusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat:
Maailma muuttuu - miten koulun pitäisi muuttua? Minkälaista osaamista lapset/ nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa? Valtioneuvosto on päättänyt perusopetuksen valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijaon. Niiden
LisätiedotAJATUKSIA KÄSITYÖTIETEEN ONTOLOGIASTA
1 AJATUKSIA KÄSITYÖTIETEEN ONTOLOGIASTA Prof. Leena Kaukinen Helsingin yliopisto Käsityönopettajan koulutus INTERACTION FIELDS IN CRAFT PROCESSES culture Social groups, societies & institutions time human
LisätiedotYrityskuvan hoito on johdon ja ammattilaisten tehtävä.
MIELIKUVAT JA DESIGN MANAGEMENT Psykologisia perusteita Ihmiselle on ainoa totuus se, jonka hän uskoo todeksi eli siis mielikuva asiasta, eikä ole merkitystä pitääkö tämä asia paikkansa vai ei. Ostopäätöstilanteessa
LisätiedotHeidi Härkönen Perhererapeutti Kouluttaja Johdon työnohjaaja
Heidi Härkönen Perhererapeutti Kouluttaja Johdon työnohjaaja Willian Glasser MD kehitti Valinnan teorian kliinisessä työssään. 1965 ensimmäisen kirja Reality Therapy; A New Approach To Psychiatry Käytännön
LisätiedotELÄKÖÖN ELÄMÄ JA TYÖ V työhyvinvoinnin ja johtamisen koulutuspäivä 22.10.2014 Palvelu tapana toimia. FM Jukka Oresto LAMK / Paideia Oy
ELÄKÖÖN ELÄMÄ JA TYÖ V työhyvinvoinnin ja johtamisen koulutuspäivä 22.10.2014 Palvelu tapana toimia FM Jukka Oresto LAMK / Paideia Oy 1 . KAIKKI MUUTTUU Ansaintalogiikka on muuttumassa tavaroiden saatavuuden
LisätiedotBrändäystä lyhyesti. Esittelykappale, lisää: www.helsinkibranding.com/kurssit
Brändäystä lyhyesti Esittelykappale, lisää: www.helsinkibranding.com/kurssit BRÄNDÄYSTÄ HELPOSTI -KURSSIN SISÄLTÖ Päivä 1 Päivä 2 PERUSTEET Mitä kurssi sisältää? Mitä on luova ajattelu brändäyksessä? Brändi-aakkoset
LisätiedotKuvataide. Vuosiluokat 7-9
Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.
LisätiedotOppilaalle tärkeä ongelma suunnittelun lähtökohtana. Eila Lindfors /KASOPE /Oulun yliopisto
Oppilaalle tärkeä ongelma suunnittelun lähtökohtana 1 Esityksen sisältö 1) Mikä on ongelman tehtävä? 2) Tutkivan oppimisen tunnuspiirteitä? 3) Mistä ja millainen ongelma? 4) Miten ratkaisu toimii? 5) Arvioinnista!
LisätiedotKerhotoiminta mahdollistaa lahjakkuuden ja erityisvahvuuden tukemisen Leo Pahkin
Kerhotoiminta mahdollistaa lahjakkuuden ja erityisvahvuuden tukemisen Leo Pahkin Täällä saa tehdä niitä asioita, joista on kiinnostunut Kerhojen tarjoamista eri lahjakkuuden alueiden tukemiseen Kerhoissa
LisätiedotKÄSITYÖN SUUNNITTELU. on tuotesuunnittelua, muotoilua, ongelmanratkaisua, luovuutta
KÄSITYÖN SUUNNITTELU on tuotesuunnittelua, muotoilua, ongelmanratkaisua, luovuutta Tuotesuunnittelun opettaminen haastavaa, sillä opettajallakaan ei ole ratkaisua suunnittelun kohteelle oppilaalla on tiedossaan
LisätiedotKUVATAIDE Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako työryhmä
KUVATAIDE Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako työryhmä Mikko Hartikainen 18.11.2009 Kuvataide oppiaineena perusopetuksessa Visuaalista kulttuurikasvatusta Osa
LisätiedotArviointikriteerit (yli 2 vvh kokonaisuudessa myös hyvän osaamisen kuvaus)
VALINNAISAINEEN OPETUSSUUNNITELMA: MUSIIKKI (Make music) Musiikin monipuolinen tekeminen ryhmässä. HYPE painotus Musiikin tekeminen ryhmässä kehittää sosiaalisia taitoja. Oma tekeminen täytyy sovittaa
LisätiedotVAIKUTTAVUUS- KETJU 1
VAIKUTTAVUUS- KETJU 1 Sisältö Vaikuttavuusketju....... 3 Tarve 4 Visio. 4 Tavoite..... 4 Resurssit...5 Toimenpiteet....5 Tulokset.....5 Vaikuttavuus.....5 Hyvän mitat Tietojen keräämisen suunnitelma 6
LisätiedotMiten lisää arvoa kalalle yhteenveto syksyn 2016 työpajasta
Miten lisää arvoa kalalle yhteenveto syksyn 2016 työpajasta Miten lisää arvoa? Kuinka saada lisää arvoa kalalle ja kalan kasvattajalle? Osallistujat ohjattiin ideoimaan keinoja kalan ja kalankasvattajien
LisätiedotHevospalveluiden tuotteistaminen ja asiakaslähtöinen markkinointi Susanna Lahnamäki
Hevospalveluiden tuotteistaminen ja asiakaslähtöinen markkinointi Susanna Lahnamäki Tällä mennään Tuotteistaminen & asiakaslähtöinen markkinointi Vähän teoriaa, enemmän käytäntöä. http://www.youtube.com/watch?v=uk0zrvzvtb4
LisätiedotKari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto
Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto Tavoitteista vuorovaikutusta, joka tähtää oppilaiden persoonallisuudenkehityksen edistämiseen kasvatustavoitteiden suunnassa. (Matti Koskenniemi) Mikä
LisätiedotMITÄ JA MIKSI IHMISET OSTAVAT
MITÄ JA MIKSI IHMISET OSTAVAT Johdanto Mahdollisuus koputtaa harvoin ovellesi. Koputa sen sijaan mahdollisuuden ovea, jos toivot pääseväsi sisään. J okaisen myyjän on hyvä tiedostaa miten ja miksi pitää
LisätiedotKipinä-uraohjausmalli. Minna Kattelus Opinto-ohjaaja
Kipinä-uraohjausmalli Minna Kattelus Opinto-ohjaaja Ohjausideologia Kipinä-uraohjausmallin taustalla Kipinä-uraohjausmallin pohjana on ratkaisu- ja voimavarakeskeinen sekä sosiodynaaminen lähestymistapa
LisätiedotKULTTUURITUOTANNON YHTEYS MATKAILUUN
KULTTUURITUOTANNON YHTEYS MATKAILUUN Pekka Uotila Kulttuuri kyydittää -raportti http://tuottaja2020.metropolia.fi/ KULTTUURITUOTTAJA Välittäjäammatti Kulttuurikokemus, -taito, -asenne ja -tieto Tuotantokokemus,
LisätiedotArkistot ja kouluopetus
Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman
LisätiedotPORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän
PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,
Lisätiedot1) Ymmärrä - ja tule asiantuntijaksi askel askeleelta
Tarkkailuharjoitus 4..4. Tarkkailu- harjoitus Tarkkailuvihkotekniikka Alla on kuvattu askel askeleelta etenevät ohjeet siitä, kuinka kuluttajien tarpeita voidaan paljastaa. Tämä metodi auttaa sinua tekemään
LisätiedotPsyykkinen toimintakyky
Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia
LisätiedotKUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet
KUVATAIDE VL.7-9 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Visuaalinen havaitseminen ja ajattelu T1 kannustaa oppilasta havainnoimaan, taidetta, ympäristöä ja muuta visuaalista kulttuuria moniaistisesti ja käyttämään
LisätiedotMusiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille.
Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan (PWR1) Valitaan
LisätiedotKUMPI OHJAA, STRATEGIA VAI BUDJETTI?
KUMPI OHJAA, STRATEGIA VAI BUDJETTI? Aalto University Executive Education Teemu Malmi Professori, AUSB WORKSHOP Alustus: Budjetti ohjaa, kaikki hyvin? Keskustelu pöydissä Yhteenveto Alustus: Miten varmistan,
LisätiedotT1 Oppilas harjoittelee havainnoimaan taidetta, ympäristöä ja muuta visuaalista kulttuuria moniaistisesti ja tekee taidetta
KUVATAITEEN OPETUS JOENSUUN SEUDUN OPETUSSUUNNITELMASSA Visuaalinen havaitseminen ja ajattelu T1 kannustaa oppilasta havainnoimaan taidetta, ympäristöä ja muuta visuaalista kulttuuria moniaistisesti ja
LisätiedotTerveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015
Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen
LisätiedotOpetuksen tavoitteet
5.20 Kuvataide Kuvataideopetuksen lähtökohtana on kulttuurisesti monimuotoinen todellisuus, jota tutkitaan kuvia tuottamalla ja tulkitsemalla. Opiskelijoiden kokemukset, mielikuvitus, luova ajattelu ja
LisätiedotA1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet
A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT 8.-9.12.2014, Helsinki, Messukeskus Mikko Hartikainen Opetushallitus Kuvataiteen
LisätiedotMinkälaista on hyvä ympäristökasvatus materiaali? Malva Green www.luontoliitto.fi
Minkälaista on hyvä ympäristökasvatus materiaali? Malva Green www.luontoliitto.fi Minkälaista on hyvä ympäristökasvatusmateriaali? Tässä puheenvuorossa: esittelen kolmen järjestön yhteistä suositusluonnosta,
LisätiedotAIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni
AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni Ihmisen hyvinvointi on kokonaisuus, jossa on eri osa-alueita. Tämä mittari auttaa sinua hahmottamaan, mitä asioita hyvinvointiisi kuuluu. Osa-alueet:
LisätiedotTiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala
Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 23.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko
LisätiedotLuova opettaja, luova oppilas matematiikan tunneilla
Luova opettaja, luova oppilas matematiikan tunneilla ASKELEITA LUOVUUTEEN - Euroopan luovuuden ja innovoinnin teemavuoden 2009 päätösseminaari Anni Lampinen konsultoiva opettaja, Espoon Matikkamaa www.espoonmatikkamaa.fi
LisätiedotMonikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.
Monikkoperheet kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.2014 Monikkoraskauksien lukumäärät Tilasto vuonna 2012 794
LisätiedotKohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi
Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 30.9.2014 Hämeenlinna Pixabay Minna Rytkönen TtT, TH, tutkija, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos minna.rytkonen@uef.fi
LisätiedotUusi opetussuunnitelma ja Taidetestaajat. Eija Kauppinen Opetushallitus Mitä mieltä sä oot? -seminaari Helsinki
Uusi opetussuunnitelma ja Taidetestaajat Eija Kauppinen Opetushallitus Mitä mieltä sä oot? -seminaari Helsinki 13.4.2018 17/04/2018 Opetushallitus 2 17/04/2018 Opetushallitus 3 Kulttuurinen osaaminen,
LisätiedotVaatteen laatu ja vaatetusyritysten laatuviestintä kuluttajille
Vaatteen laatu ja vaatetusyritysten laatuviestintä kuluttajille Helsingin yliopisto Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Opettajankoulutuslaitos Käsityötiede Pro gradu -tutkielma Huhtikuu 2015 Tiina Granström
LisätiedotKUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN
KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN,,, Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako -työryhmä 18.11.2009 Pirkko Pohjakallio
LisätiedotKuluttajien arvoa luovat käytänteet
Kuluttajien arvoa luovat käytänteet Case Reino & Aino Elina Leppälä (FM) Tampereen Yliopisto Yhtymäkohdat markkinoinnin ja kuluttajatutkimuksen teoriaan Kuluttajat kanssaluojina => arvo on kuluttajan määrittelemää
LisätiedotTIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (7-9 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS
1/5 Koulu: Yhteisön osaamisen kehittäminen Tämä kysely on työyhteisön työkalu osaamisen kehittämistarpeiden yksilöimiseen työyhteisön tasolla ja kouluttautumisen yhteisölliseen suunnitteluun. Valtakunnallisen
LisätiedotMarketta Luutonen. Sukellus Käsityöt tiedon ja taidon välittämien. Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen 15.12.
Sukellus Käsityöt tiedon ja taidon välittämien Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen 15.12.2014 Käsityön pitäisi olla ihmisoikeus. (aivotutkija Minna Huotilainen, YLE 27.9.213)
LisätiedotKäsityön lukiodiplomi. Uudistunut käsityön lukiodiplomi 30.10.2009 Heljä Järnefelt ja Jaana Marttila
Käsityön lukiodiplomi Uudistunut käsityön lukiodiplomi 30.10.2009 Heljä Järnefelt ja Jaana Marttila Uudistustyön lähtökohtia Lukiodiplomeja suoritettu vuodesta 1995 Aika muuttuu lukio muuttuu Miten lukiodiplomi
LisätiedotKäsityön lukiodiplomi Liite 3 Arviointilomake 2009 2010
Käsityön lukiodiplomi Liite 3 Arviointilomake 2009 2010 Portfolio Suunnitteluprosessi Arvioinnin kohteet ja niiden kriteerit Ideiointi Alkuideoiden kehittely ja teeman valinta Tuotteen tai teoksen tarkoituksen
LisätiedotPalvelumuotoilu ja muotoiluajattelu bisneksessä
Palvelumuotoilu ja muotoiluajattelu bisneksessä Hanna-Riina Vuontisjärvi Projektipäällikkö/ Palvelumuotoilija Lapin yliopisto, Taiteiden Tiedekunta hanna-riina.vuontisjarvi@ulapland.fi Mitä palvelumuotoilija
LisätiedotOppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö
Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö TAVOITTEENA MAAILMAN OSAAVIN KANSA 2020 OPPIMINEN OSAAMINEN KESTÄVÄ HYVINVOINTI
LisätiedotKÄSITYÖ. Oppiaineen tehtävä
KÄSITYÖ Oppiaineen tehtävä Käsityön oppiaineen tehtävänä on ohjata oppilaita kokonaiseen käsityöprosessin hallintaan, johon kuuluu tuotteen tai teoksen itsenäinen tai yhteisöllinen suunnittelu, valmistus
LisätiedotTyöelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari
Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari Optek Opetusteknologia koulun arjessa Jari Lavonen, Professor of Physics and Chemistry Education, Head of the department Department of Teacher Education,
LisätiedotOPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI
OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on
LisätiedotNäyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008
, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 1 1 Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Sinä voit osoittaa eli näyttää ammattitaitosi, kun teet näyttötutkinnon. Näyttötutkinnon jälkeen voit saada tutkintotodistuksen,
LisätiedotVastakeitettyä erikoiskahvia missä tahansa, milloin tahansa! Hyvien ulkoilmaelämysten tulisi alkaa liikkeestäsi!
Vastakeitettyä erikoiskahvia missä tahansa, milloin tahansa! Hyvien ulkoilmaelämysten tulisi alkaa liikkeestäsi! Coffeebrewer miten se toimii? Coffeebreweriä voidaan parhaiten kuvata kertakäyttöiseksi
LisätiedotPienten lasten hyvinvointikokemus katsauksia meneillään olevaan mittariston kehittämistyöhön
Pienten lasten hyvinvointikokemus katsauksia meneillään olevaan mittariston kehittämistyöhön Päivi Marjanen ja Annika Kultavirta Jonna Takala & Vesa Setälä Suvi Poutiainen & Hanna-Kaisa Salminen Hannele
LisätiedotTestaajan eettiset periaatteet
Testaajan eettiset periaatteet Eettiset periaatteet ovat nousseet esille monien ammattiryhmien toiminnan yhteydessä. Tämä kalvosarja esittelee 2010-luvun testaajan työssä sovellettavia eettisiä periaatteita.
LisätiedotPIENI KAMPANJAKOULU. Ohjeita onnistuneen kampanjan toteuttamiseen 1 PIENI KAMPANJAKOULU
PIENI KAMPANJAKOULU Ohjeita onnistuneen kampanjan toteuttamiseen 1 PIENI KAMPANJAKOULU PIENI KAMPANJAKOULU Sana kampanja on peräisin ranskalaisesta sanasta campagne ja tarkoittaa että, pyritään vaikuttamaan
LisätiedotHyvästä paras. Miksi jotkut yritykset menestyvät ja toiset eivät?
1 Hyvästä paras Miksi jotkut yritykset menestyvät ja toiset eivät? Nimi: Nina Granqvist Päivämäärä: Teos: Hyvästä paras Kirjailija: Jim Collins Kirjapisteet: 3 2 Jim Collinsin teos Hyvästä paras on noussut
LisätiedotMääräykset ja ohjeet 2010: 14. ISSN-L 1798 887X ISSN 1798 8888 (verkkojulkaisu)
Käsityön lukiodiplomi Liite 3 Arviointilomake 2010 2011 Määräykset ja ohjeet 2010: 14 ISSN-L 1798 887X ISSN 1798 8888 (verkkojulkaisu) Portfolio Arvioinnin kohteet ja niiden kriteerit Suunnitteluprosessi
LisätiedotYhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset
Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:
LisätiedotKoodaamme uutta todellisuutta FM Maarit Savolainen https://blog.edu.turku.fi/matikkaajakoodausta/
Koodaamme uutta todellisuutta FM Maarit Savolainen 19.1.2017 https://blog.edu.turku.fi/matikkaajakoodausta/ Mitä on koodaaminen? Koodaus on puhetta tietokoneille. Koodaus on käskyjen antamista tietokoneelle.
LisätiedotKuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.
Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.
LisätiedotKUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä
KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS 7. -9. LUOKAT Oppiaineen tehtävä Kuvataiteen opetuksen tehtävä on ohjata oppilaita tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaiden
Lisätiedot18 Komponentit, ulkoasu ja visuaalisuus. Materiaalit CC-BY 4.0 Mikko Lampi
18 Komponentit, ulkoasu ja visuaalisuus Materiaalit CC-BY 4.0 Mikko Lampi Sisältö Alustus 1. Pelikomponentit 2. Ulkoasu ja visuaalisuus 3. Esimerkkejä Työskentelyä Pelikomponenttien suunnittelu Visuaalisuuden
LisätiedotAnkeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon!
Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Pirkanmaan ympäristökasvatuspäivä 2.6.2015 Päivi Ikola Aluejohtaja Uutta vai vanhaa? 2.6.2015 Päivi Ikola Perusopetuksen
LisätiedotRiski = epävarmuuden vaikutus tavoitteisiin. Valtionhallinnossa = epävarmuuden vaikutus lakisääteisten tehtävien suorittamiseen ja tavoitteisiin
Juha Pietarinen Riski = epävarmuuden vaikutus tavoitteisiin Valtionhallinnossa = epävarmuuden vaikutus lakisääteisten tehtävien suorittamiseen ja tavoitteisiin - Voiko riski olla mahdollisuus myös lakisääteisten
Lisätiedot7.4.7. KÄSITYÖ VALINNAINEN LISÄKURSSI
7.4.7. KÄSITYÖ VALINNAINEN LISÄKURSSI 339 LUOKKA 8 2 h viikossa TAVOITTEET oppii tuntemaan käsityöhön liittyviä käsitteitä ja käyttämään erilaisia materiaaleja, työvälineitä ja menetelmiä oppii käsityön
LisätiedotHammashoitotuki. Mihin tukeen minulla on oikeus?
Hammashoitotuki Mihintukeenminullaonoikeus? Alle 20 vuotiaiden hammashuolto Lapsilla ja nuorilla on oikeus maksuttomaan hammashoitoon joulukuun viimeiseen päivään saakka sinä vuonna, jonka aikana he täyttävät
Lisätiedot1.3 Prosenttilaskuja. pa b = 100
1.3 Prosenttilaskuja Yksi prosentti jostakin luvusta tai suureesta on tämän sadasosa ja saadaan siis jakamalla ao. luku tai suure luvulla. Jos luku b on p % luvusta a, toisin sanoen jos luku b on p kpl
LisätiedotRatkaisee kulumisongelmat lähes kaikissa tilanteissa Kalenborn GmbH:n tuotteiden avulla.
Ratkaisee kulumisongelmat lähes kaikissa tilanteissa Kalenborn GmbH:n tuotteiden avulla. KALOCER KALOCER KALSICA ABRESIST KALSICA Piikarbidi Piikarbidi Kovasementti Valettu Kovasementti keraami Teollisuuden
LisätiedotOpintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä
Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot
LisätiedotEtnografia palvelumuotoilun lähtökohtana
People-centric problem solving Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana Gemic on strategiseen tutkimukseen, ihmislähtöisiin innovaatioihin ja liiketoiminnan kehittämiseen erikoistunut konsulttitoimisto.
LisätiedotTiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala
Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 27.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko
LisätiedotVISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri?
VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri? Kulttuuri = jonkin ryhmän ominaislaatu, joka ilmenee erilaisina arvoina ja toimintatapoina sekä aineellisina ja aineettomina tuotteina.
LisätiedotKÄSITYÖ JAANA INKI TAMPEREEN NORMAALIKOULU ALAKOULU
KÄSITYÖ JAANA INKI TAMPEREEN NORMAALIKOULU ALAKOULU OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Ohjata oppilaita kokonaiseen käsityöprosessin hallintaan Kehittää moniaistista, teknistä, materiaalista sekä teknologista ja kielellistä
LisätiedotSinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta
Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta Toivomme, että PRIDE-valmennuksen ensimmäinen tapaaminen vastasi odotuksiasi ja rohkaistuit jatkamaan pohdintojasi. PRIDE-kotitehtävien
LisätiedotMatikkaa KA1-kurssilaisille, osa 3: suoran piirtäminen koordinaatistoon
Matikkaa KA1-kurssilaisille, osa 3: suoran piirtäminen koordinaatistoon KA1-kurssi on ehkä mahdollista läpäistä, vaikkei osaisikaan piirtää suoraa yhtälön perusteella. Mutta muut kansiksen kurssit, no
LisätiedotTyö intohimona caseina testaus, käytettävyys ja riskienhallinta
Työ intohimona caseina testaus, käytettävyys ja riskienhallinta Mistä kumpuaa intohimo työhön? Kolme tiivistä casea: testaus, käytettävyys ja riskienhallinta. Matti Vuori, www.mattivuori.net 16.9.2010
LisätiedotYmpäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa. Kouvolan seudun Muisti ry Dos. Erja Rappe
Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa Kouvolan seudun Muisti ry 14.2.2017 Dos. Erja Rappe 9.2.2017 Al Esityksen sisältö Ympäristö ja hyvinvointi Muistisairaalle tärkeitä ympäristötekijöitä
LisätiedotEntä sitten kun ei pyyhi hyvin?! keinoja stressin hallintaan ilon psykologian ja läsnäolon avulla
TYÖSSÄ JAKSAMINEN JA HYVINVOINTI Entä sitten kun ei pyyhi hyvin?! keinoja stressin hallintaan ilon psykologian ja läsnäolon avulla Pia Orell-Liukkunen TeraPia; www.terapiaorell.com Flowmeon Oy, www.flowmeon.fi
LisätiedotYhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille
Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille 1. Tässä opintojaksossa painotetaan työelämätaitoja ja yrittäjyyttä. Lisäksi käsitellään lyhyesti oman talouden suunnittelua.
LisätiedotTIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS
1/4 Koulu: Yhteisön osaamisen kehittäminen Tämä kysely on työyhteisön työkalu osaamisen kehittämistarpeiden yksilöimiseen työyhteisön tasolla ja kouluttautumisen yhteisölliseen suunnitteluun. Valtakunnallisen
LisätiedotKÄSITYÖN TILANNE SUOMESSA - AJATUKSIA HARRASTUKSESTA JA KÄSITÖIDEN ARVOSTUKSESTA
KÄSITYÖN TILANNE SUOMESSA - AJATUKSIA HARRASTUKSESTA JA KÄSITÖIDEN ARVOSTUKSESTA YHTEENVETO KÄSITYÖKYSELYN TULOKSISTA LAATINUT: Q-TUTKIMUS / JONNA KIRJAVAINEN TUTKIMUKSEN TAUSTAA TARKOITUKSENA SELVITTÄÄ:
LisätiedotMaailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015
Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus
LisätiedotTyöpaikkakoulutus koulutuspalveluna
Työpaikkakoulutus koulutuspalveluna Suomen oppisopimuskoulutuksen järjestäjät ry kevätseminaari Jyväskylässä 30.3.2017 Annukka Norontaus, FT, Jyväskylän Oppisopimuskeskus Taustaa Esitys perustuu 4.5.2016
Lisätiedot2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu
2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä
LisätiedotLefkoe Uskomus Prosessin askeleet
Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä
LisätiedotMINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN
MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN Tähän vihkoon on koottu kysymyksiä, jotka auttavat sinua miettimään omaa vointiasi. Vihkon kysymykset auttavat sinua myös miettimään, millaista apua
LisätiedotEKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?
EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan
LisätiedotStora Enso Effex an Eye for Wood
EnsoEffex Stora g tu p l Stora Enso Effex an Eye for Wood Stora Enso Effex an Eye for Wood Lähtökohtana luonnonmukaisuus Effex toistaa luonnon muotokieltä. Effex on: Aitoa puuta Luonnon inspiroima Luonnollinen
LisätiedotYMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi
YMPÄRISTÖOPPI Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Rakentaa perusta ympäristö- ja luonnontietoaineiden eri tiedonalojen osaamiselle Tukea oppilaan
LisätiedotRYHMÄYTYMINEN JA YHTEISÖLLISYYS OPPIMISEN APUNA
RYHMÄYTYMINEN JA YHTEISÖLLISYYS OPPIMISEN APUNA Kalevi Kaipio, KT, YM Jyväskylän Koulutuskeskus Oy PSYKOMYYTTI Opetus- ja kasvatusajattelua ja myös koulutusta ohjaa lähes yksinomaan psykologinen teoriaperusta
Lisätiedot2009: Pako vapauteen
2009: Pako vapauteen Merkittävin kuluttajakäyttäytymisen trendi on Eskapismi, pakeneminen vapauteen edes hetkeksi, irti arjen ja todellisuuden paineista: Ilo Läheisyys Viihde Vapautuminen, helpotus Vaihtelu
LisätiedotINTO- Innovatiivinen ja taitava oppija. Jaana Anttonen Oulun normaalikoulu
INTO- Innovatiivinen ja taitava oppija Jaana Anttonen Oulun normaalikoulu INTO-hankkeen tarkoitus Kehittää käsityön opetuksessa innovatiivista ajattelua ja taitavaa oppimista tukevaa pedagogista toimintaa
LisätiedotLAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN
LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen
LisätiedotMikkeli. Modernin palvelun kasvukeskus Saimaan rannalla. Seija Manninen 9.5.2011
Mikkeli Modernin palvelun kasvukeskus Saimaan rannalla Mikkelin kaupungin opetustoimi p Perusopetus kouluja 26 n. 4800 oppilasta p Esiopetus osin koulujen yhteydessä, osin päivähoidon järjestämänä p Perusopetuksen
LisätiedotTietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna
Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna Laadullinen, verbaalinen, tulkinnallinen aineisto kootaan esimerkiksi haastattelemalla, videoimalla, ääneenpuhumalla nauhalle, yms. keinoin.
Lisätiedot