Käsityö, laatu ja kestävä kehitys. Ritva Koskennurmi-Sivonen ja Marja Anttila. Tiivistelmä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Käsityö, laatu ja kestävä kehitys. Ritva Koskennurmi-Sivonen ja Marja Anttila. Tiivistelmä"

Transkriptio

1 Käsityö, laatu ja kestävä kehitys Ritva Koskennurmi-Sivonen ja Marja Anttila Tiivistelmä Tuotteen laatu on moniulotteinen käsite, jota käytetään mielellään mutta jota on vaikea määritellä ja havainnollistaa. Laatuteorioiden ja käsityön tutkimuksen pohjalta voidaan kuitenkin esittää malli, jonka avulla käsityötuotteen laadun osatekijät ja seuraukset paljastuvat tarkasteltaviksi. Käsityötuotteen laadun käsittäminen vaatii henkilökohtaisempaa asiantuntemusta kuin teollisuustuotteiden laatu, joilla on usein takuunaan vahvat brandit, joihin luotetaan. Käsityötuotteen laadun, niin tunnistamisen kuin itse tekemisen, opettamiseen liittyy useita haasteita. Laadun tuntemus on kuin mikä tahansa taito: sitä ei opita teoriassa vaan olemalla välittömästi tekemisissä laadukkaiden tuotteiden kanssa. Käsityötuotteen laatu muodostuu suunnittelun, tekniikan ja materiaalin vuorovaikutuksesta. Näiden avulla saavutetaan tuotteen perustoimivuus, lisäominaisuudet ja tyyli (esteettisyys, muodikkuus jne.), jotka ovat käytettävyyden edellytyksiä. Käsityötuotteen laatu ilmenee käytössä siinä, millainen on sen suorituskyky eli käytettävyys, luotettavuus, huollettavuus, kestävyys, mukavuus ja nautittavuus. Ympäristökeskeinen laatu ei välttämättä tule käytössä ilmi lainkaan. Siksi se onkin erikseen tiedostettava ja otettava huomioon, kun laatua tarkastellaan kestävän kehityksen näkökulmasta. Avainsanat: käsityö, laatu, tekijä, käyttäjä, kestävä kehitys, brandit Johdanto: käsityön laatu puhuttaa Samaan aikaan alkuvuodesta 2006, kun luonnostelimme tätä artikkelia käsityön laadusta, Käspaikan eli käsityönopettajien verkkoyhteisön sähköpostipalstalla käytiin keskustelua peruskoulun valinnaisesta käsityöstä, mistä seuraava lainaus:... Entä miten voidaan puhua kestävästä kehityksestä, jos samanaikaisesti tehdään kertakäyttöjuttuja, joista oppilaat pitävät; liimalla vaan kiinni koristeet!... Pienet jatkuvasti vaihtuvat työt syövät huomattavasti enemmän resurssia kuin pitkäjänteisemmät työt. Päivi M

2 2 Keskustelusta kävi ilmi huoli siitä, millaista laatua peruskoulun käsitöiltä voidaan edellyttää ja miten oppilaiden lyhytjännitteisyys ja näennäisesti halvat materiaalihankinnat lopulta toimivat niitä kestävän kehityksen periaatteita vastaan, joita käsityönopetuksessa on tarkoitus toteuttaa. Niin ikään tammikuussa 2006 käsityönopetuksen 125-vuotisjuhlassa pitämässään puheessa käsityötieteen professori emerita Pirkko Anttila otti esiin huolen laadusta: Sen lisäksi, ettemme enää osaisi tehdä käsillämme hyvää, kestävää ja kaunista jälkeä olemme tällä menoa vaarassa menettää aistinvaraisen osaamisen ja laadun tajun. Vaarana on, ettemme erota esteettisesti kaunista, silmää, korvaa ja kehoa miellyttävää ja maukkaalta maistuvaa kaiken rujon ja ruman keskeltä. Olemme vaarassa menettää ihmisille annetun aistisuuden lahjan. Olemme nopeasti saapumassa uudenlaiseen taitoyhteiskuntaan. Siinä yhteiskunnassa ei menestymisen edellytykseksi enää riitä pelkkä tieto. Sen lisäksi tarvitaan käsitystä siitä, mihin sitä tietoa käytetään ja mitä merkitsee tehtyjen ratkaisujen ja saatujen tulosten laatu. Se edellyttää tietoista siirtymistä laadun tunnistamiseen. Laadut ovat kokemuksen perusteella asioille annettuja merkityksiä. Ne ajat ovat menneitä, jolloin laadun saattoi määrittää mittaamalla tai pelkästään testaamalla. Nyt edellytetään paljon enemmän. Todellisen laadun takeena tulee olemaan inhimillinen aistimus. (Anttila Korostukset lähteessä.) Ongelmat on siis havaittu, mutta kuinka lähteä opettamaan laadun tunnistamista tai laadukkaan työn tekemistä, kun laatu on jo lähtökohtaisesti vaikeasti määriteltävissä? Tutkijatkin ovat mitanneet laatua määrittelemättä käsitettä tarkasti, kuten vaatteiden laatua tutkinut Wanda Sieben (1991) toteaa. Samalla hän kuitenkin korostaa, että jos tuotteen laadun tutkimusta kuluttajan näkökulmasta lisätään, sen täytyy pohjautua laatukäsitteen selkeään rakenteeseen. Vastaava laadun komponenttien näkyväksi tekeminen koskee myös käsityötuotteita. Laadun määrittelyn moninaisuus Tässä artikkelissa esitettävän laatuajattelun taustalla on monta juonta, joista yhden keskeisen perustan muodostavat Garvinin (1988) klassiset laadun määritelmät: Ylivertainen laatu on jokseenkin sama kuin tuotteen synnynnäinen erinomaisuus. Ylivertainen laatu on merkki tinkimättömyydestä ja sellaisesta ajattomasta kestävyydestä, joka kohoaa maun ja tyylien muutosten yläpuolelle. Tuotekeskeinen laatu voidaan määritellä mitattavina ominaisuuksina. Näin määritellen tuot-

3 3 teet voidaan asettaa paremmuusjärjestykseen sen mukaan, millaisia ominaisuuksia niillä on. Käyttäjäkeskeinen laatu määritellään olettaen, että kuluttajilla on erilaisia tarpeita ja haluja. Niillä tuotteilla, jotka parhaiten vastaavat kuluttajan tärkeinä pitämiä ominaisuuksia, on paras laatu. Valmistuskeskeinen laatu määräytyy siitä, miten hyvin tuotteiden valmistus vastaa asettuja vaatimuksia. Laatu on korkea, kun tuottaminen tapahtuu kerralla oikein. Arvokeskeinen laatu määräytyy tuotteen suhteesta sen tuotantokustannuksiin ja hintaan. Korkealaatuinen tuote on sellainen, jolla on paras suorituskyky hyväksyttävään hintaan. Kuluttajatutkimuksessa on ollut lisäksi tapana erotella laadusta puhuttaessa tuotteen subjektiivinen (kuluttajasta riippuva) käyttöarvolupaus ja objektiivinen (tuotteen materiaalisista ominaisuuksista riippuva) käyttöarvolupaus (Ilmonen 1993). Kuluttajat näkevät saman tekstiilituotteen laatutekijät eri tavoin arvojensa mukaan. Vaikka tuotteen objektiiviset laatutekijät ovat vakiot, kuluttajan havaitsema laatu vaihtelee ja on subjektiivinen. (Sieben 1991) Havaittu laatu ei ehkä kuitenkaan riipu vain kustakin arvioijasta erikseen. Siksi em. käyttöarvolupauksiin olisi syytä liittää vielä kolmas: kollektiivinen tai yhteisöllinen lupaus, joka ei ole subjektiivista eikä objektiivista. Tuotetta nimittäin arvioidaan usein tietoisesti tai tiedostamatta yhteisöllisesti, jolloin muidenkin kuin yksittäisen käyttäjän laatuarvioinnilla on merkitystä. Ympäristökeskeinen laatu ja kestävä kehitys Systeemikeskeinen eli ympäristökeskeinen laatu on Lillrankin (1998) tärkeä lisäys Garvinin määritelmiin. Tässä laatumääritelmässä otetaan huomioon se, että tuotteella saattaa olla ominaisuuksia, jotka eivät tule ilmi käytössä tai ole olennaisia tuotteen käyttäjälle mutta jotka voivat aiheuttaa vahinkoa muille osapuolille. Ympäristökeskeinen laatu on korkea silloin, kun tuote ei aiheuta vahinkoa ympäristölle tuotannossa eikä elinkaarensa missään vaiheessa. Parhaassa tapauksessa tuote voidaan uusiokäyttää tai poistaa käytöstä suunnitelmallisesti. Kun ympäristö otetaan mukaan laatuajatteluun, on syytä edelleen pohtia, millaisissa ympäristöissä laadun tulisi olla kestävä ja mitä kaikkea ympäristö tässä yhteydessä tarkoittaa. Kestävän kehityksen näkökulmasta epäilemättä ensimmäisenä tulee mieleen luonnonympäristö. Ihminen ei kuitenkaan toimi vain luonnossa eikä luonnon ehdoilla. Suhde luontoon on kulttuurisesti muovautunut. Ympäristösanastossa (1998) ympäristö nähdään yleiskieltä suppeammassa merkityksessä. Se tarkoittaa ennen kaikkea ihmisen elinympäristöä. Ympäristösanaston mukaan ympäristö-käsite sisältää sellaiset ihmistä ympäröivät fyysiset, sosiaaliset

4 4 ja kulttuuritekijät, jotka kuuluvat luontoon, rakennettuun ympäristöön ja muihin ihmisiin, joiden kanssa ihminen on vuorovaikutuksessa. Luonto-käsitteellä puolestaan viitataan ihmisen elinympäristön ekologiseen perustaan. (Mt. 15) Ympäristöt voidaan jäsentää myös sen mukaan, mitä kestävä kehitys osa-alueina tarkoittaa. Vuoden 1987 YK:n Brundtlandin komission työstä alkaneessa prosessissa Suomen hallitus asetti Suomen kestävän kehityksen toimikunnan Toimikunta määritteli heti alkuun kestävän kehityksen osa-alueet, ja tämä jäsennys on voimassa edelleenkin Suomen virallisessa ympäristöpuheessa. Sen mukaan kehityksen tulee olla ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää. (Kestävä kehitys 2006) Samat näkökulmat esiintyvät Suojasen (1995, 10 13) kestävän kehityksen mallissa, jonka hän on laatinut erityisesti tekstiilien tarkastelua varten. Myöhempään käsityöyrityksiä varten laatimaansa malliin hän on lisännyt vielä teknologisen kestävyyden (Suojanen 2002, 11). Tunnettu brandi kulutustavaroiden laadun takaajana? Tuotteella on sisäisiä ja ulkoisia tekijöitä, joita käytetään muodostamaan vaikutelmaa laadusta. Esimerkiksi vaatteissa kuitusisältö sekä langan, kankaan ja vaatteen rakenne ovat esimerkkejä sisäisistä tekijöistä. Brandi, liikkeen nimi ja hinta ovat esimerkkejä ulkoisista tekijöistä. Jos kuluttajalta puuttuu kokemusta, hän käyttää hintaa enemmän kuin sisäisiä tekijöitä laadun arvioinnissa. Samoin mitä tunnetumpi merkki on, sitä korkeampi on laatuhavainto. Asiantuntijat taas ovat vähemmän riippuvaisia ulkoisista tekijöistä omissa laatuarvioissaan. Sen sijaan heidän omat tietonsa ja tuotteen visuaalinen tutkiminen vaikuttavat arviointiin. (Hatch & Roberts 1985) Kaksikymmentä vuotta sitten Kaj Ilmonen (1986) väitti, että perinteinen hyvän ja huonon erottelu on murentunut, samalla kun tavaramerkkien runsaus on tehnyt uuden koodin rakentamisen vaikeaksi. Sittemmin yhä näkyvämmiksi käyvät brandit ovat ottaneet koodinrakentajan roolin. Kulutustavaramarkkinoilla puhe laadusta liittyykin nykyään usein juuri brandiin. Markkinoinnin tärkein tehtävä on johtaa ja rakentaa brandia hyödyntäen yrityksen ydinosaamista ja laaduntuottokykyä, ja asiakas ostaa brandiin sisältyviä laatulupauksia omien tarpeidensa tyydyttämiseen (Silén 2001, 120). Pitkälti brandin maine ja sen laatulupaukset osuvat yhteen, ja brandit auttavat kuluttajaa suunnistamaan markkinoilla. Mutta ylettömäksi käyvä huippubrandiusko on saanut myös

5 5 kyseenalaisia piirteitä. Nuorten kaipuusta brandeihin on kerrottu tiheään lehtien otsikoissa: Teinisnobit. Mistä nu luxe -sukupolvi nousi? (City ); Brandit tärkeämpiä pojille kuin tytöille (Metro ). Helsingin Sanomien ( ) mukaan äidit taas ihmettelevät teini-ikäisten mankuessa Louis Vuittonin laukkuja, kun ne ovat jotain niin mahtavaa, että itkettää, jos näkee jollakin sellaisen. Huippukalliiden brandituotteiden, kuten Vuittonin tai Guccin, käyttäjät ovat harvinaisuuksia, mutta suoranaisten kopioiden tai mukailtujen plagiaattien käyttäjiä on jo huomattavasti enemmän. Vaikka piraattituotteiden myynti ei ole Suomessa varsinainen ongelma, ulkomaanmatkoilta ostettujen kopioiden käytön hyväksyminen vanhemmilla tai heidän nuorillaan osoittaa sen, että kyseessä on tarrautuminen merkkituotteen luomaan mielikuvaan eikä alkuperäisen tuotteen korkeaan laatuun, jolla brandin status on saavutettu. Ihmiset, jotka tunnistavat brandin mutta eivät tuotteen valmistuskeskeistä tai tuotekeskeistä laatua, toimivat samaan tapaan kuin ne, joista Thortein Veblen (1899/2002, 77) kirjoitti kriittiseen sävyyn runsaat sata vuotta sitten, että kalleuden merkit sekoittuvat arvostuksissamme selvittämättömästi esineen kauneuteen ja sekoituksen tuloksena syntyvä arvostus tulee luokitelluksi pelkästään kauneuden arvostamiseksi. Garvinin laatuteorioita soveltaen voidaan siis sanoa, että jos merkkituote tai sen kopio tekee käyttäjän onnelliseksi vastaamalla hänen tarpeisiinsa ja haluihinsa, siinä on ainakin käyttäjäkeskeistä laatua. Esimerkiksi Minna Aution (2006) ja Pekka Mattilan (2006) tuoreista tutkimuksista käy ilmi, että nuoret ovat riippuvaisia brandeista ja kuitenkin suhtautuvat niihin kriittisesti jopa yhtä aikaa. Kummankin tutkijan teksteissä laatu on läsnä implisiittisesti, mutta se jää muiden tärkeiden seikkojen, kuten brandilukutaidon, eettisen kulutuksen ja tyylin, varjoon. Vaikka tutkimukset antavatkin lohdullisen kuvan siitä, että nuoret suhtautuvat brandeihin tiedostavasti ja osaavat lukea niitä myöhäismoderneina satuina, päällimmäiseksi jää kuitenkin juuri tunne satumaisuudesta. Toisin sanoen keskustelu käydään ulkoisista laatutekijöistä sisäisten kustannuksella. Todellinen haaste sisältyy Mattilan (2006) toteamukseen, että brandien pakkoa on se, ettei ole asemia niiden ulkopuolella. Oltiinpa puolesta tai vastaan, ollaan silti suhteessa merkkeihin.

6 6 Laatu käsityössä Jos brandi toimii hyvässä tapauksessa kulutustavaroiden laadun takeena ja huonossa tapauksessa mielikuva brandista toimii laadun korvikkeena, niin mihin perustuu sellaisten tuotteiden laatuarviointi, joita ei voi tunnistaa merkistä ja joita joissakin tapauksissa pitäisi voida arvioida jo ennen kuin niitä on olemassakaan? Miten käsityön tekijät ja käyttäjät voivat luottaa omaan makuunsa, arvostelukykyynsä ja laatuasiantuntemukseensa? Kuluttajat tarvitsevat välittömiä kokemuksia tuotteista tajutakseen niiden monimutkaisia ja monitahoisia ominaisuuksia, jotka ovat heille tärkeitä ja merkityksellisiä (Abraham-Murali & Littrell 1995). Tämä pätee mihin tahansa tuotteisiin, kun halutaan tehdä tuotekeskeisen ja käyttäjäkeskeisen laatuarvioinnin synteesiä. Laadun tuntemus on kuin mikä tahansa taito: sitä ei opita teoriassa vaan olemalla välittömästi tekemisissä laadukkaiden tuotteiden kanssa. Käsityöstä puheen ollen laatutietoisuuden merkiksi ei kuitenkaan riitä kalliiden merkkituotteiden käyttö. Laadukkaan käsityön käyttäminen on seikkailu, sen tekemisestä puhumattakaan, koska siinä on kehitettävä omaa makua. Tekijän näkökulmasta käsityön tuote- ja valmistuskeskeisen laadun opettelussa on se ongelma, että tuotteen suunnittelu, valmistustekniikka ja materiaali kietoutuvat yhteen. Tekniikkaa on vaikea hioa ilman materiaalia, ja harvoin taitamisen alkuvaiheessa opettelija saa työstettäväkseen korkealaatuista materiaalia. Ihanteellisessa tapauksessa suunnittelutaito, valmistustekniikka ja materiaalit kohentuvat toisiaan tukien toistuvan tekemisen myötä, pitkäjännitteisissä prosesseissa. Tuotteen laadun ydinkolmion (suunnittelu-materiaali-tekniikka) haltuun ottaminen onnistuu ammattikoulutuksessa ja pitkäaikaisessa harrastuksessa, mutta katkonaisesti opiskelevalle ja satunnaisesti käsityötuotteita käyttävälle käsitys laadusta saattaa pysyä hämärän peitossa. Yksi panostus käsityön laadun moninaisten aspektien jäsentämiseksi on laatuteorioihin, aiempaan ateljeevaatteiden tutkimukseen ja empiiriseen aineistoon perustuva teetettyjen vaatteiden laatumalli (kuvio 1), joka auttaa näkemään laadunarviointimahdollisuuksia aikajanalla sekä tekijän että käyttäjän näkökulmasta (Koskennurmi-Sivonen & Pietarila 2005). Laatumalli on kehitetty juuri tähän tarkoitukseen siksi, että teetetyt vaatteet edustavat käsityön alaa, jolla asiakkaat oikeutetusti odottavat korkeaa laatua. Toisin kuin useimpien kulutushyödykkeiden kohdalla tämän käsityöalan erityinen ongelma on se, että laatua pitäisi voida arvioida ja siihen pitäisi voida luottaa jo silloin, kun tuotetta ei ole vielä olemassakaan. Vaat-

7 7 teita todella teetetään nykyään mutta niitä teetetään niin harvoin, että tilaajalla ei yleensä ole omakohtaista tuntumaa siihen, mitä hän voi vaatia käyttäessään suhteellisen suuren summan rahaa tavallisesti vielä tärkeän tilaisuuden edellä. Kuvio 1. Teetettyjen vaatteiden laatu (Koskennurmi-Sivonen & Pietarila 2005). Tässä emme pohdi tätä erityistapausta, jossa korostuvat vaatteen erityisominaisuudet ja palvelun laatu, mutta käytämme mallin osia luonnostellessamme toista yleisempää käsityön laatumallia (kuvio 2). Se ei ratkaise esimerkiksi koulun käsityöhön kohdistuvia ristiriitaisia paineita, mutta kuten käsitteiden kokoaminen yleensä, myös tämä mallinnus voi toimia keskustelun ja analysoinnin pohjana. Laatumallin äärellä voidaan pohtia, mitä itse kukin laadussa painottaa, mitkä osatekijät ovat välttämättömiä ja mitkä voivat kompensoida toisiaan. Perusajatuksemme on, että laatumallia voi käyttää, kun analysoidaan yhden henkilön tekemää ja toisen käyttämää tuotetta tai kun tekijä ja käyttäjä on sama henkilö. Pitääksemme esityksen tiiviinä asetamme sanamme siten, kuin kyseessä olisi sama käyttäjä-tekijä, kuten on asianlaita esimerkiksi oppilaan käsitöissä koulussa. Kuvio 2 havainnollistaa laadun arviointia tuotteen elinkaaren eri vaiheissa, aikajärjestyksessä vasemmalta oikealle. Käsityössä saavutetaan paras ympäristökeskeinen laatu, jos se otetaan huomioon jo ennen tuotteen valmistamista, kun kiinnostus on vasta heräämässä (vrt. Heeley & Press, 1997). Ympäristökeskeisen laadun tiedostaminen voi aiheuttaa ristiriitaisia paineita. Esimerkiksi ekologista kestävyyttä todennäköisesti tukisi ajaton tuote, mutta muotia arvostavassa sosiaalisessa ympäristössä tuote voisi saada heikon laatuarvion. Toisaalta suunnittelussa on mah-

8 8 dollisuus painottaa mielenkiintoisia, erilaisia lähtökohtia (Heeley ja Press, 1997), jotka murtautuvat ulos tavanomaisista kategorioista. Näin on laita esimerkiksi yksilöllisessä vaatesuunnittelussa, joka ei helposti antaudu arvioitavaksi muotina vaan jonka arvo riippuu optimaalisesta suhteesta käyttäjään. Harvat ihmiset käyttävät nykyään käsityötuotteita ensisijaisten tarpeidensa tyydyttämiseen. Jokseenkin kaikki tarpeet voi tyydyttää nopeammin, helpommin ja halvemmalla teollisuustuotteilla. Halu viittaa tarvetta enemmän mahdollisuuteen valita. Halu on intentionaalista, ja siihen liittyy oma kiinnostus tässä tapauksessa käsityön tekemiseen ja odotus tulevasta. Perustoimivuus tarkoittaa sitä, että tuotetta voi käyttää siihen tarkoitukseen, johon se on valmistettu. Tämä vastaa Garvinin (1988) laadun performance-ulottuvuutta. Lisäpiirteet (features) ovat tuotteen toissijaisia ominaisuuksia, jotka täydentävät perustoimivuutta. Käsityötuotteissa lisäpiirteisiin voi vaikuttaa yksilöllisesti, ja juuri tämä vaikuttamisen mahdollisuus saattaakin liittyä haluun ja motivaatioon valmistaa tuote. Tyyli on tässä laatumallissa laaja käsite. Se vastaa lähinnä Garvinin (1988) laadun aesthetics-ulottuvuutta mutta kattaa enemmän. Tyyli sisältää tuotteen estetiikan ja sen lisäksi ilmaisevuuden, ajallisuuden kuten muodikkuuden tai ajattomuuden sekä muunlaisia merkityksiä sisältävät tyyliseikat, jotka saattavat avautua vain tietyn kulttuurin tai yhteisön jäsenille. Materiaali on tyylin keskeinen osatekijä. Useimmissa käsitöissä se on olemassa oleva työstämisen kohde, kun käsityötä ryhdytään tekemään, mutta materiaalin valmistaminen jatkotyötä varten voi sinänsä olla käsityötä, kuten kehruu ja kankaankudonta. Materiaali on käsin kosketeltava osa käsityötä. Sen laatua voidaan arvioida aina, silloinkin kun tekniikka näyttää jäävän piiloon. Suunnittelu edustaa sitä osaa käsityöstä, jolla ennakoidaan tuotteen optimaalisuutta käyttäjän tarpeiden ja halujen tyydyttämisessä. Toisin sanoen suunnittelulla perustoimivuus, lisäpiirteet ja tyyli saatetaan toimivaksi kokonaisuudeksi. Käsitteellisesti tuotteen toteuttamisen tekniikan voi erottaa suunnittelusta, mutta käytännössä käsityöt ovat useimmiten sellaisia taitoteoksia, joissa ne ovat toisiinsa kietoutuneina. Yksinkertaistaen voidaan sanoa, että tekniikka liittyy inhimillisiin kädentaitoihin ja työvälineiden käyttöön. Vaikka tekniikka on jotain konkreettista, sitä ei pidä samaistaa pelkkään mekaaniseen tuottamiseen, joka olisi erotettavissa esimerkiksi estetiikasta. Tekniikan korkea laatu vaikuttaa suoraan, vaikkei tietenkään yksin, tuotteen esteettiseen laatuun.

9 9 Kuvio 2. Käsityötuotteen laatu. Perustoimivuus, lisäpiirteet ja tyyli luodaan suunnittelun, tekniikan ja materiaalin avulla resurssien puitteissa. Resurssien perusominaisuus on se, että ne voivat kompensoida toisiaan. Se, jolla on aikaa etsiä, saattaa löytää korkealaatuisia materiaaleja taloudellisia resursseja säästäen. Taitoresursseilla voi niin ikään korvata niukkoja taloudellisia resursseja. Ongelma resurssiyhtälössä on kuitenkin usein siinä, että sekä aika- että taloudellisten resurssien tiukkuudessa taitoresurssi ei edes pääse kehittymään. Vaikka valmistuksen laatua olisi kontrolloitu kuinka hyvin tahansa, tuotteen laatu toteutuu vasta käytettävyyden toteamisen myötä ja ajan kuluessa. Luotettavuus tarkoittaa sekä tuotteen fyysistä käytettävyyttä että psyykkistä ja sosiaalista luotettavuutta. Epäluotettava tuote ei myöskään tuota mielihyvää vaan päinvastoin epävarmuutta. Nautittavuus on kuitenkin havaitun laadun ankarin mittari. Jos alussa halusta lähdettiin tekemään tai hankkimaan käsityötä tietyin laatuodotuksin, mielihyvä on työn paras laatupalkinto. Nykyisessä muotoilun tutkimuksessa nautittavuus eli tuotteesta saatu mielihyvä onkin otettu ilman muuta asiaan kuuluvaksi tavoitteeksi tuotteen toimivuuden ja käytettävyyden rinnalle (Jordan 2000). Tiger (sit. Jordan 2000) on jakanut mielihyvän vielä fyysiseen, psyykkiseen, sosiaaliseen ja ideologiseen mielihyvään. Käsityössä fyysinen ja psyykkinen mielihyvä liittyy moniaistisiin kokemuksiin sekä tuotteesta itsestään että taidosta. Sosiaalisen mielihyvän saaminen saattaa kilpailla ankarimmin brandituotteiden kanssa, jos merkki on korvannut maun käyttäjän viiteryhmässä. Panostus kestävää kehitystä tukeviin tuotteisiin on panostus

10 10 myös ideologis-eettiseen mielihyvään. Mielihyväkin tietenkin kestää silloin, jos tuote on kestävä. Kestävyyden voi todeta vain ajan kuluessa. Kestävyys on monien käyttötuotteiden kohdalla sidoksissa huollettavuuteen. Kertakäyttökulttuurin paineessa ja ammattityön kalleudesta johtuen kuluttajat ovat etääntyneet huollettavuuden vaatimuksesta tuotteiden laatua arvioitaessa, kun esimerkiksi kellojen ja monien kotitalouskoneidenkin huolto on joko mahdotonta tai ainakin kannattamatonta. Käsityötuotteiden helposti ymmärrettävä rakenne ja valmistuksen jäljitettävyys kuitenkin mahdollistavat sellaisen huollon, minkä pitkälle automatisoitu valmistus ja lopullisesti kiinni niitatut osat tekevät mahdottomaksi. Muunneltavuus on yhtäältä seuraus tuotteen lisäpiirteistä, jotka mahdollistavat joustavat käyttöominaisuudet. Toisaalta muunneltavuus voi tarkoittaa myös mahdollisuutta muuttaa tuotteen rakennetta ja uusiokäyttää sitä, kuten muodistamalla vaatetta. Yksilöllisesti suunnitellut lisäpiirteet ja muunneltavuus ovat olleet kautta aikojen käsityönä valmistettujen tuotteiden valtteja. Teollisuuden pyrkimyksestä vastaavaan kertoo nuorisovaateyritys Seppälän suunnittelukilpailu maaliskuussa 2006, jolloin tehtävänä oli suunnitella bileasu, jonka voi hetkessä vaikkapa naistenhuoneessa muokata originelliksi luomukseksi, mikäli jollakulla toisella sattuu olemaan sama asu yllään (Bisnes.fi 5/2006). Käyttötuotteen, kuten vaatteen, mukavuus koostuu useista fysiologisista ja psykologisista tekijöistä, jotka ilmenevät erilaisissa käyttötilanteissa. Nämä eri aistein havaitut tuntemukset ovat subjektiivisia, ja ne ilmenevät mukavana tai epämukavana olona. Psykologinen ja fysiologinen mukava olo voivat myös olla ristiriidassa keskenään. (Reijonen, 1998) Tässä edellä esitetyt valmiin tuotteen toteutuneen laadun tai käyttäjän havaitseman laadun näkökohdat eivät ole täydellisesti toisiaan poissulkevia kategorioita. Esimerkiksi nautittavuus ja mukavuus näyttävät luonnehtivan osittain samaa asiaa. Kuitenkin mukavuus liittyy ensisijaisesti käyttöesineisiin, jotka tunnetaan moniaistisesti. Taiteenomainen, vaikkapa vain pelkän katsomisen nautinnon salliva käsityötuote on vailla fyysisen mukavuuden vaatimusta. Tällainenkin tuote voi silti tuottaa visuaalisen ärsykkeen välityksellä synestesisen vaikutelman, ts. vedota muiden aistien kokemaan mukavuuteen. Jos ympäristökeskeinen laatu on otettu huomioon alusta saakka, tuotteen poistaminen käytöstä ei tuota ongelmia. Kestävän kehityksen näkökulmasta tavaroiden pitkä ikä on tavoiteltavaa, mutta koska mikään ei ole ikuista, tavaraan sidottu materiaali pitäisi saada jollakin ta-

11 11 valla kiertoon (Soininvaara 2005, 54). Kun tuote ei enää palvele missään muodossa, ihanteellisessa tapauksessa mikään sen osa ei jää ongelmajätteeksi. Laadun äärelle Ammattikäsityöläisiä on kannustettu panostamaan brandeihin, jotta heidän tuotteensa olisivat vastaavalla tavalla tunnettuja ja jäljitettäviä kuin vahvojen brandien teollisuustuotteet (Ruohomäki 2000). Mutta miten oppia tunnistamaan ilman logoa ja brandia olevan, kuten itse tehdyn, käsityön laatu? Laatukasvatus ei yksin riitä, jos laadukas tuote ei nauti sosiaalista arvostusta. Siksi laatukasvatuksen rinnalla pitää kasvattaa nuorten ja keiden tahansa itsetuntoa siten, että he oppisivat nauttimaan kestävästä laadusta ja arvostamaan sitä silloinkin, kun logo ei kerro tuotteen hintaa muille. Matkalla laadun äärelle on vielä muitakin ristivetoja. Aloittelevalle käsityöntekijälle tuskin voi opettaa materiaalin korkeaa laatua teoriassa ilman omaa kosketusta materiaaleihin, jotka tuntuvat ja näyttävät miellyttäviltä, jotka soveltuvat tekijän taidoilla työstettäviksi ja jotka ovat käyttötarkoitukseen nähden sopivasti huollettavissa. Harvoin aloittelija kuitenkaan pääsee harjoittelemaan parhailla mahdollisilla materiaaleilla. Mutta kun taito karttuu ja hyvän materiaalin tuntee, kuka silloin enää on motivoitunut tekemään korkeatasoista työtä huonoon materiaaliin? Kulutustavarat ovat hyvänlaatuisia, jos ne tyydyttävät sekä teknisesti että esteettisesti kuluttajaa. Pelkästään tuotteen valmistukseen käytetyn materiaalin ja muiden komponenttien laatu ei ratkaise, vaan tärkeämpää on se, miten tuote on niistä valmistettu (Levy 1983). Sama pätee ammattikäsityöhön, mutta itselle valmistettaessa suunnittelun ja tekniikan osalta kuvaan astuu vielä uusia tekijöitä. Tekemisen ja ilmaisun ilo sekä lopputuotteen laatu on tasapainotettava keskenään, mikä on erityisen keskeistä vasta-alkajan kohdalla. Laatu edustaa joka tapauksessa objektin ja henkilön välistä suhdetta (Norton 1991). Tämä ei tee lopputuotteen laadun intersubjektiivista arviointia mahdottomaksi. Sen sijaan kokemus, kuten tekemisen ilo tai tunne taidon edistymisestä, on aina viimekädessä subjektiivinen, vaikka muut voisivatkin myötäelää sen. Taitamattoman tekijän lohduttaminen sillä, että vinksallaan oleva tuote on taiteellinen tai että siinä on käsityön leima, ei anna korkeaa kuvaa taiteen eikä käsityön arvostuksesta. Haastamme siis keksimään uusia lohdutuksen sanoja käsityönoviiseille. Laatukasvatus on joka tapauksessa aloitettava varhain, sillä Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004:ään on kirjattu, että käsityön opetuksen ydintehtävä vuosiluokilla 1 4

12 12 on perehdyttää oppilas käsityötietoihin ja -taitoihin sekä herättää hänen kriittisyytensä, vastuuntuntonsa ja laatutietoisuutensa työskentelyssä ja materiaalivalinnoissa. Lähteet Abraham-Murali, L. & Littrell, M. A Consumers Perceptions of Apparel Quality Over Time: An Exploratory Study. Clothing and Textiles Research Journal 13 (3), Anttila, P Käsityötiede, tutkimus, opetus ja ympärillä oleva yhteiskunta. Juhlapuhe käsityönopetuksen 125-vuotisjuhlassa Tekstiiliopettaja 1/2006, 6 7. Autio, M Legoista Leviksiin kuluttajaksi kasvun aakkoset. Teoksessa H. Lehtimäki & J. Suoranta (toim.) Kasvattajan brändikirja. Helsinki: FINN LECTURA, Bisnes.fi. 5/2006. Yksilöllisyys kaupan. (Toim. Kati Ala-Ilomäki). City Teinisnobit. Mistä nu luxe -sukupolvi nousi? (Toim. Adele Parviainen). Garvin, D Managing Quality. The Strategic and Competitive Edge. New York: The Free Press. Hatch, K. L. & Roberts, J. A Use of intrinsic and extrinsic cues to assess textile product quality. Journal of Consumer Studies and Home Economics 9, Heeley, J. & Press M Design and the Environment. Textiles Magazine 1, Helsingin Sanomat Lumoava luksus. (Toim. Ritva Liisa Snellman). Ilmonen, K Kulutus ja sen ongelmien merkitys modernissa yhteiskunnassa. Sosiologia 2/1986, Ilmonen, K Tavaroiden taikamaailma. Tampere: Vastapaino. Jordan, P Designing Pleasurable Products. An introduction to the new human factors. London: Taylor & Francis. Kestävä kehitys Ympäristöministeriö. ( ) Koskennurmi-Sivonen, R. & Pietarila, P Quality Clothes An Outline of a Model for Assessing the Quality of Customized Clothing. Teoksessa In the Making. Copenhagen: Nordes. Levy, I Give the lady what she wants a retailer s view on quality and value. Teoksessa Quality, Design and Purhaser. Manchester: The Textile Institute, Lillrank, P Laatuajattelu. Laadun filosofia, tekniikka ja johtaminen tietoyhteiskunnassa. Helsinki: Otava. Mattila, P Ero ja liitto brändin yhteisölliset tehtävät. Teoksessa H. Lehtimäki & J.

13 13 Suoranta (toim.) Kasvattajan brändikirja. Helsinki: FINN LECTURA, Metro Brandit tärkeämpiä pojille kuin tytöille. (STT) Norton, M Seeking Clarity and Consensus: The Apparel Quality Construct. Teoksessa S. Kaiser & M. L. Damhorst (toim.) ITAA Special Publication 4 Critical Linkages in Textiles and Clothing Subject Matter: Theory, Method and Practice, Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Helsinki: Opetushallitus. Reijonen, A Mukavan olon tekstiilifysiologiaa. TEKSI 5 6, Ruohomäki, H Käsin tehty brandi. Käsi- ja taideteollisuusyrittäjän käsikirja. Helsinki: Sitra. Sieben, W. A An Interdisciplinary Concept of Apparel Quality. Teoksessa S. Kaiser & M. L. Damhorst (toim.) ITAA Special Publication 4 Critical Linkages in Textiles and Clothing Subject Matter: Theory, Method and Practice, Silén, T Laatu, brandi, kilpailukyky. Helsinki: WSOY. Soininvaara, O Vihreät ja talous. Oikealla, vasemmalla vai edellä? Helsinki: Tietokeino. Suojanen, U Vihreät tekstiilit. Helsinki: Yliopistopaino. Suojanen, U Ekokilpailukykyä PK-yritykseen Kestävän kehityksen elinkaari- ja arvoketjumalli käsityövaltaisiin yrityksiin. Helsinki: Opetusministeriön EU-Rakennerahastot. Veblen, T (1899). Joutilas luokka. (Suom. Tiina Arppe & Sulevi Riukulehto). Helsinki: Art House. Ympäristösanasto. Ympäristöalan keskeiset käsitteet ja termit Helsinki: Gummerus ja Tekniikan sanastokeskus.

Käsityö suomalaisessa muodissa

Käsityö suomalaisessa muodissa Käsityö suomalaisessa muodissa Ritva Koskennurmi-Sivonen www.helsinki.fi/~rkosken Käsityö suomalaisessa muodissa julkaisuja: Creating a Unique Dress (1998) Salonkimuoti lehdistössä (2002) Riitta Immonen

Lisätiedot

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE Hiiden Opisto 2006 Perustuu lakiin taiteen perusopetuksesta 633/1998, 5 sekä sitä täydentävään asetukseen 813/1998,

Lisätiedot

Design yrityksen viestintäfunktiona

Design yrityksen viestintäfunktiona Design yrityksen viestintäfunktiona Hanna Päivärinta VTM Pro gradun esittely Tutkimuksen taustaa Design on ollut pitkään puhutteleva ilmiö Designia tuntuu olevan kaikkialla Helsinki World Design Capital

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto

Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto Tavoitteista vuorovaikutusta, joka tähtää oppilaiden persoonallisuudenkehityksen edistämiseen kasvatustavoitteiden suunnassa. (Matti Koskenniemi) Mikä

Lisätiedot

Yrityskuvan hoito on johdon ja ammattilaisten tehtävä.

Yrityskuvan hoito on johdon ja ammattilaisten tehtävä. MIELIKUVAT JA DESIGN MANAGEMENT Psykologisia perusteita Ihmiselle on ainoa totuus se, jonka hän uskoo todeksi eli siis mielikuva asiasta, eikä ole merkitystä pitääkö tämä asia paikkansa vai ei. Ostopäätöstilanteessa

Lisätiedot

Heidi Härkönen Perhererapeutti Kouluttaja Johdon työnohjaaja

Heidi Härkönen Perhererapeutti Kouluttaja Johdon työnohjaaja Heidi Härkönen Perhererapeutti Kouluttaja Johdon työnohjaaja Willian Glasser MD kehitti Valinnan teorian kliinisessä työssään. 1965 ensimmäisen kirja Reality Therapy; A New Approach To Psychiatry Käytännön

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Vaatteen laatu ja vaatetusyritysten laatuviestintä kuluttajille

Vaatteen laatu ja vaatetusyritysten laatuviestintä kuluttajille Vaatteen laatu ja vaatetusyritysten laatuviestintä kuluttajille Helsingin yliopisto Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Opettajankoulutuslaitos Käsityötiede Pro gradu -tutkielma Huhtikuu 2015 Tiina Granström

Lisätiedot

Kerhotoiminta mahdollistaa lahjakkuuden ja erityisvahvuuden tukemisen Leo Pahkin

Kerhotoiminta mahdollistaa lahjakkuuden ja erityisvahvuuden tukemisen Leo Pahkin Kerhotoiminta mahdollistaa lahjakkuuden ja erityisvahvuuden tukemisen Leo Pahkin Täällä saa tehdä niitä asioita, joista on kiinnostunut Kerhojen tarjoamista eri lahjakkuuden alueiden tukemiseen Kerhoissa

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

Marketta Luutonen. Sukellus Käsityöt tiedon ja taidon välittämien. Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen 15.12.

Marketta Luutonen. Sukellus Käsityöt tiedon ja taidon välittämien. Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen 15.12. Sukellus Käsityöt tiedon ja taidon välittämien Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen 15.12.2014 Käsityön pitäisi olla ihmisoikeus. (aivotutkija Minna Huotilainen, YLE 27.9.213)

Lisätiedot

ELÄKÖÖN ELÄMÄ JA TYÖ V työhyvinvoinnin ja johtamisen koulutuspäivä 22.10.2014 Palvelu tapana toimia. FM Jukka Oresto LAMK / Paideia Oy

ELÄKÖÖN ELÄMÄ JA TYÖ V työhyvinvoinnin ja johtamisen koulutuspäivä 22.10.2014 Palvelu tapana toimia. FM Jukka Oresto LAMK / Paideia Oy ELÄKÖÖN ELÄMÄ JA TYÖ V työhyvinvoinnin ja johtamisen koulutuspäivä 22.10.2014 Palvelu tapana toimia FM Jukka Oresto LAMK / Paideia Oy 1 . KAIKKI MUUTTUU Ansaintalogiikka on muuttumassa tavaroiden saatavuuden

Lisätiedot

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT 8.-9.12.2014, Helsinki, Messukeskus Mikko Hartikainen Opetushallitus Kuvataiteen

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Asiakasmarkkinoinnin määritelmä

Asiakasmarkkinoinnin määritelmä Asiakasmarkkinoinnin määritelmä Markkinointi on asiakaslähtöinen ajattelu- ja toimintatapa, jonka avulla luodaan yrityksille kilpailuetua, tuodaan hyödykkeet markkinoille ostohalua synnyttäen ja rakennetaan

Lisätiedot

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015 REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ Tero Lausala, 24.9.2015 TYÖN MUUTOS JA MURROS TYÖPAIKOISTA TYÖTEHTÄVIIN: MONIMUOTOISET TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ TYÖN TARJONNAN JA KYSYNNÄN KOHTAANTO-ONGELMA

Lisätiedot

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat:

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat: Maailma muuttuu - miten koulun pitäisi muuttua? Minkälaista osaamista lapset/ nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa? Valtioneuvosto on päättänyt perusopetuksen valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijaon. Niiden

Lisätiedot

Kuluttajien arvoa luovat käytänteet

Kuluttajien arvoa luovat käytänteet Kuluttajien arvoa luovat käytänteet Case Reino & Aino Elina Leppälä (FM) Tampereen Yliopisto Yhtymäkohdat markkinoinnin ja kuluttajatutkimuksen teoriaan Kuluttajat kanssaluojina => arvo on kuluttajan määrittelemää

Lisätiedot

Ravintolatekstiilipalvelut. Tarjoile laadukas kokemus asiakkaalle

Ravintolatekstiilipalvelut. Tarjoile laadukas kokemus asiakkaalle Ravintolatekstiilipalvelut Tarjoile laadukas kokemus asiakkaalle Tekstiilipalvelujen vahva ja osaava ammattilainen Lindström on suomalainen perheyritys, joka perustettiin jo vuonna 1848. Jatkuvan ja pitkäjänteisen

Lisätiedot

Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi

Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 30.9.2014 Hämeenlinna Pixabay Minna Rytkönen TtT, TH, tutkija, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos minna.rytkonen@uef.fi

Lisätiedot

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi YMPÄRISTÖOPPI Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Rakentaa perusta ympäristö- ja luonnontietoaineiden eri tiedonalojen osaamiselle Tukea oppilaan

Lisätiedot

7.4.7. KÄSITYÖ VALINNAINEN LISÄKURSSI

7.4.7. KÄSITYÖ VALINNAINEN LISÄKURSSI 7.4.7. KÄSITYÖ VALINNAINEN LISÄKURSSI 339 LUOKKA 8 2 h viikossa TAVOITTEET oppii tuntemaan käsityöhön liittyviä käsitteitä ja käyttämään erilaisia materiaaleja, työvälineitä ja menetelmiä oppii käsityön

Lisätiedot

VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri?

VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri? VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri? Kulttuuri = jonkin ryhmän ominaislaatu, joka ilmenee erilaisina arvoina ja toimintatapoina sekä aineellisina ja aineettomina tuotteina.

Lisätiedot

Ratkaisee kulumisongelmat lähes kaikissa tilanteissa Kalenborn GmbH:n tuotteiden avulla.

Ratkaisee kulumisongelmat lähes kaikissa tilanteissa Kalenborn GmbH:n tuotteiden avulla. Ratkaisee kulumisongelmat lähes kaikissa tilanteissa Kalenborn GmbH:n tuotteiden avulla. KALOCER KALOCER KALSICA ABRESIST KALSICA Piikarbidi Piikarbidi Kovasementti Valettu Kovasementti keraami Teollisuuden

Lisätiedot

ASIAKIRJAT, JOIHIN YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN PERUSTUU

ASIAKIRJAT, JOIHIN YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN PERUSTUU ASIAKIRJAT, JOIHIN YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN PERUSTUU Perusopetuslaki 628/1998 Perusopetusasetus 852/1998 Valtioneuvoston asetus perusopetuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja

Lisätiedot

Täydellisen oppimisen malli

Täydellisen oppimisen malli Täydellisen oppimisen malli Yrjö Engeström: Perustietoa opetuksesta. Helsinki 1991 Johtaa korkealaatuiseen tietoon Opittavan aineksen itsenäiseen hallintaan Kykyyn soveltaa sitä uusissa tilanteissa Oppilas

Lisätiedot

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on

Lisätiedot

KÄSITYÖ JAANA INKI TAMPEREEN NORMAALIKOULU ALAKOULU

KÄSITYÖ JAANA INKI TAMPEREEN NORMAALIKOULU ALAKOULU KÄSITYÖ JAANA INKI TAMPEREEN NORMAALIKOULU ALAKOULU OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Ohjata oppilaita kokonaiseen käsityöprosessin hallintaan Kehittää moniaistista, teknistä, materiaalista sekä teknologista ja kielellistä

Lisätiedot

KULTTUURITUOTANNON YHTEYS MATKAILUUN

KULTTUURITUOTANNON YHTEYS MATKAILUUN KULTTUURITUOTANNON YHTEYS MATKAILUUN Pekka Uotila Kulttuuri kyydittää -raportti http://tuottaja2020.metropolia.fi/ KULTTUURITUOTTAJA Välittäjäammatti Kulttuurikokemus, -taito, -asenne ja -tieto Tuotantokokemus,

Lisätiedot

Käsityön lukiodiplomi Liite 3 Arviointilomake 2009 2010

Käsityön lukiodiplomi Liite 3 Arviointilomake 2009 2010 Käsityön lukiodiplomi Liite 3 Arviointilomake 2009 2010 Portfolio Suunnitteluprosessi Arvioinnin kohteet ja niiden kriteerit Ideiointi Alkuideoiden kehittely ja teeman valinta Tuotteen tai teoksen tarkoituksen

Lisätiedot

Suomalaista aineettoman kulttuuriperinnön kriteeristöä hahmottamassa. Anna Kanerva / CUPORE

Suomalaista aineettoman kulttuuriperinnön kriteeristöä hahmottamassa. Anna Kanerva / CUPORE Suomalaista aineettoman kulttuuriperinnön kriteeristöä hahmottamassa Anna Kanerva / CUPORE Cuporen toimeksianto Verrokkiselvitys Kyselyt toimijoille Loppuraportti ja luetteloinnin kriteeristöluonnos maaliskuussa

Lisätiedot

Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin

Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin Liite 15.12.2008 65. vuosikerta Numero 4 Sivu 13 Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin Helmi Risku-Norja, MTT Lakisääteinen julkinen ruokapalvelu tarjoaa vuosittain 431 miljoonaa ateriaa, mikä

Lisätiedot

Mikä lasta suojaa? Oma näkökulma lapsen kuulemisten kautta: perheasioiden sovittelut, olosuhdeselvitykset, täytäntöönpanosovittelut

Mikä lasta suojaa? Oma näkökulma lapsen kuulemisten kautta: perheasioiden sovittelut, olosuhdeselvitykset, täytäntöönpanosovittelut Mikä lasta suojaa? Oma näkökulma lapsen kuulemisten kautta: perheasioiden sovittelut, olosuhdeselvitykset, täytäntöönpanosovittelut Isän ja äidin välissä. Lapsen kuulemisen psykologinen kehys huolto- ja

Lisätiedot

Luova opettaja, luova oppilas matematiikan tunneilla

Luova opettaja, luova oppilas matematiikan tunneilla Luova opettaja, luova oppilas matematiikan tunneilla ASKELEITA LUOVUUTEEN - Euroopan luovuuden ja innovoinnin teemavuoden 2009 päätösseminaari Anni Lampinen konsultoiva opettaja, Espoon Matikkamaa www.espoonmatikkamaa.fi

Lisätiedot

Määräykset ja ohjeet 2010: 14. ISSN-L 1798 887X ISSN 1798 8888 (verkkojulkaisu)

Määräykset ja ohjeet 2010: 14. ISSN-L 1798 887X ISSN 1798 8888 (verkkojulkaisu) Käsityön lukiodiplomi Liite 3 Arviointilomake 2010 2011 Määräykset ja ohjeet 2010: 14 ISSN-L 1798 887X ISSN 1798 8888 (verkkojulkaisu) Portfolio Arvioinnin kohteet ja niiden kriteerit Suunnitteluprosessi

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon!

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Pirkanmaan ympäristökasvatuspäivä 2.6.2015 Päivi Ikola Aluejohtaja Uutta vai vanhaa? 2.6.2015 Päivi Ikola Perusopetuksen

Lisätiedot

Käsityötieteen opinnot

Käsityötieteen opinnot 1/8 Käsityötieteen opinnot Lukuvuonna 2003-2004 käsityötieteen opetus järjestetään käsityötieteen perus-, aine- ja osittain syventävien opintojen (1.-3. vuoden opinnot) osalta 2001-2003, 2003-2005 tutkintovaatimusten

Lisätiedot

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA AIKUISILLE

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA AIKUISILLE KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA AIKUISILLE Hiiden Opisto 2006 Perustuu lakiin taiteen perusopetuksesta 633/1998, 5 sekä sitä täydentävään asetukseen 813/1998, 1 sekä

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

Kuluttajamarkkinointi. Puheenvuoron sisältö

Kuluttajamarkkinointi. Puheenvuoron sisältö Kuluttajamarkkinointi Outi Uusitalo 11.11.2013 Puheenvuoron sisältö Kuluttajamarkkinoinnin asemasta ja sisällöstä Monitieteellisyys / Kärkiparadigmat Trendejä kuluttajamarkkinoilla Kuluttajamarkkinoinnin

Lisätiedot

Käytettävyyslaatumallin rakentaminen verkkosivustolle

Käytettävyyslaatumallin rakentaminen verkkosivustolle Käytettävyyslaatumallin rakentaminen verkkosivustolle Tapaus kirjoittajan ABC-kortti Oulun yliopisto tietojenkäsittelytieteiden laitos pro gradu -tutkielma Timo Laapotti 9.6.2005 Esityksen sisältö Kirjoittajan

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille.

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan (PWR1) Valitaan

Lisätiedot

Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa. Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi

Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa. Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi Kurssin tarkoituksesta ja tavoitteista Kurssilla avataan ja pohditaan keskeisimpiä oppimiseen liittyviä käsitteitä

Lisätiedot

Muuttaako ilmastonmuutos kulutustottumuksia? Päivi Timonen, tutkimusjohtaja Kuluttajatutkimuskeskus 17.2.2010, Metsäalan tulevaisuusseminaari

Muuttaako ilmastonmuutos kulutustottumuksia? Päivi Timonen, tutkimusjohtaja Kuluttajatutkimuskeskus 17.2.2010, Metsäalan tulevaisuusseminaari Muuttaako ilmastonmuutos kulutustottumuksia? Päivi Timonen, tutkimusjohtaja Kuluttajatutkimuskeskus 17.2.2010, Metsäalan tulevaisuusseminaari Esityksessä pohdin Tuottaako yrityksissä käytetty kuluttajatieto

Lisätiedot

Kieli- ja viestintäopinnot 8 ov

Kieli- ja viestintäopinnot 8 ov Kieli- ja viestintäopinnot 8 ov Y 1 Äidinkieli 4 OV Y 1.1 63054 63055 Äidinkielen puhe- ja ilmaisutaito osa 1 (63054) osa 2 (63055) Y 1.2 63056 Tieteellinen kirj. ja harjoitusaine Luennot 1 ov (63057)

Lisätiedot

MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA

MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA MUUTTUU UUDEN OPETUSSUUNNITELMAN MYÖTÄ? Seminaari perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista Opetushallitus 13.3.2015 FT tutkija Kati Mikkola, (HY, SKS) kati.m.mikkola@helsinki.fi

Lisätiedot

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN,,, Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako -työryhmä 18.11.2009 Pirkko Pohjakallio

Lisätiedot

STRATEGIA 2020. Pieniä kosketuksia, pysyviä vaikutuksia

STRATEGIA 2020. Pieniä kosketuksia, pysyviä vaikutuksia STRATEGIA 2020 Pieniä kosketuksia, pysyviä vaikutuksia 1 Sisällysluettelo Visio s. 3 Edistämme kaupunkilaisten hyvinvointia kulttuurikosketuksilla Viemme kulttuuria ja taidetta keskelle kaupunkilaisten

Lisätiedot

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot

Lisätiedot

Minkälaista on hyvä ympäristökasvatus materiaali? Malva Green www.luontoliitto.fi

Minkälaista on hyvä ympäristökasvatus materiaali? Malva Green www.luontoliitto.fi Minkälaista on hyvä ympäristökasvatus materiaali? Malva Green www.luontoliitto.fi Minkälaista on hyvä ympäristökasvatusmateriaali? Tässä puheenvuorossa: esittelen kolmen järjestön yhteistä suositusluonnosta,

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

"Voiko olla elämää ilman metsiä?" Vuorenmäen koulun 1a luokan ja 1-2 d luokkien ilmiöpohjainen oppimiskokonaisuus Kevät 2015

Voiko olla elämää ilman metsiä? Vuorenmäen koulun 1a luokan ja 1-2 d luokkien ilmiöpohjainen oppimiskokonaisuus Kevät 2015 "Voiko olla elämää ilman metsiä?" Vuorenmäen koulun 1a luokan ja 1-2 d luokkien ilmiöpohjainen oppimiskokonaisuus Kevät 2015 Laaja-alainen oppimiskokonaisuus Laaja-alainen osaaminen vuosiluokilla 1-2 korostaa:

Lisätiedot

Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission. Leaving Certificate 2011. Marking Scheme. Finnish. Higher Level

Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission. Leaving Certificate 2011. Marking Scheme. Finnish. Higher Level Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission Leaving Certificate 2011 Marking Scheme Finnish Higher Level VASTAUKSET I Tehtävä: Vastaa kaikkiin kysymyksiin. 1. Selitä omin sanoin seuraavat

Lisätiedot

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia? EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan

Lisätiedot

Kasvu ja kestävyys paikallisyhteisöjen ja luonnon vastaanottokyky muuttuvalla kalottialueella

Kasvu ja kestävyys paikallisyhteisöjen ja luonnon vastaanottokyky muuttuvalla kalottialueella Kasvu ja kestävyys paikallisyhteisöjen ja luonnon vastaanottokyky muuttuvalla kalottialueella Mikko Jokinen Metsäntutkimuslaitos, Kolari Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research

Lisätiedot

Vuorovaikutustaidot työnhaussa. Juha Koikkalainen

Vuorovaikutustaidot työnhaussa. Juha Koikkalainen Vuorovaikutustaidot työnhaussa Päivän tavoite Tiedostamme vaikuttamisen merkityksen ja keinot työnhakuprosessissa sekä osaamme täsmentää omaa osaamistamme tulevia työnhakutilanteita varten Päivän sisältö

Lisätiedot

Sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävä kehitys suhteessa ekologisesti ja taloudellisesti kestävään kehitykseen

Sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävä kehitys suhteessa ekologisesti ja taloudellisesti kestävään kehitykseen Sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävä kehitys suhteessa ekologisesti ja taloudellisesti kestävään kehitykseen Prof. Mauri Åhlbergin kommenttipuheenvuoro Kestävä kehitys, hyvä ympäristö ja hyvä elämä

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Hevospalveluiden tuotteistaminen ja asiakaslähtöinen markkinointi Susanna Lahnamäki

Hevospalveluiden tuotteistaminen ja asiakaslähtöinen markkinointi Susanna Lahnamäki Hevospalveluiden tuotteistaminen ja asiakaslähtöinen markkinointi Susanna Lahnamäki Tällä mennään Tuotteistaminen & asiakaslähtöinen markkinointi Vähän teoriaa, enemmän käytäntöä. http://www.youtube.com/watch?v=uk0zrvzvtb4

Lisätiedot

Teoksen portfolion edellyttää osallistumista välipalavereihin ja päättötyönäyttelyyn sekä oman päättötyösi esittelyn

Teoksen portfolion edellyttää osallistumista välipalavereihin ja päättötyönäyttelyyn sekä oman päättötyösi esittelyn PÄÄTTÖTYÖOPAS SISÄLLYSLUETTELO Mikä on päättötyö... 1 Päättötyö ja päättötodistus... 2 Milloin päättötyön voi suorittaa... 3 Miten päättötyö suoritetaan... 4 Portfolio... 5 Näitä asioita voisit portfoliossasi

Lisätiedot

Kun mikään ei riitä vai riittäisikö jo?

Kun mikään ei riitä vai riittäisikö jo? Kun mikään ei riitä vai riittäisikö jo? Riikka Aro, Terhi-Anna Wilska riikka.aro@jyu.fi, terhi-anna.wilska@jyu.fi Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos PL 35, 40014 Jyväskylän yliopisto Tutkimuksen

Lisätiedot

Mikkeli. Modernin palvelun kasvukeskus Saimaan rannalla. Seija Manninen 9.5.2011

Mikkeli. Modernin palvelun kasvukeskus Saimaan rannalla. Seija Manninen 9.5.2011 Mikkeli Modernin palvelun kasvukeskus Saimaan rannalla Mikkelin kaupungin opetustoimi p Perusopetus kouluja 26 n. 4800 oppilasta p Esiopetus osin koulujen yhteydessä, osin päivähoidon järjestämänä p Perusopetuksen

Lisätiedot

Brändäystä lyhyesti. Esittelykappale, lisää: www.helsinkibranding.com/kurssit

Brändäystä lyhyesti. Esittelykappale, lisää: www.helsinkibranding.com/kurssit Brändäystä lyhyesti Esittelykappale, lisää: www.helsinkibranding.com/kurssit BRÄNDÄYSTÄ HELPOSTI -KURSSIN SISÄLTÖ Päivä 1 Päivä 2 PERUSTEET Mitä kurssi sisältää? Mitä on luova ajattelu brändäyksessä? Brändi-aakkoset

Lisätiedot

Palvelumuotoilu ja muotoiluajattelu bisneksessä

Palvelumuotoilu ja muotoiluajattelu bisneksessä Palvelumuotoilu ja muotoiluajattelu bisneksessä Hanna-Riina Vuontisjärvi Projektipäällikkö/ Palvelumuotoilija Lapin yliopisto, Taiteiden Tiedekunta hanna-riina.vuontisjarvi@ulapland.fi Mitä palvelumuotoilija

Lisätiedot

Ryhmän kehittyminen. Opintokeskus Kansalaisfoorumi Avaintoimijafoorumi

Ryhmän kehittyminen. Opintokeskus Kansalaisfoorumi Avaintoimijafoorumi Ryhmän kehittyminen Opintokeskus Kansalaisfoorumi Avaintoimijafoorumi Ryhmän toiminta Ryhmän toiminnassa on lainalaisuuksia ja kehitysvaiheita, joita kaikki ryhmät joutuvat työskentelynsä aikana käymään

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (7-9 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (7-9 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS 1/5 Koulu: Yhteisön osaamisen kehittäminen Tämä kysely on työyhteisön työkalu osaamisen kehittämistarpeiden yksilöimiseen työyhteisön tasolla ja kouluttautumisen yhteisölliseen suunnitteluun. Valtakunnallisen

Lisätiedot

Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana

Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana People-centric problem solving Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana Gemic on strategiseen tutkimukseen, ihmislähtöisiin innovaatioihin ja liiketoiminnan kehittämiseen erikoistunut konsulttitoimisto.

Lisätiedot

Mitä kaikkea voit tutkia kun haluat tutkia yhteiskuntavastuuta 2000-luvun alussa?

Mitä kaikkea voit tutkia kun haluat tutkia yhteiskuntavastuuta 2000-luvun alussa? Mitä kaikkea voit tutkia kun haluat tutkia yhteiskuntavastuuta 2000-luvun alussa? Yritysten yhteiskuntavastuu: onko sitä ja missä se näkyy? -seminaari Suomen Akatemia 12.6.2007 Ville-Pekka Sorsa assistentti

Lisätiedot

1) Ymmärrä - ja tule asiantuntijaksi askel askeleelta

1) Ymmärrä - ja tule asiantuntijaksi askel askeleelta Tarkkailuharjoitus 4..4. Tarkkailu- harjoitus Tarkkailuvihkotekniikka Alla on kuvattu askel askeleelta etenevät ohjeet siitä, kuinka kuluttajien tarpeita voidaan paljastaa. Tämä metodi auttaa sinua tekemään

Lisätiedot

Meidän visiomme......sinun tulevaisuutesi

Meidän visiomme......sinun tulevaisuutesi Meidän visiomme... Asiakkaittemme akunvaihdon helpottaminen...sinun tulevaisuutesi Uusia asiakkaita, lisää kannattavuutta ja kehitystä markkinoiden tahdissa Synergy Battery Replacement Programme The Battery

Lisätiedot

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 1 a) Miksi lapsesi opiskelee koulussa? Oppiakseen perustietoja ja -taitoja sekä sosiaalisuutta Oppiakseen erilaisia sosiaalisia taitoja ja sääntöjä

Lisätiedot

Itsemääräämiskyvyn arviointi 7.5.2014 Turku. Esa Chydenius Johtava psykologi, psykoterapeutti VET Rinnekoti-Säätiö

Itsemääräämiskyvyn arviointi 7.5.2014 Turku. Esa Chydenius Johtava psykologi, psykoterapeutti VET Rinnekoti-Säätiö Itsemääräämiskyvyn arviointi 7.5.2014 Turku Esa Chydenius Johtava psykologi, psykoterapeutti VET Rinnekoti-Säätiö Mitä on alentunut itsemääräämiskyky? (8 ) Tuesta huolimatta: Ei kykene tekemään sosiaali-

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 23.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

Metsäenergian hankinnan kestävyys

Metsäenergian hankinnan kestävyys Metsäenergian hankinnan kestävyys Karri Pasanen Tutkija Bioenergiaa metsistä tutkimus- ja kehittämisohjelman loppuseminaari 19.4.2012 Mitä kestävyys oikeastaan on? Kestävyyden käsite pohjautuu tietoon

Lisätiedot

TEOLLINEN MUOTOILU TUOTESUUNNITTELU YRITYSILME KONSULTOINTI. Juha Sarviaho. Teollinen muotoilu mukana tuotekehityksessä ja suunnittelussa

TEOLLINEN MUOTOILU TUOTESUUNNITTELU YRITYSILME KONSULTOINTI. Juha Sarviaho. Teollinen muotoilu mukana tuotekehityksessä ja suunnittelussa TEOLLINEN MUOTOILU TUOTESUUNNITTELU YRITYSILME KONSULTOINTI Juha Sarviaho Teollinen muotoilu mukana tuotekehityksessä ja suunnittelussa Yritysilmeen luominen ja tuotemerkin kehittäminen Muutokset toimintaympäristössä

Lisätiedot

Muotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka

Muotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka TUOTESEMANTIIKAN TEORIA kreik. semeion = merkki Tuotesemantiikka kiinnostaa tutkimusmielessä monia erilaisia tuotteiden kanssa tekemisiin joutuvia elämänalueita. Sellaisia ovat esimerkiksi Markkinointi,

Lisätiedot

Tutkiva toiminta luovan ja esittävän kulttuurin kehittämishaasteena. Pirkko Anttila 2006

Tutkiva toiminta luovan ja esittävän kulttuurin kehittämishaasteena. Pirkko Anttila 2006 Tutkiva toiminta luovan ja esittävän kulttuurin kehittämishaasteena Pirkko Anttila 2006 Tutkimus vs. tutkiva toiminta? Research = careful search Sana recercher (ransk.) jaettuna osiinsa on: re = intensiivisesti,

Lisätiedot

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö TAVOITTEENA MAAILMAN OSAAVIN KANSA 2020 OPPIMINEN OSAAMINEN KESTÄVÄ HYVINVOINTI

Lisätiedot

Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin

Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Tietotekniikka oppiaineeksi peruskouluun Ralph-Johan Back Imped Åbo Akademi & Turun yliopisto 18. maaliskuuta 2010 Taustaa Tietojenkäsittelytieteen professori, Åbo

Lisätiedot

A. Kestävyys. Ihmiskunta tarvitsisi tällä hetkellä suunnilleen 1,5 maapalloa nykyisenkaltaisella kulutuksella (ekologinen jalanjälki)

A. Kestävyys. Ihmiskunta tarvitsisi tällä hetkellä suunnilleen 1,5 maapalloa nykyisenkaltaisella kulutuksella (ekologinen jalanjälki) A. Kestävyys Kestävyydessä ydinkysymyksenä ekologia ja se että käytettävissä olevat [luonnon]varat riittäisivät Ihmiskunta tarvitsisi tällä hetkellä suunnilleen 1,5 maapalloa nykyisenkaltaisella kulutuksella

Lisätiedot

Puu piha ja ympäristörakentamisessa. Maria Riala

Puu piha ja ympäristörakentamisessa. Maria Riala Puu piha ja ympäristörakentamisessa Maria Riala Metla Sisältö Puiset pihatuotteet aiempaa tutkimustietoa Kuluttajien arvostukset Kuluttajien toiveet uusista tuotteista Visuaalisen tutkimuksen tuloksia

Lisätiedot

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA?

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA? ETIIKKA on oppiaine ja tutkimusala, josta käytetään myös nimitystä MORAALIFILOSOFIA. Siinä pohditaan hyvän elämän edellytyksiä ja ihmisen moraaliseen toimintaan liittyviä asioita. Tarkastelussa voidaan

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 27.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

Dia 1. Dia 2. Dia 3. Tarinat matematiikan opetuksessa. Koulun opettaja. Olipa kerran pieni kyläkoulu. koulu

Dia 1. Dia 2. Dia 3. Tarinat matematiikan opetuksessa. Koulun opettaja. Olipa kerran pieni kyläkoulu. koulu Dia 1 Tarinat matematiikan opetuksessa merkityksiä ja maisemia matemaattiselle ajattelulle Dia 2 Olipa kerran pieni kyläkoulu koulu Dia 3 Koulun opettaja Laskehan kaikki luvut yhdestä sataan yhteen Dia

Lisätiedot

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA PERUSOPETUSLAKI Perusopetuslain muutos voimaan 1.1.2011 Lain lähtökohtana on oppilaan oikeus saada oppimiseen ja koulunkäyntiin tarvitsemansa tuki oikea-aikaisesti

Lisätiedot

PORTFOLIO-OHJEET. 1. Periodi. Lukuvuosi 2006-07 FyKeMaTT -aineet

PORTFOLIO-OHJEET. 1. Periodi. Lukuvuosi 2006-07 FyKeMaTT -aineet PORTFOLIO-OHJEET Lukuvuosi 2006-07 FyKeMaTT -aineet 1. Periodi portfolioryhmä, keskustelu, kirjoitus (2-3 sivua) Palautuspäivä: ennen keskustelua tai viimeistään 20.10.2006 klo 16:00 Perusharjoittelun

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET. Selkokielen käyttö opetuksessa. Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus

MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET. Selkokielen käyttö opetuksessa. Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET Selkokielen käyttö opetuksessa Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus Ihmisten viestinnän epätarkkuus johtaa usein virheellisiin tulkintoihin keskusteluissa!

Lisätiedot

AUTOTALLIOVI. www.tiivi.fi www.tiivi.fi. www.tiivi.fi

AUTOTALLIOVI. www.tiivi.fi www.tiivi.fi. www.tiivi.fi AUTOTALLIOVI 2 Sinulle mitoitettu Jokainen talo on erilainen ja vaatii yksilöllistä kohtelua. Tiivin autotalliovet ovat helposti sovitettavissa rakennuksen viimeistely- ja julkisivutyyliin. Hankkimalla

Lisätiedot

Käsityön lukiodiplomi. Uudistunut käsityön lukiodiplomi 30.10.2009 Heljä Järnefelt ja Jaana Marttila

Käsityön lukiodiplomi. Uudistunut käsityön lukiodiplomi 30.10.2009 Heljä Järnefelt ja Jaana Marttila Käsityön lukiodiplomi Uudistunut käsityön lukiodiplomi 30.10.2009 Heljä Järnefelt ja Jaana Marttila Uudistustyön lähtökohtia Lukiodiplomeja suoritettu vuodesta 1995 Aika muuttuu lukio muuttuu Miten lukiodiplomi

Lisätiedot

USKONTO. Oppiaineen tehtävä

USKONTO. Oppiaineen tehtävä 1 USKONTO Oppiaineen tehtävä Uskonnon opetuksen tehtävänä on antaa oppilaalle laaja uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. Opetus perehdyttää oppilasta opiskeltavaan uskontoon ja sen monimuotoisuuteen,

Lisätiedot