Käsityö, laatu ja kestävä kehitys. Ritva Koskennurmi-Sivonen ja Marja Anttila. Tiivistelmä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Käsityö, laatu ja kestävä kehitys. Ritva Koskennurmi-Sivonen ja Marja Anttila. Tiivistelmä"

Transkriptio

1 Käsityö, laatu ja kestävä kehitys Ritva Koskennurmi-Sivonen ja Marja Anttila Tiivistelmä Tuotteen laatu on moniulotteinen käsite, jota käytetään mielellään mutta jota on vaikea määritellä ja havainnollistaa. Laatuteorioiden ja käsityön tutkimuksen pohjalta voidaan kuitenkin esittää malli, jonka avulla käsityötuotteen laadun osatekijät ja seuraukset paljastuvat tarkasteltaviksi. Käsityötuotteen laadun käsittäminen vaatii henkilökohtaisempaa asiantuntemusta kuin teollisuustuotteiden laatu, joilla on usein takuunaan vahvat brandit, joihin luotetaan. Käsityötuotteen laadun, niin tunnistamisen kuin itse tekemisen, opettamiseen liittyy useita haasteita. Laadun tuntemus on kuin mikä tahansa taito: sitä ei opita teoriassa vaan olemalla välittömästi tekemisissä laadukkaiden tuotteiden kanssa. Käsityötuotteen laatu muodostuu suunnittelun, tekniikan ja materiaalin vuorovaikutuksesta. Näiden avulla saavutetaan tuotteen perustoimivuus, lisäominaisuudet ja tyyli (esteettisyys, muodikkuus jne.), jotka ovat käytettävyyden edellytyksiä. Käsityötuotteen laatu ilmenee käytössä siinä, millainen on sen suorituskyky eli käytettävyys, luotettavuus, huollettavuus, kestävyys, mukavuus ja nautittavuus. Ympäristökeskeinen laatu ei välttämättä tule käytössä ilmi lainkaan. Siksi se onkin erikseen tiedostettava ja otettava huomioon, kun laatua tarkastellaan kestävän kehityksen näkökulmasta. Avainsanat: käsityö, laatu, tekijä, käyttäjä, kestävä kehitys, brandit Johdanto: käsityön laatu puhuttaa Samaan aikaan alkuvuodesta 2006, kun luonnostelimme tätä artikkelia käsityön laadusta, Käspaikan eli käsityönopettajien verkkoyhteisön sähköpostipalstalla käytiin keskustelua peruskoulun valinnaisesta käsityöstä, mistä seuraava lainaus:... Entä miten voidaan puhua kestävästä kehityksestä, jos samanaikaisesti tehdään kertakäyttöjuttuja, joista oppilaat pitävät; liimalla vaan kiinni koristeet!... Pienet jatkuvasti vaihtuvat työt syövät huomattavasti enemmän resurssia kuin pitkäjänteisemmät työt. Päivi M

2 2 Keskustelusta kävi ilmi huoli siitä, millaista laatua peruskoulun käsitöiltä voidaan edellyttää ja miten oppilaiden lyhytjännitteisyys ja näennäisesti halvat materiaalihankinnat lopulta toimivat niitä kestävän kehityksen periaatteita vastaan, joita käsityönopetuksessa on tarkoitus toteuttaa. Niin ikään tammikuussa 2006 käsityönopetuksen 125-vuotisjuhlassa pitämässään puheessa käsityötieteen professori emerita Pirkko Anttila otti esiin huolen laadusta: Sen lisäksi, ettemme enää osaisi tehdä käsillämme hyvää, kestävää ja kaunista jälkeä olemme tällä menoa vaarassa menettää aistinvaraisen osaamisen ja laadun tajun. Vaarana on, ettemme erota esteettisesti kaunista, silmää, korvaa ja kehoa miellyttävää ja maukkaalta maistuvaa kaiken rujon ja ruman keskeltä. Olemme vaarassa menettää ihmisille annetun aistisuuden lahjan. Olemme nopeasti saapumassa uudenlaiseen taitoyhteiskuntaan. Siinä yhteiskunnassa ei menestymisen edellytykseksi enää riitä pelkkä tieto. Sen lisäksi tarvitaan käsitystä siitä, mihin sitä tietoa käytetään ja mitä merkitsee tehtyjen ratkaisujen ja saatujen tulosten laatu. Se edellyttää tietoista siirtymistä laadun tunnistamiseen. Laadut ovat kokemuksen perusteella asioille annettuja merkityksiä. Ne ajat ovat menneitä, jolloin laadun saattoi määrittää mittaamalla tai pelkästään testaamalla. Nyt edellytetään paljon enemmän. Todellisen laadun takeena tulee olemaan inhimillinen aistimus. (Anttila Korostukset lähteessä.) Ongelmat on siis havaittu, mutta kuinka lähteä opettamaan laadun tunnistamista tai laadukkaan työn tekemistä, kun laatu on jo lähtökohtaisesti vaikeasti määriteltävissä? Tutkijatkin ovat mitanneet laatua määrittelemättä käsitettä tarkasti, kuten vaatteiden laatua tutkinut Wanda Sieben (1991) toteaa. Samalla hän kuitenkin korostaa, että jos tuotteen laadun tutkimusta kuluttajan näkökulmasta lisätään, sen täytyy pohjautua laatukäsitteen selkeään rakenteeseen. Vastaava laadun komponenttien näkyväksi tekeminen koskee myös käsityötuotteita. Laadun määrittelyn moninaisuus Tässä artikkelissa esitettävän laatuajattelun taustalla on monta juonta, joista yhden keskeisen perustan muodostavat Garvinin (1988) klassiset laadun määritelmät: Ylivertainen laatu on jokseenkin sama kuin tuotteen synnynnäinen erinomaisuus. Ylivertainen laatu on merkki tinkimättömyydestä ja sellaisesta ajattomasta kestävyydestä, joka kohoaa maun ja tyylien muutosten yläpuolelle. Tuotekeskeinen laatu voidaan määritellä mitattavina ominaisuuksina. Näin määritellen tuot-

3 3 teet voidaan asettaa paremmuusjärjestykseen sen mukaan, millaisia ominaisuuksia niillä on. Käyttäjäkeskeinen laatu määritellään olettaen, että kuluttajilla on erilaisia tarpeita ja haluja. Niillä tuotteilla, jotka parhaiten vastaavat kuluttajan tärkeinä pitämiä ominaisuuksia, on paras laatu. Valmistuskeskeinen laatu määräytyy siitä, miten hyvin tuotteiden valmistus vastaa asettuja vaatimuksia. Laatu on korkea, kun tuottaminen tapahtuu kerralla oikein. Arvokeskeinen laatu määräytyy tuotteen suhteesta sen tuotantokustannuksiin ja hintaan. Korkealaatuinen tuote on sellainen, jolla on paras suorituskyky hyväksyttävään hintaan. Kuluttajatutkimuksessa on ollut lisäksi tapana erotella laadusta puhuttaessa tuotteen subjektiivinen (kuluttajasta riippuva) käyttöarvolupaus ja objektiivinen (tuotteen materiaalisista ominaisuuksista riippuva) käyttöarvolupaus (Ilmonen 1993). Kuluttajat näkevät saman tekstiilituotteen laatutekijät eri tavoin arvojensa mukaan. Vaikka tuotteen objektiiviset laatutekijät ovat vakiot, kuluttajan havaitsema laatu vaihtelee ja on subjektiivinen. (Sieben 1991) Havaittu laatu ei ehkä kuitenkaan riipu vain kustakin arvioijasta erikseen. Siksi em. käyttöarvolupauksiin olisi syytä liittää vielä kolmas: kollektiivinen tai yhteisöllinen lupaus, joka ei ole subjektiivista eikä objektiivista. Tuotetta nimittäin arvioidaan usein tietoisesti tai tiedostamatta yhteisöllisesti, jolloin muidenkin kuin yksittäisen käyttäjän laatuarvioinnilla on merkitystä. Ympäristökeskeinen laatu ja kestävä kehitys Systeemikeskeinen eli ympäristökeskeinen laatu on Lillrankin (1998) tärkeä lisäys Garvinin määritelmiin. Tässä laatumääritelmässä otetaan huomioon se, että tuotteella saattaa olla ominaisuuksia, jotka eivät tule ilmi käytössä tai ole olennaisia tuotteen käyttäjälle mutta jotka voivat aiheuttaa vahinkoa muille osapuolille. Ympäristökeskeinen laatu on korkea silloin, kun tuote ei aiheuta vahinkoa ympäristölle tuotannossa eikä elinkaarensa missään vaiheessa. Parhaassa tapauksessa tuote voidaan uusiokäyttää tai poistaa käytöstä suunnitelmallisesti. Kun ympäristö otetaan mukaan laatuajatteluun, on syytä edelleen pohtia, millaisissa ympäristöissä laadun tulisi olla kestävä ja mitä kaikkea ympäristö tässä yhteydessä tarkoittaa. Kestävän kehityksen näkökulmasta epäilemättä ensimmäisenä tulee mieleen luonnonympäristö. Ihminen ei kuitenkaan toimi vain luonnossa eikä luonnon ehdoilla. Suhde luontoon on kulttuurisesti muovautunut. Ympäristösanastossa (1998) ympäristö nähdään yleiskieltä suppeammassa merkityksessä. Se tarkoittaa ennen kaikkea ihmisen elinympäristöä. Ympäristösanaston mukaan ympäristö-käsite sisältää sellaiset ihmistä ympäröivät fyysiset, sosiaaliset

4 4 ja kulttuuritekijät, jotka kuuluvat luontoon, rakennettuun ympäristöön ja muihin ihmisiin, joiden kanssa ihminen on vuorovaikutuksessa. Luonto-käsitteellä puolestaan viitataan ihmisen elinympäristön ekologiseen perustaan. (Mt. 15) Ympäristöt voidaan jäsentää myös sen mukaan, mitä kestävä kehitys osa-alueina tarkoittaa. Vuoden 1987 YK:n Brundtlandin komission työstä alkaneessa prosessissa Suomen hallitus asetti Suomen kestävän kehityksen toimikunnan Toimikunta määritteli heti alkuun kestävän kehityksen osa-alueet, ja tämä jäsennys on voimassa edelleenkin Suomen virallisessa ympäristöpuheessa. Sen mukaan kehityksen tulee olla ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää. (Kestävä kehitys 2006) Samat näkökulmat esiintyvät Suojasen (1995, 10 13) kestävän kehityksen mallissa, jonka hän on laatinut erityisesti tekstiilien tarkastelua varten. Myöhempään käsityöyrityksiä varten laatimaansa malliin hän on lisännyt vielä teknologisen kestävyyden (Suojanen 2002, 11). Tunnettu brandi kulutustavaroiden laadun takaajana? Tuotteella on sisäisiä ja ulkoisia tekijöitä, joita käytetään muodostamaan vaikutelmaa laadusta. Esimerkiksi vaatteissa kuitusisältö sekä langan, kankaan ja vaatteen rakenne ovat esimerkkejä sisäisistä tekijöistä. Brandi, liikkeen nimi ja hinta ovat esimerkkejä ulkoisista tekijöistä. Jos kuluttajalta puuttuu kokemusta, hän käyttää hintaa enemmän kuin sisäisiä tekijöitä laadun arvioinnissa. Samoin mitä tunnetumpi merkki on, sitä korkeampi on laatuhavainto. Asiantuntijat taas ovat vähemmän riippuvaisia ulkoisista tekijöistä omissa laatuarvioissaan. Sen sijaan heidän omat tietonsa ja tuotteen visuaalinen tutkiminen vaikuttavat arviointiin. (Hatch & Roberts 1985) Kaksikymmentä vuotta sitten Kaj Ilmonen (1986) väitti, että perinteinen hyvän ja huonon erottelu on murentunut, samalla kun tavaramerkkien runsaus on tehnyt uuden koodin rakentamisen vaikeaksi. Sittemmin yhä näkyvämmiksi käyvät brandit ovat ottaneet koodinrakentajan roolin. Kulutustavaramarkkinoilla puhe laadusta liittyykin nykyään usein juuri brandiin. Markkinoinnin tärkein tehtävä on johtaa ja rakentaa brandia hyödyntäen yrityksen ydinosaamista ja laaduntuottokykyä, ja asiakas ostaa brandiin sisältyviä laatulupauksia omien tarpeidensa tyydyttämiseen (Silén 2001, 120). Pitkälti brandin maine ja sen laatulupaukset osuvat yhteen, ja brandit auttavat kuluttajaa suunnistamaan markkinoilla. Mutta ylettömäksi käyvä huippubrandiusko on saanut myös

5 5 kyseenalaisia piirteitä. Nuorten kaipuusta brandeihin on kerrottu tiheään lehtien otsikoissa: Teinisnobit. Mistä nu luxe -sukupolvi nousi? (City ); Brandit tärkeämpiä pojille kuin tytöille (Metro ). Helsingin Sanomien ( ) mukaan äidit taas ihmettelevät teini-ikäisten mankuessa Louis Vuittonin laukkuja, kun ne ovat jotain niin mahtavaa, että itkettää, jos näkee jollakin sellaisen. Huippukalliiden brandituotteiden, kuten Vuittonin tai Guccin, käyttäjät ovat harvinaisuuksia, mutta suoranaisten kopioiden tai mukailtujen plagiaattien käyttäjiä on jo huomattavasti enemmän. Vaikka piraattituotteiden myynti ei ole Suomessa varsinainen ongelma, ulkomaanmatkoilta ostettujen kopioiden käytön hyväksyminen vanhemmilla tai heidän nuorillaan osoittaa sen, että kyseessä on tarrautuminen merkkituotteen luomaan mielikuvaan eikä alkuperäisen tuotteen korkeaan laatuun, jolla brandin status on saavutettu. Ihmiset, jotka tunnistavat brandin mutta eivät tuotteen valmistuskeskeistä tai tuotekeskeistä laatua, toimivat samaan tapaan kuin ne, joista Thortein Veblen (1899/2002, 77) kirjoitti kriittiseen sävyyn runsaat sata vuotta sitten, että kalleuden merkit sekoittuvat arvostuksissamme selvittämättömästi esineen kauneuteen ja sekoituksen tuloksena syntyvä arvostus tulee luokitelluksi pelkästään kauneuden arvostamiseksi. Garvinin laatuteorioita soveltaen voidaan siis sanoa, että jos merkkituote tai sen kopio tekee käyttäjän onnelliseksi vastaamalla hänen tarpeisiinsa ja haluihinsa, siinä on ainakin käyttäjäkeskeistä laatua. Esimerkiksi Minna Aution (2006) ja Pekka Mattilan (2006) tuoreista tutkimuksista käy ilmi, että nuoret ovat riippuvaisia brandeista ja kuitenkin suhtautuvat niihin kriittisesti jopa yhtä aikaa. Kummankin tutkijan teksteissä laatu on läsnä implisiittisesti, mutta se jää muiden tärkeiden seikkojen, kuten brandilukutaidon, eettisen kulutuksen ja tyylin, varjoon. Vaikka tutkimukset antavatkin lohdullisen kuvan siitä, että nuoret suhtautuvat brandeihin tiedostavasti ja osaavat lukea niitä myöhäismoderneina satuina, päällimmäiseksi jää kuitenkin juuri tunne satumaisuudesta. Toisin sanoen keskustelu käydään ulkoisista laatutekijöistä sisäisten kustannuksella. Todellinen haaste sisältyy Mattilan (2006) toteamukseen, että brandien pakkoa on se, ettei ole asemia niiden ulkopuolella. Oltiinpa puolesta tai vastaan, ollaan silti suhteessa merkkeihin.

6 6 Laatu käsityössä Jos brandi toimii hyvässä tapauksessa kulutustavaroiden laadun takeena ja huonossa tapauksessa mielikuva brandista toimii laadun korvikkeena, niin mihin perustuu sellaisten tuotteiden laatuarviointi, joita ei voi tunnistaa merkistä ja joita joissakin tapauksissa pitäisi voida arvioida jo ennen kuin niitä on olemassakaan? Miten käsityön tekijät ja käyttäjät voivat luottaa omaan makuunsa, arvostelukykyynsä ja laatuasiantuntemukseensa? Kuluttajat tarvitsevat välittömiä kokemuksia tuotteista tajutakseen niiden monimutkaisia ja monitahoisia ominaisuuksia, jotka ovat heille tärkeitä ja merkityksellisiä (Abraham-Murali & Littrell 1995). Tämä pätee mihin tahansa tuotteisiin, kun halutaan tehdä tuotekeskeisen ja käyttäjäkeskeisen laatuarvioinnin synteesiä. Laadun tuntemus on kuin mikä tahansa taito: sitä ei opita teoriassa vaan olemalla välittömästi tekemisissä laadukkaiden tuotteiden kanssa. Käsityöstä puheen ollen laatutietoisuuden merkiksi ei kuitenkaan riitä kalliiden merkkituotteiden käyttö. Laadukkaan käsityön käyttäminen on seikkailu, sen tekemisestä puhumattakaan, koska siinä on kehitettävä omaa makua. Tekijän näkökulmasta käsityön tuote- ja valmistuskeskeisen laadun opettelussa on se ongelma, että tuotteen suunnittelu, valmistustekniikka ja materiaali kietoutuvat yhteen. Tekniikkaa on vaikea hioa ilman materiaalia, ja harvoin taitamisen alkuvaiheessa opettelija saa työstettäväkseen korkealaatuista materiaalia. Ihanteellisessa tapauksessa suunnittelutaito, valmistustekniikka ja materiaalit kohentuvat toisiaan tukien toistuvan tekemisen myötä, pitkäjännitteisissä prosesseissa. Tuotteen laadun ydinkolmion (suunnittelu-materiaali-tekniikka) haltuun ottaminen onnistuu ammattikoulutuksessa ja pitkäaikaisessa harrastuksessa, mutta katkonaisesti opiskelevalle ja satunnaisesti käsityötuotteita käyttävälle käsitys laadusta saattaa pysyä hämärän peitossa. Yksi panostus käsityön laadun moninaisten aspektien jäsentämiseksi on laatuteorioihin, aiempaan ateljeevaatteiden tutkimukseen ja empiiriseen aineistoon perustuva teetettyjen vaatteiden laatumalli (kuvio 1), joka auttaa näkemään laadunarviointimahdollisuuksia aikajanalla sekä tekijän että käyttäjän näkökulmasta (Koskennurmi-Sivonen & Pietarila 2005). Laatumalli on kehitetty juuri tähän tarkoitukseen siksi, että teetetyt vaatteet edustavat käsityön alaa, jolla asiakkaat oikeutetusti odottavat korkeaa laatua. Toisin kuin useimpien kulutushyödykkeiden kohdalla tämän käsityöalan erityinen ongelma on se, että laatua pitäisi voida arvioida ja siihen pitäisi voida luottaa jo silloin, kun tuotetta ei ole vielä olemassakaan. Vaat-

7 7 teita todella teetetään nykyään mutta niitä teetetään niin harvoin, että tilaajalla ei yleensä ole omakohtaista tuntumaa siihen, mitä hän voi vaatia käyttäessään suhteellisen suuren summan rahaa tavallisesti vielä tärkeän tilaisuuden edellä. Kuvio 1. Teetettyjen vaatteiden laatu (Koskennurmi-Sivonen & Pietarila 2005). Tässä emme pohdi tätä erityistapausta, jossa korostuvat vaatteen erityisominaisuudet ja palvelun laatu, mutta käytämme mallin osia luonnostellessamme toista yleisempää käsityön laatumallia (kuvio 2). Se ei ratkaise esimerkiksi koulun käsityöhön kohdistuvia ristiriitaisia paineita, mutta kuten käsitteiden kokoaminen yleensä, myös tämä mallinnus voi toimia keskustelun ja analysoinnin pohjana. Laatumallin äärellä voidaan pohtia, mitä itse kukin laadussa painottaa, mitkä osatekijät ovat välttämättömiä ja mitkä voivat kompensoida toisiaan. Perusajatuksemme on, että laatumallia voi käyttää, kun analysoidaan yhden henkilön tekemää ja toisen käyttämää tuotetta tai kun tekijä ja käyttäjä on sama henkilö. Pitääksemme esityksen tiiviinä asetamme sanamme siten, kuin kyseessä olisi sama käyttäjä-tekijä, kuten on asianlaita esimerkiksi oppilaan käsitöissä koulussa. Kuvio 2 havainnollistaa laadun arviointia tuotteen elinkaaren eri vaiheissa, aikajärjestyksessä vasemmalta oikealle. Käsityössä saavutetaan paras ympäristökeskeinen laatu, jos se otetaan huomioon jo ennen tuotteen valmistamista, kun kiinnostus on vasta heräämässä (vrt. Heeley & Press, 1997). Ympäristökeskeisen laadun tiedostaminen voi aiheuttaa ristiriitaisia paineita. Esimerkiksi ekologista kestävyyttä todennäköisesti tukisi ajaton tuote, mutta muotia arvostavassa sosiaalisessa ympäristössä tuote voisi saada heikon laatuarvion. Toisaalta suunnittelussa on mah-

8 8 dollisuus painottaa mielenkiintoisia, erilaisia lähtökohtia (Heeley ja Press, 1997), jotka murtautuvat ulos tavanomaisista kategorioista. Näin on laita esimerkiksi yksilöllisessä vaatesuunnittelussa, joka ei helposti antaudu arvioitavaksi muotina vaan jonka arvo riippuu optimaalisesta suhteesta käyttäjään. Harvat ihmiset käyttävät nykyään käsityötuotteita ensisijaisten tarpeidensa tyydyttämiseen. Jokseenkin kaikki tarpeet voi tyydyttää nopeammin, helpommin ja halvemmalla teollisuustuotteilla. Halu viittaa tarvetta enemmän mahdollisuuteen valita. Halu on intentionaalista, ja siihen liittyy oma kiinnostus tässä tapauksessa käsityön tekemiseen ja odotus tulevasta. Perustoimivuus tarkoittaa sitä, että tuotetta voi käyttää siihen tarkoitukseen, johon se on valmistettu. Tämä vastaa Garvinin (1988) laadun performance-ulottuvuutta. Lisäpiirteet (features) ovat tuotteen toissijaisia ominaisuuksia, jotka täydentävät perustoimivuutta. Käsityötuotteissa lisäpiirteisiin voi vaikuttaa yksilöllisesti, ja juuri tämä vaikuttamisen mahdollisuus saattaakin liittyä haluun ja motivaatioon valmistaa tuote. Tyyli on tässä laatumallissa laaja käsite. Se vastaa lähinnä Garvinin (1988) laadun aesthetics-ulottuvuutta mutta kattaa enemmän. Tyyli sisältää tuotteen estetiikan ja sen lisäksi ilmaisevuuden, ajallisuuden kuten muodikkuuden tai ajattomuuden sekä muunlaisia merkityksiä sisältävät tyyliseikat, jotka saattavat avautua vain tietyn kulttuurin tai yhteisön jäsenille. Materiaali on tyylin keskeinen osatekijä. Useimmissa käsitöissä se on olemassa oleva työstämisen kohde, kun käsityötä ryhdytään tekemään, mutta materiaalin valmistaminen jatkotyötä varten voi sinänsä olla käsityötä, kuten kehruu ja kankaankudonta. Materiaali on käsin kosketeltava osa käsityötä. Sen laatua voidaan arvioida aina, silloinkin kun tekniikka näyttää jäävän piiloon. Suunnittelu edustaa sitä osaa käsityöstä, jolla ennakoidaan tuotteen optimaalisuutta käyttäjän tarpeiden ja halujen tyydyttämisessä. Toisin sanoen suunnittelulla perustoimivuus, lisäpiirteet ja tyyli saatetaan toimivaksi kokonaisuudeksi. Käsitteellisesti tuotteen toteuttamisen tekniikan voi erottaa suunnittelusta, mutta käytännössä käsityöt ovat useimmiten sellaisia taitoteoksia, joissa ne ovat toisiinsa kietoutuneina. Yksinkertaistaen voidaan sanoa, että tekniikka liittyy inhimillisiin kädentaitoihin ja työvälineiden käyttöön. Vaikka tekniikka on jotain konkreettista, sitä ei pidä samaistaa pelkkään mekaaniseen tuottamiseen, joka olisi erotettavissa esimerkiksi estetiikasta. Tekniikan korkea laatu vaikuttaa suoraan, vaikkei tietenkään yksin, tuotteen esteettiseen laatuun.

9 9 Kuvio 2. Käsityötuotteen laatu. Perustoimivuus, lisäpiirteet ja tyyli luodaan suunnittelun, tekniikan ja materiaalin avulla resurssien puitteissa. Resurssien perusominaisuus on se, että ne voivat kompensoida toisiaan. Se, jolla on aikaa etsiä, saattaa löytää korkealaatuisia materiaaleja taloudellisia resursseja säästäen. Taitoresursseilla voi niin ikään korvata niukkoja taloudellisia resursseja. Ongelma resurssiyhtälössä on kuitenkin usein siinä, että sekä aika- että taloudellisten resurssien tiukkuudessa taitoresurssi ei edes pääse kehittymään. Vaikka valmistuksen laatua olisi kontrolloitu kuinka hyvin tahansa, tuotteen laatu toteutuu vasta käytettävyyden toteamisen myötä ja ajan kuluessa. Luotettavuus tarkoittaa sekä tuotteen fyysistä käytettävyyttä että psyykkistä ja sosiaalista luotettavuutta. Epäluotettava tuote ei myöskään tuota mielihyvää vaan päinvastoin epävarmuutta. Nautittavuus on kuitenkin havaitun laadun ankarin mittari. Jos alussa halusta lähdettiin tekemään tai hankkimaan käsityötä tietyin laatuodotuksin, mielihyvä on työn paras laatupalkinto. Nykyisessä muotoilun tutkimuksessa nautittavuus eli tuotteesta saatu mielihyvä onkin otettu ilman muuta asiaan kuuluvaksi tavoitteeksi tuotteen toimivuuden ja käytettävyyden rinnalle (Jordan 2000). Tiger (sit. Jordan 2000) on jakanut mielihyvän vielä fyysiseen, psyykkiseen, sosiaaliseen ja ideologiseen mielihyvään. Käsityössä fyysinen ja psyykkinen mielihyvä liittyy moniaistisiin kokemuksiin sekä tuotteesta itsestään että taidosta. Sosiaalisen mielihyvän saaminen saattaa kilpailla ankarimmin brandituotteiden kanssa, jos merkki on korvannut maun käyttäjän viiteryhmässä. Panostus kestävää kehitystä tukeviin tuotteisiin on panostus

10 10 myös ideologis-eettiseen mielihyvään. Mielihyväkin tietenkin kestää silloin, jos tuote on kestävä. Kestävyyden voi todeta vain ajan kuluessa. Kestävyys on monien käyttötuotteiden kohdalla sidoksissa huollettavuuteen. Kertakäyttökulttuurin paineessa ja ammattityön kalleudesta johtuen kuluttajat ovat etääntyneet huollettavuuden vaatimuksesta tuotteiden laatua arvioitaessa, kun esimerkiksi kellojen ja monien kotitalouskoneidenkin huolto on joko mahdotonta tai ainakin kannattamatonta. Käsityötuotteiden helposti ymmärrettävä rakenne ja valmistuksen jäljitettävyys kuitenkin mahdollistavat sellaisen huollon, minkä pitkälle automatisoitu valmistus ja lopullisesti kiinni niitatut osat tekevät mahdottomaksi. Muunneltavuus on yhtäältä seuraus tuotteen lisäpiirteistä, jotka mahdollistavat joustavat käyttöominaisuudet. Toisaalta muunneltavuus voi tarkoittaa myös mahdollisuutta muuttaa tuotteen rakennetta ja uusiokäyttää sitä, kuten muodistamalla vaatetta. Yksilöllisesti suunnitellut lisäpiirteet ja muunneltavuus ovat olleet kautta aikojen käsityönä valmistettujen tuotteiden valtteja. Teollisuuden pyrkimyksestä vastaavaan kertoo nuorisovaateyritys Seppälän suunnittelukilpailu maaliskuussa 2006, jolloin tehtävänä oli suunnitella bileasu, jonka voi hetkessä vaikkapa naistenhuoneessa muokata originelliksi luomukseksi, mikäli jollakulla toisella sattuu olemaan sama asu yllään (Bisnes.fi 5/2006). Käyttötuotteen, kuten vaatteen, mukavuus koostuu useista fysiologisista ja psykologisista tekijöistä, jotka ilmenevät erilaisissa käyttötilanteissa. Nämä eri aistein havaitut tuntemukset ovat subjektiivisia, ja ne ilmenevät mukavana tai epämukavana olona. Psykologinen ja fysiologinen mukava olo voivat myös olla ristiriidassa keskenään. (Reijonen, 1998) Tässä edellä esitetyt valmiin tuotteen toteutuneen laadun tai käyttäjän havaitseman laadun näkökohdat eivät ole täydellisesti toisiaan poissulkevia kategorioita. Esimerkiksi nautittavuus ja mukavuus näyttävät luonnehtivan osittain samaa asiaa. Kuitenkin mukavuus liittyy ensisijaisesti käyttöesineisiin, jotka tunnetaan moniaistisesti. Taiteenomainen, vaikkapa vain pelkän katsomisen nautinnon salliva käsityötuote on vailla fyysisen mukavuuden vaatimusta. Tällainenkin tuote voi silti tuottaa visuaalisen ärsykkeen välityksellä synestesisen vaikutelman, ts. vedota muiden aistien kokemaan mukavuuteen. Jos ympäristökeskeinen laatu on otettu huomioon alusta saakka, tuotteen poistaminen käytöstä ei tuota ongelmia. Kestävän kehityksen näkökulmasta tavaroiden pitkä ikä on tavoiteltavaa, mutta koska mikään ei ole ikuista, tavaraan sidottu materiaali pitäisi saada jollakin ta-

11 11 valla kiertoon (Soininvaara 2005, 54). Kun tuote ei enää palvele missään muodossa, ihanteellisessa tapauksessa mikään sen osa ei jää ongelmajätteeksi. Laadun äärelle Ammattikäsityöläisiä on kannustettu panostamaan brandeihin, jotta heidän tuotteensa olisivat vastaavalla tavalla tunnettuja ja jäljitettäviä kuin vahvojen brandien teollisuustuotteet (Ruohomäki 2000). Mutta miten oppia tunnistamaan ilman logoa ja brandia olevan, kuten itse tehdyn, käsityön laatu? Laatukasvatus ei yksin riitä, jos laadukas tuote ei nauti sosiaalista arvostusta. Siksi laatukasvatuksen rinnalla pitää kasvattaa nuorten ja keiden tahansa itsetuntoa siten, että he oppisivat nauttimaan kestävästä laadusta ja arvostamaan sitä silloinkin, kun logo ei kerro tuotteen hintaa muille. Matkalla laadun äärelle on vielä muitakin ristivetoja. Aloittelevalle käsityöntekijälle tuskin voi opettaa materiaalin korkeaa laatua teoriassa ilman omaa kosketusta materiaaleihin, jotka tuntuvat ja näyttävät miellyttäviltä, jotka soveltuvat tekijän taidoilla työstettäviksi ja jotka ovat käyttötarkoitukseen nähden sopivasti huollettavissa. Harvoin aloittelija kuitenkaan pääsee harjoittelemaan parhailla mahdollisilla materiaaleilla. Mutta kun taito karttuu ja hyvän materiaalin tuntee, kuka silloin enää on motivoitunut tekemään korkeatasoista työtä huonoon materiaaliin? Kulutustavarat ovat hyvänlaatuisia, jos ne tyydyttävät sekä teknisesti että esteettisesti kuluttajaa. Pelkästään tuotteen valmistukseen käytetyn materiaalin ja muiden komponenttien laatu ei ratkaise, vaan tärkeämpää on se, miten tuote on niistä valmistettu (Levy 1983). Sama pätee ammattikäsityöhön, mutta itselle valmistettaessa suunnittelun ja tekniikan osalta kuvaan astuu vielä uusia tekijöitä. Tekemisen ja ilmaisun ilo sekä lopputuotteen laatu on tasapainotettava keskenään, mikä on erityisen keskeistä vasta-alkajan kohdalla. Laatu edustaa joka tapauksessa objektin ja henkilön välistä suhdetta (Norton 1991). Tämä ei tee lopputuotteen laadun intersubjektiivista arviointia mahdottomaksi. Sen sijaan kokemus, kuten tekemisen ilo tai tunne taidon edistymisestä, on aina viimekädessä subjektiivinen, vaikka muut voisivatkin myötäelää sen. Taitamattoman tekijän lohduttaminen sillä, että vinksallaan oleva tuote on taiteellinen tai että siinä on käsityön leima, ei anna korkeaa kuvaa taiteen eikä käsityön arvostuksesta. Haastamme siis keksimään uusia lohdutuksen sanoja käsityönoviiseille. Laatukasvatus on joka tapauksessa aloitettava varhain, sillä Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004:ään on kirjattu, että käsityön opetuksen ydintehtävä vuosiluokilla 1 4

12 12 on perehdyttää oppilas käsityötietoihin ja -taitoihin sekä herättää hänen kriittisyytensä, vastuuntuntonsa ja laatutietoisuutensa työskentelyssä ja materiaalivalinnoissa. Lähteet Abraham-Murali, L. & Littrell, M. A Consumers Perceptions of Apparel Quality Over Time: An Exploratory Study. Clothing and Textiles Research Journal 13 (3), Anttila, P Käsityötiede, tutkimus, opetus ja ympärillä oleva yhteiskunta. Juhlapuhe käsityönopetuksen 125-vuotisjuhlassa Tekstiiliopettaja 1/2006, 6 7. Autio, M Legoista Leviksiin kuluttajaksi kasvun aakkoset. Teoksessa H. Lehtimäki & J. Suoranta (toim.) Kasvattajan brändikirja. Helsinki: FINN LECTURA, Bisnes.fi. 5/2006. Yksilöllisyys kaupan. (Toim. Kati Ala-Ilomäki). City Teinisnobit. Mistä nu luxe -sukupolvi nousi? (Toim. Adele Parviainen). Garvin, D Managing Quality. The Strategic and Competitive Edge. New York: The Free Press. Hatch, K. L. & Roberts, J. A Use of intrinsic and extrinsic cues to assess textile product quality. Journal of Consumer Studies and Home Economics 9, Heeley, J. & Press M Design and the Environment. Textiles Magazine 1, Helsingin Sanomat Lumoava luksus. (Toim. Ritva Liisa Snellman). Ilmonen, K Kulutus ja sen ongelmien merkitys modernissa yhteiskunnassa. Sosiologia 2/1986, Ilmonen, K Tavaroiden taikamaailma. Tampere: Vastapaino. Jordan, P Designing Pleasurable Products. An introduction to the new human factors. London: Taylor & Francis. Kestävä kehitys Ympäristöministeriö. ( ) Koskennurmi-Sivonen, R. & Pietarila, P Quality Clothes An Outline of a Model for Assessing the Quality of Customized Clothing. Teoksessa In the Making. Copenhagen: Nordes. Levy, I Give the lady what she wants a retailer s view on quality and value. Teoksessa Quality, Design and Purhaser. Manchester: The Textile Institute, Lillrank, P Laatuajattelu. Laadun filosofia, tekniikka ja johtaminen tietoyhteiskunnassa. Helsinki: Otava. Mattila, P Ero ja liitto brändin yhteisölliset tehtävät. Teoksessa H. Lehtimäki & J.

13 13 Suoranta (toim.) Kasvattajan brändikirja. Helsinki: FINN LECTURA, Metro Brandit tärkeämpiä pojille kuin tytöille. (STT) Norton, M Seeking Clarity and Consensus: The Apparel Quality Construct. Teoksessa S. Kaiser & M. L. Damhorst (toim.) ITAA Special Publication 4 Critical Linkages in Textiles and Clothing Subject Matter: Theory, Method and Practice, Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Helsinki: Opetushallitus. Reijonen, A Mukavan olon tekstiilifysiologiaa. TEKSI 5 6, Ruohomäki, H Käsin tehty brandi. Käsi- ja taideteollisuusyrittäjän käsikirja. Helsinki: Sitra. Sieben, W. A An Interdisciplinary Concept of Apparel Quality. Teoksessa S. Kaiser & M. L. Damhorst (toim.) ITAA Special Publication 4 Critical Linkages in Textiles and Clothing Subject Matter: Theory, Method and Practice, Silén, T Laatu, brandi, kilpailukyky. Helsinki: WSOY. Soininvaara, O Vihreät ja talous. Oikealla, vasemmalla vai edellä? Helsinki: Tietokeino. Suojanen, U Vihreät tekstiilit. Helsinki: Yliopistopaino. Suojanen, U Ekokilpailukykyä PK-yritykseen Kestävän kehityksen elinkaari- ja arvoketjumalli käsityövaltaisiin yrityksiin. Helsinki: Opetusministeriön EU-Rakennerahastot. Veblen, T (1899). Joutilas luokka. (Suom. Tiina Arppe & Sulevi Riukulehto). Helsinki: Art House. Ympäristösanasto. Ympäristöalan keskeiset käsitteet ja termit Helsinki: Gummerus ja Tekniikan sanastokeskus.

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE Hiiden Opisto 2006 Perustuu lakiin taiteen perusopetuksesta 633/1998, 5 sekä sitä täydentävään asetukseen 813/1998,

Lisätiedot

AJATUKSIA KÄSITYÖTIETEEN ONTOLOGIASTA

AJATUKSIA KÄSITYÖTIETEEN ONTOLOGIASTA 1 AJATUKSIA KÄSITYÖTIETEEN ONTOLOGIASTA Prof. Leena Kaukinen Helsingin yliopisto Käsityönopettajan koulutus INTERACTION FIELDS IN CRAFT PROCESSES culture Social groups, societies & institutions time human

Lisätiedot

Oppilaalle tärkeä ongelma suunnittelun lähtökohtana. Eila Lindfors /KASOPE /Oulun yliopisto

Oppilaalle tärkeä ongelma suunnittelun lähtökohtana. Eila Lindfors /KASOPE /Oulun yliopisto Oppilaalle tärkeä ongelma suunnittelun lähtökohtana 1 Esityksen sisältö 1) Mikä on ongelman tehtävä? 2) Tutkivan oppimisen tunnuspiirteitä? 3) Mistä ja millainen ongelma? 4) Miten ratkaisu toimii? 5) Arvioinnista!

Lisätiedot

KUVATAIDE Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako työryhmä

KUVATAIDE Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako työryhmä KUVATAIDE Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako työryhmä Mikko Hartikainen 18.11.2009 Kuvataide oppiaineena perusopetuksessa Visuaalista kulttuurikasvatusta Osa

Lisätiedot

KUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet

KUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet KUVATAIDE VL.7-9 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Visuaalinen havaitseminen ja ajattelu T1 kannustaa oppilasta havainnoimaan, taidetta, ympäristöä ja muuta visuaalista kulttuuria moniaistisesti ja käyttämään

Lisätiedot

Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto

Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto Tavoitteista vuorovaikutusta, joka tähtää oppilaiden persoonallisuudenkehityksen edistämiseen kasvatustavoitteiden suunnassa. (Matti Koskenniemi) Mikä

Lisätiedot

MITÄ JA MIKSI IHMISET OSTAVAT

MITÄ JA MIKSI IHMISET OSTAVAT MITÄ JA MIKSI IHMISET OSTAVAT Johdanto Mahdollisuus koputtaa harvoin ovellesi. Koputa sen sijaan mahdollisuuden ovea, jos toivot pääseväsi sisään. J okaisen myyjän on hyvä tiedostaa miten ja miksi pitää

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari

Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari Optek Opetusteknologia koulun arjessa Jari Lavonen, Professor of Physics and Chemistry Education, Head of the department Department of Teacher Education,

Lisätiedot

Kuluttajien arvoa luovat käytänteet

Kuluttajien arvoa luovat käytänteet Kuluttajien arvoa luovat käytänteet Case Reino & Aino Elina Leppälä (FM) Tampereen Yliopisto Yhtymäkohdat markkinoinnin ja kuluttajatutkimuksen teoriaan Kuluttajat kanssaluojina => arvo on kuluttajan määrittelemää

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

KÄSITYÖ JAANA INKI TAMPEREEN NORMAALIKOULU ALAKOULU

KÄSITYÖ JAANA INKI TAMPEREEN NORMAALIKOULU ALAKOULU KÄSITYÖ JAANA INKI TAMPEREEN NORMAALIKOULU ALAKOULU OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Ohjata oppilaita kokonaiseen käsityöprosessin hallintaan Kehittää moniaistista, teknistä, materiaalista sekä teknologista ja kielellistä

Lisätiedot

Stora Enso Effex an Eye for Wood

Stora Enso Effex an Eye for Wood EnsoEffex Stora g tu p l Stora Enso Effex an Eye for Wood Stora Enso Effex an Eye for Wood Lähtökohtana luonnonmukaisuus Effex toistaa luonnon muotokieltä. Effex on: Aitoa puuta Luonnon inspiroima Luonnollinen

Lisätiedot

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen

Lisätiedot

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS 7. -9. LUOKAT Oppiaineen tehtävä Kuvataiteen opetuksen tehtävä on ohjata oppilaita tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaiden

Lisätiedot

Koodaamme uutta todellisuutta FM Maarit Savolainen https://blog.edu.turku.fi/matikkaajakoodausta/

Koodaamme uutta todellisuutta FM Maarit Savolainen https://blog.edu.turku.fi/matikkaajakoodausta/ Koodaamme uutta todellisuutta FM Maarit Savolainen 19.1.2017 https://blog.edu.turku.fi/matikkaajakoodausta/ Mitä on koodaaminen? Koodaus on puhetta tietokoneille. Koodaus on käskyjen antamista tietokoneelle.

Lisätiedot

INTO- Innovatiivinen ja taitava oppija. Jaana Anttonen Oulun normaalikoulu

INTO- Innovatiivinen ja taitava oppija. Jaana Anttonen Oulun normaalikoulu INTO- Innovatiivinen ja taitava oppija Jaana Anttonen Oulun normaalikoulu INTO-hankkeen tarkoitus Kehittää käsityön opetuksessa innovatiivista ajattelua ja taitavaa oppimista tukevaa pedagogista toimintaa

Lisätiedot

7.4.7. KÄSITYÖ VALINNAINEN LISÄKURSSI

7.4.7. KÄSITYÖ VALINNAINEN LISÄKURSSI 7.4.7. KÄSITYÖ VALINNAINEN LISÄKURSSI 339 LUOKKA 8 2 h viikossa TAVOITTEET oppii tuntemaan käsityöhön liittyviä käsitteitä ja käyttämään erilaisia materiaaleja, työvälineitä ja menetelmiä oppii käsityön

Lisätiedot

KÄSITYÖ. Oppiaineen tehtävä

KÄSITYÖ. Oppiaineen tehtävä KÄSITYÖ Oppiaineen tehtävä Käsityön oppiaineen tehtävänä on ohjata oppilaita kokonaiseen käsityöprosessin hallintaan, johon kuuluu tuotteen tai teoksen itsenäinen tai yhteisöllinen suunnittelu, valmistus

Lisätiedot

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa

Lisätiedot

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot

Lisätiedot

Mikä lasta suojaa? Oma näkökulma lapsen kuulemisten kautta: perheasioiden sovittelut, olosuhdeselvitykset, täytäntöönpanosovittelut

Mikä lasta suojaa? Oma näkökulma lapsen kuulemisten kautta: perheasioiden sovittelut, olosuhdeselvitykset, täytäntöönpanosovittelut Mikä lasta suojaa? Oma näkökulma lapsen kuulemisten kautta: perheasioiden sovittelut, olosuhdeselvitykset, täytäntöönpanosovittelut Isän ja äidin välissä. Lapsen kuulemisen psykologinen kehys huolto- ja

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

POM2STN/TS, Savelainen Sannimaari & Sällinen Suvi Käsityön jaksosuunnitelma

POM2STN/TS, Savelainen Sannimaari & Sällinen Suvi Käsityön jaksosuunnitelma POM2STN/TS, Savelainen Sannimaari & Sällinen Suvi Käsityön jaksosuunnitelma Jakson päämääränä on kranssin suunnitteleminen ja valmistaminen pehmeitä ja kovia materiaaleja yhdistäen. Jakso on suunnattu

Lisätiedot

Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin

Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin Liite 15.12.2008 65. vuosikerta Numero 4 Sivu 13 Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin Helmi Risku-Norja, MTT Lakisääteinen julkinen ruokapalvelu tarjoaa vuosittain 431 miljoonaa ateriaa, mikä

Lisätiedot

Uusi peruskoulu visiotyöpaja , Lappeenranta

Uusi peruskoulu visiotyöpaja , Lappeenranta Uusi peruskoulu visiotyöpaja 19.1.2017, Lappeenranta #uusiperuskoulu Teemakohtaiset alaryhmät - ryhmien työskentelyn tulokset - 1 Oppijalähtöisyys Vahvan itsetunnon omaava motivoitunut oppija, joka on

Lisätiedot

Koulun kielikasvatus S2- näkökulmasta Kielikasvatusfoorumi Finlandia-talo Jyrki Kalliokoski

Koulun kielikasvatus S2- näkökulmasta Kielikasvatusfoorumi Finlandia-talo Jyrki Kalliokoski Koulun kielikasvatus S2- näkökulmasta Kielikasvatusfoorumi Finlandia-talo 27.10. 2014 Jyrki Kalliokoski Humanistinen tiedekunta / jyrki.kalliokoski@helsinki.fi 29.10.2014 1 Kaksi kommenttia 1) Eurooppalaisen

Lisätiedot

OPS2016 ja Move! Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä

OPS2016 ja Move! Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä OPS2016 ja Move! Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä Sami Kalaja Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Kuntotestauspäivät 2015 Kisakallio OPS2016 Käyttöönotto lukuvuoden 2016 alusta Keskiössä

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Mikkeli. Modernin palvelun kasvukeskus Saimaan rannalla. Seija Manninen 9.5.2011

Mikkeli. Modernin palvelun kasvukeskus Saimaan rannalla. Seija Manninen 9.5.2011 Mikkeli Modernin palvelun kasvukeskus Saimaan rannalla Mikkelin kaupungin opetustoimi p Perusopetus kouluja 26 n. 4800 oppilasta p Esiopetus osin koulujen yhteydessä, osin päivähoidon järjestämänä p Perusopetuksen

Lisätiedot

"Voiko olla elämää ilman metsiä?" Vuorenmäen koulun 1a luokan ja 1-2 d luokkien ilmiöpohjainen oppimiskokonaisuus Kevät 2015

Voiko olla elämää ilman metsiä? Vuorenmäen koulun 1a luokan ja 1-2 d luokkien ilmiöpohjainen oppimiskokonaisuus Kevät 2015 "Voiko olla elämää ilman metsiä?" Vuorenmäen koulun 1a luokan ja 1-2 d luokkien ilmiöpohjainen oppimiskokonaisuus Kevät 2015 Laaja-alainen oppimiskokonaisuus Laaja-alainen osaaminen vuosiluokilla 1-2 korostaa:

Lisätiedot

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN,,, Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako -työryhmä 18.11.2009 Pirkko Pohjakallio

Lisätiedot

Hyvä muotoilu myy enemmän. 24/11/15 heikki rajasalo

Hyvä muotoilu myy enemmän. 24/11/15 heikki rajasalo Hyvä muotoilu myy enemmän. 24/11/15 heikki rajasalo 2015 1 Mitä muotoilu on? 24/11/15 heikki rajasalo 2015 2 24/11/15 heikki rajasalo 2015 3 1970 Participatory Design 1980 Human-centered Design, ergonomia

Lisätiedot

Teoksen portfolion edellyttää osallistumista välipalavereihin ja päättötyönäyttelyyn sekä oman päättötyösi esittelyn

Teoksen portfolion edellyttää osallistumista välipalavereihin ja päättötyönäyttelyyn sekä oman päättötyösi esittelyn PÄÄTTÖTYÖOPAS SISÄLLYSLUETTELO Mikä on päättötyö... 1 Päättötyö ja päättötodistus... 2 Milloin päättötyön voi suorittaa... 3 Miten päättötyö suoritetaan... 4 Portfolio... 5 Näitä asioita voisit portfoliossasi

Lisätiedot

Monikulttuurisuus ja kulttuurien kohtaaminen

Monikulttuurisuus ja kulttuurien kohtaaminen Monikulttuurisuus ja kulttuurien kohtaaminen Rekar Abdulhamed rekar.abdulhamed@helsinki.fi Luokanopettajaopiskelija (kasvatuspsykologia) Helsingin yliopisto 1 Monikulttuurisuudesta tulee mieleeni... 2

Lisätiedot

Lukutaidon kehitykseen yhteydessä olevia tekijöitä luokalla

Lukutaidon kehitykseen yhteydessä olevia tekijöitä luokalla Lukutaidon kehitykseen yhteydessä olevia tekijöitä 1.-2. luokalla Jyväskylän yliopisto Kielellisen kehityksen yhteys lukutaitoon Esikielelliset Sanavarasto Lauseet ja taivutukset Kielellinen tietoisuus

Lisätiedot

arkikielessä etiikka on lähes sama kuin moraali

arkikielessä etiikka on lähes sama kuin moraali Etiikan teoriat Katse s. 133-149 etiikka = 1) moraalin ja moraalikäsitysten tutkimista 2) tavat perustella sitä, mikä on moraalisesti hyvää tai oikein ja pahaa tai väärin arkikielessä etiikka on lähes

Lisätiedot

MONISTE 2 Kirjoittanut Elina Katainen

MONISTE 2 Kirjoittanut Elina Katainen MONISTE 2 Kirjoittanut Elina Katainen TILASTOLLISTEN MUUTTUJIEN TYYPIT 1 Mitta-asteikot Tilastolliset muuttujat voidaan jakaa kahteen päätyyppiin: kategorisiin ja numeerisiin muuttujiin. Tämän lisäksi

Lisätiedot

Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin

Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Tietotekniikka oppiaineeksi peruskouluun Ralph-Johan Back Imped Åbo Akademi & Turun yliopisto 18. maaliskuuta 2010 Taustaa Tietojenkäsittelytieteen professori, Åbo

Lisätiedot

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen - oppilaslähtöinen näkökulma Helsinki 27.4.2012 Marja Kangasmäki Kolmiportainen tuki Erityinen tuki Tehostettu tuki Yleinen tuki Oppimisen ja koulunkäynnin

Lisätiedot

Haastava käyttäytyminen

Haastava käyttäytyminen Haastava käyttäytyminen psykologi Ewa Male Mäntsälä 2014 Mitä tarkoitetaan haastavalla käyttäytymisellä? käyttäytyminen, joka poikkeaa huomattavasti ympäröivän yhteiskunnan kulttuurisidonnaisista käyttäytymismalleista

Lisätiedot

PORTFOLIO-OHJEET. 1. Periodi. Lukuvuosi 2006-07 FyKeMaTT -aineet

PORTFOLIO-OHJEET. 1. Periodi. Lukuvuosi 2006-07 FyKeMaTT -aineet PORTFOLIO-OHJEET Lukuvuosi 2006-07 FyKeMaTT -aineet 1. Periodi portfolioryhmä, keskustelu, kirjoitus (2-3 sivua) Palautuspäivä: ennen keskustelua tai viimeistään 20.10.2006 klo 16:00 Perusharjoittelun

Lisätiedot

UUSASIAKASHANKINTA. Johdanto

UUSASIAKASHANKINTA. Johdanto HINTAVASTAVÄITTEE T TYÖKIRJA.docx UUSASIAKASHANKINTA Johdanto Laatu on paras liiketoimintasuunnitelma M iten löytää enemmän ja parempia uusia asiakkaita, on yksi myyjän ydintaidoista. Millainen strategia

Lisätiedot

KOLIN ARVOISESTI. Nyt ja tulevaisuudessa

KOLIN ARVOISESTI. Nyt ja tulevaisuudessa KOLIN ARVOISESTI Nyt ja tulevaisuudessa Kolin arvo-ohjeet 2014 1 HUOLEHDI PARHAASTA LAADUSTA Asetamme riman entistäkin korkeammalle! YRITTÄJÄ Ota omat arvosi näkyväksi osaksi toimintaasi. Kerro ne nettisivuillasi

Lisätiedot

POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu. Elina Lappalainen & Pia Perälä

POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu. Elina Lappalainen & Pia Perälä POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu Elina Lappalainen & Pia Perälä Suunnittelemamme käsityön kokonaisuuden teemana on joulu. Projekti on suunniteltu kuudesluokkalaisille. Projektin esittelyvaiheessa

Lisätiedot

Tulevaisuuden näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin

Tulevaisuuden näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin 1 Tulevaisuuden näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Päivi Häkkinen PERUSOPETUS 2020 Tietoyhteiskuntavalmiudet 18.3.2010, Opetushallitus, Helsinki 2 Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan ja halutaan

Lisätiedot

Mitä on osallistava mediakasvatus?

Mitä on osallistava mediakasvatus? Mitä on osallistava mediakasvatus? Pirjo Sinko, opetusneuvos, Opetushallitus Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 4.12.2012 Helsinki Media auttaa lapsia ja nuoria osallistumaan Osallistaminen - suomalaisen

Lisätiedot

Talent Partners Group / Forma & Furniture lukijatutkimus 2007 LUKIJATUTKIMUS 2007

Talent Partners Group / Forma & Furniture lukijatutkimus 2007 LUKIJATUTKIMUS 2007 LUKIJATUTKIMUS 2007 Lukijoiden ammattiryhmät Ammati Otos (kpl) %-koko otannasta Vähittäiskauppias 141 kpl. 70,5 % Sisäänostaja 7 kpl. 3,4 % Sisustussuunnittelija 11 kpl. 5,7 % Muu 41 kpl. 20,5 % Yhteensä

Lisätiedot

Vinkkejä kulttuuriperintökasvatuksen tueksi

Vinkkejä kulttuuriperintökasvatuksen tueksi Vinkkejä kulttuuriperintökasvatuksen tueksi ulpu mustonen, lastentarhanopettaja Lapsen minuus kasvaa ja kehittyy sidoksissa kulttuuriin. Kulttuuriperintöön tutustumalla lapsen kulttuuri-identiteetti ja

Lisätiedot

Matematiikan ja luonnontieteiden uudet opetussuunnitelmat tarkastelussa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Matematiikan ja luonnontieteiden uudet opetussuunnitelmat tarkastelussa Tiina Tähkä, Opetushallitus Matematiikan ja luonnontieteiden uudet opetussuunnitelmat tarkastelussa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA

Lisätiedot

4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino

4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino 4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Taloustieteen oppikirja, luku 4) Opimme tässä ja seuraavissa luennoissa että markkinat ovat hyvä tapa koordinoida taloudellista toimintaa (mikä on yksi taloustieteen

Lisätiedot

Kuluttajakäyttäytymisen muutokset ja hintajoustot

Kuluttajakäyttäytymisen muutokset ja hintajoustot Kuluttajakäyttäytymisen muutokset ja hintajoustot PTY 10.1.2017 Professori (Professor of Practice) Lasse Mitronen, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu 10.1.2017 Vähittäiskaupan alatoimialat Liikevaihto

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (7-9 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (7-9 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS 1/5 Koulu: Yhteisön osaamisen kehittäminen Tämä kysely on työyhteisön työkalu osaamisen kehittämistarpeiden yksilöimiseen työyhteisön tasolla ja kouluttautumisen yhteisölliseen suunnitteluun. Valtakunnallisen

Lisätiedot

Lintulammen koulun valinnaiset aineet

Lintulammen koulun valinnaiset aineet Lintulammen koulun valinnaiset aineet 24.3.2016 Piirros Mika Kolehmainen Yleistä Jokaisen oppilaan opintoihin tulee perusopetuksen aikana sisältyä vähintään 9 vuosiviikkotuntia (vvt) valinnaisten aineiden

Lisätiedot

Loviisan kaupunki HARJUNTAUSTAN KOULU LUOKKAMUOTOINEN PIENRYHMÄOPETUS

Loviisan kaupunki HARJUNTAUSTAN KOULU LUOKKAMUOTOINEN PIENRYHMÄOPETUS Loviisan kaupunki HARJUNTAUSTAN KOULU LUOKKAMUOTOINEN PIENRYHMÄOPETUS 2 Opetussuunnitelma ja opetuksen järjestämisen periaatteet Harjuntaustan koulu on Loviisan ja naapurikuntien yhteinen erityiskoulu,

Lisätiedot

Luomu meillä ja muualla. Jaakko Nuutila

Luomu meillä ja muualla. Jaakko Nuutila Luomu meillä ja muualla Jaakko Nuutila Kuka Jaakko Nuutila? Keittiömestari, lehtori, ETM Luomuliiton puheenjohtaja Väitöskirjantekijä Maanviljelijä Hotellinjohtaja Ison perheen isä Kuvat MTK Luennon sisältö

Lisätiedot

Siilinjärven OPS-veso / Marja Rytivaara TAVOITTEENA LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN

Siilinjärven OPS-veso / Marja Rytivaara TAVOITTEENA LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN Siilinjärven OPS-veso / Marja Rytivaara TAVOITTEENA LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN 19.4.2016 Laaja-alainen osaaminen Tietojen, taitojen, arvojen, asenteiden ja tahdon muodostama kokonaisuus Kykyä käyttää tietoja

Lisätiedot

Turvallisuuden bisnesmalli

Turvallisuuden bisnesmalli Turvallisuuden bisnesmalli 19.4.2013 STM, esote Minä Valtioneuvoston palveluiden ja järjestelmien turvallisuus Puolustusvoimien tietoturvallisuuden toimialajohtaja Alma Median turvallisuuspäällikkö Professori

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus )

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus ) 1 LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus 1.12.2011) 1. LOVIISAN KAUPUNGIN VISIO 2020 Loviisa pieni kaupunki, suuria elämyksiä Loviisa on kehityskäytävää E18 hyödyntävä merenranta- ja maaseutukaupunki,

Lisätiedot

Tarja Pääjoki, JY. Kuva Hanna Nyman, Vantaan taikalamppukekus Pessi

Tarja Pääjoki, JY. Kuva Hanna Nyman, Vantaan taikalamppukekus Pessi Tarja Pääjoki, JY Kuva Hanna Nyman, Vantaan taikalamppukekus Pessi Taikalampun strategia, laadittu 2009 10 Kuva Lastenkulttuurikeskus Lastu Lapsen taiteellinen toimijuus Lapsi näkee kaiken uutena; hän

Lisätiedot

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Muutoksen johtaminen -koulutuspäivä Jaana Piippo 30.9.2014 Mitä työyhteisön dynamiikka tarkoittaa? Termi dynamiikka tulee kreikan sanasta dynamis, joka

Lisätiedot

4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 4-5)

4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 4-5) 4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 4-5) Opimme tässä ja seuraavissa luennoissa että markkinat ovat hyvä tapa koordinoida taloudellista toimintaa (mikä on yksi taloustieteen

Lisätiedot

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta virtu.fi sähköiset palvelut lappilaisille Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Käyttäjien osallistuminen suunnitteluprosessiin

Lisätiedot

Joensuun seudun opetussuunnitelma. Keskeiset uudistukset

Joensuun seudun opetussuunnitelma. Keskeiset uudistukset Joensuun seudun opetussuunnitelma Keskeiset uudistukset Opetussuunnitelman käyttöönotto Uuden opetussuunnitelman mukainen opetus alkaa kaikissa kouluissa 1.8.2016 Luokissa 1-6 uusi opetussuunnitelma kokonaisuudessaan

Lisätiedot

Eliisa Soirila Marjo Oksanen Liisa Lehtinen Hämeenlinnan kaupungin varhaiskasvatuspalvelut

Eliisa Soirila Marjo Oksanen Liisa Lehtinen Hämeenlinnan kaupungin varhaiskasvatuspalvelut Eliisa Soirila Marjo Oksanen Liisa Lehtinen Hämeenlinnan kaupungin varhaiskasvatuspalvelut MISTÄ SATAKIELIPEDAGOGIIKKA SAI ALKUNSA? Kuntaliitos 2009 Tulevaisuuden pedagogiikka? Intoprojekti Reggio Emilia

Lisätiedot

MIKAELIN KOULU LISÄYSEHDOTUKSET: 12.1 Taide- ja taitoaineiden valinnaiset tunnit KUVATAIDE Tavoitteet Kuntakohtainen / koulukohtainen 3.

MIKAELIN KOULU LISÄYSEHDOTUKSET: 12.1 Taide- ja taitoaineiden valinnaiset tunnit KUVATAIDE Tavoitteet Kuntakohtainen / koulukohtainen 3. MIKAELIN KOULU LISÄYSEHDOTUKSET: 12.1 Taide- ja taitoaineiden valinnaiset tunnit 3. luokka KUVATAIDE Taide- ja taitoaineiden valinnaiset tunnit, 1vvh Tavoitteet 3. luokka T1 kannustaa oppilasta havainnoimaan

Lisätiedot

Tutkiva toiminta luovan ja esittävän kulttuurin kehittämishaasteena. Pirkko Anttila 2006

Tutkiva toiminta luovan ja esittävän kulttuurin kehittämishaasteena. Pirkko Anttila 2006 Tutkiva toiminta luovan ja esittävän kulttuurin kehittämishaasteena Pirkko Anttila 2006 Tutkimus vs. tutkiva toiminta? Research = careful search Sana recercher (ransk.) jaettuna osiinsa on: re = intensiivisesti,

Lisätiedot

Tietoteoria. Tiedon käsite ja logiikan perusteita. Monday, January 12, 15

Tietoteoria. Tiedon käsite ja logiikan perusteita. Monday, January 12, 15 Tietoteoria Tiedon käsite ja logiikan perusteita Tietoteoria etsii vastauksia kysymyksiin Mitä tieto on? Miten tietoa hankitaan? Mitä on totuus? Minkälaiseen tietoon voi luottaa? Mitä voi tietää? Tieto?

Lisätiedot

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti Harjoitustyön ohje Tehtävänäsi on laatia tutkimussuunnitelma. Itse tutkimusta ei toteuteta, mutta suunnitelman tulisi

Lisätiedot

Suomi toisena kielenä -opettajat ry./ Hallitus 10.3.2010 TUNTIJAKOTYÖRYHMÄLLE

Suomi toisena kielenä -opettajat ry./ Hallitus 10.3.2010 TUNTIJAKOTYÖRYHMÄLLE 1 Suomi toisena kielenä -opettajat ry./ KANNANOTTO Hallitus 10.3.2010 TUNTIJAKOTYÖRYHMÄLLE Suomi toisena kielenä (S2) on perusopetuksessa yksi oppiaineen äidinkieli ja kirjallisuus oppimääristä. Perusopetuksen

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Seitsemännen vuosiluokan maantiedossa tutustutaan maapallon karttakuvaan, erityisesti Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan.

Seitsemännen vuosiluokan maantiedossa tutustutaan maapallon karttakuvaan, erityisesti Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan. 1 Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Maantieto Maantiedon opetuksessa tutkitaan maapalloa ja sen erilaisia alueita sekä alueellisia ilmiöitä. Opetuksen tulee kehittää oppilaiden maantieteellistä maailmankuvaa

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

Kommentteja Robert Arnkilin puheenvuoroon Tutkimuksen ja käytännön vuoropuhelu. Keijo Räsänen keijo.rasanen@aalto.fi

Kommentteja Robert Arnkilin puheenvuoroon Tutkimuksen ja käytännön vuoropuhelu. Keijo Räsänen keijo.rasanen@aalto.fi Kommentteja Robert Arnkilin puheenvuoroon Tutkimuksen ja käytännön vuoropuhelu Keijo Räsänen keijo.rasanen@aalto.fi 1. Mitä Robert sanoi, ymmärrykseni mukaan 2. Kommenttieni tausta, osin samanlaisessa

Lisätiedot

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa OPS 2016 Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa Helsingin kaupungin peruskoulujen opetussuunnitelma LUKU 3 PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET 3.1. Perusopetuksen tehtävä 3.2 Koulun kasvatus- ja

Lisätiedot

Ympäristöluotsitoiminta kuka, mitä, miten ja kenelle?

Ympäristöluotsitoiminta kuka, mitä, miten ja kenelle? Ympäristöluotsitoiminta kuka, mitä, miten ja kenelle? Savonranta ja Punkaharju 27. 28.9.2016 Reeta Rönkkö 27. ja 28.9.2016 sisältö - johdatus ympäristöluotsaukseen Ympäristöluotsi, mikä se on? Ympäristöluotsitoiminnan

Lisätiedot

Sulautuva yliopisto opetus, syksy 2009

Sulautuva yliopisto opetus, syksy 2009 Sulautuva yliopisto opetus, syksy 2009 Opettaja: verkkopedagogiikan asiantuntija Taina Joutsenvirta Aika: keskiviikkoina klo 16 18 4.11., 18.11., 2.12., 16.12.2009 Paikka: Metsätalo U40, sali 27 Kurssin

Lisätiedot

Kemia. Kemia Tutkii luontoa, sen rakenteita. Tutkii ainetta, sen koostumusta. sekä reaktioita. Eli kuinka aine muuttuu toiseksi aineeksi.

Kemia. Kemia Tutkii luontoa, sen rakenteita. Tutkii ainetta, sen koostumusta. sekä reaktioita. Eli kuinka aine muuttuu toiseksi aineeksi. Tutkii luontoa, sen rakenteita ja ilmiöitä. Tutkii ainetta, sen koostumusta ja ominaisuuksia sekä reaktioita. Eli kuinka aine muuttuu toiseksi aineeksi. 1. oppiaineena ja tieteen alana 2. n opetuksen tavoitteet,

Lisätiedot

Kuvattu ja tulkittu kokemus. Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto

Kuvattu ja tulkittu kokemus. Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto Kuvattu ja tulkittu kokemus Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu 15.4.2011 VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto Esityksen taustaa Tekeillä oleva sosiaalipsykologian väitöskirja nuorten naisten ruumiinkokemuksista,

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

Asiakaspalvelu- ja myyntisuoritusten arviointi

Asiakaspalvelu- ja myyntisuoritusten arviointi ASIAKASPALVELUSUORITUSTEN ANALYSOINTI Asiakaspalvelu- ja myyntisuoritusten arviointi Seuraavan, alla olevan helpon työkalun avulla voit itse nopeasti arvioida myynnissä ja asiakaspalvelussa työskentelevien

Lisätiedot

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto

Lisätiedot

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Ylitarkastaja Anu Liljeström Opetus- ja kulttuuritoimi -vastuualue, Itä-Suomen aluehallintovirasto Anu Liljeström, ISAVI OKT-vastuualue 5.10.2016

Lisätiedot

Internet-tiedonlähteiden luotettavuuden arviointi

Internet-tiedonlähteiden luotettavuuden arviointi Kiravo - kirjasto avoimena oppimisympäristönä Biblär - biblioteket som ett öppet lärcentrum Internet-tiedonlähteiden luotettavuuden arviointi Luotettavuus Tietoa on arvioitava kriittisesti, jotta voi varmistua,

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

Valikoima, laatu ja mainonta

Valikoima, laatu ja mainonta Valikoima, laatu ja mainonta Sami Niemelä 5.2.2003 Sisältö Tuoteavaruus Käsite ja erottelutapoja Valikoiman muodostaminen Laatu ja laajuus Laatu Tyypit ja ongelmia Mainonta Käytetyt symbolit määrä s laatu

Lisätiedot

TOIMINNALLISET OPETUSMENETELMÄT MAAHANMUUTTAJA- OPETUKSESSA. J. Kaipainen, J. Koskela, S. Partanen

TOIMINNALLISET OPETUSMENETELMÄT MAAHANMUUTTAJA- OPETUKSESSA. J. Kaipainen, J. Koskela, S. Partanen TOIMINNALLISET OPETUSMENETELMÄT MAAHANMUUTTAJA- OPETUKSESSA J. Kaipainen, J. Koskela, S. Partanen Toiminnalliset opetusmenetelmät Ajatuksia oppimisesta Miten opimme? Mitä opimme? Taustaa Oppiminen alkaa

Lisätiedot

Monimuotoisuuden turvaaminen: tieteidenvälinen haaste. FT Susanna Lehvävirta, Kasvitieteellinen puutarha, Helsingin Yliopisto

Monimuotoisuuden turvaaminen: tieteidenvälinen haaste. FT Susanna Lehvävirta, Kasvitieteellinen puutarha, Helsingin Yliopisto Monimuotoisuuden turvaaminen: tieteidenvälinen haaste FT Susanna Lehvävirta, Kasvitieteellinen puutarha, Helsingin Yliopisto Puheenaiheet tänään Monimuotoisuuden turvaaminen Tieteidenvälisyys ja tieteen

Lisätiedot

Kuntaesimerkkinä Oulu

Kuntaesimerkkinä Oulu Kuntaesimerkkinä Oulu 20.3.2012 Yritysyhteistyön koordinaattori, Tekijäpuu palvelu / Tuvilta Työelämään hanke / Konsernipalvelut Satu Kaattari-Manninen Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa Vaikka

Lisätiedot

Energiaopinnot Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa. 19.11.2015 Maija Leino

Energiaopinnot Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa. 19.11.2015 Maija Leino Energiaopinnot Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa 19.11.2015 Maija Leino Kuka? Maija Leino, Nuorempi tutkija, maija.leino@lut.fi Ympäristötekniikan DI Sivuaineena LVI-talotekniikka ja Kestävä yhdyskunta

Lisätiedot

USKONTO. Oppiaineen tehtävä

USKONTO. Oppiaineen tehtävä 1 USKONTO Oppiaineen tehtävä Uskonnon opetuksen tehtävänä on antaa oppilaalle laaja uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. Opetus perehdyttää oppilasta opiskeltavaan uskontoon ja sen monimuotoisuuteen,

Lisätiedot

EKOARKI Helmiä asukastoiminnan ja kestävän kehityksen

EKOARKI Helmiä asukastoiminnan ja kestävän kehityksen EKOARKI Helmiä asukastoiminnan ja kestävän kehityksen Helmiä asukastoiminnan ja kestävän kehityksen kasvatuksen tukemisesta kasvatuksen tukemisesta Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy:n ja Suomen Ympäristökasvatuksen

Lisätiedot

Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN

Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN 2 Inergia on monipuolinen energia-alan ammattilainen läheinen, inhimillinen ja lappilaisten tarpeita aidosti ymmärtävä Alkusanat Inergian toiminta-ajatus on selkeä: Inergia-konserni

Lisätiedot

S1 Valitaan monipuolisesti erilaisia liikuntamuotoja erilaisissa ympäristöissä ja eri vuodenaikoina.

S1 Valitaan monipuolisesti erilaisia liikuntamuotoja erilaisissa ympäristöissä ja eri vuodenaikoina. Oppiaineen nimi: LIIKUNTA 3-6 Vuosiluokat Opetuksen tavoite Sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen Fyysinen toimintakyky 3 T1 kannustetaan oppilaita fyysiseen aktiivisuuteen, kokeilemaan erilaisia liikuntatehtäviä

Lisätiedot

TASA-ARVO JA SUKUPUOLI OPPIMATERIAALEISSA

TASA-ARVO JA SUKUPUOLI OPPIMATERIAALEISSA TASA-ARVO JA SUKUPUOLI OPPIMATERIAALEISSA Muistiot 2011:1 1 Opetushallitus ja tekijät Muistiot 2011:1 ISBN 978-952-13-4639-2 (pdf) ISSN-L 1798-8896 ISSN 1798-890X (verkkojulkaisu) Taitto: Sirpa Ropponen

Lisätiedot

#UusiTyö Mitä tarkoittaa uusi työ? Henna Keränen Uusi työelämä ja kestävä talous, Sitra

#UusiTyö Mitä tarkoittaa uusi työ? Henna Keränen Uusi työelämä ja kestävä talous, Sitra #UusiTyö Mitä tarkoittaa uusi työ? Henna Keränen Uusi työelämä ja kestävä talous, Sitra Twitter: @keranenhenna Muuttuko työelämä työsuhteet? 200 Työsuhteiden tulevaisuus 190 180 Jatkuva osa-aikatyö 170

Lisätiedot

VBE II Tulosseminaari Teknologian valmiusaste. Virtuaalirakentamisen Laboratorio Jiri Hietanen

VBE II Tulosseminaari Teknologian valmiusaste. Virtuaalirakentamisen Laboratorio Jiri Hietanen VBE II Tulosseminaari Teknologian valmiusaste 1 2 Sisältö Tietomalleihin perustuva järjestelmä Järjestelmän osien valmiusaste Rakennuksen tietomallien tuottaminen Rakennuksen tietomalleihin perustuvat

Lisätiedot