Pekka Peltola työmarkkinaneuvos työministeriö

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "9.11.2005 Pekka Peltola työmarkkinaneuvos työministeriö"

Transkriptio

1

2 ESIPUHE Yritystoiminta on ihmisten toimintaa, sillä yritykset eivät toimi ihmisistä riippumatta. Ne vaikuttavat kaikkien ihmisten elinympäristöön olennaisella tavalla. Sen vuoksi yritysten toimintaa koskevat periaatteessa samat eettiset vaatimukset kuin yksilöitä ja heidän muita yhteisöjään. Kenelläkään ei ole oikeutta rahan ansaitsemisen vuoksi tuhota maata, ilmaa tai vettä. Toiset ihmiset pitää ottaa huomioon. Toiminnalla pitää olla pääsääntöisesti positiivinen vaikutus elinolosuhteisiin. Näistä yleisistä eettisistä periaatteista kumpuaa tarve vastuulliseen toimintaan, joka on olemassa siitä huolimatta, että jossakin maassa tai jossakin asiassa käyttäytymistä ohjaava lainsäädäntö tai sopimukset puuttuvat. Tarpeen nimi on yrityksen yhteiskunnallinen vastuu, Corporate Social Responsibility, CSR, jota koskevaa keskustelua erityisesti monet kansainvälisesti toimivat suuret yritykset ovat viime vuosina edistäneet ja jota myös Euroopan Unionin komissio erilaisten konferenssein ja tilaisuuksin rohkaisee. Mukana on koko työelämän järjestäytynyt kenttä. Ne toimivat myös hallituksista riippumattomissa eettisissä foorumeissa eri maissa ja EU:n puitteissa. Suomen suhteellisen hyvä asema vertailtaessa Euroopan maiden yhteiskunnallisesti vastuullisen yritystoiminnan indikaattoreita perustuu siihen, että yritysten kilpailukyvyn kehittämiseen on yhdistetty sosiaalisen ulottuvuuden ja ympäristön kestävä kehitys, skandinaavinen malli. Lainsäädäntö ja työmarkkinoiden kolmikantaiset sopimukset toimivat hyvin kilpailukyvyn raameina. Tämän järjestelmän puitteissa ratkaistaan pääosa globalisoituneiden maailman markkinoiden kotimaisista ongelmista, kuten tuotannon ulkomaille siirtymisen seuraukset. Suomalaisten yritysten yhteiskunnallisesti vastuullisen toiminnan haasteet iii

3 liittyvätkin erityisesti suomalaisten yritysten toimintaan ulkomailla. Tällöin myös kysymys vastuun ulottumisesta koko alihankintaketjuun nousee esiin. Tämä tutkimus ei kuvaa yhteiskuntavastuun tilaa Suomessa keskimäärin, vaan esittelee joukon parhaiden yritysten käytäntöjä yritysten johdon, esimiestason ja työntekijöiden silmin. He nostavat esiin luonnollisesti hiukan eri tavoin painottaen muutamia keskeisiä vastuullisen yrityksen kriteerejä. Niitä ovat: 1. Työpaikan jatkuvuus ja pysyvyys 2. Työaikojen joustavuus, joka liittyy erityisesti perheen ja työn yhteensovittamiseen. 3. Johdon avoimuus ja myönteinen asenne. 4. Syrjimättömyys, tasa arvo Näiden lisäksi tekisi mieli nostaa lähinnä taloudelliseksi kriteeriksi luonnehdittava 5. yritysten proaktiivisuus, joka kiteytyy kyvyssä delegoida tehtäviä hierarkiassa alaspäin. Proaktiivisuuden käsite tulee Juhan Antilan ja Pekka Ylöstalon tutkimuksista. Tässä tutkimuksessa kirjoittajat toteavat oivallisesti: Globalisaatio ilmiönä synnyttää ristiriitaisia näkemyksiä ja epätietoisuutta, samoin yhteiskuntavastuun käsite. Onneksi he eivät jätä asiaa aivan tähän vaan erittelevät syntyviä dilemmoja yhteiskuntavastuun ja työn epävarmuuden kannalta. Asettelut ovat hedelmällisiä ja luovat realistista pohjaa asian käsittelylle Pekka Peltola työmarkkinaneuvos työministeriö iv

4 Tiivistelmä Tutkimuksessa kartoitettiin yhteiskuntavastuun käsitettä ja sen käytännön toteuttamista. Lisäksi etsittiin hyviä esimerkkejä yrityksistä ja organisaatioista, jotka harjoittavat vastuuntuntoista ja hyvää henkilöstöpolitiikkaa työntekijöiden työllisyyden kannalta. Tavoitteena oli tutkia ja vaikuttaa vastuullisen ja pitkäjännitteisen työllisyyttä tukevan henkilöstöpolitiikan edistämiseen yrityksissä ja organisaatioissa sekä kartoittaa esimiesten työtoimintaa lyhytaikaisten työsuhteiden osalta. Tutkimuksen kohteeksi valittiin hyvän maineen omaavia yrityksiä sekä hyvää henkilöstöhallintoa ja vastuullisuutta koskevien kilpailujen voittajayrityksiä. Tämä siksi, että näin oletettiin suuremmalla todennäköisyydellä löytyvän hyviä käytäntöjä ja esimerkkejä työn epävarmuuden hallinnasta. Joka organisaatiosta haastateltiin johdon edustaja, esimiestason edustaja ja työntekijöiden edustaja. Tutkimusaineistona olivat myös työmarkkinajärjestöjen edustajien, virkamiesten, alan asiantuntijoiden ja tutkijoiden haastattelut ja raportit ja/tai esitelmät. Liikeelämän eettisyyden tutkimus nousi esiin mielenkiintoisena yhteiskuntavastuun teorian kehittämisen perustana. Tutkimuksessa tuli ilmi runsaasti erilaisia hyviä henkilöstöön liittyviä käytäntöjä, joita vastuullisissa yrityksissä on käytössä. Käytännöt olivat osa normaalia hyvää henkilöstöpolitiikkaa, jota oli harjoitettu jo ennen yhteiskuntavastuun käsitteen käyttöönottoa. Määräaikaiset työsuhteet ja vuokratyö koettiin jatkuvana käytäntönä epäeettisenä, mutta lieventäviä tekijöitä niiden käytölle ilmaistiin. Hyvissä yrityksissä ei epätyypillisiä työsuhteita juuri ollut käytössä, paitsi kaupan alalla. Yritysten yhteiskuntavastuun sosiaalinen ulottuvuus näkyi lähinnä työkyvystä ja terveydestä huolehtimisena sekä koulutuksen ja harrastusmahdollisuuksien tarjoamisena. Laadullisten haastattelujen perusteella ei pystytty kuitenkaan havaitsemaan selvää eroa yhteiskuntavastuusta raportoivien ja ei raportoivien 1

5 yritysten välillä. Yhteiskuntavastuun julkituominen ja raportointi nähtiin tässä aineistossa enemmän yhtiön normaalien toimintatapojen raportointina, kuin näiden toimintatapojen aktiivisena muuttamisena tai kehittämisenä. Yhteiskuntavastuullisen toiminnan terävöittäminen ja sisältöjen tarkentaminen on edessä. Yhteiskuntavastuullinen toiminta voidaan nähdä eettisen kehittämisen väylänä, jota myöhemmin vahvistetaan tarvittaessa lainsäädännöllä. Raportin ovat yhteistyössä kirjoittaneet tutkija Liisa Moilanen Työterveyslaitokselta yhteiskuntavastuun käsitteen tutkimuksesta (luvut 1 8, 11 ja 12) ja tutkija Ari Haapanen Työterveyslaitokselta, tietojen keruun, analyysin lisäksi, tuloksien yhteenvedot (luvut 9 ja 10). 2

6 Resume Socialt ansvar och CSR gott ledarskap och trygghet i arbetslivet Området socialt ansvar har på senare tid alltmer kommit att aktualiseras. Undersökningen behandlar hur företagsledningen och representantena för arbetstagarna i företag ställer sig till begrepp som socialt ansvar och CSR. Socialt ansvar inom arbetslivet innebär bland annat etiskt uppförande gentemot personalen. Otryggheten har ökat och konkurrensen har blivit hårdare under de senaste åren inom arbetslivet. Frestelsen att handla oetiskt kan uppstå, när konkuressen blir alltför hård. Därför är det viktigt att man utvecklar medel för att främja goda etiska normer inom affärsvärld såsom med hjälp av CSR. Målet i vår undersökning var, att kartlägga innehållet i CSR och speciellt innehållet i den sociala motivkretsen. Vi ville också finna goda handlingar som skulle minska personalens otrygghet och främja långvarig personalpolitik. Vi kartlade information från undersökningar, rapporter om CSR, texter och föreläsningar av politiker och arbetsmarknadsorganisationers beslutsfattare. Vi undersökte förhållanderna i tio premierade företag, och intervjuade 29 personer, direktörer, chefer och representanter för arbetstagare. Temana i intervjuerna var: företagets värden, deras motiv att vara med i CSR, och medel att genomföra CSR i företaget. Undersökningen visade att det fanns många goda handlingsmönster redan före CSRprojekten. Inställningen gentemot tidsbundna tjänster var negativa, men inga absoluta slutsattser ville man dock drar. Man uttryckte nästan alltid någon förmildrande orsak för att använda otypiska arbetsförhållanden. 3

7 Summary Corporate Social Responsibility Good Leadership and Security in Employment Corporate Social Responsibility is connected to the quality of corporate leadership. Ethics and values offer the groundwork for building social responsibility. Today's uncertainty of work life and fierce competition can have a detrimental effect on ethics in the business world. Therefore it is important to stress the value of responsible business practice and good management. Price et.al. (2002), among many other researchers, have found a connection between economic threat and mental disorders, particularly depression. Short sighted and stop go economic management generates uncertainty, which can hinder innovativeness and quality, which are important as sources of motivation for workers and for a firm's profitability in the long run. Our task was to research attitudes toward Corporate Social Responsibility (CSR) and to concentrate in particular on its social dimension: how much value management places on the security of employment. Our main goal was to find good practices and examples of how employment can be secured in the constantly changing work life of today. In order to find out how CSR is implemented at present, we collected information on research, studied texts and speeches of decision makers in politics and the labour market. We interviewed managers, personnel officers, supervisors, and the employee representatives of ten companies which had won awards for personnel management and corporate responsibility. A total of 29 interviews were analyzed by our two researchers. The themes were: values and motives of responsibility, personnel management practices, how responsibility functions are implemented, the security and flexibility of work contracts, the occupational health care and well being of employees, and good practices for supporting the security of employment. 4

8 The results indicated that although these firms were indeed interested in taking care of their personnel responsibly, their practices were not really any different to those of other firms. We found many good practices, but they were already part of the company's normal, effective personnel policy and had been in use before the concept of corporate social responsibility. Fixed term and hired employment were considered unethical, but nevertheless sometimes unavoidable and excuses were made. The most important duty of the management was, according to the subjects, to take care of the profitability of the firm, but to simultaneously consider the benefits of the personnel. 5

9 Sisällysluettelo Esipuhe... iii Tiivistelmä...1 Resume...3 Summary...4 Sisällysluettelo Johdanto Muutokset työelämässä ja yhteiskuntavastuun disseminaatio Yrityskuvan muutos vastavuoroisuuden perustana Eettisyys yhteiskuntavastuussa filosofiset suuntaukset arvojen taustalla Yhteiskuntavastuun käsitteen kehitysprosessi Kansainväliset sopimukset ja ohjeistot yhteiskuntavastuusta Yhteiskuntavastuun määrittelyä Sosiaalinen ulottuvuus yhteiskuntavastuussa Sosiaalinen dialogi ja sidosryhmät Raamisopimukset yhteiskuntavastuun raportoinnin rinnalla Työn ennakoitavuus ja toimeentulon varmuus osaksi sosiaalista ulottuvuutta Yhteiskuntavastuun toteutus ja käytännöt aiempia tutkimustuloksia Työn epävarmuus eettisenä ongelmana Tutkimusongelma Tutkimuksen päämäärä ja tavoitteet Tutkittavien yritysten valinta ja haastateltavat Teemahaastattelut Analyysit Tulokset

10 10.1 Arvot ja yhteiskuntavastuu yleisesti Yhteiskuntavastuun sosiaalinen ulottuvuus Vastuullisen toiminnan tavoitteet suhteessa henkilöstöön Vastuun toteuttamisen keinot Vastuullisesta toiminnasta saatava hyöty Hyviä käytäntöjä Yhteiskuntavastuun raportointi Esimiestyö Työntekijöiden suhtautuminen yrityksen toimiin Psykologinen sopimus Tasa arvo ja palkkaus Pohdintaa Johtopäätöksiä Hyvät käytännöt esiin ja eettisyys kunniaan Lähteet

11 8

12 1. Johdanto Yhteiskuntavastuun vaatimus on noussut esiin liike elämän tarpeista korostaa yhteisiä arvoja ja luoda luottamusta yritysten kykyyn hoitaa taloudellisia, ympäristöllisiä ja sosiaalisia ongelmia. Yritysten merkityksen kasvu, kansainvälistyminen, ympäristöongelmien tiedostaminen ja talous ja ympäristörikosten julkisuus ovat olleet niitä tekijöitä, jotka ovat nostaneet yhteiskuntavastuun kansainvälisissä keskusteluissa ja päätöslauselmissa esille. Yhteiskuntavastuullisella toiminnalla tarkoitetaan yleensä lainsäädännön vaatimukset ylittävää toimintaa, joten sitä ei ole tarkoitettu korvaamaan jo voimassaolevia lailla säädeltäviä toimintoja. Tämän tutkimuksen päämääränä on nostaa esiin hyviä esimerkkejä pitkäjännitteisestä henkilöstöpolitiikasta ja aktiivisesta työllistämisestä, jotta tämä toiminta hyvän maineen kannustamana laajenisi ja leviäisi yleisemmäksi käytännöksi. Taloudelliseen vastuuseen liitetään vastuu rehellisestä, avoimesta ja tuottavasta taloudenpidosta. Ympäristöriskien hallinta ja niiden kontrollointi on jo laajalti hyväksytty osaksi suurten yritysten toimintaa. Sen sijaan sosiaalisen vastuun sisältö ja velvoitteet nähdään vielä eri toimijoiden näkökulmasta eri tavoin, joten näiden näkemysten selvittäminen on paikallaan. Tässä työssä keskitytään siis tähän alueeseen. Meidän aikakautemme globaalina, leimaa antavana piirteenä on nähty epävarmuuden ja riskien lisääntyminen. Sosiologit Bourdieu (1998), Beck (1992) ja Bauman (2002) ovat analysoineet yhteiskunnallisia muutoksia kohti joustavuutta ja epävarmuutta, joka ulottuu, ei vain työsuhteisiin, vaan kaikille elämänalueille, kuten parisuhteeseen, perheeseen ammatilliseen ja kulttuuriseen identiteettiin" (Bauman 2002). 1

13 Epävarmuus ja joustot ovat lisääntyneet kaikissa länsimaisissa teollisuusmaissa 80 luvulta lähtien, jolloin irtisanomisten ja saneerausten määrä alkoi selvästi lisääntyä. (Lämsä 2001). Työttömyyden, sen uhan ja alityöllistymisen on havaittu synnyttävän terveydellisiä haittoja ja psyykkistä pahoinvointia. Tulevaisuuden suunnittelu edellyttäisi otetta nykyisyydestä, mutta työn epävarmuus estää elämisenhallintaa. (Burchell 1994, Burchell ym. 2002, Virtanen 2003, 2005, Moilanen 2004a, 2004b). Suomessa palkansaajat näkivät tärkeimpänä, työssä jaksamiseen vaikuttavana tekijänä, työsuhteen varmuuden (Lehto ja Sutela 2004). Lisäksi työn psykososiaalinen kuormitus on osoittautunut olevan syynä mielenterveyden häiriöihin, työn ulkopuolisista kuormitustekijöistä riippumatta (Honkonen ym. 2003, Appelberg 1996). Masentuneisuus onkin eräs yleisempiä työkyvyttömyyseläkkeelle joutumisen syitä. Satunnainen ja osa aikainen työ vähentää onnellisuutta ja elämään tyytyväisyyttä (Moilanen 2004a) ja siten kasvattaa masentuneisuuden riskiä. Henkilöstön hyvinvoinnista huolehtimiseen pitäisikin kuulua kohtuullinen mahdollisuus ennakoida tulevaisuutta. Tämä on mielestämme osa yrityksen sosiaalista vastuuta. Tässä tutkimuksessa tutkimme yhteiskuntavastuuseen liittyviä arvoja ja käytäntöjä ja etsimme hyviä keinoja toteuttaa uutta yhteiskunnallisesti ja sosiaalisesti vastuullista toimintaa yrityksissä ja organisaatioissa. Tavoitteenamme on myös tutkia, miten yhteiskuntavastuun käsite määritellään työelämän asiantuntijoiden ja toimijoiden sekä tutkijoiden haastatteluissa, esitelmissä ja kirjoituksissa. Tutkimuksessa keskitytään siihen, miten hyvämaineisten yritysten arjessa määritellään arvoja ja miten toimitaan epävarmojen työsuhteiden suhteen. Lähestymistapana on kartoittaa käsitteen representaatiota ja yleistä yhteiskunnallista keskustelua. Koska on kyse arki ja aikalaiskäsitteestä, selvitetään teoreettisessa osassa eri tahojen ilmaisemia käsityksiä yhteiskuntavastuusta. Olemme päätyneet tutkimusasetelmaan, johon on valittu hyvämaineisia yrityksiä. Kriteerinä yritysten valintaan oli hyvä sijoittuminen kilpailuissa tai henkilöstöhallinnan tai yhteiskuntavastuun raportoinnissa. 2

14 Haastattelut kohdistuivat näiden organisaatioiden johtoon, esimiehiin ja työntekijöiden edustajiin. Aihepiireinä haastatteluissa olivat arvot, yhteiskuntavastuun määrittelyn prosessi ja motiivit. Toisena aihealueena olivat sosiaalisen vastuun rajat ja sidosryhmät. Kolmantena teemana haastatteluissa oli henkilöstöpolitiikka ja vastuullisuuden rajat suhteessa henkilöstöön. Neljäntenä teemana käsiteltiin työhyvinvoinnin varmistamista ja työn epävarmuuden vähentämisen mahdollisuuksia sekä hyviä käytäntöjä. 3

15 2. Muutokset työelämässä ja yhteiskuntavastuun disseminaatio Tällä hetkellä työelämässä on käynnissä yhteiskunnallinen muutosvaihe, jossa erilaiset tapakulttuurit ja menettelytavat ovat kokeilun alla. Tämä synnyttää keskustelua, niin organisaatioiden sisällä kuin tiedotusvälineissä ja yhteiskunnassa yleensä. Sosiaalisen representaatioteorian puitteissa tarkastellaan, miten uusi asia konventionalisoidaan yhteisössä. Se on prosessi, jossa kulttuurin järjestelmä tai sen osa siirtyy sosiaalisesta ryhmästä toiseen ja käy läpi erilaisia muunnosvaiheita ja lopulta ilmenee kohtalaisen vakioisena ryhmässä (Saito 1996 ref. Bangerter & Lehman 1996). Yhteiskuntavastuun ja sosiaalisen vastuun käsitteet ovat kohtalaisen uusia, vaikka itse ajatus on vanha. "Hyvä liikemiestapa" on ollut kauan käytössä ja siihen on vedottu silloin, kun on haluttu tuoda esiin eettisesti oikeaa, joskin kirjoittamattomiin sopimuksiin perustuvaa reilua kaupankäyntimenettelyä. Yhteiskuntavastuusopimusten omaksumisessa on menossa jo toinen vaihe Rogersin (2003) innovaatioiden leviämistä koskevan vaihemallin mukaan. Varhaiset omaksujat, tiennäyttäjät, ovat jo omaksuneet ne osaksi organisaation toimintaa, mutta asia on vielä uusi suurimmalle osalle toimijoista. Rogers puhuu diffuusioprosessista, innovaatioista tiedottamisessa eri kanavien välityksellä. Yhteiskuntavastuun diffuusiossa ja disseminaatiossa on kyse yrityksen sisäisestä ja sen sidosryhmien kesken käydystä järkeilystä ja ulkoisen maineen luomisesta. Yrityksen hyvä maine on osoitus sen nauttimasta luottamuksesta sidosryhmiensä keskuudessa. Yrityksen tulee käyttäytymisellään osoittaa olevansa luottamuksen ja lupausten arvoinen ja toimivansa vastuullisesti. Tammilehdon (2003) tutkielmassa yritysjohtajien käsityksissä maineen katsottiin lähtevän yrityksen arvoista. Yhteiskuntavastuullisen yritystoiminnan katsottiin olevan tärkeä osa maineenhallintaa, mutta yhteiskuntavastuuta ei edelleenkään haluttu erottaa erilleen 4

16 muusta yrityksen toiminnasta. Maineen kannalta nähtiin myös välttämättömänä, että yhteiskuntavastuusta osataan tiedottaa ja viestiä sidosryhmille. Sitoutuminen henkilökunnan etujen huomioonottamiseen yrityksen mahdollisuuksien mukaan on merkittävä tekijä yrityksen maineen ja vetovoiman kannalta. Maineesta on hyötyä, kun tarve osaavan henkilökunnan saamiseen kasvaa. Yritysten yhteiskuntavastuuraportit ovat kilpailua hyvästä maineesta. Vastuullinen henkilöstöpolitiikka voi olla tärkeä valintakriteeri työntekijän näkökulmasta. Tulevaisuudessa myös julkisen sektorin organisaatiot, erityisesti kunnat voivat tarvita vakaan työuran tarjoajan mainetta, jos pula työvoimasta syntyy (Suomen kuntaliitto 2002). Tulevaisuudessa työvoiman rekrytointiongelmat ja työvoimapula on eräs alue, joka tulisi ennakoida yritysten ja julkishallinnon organisaatioiden parissa. Hämäläinen (2002) on selvittänyt rekrytointiongelmien esiintyvyyttä ja syitä. Vuonna 2002 työvoimapulaa ja rekrytointivaikeuksia oli enemmän kuin vuonna Rekrytointiongelmia oli noin 28 prosentilla työvoimaa hakeneista toimipaikoista. Työvoimapulaa ilmeni koko maassa noin 9 prosentilla. Selvästi vaikeimmin täytettävät toimipaikat olivat julkisen palvelun piirissä. Vaikka työn tilapäisyys oli hyvin harvoin ilmoitettu syy rekrytointivaikeuksiin, sillä saattaa tulevaisuudessa olla merkitystä, erityisesti julkisen sektorin työvoimapulassa. 2.1 Yrityskuvan muutos vastavuoroisuuden perustana Yhteiskunnassa vallitseva mielikuva yrityksestä määrittelee sen, miten näemme yrityksen ja yhteiskunnan välisen suhteen. Vastuun merkitys määräytyy myös tästä suhteesta. Aiemmin yritys nähtiin itsenäisenä yhteiskunnasta erillisenä, taloudellista voittoa omistajilleen tuottavana yksikkönä, joka lisäksi tarjosi työn ja toimeentulon työntekijöille. Vaikka itse "yritys" termi saa meidät ajattelemaan tätä yhteiskunnasta irrallaan olevaa taloudellista yksikköä, ei sellaista ehkä todellisuudessa ole olemassa. Nykyään nähdään yritys yhtenä paikallisista toimijoista, joka tuottaa tarvittavia palveluja ja tavaroita, ja joka on vaihtosuhteessa muiden toimijoiden kanssa sekä saa 5

17 yhteiskunnalta toimintaedellytykset mahdollistavan infrastruktuurin ja koulutetun työvoiman. Sosiaalisen vaihdon teoria olettaa vastavuoroisuuden sisältyvän kaikkeen sosiaaliseen kanssakäymiseen, niin organisaatioiden välillä kuin henkilösuhteissakin. Vaikka moraalisuus liitetään lähinnä toimintaan, jossa ihminen toimii moraalisesti oikein odottamatta saavansa siitä vastavuoroisesti etua, liitetään reiluun toimintaan vastavuoroisuus ja keskinäisen vaihdon ajatus. Miten reiluus ja vastavuoroisuus painottuvat mietittäessä yrityksen sidosryhmäsuhteita? Mikä painoarvo annetaan työntekijän työpanokselle ja mikä osakkeenomistajan sijoitukselle? Nämä ovat niitä peruskysymyksiä, joita asetetaan yhteiskuntavastuun käsitettä ja teoriaa muovatessa. Yhteiskunnan tarjoamat eri tukimuodot ovat monella tavalla kytkeytyneet yritysten taloudelliseen kannattavuuteen. Yrityksen "rajat" työntekijän elatuksen tarjoajana ovat hämärtyneet. Kun yrityksessä toimii pätkätöissä henkilö, jolle riittää palkallista työtä vain joka toinen viikko ja joka toinen viikko hän saa sovitettua päivärahaa, ei yritystä voida nähdä ainoana elatuksen tarjoajana. Yritys ja yhteiskunnan tuki ovat tällöin saumattomasti kytkeytyneet toisiinsa. Tästä näkökulmasta yritysten yhteiskuntavastuu on myös sitoutumista vastavuoroiseen vastuullisuuteen. Paikallisesti tämä voi toteutua siten esimerkiksi, että kunta tarjoaa asumisen tukea yrityksen työntekijöille. Yritys vuorostaan tarjoaa työtä paikkakunnalla, jolloin molemmat osapuolet hyötyvät järjestelystä. Taloudellinen tuotto toimii yrityksen toiminnan perustana. Mutta on monia tapoja tuottaa taloudellista voittoa. Se voidaan aikaansaada eettisesti eritasoisilla menettelyillä. Tässä suhteessa pörssiyhtiöt ja pienet perheyhtiöt toimivat eri lähtökohdista ja erilaisissa tilanteissa. Yhteiskuntavastuuajattelu edellyttää innovointia, jotta taloudelliset voitot voidaan taata vastuullisin keinoin. Yksittäisten yritysten mielikuvaa tarkastellaan yleensä yhteiskuntavastuun aihepiirin puitteissa raportoinnin yhteydessä. Yritysten yhteiskuntavastuun raportointi kehittyy 6

18 jatkuvasti, mutta raporttien vertailtavuutta on vaikeuttanut yhtenäisen raportointikäytännön puuttuminen. Yhtenäisen raportoinnin kehittämiseksi muodostettiin vuonna 1997 YK:n aloitteesta Global Reporting Initiative (GRI). Tavoitteeksi asetettiin kestävään kehitykseen liittyvien kysymysten raportoinnin nostaminen tilinpäätösraportointia vastaavalle tasolle. GRI :tä pidetään tällä hetkellä tunnetuimpana ja laajimpana yrityksen raportointiohjeistuksena. Sitä noudattavat monet eri sidosryhmäorganisaatiot, kuten yritykset, kansalaisjärjestöt, tilintarkastusyhteisöt, työntekijäjärjestöt sekä sijoittajat (Kujala & Kuvaja 2002). GRI ym. arviointivälineet pyrkivät tarjoamaan mittavälineitä, joilla arvojen ja toimintojen toteuttamista arvioidaan, ne eroavat kuitenkin jonkin verran toisistaan sisällöltään, CSR arviointimittarit sisältävät useimmiten kolme osa aluetta: ympäristön, talouden ja sosiaalisen toiminnan eettiset käytännöt (esim. Noorein, & Kaplan 2002, Shafritz & Ott). Suomessa Keskon yhteiskuntavastuuraportissa sovellettiin ensimmäisenä GRI mallia vuonna 2000, ja se oli myös ensimmäinen yritys, joka vuonna 2003 verifioi raporttinsa yrityksen ulkopuolisella tarkastajalla. Tänä päivänä Suomessa löytyy noin kymmenkunta GRI ohjeiden mukaan raportoivaa yritystä ja maailmalta jo paljon enemmän. Raportointi muodossa tai toisessa näyttää joka tapauksessa olevan vakiintumassa normaaliksi osaksi suurien ja kansainvälisten yritysten sidosryhmäviestintää. 7

19 3. Eettisyys yhteiskuntavastuussa filosofiset suuntaukset arvojen taustalla Moraalifilosofit ovat kautta aikojen pohtineet, miten voitaisiin määrittää ne eettiset periaatteet, joita noudattamalla inhimillinen elämä olisi mahdollista. Tämä on synnyttänyt erilaisia etiikan teorioita, koulukuntia ja ajatussuuntia. Yhteiskuntavastuullisen yritystoiminnan periaatteiden voidaan nähdä pohjautuvan moraaliteorioihin. Yhteiskuntavastuusta puhuttaessa useat tutkijat (Kujala & Kuvaja 2002; Takala 1985) nostavat moraalifilosofian perinteestä näkyvimmin esille kaksi toisistaan selvästi erottuvaa etiikan koulukuntaa, teleologisen ajattelun ja deontologisen eli velvollisuuseettisen ajattelun. Liike elämän eettisyyden ja yhteiskuntavastuun tutkijat ovat selvittäneet mm. irtisanomisten eettisyyttä. Työn epävarmuuden ehkäisy osana sosiaalista vastuuta liittyy näin ollen tähän tutkimustraditioon. (Takala 1996, Kujala 2005, Lämsä 2001, Van Buren 2000). Arvot ovat olleet työorganisaation johtamiskäytännöissä esillä viime vuosina yleisesti. Vuontisjärvi (2004) havaitsi tutkiessaan 250 suurinta suomalaista yritystä, että henkilökuntaraporteista puolessa raportoitiin yrityksen arvot, visiot harvemmin eikä missiota raportoitu yhdessäkään yrityksessä. Yhteiskuntavastuun raporteissa myöskään ei ollut kirjattu kaikkia näitä kolmea. Suurista yrityksistä vain yksi raportoi henkilökunnan osallistumisesta arvojen suunnitteluun ja yksi sosiaalisesta vastuusta tai eettisistä periaatteista. Kujala analysoi artikkelissaan (2005) eri eettisiä teorioita liike elämän kannalta ja sidosryhmäjohtamisessa. Hän jakaa filosofiset suuntaukset mm.: * eettiseen relativismiin, jonka mukaan moraalin muodostavat tavat ja tottumukset sekä uskonnollisuus sekä *utilitarismiin, joka taas kiinnittää huomion teosta syntyvään kokonaishyötyyn. Seurausetiikan ja utilitarismin mukainen ajattelu ohjaa johtajaa kysymään, mikä tuottaisi parhaan mahdollisen 8

20 tuloksen eri sidosryhmien, esimerkiksi asiakkaiden tai omistajien kannalta. Koska utilitarismi ei tuomitse tekoja itsessään hyviksi tai pahoiksi, se antaa yksilölle vapauden huomioida eri osapuolten odotukset. Päätöksenteon avuksi utilitarismi tarjoaa liiketoiminnan aiheuttamien hyötyjen ja haittojen arviointia eri sidosryhmien kannalta sekä eri vaihtoehtojen aiheuttamien kokonaishyötyjen ja haittojen vertailua. Utilitaristinen ajattelu perustuu kuitenkin päätöksentekijän omiin oletuksiin sidosryhmien arvoista, odotuksista ja toiveista. Sidosryhmien huomioiminen jää ainoastaan yritysjohdon näkemyksen varaan siitä, mitkä asiat eri sidosryhmille ovat merkityksellisiä ja tärkeitä. Egoistinen ajattelu seurausetiikassa on se, että keskeisin tehtävä on taloudellisen voiton maksimointi. Vastuullisuus edellyttäisi sidosryhmien edun huomioonottamista, joka kuitenkin saattaa olla ristiriitainen tehtävä taloudellisen voiton kannalta. Omistajien ja henkilökunnan etujen ristiriitatilanteessa näkyy se, miten yritys määritellään. Jos yritys nähdään vain rahan tuottamisen välineenä omistajille, syntyy ristiriita, mutta jos yritys nähdään osana yhteiskuntaa ja sen tehtävänä paitsi voiton, myös palveluiden ja tavaroiden tuottajana, lievenee tavoitteiden ristiriita. * Velvollisuuetiikka, deontologia, olettaa, että ihmisen velvollisuus on toimia moraalisesti ja välttää moraalisesti väärää toimintaa. Tämän käsitystavan mukaan teoilla itsessään on moraalista merkitystä. Ihmisten tulee toiminnassaan valita moraalisesti oikeita tekoja sen sijaan, että tekojen hyvyyttä arvioitaisiin vain lopputulosten perusteella. * Oikeudenmukaisuusajattelun mukaan on kyse oikeuksista ja vapauksista. Oikeudenmukaisuus ja reiluus edellyttävät heikomman osapuolen tarpeiden huomioonottamista. Menettelytapojen ja jakamisen oikeudenmukaisuutta työelämässä onkin tutkittu. (Rawls 1988) * Hyveen ja huolenpidon etiikka korostaa tunteiden merkitystä moraalin rakentajana. Tässä ihmisten väliset suhteet ovat keskeisiä moraalin kannalta. * Postmodernin moraaliajattelun mukaan kiinnostavia ovat erilaiset näkökulmat ja erilaiset totuudet. Vuorovaikutusta korostetaan ja päämääränä on hyvä elämä, mutta moniarvoisuus hyväksytään moraaliarvoista keskustellessa (Kujala 2005). 9

21 Taulukko 1: Kujalan (2005) sidosryhmäjohtamisen painotukset eettisten näkökulmien mukaan. Eettinen näkökulma Sidosryhmäjohtamisen painotus näkökulman mukaan Relativismi Egoismi vs. altruismi Seurausetiikka Velvollisuusetiikka Oikeudenmukaisuusetiikka Hyve etiikka Huolenpidon etiikka Postmodernismi Sidosryhmien kulttuuristen taustojen ja yhteiskunnallisten näkemysten huomioiminen. Koska kaikki käy, ei anna ohjeita sidosryhmien välisten konfliktien ratkaisuun. Yrityksen oman edun tavoittelu vs. sidosryhmien etujen huomioiminen. Sidosryhmäparadoksi eettisten odotusten ja liiketoiminnan perinteisten odotusten välillä. Liiketoimintaan liittyvien hyötyjen ja haittojen huomioiminen sidosryhmien kannalta. Kokonaishyödyn punnitseminen. Sidosryhmien arvojen, odotusten ja toiveiden arvioiminen johtajan näkemyksen varassa. Sidosryhmien näkeminen arvokkaina itsessään. Johdon velvollisuuksien ja vastuiden huomioiminen eri sidosryhmiä kohtaan. Tasapaino sidosryhmien tarpeiden välillä eri ryhmien vaikutusmahdollisuudet huomioiden. Sidosryhmien huomioiminen liiketoimintaan ja johtamiseen kuuluva hyve. Läpinäkyvyys ja avoimuus organisatorisia hyveitä. Huolenpitoa tarvitsevien sidosryhmien huomioiminen erityisesti. Yksilötason muista huolehtiminen. Johtaja kiinnittää erityistä huomiota sidosryhmäsuhteisiin. Monisuuntainen vuorovaikutuksellisuus. Käytännön moraalinen vuoropuhelu, joka hyväksyy eri sidosryhmien käsitykset arvokkaina itsessään. Kujala (2005) Yhteiskuntavastuuta koskevassa keskustelussa kaikki nämä eettiset suuntaukset esiintyvät jossakin määrin. Liike elämässä ehkä yleisin keskusteluissa esiintyvä arvosuuntaus lienee utilitaristinen filosofia. Näissä keskusteluissa on johdon roolin mukaista perustella toimintansa sen taloudellisen hyödyn perusteella, minkä se 10

22 tuottaa yritykselle. Yhteiskuntavastuuta käsittelevässä eräässä seminaarissa melkein jokainen esitelmöitsijä tuntui oikeuttavan yritysten ympäristöystävällisen toiminnan kilpailukyvyn ja taloudellisen hyödyn näkökulmasta (Otaeco'04 Ympäristö, yhteiskuntavastuu & globalisaatio). Lämsä (2001) on analysoinut johtajien selityksiä irtisanomisten yhteydessä eri arvoteorioiden valossa. Kun johtajat käsittelevät asiaa yrityksen näkökulmasta, on äänessä utilitaristinen etiikka. Mutta kun he alkavat kertoa asiasta persoonallisemmalla tasolla, jolloin he itse ovat toimijana, niin sävy muuttuu velvollisuuseettiseen suuntaan. Silloin tehdään ero yksityisen ja yleisen moraalin välillä. Julkinen moraali on sidottu organisaatioon ja se on utilitaristista. Yksityinen moraali ilmenee kun ihmiset toimivat sosiaalisina yksilöinä ja silloin painotetaan deontologiseen moraalin periaatteita ja toimia. Kun yksityinen ja julkinen yhdistetään, pyritään irtisanomisia perustelemaan sillä, mikä on kaikkien etu. 11

23 4. Yhteiskuntavastuun käsitteen kehitysprosessi Historiallisesti tarkastellen voidaan nähdä, että yritysten sosiaalinen vastuu on syntynyt moninaisten väylien kautta. Se on kehittynyt eettisten työnantajien että sidosryhmien yhteistyönä työnteon kuormitustekijöiden, riskien ja haittojen vähentämisen kautta. Euroopassa jotkut valistuneet teollisuuspatruunat olivat luoneet oman yritystoimintansa puitteissa työntekijöiden hyvinvoinnista huolehtivia työyhteisöjä. Näistä eräänä esimerkkinä on Suomessa viime vuosisadan alussa elänyt, innovatiivinen, Mustion rautaruukin omistaja Hjalmar Linder, joka rakennutti työntekijöidensä asuntoja, koulun, siirtyi kahdeksan tunnin työpäivään ja osoitti julkisesti myötätuntoa vangittuja punakapinallisia kohtaan (Snellman 1991). Tuolloin hänen toimintansa herätti työnantajapiireissä syrjintää häntä kohtaan, mutta se tarjosi hyvän esimerkin eettisestä toiminnasta työntekijöitä kohtaan. Vähitellen järjestäytyneen työväen toiminnan vaikutuksesta syntyi uusia tavoitteita ja toteutuksia ja hyvät esimerkit muuttuivat vähitellen vapaaehtoisesta toiminnasta julkisen hallinnon säätelemiksi, normaaleiksi työelämän toimintamuodoiksi. Keskustelu sosiaalisesta vastuusta alkoi Takalan (1996) mukaan jo 30 luvulla, jolloin sosiaalisen vastuun filosofia oli tunnistettavissa valtion, liike elämän, kansalaisjärjestöjen ja tutkijoiden piirissä käydyistä keskusteluista ja kirjoituksista. Työväenliikkeen vallan kasvu ja kansalaisjärjestöjen aktivoituminen 60 ja 70 luvulla nosti esiin yhteiskuntavastuullista ajattelutapaa. Toisen vaiheen Takala tunnistaa syntyneen 80 luvulla, jolloin oli kyse käytännöllisistä parannuksista, kuten työturvallisuudesta ja sosiaaliturvasta. Ympäristövaikutukset eivät tuolloin vielä päässeet laajemman huomion kohteeksi. Yritysten yhteiskuntavastuun käsitteen on todettu myös levinneen Pohjois Amerikasta Eurooppaan. Viime vuosisadan alussa lapsityövoiman ja hyvin alhaisten palkkojen käyttö sekä työturvallisuuden laiminlyönti oli tapana taloudellisen voiton 12

24 saavuttamiseksi. Vähitellen ulkoisen painostuksen ja yleisen mielipiteen myötä valtion puuttuminen liike elämän toimintoihin lisääntyi ja sosiaalinen vastuu lisääntyi yritysten toiminnassa (Tammilehto 2003, Järventaus 2002 ). Viime vuosikymmenten aikana tapahtunut yritysten hektisen kilpailun kiristyminen, liian usein ja liian lyhyin väliajoin tapahtuva tulosraportointi, saattaa johtaa yritykset kriisitilanteissa vastuuttomaan toimintaan. Yritysten yhteiskuntavastuu on noussut keskustelun kohteeksi USA:ssa Enronin ja WorldComin luomien ongelmatilanteiden vuoksi. (Leonard & McAdam 2003, Owen 2005). Suurin osa liike elämän toimintaa perustuu luottamukselle ja kirjoittamattomille sopimuksille. Mikäli usko sopimuksien ja toiminnan luotettavuuteen häviää, voi koko järjestelmän toimivuus pettää. Eettisyys ja ympäristöstä huolehtiminen on tuotu esiin vastapainona näille julkisuudessa käsitellyille liike elämän skandaaleille. Kansainvälisessä liike elämän tutkimuksessa puhutaan Enronin jälkeisestä (post Enron) ajasta, jossa uudenlainen eettisesti tiukempi toimintatapa korostuu ja näkyy laskentatoimen läpinäkyvyyden ja sääntöjen noudattamisen lisäämisessä (Abdel khalik 2002, Clark & Demirag 2002). Post Enron aikakausi on synnyttänyt alalle myös uusia ammattilaisia (Owen 2005). Arvot ja eettiset toimintatavat yrityksissä nousivat keskustelun kohteiksi myös Suomessa 80 luvulla. Ympäristöliikkeen aktivoitumisen ja useiden ekokatastrofien ja yleisen tietoisuuden lisääntymisen ja vahinkojen tuottamien kustannusten seurauksena ympäristönsuojelu sai suuremman painoarvon päätöksenteossa. Valtiovallan velvollisuudeksi nähtiin suojella kuluttajaa, työntekijää ja luontoa. Yritysmaailmassa luonnonsuojelu nähtiin aiemmin rasitteena ja kustannuksia luovana tekijänä. Suomessa Takalan (2002) mukaan merkkejä todellisesta yhteiskuntavastuusta voidaan nähdä vasta luvulla. OECD:n ministerineuvosto hyväksyi vuonna 2000 uudistetut monikansallisten yritysten toimintaohjeet (OECD Guidelines for Multinational Enteprises), jotka muodostavat yritysten yhteiskunnallista vastuuta koskevan ainoan 13

25 maailmanlaajuisen käyttäytymissäännöstön. Euroopan Unionin komissio julkaisi heinäkuussa 2001 "Vihreän kirjan" yritysten sosiaalisen vastuun eurooppalaisten puitteiden edistämisestä. Tämän jälkeen käydyn keskustelun ja kuulemisen perusteella komissio antoi heinäkuussa 2002 tiedonannon Yritysten sosiaalinen vastuu: elinkeinoelämän panos kestävään kehitykseen Vastuullisen liiketoiminnan tutkimus Suomessa sai pontta yritysetiikan käsitteen alaisuudessa 1980 luvulla, jonka rinnalle nousi käsite "yritysten yhteiskuntavastuu". Tällöin ympäristökysymykset nousivat voimakkaammin esiin. Vähitellen ympäristöjohtamisen ja eettisten kysymysten diskurssit lähentyivät ja tiivistyivät vastuullisen liiketoiminnan käsitteeksi, joka sisältää sekä ympäristöön liittyvät kysymykset että eetttiset ja sosiaaliset kysymykset. Viimeaikoina julkisuudessa puhutaan yhä useammin sosiaalisesta vastuusta ja vastuullisesta liiketoiminnasta ympäristöön liittyvien käsitteiden harventuessa keskusteluaiheina. (Kallio 2004, Kallio & Nurmi 2005). Toivottavasti ja oletettavasti tämä keskusteluissa näkyvä trendi ei kuvasta todellista toimintaa yrityksissä, vaan ympäristöongelmien riskit ja niiden yritykselle tuottamat kustannukset sekä ympäristöbrändien myönteinen maine edesauttaa yritysten ympäristövastuullisen toiminnan leviämisen ja kehittymisen edelleen. 14

26 5. Kansainväliset sopimukset ja ohjeistot yhteiskuntavastuusta Sosiaalinen vastuu ja kestävä kehitys edellyttävät maailmanlaajuisesti ILO:n perusoikeuksien kunnioittamista sekä OECD:n toimintaohjeiden noudattamista (ILO 2004, OECD 2000). YK:n Global Compact hanke perustuu vapaaehtoisuuteen ja osallistuvat ilmoittavat julkisesti tukevansa ihmisoikeuksia, työoloja ja ympäristöä koskevaa eettistä periaatetta. Lissabonin huippukokouksen päätöslauselmassa kytkettiin kilpailukyky sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen. Euroopan komission vihreä kirja vuonna 2001 vahvisti näiden ohjeistuksien noudattamista ja innosti tätä keskustelua tavoitteenaan luoda dynaaminen osaamistalous, jossa vallitsee kestävä taloudellinen kasvu, syntyy uusia parempia työpaikkoja ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta (EU 2001). Nämä laajat kansainväliset hankkeet esittävät niitä eettisiä periaatteita, joita maailmanlaajuisesti arvostetaan. Nykyisin tunnetuimmat kansainväliset ohjeistukset ovat monikansallisille yrityksille YK:n Global Compactaloite ja Global Reporting Initiative (GRI) ja SA8000 raportointiohjeistukset. Globaalissa taloudessa yhteiskunnallisia vastuita on tarkasteltava ja määriteltävä näistä uusista näkökulmista. Yritysten ja organisaatioiden on tarkasteltava omaa toimintaansa suhteessa muuttuneeseen ympäristöön pitemmällä aikavälillä. Suurten, vakavaraisten, kansainvälisten yritysten vaikutusmahdollisuudet eettisten periaatteiden levittämiseen ja demokraattisten käytäntöjen toteuttamiseen maailmanlaajuisesti ovat suuremmat kuin valtioiden perinteiset diplomatian ja sodankäynnin keinot. Esimerkiksi työntekijöiden mielipiteitä kuulevien käytäntöjen toteuttaminen Kiinassa ja Brasiliassa vaikuttaa myös näiden maiden muiden yritysten toimintaan. Koska kilpailu on globaalissa taloudessa erittäin kovaa, on yritysten kilpailtava jokaisella areenalla, myös eettisellä toiminnalla. Tämä voi toisaalta myös lisätä todennäköisyyttä ympäristön ja työntekijöiden kannalta myönteisten asioiden käyttöönottoon, vaikka varsinaista lainsäädännöllistä tai moraalista velvoitetta ei asianomaisessa kulttuurissa aiemmin tunnettaisikaan. 15

27 Euroopan unionin komission hankkeessa korostetaan, ettei osakkeenomistajien etu ole ainoa yrityksen toimintaa ohjaava arvo, vaan laajempi, sidosryhmien tai osallisten etu (stakeholder value) on nähtävä toimintaan vaikuttavana (Europan Agency for Health and Safety, 2004) ILO:n raportissa (2004) vertailtiin eri maiden kykyä luoda työn turvallisuutta. Siinä jaoteltiin maat neljään eri ryhmään: tiennäyttäjät, pragmaatikot, perinteiset ja paljontehtävää maat. Suomi yhdessä muiden pohjoismaiden kanssa kuuluu tiennäyttäjiin, mutta viime vuosina työn epävarmuus on lisääntynyt näissäkin maissa. Tiennäyttäjämaille (ILO 2004) ja organisaatioille tämä onkin jo arkipäivää. Euroopan unionin komission kuvaus yhteiskuntavastuusta määrittelee menestyksen kriteerit siten, että yritykset ottavat vapaaehtoisesti velvoitteita, jotka menevät lainsäädäntöä pidemmälle, yritysten odotetaan tekevän reiluja sopimuksia sidosryhmien kanssa ja sopimusten halutaan syntyvän jatkuvassa vuoropuhelussa (Peltola 2002). 16

28 Taulukko 2:Yhteiskuntavastuun eri aihepiirit Taloudellinen vastuu Ympäristö vastuu Sosiaalinen vastuu Talous ja liiketoiminta Oma toiminta Tuotevastuu ja tuotantoketju Ihmisoikeudet Sidosryhmät henkilöstö paikallisyhteisö Kansainväliset sopimukset, julistukset ja yhteistyöelimet OECD:n sopimukset Kansainväliset sopimukset YK ihmisoikeuksien julkaisu, ILO:n työelämän perusnormit EU:n sidosryhmäfoorumi Corporate Governance OECD:n hyvän hallintotavan periaatteet Toimintaperiaatteet ja politiikat YK:n Global Compact OECD:n toimintaohjeet monikansallisille yrityksille Kansainvälisen kauppakamarin kestävän kehityksen peruskirja Raamisopimukset EWC, Social Accountability International SAI Hallintajärjestelmät, standardit ja indeksit AA 1000, sidosryhmävuorovaikutukseen keskittyvä prosessistandardi EMAS ISO 14000, SA8000 työ ja ihmisoikeusstandardi Raportointi Global Reporting Initiative GRI, vastuullisuuden pörssi indeksit Dow Jones Sustainability Index ja FTSE4Good (sovellettu Niskala ym mukaan ) 17

29 6. Yhteiskuntavastuun määrittelyä Liike elämän etiikan tutkijan Takalan (1996) mukaan yritysten yhteiskuntavastuu tarkoittaa, että " yrityksen tulisi kantaa vastuu kaikesta toiminnastaan, jolla on vaikutusta ihmisiin, yhteiskuntaan ja luontoympäristöön. Se merkitsee, että liiketoiminnasta aiheutuvat kielteiset vaikutukset ihmisiin ja yhteiskuntaan pitää tunnustaa ja poistaa, jos mahdollista. Se saattaa vaatia tietyn osan voitoista, jos sen sosiaaliset vaikutukset ovat vakavia jollekin osallisten ryhmälle tai sen rahastoja tulee käyttää myönteisten sosiaalisten tarkoitusten hyväksi. " Suomessa työnantajien järjestö (TT 2001) määritteli yhteiskuntavastuu käsitteen seuraavasti: Yhteiskuntavastuu on yritysten aktiivista vastuullisuutta, joka perustuu yrityksen omiin lähtökohtiin. Se on kestävän kehityksen mukaista hyvää yrityskansalaisuutta. Yhteiskuntavastuu on myös kilpailutekijä, joka vaikuttaa yrityksen kuvaan ja menestymiseen markkinoilla.. Yhteiskuntavastuu, vapaaehtoisena lainsäädännön minimivaatimukset ylittävänä ja sääntelyn rinnalla toimivana, se voi täydentää liike elämän pyrkimyksiä luoda hyvä yhteistyön ilmapiiri yhteiskuntaan (TT 2001). Ammattiyhdistysliikkeen kannalta suomalainen yhteiskunta voisi edistää yritysten yhteiskuntavastuun toteuttamista yhteistyönä, joka sisältää lainsäädännön ja sopimusten noudattamisen seurantaa, hyvien käytäntöjen esille nostamista ja arviointia sekä eri sidosryhmien vuoropuhelua (SAK 2002, Palanko Laaka 2003). EU komission "Vihreä kirja yritysten sosiaalisen vastuun eurooppalaisten puitteiden edistämisestä" (EU komissio 2001) määrittelee yhteiskuntavastuun käsitteeksi, jonka mukaisesti yritykset päättävät vapaaehtoisesti myötävaikuttaa paremman yhteiskunnan ja puhtaamman ympäristön puolesta. Tämä myötävaikuttaminen kohdistuu henkilöstöön ja yleisemmin kaikkiin yrityksen sidosryhmiin. 18

30 EU on sitoutunut edistämään yhteiskuntavastuun toteutumista Euroopan tasolla. Euroopan unionin vihreä kirja jakaa sosiaalisen vastuun ulkoiseen ja sisäiseen ulottuvuuteen. Yhteiskuntavastuun sisäinen ulottuvuus viittaa henkilöstöresursseihin, terveyteen, turvallisuuteen, työympäristöön ja sidosryhmäsuhteisiin, joihin sijoitetaan enemmän kehittäen samalla kilpailukykyä ja toimivuutta. Yrityksen ulkoinen ulottuvuus tarkoittaa yhteyttä paikalliseen yhteisöön, järjestöihin ja eturyhmiin. Malmelin ja Vaarla (2005) tarkastelevat yhteiskuntavastuun käsitettä aikalaiskäsitteenä ja analysoivat sen käytön dynaamisia puolia, kuten poliittisen pääoman keräämistä julkisessa keskustelussa. Näistä edellä esitetyistä määrittelyistä voimmekin todeta, että vaikka niissä vain hieman eri tavoin painotetaan asioita. Vallitsee yhteiskuntavastuun sisällöstä kohtalaisen suuri yksimielisyys Sosiaalinen ulottuvuus yhteiskuntavastuussa Yhteiskuntavastuu ajattelu on jo edistänyt ympäristöä vahingoittavien riskien huomioonottamista, lisännyt tietoisuutta vastuullisesta kuluttamisesta ja luonut brändin ympäristöstä välittämisestä. Sosiaalinen ulottuvuus on jatkuvasti kehittyvä aihepiiri, jossa eri maat ovat hyvin erilaisissa lähtöasemissa. Fagernäsin (2004) mukaan Suomessa keskustellaan jaksamisesta ja ikääntyvistä työntekijöistä, kehitysmaiden ongelmana puolestaan nähdään lapsityövoima. Suomessa yritykset ovat yhteiskuntavastuun alalla panostaneet nimenomaan koulutukseen ja työkyvyn ja työhyvinvoinnin edistämiseen. Kansainvälisten raportointistandardien (esim. GRI 2002) mukaan sosiaalinen ulottuvuus sisältää: * Ihmisoikeudet, kuten syrjimisen välttäminen rodun, sukupuolen, ihonvärin, uskonnon tai muun vastaavan syyn vuoksi. Vapaus järjestäytyä ja oikeus neuvotella 19

31 järjestäytyneesti sekä lapsityön ja pakkotyön välttäminen ovat kansainvälisesti sovitut minimilähtökohdat. SA8000 standardissa vaaditaan lakien, niiden ankarimman version, noudattamista. Suomessa ja muissa pohjoismaissa on esim. koulunkäynnin edistäminen itsestäänselvyys, meillä sen sijaan voisi esimerkiksi työn ja perhe elämän yhteensovittamisen keinot olla sosiaalisesti vastuullisen yrityksen tai organisaation toimintaa. *Työhön liittyvät käytännöt ja kunnolliset työolot kuuluvat myös sosiaalisen vastuun ulottuvuuteen. Näitä ovat työntekijöiden ja johdon väliset hyvät suhteet, terveys ja turvallisuus, koulutus, monimuotoisuus ja tasa arvo. Suomessa ovat monet SA8000 standardin suositukset normaalin työelämän käytänteitä, joita säädellään sopimuksin ja joita valvotaan. Tämä standardi edellyttää mm. työaikalakien noudattamista, palkkojen tulisi olla riittäviä toimeentuloa varten ja osan palkasta olisi jäätävä työntekijän omaan käyttöön. Työsopimusten välittämistä ja väärin perustein tehtyjä oppisopimuksia on vältettävä. Tässä tarkoitetaan välitystoimintaa, joka eroaa työnvälityksestä siten, ettei välittävä taho tarjoa pysyvää työsuhdetta, mutta ottaa osan työntekijän palkasta välityspalkkiona. * Yhteiskunta sisältyy lähiyhteisön myötä sosiaaliseen vastuuseen. Lahjonnan ja korruption välttäminen sekä kilpailun ja hinnoittelun eettisyys ovat osa sosiaalista vastuuta. Yhteiskuntavastuuta kritisoivissa puheissa korostetaan usein liike elämän vastuuta yksinomaan taloudestaan ja sen vastuuta nimenomaan osakkeenomistajia kohtaan. Mutta yhteiskunnan veronmaksajat tukevat yrityksiä monin eri tavoin, joten Milton Friedmanin lanseeraama ajatus vastuusta omistajalle koskee myös näitä rahoittajia, työttömiäkin. Jos yrityksen toiminnassa korostetaan vain taloudellista vastuuta 20

32 Friedmanin argumentin mukaan, on huomattava, että taloudellisen tuloksenkin voi tuottaa monilla eri tavoilla, jotka ovat eettisesti eri tavoin oikeutettuja. Hyväntekeväisyyskampanjat ovat usein osa yritysten sosiaalista vastuuta etenkin Yhdysvalloissa, joissa painotetaan vastuuta osakkeenomistajille erityisesti. Euroopassa sen sijaan yrityksen nähdään olevan ensisijassa vastuussa asiakkailleen ja henkilöstölleen ja toissijaisesti yhteiskunnalle yleensä ja näitä vähemmän sijoittajilleen (Lehtonen 2003, Lainema 2003). Euroopassa korostetaan sosiaalista dialogia ja neuvotteluja sekä sopimuksia sidosryhmien välillä ja pyritään pidemmän tähtäyksen toimintaan ja arviointeihin. Modernin yhteiskuntavastuun käsitteen muotoutumisessa on havaittavissa kaksi painotusta: yhtäältä se liittyy strategiseen johtamiseen ja toisaalta moraalisfilosofiseen näkökulmaan (Tammilehto 2003). 6.2 Sosiaalinen dialogi ja sidosryhmät Freeman (1984) on määritellyt sidosryhmät seuraavasti: "Sidosryhmä on mikä tahansa ryhmä tai yksilö, jonka toiminta voi vaikuttaa yrityksen toimintaan tai johon yrityksen toiminta voi vaikuttaa." Tämän laajan määritelmän mukaan myös henkilöstö on yrityksen sidosryhmä. Freeman (1984) korosti, että eettisyyden mukaan kaikki sidosryhmät ovat arvokkaita itsessään eikä yhtä sidosryhmää voida pitää muita tärkeämpänä. Eri sidosryhmät pitäisi nähdä tasavertaisina ja yrityksen tulisikin aktiivisesti pyrkiä huomioimaan eri sidosryhmien tarpeet toiminnassaan. Sidosryhmät on jaettu ulkoisiin ja sisäisiin sidosryhmiin. Ulkoisia ovat kilpailijat, asiakkaat, alihankkijat ja paikallishallinnon edustajat. Sisäisiä sidosryhmiä ovat omistajat, johto ja muu henkilöstö. Henkilöstö on yrityksen ja työorganisaation keskeinen, sisäinen sidosryhmä Suomessa on ehkä luontevampi ajattelutapa nähdä henkilöstö organisaation osana, mutta useat sidosryhmäteoriat nimeävät henkilöstön organisaation sisäiseksi sidosryhmäksi. 21

33 Kuva1: Yritys ja sidosryhmät. Kansalaisjärjestöt Julkinen valta Henkilöstö Oppilaitokset Yritys Omistajat Yhteistyökumppanit Lähiyhteisö Asiakkaat Sidosryhmiä voidaan kuvata monella tavalla. Yksi tapa hahmottaa yrityksen ja sidosryhmien suhdetta voisi olla yllä oleva kuvio, jossa yritys ja sidosryhmät on esitetty toisiaan leikkaavina joukkoina. Kuva on vain esimerkki ja sidosryhmiä voisi olla paljon enemmänkin. Kuva havainnollistaa kuitenkin sitä, miten yritys ja sidosryhmät eivät ole toisistaan irrallisia ryhmiä, jotka vain toisinaan ovat vuorovaikutuksessa keskenään, vaan yritykset ja sidosryhmät ovat kiinteissä suhteissa keskenään, eivätkä voi toimia toisistaan erillisinä. Se, kuinka suuri jokin tietty sidosryhmä yrityksen kannalta on, vaihtelee yrityksittäin samoin kuin eri sidosryhmien vaikutus ja yrityksen kanssa jaetun yhteisen alueen suuruus. Yritykset on toisinaan esitetty itsenäisiksi taloudellisiksi toimijoiksi, joiden toimintaa ohjaavat vain taloudelliset vaikuttimet. Yllä oleva kuva pyrkii kuitenkin havainnollistamaan sitä, että yritykset saavat sidosryhmiltään toimintaedellytyksiä ja 22

34 vastavuoroisesti yritys ei voi toimia irrallisena tai riippumattomana sidosryhmien vaikutuksesta. Itse asiassa alue, jolla yritys voi tehdä päätöksiä sidosryhmistä riippumatta voi olla hyvinkin rajoittunut. Ammattiyhdistysten ja työsuojelun rooli yhteiskuntavastuuajattelun sidosryhmänä on mielenkiintoinen. Yhteiskuntavastuullisuus on ammattiyhdistysliikkeen intressien kanssa yhdensuuntainen ajatusmalli, mutta CSR raportoinnin saatetaan kokea olevan erityisesti johdon aloitteesta ja sen uskottavuustarpeesta lähtöisin. Hanke ei innosta eikä sitä koeta omaksi, jos henkilöstö ei ole mukana suunnittelussa eikä tavoitteiden valinnassa. Ammattiliittojen toiminta nojaa sopimusmenettelyyn, jossa henkilöstön edustajat ovat tasapuolisesti mukana. Kritiikkiä yhteiskuntavastuun raportointia kohtaan syntyy, ellei raportointi ole johdonmukaista tai vastaa yrityksen todellista toimintaa. Ammattiliittojen ja työntekijöiden edustajien aktiivinen rooli yhteiskuntavastuullisen toiminnan yhteistyön osapuolena olisikin välttämätöntä suomalaisessa ja eurooppalaisessa yhteiskuntavastuun mallissa. Keskinäinen vuorovaikutus kehittämisessä eri sidosryhmien välillä, kuten työntekijöiden, työnantajien ja esimerkiksi paikallishallinnon edustajien kanssa edesauttaa läpinäkyvyyttä ja herättää luottamusta yritystä ja sen yhteiskuntavastuuhanketta kohtaan. Vuorovaikutus sidosryhmien välillä on nähty keskeisenä vastuullisessa toiminnassa. Stakeholder teorialle eli sidosryhmäajattelulle on ominaista ymmärtää yrityksen riippuvuus työntekijöiden, asiakkaiden, kuluttajien ja paikallisten intressiryhmien odotuksista. Pohjoismaisessa toiminnassa korostunee stakeholder eli sidosryhmäajattelu verrattuna shareholder ajatteluun, "osakkeenomistajakeskeiseen" ajatteluun, joka on enemmän painottunut Yhdysvalloissa (Laan, Smith ym. 2005). Sidosryhmäyhteistyö, jossa otetaan huomioon sosiaaliset ja taloudelliset päämäärät, on nykyään laajalti hyväksyttyä. Kuitenkaan tämä ei näy erityisen hyvin organisaatioiden arkisessa toiminnassa. Sosiaalisia vaikutuksia ei yleensä mitata, 23

VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11.2013

VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11.2013 VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11. Meri Vehkaperä, KTL, lehtori, konsultti S-posti: meri.vehkapera@haaga-helia.fi Puh. 040 514 0646 2 Tänään aiheena Vastuullisuuden käsitteitä ja tasoja

Lisätiedot

ISO/DIS 14001:2014. DNV Business Assurance. All rights reserved.

ISO/DIS 14001:2014. DNV Business Assurance. All rights reserved. ISO/DIS 14001:2014 Organisaation ja sen toimintaympäristön ymmärtäminen sekä Sidosryhmien tarpeiden ja odotusten ymmärtäminen Organisaation toimintaympäristö 4.1 Organisaation ja sen toimintaympäristön

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Code of Conduct - Toimintaohjeistus Toimittajille. Huhtikuu 2011

Code of Conduct - Toimintaohjeistus Toimittajille. Huhtikuu 2011 Code of Conduct - Toimintaohjeistus Toimittajille Huhtikuu 2011 JOHDANTO Sodexon periaatteisiin liiketoiminnassa kuuluu korkeat eettiset standardit. Tämän vuoksi olemme laatineet Code of Conduct, toimintaohjeistuksen

Lisätiedot

Yritysvastuu sosiaalialalla 30.10.2013 AN 1

Yritysvastuu sosiaalialalla 30.10.2013 AN 1 Yritysvastuu sosiaalialalla 30.10.2013 AN 1 Sosiaalialan yritysvastuu tarkoittaa yrityksen vastuuta omista yhteiskunnallisista vaikutuksistaan toimia, jotka hyödyttävät työntekijöitä ja muita yrityksen

Lisätiedot

Yrityksen eettinen yhteiskuntavastuu

Yrityksen eettinen yhteiskuntavastuu Yrityksen eettinen yhteiskuntavastuu Ethical Leadership and Management Symposium Laurea Tikkurila Timo Ryynänen www.laurea.fi Workshopin tavoitteina ovat Perehtyä eettisen johtamisen keskeiseen pilariin,

Lisätiedot

It s As u l Ik t Im n An e El y S. E - - - - - - - Aa u a V Ri N Ka U I n 4.9. 0 4

It s As u l Ik t Im n An e El y S. E - - - - - - - Aa u a V Ri N Ka U I n 4.9. 0 4 It s As u l Ik t Im n An e El y S E - - - - - - - Aa u a V Ri N Ka U I n 4.9. 0 4 FIBS! Perustettu vuonna 2000 Suomen ainoa riippumaton ja voittoa tavoittelematon yritysvastuuverkosto Autamme jäseniämme

Lisätiedot

KANNATTAVA KIMPPA LIIKETOIMINTA JA VASTUULLISUUS KIETOUTUVAT YHTEEN

KANNATTAVA KIMPPA LIIKETOIMINTA JA VASTUULLISUUS KIETOUTUVAT YHTEEN KANNATTAVA KIMPPA LIIKETOIMINTA JA VASTUULLISUUS KIETOUTUVAT YHTEEN LIIKE2 -tutkimusohjelman päätösseminaari 30.8.2010 KTT, aluepäällikkö Päivi Myllykangas Elinkeinoelämän keskusliitto EK KANNATTAVA KIMPPA

Lisätiedot

Sisäinen viestintä vastuullisen liiketoiminnan tukena

Sisäinen viestintä vastuullisen liiketoiminnan tukena Sisäinen viestintä vastuullisen liiketoiminnan tukena Julkisuus, raha vai hyvä sydän? FInlandia-talo 8.10.2003 Professori (vt.) Pekka Aula Helsingin yliopiston viestinnän laitos pekka.aula@helsinki.fi

Lisätiedot

Vastuullinen sijoittaja & viestintä. Päivi Sihvola / Procom 18.11.2013

Vastuullinen sijoittaja & viestintä. Päivi Sihvola / Procom 18.11.2013 Vastuullinen sijoittaja & viestintä Päivi Sihvola / Procom 18.11.2013 sisältö 2 Ilmarinen superlyhyesti Vastuullinen omistaja Vastuullinen sijoittaja Näin viestimme Kuumat teemat Asiakkaiden odotukset

Lisätiedot

Työhyvinvointi on monesta kiinni

Työhyvinvointi on monesta kiinni Life@Work -hankkeen seminaari: Huolehdi hyvästä henkisestä ja sosiaalisesta työympäristöstä työsuojelun tuella Työhyvinvointi on monesta kiinni Olavi Parvikko, ylitarkastaja, työpsykologi, STM, TSO Eurooppalaisten

Lisätiedot

Ratuke. Onko etiikalla roolia työturvallisuudessa? 30.10.2012. Novetos Oy Tapio Aaltonen

Ratuke. Onko etiikalla roolia työturvallisuudessa? 30.10.2012. Novetos Oy Tapio Aaltonen Ratuke Onko etiikalla roolia työturvallisuudessa? 30.10.2012 Novetos Oy Tapio Aaltonen Taustakysymyksiä Mitä on etiikka Turvallisuuden ulottuvuuksia Työkulttuuri Eettinen johtaminen 29.10.2012 Arvot ja

Lisätiedot

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Suomi palkkatyön yhteiskuntana Harri Melin Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Nopea muutos Tekninen muutos Globalisaatio Työmarkkinoiden joustot Globalisaatio ja demografinen muutos Jälkiteollisesta

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Yritysten päämäärän ja vastuullisuuden merkityksellisyys. - piittaako kuluttaja? Julkaisuvapaa 13.5.2014 klo 11.50

Yritysten päämäärän ja vastuullisuuden merkityksellisyys. - piittaako kuluttaja? Julkaisuvapaa 13.5.2014 klo 11.50 Yritysten päämäärän ja vastuullisuuden merkityksellisyys - piittaako kuluttaja? Julkaisuvapaa 13.5.2014 klo 11.50 TNS 2014 1 Kuinka tärkeää? 2 Mitkä asiat? 3 Vaikuttaako? TNS 2014 2 76% TNS Gallupin tutkimus

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Yliopistojen työsuojelupäivät 2006 Tulevaisuuden turvallisuutta - NYT Koulutuspäällikkö, työpsykologi Tiina Saarelma-Thiel tiina.saarelma-thiel@ttl.fi

Lisätiedot

Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa

Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa koulutus 24.4.2012 Helsinki Kehittämispäällikkö Ville Grönberg, THL 25.4.2012 Esityksen nimi / Tekijä

Lisätiedot

EN 16555 -sarja Innovaatiojohtaminen yksi uusi työkalu

EN 16555 -sarja Innovaatiojohtaminen yksi uusi työkalu klo 15.45-16.15 EN 16555 -sarja Innovaatiojohtaminen yksi uusi työkalu Tekn.lis. Jarmo Hallikas, Falcon Leader Oy 2 Innovaatiojohtamisen standardi CEN/TS 16555 Osa 1: Innovaatioiden hallintajärjestelmä

Lisätiedot

Eettiset periaatteet taustaa

Eettiset periaatteet taustaa Eettiset periaatteet taustaa Oikeiden asioiden tekeminen Etiikka Identiteetti Kaikki ammattilaiset ja yritykset noudattavat jonkinlaisia eettisiä periaatteita. Vastuuntuntoiset sellaiset dokumentoivat

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys: yksi työkalu. Marja-Leena Pellikka Case Manna ry 14.10.2015

Yhteiskunnallinen yritys: yksi työkalu. Marja-Leena Pellikka Case Manna ry 14.10.2015 Yhteiskunnallinen yritys: yksi työkalu Minkälainen olisi suomalainen yhteiskunnallisen yrittäjyyden toimintamalli? Marja-Leena Pellikka Case Manna ry 14.10.2015 Manna ry 1995-2015 => 2016 MannaPalvelut

Lisätiedot

EETTISET OHJEET MUNKSJÖ OYJ (YRITYSTUNNUS 2480661-5) Hyväksytty hallituksen kokouksessa 13. toukokuuta 2013

EETTISET OHJEET MUNKSJÖ OYJ (YRITYSTUNNUS 2480661-5) Hyväksytty hallituksen kokouksessa 13. toukokuuta 2013 EETTISET OHJEET MUNKSJÖ OYJ (YRITYSTUNNUS 2480661-5) Hyväksytty hallituksen kokouksessa 13. toukokuuta 2013 Tekijä: Åsa Fredriksson Laadittu: 24. helmikuuta 2013 Tarkistettu: 10. syyskuuta 2014 Versio:

Lisätiedot

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja uusia päämääriä Johtaja, EK Säteilevät Naiset seminaari Rion ympäristö- ja kehityskonferenssi 1992 Suurten lukujen tapahtuma 180 valtiota, 120

Lisätiedot

SIJOITTAJAN ODOTUKSET HALLITUKSEN JÄSENELLE KRIISITILANTEESSA. Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio 16.10.2014

SIJOITTAJAN ODOTUKSET HALLITUKSEN JÄSENELLE KRIISITILANTEESSA. Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio 16.10.2014 SIJOITTAJAN ODOTUKSET HALLITUKSEN JÄSENELLE KRIISITILANTEESSA Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio 16.10.2014 2 Ilmarinen lyhyesti HUOLEHDIMME YLI 900 000 SUOMALAISEN ELÄKETURVASTA 529 000 työntekijää TyEL

Lisätiedot

Eettinen Johtaminen. To Be or Well Be seminaari 2010 Petteri Lahtela

Eettinen Johtaminen. To Be or Well Be seminaari 2010 Petteri Lahtela Eettinen Johtaminen To Be or Well Be seminaari 2010 Petteri Lahtela ROHKEUS REALISMI TULOS VISIO ETIIKKA Sisältö Eettisyys ja yksilön perustarpeet Ohjaavat periaatteet Eettinen toiminta, tarkoitus ja

Lisätiedot

vastuullisuuslupaukset konkretisoituvat

vastuullisuuslupaukset konkretisoituvat Kuinka Tapiolan vastuullisuuslupaukset konkretisoituvat henkilöstöjohtamisessa? ht i Henry Foorumi Veera Lammi 9.11.2010 9.11.2010 1 Agenda Miksi vastuullinen johtaminen on tärkeää? Miten vastuullista

Lisätiedot

Yritykset & ihmisoikeudet. 2.6.2014 Työministeri Lauri Ihalainen

Yritykset & ihmisoikeudet. 2.6.2014 Työministeri Lauri Ihalainen Yritykset & ihmisoikeudet 2.6.2014 Työministeri Lauri Ihalainen Valtioneuvosto, yhteiskuntavastuu ja ihmisoikeudet mistä on kyse? Valtioneuvoston yhteiskuntavastuupolitiikan isoimpia kysymyksiä tällä hetkellä

Lisätiedot

Konserniraportointi muutoksessa ja tulevaisuuden haasteissa

Konserniraportointi muutoksessa ja tulevaisuuden haasteissa Taloussanomien seminaarit: Konserniraportointi palveluna 1.10.2009 Sanomatalo, Helsinki Konserniraportointi muutoksessa ja tulevaisuuden haasteissa Mikael Niskala Vice President, Sustainability Solutions

Lisätiedot

JOULUNAJAN MATINEA. Vastuunsa tunteva työorganisaatio

JOULUNAJAN MATINEA. Vastuunsa tunteva työorganisaatio JOULUNAJAN MATINEA Vastuunsa tunteva työorganisaatio Joulunajan henkeen liittyen tämänvuotisen matinean tarkoituksena on innostaa yhteistyökumppaneitamme kiteyttämään omaan toimintaansa liittyvät yhteiskuntavastuun

Lisätiedot

Kestävä kehitys autoalalla

Kestävä kehitys autoalalla Kestävä kehitys autoalalla Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa. YK Brundtlandin komissio 1987 2 Kestävän

Lisätiedot

Oppiminen aluekehittämisen moottorina

Oppiminen aluekehittämisen moottorina Oppiminen aluekehittämisen moottorina Länsi-Uusimaa uuteen nousuun seminaari 9.3.2010 Suuri osa siitä, mitä opimme koulussa ja yliopistossa ei liity talouselämän edellyttämään osaamiseen Adam Smith Kansojen

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Yhteistoimintaryhmä 29.11.2010 Kaupunginhallitus 29.11.2010 Kaupunginvaltuusto 13.12.2010 Sisällysluettelo 1. Edellisen

Lisätiedot

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY Yhteiskuntafilosofia - alueet ja päämäärät Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY 1 Yhteiskunnan tutkimuksen ja ajattelun alueet (A) yhteiskuntatiede (political science') (B) yhteiskuntafilosofia

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

Kuntaesimerkkinä Oulu

Kuntaesimerkkinä Oulu Kuntaesimerkkinä Oulu 20.3.2012 Yritysyhteistyön koordinaattori, Tekijäpuu palvelu / Tuvilta Työelämään hanke / Konsernipalvelut Satu Kaattari-Manninen Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa Vaikka

Lisätiedot

Alma Media Oyj Code of Conduct eettinen ohjeistus

Alma Media Oyj Code of Conduct eettinen ohjeistus Alma Media Oyj 2011 Code of Conduct eettinen ohjeistus Alma Median Code of Conduct -- eettinen ohjeistus Tämä eettinen ohjeistus koskee kaikkia Alma Median ja sen tytäryhtiöiden työntekijöitä organisaatiotasosta

Lisätiedot

Vastuullinen sijoittaminen kannattaa. Vastuullinen sijoittaminen 10.6.2010 Anna Hyrske ja Magdalena Lönnroth

Vastuullinen sijoittaminen kannattaa. Vastuullinen sijoittaminen 10.6.2010 Anna Hyrske ja Magdalena Lönnroth Vastuullinen sijoittaminen kannattaa Vastuullinen sijoittaminen 10.6.2010 Anna Hyrske ja Magdalena Lönnroth Kuinka uudesta hypetyksestä vastuullisessa sijoittamisessa on kyse? - Onko vastuullinen sijoittaminen

Lisätiedot

Toimittajien menettelyohje

Toimittajien menettelyohje Toimittajien menettelyohje 1 (3) 01/01/2015 Toimittajien menettelyohje Tausta ja tarkoitus Posti on ensisijainen valintasi postin, logistiikan ja verkkokaupan palveluissa. Huolehdimme kaupankäynnin ja

Lisätiedot

mitä, miksi ja miten?

mitä, miksi ja miten? Piia Nurmi 14.10.2010 Vastuullinen yritys mitä, miksi ja miten? esityksen tavoite Tähän kenttään voi sijoittaa kuvan tai kaavion Luoda yhdessä teidän kanssanne kartta siitä, mitä yritysvastuu on, missä

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

Suomen Aktuaariyhdistys ry Ammattimaisuusseminaari 28.5.2013. Novetos Oy Tapio Aaltonen

Suomen Aktuaariyhdistys ry Ammattimaisuusseminaari 28.5.2013. Novetos Oy Tapio Aaltonen Suomen Aktuaariyhdistys ry Ammattimaisuusseminaari Yrityksen arvot ja etiikka 28.5.2013 Novetos Oy Tapio Aaltonen Kirjojani Kirjojani Teemoja Mitä on etiikka Ajattelu ja säännöt Arvot, etiikka, kulttuuri

Lisätiedot

VEIKKAUS JA VASTUULLISUUDEN VIESTINTÄ

VEIKKAUS JA VASTUULLISUUDEN VIESTINTÄ VEIKKAUS JA VASTUULLISUUDEN VIESTINTÄ 1 2 3 Mitä on yrityksen vastuullisuusviestintä? Miten Veikkaus viestii vastuullisuutta? Lessons learned Miten viestitään? Kenelle viestitään? Mitä viestitään? Kuvaja

Lisätiedot

Yksilön ja yhteisön etu vastakkain? Prof. Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Kliininen laitos, Turun yliopisto

Yksilön ja yhteisön etu vastakkain? Prof. Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Kliininen laitos, Turun yliopisto Yksilön ja yhteisön etu vastakkain? Prof. Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Kliininen laitos, Turun yliopisto EETTINEN LÄHTÖKOHTA HELSINGIN JULISTUS (Artikla 8): Vaikka lääketieteellisen tutkimuksen

Lisätiedot

Mitä merkitsee luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen näkökulma erityisesti suomalaisen kaivostoiminnan kestävyyteen

Mitä merkitsee luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen näkökulma erityisesti suomalaisen kaivostoiminnan kestävyyteen Mitä merkitsee luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen näkökulma erityisesti suomalaisen kaivostoiminnan kestävyyteen Mari Tuusjärvi Geologian tutkimuskeskus 22.11.2013 1 Taustaa Kaivostoiminnan kestävyys

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

Maineesta ja vastuullisuudesta kasvun veturi? 21.11.2013 Case LähiTapiola Johtaja Anu Pylkkänen, Yhteiskuntavastuu ja edunvalvonta

Maineesta ja vastuullisuudesta kasvun veturi? 21.11.2013 Case LähiTapiola Johtaja Anu Pylkkänen, Yhteiskuntavastuu ja edunvalvonta Maineesta ja vastuullisuudesta kasvun veturi? 21.11.2013 Case Johtaja Anu Pylkkänen, Yhteiskuntavastuu ja edunvalvonta Tämä on Suomalainen, vakavarainen finanssiryhmittymä, joka palvelee henkilö-, maatila-,

Lisätiedot

Kansalaisyhteiskunta järjestöt mukaan. Pääsihteeri Kristiina Kumpula Suomen Punainen Risti

Kansalaisyhteiskunta järjestöt mukaan. Pääsihteeri Kristiina Kumpula Suomen Punainen Risti Kansalaisyhteiskunta järjestöt mukaan Pääsihteeri Kristiina Kumpula Suomen Punainen Risti Sisäisen turvallisuuden kehittäminen 06.09.2013 Järjestöillä erilaisia rooleja Kansalaisyhteiskunta on laajempi

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys ja kuntapalvelut. Jarkko Huovinen Oulu 13.5.2011

Yhteiskunnallinen yritys ja kuntapalvelut. Jarkko Huovinen Oulu 13.5.2011 Yhteiskunnallinen yritys ja kuntapalvelut Jarkko Huovinen Oulu 13.5.2011 Lisäarvo ostopäätöksen tekijälle Janne Pesonen 6.10.2010 17.5.2011 2 Kunta elinvoimajohtajana Teemoja joihin vaikutus ulottuu Johtaminen

Lisätiedot

Oikeudelliset kysymykset. Tuottajan etiikka - essee. Ulla Viskari-Perttu

Oikeudelliset kysymykset. Tuottajan etiikka - essee. Ulla Viskari-Perttu Oikeudelliset kysymykset Tuottajan etiikka - essee Ulla Viskari-Perttu Oikeudelliset kysymykset 1/2 Lehtori Juha Iso-Aho Humanistinen ammattikorkeakoulu 2 TUOTTAJAN ETIIKKA Mitä eettisyys merkitsee kulttuurituotannossa?

Lisätiedot

Muutoksessa elämisen taidot

Muutoksessa elämisen taidot Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Professori Katriina Siivonen, Helsingin yliopisto Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Alustus sosiaalisesti vastuullisiin hankintoihin Kestävien hankintojen vuosiseminaari

Alustus sosiaalisesti vastuullisiin hankintoihin Kestävien hankintojen vuosiseminaari Alustus sosiaalisesti vastuullisiin hankintoihin Kestävien hankintojen vuosiseminaari Hansel Oy 1 Sosiaalisesti vastuullinen hankinta Sosiaalisesti vastuullisilla julkisilla hankinnoilla tarkoitetaan hankintatoimia,

Lisätiedot

Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana

Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana People-centric problem solving Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana Gemic on strategiseen tutkimukseen, ihmislähtöisiin innovaatioihin ja liiketoiminnan kehittämiseen erikoistunut konsulttitoimisto.

Lisätiedot

Kestävät liiketoimintaratkaisut! Bisneksen tulostekijät! #FIBS_RP15!!

Kestävät liiketoimintaratkaisut! Bisneksen tulostekijät! #FIBS_RP15!! Kestävät liiketoimintaratkaisut! Bisneksen tulostekijät! #FIBS_RP15!! !!! Suomen johtava yritysvastuuverkosto! FIBS on Suomen johtava yritysvastuuverkosto. Autamme yrityksiä tekemään parempaa liiketoimintaa

Lisätiedot

Maailmankansalaisen etiikka

Maailmankansalaisen etiikka Maailmankansalaisen etiikka Olli Hakala Maailmankansalaisena Suomessa -hankkeen avausseminaari Opetushallituksessa 4.2.2011 Maailmankansalaisen etiikka Peruskysymykset: Mitä on maailmankansalaisuus? Mitä

Lisätiedot

Yhteiskunnallisten Yritysten Superpäivä Oulussa

Yhteiskunnallisten Yritysten Superpäivä Oulussa Yhteiskunnallisten Yritysten Superpäivä Oulussa Hallintojohtaja Ari Heikkinen, Oulun kaupunki konsernipalvelut 17.10.2012 Julkiset palvelut murroksessa Euroopan maiden taloudelliset vaikeudet juontavat

Lisätiedot

Mitä on yritysvastuu media-alalla?

Mitä on yritysvastuu media-alalla? Mitä on yritysvastuu media-alalla? VKL:n seminaari 24.8.2010 Riikka Poukka, yritysvastuusuunnittelija, Alma Media Sisältö Mitä yritysvastuu on? Miksi yritysvastuu on noussut agendalle myös media-alalla?

Lisätiedot

Myönteinen vuorovaikutus työelämässä

Myönteinen vuorovaikutus työelämässä Myönteinen vuorovaikutus työelämässä Tarkoitus ja arvot tuovat työhön mielekkyyden, innostuksen ja sitoutumisen Suomen Logoterapiainstituutti Oy:n 10-vuotisjuhlaseminaari Turku 12. 13.10.2013 Iina Åman

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

Mitä sisältöjä yhteiskuntatieteellisellä metsätutkimuksella?

Mitä sisältöjä yhteiskuntatieteellisellä metsätutkimuksella? Mitä sisältöjä yhteiskuntatieteellisellä metsätutkimuksella? Rauno Sairinen Professori MYY osaamiskeskittymä (Metsä, yhteiskunta ja ympäristö) rauno.sairinen@joensuu.fi Yhteiskuntatieteellisen metsätutkimuksen

Lisätiedot

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Suvi Heikkinen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu NaisUrat-hanke Työn ja yksityiselämän tasapaino 6.5.2014 Väitöskirjatutkimus Pyrkimyksenä on selvittää

Lisätiedot

OECD 2OO4 TUKEVA POHJA PÄÄTÖKSENTEOLLE JA VÄLINE GLOBALISAATIOKEHITYKSEN ANALYYSIIN JA HALLINTAAN JORMA JULIN 5.5.2004 OECD! 30 JÄSENTÄ - SLOVAKIA HYVÄKSYTTIIN VIIMEISENÄ JOULUKUUSSA 2000! LÄHES PARIKYMMENTÄ

Lisätiedot

Järkytä avoimuudella. Avoimuus ja läpinäkyvyys ovat avaimia kukoistavaan yrityskulttuuriin. Aki Ahlroth 4.11.2014, Henry Foorumi

Järkytä avoimuudella. Avoimuus ja läpinäkyvyys ovat avaimia kukoistavaan yrityskulttuuriin. Aki Ahlroth 4.11.2014, Henry Foorumi Järkytä avoimuudella Avoimuus ja läpinäkyvyys ovat avaimia kukoistavaan yrityskulttuuriin Aki Ahlroth 4.11.2014, Henry Foorumi 01 Miksi juuri avoimuus? Avoimuus on keskeinen keino synnyttää luottamusta

Lisätiedot

TYÖVOIMAA SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIHIN KEINONA KANSAINVÄLINEN REKRYTOINTI? AMMATTIJÄRJESTÖN NÄKÖKULMA

TYÖVOIMAA SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIHIN KEINONA KANSAINVÄLINEN REKRYTOINTI? AMMATTIJÄRJESTÖN NÄKÖKULMA TYÖVOIMAA SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIHIN KEINONA KANSAINVÄLINEN REKRYTOINTI? AMMATTIJÄRJESTÖN NÄKÖKULMA Kirsi Markkanen Kehittämispäällikkö Tehy ry 26.3.2010 1 Kansainvälisen rekrytoinnin Lähtökohtia

Lisätiedot

Miltä maailma näyttää?

Miltä maailma näyttää? Miltä maailma näyttää? Globaali näkökulma lasten ja nuorten tulevaisuuteen (Jari Kivistö) Kasvava ihminen ja tulevaisuuden koulu -seminaari Kokkolassa 7.8.2013 Globaalikasvatuksen tehtävä on

Lisätiedot

Minna Rauas. Nuorisotyölle eettinen ohjeistus

Minna Rauas. Nuorisotyölle eettinen ohjeistus Minna Rauas Nuorisotyölle eettinen ohjeistus Työryhmä: *Suvi Kuikka (pj/nuoli ry) *Markus Söderlund (Allianssi), *Annikki Kluukeri Jokinen (Humak), *Marika Punamäki (Mamk/Juvenia) *Tomi Kiilakoski (nuorisotutkimus)

Lisätiedot

OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma. Lauri Kurvonen Helsinki 10.2.2010

OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma. Lauri Kurvonen Helsinki 10.2.2010 OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma Lauri Kurvonen Helsinki 10.2.2010 Sisällys Lähtökohdat Ohjelman rakenne Ohjelman laadinta ja käyttöönotto 2 Kestävän kehityksen neljä ulottuvuutta Ekologinen kestävyys

Lisätiedot

Työkaarityökalulla tuloksia

Työkaarityökalulla tuloksia Työkaarityökalulla tuloksia Asiantuntija Tarja Räty, TTK Työkaariajattelu työpaikan arjessa miten onnistumme yhdessä? Kehittämisen edellytyksiä Työkaarimallin käytäntöön saattamista Työura- ja kehityskeskustelut

Lisätiedot

Tolkkua maailman ymmärtämiseen Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa

Tolkkua maailman ymmärtämiseen Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa Tolkkua maailman ymmärtämiseen Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa Kun kulttuurit kohtaavat - opettajana monikulttuurisessa oppimisympäristössä - seminaari, SOOL, Helsinki 11.3.2011 Jari

Lisätiedot

HYY Yhtymän sopimus Global Compactin periaatteiden noudattamisesta ja raportointi 2014 1 (6)

HYY Yhtymän sopimus Global Compactin periaatteiden noudattamisesta ja raportointi 2014 1 (6) HYY Yhtymän sopimus Global Compactin periaatteiden noudattamisesta ja raportointi 2014 1 (6) 2 (6) HYY YHTYMÄN GLOBAL COMPACTIN PERIAATTEIDEN NOUDATTAMISESTA HYY Yhtymä on hyväksytty YK:n Global Compact

Lisätiedot

Teema: Työyhteisöjen vapaaehtoisohjelmat

Teema: Työyhteisöjen vapaaehtoisohjelmat Teema: Työyhteisöjen vapaaehtoisohjelmat Työnantajan tukemaa työntekijöiden vapaaehtoistoimintaa yhteisöissä ja yhdistyksissä Kolmikantayhteistyötä: 1) työnantaja 2) työntekijä 3) vapaaehtoisorganisaatiot/lähiyhteisö

Lisätiedot

EEttisEt toimintaohjeet

EEttisEt toimintaohjeet Eettiset toimintaohjeet Husqvarna-konsernin eettiset toimintaohjeet noudattavat YK:n Global Compact -aloitteen periaatteita, joiden tarkoitus on saada yritykset toimimaan ihmisoikeuksia, työntekijöiden

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomia-asiantuntijoiden työseminaari 6.-7.6.2013 Liisa Hakala Mielekäs työ sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla - Miksi työn mielekkyys

Lisätiedot

Yritysvastuutoimet ja niistä viestiminen FK:n jäsenyhteisöissä

Yritysvastuutoimet ja niistä viestiminen FK:n jäsenyhteisöissä Yritysvastuutoimet ja niistä viestiminen FK:n jäsenyhteisöissä Marjo Rakuuna LIIKETALOUDEN 1 Pääkysymys: Tutkimuskysymykset Millainen rooli yritysvastuulla on Finanssialan Keskusliiton jäsenjärjestöissä?

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Millainen voisi olla yhteiskunnallisen yrityksen brändi?

Millainen voisi olla yhteiskunnallisen yrityksen brändi? Millainen voisi olla yhteiskunnallisen yrityksen brändi? Ajatusakvaario Onko tilaa, onko tilausta? Työmarkkinoille integroivan yhteiskunnallisen yrittäjyyden mahdollisuudet hoivapalveluissa Dialogifoorumi

Lisätiedot

Alla olevat tiedot täydentävät Munksjön 2014 vuosikertomuksessa annettuja tietoja.

Alla olevat tiedot täydentävät Munksjön 2014 vuosikertomuksessa annettuja tietoja. Global Reporting Initiative (GRI) Global Reporting Initiative (GRI) on riippumaton, verkostopohjainen organisaatio, joka on kehittänyt kestävän kehityksen raportointiviitekehyksen. GRI on vapaaehtoinen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi Hyvinvointia työstä KP Martimo: Työhyvinvoinnista 12.2.2014 Hyvinvointi työssä vai siitä huolimatta? Kari-Pekka Martimo, LT Johtava ylilääkäri Vaikuttava työterveyshuolto teemajohtaja KP Martimo: Työhyvinvoinnista

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Minna Kohmo, Henki-Tapiola 30.11.2011 23.11.2011 1 Tämä on Tapiola Noin 3 000 tapiolalaista palvelee noin 960 000 kuluttaja-asiakasta 63 000 yrittäjää 60 000 maa- ja metsätalousasiakasta

Lisätiedot

Miksi tarvitaan eettistä keskustelua. Markku Lehto 28.1.2016

Miksi tarvitaan eettistä keskustelua. Markku Lehto 28.1.2016 Miksi tarvitaan eettistä keskustelua Markku Lehto 28.1.2016 Tausta» Eettisen ajattelun taustalla on» Biologinen pohjaviritys» Kulttuurin arvoväritys» Sosialisaatioprosessin mankelointi Miksi tarvitaan

Lisätiedot

Etiikka. Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007

Etiikka. Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007 Etiikka Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007 Wittgensteinin määritelmät etiikalle Etiikka on tutkimusta siitä, mikä on hyvää. Etiikka on tutkimusta siitä, mikä on arvokasta. Etiikka

Lisätiedot

Verkostoituminen, näkyvyys ja markkinointi. Annukka Jyrämä 10.11.2014

Verkostoituminen, näkyvyys ja markkinointi. Annukka Jyrämä 10.11.2014 Verkostoituminen, näkyvyys ja markkinointi 10.11.2014 Verkostoituminen http://images.google.fi/images?q=aboriginal+art&hl=fi&um=1&ie=utf 8&sa=X&oi=images&ct=title Verkostoituminen Verkostoteoriat: markkinat

Lisätiedot

ALAN ASIANTUNTI- JATEHTÄVISSÄ TOIMIMINEN, KE- HITTÄMINEN JA ONGELMANRAT- KAISU - perustella asiantuntijatehtävissä. toimiessaan tekemiään

ALAN ASIANTUNTI- JATEHTÄVISSÄ TOIMIMINEN, KE- HITTÄMINEN JA ONGELMANRAT- KAISU - perustella asiantuntijatehtävissä. toimiessaan tekemiään ALKUVAIHEEN MINEN MISALUEET Tasot ALAN TEORIOIDEN, KÄSITTEIDEN, ME- NETELMIEN JA PE- RIAATTEIDEN MINEN 5 - käyttää keskeisiä teorioita, käsitteitä ja menetelmiä johdonmukaisesti erilaisissa - kirjoittaa

Lisätiedot

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille TÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ / copyright Suomen Punainen Risti 1 Täyttä elämää eläkkeellä -hanke

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

Yritysten yhteistyö- ja neuvottelusuhteet ja paikallisen sopimisen mahdollisuudet

Yritysten yhteistyö- ja neuvottelusuhteet ja paikallisen sopimisen mahdollisuudet Yritysten yhteistyö- ja neuvottelusuhteet ja paikallisen sopimisen mahdollisuudet YTT Pertti Jokivuori (Jyväskylän yliopisto, Suomen Akatemia) Yritysten yhteiskuntavastuu: onko sitä ja missä se näkyy?

Lisätiedot

EU ja julkiset hankinnat

EU ja julkiset hankinnat EU ja julkiset hankinnat Laatua hankintoihin Julkiset hankinnat - taustaa EU2020-strategia edellyttää entistä voimakkaampaa panostusta osaamis- ja innovaatiotalouteen, vähähiiliseen ja resurssitehokkaaseen

Lisätiedot

Code Eettiset of ohjeemme. It s all about values

Code Eettiset of ohjeemme. It s all about values Code Eettiset of ohjeemme Conduct It s all about values JOHDANTO Eettisten ohjeidemme perustana ovat Nordzuckerin arvot, jotka ovat yrityskulttuurimme kulmakivi. Arvot ohjaavat toimintaamme pulmatilanteissa,

Lisätiedot

Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta: Tutkimus paikallisesta sopimisesta

Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta: Tutkimus paikallisesta sopimisesta 1.2.28 Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta: Tutkimus paikallisesta sopimisesta Tutkimus Turun yliopiston työoikeuden tutkijaryhmä on professori Martti Kairisen johdolla selvittänyt vuosien 25

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut Hyvinvointia työstä Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014 Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut 6.2.2014 Eija Lehto, Työterveyslaitos Työhyvinvoinnin osatekijöitä

Lisätiedot

Suomalaisen työpolitiikan linja

Suomalaisen työpolitiikan linja Suomalaisen työpolitiikan linja - Työmarkkinoiden muutostilanne ja haasteet - Suomalaisen työpolitiikan kokonaisuus ja tavoitteet - Suomen työmarkkinareformin lähtökohtia - Hallituksen periaatepäätös Työministeri

Lisätiedot

Esityslista Kestävä kehitys

Esityslista Kestävä kehitys Esityslista Kestävä kehitys Tasa-arvo, Integraatio ja Moninaisuus Ympäristö Saamen kielen käyttö Yhteenveto Kestävä kehitys Kehitys, joka huolehtii meidän tarpeistamme vaarantamatta tulevien sukupolvien

Lisätiedot

2014-2016. Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut

2014-2016. Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut Dnro:53/01.00.00/2014 t 2014-2016 Henkilöstöstrategia Kunnanvaltuuston hyväksymä 16.6.2014 Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut 1 Henkilöstöstrategia 2014 2016 Kunnallisen työmarkkinalaitoksen mukaan

Lisätiedot

EK:n työelämälinjaukset: talouskasvua ja tuottavaa työtä

EK:n työelämälinjaukset: talouskasvua ja tuottavaa työtä EK:n työelämälinjaukset: talouskasvua ja tuottavaa työtä Hyvä työ Vasemmistoliiton työelämäseminaari Helsinki 24.2.2011 Työmarkkinajärjestöjen esitykset tulevalle eduskunnalle Johtaja Eeva-Liisa Inkeroinen,

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys

Yhteiskunnallinen yritys Yhteiskunnallinen yritys Mahdollistava ohjelmapolitiikka ja innovatiiviset käytännöt - Ison-Britannian kokemukset 13.5.2011 Oulu Anne Bland Social Business International Oy 1 Globaali liike 2 Britannian

Lisätiedot

Miten yhteiskunnalliset haasteet, julkiset palvelut ja yritysten liiketoiminta kohtaavat vai kohtaavatko?

Miten yhteiskunnalliset haasteet, julkiset palvelut ja yritysten liiketoiminta kohtaavat vai kohtaavatko? Miten yhteiskunnalliset haasteet, julkiset palvelut ja yritysten liiketoiminta kohtaavat vai kohtaavatko? Ville Valovirta Miten liiketoimintaa sosiaalisista innovaatioista? -seminaari 23.1.2013 2 1. Miten

Lisätiedot