SUOMEN KASVUMOOTTORI KOOTTAVA UUDELLEEN

Transkriptio

1 TEKNIIKAN AKATEEMISTEN JÄSENLEHTI TEKbaro 2012: SUOMEN KASVUMOOTTORI KOOTTAVA UUDELLEEN Tunneälykkäästä pomo tulee, ei älypäästä Mäntyöljystä biodieseliä Tee kesätyösopimus kirjallisesti!

2 Antonin Halas 6 13Teksti. Hallituksen puheenjohtaja Marjo Matikainen-Kallström luovutti TEKin korkeimman ansiomerkin Pekka Jussilalle. Lue lisää Jussilasta ja katso kaikki ansiomerkin saaneet TEK-aktiivit verkkolehdestä: lehti.tek.fi/ansiomerkit 5 Pääkirjoitus Työura pitenee vain, jos niin oikeasti halutaan 6 Suomen talouskasvu uhattuna kasvumoottori koottava uudelleen 13 AJASSA 15 Havuja! Tarvitsemme huippuosaamista ja uusia yrittäjiä 21 TEK-vaikuttaja Mari-Leena Talvitie: Liity puolueesen! 22 Lakitieto Työsopimuslain irtisanomisaikoja noudatetaan vain, jos muusta ei ole sovittu TYÖELÄMÄ 24 Mäntyöljystä biodieseliä TUTKIMUS 28 Työmarkkinatutkimus 2011 Alakohtaisia palkkakäyriä, yliopistot tarkemmassa tarkastelussa 36 Tekkiläiset säästävät eläkepäivien varalle OPISKELIJAT 44 Sovi kesätyöstä kirjallisesti Pitäiskö minunkin jo aloittaa oman eläkkeen säästäminen? s. 36 Teksti. S. 6 2 TEK 3/2012

3 3/12 VAIN VERKOSSA lehti.tek.fi Peliala imee taantumassakin Suomessa tietokonepelit ovat nousseet jo tärkeimmäksi kulttuuri viennin alaksi. Pelialan tapahtuma Otaniemessä keräsi runsaasti väkeä. Ilkka Heino S. 24 DI Heli Laumola tuntee biodiesellaitoksen prosessin. JÄRJESTÖ 46 TEKin valtuusto koolla: Värikkään vuoden jälkeen katse tulevaan KOLUMNIT 35 Eurooppalainen näkökulma Satu Hassi: Rikinkatkua TEKNIIKKA 40 Maisterista tohtoriksi: Tunneälykkäästä pomo tulee, ei älypäästä 49 Tekniikan ihmeitä Yksinäinen ajelehtija 51 Teekkarilaulu Koneinsinöörikilta Työmarkkinatutkimus 2011: Alakohtaisia palkkakäyriä S. 28 Kirjaesittely: Kohtalona Kostamus Kostamus ei olisi noussut ilman suomalaista insinööriä. Poliittinen peli, suuret voitot, osakkaiden valtataistelut ja kosteat neuvottelut värittivät valtavaa rakennusurakkaa. Nousevan auringon maat Kiinalaisen jutun kirjoittaja Juuso Takalainen kävi Japanissa. lehti.tek.fi TEK 3

4 Olet väärässä. Kun puhutaan henkivakuutuksen hinnoista. TEKin jäsenenä vakuutat itsesi ja perheesi nyt jopa 50 % edullisemmin. Laske paljonko turvaa perheesi tarvitsee ja ylläty vakuutuksen edullisesta hinnasta. henkivakuutuskuntoon.fi

5 PÄÄKIRJOITUS Työura pitenee vain, jos niin oikeasti halutaan Maassa on taitettu peistä siitä, korottaako maaliskuussa tehty keskusjärjestöjen työurasopimus keskimääräistä eläkkeellesiirtymisikää 0,8 vai 1,3 vuodella. Lyhyesti kerraten: paperin kovia toimen piteitä sisältävässä osiossa nostettiin varhaiseläkkeen ja ns. työttömyysputken ikärajaa vuodella, lisättiin työttömyysturvaan työnhakuun kannustavia elementtejä sekä sovittiin palkansaajan ja työnantajan työeläkemaksujen nousevan vuoteen 2016 saakka 0,2 prosenttiyksikköä per vuosi. Sopimuksen pehmopuoli käsittelee nuorten työhön pääsyn helpottamista, syrjäytymisen ehkäisyä, työterveyshuollon kehittämistä, työhyvinvointia, kuntoutusta, ikäohjelmia ja masennuksen ehkäisyä. Sopimuksen vaikuttavuutta koskeva kiistely koskee tiivistettynä sitä, voiko pehmopuolen asioille panna jotakin painoa vai ei. Oma mielipiteeni on, että kiistely on ajanhukkaa, sillä viime kädessä työurien pidentämisestä päätetään työpaikkatasolla työsuhde kerrallaan. Ratkaisevassa asemassa ovat niin työnantajien kuin työntekijöidenkin asenteet. Työntekijän eläkesäännösten kiristäminen ei auta, jos työnantaja ei aktiivisesti halua pitää ihmisiä töissä nykyistä vanhemmaksi. Sopimuksen todellista vaikutusta ei voi etukäteen muuta kuin arvailla. Ratkaisevaa työurien pitenemisen kannalta on, että työpaikkatasolla ruvetaan tekemään yhteistoiminnassa töitä tämän tavoitteen eteen. Pehmopuoli, vieläpä se osa pehmopuolesta, josta ei voi keskusjärjestötasolla sopia, on avainasemassa. Parhaassa tapauksessa yrityksissä ja julkisen sektorin työpaikoilla käynnistyy laaja-alainen käytännön toiminta, jossa mietitään ja toteutetaan toimia, joilla ikääntyvien ammattitaito, työkyky ja motivaatio paranevat. Työkaluksi ei välttämättä tarvita juurikaan maalaisjärkeä kummempia välineitä. Maalaisjärkeä voi toki auttaa esimerkiksi keräämällä ja levittämällä tietoa sellaisista käytännön toimista, joiden on todettu vaikuttavan. Työmarkkinajärjestöillä voi olla tässä työssä myönteinen rooli. n Heikki Kauppi heikki.kauppi@tek.fi Työurien pidentämisestä päätetään työpaikoilla työsuhde kerrallaan. lehti.tek.fi TEK 5

6 Teksti Kirsti Levander Kuvitus Juho Heikkinen TEKbaro 2012 lisää huolta innovaatiojärjestelmämme tulevaisuudesta. Suurimmat huolenaiheet, mutta myös odotukset, kohdistuvat ICT-sektoriin. TEKin jäsenet arvioivat Suomen tieteen ja teknologisen tutkimuksen kehitysnäkymät entistä heikommiksi ja elinkeinoelämän edustajien arviot Suomen tieteellis-teknologisen tutkimuksen tilasta ovat aiempaa kriittisempiä. Tuoreen teknologiabarometrin tulokset nostattavat Suomen tulevaisuuden eteen pelottavia uhkakuvia. Kun tähän lisätään julkisen sektorin leikkaukset t&k-rahoitukseen, ikävä kehitys spiraali on helposti valmis, TEKin tekniikka ja yhteiskunta -yksikön johtaja Pekka Pellinen sanoo. Huolta kasvattaa ICT-sektorin romahdus. Viimeisten 15 vuoden aikana ala on ollut koko kansan talouden veturi, mutta nyt kasvu tietotekniikan alalla näyttää päättyneen. ICT-sektori on ollut Suomen johtava tutkimukseen ja kehittämiseen panostava toimiala. Suuret toimijat, Nokia ja NSN, ovat nyt strategisen muutosprosessin keskellä. T&k-panokset voivat yhtiöissä laskea jopa satoja miljoonia euroja vuodessa, Pellinen arvioi. Erityisesti verkkotoiminta on lasku-uralla. Syynä ovat kiristyvä kilpailu ja kiinteiden verkkojen roolin muuttuminen. Matkapuhelinalalla kaiken kaikkiaan tilanne on parempi: kasvupotentiaalia sisältäviä kehityspolkuja on runsaammin. Toivoa ICT-työryhmästä Onneksi ICT-alan kriisi on otettu tosissaan, ja hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta asetti asiantuntijaryhmän ratkomaan ongelmaa. Tilannekuva laaditaan huhtikuun loppuun mennessä, ja ensimmäisiä päätöksiä rakennemuutostoimista on luvassa kesäkuun kuluessa. Tietä edelläkävijyyteen ja kasvuun haetaan ryh- 6 TEK 3/2012

7 lehti.tek.fi TEK 7

8 Yksikönjohtaja Pekka Pellinen TEKistä vaatii ICT-sektorille myös Tekes-rahaa. Nyt tarvitaan hyödyntämiskelpoista tutkimus- ja tuotekehitystä. Rahaa pitää panna ideoihin, jotka ovat nopeasti käännettävissä liiketoiminnaksi. Tärkeintä on, ettemme säästä oman tulevaisuutemme kannalta olennaisista investoinneista. Helena Hagberg mässä vuoden verran. Puheenjohtajaksi nimetty Pekka Ala-Pietilä totesi heti kärkeen, että kolmesta asiasta on pidettävä huolta: osaamisesta, kunnianhimoisista tavoitteista ja siitä, että työ pysyy Suomessa. TEK on mukana ydinryhmässä yhdessä Etlan, työ- ja elinkeinoministeriön, liikenne- ja viestintäministeriön ja Teknologiateollisuuden kanssa. Olimme myös tekemässä aloitetta ryhmän perustamisesta, Pellinen kertoo. Elinkeinoministeri Jyri Häkämies odottaa työryhmältä paljon. On saatava konkreettisia esityksiä siitä, miten osaava henkilöstö saadaan nopeasti työllistettyä. Lisäksi on löydettävä keinoja kasvuyrittäjyyden ja yrittäjäaktiivisuuden lisäämiseksi ja ulkomaisten investointien houkuttelemiseksi. Vaikka valmista konseptia ei ole, ICT-ala jatkaa Suomessa kasvuaan, mutta muoto ja kirjo muuttuvat, Ala-Pietilä totesi. Mikä TEKbaro? Teknologiabarometri arvioi Suomen talouden ja yhteiskunnan teknillistieteelliseen osaamiseen ja kehitykseen perustuvaa suorituskykyä. Barometri yhdistää tieteellis-teknologista, taloudellista ja yhteiskunnallista kehitystä kuvaavaa indikaattoritietoa. Suomea verrataan barometrissa Ruotsiin, Tanskaan, Alankomaihin, Saksaan, Iso-Britanniaan, Yhdysvaltoihin ja Japaniin. Barometrin kyselyosa antaa tietoa nuorten, tekkiläisten, elinkeinoelämän edustajien ja poliitikkojen näkemyksistä Suomen tieteellis-teknologisesta kehityksestä. TEKbaro on julkaistu aiemmin vuosina 2004, 2005, 2007 ja Sen laativat yhteistyössä VTT ja TEK. Kasvumoottori hyrisemään Pellisen mielestä Suomi selviää, kunhan kasvumoottori kootaan uudelleen. Tärkeintä on, ettemme säästä oman tulevaisuutemme kannalta olennaisista investoinneista. Jos Tekesin määrärahoista vielä nipistetään, syödään siemenperunatkin. Pellisen mielestä myös Tekesiin kohdistuneessa yritystukikritiikissä puurot ja vellit menivät osittain sekaisin: unohdettiin, että tukea saavien joukossa on myös todellisia helmiä. ICT-kriisistä selviäminen vaatii nyt välittömiä toimenpiteitä. Tarvitaan osaamisen päivitystä, muuntokoulutusta ja esimerkiksi uusia uramahdollisuuksia tarjoavaa Protomo-toimintaa, Pellinen luettelee. Toisaalta ICT:n hyödyntäminen pitää saada vauhtiin uusilla aluevaltauksilla. Alan osaamispotentiaalia voitaisiin hyödyntää nykyistä enemmän esimerkiksi älykkäissä sähköverkoissa, metalli- ja konepajateollisuudessa ja julkisen sektorin toiminnan tehostamisessa. ICT:tä hyödyntävien älykkäiden sähköverkkojen lisääminen mahdollistaisi sähkönkulun ohjauksen automaattisesti, verkonhallinnan ja vika- 8 TEK 3/2012

9 Ruotsi päihittää Suomen sijoituksissa ja terveissä elinvuosissa TEKNOLOGIABAROMETRIN MUKAAN Suomi sijoittuu informaatioyhteiskuntana vertailumaiden kärkeen. Nuorten lukutaito, matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen (PISA-vertailu) sekä koulutus- ja t&k-panostukset ovat korkealla tasolla. Tietoyhteiskuntamittareilla Suomi tulee toiseksi Ruotsin jälkeen. Tieteellis-teknillinen osaaminen, tieto- ja viestintäteknologian käyttö sekä tiedon ymmärtäminen ja hallinta ovat hyvällä tasolla. Tietämysyhteiskunnan mittareilla mitattuna olemme parantaneet sijoitustamme, mutta olemme edelleen selvästi jäljessä Ruotsista ja Alankomaista. Ruotsiin virtaa suoria sijoituksia. Suomessa ulkomaisten sijoitusten osuus bkt:sta on noin puolet Ruotsin tasosta. Ruotsissa myös yritysenkeleiden määrä kasvaa, Suomessa laskee. Uuden tiedon soveltaminen, yrittäjyys ja talouden kyky uudistua sekä verkottuneisuus ja kansainvälisyys voisivat siis olla selvästi paremmalla tasolla. Kestävää k e h i t y s t ä mittaavassa indikaattorikokonaisuudessa Suomi on edelleen vertailumaiden keski tasoa. Ruotsi on ylivoimainen ykkönen. Vuonna 2010 Ruotsissa, Tanskassa ja Hollannissa työllisyysaste oli noin 5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin Suomessa. Ruotsissa vuotiaiden työllisyysaste oli noin 70 prosenttia, mutta Suomessa vain 56 prosenttia. Vuonna 2009 Ruotsissa väestön terveen elinajan odote oli noin 70 vuotta, Suomessa kymmenen vuotta lyhyempi, 58 vuotta. Väestön terveydessä, tulonjaossa, työllisyydessä ja sukupuolten välisessä tasa-arvossa on selkeästi parantamisen varaa. Suomen vahvat ja heikot alueet vertailumaihin nähden. Ympäristön suojelu Kestävä yhteiskunta Ympäristön tila Peruskoulutus 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0-0,5-1,0-1,5-2,0 Yleissivistys ja osaaminen Investoinnit tutkimukseen ja tuotekehitykseen TEKBaro 2010 TEKBaro 2012 Tieteellis-teknologinen osaaminen Verkottuneisuus ja kansainvälisyys Tieto- ja viestintäteknologian käyttö Yrittäjyys ja uusiutuminen Uuden tiedon soveltaminen Tiedon ymmärtäminen ja hallinta lehti.tek.fi TEK 9

10 korjaukset. Lisäksi älykkään sähköverkon avulla voidaan tehokkaasti hajauttaa energiantuotantoa ja saada reaaliaikaista tietoa sähkön kulutuksesta. Metalli- ja konepajateollisuuden rakennemuutoksessa tietotekniikan hyödyntämiselle on suorastaan tilaus: ICT avaisi yhteistyömahdollisuudet ja kansainvälistymisen, Pellinen sanoo. Tietotekniikasta on otettava kaikki irti myös julkisella puolella. Vetovastuu on linjattava valtakunnan tasolla, sillä tähän saakka julkiset ICThankkeet ovat pirstaloituneet pahasti ja rahaa on palanut taivaan tuuliin. Pellinen painottaa myös kansainvälistymistä. Suomalaiset toimijat on saatava kytkettyä globaaleista megatrendeistä kasvuvoimaa ammentaviin kansainvälisiin verkostoihin. Ja yhtä tärkeää on saada kansainväliset yritykset kiinnostumaan Suomesta ja suomalaisista osaajista. Maailman suurimman prosessorivalmistajan Intelin tulo Tampereelle, Ericssonin ohjelmistokehityksen aloittaminen Oulussa sekä Nokian, Microsoftin ja Aalto-yliopiston mobiilisovellusten kehityskeskushanke ovat avauksia, joita Suomi nyt tarvitsee. Insinöörin ammatti kolmanneksi suosituin Nuori haluaa liikemieheksi, lääkäriksi tai insinööriksi. Näissä ammateissa vetovoimatekijöinä olivat mielenkiintoinen ja miellyttävä työ sekä hyvä palkka. Vähiten nuorta kiinnostavat poliitikon, taiteilijan ja tuomarin tehtävät. Taiteilijan ammattia kohtaan kiinnostus on laskenut tasaisesti vuodesta 2007 alkaen. Teknologia-alan ammateista esitettyjen väittämien perusteella nuoret pitävät diplomi-insinöörin ja arkkitehdin palkkatasoa korkeana. Lisäksi teknologia-alan katsotaan antavan hyvät mahdollisuudet työllistymiseen ja uuden oppimiseen. Nuorten usko tieteen kykyyn ratkaista demokratian, ihmisoikeuksien ja tasa-arvon kysymyksiä on kasvanut merkitsevästi samoin kuin usko tieteen ja teknologian kykyyn lisätä henkistä hyvinvointia ja onnellisuutta. Toisaalta nuorison usko tieteen ja teknologian kykyyn ratkaista ilmaston muutosta on heikentynyt. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien osaaminen on Suomessa kansainvälistä huippuluokkaa Teknologia-ala on tulevaisuudessa houkutteleva työpaikka Työ teknologia-alalla tarjoaa hyviä mahdollisuuksia uuden oppimiseen Työssä teknologia-alalla voi toteuttaa omia ajatuksiaan Teknologia-alan työpaikat ovat viihtyisiä Teknologia-alalla työntekijöiden ja työnantajien suhteet ovat paremmat kuin muilla aloilla Diplomi-insinöörin tai arkkitehdin koulutus tarjoaa hyvät työnsaantimahdollisuudet Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työ on itsenäistä Nuoret 2011 Nuoret 2009 Nuoret 2007 Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien palkkataso on korkea Työ tekniikan parissa on mielenkiintoista TEK 3/2012

11 Nuoret ja köyhät heikoilla LOISTAVISTA PISA-TULOKSISTA huolimatta joka kymmenes suomalainen koululainen päätyy koulupudokkaaksi. Painottaako koulu liikaa tehokkuutta? Jäävätkö yhteisöllisyys, itseilmaisu ja sosiaaliset taidot puutteellisiksi? Pitäisikö ottaa mallia Ruotsin keskustelukulttuurista, Terveyden ja hyvinvoinnnin laitoksen ylijohtaja, professori Marja Vaarama kysyi TEKbaron julkistamistilaisuudessa. Entä onko pienellä Suomella varaa siihen, että nuorta on koulutuksen ja työn ulkopuolella? Vaaraman mielestä tätä nuorten joukkoa ei pitäisi tarkastella syrjäytymis ongelman näkökulmasta vaan pikemminkin lahjakkuusreservin tuhlaamisena. On syytä miettiä, miksi ja missä vaiheessa kelkasta pudotaan, Vaarama sanoi. Sosiaalinen liikkuvuus voitaisiin ottaa mukaan myös teknologiabarometrin mittareihin. Vaarama mittaisi lisäksi teknologian käytön jakaantumista tulevaisuutemme toivojen keskuudessa. Köyhä mies elää 12,5 vuotta lyhyemmän elämän Professori kiinnitti huomiota myös suomalaismiesten elinajanodotteeseen: suomalainen mies elää lyhyemmän elämän kuin vertailumaiden miehet, tosin ero tanskalaisiin on pieni. Suomalainen mies kantanee vielä agraari-suomen taakkaa. Maatalousyhteiskunnassa elinolosuhteet olivat kehnot ja elintavat huonot. Miesten elämää lyhentävät myös tupakointi, alkoholin käyttö ja väkivalta. Huolestuttavana ja laadullista tutkimusta vaativana ongelmana Vaarama pitää rikkaan ja köyhän miehen eroa elinajanodotteessa. Suomessa ero on peräti 12,5 vuotta. Luku on Länsi-Euroopan korkein. Suuri ero on tiedetty jo 20 vuotta, mutta sitä ei ole kyetty korjaamaan, päinvastoin. Vaaraman mielestä myös suomalaisten työllisyysaste on saatava paremmaksi. Ruotsi, Tanska ja Hollanti porskuttavat hyvin, sillä työllisyys asteet ovat niissä huomattavasti Suomea paremmat. Työllisyysaste on meilläkin syytä jollain konstilla pikimmiten korjata, Vaarama vaati. Helena Hagberg THL:n ylijohtaja Marja Vaarama muistutti, että Suomessa ero rikkaan ja köyhän miehen elinajanodotteessa on peräti 12,5 vuotta. Suuri ero on tiedetty jo 20 viime vuotta, mutta sitä ei ole kyetty korjaamaan, päinvastoin. Kansainvälisesti kärjessä Suomalainen yhteiskunta on kuitenkin korkean kehityksen, osaamisen ja hyvinvoinnin yhteiskunta, jossa tulonsiirtojen avulla pystytään ehkäisemään köyhyyttä varsin hyvin. Vaarama totesikin, että 60 vuodessa rakennettu suomalainen hyvinvointivaltio on menestystarina. Vaikka joissain asioissa jäämme vertailumaiden pohjimmaisiksi, on muistettava, että vertailussa ovat mukana maailman hyvinvoinnin huiput: Ruotsi, Tanska ja Hollanti. Tulonsiirtojen avulla pystytään edelleen estämään köyhyyttä varsin hyvin. Kansainvälisesti vertaillen Suomi on huipulla, tai ainakin kymmenen parhaan joukossa. lehti.tek.fi TEK 11

12 Helena Hagberg Suomi keskiarvon yläpuolella peruskoulutus, yleissivistys ja osaaminen, t&k-investoinnit tieteellis-teknologinen osaaminen, tiedon ymmärtäminen ja hallinta, uuden tiedon soveltaminen yrittäjyys ja uusiutuminen Suomi keskiarvon alapuolella tieto- ja viestintä teknologian käyttö verkottuneisuus ja kansainvälistyminen kestävä yhteiskunta, ympäristön suojelu, ympäristön tila TEKbaron indikaattorivertailun mukaan Suomen tietoyhteiskuntakehitys hiipuu edelleen vertailumaihin nähden, huolimatta joistakin valonpilkahduksista. Erityisesti julkisten palvelujen tuottavuuteen kaivataan tukea tietoyhteiskuntateknologioista, tutkimuskoordinaattori Torsti Loikkanen VTT:stä toteaa. Lievää paranemista kestävä yhteiskunta ympäristön suojelu ympäristön tila Lievää heikkenemistä peruskoulutus tieteellis-teknillinen osaaminen yrittäjyys ja uusiutuminen verkottuminen ja kansainvälistyminen Selvää heikkenemistä uuden tiedon soveltaminen VTT, tutkimuskoordinaattori Torsti Loikkanen. Aina Ruotsin perässä TEKbarossa pistääkin silmiin Ruotsin etumatka Suomeen muun muassa ulkomaisissa investoinneissa. Ruotsiin valuu entistä enemmän tutkimus- ja tuotekehitysinvestointeja, mutta Suomeen ei ole tulijoita, Pellinen ihmettelee. Kuitenkin meillä on osaamista siinä kuin Ruotsissakin. Infrastruktuurimme on huippuluokkaa. Miksi monikansalliset yritykset silti satsaavat vain naapuriin? Ehkä se, että Ruotsissa on jo runsaasti monikansallisia yrityksiä, vetää niitä sinne lisää kontaktiverkosto on valmiina. Ruotsilla on vanhastaan runsaasti muun muassa tutkimusintensiivistä monikansallista lääketeollisuutta. Pellisen mielestä kansainvälisten investointien saaminen Suomeen vaatii muun muassa Invest in Finlandin toiminnan reipasta tehostamista. Toimintojen yhdistäminen Finprohon on askel oikeaan suuntaan, mutta se ei yksin riitä. Ei niin pahaa, ettei jotain hyvääkin Mutta menee Suomella joillakin mittareilla mitattuna jopa hyvin. Jos katsotaan PISA-tuloksia, tiede- ja teknologia-alan tutkintojen suorittaneiden määrää tai t&k-menojen osuutta bruttokansantuotteesta, asiat ovat kutakuinkin mallillaan. T&k-toiminnan työvoimaosuuskin on pysynyt korkeana. Suomi on monin mittarein korkeaan teknologiaan nojaava talous. Elinkeinoelämä uskoo uusien tutkimus- ja tuotekehitysinvestointien suuntautuvan valmistus- ja ympäristöteknologioihin sekä uusiin materiaaleihin. Myös aloittavien yritysten määrä toiminnassa olevista yrityksistä on Suomessa vertailumaiden korkein. n 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 0,0-0,2-0,4-0,6-0,8-1,0 Kokonaisindeksi Suomi Ruotsi Tanska Alankomaat Saksa UK TEKBaro 2007 TEKBaro 2010 TEKBaro 2012 Yhdysvallat Japani Kokonaisindeksissä Suomi sijoittuu vertailumaihin nähden kohtuullisen hyvin. Erot osa-alueiden välillä ovat kuitenkin poikkeuksellisen suuret. 12 TEK 3/2012

13 AJASSA VTT: Suomalaiset pk-yritykset investoivat liian helposti halpamaihin VTT:n mukaan suomalaisten pk-yritysten olisi arvioitava tarkemmin, millä perusteilla tuotantoinvestoinnit tehdään halpatuotanto maihin ja milloin Suomeen. Päätöksen teossa tulisi ottaa huomioon investoinnin pitkän aikavälin kannattavuus. Suomen vaihtotase on jäänyt alijäämäiseksi ensimmäisen kerran kahteenkymmeneen vuoteen. Merkittävä syy tähän on niin suur- kuin pk-yritystenkin tuotannon siirtyminen ulkomaille. Suomen taloutta tuskin pelastaa ulkomaisten investointien aalto, joten meidän olisi saatava kotimaiset yritykset investoimaan Suomeen aina, kun se on kannattavaa, VTT:n pääjohtaja Erkki KM Leppävuori toteaa. VTT:n näkemyksen mukaan kotimaiset pk-yritykset siirtävät tuotantoaan halvempien työvoimakustannusten maihin liian kevein perustein. Yritykset ovat kohdanneet usein laatuongelmien lisäksi myös kannattavuusongelmia, ja nyt onkin nähtävissä merkkejä yhä useampien yritysten paluusta takaisin kotimaahan. Viimeisen vuosikymmenen aikana tuotannon siirtämisestä halvemman työvoiman maihin on tullut muoti-ilmiö, ja sen oletetaan olevan automaattisesti kustannustehokas ratkaisu. Virhearvio tuotannon siirtopäätöksissä tehdään aliarvioimalla siirtoon liittyvissä operaatioissa vastaan tulevat haasteet ja toisaalta yliarvioimalla käytettävissä oleva osaaminen haasteista selviämiseksi. Tuotannon siirtoa tulisikin arvioida taloudellisen näkökulman lisäksi myös laadun ja strategian näkökulmasta, ja ottaa tarkemmin huomioon esimerkiksi se, missä ovat tuotteen loppumarkkinat. Saksassa ja USA:ssa panostetaan kotimaiseen tuotantoon Kansainvälisissä vertailuissa on nähtävissä merkittäviä eroja. Saksan kokonaisviennistä 68 prosenttia on pk-yritysten vientiä, kun Suomessa vastaava luku on 20 prosenttia. Saksa onkin säilyttänyt kotimaisen tuotannon merkittävänä kilpailuvalttinaan. Myös USA:ssa on herätty jälkiteollisen yhteiskunnan aiheuttamiin ongelmiin, kun teollisuustuotannon mukana ovat kadonneet myös työpaikat. Obaman kaudella käynnistetyt Made in USA -hankkeet ovat palauttaneet työpaikkoja takaisin USA:han. Julkaisun Parempiin tuotantostrategisiin päätöksiin voi tilata verkosta: www. teknologiainfo.net/teknologia/tuotanto/ Parempiin-tuotantostrategisiin-paatoksiin/ TEKin jäsen käy katsomassa uusimmat työpaikat Oletpa yksityisen sektorin, valtion tai kunnan työnantaja tavoitat TEKrekryn kautta kohdistetusti yli osaavaa tekniikan ammattilaista. Tekniikan työpaikat verkossa. lehti.tek.fi TEK 13

14 AJASSA Heikki Kauppi: Tekniikan yliopistot kuin huippu-urheilijoita TEKin toiminnanjohtaja Heikki Kaupin mielestä Suomen hallitus ei ymmärrä, kuinka suuri merkitys teknologian jatkuvalla kehittämisellä ja korkeatasoisella osaamisella on hyvinvoinnin ylläpitämiseen. Kauppi otti kantaa tekniikan osaamiseen panostamisen puolesta osallistuessaan Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa TE- Kin nimikkosalin avaamiseen. Hän muistutti, että vaikeista ajoista huolimatta tekniikan yliopistojen tutkimukseen ja opetukseen pitää panostaa. Tekniikan yliopistot pitää nähdä kuin huippu-urheilijoina, joiden valmennukseen pitää olla tarpeeksi resursseja. Jos me vähennämme resursseja suhteessa kilpailijoihimme, putoamme a-sarjasta b-sarjaan tai jopa vieläkin alemmas. Kauppi toivoisi työurien pidentämiseen liittyvien keskustelujen ja toimenpiteiden rinnalle enemmän keskustelua siitä, mistä vauraus on suomalaiseen yhteiskuntaan syntynyt. Elintasomme on runsaan sadan vuoden aikana viisitoistakertaistunut, kun samaan aikaan työpanos on puolittunut. Tämä tarkoittaa, että työn tuottavuus on 30-kertaistunut. Tässä muutoksessa teknologian kehittymisellä on ollut merkittävä osuus. Suomi on Kaupin mukaan kärkimaa vielä useilla teknologian aloilla. Tämä näkyy muun muassa siinä, että viennistä puolet on teknologiateollisuuden tuotteita, ja muussakin tavaraviennissä näkyy vahvasti teknologian merkitys. Kauppi korostaa, että Suomelle on tärkeää olla edelläkävijä ainakin joillakin teknologian osaamisen aloilla. Se ei onnistu ilman kunnollisia resursseja tekniikan yliopistoille. Myös Lappeenrannan teknillisen yliopiston rehtori Ilkka Pöyhönen on pettynyt hallituksen päätökseen leikata yliopistojen rahoitusta ensi vuonna. Yliopistoindeksin jäädytys vähentää Lappeenrannan teknillisen yliopiston tuloja ensi vuonna noin euroa. Tätäkin merkittävämpi kysymys Pöyhösen mukaan on yliopistouudistukseen kytkeytyvä lisärahoitus, joka on vielä epävarma. Jos sitä ei saada, se tarkoittaa LUT:in talouteen noin 1,5 miljoonan euron aukkoa. Verohelpotusta kaavaillaan tutkimuksen ja tuotekehityksen palkkakustannuksiin Maan hallitus päätti maaliskuun kehys riihessään ottaa käyttöön joukon kasvua tukevia verokannusteita. Tutkimusta ja tuotekehitystä tuetaan yhteisöverosta tehtävällä verohyvityksellä, jonka suuruus riippuu tutkimukseen ja tuotekehitykseen palkattujen palkkakustannuksista. Investointien lisäämiseksi teollisuudelle säädetään kaksinkertainen poistomahdollisuus vuoden 2014 loppuun asti. Myös sijoittamista kannustetaan. Pääomasijoittamisen kasvukannustin säädetään koskemaan vain luonnollisten henkilöiden pieniin yrityksiin tekemiä vähemmistösijoituksia. Käyttöön otetaan määräaikainen järjestelmä, jossa yksityinen sijoittaja saa verovähennyksen sijoittaessaan listaamattomaan kasvuyritykseen. Lisäksi listaamattomiin pk-yrityksiin tehtävien sijoitusten hankintameno-olettama nostetaan määräajaksi 50 prosenttiin. Tätä nykyä hankintameno-olettama on joko 40 tai 20 prosenttia luovutushinnasta. Myös yleishyödyllisten yhtiöiden pääomia toivotaan listaamattomien yhtiöiden rahoittamiseen. Siksi yleishyödyllisten yhteisöjen pääomarahastosijoituksille ja sijoituksille listaamattomiin yhtiöihin taataan jatkossa neutraali verokohtelu eli sama verokohtelu kuin listattuihin yhtiöihin tehtäville sijoituksille. Pääomasijoittamisen kasvukannusteelle ja t&k-kannustimelle asetetaan minimi- ja maksimimäärät. Suunta on oikea TEKin yrittäjyysvaliokunnan puheenjohtaja Mika Uusi-Pietilä kiittelee hallituksen esityksiä oikeansuuntaisiksi, joskin riittämättömiksi. Myös Suomessa olisi syytä ottaa käyttöön Viron malli, jossa yritystä verotetaan vasta siinä vaiheessa, kun rahaa tuloutetaan yrityksestä ulos, Uusi-Pietilä sanoo. Toinen TEKin yrittäjäjäsenten toive on, että pääomasijoittamisen kasvukannusteeseen oikeuttavan summan alaraja pidettäisiin matalana. Oikein olisi, että myös tavalliset ihmiset voisivat sijoittaa pieniä summia kasvuyrityksiin ja vähentää sijoituksensa verotuksessa. (MH) Anitta Valtonen TEKin yrittäjyysvaliokunnan puheenjohtaja Mika Uusi-Pietilä toivoo, että kasvuyrityksiin sijoittamiseen kannustettaisiin verohelpotuksin myös mattimeikäläisiä. 14 TEK 3/2012

15 HAVUJA! Kimmo Metsälä Tarvitsemme huippuosaamista ja uusia yrittäjiä Talouselämä ipadiin myös opiskelijoille Talouselämä-lehti on nyt saatavana myös ipad-versiona. Ensimmäinen ipad-numero ilmestyy toukokuussa. ipad-lehden saavat maksutta kaikki Talouselämän tilaajat. Tilaajiksi katsotaan myös ne TEKin jäsenet, joille Talouselämä tulee jäsenetulehtenä. Lisäksi ipad-version saavat maksutta kaikki TEKin opiskelijajäsenet. Lukemiseen tarvittava sovellus ladataan ipadiin normaaliin tapaan Applen sovelluskaupasta. ipad-lehden tilauksen aktivoidakseen TEKin jäsenen tulee tunnistautua jäsennumerolla tai nimellä ja postinumerolla. (HA) tutustu ja hae jaksolle elämyksiä ja liikunnan iloa! Ensimmäinen askel on koko perheen hyvinvointijakso, jolla pääset matkalle kohti terveellisempiä elämäntapoja! PHT tarjoaa elämyksiä, onnistumisen iloa ja hyvää oloa ympäri Suomen. TEK sai nimikkosalin Lappeenrannan teknilliseen yliopistoon. Syksyn työmarkkinavääntöjen jälkeen kevät on tuntunut suorastaan rauhalliselta, vaikka neuvotteluja muun muassa sosiaali tuposta on käyty koko ajan. Haasteita on edelleen. Esiin ovat nousseet esimerkiksi toimenpiteet työurien pidentämiseksi. Olen vakuuttunut, että tehokkaampaa kuin etuuksien poistaminen on olosuhteiden ja asenteiden parantaminen työpaikoilla. Toinen jälleen kerran esiin noussut tai paremminkin edelleen jatkuva ongelma on varojen puute teknisessä koulutuksessa tarvittaviin koneisiin ja laitteisiin. Kansan taloudellemme välttämätöntä huippuosaamista ei synny antiikkisin välinein! Huippuosaamisen lisäksi tarvitsemme Suomeen kasvuyrityksiä. Olen mukana projektissa, jossa etsitään keinoja yrittäjyyteen kannustamiseksi. Haastattelimme talven aikana yrittäjiä ja alan asiantuntijoita löytääksemme kasvu-, sarja- ja kanssayrittäjyyteen kannustavia tekijöitä. Kartoitimme yrittäjyyden koko elinkaaresta alkaen start-upista ja päättyen exitiin niitä kipupisteitä, joissa suurimmat ongelmat tai yrittämisen esteet syntyvät. Mielenkiintoinen havainto oli, että keskeisiä yrittäjyyteen rohkaisevista tekijöitä ovat lähipiirin kannustus, myönteinen ilmapiiri ja innostava esimerkki. Ilmapiiri yrittämisen ympärillä onkin onneksi paranemaan päin. Yksi monista meidänkin alallamme usein esiin nousevista yrittämisen esteistä on viranomaisten epäjohdonmukaisuus palkansaajan ja yrittäjän määrittelyssä siirryttäessä roolista toiseen. TEKin puheenjohtaja Marjo Matikainen-Kallström ensimmäinen askel on tärkein. PHT ry, Lintulahdenkatu 10, Helsinki. lehti.tek.fi TEK 15

16 AJASSA Organisaattorina työssä ja edunvalvonnassa Vääntö-palkinnolla palkitun Tommi Pihlajasalon tietä Vapon ylempien toimihenkilöiden yritysyhdistyksen puheenjohtajaksi on pohjustanut aktiivisuus jo opiskeluaikana. Teksti Marketta Harinen Kuva Jari Rauhamäki Ylemmät toimihenkilöt YTN:n yritysyhdistys ryhmän vuoden 2011 Vääntöpalkinnon maaliskuun lopussa pokannut Tommi Pihlajasalo on otettu saamastaan tunnustuksesta. Onhan tämä mukava kannustin, joka toivottavasti innostaa muitakin ottamaan tärkeitä asioita esille työpaikallaan, hän tuumaa. Vapon ylempien toimihenkilöiden yritysyhdistyksen puheenjohtajana Pihlajasalo on edistänyt ylempien toimihenkilöiden edunvalvontaa tavallista haastavimmissa oloissa, sillä mekaanisessa metsäteollisuudessa ei ole työehtosopimusta turvana. Pihlajasalon mukaan yritysyhdistys edusti aiempina vuosina koko ylempien toimihenkilöiden joukkoa esimerkiksi yt-neuvotteluissa, mutta ilman statusta tai turvaa. Yt-neuvottelut olivat melkoisia torikokouksia, kun kellään ei ollut selkeää statusta edustaa toisia. Toisaalta ei uskallettu ilmaista näkemyksiä, kun pelättiin työsuhteen puolesta. Tarve luottamusvaltuutetuille on selvästi olemassa. Yritysyhdistys ajoi Vapossa luottamusvaltuutettujen vaalin järjestämistä. Työnantaja ymmärsi, että ylemmät tarvitsevat oman edustajansa, vaikka yrityskohtaiseen työehtosopimukseen ei ollutkaan halua. Luottamusvaltuutetuille sovittiin myös kuukausittainen korvaus, joka vaihtelee 110 eurosta 200 euroon edustettavien määrästä riippuen. Luotot saivat irtisanomissuojan ja kuuden kuukauden jälkisuojan. Lisäksi ajankäytöstä päästiin yhteisymmärrykseen. Vapon ja Vapo Timberin ensimmäiset ylempien toimihenkilöiden luottamusvaltuutetut aloittivat pestinsä vuoden vaihteessa. Hyvä oli, että saimme heidät. Uudet ytneuvottelut käynnistyivät heti tammikuussa. Pelkkää iloa aktiivisuudesta Vapon Biofuels-liiketoiminta-alueella Oulun yksikössä operaatiopäällikkönä työskentelevän Pihlajasalon vastuulla on tilaus- ja toimitus ketju ja sen toiminta. Toimitustiimin esimiehen toimenkuva on monipuolinen. Pihlajasalo tekee sopimukset toimitusyrittäjien kanssa ja huolehtii biopolttoaineiden toimittamisesta kaupunkien, kuntien ja teollisuuden energialaitoksille. Pihlajasalon vetämän tiimin vastuulla ovat pohjoisen alueen bioenergiatoimitukset: polttoturpeet, puuenergiahakkeet ja muut biopolttoaineet on toimitettava ajallaan tilaajille. Työssä ja edunvalvonnassa pätevät samat asiat. Onnistuminen kumpuaa yhteisestä tavoitteesta, hyvästä tiimityöskentelystä ja yhteistyöstä, Pihlajasalo toteaa. Seinäjoen ammattikorkeakoulusta tuotantotalouden insinööriksi 2005 valmistunut Pihlajasalo on ollut nyt Vapolla 4,5 vuotta. Vapon satajäsenisen yritysyhdistyksen puheenjohtaja hänestä tuli kaksi vuotta sitten. Aktiivisesta toiminnasta ei ole ollut haittaa, päinvastoin! Tämä on ollut hyvä rooli opetella henkilöstöpolitiikkaa ja neuvottelutaitoja. Näkee, mitä pitäisi tehdä ja miten ei kannata toimia. On päässyt verkostoitumaan ja oppinut ymmärtämään yhtiön toimintaa kokonaisuudessaan, Pihlajasalo tuumaa. Hän on myös ollut ylempien edustajana yt-neuvottelutoimikunnassa ja Vapon hallintoneuvostossa henkilöstön edustajana. 700 miljoonan liikevaihdon ja henkeä suoraan työllistävän yrityksen hallintoneuvosto on näköalapaikka, josta koituu iloa joka lähtöön omalle urallekin. Luottamuksellisista ja hyvistä suhteista yrityksen johtoon on apua kaikissa tilanteissa. Silloin on helpompi ottaa asioita rohkeasti puheeksi ja viedä niitä eteenpäin, Pihlajasalo sanoo. Vääntö-palkinnon tuhannella eurolla hän aikoo ujuttautua kesään jo ennakkoon, vaikka sitten Välimeren auringon alla. Tommi Pihlajasalo sanoo olevansa luonteeltaan määrätietoinen organisoija. Sekä työssään että ylempien toimihenkilöiden edunvalvojana hän on päässyt ratkaisemaan isoja haasteita, neuvottelemaan tuloksia ja viemään suunnitelmiaan käytäntöön. 16 TEK 3/2012

17 AJASSA Palkasta kannattaa puhua Monelle ylemmälle toimihenkilölle yrityksen palkkapolitiikka on tuntematon käsite ja oman talon palkkausjärjestelmä epäselvä. Myös palkan määräytymisperusteet ja palkkakehitykseen vaikuttaminen saattavat olla hämärän peitossa. YTN on julkaissut Paranna palkkaasi -oppaasta uuden painoksen. Tavoitteena on lisätä avoimuutta palkkausasioissa ja kannustaa puhumaan palkkauksesta. Opas antaa tukea hyviin palkkakeskusteluihin käytännön tasolla. Paranna palkkaasi ilmestyi ensimmäisen kerran Siinä on tietoa palkitsemisesta ja palkkauksesta yleisesti. Nyt julkaistu uusi painos keskittyy henkilökohtaisen palkkaneuvottelun kysymyksiin. Oppaan voi ladata YTN:n verkkosivuilta > Lomakkeet ja materiaalit. Painettu versiokin on tulossa. (MH) Paranna Palkkaasi Tukea palkkaneuvotteluihin NIMITYKSIÄ OTK, MBA Maritta Jalo aloitti TEKin Oikeudelliset palvelut -yksikössä lakimiehenä huhtikuun alussa. Jalo on työskennellyt aiemmin Toimihenkilöliitto Ertossa järjestölakimiehenä. FM Aku Karjalainen aloitti TEKissä tiedottajana 11. huhtikuuta. Karjalainen on työskennellyt aiemmin muun muassa tiedottajana palkansaajajärjestö Pardiassa ja toimittajana Turun Sanomissa. Arkkitehtuuria ja kauppatieteitä Aalto-yliopistossa opiskeleva Salla Koivu aloitti TEKissä 3. huhtikuuta Teekkarin työkirjan 2012 päätoimittajana. Koivu työskentelee TEKissä joulukuuhun saakka. Golftapahtuma Nokialla heinäkuussa TEK järjestää yhdessä Tampereen teknillisen seuran kanssa jäsenistölle (avec) tarkoitetun perinteisen Golf-kisan Nokia River Golf -kentällä Nokialla tiistaina Lähdöt alkavat klo 12:00. Pelimuoto on pistebogey täysillä tasoituksilla, kilpailussa max hcp 36. Kilpailun jälkeen on yhteinen ruokailu ja palkintojen jako. Kilpailuun mahtuu 50 ensimmäiseksi ilmoittautunutta. Kilpailijat vastaavat itse omista Green Fee maksuistaan. Ilmoittautumiset mennessä Nokia er fi t t. t k t t t r.fi. t et y r k. tai maria.rajakallio@gmail.com. Tuomas sai unelmien kesäduunin Tamperelainen energiateekkari Tuomas Vanhanen valittiin hakijan joukosta Vaasan seudun energialähettilääksi euron palkan lisäksi etuihin kuuluu muun muassa hybridiauto ja hotellimajoitus. Tuomaksen kesätyönä on välittää sanaa Vaasan seudun energiakeskittymän merkityksestä Suomelle ja kertoa kokemuksistaan energia-alan yrityksissä muun muassa sosiaalisessa mediassa. Tuomaksen kuulumisia voi seurata esimerkiksi EnergyVaasan sivuilla osoitteessa: lehti.tek.fi TEK 17

18 AJASSA Vihreän talouden osaamisfoorumi TEK järjestää yhdessä Uuden Insinööriliiton UIL:n ja Tekesin kanssa Green Growth -osaamisfoorumin, jonka teemoina ovat kierrätys ja vesi. Green Growth -osaamisfoorumissa etsitään uusia globaalin vihreän talouden kehityspolkuja ja insinöörikunnan osaamiseen perustuvia alan liiketoimintamalleja. Tavoitteena on, että osaamisfoorumi synnyttää näkemyksiä ja kokemuksia jakavan asiantuntijaverkoston sekä myös yhteistyöverkoston, joka luo vientiin tähtäävää liiketoimintaa. Seminaari ja verkkojamit Osaamisfoorumi koostuu kolmesta toisiaan täydentävästä tapahtumasta järjestetään seminaari, jossa asiantuntija-alustusten ja case-esimerkkien pohjalta tarkastellaan vihreän talouden nykytilaa, parhaita käytäntöjä ja kehittymismahdollisuuksia. 12. ja järjestetään teemoitetut ja fasilitoidut verkkotapahtumat, ns. verkkojamit. Kuka tahansa voi tulla mukaan verkkokeskusteluun, näkemyksiään voi esittää esimerkiksi seminaarissa esille nousseista kysymyksistä. Verkkotapahtumiin osallistuvat saavat tuekseen kierrätykseen ja veteen liittyvää taustamateriaalia sekä seminaariaineistoa. Fasilitaattorit ohjaavat keskustelua ja järjestävät osallistujille lyhyitä teemaan liittyviä kyselyjä. Green Growth -osaamisfoorumin tavoitteena on löytää ja verkostoida suomalaisia osaajia sekä kehittää keinoja osaamisen hyödyntämiseen ja liiketoiminnan kehittämiseen. Suomalaisen osaamisen avulla on mahdollista saada päästöt muuallakin kuriin. Lisätietoja: TEKin sähköisestä jäsenkirjeestä toukokuussa sekä asiamies Martti Kiviojalta, puhelin tai s-posti Oletko ehdokkaana kunnallisvaaleissa? Ehdokasasettelu syksyn kunnallisvaaleihin on käynnissä, uudet valtuustot valitaan 28. lokakuuta. Tarjoamme näkyvyyttä jäsentemme kampanjointiin julkaisemalla listan tietoomme saaduista tekkiläisistä ehdokkaista TEK-lehdessä ja yhteisilmoituksella Tekniikka&Talous-lehdessä. Ehdokastiedot julkaistaan myös TEKin verkkosivuilla, joihin ehdokkaiden omat sivut linkitetään. Ilmoita ehdokastietosi verkkolomakkeella osoitteessa kunnallisvaalit.tek.fi. Ehdokkaana olevilla tekkiläisillä on myös mahdollisuus kampanjoida syksyn TEK-lehdissä 50 prosentin alennuksella. Alennus on henkilökohtainen ja se koskee vain ehdokas ilmoittelua. (JN) 18 TEK 3/2012

19 AJASSA Opiskelijoiden ideatiimillä kestävään kehitykseen Aalto-yliopiston Murjottelu-kampanjaan liitetty Dirikka hanke vahvistaa yritysten kestävää kehitystä opiskelijoiden avulla. Neljän viikon The Natural Step -valmennuksen jälkeen poikkitieteelliset opiskelijatiimit menevät kesätyöntekijöiksi yhteistyöorganisaatioihin tehtävänään edistää niiden kestävää kehitystä. Opiskelijat paneutuvat liiketoiminta-, tuote- ja esimieskonsepteihin kestävän kehityksen näkökulmasta. Kausaali ideoi Dirikan vastaamaan yritysten, julkisen sektorin, järjestöjen ja korkeakoulujen vastuullisuuteen ja kestävään kehitykseen liittyviä tarpeita. Dirikka on yhteistyömalli, jossa nuoret saavat mahdollisuuden kestävään kehitykseen liittyvän työkokemuksen hankkimiseen ja yritykset voivat hyödyntää nuorten tuoretta näkökulmaa, Kausaalin toimitusjohtaja Susanna Perko kertoo. Yksi hankkeen teemoista on puurakentamisen tulevaisuus. Kuusihenkinen kansainvälinen opiskelijatiimi brändää ja tuotteistaa puuosaamista tavoitteenaan kasvattaa kiinnostusta suomalaiseen puuhun kotimaassa ja maailmalla. Joulukuussa 2012 järjestetään seminaari, jossa opiskelijatiimien konseptit esitellään. Ne julkaistaan myös kirjana, sillä tarkoitus on herättää aiheeseen liittyvää keskustelua. Dirikka on osa World Design Capital Helsinki 2012 juhlavuoden virallista ohjelmaa. Murros luo uutta liiketoimintaa Suomen ensimmäiset valtakunnalliset Teknologiayrittäjyyspäivät järjestetään syyskuuta 2012 Oulussa. Tapahtumalla edistetään teknologiayrittäjyyttä ja tuodaan esille teknologian merkitystä yrittäjyydessä. Päivien teemana on Murros luo uutta liiketoimintaa. Teema kuvastaa teknologian merkityksen korostumista lähes kaikilla aloilla ja sen mahdollisuuksia myös täysin uuden liiketoiminnan luomisessa. Ensimmäisenä päivänä tilaisuudessa puhuu pääministeri Jyrki Katainen. Päivät on jaettu neljään osioon: yrittäjyyden murros ja arvo start-up-yritykset kasvuyritykset myynti, rahoitus ja markkinointi Mahdollisuus osallistua verkostoitumistilaisuuteen illalla Osallistumismaksu 20 euroa/henkilö. Hintaan sisältyvät ruokailut ja kahvit päivien aikana. Tapahtuman järjestävät Tekniikan akateemiset TEK, Suomen Ekonomiliitto SEFE, BusinessOulu ja Oulun Teknillinen Seura. Lisätietoa: lehti.tek.fi TEK 19

20 AJASSA Kohti kestäviä työuria Opas osaamisen kehittämiseen TEK kokosi yhteen osaamisen kehittämiseen tarvittavat käytännön toimintaehdotukset Kohti kestäviä työuria -julkaisuun. Osaamisen kehittäminen vaatii tekoja joka tasolla: omassa työssä ja työyhteisössä, aikuiskoulutuksen kehittämisessä sekä yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Opas antaa vinkkejä siihen, miten jokainen tekniikan akateeminen voi olla osaltaan rakentamassa laajaa ja tiivistä yhteistyötä asian edistämiseksi. Tee tänään jotain toisin. Aloita itsestäsi ja oman kehittymissuunnitelman tekemisestä. Mieti, miten voit jakaa omaa osaamistasi työyhteisössäsi ja oppia muilta. Hyödynnä tarjolla olevaa koulutusta työstä oppimisen tukena, asiamies Kaisa Harmaala TEKin koulutus ja työvoimapolitiikka -yksiköstä neuvoo. Harmaala kehottaa myös tekkiläisiä motivoimaan ja tukemaan omia alaisiaan suunnitelmallisessa osaamisen kehittämisessä. Vaikuta omalta osaltasi myös siihen, että työpaikallasi päivitetään säännöllisesti ytlain mukaiset henkilöstösuunnitelmat ja koulutustavoitteet. Kohti kestäviä työuria -julkaisu on tilattavissa TEKistä Heidi Heliniltä (09) ) tai ladattavissa pdf-muodossa TEKin www-sivuilta julkaisut. H y ö d y n n ä o m a n kehittymissuunnitelmasi tekemisessä myös TEKin verkkosivuilta löytyviä työkaluja ja tietopaketteja ( Vaikeusaste: AI13841 (C) Arto Inkala Anna palautetta lehdestä ja voita MacBook Air! Jokainen numero on UUSI MAHDOLLISUUS OSALLISTUA Vastaaminen on helppoa ja nopeaa! 1. Kirjaudu osoitteeseen /tek. 2. Merkitse numerosarja Tämän jälkeen pääset lukijakyselyyn klikkaamalla Lähetä-painiketta. Onnea arvontaan! Lukijakyselyyn voi vastata kahden viikon sisällä lehden ilmestymisestä. Kyselyyn voivat osallistua kaikki MCI Press oy:n tuottamien lehtien lukijat. Voit osallistua kyselyyn jokaisen ilmestyvän numeron yhteydessä, mutta vain yhdellä vastauksella lehden numeroa kohden. Kysely ja arvonta koskevat lehtiä, jotka ilmestyvät kevätkaudella Palkinnon arvontaan osallistuvat kaikki vastanneet. Palkinto arvotaan Voittajalle ilmoitetaan sähköpostitse tai kirjeitse. 20 TEK 3/2012

21 TEK-VAIKUTTAJA aloittaa ympäristötekniikan opinnot Oulussa ja kunnallispolitiikan Ilmajoella OYY:n hallituksen puheenjohtajaksi Oulun kaupunginvaltuustoon, seudun ympäristölautakunnan pj Oulun kaupunginhallituksen puheenjohtajaksi, TEKin hallituksen jäseneksi Liity puolueeseen! DI Mari-Leena Talvitiellä on takanaan rankka viikko. Alkuviikosta hän johti Oulun kaupunginhallitusta, kokousti kaupunginvaltuustossa ja isännöi maa- ja metsä talousministeri Jari Koskista tämän Oulun vierailulla. Eiliseen päivään mahtui lento Oulusta Helsinkiin, työpäivä eduskunnassa, osallistuminen arkkipiispan arvokeskusteluiltaan Turussa ja matka TEKin valtuuston kokoukseen. Kokoomuslainen Talvitie työskentelee kansanedustaja Esko Kurvisen avustajana, TEKin hallituksen jäsenenä hän aloitti viime syksynä. Laiska töitään laskee, nauraa Talvitie, yrittäjäperheen kasvatti. Tämä viikko oli poikkeuksellisen tiivis, mutta päällimmäinen tunne on, että olen saanut valtavan paljon. Hyvät keskustelut antavat niin paljon energiaa ja se, että saa asioita aikaan. Puoliso Timon vuoro on olla kotona esikoisen kanssa, mikä mahdollistaa Talvitien nykyiset luottamustoimet. Hän on tottunut ihmettelyihin, miten nuori nainen on ehtinyt niin moneen paikkaan. Raskausaikana sain paljon kommentteja aktiivisuudestani. Vastasin, että tämä ei ole sairaus, vaan ihan luonnollinen olotila, Talvitie naurahtaa. Talvitie patistaa insinöörikuntaa kantamaan vastuuta ja tuomaan osaamistaan päätöksentekoon tulevissa kunnallisvaaleissa. Liity puolueeseen, lähde ehdolle tai houkuttele tuttava ehdokkaaksi. Tee kannattamasi ehdokkaan vaalityötä, äänestä sellaista päättäjää, jonka olet itse tavannut, Talvitie kehottaa. Tulevat kuntavaalit ovat oleellinen paikka vaikuttaa siihen, mitä elinkeinopoliittisia ratkaisuja ja satsauksia kunnissa tehdään tai miten koulutus järjestetään. Talvitie ei pidä insinöörejä hiljaisena ammattikuntana. Päinvastoin, Suomessa on menty liikaakin teknologian ehdoilla. Oulussa diplomi-insinöörit ovat vallanneet kaupungin johtopaikat; kaupunginjohtaja ja kaksi apulaiskaupunginjohtajaa ovat diplomiinsinöörejä, kaupunginhallitusta johtaa Talvitie ja valtuustoakin yrittäjä Riikka Moilanen (kesk). Talvitie on silminnähden ylpeä oululaisuudestaan, puheessa vilisevät oululaiset menestystarinat ja yritykset uusine toimintatapoineen. Millä muulla Oulu olisi pärjännyt kuin osaamisen ja innovaatioiden hyödyntämisellä, sekä vahvalla yhteistyöllä? Seuraavien 5 15 vuoden aikana maailman katseet kääntyvät Pohjois- Eurooppaan, Suomessa Ouluun. TEKissä haluan olla edustamassa pohjoisen ulottuvuuden näkökulmaa. Politiikan johtopaikoilla on jo tapahtunut sukupolvenvaihdosta. Myös työmarkkinoilla oman sukupolveni mukaantulo työmarkkinoille haastaa vanhoja tottumuksia, mikä tulee näkymään myös ammattijärjestöissä. (JN) n lehti.tek.fi TEK 21 Mika Virtala

22 LAKITIETO Työsopimuslain irtisanomisaikoja noudatetaan vain, jos muusta ei ole sovittu TEKin lakimiehiltä kysytään usein irtisanomisajasta. Asia ei ole niin yksinkertainen kuin voisi luulla. Vastaus löytyy vasta kysymyksiä esittämällä. Artikkelin kirjoittaja Mikaela Karavokyros työskentelee TEKin lakimiehenä. Timo Työntekijä on töissä konsulttialan yritys Y:ssä. Työsuhde on alkanut ja siinä noudatetaan suunnittelu- ja konsulttialan ylempien toimihenkilöiden työehtosopimusta. Timo on saanut houkuttelevan työtarjouksen yritykseltä X ja aikookin irtisanoutua. Timon työsopimuksessa ei ole kuitenkaan mainintaa irtisanomisajasta. Mikä on Timon irtisanomisaika? Jos Timo olisi lomautettuna, vaikuttaisiko se irtisanomis ajan pituuteen? Timo päättää kysyä neuvoa TEKin lakimieheltä. Lakimies joutuu esittämään joukon vastakysymyksiä ennen kuin asia selviää. Mitä työsopimuksessasi lukee asiasta? Mitä työehtosopimusta työsuhteessasi noudatetaan? Kuinka kauan olet työskennellyt tämän työnantajan palveluksessa? Oletko itse irtisanoutumassa vai onko työnantaja päättämässä työsuhteen? Lain irtisanomisaikoja noudatetaan, jos ei ole muuta sopimusta Työsopimuslaissa on maininta irtisanomisajoista (taulukko). Laissa on kuitenkin todettu, että näitä irtisanomisaikoja noudatetaan vain, jos muusta ei ole sovittu. Siksi ratkaisevassa asemassa on yleensä osapuolten yhteinen sopimus tai työehtosopimus, mutta kuitenkin tiettyjen, lain määräämien reunaehtojen rajoissa. Usein työnantaja ja työntekijä ovat sopineet irtisanomisajasta kirjallisessa työsopimuksessa. Joskus osapuolet ovat itse määritelleet irtisanomisajan pituuden. Toisinaan työsopimus sisältää vain viittauksen työsopimuslakiin tai työsuhteessa noudatettavaan työehtosopimukseen. Työsuhteen kesto Työnantajan Työsuhteen Työntekijän irtisanomisaika kesto irtisanomisaika enintään 1 vuosi 14 päivää enintään 5 vuotta 14 päivää yli 1 v - 4 v 1 kk yli 5 vuotta 1 kk yli 4 v - 8 v yli 8 v - 12 v yli 12 v 2 kk 4 kk 6 kk Irtisanomisaika työehtosopimuksen mukaan Eri alojen työehtosopimukset sisältävät erilaisia irtisanomisaikoja koskevia kirjauksia. Monen TEKin jäsenen työsuhteessa noudatetaan jotakin Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n neuvottelemaa työehtosopimusta. Näitä ovat esimerkiksi Teknologiateollisuuden ylempien toimihenkilöiden työehtosopimus sekä Suunnittelu- ja konsulttialan ylempien toimihenkilöiden työehtosopimus. Kaikki YTN:n neuvottelemat työehtosopimukset löytyvät internetistä osoitteesta Teknologiateollisuuden työehtosopimuksessa irtisanomisajasta on viittaus työsopimuslakiin. Suunnittelu- ja konsulttialalla työnantaja ja työntekijä voivat sopia irtisanomisajoista, ja työehtosopimuksessa mainittuja irtisanomisaikoja noudatetaan vain, jos osapuolet eivät ole muusta sopineet. Laki rajoittaa sopimusvapautta Työsopimuslaissa on joitakin määräyksiä, jotka pitää ottaa huomioon irtisanomisajoista sovittaessa. Laissa on todettu, että irtisanomisaika ei voi olla kuutta kuukautta pidempi. Jos osapuolet ovat sopineet esimerkiksi kahdeksan kuukauden pituisesta irtisanomisajasta, se ei päde. Sen sijaan on noudatettava kuuden kuukauden irtisanomisaikaa. Työnantajan noudattama irtisanomisaika saadaan sopia työntekijän noudattamaa irtisanomisaikaa pidemmäksi. Jos työntekijän irtisanomisaika on sovittu työnantajan irtisanomisaikaa pidemmäksi, sekään ei päde. Työntekijä saa noudattaa työnantajan 22 TEK 3/2012

23 LAKITIETO Työsopimuslain mukaiset irtisanomisajat riippuvat työsuhteen pituudesta. noudatettavaksi sovittua irtisanomisaikaa. Laissa ei ole määrätty irtisanomisajalle ehdotonta vähimmäispituutta. Vaikka laissa on mainittu 14 päivän vähimmäisirtisanomisaika, siitä voidaan myös poiketa, jos niin on sovittu. Työsuhteen osapuolet voivat siis sopia, että työsuhde voidaan sanoa irti ilman irtisanomisaikaa. Tällaisessa tapauk sessa työsuhde päättyy sen työpäivän tai työvuoron päättyessä, jonka aikana irtisanomis ilmoitus on toimitettu työsuhteen toiselle osapuolelle. Irtisanomisaika eräissä tilanteissa Tietyissä poikkeuksellisissa tilanteissa ei noudateta osapuolten sopimaa tai työehtosopimuksessa olevaa irtisanomisaikaa. Laissa erikseen määrätty irtisanomisaika voi liittyä esimerkiksi lomautustilanteeseen, työnantajan konkurssiin, työnantajan saneerausmenettelyyn tai liikkeen luovutukseen. Esimerkiksi kun työnantaja asetetaan konkurssiin, työsopimus saadaan molemmin puolin sanoa irti työsuhteen kestosta riippumatta noudattamalla 14 päivän irtisanomisaikaa. Määräaikaisen työsopimuksen irtisanominen Perinteisesti irtisanomismahdol lisuus on koskenut ainoas taan toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia. Määräaikaiset työsopimukset ovat päättyneet sovitun määräajan kuluttua. Määräaikaisiin työsopimuksiin on kuitenkin mahdollista liittää irtisanomisehto, jolloin määräaikainen sopimus päättyy joko irtisanomalla tai kun aiemmin sovittu määräaika on umpeutunut. Usein irtisanomisehto on määräaikaisen työntekijän kannalta hyödyllinen: määräaikaisesta työsuhteesta on silloin helpompi irrottautua, jos onnistuu saamaan vakituisen työpaikan muualta. Irtisanomisajan laskeminen Jos noudatettava irtisanomisaika on ilmoitettu päivissä, irtisanomisaikaan ei lasketa sitä päivää, jolloin irtisanominen on toimitettu. Esimerkiksi jos irtisanomisaika on 14 päivää ja työntekijä irtisanoutuu 2.5., työsuhteen viimeinen päivä on Jos irtisanomisaika on ilmoitettu viikoissa tai kuukausissa, työsuhde päättyy samannimisenä tai -numeroisena päivänä kuin irtisanomisilmoitus on annettu. Esimerkiksi jos irtisanomisaika on 2 kuukautta ja irtisanominen on toimitettu 11.6., työsuhteen viimeinen päivä on Jos vastaavaa päivää ei ole siinä kuussa, jona työsuhde päättyy, irtisanomisaika päättyy kuukauden viimeisenä päivänä. Työsuhde voi päättyä myös pyhäpäivänä tai muuna sellaisena päivänä, joka ei ole työpäivä. Työntekijän kannattaa aina sanoa itsensä irti kirjallisesti, esimerkiksi sähköpostitse, jotta ei syntyisi väärinkäsityksiä siitä, onko irtisanoutuminen tapahtunut ja koska työsuhde päättyy. Irtisanomisajan noudattamatta jättäminen Työsuhteen osapuolten pitää noudattaa irtisanomisaikaa irtisanoessaan työsopimuksen. Työnantaja, joka irti sanoo työsopimuksen noudattamatta irtisanomisaikaa, on velvollinen maksamaan työntekijälle täyden palkan irtisanomisajalta. Myös työntekijä, joka ei ole noudattanut irtisanomisaikaa, on velvollinen suorittamaan työnantajalleen kertakaikkisena korvauksena irtisanomisajan palkkaa vastaavan määrän. Myös määräaikaisiin työsopimuksiin on mahdollista liittää irtisanomisehto. Irtisanomisaika on normaalia työsuhdetta Työsuhde jatkuu normaalisti irtisanomisaikana eli työ suhteen molempien osapuolten pitää täyttää työsopimuksen mukaiset velvoitteensa myös irtisanomisaikana. Työnantajalla on kuitenkin oikeus yksipuolisesti vapauttaa työntekijä työvelvoitteesta, mutta tällaisessakin tilanteessa palkkaa on maksettava tavalliseen tapaan. Työntekijä ei sitä vastoin voi yksipuolisesti lyhentää irtisanomisaikaansa esimerkiksi pitämällä lomaa. Miten Timon kävi? Timon työsuhteessa noudatetaan Suunnittelu- ja konsulttialan ylempien toimihenkilöiden työehtosopimusta. L a k i m i e s t o t e a a, e t t ä kyseisen työehtosopimuksen mukaan irtisanomisaika on 1 (yksi) kuukausi, jos työsuhde on kestänyt yli 5 vuotta eikä muusta irtisanomisajasta ole sovittu. Jos Timo olisi lomautettuna, hänellä olisi työsopimuslain nojalla oikeus irtisanoutua ilman irtisanomisaikaa. Jos lomautuksen päättymisaika olisi Timon tiedossa, tätä oikeutta irtisanoutua ilman irtisanomisaikaa ei ole lomautuksen päättymistä edeltävän seitsemän päivän aikana. n lehti.tek.fi TEK 23

24 UPM:n uuden suunnan keihäänkärki Mäntyöljystä BIODIESELIÄ Teksti Jaakko Takalainen Kuvat Ilkka Heino DI Heli Laumola on yksi UPM:n uuden biojalostamohankkeen avainhenkilöistä. Hän tietää, miten mäntyöljy muuntuu auton tankkiin käyväksi polttoaineeksi. Biodieselin valmistusprosessissa tuotteen kannattavuus kohenee kahdesta suunnasta: sellutehtaan jäteaine mäntyöljy saadaan puhtaasti poistettua ja lopputuote korvaa uusiutumatonta fossiilista polttoainetta. UPM:ssä biopolttoaineliiketoiminnan kehityspäällikkönä työskentelevä Heli Lau mola jaksaa kärsivälli sesti ja rautalankaa säästämättä selittää 150 miljoonan euron Lappeenrannan biodieseljalostamon prosessia niin, että asiaan vihkiytymätönkin sen ymmärtää. Hän ottaa kynän ja paperin avuksi. Koko biopolttoaineen valmistusprosessin tehokkuuden ja kannattavuuden salaisuus on laitoksen hyötysuhde syötteestä laskettuna. CTO-syöte (Crude Tall Oil, mäntyöljy) muuttuu korkealaatuiseksi biodieseliksi prosessissa, josta syntyy olemattoman vähän haitta-aineita, Laumola toteaa. Aikaisemmin mäntyöljy muun muassa poltettiin energiantuotannossa melko huonolla hyötysuhteella, syntyi vähän lämpöä ja jonkin verran päästöjä. Lisäksi mäntyöljyä on tislattu eri jakeiksi. Biojalostamon tarvitsema mäntyöljy, syöte, saadaan pääasiassa kotimaasta UPM:n sellutehtailta Kaukaasta, Pietarsaaresta ja Kuusankoskelta. Mäntyöljyä saadaan nimensä mukaisesti vain havupuuta käyttäviltä sellutehtailta. Ennen kuin tämä täydellisyyttä hipova prosessi nostaa kehityspäällikkö Laumolan siivilleen ja saattaa lennättää hänet ulos UPM:n pääkonttorin ikkunasta Eteläsatamaan ja aavan meren tuolle puolen, palataan hieman taaksepäin, hänen opiskeluaikoihinsa ja aikaisempaan työuraansa. Suunnittelua, tuotantoa ja käsillä tekemistä Heli Laumola valmistui kemiantekniikan diplomi-insinööriksi pääaineena tehdassuunnittelu vuonna 1991, laman kynnyksellä. Hän sai kuitenkin suunnittelutöitä Rinteknossa. Laman takia vain kovin harva projekti päätyi toteutusasteelle, mikä harmitti nuorta DI:tä. Tykkään olla mukana projekteissa, jotka menevät toteutukseen asti. Silloin niistä myös opitaan eniten. Siksi DI-opinnoissakin voisi olla sen vähän, mitä nykytilanteesta tiedän enemmän käytännön projekti- 24 TEK 3/2012

25 työtä, oikeita hankkeita. Silloin yrityksetkin pääsisivät tutustumaan opiskelijoihin mahdollista myöhempää rekrytointia ajatellen, sanoo Laumola. Käytännön työhön hän otti tuntumaa suunnittelutoimiston jälkeen vuonna 2000 Borealiksessa, muovitehtaan tuotannossa 9 vuoden ajan. Suunnittelija tehtaan lattialla töissä 9 vuotta; eikö tapostakin joudu vankilaan vain 10 vuodeksi? Ei, ei, naurahtaa Laumola. Opin paljon arvokasta tuotannossa, esimerkiksi turvallisuusasioiden tärkeyden. Tuotannossa mitä vain kohtalokasta voi tapahtua, jos riskejä ei ole etukäteen arvioitu ja niihin varauduttu, Laumola havainnollistaa. UPM:lle hänet löysi suorahakukonsultti. Miksi tartuit headhunterin täkyyn? Muoviteollisuus on Suomessa vakiintunutta tuotantoa kehitysprojekteihin verrattuna. Täällä saan tehdä jotain uutta, olla mukana ottamassa suomalaisen metsäteollisuuden ensimmäistä askelta kohti uutta toimialaa. Täällä on mahdollisuus investoida eri lailla tutkimukseen ja tuotekehitykseen, Laumola sanoo. Hän kehuu estoitta myös tiiminsä hyvää henkeä ja muita jäseniä. Tätä työtä ei voisi mitenkään tehdä yksin. Saavutukset syntyvät yhteisistä keskusteluista, ja näkökulmien jakamisesta syntyvät saavutukset, tiivistää Laumola. Kehityspäällikkö Heli Laumolan mukaan biopolttoaineen valmistusprosessin tehokkuuden salaisuus on teknologian korkea hyötysuhde. 80 prosenttia vähemmän päästöjä, koko ketjussa Palaamme leijumaan biodieselin erinomaisuuden siivelle. UPM:n ilmoituksen mukaan Biofore (arvatenkin yhtiön markkinointiosaston keksimä termi) -liiketoiminnasta syntyvä UPM Bio-Verno (latinaa saada kukkimaan, kiitos taas markkinointiosasto) on keksintö, joka laskee autoilun kasvi huonekaasupäästöjä 80 prosenttia fossiilisiin polttoaineisiin verrattuna. Tuote vastaa käyttöominaisuuksiltaan öljypohjaisia polttoaineita. Hetkinen. Siis 80 prosenttia vähemmän kuin fossiilinen diesel tuottaa, siis pakoputken päästä mitattunako? No ei, silloin päästöt ovat samat, koska tuotteet vastaavat toisiaan. Mutta kun otetaan huomioon koko dieselin elinkaari, vähennys on noin 80 prosenttia. Hiilidioksidipäästölaskennassa käytetään EU:n vahvistamia menetelmiä, puolustautuu Laumola ennen kuin ehdin kysyä, onko laskutapakin markkinointiosaston innovaatioita. Emme käytä raaka-aineena ruuak si kelpaavia aineita. Mäntyöljy ei myöskään vaikuta millään tavalla maankäyttöön, koska se on sellutehtaan tähde, toteaa Laumola. Lappeenrannan jalostamon rakentaminen työllistää 200 henkilöä noin kahden vuoden ajan. Valmis laitos työllistää suoraan lähes 50 henkilöä ja välillisesti noin 150 henkilöä. UPM ei hae hankkeelle julkista investointitukea. Eli hanke on hyvä bisnes heti lähdössä? Heli Laumola hymyilee ja nyökkää. Kun laitos on saatu täyteen toimintaan vuoden 2014 aikana tuottamaan satatuhatta tonnia vuodessa biodieseliä, UPM varmaankin rakentaa samanlaisia laitoksia lisää. Vaikka Lappeenrannan biodiesellaitos ei kaipaa julkista tukea, Laumolan mukaan EU-tukea kaivataan energiapuuta raaka-aineena käyttävälle Raumalle tai Strasbourgiin kaavaillulle jalostamolle, jonka inves- lehti.tek.fi TEK 25

26 tointikustannus on suurempi verrattuna Lappeenrannan laitokseen. Niillä ei ilmeisesti ole yhtä hyvä syöte kuin Lappeenrannalla. Vuosien tutkimus- ja suunnittelutyön tulos Uudentyyppisen biojalostamon suunnittelu ja rakentaminen on vuosien työn tulos, moni asia on jouduttu useaan kertaan iteroimaan eli arvioimaan. Kuinka miehisen metsälinnakkeen vanhemmat herrasmiehet ovat ottaneet uuden tehtaan rakentajan vastaan? Onko naiseudesta ollut hyötyä vai haittaa? Opiskeluaikana sukupuolta ei tarvinnut ajatella, oltiin suurin piirtein tasa-arvoisia. Työelämässä on ollut pääasiassa hyvää suhtautumista, erilaisia tilanteita ja ihmisiä sukupuolesta riippumatta. Kyllähän näkökannoissa on aina eroja ihmisten kesken, Laumola muotoilee varovaisesti. Olen tyytyväinen siihen, että omat esimieheni ovat antaneet vastuuta ja mielenkiintoisia tehtäviä. Jos UPM:n biodiesel-tukijalka nousee pystyyn ja kantaa, se on Suomelle merkittävä askel. Omista askelmerkeistään Laumola ei osaa tai halua sanoa juuri mitään. Tämä työ tässä tiimissä on niin hienoa, että olen työstäni innostunut. Olen siitä innostunut joka viikko, sanoo kehityspäällikkö Heli Laumola. Ja tähän nousee tehdas Kaukaan sellutehtaan entinen johtaja, projektijohtaja Risto Löppönen viittoilee parkkipaikalla: tähän nousee UPM:n biodiesellaitos: pinta-ala 4 hehtaaria, täydessä käynnissä vuonna DI Risto Löppönen on perehtynyt historiaan. Biodiesellaitos tulee suojellun talon parkki paikalle UPM:n Kaukaan tehtaan alueelle. Talossa on toiminut lanka rullatehdas Metsäteollisuuden alku Itä-Suomessa on siis ollut lankarullien sorvaamisessa. Laitoksen sijaintiin ei vaikuta itärajan läheisyys. Tärkeintä ovat olleet teollisuus integraatin tarjoamat palvelut: muun muassa höyry, maakaasu, vesi ja jätevesi. Myös hyvä sijainti, tieverkosto ja rautatie vaikuttivat, Löppönen toteaa. Hänen mukaansa UPM:n Lappeenrantaan keskitetyn tutkimuskeskuksen sijainti samalla tontilla Kaukaalla vaikutti sekin laitoksen rakennuspaikkaan. Biodieselin jalostusprosessi koostuu yleisesti tunnetuista osasista, mutta yhteen ketjuun niitä ei kukaan ole aikaisemmin koonnut. Löppönen on työskennellyt projekteissa sekä idässä että lännessä, Venäjällä ja Skotlannissa. Onko kotikentälle rakentaminen vähän tylsää? Ei, ei ole. Täällä tunnemme ympäristön, palveluiden toimittajat ja kaiken tarpeellisen. Meillä UPM:ssä on tapa projektoida omat hankkeet itse, eli ei mitään avaimet käteen -tapaa. Koska tämä on ensimmäinen tällainen laitos laatuaan maailmassa, toimittajat ovat pääasiassa uusia. Se tuo haasteita projektiin, sanoo Löppönen. Ei mikään pieni pilottihanke Biodiesellaitoksen rakentaminen työllistää noin 200 ihmistä kahden vuoden ajan. Toimiessaan laitos työllistää suoraan noin 50 henkeä. Onko erittäin tuottavaksi arvioitu laitos pilottiprojekti? Tämä on iso teollisen mittakaavan laitos eikä mikään pieni koetehdas, Löppönen muotoilee. Lappeenrannan teknillisestä korkeakoulusta vuonna 1983 valmistunut Löppönen kertoo sujuvasti menneestä työhistoriastaan. Caledonian Paper nousi Skotlantiin 1980-luvulla, Venäjällä hän selvitti paperiteollisuuden toimintaedellytyksiä Kronos- projektissa 2000-luvulla. Mitä 2014 loppuvan hankkeen jälkeen? Yleensä, kun hanke on kesken, ei mietitä sen jälkeisiä asioita. Täytyy keskittyä siihen asiaan, mikä on meneillään, linjaa 27 vuotta UPM:n palveluksessa työskennellyt Löppönen. Kaukaan teollisuusalueen 200 hehtaarista uusi tehdas lohkaisee 4 hehtaaria. Korkeimmillaan rakennelmat nousevat 30 metriin, reaktoreja ja rakennuksia tulee kymmeniä. Varojärjestelmänä on suljettu maasoihtu, eli öljykentiltä tuttua liekkiä ei Kaukaalle tule. Prosessissa mahdollisesti syntyvät hiilivedyt kuitenkin poltetaan vaarattomiksi. UPM:n Lappeenrannan biojalostamo on insinöörityötä puhtaimmillaan. Miltä projektikonkarista tuntuu rakennuttaa maailman ensimmäistä biodieseljalostamoa? Hienointa on tällaisessa uuden hankkeessa mukana olo. On palkitsevaa nähdä, kuinka rakennukset ja laitteet nousevat tuonne kentälle, sanoo Risto Löppönen. 26 TEK 3/2012

27 Vesa Laitinen Vain koulutetut ja asiantuntijat voivat tehdä keksintöjä, joilla on yleistä arvoa meille kaikille, TEKin alueasiamies, YTN:n mestäteollisuusvastaava Saku Laapio muistuttaa. Lappeenranta hyvän kierteessä Tähän nousee iso teollisen mittakaavan laitos eikä mikään pieni koetehdas, projektijohtaja, DI Risto Löpponen sanoo. UPM:n biodieseljalostamo on iso juttu Lappeenrannalle. Mutta ei ainoa myönteisten tapahtumien lajissaan. Venäläisten turistien tuoma hyvinvointi yhtäällä ja toisaalta puolustusvoimien pysyminen kaupungissa ilman mitään Dragsvik -suhmurointia. Rauhan kylpylä on yksi helmi Lappeenrannan seudun pitkässä ketjussa. Lappeenranta on viime vuosina ollut voittoputkessa, tiivistää TEKin alueasiamies Saku Laapio. Kotikaupunkia kehuessaan hän vilkaisee varovaisesti varmuuden vuoksi taakseen; omakehulla kun Suomessa voi vetää päälleen onnettomuuksia. Tärkeintä on Lappeenrannan lavea suvaitsevaisuus. Heti ei olla tuomitsemassa vierasta, vaikka kaikkea ei heti ymmärretäkään, Laapio toteaa. Hänen mielestään UPM:n biodieseljalostamon hienoin puoli on se, että tehtävä tuote on aivan uusi ja ainutlaatuinen. Puun hyötykäyttö suomalaisena vientituotteena on vanhaa. Tervaa käytettiin jo 1600-luvulla purjelaivojen köysistössä, ja Lappeenranta kaupunkina on perustettu 1649 vanhalle kauppapaikalle tervareitin varteen. Saimaalta tuotiin veneillä tervaa, Lappeenrannassa ne lastattiin kärryihin ja vietiin Viipuriin tai Haminaan edelleen laivattaviksi. Kaikissa keksinnöissä on hyvä muistaa, että jokaisen oivalluksen takana on ihminen. Vain koulutetut ja asiantuntijat voivat tehdä keksintöjä, joilla on yleistä arvoa meille kaikille, sanoo Laapio. Hän tähdentää, että keksivien ihmisten täytyy viihtyä työssään, vain itsensä arvostetuksi kokeva työntekijä on tuottava. Asiantuntijoiden lisäksi Laapio kaipaa enemmän tuotteistamista. Hyvät asiat pitäisi brändätä ja tarjota maksullisina palveluina omille ja muiden maiden kansalaisille. lehti.tek.fi TEK 27

28 TYÖMARKKINATUTKIMUS 2011 Yliopistoissa harjoitellaan suoriutumisen arviointia Teksti Henna Laasonen Kuvat istockphoto TEKin joulu tammikuussa toteutetussa työmarkkinatutkimuksessa kerättiin ensimmäistä kertaa kattavasti tietoa yliopistosektorin palkoista työn vaativuuden mukaan. Yliopistoissa käytetään erilaisia asteikkoja opetus- ja tutkimushenkilö kunnan ja muun henkilökunnan vaativuuden ja suoriutumisen arviointiin. Jälkimmäisen ryhmän vastauksia saatiin turhan niukasti jatkoanalyysiä ajatellen. Opetus- ja tutkimushenkilökunnan vastauksista kuitenkin muodostuu melko selkeä kuva tekniikan alan palkkapolitiikasta. Heidän vaativuustasonsa vaihtelevat asteikolla 1 11 ja suoritustasonsa asteikolla TEK 3/2012

29 TYÖMARKKINATUTKIMUS 2011 Vaativuuden määrittelyssä selkeät sävelet Yliopistoilla näyttäisi olevan sisäisesti melko yhtenäiset ja jäykät käytännöt vaativuustason määrittämiseen, ainakin siinä mielessä, että saman koulutuksen omaavien ja samalla nimikkeellä samassa yliopistossa työskentelevien henkilöiden vaativuustasot ovat erittäin todennäköisesti samat. Suoritustasoa käytetään välillä palkan säätämiseen tasolle, joka on päätetty etukäteen budjetti- tai muista syistä sopivaksi. Väitöskirjavaiheessa käytössä ovat tyypillisimmin vaativuusluokat 2 4, ja tohtoroitumisen jälkeen luokat tästä ylöspäin. Aalto-yliopiston vastaajista yksikään ei työskentele vaativuustasolla 1, mutta muissa yliopistoissa tämäkin luokka näyttäisi olevan aktiivikäytössä tohtoriopiskelijoiden työn arvioinnissa. Professorit sijoittuvat useimmin tasoille Suoritus vaihtelee tarpeen mukaan Vaikuttaa siltä, että henkilökohtaista suoritustasoa käytetään välillä palkan säätämiseen tasolle, joka on päätetty etukäteen budjetti- tai muista syistä sopivaksi. Tähän viittaa esimerkiksi se, että suoritus tasot eivät jakaudu tasaisesti vaativuusluokittain. Alimpien vaativuustasojen tehtävissä kukaan ei suoriudu erinomaisesti, kun taas korkeilla vaativuustasoilla kukaan ei suoriudu heikosti. Myös mahdollisesti virheellinen tai ainakin tavallisesta poikkeava vaativuusarvio korjataan ilmeisesti joskus kajoamalla suoritustasoon. Eräässä yliopistossa nuorempi tutkija voi työskennellä laitoksesta riippuen vaativuustasolla 7 ja suoritustasolla 1 tai vaativuustasolla 1 ja suoritustasolla 7. Kuukausipalkassa on kuitenkin vain parin sadan euron ero. Seuraavilla sivuilla on lisää muilla sektoreilla työskentelevien palkkakäyriä. Osa työmarkkinatutkimuksen tuloksista on julkaistu jo TEK-lehdessä 2/12. Tuoreita palkkatietoja päivitetään TEKin jäsensivuille pitkin kevättä. Työmarkkinatutkimuksen tuloksia riittää vielä ilmestyvään TEK-lehteenkin. Yliopistosektorin DI-taustaiset (myös TkL ja TkT) Yliopistojen opetus- ja tutkimushenkilöstön palkat 2011 /kk /kk % 75 % keskiarvo mediaani % % % keskiarvo mediaani % % n = 503 Valmistumisvuosi (DI-tutkinto) TEK ry n = 417 Vaativuustaso TEK ry lehti.tek.fi TEK 29

30 TYÖMARKKINATUTKIMUS 2011 Palkkakuvioiden merkinnät n = 10 %:n fraktiili = vastaajien lukumäärä se palkka, jota vähemmän ansaitsee 10 % vastaajista. /kk Yksityisen sektorin diplomi-insinöörit 90 % 25 %:n fraktiili = Mediaani = se palkka, jota vähemmän ansaitsee 25 % vastaajista. suuruusjärjestyksessä keskimmäinen palkka. Mediaania suurempia ja pienempiä palkkoja on lukumääräisesti yhtä paljon % keskiarvo mediaani 75 %:n fraktiili = se palkka, jota enemmän ansaitsee 25 % vastaajista % 90 %:n fraktiili = se palkka, jota enemmän ansaitsee 10 % vastaajista % Työmarkkinatutkimuksessa käytetty palkkakäsite on kokonaiskuukausiansio bruttona. Se sisältää peruspalkan, luontoisetujen verotusarvon (esim. puhelinetu 20 /kk) ja kuukausittain maksettavat erät kuten myyntiprovisiot. Siihen eivät kuulu ylityökorvaukset, lomarahat, vuosibonukset eivätkä sellaiset tulospalkkiot, joita maksetaan harvemmin tai kuukautta pidemmältä ajalta. Palkkakuvioissa ovat mukana sekä vakituisten että määräaikaisten työsuhteiden palkat. Palkkakuvioissa ei ole mukana tieteellisen jatkotutkinnon suorittaneita vastaajia, ellei toisin mainita n = Valmistumisvuosi TEK ry Teollisuuden diplomi-insinöörit Suunnittelualan diplomi-insinöörit /kk % /kk % % keskiarvo mediaani % keskiarvo mediaani % % % % n = Valmistumisvuosi TEK ry n = 726 Valmistumisvuosi TEK ry 30 TEK 3/2012

31 TYÖMARKKINATUTKIMUS 2011 Kuntasektorin diplomi-insinöörit Valtiosektorin diplomi-insinöörit /kk /kk % % % % keskiarvo mediaani keskiarvo mediaani % % % % n = 394 Valmistumisvuosi TEK ry n = 493 Valmistumisvuosi TEK ry /kk IPE-palkat % mediaani /kk Job Grade -palkat % mediaani % 10 % % n = 687 IPE-luokka TEK ry n = 500 Job Grade TEK ry lehti.tek.fi TEK 31

32 TYÖMARKKINATUTKIMUS 2011 Ylin johto Johto /kk % keskiarvo /kk % 75 % mediaani keskiarvo mediaani % % % n = 374 Valmistumisvuosi TEK ry n = 568 Valmistumisvuosi TEK ry /kk Ylempi keskijohto /kk Alempi keskijohto % % keskiarvo mediaani 25 % 10 % % keskiarvo mediaani 25 % n = Valmistumisvuosi TEK ry n = 434 Valmistumisvuosi TEK ry 32 TEK 3/2012

33 TYÖMARKKINATUTKIMUS 2011 Alempi keskijohto Erittäin vaativat asiantuntijatehtävät /kk /kk % % % keskiarvo keskiarvo mediaani mediaani % % % n = 434 Valmistumisvuosi TEK ry n = 774 Valmistumisvuosi TEK ry Vaativat asiantuntijatehtävät Asiantuntijatehtävät /kk /kk % % keskiarvo % mediaani 25 % % mediaani keskiarvo % % 10 % n = Valmistumisvuosi TEK ry n = Valmistumisvuosi TEK ry lehti.tek.fi TEK 33

34 Bonuksia pankki- ja vakuutusasioinnista? Yllättävän moni ei kysyttäessä tiennyt, että lainastakin voi kertyä bonuksia. Osuuspankissa asia on kuitenkin juuri näin. Ja kun OP-bonuksia kertyy, maksetaan niillä vakuutuslaskujasi, jolloin säästät selvää rahaa. Tarkista omat mahdollisuutesi bonuslaskurilla osoitteessa op.fi/bonuslaskuri Yhdessä hyvä tulee. OP-bonuksia kertyy Osuuspankin omistajajäsenelle ja Helsingin OP Pankin asiakkaalle, jonka oma tai perheen yhteinen pankki- ja/tai vakuutusasiointi on vähintään /kk.

35 EUROOPPALAINEN NÄKÖKULMA Rikinkatkua Satu Hassi Kirjoittaja on Vihreiden europarlamentaarikko ja TEKin jäsen. Rikin oksidien päästöjen pienentäminen tulee järjettömän kalliiksi. Kilpailukyky menee, teollisuutemme joutuu siirtymään lepsumman ympäristönsuojelun maihin. Työpaikat katoavat. Näin sanottiin 1980-luvulla. Ja ihan samaa sanotaan taas nyt luvulla puhuttiin voimalaitosten ja tehtaiden päästöistä. Happosateet syövyttivät peltikattoja ja historiallisia monumentteja. Havupuut harsuuntuivat, osa järvistä happamoitui niin että herkimmät kalalajit hävisivät. Sittemmin tehtaanpiipuista ja pakoputkista tulevia rikin oksideja on leikattu noin 90 prosenttia. Tämä tapahtui ilman konkurssiaaltoja. Hongat humisevat edelleen. Silloin tällöin joku muistelee 1980-luvun happo sadepuheita esimerkkinä luonnonsuojelijoiden katteettomasta kauhupropagandasta, viimeksi kirjailija Matti Mäkelä ET-lehdessä helmikuussa. Nyt on kyse laivoista. Laivat ovat viime vuosiin asti olleet saastesavotan vapaamatkustajia. Niissä poltetaan bunkkeriöljyä, mustaa jalostamojen jätemörjää. Ilman uusia ympäristövaatimuksia rikkipäästöt laivoista EU:n meriltä ylittäisivät tällä vuosikymmenellä kaikki EU:n maa-alueilta tulevat päästöt. EU on kansainvälisessä merenkulkujärjestössä IMO:ssa aktiivisesti vaikuttanut siihen, että rannikkovaltiot voivat nimetä merille rikkipäästöjen rajoitusalueita. Nyt niitä ovat Itämeri, Pohjanmeri, Englannin kanaali sekä USA:n ja Kanadan molemmat rannikot. Viisi vuotta sitten IMO:ssa päätettiin, että päästörajoitusalueilla laivapolttoaineen rikkiraja laskee vuoden 2015 alusta 0,1 prosenttiin, kun se nyt on 1 prosentti. Olen EU-parlamentissa sen direktiivin esittelijä, jolla EU panee tämän päätöksen toimeen. Tämä on ehkä vuosikymmenen merkittävin terveysuudistus. Vaikka ilmansaasteita on puhdistettu paljon, EU-maissa edelleen yli ihmisen arvioidaan kuolevan joka vuosi niiden vuoksi ennenaikaisesti, mistä laivojen päästöjen osuudeksi arvioidaan Tehtaiden, voimalaitosten ja autojen päästöjen dramaattinen puhdistaminen onnistui, koska ympäristönormit loivat markkinat uudelle tekniikalle, joka kehittyi ja sen osaajat saivat kauppoja ja työtä. Myös parempi terveys on hyödyttänyt kansantalouksia. Laivojen ei ole pakko siirtyä kalliimpaan polttoaineeseen, vaihtoehtona on puhdistaa savukaasut. Samat perusratkaisut, joilla tehtaiden päästöjä on puhdistettu vuosikymmenet, käyvät myös laivoihin. Suomalainen Wärtsilä on yksi savukaasupesurien valmistajista. Eiköhän tälläkin kerralla käy kuten ennenkin. Ympäristönormit luovat markkinat uudelle tekniikalle, se kehittyy, hinnat halpenevat, osaajat saavat työtä. Jonkin ajan kuluttua laivojen bunkkeriöljy tuntuu vastaavanlaiselta menneisyyden kammotukselta kuin lyijyllinen bensiini tai rikkiä tupruttava tehtaanpiippu nykynuoren silmissä. n Ympäristönormit luovat markkinat uudelle tekniikalle. lehti.tek.fi TEK 35

36 Tekkiläiset säästävät eläkepäivien varalle Teksti Susanna Bairoh Työeläkkeen taso huolettaa työssäkäyviä TEKin jäseniä. Siksi nyt maksetaan omaa eläkevakuutusta tai säästetään muuten eläkepäiviä varten. Kysymys vanhuuseläkkeen alaikärajan nostosta 65 vuoteen jakaa näkemyksensä ilmaisseet tiukasti kahtia: toinen puoli kannattaa, toinen vastustaa. TEK selvitti helmikuussa yli 40-vuotiaitten jäsentensä näkemyksiä muun muassa suunnitellusta eläkeiästä ja eläkepäiviin varautumisesta. TEK on mukana sopimassa työurien jatkamisesta ja eläke-ehdoista työmarkkinajärjestöjen neuvotteluissa keväällä Toiminnanjohtaja Heikki Kaupin mukaan kyselyn tulokset tukevat TEKin ja Akavan aiempia eläkekantoja. Töissä halutaan pysyä pitkään Työelämässä olevat vastaajat uskovat jäävänsä eläkkeelle useimmiten 63- tai KUVIO 1: ,2 Suunniteltu eläkeikä, työelämässä olevat vastaajat (n=4011) 7,9 0,8 6,3 30,9 Alle tai yli vuotiaat 7,5 65-vuotiaana (Kuvio 1). Useat vastaajat kuitenkin kommentoivat, että oma suunnitelma myöhäisestä eläkkeelle jäämisestä voi tyssähtää terveysongelmiin tai työnantajan haluttomuuteen pitää ikääntynyttä töissä. Osa-aikaisesti eläkkeellä tai yrittäjänä eläkkeellä toimivista vastaajista jopa 40 prosenttia suunnittelee jäävänsä kokonaan eläkkeelle vasta 68-vuotiaana tai vielä vanhempana (Kuvio 2). Nämä vastaajat toteavat tekevänsä töitä niin kauan kuin vain pystyvät. Kyselyyn osallistuneista kokoaikaisesti eläkkeellä olevista vastaajista 70 prosenttia on jäänyt eläkkeelle vii- 31,0 2,2 2,5 vastaajista meistään 63-vuotiaana. Joka neljäs nyt eläkkeellä oleva vastaaja arvioi, että eläkkeelle jäämisen ajankohta oli liian aikainen. Varsinkin alle 63-vuotiaana eläkkeelle jääneistä moni on joutunut mielestään jättämään työelämän liian varhain. (Kuvio 3) Nelikymppiset epäilevät eläkkeiden riittävyyttä Monet vastaajat epäilevät työeläkkeen riittävyyttä. Kokoaikaisesti työssä olevista vuotiaista noin puolet arvioi tulevansa vähintään melko hyvin taloudellisesti toimeen eläkkeellä, mutta noin kaksi kolmasosaa uskoo, että se vaatii joko työskentelyä vanhuuseläkkeellä tai säästämistä eläkepäiviä varten. (Kuviot 4 ja 5) Tekkiläisten säästämiskeinot ovat monet: eläkepäivien turvaksi joku hankkii sijoitusasunnon ja toinen sijoittaa osakkeisiin. Toisaalta työttömänä tai lomautettuna olevista vuotiaista vastaajista vain joka kolmas uskoo tulevansa melko hyvin toimeen eläkkeellä. Joka viides näistä vastaajista arvelee tulevansa toimeen huonosti. Työikäisiin verrattuna nykyiset eläkeläiset näyttävät olevan huomattavan hyvässä asemassa: kokoaikaisesti 36 TEK 3/2012

37 eläkkeellä olevista peräti 80 prosenttia arvioi tulevansa toimeen vähintään melko hyvin. Eläkeikärajan nosto jakaa tekkiläisiä Selvityksessä kysyttiin, voitaisiinko vanhuuseläkkeen alaikärajaa nostaa 65 vuoteen, kun tätä nykyä vanhuuseläkkeelle voi siirtyä vuotiaana. Kysymys jakoi voimakkaasti tekkiläisten mielipiteet. (Kuvio 6) Eläkeikärajan nostamista perustellaan muun muassa eliniän pitenemisellä ja nykyjärjestelmän taloudellisella kestämättömyydellä. Monet ovat huolissaan myös siitä, että työt karkaavat Suomesta työvoiman riittämättömyyden tai kalleuden vuoksi. Ikärajan nostamista vastustavat taas muistuttavat, ettei ikärajan nostaminen itsestään pidennä työuria. Monen ikääntyneen on jo nyt vaikea saada työpaikkaa, eikä ole takeita siitä, että työnantajat olisivat yhtään innokkaampia palkkaamaan yli 50-vuotiaita, jos eläkkeen ikärajaa nostettaisiin. Eri ikäluokista vuotiaat suhtautuvat kielteisimmin eläkeikärajan nostoon. Yli 60-vuotiaat puolestaan suhtautuvat myönteisimmin riippumatta siitä, ovatko he kokoaikaisesti tai osa-aikaisesti eläkkeellä, työskentelevätkö yrittäjänä eläkkeellä tai ovatko kokoaikaisesti töissä. Nuorimmista tutkimukseen osallistuneista ikäluokista eli vuotiaista noin 40 prosenttia arvioi, että eläkeikärajaa voitaisiin nostaa. (Kuvio 7) Puolet kokoaikaisesti työssä olevista vastaajista pitää alaikärajan nostoa perusteltuna, jos näin vältetään eläkkeiden tason alentaminen. Myös eläkemaksujen korottamisen välttäminen tai kannustinkertymän parantaminen saavat vastaajat kannattamaan eläkeikärajan korottamista. Toisaalta vain joka kolmas työssäkäyvä vastaaja pitää eläkeikärajan nostoa tarpeellisena heti. (Kuvio 8) KUVIO 2: KUVIO 3: 29,9 Suunniteltu eläkeikä, osa-aikaisesti eläkkeellä tai yrittäjänä eläkkeellä (n=281) 2,1 15,1 1,4 Milloin jäit osa-aikaisesti eläkkeelle tai yrittäjästä eläkkeelle? Milloin aiot kokoaikaisesti eläkkeelle? Oliko kokoaikaisesti eläkkeelle siirtymisen ajankohta sopiva? Kokoaikaisesti eläkkeellä olevat (N=750) alle 60 vuotta (N=93) 60 (N=120) 61 (N=28) 62 (N=77) 63 (N=198) 64 (N=120) 65 (=96) kaikki (N=750) 7,7 0,4 8,8 1,4 17,6 22,1 13,2 8,2 6,3 8,1 Alle tai yli vuotiaat 53,8 % 40,9 % 65,8 % 30,9 % 67,9 % 32,1 % 49,4 % 45,5 % 77,8 % 18,2 % 77,8 % 18,2 % 80,2 % 17,7 % 71,1 % 25,3 % 5,7 4,6 4,6 1,8 0,0 0% 20% 40% 60% 80% 100% 40,9 Kyllä Ei, myöhäisempi ajankohta olisi ollut parempi Työssäkäynti hidasti opintoja yli kolmanneksella TEK-lehden 2/2012 vastavalmistuneiden kyselyä koskevassa artikkelissa sivulla 40 oli virhe Toisin kun lehdessä kerrottiin, 59 prosenttia kyselyn vastaajista katsoi, ettei työssäkäynti ollut vaikuttanut heidän opintojensa etenemiseen. 38 prosenttia arvioi työskentelyn hidastaneen ja neljä prosenttia sen nopeuttaneen valmistumistaan. Eläketutkimukseen vastattiin hyvin TEK selvitti edunvalvonnan tueksi helmikuussa 2012 jäsentensä mielipiteitä eläkeiästä ja eläke-ehdoista. Tuloksia hyödynnetään myös jäsenpalveluiden kehittämisessä. Puolistrukturoitu eli useita myös avoimia kysymyksiä sisältänyt kyselylomake oli auki Kysely suunnattiin 40 vuotta täyttäneille TEKin jäsenille. Linkki kyselyyn lähetettiin TEKin jäsenelle, joskin 500:n sähköpostiosoite ei toiminut. Kyselyyn vastasi henkilöä eli vastausprosentti oli 34. lehti.tek.fi TEK 37

38 KUVIO 4: Miten arvioit tulevasi taloudellisesti toimeen, kun siirryt eläkkeelle? Kokoaikaisesti työssäkäyvät vastaajat ikäluokittain (N=3728) kaikki (N=3728) (N=120) (N=963) (N=799) (N=827) (N=443) (N=443) 7,1% 48,3% 34,0% 4,1% 5,6% 5,6% 10,0% 10,4% 21,9% 43,5% 48,4% 47,3% 49,8% 54,9% 46,9% 37,0% 33,4% 37,2% 33,3% 27,5% 26,6% 8,5% 6,5% 7,3% 6,6% 4,2% 5,9% 3,1% Erittäin hyvin Melko hyvin En hyvin enkä huonosti Melko huonosti Erittäin huonosti En osaa sanoa Työssäkäyvät tekkiläiset suhtautuvat eläkeikärajan nostoon ilmeisesti myönteisemmin kuin akavalaiset yleensä, sillä Akavan lokakuussa 2010 tekemässä tutkimuksessa vain 17 prosenttia vastaajista kannatti eläkeikärajan nostoa. Kysymyksenasettelu oli kuitenkin eri: tekkiläisiltä kysyttiin, voitaisiinko eläkeikärajaa nostaa kahdella vuodella, kun taas Akava kysyi, pitäisikö sitä nostaa. Eläketurvakeskuksen maaliskuussa 2012 julkaistussa tutkimuksessa koko väestöstä 17,7 prosenttia arvioi, että eläkeikärajaa pitäisi nostaa, ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista kuitenkin 38,2 prosenttia. Kaikissa näissä tutkimuksissa naiset, myös tekkiläiset, suhtautuvat eläkeikärajan nostoon miehiä kielteisemmin. KUVIO 5: Oletko varautunut eläkepäiviin jollakin seuraavista tavoista? Voit valita useamman vahtoehdon. Kaikki vastaajat (N=5043) Työssäkäyvät (N=3728) Työtön/lomautettu (N=285) Osa-aikaisesti eläkkeellä tai yrittäjänä eläkkeellä (N=281) Eläkkeellä (N=794) Minulla on eläkevakuutus itseni tai perheenjäsenen rahoittamana Minulla on lisäeläkevakuutus työnantajan rahoittamana Minulla on muu järjestelty työnajan rahoittamana (esim. johtajasopimus) Uskon normaalin työeläkkkeen riittävän Säästän muulla tavoin eläkepäiviä varten Ei mikään edellä mainituista KUVIO 7: Voitaisiinko eläkeikärajaa nostaa 65:een vuoteen, kaikki vastaajat ikäluokittain (N=5043) (N=768) (N=919) (N=857) (N=912) (N=730) (N=513) 70v tai yli (N=3728) Kaikki (N5043) Kyllä Ei En osaa sanoa 41,9% 40,4% 36,9% 30,5% 41,9% 44,6% 74,1% 80,2% 45,3% 48,0% 52,2% 59,5% 46,8% 44,5% 17,7% 9,0% 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% KUVIO 6: Voitaisiinko vanhuuseläkkeen alaikärajaa nostaa 65:een vuoteeen? Kaikki vastaajat (N=5043) KUVIO 8: Eläkeikärajan nostoon liittyvät väittämät, kokoaikaisesti työssä käyvät vastaajat (N=3728) Asteikko: 1=täysin eri mieltä, 5=täysin samaa mieltä Eos 45% 40% 35% 30% 25% 20% 15% 10% 5% 44,6% 44,5% 10,9% Kyllä Ei En osaa sanoa Kyllä Ei En osaa sanoa Hyväksyn eläkkeiden alaikärajan noston kahdella vuodella, jos siten vätetään eläkkeiden tason alentaminen Hyväksyn vanhuuseläkkeiden alaikärajan noston kahdella vuodella, jos siten vältetään eläkemaksujen korottaminen Eläkkeiden alaikärajan nosto on tarpeellinen heti Hyväksyn eläkkeiden alaikärajan noston, jos nk kannustinkertymää parannetaan entisestään (nyt 4,5% ikävuosina 63 68) Eläkkeiden alaikärajaa ei saa nostaa vaikka se johtaisikin eläkemaksujen korottamiseen tai eläkkeiden tason alentamiseen Hyväksyn eläkkeiden alaikärajan noston vähintään kymmenen vuoden siirtymäajan jälkeen 17,6% 20,7% 16,9% 33,1% 15,4% 13,4% 33,0% 24,70% 18,1% 13,9% 14,8% 15,5% 21,5% 21,2% 15,4% 29,0% 24,2% 26,3% 14,4% 21,0% 18,2% 14,3% 15,7% 14,7% 12,1% 17,90% 22,30% 16,10% 9,10% 0% 20% 40% 60% 80% 100% 38 TEK 3/2012

39 SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly (toinen oik.) ja Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n lakiasiainjohtaja Lasse Laatunen (toinen vas.) tuumasivat TEKin työmarkkinaseminaarissa sopuisasti, että työurien pidentämiseksi tarvitaan monia keinoja. Eläkejärjestelmän uudistaminen on vain paketin yksi osa. Lyly ja Laatunen keskustelevat seminaarin tauolla TEKin puheenjohtajan Marjo Matikainen Kallströmin ja TEKin toiminnanjohtajan Heikki Kaupin kanssa. Eläkejärjestelmää uudistetaan Työmarkkinakeskusjärjestöt eli eläkejärjestelmän maksajat pääsivät sopuun muun muassa eläkejärjestelmän uudistamisesta maaliskuussa. Uudistus on osa laajempaa pakettia, jolla pyritään hallitsemaan maan talouden tilaa ja saamaan kestävyysvaje kuriin. Varsinainen vääntö on vasta tulossa. Esimerkiksi eläkeikärajasta on tarkoitus neuvotella niin, että mahdollinen muutos tulee voimaan 2017 alussa. Työeläkkeiden rahoitus turvataan korottamalla työeläkemaksuja 0,4 prosenttiyksikköä molempina vuosina 2015 ja Työntekijä ja työnantaja jakavat maksun korotuksen puoliksi. Osa-aikaeläkkeen ikäraja nousee yhdellä vuodella 61 vuoteen vuonna 1954 ja sen jälkeen syntyneillä (voimaan 2015). Varhennettu vanhuuseläke poistuu (voimaan 2014). Työmarkkinaosapuolet sitoutuvat neuvottelemaan pitkän aikavälin eläkepolitiikan ja työeläkejärjestelmän uudistuksista. Eläkeuudistuksen on tarkoitus tulla voimaan viimeistään 2017 alusta. Tavoitteena on taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävä eläkejärjestelmä. Neuvottelujen kohteena ovat ikärajat, varhaiseläkejärjestelmät, työkyvyttömyyseläkkeen tuleva aika, perhe-eläke, palkansaajamaksun vähentäminen eläkepalkasta, eläkkeen karttumat ja niiden alkaminen, indeksit sekä eläkemaksut. lehti.tek.fi TEK 39

40 MAISTERISTA TOHTORIKSI Tunneälykkäästä pomo tulee, ei älypäästä Teksti Petja Partanen Kuva Helena Hagberg Pia Lappalaisen väitöstutkimus paljastaa, että looginen älykkyys on huono johdon rekrytointiperuste. Sen sijaan itsensä kanssa sinut oleva, tunneälykäs ja opinhaluinen on haluttu pomo insinöörityöpaikoille. Nyt Lappalainen opettaa tärkeiksi havaitsemiaan tunneälytaitoja Aalto-yliopiston viestinnän kursseilla. Uralla eteneminen voi olla pienestä kiinni. Varma valinta tiiminvetäjäksi kariutui, kun muistettiin, ettei pomokandidaatti osannut mitenkään lohduttaa kollegaansa menetyksen hetkellä. Tällaisia tositarinoita työelämästä kertoo tuore tekniikan tohtori Pia Lappalainen Aalto-yliopiston Industrial Communications -kurssin opiskelijoille. He pitävät harjoituksiani varmaan vähän omituisina, Lappalainen naurahtaa. Maaliskuisena maanantaina 20 teekkaria harjoittelee pareittain erilaisia osanoton ilmauksia. Myötätuntoa tarjoillaan keskustelukumppanille, jonka printteri ei toimi tai läheinen on juuri kuollut. Englanninkielinen keskustelu on vakava henkistä, välillä ollaan hiljaa, ehkä kosketetaan toista lohduttavasti. Nämä ovat juuri niitä taitoja, joilla hyvät johtajat erottuivat Lappalaisen väitöstutkimuksessa. Lappeenrannan teknillisessä ylipistossa vasta väitellyt Lappalainen tutki, millainen on hyvä insinööriorganisaation johtaja. Esimiehet pantiin testipenkkiin: heille tehtiin matemaattis-loogiset älykkyys-, tunneäly- ja persoonallisuustestit. Esimiesten testituloksia verrattiin omien alaisten arvioihin pomojensa johtajaominaisuuksista. Tunneälyllä menestytään uralla Ajat, jolloin insinööri pärjäsi työssään pelkällä kapealla erityisosaamisella, ovat auttamatta takana. Karrikoiden voi sanoa, että insinöörit edelleen palkataan teknisen osaamisensa ansiosta mutta potkut saadaan puuttuvien sosiaalisten taitojen vuoksi. Diplomi-insinöörit joutuvat lisäksi nopeasti herrahissiin, kertoo Lappalainen. Valtaosa on jonkin sortin johtotehtävissä jo työuransa alkutaipa- leella. Globaaleissa organisaatioissa täytyy tulla toimeen erilaisten ihmisten ja kulttuurien kanssa. Johtamiselle se on iso vaatimus, tunnistaa ihmisten erilaisuus ja mukauttaa johtamista ihmisen mukaan, Lappalainen sanoo. Mittaukset osoittivat, että onnistuneelle esimiestyölle tärkeimpiä ovat esimiehen tunneälytaidot ja persoonallisuus. Sen sijaan esimiehen matemaattis-looginen älykkyys ei korreloinut alaisten hyvänä pitämän johtamisen kanssa. Myöskään esimiehen ikä tai sukupuoli eivät selittäneet hyvää johtamista. Tunneäly tarkoittaa kykyä ymmärtää omaa käytöstään ja mukauttaa sitä ympäristöön sopivaksi. Tällaiset pehmopuheet ovat tulleet insinööriorganisaatioihin jäädäkseen. Syykin on selvä. Teknokraattien keinot toiminnan tehostamiseksi on pian käytetty. Tuotantoprosessin tehostaminen on jo tehty kaikissa organisaatioissa. Uutta kilpailuetua on saatavissa vain henkisen pääoman tehokkaammalla hyödyntämisellä, Lappalainen pohtii. Ihannepomo on jämäkkä Työntekijöiden ihannepomo on inspiroiva ja emotionaalisesti läsnä. Lyhyetkin sananvaihdot ovat tärkeitä, kunhan pomon olemus kertoo, että hän todella kuuntelee. Ennen tutkimushaastatteluja mietin, pärjäävätkö vain kivat pomot alaisten arvioissa, Lappalainen kertoo. Pelko oli turhaa. Alaiset arvostavat napakkaa, tarpeen tullen kovaakin johtamista. Hyvät johtajat antoivat negatiivista palautetta ja tekivät ikäviäkin päätöksiä menettämättä alaisten arvostusta. Vaikka tutkimuksessa arvioitiin johtajien hyvyyttä vain alaisten silmin, Lappalainen 40 TEK 3/2012

41 Kun on oikea asenne, kuka tahansa voi kehittyä hyväksi esimieheksi. Pia Lappalaisen tutkimuksessa hyvät johtajat erottuivat viestintätavoiltaan. He pystyivät puhumaan kasvokkain myös vaikeista lehti.tek.fi aiheista TEKtai 41 tunteista.

42 MAISTERISTA TOHTORIKSI uskoo, että alaisten arvostamat jämäkät johtajat olisivat pärjänneet hyvin myös liiketoiminnan mittareilla. Hyvät johtajat erottuivat erityisesti viestintätavoiltaan. He puhuivat mielellään kasvokkain myös negatiivisista asioista eivätkä kartelleet tunteiden ilmaisemista tai vaikeitakaan puheenaiheita. 16 parhaaksi arvioitua esimiestä Lappalainen haastatteli tarkemmin. Kävi ilmi, että monet heistä pitivät itseään hölösuina. He arvelivat, että heidän omat pomonsa eivät ilahtuisi, jos tietäisivät, miten paljon he kertovat alaisilleen. Mutta he luottivat tiimiinsä niin paljon, etteivät voineet pimittää tietoa alaisiltaan. Myös toinen seikka yhdisti parhaita esimiehiä. Yli puolet heistä koki kehittyneensä ihmisinä ja esimiehinä henkilökohtaisten menetysten kautta. He tunsivat oppineensa nöyryyttä, elämänhallintaa, kritiikin sietoa sekä kykyä luopua liiallisesta kontrollinhalusta. He suhtautuivat itseensä realistisen hyväksyvästi eivätkä menettäneet yöuniaan, vaikka muut näkivät heidät puutteineen. Hyväksi johtajaksi opitaan Mutta mikä oli väitöstyön tärkein löydös? Se oli pedagogille erityisesti mieleen. Lappalaisen mielestä johtamiskirjallisuuden mantran, jonka mukaan johtajaksi synnytään, voi unohtaa. Kun on oikea asenne, kuka tahansa voi kehittyä hyväksi esimieheksi, Lappalainen lupaa. Tarvitaan nöyryyttä ja halua, jolloin kuka vaan voi muuttua. Lappalainen kertoo, että muutamasta huonot arviot saaneesta esimiehestä näki varmasti, että vuoden päästä tilanne tulee olemaan toinen. He olivat valmiita tekemään mitä vaan, etteivät alaiset joutuisi kärsimään huonosta johtamisesta. Neljän vuoden väitöstyö antoi Lappalaiselle paljon eväitä omankin työnsä kehittämiseen. Tutkimuksen tuloksia hän testaa lempilapsellaan, itse suunnittelemallaan englanninkielisellä työelämäviestinnän kurssilla. Industrial Communications -kurssin läpikantava teema on vuorovaikutustaitojen kehittäminen. Teemme paljon tunneälyharjoituksia, joissa tunnistetaan omia vahvuuksia. Annamme paljon palautetta toisillemme. Yleensä se on vahvistavaa, mutta määrittelemme myös jonkin heikkoutemme, josta saattaa olla haittaa työelämässä. Opettajan innostus näkyy myös kurssipalautteessa. Joulukuussa oli ihanaa, kun yksi italialainen opiskelija tuli kertomaan: Pia, en ole ikinä tavannut opettajaa, joka välittää niin paljon. Opettajan tai esimiehen innostus ja välittäminen tehostavat tutkitusti oppimista ja työntekoa. Tunneälyä vaikea testata Vaikka matemaattis-loogisella älykkyydellä ei tutkitusti ole mitään tekemistä hyvän johtamisen kanssa, älykkyystestejä käytetään johtajarekrytoinnissa edelleen paljon. Looginen älykkyys on helppo mitata 20 minuutin testillä. Tunneälyä on vaikea mitata, Lappalainen selittää. Tutkija kehottaa puhumaan työhaastattelussa kandidaatin elämänhistoriasta. Se, miten rekrytoitava on kohdannut ja ratkaissut erilaisia elämän käännekohtia, kertoo hänestä paljon. Aalto-ylipiston MIND-tutkimusryhmässä työnhakijoita pyydetään laatimaan epäonnistumis-cv. Lappalainen pitää ajatusta hyvänä. Se on kiinnostavaa, miten selvitä eri tilanteista. Työelämässä kaikki ei aina mene putkeen. Lappalaisen mielestä työelämässä voisi antaa palautetta paljon nykyistä enemmän eikä pelkästään asiasta. Palautteessa voi kyllä pureutua ihmisten tapaan olla ja toimia, mutta se pitää tehdä rakastavassa hengessä. PIA LAPPALAISEN väitöstutkimuksessa testattiin 84 insinööriorganisaatioissa työskentelevää johtajaa ja 354 heidän alaistaan. Alaiset arvioivat esimiestensä johtajaominaisuudet sekä tunneälytaidot. Esimiesten looginen äly ja persoonallisuus testattiin vakiintunein mittarein, tunneälyä varten Lappalainen kehitti oman mittarin. Pia Lappalainen kertoo tuloksista: Millainen on hyvä insinöörijohtaja? Ennen kaikkea jämäkkä, selkärankainen ja määrätietoinen. Hän osaa antaa ja ottaa vastaan palautetta. Suoraselkäinen ja itsensä tunteva henkilö tuntee myös omat heikkoutensa. Miten hyvät johtajat kommunikoivat? Hyvin suoraan ja rehellisesti sekä tarvittaessa tunnetasolla. Kommunikointi on myös aktiivista: he saattoivat soittaa töistä lähtiessä jollekin alaiselleen, vaikka ei olisi asiaakaan. Lisäksi heillä oli taito levittää omaa innostustaan ja positiivista energiaa ympäristöönsä. Miten he ovat tulleet hyviksi johtajiksi? He olivat todella kiinnostuneita kehittämään itseään, eikä pelkästään esimiehenä. He hakeutuivat aktiivisesti tilanteisiin, joissa voi oppia jotain itsestään. Lisäksi he lukivat paljon, keskustelivat psykologituttujensa kanssa ja hankkivat itselleen mentorin. Hyvät johtajat ottivat mielellään palautetta vastaan ja oppivat siitä. Eräs äkkipikainen luonne kertoi raivostumisen sijasta oppineensa kiihtymään kohteliaasti. 42 TEK 3/2012

43 MAISTERISTA TOHTORIKSI Tunneälyn opettaja Ei ole omena kauas puusta pudonnut: isä tekniikan tohtori, äiti englannin opettaja Kauppakorkeakoulussa, Pia Lappalainen on nyt molempia. Neljän vuoden ilta- ja viikonloppu-uurastus väitöskirjan parissa olisi tuskin onnistunut ilman intohimoa aiheeseen. Tein tätä sydämellä, Lappalainen kertoo. Lisäpontta antoi arkityö teekkarien englannin- ja viestinnän opettajana. Kolmen pojan äidille teekkariyhteisö tuntuu kotoisalta. Hyvät tavat tekevät vaikutuksen. Jos on paljon kantamuksia, joku tulee aina auttamaan tai jos laitteet eivät toimi, on kahdeksan päätä ympärillä. Väitöstyön myötä Lappalaisesta on tullut myös tunneälyn lipunkantaja. Se on keskeinen työelämätaito, jonka opetus loistaa poissaolollaan DI-tutkinnosta. Jo väitöskirjassaan hän ehdotti teekkareille uudenlaista 20 opintopisteen opintokokonaisuutta. Meillä on paljon kursseja, jotka tähtäävät sosiaalisen osaamisen kehittämiseen, kuten kokoustekniikkaan ja esiintymistaitoon. Mutta ei mitään sellaista, mikä pureutuisi tunneälytaitojen kehittämiseen sekä itsensä johtamiseen ja motivointiin. Vastikään lähtikin rehtori Tuula Teerille sähköposti, jossa ehdotusta oli jalostettu Aalto-yliopiston tarpeisiin. Ehdotus otettiin positiivisesti vastaan, Lappalainen kertoo. Opintokokonaisuus tarjoilisi tulevien DI-sukupolvien urakehitykselle väitöstutkimuksessa tärkeiksi havaittuja tunneäly- ja viestintätaitoja, intuition ja empatian hyödyntämistä sekä luovuutta. Tulevaisuus näyttää, milloin teekkarit pääsevät pohtimaan, tehdäkö ensin tunneälyn vai fysiikan peruskurssi. Jos se on ehdottajasta kiinni, tuo päivä ei ole kaukana. Pia Lappalaisella riittää intoa. Jos voisi monistaa itseään, yksi Pia menisi teollisuuteen organisaatioiden kehittäjäksi, toinen perehtyisi yhteiskuntavastuuasioihin ja kolmas meistä jäisi luokkahuoneeseen. Pidän hirveästi opettamisesta. Mitä haluaisit saada aikaan tekniikan tohtorina? Luoda työkaluja tunneälytaitojen kehittämiseen. Suosikkileikkikalu? Kudinpuikot En ole kovin hyvä kutomaan, mutta tykkään. Lempiharrastus? Pitkät kävelylenkit Väitöskirjan kirjoittamista ei voi enää laskea. PIA LAPPALAISEN TIE TEKNIIKAN TOHTORIKSI Pia Lappalainen syntyy Imatralla. Isä väittelee tekniikan tohtoriksi yritysstrategioista. Valmistuu englannin ja ranskan opettajaksi, töihin Ericssonille. Kouluttajaksi GT Tradingiin. Kouluttajaksi Destiaan. Aalto-yliopistoon englannin ja viestinnän lehtoriksi. Aloittaa jatko-opinnot Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa. Tuotantotalouden alan väitöskirja Socially Competent Leadership predictors, impacts and skilling in engineering tarkastetaan Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa lehti.tek.fi TEK 43

44 Sovi kesätyöstä KIRJALLISESTI! Tee kesätyösopimus aina kirjallisesti. Lue teksti huolellisesti läpi ennen allekirjoitusta. Jos jokin kohta mietityttää, selvitä asia kysymällä. Teksti Kirsti Levander Kuva istockphoto Sopimus TEKin selvityksen mukaan 93 prosenttia teekkareista tekee kesätyöstään kirjallisen työsopimuksen työnantajansa kanssa. Teekkariasiamies Juuso Kuusisen mielestä noinkin komeassa luvussa on paljon parantamisen varaa. 100 sen pitäisi olla! Työsopimuksessa sovittavat asiat pitää kirjata paperille aina kaiken varalta. Kun on mustaa valkoisella, on jotain mihin vedota ongelmatilanteessa kirjallinen sopimus voi olla kullanarvoinen. Koskaan ei saa olla niin kiire, ettei ehdi lukea paperia, johon nimensä laittaa. alleki rj oitus 44 TEK 3/2012

45 Työsopimukseen pitää kirjata Älä pelkää työnantajaa Eikä ole ihan sama, millaiseen paperiin nimesi laitat. Työsopimuksessa sovitaan, millä ehdoilla työpanoksesi myyt. Siinä on kyse kahden tahon tahdosta, työnantajan ja sinun. Mieti siis omat reunaehtosi. Kun esimerkiksi määrittelet palkkatoivomustasi, ota huomioon TEKin suositukset ( mutta myös oma työkokemuksesi. Kuusinen neuvoo ensimmäiseksi lukemaan sopimuspaperin kunnolla läpi. Koskaan ei saa olla niin kiire, ettei ehdi lukea paperia, johon nimensä laittaa. Ja pitää myös ymmärtää, mitä paperissa sanotaan. Kysy aina, mitä kimurantisti kirjatut asiat tarkoittavat. Jälkeenpäin epäselväksi jäänyttä asiaa on paljon vaikeampi korjata. Jos sopimuksessa viitataan muihin dokumentteihin, esimerkiksi työehtosopimukseen tai toimisääntöön, lue myös ne kunnolla läpi. Niissä on usein enemmän työsuhteeseen liittyvää asiaa kuin varsinaisessa työsopimuksessa. Pyydä kohteliaasti aikaa saada lukea paperit rauhassa, vaikka työnantaja kiirehtisi allekirjoittamista. Kyllä työnantaja siihen suostuu. Pyyntösihän osoittaa, että olet fiksu ja tarkka. Kuusinen arvelee, etteivät työnantajat halua opiskelijoita tahallaan vedättää puutteelliseen sopimukseen, mutta esimerkiksi pienissä yrityksissä ei vain aina ole riittävästi osaamista. Isoissa taloissa taas on valmiit sopimusmallit, jotka eivät ehkä ole ihan parhaita pohjia kesätyösopimuksen tekemiseen. Paperit talteen Kun kesätyösi päättyy, pyydä työtodistus. Laita työtodistus hyvään talteen, sillä se on arvokas dokumentti hankkimastasi työkokemuksesta. Talleta myös työsopimuksesi ja mahdolliset tuntilistat, niitä voit tarvita myöhemmin asioidessasi esimerkiksi erilaisista etuusasioista Kelan tai IAET-kassan kanssa, Kuusinen neuvoo. Jos jatkat kesän jälkeen samassa firmassa, sopimus kannattaa päivittää. Kesätyösopimus on harvoin riittävän kattava jatkotyöskentelyyn. Kesätyöstä kertyy lomaa Työsopimuksen osapuolet Työnteon alkamisajankohta Työsopimuksen laatu: määräaikainen vai toistaiseksi voimassa oleva työsopimus Työntekopaikka Pääasialliset työtehtävät Palkka ja mahdolliset luontaisedut Palkanmaksukausi ja palkanmaksupäivä Säännöllinen työaika: saa olla enintään kahdeksan tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa Ylitöiden korvaaminen Matka-ajan palkka ja matkakustannusten korvaaminen Vuosiloma Irtisanomisaika (yleensä toistaiseksi voimassa olevissa sopimuksissa) Työehtosopimus, jos sellaista alalla sovelletaan Allekirjoitukset MIKÄLI TYÖNTEKIJÄ TEKEE TÖITÄ yli 14 päivää tai 35 tuntia kuukaudessa, kerryttää työ vuosilomaa. Pääsäännön mukaan lomaa kertyy 2 päivää kuukaudessa eli 2 kuukauden työsuhteessa kertyy 4 lomapäivää. Ellei loman pitämisestä työsuhteen aikana ole erikseen sovittu kesätyösopimuksessa, kesätyöntekijä ei saa pitää ansaitsemiaan lomapäiviä lomana, vaan lomapäivät maksetaan työsuhteen päättyessä rahana eli lomakorvauksena. Sairausajan palkkaa sopimuksen tai lain mukaan Kesätyöläisellä on oikeus palkalliseen sairauslomaan siinä missä muillakin työntekijöillä. Työnantajalla on velvollisuus maksaa sairausajan palkkaa työehtosopimuksen tai työsopimuslain määräysten mukaisesti. Työsopimuslain mukaan työntekijällä on oikeus saada täyttä palkkaa sairastumispäivää seuranneen yhdeksännen arkipäivän loppuun. Jos työsuhde on jatkunut alle kuukauden, työntekijä on oikeutettu saamaan 50 prosenttia palkastaan. Työehtosopimuksilla on usein sovittu työsopimuslain säännöstä pidemmästä palkallisesta sairauslomasta, joten työehtosopimuksen sisältöön kannattaa tutustua huolellisesti. Määräaikaista työsopimusta ei voi irtisanoa Mikäli työkyvyttömyys jatkuu lain tai työehtosopimuksen sääntelemää palkallista sairauslomaa pidempään, työntekijä voi hakea Kelalta sairauspäivärahaa. Kesätyösopimukset ovat luonteeltaan määräaikaisia. Määräaikaisella sopimuksella työntekijä sitoutuu tekemään työtä ja työnantaja tarjoamaan työntekijälle työtä määräajan päättymiseen saakka. Määräaikaista työsopimusta ei voi lähtökohtaisesti irtisanoa, vaan osapuolet ovat sidottuja noudattamaan sopimusta määräajan päättymiseen asti. Työntekijä ei siis voi irtisanoa määräaikaista sopimusta silläkään perusteella, että toinen työnantaja on tarjonnut hänelle vakituista työpaikkaa. Osapuolet voivat kuitenkin erikseen sopia irtisanomisehdosta, jonka mukaan määräaikainen työsopimus on vastoin pääsääntöä irtisanottavissa kuten esimerkiksi toistaiseksi voimassa oleva sopimus. Irtisanomisehdosta on syytä sopia nimenomaisesti kirjallisessa työsopimuksessa. Etenkin pitkissä määräaikaisissa työsopimuksissa on suositeltavaa sopia irtisanomisehdosta. Työsopimuksella voidaan sopia lakia tai työehtosopimusta paremmista ehdoista, joten palkallisen sairausloman pituudesta kannattaa neuvotella etenkin tilanteessa, jossa mikään työehtosopimus ei tule sovellettavaksi. lehti.tek.fi TEK 45

46 TEKin vision ja toiminta-ajatuksen päivitystä pohjustettiin ryhmätyönä. Värikkään vuoden jälkeen KATSE TULEVAAN Teksti Jussi Nousiainen ja Kirsti Levander Kuva Mika Virtala TEKin valtuusto käsitteli eurokriisin ja työtaisteluiden sävyttämän vuoden 2011 vaikutuksia toimintaan ja jäsenkuntaan. Uusi strategia ja työurien pituus nousivat pääaiheiksi kevätkokouksessa Vantaalla Valtuusto käsitteli TEKin taloutta ja hyväksyi tilinpäätöksen. Varsinaisen toiminnan kulut ja henkilöstökulut alittivat budjetoidun, mutta myllerrykset työmarkkinoilla ja pörsseissä tuntuivat sijoitustoiminnassa. Kurssilaskun myötä myös TEKin sijoitusomaisuuden arvo laski. Syksyn 2011 työtaisteluiden lakkoavustukset katettiin rahastoista. Tutkinnonuudistuksen ja vuonna 2010 valmistuneiden suman vuoksi vuonna 2011 valmistui tavallista vähemmän diplomi-insinöörejä, mikä rokotti jäsenmaksutuottoja. Toiminnanjohtaja Heikki Kauppi arvioi jäsenmäärän palaavan kasvu-uralle, sillä vastavalmistuneiden into liittyä jäseneksi on pysynyt ennallaan. Kauppi huomautti, että laskukäyrä häämöttää kuitenkin 15 vuoden päässä, sillä alan opiskelijamäärät ovat huippuvuosien jälkeen kääntyneet laskuun. Keskitetyn sopimisen paluu Vuosi 2011 merkitsi työmarkkinoilla paluuta keskitetyn sopimisen linjalle. Kaikki TEKin sopimusalat päätyivät syksyn työtaisteluiden jälkeen raamiratkaisun mukaisiin työehtosopimuksiin. Jäsenten palkat nousivat yleistä palkkakehitystä vastaavat 3,1 prosenttia. Jäsenten työllisyys koheni vuonna IAET-kassassa vakuutettuna olleiden tekkiläisten työttömyysaste laski vuoden alun 3,2 prosentista 2,5 prosenttiin. Loppuvuotta varjostivat maailmantalouden epävakaat näkymät sekä Nokian ja Nokia Siemens Networksin irtisanomiset. Enemmistö jatkaisi työuraa TEK selvitti jäsentensä kannat eläkeikään ja eläkkeen ehtoihin. Aihetta käsiteltiin kokousta edeltävässä seminaarissa. Kes- 46 TEK 3/2012

47 keinen tulos oli, että jäsenten enemmistö olisi valmis jatkamaan työelämässä, jos työmarkkinat sen sallisivat. TEKin Nuorten edustajan Saara Hyrkön mukaan nuorten näkemykset ohitettiin, kun eläkekantoja kysyttiin vain yli 40-vuotiailta. Hyrkkö totesi, että insinöörin matematiikalla eläkeiän pitäisi nousta maltillisesti, kun eliniän odote nousee. Valtuuston ikänestori Martti Tiuri toivoi, että TEK keskittyisi vauhdittamaan nuorten työelämään tuloa, joka on hänen mukaansa toivottoman myöhäinen. Syynä Tiuri näki koulutuksen puutteelliset resurssit. Toiminnanjohtaja Kauppi korosti TEKin lobbaavan jatkuvasti koulutuksen resurssien puolesta. Hän arvioi, että eläkeiän nosto lisäisi vastoin tahtoaan eläkkeelle joutuneiden ahdinkoa entuudestaan. Koulutuksessa on käynyt kuin ampumahiihdossa, valmennukseen ei ole haluttu satsata ja muut ovat kirineet ohi. Kaupin mukaan nykymenolla Suomea uhkaa päätyminen matalapalkkakansakunnaksi. TEKin hallituksen puheenjohtaja Marjo Matikainen-Kallström kaipasi asennemuutosta yli 50-vuotiaiden arvostukseen työmarkkinoilla. TEKin tilastoissa ja rakenteissa yli 50-vuotiaiden uudelleen työllistyminen on suurin ongelma, nuorten tilannetta väheksymättä, Matikainen-Kallström totesi. Neljä uutta aloitetta Kokouksessa tehtiin neljä valtuustoaloitetta. TEKin Nuoret ja opiskelijaedustajat esittivät yhteisessä aloitteessaan huolensa eläkeläisjäsenten osuuden nopeasta kasvusta ja eri jäsenryhmien vaikutusmahdollisuuksista. Eläkeläisjäsenet ovat äänioikeutettuja TEKin vaaleissa toisin kuin opiskelijajäsenet. Aloitteessa ehdotettiin yhtenä vaihtoehtona erillisen TEK-seniorit -sisarjärjestön perustamista. Kokoomuksen ryhmä halusi TEKin edistävän yhteiskäyttöautojen tunnettuuden ja käytön lisäämistä. Aloitteen mukaan edullinen yhteiskäyttöauto voisi olla mahdollinen uusi jäsenetu. Yhtenäisyyden ryhmä esitti aloitteessaan, että TEK järjestäisi yhteistyökumppaneiden kanssa peruskoululaisille toimintaa, joka innostaisi matematiikan ja luonnontieteiden pariin. Yhtenäisyys teki myös aloitteen jäsenmaksuvapautuksen sujuvoittamisesta. Aloitteen mukaan jäsenmaksualennuksen saaminen esimerkiksi työttömyyden vuoksi kestää liian kauan. TEKin strategian vastattava tulevaisuuden työelämän kysymyksiin Valtuusto hyväksyi TEKin strategiapäivityksen pohjaksi laaditun toimintaympäristön kuvauksen sekä kysymykset, joihin uudella strategialla on vastattava. TEKin strategian lähtökohdaksi hyväksyttiin kolme megatrendiä: globalisaation syveneminen, resurssien tehokkaan käytön ja ekologisuuden vaatimus sekä yksilön vastuun ja vallan kasvaminen. Valtuustossa käydyssä keskustelussa toimintaympäristön kuvaukseen kaivattiin pieniä lisäyksiä. Valtuutettu Ari Anttila (kok) muistutti muun muassa Venäjän ja Euroopan merkityksestä. Ekologisuutta ajateltaessa myös rakennusjätteiden käsittely ja hyödyntäminen on otettava huomioon. Työelämän vastauksia vaativiin kysymyksiin pitäisi lisätä yli 50-vuotiaiden työllistymismahdollisuudet, Anttila sanoi. Jaakko Okkonen (kok) toi esiin Pohjois-Norjan öljy-, kaasu- ja kaivosteollisuuden insinööri pulan. Myös Mari-Leena Talvitie (kok) käänsi katseet pohjoiseen: energiaalan investoinnit ja Koillisväylä tuovat uusia mahdollisuuksia. Uusi työ edunvalvontaan Valtuusto hyväksyi toimintaympäristöanalyysistä nousevat ydinkysymykset, joihin TEKin uuden strategian on vastattava. Keskeisiä kysymyksiä ovat muun muassa: Miten muutokset työelämässä vaikuttavat jäsenpalvelutarpeisiin? Miten TEK palvelisi nykyistäkin paremmin erilaisten jäsen ryhmien tarpeita työelämän arjessa? Miten edunvalvontaa on kehitettävä, jotta se vastaisi myös uuden työn edunvalvonnan haasteisiin? Miten huolehditaan siitä, että työelämän monimuotoistuminen näkyy muutoksina myös lainsäädännössä ja työehtosopimuksissa? Miten edistetään työntekijöiden hyvinvointia? Miten TEK edistää Suomen kilpailukykyä tukien samalla ihmisten ja ympäristön hyvinvointia? Mitkä toiminnat TEK hoitaa itsenäisesti ja mihin haetaan kumppaneita? Miten kohdennetaan viestintää erilaisten jäsenryhmien tarpeisiin? Avainasemassa aina jäsenen etu Valtuuston ryhmätöissä pohjustettiin jo syksyllä käsittelyyn tulevien TEKin vision ja toiminta-ajatuksen päivitystä. Toiminta-ajatusta pohtineen ryhmän evästyksissä esiin nousivat toiminnassa tärkeinä pidettävät lähtökohdat: teknologiavetoisuus, jäsenten tukeminen ja aktivointi sekä jäsenmaksulle saatava vastine. Ryhmä painotti myös nopeaa reagointia ja tekemisen meininkiä. Visiota pohtineissa ryhmissä korostettiin toiminnan iskevyyttä, innostusta, avoimuutta ja uudistumiskykyä. Avainasemassa on aina oltava TEKin jäsenen etu. Strategiatyö jatkuu TEKin uudesta strategiasta päätetään viimeistään kevään 2013 valtuuston kokouksessa. Kuluvan vuoden syksyllä tekkiläiset pääsevät osallistumaan strategiatyöhön verkkotyökalun avulla. lehti.tek.fi TEK 47

48 Jäsenen palvelulomake TEKin JÄSEN MAKSUT 2012 Tekniikan Akateemisten Liiton jä sen mak su koko vuodelta 2012 on 345 euroa (28,75 euroa/kk). Kesken vuotta liittyviltä ja valmistuvilta jäsenmaksu laskutetaan ko konaisilta jäljellä olevilta kalenterikuukausilta. TEKin jäsenmaksu on verovähennyskelpoinen. TEK toimittaa tiedot maksetuista jäsenmaksuista suoraan verottajalle. Opiskelijajäseniltä ei peritä jäsenmaksua. Eläkkeellä olevalta jäseneltä peritään jäsenmaksua vain, jos hän haluaa jäsenetulehdet. Tällöin maksu kotimaahan on 90 euroa vuodessa (7,50 euroa/ kk). Pohjoismaiden ulkopuolella työskentelevä vuosijäsen maksaa ulkomaillaoloajalta jäsenmaksua 123 euroa vuodessa (10,25 euroa/kk). JÄSENMAKSU ALENNUKSET TEKin jäsenmaksusta voi saada alennusta lomakkeessa mainituilla perusteilla. Vuosittainen jäsenmaksu ei saa laskea alle vähimmäisjäsenmaksun (vuonna 2012 IAET-kassaan kuuluvilta 123 euroa ja kassaan kuulumattomilta 45 euroa). OSOITTEENMUUTOKSET Tee osoitteenmuutoksesi mieluiten netissä osoitteessa Samasta osoitteesta näet muutkin jäsenrekisterissä olevat tietosi. Voit tehdä osoitteenmuutoksen viereisellä lomakkeella tai sähköpostitse: Huom! Samalla ilmoituksella vaihtuvat jäsen etulehtien (valitsemasi Talentumin lehdet ja TEK-lehti) osoitteet. JÄSENMAKSUTAVAN VALINTA Jäsenmaksutavan voit valita kolmesta vaihtoehdosta: jolloin toi mi tamme viite - pank kisiirrot kotiin. verkkopankissa sähköiseen e-laskutukseen. kasta. Valtakirja löytyy osoitteesta kohdasta Jäsenmaksut. LISÄTIETOJA JÄSENYYDESTÄ JA JÄSENMAKSUISTA Jäsenrekisteristä: puh. (09) tai jasenrekisteri@tek.fi Voit postittaa allekirjoitetun lomakkeen liitteineen kuoressa ilman postimerkkiä osoitteella Tekniikan Akateemisten Liitto TEK, Jäsenrekisteri, VASTAUSLÄHETYS, Tunnus , Helsinki. Voit lähettää lomakkeen liitteineen sähköpostilla jasenrekisteri@tek.fi tai faksilla: (09) Tietojasi voit päivittää netissä: Ilmoitan yhteystietojen muutoksesta Sukunimi ja etunimet Kotiosoite TEK ei saa luovuttaa postiosoitetietojani ammatilliseen suoramarkkinointiin (esim. jäsenalennukset, koulutustilaisuudet yms). Jäsennumero tai syntymäaika Postinumero/Postitoimipaikka tai maa Sähköpostiosoite TEK saa käyttää sähköpostiosoitettani ammatilliseen suoramarkkinointiin (esim. koulutustilaisuudet). Ilman tätä rastia sähköpostiosoitettasi käytetään vain TEKin oman jäseninformaation lähettämiseen. Alennuksen saamiseksi alennusperusteen on oltava voimassa yhtäjaksoisesti vähintään kolme kuukautta. Alennusta voidaan myöntää takautuvasti vain saman kalenterivuoden aikana. Alennushakemuksen on oltava TEKissä viimeistään Alennuksen syy (rastita sinua koskeva peruste) varusmiespalvelus/ siviilipalvelus työttömyys (alennus myönnetään kuluvan vuoden loppuun) äitiys-/vanhempainloma (palkaton aika) hoitovapaa vuorotteluvapaa tai palkaton virkavapaa palkaton jatko-opiskelu pitkäaikainen sairaus (palkaton aika) myös avio-/avopuolisoni on TEKin vuosijäsen ja asuu samassa osoitteessa kanssani (vain täyden maksun maksava puoliso saa jäsen etulehdet). Alennus astuu voimaan anomista seuraavan kuun alusta lukien. Alkamis- ja päättymisajankohta / 201 / 201 / 201 / 201 / 201 / 201 / 201 / 201 / 201 / 201 / 201 / 201 / 201 / 201 Puolison nimi Siirryn eläkkeelle alkaen / 201 Eläkeläisen lehtimaksu kotimaahan 90 /v eli 7,50 /kk. Tarvittava liite Haluan edelleen TEKin jäsenetulehdet. En halua jäsenetulehtiä. Paikka ja aika Kopio palvelukseenastumismääräyksestä Kopio viimeisimmästä päivärahan maksuilmoituksesta tai TE-toimiston todistus työttömänä työnhakijana olosta Kopio Kelan ilmoituksesta äitiys- tai vanhempainrahapäätöksestä Työnantajan todistus hoitovapaasta tai kopio Kelan lastenhoitotukipäätöksestä Todistus työnantajan myöntämästä vuorottelu- tai virkavapaasta Kopio opintotukipäätöksestä, apurahasta tms. Todistus sairausloma-ajalta Puolison jäsennumero tai syntymäaika Jäsenmaksuvelvoite päättyy tätä ilmoitusta seuraavan kuukauden alusta lukien. Samalla päättyy TEKin kautta voimassa ollut IAETkassan jäsenyys. Allekirjoitus

49 TEKNIIKAN IHMEITÄ Keväällä 2012 napajäiden mukana vaelsi toistakymmentä ITP-poijua, viimeisin niistä järjestysnumeroltaan 55. Steffen Spielke / Alfred Wegener Institute Yksinäinen ajelehtija Teksti Petja Partanen Syksyllä 2007 saksalainen tutkimusjäänmurtaja Polarstern vieraili lähellä pohjoisnapaa. 2,2 metrin paksuiselle jäälautalle nostettiin paljon erilaista tutkimusvälineistöä, poijuja ja mittalaitteita. Erikoisimmasta päästä oli keltainen ITP 12 (Ice Tethered Profiler). Kolmasti päivässä jään läpi porattuun poijuun kiinnitettyä luotinarua pitkin näytteenottaja tallensi veden lämpötilan, suolapitoisuuden ja happipitoisuuden aina 800 metrin syvyydestä asti. Kun sähkömoottori oli kiskonut luotainputkilon takaisin pinnalle maailman vähiten tutkitun vesialueen syvyyksistä, kerätty data lähetettiin yhdessä poijun sijaintitiedon kanssa satelliittiteitse tutkijoiden käyttöön. Liikkumattomana jäälautalla kököttävä poiju oli todellisuudessa jatkuvassa liikkeessä. Jäänmurtaja Polarsternin kaikottua jäiseen horisonttiin GPS-data kertoi ITP12:n alla olevan jääkentän liikkuvan 12 kilometrin vuorokausinopeudella suoraan kohti Pohjoisnapaa. ITP 12:n kohtalo oli kova: jo ennen vuodenvaihdetta, poijun ylitettyä Pohjoisnavan ja matkatessa kohti Grönlannin rannikkoa, satelliittisignaali hävisi. Jäävirtojen törmätessä toisiinsa päällekkäin ahtautuneet jäämassat hautasivat poijun sisäänsä. 11 kuukautta myöhemmin ITP 12 palasi. GPS-signaali kertoi sen seikkailevan Grönlannin ja Islannin välissä. Ahtojään vaurioittama poiju ei enää lähettänyt tietoja vesinäytteistä, mutta sijaintinsa kyllä. Sen 739 päivää kestänyt, kilometrin taival päättyi vasta vuosi myöhemmin. Viimeisen signaalinsa ITP 12 lähetti Islannin eteläpuolelta Lämpötila-anturi näytti tuolloin jo +10 astetta, joten jäälautta lienee sulanut alta. Jääpoijut selvittävät, mitä muutoksia huonosti tunnetuilla arktisilla merialueilla on tapahtumassa. Woods Hole Oceanographic Institution (WHOI) lehti.tek.fi TEK 49