LUONNONVARA- JA MAANKÄYTÖN POLITIIKKA RUOKATURVALLISUUDEN VAIKUTUKSET MAANKÄYTTÖÖN

Transkriptio

1 LUONNONVARA- JA MAANKÄYTÖN POLITIIKKA RUOKATURVALLISUUDEN VAIKUTUKSET MAANKÄYTTÖÖN Pekka Jokinen, Tuija Mononen & Rauno Sairinen Itä-Suomen yliopisto Työpaja Miten globaalin kehityksen muutos hämmentää metsäalaa? Hki

2 Tuija Mononen Lähtökohdat: Monitasokatsanto, ruokajärjestelmä ja politiikka, ruokaturvallisuus, kilpailevat maankäytöt, ruoantuotannon kriisit Maaperä tärkeä globaali luonnonvara Maaperä pelto luonnonvara problematiikkaa ja keskustelua Ihmisen kannalta ruoantuotanto, sillä ihmisten käyttämästä ravinnosta pääosa on suoraan tai epäsuorasti peräisin maasta Luonnon monimuotoisuuden ja maiseman ylläpito, toimeentuloa maaseutuväestölle, virkistyspalveluja

3 Elintarvikejärjestelmä ja ruokaturva Kaikki ruoantuotanto tapahtuu osana globaalia elintarvikejärjestelmää Virallinen määritelmä: OECD 1981 Elintarvikejärjestelmä on niiden suhteiden ja toimintojen kokonaisuus, jonka välisen vuorovaikutuksen tuloksena määrittyy - mitä - kuinka paljon - millä menetelmällä - kenelle ruokaa tuotetaan ja jaetaan Eli ne yhteiskunnan toimet, jotka liittyvät sekä elintarvikkeiden tuotantoon että sen kulutukseen Ruokaturva on elintarvikejärjestelmän toiminnan seuraus: kaikilla ihmisillä, kaikkina aikoina mahdollisuus terveelliseen ja ravitsevaan ruokaan 3

4 Ruokakriisi FAO: ruokakriisissä maata, maailmanpankin mukaan ruoan maailmanmarkkinahinta nousi 83 % kolmessa vuodessa Kriisin syyt: 1. Ilmastonmuutos epätavallisia tulvia ja kuivuuskausia, esim. satotappiot Australiassa 2. Öljyn hinnan nousu lannoitteiden, ruoan kuljetuksen ja teollisen maatalouden kustannusten kasvu viljelypinta-alaa vähennetty joillain alueilla 3. Biopolttoaineiden lisääntyvä käyttö korvannut viljanviljelyn peltoalaa kilpailu maatalousmaasta 4. Ruokatottumusten muutos > länsimaistuva ruokavalio; erityisesti lihan syönnin ja maitotuotteiden käytön suosio kasvanut elintason kohoamisen myötä Aasian maissa, rehuntuotanto eläimille ruoantuotannon sijaan (30-50 %) 5. Maailman väestön kasvu ruoan kysynnän kasvu Lähteinä: Lawrence et al Gregory et al. 2005; FAO 2008 (erit. Annex 1); Schmidhuber & Tubiello 2007; Climate change as security risk 2009; Ericksen et al. 2009; FAO 2009;; )

5 Viljelysmaalle on siis myös muuta kysyntää Maaperä on rajallinen resurssi > kamppailu maankäytöstä Tuotetaanko pelloilla ravintoa ihmisille, eläimille vai koneille? Ruoantuotannon tuplaanunttava 2050 mennessä (yli 9 mrd väestö) > UNEP: ruokaa tuotetaan jo nyt 10 mrd ihmisen tarpeisiin Tarvitseeko globaali ruoantuotanto siis lisää maata vai pitäisikö tuotettu ruoka käyttää tehokkaammin ja jakaa oikeudenmukaisemmin?

6 Ruokaturva ja tulevaisuuden tuotantomenetelmät Tavoitteena ruoantuotannon kaksinkertaistaminen vuoteen 2050 mennessä. Auttaako? Miten tuo kaksinkertaistaminen muuttaa tilannetta? Kenelle ruokaa jaetaan? Ruokaa tuotetaan riittävästi, mutta se ei jakaudu tasan, vaan ne saavat, kenellä varaa ostaa. Viljelytavan vaikutus ruokaturvaan? Tutkijat: Ongelma ei ratkea tuotantoa lisäämällä Keskeinen havainto esitetyistä keinoista: vievät kohti luomuviljelyn keskeistä tekniikkaa > kritiikki, luomusadot pieniä > nälkäongelma pahenee! GMO? Ns. tavanomainen? Mikään näistä ei kuitenkaan korjaa ruoan jako-ongelmaa; edelleen epäoikeudenmukaista Ilmastonmuutos ja ruokaturva, Tuija Mononen 6

7 Elintarvikejärjestelmä Kaikki ruoantuotanto tapahtuu osana globaalia elintarvikejärjestelmää Virallinen määritelmä: OECD 1981 Elintarvikejärjestelmä on niiden suhteiden ja toimintojen kokonaisuus, jonka välisen vuorovaikutuksen tuloksena määrittyy - mitä - kuinka paljon - millä menetelmällä - kenelle ruokaa tuotetaan ja jaetaan Eli ne yhteiskunnan toimet, jotka liittyvät sekä elintarvikkeiden tuotantoon että sen kulutukseen TÄSSÄ MYÖS KESKEISET KYSYMYKSET TULEVAISUUDESSA: MITÄ, KUINKA PALJON, MILLÄ MENETELMÄLLÄ JA KENELLE? LISÄKSI MISSÄ? 7

8 Elintarvikejärjestelmä (Whatmore 2002, suom. Mononen & Silvasti 2006)

9 Autoilun biopolttoaineet ja ruokaturva Rauno Sairinen

10 Autoilun vaihtoehtoiset teknologiat Automoottorin teknologisia vaihtoehtoja: sähkö-, kaasu- ja polttokennoauto. Hybridiautossa on sekä polttomoottori että sähkömoottori. Biopolttoaineet tarjoavat vaihtoehtoa dieselille ja bensiinille: biodiesel, etanoli ja biokaasu. Nämä globaalit valinnat vaikuttavat merkittävästi luonnonvarojen ja maaperän käyttöön sekä tätä kautta metsätalouteen ja ruoantuotantoon.

11

12

13 Polttoaineiden peltoviljelyn on arvioitu olevan erittäin ongelmallista Peltoviljely vaatii kyntämistä, kylvämistä, lannoitteita, kasvinsuojeluaineita, sadonkorjuuta, viljan varastointia ja kuivatusta ja suuret määrät energiaa. Useimmat biopolttonesteiden lisäämisestä aiheutuvia ympäristövaikutuksia analysoivat tutkimukset antavat pessimistisen kuvan: useimpien bioraaka-aineitten käyttö polttonesteiden valmistukseen lisää eikä suinkaan vähennä ympäristötaakkaa. Globaalisti katsoen Yhdysvalloissa valtion tukema maissintuotanto on aiheuttanut valtavan etanolin valmistusbuumin, vaikka ohrasta tai maissista ei ole järkevää tehdä ruokaa autoille. Yksi pelkkää etanolia käyttävä auto kuluttaisi vuodessa saman määrän maissia kuin seitsemän amerikkalaista tarvitsisi elääkseen. Globaalisti ajatus ruoka- ja öljykasvien viljelystä autojen polttoaineeksi on sekä ympäristöpoliittisesti että taloudellisesti vailla mieltä. Samaa koskee monin tavoin ruoko-, soija- ja palmuöljyä, vaikkakin muista syistä: sademetsiä ei kannattaisi kaataa biopolttoaineiden vuoksi. Suomen biopolitiikan haasteita ja näkökulmia globaaleissa puitteissa (2010)

14 Vuoteen 2030 mennessä Ottaen huomioon taloudellisen kannattavuuden ohella maailman ravinnontuotannon tarpeet, voidaan päätellä että seuraavat aiemmin käytetyt biopolttoaineiden lähteet eivät ilmeisesti ole enää mielekkäitä vuonna 2030: maissi, rapsi, soija, peruna, auringonkukka, puuvillaöljy ja hamppuöljy. Vaikka öljypalmu ja kookospalmu tuottavat näihin verrattuna hehtaaria kohti moninkertaisesti biopolttoainetta, myös niitä voi pitää metsien tuhoajina tai arvokkaan viljelysmaan käyttäjinä hyvin ongelmallisina tapoina tuottaa biopolttoainetta. Mahdollisia: levät, sokeriruoko, jatropa

15 Biosähkö- vai etanoliauto? Voisimme taistella ilmanmuutosta vastaan paremmin tekemällä sähköä kuin etanolia, sanoo Kalifornian yliopiston tutkija Elliott Campbell Sciencetiedejulkaisussa.

16 Todettua Sähköauton on usein todettu olevan ympäristö- ja ilmastoystävällisempi ratkaisu kuin biopolttoaineilla käyvä auto. Monien tutkijoiden mukaan on tehokkaampaa käyttää haketta kaukolämpövoimaloissa tai yhteistuotannossa kuin tehdä siitä autojen polttoainetta ( ja pienemmin kustannuksin). Kuorma-autot käyttävät polttomoottoria vielä pitkään ja tarvitsevat siis etanolia, sähkö ei mahdollista: etanolin tarve on siis suurin kuorma-autoissa. Ruotsissa kokeillaan sellu- ja kartonkitehtaan sivutuotteena saatavan mustalipeän jalostamista kuorma-autojen polttoaineeksi.

17 Ruokaturvallisuus ja ulkoinen maanhankinta ( land grabbing ) Pekka Jokinen

18 Ilmiö Land grabbing? ulkopuoliset hallitukset ja yritykset ostaneet viime vuosina maanviljelysmaata turvatakseen oman ruokahuoltonsa (15 20 milj. ha vaihtanut tai vaihtamassa omistajaa) suurimpia ostajia USA, Iso-Britannia, Kiina, Etelä-Korea, Japani ja muutamat Persianlahden maat ostetaan erityisesti Afrikasta väestönkasvu ja hupenevat öljyresurssit nostavat tulevaisuudessa maatalousmaan öljyvarantojen vertaiseksi strategiseksi resurssiksi. (esim. Kiina: väestö 20 % maailman väestöstä, mutta omalla maaperällä vain 9 % maailman maatalousmaasta. 18

19 Ulkoisen maanhankinnan peruselementtejä (case ETH, MAD, MAL, MOS, SUD) maaresursseihin investoinnin trendi nouseva (sekä investointien määrä että maa-alan määrä) odotetaan jatkuvan tulevaisuudessa volyymiltaan merkittävää: esim. näissä maissa noin 2,5 miljoonaa ha vuodesta 2004 (> 1000 ha) vaikka vain pieni osa kaikesta viljelyyn soveltuvasta maasta, paine kasvaa arvokkaimpien maa-alueiden osalta 19

20 yksittäisten sopimusten kokoluokka kasvaa yksityinen sektori hallitsee maankäyttösopimuksia, mutta hallitukset tukevat toimintaa (sekä poliittisesti että rahallisesti) ulkomaiset investoijat hallitsevat maankäyttösopimuksia, mutta myös kansallisilla investoijilla usein tärkeä rooli 20

21 -ruokaepävarmuus -suotuisat investointinäkymät -biopolttoaineiden maailmanlaajuinen noste, maanarvon nousevat odotukset sekä eri maiden erot maatalouspolitiikan käytännöissä -biopolttoaineiden kulloinenkin markkina-asema suhteellisen ennakoimaton -ruoka- ja energiatalouksien raja sumentuu koska niiden välillä enenevästi yhteen sulautuvia elementtejä 21