Pohojalaanen lupi. Tervetuloa Kotkaniemeen!

Transkriptio

1 Pohojalaanen lupi Tervetuloa Kotkaniemeen!

2

3 Sisältö Tervetuloa Kotkaniemeen Yara maailmalla ja Suomessa Lannoitus parantaa terveyttä Globaalit haasteet vaikuttavat Suomen ruokaketjuun Suomen maatalouden muutostarpeet ja kehittämismahdollisuudet Ratkaisut tuottavaan ja kestävään maatalouteen

4 Kotkaniemen kartanon historiaa Kotkaniemen kartanon historia tunnetaan 1500-luvun alusta pinta-ala suurimmillaan yli 1600 ha omistajina useita kuuluisia aatelis- ja upseerisukuja Kartanon päärakennus valmistui vuonna 1836 Vuonna 1961 Rikkihappo Oy osti kartanon lannoitekoetoimintaansa varten nykyinen omistaja Yara Suomen eläkesäätiö

5 Yara Kotkaniemi Kenttäkokeet Viljat, öljykasvit, nurmi 90 kenttäkoetta, joissa vuosittain noin 4500 koeruutua Liikkuva koetoiminta Maatila Leipävehnä, rapsi, härkäpapu Mallasohra, rehuohra, kaura, nurmi Täsmäviljely (GPS, Yara N Sensor) Peltoa 90 ha Metsää 180 ha Henkilökunta 4 + 8

6 Koetoimintaa Kotkaniemessä 50 vuotta Tutkimusaseman koetulosten pohjalta laaditaan lannoitesuosituksia ja kehitetään lannoitteita ja viljelymenetelmiä. Yhteistyötä tehdään eri tutkimuslaitosten ja yliopistojen kanssa. Kotkaniemi on osa Yaran kansainvälistä t&k -verkostoa. Vuosittain tehdään 100 kenttäkoetta koeruudussa. Tilan kokonaispinta-ala on 300 hehtaaria, josta peltoa on 90 hehtaaria.

7 Kevätkylvöt alkoivat Viljat ja nurmet hyvässä kasvussa

8 Tehoisan lämpösumman kertyminen Lämpösumma, oc o C 122 o C Ensimmäisten kylvöjen orastuminen kesti 16 pv 26 o C

9 Yara kansainvälisesti ja Suomessa

10 Yara maailmalla Yara on maailmanlaajuinen kivennäislannoitteiden, teollisuuskemikaalien ja ympäristönsuojelutuotteiden toimittaja Noin työntekijää yli 50 maassa 22 tehdasta ja 5 tutkimuskeskusta Liikevaihto vuonna 2013 noin 10,3 miljardia euroa Perustettu Norjassa vuonna 1905 Yara on muinaisnorjaa ja tarkoittaa hyvää satoa

11 Yara Suomessa Työllistäjä Noin 1200 henkilöä sisältäen urakoitsijat Kesäharjoittelijoita noin 100 Investoija : Noin 530 miljoonaa euroa 2013: Yhteensä noin 130 miljoonaa euroa 2014: Yhteensä noin 120 miljoonaa euroa Veronmaksaja : Yhteensä yli 110 miljoonaa euroa

12 Yara Suomessa Neljä tuotantolaitosta: Uusikaupunki, Harjavalta, Siilinjärvi, Kokkola Siilinjärvellä Länsi-Euroopan ainoa toimiva fosfaattikaivos Suomen tehtailla tuotetaan 1,6 miljoonaa tonnia lannoitteita, josta 70 % vientiin ja teollisuustuotteita 160 kt, josta 25 % vientiin Kotkaniemen koetilalla t&k -toimintaa yli 50 vuotta

13 Suomessa tarvitaan seleenilannoitusta Suomen maaperässä ei ole luontaisesti riittävästi seleeniä. Yara Suomen lannoitteisiin lisätään seleeniä 15 g/t. Määrä turvaa ihmisten ja eläinten riittävän seleeninsaannin. Seleeninpuute lisää karjan riskiä sairastua utaretulehdukseen ja lihassairauksiin tai kärsiä tiineysongelmista. Lannoitteiden seleeni auttaa vasikoita ja porsaita pysymään terveempinä ja tuottamaan paremmin

14 Eläinten lihasperäiset sairaudet ovat vähentyneet Source: Selenium working group report 2011 Pigs and cattle

15 Lannoiteseleeni on nostanut ruuan seleenipitoisuuden halutulle tasolle 0,14 Se mg/day /10 MJ 0,12 0,1 Milk Meat Fish Cereal Vegetables 0,08 0,06 0,04 0, Year Source: Selenium working group report 2011

16 Ihmisen veressä riitävästi seleeniä Source: Selenium working group report 2011

17 Tavoitteena tuottavampi ja kestävämpi maatalous C:\Users\a139952\Videos\FEEDING THE FUTURE

18 Uudet haasteet vaativat uusia ratkaisuja Ylituotanto ja ympäristöpäästöt Tuotannon rajoittaminen ja luomu Ruoan riittävyys ja ilmaston lämpeneminen Tuotannon maksimointi ja ylilannoitus Ruokapula ja köyhä maa

19 Suomen maataloudesta tuottavampi ja ympäristön kannalta kestävämpi Haasteet Ruoan ja resurssien riittävyys maailmassa Ilmastonmuutos ja ympäristövaikutukset Maatalouden kannattavuus ja kestävyys Vastaukset Hyödynnetään satopotentiaali paremmin Minimoidaan ruoantuotannon ympäristövaikutukset Käytetään parhaita viljelykäytäntöjä Laaditaan tuottavan ja kestävän ruoantuotannon ohjelma

20 Haasteena riittävä ruoantuotanto ympäristö huomioiden Ruoantarve kasvaa 70 % seuraavan 30 vuoden aikana Asukasta kohden käytettävissä oleva viljelypinta-ala pienenee Ilmasto lämpenee ja ympäristöpäästöjä on pienennettävä 2800 Väestönkasvu 9, ,5 7,5 Maatalousmaa 6, Peltoala m2/ henk ,5 Maailman väestö mrd Lähde: FAO Maatalouden satotasojen ja tuottavuuden pitää kasvaa olemassa olevilla viljelymailla ottaen huomioon ympäristö ja luonnonvarojen kestävä käyttö

21 Globaalit ilmiöt vaikuttavat myös Suomessa Globaalien ilmiöiden vaikutukset voimistuvat Suomessa Suomen ruokaturvasta pitää huolehtia - Kansainvälisen ilmastopaneelin mukaan Suomesta tulossa entistä tärkeämpi ruoantuotantoalue - Suomella on vastuu ja mahdollisuus kehittää ruoantuotantoaan - Poliittisen epävarmuuden lisääntyessä maailmassa ruokaturvasta tulee huolehtia - EU:hun tuodaan elintarvikkeita yli 30 miljoonan hehtaarin alalta - Suomen elintarvikkeiden kauppatase negatiivinen

22 Suomalaisia viljelijöitä pitäisi kannustaa parantamaan satoja ja vähentämään ympäristövaikutuksia Nykyisessä hallitusohjelmassa todetaan: Hallitus toimii kilpailukykyisen, kustannustehokkaan ja ympäristöystävällisen maatalouden turvaamiseksi Maatalouden kannattavuutta lisätään markkinaehtoisesti Kuitenkin kuluneella vaalikaudella strategiseksi painopistealueeksi on otettu luomutuotanto, jonka ympäristöpäästöt ovat tutkitusti aikaisempaa luultua suuremmat ja se ei yksin vastaa kasvavaan ruoantarpeeseen. Seuraavan hallitusohjelman tavoitteeksi: Niukentuvia yhteiskunnan varoja tulisi ohjata tuottavaan ja ympäristön kannalta kestävään ruoantuotantoon

23 Kestävä maatalous

24 Hyvä sato on ympäristön, viljelijän ja kuluttajan etu Hyvä sato Jarruttaa ilmastonmuutosta ja vähentää vesi- ja ilmapäästöjä Parantaa viljelyn kannattavuutta Vaikuttaa ruoan hintaan, mikä on kuluttajan etu Maan hyvä viljavuus on hyvän sadon edellytys Suomessa viljavuus on laskussa (maa köyhtyy) Fosforia tarvitaan hyvien satojen saamiseksi Uusien lajikkeiden satopotentiaalia tulee hyödyntää Lannoitussuositukset tulee pohjautua kasvien tarpeisiin Ympäristön ja Itämeren suojelu Vain 10 % Suomen pelloista on korkean fosforitason peltoja Toimenpiteet fosforipäästöjen vähentämiseksi ohjataan näihin Parempi viljellä tehokkaasti pientä kuin tehottomasti suurta alaa

25 Ratkaisu: parhaat viljelykäytännöt Tasapainoinen lannoitus Innovaatiot Uusi teknologia Yara kasvinravitsemus Tutkimus Lajikekohtaiset ravinnesuositukset Suomen oloihin räätälöidyt tuotteet P-TraP Kipsiratkaisu fosforipäästöjen vähentämiseksi Yara N-Sensor Typen käytön tehostamiseksi ja päästöjen vähentämiseksi

26 Pelloilla on paljon vaihtelua vaihtelun huomiointi typpilannoituksessa on tarpeen

27 Typen käytön tehostaminen Yara N-Sensorilla; ympäristön ja talouden parhaaksi

28 Heikki Tonteri, Anjala

29 Tavoitteena tuottavan ja kestävän kotimaisen ruoantuotannon edistämisen ohjelma 1. Ohjelman tulee perustua tutkittuun tietoon ei mielikuviin Kotimainen ruoantuotanto hyödyntämään kehittyneintä teknologiaa ja ratkaisuja Hyödynnetään olemassa olevia tutkimustuloksia 2. Satojen kasvattaminen ja kannattavuuden parantuminen tulisi olla tavoite Uusien lajikkeiden satopotentiaalia pitää pystyä hyödyntämään 3. Ympäristön huomioiminen ja Itämeren suojelu Toimenpiteet fosforipäästöjen vähentämiseksi tulisi kohdentaa korkean fosforitason peltoihin Viljelijöitä tulisi kannustaa käyttämään parhaita viljelykäytäntöjä ja olemassa olevaa teknologiaa 4. Varoja tulisi ohjata tuottavaan ja ympäristön kannalta kestävään ruoantuotantoon