KYLÄRAKENNEANALYYSI ROVANIEMEN KAUPUNKI VANTTAUSKOSKEN OSAYLEISKAAVA TYÖNUMERO: E SWECO YMPÄRISTÖ OY, OULU

Transkriptio

1 TYÖNUMERO: E26992 ROVANIEMEN KAUPUNKI VANTTAUSKOSKEN OSAYLEISKAAVA SWECO YMPÄRISTÖ OY, OULU

2

3 Sisältö 1 JOHDANTO KYLÄRAKENTEEN EDULLISUUS MUIDEN YMPÄRISTÖSELVITYSTEN KANNALTA KYLÄRAKENTEEN EDULLISUUS MAISEMALLISELTA JA KYLÄKUVALLISELTA KANNALTA YHTEENVETO ALUEIDEN EDULLISUUDESTA JA VETOVOIMAI- SUUDESTA SUOSITUKSET KAAVOITUKSELLE Lähteet: Vanttauskosken osayleiskaavan ympäristöselvitykset, SWECO Ympäristö, Valokuvat: SWECO Ympäristö Oy, Aija Degerman, Elina Marjakangas, Riitta Yrjänheikki Liitteet: Rakentamissuositukset A3 Mitoitusalueet A3 Näkymä Puurusenrannalta kohti Hyypiöharjua. 1 (12)

4 1 JOHDANTO Tässä raportissa on esitetty yhteenveto kaikista muista Vanttauskosken osayleiskaavaa varten tehdyistä selvityksistä sekä johtopäätökset työn jatkolle. Yhteenveto on koottu kylärakenneanalyysiksi, jossa esitetään rakentamiselle parhaiten soveltuvat sekä heikommin soveltuvat alueet. 2 KYLÄRAKENTEEN EDULLISUUS MUIDEN YMPÄRISTÖSELVITYSTEN KANNALTA Vanttauskosken osayleiskaavatyötä varten on tehty seuraavat erilliset selvitykset, joihin pohjautuen rakenneanalyysi on tehty: - luontoselvitys ja maisemaselvitys - kulttuuriympäristöselvitys - liikennemeluselvitys - maaperä- ja pohjavesiselvitys, tulva- ja hulevesiselvitys - kaupan ja palvelujen selvitys sekä yhdyskuntarakenteen analyysi - emätilaselvitys ja nykytilanne Jokaisessa selvityksessä on yhteenveto sekä kaavatyössä huomioitavat alueet, tekijät ja asiat, jotka on koottu tähän kylärakenneanalyysiin. Asiat on ryhmitelty kolmeen osaan sen mukaan, miten alueet soveltuvat rakentamiselle. Rakentamiseen parhaiten soveltuvat alueet ovat niitä, jotka sijaitsevat lähimpänä palveluja, ja joille on olemassa yhdyskuntatekniikkaa (vesi- ja viemärijohto). Lisäksi parhaimpiin alueisiin lukeutuvat olevan kevyenliikenteen väylän läheiset alueet. Myös oleva valaistu kuntopolku/latu on katsottu asutuksen kannalta merkittäväksi tekijäksi. Rakentamiseen taloudellisesti parhaiten soveltuvat alueet on koottu seuraavasti: Selvityksistä nousee myös tekijöitä, jotka asettavat rakentamiselle rajoitteita, mutta eivät välttämättä ole esteitä tai rakentamisen kannalta heikkoja alueita. Vanttauskoskella on maakunnallisesti ja paikallisesti arvokkaita aluekokonaisuuksia, joilla uusi rakentaminen tulee sopeuttaa alueen luonteeseen ja kyläkuvaan. Näihin kokonaisuuksiin liittyvät avoimet peltoalueet, jotka tulisi pyrkiä säilyttämään elinkeinoa ylläpitävinä ja maisemaa monipuolistavina tekijöinä. Liikennemelun osalta lomarakentamiselle on tiukemmat ehdot kuin vakituiselle rakentamiselle. Liikennemelun ennustetut tasot (45 db päivämelu ja 40 db yömelu) rajoittavat lomarakentamista, mutta eivät vakituista asuinrakentamista. Vakituisen asutuksen vastaavat pihatilojen melutasot ovat 55dB päivämelu ja 40 db yömelu. 2 (12)

5 Hyypiöniemi kuuluu harjujensuojeluohjelmaan. Hyypiöniemessä on 2 jälleenrakennuskauden pihapiiriä. Alue on hyvää rakennusmaata mutta sijaitsee kaukana palveluista. Maasto on erityisen kulutusherkkää ja rannat vyöryviä, mistä syystä rakentamisen mitoitus ei voi olla suuri. Rantarakentaminen ei ole mahdollista törmien takia. Tulvat tai hulevedet eivät rajoita rakentamista. Hautausmaan ja rannan välisellä kaistaleella kaivojen käyttörajoitukset ovat tarpeen. Tämän vuoksi aluetta ei ensisijaisesti suositella rakentamiselle. Mikäli Sierilän voimalaitos rakennetaan, tulee Kemijoen pinta nousemaan Vanttauskosken voimalaitoksen alapuolisella osalla. Vedennousu ei ole merkittävää nykyiseen rantaviivaan verrattuna, mutta asia tulee huomioida rakentamista ja muuta toimintaa alueelle suunniteltaessa. Lisäksi säilytettäväksi suositellaan puukujanteita, jotka elävöittävät kylämaisemaa sekä näköalapaikkoja, jotka tulisi säästää kaikkien hyödynnettävissä. Vanttauskoskella on myös tekijöitä, jotka rajoittavat rakentamista. Uutta rakentamista ei voida sijoittaa ennustetuille liikennemelualueille (55 db päivämelu, 45 db yömelu), luontoselvityksen mukaisille arvokkaille luontokohteille tai alueille tai jyrkille törmille joilla on sortumavaara. Muinaismuistoja suojaa muinaismuistolaki, jonka perusteella alueiden ja kohteiden tuhoaminen on kielletty. Pohjavesialueelle sekä vanhan kaatopaikan ja porotilan suojavyöhykkeille rakentamista ei haluta ensisijaisesti ohjata. Myöskin suurjännitelinjan ja kalankasvattamojen läheisyys rajoittavat rakentamista. Kartalla vihreällä merkityt alueet sopivat rakentamiseen parhaiten ja punaisella merkityille alueille ei voi sijoittaa asuinrakentamista. Keltaisella merkityt alueet sopivat rakentamiseen, kunhan sijoittelussa noudatetaan selvitysten ohjeita. 3 (12)

6 Näkymä Hyypiöharjulta Puurusenniemen venevalkamaan. Vyöryvän törmän kaatuvia puita. 4 (12)

7 3 KYLÄRAKENTEEN EDULLISUUS MAISEMALLISELTA JA KYLÄKUVALLISELTA KANNALTA Oheinen kartta on laadittu huomioiden alueen vetovoimatekijät ja arvokkaat luontokokonaisuudet. Kartalle on osoitettu arvokas ja monimuotoinen luonto- ja maisema-alue, joka on samalla myös ekologinen käytävä eläimille ja ulkoilumaastoa ihmisille. Vanha viljelymaisema ja kylämiljöö sekä arvokas vanha tielinjaus ovat maisemallinen ja sosiaalinen vetovoimatekijä turvallinen asuinpaikka olevaan asutukseen liittyen. Punaisella viivalla on osoitettu rakentamiseen soveltumattomat, jyrkät ja vyörymäalttiit korkeat rantatörmät, joiden kohdalla on vaikea liikkua ja vesirajaan ei pääse. Keltaisella on osoitettu ne rannan kohdat, joissa rantaan ja siitä vesille voi päästä. Pinkillä värillä on osoitettu vetovoimaiset rakentamisalueet, joilta on joko pääsymahdollisuus rantaan tai saatavissa näköala rantatörmän päältä vesistöön. 5 (12)

8 Maisemallisesti vetovoimaisinta aluetta on Kemijoen varsi pitkine maisemanäkymineen. Vanttauskosken voimalaitos on alueen tärkein maamerkki, kappelin lisäksi. Joki jakaa alueen selkeästi kahteen, saavutettavuudeltaan erilaiseen osaan, joita maantie yhdistää. 6 (12)

9 Kyläkuva-analyysi on laadittu ns. Lynchin menetelmällä. Kartalla on osoitettu kyläkuvan ja toimintojen tärkeimmät reitit, alueet ja kohteet. Liikenteen pääreittinä on osoitettu Rovaniemi- Kuusamo kantatie, joka on luonteeltaan ohiajotie, vaikka sivuaakin taajaman keskipisteen palveluja risteysten solmukohdassa. Toiminnallisesti tärkeä on kylän sisäinen, vanha kylätie ja rantapolku Puurosenrannassa. Alueen erityispiirre on luonnostaankin korkeat ja jyrkät rantatörmät, joista ei pääse rantaan joten ne muodostavat kulkuesteen yhdessä voimalaitospadon ja sillan kanssa. Pääsy vesistöön on vain Vanttausjokisuulta, Sieväkarinniemestä, sillan kupeesta ja Puurusenrannan venevalkamasta. Porttimainen rakenne on sillalla oleva voimalaitos, joka on samalla selkeä maamerkki kuten myös keskustassa oleva kappeli. Näköalapaikkoja on runsaasti korkean törmän päällä mutta niistä merkittävimmät ovat Hyypiönharjun pää, Patoniemi ja Vitamäki. Komeita maisemanäkymiä avautuu näköalapaikkojen lisäksi sillalta joelle, Puurusenrannasta ja Vanttausjokisuulta sekä maantietä ja sähkölinjoja pitkin kaukomaisemaan. Palvelualuetta on solmupisteen kahdessa sektorissa. Avointa maisematilaa on vanhoilla peltoaukeilla Puurusenrannassa, Patoniemessä ja Mustonniemessä sekä Kolulampien ympäristössä ja tietenkin Kemijoella. Sekavaa ja hajanaista kylärakennetta on kappelin ja Mustonniemen välisellä alueella, missä pellot ovat alkaneet metsittyä ja talot sijoittuvat hajalleen peltojen taakse. 7 (12)

10 Näkymä Törmäsenkankaalta etelään kohti kylää. Toinen alueen maamerkeistä, kappeli keskellä kylää Kemijärventien varressa. Mustonniemen avointa peltomaisema, sähkölinjaa ei huomaa peltomaisemassa. 8 (12)

11 Kauniisti maisemoitu sähkökenttä voimalaitoksen kupeessa. Voimalaitoksen tuettua rantaa Puurusenniemessä. Penkan päällä on rantapolku. Kalankasvatuslaitoksen altaat etelärannalla Hietaperällä. 9 (12)

12 4 YHTEENVETO ALUEIDEN EDULLISUUDESTA JA VETOVOIMAI- SUUDESTA Kylärakennetarkastelun pohjalta laadittiin mitoitusvyöhykkeet, jonka pohjalta Vanttauskosken kylärakennetta kehitetään. Mitoitusvyöhykkeet laadittiin siten, että keskeisintä kyläaluetta pyritään kehittämään asumisen merkittävimpänä ja tiiveimpänä alueena nykyistä rakennetta ja vetovoimatekijöitä hyödyntäen. Rakentamisen määrä ja tiheys vähenee kylän keskuksesta kauemmas mentäessä. Periaatteena on, että kaikki rakentamiselle soveltuvat alueet ovat hyödynnettävissä, mutta erityisesti pysyvää asutusta ohjataan palvelujen ja nykyisen liikenneverkon yhteyteen. Alueelle määritettiin kahdeksan mitoitusvyöhykettä. Kahdeksas vyöhyke on määritettyjen alueiden ulkopuoliset alueet, ns. taustametsät, joihin rakentamista ei lähtökohtaisesti suositella. 10 (12)

13 Koulun vieressä on hevoslaidun joka korostaa maaseudun luonnetta ja elämäntapaa. Voimalaitoksen komea tukinuittoränni, jolle ei ole ollut käyttöä pariinkymmeneen vuoteen. 11 (12)

14 5 SUOSITUKSET KAAVOITUKSELLE Rakennetarkastelun pohjalta laadittiin vyöhykekartta, jonka pohjalta Vanttauskosken kylärakennetta kehitetään. Ne ovat samalla kaavoituksen mitoitusvyöhykkeitä. Keskeisintä kyläaluetta pyritään kehittämään asumisen merkittävimpänä ja tiiveimpänä alueena nykyistä rakennetta ja vetovoimatekijöitä hyödyntäen. Rakentamisen määrä ja tiheys vähenee kylän keskuksesta kauemmas mentäessä. Periaatteena on, että kaikki rakentamiselle soveltuvat alueet ovat hyödynnettävissä, mutta erityisesti pysyvää asutusta ohjataan palvelujen ja nykyisen liikenneverkon läheisyyteen. Alue I on yhdyskuntataloudellisesti edullisin mutta risteysalueena ei välttämättä kovin vetovoimainen ympäristöltään. Alue II sisältää myös maisemallisia vetovoimatekijöitä yhdyskuntatekniikan ja palvelujen läheisyyden lisäksi, mistä syystä se voi olla rakentajien kannalta kaikkein varteenotettavin alue. Myös vyöhykkeet III ovat vetovoimaista aluetta kulttuuriympäristöineen, joihin maaseutumainen täydennysrakentaminen hyvin sopii, sillä maaseudulle hakeutuvan voidaan olettaa arvostavan harvaa asutusrakennetta ja näkymiä kulttuurimaisemaan. Muut alueet, IV-VII, sijoittuvat melko etäälle palveluista, kylän reunoille, ja ovat siksi sopivampia loma-asutukselle kuin vakinaiselle asutukselle. Asukkaille suunnatussa kyselyssä alueelle oli vähän rakentamispaineita, mistä syystä uusien rakennuspaikkojen määräkään ei ole suuri. Tärkeää on tarjota tontteja erilaisista ympäristöistä ja erilaiseen käyttöön. Maalle muuttavalla on usein tilaa vaativia harrastuksia kuten puutarha, eläimiä; koiria ja hevosia, mitkä vaativat isoa tonttia, jopa 1-2 ha pientilaa laiduntarpeen takia. Monet loma-asunnot ovat eläkeläisten kakkosasuntoja, joissa vietetään puolikin vuotta, jolloin tilatarpeet ovat vakinaisen asumisen kaltaiset, vaikka asuminen on osa-aikaista. Yleiskaavassa annetaan erilaisia määräyksiä mm. tonttikoosta ja tonttien sijoittamisesta maisemaan. Kaikkia rakentamiseen sopivia paikkoja ei osoiteta kaavassa rakentamispaikkoina esim. kulttuurimaisema-alueilla. Arvokkailla alueilla uudisrakentamisen sijoittelua ja rakentamistapaa ohjataan yleiskaavamääräyksillä ja rakentamisohjeilla. Sweco Ympäristö Oy, Oulu Riitta Yrjänheikki arkkitehti SAFA, YKS-177 Johanna Lehto FM 12 (12)