ALKULAUSE. Kiitämme tiedusteluun osallistuneiden yritysten avainhenkilöitä heidän aktiivisuudestaan. Johtoryhmä

Transkriptio

1 ALKULAUSE Ouluseudun kuntien teettämä -julkaisu on puolivuosittain ilmestyvä alueen yritystoiminnan suhdannekatsaus. Sen tehtävä on tuottaa ajankohtaista tietoa alueen keskeisten toimialojen kehittymisestä. Hankkeen toteuttajina toimivat Oulun yliopiston Koulutus- ja tutkimuspalvelut sekä Taloustieteiden tiedekunta. Suhdannetiedustelua koordinoi johtoryhmä, jonka jäseninä ovat Oulunseudun Yrityspalvelut johtaja Heikki Aalto (pj.), Technopolis Oyj:n toimitusjohtaja Pertti Huuskonen, Iin Micropolis Oy:n toimitusjohtaja Jorma Kinnunen, Oulun yliopiston Taloustieteiden tiedekunnan professori Rauli Svento sekä kehityspäällikkö Martti Hyry, suunnittelija Tommi Pyykönen ja innovaatioasiamies Pekka Räsänen Koulutus- ja tutkimuspalveluista. Tiedustelun kohdejoukon muodostavat edellisten kyselyjen tapaan alueen teollisuuden, kaupan, kuljetussektorin ja palvelualan yritykset sekä pankkitoiminta. Oulun yliopiston Taloustieteiden tiedekunnan opiskelijat ovat toteuttaneet yrityshaastattelut. -raportin julkaisumuoto on muuttunut. Painetussa muodossa siitä on saatavissa vain tämä tiivistelmä. Koko raportti toimialakohtaisine tietoineen, artikkeleineen ja tarkempine numerotietoineen on saatavissa verkosta pdf-muodossa osoitteesta /. Toivomme, että julkaisu antaa taustatietoa yritysten ja organisaatioiden päätöksenteon perustaksi Ouluseudun aluetalouden lähitulevaisuuden kehityksestä. Kiitämme tiedusteluun osallistuneiden yritysten avainhenkilöitä heidän aktiivisuudestaan. Johtoryhmä

2 ESIPUHE Ouluseudun yritysten kehitysnäkymiä on kysytty jo vuodesta 1992 lähtien puolivuosittain ja tästä vuodesta alkaen barometrin tilaa Ouluseudun Yrityspalvelut. Ouluseudun Yrityspalvelut aloitti toimintansa seudullisena elinkeinokeskuksena ja nykyisin suhdannebarometriin kuuluu Ouluseudun 11 kuntaa. Edellisvuoteen verrattuna alueeseen on tullut lisää Liminka ja Lumijoki. Julkaisu toteutetaan tänä vuonna uudella tavalla siten, että paperitulosteena julkaistaan vain tiivistelmä ja sen lisäksi internetissä on laajempi tutkimustulos. Suhdannekehitys valtakunnallisesti näyttää olevan hyvä ja myös Ouluseudulla myönteinen kehitys jatkuu. Teknologiayritysten kasvu Ouluseudulla jatkuu edelleen voimakkaana mutta sen lisäksi ns. perinteisten toimialojen osalta on kasvua ja kehitystä havaittavissa. Alueelle perustetaan useita satoja uusia yrityksiä vuosittain ja tulevaisuuden tältä osin pysyy samalla tasolla. Ouluseutu näyttääkin vahvistavan entisestään asemaansa eräänä Suomen merkittävimpänä kasvukeskuksena. Seuraavan 6 kk:n myynnin sekä kannattavuuden kasvuet ovat positiiviset ja teollisuuden tuotteiden tilauskanta näyttää olevan kasvava. Myös kahden viimeisen vuoden aikainen hintojen lasku näyttää kääntyvän lievään kasvuun. Erityisesti kaupan alan suhdanteet näyttävät lupaavilta, kun väestönmäärän koko Ouluseudun alueella taan kasvavan. Tiedusteluun osallistuneiden yritysten keskuudessa henkilöstömäärän et ovat kasvavat. Tämä kehitys on seurausta erityisesti seudun rakollisuuden ja vähittäiskaupan kasvusta. Mielenkiintoista on todeta, että teknologiayritysten kasvun lisäksi myös muiden teollisuusyritysten henkilöstömäärissä on kasvumerkkejä. Lähitulevaisuuden odotukset ovat korkealla. Väestömäärän ja yritystoiminnan taan koko ajan kasvavan. Seudulle rakennetaan lisää toimisto- ja tuotantotiloja kovaa vauhtia ja lisää teollisuusalueita kaavoitetaan tulevaisuuden varalle. Nopean kasvun seurauksena on seudulle syntynyt uusia haasteita; miten työllistää alueelle muuttaneet työikäiset ihmiset ja toisaalta mistä yritykset löytävät ammattitaitoista henkilökuntaa. Heikki Aalto johtaja Ouluseutu Yrityspalvelut

3 OULUSEUDUN SUHDANNEBAROMETRI Kevään 2 -suhdannebarometrin yrityshaastattelut tehtiin maalis-huhtikuussa. Tiedustelun kysely lähetettiin 492 yritykseen tai liiketoimintayksikköön Ouluseudun yrityspalvelukeskuksen toimialueella (Oulu, Kempele, Oulunsalo, Haukipudas, Kiiminki, Muhos, Hailuoto, Lumijoki, Liminka, Ylikiiminki ja Tyrnävä). Tiedustelussa mukana olevat yritykset kattavat henkilömäärällä ja liikevaihdolla mitaten alueen merkittävimmät toimialat, ja yritykset työllistävät pääosin vähintään viisi henkilöä. Tiedusteluun vastasi kaikkiaan 348 yritystä. Suhdannekyselyn vastausaktiivisuus kokonaisuudessaan oli siten 71 %. Suhdannekysymykset ennakoivat yritysten lähitulevaisuuden näkymiä tulevan kuuden kuukauden aikajaksolla. Vertailujakso on kyselyhetkeä edeltävän kuuden kuukauden aikajakson kehitys. Annettu vastausasteikko on: kasvaa, pysyy ennallaan tai vähenee. Kysymyksillä etsitään vastausta siihen, miten toimialan kehityksen ennakoidaan muuttuvan lyhyellä aikavälillä edeltävään aikajaksoon verrattuna. Tiedustelussa kysytään myös kyselyajankohtaa edeltäneen kuuden kuukauden aikana ta kehitystä em. asteikon mukaan. Tämän raportin suhdanne-iden ja toteutuneen kehityksen tulkinnoissa esiintyy termi, joka kuvaa yritysten odotuksia. Saldoluku saadaan vähentämällä kasvua (+) ennakoivien yritysten määrästä laskua (-) odottavien yritysten määrä. Kun on positiivinen, kysytyn mittarin taan kasvavan tai se on kasvanut. Saldoluvun ollessa negatiivinen, kysytyn mittarin taan laskevan tai se on laskenut. Kun on nolla, kysytyn mittarin taan pysyvän ennallaan tai se on pysynyt ennallaan. Saldolukua määritettäessä yrityksen vastaus on painotettu vuoden 1999 liikevaihdolla.

4 Teollisuusyritysten (sis. rakennusalan) suhdanne-et Teollisuuden positiiviset suhdanneodotukset ovat jopa hieman parantuneet 6 kk sitten tehtyyn eseen verrattuna. Tuotteiden myynnin kasvua ennakoiva 6 kk aikajaksolla on +77 % ja vuoden aikajaksolle +8 %. Myös yritysten kannattavuuden sekä tuotteiden hintatason odotetaan edelleen paranevan. Tilauskanta on parantunut edeltävän aikajakson kuluessa ja sen odotetaan paranevan myös lähitulevaisuudessa. Kuvassa 1 on esitetty teollisuusyritysten tiedustelussa kysyttyjen mittareiden jen kuvaamat suhdanne-et. Suhdanne-et Myynti Kannattavuus Tilauskanta Tuotteiden hintataso kk 6 kk 12 kk Kuva 1. Teollisuusyritysten myynnin, kannattavuuden ja tuotteiden hintatason kehitys edeltävän 6 kuukauden aikana sekä lähiajan suhdanne-et. Myynnin kasvua indikoiva on jatkanut nousuaan. Myös yritysten odotukset ovat pysyneet syksyn positiivisella tasolla. Myynnin kehitys edeltävän puolen vuoden aikana on ollut huomattavasti parempaa kuin syksyllä ttiin. Myynnin en 6 kk aikajaksolle on +77 % ja vuodelle +8 %. Myynnin ja ttu kehitys nähdään viereisestä kuvasta 2. Tuotteiden myynti /98 1/98 3/99 1/99 3/ 1/ 3/1 Kuva 2. Teollisuuden tuotteiden myynnin kehitys ja et (6kk ja 12kk).

5 Teollisuuden yritysten kannattavuuden kehitys on syksyn odotusten mukaisesti nousussa. Nyt tehdyssä essa teollisuusyritykset odottavat kannattavuuden kehityksen yhä paranevan. Kannattavuuden paranemista ennakoiva on +39 %. Teollisuuden kannattavuuden kehitys ja on esitetty viereisessä kuvassa 3. Teollisuuden tuotteiden hintataso on kääntynyt jälleen nousuun. Lähiajan essa hintojen ennakoidaan edelleen nousevan. Tuotteiden hintatason ta laskua kuvaava on +38 % ja ttua hintatasoa kuvaava vastaava luku on +18 %. Hintatason muutos on kuvattu oheisessa kuvassa 4. Teollisuuden tuotteiden tilauskanta on parantunut edeltävän puolen vuoden aikana, mikä tullee tukemaan myynnin positiivista kehittymistä kuluvan vuoden aikana. Nyt tehdyn tiedustelun mukaan tilauskannan kehitys on ollut odotetunlaista ja tilanteen ennakoidaan paranevan edelleen myös seuraavan 6 kk aikana. Ennusteen on nyt +35 %, kun kehitys on ollut +38 %. Tilauskannan kehitys ja lähitulevaisuuden on esitetty kuvassa 5. Teollisuusyritysten kannattavuus /98 1/98 3/99 1/99 3/ 1/ Kuva 3. Teollisuusyritysten kannattavuuden kehitys ja. Tuotteiden hintataso /98 1/98 3/99 1/99 3/ 1/ Kuva 4. Teollisuuden tuotteiden hintatason kehitys ja. Tuotteiden tilauskanta /98 1/98 3/99 1/99 3/ 1/ Kuva 5. Teollisuuden tuotteiden tilauskannan kehitys ja.

6 Teollisuudessa tuotantokapasiteettia on liikaa 13 %, sopivasti 76 % ja liian vähän 12 % yrityksistä. Kapasiteetin toimialakohtaiset vaihtelut on suuria, mikä ilmenee tarkemmin aloittain tehdyssä tarkastelussa. Teollisuusyritysten tuotantokapasiteetin kehitys on esitetty oheisessa kuvassa 6. Teollisuusyritysten investointien taan yleisesti kasvavan selvästi myös lähitulevaisuudessa. Etenkin kalustoinvestointien odotetaan lisääntyvän kuluneeseen 6 kk verrattuna. Viereisessä diagrammissa kuva 7 on esitetty saldoluvut kone- ja kalusto-, tila-, markkinointi- sekä tuotekehitysinvestointien kehitys ja lähiajan et. 1 % 8 % 6 % 4 % 2 % % Tuotantokapasiteetti 1/97 3/98 1/98 3/99 1/99 3/ liian vähän sopivasti liikaa Kuva 6. Teollisuuden tuotantokapasiteetti. kone- ja kalusto-investoinnit Teollisuusyritysten investoinnit tilainvestoinnit markkinointi-investoinnit t&k -investoinnit kk kk Kuva 7. Teollisuusyritysten investointipanosten kehitys ja et. Liike-elämän palvelujen suhdanne-et Tässä barometrissa liike-elämän palvelualan yrityksillä tarkoitetaan asiantuntijapalveluja teollisuuden ja kaupan alalle myyviä yrityksiä. Myynnin, kannattavuuden, tilauskannan ja palvelujen hintatason lyhyen aikajakson kehitys sekä suhdanne-et on esitetty ina kuvassa 8. Tiedustelun mukaan kokonaisuudessaan palvelualan yritysten myynti on kasvanut varsin suotuisasti tarkastelujakson aikana. Myynnin odotetaan kasvavan yhä nopeammin seuraavan vuoden kuluessa. Kuuden kuukauden myynnin en on +59 % ja 12 kk en +67 %. Myynnin kasvua tukee myös tilauskannan huomattava paraneminen sekä nyt että lähitulevaisuudessa. Kannattavuuden odotetaan paranevan myynnin kasvun ja hintatason huomattavan nousun vuoksi. Kannattavuuden kehitys on ollut vakaata, mutta nyt sen paranemista ennakoiva on jopa +41 %.

7 Myynti Kannattavuus Tilauskanta Suhdanne-et Tuotteiden hintataso kk 6 kk 12 kk Kuva 8. Palveluyritysten myynnin, kannattavuuden, tilauskannan ja palvelujen hintatason toteutuneen kehityksen ja suhdanne-iden saldoluvut. Palveluyritykset on jaettu edelleen kolmeen ryhmään; rakentamiseen liittyvät suunnittelupalvelut, automaatio-, kone- ja prosessisuunnittelu sekä liike-elämän palvelut kuten tili- ja mainostoimistot. Tämän jaon mukainen suhdanne-iden tarkastelu on esitetty erikseen toimialakohtaisessa jaottelussa. Kaupan alan suhdanne-et Ouluseudulla on kaupan alalla ollut jo usean vuoden ajan selvästi positiivinen kehitys. Alan myynti on lisääntynyt ja investoinnit seudulla kasvaneet. Myynnin huomattavan kasvun ennakoidaan jatkuvan myös tulevan vuoden aikana. Seuraavassa kuvassa 9 on esitetty kaupan alan yritysten kehityksen ja iden saldoluvut, kun on kysytty myynnin, kannattavuuden ja hintatason kehittymistä. Suhdanne-et Myynti Kannattavuus Tuotteiden hintataso kk 6 kk 12 kk

8 Kuva 9. Kaupan alan suhdanteiden kehitys edeltävän 6 kuukauden aikana sekä et. Myynnin kehitys on viime vuosien aikana ollut merkittävää ja tuotteiden myynnin kasvun taan yhä jatkuvan lähitulevaisuuden aikana. Näin Ouluseudun väestömäärän kasvu näkyy selvästi kaupan alan positiivisena kehityksenä. Oheisen kuvan 1 mukaan myynnin en 6 kk aikajaksolle on +62 % ja 12 kk aikajaksolle +86 %. Kaupan alan myynti /97 1/98 1/99 1/ Kuva 1. Kehitys ja et. Kaupan alan kannattavuus on kehittynyt Kaupan alan kannattavuus vakaasti ja en mukaisesti. Nyt tehdyssä essa kaupan alan yritykset odottavat kannattavuuden yhä hieman paranevan, on +18 %. Kaupan alan kannattavuuden kehitys on esitetty viereisessä kuvassa /97 1/98 1/99 1/ Kuva 11. Kehitys ja. Tuotteiden hintataso on noussut hieman tarkastelujakson aikana, vaikka kevään tiedustelussa yritykset odottivatkin hintojen pysyvän ennallaan. Nyt tehdyn en mukaan tuotteiden hinnat pysyvät lähes ennallaan lähitulevaisuudessa, mikä yhdessä myynnin jatkuvan kasvun kanssa tukisi kannattavuuden paranemista odotuksia. Hintatason muutos on kuvattu oheisessa kuvassa 12. Kaupan alalla yritysten investoinnit ovat tarkastelujakson aikana hieman lisääntyneet.. Ennusteen mukaan etenkin markkinointi-investoinnit tulevat lisääntymään, mahdollisesti lisääntyneen kilpailun vuoksi. Viereisessä kuvassa 13 on esitetty ina investointipanosten kehitys ja et Tuotteiden hintataso /98 1/98 3/99 1/99 3/ 1/ Kuva 12. Kehitys ja. Kaupan yritysten investoinnit laite- ja kalustoinvestoinnit 7 tilainvestoinnit markkinointiinvestoinnit 33 6 kk 6 kk

9 Kuva 13. Investointien saldoluvut. Kaupan alan palvelukapasiteetin kehitystä on kuvattu oheisissa kuvissa 14 ja 15 sekä tukku- että vähittäiskaupan osalta. Sen mukaan tukkukaupassa kapasiteettia on sopivasti 77 % yrityksistä. Tukkukaupassa kapasiteetin tarve on aavistuksen verran vähentynyt puolen vuoden aikana. Palvelukapasiteetti 1 % 8 % liian vähän 6 % sopivasti 4 % liikaa 2 % % 3/98 1/98 3/99 1/99 3/ Kuva 14. Tukkukaupan kapasiteetti. Vähittäiskaupan yrityksillä lisäkapasiteetin tarve on vähentynyt seurantajakson tilainvestointien ansiosta. Yrityksistä 2 % on liian vähän ja 77 % sopivasti kapasiteettia käytössään tällä hetkellä. Vähittäiskauppojen määrä, joilla on liikaa palvelukapasiteettia, on edelleen vähentynyt. Nyt näiden vastausten osuus on vain 3 %. Palvelukapasiteetti 1 % 8 % liian vähän 6 % sopivasti 4 % liikaa 2 % % 3/98 1/98 3/99 1/99 3/ Kuva 15. Vähittäiskaupan kapasiteetti. Pankkisektorin lähitulevaisuuden kehitys Suhdanne-et Pankkikyselyssä tiedusteltiin pankkien asiakkaiden eri sijoitusmuotoihin kohdistamia sijoituksia. Tiedustelun mukaan osakesijoitukset ja eläke-/ sijoitusvakuutukset ovat kasvaneet edeltävän 6 kk aikana ja kaikki kyselyyn vastanneet odottivat näiden sijoitusmuotojen edelleen kasvavan lähitulevaisuudessa. Pankkitalletukset ovat pysyneet lähes aikaisemmalla tasollaan, mutta niiden odotetaan lähitulevaisuudessa pienenevän. Myös kiinnostus korkorahastosijoituksiin on vaisuhkoa. Viime vuoden aikana nähty kiinnostus osake- ja rahastosijoituksiin näyttää yhä lisääntyvän. Tiedustelussa kysyttiin myös asunto-, kulutus- ja opintolainojen sekä lyhyiden luottojen kysyntää. Kaikkien näiden luottotyyppien kysyntä on ollut hienoisessa kasvussa ja samansuuntaisen kehityksen ennakoidaan lähitulevaisuudessa edelleen jatkuvan. Järjestämättömien luottojen osuus kaikista luotoista on pienentynyt merkittävästi kolmen edellisen vuoden aikana. Vuonna 1998 järjestämättömien luottojen osuus kaikista luotoista vastanneiden osalta oli 1,5 %. Tämän vuoden alussa järjestämättömien luottojen osuus on viime syksyn ita selvästi pienempi, keskimäärin,5 %. Lähitulevaisuudessa pankit ennustavat osuuden palautuvan,7 %:iin.

10 Pankkiryhmittymät ennakoivat lähes yksimielisesti lyhyiden (3 kk) ja pitkien (6 kk) markkinakorkojen nousevan edelleen seuraavan kuuden kuukauden tarkastelujakson aikana. Henkilömäärä Pankkisektorin rakenteellinen muutos näyttää Ouluseudulla pysähtyneen. Syksyllä 1999 havaittu työntekijämäärän usean vuoden kestäneen vähenemisen pysähtyminen vahvistui tässä kyselyssä ja vastanneet pankit ennakoivat lähivuosille hyvin nykyisenlaisia henkilöstömääriä. Anto- ja ottolainaus Tiedustelussa mukana olevien Ouluseudulla toimivien pankkiryhmittymien yhteenlaskettu antolainaus oli vuonna ,92 mrd markkaa. Antolainauksen taan laskevan vuoden 1999 aikana 8,46 mrd markkaan, mutta vuonna 2 sen taan olevan jo 9,72 mrd markkaa. Ottolainauksen taan olevan kuluvana vuonna 8,92 mrd markkaa, kun se vuonna 1999 oli 9,93 mrd markkaa. Vuonna 2 pankit arvioivat ottolainauksen olevan jälleen selkeässä kasvussa. Suhdannenäkymien muuttuminen Ouluseudulla Seuraavassa tarkastellaan Ouluseudun suhdanne-iden kehitystä kaikkien tiedustelussa mukana olevien yritysten osalta. Kuvissa 18 ja 19 on esitetty puolivuosittain tehtyjen myynnin, kannattavuuden ja hintatason sekä 6 kk iden että toteutuneet saldoluvut. 1 Suhdannenäkymien kehittyminen, 6 kk myynti kannattavuus hintataso -2 3/97 3/98 3/99 3/ Kuva 18. Myynnin, kannattavuuden ja hintatason 6 kk iden saldoluvut koko yritysjoukon osalta keväästä 1997 syksyyn 2.

11 Suhdannenäkymien kehittyminen, 3/97 3/98 3/99 3/ myynti kannattavuus hintataso Kuva 19. Myynnin, kannattavuuden ja hintatason toteutumien saldoluvut koko yritysjoukon osalta keväästä 1997 kevääseen 2. Kuvasta 18 nähdään, että Ouluseudulla yritysten myynnin kehittyminen on ollut hyvin positiivista tarkastelujakson aikana. Viime keväänä tehty odotti myynnin paranemista ja tämä myös toteutui. Nyt taan myynnin paranevan yhä nopeammin. Seuraavan kuuden kuukauden myynnin on na +76 %, kun se syksyllä oli +52 %. Kannattavuuden odotetaan niin ikään edelleen paranevan myynnin kasvun ja nousevan hintatason vuoksi, +39 %. Pitkällä aikavälillä kannattavuus on kehittynyt tasaisesti ja kehityksen suunta kuvan 19 perusteella hyvin tun kehityksen mukainen, vaikkakin oli tällä kertaa poikkeuksellisesti toteutumaa alemmalla tasolla. Erityisesti tuotteiden ja palvelujen hintataso on noussut ita enemmän, mutta kehityksen suunta on ollut tässäkin tiedossa. Myös myynnin kasvun toteuma on ollut ita ita parempi. Edellä kuvattujen mittareiden mukaan Ouluseudulla yritystoiminnan odotukset paranevat poikkeuksellisen voimakkaasti. Kaikki suhdanne-et ovat ylittämässä vuoden 1997 ita.

12 Henkilömäärän kehittyminen Seuraavassa taulukossa 1 on esitetty yritysten henkilömäärissä tapahtunut kehitys vuoden aikajaksolla. Mukana ovat vain näihin kohtaan vastanneet yritykset muutos maaliskuu maaliskuu % Teknologiayritykset, n= ,5% Muut teollisuusyritykset, n= ,3% Tukkukaupat, n= ,4% Vähittäiskaupat, n= ,6% Tekniset palvelut, n= ,1% Palvelut liike-elämälle, n= ,3% Talonrakennus, n= ,4% Kuljetus, n= ,2% Pankit, n= ,9% Yhteensä, n= ,8% Taulukko 1. Vastanneiden yritysten kokonaishenkilömäärän kehitys ryhmittäin vuoden aikana. Tiedusteluajankohdat ovat maaliskuu 1999 ja maaliskuu 2. Vuoden aikana tähän kohtaan yrityksissä (n=333) henkilömäärä lisääntyi 1367 henkilöllä eli 5,8 prosenttia. Työpaikkojen kokonaismäärän kasvu on hieman hidastunut, kun vuosi sitten syksyllä työpaikkojen kasvu kaikilla aloilla yhteensä oli ollut 7,2 %. Eroa selittää jonkin verran Nokian yksikköjen poisjäänti tästä kyselystä, minkä vuoksi nopeasti kasvavan teknologiayritysten työntekijämäärän painoarvo on huomattavasti aikaisempaa pienempi. Työpaikkojen määrän kasvu on ollut nopeinta siis teknologiayrityksissä, teknisissä palveluissa ja rakentamisessa. Teknologiayrityksissä henkilömäärän kasvu on nyt vuoden aikana ollut 17,5 % eli kasvu on jatkunut kiivaana. Huomionarvioista tässä on se, että kasvulukemat ovat selvästi aikaisempia suuremmat vaikka Nokian työntekijämäärä on jäänyt pois. Muut teollisuusyritykset -ryhmässä työpaikkojen määrä on lähtenyt yhä ripeämpään kasvuun muutaman vuoden takaisen vakaan kehitysvaiheen jälkeen. Kaupan alalla työpaikkojen kasvu on ollut samoin vakaata jo pitkään. Vähittäiskaupassa työpaikkojen kokonaismäärän kasvu on taas hieman hidastunut, kun lasketaan yhteen sekä kokopäiväiset että osa-aikaiset työtehtävät. Tekniset palvelut -ryhmässä työpaikkojen määrä on kasvanut erityisen nopeasti juuri teknologiayrityksille suunnittelupalveluja tuottavissa yrityksissä. Talonrakennussektorilla työpaikkojen määrä on kasvanut myös talven aikana, mikä on todella poikkeuksellinen ilmiö. Kuljetussektorin henkilömäärä on edelleen hieman vähentynyt.

13 Henkilömäärä vuoteen 25 saakka Seuraavassa taulukossa 2 on esitetty yritykset arviot henkilömäärän kehityksestä pitkällä aikavälillä vuoteen 25 saakka. Mukana ovat vain näihin kohtiin vastanneet yritykset. Muutos (e) hlöä 2-5 Muutos (e) % e21 e25 Teknologiayritykset, n= % Muut teollisuusyritykset, n= % Tukkukaupat, n= % Vähittäiskaupat, n= % Tekniset palvelut, n= % Palvelut liike-elämälle, n= % Talonrakennus, n= % Kuljetus, n= % Pankit, n= % Yhteensä, n= % Taulukko 2. Vastanneiden yritysten kokonaishenkilömäärän ttu kehitys toimialajaon mukaan vuodesta 1999 vuoteen 25. Vuosien 1999 ja 2 tiedot ovat kyselyhetkeltä eli maaliskuulta. Pitkällä aikavälillä tarkasteltavien toimialojen työntekijämäärä kasvaa kaikilla muilla sektoreilla paitsi pankkitoiminnassa. Työpaikkojen muutosessa on verrattu maaliskuun 1999 ja vuoden 25 en tietoja. Sen mukaan kaikkiin henkilömäärää koskeviin kohtiin vastanneiden yritysten työpaikkamäärä kasvaa 41 % kappaleella seuraavan neljän vuoden aikana.