Tulevaisuuden koulu Oppiaineet ja arviointi muutoksessa

Transkriptio

1

2 Tulevaisuuden koulu Oppiaineet ja arviointi muutoksessa OPStuki 2016, koulutuskoordinaattori Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu

3 OPStuki 2016 työpajan 4 sisällöt Tulevaisuuden koulu Oppiaineet ja arviointi muutoksessa Oppiaineiden tavoitteet ja sisällöt Eheyttäminen ja monialaiset oppimiskokonaisuudet Miten arviointi muuttuu? Oppimisen arviointi Arviointi ja yhteistyö nivelvaiheissa Koulun itsearviointi ja työn kehittäminen

4 Tervetuloa työpajaan 4! 1. Mitä asioita olette pohtineet omassa kunnassanne tai koulussanne OPStuki 2016 työpajojen 1 3 ja luonnostekstien jälkeen? Miksi? 2. Pohtikaa, miten oppiaineiden tavoitteet, sisällöt ja työtavat tulisi muuttua? Miksi? 3. Mihin suuntaan mielestänne oppimisen arvioinnin tulisi kehittyä? Miksi?

5 OPStuki 2016 työpaja 4 Rovaniemi Ohjelma Aamukahvit ja tervetulotoivotus (Kari Torikka) Tuuli, suunta, kompassi - Mitä, missä, minne, milloin miksi? Oppiaineet, eheyttäminen ja monialaiset oppimiskokonaisuudet Lounas (omakustanteinen) Arviointi muutoksessa * Missä vaiheessa kuntamme ja koulumme ops-prosessit ovat? Kunta- ja koulukohtaiset opetussuunnitelmaprosessit näkyviksi esimerkkejä ja oman tiekartan päivittäminen OPStuki 2016 täydennyskoulutuksen II-vaiheesta Tilaisuus päättyy *) Kahvitauko työskentelyn lomassa koulutustilassa noin klo 14

6 OPStuki 2016 työpaja 4 Tornio Ohjelma Aamukahvit ja tervetulotoivotus (Kari Torikka) Tuuli, suunta, kompassi - Mitä, missä, minne, milloin - miksi? Oppiaineet, eheyttäminen ja monialaiset oppimiskokonaisuudet Lounas (omakustanteinen) Arviointi muutoksessa * Missä vaiheessa kuntamme ja koulumme ops-prosessit ovat? Kunta- ja koulukohtaiset opetussuunnitelmaprosessit näkyviksi esimerkkejä paikallisesta työstä ja oman tiekartan päivittäminen OPStuki 2016 täydennyskoulutuksen II-vaiheesta Tilaisuus päättyy *) Kahvitauko työskentelyn lomassa koulutustilassa noin klo 14

7 OPStuki 2016 työpaja 4 Helsinki Ohjelma Aamukahvit Tervetuloa! (Ann Christin Mitts) Tuuli, suunta, kompassi - Mitä, missä, minne, milloin - miksi? Oppiaineet, eheyttäminen ja monialaiset oppimiskokonaisuudet OPStuki 2016 II-vaiheesta Lounas (omakustanteinen) Arviointi muutoksessa * Missä vaiheessa kuntamme ja koulumme ops-prosessit ovat? Kunta- ja koulukohtaiset opetussuunnitelmaprosessit näkyviksi esimerkkejä paikallisesta työstä ja oman tiekartan päivittäminen Tilaisuus päättyy *) Kahvitauko työskentelyn lomassa koulutustilassa noin klo 14

8 OPStuki 2016 työpaja 4 Kouvola Ohjelma Aamukahvit juhlasalin lämpiössä Tervetuloa! (Ann-Christin Mitts) Tuuli, suunta, kompassi - Mitä, missä, minne, milloin - miksi? Oppiaineet, eheyttäminen ja monialaiset oppimiskokonaisuudet Lounas (omakustanteinen) Arviointi muutoksessa * Missä vaiheessa kuntamme ja koulumme ops-prosessit ovat? Kunta- ja koulukohtaiset opetussuunnitelmaprosessit näkyviksi esimerkkejä paikallisesta työstä ja oman tiekartan päivittäminen OPStuki 2016 II-vaiheesta Tilaisuus päättyy *) Kahvitauko työskentelyn lomassa lämpiössä noin klo 14

9 Opetuksen järjestäjien palaute Opetushallituksen Perusopetuksen ja lisäopetuksen opetusssuunnitelman perusteluonnosteksteistä Luonnos

10 Kevään 2014 palautteen pääviestit Perusopetuksessa 90 % ja lisäopetuksessa 95 % opetuksen järjestäjistä piti perusteiden painopisteitä oikeina tai suurelta osin oikeina; yksikään ei katsonut että painopisteet eivät ole lainkaan oikeita Perusteiden nähtiin suuntautuvan hyvin ja jopa innostavasti tulevaisuuteen, korostavan yksilön ja yhteiskunnan kannalta tärkeitä kysymyksiä oppilaiden ja huoltajien palaute oli erityisen myönteistä Oppiaineosuuksien antama tuki paikalliselle työlle koettiin hyväksi tai melko hyväksi (50 % 80 % vastanneista) Palautteen antajat ilmaisivat huolensa mahdollisuuksistaan toteuttaa hyvänä pidettyjä linjauksia sekä eriarvoisuuden lisääntymisestä Kaivattiin vielä yksityiskohtaisempia ohjeita sekä koulutusta IRMELI HALINEN

11 Oppimistulosten arviointien tuloksia Lähde: Irmeli Halinen /Opetushallitus

12 Oppimistulosten arviointien tuloksia (1) Äidinkieli ja kirjallisuus (2010) Perusopetuksen päättövaiheen oppilaiden oppimistulosten yleinen taso ja opiskeluasenteet ovat säilyneet samankaltaisina kuin viisi vuotta aikaisemmin. Oppilaiden käsitykset oppiaineen hyödyllisyydestä olivat kuitenkin muuttuneet entistä kielteisemmiksi. Osaamisen yleistaso oli tytöillä keskimäärin tyydyttävä, pojilla kohtalainen Tyttöjen ja poikien kirjoitustaitojen suuret erot ovat säilyneet ennallaan; joka kolmannen pojan kirjoitustaidot ovat heikkoja Alueelliset erot pieniä, koulujen välinen vaihtelu aikaisempaa suurempaa Oppilaat eivät ole harjaantuneet hyvin muuntyyppisten kuin kertovien tekstien tuottamiseen. Toinen kotimainen kieli (2009) Suomenkielisten 9.luokkalaisten ruotsinkielen taitojen yleistaso oli tyydyttävää Ruotsinkielisten 9. luokkalaisten suomenkielen taidoissa oli suuria alueellisia eroja: Etelä-Suomessa oppilailla huomattavasti vahvempi suomen kieli kuin entisessä Länsi-Suomen läänissä Osaamisen taso on laskenut vuoden 2001 arviointituloksiin verrattuna. IRMELI HALINEN

13 Oppimistulosten arviointien tuloksia (2) Matematiikka (2012) Suurin osa oppilaista saavutti tyydyttävän osaamistason Osaamisen tasossa on tapahtunut heikentymistä: keskimääräiset ratkaisuosuudet ovat laskeneet niin päässälasku-, monivalinta- kuin ongelmanratkaisutehtävissä ja kaikilla matematiikan osa-alueilla Pojat menestyivät tyttöjä erittäin merkitsevästi paremmin päässälasku- ja monivalintatehtävissä. Ongelmanratkaisutehtävissä tyttöjen menestys oli erittäin merkitsevästi parempaa kuin poikien Matematiikan osa-alueista parhaiten hallittiin luvut ja laskutoimitukset, heikoimmin geometriaan liittyvät tehtävät. Myös prosenttilaskut osattiin keskimääräistä heikommin. Luonnontieteet (2011) Suurin osa oppilaista saavutti tyydyttävän osaamistason Vuoden 1998 arvioinnin kanssa vertailukelpoisia tehtäviä osattiin nyt huonommin kuin 13 vuotta aiemmin Oppilaat pitävät biologian ja maantiedon, mutta eivät niin paljon fysiikan ja kemian opiskelusta Pojat osaavat hyvin fysiikkaa ja tytöt biologiaa Luonnontieteissä kokeellinen työtapa näyttää liittyvän hyviin oppimistuloksiin. IRMELI HALINEN

14 Oppimistulosten arviointien tuloksia (3) Historia ja yhteiskuntaoppi (2011) Historiassa osaamisen yleistaso oli kohtalainen Yhteiskuntaopissa osaamisen yleistaso oli tyydyttävää tasoa Sekä tytöt että pojat pitivät yhteiskuntaoppia erittäin hyödyllisenä oppiaineena Tulosten alueelliset erot olivat vähäisiä. Sekä historian että yhteiskuntaopin oppimistuloksissa oli kuitenkin eroja suomen- ja ruotsinkielisten koulujen oppilaiden välillä suomenkielisten oppilaiden hyväksi. Liikunta (2010) Tytöistä 30% ja pojista 33% sai keskitason tai sitä paremman kuntotuloksen Kunnoltaan heikoimman neljänneksen pojat entistä heikompia Tyttöjen fyysinen aktiivisuus oli lisääntynyt verrattaessa vuoden 2003 aineistoon Pojista peräti 78 % ja tytöistä 65 % kertoi pitävänsä koululiikunnasta Tytöille koululiikunnan terveydelliset vaikutukset ja mahdollisuus valita tehtäviä itse oli tärkeämpää kuin pojille Pojat olivat kiinnostuneempia pelaamisesta, kisailusta ja fyysisesti rasittavista liikuntatunneista. IRMELI HALINEN

15 Oppimistulosten arviointien tuloksia (4) Musiikki, kuvataide, käsityö (2011) Kaikissa kolmessa oppiaineessa oli oppilaiden osaamisessa huomattavia eroja Kuvataiteen perusoppiaineksen hallinnassa ja visuaalisen kulttuurin tuntemuksessa selviä puutteita jopa yli puolella oppilaista Tytöt saavuttivat poikia parempia tuloksia kuvataiteessa ja musiikissa Koulujen välillä tuloksissa ei ollut merkittäviä eroja Oppilaat suhtautuvat myönteisesti näiden oppiaineiden opiskeluun. Aihekokonaisuudet (2012) Oppilaiden tiedollinen osaaminen oli hyvää kaikkien aihekokonaisuuksien osalta Oppilaiden suhtautuminen aihekokonaisuuksiin oli pääosin myönteistä Arvioinnin tulosten mukaan 74 prosenttia opettajista haluaa säilyttää aihekokonaisuudet opetuksessaan. Niiden nähtiin eheyttävän eri oppiaineiden sisältöjä Tärkeimmäksi aihekokonaisuudeksi opettajat nostivat ihmisenä kasvamisen. IRMELI HALINEN

16 Opetushallituksen tiekartta ohjaa paikallista opetussuunnitelmatyötä

17 Tiekartan kysymykset syksy 2014 Miten Opetushallituksen luonnos perusopetuksen ja lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteiksi muuttaisi alueen/kunnan/koulun toimintaa sekä perusopetusta ja lisäopetusta? Mikä siinä on innostavaa ja mihin se haastaa?

18 Tiekartan kysymykset kevät 2015 Miten opetussuunnitelman laadinta saadaan parhaiten palvelemaan arjen koulutyön kehittämistä? Miten kaikki asianomaiset saadaan työhön mukaan? Millaista tukea voidaan saada oppilailta, huoltajilta ja eri yhteistyötahoilta?

19 Opetushallitus ohjaa opetussuunnitelmatyötä www. oph.fi/ops2016

20 Neljä avainta ops-uudistukseen Oppilaan muuttuva rooli - yhdessä tekeminen, osallistuminen - tutkiva ja luova työskentely Muuttuva maailma - ympäristö, globalisoituminen, talous, työelämä, teknologia, yhteisöjen monimuotoisuus Muuttuva opetus - oppimiskäsitys - yhteistyö ja kokonaisuuksien rakentaminen OPS 2016 IRMELI HALINEN Vaikutus lasten kasvuympäristöihin Muuttuva sivistyskäsitys ja osaaminen - laaja-alaisuus, eettisyys, kestävyys - oppimisen taidot, tiedonhallinta ja vuorovaikutus

21 OPS2016 Oppilaan muuttuva rooli - yhdessä tekeminen, osallistuminen - tutkiva ja luova työskentely Muuttuva maailma - ympäristö, globalisoituminen, talous, työelämä, teknologia, yhteisöjen monimuotoisuus Koulu oppivana yhteisönä Muuttuva opetus - oppimiskäsitys - yhteistyö ja kokonaisuuksien rakentaminen IRMELI HALINEN Muuttuva sivistyskäsitys ja osaaminen - laaja-alaisuus, eettisyys, kestävyys, - oppimisen taidot, tiedonhallinta ja vuorovaikutus

22 MUUTTUVA MAAILMA TEHTÄVÄ Osaaminen MUUTTUVA MAAILMA Oppiminen Oppilaan kokemus Toimintakulttuuri ARVOPERUSTA IRMELI HALINEN

23 Kestävän hyvinvoinnin rakentaminen Itsensä kokeminen merkitykselliseksi Ympäröivän maailman hahmottaminen Henkisen hyvinvoinnin kokemus Arjen hallinta Koulun merkitys IRMELI HALINEN

24 Perusopetuksen arvoperusta Kestävän elämäntavan välttämättömyys Ihmisyys, sivistys ja demokratia Oppilaan ainutlaatuisuus ja oikeus hyvään opetukseen Kulttuurinen moninaisuus rikkautena IRMELI HALINEN

25 Mikä opetussuunnitelmissa muuttuu? Opetuksen suhde muuttuvaan yhteiskuntaan Arvoperusta, tehtävä ja tavoitteet, opetussisällöt Oppimisen ja osaamisen määrittely oppimiskäsitys, pedagogiikka, oppimisen arviointi, laaja-alainen osaaminen ja sen ilmeneminen oppiaineissa Tapa toimia Toimintakulttuuri, koulutyön käytännön järjestäminen, kieli- ja kulttuuriryhmien opetus Opetuksen yhtenäisyys ja opetuksen eheyttäminen esi- ja perusopetuksen jatkumo yhtenäisyyttä tukeva toimintakulttuuri, oppimiskokonaisuudet, vuosiluokkakokonaisuudet IRMELI HALINEN

26 Lea Tornberg, Haapavesi OPStuki 2016, Pohjois-Suomi

27 eperusteet uusi työkalu Perusteasiakirjat tuotetaan sähköisessä ja rakenteistetussa muodossa - eperusteet Opetussuunnitelman perusteiden teksti muodostuu kahdesta osasta normiosa tukiaineisto Työkalua voidaan käyttää myös paikallisessa työssä IRMELI HALINEN

28 Tiekartan lisäksi luonnostekstit ohjaavat paikallista työtä Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet: luvut 1 12 Luonnos

29 Paikallisen opetussuunnitelman merkitys ja laadinta Ohjausjärjestelmän muodostavat: Perusopetuslaki ja asetus Valtioneuvoston asetukset Opetusuunnitelman perusteet Paikallinen opetussuunnitelma ja siihen perustuvat lukuvuosisuunnitelmat Ohjausjärjestelmällä varmistetaan koulutuksen tasa-arvo ja laatu sekä luodaan hyvät edellytykset oppilaiden kasvulle, kehitykselle ja oppimiselle.

30 Perusteasiakirja Perusteissa määritellään: 1. Oppimiskäsityksen 2. Arvoperustan 3. Tehtävän 4. Toimintakulttuurin 5. Koulutyön käytännön järjestämisen 6. Oppimisen tuen, oppilashuollon ja oppimisen arvioinnin kehittämistä ohjaavat periaatteet 7. Oppiaineiden ja niitä yhdistävien kokonaisuuksien tavoitteet ja keskeiset sisällöt.

31 Paikallinen ops Opetussuunnitelma luo yhteisen perustan ja suunnan päivittäiselle koulutyölle. Se on strateginen ja pedagoginen työkalu, joka linjaa opetuksen järjestäjän toimintaa ja koulujen työtä.

32 Perusopetuksen tehtävä Opetus- ja kasvatustehtävä Tämä tarkoittaa kaikkien oppilaiden oppimisen, kehityksen ja hyvinvoinnin tukemista > koulutusjatkumo, laaja yleissivistys, toisen asteen opinnot Yhteiskunnallinen tehtävä tasa-arvo, yhdenvertaisuus ja oikeudenmukaisuus sosiaalinen pääoma: vuorovaikutus ja luottamus ehkäistä eriarvoistumista ja syrjäytymistä Kulttuuritehtävä kulttuuri-identiteetti, kulttuurinen pääoma, kulttuurien moninaisuus > kansainvälisyys

33 Laaja-alainen osaaminen (1) Tiedonalakohtaisen osaamisen lisäksi tavoitellaan oppiainerajat ylittävää osaamista. OPS:n perusteissa määritellään tavoitteet ja sisällöt yhteisille oppiaineille sekä tavoitteet oppiaineita yhdistäville laaja-alaisille osaamisalueille ja moninaisille oppimiskokonaisuuksille. Miten luodaan edellytykset oppilaiden laajaalaisen osaamisen kehittymiselle?

34 Laaja-alainen osaaminen (2) 1. Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1) 2. Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu (L2) 3. Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot (L3) 4. Monilukutaito (L4) 5. Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen (L5) 6. Työelämässä tarvittava osaaminen ja yrittäjyys (L6)* 7. Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen (L7) *) Työelämätaidot ja yrittäjyys (vrt. luonnos )

35 Perusopetuksen tavoitteet ja laajaalainen osaaminen - tiedot - taidot - arvot - asenteet - tahto Perusteluonnos Osallistuminen ja vaikuttaminen Työelämätaidot ja yrittäjyys Ajattelu ja oppimaan oppiminen Ihmisenä ja kansalaisena kasvaminen Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu Monilukutaito IRMELI HALINEN

36 Lea Tornberg, Haapavesi OPStuki 2016, Pohjois-Suomi

37 Toimintakulttuurin kehittämistä ohjaavat periaatteet Opetuksen järjestäjän tehtävänä on luoda edellytykset periaatteiden toteutumiselle kouluissa ja kehittää omaa toimintakulttuuriaan samassa suunnassa: 1. Oppiva yhteisö toimintakulttuurin ytimenä 2. Hyvinvointi ja turvallinen arki 3. Vuorovaikutus ja monipuolinen työskentely 4. Kulttuurinen moninaisuus ja kielitietoisuus 5. Osallisuus ja demokraattinen toiminta 6. Vastuu ympäristöstä ja kestävään tulevaisuuteen suuntautuminen

38 Toimintakulttuuri perusteluonnoksessa Hyvinvointi ja turvallinen arki Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus? Vastuu ympäristöstä ja tulevaisuuteen suuntautuminen Oppiva yhteisö Osallistuminen ja demokraattinen toiminta Vuorovaikutus ja monipuolinen työskentely Kulttuurinen moninaisuus ja kielitietoisuus IRMELI HALINEN

39 Oppiva yhteisö Mäntyharjun koulu OPStuki 2016, Itä-Suomi

40 Oppimisympäristöt Oppimisympäristöillä tarkoitetaan tiloja ja paikkoja sekä yhteisöjä ja toimintakäytäntöjä, joissa opiskelu ja oppiminen tapahtuvat. Oppimisympäristöihin kuuluvat myös välineet ja materiaalit, joita opiskelussa käytetään. Oppimisympäristöjen suunnittelussa otetaan huomioon oppilaiden yksilölliset tarpeet > ennakolta ehkäiseminen vrt. oppimisen ja koulunkäynnin erityinen tuki Oppimisympäristöjen kehittämisessä otetaan huomioon kouluyhteisön ja jokaisen oppilaan kokonaisvaltainen hyvinvointi (vrt. turvallinen, terveellinen, kasvun ja kehityksen edistäminen) Paikkaan ja aikaan sitomaton oppiminen tehdään mahdolliseksi tarkoituksenmukaisella tavalla oppimisympäristöjen kehittämisessä.

41 Oppimisympäristöt oppimaisema (1) Ubiko-solu, Oulun yliopiston Oulun normaalikoulu

42 Oppimisympäristöt oppimaisema (2) Aila Hartikainen ja Auli Siitonen: Työparityöskentely osana oppimaisemaa, Oulun yliopiston Oulun normaalikoulu

43 Työtavat (1) Työtapojen valinnan lähtökohtana ovat opetukselle asetetut tavoitteet ja oppilaiden tarpeet, edellytykset ja kiinnostuksen kohteet. Työtapojen valinnassa huomioidaan laaja-alaiselle osaamiselle sekä eri tiedonaloille tyypilliset tiedot ja taidot (vrt. nykyinen tiedonkäsitys). Eriyttäminen ohjaa työtapojen valintaa. Tutkiva ja ongelmalähtöinen oppiminen, leikki, mielikuvituksen käyttö ja taiteellinen toiminta, tieto- ja viestintäteknologia, pelit ja pelillisyys, opetuksen eheyttäminen Opettaja valitsee työtavat vuorovaikutuksessa oppilaiden kanssa ja ohjaa oppilaita erityisesti uusien työtapojen käytössä (vrt. yhteiset tavoitteet, suunnittelu ja arviointi, motivaatio, vastuu, työskentely). Työtapojen ja arviointimenetelmien monipuolisuus antaa oppilaalle mahdollisuuden osoittaa osaamistaan eri tavoin.

44 Työtavat (2) Tunja Tuominen, 2a lk:n Jättiläiskuplakone syksyllä 2014 (yl, ma, ks, ku, ai) Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu

45 Työtavat (3) Tunja Tuominen, 2a lk:n Jättiläiskuplakone syksyllä 2014 (yl, ma, ks, ku, ai) Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu

46 Työtapojen valinnan lähtökohdat (1) Lähtökohtana oppimiskäsitys ja tavoitteet Laaja-alaisen osaamisen edistäminen Motivaation vahvistaminen Eriyttäminen ja eheyttäminen Yhteisöllisen oppimisen tukeminen Tieto- ja viestintätekniikan monipuolinen hyödyntäminen IRMELI HALINEN

47 Työtapojen valinnan lähtökohdat (2), 5c-lk:n luovan kirjoittamisen jakso kevät 2014, äidinkieli ja kirjallisuus: motivaation, yhteisöllisen oppimisen, vertaispalautteen ja eriyttämisen merkitys oppimisessa Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu ja Tieto Finland Oy

48 Työtapojen valinnan lähtökohdat (3), 6c-luokan metsäprojekti syksy 2014 (bg, ai, ku) Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu ja Tieto Finland Oy

49 Opetuksen eheyttäminen ja monialaiset oppimiskokonaisuudet Opetuksen eheyttäminen edellyttää pedagogista lähestymistapaa, jossa kunkin oppiaineen opetuksessa ja erityisesti oppiainerajat ylittäen tarkastellaan todellisen maailman ilmiöitä ja teemoja kokonaisuuksina. on tärkeä osa perusopetuksen yhtenäisyyttä tukevaa toimintakulttuuria.

50 Miten opetuksen eheyttäminen tehdään? Eheyttäminen voidaan toteuttaa: rinnastamalla eli opiskelemalla samaa teemaa kahdessa tai useammassa oppiaineessa samanaikaisesti. jaksottamalla eli järjestämällä samaan teemaan liittyvät asiat peräkkäin opiskeltaviksi. toteuttamalla oppilaita yhdistäviä ja toiminnallisia aktiviteetteja kuten teemapäiviä, erilaisia tapahtumia, kampanjoita, opintokäyntejä, leirikouluja jne. Suunnittelemalla monialaisia, pitempikestoisia oppimiskokonaisuuksia, joiden toteuttamiseen osallistuu useampia oppiaineita ja joissa käytetään edellä mainittuja eheyttämistapoja. Muodostamalla oppiaineista integroituja kokonaisuuksia (vrt. ympäristöoppi). Kokonaisopetuksena, jossa kaikki opetus toteutetaan eheytettynä (vrt. esim. esiopetus, alkuopetus)

51 Paikallisessa opetussuunnitelmassa Paikallisessa opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa päätetään opetuksen eheyttämistavoista sekä monialaisten oppimiskokonaisuuksien sisällöistä ja toteuttamistavoista (yksi monialainen oppimiskokonaisuus/lukuvuosi/oppilas)

52 Monialaiset oppimiskokonaisuudet (1) Monialaiset oppimiskokonaisuudet ovat opetusta eheyttäviä ja oppiaineiden yhteistyöhön perustuvia opiskelujaksoja. Oppimiskokonaisuudet edistävät perusopetukselle asetettujen tavoitteiden saavuttamista ja erityisesti laaja-alaisen osaamisen kehittymistä. Oppimiskokonaisuuksien aiheet suunnitellaan paikallisesti; suunnittelussa ja toteuttamisessa hyödynnetään paikallisia voimavaroja ja mahdollisuuksia; tilaisuus ja mahdollisuus yhteistyölle > paikallisuus, ajankohtaisuus, yhteiskunnallinen merkittävyys Niiden toteuttamisen tulee ilmentää koulun arvoja ja oppimiskäsitystä.

53 Monialaiset oppimiskokonaisuudet (2) Tavoitteena on: vahvistaa oppilaiden osallisuutta ja tarjota mahdollisuuksia olla mukana opiskelun tavoitteiden, sisältöjen ja työskentelytapojen suunnittelussa. nostaa esiin oppilaiden merkitykselliksi kokemia kysymyksiä sekä luoda tilaisuuksia niiden käsittelyyn ja edistämiseen. lisätä mahdollisuuksia opiskella erilaisissa ja eri-ikäisten oppilaiden ryhmissä ja työskennellä useiden eri aikuisten kanssa. tarjota mahdollisuuksia yhdistää koulun ulkopuolinen oppiminen koulutyöhön. antaa tilaa älylliselle uteliaisuudelle, elämyksille ja luovuudelle sekä haastaa monenlaisiin vuorovaikutus- ja kielenkäyttötilanteisiin. vahvistaa arkiosaamista ja harjaannuttaa kestävän elämäntavan mukaista toimijuutta ja innostaa oppilaita toimimaan yhteisöä ja yhteiskuntaa rakentavalla tavalla.

54 Monialaiset oppimiskokonaisuudet perusopetuksessa Oppimiskäsitys Arvot Toiminta kulttuuri Koulutyö Oppiaineet OK Oppiaineet Kasvatuksen ja opetuksen tavoitteet Laaja-alainen osaaminen Työn perusta Työvälineet Työn tavoitteet Monialaiset oppimiskokonaisuudet (OK) ovat opetusta eheyttäviä ja oppiaineiden yhteistyöhön perustuvia opiskelujaksoja, joissa hyödynnetään koulun kaikkea toimintaa ja yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa. Oppilaat ovat mukana oppimiskokonaisuuksien suunnittelussa. IRMELI HALINEN

55 Opetuksen järjestäjä huolehtii - Jokainen koulu täsmentää oman toimintakulttuurinsa sekä oppimisympäristöjen ja työtapojen kehittämisen tavoitteet, yhteiset toimintaperiaatteet sekä yhteistyön ja muun käytännön toteutuksen. - Eheyttämisen ja monialaisten oppimiskokonaisuuksien suunnittelu, toteuttaminen, seuranta ja arviointi täsmennetään koulukohtaisesti.

56 Koulukohtaisesti on tärkeä määritellä Eri oppiaineiden ja koulun muun toiminnan yhteistyötä ja työnjakoa koskevat toimintatavat oppimiskokonaisuuksien toteuttamisessa sekä tarkentaa oppimiskokonaisuuksiin liittyvän oppilaan arvioinnin käytänteet. Täsmennykset kirjataan joko koulukohtaiseen opetussuunnitelmaan ja/tai lukuvuosisuunnitelmaan opetuksen järjestäjän päätöksen mukaisesti. Opetussuunnitelmaan voidaan myös liittää oppimiskokonaisuuksien toteuttamista tukevia yhteistyösuunnitelmia koulun ulkopuolisten toimijoiden kanssa.

57 Yhteinen vastuu koulupäivästä Kasvatustyö ja hyvinvoinnin edistäminen kuuluu koulun kaikille aikuisille tehtävästä riippumatta. Ops:n mukainen opetus sekä ohjaus, oppilashuolto ja tuki oppimiseen ja koulunkäyntiin kaikkina koulupäivinä on jokaisen oppilaan oikeus.

58 Oppilaiden osallisuus Oppilaiden osallistuminen oman koulutyönsä ja ryhmänsä toiminnan suunnitteluun monialaisten oppimiskokonaisuuksien suunnittelussa oppilaiden osuus tärkeä koulun yhteisen toiminnan ja oppimisympäristön suunnitteluun ja kehittämiseen opetussuunnitelman ja siihen liittyvien suunnitelmien ja koulun järjestyssäännön valmisteluun yhteistyön arviointiin ja kehittämiseen koulun oppilaskunnassa, joka voi olla useamman koulun yhteinen (vrt. demokratiataidot)

59 Koulun johto Koulun johdolla on käytännön vastuu opetuksen, ohjaukseen, oppilashuollon ja tuen järjestämiseen liittyvistä ratkaisuista kouluyhteisössä, kaikilla vuosiluokilla ja kaikissa oppiaineissa. Tähän sisältyy myös ongelmien ennaltaehkäisy sekä kasvun ja oppimisen esteiden tunnistaminen ja poistaminen koulun toimintatavoista.

60 Koulun sisäinen yhteistyö Koulutyö järjestetään tarkoituksenmukaisesti ja joustavasti yhdessä toimien ja työtä jakaen. Aikuisten yhteistyö kuten samanaikaisopettajuus mallintaa koulun toimintaa oppivana yhteisönä myös oppilaille. Yhteistyötä tarvitaan erityisesti monialaisten oppimiskokonaisuuksissa, oppimisen arvioinnissa ja tuessa sekä oppilashuollon toteuttamisessa.

61 Opetuksen järjestäminen eri tilanteissa Vuosiluokkiin sitomaton opetus Yhdysluokkaopetus Etäyhteyksiä hyödyntävä opetus Joustava perusopetus

62 Keskustelua Miten perusopetuksen yhtenäisyyttä ja opetuksen eheyttämistä käytännössä edistetään? Miten monialaisten oppimiskokonaisuuksien paikalliset tavoitteet ja sisällöt suunnitellaan ja miten oppimiskokonaisuudet toteutetaan? (Tällöin tulee turvata, että jokaisen oppilaan opintohin sisältyy vähintään yksi monialainen oppimiskokonaisuus lukuvuodessa.) Miten opetuksen järjestäjä seuraa, arvioi ja kehittää oppimiskokonaisuuksien toteutumista ja oppilaiden osallistumista suunnitteluun?

63 Padlet Monialaiset oppimiskokonaisuudet

64 Padlet Mitä monialaisia oppimiskokonaisuuksia olemme toteuttaneet? Mitä ne voisivat olla jatkossa? Miten laaja-alainen osaaminen toteutuu monialaisissa oppimiskokonaisuuksissa?

65 Oppiaineista

66 Oppiaineiden opetus Lähtökohtana Valtioneuvoston asetuksen (422/2012) 3 ja sen perustelut Opetuksella rakennetaan laajaa yleissivistystä ja tuetaan oppilaiden maailmankuvan avartumista Huolehditaan sekä eri tiedonalojen tavoitteista että yleisemmistä läpileikkaavista tavoitteista Tavoitteena on, että oppilaalle rakentuu mielekkäitä, eheyttäviä oppimiskokonaisuuksia, jotka toteutuvat oppiaineiden yhteistyönä Opetuksen tulee perustua tieteelliseen tietoon IRMELI HALINEN

67 Vuosiluokkakokonaisuuksien ja oppiaineiden tehtävien kuvaukset Vuosiluokkakokonaisuuden alussa kuvataan sen erityinen tehtävä ja pedagoginen luonne, siirtymävaiheissa huomioonotettavat asiat sekä laaja-alaisten osaamisalueitten tehtävät ja tavoitteet ko. vuosiluokalla. Oppiaineiden tehtäväkuvauksessa ensin yhteinen kuvaus kaikille vuosiluokille ja sitten erityiset näkökulmat vuosiluokkia 1-2, 3-6, 7-9 koskien Oppiaineen tehtävä perusopetuksen kokonaisuudessa ja muun muassa merkitys oppilaan kasvun kehityksen ja tulevaisuuden kannalta. Eija Kauppinen

68 Oppiainekuvauksen muut osaalueet perusteluonnoksissa Tavoitteet keskeisiä Vain keskeiset, tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet Jokaisen oppiaineen erityiset näkökulmat oppimisympäristöjen, työtapojen, ohjauksen, eriyttämisen ja tuen sekä oppilaiden oppimisen arvioinnin kehittämiseen Arviointikriteerit 6. luokan loppuun (hyvän osaamisen taso) Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä selventävät kuvaukset IRMELI HALINEN

69 Oppilaan ajattelutaitojen tukeminen Taksonomiataulu (Krathwohl 2002) ja tarkemmin Tiina Tähkä

70 Musiikin tavoitteiden sijoittuminen kognitiivisten prosessien ja tiedon eri ulottuvuuksille TIEDON ULOTTUVUUS Fakta- ja käsitteellinen tieto Menetelmällinen tieto Metakognitiivinen tieto KOGNITIIVISTEN PROSESSIEN ULOTTUVUUS Muistaa Ymmärtää Soveltaa Analysoida Arvioida Luoda kannustaa oppilasta toimimaan rakentavasti musisoivan ryhmän ja musiikillisten yhteisöjen jäsenenä 2. ohjata oppilasta ylläpitämään äänenkäyttö- ja laulutaitoaan sekä kehittämään niitä edelleen musisoivan ryhmän jäsenenä Eija Kauppinen

71 Create, Design, Plan, Produce, Extrapolate, Formulate, Hypothesize, Forecast, Predict, Imagine, Invent, Generate, Envision, Conceive Create Apply Implement, Carry out, Use, Apply, Calculate, Compile, Complete, Report, Construct, Demonstrate, Extrapolate, Illustrate, Infer, Show, Solve. Check, Evaluate, Judge, Hypothesize, Justify, Assess, Choose, Conclude, Decide, Determine, Prioritize, Rate, Recommend, Select, Verify, Argue, Rank, Quantify Evaluate Analyze Compare, Contrast, Attribute, Organize, Deconstruct, Differentiate, Argue, Separate, Summarize, Debate, Deduce, Detect, Distinguish, Examine, Explain, Identify, Investigate, Categorize. According to Adapted Blooms model by Sonia White 2011,113 / Eija Kauppinen, Opetushallitus

72 Tietäminen ja ymmärtäminen Esim. suunnittelee, luo, muodostaa, muotoilee, tuottaa, kehittää, olettaa, visioi, ennakoi, ajattelee, päättelee LUO SOVELLA Esim. raportoi, esittää, ratkaisee, illustroi Esim. tutkii, tekee hypoteeseja, arvioi, valitsee, päättää, priorisoi, argumentoi, ARVIOI ANALYSOI Esim. vertailee, järjestelee, väittelee, tutkii, luokittelee Tietäminen ja ymmärtäminen Sonia Whiten (2011, s. 113) mukaelma Bloomin mallista (lyhennelmä ja suomennos: Sari Muhonen)

73 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet: luku 6 Oppimisen arviointi Luonnos

74 Luku 6 Oppimisen arviointi Luku 6 Oppimisen arviointi 6.1 Arvioinnin tehtävät ja oppimista tukeva arviointikulttuuri 6.2 Arvioinnin luonne ja yleiset periaatteet 6.3 Arvioinnin kohteet 6.4 Opintojen aikainen arviointi Arviointi lukuvuoden aikana Arviointi lukuvuoden päättyessä Opinnoissa eteneminen perusopetuksen aikana Arviointi nivelvaiheissa 6.5 Perusopetuksen päättöarviointi Päättöarvioinnin muodostuminen Johonkin oppiaineeseen tai erityiseen tehtävään painottuva opetus ja päättöarviointi 6.6 Perusopetuksessa käytettävät todistukset ja todistusmerkinnät 6.7 Paikallisesti päätettävät asiat Luonnos

75 Arvioinnin tehtävänä on Arvioinnin tehtävät ohjata ja kannustaa opiskelua kehittää oppilaan edellytyksiä itsearviointiin oppimisen, työskentelyn ja käyttäytymisen monipuolinen arviointi. Koulu vaikuttaa merkittävästi siihen, minkälaisen käsityksen oppilas muodostaa itsestään oppijana ja ihmisenä. Erityisen suuri merkitys on opettajan antamalla palautteella.

76 Perusopetuksen arviointikulttuuri Keskeiset piirteet: rohkaiseva ja yrittämään kannustava ilmapiiri oppilaiden osallisuutta edistävä, keskusteleva ja vuorovaikutteinen toimintatapa oppilaan tukeminen oman oppimisprosessinsa ymmärtämisessä sekä oppilaan edistymisen näkyväksi tekeminen koko oppimisprosessin ajan arvioinnin oikeudenmukaisuus ja eettisyys arvioinnin monipuolisuus arvioinnin avulla saadun tiedon hyödyntäminen opetuksen ja muun koulutyön suunnittelussa

77 Opettajan vastuu ja tehtävät (1) Oppilaat saavat onnistumisen kokemuksia sekä oppimista ohjaavaa ja kannustavaa palautetta Oppilaita ohjataan vertaisarviointiin ja antamaan rakentavaa palautetta toisilleen ja opettajille. Oppilaiden edellytyksiä itsearviointiin ja itsearviointitaitoja kehitetään vähitellen. Yhteistyö oppilaan sekä kotien/huoltajien kanssa: tietoa koulutyön tavoitteista, arviointikäytänteistä, oppilaan edistymisestä, työskentelystä ja käyttäytymisestä, arviointiperusteista ja niiden soveltamisesta arviointiin, oppilaan tuen tarpeista > yhteiset keskustelut

78 Opettajan vastuu ja tehtävät (2) Arviointi on myös opettajan itsearvioinnin ja oman työn reflektoinnin väline. Luotettava arviointi edellyttää oppimisen, työskentelyn ja käyttäytymisen monipuolista havainnointia ja dokumentointia.

79 Opetuksen järjestäjä Seuraa arvioinnin johdonmukaisuutta koulussa ja koulujen välillä

80 Oppimisen arviointi 1. Opintojen aikana - kaikilla vuosiluokilla pääosin oppimisen ohjaamista palautteen avulla - oppilaan osaamisen tason kuvaamista todistuksiin tiettyinä ajankohtina 2. Päättöarviointi - oppilaiden osaamisen tason määrittely ja kuvaaminen päättötodistuksessa annettavan arvosanan avulla

81 Arvioinnin tavoitteet Oppimisen, työskentelyn, käytöksen arviointi ja palautteen antaminen: Perustuvat aina opetussuunnitelman perusteissa asetettuihin ja paikallisessa opetussuunnitelmassa tarkennettuihin tavoitteisiin. Oppilaita ja heidän suorituksiaan ei verrata toisiinsa eikä arviointi kohdistu oppilaiden persoonaan, temperamenttiin tai muihin henkilökohtaisiin suorituksiin. Tavoitteiden pohtiminen ja oman oppimisen edistymisen tarkastelu > itsearviointitaitojen kehittäminen

82 Arviointikriteerit Todistusten antamiseen liittyvässä oppilaan osaamisen arvioinnissa käytetään perusteissa määriteltyjä, tavoitteista johdettuja arviointikriteereitä. Arviointikriteerit on laadittu 6. ja 7. luokan nivelvaiheeseen sekä päättöarviointiin. Kriteerit eivät ole oppilaille asetettuja tavoitteita, vaan ne määrittelevät hyvän osaamisen eli arviooon HYVÄ tai arvosanaan 8 vaadittavan tason. Erityinen tuki yleinen oppimäärä > yleisen oppimäärän tavoitteet ja arviointikriteerit Yksilöllistetty oppimäärä > yksilöllistetyt tavoitteet (osaamisen tason määrittelyssä ei käytetä arviointikriteereitä)

83 Arvioinnin monipuoliset menetelmät Arvioinnissa: - käytetään monipuolisia menetelmiä - kerätään tietoa oppilaiden edistymisestä oppimisen eri osa-alueilla ja erilaisissa oppimistilanteissa > erilaiset tavat oppia - Oppilaiden tulee voida osoittaa osaamistaan heille soveltuvin tavoin.

84 Arviointi- ja näyttötilanteissa huolehditaan (1) Oppilas ymmärtää tehtäväksi annon ja saa riittävästi aikaa tehtävän suorittamiseen. Huolehditaan tieto- ja viestintätekniikan mahdollisuuksien hyödyntämisestä, apuvälineiden saatavuudesta sekä tarvittavista avustajapalveluista. Lievätkin oppimisvaikeudet ja oppilaiden mahdollisesti puutteellinen opetuskielen/suomen kielen/ruotsin kielen taito tulee ottaa huomioon jo tilanteita suunniteltaessa ja toteutettaessa. Huomioidaan oppilaiden opiskelua varten mahdollisesti määritellyt opetuksen erityiset painoalueet.

85 Arviointi- ja näyttötilanteissa huolehditaan (2) Maahanmuuttajien ja vieraskielisten oppilaiden arvioinnissa otetaan huomioon oppilaan kielitausta, maassaoloaika sekä kehittyvä suomen tai ruotsin kielen taito. > Tällöin pääpaino on oppilaan edistymisen arvioinnissa, jossa käytetään monipuolisia, joustavia ja oppilaan tilanteeseen sovitettuja arviointitapoja, jotta oppilas voi osoittaa osaamisensa oppiaineissa mahdollisista suomen tai ruotsin kielen puutteista huolimatta.

86 Itsearvioinnin edellytysten kehittäminen Nuoremmat > vahvuuksista ja onnistumisista liikkeelle > tietoisiksi työlle sovittavista tavoitteista > yhteiset arviointikeskustelut Ylemmillä luokilla > oman oppimisen ja opintojen edistymisen analyyttisempaa tarkastelua > keskinäisiä arviointikeskusteluja eli vertaisarviointia osana ryhmän työskentelyä

87 Arvioinnin kohteet 1. Oppiminen 2. Työskentely 3. Käyttäytyminen

88 Arvioinnin kohteet: oppiminen Oppimisen arviointi ja palautteen antaminen: opinnoissa edistyminen - Edistymistä tarkastellaan sekä suhteessa aiempaan osaamiseen että asetettuihin tavoitteisiin. osaamisen taso - eri tavoin oppilaan osoittamaa osaamista suhteessa asetettuihin tavoitteisiin ja arvioituna oppilaan suoritusten perusteella - työn tulosten ja suoritusten monipuolinen tarkastelu - tiedollisen ja taidollisen osaamisen arvioinnissa hyödynnetään valtakunnallisesti määriteltyjä arviointikriteerejä

89 Arvioinnin kohteet: työskentely Työskentelyssä asetettavissa tavoiteissa keskeisiä ovat 1. taito suunnitella, säädellä ja arvioida omaa työtään, 2. taito toimia vastuullisesti ja parhaansa yrittäen sekä 3. taito toimia rakentavassa vuorovaikutuksessa. Työskentelytaitoja harjoitellaan eri oppiaineissa, monialaisissa oppimiskokonaisuuksissa ja koulun muussa toiminnassa. Työskentelyn arviointi on pääosin osa oppiaineissa tehtävää arviointia.

90 Arvioinnin kohteet: käyttäytyminen Käyttäytymisen arvioinnissa erityisen tärkeää on huolehtia, ettei arviointi kohdistu oppilaan persoonaan, temperamenttiin eikä muihin henkilökohtaisiin ominaisuuksiin. Oppilaille annetaan käyttäytymistä ohjaavaa palautetta suhteessa paikallisessa ops:ssa käyttäytymiselle asetettuihin tavoitteisiin. Käyttäytymisen tavoitteet perustuvat koulun kasvatustavoitteisiin, yhteisön toimintakulttuuria määrittäviin linjauksiin ja järjestyssääntöihin. Oppilailla ja huoltajilla tulee olla mahdollisuus osallistua koulun kasvatustavoitteita ja käyttäytymiselle asetettavia tavoitteita koskevaan keskusteluun ja tavoitteiden määrittelyyn. Käyttäytymistä arvioidaan todistuksissa omana kokonaisuutena, eikä se vaikuta oppiaineesta saatavaan arvosanaan tai arvioon. Päättötodistukseen käyttäytymisen arvosanaa ei merkitä.

91 Opintojen aikainen arviointi 1. Arviointi lukuvuoden aikana 2. Arviointi lukuvuoden päättyessä 3. Opinnoissa eteneminen perusopetuksen aikana 4. Arviointi nivelvaiheissa

92 Arviointi lukuvuoden aikana (1) Pääosa arvioinnista päivittäisessä työskentelyssä annettavaa monipuolista palautetta, mikä edellyttää opettajalta oppimisprosessiin liittyvää havainnointia, vuorovaikutusta ja arviointitiedon keräämistä. Oppimista edistävä palaute on luonteeltaan laadullista ja kuvailevaa, oppimisen solmukohtia analysoivaa ja ratkovaa vuorovaikutusta. Oppilaita ohjataan palautteen avulla tiedostamaan vahvuutensa ja jäsentämään oman oppimisensa eri vaiheita sekä löytämään erilaisia keinoja tavoitteisiin pääsemiseksi. Palaute ohjaa > omaa oppimista > asettamaan itselleen tavoitteita > käyttämään oppimisstrategioita

93 Arviointi lukuvuoden aikana (2) Opettajan antaman palautteen tulee auttaa oppilaita hahmottamaan ja ymmärtämään, - mitä heidän on tarkoitus oppia, - mitä he ovat jo oppineet, - miten he voivat edistää omaa oppimistaan ja parantaa suoriutumistaan. Toimijuutta kehittävä vertaisarviointi ja itsearviointi Opettajan tehtävänä on luoda tilanteita, joissa yhdessä pohtien annetaan ja saadaan oppimista edistävää ja motivoivaa palautetta.

94 Arviointi lukuvuoden päättyessä (1) Oppimisprosessin jälkeen oppilaan osaamisen tason sekä käyttäytymisen summatiivinen arviointia Lukuvuoden päätteeksi tehtävä arviointi on kokonaisarviointi oppilaan koko lukuvuoden edistymisestä ja suoriutumisesta sekä päätös oppilaan siirtymisestä seuraavalle luokalle tai hänen jättämisestään luokalle.

95 Arviointi lukuvuoden päättyessä (2) Vuosiluokilla 1 2 yksinomaa sanallista arviointia Vuosiluokilla 3 7 arviointi on sanallista tai numeroarviointia tai niiden yhdistelmää opetuksen järjestäjän päätöksellä. Vuosiluokkien 8 9 käytetään numeroarviointia. Kuitenkin toiminta-aluettain annettavassa opetuksessa käytetään sanallista arviointia ja yksilöllistettyjen oppimäärien arvioinnissa sanallista tai numeroarviointia opetuksen järjestäjän päätöksen mukaisesti. Sanallista arviota voidaan käyttää päättöarviointia lukuunottamatta myös niiden oppilaiden arvioinnissa, joiden äidinkieli on muu kuin opetuksessa käytettävä kieli. Sanallisen arvio > yksityiskohtaisempaa palautetta osaamisen tasosta, edistymisestä, vahvuuksista ja kehittämisen kohteista

96 Opintojen eteneminen perusopetuksen aikana (1) Opetus suunnitellaan siten, että oppilaalla on riittävästi monipuolisia, hänelle soveltuvia mahdollisuuksia osoittaa osaamistaan. Oppilaan oikeus tukiopetukseen, ohjaukseen ja muuhun tukeen! Mikäli oppilaan koko vuosiluokan suoritus jossakin oppiaineessa on vaarassa tulla hylätyksi, tulee asiasta keskustella hyvissä ajoin lukuvuoden aikana huoltajan ja oppilaan kanssa sekä sopia toimenpiteistä oppimisen tukemiseksi. Välttävät tiedot (numero-tai sanallinen) > siirtyy seuraavalle vuosiluokalle

97 Opintojen eteneminen perusopetuksen aikana (2) Oppilas voi myös siirtyä seuraavalle vuosiluokalle, vaikka hänen vuosiluokan suorituksensa jossakin oppiaineessa olisi hylätty, jos arvioidaan, että hän kykenee selviytymään seuraavan vuosiluokan opinnoista hyväksytysti. Oppilas voidaan jättää vuosiluokalle, jos hänen lukuvuotta koskeva suorituksensa yhdessä tai useammassa vuosiluokan oppimäärään kuuluvassa oppiaineessa on hylätty. Ennen luokalle jättämistä oppilaalle tulee varata mahdollisuus opetukseen osallistumatta erillisessä kokeessa osoittaa saavuttaneensa hyväksyttävät tiedot ja taidot (todistukseen ehdollinen päätös > hyväksytty suoritus erillisessä kokeessa vuosiluokalta siirtymisen edellytys vrt. päätetty paikallisessa ops: ssa > yksi tai useampi mahdollisuus lukuvuoden aikana tai koulutyön päätyttyä > monipuoliset näyttömahdollisuudet).

98 Opintojen eteneminen perusopetuksen aikana (3) Oppilas voidaan myös jättää luokalle, vaikka hänellä ei ole hylättyjä suorituksia, jos sitä on pidettävä hänen yleisen koulumenestyksensä vuoksi tarkoituksenmukaisena. Huoltajan kuuleminen ennen päätöksen tekemistä Vuosiluokalle jäävän oppilaan suoritukset asianomaiselta luokalta raukeavat.

99 Arviointi nivelvaiheissa (1) Vuosiluokkakokonaisuudet 1 2, 3 6 ja 7 9 Nivelkohdissa varmistetaan, että oppilaan saaman opetuksen keskeiset tavoitteet ja sisällöt sekä vähimmäistuntimäärät ovat toteutuneet.

100 Arviointi nivelvaiheissa: 2 lk (2) Toisen vuosiluokan päätteeksi tehtävä arviointi: Vuosiluokan lopulla oppilaalle annetaan lukuvuositodistuksen lisäksi myös muuta ohjaavaa palautetta opetuksen järjestäjän päättämällä tavalla. Nivelvaihetta lähestyttäessä korostuu opettajan, oppilaan ja huoltajan välinen vuorovaikutus.

101 Arviointi nivelvaiheissa: 2 lk (3) Toisen vuosiluokan päätteeksi tehtävä arviointi: Oppiaineissa karttuvien valmiuksien lisäksi keskeisiä arvioinnin kohteita ja seikkoja, joista oppilas ja huoltaja tarvitsevat palautetta: - taito ilmaista ajatuksiaan ja tunteitaan sanallisesti sekä muilla ilmaisun keinoilla - kysymisen ja kuuntelemisen taidot - taito työskennellä itsenäisesti ryhmässä - taito huolehtia omista ja yhteisesti sovituista tehtävistä - tilannetietoinen käyttäytyminen ja toisten huomioonottaminen* Lisäksi palautetta opiskelun etenemisestä eri oppiaineissa Lukuvuositodistuksessa ilmaistaan, onko oppilas saavuttanut kunkin oppiaineen tavoitteet hyväksyttävästi. *) vrt. luonnos

102 Arviointi nivelvaiheissa: 6 lk (4) Kuudennen ja seitsemännen vuosiluokan nivelvaihetta lähestyttäessä oppilaalle ja huoltajalle kerrotaan seuraavien vuosien opiskelun erityispiirteistä ja opiskelussa tarvittavista valmiuksista ja pohditaan oppilaan mahdollisesti tarvitsemaan ohjausta ja tukea. > kannustava ja ohjaava palaute Palautetta annetaan sekä lukuvuositodistuksen muodossa että muutoin opetuksen järjestäjän päättämällä tavalla (työskentelytaidot ja oppimisen taidot sekä edistyminen oppiaineissa ja laaja-alaisessa osaamisessa). Keskeistä oppilaan oppimisen edistyminen

103 Arviointi nivelvaiheissa: 6. lk (5) Kuudennen vuosiluokan lukuvuositodistuksessa annettavaa arviointia varten kaikkiin yhteisiin oppiaineisiin on määritelty tavoitteista johdetut arviointikriteerit sanalliselle arviolle hyvä tai numeroarvosanalle 8. Kriteerien avulla on kuvattu, millaista osaamista edellytetään kyseisen arvion tai arvosanan saavuttamiseksi. > Opettajan apuvälineitä Sanallista arviota tai arvosanaa antaessaan opettaja pohtii oppilaan edistymistä suhteessa valtakunnallisesti määriteltyihin tavoitteisiin ja osaamisen tasoa suhteessa valtakunnallisesti määriteltyihin arviointikriteereihin. Opettajan tulee käyttää näitä kriteerejä antaessaan oppilaalle sanallinen arvio tai numeroarvosana kuudennen vuosiluokan lukuvuositodistukseen. Oppilas osoittaa keskimäärin oppiaineen eri kriteerien kuvaamaa osaamista > arvosana 8 eli hyvä > Tason ylittäminen joillakin osa-alueilla voi kompensoida tasoa heikomman suoriutumisen joillakin muilla osa-alueilla.

104 Perusopetuksen päättöarviointi Päättöarviointi ajoittuu vuosiluokille 7, 8 ja 9. Päättöarviointiin johtavien arviointikäytäntöjen tulee olla oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisia. Tehtävänä on määritellä, miten oppilas on opiskelun päättyessä saavuttanut oppiaineen oppimäärän tavoitteet. Arvioinnin tuloksena annettava numeroarvosana tai sanallinen arvosana kuvaa oppilaan suoriutumisen tasoa suhteessa kunkin oppiaineen oppimäärän tavoitteisiin ja päättöarvioinnin kriteereihin. Päättöarvioinnin aikana opettajien tehtävänä: tietoa oppilaalle ja huoltajalle > suoriutumisen nykytilasta ja tasosta, ohjaavaa arviointipalautetta, arvioinnin tavoitteista, arviointiperusteista ja päättöarvioinnin kriteereistä. Mitä jos oppilas ei selviydy? Ks. luku 5 oma opinto-ohjelma > opintokokonaisuudet

105 Päättöarvosanan muodostuminen (1) Perusopetuksen päättöarvosanojen tulee olla annettu yhdenvertaisin perustein ja siten valtakunnallisesti vertailukelpoisia. Päättöarvioinnin kriteerit ja päättöarvosanan muodostamisen periaatteet Perusopetuksessa päättöarvosanaa ei muodosteta suoraan oppilaan aiempien kurssi-, jakso- tai lukuvuositodistusten arvosanoista lasketun keskiarvon perusteella. Päättöarvosanan tulee perustua oppilaan opintojen päättyessä osoittamaan osaamisen tasoon suhteessa päättöarvioinnin kriteereihin. Äidinkieli ja kirjallisuus, toinen kotimainen kieli, ensimmäinen vieras kieli,matematiikka, fysiikka, kemia, biologia, maantieto, terveystieto, uskonto tai elämänkatsomustieto, historia, yhteiskuntaoppi, musiikki, kuvataide, käsityö, liikunta sekä kotitalous

106 Päättöarvosanan muodostuminen (2) Jos oppilas on vaihtanut äidinkielen ja kirjallisuuden, toisen kotimaisen tai vieraiden kielten oppimäärää, arvioidaan päättöarvioinnissa se oppimäärä, jota hän on viimeksi opiskellut. Samoin menetellään, jos oppilas on vaihtanut katsomusaineesta tai sen oppimäärästä toiseen. Valinnaisaineet (2 vvt oppimäärä) arvioidaan numeroin. Alle kaksi vuosiviikkotuntia käsittävät valinnaiset aineet ja tällaisista oppimääristä koostuvat kokonaisuudet arvioidaan sanallisesti. > Mikäli sanallisesti arvioitu valinnainen aine katsotaan jonkin yhteisen aineen syventäviksi opinnoiksi, sen suoritus voi korottaa kyseisen oppiaineen arvosanaa.

107 Päättöarvosanan muodostuminen (3) Päättöarvioinnissa työskentelyn arviointi sisältyy oppiaineen arvosanaan. Erityistä tukea saavan oppilaan edistymisen seuranta ja arviointi kuvataan ja määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS). Jos oppilas opiskelee oppiaineen yleisen oppimäärän mukaisesti, oppilaan suoriutumista arvioidaan suhteessa yleisen oppimäärän tavoitteisiin ja arvioinnissä käytetään päättöarvioinnin kriteerejä. Yksilöllistetty oppimäärä > Arviointia ei tehdä suhteessa ops:n perusteissa määriteltyihin päättöarvioinnin kriteereihin. Pidennetty oppivelvollisuus > opintokokonaisuudet > arviointi todistuksessa oppiaineittain Toiminta-alueittain > päättöarviointi sanallisena

108 Johonkin oppiaineeseen tai erityiseen tehtävään painottuva opetus ja päättöarviointi Esimerkiksi: - musiikki, liikunta, vieras kieli, kielikylpy jne. koulukohtaiset tavoitteet korkeammat Oppilaiden yhdenvertaisuuden vuoksi myös painotetussa opetuksessa tulee oppilaiden suoriutumista kuitenkin arvioida perusopetuksen päättyessä suhteessa valtakunnallisiin tavoitteisiin ja käyttää suoriutumisen tason määrittämisessä päättöarvioinnin kriteerejä.

109 Perusopetuksessa käytettävät todistukset ja todistusmerkinnät (1) Oppilaan todistukset ovat julkisia asiakirjoja. Henkilökohtaisten ominaisuuksien sanallisia arviointia koskevat tiedot ovat salassa pidettäviä > vain oppilaalle ja huoltajalle!

110 Perusopetuksessa käytettävät todistukset ja todistusmerkinnät (2) Perusopetuksessä käytettävät todistukset: 1. Lukuvuositodistus (lukuvuoden päättyessä) 2. Välitodistus 3. Erotodistus 4. Päättötodistus 5. Todistus perusopetuksen oppiaineen oppimäärän suorittamisesta 6. Todistus osittain suoritetusta perusopetuksen oppimäärästä 7. Todistus perusopetuksen koko oppimäärän suorittamisesta - Opetuksen järjestäjä päättää todistusten ulkoasusta.

111 Perusopetuksessa käytettävät todistukset ja todistusmerkinnät (3) Todistuksiin merkitään: - todistuksen nimi - opetuksen järjestäjän ja koulun nimi - oppilaan nimi ja syntymäaika - todistuksen antamispäivä - oppilasryhmästä vastaavan opettajan tai rehtorin allekirjoitus - oppilaan opinto-ohjelma ja arvio siitä, miten oppilas on saavuttanut tavoitteet - arvio oppilaan käyttäytymisestä - merkintä, että ne ovat Opetushallituksen xx.xx.2014 hyväksymien opetussuunnitelman perusteiden mukaisia.

112 Perusopetuksessa käytettävät todistukset ja todistusmerkinnät (4) Lukuvuositodistus: opinto-ohjelma ja oppiaineittain tai oppiaineryhmittäin sanallinen arvio tai numeroarvosana Merkittäessä arvio todistukseen numerona, todistukseen merkitään myös perusopetusasetuksen 10 pykälän mukainen arviointiasteikko. Sanallista arviota voidaan käyttää todistuksissa vuosiluokilla 1-7 (Tulee käydä ilmi: suoriutunut hyväksytysti.) Tieto seuraavalle vuosiluokalle siirtymisestä tai luokalle jättämisestä Käyttäytymisen numeroarvosana (samoin välitodistuksissa, mutta ei eroeikä päättötodistukseen) > käyttäytymisen sanallinen arvio liitteellä Lukuvuositodistus: oppilasryhmästä vastaavan opettajan allekirjoitus Muissa todistuksissa kuin päättötodistuksessa voidaan numeroarvosanaa täydentää sanallisilla arvioinneilla (Ei siis päättötodistuksessa!) Yksilöllistetty oppimäärä > voidaan käyttää numeroarvioinnin sijaan sanallista arvioita kaikilla vuosiluokilla Toiminta-alueittan > sanallinen arviointi kaikilla vuosiluokilla

113 Perusopetuksessa käytettävät todistukset ja todistusmerkinnät (5) Välitodistus: Annetaan paikallisessa ops:ssa päätettävällä tavalla Yhdeksännen luokan oppilaalle tulee antaa tarvittaessa jatko-opintoihin pyrkimistä varten erillinen välitodistus: oppilaan osaaminen arvioidaan samoin perustein kuin päättöarvioinnissa. Vrt. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet: luvut 1-12, Luonnos

114 Perusopetuksessa käytettävät todistukset ja todistusmerkinnät (6) Erotodistus: annetaan oppilaalle, joka vaihtaa toiseen kouluun tai eroaa perusopetuksesta tai ei ole saanut oppivelvollisuutta suoritettua oppivelvollisuutensa aikana. liitteenä koulussa noudatettu tuntijako ja selvitys opetuksen painotuksista ei merkitä käyttäytymisen arviota

115 Perusopetuksessa käytettävät todistukset ja todistusmerkinnät (7) Opetuksen järjestämä uskonnon opetus arvioidaan ja arvio merkitään todistukseen (vrt. Luonnos : uskonto / elämänkatsomustieto ). Jos oppilaan oppitunneista lukuvuoden aikana vähintään puolet on opetettu muulla kuin koulun opetuskielellä, tulee todistuksessa mainita opetuksessa käytetty kieli ja sillä opetetut oppiaineet (vrt. Luonnos : vähintään 25%). Yksilöllistetty oppimäärä merkitään tähdellä oppiaineen arvosana ja sanallinen arvio ja lisätietoja -kohtaan tulee maininta siitä, että oppilas on opiskellut tähdellä merkityt (*) oppiaineet yksilöllistetyn oppimäärän mukaan.

116 Perusopetuksen päättötodistus (1) Perusopetuksen päättötodistukseen merkitään: - Oppilaan koko nimi ja henkilötunnus - Rehtorin allekirjoitus - Yhteisten oppiaineiden ja numeroin arvioitavien valinnaisten aineiden arviointi numeroin (5 10) ja sanoin (välttävä erinomainen) - Oppiaineista, joissa on useampia oppimääriä (äidinkieli ja kirjallisuus, toinen kotimainen kieli ja vieraat kielet, uskonto) merkitään suoritettu oppimäärä - Maininta siitä, että oppilaan opinto-ohjelmaan on kuulunut oppilaanohjausta ja työelämään tutustumista - Oppiaineen opetuksessa käytetty kieli, mikäli jonkin oppiaineen perusopetuksen oppitunneista on päättövaiheessa opetettu vähintään puolet muulla kuin koulun opetuskielellä (vrt. Luonnos > vähintään 25% muulla kuin koulun opetuskielellä)

117 Perusopetuksen päättötodistus (2) Perusopetuksen päättötodistukseen merkitään (valinnaiset aineet): - Valinnaiset aineet 2vvt > numeroarvosana (todistukseen: valinnaisaineen nimi, vuosiviikkotuntimäärä ja annettu arvosana) - Valinnaiset aineet alle 2 vvt > sanallinen arvosana (todistukseen: valinnaiset opinnot, yhteen yhteiseen aineeseen liittyvien sanallisesti arvioitavien aineiden yhteenlaskettu vuosiviikkotuntimäärä ja merkintä hyväksytty. - Muut valinnaisaineet, vuosiviikkotuntimäärä, sekä arvio joko numeroin tai merkinnällä hyväksytty - Mikäli oppilas vaihtaa valinnaisen aineen toiseen, päättötodistukseen merkitään molempien valinnaisaineiden nimet ja opiskellut vuosiviikkotuntimäärät. Kesken jääneen valinnaisaineen kohdalle tulee merkintä osallistunut. Uudesta valinnaistaaineesta tulee todistukseen joko numeroarvosana tai merkintä hyväksytty vuosiviikkotuntimäärästä riippuen. - Mikäli oppilaan huoltaja pyytää kirjallisesti, ettei oppilaan päättötodistukseen merkitä numeroarvosanaa valinnaisena aineena opiskeltavasta kielestä, arvosana jätetään pois ja todistukseen tulee merkintä hyväksytty.

118 Perusopetuksen päättötodistus (3) Perusopetuksen päättötodistukseen merkitään: - Opetuksen järjestäjän antama oppilaan oman uskonnon opetuksen arvio merkitään päättötodistukseen (uskonnollisen yhdyskunnan antamasta opetuksesta saatua arvosanaa ei merkitä päättötodistukseen). > Luonnos : uskonto/elämänkatsomustieto - Jos oppilas opiskelee yhdessä tai useammassa oppiaineessa yksilöllistetyn oppimäärän mukaan, myös päättöarviointi voi näissä aineissa olla sanallinen. Päättötodistuksessa voidaan käyttää näissä oppiaineissa myös numeroarvostelua. Sekä numeroarvosana että sanallinen arvio varustetaan tähdellä (*) > Merkintä lisätietoja kohtaan Oppilas on opiskellut tähdellä merkityt oppiaineet yksilöllistetyn oppimäärän mukaan. - Toiminta-alueittain > päättöarviointi sanallinen

119 Perusopetuksen päättötodistus (4) Perusopetuksen päättötodistukseen voi kuulua liitteitä: - Arvio oppilaan käyttäytymisestä ja työskentelystä - Sanallinen liite alle kaksi vvt käsittävistä valinnaisista aineista - Jokaisesta liitteestä tulee ilmetä oppilaan tunnistetiedot. - Päättötodistuksen liitteistä ei tule mainintaa päättötodistukseen.

120 Paikallisesti päätettävät asiat: Luku 6

121 Opetuksen järjestäjä päättää ja kuvaa opetussuunnitelmassa 1. Mitkä ovat arviointikulttuurin kehittämisen tavoitteet sekä keskeiset piirteet? 2. Miten arvioinnin ja palautteen antamisen käytännöistä tiedotetaan? 3. Miten arvioinnin toteuttamista ja yhtenäisyyttä seurataan? 4. Miten opintojen aikainen arviointi toteutetaan (jatkuu ks. seuraava dia)

122 Opetuksen järjestäjä päättää ja kuvaa opetussuunnitelmassa 4. Miten opintojen aikainen arviointi toteutetaan? Millaisia arvioinnin ja palautteen antamisen muotoja käytetään (esim. todistukset, arviointitiedotteet, arviointikeskustelut jne; annetaanko lukuvuositodistuksen lisäksi muita todistuksia)? Miten ja millä vuosiluokilla käytetään sanallista ja millä numeroarviointia todistuksissa? Miten oppilaiden itsearvioinnin kehittymistä tuetaan? Mitkä ovat käyttäytymiselle asetettavat tavoitteet ja miten käyttäytyminen arvioidaan? Mitkä ovat työskentelylle mahdolliset asetettavat yleistavoitteet ja miten työskentely arvioidaan? Mitkä ovat vuosiluokalta siirtymiseen ja luokalle jättämiseen sekä ehtojen suorittamiseen liittyvät käytännöt?

123 Opetuksen järjestäjä päättää ja kuvaa opetussuunnitelmassa 5. Miten erityistä tukea saavan oppilaan arviointi toteutetaan? 6. Miten huolehditaan päättöarvosanan muodostamisesta päättöarvioinnin kriteerien ja päättöarvosanan muodostamisen periaatteiden mukaisesti? 7. Millaisia ovat muodoltaan ja ulkoasultaan oppilaille annettavat todistukset?

124 Opetuksen järjestäjä päättää ja kuvaa opetussuunnitelmassa Valtakunnalliset arviointikriteerit 6. lk:n vuosiluokan loppuun sekä päättöarvioinnin kriteerit ja päättöarvosanan muodostamisen periaatteet siirretään opetussuunnitelman perusteista paikalliseen opetussuunnitelmaan sellaisenaan.

125 Padlet Miten arviointi muuttuu? Mitä on monipuolinen arviointi? n8ys YM

126

127

128 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet: luku 7 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki (vrt. arviointi) Luonnos

129 Ohjaus tuen aikana Tuen kolme tasoa: yleinen, tehostettu ja erityinen tuki > oppilaan ja opetusryhmän vahvuudet > oppimisen esteettömyys, oppimisvaikeuksien ennaltaehkäisy ja varhainen tunnistaminen > tukiopetus, osa-aikainen erityisopetus, avustaja- ja tulkitsemispalvelut sekä erityiset apuvälineet Jokaisen opettajan tehtävänä on ohjata tukea tarvitsevaa oppilasta koulunkäynnissä ja eri oppiaineiden opiskelussa. Ohjaus liittyy kaikkiin opetustilanteisiin, oppiaineisiin ja oppilaalle annettavaan arviointipalautteeseen. Ohjauksen tavoitteena on, että tukea tarvitsevan oppilaan itseluottamus, itsearviointi- ja oppimaan oppimisen taidot sekä kyky suunnitella tulevaisuuttaan vahvistuvat.

130 Kodin ja koulun yhteistyöstä tuen aikana Perusopetuksen päättövaiheessa tukea tarvitsevalle oppilaalle ja hänen huoltajalleen tulee antaa tietoa ja mahdollisuus keskustella oppilaanohjaajan ja oppilashuollon eri asiantuntijoiden kanssa oppilaan jatkokoulutukseen liittyvistä erityisistä kysymyksistä. Oppilaan edistymisen ja tuen tarpeen arviointi sekä tuen suunnittelu on osa kodin ja koulun säännöllistä yhteistyötä. Oppilas tai huoltaja ei voi kieltäytyä perusopetuslaissa säädetyn tuen vastaanottamisesta.

131 Arviointiin liittyviä asioita tuen aikana (1) Oppiaineen oppimäärän yksilöllistäminen ja opetuksesta vapauttaminen: Jos oppilas opiskelee yksilöllistetyn oppimäärän mukaan, varustetaan kyseisen oppiaineen numeroarvosana ja sanallinen arvio tähdellä (*) sekä opintojen aikaisessa että päättöarvioinnissa. Todistuksen lisätietoja kohtaan tulee maininta siitä, että oppilas on opiskellut tähdellä merkityt oppiaineet yksilöllistetyn oppimäärän mukaan. Sanallista arviota voidaan käyttää numeroarvioinnin sijasta kaikilla vuosiluokilla ja myös päättötodistuksessa.

132 Arviointiin liittyviä asioita tuen aikana (2) Toiminta-aluettain järjestettävä opetus (aina sanallinen arvionti): Motoriset taidot, kommunikaatiotaidot, sosiaaliset taidot, kognitiiviset taidot, päivittäiset taidot Arviointi tapahtuu aina toiminta-alueittain. Arviointi annetaan aina sanallisena.

133 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet: luku 12 Valinnaiset opinnot Luonnos

134 Valinnaiset aineet (1) vähintään yhdeksän vuosiviikkotuntia vuosiluokilla 1-9 Voidaan tarjota perusopetukseen soveltuvia aineita, yhteisten aineiden syventäviä ja soveltavia opintoja tai useammasta aineesta muodostettuja ainekokonaisuuksia. Valinnaisten aineiden tulee edistää perusopetukselle asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Syventävät valinnaiset aineet syventävät ja/tai laajentavat yhteisten oppiaineiden tavoitteita ja sisältöjä. Soveltavilla aineilla tarkoitetaan puolestaan aineita, jotka sisältävät aineksia useasta eri oppiaineesta ja palvelevat suoraan yhden tai useamman laaja-alaisen osaamisalueen kehittymistä. > oppiaineiden yhteistyön edistäminen: taide- ja taitoaineiden opinnoissa, tieto- ja viestintätekniikassa, kuluttaja- ja talouskasvatuksessa, globaalikasvatuksessa tai draamaopinnoissa.

135 Valinnaiset aineet (2) Opetuksen järjestäjä päättää, mitä valinnaisia aineita tarjotaan (vrt. opiskelijoiksi ottamisen periaatteet toiselle asteelle). 9vvt vuosiluokille 1 9 > Mikäli opetuksen järjestäjän hyväksymässä tuntijaossa ylitetään perusopetusasetuksen määrittelemä oppilaan vähimmäistuntimäärä, voivat viikkotunnit ylityksen osalta sisältää myös valinnaisia aineita.

136 Taide- ja taitoaineiden valinnaiset VN:n asetuksessa vuosiluokille 1 6 ja 7 9 osoitetaan kullekin taide- ja taitoaineelle (mu, ku, ks, li, ko) kaikille yhteisen opetuksen vähimmäistuntimäärä. Lisäksi näiden oppiaineiden opintoihin osoitetaan 1 6 vuosiluokille yhteensä kuusi vuosiviikkotuntia ja vuosiluokille 7 9 viisi vuosiviikkotuntia, joista tuntijaossa käytetään nimeä taide- ja taitoaineiden valinnaiset. Opetuksen järjestäjä tekee päätöksen valinnaisten tuntien käytöstä.

137 Vieraiden kielten valinnaiset opinnot Vieraiden kielten osalta näissä perusteissa on määritelty A2- ja B2- kielinä opetettavien valinnaisten kielten tavoitteet ja keskeiset sisällöt. Mahdollisista muista valinnaisista kielistä sekä niiden tavoitteista ja sisällöistä päätetään paikallisessa ops:ssa. Vapaaehtoinen ja valinnaisen A-kielen (A2-kieli) opetus alkaa viimeistään 5. vuosiluokalta, ja se on laajuudeltaan 12 vvt. Tunnit jaetaan opetuksen järjestäjän päättämällä tavalla ilman nivelvaihetta. Tavoitteet ja päättöarvioinnin kriteerit ovat samat kuin kaikille yhteisessä A-kielessä. Valinnaista B-kieltä (B2) opetetaan vähintään neljä vvt vuosiluokilla 7-9. Vapaaehtoisen ja valinnaisen A-kielen opetukseen voidaan käyttää osittain valinnaisiin opintoihin varattuja vuosiviikkotunteja ja osittain perusopetuksen vähimmäistuntimäärän ylittäviä vuosiviikkotunteja. B-kieli voidaan toteuttaa joko valinnaisiin opintoihin varatuista vuosiviikkotunneista tai vähimmäistuntimäärän ylittävinä vuosiviikkotunteina.

138 Paikallisesti päätettävät asiat Luku 12

139 Opetuksen järjestäjä päättää ja kuvaa ops:ssa (1) 1. Mitkä ovat oppilaille tarjottavat valinnaiset aineet ja mikä on kunkin valinnaisen aineen nimi, laajuus, tavoitteet, sisällöt, oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät mahdolliset erityispiirteet sekä vuosiluokat, joilla valinnaista ainetta tarjotaan? 2. Miten valinnaisten aineiden opinnot arvioidaan ja otetaan huomioon sanallista arviota tai arvosanaa annettaessa?

140 Opetuksen järjestäjä päättää ja kuvaa ops:ssa (2) Miten taide- ja taitoaineiden valinnaiset tunnit käytetään, mikäli opetuksen järjestäjä päättää - tuntien jakamisesta eri taide- ja taitoaineiden kesken, laadintaan ops kunkin aineen osalta ottaen huomioon ko. aineen paikallinen kokonaistuntimäärä ja opetussuunnitelman perusteissa määritelty oppiaineen rakenne? -, että valinnaisten tuntien käyttö perustuu oppilaan valintaan, laaditaan valinnaisten tuntien muodostamille syventäville opinnoille oma suunnitelmansa, jossa määritellään opintojen nimi, laajuus, tavoitteet, sisällöt, oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät mahdolliset erityispiirteet sekä vuosiluokat, joilla valinnaista ainetta tarjotaan?

141 Opetuksen järjestäjä päättää ja kuvaa ops:ssa (3) Mitkä ovat oppilaille mahdollisesti tarjottavat vapaaehtoiset ja valinnaiset kielet? - Miten niiden vuosiviikkotunnit jaetaan vuosiluokittain? - Mitkä ovat ops:n perusteiden pohjalta määritellyt tavoitteet ja sisällöt vuosiluokittain? Miten B2-kielen sekä mahdollisten muiden valinnaisten kielten opinnot arvioidaan ja otetaan huomioon sanallista arviota tai arvosanaa annettaessa?

142 OPS-prosessit näkyviksi Paikalliset puheenvuorot ja uusi työkalu paikalliseen työhön

143 Esimerkkejä paikallisista prosesseista

144 Täydennyskoulutus jatkuu... OPStuki 2016 II-vaihe Hyvinvoiva koulu Perusteista paikalliseksi opetussuunnitelmaksi Työpajat 1-3 vuonna 2015

145 OPStuki 2016 II-vaihe Hyvinvoiva koulu (1) Opetushallituksen rahoittama täydennyskoulutus jatkuu. OPStuki 2016 II-vaiheen työpajat 1 3 käynnistyvät vuoden 2015 alussa aluehallintovirastojen alueilla eri puolilla Suomea. Koulutuspaikkakunnat ovat samat kuin jo toteutetussa täydennyskoulutuksessa OPStuki 2016 Tulevaisuuden koulu OPStuki 2016 II-vaiheen työpajat 1 3 on tarkoitettu ensisijaisesti kunnan tai koulun opetussuunnitelmatyöstä vastaavalle opetustoimen henkilöstölle. Oman alueen työpajoihin 1 3 ilmoittaudutaan sitovasti avin sivuston kautta marras-joulukuussa 2014.

146 OPStuki 2016 II-vaihe Hyvinvoiva koulu (2) Ilmoittautuminen tapahtuu avin kautta yhdellä ilmoittautumisella koulutuskokonaisuuden kaikkiin työpajoihin 1-3. Koulutukseen valitaan ensisijaisesti kuntien ja koulujen opstyöstä vastuussa olevia henkilöitä, jotka eivät päässeet I-vaiheen koulutukseen (100 hlöä/työpaja/paikkakunta). Työpajoihin tullaan kunnasta tai koulusta työparin tai tiimin kanssa: 2 4 henkilöä/kunta tai 2 4 henkilöä/koulu. Työpajoissa 1 3 on aina samat osallistujat > sitoutuminen ja paikallisen työn suunnitelmallinen eteneminen

147 OPStuki 2016 II-vaiheen työpajat 1-3 OPStuki 2016 II-vaiheen työpajat 1 helmikuussa 2015 viikoilla 6, 7 tai 8: työpajat 2 eri puolilla Suomea viikoilla 16, 17 tai 18 / 2015 työpajat 3 eri puolilla Suomea viikoilla 38, 39 tai 40 /2015

148 OPStuki 2016 II vaiheen kouluttajat LAPPI Rovaniemi: Anne Ervast ja (tai Sari Muhonen) Tornio: Anne Ervast ja (tai Sari Muhonen) POHJOIS-SUOMI Oulu: Mervi Kemppainen ja Jaana Anttonen Kajaani: Mervi Kemppainen ja Jaana Anttonen LÄNSI- JA SISÄ-SUOMI SEKÄ RUOTSINKIELINEN YKSIKKÖ Jyväskylä: Marita Kontoniemi ja Tuuli Murtorinne Tampere: Antti Hiitti ja Anu Eerola Vaasa: Annika Lassus ja Tommy Nordman (Elisabet Backlund-Kärjenmäki) ITÄ-SUOMI Joensuu: Heli Lepistö ja Merja Kuosmanen Savonlinna: Heli Lepistö ja Merja Kuosmanen LOUNAIS-SUOMI Turku: Tarja Ruohonen ja Taina Wewer Rauma: Tuija Saarivirta ja Paula Äimälä ETELÄ-SUOMI Helsinki: Sari Muhonen, Arto Vaahtokari, Elina Mantere, Hannes Vieth ja Kouvola: Sari Muhonen, Arto Vaahtokari, Elina Mantere, Hannes Vieth ja

149 Osallistujien palaute ja sen merkitys

150 Palautelinkki Nyt on aika antaa palautetta. Kerrottehan myös, mistä OPS:n 2016 aiheista tai asioista toivotte täydennyskoulutusta OPStuki 2016 II-vaiheen työpajoihin. Linkki palautekyselyyn:

151 Pohdittavia kysymyksiä 1. Miten opetussuunnitelmatyö muuttuu osaksi koulun arjen toimintaa? 2. Miten opetussuunnitelmauudistus palvelee oppilaiden kasvua ja oppimista? 3. Miten koko kouluyhteisön ja siellä työskentelevien ihmisten hyvinvointi lisääntyy muuttamalla koulun toimintakulttuuria ja opettajien työkulttuuria? (vrt. Helena Rajakaltio, Yhteisöllinen koulu, pedagoginen kehittäminen ja työhyvinvointi , Opetushallitus 2014)

152 enorssin OPStuki tiimi toivottaa onnea matkaan! Kehittämistyötä edistäviä tekijöitä: Pedagoginen johtaminen Kehittämisen kiinnittyminen kunnan opetustoimen strategiaan Yhteisölliset rakenteet Osallisuus, vuorovaikutus, keskusteleva kulttuuri Pysyvät kehittämisrakenteet Täydennyskoulutus yhteisenä voimavarana Moniammatillisuus Oppilaskeskeisyys Verkostoituminen Pitkäjänteinen kehittäminen Helena Rajakaltio

153 enorssi kiittää Opetushallitusta Aluehallintovirastoja Yhteistyökumppaneita ja kouluttajia OPStuki 2016 Tulevaisuuden koulu -työpajoihin 1 4 osallistuneita opetustoimen henkilöstön edustajia

154 KIITOS YHTEISTYÖSTÄ! Niko Määttä, Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu