Valituksen alainen päätös Vihdin kunnan johtavan rakennustarkastajan päätös myöntää rakennuslupa nro R.

Transkriptio

1 Vastine Valituksen alainen päätös Vihdin kunnan johtavan rakennustarkastajan päätös myöntää rakennuslupa nro R. Vastineena Juhani Päiväsen tekemään oikaisuvaatimukseen esitän kunnioittavasti seuraavan. Rakennuslupaa ei ole haettu omalle erilliselle rakennuspaikalle vaan vallitsevan käytännön mukaisesti koko tilakeskuksen rantasaunalle, joka toimii tilakeskuksen pihapiirissä talousrakennuksena. Asemapiirros Asemapiirros on nyt päivitetty ja se kuvaa maastoa, olemassa olevia rakennuksia, rantaviivan ja rasitetien sijaintia sekä kiinteistörajoja suhteessa suunniteltuun saunarakennukseen. Saunarakennuksen etäisyydeksi naapurin lähimpään talousrakennukseen tulee yli 10 metriä. Rakennuksen koko ja rantaetäisyys Olemme alun perin olleet suunnittelemassa rantasaunaamme Vihdin kunnan rakennusjärjestyksen mukaisesti yli 20 metrin etäisyydelle rannasta, mikä edellyttäisi rasitetien siirtämistä. Keskustelimme kesällä 2015 naapurimme kanssa rantasaunan rakennusaikeista ja ehdotimme rasitetien siirtoa. Naapuri koki tien siirtämisen heidän kannaltaan huonoksi vaihtoehdoksi. Näin ollen hyvän naapurisovun ylläpitämiseksi luovuimme mahdollisuudestamme hakea tietoimituksella tien siirtoa ja aloimme suunnitella saunarakennusta siten, että sen voi rakentaa rasitetien ja rannan väliin. Rakennuslupahakemuksemme mukainen suunnitelma on tehty sellaiseksi, että se on rakennusvalvonnan puolesta hyväksyttävissä. Tämä alle 20 metrin etäisyys rannasta johtuu siis siitä, että naapuri ei ollut halukas rasitetien siirtoon vaan halusi pitää rasitetien nykyisellä paikallaan. Rakennuslupapäätöksen mukaan suunnitellulla ratkaisulla poiketaan rakennusjärjestyksen 20 määräyksestä saunarakennuksen vähimmäisrantaetäisyyden osalta, ei erillisesti saunarakennuksen sallitun koon osalta. Erillinen rakennuspaikka vai talousrakennus Rakennuksen suunniteltu sijaintipaikka ei muodosta omaa rakennuspaikkaa seuraavista syistä: A. Suunniteltu saunarakennus sijaitsee tilakeskuksen muodostamassa pihapiirissä suunnitellun saunan etäisyys tilakeskuksen päärakennuksesta on noin 130 metriä. Jos rasitetietä olisi alustavien suunnitelmien mukaisesti siirretty, olisi saunarakennus voitu rakentaa rakennusjärjestyksen mukaisesti vähintään 20 m etäisyydelle rannasta ja tällöin saunarakennuksen etäisyys päärakennuksesta olisi ollut noin 120 metriä. Metsä-Liukkaan tilan pituus rannasta tilan koilliskulmaan on noin 650 metriä. Suunnitellulta rakennuspaikalta, jossa meillä on tällä hetkellä venepaikka, uimaranta laitureineen ja tulipaikka istuinryhmineen, on päärakennukselle matkaa 130 metriä. Päärakennukselta tila jatkuu vastakkaiseen suuntaan vielä noin 500 m. Tämä vastakkaisella suunnalla oleva alue on piha-alueen jälkeen talousmetsää. Koko tilan kokoon suhteutettuna tilakeskus pihapiireineen ja aktiviteetteineen on nykyisin keskittynyt tilan eteläpään viidennekselle. Kuten myönnetyssä rakennusluvassakin todetaan, maa- ja metsätalouden harjoittamiseen käytettävillä kiinteistöillä tilakeskus talousrakennuksineen ja niitä

2 ympäröivine alueineen muodostaa laajan pihapiirin, jota yleisesti on voitu tulkita laajemmaksi käsitteeksi kuin tavanomaisen asuinkiinteistön pihapiiri. Alla olevassa karttakaappauksessa näkyvät tilakeskuksen nykyiset rekisteröidyt rakennukset sekä punaisella tilakeskuksen vanhat jo sortuneet rakennukset, keltaisella tilan vanha pyykinpesupaikka sekä oranssilla Moksintien pohjoispuolella oleva vanha kalkkilouhos ja Ranta-Liukkaantien varressa oleva vanha kalkinpolttouuni. Kartalta havaitaan, että pihapiiri on laaja ja ulottuu kauas. Tilakeskuksen päärakennus on rakennettu ajalleen tyypillisesti mäen päälle, josta piha-alue luontevasti viettää alas rantaan avaten järvimaiseman. Tällä hetkellä päärakennuksen ja rannan välissä olevan osittain istutetun ja osittain luonnonvaraisen puuston suunnitelmien mukaisen kaatamisen jälkeen pihapiiri jatkuu taas yhtenäisenä alueena suunnitellulle saunalle rantaan saakka avaten uudelleen ajan saatossa kadonneen järvimaiseman. Päärakennuksen ja saunan välille tehdään kävelytie, joka voidaan tarvittaessa valaista. Maaston muoto ja saunarakennuksen sijainti suoraan päärakennuksen alapuolella rantaan päin mentäessä tekevät alueesta kulttuurimaiseman kaltaisen tyypillisen pihapiirin.

3 Alla olevasta kuvasta näkee, miten Metsä-Liukkaan tilan pihapiiri laskeutuu kohti rantaa. (Juhani Päivänen 2009, Matka Uudenmaan katolle opas metsiin ja soille Vihdin Moksissa) Naapurin aikaisemmassa huomautuksessa oleva viittaus rannan käyttämisestä aikoinaan pyykinpesuun myös osaltaan todistaa, että ranta on kautta aikain toiminnallisestikin ollut oleellinen osa tilakeskuksen pihapiiriä. Lisäksi kantatilasta tiloja lohkottaessa on kantatiloille perinteisesti jätetty omaa rantaa mahdollista tulevaa rakentamista silmällä pitäen. Oikeuskäytännössä Korkein hallinto-oikeus on mm. ratkaisussaan KHO , taltio 2490 ottanut kantaa miltei identtiseen tapaukseen nyt esillä olevan asian kanssa. Kysymys oli tilanteesta, jossa asuinkiinteistön asuinrakennus sijaitsi noin 80 metrin etäisyydellä haetusta saunarakennuksesta. Lupahakemuksen kohteena oli 29 m2:n suuruinen rakennus, joka käsitti saunan, pukuhuoneen, 16 m2:n suuruisen takkatuvan ja kuistin. Kerrotuissa olosuhteissa Korkein hallinto-oikeus katsoi, että saunarakennus luontevasti palveli asuinrakennusta aputiloina, joten hakemuksen kohteena olevaa saunarakennusta oli pidettävä asuinrakennuksen kanssa samaan pihapiiriin kuuluvana talousrakennuksena, jonka rakentaminen ei vaatinut poikkeamislupaa. Taltion 2490 tapauksessa kyseessä oli asuinkiinteistö. Nyt käsillä olevassa tapauksessa on kyseessä maa- ja metsätalouden harjoittamiseen käytetty kiinteistö, jonka pihapiiri on katsottava laajemmaksi käsitteeksi kuin tavanomaisen asuinkiinteistön pihapiiri. Taltion 2490 tapauksesta saatavan oikeusohjeen perusteella onkin katsottava, että nyt haetun rakennusluvan mukaista saunarakennusta on pidettävä tilakeskuksen pihapiiriin kuuluvana talousrakennuksena ja edellytykset rakennusluvan myöntämiselle ovat olemassa. B. Kyseessä on talousrakennus kyseessä on sauna. Oikeuskäytännössä saunaa on pidetty talousrakennuksena, kun otetaan huomioon sen koko, käyttötarkoitus ja varustelutaso. Viittaamme mm. edellä mainittuun KHO:n ratkaisuun. Haluamme korjata naapurin virheellisen tulkinnan piirustuksissa olleesta lyhenteestä K-T, joka rakennussuunnitelmissa tarkoittaa tangollista komeroa.

4 kyse ei ole itsenäisestä rakennuksesta/yksiköstä, vaan tilakeskusta palvelevasta talousrakennuksesta. Huomautamme myös siitä, että rakentamisrajoitukset eivät estä olemassa olevan tilakeskuksen kanssa samaan pihapiiriin kuuluvan talousrakennuksen rakentamista. Se, että edellisessä vastineessa esittämäämme KHO:n ratkaisua (KHO , taltio 2490) ei ole julkaistu vuosikirjapäätöksenä, ei alenna päätöksen arvoa eikä poista sitä tosiseikkaa, että KHO on varsin samanlaisessa tapauksessa arvioinut alueen pihapiiriksi. Sillä, että KHO:n ratkaisun tapauksessa suunnitellun saunarakennuksen etäisyys naapurikiinteistön rajaan oli 45 m, ei ole merkitystä nyt käsillä olevan, pihapiirin laajuutta koskevan, asian kanssa. Nyt käsillä olevassa tapauksessa olemme suunnittelemassa saunarakennustamme määräysten mukaisesti 5 metrin etäisyydelle kiinteistöjen rajasta. Naapuri toteaa oikaisuvaatimuksessaan, että saunarakennusta ollaan rakentamassa hyvin ahtaalle maa-alalle. Tilan koko on liki 11 ha, joten tilaa rakentamiseen on. Rasitetie ei sinällään rajaa rakentamisaluetta, mutta saunaa ei voi, kuten lupapäätöksessäkin todetaan, rakentaa jo pelkästään liikenneturvallisuussyistä siten, että tie kulkisi saunan ja rannan väissä. Saunarakennus on suunniteltu naapurin toivetta (että tietä ei siirrettäisi) mukaillen tien ja rannan väliin. Jos naapuri olisi ollut valmis rasitetien siirtoon, olisi toki tilaa jo pelkästään rakennustöiden suorittamisen näkökulmasta ollut enemmän. Naapurimme näkemyksen mukaan suunniteltu saunarakennus ei kuulu tilakeskuksen kanssa samaan pihapiiriin vaan muodostaa oman erillisen rakennuspaikkansa ja rakennuslupa-asia tulisi käsitellä poikkeamislupana. Emme ole lohkomassa ranta-aluetta omaksi kiinteistökseen vaan olemme hakeneet ja meille on myönnetty rakennuslupa saunarakennuksellemme tilakeskuksen pihapiiriin kuuluvana talousrakennuksena. Naapurimme ei ole esittänyt oman näkemyksensä tueksi tätä tilannetta vastaavaa ratkaisua tai pystynyt muutoin osoittamaan, ettei nyt suunniteltua 130 metrin päässä päärakennuksesta olevaa saunarakennusta voida pitää tilakeskuksen pihapiirissä toimivana talousrakennuksena. Oikeudellinen yhdenvertaisuus ja tosiasiallinen tasa-arvo Emme ole muodostamassa erillistä rantarakennuspaikkaa. Olemme hakeneet rakennuslupaa tilakeskusta palvelevan talousrakennuksen rakentamista varten. Kuten naapuri oikaisuvaatimuksensa alussa toteaa, käytetään rakennuslupaprosessissa tapauskohtaista harkintaa. Näin varmastikin myös Lölvän ja Holman tilojen osalta tehtäneen, ellei jäljellä ole oikeutta erillisiin rantarakennuspaikkoihin. Meidän tasavertaisuuskäsityksemme mukaan tuntuu erikoiselta, että naapurimme pyrkii vaikeuttamaan saunarakennuksemme rakentamista vetoamalla oikeudelliseen yhdenvertaisuuteen ja tosiasialliseen tasa-arvoon, vaikka naapurin oma rantatila on lohkottu kantatilastamme vuonna 1939 ja se on naapurin oman oikaisuvaatimuksen mukaan rakentamalla kuluttanut kantatilan eli meidän rantarakentamisoikeutta siten, että meidän rakentaminen ei olisi enää mahdollista. Jos yhdenvertaisuuteen ja tasa-arvoon halutaan vedota, niin voidaan todeta, että naapurin rantatilalla on rantasauna ja yhdenvertainen ja tasa-arvoinen asema on mielestämme saatavissa vain sallimalla rantasaunan rakentaminen myös meille. Soveltuvuus rakennettuun ympäristöön Kuten naapuri oikaisuvaatimuksessaan toteaa, on rakentaminen Moksjärven rannalla ollut aikanaan hyvinkin villiä. Huviloita ja saunoja on rakennettu aivan kiinni vesirajaan ja monien muoto on sellainen, että ne tulevat korostuneesti esille järveltä päin katsottaessa. Olemme suunnitelleet saunarakennuksemme muodon siten, että se ei järveltä päin katsottaessa liiaksi erotu maastosta. Rakennusta voidaan myös vielä häivyttää istutuksilla.

5 Mielestämme naapurimme rakennukset eivät yksistään voi määrittää sitä tyyliä ja rakennusten sijoittelutapaa, jota ympäristön tuleviin rakennuksiin tulee soveltaa. Varsinkaan, kun naapurin rakennukset on osittain rakennettu alle kahden metrin etäisyydelle kiinteistöjen välisestä rajasta ja suurimmalta osalta erittäin lähelle rantaa, jolloin suojaavan kasvillisuuden puuttuessa ne näkyvät kauas järvelle ja hallitsevat järven koillispään rantamaisemaa ollen ainoat kyseistä rakennustyyliä edustavat näköpiirissä olevat rakennukset. Naapurin rakennukset on myös rakennettu erittäin tiiviisti mahduttamalla neljä rakennusta ja lisäksi joitakin rakennelmia muutamien metrien päähän rantaviivasta alle 2200 m2 tontilla. Lopputulema Vaatimuksemme on, että myönnetty rakennuslupa pysytetään ja naapurin esittämä oikaisuvaatimus hylätään. Espoossa Paavo Tiainen Soukanniitty 17 C Espoo tiainen.paavo@gmail.com p