Kunnanhallitus

Transkriptio

1 Kunnanhallitus Itä-Suomen HAO lausunto- ja asiakirjapyyntö Raimo Pöntisen valituskirjelmä kunnanhallituksen päätös , Kuvaja tila , yleiskaavan muutos 16/ /2017 Kunnanhallitus Kunnanhallitus Raimo Pöntynen on jättänyt oikaisuvaatimuksen koskien kunnanhallituksen tekemää päätöstä Pyhäjärven- Leininselän-Urajärven rantayleiskaavan muuttamisesta tilan Kuvaja alueella. Oikaisuvaatimusta perustellaan maanomistajien tasapuolisella kohtelulla (vrt. päätös "Syytinkimökki"), vertailulla Kuvajan -tilan ja ns. Syytinkimökin tapausten välillä, vaatimuksella virheen korjaamisesta vaikka virheitä olisi tehty useita ja oikeusmenettelyviittausten kohdentumisella eri asiaan kuin nyt kyseessä oleva yleiskaavavirhe. Oikaisuvaatimuksessa vaaditaan, että Kuvajan tilan kohdalla tehty virheellinen merkintä yleiskaavaa laatiessa korjataan ja Iitin kunnan päätökset oikaistaan. Lisätietoja: tekninen johtaja Veikko Haimila, puh Yleiskaavan laatija on antanut Pöntysen oikaisuvaatimuksen pohjalta päivätyn vastineen asiassa. Kaavan laatijan vastineessa on kattavasti ja perustellusti otettu kantaa ja oikaisuvaatimuksessa esitettyihin väitteisiin ja vaatimuksiin. Pöntynen on oikaisuvaatimuksessaan esittänyt, että rantayleiskaavaa tehtäessä Kuvaja-tilan 2:237 kohdalla on tehty virhe ja vaatinut, että virhe pitää korjata yleiskaavaan. Oikaisuvaatimuksesta käy myös ilmi, että tilan tuolloinen omistaja on aiknaan tietoisesti jättänyt valittamatta kaavan hyväksymistä koskevasta päätöksestä. Pöntynen perustaa vaatimuksensa keskeisesti rinnastukseen tilan Isotalo 1:370 osalta vuonna 2015 tehtyyn yleiskaavamuutokseen. Kuten kaavan laatiajan vastineesta käy ilmi ei tapauksia voida rinnastaa toisiinsa. Tilan Isotalo osalta on ollut kyse lähes 60 ha:n tilasta sekä aidosta syytinkimökistä, joka on sijainnut tilan päärakennuksesta noin 200 metrin etäisyydellä, eli selvästi erillään, ja jota on käytetty vakituiseen asumiseen yhtäjaksoisesti yli 20 vuoden ajan. Tilan Kuvaja osalta on kyse

2 saunamökistä, jota on sodan jälkeen käytetty joitain vuosia siirtolaisperheen asuntona. Saunamökin tilapäinen käyttö asuntona ei ole osoitus siitä, että saunan kohdalle olisi muodostunut rakennuslainsäädännön tai yleiskaavan mitoitusperusteiden tarkoittama rakennuspaikka. Saunamökin tosiasiallinen status ei muutu syytinkimökiksi pelkästään hakemuksen tai oikaisuvaatimuksen terminologisella valinnalla. Asian käsittelyssä aiemmin esitettyjen seikkojen ja perusteluiden sekä kaavan laatijan vastineesta ilmenevin perustein oikaisuvaatimus tulisi hylätä. Oheismateriaali: Oikaisuvaatimus Yleiskaavan laatijan vastine Lisätietoja: kunnanjohtaja Riku Rönnholm Ehdotus kunnanjohtaja: Kunnanhallitus päättää hylätä Raimo Pöntysen oikaisuvaatimuksen esittelystä ja yleiskaavan laatijan antamassa vastineesta ilmenevin perustein. Päätös kunnanhallitus: Merkittiin, että tekninen johtaja Veikko Haimila oli asiantuntijana läsnä kokouksessa tämän asian käsittelyn aikana. Kunnanhallitus hyväksyi kunnanjohtajan ehdotuksen yksimielisesti. Asiaan liittyvät asiakirjat ovat nähvissä kokouksessa. Aineistoa ei ole kopiotu laajuutensa (189 sivua) vuoksi kunnanhallituksen jäsenille. Lisätietoja: kunnanjohtaja Riku Rönnholm Ehdotus kunnanjohtaja: Päätösehdotus ja asiaesittely annetaan kokouksessa. Päätös kunnanhallitus: Kunnanjohtajan esitys: Asian aiemmat käsittelyvaiheet

3 Raimo Pöntysen omistama tila Kuvaja 2:237 on muodostettu rekisteröidyllä maanmittaustoimituksella, jolloin yleiskaavan tarkoittama emätila Kuvaja 2:79 jaettiin halkomistoimituksella tiloiksi Kuvaja 2:237 ja Huvilaniemi 2:238. Halkomisella purettiin perinnönjaon tuloksena muodostunut yhteisomistus. Tilalle Kuvaja 2:79 on voimassa olevassa yleiskaavassa osoitettu yksi loma-asunnon rakennuspaikka (1RA) ja kapea M-alue. Raimo Pöntynen on saapuneessa hakemuksessaan esittänyt rantayleiskaavan muuttamista siten, että tila Kuvaja 2:237 osoitetaan yhdeksi lomarakennuspaikaksi ja tilalla oleva M-alue poistetaan kokonaan siten, että koko tila muodostaa lomarakennuspaikan 1RA. Kunnanhallitus on päätöksellään päättänyt, ettei voimassa olevan rantayleiskaavan muuttamiselle ole edellytyksiä. Pöntynen teki kunnanhallituksen päätösestä päivätyn oikaisuvaatimuksen, jonka kunnanhallitus hylkäsi päätöksellään Pöntynen on valittanut kunnanhallituksen päätöksestä Itä-Suomen hallinto-oikeuteen (IHO) päivätyllä valituksella. IHO päivätyllä on lausuntopyynnöllä pyytänyt Iitin kunnan lausuntoa Pöntysen valituksen johdosta. Kunta on pyytänyt kaavan laatijalta lausunnon valituksen johdosta. Kaavan laatija on toimittanut kunnalle oheismateriaalina olevan päivätyn lausunnon. Iitin kunnan lausunto Kaavan laatijan lausuntoon tukeutuen, Iitin kunta lausuu Pöntysen valituksen johdosta seuraavasti: Valituksen vaatimus Pöntysen valituksessa vaaditaan, että kunnanhallituksen päätös kumotaan lainvastaisena ja että Kuvaja 2:237 tilan rannalla sijaitsevalle rakennukselle merkitään loma-asunnon rakennuspaikka vastaamaan rakennuksen alkuperäistä ja tosiallista käyttötarkoitusta ja M-merkintä poistetaan. Emätilalle Kuvaja 2:79, josta Kuvaja 2:237 tila on halottu, on yleiskaavassa virheellisesti osoitettu yksi rakennuspaikka piittaamatta jo vuosikymmeniä voimassa olleesta asiantilasta. Vaihtoehtoisesti sitten merkitään entisen emätilan 2:79 kohdalle merkintä 2RA. Pöntynen katsoo, että kaavaa laatiessa on tapahtunut virhe. Kuvaja 2:79 tilan rannalla oleva rakennus (nykyisen 2:237 tilan alue) on virheellisesti merkitty saunarakennukseksi, vaikka kyseessä on vuosia asuinkäytössä ollut

4 rakennus. Perustelut vaatimukselle ilmenevät valituskirjelmästä. Yleiskaavan mitoitusperusteet ja sisältö Emätilan Kuvaja 2:79 pinta-ala on n m2. Rantaviivan muunnettu pituus on 115 m. Yleiskaavan mitoitusperusteella 7,5 rakennuspaikkaa/muunnettu ranta-km emätilan laskennallinen rakennusoikeus on 0,9 rakennuspaikkaa (pyöristettynä 1). Yleiskaavassa tilalle Kuvaja 2:79 on osoitettu yksi rakennuspaikka yleiskaavan mitoitusperusteiden mukaisesti eikä kaavassa siten ole mitoitusta koskevaa virhettä. Kaavassa ei ole osoitettu valituksessa mainittua saunarakennusta vaan kyseinen sauna sisältyy kaavassa tilalle Kuvaja 2:79 osoitettuun rakennuspaikkaan. Yleiskaava sallii rakennuspaikalla loma-asunnon lisäksi 35 kerros-m2:n lisärakennuksen ja 25 kerros-m2:n suuruisen saunan. Emätilan Kuvaja 2:79 rakennuskannan käyttötarkoitus ei ole ristiriidassa voimassa olevan yleiskaavan kanssa. Tilan reunaan osoitetun M-alueen tarkoitus on ohjata rakentaminen pihapiiriin siten, ettei sitä levitetä koko 115 m leveälle rantaviivalle. Tämä on ollut yleiskaavassa vallitseva käytäntö tavanomaista rakennuspaikkaa suurempien tilojen osalta. Tilan rakentamishistoria ja rakennuskanta Emätila Kuvaja 2:79 on muodostettu rekisteröidyllä lohkomisella ja sille on noin v rakennettu loma-asunto, sauna (jota Raimo Pöntysen valituksen perusteluissa kutsutaan mummonmökiksi) ja talousrakennus. Käytettävissä olevien asiakirjojen perusteella tilaa on alusta alkaen (vuodesta 1942) käytetty koko ajan loma-asunnon rakennuspaikkana. Saunaa on sodan jälkeen käytetty siirtolaisperheen asuntona muutamia vuosia. Tilan Kuvaja saunan tilapäinen käyttö asuntona ei ole osoitus siitä, että saunan kohdalle olisi muodostunut rakennuslainsäädännön tai yleiskaavan mitoitusperusteiden tarkoittama rakennuspaikka. Olemassa olevien rakennuspaikkojen rakennuksia epäilemättä käytetään maassamme laajastikin vuokra- tai muilla sopimuksilla siten, että joku/jotkut rakennuspaikan rakennuksista ovat muun kuin päärakennuksen omistajan/haltijan käytössä. Tällä perusteella ei synny oikeutusta rakennuslainsäädännön tarkoittamiin (uusiin) rakennuspaikkoihin. Raimo Pöntysen isä Unto Pöntynen osti tilan Kuvaja 2: ja sitä on sen jälkeen koko ajan (yli 60 v.) käytetty yhtenä loma-asunnon

5 rakennuspaikkana, jonka ainoa sauna on koko ajan ollut mummonmökiksi hakemuksessa nimetty rakennus. Valituksen tarkoittaman uuden rakennuspaikan muodostamiseen ei ole perustetta myöskään rakennusten alkuperäisen käytön eikä nykyisen omistajasuvun pitkään jatkuneen (yli 60 v.) tosiasiallisen käytön perusteella. Maaoikeuden päätöksen merkitys mitoitukseen Tila Kuvaja 2:237 on muodostettu rekisteröidyllä maanmittaustoimituksella, jolloin yleiskaavan tarkoittama emätila Kuvaja 2:79 jaettiin halkomistoimituksella tiloiksi Kuvaja 2:237 ja Huvilaniemi 2:238. Halkomisella purettiin perinnönjaon tuloksena muodostunut yhteisomistus. Maaoikeuskäsittely osoittaa, että yleiskaavan mukainen rakennuspaikka voitiin halkomalla muodostaa kahdeksi tilaksi siinä tarkoituksessa, että yhteisomistus saadaan puretuksi. Päätös ei osoita, että halkomisella olisi muodostunut kaksi maankäyttö- ja rakennuslain tarkoittamaa rakennuspaikkaa. Päätös ei myöskään osoita, että kaavassa olisi rakennuspaikkojen lukumäärää koskeva virhe. Maaoikeuden lausuma siitä, että yleiskaavassa olisi virhe, ei perustu maankäyttö- ja rakennuslakiin eikä maaoikeus ole toimivaltainen ratkaisemaan yleiskaavan rakennuspaikkojen lukumäärän oikeellisuutta. Rinnastus tilaa Isotalo 1:370 koskevaan yleiskaavamuutokseen vuodelta 2015 Valitusta perustellaan rinnasteisuudella tilalla Isotalo v laadittuun yleiskaavamuutokseen (hyväksytty valtuustossa ). Kyseinen muutos koski lähes 60 ha:n suuruista maatilaa, jonka tilakeskuksen ulkopuolella sijaitsee v rakennettu n. 45 m2:n suuruinen syytinkimökki. Mökin etäisyys päärakennuksesta on n. 200 m. Rakennuksessa on asuttu yhtäjaksoisesti vuodesta 1948 vuoteen 1969 ja sen jälkeenkin rakennus on ollut asumis- tai loma-asumiskäytössä. Yleiskaavassa syytinkimökin alue oli osoitettu M-alueeksi ja mökin kohdalle oli osoitettu virheellisen tiedon perusteella saunan rakennusoikeus vaikka kysymyksessä oli asuinrakennus. Kaavaa muutettiin siten, että rannassa sijainnut saunan rakennusoikeus poistettiin ja kyseinen v rakennettu omakotitalo puretaan. Taustamaastoon osoitettiin uusi ympärivuotisen asumisen paikka (A). Voimassa olevan yleiskaavan mitoitusperusteiden mukaan erillisen rantasaunan rakennusoikeus vastaa 0,5 rantarakennuspaikkaa. Taustamaastoon osoitettu rakennuspaikka vastaa mitoituksessa 0,5 rantarakennuspaikkaa, joten laskennallinen rakennusoikeus ei lisääntynyt.

6 Pöntysen valitus tarkoittaa, että yleiskaavassa osoitetun yhden rantarakennuspaikan kohdalle pitää osoittaa kaksi rantarakennuspaikkaa. Ratkaisu merkitsisi siten emätilan Kuvaja kohdalla rakennuspaikkojen lukumäärä kaksinkertaistumista ja mitoitusta 17 rakennuspaikkaa muunnettua rantakilomeriä kohden. Isotalon kaavamuutoksessa tilan laskennallinen rakennusoikeus ei sen sijaan lisääntynyt. Valituksen perustelu ei edellä olevan perusteella ole millään tavalla rinnasteinen Isotalon yleiskaavamuutokseen. Rinnastus tiloja Tokkola 4:94 Lehto 4:39 koskevaan yleiskaavamuutokseen Valitusta perustellaan rinnasteisuudella tiloilla Tokkola 4:94 Lehto 4:39 v.2015 laadittuun yleiskaavamuutokseen (hyväksytty valtuustossa Kyseisellä muutoksella rakennetun rakennuspaikan virheellinen käyttötarkoitus (RA) korjattiin olemassa olevan tilanteen mukaiseksi (A). Lisäksi kyseisen rakennuspaikan vieressä sijaitseva rakentamaton loma-asunnon (RA) rakennuspaikka siirrettiin rakennettavuudeltaan parempaan paikkaan rakennetun rakennuspaikan viereen ja käyttötarkoitukseksi muutettiin A. Ratkaisulla ei lisätty rakennuspaikkojen lukumäärää, joten tapaus ei ole rinnasteinen tilaa Kuvaja koskevaan valitukseen, jonka vaatimus merkitsee rakennuspaikkojen lukumäärän kaksinkertaistumista. Valituksen vaatimuksen merkitys yleiskaavan mitoituksen ja tasapuolisuuden kannalta Vielä on tarpeen arvioida mitä valituksen tarkoittaman toisen rakennuspaikan osoittaminen merkitsisi yleiskaavan mitoituksen ja maanomistajien tasapuolisen kohtelun kannalta. Yleiskaavan muutos merkitsisi tämän emätilan kohdalla mitoitusta 17 rakennuspaikkaa/muunnettu ranta-km. Sallittavien asuntojen, lisärakennusten, saunojen ja talousrakennusten lukumäärä kaksinkertaistuisi ja kokonaisrakennusoikeus nousisi 200 k-m2:stä 360 k-m2:iin. Maanomistajien tasapuolisen kohtelun perusteella kaikille vastaavan kokoisille rakennetuille tiloille pitäisi voida muodostaa uusi rakennuspaikka ja myös rakennuspaikkaa suurempien tilojen rakennusoikeus pitäisi tarkastella uudelleen. Oikeuskäytännön valossa tällaiset muutokset eivät ole mahdollisia yhtä tilaa tai suppeaa aluetta koskevina yleiskaavamuutoksina. Oikeuskäytäntö osoittaa myös, että laajasti sovellettuna tämän tasoinen mitoitus johtaa ratkaisuun, jossa maankäyttö- ja rakennuslain rantojen suunnittelua koskevat sisältövaatimukset eivät toteudu. Yhteenveto

7 Kaiken edellä esitetyn perusteella valitus on aiheeton eikä haetulle yleiskaavamuutokselle ole oikeudellisia edellytyksiä. Ehdotus kunnanjohtaja: Kunnanhallitus päättää antaa asiassa Iitin kunnan lausuntona esittelytekstin mukaisen lausunnon. Kunnanhallitus hyväksyi kunnanjohtajan ehdotuksen yksimielisesti.