1 (6) Ympäristölautakunta kaisuvaatimuksenjohtavan rakennustarkastajan päätöksestä. Päätös 16/1043/5

Transkriptio

1 Helsingin hallinto-oikeus Radanrakentajantie HELSINKI Puhelin Faksi Sähköposti helsinki.hao@oikeus.fi Päätös Antopäivä /1043/5 Diaarinumero / 16/ (6) Asia Rakennuslupaa koskeva valitus i Qe Valittajat Juhani ja Elina Päivänen xäsitely: Päätös, josta vali tetaan Vihdin ympäristölautakunta Vihdin kunnan johtava rakennustarkastaja on myöntänyt Paavo, Ossi, Otto ja Pietu Tiaiselle rakennusluvan nro R 25 k-m2:n suuruisen saunan rakentamiseen Vihdissä sijaitsevalle 10,9523 hehtaarin suuruiselle kiinteistölle Metsä-Liukas Johtava rakennustarkastaja on myöntänyt vähäisenä poikkeamisena rakennusluvan yhteydessä poikkeamisen kunnan rakennusjärjestyksen määräyksestä, joka koskee saunarakennuksen vähimmäisetäisyyttä rantaviivasta. Ympäristölautakunta kaisuvaatimuksenjohtavan rakennustarkastajan päätöksestä. Päätöksen perusteluissa on todettu muun ohella, että rakennuspaikkana oleva kiinteistö 2:91 rajoittuu Moksjärveen. Saunarakennus sijoittuu maankäyttö- ja rakennuslain tarkoittamalle rantavyöhykkeelle, eikä alueella ole voimassa mainitun lain 72 :n 1 momentissa tarkoitettua kaavaa, joka suoraan toimisi rakennusluvan myöntämisen perusteena. Maankäyttö- ja rakennuslain 72 :n 1 momentin mukainen rakentamisrajoitus ei koske olemassa olevan asuinrakennuksen kanssa samaan pihapiiriin kuuluvan talousrakennuksen rakentamista (maankäyttö- ja rakennuslaki 72 3 momentti 4 kohta). Saman pykälän 6 momentin mukaisesti edellä mainittu rakentamisrajoitus ei myöskään koske ennen olemassa olleeseen asuinrakennukseen tai maatilaan liittyvän saunarakennuksen rakentamista, ellei kyseessä ole mainitun pykälän 2 momentin mukainen suunnittelutarvealue. Tässä 6 momentin mukaisessa tilanteessa edellytyksenä ei kuitenkaan ole saunarakennuksen sijainti samassa pihapiirissä. Nyt rakennusluvalla ratkaistussa hankkeessa ei ole kyse rantaan tukeutuvasta loma-asutuksesta. Välittömässä läheisyydessä on viereisellä kiinteistöllä yksi olemassa oleva rantaan tukeutuva loma-asunnon rakennuspaikka, eikä välittömässä läheisyydessä ole merkittävästi odotettavissa olevaa rantaan tukeutuvan loma-asutuksen rakentamista. Laajemmassa katsannossa Moksjärven rantaalueilla, kauempana rakennuspaikasta on enemmän rantaan tukeutuvaa lomaasutusta jaodotettavissa olevaa rakentamista. Näiden alueiden etäisyys rakennuspaikasta huomioiden, ei järven etelä- tai länsirantojen rakentamistilanteen voida katsoa suoraan aiheuttavan maankäyttö- ja rakennuslain 72 :n 2 momentissatarkoitettua suunnittelutarvetta rakennuspaikkana olevan kiinteistön alueelle.

2 2 (6) Valituksessa esitetyt vaatimukset Mikäli alueella kuitenkin katsottaisiin olevan maankäyttö- ja rakennuslain 72 :n 2 momentin mukainen suunnittelutarve, eikä 6 momentin mukainen saunarakennuksen rakentamisen suoraan mahdollistava säännös tulisikaan sovellettavaksi, on kuitenkin huomioitava, että lainsäädännössä on ollut lähtökohtaisena tavoitteena turvata vanhoille asuinkiinteistöille ja maatiloille mahdollisuus rantasaunan rakentamiseen, Mikäli 6 momentin säännös ei tulisi $ovellettavaksi, tulisi toissijaisesti arvioida, onko kyseessä 3 momentin 4 kohdan mukainen olemassa olevan asuinrakennuksen kanssa samaan pihapiiriir kuuluvan talousrakennuksen rakentaminen. Talousrakennuksen ja pihapiirit kuulumisen käsitettä arvioitaessa on huomioitava, että maa- ja metsätalouden harjoittamiseen käytettävillä kiinteistöiltä tilakeskus talousrakennuksineen ja niitä ympåröivine alueineen muodostaa laajan pihapiirin, jota yleisesti voidaan tulkita laajemmaksi käsitteeksi kuin tavanomaisen asuinkiinteistön pihapiiri. Rakennuksen käyttötarkoituksena on saunarakennus. Rakennuksen tai rakennuspaikan käyttöä arvioitaessa on arvioitava tosiasiallista käyttöä. Rakennuksessmälää. ei Esitetty ole esimerkiksi rakennuksen ruoanlaittoa käyttötarkoitus ahdollistavaa ja varustelutaso keittovarustelua huomioiden eikä on käy- ilmeistä, ettei rakennusta ole tarkoitettu käytettäväksi tilakeskuksesta erillisenä pelkästään rantaan tukeutuvaan oleskeluun tarkoitettuna rakennuksena, vaan rakennus on tosiasialliselta käyttötarjcoitukseltaan tilakeskusta palveleva saunarakennus. Suunnitelmissa ei ole myöskään esitetty kiinteistön jakamista osiin. Edellä mainitut perusteet huomioiden on katsottu, että hakemuksen mukainen hanke ei muodosta uutta erillistä rakennuspaikkaa. Oikaisuvaatimuksessa poikkeamisluvan tarvetta on perusteltu ensisijaisesti tulkinnalla uuden rakennuspaikan muodostumisesta ja muun muassa yhdenvertaisuuden tarpeella selvittää asiaa yksinäistä rakennuspaikkaa laajemmin. Rantaalueen suunnittelutarpeesta ja rakentimisrajoituksista säädetään sitovasti maankäyttö- ja rakennuslain 72 :n ja 2 momentissa ja 3 ja 6 momentissa säädetään sitovasti mitä rakentamista edellä mainitut rajoitukset eivät koske. Sitovasti säädettyä rakentamisrajoitusta ei voida tapauskohtaisesti laajentaa koskemaan sellaista rakentamista, joka on sitovalla säädöksellä rakentamisrajoituksesta vapautettu. Toisin sanoen poikkeamislupana käsiteltäväksi ei voida tapauskohtaisesti siirtää sellaista asiaa, joka on sitovasti lainsäädännössä vapautettu poikkeamisluvan tarpeesta. Asia on voitu käsitellä maankäyttö- ja rakennuslain 72 :n mukaisten rantaalueen rakentamisrajoitusten estämättä mainitun lain 125 :n mukaisena rakennuslupana. Rakennusluvan edellytysten on katsottu täyttyvän ja lupa on siten tullut myöntää. Päiväset pyytävät hallinto-oikeutta selvittämään, soveltaako ympäristölautakunta maankäyttö- ja rakennuslakia oikein katsoessaan, että lainsäädäntö vapauttaa kysymyksessä olevan rakennushankkeen ranta-alueen suunnittelutarpeesta ja poikkeamisluvan tarpeesta. Päivästen on katsottava vaativan ympäristölautakunnan ja johtavan rakennustarkastajan päätösten kumoamista.

3 3 (6) Perusteina valitukselleen Päiväset ovat esittäneet muun ohella seuraavaa: Rakennuslupaprosessissa joudutaan ottamaan kantaa siihen, muodostaako suunniteltu saunarakennus oman erillisen rakennuspaikkansa Moksjärven rantavyöhykkeelle vai sovelletaanko maankäyttö- ja rakennuslain 72 :n 3 momentin 4 kohtaa eli, että kyseessä olisi asuinrakennuksen kanssa samaan pihapiiriin suunniteltu talousrakennukseksi ymmärrettävä sauna. Metsä-Liukkaan tilan päärakennusta on viimeiset 45 vuotta käytetty vapaaajan rakennuksena. Kyseessä ei siis ole maa- ja metsätalouden käytössä oleva asuinrakennus. Päärakennuksen etäisyys Ranta-Liukkaan pyykistä numero 2 on 150 metriä ja rakennuksen ja rannan välinen etäisyys on 180 metriä. Lähes identtisessä tapauksessa korkein hallinto-oikeus (KHO 2006:89) on katsonut, että rantarakentamisen suunnittelutarve ei ollut poistunut maankäyttö- ja rakennuslain 72 :n 3 momentin 4 kohdan perusteella. Kyseisessä tapauksessa rakennuslupaa haettiin saunarakennukselle talousrakennuksena 15 metrin päähän rantaviivasta loma-asuntokäytössä olevan vanhan maatilakeskuksen sijaitessa noin 200 metrin päässä rannasta. Maankäyttöön erikoistunut oikeustieteilijä Jaakko Kanerva katsoo, että saunaa ei voida pitää talousrakennuksena, jos se on varustettu esimerkiksi pesu- ja pukeutumistilojen lisäksi keittonurkkauksella ja yöpymistiloilla (Maankäyttö 4/2012). Samassa artikkelissa pohditaan myös pihapiirin käsitettä: "Jos esimerkiksi asuinrakennus sijaitsee vesistöstä noin 100 metrin etäisyydellä ja rannan rakennuksen väliin jää vaikkapa metsäkaistale, ei saunan rakentaminen rantaan ole lainkohdan tarkoittamaa samaan pihapiiriin rakentamista." Hakija itse on alkuperäisessä rakennuslupahakemuksessaan perustellut rakennuksen kerrosalan ylittymistä nimenomaan sillä, että saunarakennus tulee sijaitsemaan kaukana päärakennuksesta. Makuuparvi, keittotaso (K-T) ja suunniteltu sähköverkkoon kytkeminen viittaavat siihen, että rakennuksen käyttö myös majoituskäyttöön halutaan mahdollistaa. Asian käsi ttely ja selvittäminen Ympäristölautakunta on antanut lausunnon. Tiaiset ovat antaneet selityksen. Tilakeskus päärakennuksineen on ollut olemassa jo 1800-luvulla. Päärakennus on rakennettu ympärivuotiseen käyttöön ja se on rekisteröity asuinrakennukseksi. Tila on toiminut maa- ja metsätaloutta harjoittavana tilana ja toimii edelleen. Tila rakennuksineen on ympärivuotisessa jatkuvassa käytössä, vaikka siellä ei tällä hetkellä vakituisesti asutakaan. Suunniteltu saunarakennus sijaitsee tilakeskuksen muodostamassa pihapiirissä. Suunnitellun saunan etäisyys tilakeskuksen päärakennuksesta on 138 metriä. Kyseessä on sauna. Oikeuskäytännössä saunaa on pidetty talousrakennuksena, kun otetaan huomioon sen koko, käyttötarkoitus ja varustelutaso. Tiaiset haluavat korjata valituksessa esitetyn käsityksen rakennuksen varustelutasosta. Piirustuksissa oleva lyhenne K-T ei tarkoita keittotasoa vaan tangollista komeroa. Kysymyksessä on yleisesti rakennussuunnitelmissa käytetty lyhenne. Sen, että lyhenne viittaa tangolliseen komeroon, voi päätellä myös piirustuksessa

4 4 (6) Hallinto-oikeuden ratkaisu Perustelut olevasta komeroa kuvaavasta merkinnästä ja sen sijainnista. Saunarakennukseen ei siis ole suunniteltu keittonurkkausta. Suunnitellussa saunarakennuksessa ei ole yöpymiseen varattua huonetta, vaan ainoastaan matala parvi, joka ei yllä huonekorkeuteen ja jota ei ole tarkoitettu asumiseen. Kyse ei ole itsenäisestä rakennuksesta/yksiköstä, vaan tilakeskusta palvelevasta talousrakennuksesta. Rakentamisrajoitukset eivät estä olemassa olevan tilakeskuksen kanssa samaan pihapiiriin kuuluvan talousrakennuksen rakentamista. Päiväset ovat antaneet vastaselityksen. Suunnitellun saunarakennuksen varustelutaso vaikuttaa sinällään varsin tarkoituksenmukaiselta, mikäli pohdinnan kohteena on rakennuksen käyttö ja toimivuus suhteellisen hyvin varustettuna rantasaunana. Rakennuksen kokoa ja varustelutasoa on selityksessä vähätelty, jotta rakennus voitaisiin selittää talousrakennukseksi. Rakennussuunnittelussa lyhenne KT tarkoittaa yksiselitteisesti keittiötilaa ja tason yläpuolella oleva pistekatkoviiva seinäkaapiston syvyyttä (RT ). Takalla varustetun saunatuvan ja ruokailutilaksi kalustetun terassin käyttötarkoitus jäisi epäselväksi ilman keittomahdollisuuksia. Saunatuvasta noustaan parvitilaan, joka ulottuu myös saunan pukuhuoneen ja saunatilan yläpuolelle. Parvelle on hahmoteltu makuutiloja neljälle hengelle. Saunatupa yhdessä parven kanssa muodostaa yhtenäisen yöpymisiin soveltuvan huonetilan. Suunniteltu ja potentiaalisesti toteutettavissa oleva varustelutaso ylittää talousrakennukseksi ymmärrettävän saunarakennuksen kriteerit. Vastaselitys on lähetetty Tiaisille tiedoksi. Tiaiset ovat toimittaneet lisäselvitystä, joka on lähetetty tiedoksi Päiväsille. Päiväset ovat toimittaneet lisäselvitystä, joka on lähetetty tiedoksi Tiaisille. Hallinto-oikeus kumoaa ja poistaa ympäristölautakunnan ja johtavan rakennustarkastajan päätökset ja hylkää rakennuslupahakemuksen. Sovellettavat oikeusohjeet Maankäyttö- ja rakennuslain 72 :n 1 momentin mukaan meren tai vesistön ranta-alueeseen kuuluvalle rantavyöhykkeelle ei saa rakentaa rakennusta ilman asemakaavaa tai sellaista oikeusvaikutteista yleiskaavaa, jossa on erityisesti määrätty yleiskaavan tai sen osan käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena. Saman pykälän 2 momentin mukaan mitä 1 momentissa säädetään, koskee myös ranta-aluetta, jolla rakentamisen ja muun käytön suunnitteleminen pääasiassa rantaan tukeutuvan loma-asutuksen järjestämiseksi on tarpeen alueella odotettavissa olevan rakentamisen vuoksi.

5 5 (6) Saman pykälän 3 momentin 4 kohdan mukaan mitä 1 ja 2 momentissa säädetään, ei koske olemassa olevan asuinrakennuksen kanssa samaan pihapiiriin kuuluvan talousrakennuksen rakentamista. Saman pykälän 6 momentin mukaan mitä 1 momentissa säädetään, ei koske ennen 1 päivää tammikuuta 1997 olemassa olleeseen asuinrakennukseen tai maatilaan liittyvän saunarakennuksenl rakentamista. Mitä tässä momentissa säädetään, ei kuitenkaan koske aluetta, jonka kohdalla on 2 momentin mukainen suunnittelutarve. Oikeudellinen arviointi Rakennushankkeessa on hakemuksen mukaan kysymys saunarakennuksen rakentamisesta Vihdissä sijaitsevan Moksjärven rantaan 10,9523 hehtaarin suuruiselle kiinteistölle Metsä-Liukas 2: päivätyn pohjapiirustuksen mukaan rakennuksen kerrosala on 25,4 m2. Rakennuksen huoneiden nettoalat ovat sauna 4,4 m2, pukuhuone 2,8 m2 ja saunatupa 13 m2. Lisäksi pohjapiirustuksen mukaisessa rakennuksessa on terassia 14 m2 sekä 13,8 m2:n suuruinen parvi, josta vähintään 1,6 metriä korkeaa tilaa on 6,48 m2. Pohjapiirustuksessa saunatupaan on merkitty kaluste tai laite kirjainlyhenteellä K-T. Rakennuspiirustuksissa esiintyviä tekstilyhenteitä koskevan ohjeen RT mukaan lyhenne KT merkitsee keittotasoa ja TK tankokaappia. Moksjärven rannoilla toteutunut rakentaminen huomioon ottaen hallinto-oikeus katsoo, että rakennuspaikalla on pääasiassa rantaan tukeutuvan loma-asutuksen järjestämiseksi maankäyttö- ja rakennuslain 72 :n 2 momentissa tarkoitettu suunnittelutarve. Näin ollen alueella ei sovelleta mainitun pykälän 6 momentin saunarakennuksen rakentamista koskevia säännöksiä. Suunnitellussa rakennuksessa on 13 m2:n suuruinen saunatupa ja suunnilleen samankokoinen parvi. Koska sauna ja pukuhuone muodostavat rakennukseen suunnitelluista tiloista yhteensä 7,2 m2 eli vain pienen osan, hallinto-oikeus katsoo, ettei rakennusta sen pienehköstä koosta huolimatta voida pitää maankäyttö- ja rakennuslain 72 :n 3 momentin 4 kohdassa tarkoitettuna talousrakennuksena. Karttatarkastelun perusteella hakemuksen mukaisen rakennuksen etäisyys tilan päärakennuksesta on noin 145 metriä. Hallinto-oikeus toteaa, että maatiloilla rakennukset ja niiden myötä pihapiirit ovat tavallisesti hajautuneet laajemmalle alueelle kuin omakotitalojen kohdalla. Saadun selvityksen perusteella Metsä-Liukkaan tilalla ei kuitenkaan enää harjoiteta maataloutta, vaan kyseessä on metsätila, jonka tilakeskus on vapaa-ajan käytössä. Tilan olemassa olevat talousrakennukset sijoittuvat päärakennusta kauemmaksi rannasta ja hakemuksen mukainen rakennus rannassa sijoittuisi siten selkeästi tilan rakennusryhmän ulkopuolelle. Maasto päärakennuksen ja hakemuksen mukaisen rakennuksen välissä on pääasiassa metsämaata, jolla on juuri suoritettu hakkuita. Mahdollisella metsälain mukaisella maankäyttömuodon muutoksella ei ole maankäyttö- ja rakennuslain mukaista lupa-asiaa ratkaistaessa oikeudellista merkitystä. Hallinto-oikeus katsoo, ettei hakemuksen mukaisen rakennuksen voida katsoa sijoittuvan maankäyttö- ja rakennuslain 72 :n 3 momentin 4 kohdassa tarkoitetulla tavalla olemassa olevan asuinrakennuksen kanssa samaan pihapiiriin.

6 6 (6) Edellä lausutuilla perusteilla rakennushankkeen toteuttaminen edellyttää poikkeamista maankäyttö- ja rakennuslain 72 :ssä tarkoitetusta rakentamisrajoituksesta ranta-alueella. Ympäristölautakunnan ja johtavan rakennustarkastajan päätökset on siten kumottava ja poistettava ja rakennuslupahakemus hylättävä. Sovelletut oikeusohjeet Perusteluissa mainitut Muutoksenhaku Hallinto-oikeuden kokoonpano Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallintooikeuteen. Valituskirjelmä on toimitettava korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä (julkipanon jälkeen). Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Markku Setälä ja Jukka Reinikainen (t). Esittelijä Juho Kalliokoski Jakelu Päätös Juhani ja Elina Päivänen (tiedote oikeudenkäyntimaksusta) Jäljennös Vihdin ympäristölautakunta Paavo Tiainen (tiedote oikeudenkäyntimaksusta) Tiedoksi sähköisesti ympäristöministeriölle oikeuskäytännön seurantaa varten Jäljennöksen oike akm, (

7 Liite hallinto-oikeuden päätökseen VALIT USO SO IT US Hallinto-oikeuden päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto -oikeuteen kirjallisella valituksella. Valitusaika Tämä päätös on annettu julkipanon jälkeen, jolloin päätöksen katsotaan tulleen asianosaisten tietoon silloin,kun se on annettu. Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen antopäivästä, sitä päivää lukuunottamatta. Valituskirjelmän toimittaminen Valituskirjelmän sisältö ja allekirjoittaminen Valituskirjelmän liitteet Korkeimman hallinto-oikeuden osoite Valituskirjelmä on toimitettava valitusajassa viranomaiselle, joka on mainittu päätöksen kohdassa Muutoksenhaku. Valitusasiakirjojen tulee olla perillä valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Valituskirjelmässä on ilmoitettava - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero, joihin asian käsittelyä koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa - päätös, johon haetaan muutosta - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä taikka jos valituksen laatijana on muu henkilö, on valituskirjelmässä ilmoitettava myös tämän nimi jø kotikunta. Valituskirjelmään on liitettävä - hallinto-oikeuden päätös alkuperäisenä tai jäljennöksenä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Asiamiehen, jollei hän ole asianajaja tai yleinen oikeusavustaja, on liitettävä valitukseen valtakirja. Postiosoite : Käyntiosoite: PL 180 Fabianinkatu HELSINKI Helsinki 5 Faksi: Sähköposti: korkein.hallinto-oikeus@oikeus.fi julkipanonjälkeen 02.12