Kuntatalouden. makroohjauksen. kehittäminen 6/2014. Taloudelliset ja talouspoliittiset katsaukset

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kuntatalouden. makroohjauksen. kehittäminen 6/2014. Taloudelliset ja talouspoliittiset katsaukset"

Transkriptio

1 Kuntatalouden makroohjauksen kehittäminen 6/2014 Taloudelliset ja talouspoliittiset katsaukset

2

3 Kuntatalouden makro-ohjauksen kehittäminen Valtiovarainministeriön julkaisuja 6/2014 Taloudelliset ja talouspoliittiset katsaukset

4 Painotuote VALTIOVARAINMINISTERIÖ PL 28 (Snellmaninkatu 1 A) VALTIONEUVOSTO Puhelin (vaihde) Internet: Taitto: Anitta Heiskanen/VM-julkaisutiimi Juvenes Print - Suomen Yliopistopaino Oy, 2014

5 Kuvailulehti Julkaisija ja julkaisuaika Valtiovarainministeriö, maaliskuu 2014 Tekijät Kuntien makrotalouden ohjauksen kehittämistä valmistellut työryhmä Julkaisun nimi Kuntatalouden makro-ohjauksen kehittäminen Asiasanat finanssipolitiikka, julkinen talous, kunnallistalous Julkaisusarjan nimi ja numero Valtiovarainministeriön julkaisuja 6/2014 Julkaisun myynti/jakaja Julkaisu on saatavissa pdf-tiedostona osoitteesta Samassa osoitteessa on ohjeet julkaisun painetun version tilaamiseen. Painopaikka ja -aika Juvenes Print - Suomen Yliopistopaino Oy, 2014 ISBN (nid.) ISSN (nid.) ISBN (PDF) ISSN (PDF) Sivuja 108 Kieli Suomi Tiivistelmä Kuntien makrotalouden ohjauksen kehittämistä valmistellut työryhmä on laatinut ehdotuksen kuntatalouden makro-ohjauksen uudesta toimintamallista. Työryhmän ehdotukset on sovitettu yhteen budjettikehysdirektiivin toimeenpanon, kuntalain kokonaisuudistuksen ja valtionosuusjärjestelmän uudistuksen kanssa. Hallitus hyväksyi kuntatalouden makro-ohjausjärjestelmää koskevat linjaukset päättäessään rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanosta Kuntatalouden makro-ohjausta toteutetaan osana valtioneuvoston helmikuussa 2014 antaman asetuksen myötä käyttöön otettavaa julkisen talouden suunnitelmaa. Kuntatalouden rahoituskehyksessä hallitus asettaa kuntataloudelle tasapainotavoitteen ja päättää samalla tavoitteen saavuttamiseksi tarvittavista toimenpiteistä. Lisäksi hallitus asettaa kuntatalouden menorajoitteen eli euromääräisen rajoitteen valtion toimista kunnille aiheutuville menojen muutokselle hallituskauden aikana. Valtion ja kuntien välinen kustannustenjaon tarkistus tehdään vuosittain. Kuntatalouden vakautta ylläpidetään tulokehitystä tasoittavilla sekä kuntatalouden menoihin vaikuttavilla toimilla. Peruspalveluohjelma ja budjetti korvataan kuntatalousohjelmalla, joka laaditaan valtion ja kuntien neuvottelumenettelyssä osana julkisen talouden suunnitelman laadintaa.

6 Presentationsblad Utgivare och datum Finansministeriet, Mars 2014 Författare Arbetsgruppen som berett utvecklandet av styrningen av kommunernas makroekonomi Publikationens titel Kuntatalouden makro-ohjauksen kehittäminen Publikationsserie och nummer Finansministeriet publikationer 6/2014 Beställningar/distribution Publikationen finns på finska i PDF-format på Anvisningar för beställning av en tryckt version finns på samma adress. Tryckeri/tryckningsort och -år Juvenes Print Finlands Universitetstryckeri Ab, 2014 ISBN (nid.) ISSN (nid.) ISBN (PDF) ISSN (PDF) Sidor 108 Språk Finska Sammandrag Arbetsgruppen som berett utvecklandet av styrningen av kommunernas makroekonomi har lagt fram ett förslag till ny handlingsmodell för makrostyrningen av kommunalekonomin. Arbetsgruppens förslag har samordnats med verkställandet av budgetramdirektivet, totalrevisionen av kommunallagen och förnyandet av statsandelssystemet. Regeringen godkände riktlinjerna för makrostyrsystemet för kommunalekonomin i samband med beslutet om verkställande av det strukturpolitiska programmet den 29 november Makrostyrningen av kommunalekonomin förverkligas som en del av den övergripande planeringen av den offentliga ekonomin som tas i bruk med stöd av statsrådets förordning från februari Regeringen fastställer inom budgetramen för kommunalekonomin ett balansmål för kommunalekonomin, och beslutar samtidigt om åtgärderna som behövs för att uppnå målet. Regeringen fastslår dessutom en utgiftsgräns för kommunalekonomin, dvs. en euromässig begränsning av sådana ändringar i kommunernas utgifter under regeringsperiodens gång som beror på statens åtgärder. Kostnadsindelningen mellan staten och kommunerna justeras varje år. Stabiliteten inom kommunalekonomin upprätthålls med åtgärder som utjämnar inkomstutvecklingen och påverkar utgifterna inom kommunalekonomin. Basserviceprogrammet och budgeten ersätts med ett kommunekonomiprogram som utarbetas i förhandlingsförfarandet mellan staten och kommunerna som ett led i utarbetandet av en plan för de offentliga finanserna..

7 Description page Publisher and date Ministry of Finance, March 2014 Author(s) Working group preparing the development of local government macroeconomic steering Title of publication Kuntatalouden makro-ohjauksen kehittäminen Publication series and number Ministry of Finance publications 6/2014 Distribution and sale The publication can be accessed in pdf-format in Finnish at There are also instructions for ordering a printed version of the publication. Printed by Juvenes Print Finland University Print Ltd, 2014 ISBN (nid.) ISSN (nid.) ISBN (PDF) ISSN (PDF) No. of pages 108 Language Finnish Abstract The working group preparing the development of local government macroeconomic steering has made proposals for a new operating model for the macroeconomic steering of local government finances. The working group s proposals have been reconciled with the implementation of the EU Budgetary Framework Directive, the comprehensive reform of the Local Government Act and the reform of the system of central government transfers to local government. The Government approved policy outlines for a macroeconomic steering system for local government finances when deciding on the implementation of a structural policy programme on 29 November The macroeconomic steering of local government finances will be implemented as part of the comprehensive planning of general government finances that with be in place along with a government decree (February 2014). In a local government financial framework, the Government will set a balance target for local government finances and decide at the same time on the measures required to achieve the target. In addition, the Government will set a local government spending limit, namely a euro limit for the change in expenditure arising to municipalities from central government measures during the parliamentary term. An adjustment to the division of costs between the state government and local government will be made annually. The stability of local government finances will be maintained by structural measures that moderate fluctuations in local government revenues and expenditure. The basic public services programme and budget will be replaced by a local government finances programme, prepared in a central government and local government negotiation procedure as part of the preparation of a general government fiscal plan.

8

9 Saate Kuntatalouden tila on viime vuosina vaikeutunut. Koko kuntatalouteen on muodostunut kansantalouden tilinpidon käsittein 2 mrd. euron mittaluokkaa oleva vuotuinen alijäämä. Tasapaino-ongelmat ovat kärjistymässä lukuisissa kunnissa, enenevässä määrin myös suurissa kaupungeissa. Kunnallisveroon kohdistuu jatkuva korotuspaine. Kun kuntien järjestämisvastuulla olevien hoito- ja hoivapalvelujen tarve kasvaa vanhusväestön lisääntymisen myötä lähivuosikymmeninä nopeasti, kuntatalouden menopaineisiin ei jatkossakaan ole odotettavissa helpotusta. Hallitus on toteuttanut ja suunnittelemassa lukuisia toimia kuntatalouden vahvistamiseksi ja vakauttamiseksi. Kunnallisten palvelujen tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamiseksi se on käynnistänyt kuntarakennetta sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämistä koskevat uudistukset. Valtionosuusjärjestelmän uudistamista koskeva esitys on lausuntokierroksella. Marraskuun 29. päivänä hyväksymässään rakennepoliittisessa ohjelmassa hallitus linjasi lisäksi kuntien lakisääteisiä tehtäviä ja velvoitteita vähentävät toimet, joiden on määrä vähentää kuntien menoja 1 mrd. eurolla vuoteen 2017 mennessä. Vireillä on myös kuntien talouden hoitoon liittyviä uudistuksia. Ensi vuoden alusta voimaan astuvan kuntalain uudistuksen yhteydessä on tarkoitus tiukentaa kunnan ja kuntayhtymän talouden tasapainottamisvelvoitetta koskevia säädöksiä. Samalla kunnan talouden seurantaa tehostetaan. Myös koko kuntatalouden ohjaus on uudistumassa. Kehyspäätöksessään hallitus päätti kuntatalouden makro-ohjausta tehostavista ja hallitusohjelmassa linjattua peruspalveluohjelmamenettelyn kehittämistä valmistelevista toimista. Tämän päätöksen mukaisesti valtiovarainministeriö asetti kuntatalouden makro-ohjauksen kehittämistä valmistelevan virkamiestyötyöryhmän. Työryhmän puheenjohtajaksi määrättiin ylijohtaja Jukka Pekkarinen sekä jäseniksi budjettineuvos Jouko Narikka, neuvotteleva virkamies Niko Ijäs, hallitusneuvos Arto Luhtala, finanssineuvos Markku Nissinen, finanssineuvos Hannele Savioja, finanssineuvos Tuomo Mäki sekä neuvotteleva virkamies Tanja Rantanen. Työryhmän asettamispäätös ja sen liite ovat raportin liitteenä 1. Työryhmä on toimeksiantonsa mukaisesti sovittanut esityksensä yhteen muiden valtiovarainministeriössä samaan aikaan kuntatalousasioita käsittelevien työryhmien kanssa. Se on työskennellyt tiiviissä vuorovaikutuksessa budjettikehysdirektiivin ja budjettisuunnitelmien ennakkovalvonta-asetuksen kansallista täytäntöönpanoa, kuntalain kokonaisuudistusta, valtionosuusjärjestelmän uudistamista sekä kuntien tehtävien arviointia valmistelevien työryhmien kanssa. Ulkopuolisena asiantuntijana se on kuullut pääjohtaja Tuomas

10 Pöystiä Valtiontalouden tarkastusvirastosta. Työryhmän työtä on esitelty Kunnallistalouden ja hallinnon neuvottelukunnalle, peruspalveluohjelman ministerityöryhmälle ja hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmälle. Työryhmässä tehdyn valmistelun pohjalta hallitus hyväksyi osana marraskuun rakennepoliittista ohjelmaa myös kuntatalouden makro-ohjauksen kehittämisen päälinjat. Näitä koskeva hallituksen päätös on tämän raportin liitteenä 2. Työryhmä on laatinut esityksensä tämän linjauksen pohjalle. Se on täsmentänyt kuntatalouden ohjausjärjestelmän tavoitteita ja rakennetta sekä jäsennellyt ohjaukseen liittyvän päätöksenteon ja tämän valmistelun aikataulun samoin kuin kytkennät muuhun finanssipolitiikan valmisteluun. Näiden täsmennysten myötä työryhmä on tarvittavin osin täsmentänyt myös eräitä hallituksen alkuperäiseen päätökseen liittyviä käsitteitä. Täsmennykset esitetään hallituksen alkuperäisen päätöksen rinnakkaisena, sisällöllisesti yhtäpitävänä tekstinä liitteessä 3. Työryhmän määräaika jatkuu vuoden 2014 loppuun. Ryhmä julkistaa raporttinsa jo nyt, koska esityksen päälinjat on hallituksen rakennepoliittisessa ohjelmassa vahvistettu ja uuden hallituskauden lähestyminen kiirehtii uuden ohjausjärjestelmän käyttöön oton valmistelua. Raportin yhteenveto sisältää työryhmän keskeiset ehdotukset sekä kuntatalouden uuden ohjausmallin esittelyn. Luvussa 1 tarkastellaan kuntatalouden sääntöjen ja ohjauksen tarpeellisuuteen vaikuttavia tekijöitä kansainvälisen kirjallisuuden ja eri maista saatujen kokemusten valossa. Lisäksi esitetään katsaus Suomen kuntatalouden tilaan ja näkymiin. Toisessa luvussa tarkastellaan kuntatalouden ohjauksen lainsäädäntöperustaa koko kuntatalouden ja yksittäisen kunnan näkökulmasta. Luvussa 3 tarkastellaan kuntapolitiikkaa poliittisen ohjauksen näkökulmasta. Neljännessä luvussa esitellään peruspalveluohjelman ja budjetin laadintaprosessia, ja luvussa 5 esitetään arvio peruspalveluohjelmamenettelyn ja kuntatalouden ohjauksen toimivuudesta. Koska samanaikaisesti ollaan vahvistamassa koko julkisen talouden hallintaa ja ohjausta, esitellään budjettikehysdirektiivin kansallista täytäntöönpanoa kuudennessa luvussa. Ehdotus kuntatalouden makro-ohjauksen uudesta toimintamallista esitellään luvussa 7. Lopuksi tarkastellaan kuntatalouden tasapainotavoitteen asettamista sekä kuntataloutta koskevan tilastoinnin kehittämistarpeita. Helsingissä maaliskuun 17. päivänä 2014

11 11 Sisältö Saate...9 Yhteenveto kuntatalouden ohjauksen kehittämistä valmistelleen työryhmän ehdotuksista Mihin kuntatalouden sääntöjä tarvitaan Julkisen talouden koordinaation, vakauden ja kestävyyden turvaaminen Sääntöjen ja ohjauksen tarpeellisuuteen vaikuttavat tekijät Julkisen talouden tila ja näkymät Kuntatalouden ohjauksen lainsäädäntöperusta Peruspalveluohjelmamenettely kuntalaissa EU-lainsäädäntö ohjaa julkisen talouden hoitoa Yksittäistä kuntaa koskeva säätely Kunnan talouden tasapaino ja alijäämän kattaminen (kuntalaki 65 ) Erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan arviointimenettely (ns. kriisikuntamenettely) Kuntapolitiikka politiikka-asiakirjoissa Kuntapolitiikka hallitusohjelmassa Hallitusohjelman puolivälitarkastelu Ministeriöiden kehittämisohjelmat Peruspalveluohjelman ja budjetin laatiminen Valtion talousarvion valmistelu ja valtiontalouden kehysmenettely Peruspalveluohjelman ja -budjetin laadintaprosessi Peruspalveluohjelmaan ja -budjettiin sisältyvän kuntatalouden kehitysarvion laatiminen...45

12 12 5 Peruspalveluohjelmamenettelyn ja kuntatalouden ohjauksen nykytilan arviointi Peruspalveluohjelmamenettelyn ohjausvaikutusten arviointia Eräitä kannanottoja peruspalveluohjelmamenettelyn uudistamiseksi Investointien hallinnassa ongelmia Suhdanneherkät tulopohjat heikentävät kuntatalouden vakautta Budjettikehysdirektiivin julkisen talouden kehystä koskevien vaatimusten kansallinen täytäntöönpano Ehdotus kuntatalouden makro-ohjauksen uudesta toimintamallista Arvio kuntatalouden lähtökohdista ja kehitysnäkymistä ennen eduskuntavaaleja Hallitusohjelma Kuntatalouden rahoituskehys osana julkisen talouden suunnitelmaa Kuntatalousohjelma sekä valtion ja kuntien neuvottelumenettely Kuntatalouden ennusteet Kuntatalouden vakautus Kustannustenjaon tarkistusmenettely Kuntatalouden tasapainotavoitteen asettaminen Kuntataloutta koskevan tietopohjan kehittäminen...87 Liite 1 Kuntien makrotalouden ohjauksen kehittämistä valmisteleva työryhmä Liite 2 Hallituksen päätös kuntatalouden ohjausjärjestelmän toimeenpanosta Liite 3 Kuntatalouden ohjausjärjestelmää koskeva hallituksen linjaus täsmennettynä työryhmän ehdotuksen mukaisilla käsitteillä Liite 4 Valtioneuvoston asetus julkisen talouden suunnitelmasta Lähteet

13 13 Yhteenveto kuntatalouden ohjauksen kehittämistä valmistelleen työryhmän ehdotuksista Kuntatalouden makrotason ohjausta ehdotetaan uudistettavaksi siten, että kuntatalousasioiden valmistelu olisi tähänastista kiinteämpi osa valtiontalouden talousarvio- ja kehysvalmistelua sekä laajempaa julkisen talouden taloussuunnittelua. Työryhmä ehdottaa toimia, joilla kuntatalouden kokonaisuuden hallintaa parannetaan talouspoliittisen päätöksenteon valmistelun eri vaiheissa. Tavoitteena on varmistaa rahoitusperiaatteen toteutuminen ja kuntatalouden pitemmän aikavälin kestävyys siten, että kuntatalouden tulot riittävät väestön ikärakenteen muutoksen takia kasvavien menojen rahoittamiseen. Hallitus päätti rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanosta. Toimeenpanopäätöksen mukaan käyttöön otetaan kuntatalouden ohjausjärjestelmä. Hallituksen päätös kuntatalouden ohjausjärjestelmän toimeenpanosta on tämän raportin liitteenä 2. Kuntatalouden ohjauksen kehittämistä valmisteleva työryhmä on täsmentänyt joiltain osin kuntatalouden ohjauksesta käytettäviä käsitteitä (liite 3). Hallituksen päätös ja työryhmän ehdotus ovat sisällöllisesti yhtäpitäviä. Valtioneuvoston asetus julkisen talouden suunnitelmasta tuli voimaan Asetuksella on pantu täytäntöön julkisen talouden kehystä ja sen kattavuutta koskevat budjettikehysdirektiivin 9-11 ja 13 artiklan vaatimukset. Asetuksen mukaan valtioneuvosto asettaa julkisen talouden suunnitelmassa julkiselle taloudelle sekä sen alasektoreille (ml. kuntatalous) rahoitusasemaa koskevan tavoitteen. Rahoitusasematavoitteet asetetaan siten, että ne valtiovarainministeriön ennuste huomioon ottaen johtavat julkisen talouden rakenteelliselle rahoitusasemalle asetetun tavoitteen saavuttamiseen. Kuntatalouden uudessa ohjausmallissa kuntataloudelle asetetaan tavoitteeksi, että kuntatalous on kuntatalouden kokonaisuuden tasolla keskipitkällä aikavälillä tasapainossa kansantalouden tilinpidon käsittein. Tasapainotavoitteessa tulee tällöin otetuksi huomioon myös tulorahoituksen riittävyys investointien rahoittamiseen. Tasapainotavoitteen ohella myös kuntasektorin velkaantumiskehitystä on syytä seurata, vaikka sille ei ehdoteta asetettavaksi erillistä tavoitetta. Pitkän aikavälin kestävyyden turvaamiseksi kuntataloudessa tulisi tavoitella käytännössä lievää ylijäämää, jolla varauduttaisiin väestön ikääntymisestä ja siitä aiheutuvasta palvelutarpeen kasvusta aiheutuviin menopaineisiin. Koko kuntasektorin tasolla asetettava tasapainovaatimus ei rajoita yksittäisen kunnan päätöksentekoa vaan ohjaa sitä välillisesti. Kuntalain taloussäännökset ovat parhaillaan

14 14 uudistettavina osana kuntalain kokonaisuudistusta. Vaikean taloustilanteen vuoksi tiukkoja kiristyksiä yksittäisen kunnan tasapainovaatimukseen ei voida toteuttaa välittömästi. Työryhmän näkemyksen mukaan yksittäisen kunnan tasapainovaatimusta tulisi kuitenkin valmistautua kiristämään asteittain yhdenmukaisemmaksi makrotason tasapainotavoitteen kanssa. Julkisen talouden suunnitelmassa esitetään tarvittavat, sektorikohtaisesti yksilöidyt toimenpiteet rahoitusasematavoitteiden saavuttamiseksi. Osana julkisen talouden suunnitelmaa hallitus päättää kuntatalouden tasapainotavoitteesta ja tavoitteen saavuttamiseksi tarvittavista toimenpiteistä. Tässä raportissa julkisen talouden suunnitelman kuntatalousosasta käytetään nimitystä kuntatalouden rahoituskehys. Hallituksen toimenpiteet voivat koskea kuntien tehtäviä ja velvoitteita, valtionosuuksia, veroperusteita sekä muita kuntatalouteen vaikuttavia toimia. Toimenpiteistä päättäessään hallituksen tulee ottaa kantaa myös siihen, onko kuntien tehtäviä ja velvoitteita tarpeen vähentää, miten uudet tai laajentuvat tehtävät ja velvoitteet rahoitetaan sekä miltä osin toimenpiteet olisivat valtion ja miltä osin kuntien vastuulla. Samassa yhteydessä tulee konkretisoida myös meno- ja tulokehitykseen vaikuttavien valtion toimenpiteiden vaikutukset kuntasektorin rahoitusasemaan. Valtiovarainministeriö laatii vaalikautta koskevan julkisen talouden suunnitelman laatimista varten arvion julkisen talouden lähtökohdista ja kehitysnäkymistä keskipitkällä aikavälillä. Kuntatalouden osalta kyseessä tulisi olla kattava tarkastelu, jossa kehitysnäkymien arvioinnin lisäksi tulisi esittää vaihtoehtoisia politiikkatoimia ja niitä koskevia vaikutusarvioita päätöksenteon pohjaksi. Tasapainotavoitteen tueksi otetaan käyttöön menorajoite, jolla hillitään valtion toimenpiteistä kunnille aiheutuvaa ennakoimatonta ja jälkikäteen myös valtiontalouteen heijastuvaa kustannusten nousua. Kuntatalouden menorajoite on euromääräinen rajoite valtion toimista kunnille aiheutuvalle menojen muutokselle. Ohjausvaikutuksen tehostamiseksi hallituksen ensimmäisessä julkisen talouden suunnitelmassa kuntatalouden menorajoite tulee vahvistaa hallinnonalakohtaisesti. Menorajoite vastaisi sitovuudeltaan valtiontalouden menokehyksiä. Menorajoite tarvitsee tuekseen nykyistä parempaa taloudellisten vaikutusten arviointia. Tehtävien ja velvoitteiden muutosten kustannusvaikutukset tulisi arvioida luotettavasti ja läpinäkyvästi, muun muassa Kunnallistalouden ja hallinnon neuvottelukunnan taloudellisten vaikutusten arviointijaoston asiantuntemusta hyödyntäen. Osana julkisen talouden kokonaisuuden hallintaa julkisen talouden suunnitelma tarkistetaan vuosittain seuraavaksi nelivuotiskaudeksi. Tarkistuksissa kuntatalouden tulo- ja menoeriä koskevat ennusteet päivitetään, arvioidaan vaalikauden alussa päätettyjen toimenpiteiden riittävyyttä tasapainotavoitteen saavuttamiseksi sekä päätetään mahdollisista lisätoimenpiteistä. Nykyinen peruspalveluohjelma ja budjetti korvataan kuntatalousohjelmalla, joka laaditaan valtion ja kuntien neuvottelumenettelyssä. Kuntatalousohjelman laadinta kytkeytyisi prosessina nykyisen peruspalveluohjelman tapaan julkisen talouden suunnitelman laadintaan ja valtiontalouden kehysmenettelyyn. Kuntatalousohjelmaan sisällytettäisiin julkisen talouden suunnitelman edellyttämät toimenpiteet, joiden toimeenpanoa ja vaikutuksia on ohjelmassa tarkoituksenmukaista seurata. Kuntatalousohjelman tulisi tarjota monipuo-

15 lista, ajantasaista ja laadukasta tausta-aineistoa julkisen talouden suunnitelman puitteissa tapahtuvan kuntataloutta koskevan päätöksenteon valmisteluun. Kuntatalouden keskipitkän ajan kehitysarvion laadintaa selkeytetään budjettikehysdirektiivin ja ennakkovalvonta-asetuksen täytäntöönpanon edellyttämällä tavalla. Kuntatalouden ennusteessa esitetään tulo- ja menoeriä koskevat ennusteet sekä niiden taustalla olevat laskentaoletukset ja menetelmät. Ennusteen laatimisesta vastaa valtiovarainministeriön kansantalousosasto, mutta ennusteessa käytettyjä oletuksia ja laskentamenetelmiä käsitellään ja niistä käydään nykyiseen tapaan keskustelua Kunnallistalouden ja hallinnon neuvottelukunnassa. Suhdanteiden hallinta on osoittautunut kunnissa hankalaksi. Työryhmä on arvioinut vaihtoehtoisia keinoja kuntatalouden tulo- ja menokehityksen vakauttamiseksi erilaisissa suhdannetilanteissa. Suhdannevaikutuksia voidaan parhaiten lieventää yhteisöveron jakoosuuden ja valtionosuusprosentin muutoksilla. Näitä toimia tulisi käyttää tulokehityksen tasoittamisessa johdonmukaisesti molempiin suuntiin. Kuntatalouden rakenteellisen tasapainon turvaamiseen tähtäävinä toimina tulevat lisäksi kysymykseen kuntien tehtävien ja velvoitteiden muutokset, tuottavuuden kohottamiseen tähtäävät uudistukset kuntapalveluiden järjestämisessä ja tuottamisessa sekä kuntien veropohjan tai verorakenteen muutokset. Kuntien oikeuteen määrätä omasta veroprosentistaan ei sen sijaan ehdoteta muutoksia. Valtionosuusjärjestelmän uudistamista valmistellut selvitysmies on ehdottanut kustannustenjaon tarkistuksen tekemistä jatkossa vuosittain. Kustannustenjaon tarkistuksen nopeuttaminen on sekä valtion että kuntien edun mukaista, vaikkakin vuosittainen tarkistus saattaa olla haasteellinen valtiontalouden kehysten mitoituksen näkökulmasta. Kustannustenjaon tarkistuksen yhteydessä tulisi pystyä selvittämään nykyistä tarkemmin, mistä kustannustenjaon tarkistustarve aiheutuu. Nykyinen tilastopohja ei tätä mahdollista. Kuntien tietopohjaan liittyy merkittäviä kuntatalouden ohjausta heikentäviä puutteita. Kuntatalouden makro-ohjauksen toimeenpano vaatii tuekseen nykyistä parempaa tieto- ja tilastopohjaa, jotta makro-ohjaukselle asetetut tavoitteet voidaan saavuttaa. Kuntatalouden uuteen ohjausmalliin voidaan siirtyä budjettikehysdirektiivin täytäntöönpanon ja kuntalain uudistuksen mukaisessa aikataulussa. Jo keväällä 2014 päätöksenteon painopistettä siirretään julkisen talouden kokonaisuuden suuntaan. Asetus julkisen talouden suunnitelmasta tulee kokonaisuudessaan voimaan vuoden 2015 alusta lukien. Myös kuntalain kokonaisuudistuksen on tarkoitus tulla voimaan

16 16

17 17 1 Mihin kuntatalouden sääntöjä tarvitaan Julkisen talouden koordinaation, vakauden ja kestävyyden turvaaminen Julkisen talouden koordinaation ylläpito Suomen talouspolitiikka tähtää kestävään ja vakaaseen julkiseen talouteen. Kestävä julkinen talous turvaa rahoituksellisen liikkumavaran ja reagointikyvyn mittaviinkin vanhenevan väestön palvelutarpeisiin horjuttamatta julkisen talouden rahoituksen vakautta. Perinteisen hallinnon eri tasojen välisen työnjaon, ns. fiskaalisen federalismin, mukaan keskusvalta vastaa raha- ja finanssipolitiikasta, koska se kykenee hoitamaan ne tehtävät paikallistasoa tehokkaammin. Finanssipolitiikan ymmärrettävyyden, ennakoitavuuden ja vaikuttavuuden parantamiseksi eri maissa on otettu käyttöön finanssipolitiikan sääntöjä. Suomessa uudistettu valtiontalouden kehysjärjestelmä otettiin käyttöön keväällä 2003, ja se on osoittautunut tehokkaaksi valtion menojen kasvun rajoittimeksi. Viime aikoina on useista syistä noussut esille tarve laajentaa finanssipolitiikan säännöstöä valtiontalouden kehysmenettelyä tukevin ja sitä täydentävin järjestelmin. EU-tason koordinaation tarve Yksi syy kehittää finanssipolitiikkamme säännöstöä on Euroopassa tiivistyvä talouspolitiikan koordinaatio. Euroopan unionissa ollaan tehostamassa julkisen talouden kokonaisohjausta. Jäsenvaltioiden tulee ottaa käyttöön tarkoituksenmukaiset mekanismit kaikkien julkisyhteisöjen toimijoiden (valtio, kunnat ja sosiaaliturvarahastot) koordinoimiseksi. Joulukuussa 2011 tuli voimaan budjettikehysdirektiivi, joka velvoittaa jäsenvaltiot vahvistamaan koko julkisen sektorin hallintaa ja ohjausta sekä ottamaan tässä huomioon vakaus- ja kasvusopimuksen määräykset. Helmikuussa 2012 EU-tasolla syntynyt sopimus talous- ja rahaliiton vakaudesta edellyttää, että jäsenvaltiot vievät kansalliseen lainsäädäntöön finanssipoliittisen säännön, 1 Lähteet: Report on Public finances in EMU 2012, European Economy 4/2012.Fiscal Federalism Making Decentralisation Work, OECD 2013.

18 18 jolla varmistetaan julkisen talouden tasapainon saavuttaminen ja ylläpitäminen. Samassa yhteydessä kukin jäsenvaltio päättää korjausmekanismista, jonka avulla voidaan puuttua mahdollisiin poikkeamiin. Direktiivi ja mainittu sopimus luovat oikeudelliset ja taloudelliset puitteet, joissa kansallisia toimia valmistellaan. Kuntatalouden vakauden turvaaminen Toinen syy säännöstön edelleen kehittämiselle on paikallishallinnon merkityksen kasvu julkisessa taloudessa. Finanssipolitiikan sääntöjä on perinteisesti sovellettu valtion budjettitaloudessa, mutta paikallishallinnon merkityksen voimakkaan kasvun seurauksena sääntöjen tarpeellisuus on käynyt ilmeiseksi myös paikallistasolla. Paikallishallinnon merkitys on kasvanut yhtäältä verotukseen, lainanottoon ja tehtäviin liittyvän autonomian ja toisaalta keskeisten hyvinvointipalvelujen erityisesti koulutus-, sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvelvoitteiden lisääntymisen sekä niitä koskevan sääntelyn yksityiskohtaistumisen vuoksi. Julkisen talouden vakauden ja kestävyyden hallinta edellyttää, että kuntasektorin toimijoiden lisäksi myös valtionhallinnossa kunta-asioita valmistelevat sitoutuvat siihen pitkän aikavälin taloussuunnittelussaan omalta osaltaan. Kuntataloudessa vakaus tarkoittaa sitä, että rahoitus on sekä kuntakohtaisesti että koko kuntasektorin tasolla vakaata ja ennustettavaa myös talouden eri suhdannevaiheissa. Kuntatalouden kestävyydessä on puolestaan kysymys siitä, että väestön keski-iän nousun myötä kasvavat kuntien hoito- ja hoivamenot voidaan rahoittaa niin, että verorasitus pysyy kohtuullisena ja kuntatalouden velkaantuneisuus on hallinnassa. Paikallistalouden vakauteen ja kestävyyteen voidaan vaikuttaa sekä julkisen talouden kokonaisohjauksen että kuntatalouden sisäisen ohjauksen ja taloussuunnittelun kautta. 1.2 Sääntöjen ja ohjauksen tarpeellisuuteen vaikuttavat tekijät Paikallistalouden säännöillä voidaan parantaa koko julkisen talouden hallintaa. Tämä liittyy suoraan kuntien menojen tasoon ja välillisesti myös verotuksen tasoon ja rakenteeseen. Menojen kasvua hillitsevillä säännöillä voidaan estää esimerkiksi palvelujen epätarkoituksenmukaista kasvua korkeasuhdanteessa ja turvata riittävä palvelutarjonta matalasuhdanteessa. Säännöillä voidaan parantuneen koordinaation kautta edistää myös resurssien tehokasta kohdentumista. Säännöillä voidaan myös pyrkiä lisäämään julkisen talouden läpinäkyvyyttä ja ennakoitavuutta sekä päätöksentekijöiden vastuunkantoa, jotta veronmaksajat ja muut taloudelliset toimijat voisivat kohtuullisesti ennakoida kuntatalouden kehitystä ja päätöksentekijöiden sitoutumista pitkän aikavälin tavoitteisiin.

19 19 Kuntien tehtävät, niiden laajuus ja luonne Kuntien tehtävien laajuus ja luonne vaikuttavat erityisesti valtion ja paikallishallinnon välisen ohjauksen tarpeellisuuteen. Mitä tärkeämpiä kansallisia hyvinvointitehtäviä paikallishallinto hoitaa, sitä suurempi intressi valtiolla on valvoa, että paikallishallinto kykenee järjestämään ja rahoittamaan kansalaisille näiden tarvitsemat palvelut. Taulukko 1. Paikallishallinnon menot tehtävittäin vuonna 2010 suhteessa bruttokansantuotteeseen, % Terveydenhuolto Sosiaaliturva ml. sosiaalipalvelut Koulutus Muut tehtävät Yhteensä Paikallishallinnon osuus julkisen sektorin kokonaismenoista Suomi 6,6 5,6 4,2 6,2 22,6 40,7 Ruotsi 6,9 6,6 5,4 6,3 25,2 48,2 Norja 2,0 4,1 4,0 5,2 15,3 33,6 Tanska 8,3 20,6 4,0 4,4 37,3 64,5 Islanti 0,1 2,7 4,9 5,7 13,4 26,0 Saksa 0,1 2,6 1,2 4,1 8,0 16,7 Ranska 0,1 2,0 1,9 7,8 11,8 20,8 Itävalta 1,6 1,6 1,4 3,6 8,2 15,6 Alankomaat 0,3 2,6 4,9 9,4 17,2 33,6 Belgia 0,2 1,2 1,4 4,3 7,1 13,4 Irlanti 0,0 0,4 1,4 5,0 6,8 10,2 Iso-Britannia 0,0 4,2 4,6 5,2 14,0 27,8 Sveitsi 0,3 1,5 1,9 3,8 7,5 21,9 Luxemburg 0,0 0,3 0,9 4,1 5,3 12,5 Viro 1,6 0,8 4,0 3,6 10,0 24,6 Latvia 1,0 1,2 4,4 5,4 12,0 27,0 Liettua 2,3 1,3 3,9 3,8 11,3 27,6 Puola 2,2 1,9 4,0 6,9 15,0 33,0 Romania 0,8 1,6 2,1 5,1 9,6 23,9 Unkari 1,9 1,6 3,7 5,5 12,7 25,7 Tsekin tasavalta 0,2 1,3 3,4 7,0 11,9 27,0 Slovakia 0,0 0,5 2,8 4,0 7,3 18,2 Slovenia 1,0 1,0 3,6 4,6 10,2 20,4 Bulgaria 0,6 0,5 2,3 3,5 6,9 18,2 Kypros 0,0 0,0 0,0 2,2 2,2 4,7 Kreikka 0,0 0,3 0,0 2,5 2,8 5,6 Italia 7,5 0,8 1,2 6,3 15,8 31,3 Portugali 0,4 0,5 0,8 5,5 7,2 14,0 Espanja 0,1 0,7 0,3 6,1 7,2 15,8 Malta 0,0 0,0 0,0 0,7 0,7 1,6 EU-maat 27 1,6 2,6 2,2 5,8 12,2 24,1 Lähde: Eurostat

20 20 Pohjoismaissa paikallishallinnon järjestämis- ja rahoitusvastuu sosiaali-, terveys- ja koulutuspalvelujen tarjonnasta on suurempi kuin EU-maissa keskimäärin. Tanskassa kuntien vastuu sosiaaliturvan ja työvoimahallinnon järjestämisestä on poikkeuksellisen suuri, mikä näkyy korkeana menotasona. Pohjoismaisessa ohjausmallissa korostuu valtio-kuntasuhteen keskeinen rooli. Palvelujen järjestämistapa Myös paikallistason institutionaaliset rakenteet eli palvelujen järjestämis- ja rahoitusmallit vaikuttavat finanssipoliittisten sääntöjen tarpeellisuuteen. Esimerkiksi Suomen pienkuntavaltaisesta kuntarakenteesta johtuen palveluja järjestetään suuressa määrin kuntien väliseen yhteistyöhön perustuvalla kuntayhtymämallilla ja moninaisilla muilla palvelujen järjestämismalleilla. Tanskaa ja Islantia lukuun ottamatta muissa pohjoismaissa järjestämisvastuuta taas on jaettu paikallishallinnon kahden erillisen tason, maakuntien ja kuntien, sekä osittain myös valtion kesken. Suomalainen palvelujen järjestämismallin kuntakeskeisyys on erityislaatuinen ja edellyttää makrotason ja paikallistason ohjauksen toimivuutta ja näiden keskinäistä yhteentoimivuutta. Tulopohjan laajuus ja rakenne Paikallistason tulorakenteella on merkitystä finanssipoliittisten sääntöjen tarpeellisuudelle ja ennen kaikkea toimivuudelle. Tulorakenteessa keskeisiä tekijöitä ovat valtionosuuksien osuus paikallistason kokonaisrahoituksesta, kuntien omien verotulojen rakenne, verotukseen liittyvä paikallistason autonomia, kuntien välinen kilpailutilanne sekä kuntien tulojen suhdanneriippuvuus. Omien vero- ja maksutulojen osuus ja rakenne Kun paikallistason omien tulojen eli verotulojen ja toimintatulojen osuus kokonaistuloista on suuri, voimistuu paikallistason päätöksentekijöiden kannustin välttää alijäämäisiä budjetteja. Menojen lisäykset joudutaan tässä tapauksessa rahoittamaan paikallistason verojen tai maksujen korotuksilla, joita koskeva poliittinen päätöksenteko on paikallistasolla tunnetusti vaikeaa. Vastaava analogia toimii myös paikallistason verotukseen liittyvän autonomian laajuuden suhteen siten, että mitä enemmän paikallistasolla on verotuksellista autonomiaa, sitä pontevammin paikallistaloudet pyrkivät välttämään alijäämäisiä budjetteja ja epätarkoituksenmukaisia verojen ja maksujen korotuksia. Suomessa kuntien mahdollisuudet rahoittaa hyvinvointipalveluja asiakasmaksuilla ovat rajalliset. Osa hyvinvointipalveluista on lainsäädännön tasolla määritelty maksuttomiksi, ja osan maksuista päättää valtio.

Kuntatieto-ohjelman toimeenpanossa otetaan huomioon kuntatalouden ohjauksen edellyttämät tietotarpeet.

Kuntatieto-ohjelman toimeenpanossa otetaan huomioon kuntatalouden ohjauksen edellyttämät tietotarpeet. Rakennepoliittinen ohjelma Toimenpide 3.1: Kuntatalouden tasapainon turvaamiseksi kuntien talousohjausjärjestelmässä uudistetaan valtionosuusjärjestelmä sekä tehostetaan peruspalveluohjelmamenettelyn pitkäjänteisyyttä,

Lisätiedot

Kuntatalouden hallinta

Kuntatalouden hallinta Kuntatalouden hallinta Jukka Pekkarinen Kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden seminaari 2.12.2014 Finlandia-talo Kuntatalouden tila heikentynyt haasteena kestävyyden turvaaminen Kuntatalouden tulot eivät

Lisätiedot

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014 Niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 26.4.214 1 Mikä kestävyysvaje on? Kestävyysvaje kertoo, paljonko julkista taloutta olisi tasapainotettava keskipitkällä aikavälillä, jotta velkaantuminen

Lisätiedot

Hallituksen budjettiesitys ja kunnat. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013

Hallituksen budjettiesitys ja kunnat. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013 Hallituksen budjettiesitys ja kunnat Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013 1 0-200 -400 Hallitusohjelman, kehysriihen 22.3.2012 ja kehysriihen 21.3.2013 päätösten vaikutus kunnan

Lisätiedot

Kuntamarkkinat - Julkisen talouden tasapaino ja velkaantuminen - Tausta - Kolme uutta kunta-asiaa 8.5.2014 Martti 10.9.2014 MarttHete i Het mäki emäki

Kuntamarkkinat - Julkisen talouden tasapaino ja velkaantuminen - Tausta - Kolme uutta kunta-asiaa 8.5.2014 Martti 10.9.2014 MarttHete i Het mäki emäki Kuntamarkkinat - Julkisen talouden tasapaino ja velkaantuminen - Tausta - Kolme uutta kunta-asiaa 8.5.2014 Martti Hetemäki 10.9.2014 Martti Hetemäki Kunnat Paikallishallinnon velka/bkt, % BKT, 2005 1.

Lisätiedot

JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA

JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA Verot, menot ja velka JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA - VALTION MENOT 2012-2015 - VEROTUKSEN TASO 1 Ruotsi Bulgaria Suomi Viro Malta Luxemburg Unkari Itävalta Saksa Tanska Italia Belgia Alankomaat Slovenia

Lisätiedot

Julkisen talouden näkymät Eläketurva. Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009

Julkisen talouden näkymät Eläketurva. Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009 Julkisen talouden näkymät Eläketurva Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009 Julkisen talouden tasapaino pitkällä aikavälillä Julkinen talous ei saa pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

Alkavan hallituskauden talouspoliittiset haasteet: Mikä on muuttunut neljässä vuodessa?

Alkavan hallituskauden talouspoliittiset haasteet: Mikä on muuttunut neljässä vuodessa? Alkavan hallituskauden talouspoliittiset haasteet: Mikä on muuttunut neljässä vuodessa? Sami Yläoutinen Jyväskylä, 3.8.2015 Esitys Julkisen talouden tila ja näkymät maailmalla Suomessa Talouspoliittiset

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK 125 120 Bruttokansantuote Vol.indeksi 2005=100, kausitas. Hidas kasvu: - työttömyys -

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 8 % Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 7 Suomi 65 6 55 5 45 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 16.5.23/SAK /TL Lähde: European Commission 2 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15 15

Lisätiedot

Vaihtoehtoja leikkauslistoille. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013

Vaihtoehtoja leikkauslistoille. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013 Vaihtoehtoja leikkauslistoille Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013 1 Mistä ratkaisu kuntien rahoituskriisiin? Pääomatulot kunnallisverolle: Vuoden

Lisätiedot

Julkisen talouden haasteet ja hallitusohjelman talouspolitiikkaa koskevat linjaukset. Sami Yläoutinen Finanssineuvos Jyväskylä, 8.8.

Julkisen talouden haasteet ja hallitusohjelman talouspolitiikkaa koskevat linjaukset. Sami Yläoutinen Finanssineuvos Jyväskylä, 8.8. Julkisen talouden haasteet ja hallitusohjelman talouspolitiikkaa koskevat linjaukset Sami Yläoutinen Finanssineuvos Jyväskylä, 8.8.2011 Esitys Alkaneen hallituskauden lähtökohdat Kestävyyslaskelma: kestävyysvaje

Lisätiedot

Palkat, voitot, tulonjako ja niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 1.2.2014

Palkat, voitot, tulonjako ja niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 1.2.2014 Palkat, voitot, tulonjako ja niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 1.2.2014 1 1. neljännes 3. neljännes 1. neljännes 3. neljännes 1. neljännes 3. neljännes 1. neljännes 3. neljännes 1. neljännes

Lisätiedot

Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019. Alexander Stubb Talousneuvosto 9.9.2015

Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019. Alexander Stubb Talousneuvosto 9.9.2015 Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019 Alexander Stubb Talousneuvosto 9.9.2015 Budjettia tehdään haasteellisessa taloustilanteessa Suomen kansantalous supistui v.

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-25 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 EU-25 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 21.9.24/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

1(5) Julkisyhteisöjen rahoitusasema ja perusjäämä

1(5) Julkisyhteisöjen rahoitusasema ja perusjäämä 1(5) EU-lainsäädäntö asettaa julkisen talouden hoidolle erilaisia finanssipoliittisia sääntöjä, joista säädetään unionin perussopimuksessa ja vakaus- ja kasvusopimuksessa. Myös kansallinen laki asettaa

Lisätiedot

Mitä voi tulevaisuudelta odottaa, kun väestö vanhenee? Jukka Pekkarinen Ylijohtaja Valtiovarainministeriö

Mitä voi tulevaisuudelta odottaa, kun väestö vanhenee? Jukka Pekkarinen Ylijohtaja Valtiovarainministeriö Mitä voi tulevaisuudelta odottaa, kun väestö vanhenee? Jukka Pekkarinen Ylijohtaja Valtiovarainministeriö Työeläkepäivä 15.11.2011 Tulevaisuudessa... väestöllinen kehitys on epäsuotuisampi ja o huoltosuhde

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 80 % Suomi 75 70 65 60 EU-15 Suomi (kansallinen) 55 50 80 82 84 86 88 90 92 94 96 98 00 02 9.9.2002/SAK /TL Lähde: European Commission;

Lisätiedot

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kansantalouden kehityskuva Talouden rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Suomen talous vuonna 21 euroalueen keskimääräiseen verrattuna Euroalue Suomi Työttömyys, % 12 1 8 6 4 Julkisen

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvion valmistelutilanne. Kaupunginvaltuuston seminaari 21.9.2015

Vuoden 2016 talousarvion valmistelutilanne. Kaupunginvaltuuston seminaari 21.9.2015 Vuoden 2016 talousarvion valmistelutilanne Kaupunginvaltuuston seminaari 21.9.2015 22.9.2015 YHTEENVETO KOLMANNESVUOSIKATSAUKSESTA - Elokuu 2015 - Käyttötalouden toteutumisennuste Käyttötalouden ylitysuhka

Lisätiedot

Suomen vaihtoehdot. Talousfoorumi Kuntamarkkinoilla 12.9.2012 Raimo Sailas

Suomen vaihtoehdot. Talousfoorumi Kuntamarkkinoilla 12.9.2012 Raimo Sailas Suomen vaihtoehdot Talousfoorumi Kuntamarkkinoilla 12.9.2012 Raimo Sailas Talouskasvu vaisua Euroalue USA Kiina Japani Brasilia 6 BKT:n neljännesvuosimuutos, % 4 2 0-2 -4-6 2007 2008 2009 2010 2011 2012

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2013 COM(2013) 911 final 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta FI FI 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

Hallituksen budjettineuvottelun tiedotustilaisuus. 10.9.2015 I Pääministeri Juha Sipilä

Hallituksen budjettineuvottelun tiedotustilaisuus. 10.9.2015 I Pääministeri Juha Sipilä Hallituksen budjettineuvottelun tiedotustilaisuus 10.9.2015 I Pääministeri Juha Sipilä 2 Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016 2019 2019 Budjettia tehdään vaikeassa

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019

Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019 Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019 Neuvotteleva virkamies Lauri Taro / budjettiosasto YmV:n kuuleminen Kansantalouden kehitys ennuste, syyskuu 2015 2012 2013*

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

LYHYEN ELPYMISEN PÄÄLLE UUSI NOTKAHDUS BKT:n vuosimuutokset 1989-1996 ja 2007-2014*

LYHYEN ELPYMISEN PÄÄLLE UUSI NOTKAHDUS BKT:n vuosimuutokset 1989-1996 ja 2007-2014* 1 Teemu Lehtinen 13.3.2013 LYHYEN ELPYMISEN PÄÄLLE UUSI NOTKAHDUS BKT:n vuosimuutokset 1989-1996 ja 2007-2014* 6% 5% 4% 3% 2% 1% 0% -1% -2% -3% -4% -5% -6% -7% -8% -9% 1989 / 2007 1990 / 2008 1991 / 2009

Lisätiedot

Mistä löytyy Suomen kuntien tie?

Mistä löytyy Suomen kuntien tie? Mistä löytyy Suomen kuntien tie? Kuntajohtajapäivät, Seinäjoki Timo Kietäväinen, varatoimitusjohtaja Uhkaava talouskriisi tuo lisähaasteita entisetkin isoja Uhkaava talouskriisi tuo vain lisähaasteita,

Lisätiedot

Kohti julkisen talouden kokonaisohjausta

Kohti julkisen talouden kokonaisohjausta Kohti julkisen talouden kokonaisohjausta 2/2015 Taloudelliset ja talouspoliittiset katsaukset Kohti julkisen talouden kokonaisohjausta julkisen talouden suunnitelman ja kuntatalousohjelman kehittäminen

Lisätiedot

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskeva

Lisätiedot

Irlannin tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010

Irlannin tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010 Irlannin tilanne Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010 Irlanti pyysi lainaa rahoitusmarkkinoidensa vakauttamiseksi Irlannin hallitus pyysi eilen Euroopan rahoitusvakausjärjestelyjen

Lisätiedot

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Talous tutuksi - Tampere Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Maailmantalouden kehitys 2 Bruttokansantuotteen kasvussa suuria eroja maailmalla Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi Kiina (oikea asteikko) 125

Lisätiedot

Valtion infraomaisuuden hallinta: kestävään infraan ja talouteen - mahdoton yhtälö?

Valtion infraomaisuuden hallinta: kestävään infraan ja talouteen - mahdoton yhtälö? Valtion infraomaisuuden hallinta: kestävään infraan ja talouteen - mahdoton yhtälö? Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti 24.9.2015 Valtiontalouden tarkastusvirasto VTV:n näkökulmat valtion infraomaisuuteen 2

Lisätiedot

Sosiaalihuolto muutosten myllerryksessä

Sosiaalihuolto muutosten myllerryksessä Sosiaalihuolto muutosten myllerryksessä Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys Perustoimeentulotuen Kela-siirron kick off tilaisuus Kuntatalolla 20.5.2015 2 21.5.2015 Sosiaali- ja terveystoimen

Lisätiedot

Itsehallintoalueiden rahoitusmalli tilannekatsaus valmisteluun 6.11.2015

Itsehallintoalueiden rahoitusmalli tilannekatsaus valmisteluun 6.11.2015 Itsehallintoalueiden rahoitusmalli tilannekatsaus valmisteluun 6.11.2015 Hallitusohjelman tavoitteet uudistukselle Hallitus on asettanut uudistukselle tavoitteeksi kustannusten hallinnan ja hyvinvointi-

Lisätiedot

15.6.2010. Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen

15.6.2010. Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen Keski-Karjalan sosiaali- ja terveyslautakunta 22.6.2010 98, liite Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen Kansanterveyslaki 22 127,63 Kiireellinen

Lisätiedot

Suomen talouden näkymät

Suomen talouden näkymät Suomen talouden näkymät Vesa Vihriälä Kruununhaan Maneesi 11.4. 2013 Suomen tilanne Globaali kriisi iski Suomeen kovemmin kuin muihin EAmaihin, vahvat taseet suojasivat kerrannaisvaikutuksilta Toipuminen

Lisätiedot

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Talousjohtaja Jukka Männikkö 1 4.5.2015 Hallinto- ja talousryhmä 2 - Kuntapuolueelle kävi erinomaisen hyvin näissäkin vaaleissa. Kunnanvaltuustoissa

Lisätiedot

Verot, raami ja talouskriisi VEROTUS JA JULKINEN TALOUS

Verot, raami ja talouskriisi VEROTUS JA JULKINEN TALOUS Verot, raami ja talouskriisi VEROTUS JA JULKINEN TALOUS - MITÄ TEHDÄ SEURAAVAKSI? 1 Teemu Lehtinen 1.12.2011 KEVÄÄLLÄ ODOTTAVIEN VERO- JA TALOUSLINJAUSTEN NÄKYMISTÄ 1) Talouskriisi, maaliskuun kehysriihi

Lisätiedot

Monikanavaisen rahoituksen vaikutuksia priorisoitumiselle? Markku Pekurinen, tutkimusprofessori Osastojohtaja - Palvelujärjestelmäosasto

Monikanavaisen rahoituksen vaikutuksia priorisoitumiselle? Markku Pekurinen, tutkimusprofessori Osastojohtaja - Palvelujärjestelmäosasto Monikanavaisen rahoituksen vaikutuksia priorisoitumiselle? Markku Pekurinen, tutkimusprofessori Osastojohtaja - Palvelujärjestelmäosasto Rahoituksen tarkastelussa kolme tasoa 1. Rahoitustapa Miten sosiaali-

Lisätiedot

Kestävän kuntatalouden johtaminen

Kestävän kuntatalouden johtaminen Kestävän kuntatalouden johtaminen Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti 11.3.2015 Valtiontalouden tarkastusvirasto Talouspoliittiset ja taloudelliset lähtökohdat kuntatalouden johtamiselle ovat poikkeuksellisen

Lisätiedot

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi TYÖOLOJEN KEHITYS Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi % Palkansaajien koulutusrakenne Työolotutkimukset 1977-2013 100 90 10 13 14 20

Lisätiedot

Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta

Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta 29.1.2014 Leena Mörttinen/EK Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomella edessä oma rankka rakennemuutos samalla,

Lisätiedot

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 2/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskevassa ennusteessa on oletettu, että hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri Talous TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012 1 Esityksen aiheet Talouden näkymät Suomen Pankin kesäkuun ennusteen päätulemat Suomen talouden lähiaikojen

Lisätiedot

Taloudellinen tilanne ja julkisen talouden haasteet. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Tiedotustilaisuus 23.1.2009

Taloudellinen tilanne ja julkisen talouden haasteet. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Tiedotustilaisuus 23.1.2009 Taloudellinen tilanne ja julkisen talouden haasteet Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Tiedotustilaisuus 23.1.2009 Taloudellinen tilanne 1 Kansainväliset talousongelmat alkoivat rahoitusmarkkinoilta

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinoiden näkymiä. Leena Mörttinen/EK 5.3.2013

Rahoitusmarkkinoiden näkymiä. Leena Mörttinen/EK 5.3.2013 Rahoitusmarkkinoiden näkymiä Leena Mörttinen/EK 5.3.2013 Fundamentit, joiden varaan euron vakaus rakentuu Poliittinen vakaus Euroalueen vakaus Politiikka: Velkoja ja velallismaiden on löydettävä poliittinen

Lisätiedot

22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19

22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19 22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19 KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 19 päivänä heinäkuuta 2010, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/49/EY 7 artiklassa tarkoitetuista yhteisistä

Lisätiedot

KOMISSION LAUSUNTO, annettu 28.11.2014, SUOMEN alustavasta talousarviosuunnitelmasta {SWD(2014) 8815}

KOMISSION LAUSUNTO, annettu 28.11.2014, SUOMEN alustavasta talousarviosuunnitelmasta {SWD(2014) 8815} EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 28.11.2014 C(2014) 8815 final KOMISSION LAUSUNTO, annettu 28.11.2014, SUOMEN alustavasta talousarviosuunnitelmasta {SWD(2014) 8815} FI FI KOMISSION LAUSUNTO, annettu 28.11.2014,

Lisätiedot

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomen tehtävä oma rankka rakennemuutoksensa samalla kun globalisoitunutta

Lisätiedot

Säästämmekö itsemme hengiltä?

Säästämmekö itsemme hengiltä? Säästämmekö itsemme hengiltä? Jaakko Kiander TSL 29.2.2012 Säästämmekö itsemme hengiltä? Julkinen velka meillä ja muualla Syyt julkisen talouden velkaantumiseen Miten talouspolitiikka reagoi velkaan? Säästötoimien

Lisätiedot

Julkisen talouden tila ja finanssipolitiikan haasteet 2015 - Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti 13.3.2015

Julkisen talouden tila ja finanssipolitiikan haasteet 2015 - Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti 13.3.2015 Julkisen talouden tila ja finanssipolitiikan haasteet 2015 - Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti 13.3.2015 Valtiontalouden tarkastusvirasto Valtiontalouden ylin ulkoinen tarkastaja ja riippumaton finanssipolitiikan

Lisätiedot

Terveydenhuollon rahoitusmuodot ja rahoittajaosapuolet

Terveydenhuollon rahoitusmuodot ja rahoittajaosapuolet Terveydenhuollon rahoitusjärjestelmät - meillä ja muualla Markku Pekurinen Osastojohtaja - Palvelujärjestelmäosasto Terveydenhuollon rahoitusmuodot ja rahoittajaosapuolet Varsinainen rahoittaja Rahoitustapa

Lisätiedot

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus Juha Kilponen Suomen Pankki Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus ELY Areena Talousseminaari Turku, 25.1.2016 25.1.2016 Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla

Lisätiedot

Talouden kestävyys. Vesa Vihriälä 14.8. 2013 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Talouden kestävyys. Vesa Vihriälä 14.8. 2013 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Talouden kestävyys Vesa Vihriälä 14.8. 2013 Näkökulmia talouden kestävyyteen Kestävä kehitys: kansantalouden varallisuuden vähentymättömyys Julkisen talouden kestävyys Sopeutuminen Taloudellinen kestävyys:

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, kevät 2016

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, kevät 2016 Taloudellinen katsaus Tiivistelmä, kevät 2016 Sisällysluettelo Lukijalle......................................... 3 Tiivistelmä........................................ 4 Kotimaa.........................................

Lisätiedot

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n verolinjaukset 2006 21.3.2006

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n verolinjaukset 2006 21.3.2006 Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n verolinjaukset 2006 Kuvio 1. Markkinatasapaino ennen verotusta Hinta Hinta ennen veroa Kuluttajan ylijäämä Tuottajan ylijäämä Tarjonta Kysyntä 2 Tuotanto ennen veroa Määrä

Lisätiedot

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011 Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009

Lisätiedot

kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu 17.6.2014

kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu 17.6.2014 Kuntalain kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu Kuntalain valmistelun organisointi Hallinnon ja aluekehityksen ministeriryhmä Parlamentaarinen

Lisätiedot

KOMISSION LAUSUNTO, annettu 12.10.2015, ESPANJAN alustavasta talousarviosuunnitelmasta

KOMISSION LAUSUNTO, annettu 12.10.2015, ESPANJAN alustavasta talousarviosuunnitelmasta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 12.10.2015 C(2015) 6892 final KOMISSION LAUSUNTO, annettu 12.10.2015, ESPANJAN alustavasta talousarviosuunnitelmasta FI FI YLEISIÄ NÄKÖKOHTIA KOMISSION LAUSUNTO, annettu 12.10.2015,

Lisätiedot

Sosiaali ja terveydenhuollon uudistuksen ja itsehallintoalueiden perustamisen sekä aluehallintouudistuksen valmistelun selvityshenkilöhanke

Sosiaali ja terveydenhuollon uudistuksen ja itsehallintoalueiden perustamisen sekä aluehallintouudistuksen valmistelun selvityshenkilöhanke Sosiaali ja terveydenhuollon uudistuksen ja itsehallintoalueiden perustamisen sekä aluehallintouudistuksen valmistelun selvityshenkilöhanke Selvityshenkilötyöryhmän Tuomas Pöysti (pj), Annikki Niiranen

Lisätiedot

Rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanon vahvistaminen

Rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanon vahvistaminen Rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanon vahvistaminen 28.8.2014/Martti 8 2014/M Ht Hetemäki Kestävyysvajeen (4,7 % BKT:sta, arvio vuosisitten) sitten) poisto: 1. Kuntatalous tasapainottuu 1,0 % yks. 2.

Lisätiedot

HE 155/2012 vp. Esityksessä ehdotetaan, että eduskunta hyväksyisi

HE 155/2012 vp. Esityksessä ehdotetaan, että eduskunta hyväksyisi HE 155/2012 vp Hallituksen esitys eduskunnalle talous- ja rahaliiton vakaudesta, yhteensovittamisesta sekä ohjauksesta ja hallinnasta tehdyn sopimuksen hyväksymisestä sekä laiksi sopimuksen lainsäädännön

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta 8.10.2015

Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta 8.10.2015 Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019 Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta 8.10.2015 Keskeistä vuodesta 2016 Suomen kansantalous supistui v. 2014 0,4%. Kuluvan vuoden

Lisätiedot

Ajankohtaista kuntataloudesta mitä uutta kehysriihen jälkeen

Ajankohtaista kuntataloudesta mitä uutta kehysriihen jälkeen Ajankohtaista kuntataloudesta mitä uutta kehysriihen jälkeen Olli Savela, kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää Paikallispolitiikan seminaari 6.4.2014 Lahti Isoja kuntatalouteen vaikuttavia päätöksiä Kuntien

Lisätiedot

Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI?

Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI? Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI? 1 VERO- JA TALOUSLINJAUSTEN NÄKYMISTÄ 1) Mitä tuli päätettyä? palkansaajan ostovoima raamisopimuksen ja hallituksen

Lisätiedot

Mistä rahat liikenneverkon kehittämiseen ja ylläpitoon? Kuljetusyrityksetkö maksajiksi?

Mistä rahat liikenneverkon kehittämiseen ja ylläpitoon? Kuljetusyrityksetkö maksajiksi? Mistä rahat liikenneverkon kehittämiseen ja ylläpitoon? Kuljetusyrityksetkö maksajiksi? Logistiikkayritysten Liitto ry juhlaseminaari 20.5.2011 neuvotteleva virkamies Tuomo Suvanto Sisältö Liikenteen hallinnonalan

Lisätiedot

Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen

Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen Suomen talous yskii Bruttokansantuote 2014 BKT kasvu, % Latvia Vuosimuutos, % Liettua Puola Ruotsi Iso-Britannia Luxemburg Romania Unkari

Lisätiedot

Eurooppa-neuvoston jälkilöylyt, kommentteja 21.12.2010

Eurooppa-neuvoston jälkilöylyt, kommentteja 21.12.2010 Eurooppa-neuvoston jälkilöylyt, kommentteja 21.12.2010 Seppo Honkapohja Suomen Pankki 1 I. Julkisen talouden velkakriisi 2 Julkisen talouden alijäämä 10 Espanja Irlanti Italia Kreikka Portugali Saksa Ranska

Lisätiedot

Tilastonäkymä: Yksityinen eurooppayhtiö

Tilastonäkymä: Yksityinen eurooppayhtiö Tilastonäkymä: Yksityinen eurooppayhtiö 09/10/2007-19/11/2007 Kriteereitä vastaavia vastauksia: 517/517 OSALLISTUMINEN Maa DE - Saksa 80 (15.5%) PL - Puola 51 (9.9%) DA - Tanska 48 (9.3%) NL - Alankomaat

Lisätiedot

- mistä EU:n kriisijärjestelmissä on kyse? - miten ne vaikuttavat Suomeen?

- mistä EU:n kriisijärjestelmissä on kyse? - miten ne vaikuttavat Suomeen? The Economist ERVV, EVM, EVVK? - mistä EU:n kriisijärjestelmissä on kyse? - miten ne vaikuttavat Suomeen? Martti Salmi Kansainvälisten asioiden sihteeristö Valtiovarainministeriö Kriisin eteneminen EU-maissa

Lisätiedot

Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen

Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen uudessa terveydenhuollon mallissa Liisa-Maria Voipio-Pulkki/ Terveyspalveluryhmä Sosiaali- ja terveysministeriö Mikä on uusi terveydenhuollon malli? Työ on vielä

Lisätiedot

Hallituksen kehysriihi. Jyrki Katainen 24.3.2009

Hallituksen kehysriihi. Jyrki Katainen 24.3.2009 Hallituksen kehysriihi Jyrki Katainen 24.3.2009 Lähivuosien talouskehitys erittäin heikkoa 2008 2009 2010 2011 2012 2013 BKT, määrän muutos, % 0,9-5,0-1,4 3,3 2,5 1,8 Työllisyys,1000 henkilöä 2531 2420

Lisätiedot

Miksi kestävyysvajelaskelmat eroavat toisistaan? Mallien, oletusten ja parametrisointidatan vertailu. Jan Klavus (VATT) Jenni Pääkkönen (VATT)

Miksi kestävyysvajelaskelmat eroavat toisistaan? Mallien, oletusten ja parametrisointidatan vertailu. Jan Klavus (VATT) Jenni Pääkkönen (VATT) Miksi kestävyysvajelaskelmat eroavat toisistaan? Mallien, oletusten ja parametrisointidatan vertailu Jan Klavus (VATT) Jenni Pääkkönen (VATT) Taustaa Kestävyysvaje tulevaisuuden haasteena ja nyt tehtävien

Lisätiedot

Energiaa ja ilmastostrategiaa

Energiaa ja ilmastostrategiaa Säteilevät naiset seminaari 17.3.2009 Energiaa ja ilmastostrategiaa Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Kasvihuonekaasupäästöt, EU-15 ja EU-25, 1990 2005, EU:n päästövähennystavoitteet

Lisätiedot

BELGIAN KUNINGASKUNTA, BULGARIAN TASAVALTA, TŠEKIN TASAVALTA, TANSKAN KUNINGASKUNTA, SAKSAN LIITTOTASAVALTA, VIRON TASAVALTA, IRLANTI,

BELGIAN KUNINGASKUNTA, BULGARIAN TASAVALTA, TŠEKIN TASAVALTA, TANSKAN KUNINGASKUNTA, SAKSAN LIITTOTASAVALTA, VIRON TASAVALTA, IRLANTI, PÖYTÄKIRJA EUROOPAN UNIONISTA TEHTYYN SOPIMUKSEEN, EUROOPAN UNIONIN TOIMINNASTA TEHTYYN SOPIMUKSEEN JA EUROOPAN ATOMIENERGIAYHTEISÖN PERUSTAMISSOPIMUKSEEN LIITETYN, SIIRTYMÄMÄÄRÄYKSISTÄ TEHDYN PÖYTÄKIRJAN

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 7.11.2013 COM(2013) 771 final 2013/0379 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS Euroopan unionin virkamiesten ja muun henkilöstön palkkoihin ja eläkkeisiin sovellettavien korjauskertoimien

Lisätiedot

HYVINVOINTIVALTION RAHOITUS

HYVINVOINTIVALTION RAHOITUS HYVINVOINTIVALTION RAHOITUS Riittävätkö rahat, kuka maksaa? Sixten Korkman Jukka Lassila Niku Määttänen Tarmo Valkonen Julkaisija: Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos ETLA Kustantaja: Taloustieto Oy Kannen valokuva:

Lisätiedot

Valinnan vapaus ja rahoituksen uudistaminen. 23.1.2016 Helsinki Olli Savela, yliaktuaari ja kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää

Valinnan vapaus ja rahoituksen uudistaminen. 23.1.2016 Helsinki Olli Savela, yliaktuaari ja kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää Valinnan vapaus ja rahoituksen uudistaminen 23.1.2016 Helsinki Olli Savela, yliaktuaari ja kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää Sote-rahoituksen vaihtoehtoja Sosiaali- ja terveystoimi on puolet kuntien menoista

Lisätiedot

Kuntien tehtävien arviointi -työryhmän loppuraportti

Kuntien tehtävien arviointi -työryhmän loppuraportti Kuntien tehtävien arviointi -työryhmän loppuraportti 23/2014 Kunnat Kuntien tehtävien arviointi -työryhmän loppuraportti Valtiovarainministeriön julkaisuja 23/2014 Kunnat 441 729 Painotuote VALTIOVARAINMINISTERIÖ

Lisätiedot

Talouden elpyminen pääsemässä vauhtiin

Talouden elpyminen pääsemässä vauhtiin EUROOPAN KOMISSIO LEHDISTÖTIEDOTE Bryssel/Strasbourg 25. helmikuuta 2014 Talouden elpyminen pääsemässä vauhtiin Euroopan komissio on tänään julkistanut talven 2014 talousennusteensa. Sen mukaan talouden

Lisätiedot

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut Euroopan unionin poikittaisohjelma opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut-ohjelma Opintovierailut on osa Elinikäisen oppimisen ohjelman poikittaisohjelmaa. Ohjelman

Lisätiedot

EUROOPPA-NEUVOSTO Bryssel, 9. joulukuuta 2011

EUROOPPA-NEUVOSTO Bryssel, 9. joulukuuta 2011 EUROOPPA-NEUVOSTO Bryssel, 9. joulukuuta 2011 EUROALUEEN VALTION- TAI HALLITUSTEN PÄÄMIESTEN JULKILAUSUMA Euroopan unioni ja euroalue ovat tehneet viimeisten 18 kuukauden aikana paljon talouden ohjausjärjestelmän

Lisätiedot

Euroalueen julkisen velkakriisin tämän hetkinen tilanne

Euroalueen julkisen velkakriisin tämän hetkinen tilanne Euroalueen julkisen velkakriisin tämän hetkinen tilanne Aktuaariyhdistys 22.11.2012 Seppo Honkapohja Suomen Pankki Esitetyt näkemykset ovat omiani. Ne eivät välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. 1 Esityksen

Lisätiedot

Budjettiriihen tulemat PPB 2013 Kuntamarkkinat 12.-13.9.2012

Budjettiriihen tulemat PPB 2013 Kuntamarkkinat 12.-13.9.2012 Budjettiriihen tulemat PPB 2013 Kuntamarkkinat 12.-13.9.2012 Reijo Vuorento apulaisjohtaja Peruspalveluohjelmamenettely - Peruspalveluohjelma (PPO) on osa valtiontalouden kehystä - PPO annetaan eduskunnalle

Lisätiedot

Suomen talouden näkymät ja haasteet

Suomen talouden näkymät ja haasteet Suomen talouden näkymät ja haasteet Vesa Vihriälä 11.1.2013 Sisältö Kasvu jäänyt heikoksi, tuottavuus notkahtanut Suomella lyhyen ajan kilpailukykyongelma, vaikka rakenteellinen kilpailukyky hyvä Julkinen

Lisätiedot

KIRURGIAN EDISTÄMISSÄÄTIÖN SEMINAARI, SITRA, 17.10.2008. Minkälaiseen terveydenhuoltoon meillä on varaa Valtiosihteeri Raimo Sailas

KIRURGIAN EDISTÄMISSÄÄTIÖN SEMINAARI, SITRA, 17.10.2008. Minkälaiseen terveydenhuoltoon meillä on varaa Valtiosihteeri Raimo Sailas KIRURGIAN EDISTÄMISSÄÄTIÖN SEMINAARI, SITRA, 17.10.2008 Minkälaiseen terveydenhuoltoon meillä on varaa Valtiosihteeri Raimo Sailas Vaihtotase Yhdysvalloissa % bkt:sta 1 0-1 -2-3 -4-5 -6-7 85 90 95 00 05

Lisätiedot

Talouskatsaus missä tilassa maa makaa?

Talouskatsaus missä tilassa maa makaa? Talouskatsaus missä tilassa maa makaa? Lapin EK-foorumi 26.5.2015 Rovaniemi Penna Urrila Aiheita: Maailmantalouden näkymät toukokuussa 2015 Miksi Suomen kituminen jatkuu? Julkisessa taloudessa iso urakka

Lisätiedot

Kauppatieteellisen yhdistyksen Visiopäivä 9.2.2010: Väestörakenteen muutos ja vaikutukset liiketoimintaympäristöön

Kauppatieteellisen yhdistyksen Visiopäivä 9.2.2010: Väestörakenteen muutos ja vaikutukset liiketoimintaympäristöön Kauppatieteellisen yhdistyksen Visiopäivä 9.2.21: Kansantalouden tulevaisuuden näkymät, finanssipolitiikan suunta 21-luvulla Kauppatieteellisen yhdistyksen Visiopäivä 9.2.21 Raimo Sailas 21 19 17 15 13

Lisätiedot

Työurien pidentäminen

Työurien pidentäminen Lisää tähän otsikko Työurien pidentäminen EK päivä 24. 3. 2010 Oulun Yliopisto Kari Kaukinen Ylilääkäri 2 Ikääntyneiden huoltosuhde vuosina 2010, 2025 ja 2050 nykyisissä EU-maissa 65 vuotta täyttäneiden

Lisätiedot

LYHYEN ELPYMISEN PÄÄLLE UUSI TAANTUMA BKT:n vuosimuutokset 1989-1997 ja 2007-2015*

LYHYEN ELPYMISEN PÄÄLLE UUSI TAANTUMA BKT:n vuosimuutokset 1989-1997 ja 2007-2015* 1 LYHYEN ELPYMISEN PÄÄLLE UUSI TAANTUMA BKT:n vuosimuutokset 1989-1997 ja 2007-2015* 7% 6% 5% 4% 3% 2% 1% 0% -1% -2% -3% -4% -5% -6% -7% -8% -9% 1989/2007 1990/2008 1991/2009 1992/2010 1993/2011 1994/2012

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015 Suomen Pankki Talouden näkymistä Budjettiriihi 1 Kansainvälisen talouden ja rahoitusmarkkinoiden kehityksestä 2 Kiinan pörssiromahdus heilutellut maailman pörssejä 2.4 2.2 2.0 1.8 1.6 1.4 1.2 1.0 0.8 MSCI

Lisätiedot

KUULEMINEN YRITYSTEN SÄÄNTÖMÄÄRÄISEN KOTIPAIKAN SIIRTÄMISESTÄ TOISEEN EU-VALTIOON Euroopan komissio, sisämarkkinoiden ja palvelujen pääosasto

KUULEMINEN YRITYSTEN SÄÄNTÖMÄÄRÄISEN KOTIPAIKAN SIIRTÄMISESTÄ TOISEEN EU-VALTIOON Euroopan komissio, sisämarkkinoiden ja palvelujen pääosasto KUULEMINEN YRITYSTEN SÄÄNTÖMÄÄRÄISEN KOTIPAIKAN SIIRTÄMISESTÄ TOISEEN EU-VALTIOON Euroopan komissio, sisämarkkinoiden ja palvelujen pääosasto Johdanto Taustaa: Euroopan komission sisämarkkinoiden ja palvelujen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus uudistuu

Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus uudistuu Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus uudistuu Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 Ilari Soosalu, Tero Tyni, Sanna Lehtonen 2 Kuntien ja kuntayhtymien talous v. 2015 Palkat 35 % Sos.vak.maksut ja eläkkeet 10

Lisätiedot

Suomen maksut EU:n budjettiin vuonna 2012

Suomen maksut EU:n budjettiin vuonna 2012 Suomen maksut EU:n budjettiin vuonna 2012 2/8 SUOMEN JÄSENMAKSUT EU:LLE 2012 Suomi on Euroopan unionin budjetin nettomaksaja: unionin kassaan maksetaan enemmän kuin sieltä saadaan. Vuonna 2012 Suomi maksoi

Lisätiedot

HEIKKI HELIN SUURTEN KAUPUNKIEN TALOUSARVIOT 2012 TUTKIMUSKATSAUKSIA 2011

HEIKKI HELIN SUURTEN KAUPUNKIEN TALOUSARVIOT 2012 TUTKIMUSKATSAUKSIA 2011 HEIKKI HELIN SUURTEN KAUPUNKIEN TALOUSARVIOT 2012 5 TUTKIMUSKATSAUKSIA 2011 TIEDUSTELUT FÖRFÄGNINGAR INQUIRIES Heikki Helin p. tel. 040 516 5976 sukunimi.etunimi@phnet.fi JULKAISIJA UTGIVARE PUBLISHER

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2016 15.9.2015

TALOUSARVIO 2016 15.9.2015 TALOUSARVIO 2016 KANSANTALOUDEN KEHITYSENNUSTE (VM) BKT ja inflaatio BKT inflaatio 2012-1,4% 2,8% 2013-1,3 % 1,5 % Nordea 1.9. VM? 2014-0,1 % 1,0 % -0,3% -0,2 2015 0,3 % 0,1 % +0,5% 1,3 2016 1,4 % 1,2

Lisätiedot

Toimeentulo työstä ja eläkkeestä hyvä keksintö, mutta miten se toimii?

Toimeentulo työstä ja eläkkeestä hyvä keksintö, mutta miten se toimii? Toimeentulo työstä ja eläkkeestä hyvä keksintö, mutta miten se toimii? Telan seminaari Kommenttipuheenvuoro Minna Punakallio Suomen Kuntaliitto 23.1.2015 2.6.2014/hp Mikä merkitys eläkkeillä ja eläkeläisillä

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka 2014

Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka 2014 Julkinen talous 205 Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka 204 Julkisyhteisöjen alijäämä 3,3 prosenttia ja velka 59,3 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen vuonna 204 Tilastokeskuksen Eurostatille raportoimien

Lisätiedot

Ajankohtaista verotuksesta

Ajankohtaista verotuksesta Ajankohtaista verotuksesta Konsultit 2HPO 1 Reaaliset käytettävissä olevat tulot desiileissä ja ylimmässä prosentissa Lähde: VATT 2 Bruttotulojen koostumuksen kehitys Lähde: VATT 3 Bruttotulojen koostumus

Lisätiedot