PoLiittinen järjestelmä. YhdYsvaltojen. Itsenäisyys julistus Perustus laki Kongressi Presidentti Osa valtiot Oikeus järjestelmä Vaalit Puolueet

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PoLiittinen järjestelmä. YhdYsvaltojen. Itsenäisyys julistus Perustus laki Kongressi Presidentti Osa valtiot Oikeus järjestelmä Vaalit Puolueet"

Transkriptio

1 YhdYsvaltojen PoLiittinen järjestelmä Itsenäisyys julistus Perustus laki Kongressi Presidentti Osa valtiot Oikeus järjestelmä Vaalit Puolueet Suomi AmerikkA YhdiStYSten Liitto Suomi AmerikkA YhdiStYSten Liitto r.y. 1

2 demokraattinen suunnan näyttäjä amerikan yhdysvallat on maailman merkittävin maa, onpa mittarina sitten politiikka, talous, tiede tai kulttuuri. yhdysvaltojen presidentin vaikutusvalta ulottuu pitkälle maan rajojen ulkopuolelle. yhdysvaltojen kongressin edustajainhuoneen ja senaatin päätöksiä seurataan tarkoin kaikkialla maailmassa. Liittovaltion lait koskevat koko maata, ja kaikissa osavaltioissa on myös oma lainsäädäntönsä. Haluamme tässä esitteessä avata yhdysvaltojen poliittisen järjestelmän keskeisiä osia. tavoitteemme on, että sinä, arvoisa lukija, ymmärrät esitteen luet tuasi paremmin maan päätöksen tekoa ja seuraat suuremmalla asiantuntemuksella uutisointia yhdysvaltojen politiikasta ja yli 300 miljoonan amerikkalaisen elämästä. antoisia lukuhetkiä! Suomi-Amerikka Yhdistysten Liitto Kustantaja suomi-amerikka Yhdistysten Liitto r.y. mechelininkatu 10 a, Helsinki Puh. (09) www. sayl.fi suomiamerikkayhdistystenliitto Puheenjohtaja jukka Valtasaari toiminnanjohtaja Laura noreila american Resource Center (amerikka-kirjasto) fabianinkatu 30 (PL 53), Helsingin yliopisto Puh. (09) arc.html 2 teksti eero kitunen (s. 4 20) ja Birger Holm (s. 3) taitto nanna särkkä Paino Painoyhtymä oy tämän esitteen kopioiminen tai julkaisukäyttö ilman kustantajan lupaa on kielletty kaikissa muodoissa. neuvottelemme mielihyvin asiasta tarvittaessa. esite perustuu syksyn 2012 tietoihin. suomi-amerikka yhdistysten Liitto ei ota esitteessä kantaa poliittisiin kysymyksiin. kiitämme ulkoasiain ministeriötä ja yhdysvaltain suomensuurlähetystöä tuesta esitteen toteuttamisessa. Dan MOOre / IstOCKPhOtO CraIg COzart / IstOCKPhOtO Vuonna 1776 hyväksytty itsenäisyysjulistus on yhdysvaltojen poliittisen järjestelmän perusta, sillä se antoi suunnan tulevalle perustuslaille. thomas Jeffersonin kirjoittamassa julistuksessa Pohjois-amerikan yhdysvallat mainittiin ensimmäisen kerran. siinä uudelta valtiolta edellytettiin omana aikanaan ja myöhemmilläkin mittareilla poikkeuk sellista demokraattisuutta. julistuksen allekirjoittajat edustivat kolmeatoista hyväksymishetkellä englannin kanssa vapaussodassa ollutta Pohjoisamerikan siirtokuntaa. julistuksen päätarkoituksena oli perustella siirtokuntien väestöille emämaasta irtautumisen syyt ja tehdä siirtokunnista itsenäisiä valtioita. kun vapaussota päättyi vuonna 1783 siirtokun tien voittoon, yhdysvallat oli valtio liitto. federalisten toive liittovaltiosta toteutui yhdysvaltojen uuden perustuslain tultua voimaan vuonna uusi perustuslaki noudatti itsenäisyysjulistukseen kirjattuja tasavaltalaisia periaatteita. sisällissodan aikana vuonna 1863 pitämässään Gettysburgin puheessa presidentti Abraham Lincoln määritteli kansakunnan tarkoituksen vetoamalla itsenäisyysjulistukseen: yhdysvaltalaisuudessa on kysymys itsenäisyysjulistuksessa esitettyjen periaatteiden toteuttamisesta, ja tarvittaessa niiden vuoksi on jopa kuoltava. itsenäisyysjulistus Pidämme itsestään selvinä totuuksina, että kaikki ihmiset on luotu samanarvoisiksi ja että heidän Luojansa on lahjoittanut heille tiettyjä luovuttamattomia oikeuksia, joihin kuuluvat elämä, vapaus ja onnen tavoittelu. Hallitukset muodostetaan ihmisistä, joiden valta perustuu hallittujen suostumukseen. Yhdysvaltojen itsenäisyyspäivää juhlitaan 4. heinäkuuta, joka on itsenäisyysjulistuksen hyväksymis päivä. Lisätietoja itsenäisyysjulistuksesta 3

3 PeruStuSLAki YhdYsVaLtojen PeRustusLaKi on ollut voimassa vuodesta 1789 ja pysynyt perusteiltaan muuttumattomana. se sai vaikutteita magna Carta -säädöskokoelmasta, jolla rajoitettiin englannin kuninkaan valtaa 1200-luvulta lähtien, sekä 1700-luvun eurooppalaisen valistuksen vapaamielisistä ajatuksista. Perustuslaki laadittiin alun perin koskemaan kolmeatoista englannista itsenäistynyttä osavaltiota ja sitä mukaa, kun uusia osavaltioita on liittynyt yhdysvaltoihin, perustuslain vaikutus on laajentunut. sisällön perusteella perustuslaki on jaettu seitsemään artiklaan, jotka selvittävät lainsäädäntö-, toimeenpano- ja tuomiovallan valta oikeuk sien lisäksi liittovaltion ja osavaltioiden valtaoikeudet. ne kertovat myös, miten perustuslakia voidaan muuttaa ja miten perustuslaki vahvistetaan. Vallankäyttäjät Perustuslaki määrittelee yhdysvallat liittovaltioksi, jossa on tasavaltainen hallitusmuoto. Lainsäädäntövaltaa käyttää kaksikamarinen kongressi, toimeen panovaltaa presidentin johtama hallitus ja ylin- Alkuperäinen perustus laki on esillä kansal li s - arkistossa Washington D.C.:ssä. tä tuomiovaltaa korkein oikeus. korkein oikeus valvoo perustuslain noudattamista ja lainsäädäntö työtä. se ratkaisee myös mahdolliset erimielisyydet perustuslain tulkinnasta ja voi kumota kongressin tai presidentin päätökset. Perustuslain muuttaminen tapahtuu kahdessa vaiheessa. ensiksi muutosesitys edellyttää kongressien molemmissa kamareissa 2/3:n kannatusta. tämän jälkeen muutosesityksestä tulee lainvoimainen, kun se saa kannatuksen 3/4 osavaltioista. muutosesitys rau keaa, jos se ei vuoden kuluessa saa tarvittavaa kannatusta osavaltioissa. Bill of Rights ja muut lisäykset Perus tuslakiin on hyväksymisen jälkeen tehty ajan vaatimia lisäyksiä. kymmenen ensimmäistä lisäystä, Bill of Rights, säädettiin vuonna 1791, ja ne koskevat yksityisen kansalaisen suojaa, puhe- ja painovapautta, uskonnon vapaut ta, liikkumis- ja kokoontumisvapautta, yksilön oikeussuojaa sekä liittoval tion vallan rajoja. muita merkittäviä lisäyksiä ovat esimerkiksi orjuuden lakkauttaminen vuonna 1865 ja naisten äänioikeus vuonna PeRustusLain aatteelliset PeRiaatteet James Madison luonnosteli perustuslain ja oli yksi allekirjoittajista. Yhdys valtojen perustuslaki on vanhin maailmassa. tasavaltainen hallitusmuoto Poliittinen valta on peräisin kansalta ja päätöksenteko perustuu edustukselliseen demokratiaan. Federalistinen hallinto Liittovaltiossa valta on jaettu keskusvallan ja osavaltioiden hallinnon välillä. Vallan kolmijako Valtiollinen valta jaetaan lainsäädäntö-, toimeenpano- ja tuomiovaltaan. nämä ovat riippumattomia toisistaan, mikä estää vallankäytön keskittymisen. Vallankäytön tasapainottaminen Valtiovallan käyttäjät eivät kuitenkaan toimi täysin oma valtaisesti, esimerkiksi lainsäädäntövalta käyttää myös hieman toimeenpanovaltaa ja toimeenpanovalta hieman lainsäädäntö valtaa. Howard Chandler Christyn ( ) maalaus perustuslain allekirjoittamisesta. Pöydän ääressä seisoo Yhdysvaltojen tuleva ensimmäinen presidentti George Washington, ja etualla istuvat lain allekirjoittajista Alexander Hamilton ja Benjamin Franklin. Lisätietoja PeRustusLaista 4 5

4 lawrence JaCKsOn / kongressi YhdYsVaLLoissa on kaksikamarinen, edustajainhuoneesta ja senaatista koostuva kongressi, joka valmistelee ja säätää liittovaltiota koskevat lait. kongressille kuuluu myös presidentin kanssa jaettuja valtaoikeuksia kuten esimerkiksi liikekannallepanon ja sodan julistaminen sekä lainanottaminen ja rahan painaminen. yhdessä korkeimman oikeuden kanssa se valvoo presidentin toimia LainsäätäMisen Vaiheet Kongressin jäsen tekee lakiesityksen. Kongressi koolla kuulemassa presidentin tiedon antoa vuonna esitys otetaan käsittelyyn edustajain huoneen tai senaatin komiteassa (sen mukaan kum man jäsen esityksen tekee), jossa kuullaan asian tuntijoita ja esitetään hyväksymistä, hylkäämistä tai muuttamista. 1) yleiskeskustelu, 2) muutosesitysten käsittely ja 3) esityksestä äänestys ensin siinä kamarissa, jossa sen käsittely on alkanut. esitys lähetetään toiseen kamariin (senaattiin/edustajain huoneeseen) hyväksyttäväksi, missä se käy läpi vaiheet 2 ja 3. jos edustajain huoneen ja senaatin hyväksymät esitykset poikkeavat toisistaan, muodostetaan neuvottelu komitea, joka yrittää sovittaa ne yhteen. jos komitea ei pääse yksimielisyyteen, esitys raukeaa. Presidentti vahvistaa lain. Presidentti voi myös käyttää veto-oikeutta ja palauttaa esityksen kongressiin. esitys voidaan hyväksyä presidentin tahdosta huolimatta, mikäli se saa 2/3 kannatuksen kummassakin kamarissa. KonGRessin KaKsi KaMaRia edustajainhuone 435 edustajaa valitaan suoralla kansanvaalilla. edustajien määrä on suhteessa osavaltion asukaslukuun, ja jokaisella osavaltiolla on vähintään yksi edustaja. edustajan toimikausi on 2 vuotta, kaikki paikat valitaan samalla kertaa. edustajan vähimmäisikä on 25 vuotta. Valitsee joukostaan puhemiehen, joka on virkaasteikossa kolmas presidentin ja varapresidentin jälkeen. Komiteat kongressin lainvalmistelukomiteat ovat merkittäviä vallankäyttäjiä. senaatissa on 20 ja edustajainhuoneessa 21 eri lainsäädännön aloihin erikoistunutta komiteaa. senaatissa toimii esimerkiksi energia- ja luonnonvarakomitea, talousarvio- sekä ulko asioidenkomitea. edustajainhuoneessa on esimerkiksi energia- ja kauppakomitea, koulutus- ja työkomitea sekä niin ikään ulkoasioidenkomitea. yleensä komiteat ovat jakautuneet alakomiteoiksi. Lisäksi kongressissa on yhteiskomiteoi ta, joissa on sekä senaatin että edustajainhuoneen jäseniä. tällaisia ovat esimerkiksi verokomitea ja talouskomitea, joka arvioi liittovaltion talouspolitiikkaa. Lisätietoja KonGRessista (edustajainhuone) (senaatti) senaatti 100 senaattoria valitaan suoralla kansanvaalilla. jokaisella osavaltiolla on 2 senaattoria. senaattorin toimikausi on 6 vuotta, kolmasosa paikoista vaihtuu 2 vuoden välein. senaattorin vähimmäisikä on 30 vuotta. Varapresidentti toimii senaatin puheenjohtajana. Jos lakiesitys ei etene komiteassa, sillä ei ole mahdollisuutta tulla hyväksytyksi. PoCKet Veto jos presidentti ei allekirjoita lakiesitystä kymmenen päivän kuluessa, se saa lain voiman. jos kongressi ei kokoonnu näiden kymmenen päivän aikana eikä presi dentti ole allekirjoittanut lakiesitystä, esitys raukeaa. Presidentit voivat hylätä lakeja hienovaraisesti käyttämällä tällaista pocket veto -taktiikkaa esimerkiksi kongressin loma-aikoina tai vaalitauolla. 7

5 JOe MIChl/IstOCKPhOtO PreSidentti VaLtionPääMies on yhdysvalloissa presidentti, joka valitaan epäsuorilla vaaleilla neljän vuoden toimikaudeksi. Perustuslaki takaa presidentille laajat valta oikeudet. Hän on valtion päämies, ylin toimeenpanovallan haltija, ulkopolitiikan johtaja ja puolustusvoimien ylipäällikkö. käytännössä hän on myös oman puolueensa johtaja. Paitsi että presidentti vastaa lakien toimeenpanosta, hän vaikuttaa myös lainsäädäntöön. Hän voi jättää vahvistamatta kongressin hyväksymän lain. Lisäksi hänellä on oikeus tarkentaa lakeja ja antaa asetuksia. Presidentin tehtäviin kuuluu lisäksi liittovaltion budjettiehdotuksen laatiminen kongressille. Hänellä on oikeus neuvotella kansainvälisistä sopimuksista ja allekirjoittaa niitä. kansainväliset sopimukset, kuten sodanjulistaminen, vaativat kuitenkin aina senaatin hyväksynnän. Lisäksi presidentti voi armahtaa rikoksesta tuomittuja. hallituksen johtaja Presidentinvaalien jälkeen presidentti valitsee hallituksen eli kabinetin jäsenet, ministerit, ja nimittää heidät virkaansa sen jälkeen, kun senaatti on hyväksynyt kabinetin kokoonpanon. kabinetin tehtävä on Demokraattisten valtioiden johtajista Yhdysvaltojen presidentillä on eniten valtaa. Etelä-Dakotassa sijaitsevaan Rushmore-vuoreen on veistetty vuosina neljän presidentin kasvot: George Washington (vas.) ( ), Thomas Jefferson ( ), Theodore Roosevelt ( ) ja Abraham Lincoln ( ). toimia presidentin neuvon antajana. ministerit johtavat lisäksi ministeriöitä. He eivät toimi kansanedustajina, koska perustuslaki kieltää kansanedustajia pitämästä liittovaltion virkaa. yhdysvalloissa ei ole pääministeriä, vaan toimeenpanovalta on keskitetty presidentille ja hänen johtamalleen kabinetille. kabinetti on poliittisessa vastuussa presidentille. toisin kuin muissa länsimaisissa demokratioissa, yhdysvaltojen hallitus ei voi saada kansanedustuslaitokselta epäluottamuslausetta. kongressi ja korkein oikeus tosin valvovat presidentin toimia. kongressi voi erottaa presidentin väärinkäytösten vuoksi tai jos tämä on kyvytön hoitamaan virkaansa. suhde kongressiin Presidentin ja kongressin väliset voimasuhteet vaikuttavat paljon presidentin mahdollisuuksiin käyttää valtaansa. jos presidentillä on puolellaan enemmistö sekä edustajainhuoneessa että senaatissa, hänellä on paremmat mahdollisuudet toteuttaa poliittisia tavoitteitaan. Vetoamalla arvovaltansa avulla suoraan kongressiedustajiin ja kansalaisiin presidentti saattaa saada tahtonsa läpi, vaikka hänellä ei olisikaan enemmistön tukea kongressissa. Presidentillä on velvollisuus raportoida politiikastaan kongressille ja kansalaisille. jokaisen vuoden alussa presidentti antaa kongressille selvityksen liittovaltion tilasta, minkä yhteydessä hän esittää poliittisen ohjelmansa. Lisäksi hänellä on velvollisuus antaa kongressille selvitys kabinetin käyttämistä varoista. Demokraattipresidentti John F. Kennedy sala murhattiin Dallasissa luvun republikaanipresidentti Ronald Reagan oli ennen poliittista uraa suhteellisen menestynyt näyttelijä Hollywoodissa. CeCIl stoughton, white house / IstOCKPhOtO Vuonna 1800 valmistunut Valkoinen talo on presidentin virka-asunto ja pääasiallinen työpaikka. Lisätietoja PResidentti-instituutiosta 8 9

6 osavaltiot Edustajapaikkojen määrä kongressin edustajainhuoneessa Valitsijamiesten määrä presidentinvaaleissa Alaska Washington 9/12 oregon 5/7 kalifornia 53/55 nevada 3/6 idaho 2/4 utah 3/6 Arizona 8/11 montana Wyoming Colorado 7/9 new mexico 3/5 Pohjois-dakota etelä-dakota nebraska 3/5 kansas 4/6 minnesota 8/10 iowa 5/6 Wisconsin 8/10 missouri 9/10 illinois 19/20 michigan 15/16 indiana 9/11 kentucky 6/8 tennessee oklahoma 9/11 5/7 Arkansas 4/6 Alabama 7/9 mississippi 4/6 teksas 32/38 Louisiana 7/8 new hampshire 2/4 vermont massachusetts 10/11 Georgia 13/16 Pohjois-Carolina 13/15 etelä- Carolina 6/9 new York 29/29 Pennsylvania 19/20 ohio 18/18 Länsivirginia 3/5 virginia 11/13 Florida 25/29 maine 2/4 rhode island 2/4 Connecticut 5/7 new Jersey 13/14 delaware maryland 8/10 Washington D.C. havaiji 2/4 Osavaltiot ja niiden edustaja paikkojen määrä kongressin edustajainhuoneessa (ensimmäinen luku) sekä valitsijamiesten määrä presidentinvaaleissa (toinen luku). Pääkaupunki Washington D.C. ei kuulu mihinkään osavaltioon vaan muodos taa Columbian piirikunnan, jolla on yksi jäsen edustajainhuoneessa ja kolme valitsijamiestä presidentinvaaleissa. YhdYsVaLLat on jaettu 50 hallinnolliseen osavaltioon. osavaltiot ovat omilla toimialueillaan riippumattomia liittovaltiosta. niillä on omat lakinsa ja oikeusjärjestelmänsä. osavaltiot ja paikallishallinto vaikuttavat liittovaltiota enemmän kansalaisten jokapäiväiseen elämään. Liittovaltion hallituksen tärkeimpiä tehtäviä ovat esimerkiksi perustuslain toteuttaminen, yleisen hyvinvoinnin kehittäminen ja ulkosuhteiden hoitaminen. osavaltiot taas vastaavat arkielämää ohjaavasta lainsäädännöstä, joka liittyy esimerkiksi paikallishallintoon ja poliisitoimeen sekä avioliittoihin ja alkoholin saatavuuteen. Lakeja säätävät vaaleilla valitut parlamentit. korkein viranomainen on vaaleilla valittu kuvernööri. yhdysvaltoihin kuuluu erillis alueita kuten amerikan samoa, midwaysaaret, yhdysvaltain neitsytsaaret, Columbian piiri- kunta (washington d.c.) ja Puerto rico. erillisalueiden edusta jien äänioikeutta edustajainhuoneessa on rajoitettu. Piirikunnat osavaltiot jakautuvat yhteensä yli kolmeen tuhanteen piirikuntaan, jotka edelleen jakautuvat kuntiin. osavaltiot päättävät piirikuntien ja kuntien valta oikeuksista. Piirikunnat vastaavat esimerkiksi infrastruktuurista, poliisista, palokunnasta, hätäpalveluista, terveydenhuollosta ja puistoista. suurimmat niistä huolehtivat lisäksi lentokentistä, satamista, rannoista ja oikeuspalveluista. jokaisessa piirikunnassa yhteisistä asioista päättää vaaleilla valittu valtuusto. Lisätietoja osavaltioista Jokaisella osavaltiolla on oma lippu. Tässä asukasluvultaan kolmen suurimman, Kalifornian, Teksasin ja New Yorkin liput

7 henkilö on syytön siihen asti, kun tuomio istuin on todennut hänet syylliseksi. yhdysvaltojen oikeusjärjestelmä noudattaa tätä roomalaisen lain periaatetta. syylliseksi tuomittu voi valittaa tuomiostaan ylempään oikeusasteeseen. yhdysvaltalainen käytäntö on, että jos tuomio istuin toteaa henkilön syyttömäksi, syyttäjä ei voi valittaa tuomiosta. toinen erityispiirre on kuolemanrangaistus, joka on voimassa 33 osavaltiossa. Korkein oikeus oikeusjärjestelmän rakenne KoRKein oikeus Liittovaltiotaso osavaltion korkein oikeus Korkein oikeus sijaitsee Washington D.C.:ssä Capitol Hillillä, joka on liittovaltion hallinnollinen keskus. yhdysvaltojen ylin tuomioistuin on korkein oikeus. Presidentti nimittää korkeimman oikeuden jäsenet: puheenjohtajana toimivan ylituomarin ja kahdeksan jäsentuomaria. korkein oikeus voi ottaa käsittelyyn alemmissa tuomioistuimissa tehtyjä ratkaisuja arvioidakseen niiden oikeellisuutta. Vain pieni osa sille vuosittain tulevista useista tuhansista esityksistä otetaan käsittelyyn. korkein oikeus käsittelee vain kansalaisia laajalti koskevia asioita, ja sen päätökset liittyvätkin usein suuriin yhteiskunnallisiin kysymyksiin kuten terveydenhoitoon, aseenkanto-oikeuteen ja siirtolaisuuteen. korkein oikeus tarkastaa, ovatko kongressin ja osavaltioiden säätämät lait ja presidentin antamat asetukset perustusoikeusjärjestelmä Vetoomustuomioistuin aluetuomioistuin alioikeus erityistuomioistuin osavaltiotaso wikimedia JOsePh C. JustICe Jr / IstOCKPhOtO lain mukaisia. se voi mitätöidä ne, jos ne ovat ristiriidassa perustuslain kanssa. muut liittovaltion tuomioistuimet toimivat korkeimman oikeuden alaisina. yhdysvallat on jaettu yhteentoista oikeuspiiriin, joissa kussakin toimii vetoomustuomioistuin. ne käsittelevät aluetuomioistuimien tekemiä päätöksiä. aluetuomioistuimia on yhteensä 95. osavaltioiden tuomioistuimet osavaltiolla on oma tuomioistuinjärjestelmänsä, joka koostuu osavaltioin korkeimmasta oikeudesta ja sen alioikeuksista ja erityistuomioistuimista, joita ovat esimerkiksi liikenneoikeus ja nuoriso-oikeus. useissa osavaltioissa on lisäksi käytössä niin sanottuja pienten korvausten tuomio istuimia, jotka käsittelevät vain korvauskysymyksiä ja joissa korvausvaatimus rajoittuu dollariin. niiden käsittelemät oikeustapaukset liittyvät usein esimerkiksi kaupankäynnin epäselvyyksiin. Lisätietoja oikeusjärjestelmästä Jos tuomioistuin toteaa henkilön syyttömäksi, syyttäjä ei voi valittaa tuomiosta. VaLaMiehistö Päätöksen syyllisyydestä tai syyttömyy destä rikos oikeudellisissa asiois sa tekee jury eli valamiehistö, joka koostuu 12 maallikko jäsenestä ja joka valitaan kutakin oikeus tapausta varten erikseen. sen on oltava päätöksessään yksimielinen. Vala miehet seuraavat oikeuskäsittelyä mutta eivät osallistu sen kulkuun eivätkä voi vaikuttaa rangaistuksen ankaruuteen. takuut Lähes kaikissa osavaltioissa on käytössä takuusummajärjestelmä, tosin sen säännökset vaihtelevat osavaltioittain. yhteisenä periaat teena on, että pidätetty pääsee vapaaksi maksaessaan tuomarin määrittelemän takuusumman. tarkoituksena on parantaa syytetyn mahdollisuuksia järjestää puolustuksensa. tavallisesti takuusumma on korkea suhteessa pidätetyn tulotasoon. järjestelmä ei koske murhasta syytettyjä eikä henkilöitä, jotka voivat olla vaaraksi yhteiskunnalle tai joiden kohdalla on perusteltua epäillä, etteivät he saavu oikeuskäsittelyyn. antagain/istockphoto 12 13

8 vaalit jokaisella 18 Vuotta täyttäneellä yhdysvaltain kansalaisella on ääni oikeus. kansalaisia ovat ne, jotka ovat syntyneet yhdysvaltojen alueel la tai saaneet kansalaisuuden hakemuksen perusteella. Voidakseen äänestää jokaisen äänioikeutetun on rekisteröitävä itsensä paikalliseen äänioikeus rekisteriin. kaikkia vaaleja koskeva virallinen vaalipäivä on marraskuun ensimmäistä maanantaita seuraava tiistai. Presidentti ja varapresidentti valitaan joka neljäs vuosi. Presidentin vaalien yhtey dessä pidetään kongressin jäsenten vaalit. samanaikaisesti valitaan osavaltioiden kuvernöörit ja parlamenttien jäsenet sekä paikallishallinnon edustajat. niin sanotuissa välivaaleissa valitaan vain kongressin ja osavaltioiden edustajia. ääni oikeutettu voi antaa äänensä erilaisiin poliittisiin tehtäviin valittaville henkilöille aina presidentistä paikalliseen sheriffiin. äänestettä vien henkilöiden lukumäärä voi olla jopa yli kymmenen. tämän vuoksi yhdysvalloissa käytetään äänestyskoneita. osavaltioissa on mahdollisuus joskus äänestää henkilövalintojen lisäksi myös voimassaolevan lain kumoamisen puolesta tai arkisemmista asioista kuten liikennejärjestelyistä. Kongressivaalit kongressivaalit ovat suora kansanvaali, joka järjestetään kahden vuoden välein. Kaikki vaalit pidetään marraskuun ensimmäistä maanantaita seuraavana tiistaina. Ensimmäisissä televioiduissa presidentinvaaleissa vuonna 1960 olivat vastakkain demokraattien John F. Kennedy (vas.) ja republikaanien Richard Nixon. Televisioväittelyitä on pidetty ratkaisevina tasaväkisen vaalin kääntymisessä Kennedyn voitoksi. kussakin vaalissa vaihtuu koko edustajainhuone ja kolmasosa senaatista. edustajainhuonevaaleissa yhdysvallat jakautuu 435 vaalipiiriin, joista kustakin valitaan yksi edustaja. Vaalipiirien rajat määräytyvät kunkin osavaltion sisällä asukasluvun mukaan. jokaisella osavaltiolla oikeus yhteen edustajainhuonepaikkaan, loput paikat jaetaan asukasluvun suhteessa. ehdokkaan on oltava vähintään 25-vuotias, ja hänen on täytynyt olla yhdysvaltojen kansalainen vähintään seitsemän vuotta. senaatinvaaleissa kukin osavaltio muodostaa yhden vaalipiirin. jokaisesta vaalipiiristä valitaan kaksi senaattoria. ehdokkaan on oltava 30-vuotias, ja hänen on täytynyt olla yhdysvaltojen kansalainen vähintään yhdeksän vuotta. Presidentinvaalit Presidentinvaaleissa ehdokkaan on oltava vähintään 35-vuotias syntyperäinen yhdysvaltojen kansalainen, joka on asunut yhdysvaltojen alueella vähintään 14 vuotta. istuva presidentti ei saa asettua kolmea peräkkäistä kertaa presidenttiehdokkaaksi. Presidentti- ja varapresidenttiehdokkaan valitsee puoluekokous. kukin puolue valitsee edustajansa puoluekokoukseen omien sääntöjensä ja osavaltioiden lakien mukaisesti. osavaltioiden edustus puoluekokouksessa on suhteessa niiden asukaslukuun. osavaltioiden menetel- MatthIas haas / IstOCKPhOtO Vuonna 2008 presidentinvaalien noin ääni oikeutetusta lähes 62 % antoi äänensä. Vuoden 2010 kongressivaaleissa äänestysaktiivisuus oli 41 %. VaRaPResidentti Presidenttiehdokas nimeää itselleen varapresidenttiehdokkaan. ehdokkaiden on täytettävä samat kriteerit. Poliittisissa mieli piteissä he usein eroavat toisistaan, jotta he yhdessä vetoaisivat mahdollisimman moneen äänestäjään. Varapresidentti on arvoasteikossa toinen liittovaltion hallinnossa. Hänestä tulee presidentti toimessa olevan presidentin kuollessa, erotessa tai tullessa erotetuksi. kansalaisten äänestämät valitsijamiehet valitsevat presidentin lisäksi varapresidentin. äänet lasketaan kongressin yhteisistunnossa. mikäli kukaan ehdokkaista ei saa enemmistöä, senaatti valitsee varapresidentin kahdesta eniten ääniä saaneesta ehdokkaasta

9 16 Al Gore sai vuoden 2000 presidentinvaaleissa yli ääntä enemmän kuin George W. Bush, mutta hävisi vaalit, koska hänellä oli viisi valitsijamiestä vähemmän kuin vastaehdokkaallaan. Presidentin valitsevat lopulta 538 valitsijamiestä. mät edustajiensa valitsemiseksi vaihtelevat, useimmissa järjestetään esivaalit. yhdysvaltojen presidentin valitsee kansanäänestyksellä valittujen 538 valitsijamiehen kokous, joka järjestetään vaalivuoden joulukuun 17. päivä. Vaalien tulos julistetaan senaatin ja edustajainhuoneen yhteisistunnossa seuraavan vuoden tammikuun 6. päivä. Valittu presidentti astuu virkaansa tammikuun 20. päivänä ja aloittaa toimikautensa vannomalla virkavalan kongressirakennuksen portailla was hington d.c.:ssa. Presidentinvaaleissa on siis käytössä epäsuora vaalitapa: kansalaiset äänestävät oman osavaltionsa valitsijamiestä, joka sitoutuu äänestämään tiettyä ehdokasta. Presidentinvaalien ehdokas, joka saa enemmistön osa valtion valitsijamiesäänistä, saa kaikki osavaltion valitsijamiesäänet. tullakseen valituksi ehdokkaan on saatava enemmistö valitsijamiesäänistä eli vähintään 270. mikäli kukaan ehdokkaista ei saa tarvittavaa enemmistöä, edustajainhuone valitsee presidentin. muutaman kerran eniten ääniä kerännyt ehdokas on saanut vähemmän valitsijamiehiä ja hävinnyt vaalit. näin kävi esimerkiksi vuonna 2000, jolloin demokraattiehdokas Al Gore hävisi republikaanien George W. Bushille. Lisätietoja VaaLeista spirit Of america / shutterstock YhdYsVaLLoissa on monipuoluejärjestelmä, joka on käytännössä muodostunut kaksipuoluejärjestelmäksi. Puolueet ovat ensi sijassa vaaliorganisaatioita. Hallitsevat puolueet ovat demokraattinen ja republikaaninen puolue. republikaaneja pidetään arvomaailmaltaan konservatiivisempina, demokraatteja taas liberaalimpina. tämä ideologinen jako ei kuitenkaan ole aina selvä luvulla puolueiden ideologiat olivat nykypäivän nähden jopa vastakkaisia. suurissa puolueissa puheenjohtajalla ei ole näkyvää julkista roolia vaan hän on usein hallinnollinen johtaja, joka vastaa suhdetoiminnasta ja varainkeruusta. Puolueen poliittinen komitea määrittelee puolueen poliittisen linjan. Kolmannet puolueet Pieniä, niin sanottuja kolmansia puolueita on kymmenittäin, ja ne toimivat pääosin paikallisella tasolla. Pienpuolueet voidaan jakaa kolmeen ryhmään: yhtä asiaa tai ideologiaa edistävät, kuten kieltolakia ajanut liike, suurista puolueista irtautuneet mielipide ryhmittymät, kuten theodore rooseveltin johdolla vuonna 1912 syntynyt progressiivinen puolue, suosittujen presidentti ehdokkaiden ympä rille syntyneet, kuten ross Perot n kan nattajien puolue luvulla. PuoLueet Yhdysvalloissa toimii myös muun muassa libertaristinen, vihreä ja kommunistinen puolue. Aasi on ollut demokraattisen puolueen tunnuksena, kuten tässä poliittisessa pilakuvassa (Harper s Weekly, ). 17

10 Kolmannet puolueet häviävät väistämättä suurille puolueille, koska ne eivät pysty hankkimaan yhtä paljon rahoitusta. amerikansuomalaiset YhdYsVaLtojen PoLitiiKassa John morton ( ) toimi Pennsylvanian valtuuskunnan jäsenenä siirtokuntien kongressissa, joka hyväksyi yhdysvaltojen itsenäisyysjulistuksen heinäkuussa morton, joka oli suhtautunut epäillen itsenäistymiseen, äänesti valtuuskunnassa julistuksen puolesta. itsenäisyyden kannattajat voittivat yhdellä äänellä. näin ollen Pennsylvania antoi kongressissa äänen itsenäisyysjulistukselle, joka lopulta hyväksyttiin yksimielisesti. emil hurja ( ) nousi demokraattien puoluetoimiston päällikön paikalta puolueen virkaatekeväksi puheenjohtajaksi vuonna luvulla suomalaistaustaiset muodostivat vahvan ryhmän yhdysvaltojen kommunistisessa puolueessa. toisen maailmansodan jälkeen puo lueen huipulle nousi moskovassa opiskellut Arvo kustaa hallberg eli Gus hall ( ), joka toimi puolue sihteerinä ja presidenttiehdokkaana vuosina 1972, 1976, 1980 ja William A. niskanen ( ) toimi presidentti ronald reaganin talouspoliittisena neuvonantajana vuosina Vapaata markkinataloutta kannattanut niskanen vaikutti merkittävästi yhdysvaltojen talouspolitiikan liberalisoimiseen. Lisätietoja PuoLueista (demokraatit) (republikaanit) kolmansillakin puolueilla voi olla paljon vaikutusvaltaa. ne tuovat uusia näkökulmia julkiseen keskusteluun ja siten ohjaavat yleistä mielipidettä. suuriin puolueisiin tyytymättömät voivat löytää niistä itselleen vaihtoehdon. kolmannet puolueet voivat myös vaikuttaa vaalien lopputulokseen. esimerkiksi vuoden 2000 presidentinvaaleissa vihreän puolueen ralph nader saattoi auttaa George W. Bushia voittamaan floridan valitsijamiesten ratkaisevat äänet viemällä ääniä Al Gorelta. kolmansien puolueiden menestystä vaikeuttaa vaalijärjestelmä: kustakin vaalipiiristä valitaan edustajainhuoneeseen vain yksi edustaja. niiden olisi siis kerättävä enemmän ääniä kuin suurpuolueet. Emil Hurja Timelehden kannessa vuonna gyi nsea / IstOCKPhOtO koulutus turvallisuus terveydenhoito talous demokraatit perustettu 1828 uusia työpaikkoja luodaan lopettamalla yritysverotuksen porsaanreiät, tarjoamalla verohelpotuksia pienyrittäjille, investoimalla puhtaaseen energiatuotantoon ja parantamalla infrastruktuuria. maaliskuussa 2012 presidentti obama toteutti sen, mitä demokraatit ovat yrittäneet lähes vuosisadan ajan: terveydenhoito on tarjolla kaikille amerikkalaisille. keskitymme torjumaan terrorismia kaikkialla maail massa. tämä edellyttää tiedusteluyhteis työtä ja tietojen vaihtoa liittolaistemme kanssa. jokaisella lapsella tulee olla mahdollisuus tavoitella amerikkalaista unelmaa. koulutus on amerikan tulevaisuuden kannalta polttavin teema taloudessa. Barack Obaman valinta presidentiksi vuonna 2008 oli merkittävä etappi tasa-arvokehityksessä orjuuden lak kaut tamisen ja 1960-luvun kansalais oikeus - liikkeen ohella. RePuBLiKaanit perustettu 1854 uskomme amerikkalaiseen vapaaseen markkina talouteen. Liitto valtio ei saa kontrolloida teollisuutta eikä vaikuttaa markkinoihin. kannatamme uudistuksia, jotka vähentävät kustannuksia ja takaavat amerikkalaisten ansaitseman laadukkaan hoidon. Vastustamme valtiojohtoista terveydenhoitoa. sotilaallinen voima on rauhan tae. kestävä rauha perustuu vapauteen ja haluun puolustaa sitä. kotimaata puolustetaan torjumalla kansainvälistä terrorismia. on tärkeää, että oppilaat saavat kykyjensä mukaista opetusta. Vanhempien on saatava lähettää lapsensa haluamaansa kouluun. Ensimmäisen republikaani presidentin Abraham Lincolnin ( ) ansiosta orjuus lakkautettiin. lähteet: PuOlueIDen Internet-sIVut Ja ( )

11 Kannen KuVat: eray haciosmanoglu & leslie BanKs & KatrIn solansky / IstOCKPhOtO Yhdysvaltojen lipun 13 vaakaviivaa kuvaavat siirtokuntia, jotka julistautuivat itsenäisiksi vuonna Sinisen kentän 50 tähteä kuvaavat nykyisiä osavaltioita. Etukannessa on Yhdys valtojen kongressi rakennus, United States Capitol. tule amerikan-ystäväksi! suomi amerikka yhdistysten Liitto r.y. (sayl) on vuonna 1943 perustettu suomen ja yhdysvaltain välinen ystävyysjärjestö. Poliittisesti sayl on sitoutumaton. Liitolla on 44 paikallisyhdistystä LEAGUE OF FINNISH- AMERICAN ja lähes SOCIETIES 8000 jäsentä. järjestämme satoja yhdysvallataiheisia tilaisuuksia ja tapahtumia vuosittain. korkeakoulu opiskelijoiden kesä työ ohjelma yhdysvalloissa ja perheen pienimpien englanninkieliset leikkikoulut kuuluvat tarjontaamme. neljästi vuodessa ilmestyvän suomi usa-lehden sivuilta löytyy paljon ajankohtaista, kiinnostavaa ja hyödyllistä tietoa yhdysvalloista. LEAGUE OF Liity FINNISH-AMERICAN Sinäkin SOCIETIES 20 Suomi AmerikkA YhdiStYSten Liitto

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU EUROOPAN UNIONI Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU INTEGRAATIO = Euroopan yhdentyminen ja EU-maiden tiivistyvä yhteistyö o o o taloudellista poliittista sotilaallista YHDENTYMISEN TAUSTALLA TOISEN MAAILMANSODAN

Lisätiedot

Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle

Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle Mikä perustuslaki on? Perustuslaki on kaiken lainsäädännön ja julkisen vallan käytön perusta. Perustuslaista löytyvät suomalaisen kansanvallan keskeisimmät pelisäännöt,

Lisätiedot

Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita.

Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita. Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita. 1. Miten laki ja perustuslaki säädetään Suomessa 3 4 p. 5 6 p. Hallitus valmistelee ja antaa

Lisätiedot

YH1 kurssin kertaus. Vallan kolmijakoteoria ja sen toteuttajat Suomessa. Kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet. Tasavallan presidentin valinta

YH1 kurssin kertaus. Vallan kolmijakoteoria ja sen toteuttajat Suomessa. Kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet. Tasavallan presidentin valinta YH1 kurssin kertaus Vallan kolmijakoteoria ja sen toteuttajat Suomessa Kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet Tasavallan presidentin valinta Tasavallan presidentin tehtävät ja toimenkuva Tasa-arvoinen

Lisätiedot

Tasavallan presidentin vaali

Tasavallan presidentin vaali Tasavallan presidentin vaali 2012 Selkoesite Presidentinvaali Tämä esite kertoo presidentinvaalista, joka järjestetään Suomessa vuonna 2012. Presidentin tehtävät Presidentti johtaa Suomen ulkopolitiikkaa

Lisätiedot

Johdanto Yhdysvaltojen poliittiseen järjestelmään Dos. Lauri Rapeli, Åbo Akademi lauri.rapeli@utu.fi

Johdanto Yhdysvaltojen poliittiseen järjestelmään Dos. Lauri Rapeli, Åbo Akademi lauri.rapeli@utu.fi Johdanto Yhdysvaltojen poliittiseen järjestelmään Dos. Lauri Rapeli, Åbo Akademi lauri.rapeli@utu.fi KURSSIN OHJELMA 4.4.: Federalistinen Amerikka 7.4.: Perustuslaki ja vallan kolmijako 11.4.: Presidentti

Lisätiedot

MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY. Yhdistyksen säännöt

MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY. Yhdistyksen säännöt MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY Yhdistyksen säännöt Säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Maanmittauslaitoksen tekniset MATE ry, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä liitto. Sen kotipaikka on Helsingin

Lisätiedot

Parkanon Nuorisovaltuusto on kaupungin alueella asuvien nuorten yhteistyöelin, josta käytetään nimeä Parkanon Nuorisovaltuusto.

Parkanon Nuorisovaltuusto on kaupungin alueella asuvien nuorten yhteistyöelin, josta käytetään nimeä Parkanon Nuorisovaltuusto. PARKANON KAUPUNGIN NUORISOVALTUUSTON SÄÄNNÖT 1 Parkanon Nuorisovaltuusto Parkanon Nuorisovaltuusto on kaupungin alueella asuvien nuorten yhteistyöelin, josta käytetään nimeä Parkanon Nuorisovaltuusto.

Lisätiedot

PUOLUEEN SÄÄNNÖT. 5 Puolueen nimen kirjoittaminen. 11 Piirijärjestön tehtävät. 11 Piirijärjestön ja kunnallisjärjestön tehtävät

PUOLUEEN SÄÄNNÖT. 5 Puolueen nimen kirjoittaminen. 11 Piirijärjestön tehtävät. 11 Piirijärjestön ja kunnallisjärjestön tehtävät PUOLUEEN SÄÄNNÖT Esitys kahden puheenjohtajan mallin edellyttämistä sääntömuutoksista Nykyiset säännöt Työryhmän esitys 5 Puolueen nimen kirjoittaminen Puolueen nimen kirjoittavat puolueen puheenjohtaja

Lisätiedot

Kiimingin kunnan nuorisovaltuuston toimintasääntö

Kiimingin kunnan nuorisovaltuuston toimintasääntö Kiimingin kunnan nuorisovaltuuston toimintasääntö Sivistysjaosto 22.9.2009 TOIMINTA-AJATUS - Nuorten silimin Nuorisovaltuuston tarkoituksena on saada Kiimingissä nuorten ääni kuuluville, ideat esille ja

Lisätiedot

Alasaksin kunnallisvaalijärjestelmän pääpiirteet

Alasaksin kunnallisvaalijärjestelmän pääpiirteet Niedersächsischer Landeswahlleiter Finnisch Alasaksin osavaltion vaalijohtajan tiedotuksia Alasaksin kunnallisvaalijärjestelmän pääpiirteet 2 Alasaksin kunnallisvaalijärjestelmän pääpiirteet Alasaksissa

Lisätiedot

Hurjat amerikansuomalaiset

Hurjat amerikansuomalaiset Hurjat amerikansuomalaiset Bruno Nordberg, Nils Erik Wahlberg, Emil Hurja ja Gus Hall - tunnetut amerikansuomalaiset Ismo Söderling Johtaja Siirtolaisuusinstituutti, Turku isoder@utu.fi 050-511 3586 Tieteen

Lisätiedot

Valtuuskunnan vaali- ja työjärjestys

Valtuuskunnan vaali- ja työjärjestys Hyväksytty Suomen Kuntaliitto ry:n valtuusto 27.5.2016 Suomen Kuntaliitto ry Valtuuskunnan vaali- ja työjärjestys Valtuuskunnan vaalijärjestys I Luku Yleistä 1 Soveltaminen Tämän vaalijärjestyksen määräyksiä

Lisätiedot

YHTEISKUNTAOPPI 9. LUOKKA: POLITIIKKA JA PUOLUEET

YHTEISKUNTAOPPI 9. LUOKKA: POLITIIKKA JA PUOLUEET YHTEISKUNTAOPPI 9. LUOKKA: POLITIIKKA JA PUOLUEET Tapio Manni Saarnilaakson koulu Espoo tapio.manni@gmail.com Euroopan Unionin Kotouttamisrahasto osallistuu hankkeen rahoittamiseen. Politiikka on yhteisten

Lisätiedot

Vuokralaisdemokratian pääperiaatteet Vantaa 26.1.2012

Vuokralaisdemokratian pääperiaatteet Vantaa 26.1.2012 Vuokralaisdemokratian pääperiaatteet Vantaa Vuokralaiset VKL ry toiminnanjohtaja 1 Laki yhteishallinnosta vuokrataloissa (649/90)=vuokralaisdemokratia 2 Tavoite: Antaa vuokralaisille päätäntävaltaa Antaa

Lisätiedot

Ihmisoikeusvaltuuskunnan työjärjestys

Ihmisoikeusvaltuuskunnan työjärjestys Ihmisoikeusvaltuuskunnan työjärjestys Hyväksytty 9.3.2015 Ihmisoikeuskeskuksen valtuuskunta toimii perus- ja ihmisoikeusalan toimijoiden kansallisena yhteistyöelimenä, käsittelee laajakantoisia ja periaatteellisesti

Lisätiedot

Muutokset tai lisäykset alleviivattu. Poistot yliviivattu. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka

Muutokset tai lisäykset alleviivattu. Poistot yliviivattu. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Muutokset tai lisäykset alleviivattu. Poistot yliviivattu. Yhdistyksen säännöt 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Helsingin yliopiston jatko-opiskelijat ry, ruotsiksi Doktorander vid

Lisätiedot

Kansainvälisen tuomioistuimen johtaminen Oikeushallinto Euroopan unionin tuomioistuimissa

Kansainvälisen tuomioistuimen johtaminen Oikeushallinto Euroopan unionin tuomioistuimissa Kansainvälisen tuomioistuimen johtaminen Oikeushallinto Euroopan unionin tuomioistuimissa Heikki Kanninen Varapresidentti Euroopan unionin yleinen tuomioistuin Hallintotuomioistuinpäivä 30.1.2015 Helsingin

Lisätiedot

Kristillinen Eläkeliitto ry

Kristillinen Eläkeliitto ry Kristillinen Eläkeliitto ry Piirin mallisäännöt Mallisäännöt Hyväksytty PRH 1 Sisällys I PERUSSÄÄNNÖKSET... 2 Nimi, kotipaikka... 2 Tarkoitus... 2 Toiminta... 2 II JÄSENYYS... 3 Jäsenet... 3 Jäsenen velvollisuudet...

Lisätiedot

SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT

SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Sporticus ry. Yhdistyksen kotipaikka on Jyväskylän kaupunki. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on edistää ja valvoa jäsentensä opiskelumahdollisuuksia ja ammatillisia

Lisätiedot

SUOMEN KRISTILLISDEMOKRAATIT (KD) - KRISTDEMOKRATERNA I FINLAND (KD) r.p:n PIIRIN SÄÄNNÖT

SUOMEN KRISTILLISDEMOKRAATIT (KD) - KRISTDEMOKRATERNA I FINLAND (KD) r.p:n PIIRIN SÄÄNNÖT 1 Piirin säännöt SUOMEN KRISTILLISDEMOKRAATIT (KD) - KRISTDEMOKRATERNA I FINLAND (KD) r.p:n PIIRIN SÄÄNNÖT I YLEISIÄ SÄÄNNÖKSIÄ 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Kristillisdemokraattien

Lisätiedot

1 Yhdistyksen nimi on Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry, De Högre Tjänstemännen YTN rf, josta myöhemmin näissä säännöissä käytetään lyhennettä YTN.

1 Yhdistyksen nimi on Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry, De Högre Tjänstemännen YTN rf, josta myöhemmin näissä säännöissä käytetään lyhennettä YTN. YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY SÄÄNNÖT 1 Rek.n:ro 138.504 (27.5.2014) Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry, De Högre Tjänstemännen YTN rf, josta myöhemmin näissä säännöissä

Lisätiedot

Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö

Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö Yleistä Sääntelyä kansainvälisellä tasolla YK:n lasten oikeuksien sopimus EU:n valkoinen kirja Sääntelyä yleislaeissa Perustuslaki, kuntalaki Erityislait

Lisätiedot

Sisältö. Luottamusmiesvalinnat perustuvat työnantaja- ja työntekijäliiton välisiin sopimuksiin, jotka ovat osa kunkin alan työehtosopimusta.

Sisältö. Luottamusmiesvalinnat perustuvat työnantaja- ja työntekijäliiton välisiin sopimuksiin, jotka ovat osa kunkin alan työehtosopimusta. PAMin jäsenillä on oikeus valita keskuudestaan luottamusmies. Luottamusmies toimii pamilaisten työntekijöiden edustajana työpaikalla. Luottamusmiehen ja varaluottamusmiehen valinnat on järjestettävä niin,

Lisätiedot

Ympäristötieteiden Opiskelijat MYY ry Säännöt

Ympäristötieteiden Opiskelijat MYY ry Säännöt Ympäristötieteiden Opiskelijat MYY ry Säännöt 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Ympäristötieteiden Opiskelijat MYY ry, ruotsiksi Miljöstuderande MYY rf ja englanniksi The Association

Lisätiedot

Tehyn hallitus valitaan valtuuston järjestäytymiskokouksessa. Hallitukseen kuuluu 12 jäsentä, Tehyn puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat.

Tehyn hallitus valitaan valtuuston järjestäytymiskokouksessa. Hallitukseen kuuluu 12 jäsentä, Tehyn puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat. TEHYN SITKERYHMÄN TOIMINTAOHJEET 30.5.2016 Toimintaohjeet päivitetään SITKE-ryhmän valtakunnallisessa kokouksessa. 1. TAUSTAA Tehyn päätöksenteko-organisaatio muodostuu valtuustosta ja hallituksesta. VALTUUSTO

Lisätiedot

LTYHY ry SÄÄNNÖT s. 1 (5)

LTYHY ry SÄÄNNÖT s. 1 (5) LTYHY ry SÄÄNNÖT s. 1 (5) LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN YLIOPISTON HENKILÖKUNTAYHDISTYS RY SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimenä on Lappeenrannan teknillisen yliopiston henkilökuntayhdistys ry. Yhdistyksen

Lisätiedot

Seurakuntavaalit 2014

Seurakuntavaalit 2014 Seurakuntavaalit 2014 Kirkossa on vaalivuosi. Seurakuntavaalit järjestetään marraskuussa 2014. Seurakuntavaalit ovat paikalliset vaalit, jotka järjestetään neljän vuoden välein. Vuoden 2014 seurakuntavaalit

Lisätiedot

3 Osakunnan kanta-alueita ovat Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnat.

3 Osakunnan kanta-alueita ovat Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnat. OULUN ETELÄ- JA KESKIPOHJALAINEN OSAKUNTA RY:n SÄÄNNÖT I LUKU YHDISTYKSEN KOTIPAIKKA, TARKOITUS JA ALUE 1 Yhdistyksen, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä osakunta, nimi on Oulun Etelä- ja Keskipohjalainen

Lisätiedot

Eräitä määräaikoja vuoden 2012 presidentinvaalissa

Eräitä määräaikoja vuoden 2012 presidentinvaalissa Eräitä määräaikoja vuoden 2012 presidentinvaalissa Ensimmäisen vaalin vaalipäivä 22.1.2012 Toisen vaalin vaalipäivä 5.2.2012 Ajankohta 1 Toimija Toimenpide Vaalilaki Alkuvuosi 2009 Valtuusto Kunnan keskusvaalilautakunnan

Lisätiedot

- toimii jäsenyhdistystensä ja liiton yhdyssiteenä. - toimii liiton hyväksymiä arvoja noudattaen.

- toimii jäsenyhdistystensä ja liiton yhdyssiteenä. - toimii liiton hyväksymiä arvoja noudattaen. Senioripiiri Säännöt 1 (5) 1 Nimi, kotipaikka ja toiminta-alue 2 Tarkoitus 3 Toiminta 4 Jäsenet Yhdistyksen nimi on kansallinen senioripiiri ry. Yhdistys kuuluu piirijärjestönä Kansallinen senioriliitto

Lisätiedot

Budjettisäännöt, julkisen talouden tasapaino ja finanssipolitiikka kokemuksia Yhdysvaltain osavaltioista

Budjettisäännöt, julkisen talouden tasapaino ja finanssipolitiikka kokemuksia Yhdysvaltain osavaltioista Kansantaloudellinen aikakauskirja 108 vsk 2/2012 Budjettisäännöt, julkisen talouden tasapaino ja finanssipolitiikka kokemuksia Yhdysvaltain osavaltioista Markus Haavio Tutkijaekonomisti Rahapolitiikka-

Lisätiedot

Naisjärjestöjen Keskusliitto - Kvinnoorganisationernas Centralförbund ry

Naisjärjestöjen Keskusliitto - Kvinnoorganisationernas Centralförbund ry Hallituksen esitys kevätkokoukselle 14.4.2016 Naisjärjestöjen Keskusliitto - Kvinnoorganisationernas Centralförbund ry Säännöt 1 Nimi Yhdistyksen nimi on Naisjärjestöjen Keskusliitto Kvinnoorganisationernas

Lisätiedot

INNER WHEEL SUOMI, KANSALLINEN NEUVOSTO (NATIONAL GOVERNING BODY of FINLAND) SÄÄNNÖT

INNER WHEEL SUOMI, KANSALLINEN NEUVOSTO (NATIONAL GOVERNING BODY of FINLAND) SÄÄNNÖT 1 INNER WHEEL SUOMI, KANSALLINEN NEUVOSTO (NATIONAL GOVERNING BODY of FINLAND) SÄÄNNÖT 2 INNER WHEEL SUOMI, KANSALLINEN NEUVOSTO (NATIONAL GOVERNING BODY of FINLAND)... 1 SÄÄNNÖT... 1 NIMI... 3 JÄSENET...

Lisätiedot

MAANMITTAUSALAN AMMATTIKORKEAKOULU- JA OPISTOTEKNISTEN LIITTO MAKLI ry:n SÄÄNNÖT. Nimi ja kotipaikka 1

MAANMITTAUSALAN AMMATTIKORKEAKOULU- JA OPISTOTEKNISTEN LIITTO MAKLI ry:n SÄÄNNÖT. Nimi ja kotipaikka 1 MAANMITTAUSALAN AMMATTIKORKEAKOULU- JA OPISTOTEKNISTEN LIITTO MAKLI ry:n SÄÄNNÖT Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on MAANMITTAUSALAN AMMATTIKORKEAKOULU- JA OPISTOTEKNISTEN LIITTO MAKLI ry, jota näissä

Lisätiedot

Jäsen voidaan erottaa yhdistyksestä yhdistyksen hallituksen päätöksellä, jos hän on. PoPoPet Ry:n säännöt. 1 Nimi ja kotipaikka.

Jäsen voidaan erottaa yhdistyksestä yhdistyksen hallituksen päätöksellä, jos hän on. PoPoPet Ry:n säännöt. 1 Nimi ja kotipaikka. PoPoPet Ry:n säännöt 1 Nimi ja kotipaikka 2 Tarkoitus 3 Omaisuus 4 Jäsenet Yhdistyksen nimi on PoPoPet Ry (Pohjois-Pohjanmaan hylättyjen pieneläinten tuki ja sijaiskoti ry. Yhdistyksen kotipaikka on Oulu

Lisätiedot

Suomen Keskusta r.p:n piirin säännöt. Ennakkotarkastettu PRH:ssa 22.6.2010.

Suomen Keskusta r.p:n piirin säännöt. Ennakkotarkastettu PRH:ssa 22.6.2010. 1 Suomen Keskusta r.p:n piirin säännöt Ennakkotarkastettu PRH:ssa 22.6.2010. 2 3 Suomen Keskusta r.p:n piirin säännöt Yhdistyksen nimi ja tarkoitus 1 Yhdistyksen nimi on Keskustan piiri ry. Muissa kuin

Lisätiedot

Kokoustekniikka Puheenjohtajan ja sihteerin roolit

Kokoustekniikka Puheenjohtajan ja sihteerin roolit Yhteiskunnalliset soveltavat opinnot - Hallintomenettelytaidot (2424202) 1 op Yliopistonlehtori Heikki Salomaa Kokoustekniikka Puheenjohtajan ja sihteerin roolit MITEN KOKOUS ETENEE? Kokouksen avaus Järjestäytyminen

Lisätiedot

Finnisch. Alasaksin osavaltion vaalijohtajan tiedotuksia. Alasaksin kunnallisvaalijärjestelmän pääpiirteet

Finnisch. Alasaksin osavaltion vaalijohtajan tiedotuksia. Alasaksin kunnallisvaalijärjestelmän pääpiirteet Finnisch Alasaksin osavaltion vaalijohtajan tiedotuksia Alasaksin kunnallisvaalijärjestelmän pääpiirteet 2 Alasaksin kunnallisvaalijärjestelmän pääpiirteet Alasaksissa valitaan joka viides vuosi enemmän

Lisätiedot

ASUKASDEMOKRATIAN TAVOITTEET

ASUKASDEMOKRATIAN TAVOITTEET ASUKASDEMOKRATIAN TAVOITTEET Asumisviihtyvyyden parantaminen Asukkaiden aktiivisuuden ja kiinnostuksen lisääminen omaan asumiseensa ja asuinympäristöönsä Yhteistyön, avoimuuden ja vuorovaikutuksen lisääminen

Lisätiedot

PRESIDENTINVAALIT

PRESIDENTINVAALIT PRESIDENTINVAALIT 99-2006 Vaalivuosi, valintatapa ja valintamenettelyn erityispiirteet ) 99: Eduskunta kuuden vuoden toimikaudeksi hallitusmuodon 94 :n siirtymäsäännöksen nojalla Presidenttiehdokk aat

Lisätiedot

AHLSTROM OYJ:N OSAKKEENOMISTAJIEN NIMITYSTOIMIKUNNAN TYÖJÄRJESTYS

AHLSTROM OYJ:N OSAKKEENOMISTAJIEN NIMITYSTOIMIKUNNAN TYÖJÄRJESTYS AHLSTROM OYJ:N OSAKKEENOMISTAJIEN NIMITYSTOIMIKUNNAN TYÖJÄRJESTYS 5.4.2016 1. Nimitystoimikunnan tarkoitus Ahlstrom Oyj:n (jäljempänä Yhtiö ) osakkeenomistajien nimitystoimikunta on Yhtiön osakkeenomistajien

Lisätiedot

INNER WHEEL -PIIRIN SÄÄNNÖT

INNER WHEEL -PIIRIN SÄÄNNÖT 1 16.8.03 INNER WHEEL -PIIRIN SÄÄNNÖT 1. PIIRIN NIMI on Piiri Inner Wheel, Suomi. Nimen vahvistaa International Inner Wheelin hallitus, joka myös vahvistaa piirin rajat. Piirin jäseniä ovat kaikki piirissä

Lisätiedot

Yhdistyksen tarkoituksena on puoluepoliittisesti sitoutumattomana

Yhdistyksen tarkoituksena on puoluepoliittisesti sitoutumattomana Omakotiyhdistyksen säännöt Nimi, kotipaikka ja kieli 1 Yhdistyksen nimi on Saarenkylän Omakotiyhdistys ry. Sen kotipaikka on Rovaniemi ja toimialue on Saarenkylä. Näissä säännöissä käytetään nimitystä

Lisätiedot

Tällä perussäännöllä pannaan täytäntöön Eurooppa-koulujen perussäännöstä tehdyn yleissopimuksen 27 artiklan 4 kohta.

Tällä perussäännöllä pannaan täytäntöön Eurooppa-koulujen perussäännöstä tehdyn yleissopimuksen 27 artiklan 4 kohta. Eurooppa-koulut Pääsihteerin keskustoimisto Viite: 2004-D-174-fi-3 Alkup.: FR Valituslautakunta Eurooppa-koulujen valituslautakunnan perussääntö Tällä perussäännöllä pannaan täytäntöön Eurooppa-koulujen

Lisätiedot

SÄÄNNÖT YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA JA TARKOITUS. 1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on SUOMEN SÄVELTÄJÄT r.y.

SÄÄNNÖT YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA JA TARKOITUS. 1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on SUOMEN SÄVELTÄJÄT r.y. SÄÄNNÖT YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA JA TARKOITUS 1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on SUOMEN SÄVELTÄJÄT r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki. 3 Yhdistyksen tarkoitus

Lisätiedot

EUROOPPA-NEUVOSTO JA NEUVOSTO LYHYESTI

EUROOPPA-NEUVOSTO JA NEUVOSTO LYHYESTI EUROOPPA-NEUVOSTO JA NEUVOSTO LYHYESTI EUROOPPA-NEUVOSTO EU:N STRATEGIAELIN Eurooppa-neuvosto on Euroopan unionin liikkeellepaneva voima. Se määrittelee EU:n toiminnan suuntaviivat ja poliittiset painopisteet.

Lisätiedot

Nuorisovaltuuston johtosääntö (päivitetty )

Nuorisovaltuuston johtosääntö (päivitetty ) Nuorisovaltuuston johtosääntö (päivitetty 9.1.2017) 1 Nuorisovaltuuston tarkoitus Siilinjärven Nuorisovaltuusto on siilinjärveläisistä nuorista koostuva kunnanhallituksen alainen nuoria koskevien asioiden

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 7/ (5) Kaupunginhallituksen johtamisen jaosto Kj/

Helsingin kaupunki Esityslista 7/ (5) Kaupunginhallituksen johtamisen jaosto Kj/ Helsingin kaupunki Esityslista 7/2015 1 (5) 5 Lausunto pormestarin ja alueellisten toimielinten suoria vaaleja koskevasta hallituksen esitysluonnoksesta HEL 2015-005013 T 03 00 00 Esitysehdotus esittää

Lisätiedot

EDUSTAJISTON JOULUKUUN KOKOUS. Esityslista. Aika: klo Turku-Sali, Rehtorinpellonkatu 4 A, Turku. 134 Kokouksen avaaminen

EDUSTAJISTON JOULUKUUN KOKOUS. Esityslista. Aika: klo Turku-Sali, Rehtorinpellonkatu 4 A, Turku. 134 Kokouksen avaaminen Page 1/5 EDUSTAJISTON JOULUKUUN KOKOUS Aika: 7.12.2016 klo 18.15 Paikka: Turku-Sali, Rehtorinpellonkatu 4 A, 20500 Turku Esityslista 134 Kokouksen avaaminen 135 Laillisuus ja päätösvaltaisuus 136 Pöytäkirjantarkastajien

Lisätiedot

KUOPION KAUPPAKAMARIN SÄÄNNÖT 1 (5) 1 Kauppakamarin nimi ja kotipaikka

KUOPION KAUPPAKAMARIN SÄÄNNÖT 1 (5) 1 Kauppakamarin nimi ja kotipaikka KUOPION KAUPPAKAMARIN SÄÄNNÖT 1 Kauppakamarin nimi ja kotipaikka 1 (5) Kuopion kauppakamari Kuopio handelskammare toimii kauppakamarilaissa tarkoitettuna kauppakamarina Keskuskauppakamarin sille määräämällä

Lisätiedot

Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki ja toiminta alueena kokovaltakunnan alue.

Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki ja toiminta alueena kokovaltakunnan alue. 1/5 SÄÄNNÖT 1. NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on. Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki ja toiminta alueena kokovaltakunnan alue. 2. TARKOITUS Yhdistys on käyttäjävetoinen SAP Finland Oy:sta

Lisätiedot

Yhdistyksen, joista näissä säännöissä käytetään nimitystä ammattiosasto, nimi on Tehyn Vihti-Karkkilan ammattiosasto ry.

Yhdistyksen, joista näissä säännöissä käytetään nimitystä ammattiosasto, nimi on Tehyn Vihti-Karkkilan ammattiosasto ry. Tehyn Vihti-Karkkilan ammattiosaston säännöt 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen, joista näissä säännöissä käytetään nimitystä ammattiosasto, nimi on Tehyn Vihti-Karkkilan ammattiosasto ry. Yhdistyksen kotipaikka

Lisätiedot

I LUKU YHDISTYKSEN TOIMIALA

I LUKU YHDISTYKSEN TOIMIALA TYJ säännöt S. 1 (6) I LUKU YHDISTYKSEN TOIMIALA 1 Yhdistyksen nimi, kotipaikka, toiminta-alue ja tarkoitus II LUKU Yhdistyksen nimi on Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö ry, ruotsiksi Arbetslöshetskassornas

Lisätiedot

SUOMALAINEN PURSISEURA RY:n SÄÄNNÖT

SUOMALAINEN PURSISEURA RY:n SÄÄNNÖT SUOMALAINEN PURSISEURA RY:n SÄÄNNÖT Hyväksytty vuosikokouksessa 14.3. ja ylimääräisessä kokouksessa 10.6.1996. 1 Yhdistyksen nimi on Suomalainen Pursiseura ry., epävirallisesti lyhennettynä SPS, ja sen

Lisätiedot

Hyväksytty liittovaltuustossa (5) JULKIS- JA YKSITYISALOJEN TOIMIHENKILÖLIITTO JYTY RY:N VAALIJÄRJESTYS

Hyväksytty liittovaltuustossa (5) JULKIS- JA YKSITYISALOJEN TOIMIHENKILÖLIITTO JYTY RY:N VAALIJÄRJESTYS Hyväksytty liittovaltuustossa 17. 18.5.2016 1 (5) JULKIS- JA YKSITYISALOJEN :N 1 SOVELTAMISALA Jytyn sääntöjen 18 2 momentissa tarkoitetut liittovaltuuston jäsenet ja heille valittavat yleisvarajäsenet

Lisätiedot

KESKUSTAN VALTUUSTORYHMÄN OHJESÄÄNTÖ

KESKUSTAN VALTUUSTORYHMÄN OHJESÄÄNTÖ KESKUSTAN VALTUUSTORYHMÄN OHJESÄÄNTÖ (malli) Hyväksytty Keskustan kunnallisasiain neuvottelukunnassa 18.4.2012 ja vahvistettu puoluehallituksessa 27.4.2012 Valtuustoryhmän tarkoitus 1 kunnan / kaupungin

Lisätiedot

Humanistisen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta HUMAKO. Hallituksen ohjesääntö

Humanistisen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta HUMAKO. Hallituksen ohjesääntö Humanistisen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta HUMAKO Hallituksen ohjesääntö 15.11.2016 Sivu 1 / 5 Humanistisen ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan hallituksen ohjesääntö I LUKU Yleistä 1 Soveltaminen

Lisätiedot

HTM-TILINTARKASTAJAT RY:N SÄÄNNÖT. ylimääräinen yhdistyskokous 1.2.2008, rekisteröity 21.5.2008. Sisällysluettelo

HTM-TILINTARKASTAJAT RY:N SÄÄNNÖT. ylimääräinen yhdistyskokous 1.2.2008, rekisteröity 21.5.2008. Sisällysluettelo HTM-TILINTARKASTAJAT RY:N SÄÄNNÖT ylimääräinen yhdistyskokous 1.2.2008, rekisteröity 21.5.2008 Sisällysluettelo Nimi, kotipaikka ja toiminta-alue 1 Tarkoitus ja sen toteuttaminen 2 Jäsenyyttä koskevat

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Päijät-Hämeen tutkimusseura ja kotipaikka Lahden kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Päijät-Hämeen tutkimusseura ja kotipaikka Lahden kaupunki. 1 PÄIJÄT-HÄMEEN TUTKIMUSSEURA R.Y:N SÄÄNNÖT Nimi 1 Yhdistyksen nimi on Päijät-Hämeen tutkimusseura ja kotipaikka Lahden kaupunki. Tarkoitus 2 Seuran tarkoituksena on toimia Päijät-Hämeeseen kohdistuvan

Lisätiedot

Kassan hallintoelimet ovat kassan edustajiston kokous, valtuuskunta, jota jäljempänä kutsutaan valtuustoksi ja hallitus.

Kassan hallintoelimet ovat kassan edustajiston kokous, valtuuskunta, jota jäljempänä kutsutaan valtuustoksi ja hallitus. 4 LUKU KASSAN HALLINTO 9 Hallintoelimet Kassan hallintoelimet ovat kassan edustajiston kokous, valtuuskunta, jota jäljempänä kutsutaan valtuustoksi ja hallitus. 10 Kassan edustajiston kokous Kassan ylintä

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Apteekkien Työnantajaliitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Apteekkien Työnantajaliitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. APTEEKKIEN TYÖNANTAJALIITON SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Apteekkien Työnantajaliitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. 2

Lisätiedot

SÄÄNNÖT: LIITE 1. Nimi, kotipaikka, kieli ja tarkoitus

SÄÄNNÖT: LIITE 1. Nimi, kotipaikka, kieli ja tarkoitus SÄÄNNÖT: Nimi, kotipaikka, kieli ja tarkoitus 1 nimi: Yhdistyksen, jota näissä säännöissä kutsutaan killaksi, nimi on Kemiantekniikan Kilta ry. 2 Kotipaikka Killan kotipaikka on Lappeenrannan kaupunki.

Lisätiedot

KUULOLIITTO RY:N JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty liittovaltuustossa 20.4.2013

KUULOLIITTO RY:N JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty liittovaltuustossa 20.4.2013 JOHTOSÄÄNTÖ sivu 1(6) KUULOLIITTO RY:N JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty liittovaltuustossa 20.4.2013 I JOHTOSÄÄNNÖN SOVELTAMISALA 1 Johtosäännössä määrätään siitä luottamusjohdon toiminnasta, joka ei sisälly sääntöihin,

Lisätiedot

Yhdysvaltain presidentit ja hallitusten The United States Presidents and Government In Finnish

Yhdysvaltain presidentit ja hallitusten The United States Presidents and Government In Finnish Yhdysvaltain presidentit ja hallitusten The United States Presidents and Government In Finnish kehittämä Nam Nguyen Yhdysvaltain presidentit ja hallitusten tavoitteena on täyttää mielesi yksinkertaisilla

Lisätiedot

Iin Vihreät ry. 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka. 2. Tarkoitus ja toimintamuodot

Iin Vihreät ry. 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka. 2. Tarkoitus ja toimintamuodot Iin Vihreät ry 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Iin Vihreät ry ja sen kotipaikka on Iin kunta. Yhdistys on Vihreä liitto rp:n jäsenyhdistys. Vihreästä liitosta käytetään näissä säännöissä

Lisätiedot

Vaalissa valitaan Satakunnan Osuuskaupan edustajistoon 50 jäsentä. Valitsematta jääneet ovat oman jäsenalueensa varaedustajia.

Vaalissa valitaan Satakunnan Osuuskaupan edustajistoon 50 jäsentä. Valitsematta jääneet ovat oman jäsenalueensa varaedustajia. 1 Satakunnan Osuuskaupan edustajiston vaali 2017 EHDOKASASETTELUN OHJE Satakunnan Osuuskaupan edustajisto on perinteisesti ollut hyvin asiakasomistajiensa näköinen. Siihen kuuluu niin sairaanhoitajia,

Lisätiedot

Satalinnan Säätiön asuntoloiden ohjesääntö

Satalinnan Säätiön asuntoloiden ohjesääntö Satalinnan Säätiön asuntoloiden ohjesääntö Vahvistettu Satalinnan Säätiön hallituksen kokouksessa I Yleisiä määräyksiä 1 Opiskelija-asunnot Satalinnan Säätiön opiskelija-asuntoloita ovat säätiön hallituksen

Lisätiedot

Kauppakamari voi lisäksi hoitaa muita sille määrättyjä julkisia tehtäviä.

Kauppakamari voi lisäksi hoitaa muita sille määrättyjä julkisia tehtäviä. OULUN KAUPPAKAMARIN SÄÄNNÖT 1 Kauppakamarin nimi ja kotipaikka Oulun kauppakamari toimii kauppakamarilaissa tarkoitettuna kauppakamarina Keskuskauppakamarin sille määräämällä toiminta-alueella kotipaikkanaan

Lisätiedot

TYÖELÄMÄTOIMIKUNNAN OHJESÄÄNTÖ

TYÖELÄMÄTOIMIKUNNAN OHJESÄÄNTÖ TYÖELÄMÄTOIMIKUNNAN OHJESÄÄNTÖ 1 SEFEn hallitus asettaa toimintakautensa ensimmäisessä kokouksessa työelämätoimikunnan. Puheenjohtajan lisäksi toimikuntaan kuuluu vähintään viisi ja enintään kahdeksan

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 750. Oikeusministeriön päätös. eduskuntavaaleissa käytettävien ehdokasasettelulomakkeiden kaavoista

SISÄLLYS. N:o 750. Oikeusministeriön päätös. eduskuntavaaleissa käytettävien ehdokasasettelulomakkeiden kaavoista SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1998 Julkaistu Helsingissä 19 päivänä lokakuuta 1998 N:o 750 753 SISÄLLYS N:o Sivu 750 Oikeusministeriön päätös eduskuntavaaleissa käytettävien ehdokasasettelulomakkeiden kaavoista.

Lisätiedot

Lähetekeskustelu TYYn sääntötoimikunnan työstä 26.3.2014

Lähetekeskustelu TYYn sääntötoimikunnan työstä 26.3.2014 Lähetekeskustelu TYYn sääntötoimikunnan työstä 26.3.2014 Esityksen sisältö Sääntöjen tarkoitus Historia ja tunnistetut heikkoudet Nykyinen tilanne Mahdollinen muutos Uudistuksen tavoite Säännöissä mainittavat

Lisätiedot

"4. Julistus Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 9 c artiklan 4 kohdasta ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 205 artiklan 2 kohdasta

4. Julistus Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 9 c artiklan 4 kohdasta ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 205 artiklan 2 kohdasta JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJIEN KONFERENSSI Bryssel, 22. lokakuuta 2007 (23.10) (OR. fr) CIG 3/1/07 REV 1 COR 2 OIKAISU ILMOITUKSEEN Lähettäjä: HVK:n puheenjohtajisto Päivämäärä: 22. lokakuuta 2007

Lisätiedot

EDUSTAJISTON JÄRJESTÄYTYMISKOKOUS. Aika: Torstai klo Turku-sali, Yo-talo A, 2. krs. Esityslista. Kokouksen avaaminen

EDUSTAJISTON JÄRJESTÄYTYMISKOKOUS. Aika: Torstai klo Turku-sali, Yo-talo A, 2. krs. Esityslista. Kokouksen avaaminen Sivu 1 / 5 EDUSTAJISTON JÄRJESTÄYTYMISKOKOUS Aika: Torstai 3.12.2015 klo 18.15 Paikka: Turku-sali, Yo-talo A, 2. krs. Esityslista 1 Kokouksen avaaminen 2 Laillisuus ja päätösvaltaisuus Kutsu edustajiston

Lisätiedot

Valo, Valtakunnallisen liikunta- ja urheiluorganisaatio ry:n säännöt 17.4.2013

Valo, Valtakunnallisen liikunta- ja urheiluorganisaatio ry:n säännöt 17.4.2013 Valo, Valtakunnallisen liikunta- ja urheiluorganisaatio ry:n säännöt 17.4.2013 1. Nimi, kotipaikka ja kieli Yhdistyksen nimi on Valo, Valtakunnallinen liikunta- ja urheiluorganisaatio ry, Valo, Finlands

Lisätiedot

EU-päätöksenteko toimittajan näkökulmasta. Pekka Nurminen Kevät 2013

EU-päätöksenteko toimittajan näkökulmasta. Pekka Nurminen Kevät 2013 EU-päätöksenteko toimittajan näkökulmasta Pekka Nurminen Kevät 2013 Mikä EU on? 27 kohta 28 - jäsenvaltion ja noin 500 miljoonan kansalaisen yhteisö Ei liittovaltio, vaan valtioiden liitto mutta EU:ssa

Lisätiedot

Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännöstä tehty pöytäkirja ***I

Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännöstä tehty pöytäkirja ***I P7_TA-PROV(2012)0294 Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännöstä tehty pöytäkirja ***I Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 5. heinäkuuta 2012 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston

Lisätiedot

YTYn tarkoituksena on valvoa ja edistää jäsentensä yhteisiä etuja työelämässä ja yhteiskunnassa.

YTYn tarkoituksena on valvoa ja edistää jäsentensä yhteisiä etuja työelämässä ja yhteiskunnassa. Säännöt 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Yksityisalojen Esimiehet ja Asiantuntijat YTY ry, ruotsiksi Privatsektorns Chefer och Specialister, josta myöhemmin näissä säännöissä käytetään lyhennettä

Lisätiedot

Karkkilan vapaa-ajattelijat ry. Säännöt

Karkkilan vapaa-ajattelijat ry. Säännöt Karkkilan vapaa-ajattelijat ry Säännöt Rekisteröity ja hyväksytty PRH:ssa 08.11.2006 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Karkkilan vapaa-ajattelijat ry ja sen kotipaikka on Karkkila 2

Lisätiedot

Pelkosenniemen kunnan Nuorisovaltuuston toimintasääntö alkaen

Pelkosenniemen kunnan Nuorisovaltuuston toimintasääntö alkaen Pelkosenniemen kunnan Nuorisovaltuuston toimintasääntö 1.6.2017 alkaen 1 Toiminnan tarkoitus Nuorisovaltuusto on poliittisesti, uskonnollisesti sekä aatteellisesti sitoutumaton nuorten vaikuttajaryhmä,

Lisätiedot

Perussuomalaisen valtuustoryhmän mallisäännöt

Perussuomalaisen valtuustoryhmän mallisäännöt Perussuomalaisen valtuustoryhmän mallisäännöt Vahvistettu puoluehallituksen kokouksessa 20.4.2011 1 Perussuomalaisten valtuustoryhmän kunnassa muodostavat kunnallisvaaleissa Perussuomalaiset rp:n ehdokaslistalta

Lisätiedot

SUOMEN SÄVELTÄJÄT RY:N SÄÄNNÖT

SUOMEN SÄVELTÄJÄT RY:N SÄÄNNÖT SUOMEN SÄVELTÄJÄT RY:N SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on Suomen Säveltäjät ry, ruotsiksi Finlands Tonsättare rf, englanniksi Society of Finnish Composers. 2 Yhdistyksen kotipaikka Yhdistyksen

Lisätiedot

Yhdistyslaki pähkinän kuoressa. Mihin yhdistyslaki velvoittaa hallitusta?

Yhdistyslaki pähkinän kuoressa. Mihin yhdistyslaki velvoittaa hallitusta? Yhdistyslaki pähkinän kuoressa Mihin yhdistyslaki velvoittaa hallitusta? Yhdistyksen toimintaa säätelee Yhdistyslaki (26.5.1989/503) Tärkein yhdistyksiä ohjaava laki. Yhdistyksen kokous Ylin päätäntävalta

Lisätiedot

MAAILMA JA KANNABIKSEN LAILLISUUS MISSÄ VOIT POLTELLA RAUHASSA JA MISSÄ SE ON RANGAISTAVAA?

MAAILMA JA KANNABIKSEN LAILLISUUS MISSÄ VOIT POLTELLA RAUHASSA JA MISSÄ SE ON RANGAISTAVAA? MAAILMA JA KANNABIKSEN LAILLISUUS MISSÄ VOIT POLTELLA RAUHASSA JA MISSÄ SE ON RANGAISTAVAA? Sivu 1 / 12 Kannabiksen laillisuus maailmalla Tämä kirjanen on tarkoitetta niille kannabiksen käyttäjille, jotka

Lisätiedot

NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASÄÄNNÖT

NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASÄÄNNÖT NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASÄÄNNÖT Sisältö Tarkoitus ja toiminta... 3 Toimikausi..... 3 Nuorisovaltuuston valinta yleisillä vaaleilla... 3 Talous.... 5 Kokouskäytäntö... 5 Nuorisovaltuustosta eroaminen.

Lisätiedot

Filha ry. Säännöt. Nimi ja kotipaikka. Yhdistyksen nimi on Filha ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Yhdistyksen tarkoitus

Filha ry. Säännöt. Nimi ja kotipaikka. Yhdistyksen nimi on Filha ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Yhdistyksen tarkoitus Filha ry Säännöt 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Filha ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. 2 Yhdistyksen tarkoitus Yleishyödyllisen yhdistyksen tarkoituksena on edistää kansanterveyttä

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Vantaa, 23.1.2016 ESITYS RESERVILÄISLIITON SÄÄNTÖJEN MUUTOKSESTA NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE 1 Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Lisätiedot

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2006 Julkaistu Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 2006 N:o 78 81 SISÄLLYS N:o Sivu 78 Laki Viron kanssa tehdyn sosiaaliturvasopimuksen

Lisätiedot

Työministeriö EDUSKUNTAKIRJELMÄ TM

Työministeriö EDUSKUNTAKIRJELMÄ TM Työministeriö EDUSKUNTAKIRJELMÄ TM2005-00146 MP Vattulainen Eeva 21.10.2005 VASTAANOTTAJA Eduskunta Suuri valiokunta Viite Asia EU/Komission tiedonanto neuvostolle, parlamentille ja sosiaalikomitealle

Lisätiedot

Hämeenlinnan Kameraseura ry säännöt.

Hämeenlinnan Kameraseura ry säännöt. Hämeenlinnan Kameraseura ry säännöt. 1. Yhdistyksen nimi on Hämeenlinnan Kameraseura ry, ja sen kotipaikka on Hämeenlinnan kaupunki. Seura toimii Hämeenlinnassa. 2. Seuran tarkoituksena on edistää ja kohottaa

Lisätiedot

PERUSSUOMALAISTEN HELSINGIN VALTUUSTORYHMÄN SÄÄNNÖT

PERUSSUOMALAISTEN HELSINGIN VALTUUSTORYHMÄN SÄÄNNÖT PERUSSUOMALAISTEN HELSINGIN VALTUUSTORYHMÄN SÄÄNNÖT 1 Perussuomalaisten Helsingin valtuustoryhmän muodostavat Helsingin kaupungissa kunnallisvaaleissa Perussuomalaiset rp:n ehdokaslistalta valitut tai

Lisätiedot

EHDOTUS. Oulun läänin Vihreä piirijärjestö ry. 1 Nimi ja kotipaikka. 2 Tarkoitus ja toimintamuodot. 3 Jäsenet

EHDOTUS. Oulun läänin Vihreä piirijärjestö ry. 1 Nimi ja kotipaikka. 2 Tarkoitus ja toimintamuodot. 3 Jäsenet EHDOTUS Oulun läänin Vihreä piirijärjestö ry 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Oulun läänin Vihreä piirijärjestö ry. Sen kotipaikka on Oulun kaupunki ja toimialue Oulun lääni. Näissä säännöissä

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN PELASTUSALANLIITTO RY

KAAKKOIS-SUOMEN PELASTUSALANLIITTO RY KAAKKOIS - SUOMEN PELASTUSALANLIITTO RY SÄÄNNÖT 1. Yhdistyksen nimi on Kaakkois - Suomen Pelastusalanliitto. Yhdistystä nimitetään näissä säännöissä liitoksi. Liiton toiminta-alue on Kymenlaakson ja Etelä

Lisätiedot

POHJOIS-HÄMEEN OSUUSPANKIN EDUSTAJISTON VAALIJÄRJESTYS

POHJOIS-HÄMEEN OSUUSPANKIN EDUSTAJISTON VAALIJÄRJESTYS 1 (5) Vaalijärjestys on OP Osuuskunnan hallintoneuvoston 9.6.2016 vahvistaman mallivaalijärjestyksen mukainen POHJOIS-HÄMEEN OSUUSPANKIN EDUSTAJISTON VAALIJÄRJESTYS 1 Vaalien järjestäminen ja ajankohta

Lisätiedot

Porin akateemisen nörttikulttuurin arvostusseuran säännöt

Porin akateemisen nörttikulttuurin arvostusseuran säännöt Porin akateemisen nörttikulttuurin arvostusseuran säännöt Hyväksytty yhdistyksen kevätkokouksessa 29.3.2014. 1. Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Porin akateeminen nörttikulttuurin arvostusseura ja

Lisätiedot

Suomen Menopaussitutkimusseura Finnish Menopause Society. nimisen yhdistyksen säännöt

Suomen Menopaussitutkimusseura Finnish Menopause Society. nimisen yhdistyksen säännöt Suomen Menopaussitutkimusseura Finnish Menopause Society nimisen yhdistyksen säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Suomen Menopaussitutkimusseura Finnish Menopause Society Yhdistyksen kotipaikka on Tampere. 2

Lisätiedot

1. Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Lieksan Taitoluistelijat ry ja sen kotipaikka on Lieksa.

1. Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Lieksan Taitoluistelijat ry ja sen kotipaikka on Lieksa. Lieksan taitoluistelijat ry SÄÄNNÖT 20.3.1998 1. Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Lieksan Taitoluistelijat ry ja sen kotipaikka on Lieksa. 2. Toiminnan tarkoitus Yhdistyksen tarkoituksena on edistää

Lisätiedot

Purasten sukuseura ry:n säännöt. 1 Nimi ja kotipaikka

Purasten sukuseura ry:n säännöt. 1 Nimi ja kotipaikka Purasten sukuseura ry:n säännöt 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Purasten sukuseura ry ja kotipaikka Rautalammin kunta. Näissä säännöissä yhdistyksestä käytetään nimitystä sukuseura tai seura.

Lisätiedot

Anonyymit Sinkut Seuran säännöt

Anonyymit Sinkut Seuran säännöt Anonyymit Sinkut Seuran säännöt 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Anonyymit Sinkut Seura ry ja sen kotipaikka on Jyväskylä 2. Tarkoitus ja toiminnan laatu Yhdistyksen tarkoituksena

Lisätiedot

LIITE 2: Kyselylomake

LIITE 2: Kyselylomake LIITE 2: Kyselylomake 1. Opistosi Alkio-opisto Paasikivi - opisto Työväen Akatemia 2. Kuinka kiinnostunut olet politiikasta? Erittäin kiinnostunut kiinnostunut Vain vähän kiinnostunut En lainkaan kiinnostunut

Lisätiedot