POHJOLAN VOIMA OY KOKKOLAN EDUSTAN MERITUULIVOIMALAITOS TEKNISTALOUDELLINEN RAPORTTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "POHJOLAN VOIMA OY KOKKOLAN EDUSTAN MERITUULIVOIMALAITOS TEKNISTALOUDELLINEN RAPORTTI"

Transkriptio

1

2 1 POHJOLAN VOIMA OY KOKKOLAN EDUSTAN MERITUULIVOIMALAITOS TEKNISTALOUDELLINEN RAPORTTI 1 JOHDANTO TUULIVOIMAN YLEISIÄ NÄKÖKOHTIA Historia Tuulivoiman tuotanto Suomessa ja muualla Energiantuotannon perusteet Energiantuotannon arvioiminen Tuulivoiman luonne sähköntuotannossa SIJOITUSSUUNNITTELU Sijoitusalueiden valinta Merituulivoimalaitosten sijainti Kokkolan edustalla Sijoituksen optimointi RAKENTAMINEN Merelle rakentamisen yleisiä näkökohtia Kokkolan merituulivoimaloiden rakennustekniikka Mitoitusperusteet Vaihtoehtoiset perustamistavat ja rakentamistapa Merikaapeleiden upottaminen Voimalaitoskoneistojen pystytys ja asennus SÄHKÖVERKKOLIITYNTÄ Yleisiä näkökohtia Kokkolan merituulivoimaloiden verkkoliityntä Mantere-vaihtoehto Platform vaihtoehto kv vaihtoehto Tuulipuistoliityntä kantaverkkoon MERITUULIVOIMALAITOSTEN TUULISUUS- JA ENERGIANTUOTANTOARVIO Tuulisuustiedot Energiantuottoarvio KUSTANNUSTEN ARVIOINTI Yleisiä näkökohtia...36

3 2 Merituulivoima teollisena energianlähteenä 7.2 Laitteiston hankintakustannukset Sähköverkkoliitynnän kustannukset Sähköverkkoliitynnän suorat kustannukset Sähköverkkoliitynnän epäsuorat kustannukset Perustusten kustannukset Voimalaitosten pystytys- ja asennuskustannukset Käyttö- ja kunnossapitokustannukset Arvioinnin perusteet Takuut ja vakuutukset Kunnossapitokustannusten kehittyminen Kustannusten yhteenveto TUULIVOIMAN TUOTANTOKUSTANNUKSET Tuotantokustannukset ja mahdolliset tukimuodot Herkkyystarkastelu YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSIÄ...52 LÄHTEET...54 KÄYTETYT SYMBOLIT JA LYHENTEET A pyyhkäisypinta-ala [m 2 ] A Weibull-jakauman skaalakerroin [-] a vuorovaikutuskerroin [-] C P tehokerroin [-] k Weibull-jakauman muotokerroin [-] P 0 Roottorin läpi kulkeva teho [W] P t teoreettinen teho [W] u 0 tuulennopeus ennen turbiinia [m/s] u 2 tuulennopeus turbiinin jälkeen [m/s] z 0 karheuskerroin [m] η mek turbiinin mekaaninen hyötysuhde [-] η gen generaattorin sähkömekaaninen hyötysuhde [-] η m muuntajan hyötysuhde [-] ρ i ilman tiheys [kg/m 3 ] DEWIDeutsches Windenergie Istitut WAsP Wind Atlas Analysis And Application Program Maanmittaustoimisto lupa nro 3/MYY/01

4 3 1 JOHDANTO Mielenkiinto tuulivoimaa ja etenkin merituulivoimaa kohtaan on lisääntynyt huomattavasti viime vuosina. Koko maailman tuulivoimakapasiteetti oli vuoden 2001 alussa noin MW, josta noin MW oli Euroopassa. Varsinaisia merituulivoimalaitoksia on toteutettu vain muutamia, vaikka merituulivoimaa koskevia tutkimusprojekteja on käynnissä lukuisia. Suomessa uusiutuvilla energialähteillä on merkittävä asema energiantuotannossa, kuitenkin tuulivoimalla tuotettiin vuoden 2000 aikana vain noin 0,1 % koko Suomen sähkön tarpeesta; asennettu kapasiteetti oli sama sekä vuoden 1999 että vuoden 2000 lopussa, 38 MW. Monet uusiutuvat energiamuodot, tuulivoima mukaan lukien, ovat vielä verrattain kalliita konventionaalisiin energialähteisiin verrattuna. Pohjolan Voima Oy käynnisti projektin Merituulivoima teollisena energianlähteenä syksyllä Kauppa- ja teollisuusministeriö myönsi selvityksen tekemiseen avustusta Pohjolan Voima Oy:n ja Kokkolan Energian omien rahoitusosuuksien lisäksi. Selvitystyön tavoitteena on tarkastella merituulivoiman rakentamisen oikeudellisia, ympäristöllisiä, teknillisiä ja taloudellisia lähtökohtia. Esimerkkikohteena on tarkasteltu Kokkolan seudun rannikolle sijoitettavia merituulivoimalaitoksia. Tuulivoimayksiköiden määrä, etäisyydet ja koot on optimoitu alustavasti. Sijoitussuunnittelun lopputuloksena on esitetty viisi vaihtoehtoista merituulivoimalaitosta Kokkolan rannikolle. Tämä raportti on yhteenveto merituulivoiman teknistaloudellisista vaihtoehdoista Kokkolan rannikolla. Tutkimukseen liittyvät erilliset raportit ympäristövaikutuksista sekä hallinnollisista ja oikeudellisista edellytyksistä. Lähtökohtaisesti teknisin perustein tehtyä tuulivoimalaitosten sijoitussuunnittelua ei ole ennakolta rajoitettu esimerkiksi suojeluohjelmien (elleivät ne suoranaisesti kiellä tuulivoiman rakentamista) tai ennakolta arvioitujen ympäristövaikutusten tahi intressiryhmien suhtautumisen perusteella. Jokaisen vaihtoehdon osalta on siten otettu huomioon sellaiset, ehdottomasti, toteuttamisen estävät seikat, jotka tiedettiin jo suunnittelun alussa (esim. laivaväylien sijainti, suojeluperusteiset ehdottomat kiellot). Merituuliprojektin ympäristövaikutusten ja hallinnollisoikeudellisten selvitysten perusteella on kuitenkin mahdollista, että osa tutkituista alueista on käytännössä toteuttamiskelvottomia. Tässä raportissa merituulivoimalaitoksella on tarkoitettu useammasta, kohtuullisen lähellä toisiaan sijaitsevasta, tuulivoimalaitoksesta koostuvaa kokonaisuutta. Tässä raportissa on merituulivoimalaitoksen sijaan käytetty myös merituulipuisto termiä.

5 4 Merituulivoima teollisena energianlähteenä 2 TUULIVOIMAN YLEISIÄ NÄKÖKOHTIA 2.1 Historia Tuulienergian hyödyntämisellä on pitkät perinteet luvulla tuulivoimaa käytettiin sähköntuotannossa monissa Euroopan maissa, ja jo tätä ennen tuulivoima oli monin paikoin käytössä veden pumppaamisessa. Kuitenkaan luvun alussa ei ollut vielä yhtään sähköä tuottavaa kaupallista tuulivoimalaa. Nykyisin tuulivoima on voimakkaimmin kasvava energiantuotantomuoto. Viimeisten vuosien aikana kasvuvauhti on ollut % luokkaa vuosittain. Euroopassa asennettu tuulivoimakapasiteetti oli vuoden 2000 lopussa MW, josta yksin Saksassa oli noin MW, Espanjassa MW ja Tanskassa MW. Euroopan ulkopuolella USA:lla oli suurin kapasiteetti, noin MW. Vuoden 2000 lopussa tuulivoiman tuotantokapasiteetti oli maailman laajuisesti MW. Taulukossa 1. on esitetty maailman tuulivoimakapasiteetin kasvu vuosina Taulukko 1. Maailman tuulivoimakapasiteetti. Vuosi Kumulatiivinen asennettu kapasiteetti [MW] Kasvu edellisestä vuodesta [%] Tuulivoimaloiden koko on kasvanut viimeisen 20 vuoden aikana merkittävästi luvun lopulla tuulivoimaloiden koko oli muutaman kymmenen kilowatin luokkaa, 1990-luvun puolivälissä laitosten teho oli kasvanut jo kilowattiin. Tällä hetkellä suurin markkinoilla oleva tuulivoimalaitos on teholtaan 2,5 MW. Meriolosuhteisiin on suunnitteilla tai prototyyppiasteella useita voimaloita, joista suurimmat ovat teholtaan 5 MW. 2.2 Tuulivoiman tuotanto Suomessa ja muualla Suomessa tuulivoimala kytkettiin valtakunnan verkkoon ensimmäisen kerran vuonna 1986 Inkoon Kopparnäsissä. Vuonna 1999 Suomeen rakennettiin yhteensä 23 tuulivoimalaitosta, yhteisteholtaan 20,56 MW, keskimääräinen yksikkökoko oli siten noin 894 kw. Projektikoko Suomessa on yleensä hyvin pieni, vain pari laitosta projektia kohden. Suurin yksittäinen hanke on vuonna 1999 Meriporiin valmistunut kahdeksasta 1 MW tuulivoimalasta koostuva tuulipuisto. Tuulivoiman kokonaiskapasiteetti Suomessa oli vuoden 2000 lopussa 38 MW.

6 5 Suomessa tuulivoimaa on rakennettu pääosin rannikolle ja saaristoon, jotka ovatkin potentiaalisia sijoituskohteita metsäiseen mantereeseen verrattuna. Merialueilla on suuri energiapotentiaali sekä Suomessa että maailmanlaajuisesti. Valtion teknillinen tutkimuskeskus (VTT) on arvioinut, että yksin Vaasan ja Tornion välisen rannikkoalueen tuulivoimapotentiaali on yli 40 TWh/a, kun vuotuinen keskituulennopeus on yli 7,5 m/s, veden syvyys enintään 10 metriä ja liikkuvan jään paksuus korkeintaan 40 cm. Pienen maapinta-alan vuoksi Euroopassa tultaneen siirtymään yhä enenevässä määrin merituulivoiman hyödyntämiseen. Suomessa merituulivoima tullee kyseeseen maa-alueiden metsäisyyden lisäksi lähinnä sen vuoksi, että merelle rakennettaessa tuulivoimaloiden visuaalinen haittavaikutus pienenee ja samalla tuulivoimalaitosten melun vaikutukset jäänevät asutuksen osalta pois. Näiden seikkojen lisäksi merelle rakentamisen perusteina on yleisesti pidetty maaalueita parempaa energiantuottoa. Merituulivoimalaitosten etuja maalla sijaitsevaan laitokseen verrattuna ovat: - tuulen pienempi turbulenttisuus ja koneistojen pidempi elinikä - tuuli tasaisempaa ja nopeus suurempi ja suurempi energiantuotanto - häiriintyvät kohteet (esim. asutus) kauempana ja mahdollisuus käyttää suurempia laitoskokoja Merituulivoimalaitosten haittoja ovat: - korkeat asennus- ja laitekustannukset - huonot huoltomahdollisuudet ja korkeat huoltokustannukset - vähän kokemusta - korroosio-ongelmat Merelle rakennettaessa perustusten kustannukset ovat huomattavasti suuremmat kuin maalla. Lisäksi sääolosuhteet voivat rajoittaa tuulivoimalan luoksepääsyä energiantuotannon kannalta merkittävästi. Perämeren rannikolla luoksepääsyä voivat vaikeuttaa myös jääolosuhteet syksyllä ja keväällä. Tuuli-, aalto- ja jääkuormien yhteisvaikutusten laskemisesta on toistaiseksi vain melko vähän kokemusta. Nämä muodostavat kuitenkin yhdessä merkittävän kuormituksen laitoksen rakenteille. Suomessa ei ole rakennettu yhtään varsinaista merituulipuistoa. Muualla maailmassa on tähän mennessä (maaliskuu 2001) on rakennettu yhdeksän merituulipuistoa, nämä on esitetty taulukossa 2.

7 6 Merituulivoima teollisena energianlähteenä Taulukko 2. Olemassa olevat merituulipuistot. Sijainti Käyttöön -ottovuosi Asennettu teho [MW] Nogersund (Ruotsi) x 0,22 = 0,22 Vindeby (Tanska) x 0,45 = 4,95 Medemblik, Ijsselmeer (Hollanti) x 0,5 = 2,00 Tunø Knob (Tanska) x 0,5 = 5,00 Dronten, Ijsselmeer (Hollanti) Bockstigen, Valar (Ruotsi) Kööpenhamina, Middelgrunden (Tanska) x 0,6 = 16, x 0,5 = 2, x 2 = 40 Utgrunden (Ruotsi) x 1,5 = 10,5 Blyth (Iso-Britannia) x 2,0 = 4,0 Muuta Tripodi-perustus kiintokalliolla. Ei käytössä vuoden 1998 jälkeen. Kasuuniperustus hiekkaisella maaperällä. 3-5 km rannikolta. Terästorni hiekkamaassa. Makea vesi. Kasuuniperustus hiekkaisella maaperällä Turbiinit juuri makean veden padon ulkopuolella Noin 2 km etäisyydellä Kööpenhaminan satamasta. Kasuuniperustus Etäisyys mantereelle noin 12,5 km. Junttapaaluperustus. Etäisyys rannasta noin 1 km. Junttapaaluperustus. Jo toteutettujen lisäksi suunnitteilla on useita, jopa satojen megawattien kokoisia, merituulipuistoja muun muassa Saksaan, Tanskaan ja Ruotsiin. Useat maat ovat asettaneet tavoitteekseen tuulivoiman tuotannon lisäämisen. Euroopan tuulienergiayhdistyksen (EWEA) tavoitteena on MW asennettuna vuoteen 2010 mennessä ja vuoteen 2020 mennessä MW, josta MW olisi merituulivoimaa. Euroopan komissio on esittänyt uusiutuvia energialähteitä koskevassa Vihreässä kirjassa tavoitteen uusiutuvien energialähteiden osuuden kaksinkertaistamisesta eli niiden osuuden noston 6 %:sta 12 %:iin Euroopan Unionin energian kokonaiskäytöstä vuoteen 2010 mennessä. Suomessa Kauppa- ja teollisuusministeriön uusiutuvien energialähteiden edistämisohjelman mukaisena tavoitteena on, että tuulivoimalla tuotettaisiin sähköä vuonna 2010 noin 1 TWh ja vuonna 2025 arviolta 5 TWh, vastaavat tuulivoimakapasiteetit olisivat noin 500 MW ja MW. Tanskassa tavoitteena on MW tuulivoimakapasiteetti vuoden 2030 loppuun mennessä. Tavoitteen mukaisesta kapasiteetista MW asennettaisiin Pohjanmereen.

8 7 2.3 Energiantuotannon perusteet Tuulivoimalaitoksen energiantuottoon vaikuttaa useita eri tekijöitä. Asian fysikaalinen perusta on hyvin laaja ja siitä esitetään tässä vain muutamia perusteita. Energiantuottoa voidaan tarkastella yksinkertaistetusti seuraavien yhtälöiden avulla. Tuulivoimalan siipien pyörähdyspinta-alaa vastaan kohtisuoraan tulevan tuulen teho (Betzin mallin mukaisesti): P = ( ρ i A u0 ) u0 = ρi A u0, ( 1 ) 2 2 missä P 0 = tietyssä ajanjaksossa turbiinin läpi kulkeva kineettinen energia [W] r i = ilman tiheys [kg/m 3 ] A = tuulivoimalan lapojen tuulta vastaan oleva pyyhkäisypinta-ala [m 2 ] u 0 = tuulennopeus ennen turbiinia [m/s]. Tuulen energiasisältö kasvaa siis tuulennopeuden kolmannessa potenssissa. Tämä tarkoittaa sitä, että pienikin tuulennopeuden lisäys kasvattaa tuulen energiasisältöä huomattavasti. Tuulivoimala ei kuitenkaan kykene hyödyntämään kaikkea tuulen sisältämää energiaa. Tuuliturbiinissa talteen saatava osuus tuulen sisältämästä kineettisestä energiasta voidaan ilmoittaa tehokertoimen C P avulla: P t = CP P 0, ( 2 ) missä P t = turbiinin teoreettinen teho [W]. Toisaalta tehokerroin voidaan määrittää vuorovaikutuskertoimen a avulla: C P ( 1 ) 2 = 4 a a. ( 3 ) Vuorovaikutuskerroin määritellään seuraavasti: a ( u u ) 0 2 =, ( 4) 2u 0 missä u 2 = tuulennopeus turbiinin jälkeen [m/s].

9 8 Merituulivoima teollisena energianlähteenä Tehokertoimen teoreettinen maksimi saavutetaan, kun a = 1/3, jolloin tuulennopeus on pienentynyt kolmasosaan tulonopeudestaan. Tehokerroin saa tällöin arvon C P = 16/27 = 0,593. Vain osa roottorin tuulesta saamasta energiasta saadaan muunnettua sähköenergiaksi. Sähköteho tuulivoimalan generaattorin jälkeisen muuntajan jälkeen on P e = η η η P, ( 5) mek gen m t missä η mek = turbiinin mekaaninen hyötysuhde [-] η gen = generaattorin sähkömekaaninen hyötysuhde [-] η m = muuntajan hyötysuhde [-]. Suomessa sääasemilla tuulihavainnoista laskettu tuulen energia vaihtelee välillä kwh/m 2,a. Tuulivoimala kykenee hyödyntämään % sen roottorin pinta-alalle tulevasta energiasta. 2.4 Energiantuotannon arvioiminen Tuulivoiman energiantuottoarviot perustuvat yleensä pitkäaikaisiin, usean vuoden ajalta oleviin, mittaustietoihin. Jotta mittaustulokset olisivat yleistettävissä myös energiantuottolaskelmissa, tulisi mittauspisteen sijaita mahdollisimman lähellä aiottua tuulivoimalan sijoituspaikkaa, maastoltaan mahdollisimman samantapaisessa kohdassa ja sen lähistöllä ei saisi olla mittaustuloksiin vaikuttavaa esteitä. Ennen kuin mittaustuloksia voidaan käyttää energiantuottolaskelmissa, tulee niistä poistaa mittauspistettä ympäröivän maaston vaikutus. Tällöin saadaan ei-paikkakohtainen alueen tuulisuus (tuuliatlasdata). Jonkin tietyn paikan tuulioloja laskettaessa suoritetaan sama prosessi takaperin eli otetaan huomioon paikkakohtainen maaston vaikutus. Tuuliatlas-tiedostoissa on esitetty tietylle mittauspisteelle eri tuulensuuntien todennäköisyys sekä tuulennopeus ja sen pysyvyys eri korkeuksilla. Tuulennopeus ja sen pysyvyys on kuvattu mittaustietoihin sovitetun Weibull-jakauman A- ja k-parametrien avulla. Sovituksen epätarkkuuden vuoksi Weibulljakauma ei välttämättä vastaa aivan tarkasti todellista tilannetta. Tuulivoimalan energiantuottoa laskettaessa on huomioitava ainakin seuraavia asioita: - maaston rosoisuus (karheuskerroin) - tuulivoimalan napakorkeus - lähistöllä olevat esteet - tuulensuuntien painottuminen - tuulennopeuden ajallinen vaihtelu - maanpinnan muodot.

10 9 Maanpinnan epätasaisuus ja pinnan laatu (karheus) vaikuttavat maanpinnan ja ilmavirtauksen väliseen kitkaan. Maanpinnan aiheuttaman kitkan vaikutuksesta paine-erojen aiheuttama tuulennopeus pienenee maanpintaa lähestyttäessä. Tuulennopeus kasvaa siten ylöspäin mentäessä, ja kasvu on sitä suurempaa, mitä suurempi karheuskerroin kohteessa vallitsee. Taulukossa 3. on esitetty karheuskertoimen (z 0 ) arvoja eri maastotyypeille. Taulukko 3. Eri maastoluokkien karheuskertoimia. z 0 [m] Maastoluokka 0, Avomeri Maaston kuvaus 0,002 1 Avoin saaristo (maan osuus alle 30 %) 0,03 2 Avoin peltoaukea, sisäsaaristo (maan osuus alle 60 %) 0,1 3 0,4 4 0,7 1,5 5-7 Metsä, kaupunki Avoin maaseutumaisema, metsäinen sisäsaaristo (maan osuus %) Vaihteleva viljelysmaisema, metsäinen sisäsaaristo (maan osuus %) Avomerellä, jossa karheuskertoimen arvo on pieni, on tuulennopeuden kasvu ylöspäin siirryttäessä pienempää kuin maalla. Siten merellä olevissa tuulivoimaloissa saattaa tulla kyseeseen matalampien tornien käyttö kuin maalla. Suomen oloille tyypillinen ongelma on pinnan muodon ja karheuden muuttuminen vuodenajoittain. Talvella, jolloin saadaan merkittävin osa tuulienergiasta, ovat vesialueet suurelta osin jäässä. Jään, etenkin ahtojään, karheus on huomattavasti suurempi kuin avoimen vesialueen. Vesialueet kuuluisivatkin talvisin suurempaan karheusluokkaan. Tämä merkitsee, että tuulennopeus kasvaa hieman nopeammin korkeuden lisääntyessä talvioloilla painotetussa tilanteessa, kuin jos merialuetta tarkastellaan vain avoimena vesialueena. Merialueilla tuulennopeuteen vaikuttavat myös aallot, jotka absorboivat tuulen kineettistä energiaa ja suurentavat karheuskertoimen arvoa. Laskelmissa tulisi huomioida myös maanpinnan muodot, jotka varsinkin mäkisessä maastossa vaikuttavat huomattavasti tuulioloihin. Lisäksi tuulensuunnassa ennen tuulivoimalaa olevat esteet aiheuttavat tuulennopeuden hidastumista ja pyörteisyyttä. Esteiden tuulennopeutta pienentävään vaikutukseen vaikuttaa esteen korkeus, pinta-ala ja huokoisuus sekä etäisyys tarkastelupisteestä. Myös tuulipuistoissa turbiinien roottorit ja tornit hidastavat tuulta ja aiheuttavat turbulenssia. Tämän vuoksi tuulivoimalat sijoitetaankin yleensä vähintään tietyn minimimatkan päähän toisistaan.

11 10 Merituulivoima teollisena energianlähteenä Suomen ilmastolle on tyypillistä tuulennopeuden ja energian vuodenaikavaihteluiden lisäksi painottuminen tuulensuunnittain. Suomessa lounaistuulet ( ) ovat yleisiä, ja usein myös suurimmat tuulennopeudet osuvat tälle sektorille. Suomessa parhaimmat tuulennopeudet saavutetaan tuntureiden huipuilla, minne on koemuotoisesti rakennettu tuulivoimaa. Vaikeutena tuntureilla ovat muun muassa sähköverkon etäisyys, jäätäminen ja luoksepäästävyys. Arvioidut tuulen keskinopeudet ja energiapotentiaali eri osissa Suomea on esitetty taulukossa 4. Taulukko 4. Tuulennopeus ja energiapotentiaali Suomessa (50 metrin korkeudella maanpinnasta). Alue Tuulennopeus [m/s] Tekninen energiapotentiaali [TWh/a] Sisämaa 3 5,5 ei tiedossa Rannikko ja sisäsaaristo 6 7,5 4 Merialueet Lapin tunturit 7 9,5 5 6 Nykyisin on olemassa useita ohjelmia, joiden avulla tuulivoimaloiden tai - puistojen energiantuotto voidaan arvioida melko helposti. Yleisesti käytetty ohjelma on esimerkiksi WAsP (Wind Atlas Analysis and Application Program), joka on kehitetty Tanskassa. Energiantuotantoon vaikuttavat tekijät ja laskennan perusteet on kuitenkin hyvä tuntea, jotta arviosta saadaan luotettava. 2.5 Tuulivoiman luonne sähköntuotannossa Tuulivoima poikkeaa perinteisestä sähköntuotannosta lähinnä sen tuotannon ajallisen vaihtelun vuoksi mutta myös kustannusrakenteeltaan. Tuulivoiman tuotannon kustannukset painottuvat rakentamisajalle: käyttö- ja kunnossapitokustannukset ovat yleensä arviolta noin 2 % investointikustannuksista vuosittain. Edellisessä on syytä ottaa huomioon, että tuulivoimalaitosten tekninen kehitys on ollut verrattain nopeaa. Tämän vuoksi pitkäaikaista käyttö- ja kunnossapitokustannustietoa on saatavilla vielä rajoitetusti. Tuulivoimaloita pyritään käyttämään aina, kun tuulee riittävästi. Tällöin sähköverkon stabiilius on hoidettava säätämällä muiden voimalaitosten tehoa. Varsinkin laajamittaisessa tuulivoiman rakentamisessa korostuu säädön merkitys, jolloin kyseeseen voi tulla myös puiston tehonrajoitusjärjestelmän hankkiminen. Lisäksi tuotannossa on otettava huomioon sähkön laatu (esim. nopeiden jännitteenvaihteluiden esiintyminen).

12 11 Suurimuotoisessa tuulivoiman tuotannossa tuotannon ajallinen vaihtelu ja sen huono ennustettavuus voivat pienentävät tuulivoiman taloudellista arvoa. Tuulivoiman vuotuinen käyttökerroin on noin 0,2-0,3, eli huipunkäyttöaika on noin h/a. J. Sontow ja M. Kaltschmitt ovat esittäneet, että Saksassa tuulivoima pienentää lisäkapasiteetin rakentamistarvetta % nimellistehostaan. Suomessa vastaavaa ei ole laskettu. Tuulennopeus vaihtelee ajallisesti sekuntien sisällä tapahtuvista muutoksista aina vuodenajoittaisiin vaihteluihin. Tuulennopeus ja sen äkilliset suunnan vaihdot sekä turbulenttisuus vaikuttavat huomattavasti tuulivoimalan toimintaan. Turbulenssista aiheutuvat nopeat vaihtelut rasittavat tuulivoimalan mekaanisia rakenteita ja aiheuttavat tehon ja jännitteen vaihteluita sähköverkossa. Suomessa sään vaihtelut ovat melko nopeita ja tuulen pysyvyys huono: tuulennopeus vaihtelee lyhyellä aikavälillä (0,5 2 vrk) tuulienergiantuoton kannalta merkittävästi. Tuulivoiman tuotannon vuorokausivaihteluilla on suuri merkitys sähkön tuotannon ja kulutuksen hetkellisen tasapainon kannalta. Muun muassa Saksassa ja Tanskassa on kehitetty ohjelmia, joilla pyritään ennustamaan tuulivoiman tuotanto lyhyellä aikavälillä (tunti muutama vuorokausi). Esimerkiksi saksalaisen PELWIN-ohjelman ennuste perustuu meteorologisiin mittauksiin ja mahdollisesti lähellä olevista tuulivoimaloista mitattuun tehoon. Vuositasolla tuulennopeuden vaihtelut ovat pienempiä kuin vuorokausivaihtelut. Vuosikeskiarvojen vaihteluiksi on usein arvioitu ± 10 % pitkän ajanjakson keskiarvosta. Euroopan tuuliatlaksen mukaan tuulivoimalan vuosituotannon keskihajonta jää 10 % tuntumaan, mikä vastaa tuulen vuosikeskinopeuksissa vain 3 5 %:n keskihajontaa. Kuukausikeskiarvot puolestaan vaihtelevat vuodesta toiseen enemmän kuin vuosikeskiarvot. Suomessa talvikuukausien vaihtelut ovat huomattavasti suurempia kuin kesäkuukausien ja marraskuun vaihtelut. Etelä-Suomessa suurin tuulen energiatiheys on talvikuukausina ja Pohjois- Suomessa keväällä. Toisaalta kovimpina pakkasjaksoina on usein tyyntä. Leudoimpina talvina sähkön kulutuksen huippu osuu usein kohtalaiselle pakkaselle, jolloin kova tuuli lisää rakennusten lämpöhukkaa.

13 12 Merituulivoima teollisena energianlähteenä 3 SIJOITUSSUUNNITTELU 3.1 Sijoitusalueiden valinta Merituulivoimaloiden sijoituskohteeksi on valittu Kokkolan rannikkoseutu Kokkolan kaupungin tuulivoimaa kohtaan osoittaman kiinnostuksen vuoksi. Lisäksi VTT:n aiemmin tekemää selvitystä Offshore -tuulivoima Perämeren olosuhteissa on voitu käyttää hyväksi soveltuvin osin. Tuulivoimaloiden sijoituspaikaksi on valittu kolme matalikkoa Kokkolan edustalla, alueet on esitetty kuvassa 1. numeroin Myöhemmin tarkasteluihin on otettu mukaan myös kuvaan merkityt alueet 4. ja 5. Tuulivoimayksiköiden määrä ja koot on valittu alustavasti. Sijoitussuunnittelu on tehty teknis-taloudellisista lähtökohdista, eikä mahdollisia alueidenkäyttörajoituksia, esimerkiksi suojelualueita (ks. kuva 2.), ole tässä raportissa otettu huomioon. Tarkasteluun on alustavasti valittu seuraavassa taulukossa esitetyt tuulivoimalaitokset, joiden koot ovat 1,5 5 MW. Taulukko 5. Tarkasteltavien tuulivoimaloiden päädimensiot. Malli Nimellisteho [kw] Napakorkeus [m] Roottorin halkaisija [m] Enercon E66/ / Enercon E66/ / Tacke TW 1.5s ,7 / 80 70,5 Vestas V66/1,65 MW / Vestas V80/2,0 MW Nordex N / Multibrid Yllä esitetyssä taulukossa mainitut tuulivoimalat ovat kaupallisessa tuotannossa Multibrid 100:aa lukuun ottamatta, joka on toistaiseksi suunnitteluasteella. Multibrid 100 on kuitenkin otettu mukaan tarkasteluihin olettaen, että tulevaisuudessa tuulivoimalat tullaan rakentamaan suuria yksikkökokoja käyttäen. Samalla voidaan tarkastella myös suuren yksikkökoon vaikutusta kustannuksiin. Sijoituskohteet on lähtökohtaisesti pyritty valitsemaan siten, että vesisyvyys jää alle 8 metrin. Santapankin I laajennusalueella veden syvyys on paikoin jopa 15 metriä. Tämä vaihtoehto on otettu mukaan, jotta vesisyvyyden vaikutusta teknisiin ratkaisuihin ja kustannuksiin voidaan verrata 3, 5 ja 8 metrin vesisyvyyksiin.

14 13 Kuva 1. Tuulipuistojen sijoitus Kokkolan edustan rannikolla. 3.2 Merituulivoimalaitosten sijainti Kokkolan edustalla Merituulivoimalaitoksen sijoitusalueet ovat: 1. Tankarin Djupörenin alue 2. Santapankin alue 3. Munakarin Poroluodon alue 4. Trullevin ranta 5. Santapankin laajennus pohjoiseen. Tankarin-Djupörenin alue (1.) sijaitsee noin 15 km etäisyydellä Kokkolan kaupungista luoteeseen. Alueelle on suunniteltu sijoitettavaksi 20 kappaletta 5 MW tuulivoimalayksiköitä. Santapankin alue (2.) sijaitsee lähimmillään noin 5 km etäisyydellä Kokkolan kaupungista, noin kilometrin Trullevin niemen kärjestä luoteeseen. Alueelle on suunniteltu kaksi vaihtoehtoista tuulipuistoa: ensimmäinen vaihtoehto on sijoittaa alueelle 33 kpl samanlaisia kokoluokaltaan 1,5 2 MW laitosyksiköitä (Santapankki I), toinen vaihtoehto on sijoittaa alueelle 20 kappaletta joko 2,5 MW tai 5 MW turbiineja (Santapankki II). Munakarin-Poroluodon alue (3.) sijaitsee Kokkolan pohjoispuolella, etäisimmillään noin 15 km kaupungista. Alueelle on suunniteltu sijoitettavaksi 20 kappaletta 5 MW laitosyksikköä.

15 14 Merituulivoima teollisena energianlähteenä Lisäksi tutkitaan voimaloiden sijoitusta Santapankin matalikon läheisyyteen siten, että ne eivät ole Natura tai rantojensuojeluohjelman alueella. Näitä alueita kutsutaan nimillä Trullevin ranta ja Santapankin laajennus pohjoiseen. Trullevin ranta (4.) sijaitsee matalikolla Trullevin niemen edustalla, lähimmillään alle kilometrin rannasta. Alueelle on kaavailtu neljää 5 MW turbiinia. Santapankin laajennus pohjoiseen (5.) sijaitsee Santapankin matalikon luoteispuolella. Alueelle suunnitellaan sijoitettavaksi viisi 5 MW turbiinia. Neljä turbiineista pystytetään alueelle, jolla veden syvyys on korkeintaan kahdeksan metriä ja yksi turbiini kohtaan, jossa veden syvyys on noin 15 m. Seuraavassa taulukossa on vielä esitetty tarkasteltavien tuulipuistojen koot. Taulukko 6. Tuulipuistojen koot. Alue: Turbiinien määrä Turbiinin koko [MW] 1) Santapankki I ja Santapankki II ovat keskenään vaihtoehtoiset. Puiston koko [MW] Tankar-Djupören Santapankki I 1) 33 1,5 2 49,5 66 Santapankki II 1) 20 2,5 tai 5 50 tai 100 Munakari-Poroluoto Trullevin ranta Santapankin laajennus pohjoiseen

16 15 Kuva 2. Kokkolan seudun rannikon suojelualueet.

17 16 Merituulivoima teollisena energianlähteenä 3.3 Sijoituksen optimointi Kohteisiin on tehty alustava sijoitussuunnittelu ja tuottoarvio käyttäen laskelmissa muutamaa yleistä napakorkeutta. Turbiinien sijoitus on optimoitu iteratiivisella prosessilla, jossa turbiinien keskinäistä etäisyyttä ja puiston geometriaa muutettiin ja energiantuotto laskettiin uudestaan. Optimaalinen sijoittelu riippuu tuulensuunnasta ja -nopeudesta sekä turbiinien ominaisuuksista ja käytettävissä olevasta puiston pinta-alasta. Sijoituksen optimointi on suoritettu kaikille tuulipuistoille lukuun ottamatta Santapankin laajennusalueita, joissa turbiinien sijainnit on ennalta määrätty. Sijoitusoptimoinnin alkuehdot on esitetty taulukossa 7. Taulukko 7. Sijoitusoptimoinnin alkuehdot. Tankar- Djupören Santapankki I Santapankki II Munakari- Poroluoto Turbiinien lukumäärä Roottorin halkaisija, D [m] Suurin sallittu veden syvyys [m] Minimietäisyys päätuulensuunnassa Minimietäisyys päätuulensuunnan vastaisessa suunnassa 8D 8D 8D 8D 6D 6D 6D 6D Optimointiin olisi mahdollista lisätä myös muita parametrejä kuten melun asettamia rajoituksia ja taloudellisia ehtoja. Sijoituspaikan optimoinnissa ei voitu ottaa huomioon esimerkiksi merenpohjan olosuhteita. Nämä saattavat vaikuttaa merkittävästi niin perustuksen valintaan kuin kaapelin upottamisen kustannuksiin. Kokkolan edustan soveltuvuutta merihiekan ottoon on tutkittu, mutta alueilla ei ole tehty tarkempia pohjatutkimuksia. Santapankin alueella pohja onkin luultavimmin tiivistä hiekkaa, toisilla alueilla pohja lienee ainakin osittain kalliota. Rakentamiseen liittyviä lähtöoletuksia on tarkasteltu enemmän kappaleessa 4. Turbiinien sijoittelun optimointi on Deutsches Windenergie - Institutin (DEWI) ja PVO-Engineering Oy:n yhteistyön tulos. Optimoinnin tuloksena saadut turbiinien koordinaatit on esitetty liitteessä 2, turbiinien sijoittelua kuvaavat merikartat on esitetty seuraavissa kuvissa.

18 Kuva 3. Merituulivoimaloiden sijoitus Kokkolan rannikolla. Santapankin osalta esitetty vaihtoehto Santapankki 1. 17

19 18 Merituulivoima teollisena energianlähteenä Kuva 4. Merituulivoimaloiden sijoitus Kokkolan rannikolla. Santapankin osalta esitetty vaihtoehto Santapankki 1.

20 19 4 RAKENTAMINEN 4.1 Merelle rakentamisen yleisiä näkökohtia Tuulivoimaloiden rakentaminen merelle poikkeaa huomattavasti maalle rakentamisesta. Meriolosuhteissa tuulikuormien lisäksi laitoksiin vaikuttavat aallot ja Perämeren olosuhteissa myös jääkuormat, erityisesti ahtojää. Perämeren olosuhteet poikkeavat useista muista maailman meristä merkittävästi: ennen kaikkea pohjoisen olosuhteissa meren jääpeite voi olla paksu ja aiheuttaa suuria kuormituksia yksittäisten tuulivoimaloiden perustuksille ja koko rakenteelle. Perämeri on suuren osaa aikaa vuodesta jäässä. Jään muodostuminen alkaa marraskuun alussa Oulun ja Kemin edustalla, ja koko Perämeren umpeen jäätyminen tapahtuu yleensä tammikuun puoliväliin mennessä. Jäiden muodostumisen ajankohdan vaihteluväli voi olla kuitenkin jopa kaksi kuukautta. Perämereltä jäät sulavat yleensä toukokuun aikana. Kuvan 5. a)-kohdassa on esitetty kiinteän jään suurin paksuun Perämerellä vuosien aikana ja b)-kohdassa liikkuvan jään odotettavissa oleva maksimipaksuus 30 vuoden aikana. Kuva 5. Odotettavissa oleva a) kiinteän ja b) liikkuvan jään maksimipaksuus Perämerellä 30 vuoden aikana.

21 20 Merituulivoima teollisena energianlähteenä Jääkentät liikkuvat melko helposti tuulen ja meren virtausten mukana. Jään liikkeet määrää tuuli, kun sen nopeus on yli 5 m/s. Tällöin jään liikkeen nopeus on 1 3 % tuulennopeudesta. Ahtojäätä on yleisimmin meren altaiden reunoilla siellä, mihin tuuli yleisimmin puhaltaa. Matalikolla jääkasaumat tukeutuvat pohjaan ja niiden näkyvä osa voi kasvaa yli 10 metriä korkeaksi. Tällaisia jään kasautumispaikkoja ovat esimerkiksi ulkomeren luodoilla sijaitsevien majakoiden ympäristöt. Tuulivoimalat tulisikin sijoittaa alueille, joihin ahtojäätä ei pääse kertymään. Samoin liikkuvan jään paksuus olisi pyrittävä rajaamaan mahdollisimman pieneksi, maksimissaan arviolta cm:iin. VTT:n tutkimuksessa Offshore-tuulivoima Perämeren jääolosuhteissa on arvioitu liikkuvan jään paksuutta Perämeren rannikolla. Mikäli rakennuskohteessa vallitsevista jääolosuhteista ei ole saatavissa tietoa, voidaan jääoloja selvittää paikallisille asukkaille ja merenkävijöille tehtävällä kyselyllä. Kysely voi olla hyvä suorittaa, vaikka jääoloista olisikin olemassa jo tilastollista tietoa. Rajaamalla tarkasteltavaa syvyyttä voidaan vähentää jääkuormia, sillä korkeat jäävallit ankkuroituvat pohjaan riittävän matalassa vedessä. 3-5 metrin perustussyvyys on hyvä, koska perustusten uitto ja huoltoalusten sekä proomujen liikkuminen alueella on vielä mahdollista. Lisäksi kyseisellä syvyydellä jää ei aiheuta merkittävää kuormitusta tuulikuormiin verrattuna. Jääkuormien hallitsemiseksi voidaan rakentaa tuulivoimalan suojaksi esteitä, joihin jäät ankkuroituvat, tai tuulivoimalan vesirajaan jääkuormia pienentävä kartio. Perämeressä on tuulivoiman kannalta runsaasti rakentamiseen soveltuja matalikkoja. Kohtalaisen lähellä manteretta voidaan saavuttaa 7 8 m/s tuulen keskinopeuksia, minkä vuoksi alueet soveltuvat Suomen olosuhteissa tuulivoiman tuotantoon. Myös luotojen ja saarien, joita on myös paljon, soveltuvuutta tuulivoiman rakentamiseen on tutkittu. Sähköverkkoliitännän kustannusten ja huollon varmuuden parantamiseksi on kustannusten kannalta olennaista päästä rakentamaan mahdollisimman lähelle mannerta. Rakentamiskustannukset ovat myös ainakin jokseenkin verrannollisia vesisyvyyteen eli yleensä syvempi vesi merkitsee korkeampia rakentamiskustannuksia. Merellä aaltojen korkeus ja virtaukset vaikuttavat työskentelyyn ja toteutettaviin rakenteisiin. Lisäksi meriveden suolaisuus aiheuttaa oman suojaustarpeensa vedenpinnan ala- ja yläpuolisiin rakenteisiin, tosin Perämeren veden suolapitoisuus on melko pieni verrattuna moniin muihin meriin. 4.2 Kokkolan merituulivoimaloiden rakennustekniikka Mitoitusperusteet Kokkolan edustan tuulivoimalaitosten perustusten alustavassa mitoituksessa kuormituksina on otettu huomioon itse tuulivoimalaitoksesta tulevat kuormitukset sekä jääkuormat. Jääkuormat on laskettu avomeriolosuhteiden perusteella, jolloin ahtojäistä aiheutuva kuormitus tulee perustusten mitoituksen määrääväksi tekijäksi. Perustuksen koko ei siten tässä tapauksessa riipu sille asennettavan tuulivoimalaitoksen koosta.

22 Vaihtoehtoiset perustamistavat ja rakentamistapa Tutkimuksessa on päädytty tarkastelemaan betonista tai teräksestä valmistettuja kasuuneja sekä yhdessä kohteessa nk. suurpaaluperustusta. Jääkuormien vähentämiseksi kasuunit on varustettu jääkartiolla. Edellisten lisäksi on olemassa muitakin perustamistapoja, mutta erityisesti ahtojään aiheuttamat kuormitukset huomioon otettuna, ne jätettiin tarkastelun ulkopuolella. Kasuunilla tarkoitetaan etukäteen telakalla, kuivatyönä, valmistettua laatikkomaista perustuselementtiä, joka hinataan vedessä rakennuspaikalle ja upotetaan siellä valmiiksi tehdylle alustalle. Kasuunin sijoitusalustan tulee olla kantava ja riittävän tasainen. Kantava moreeni-, sora- tai hiekkapohja joudutaan tasoittamaan ja sen yläpuoliset pehmeät pintakerrokset joudutaan poistamaan. Suodatin- ja tasauskerros kasuunin alle ja sivuille on suunniteltu tehtäväksi suodatinkankaan päälle tasoitetusta murskekerroksesta. Kasuunin ympärille on suunniteltu edellisen kerroksen päälle tehtäväksi eroosiosuojaus louheesta. Kasuunin täytemassoiksi on oletettu saatavan hiekkaa pohjasta kasuunin vierestä tai lähialueelta. Sen sijaan murske ja louhe joudutaan tuomaan muualta. Mikäli kasuuni upotetaan kalliopohjaan, on se tuettava muutamista kohdista kallioon. Tämän jälkeen kalliopohjan ja kasuunin pohjalaatan väliin valetaan betonitäyte, samalla kun kasuuni ankkuroidaan teräksillä kallioon. Suurpaaluperustuksen sabluunakasuuni (muottikasuuni) rakennetaan kuivatyönä perinteisen kasuunin tapaan. Sabluunakasuuni uitetaan sijoituskohteeseen, jossa se upotetaan ja ankkuroidaan asennussyvyyteensä apupaalujen avulla. Tämän jälkeen tehdään pääpaalutus (8 kpl) kasuunin päälle uitetulta lautalta. Raudoitetut teräsputkipaalut betonoidaan, sabluunakasuuni raudoitetaan ja täyttövaletaan (märkätyötä). Tämän jälkeen asennetaan apuseinät lopullisen kasuunin rakentamiseksi, asennetaan kallioankkurit, muotitetaan jääkartio sekä tehdään tarvittavat betonointityöt. Asennettavien tuulivoimakoneistojen tornien jalusta valetaan erikseen kasuunin asennuksen jälkeen. Tällöin mahdollinen kasuunin kaltevuus voidaan oikaista. Tornin kiinnityspultit asennetaan siten, että ne voidaan vaihtaa. Merikaapeleiden liittämistä varten kasuunit varustetaan suojaputkilla, joiden kautta kaapelointi voidaan toteuttaa. Samoin huoltoalusta varten kasuuniin liitetään kiinnikkeet sekä tarpeellinen huoltotaso. Kaikkien tarkastelujen perustusten rakennepiirustukset on esitetty liitteessä 3. Kasuuniperustuksen periaate on esitetty kuvassa 6 ja suurpaaluperustuksen periaate kuvassa 7. Terramare Oy:ltä saatujen tietojen perusteella kasuuniperustusten realistinen valmistusaika on noin kappaletta kesässä. Näin suuren määrän valmistaminen vaatii suuren allastelakan, jolla on syvyyttä 5-10 metriä. Yksi mahdollisuus näin suuren kasuunimäärän valmistamiseen on rakentaa oma työnnettävä slipitelakka, jonka rakentamiskustannus olisi arviolta 2-3 Mmk.

23 22 Merituulivoima teollisena energianlähteenä Kuva 6. 5 metrin vesisyvyyteen suunniteltu a) teräskasuuni ja b) betonikasuuni. Merenpohjan valmistelutyöt perustusten rakentamiseksi vaativat edellä kerrotun perusteella runsaasti maansiirtotöitä. Kasuuniperustusten alapuolelta kaivettavat massamäärät vaihtelevat välillä m 3 ktr m 3 ktr per perustus. Suurimmat kaivutyöt joudutaan tekemään kolmen metrin vesisyvyydellä. Esimerkiksi Santapankin 33 yksikköä sisältävän vaihtoehdon perustusten rakentamista varten tarvittavien kaivutöiden määrä olisi karkean arvion mukaan hieman yli m 3 ktr. Tämän lisäksi vaihtoehdon merikaapeleiden upottamisen sekä asennuskaluston käytön varmistamiseksi tehtävät kaivutyöt olisivat samaa suuruusluokkaa. Merihiekalla täytettävät kasuunit ovat massiivisia rakenteita. Teräskasuuni on merihiekalla täytettynä noin 35 %:a betonikasuunia kevyempi. Yksittäisen kasuunin paino vaihtelee vesisyvyydestä ja rakennemateriaalista riippuen vajaasta tonnista liki tonniin. Rakenteiden mitoittaminen näin suuriksi varmistaa osaltaan jää- yms. kuormitusten keston, mutta samalla myös erilaisia värähtelyitä ja tärinöitä vaimennetaan tehokkaasti. Kasuunien eroosiosuojaukseen sekä perustusten alapuolisten kerroksiin tarvittavat, alueelle kuljetettavat, massat olisivat edellisen Santapankin vaihtoehdon osalta yhteenlaskettuna arviolta noin m 3 ktr, josta eroosiosuojaukseen käytetyn louheen osuus olisi noin m 3 ktr. Kuva 7. Suurpaaluperustus 15 metrin vesisyvyyteen.

24 Merikaapeleiden upottaminen Merikaapelit joudutaan upottamaan meren pohjaan ahtojäiden aiheuttaman vaurioitumisriskin vähentämiseksi. Kaapeleiden upotussyvyys on noin 1 metri. Mikäli kaapelit risteävät olemassa olevien laiva- tai veneväylien alitse tulee upotussyvyydessä ottaa huomioon myös mahdolliset väylien syventämistarpeet. Käytännössä upotustyö voidaan tehdä joko kaivamalla tai auraamalla kaapelit merenpohjaan. Kaivamista varten tarvitaan perinteistä kuokkakaivukalustoa, joka on asennettu lautalle. Pienissä kohteissa kaapeleiden kaivu ja asennus on voitu pohjoisissa olosuhteissa tehdä jään päältä. Kokkolassa tämä vaihtoehto ei kuitenkaan ole realistinen suunniteltujen puistojen koon, työmäärän ja sijainnin vuoksi. Mikäli merenpohja on riittävän pehmeää ja kivetöntä nk. auraaminen voisi olla mahdollista. Tämä tarkoittaa erityistekniikkaa, missä meren pohjaa aurataan kaapeleita varten ura vesisuihkujen avulla. Mikäli pohja on kalliota eikä sen yläpuolella ole riittäviä maakerroksia, joudutaan vedenalaiseen louhintatyöhön. Vaihtoehtoisia louhintamenetelmiä ovat sukeltajan suorittama poraus käsi- tai vaunuporakoneella ja panostus, poraus ja panostus lautalta, edellisten yhdistelmät tai poikkeuksellisesti poraus ja panostus jäältä tai sukeltajan toimesta. Kuten aiemmin on todettu, alueelta ei ole käytettävissä riittäviä pohjatietoja tietyn työtekniikan tai niiden yhdistelmien valitsemiseen. Vaihtoehtojen teknisten erilaisuuksien lisäksi työmenetelmällä on huomattava vaikutus kustannuksiin Voimalaitoskoneistojen pystytys ja asennus Perustuksien rakentamisen jälkeen asennetaan tornit ja koneistot. Tornit ja koneistot voidaan asentaa paikoilleen osakokonaisuuksina, jolloin nosturilta vaadittava kapasiteetti pienenee, mutta toisaalta työskentelyaika pitenee. Varsinkin torni asennetaan yleensä vähintään kolmessa osassa, mutta myös koneisto voidaan asentaa useammassa osassa. Tässä tutkimuksessa tarkasteltavien tuulivoimaloiden tornin ja koneiston paikalleen asentamista varten tarvitaan nosturi, jolla tulisi olla nostokapasiteettia vähintään 800 tonnia ja nostokorkeus yli 75 metriä. Lisäksi pystytyksessä käytetään pienempää apunosturia, jonka avulla napa voidaan asentaa paikalleen siten, että kaikki lavat ovat jo asennettuina. Käytännössä nostotyöhön tarvitaan erillinen, uiva, nosturialus. Tällaisen aluksen syväys on helposti yli 3 m, minkä vuoksi matalimpien sijoituspaikkojen alueilla merenpohjaa joudutaan ruoppaamaan nosturikaluston käyttöä varten. Autonosturin käyttö lautalta päänosturina ei käytännössä ole järkevää vaadittavien suoritusarvojen takia.

25 24 Merituulivoima teollisena energianlähteenä Kuva 8. Tuulivoimalan pystytys lautalta Middelgrundenissa, Tanskassa. Tässä tutkimuksessa oletetaan, että yhden 5 MW turbiinin pystytys edellä selostetulla kalustolla vie noin kolme päivää. Tällöin 20 tuulivoimalan pystytys, ilman keskeytyksiä, kestää noin 60 päivää. 2,5 MW:n ja sitä pienempien laitosten pystytykseen kuluu kalustolta noin puolitoista päivää. Lisäksi yhtä 20 turbiinin puistoa varten varataan puiston pystytykseen kuluvaksi 10 päivää ylimääräistä, johtuen huonoista sääoloista tai muista poikkeamista. Merelle rakennettavien tuulivoimalaitosten pystytystekniikkaa kehitetään koko ajan. Osa laitevalmistajista tullee tulevaisuudessa esittelemään laitoskonsepteja, jossa esimerkiksi erillisen nostokaluston käytöstä päästäisiin jopa kokonaan. Edelleen kasuunien uiton ja telakkarakentamisen osalta kehitellään nykyistä kevyempiä ratkaisuja. Toistaiseksi tällaista koeteltua tekniikkaa ei kuitenkaan ole käytössä eikä niiden mahdollisista kustannuksista ole riittävää tietoa. Sen vuoksi näitä vaihtoehtoja ei ole tutkittu tässä yhteydessä tarkemmin.

26 25 5 SÄHKÖVERKKOLIITYNTÄ 5.1 Yleisiä näkökohtia Yksittäiset tuulivoimalat on yleensä voitu liittää kuormien kanssa rinnan paikallisiin jakeluverkkoihin. Suuren tehon vuoksi Kokkolassa joudutaan kuitenkin tarkastelemaan muita vaihtoehtoja. Teknisessä mielessä suuremmat puistot tulisikin liittää omaan keskijännitelähtöön tai oman 110/20 kv sähköaseman kautta suoraan 110 kv verkkoon. Merituulipuiston verkkoon liitännässä joudutaan tutkimaan muun muassa seuraavia valintoja: kaapelit - vaihto- tai tasavirtakaapeli - jännitetaso muuntajien ja muuntaja-asemien sijoitus kaapelien reitit - mikä on merikaapelin reitti - mistä kohdasta merikaapeli johdetaan maihin ja liitetään maakaapeliin - mihin muuntoasemaan maakaapeli johdetaan - mikä on maakaapelin reitti loisvirran kompensointi puiston vaikutukset sähkön laatuun. Puiston sisäiset kytkennät ja puiston yhteys sähköverkkoon voidaan hoitaa joko vaihto- tai tasavirtakaapelilla. Pitkillä siirtoetäisyyksillä käytetään tasavirtakaapelia, koska vaihtovirtakaapelin rakentaminen yli 100 km etäisyyksillä on kalliimpaa. Toisaalta esimerkiksi Bockstigenin tuulipuistossa, Gotlannissa, jossa etäisyys rantaan on vain noin 4 km, tuulipuiston verkkoon kytkentä on hoidettu tasavirtakaapelin avulla, jolloin sähköverkon hallittavuus on saatu paremmaksi. 5.2 Kokkolan merituulivoimaloiden verkkoliityntä Tuulipuistojen verkkoliitännän perusratkaisuna on nyt tutkittu vaihtovirtakytkentää, koska siirtomatkat ovat melko lyhyitä. Tuulipuistot liitetään 110 kv verkkoon käyttäen siirtoyhteyksinä joko 20, 30 tai 110 kv jännitetasoa. 20 ja 30 kv siirtoyhteyksissä käytettävän 110 kv muuntoaseman sijoitus voidaan suunnitella joko puiston keskelle, niin sanottuna platform-muuntoasemana 1, tai mantereelle. Platform-vaihtoehtoa käsitellään tässä yhteydessä lähinnä kustannusten kannalta. 1 Platform-muuntoasemalla tarkoitetaan tässä muuntoasemaa, joka on sijoitettu vesialueelle joko kelluvalle tai kiinteästi pohjaan asennetulle erikseen rakennettavalle alustalle.

27 26 Merituulivoima teollisena energianlähteenä Sähkövaraus synnyttää ympärilleen sähkökentän, joka riippuu johdon jännitteestä. Sähkövirta puolestaan aiheuttaa magneettikentän johdon tai laitteen läheisyyteen ja kenttä vaihtelee kuormitusvirran mukaan. Magneettikenttä liittyy sähkön käyttöön oleellisena fysikaalisena ilmiönä. Merikaapeleissa maadoitettu vaippa estää sähkökentän tunkeutumisen kaapelin ulkopuolelle. Magneettikenttä puolestaan ulottuu merenpohjaan upotetun kaapelin keskilinjasta muutamien metrien etäisyydelle. Kentän voimakkuus on suuruusluokaltaan noin sadasosa EU:n suosituksen raja-arvosta. Sähkö- ja magneettikentistä puhuttaessa on muistettava, että ei ole kysymys säteilystä. Mantereen sähkölinjat on pyritty suunnittelemaan siten, että ne kulkevat rinnan mahdollisesti jo olemassa olevien linjojen kanssa, ja aiheuttavat siten mahdollisimman vähän maisema- tai muita haittavaikutuksia. Ennen hankkeen mahdollista toteuttamista reitit tullaan vielä tarkentamaan. Erityistä huomiota on kiinnitettävä merikaapeliosuuteen, koska sen korjaaminen saattaa olla vaikeaa ja kestää hyvinkin kauan, riippuen muun muassa sääoloista Mantere-vaihtoehto Tuulipuistot liitetään joko 20 kv tai 30 kv merikaapeleilla mantereella rannan läheisyydessä sijaitsevalle muuntoasemalle. Asemalta teho siirretään 110 kv jännitteellä joko avojohdon (tai maakaapelin) tai merikaapelin kautta kantaverkossa sijaitsevalle sähköasemalle (Ventusneva tai Räihä). Seuraavassa kuvassa on luonnosteltu mantere-liitännän linjareitit, kun siirto 110 kv muuntoasemalle tapahtuu 30 kv merikaapeleilla. 20 kv merikaapeleilla tilanne on vastaava, mutta liitäntäkaapeleita on enemmän (100 MW tuulipuistossa 8 kappaletta).

28

29 27 Tankarin-Djupörenin alue: 110 kv muuntoasema sijoitetaan Kåtöskatanin niemen rantaan. Merikaapeleiden pituudeksi tulee 20 kv jännitteellä arviolta noin 65 km (8 linjaa) ja 30 kv jännitteellä noin 43 km (5 linjaa). Välijännitteen muuntoasemalta reitti jatkuu avojohtoa (tai maakaapelia) käyttäen niemen halki Ventusnevan asemalle. Reitin pituus on noin 24 km. Toinen vaihtoehto on sijoittaa 110 kv muuntoasema Högskäretiin, josta reitti jatkuu merikaapelilla Ykspihlajan teollisuusalueelle, Pottiin. Sieltä linja jatkuu avojohtona tai maakaapelina Ventusnevan muuntoasemalle. 30 kv kaapeleiden pituudeksi tulee kyseisellä reitillä noin 63 km, 20 kv kaapeleilla vastaavasti 93 km. 110 kv merikaapelin pituus on 10 km ja avojohdon 4 km. Koska alueella on paljon saaria, joihin sähköpylväät voidaan asentaa, on periaatteessa mahdollista käyttää avojohtoa 20 tai 30 kv merikaapeleiden sijasta. Santapankki I ja Santapankki II,1: 110 kv muuntoasema sijoitetaan Trullevin niemen rantaan. Merikaapeleiden pituudeksi tulee 20 kv jännitteellä noin 34 km (4 linjaa) ja 30 kv jännitteellä noin 23 km (3 linjaa). Jatkoyhteys 110 kv muuntoasemalta hoidettaisiin joko suoraan avojohdolla (tai maakaapelilla) tai merikaapelilla jäteveden puhdistamon kautta Ventusnevan muuntoasemalle. Santapankki II,2: 110 kv muuntoasema sijoitetaan Trullevin niemen rantaan. Merikaapeleiden pituudeksi tulee 20 kv jännitteellä noin 48 km (8 linjaa) ja 30 kv jännitteellä noin 32 km. Vaihtoehtoiset 110 kv siirtoyhteydet Trullevin niemen rannassa sijaitsevalta muuntoasemalta kantaverkkoon ovat seuraavat: - Liitäntä avojohdolla Ventusnevan asemalle, avojohdon pituus 30 km. - Merikaapelilla Ykspihlajan teollisuusalueen pohjoispuolelle, Pottiin, (4,5 km), josta avojohtona Ventusnevalle (8 km). Munakarin-Poroluodon alue: 110 kv muuntoasema sijoitetaan Hällskäretin niemen kärkeen. Kaapeleiden pituudeksi tulee 20 kv jännitteellä noin 57 km ja 30 kv jännitteellä noin 38 km. Muuntoasemalta reitti jatkuu 110 kv avojohtona Ventusnevan muuntoasemalle (27 km). Trullevin ranta: Kaapelit tuodaan 110 kv muuntoasemalle, joka sijaitsee Kalvholmenissa. Kaapeleiden pituudeksi Kalvholmeniin tulee 20 kv jännitteellä noin 5 km (2 linjaa) ja 30 kv jännitteellä noin 3,5 km. Jatkoyhteys hoidettaisiin avojohdolla Räihään.

30 Platform vaihtoehto Tuulipuistot liitetään joko 20 kv tai 30 kv merikaapeleilla puiston keskellä sijaitsevalle muuntoasemalle. Muuntoasemalta teho siirretään 110 kv merikaapelin välityksellä kantaverkon sähköasemalle. Platform-toteutuksen avulla kaapelipituus voidaan yleensä saada merkittävästi lyhyemmäksi kuin mantere-vaihtoehdossa Seuraavassa karttakuvassa on hahmoteltu platform-liitännän linjareitit, kun siirto puiston keskellä sijaitsevalle 110 kv muuntoasemalle tapahtuu 30 kv merikaapeleilla. 20 kv liitäntä on vastaavanlainen, mutta liitäntäkaapeleita on enemmän (100 MW tuulipuistossa 8 kappaletta.)

31

32 29 Tankarin-Djupörenin alue: 110 kv muuntoasema sijaitsee merellä tuulipuistoalueen keskellä. 30 kv kaapeliverkon kokonaispituus on noin 23 km, 20 kv kaapeliverkkoa käyttäen noin 35 km. 110 kv merikaapeliyhteys on pituudeltaan 19 km, rantautuminen Ykspihlajaan tapahtuu Potissa, josta linja jatkuu Ventusnevan muuntoasemalle. Santapankki I ja Santapankki II,1: Santapankki I (33 kpl 1,5 2 MW yksikköä) ja Santapankki II,1 (20 kpl 2,5 MW yksikköä) osalta ei ole käsitelty platform-vaihtoehtoa. Santapankki II,2: 110 kv muuntoasema sijaitsee merellä tuulipuistoalueen keskellä. 30 kv kaapeliverkon kokonaispituus on noin 18 km tai 20 kv kaapeliverkon noin 27 km. Muuntoasemalta on 110 kv merikaapeliyhteys Ykspihlajan pohjoispuolelle, jäteveden puhdistamolle, kaapelin pituus on 8 km. Ykspihlajasta reitti jatkuu avojohtona Ventusnevan muuntoasemalle. Munakarin-Poroluodon alue: 110 kv muuntoasema sijaitsee puiston keskellä. Muuntoasemalle tulevien kaapelien kokonaispituus on 36 km (20 kv) tai 24 km (30 kv). 110 kv merikaapelin rantautumiskohta on tässäkin vaihtoehdossa Ykspihlajan pohjoispuolella, jäteveden puhdistamolla, kaapelireitin pituus on 10 km. Jatkoyhteys Ykspihlajasta hoidetaan avojohdolla Ventusnevan muuntoasemalle. Trullevin ranta ja Santapankin laajennus pohjoiseen: Trullevin ranta ja Santapankin laajennus pohjoiseen alueiden osalta ei ole käsitelty platform-vaihtoehtoa kv vaihtoehto Kolmannessa vaihtoehdossa tutkitaan turbiinien generaattorien tuottaman jännitteen muuntamista suoraan, ilman välijännitetasoja, 110 kv jännitteeksi. Tuulipuistojen teho siirrettäisiin siten 110 kv merikaapelin kautta kantaverkkoon. Toteutuksessa ei tarvita erillistä muuntoasemaa, ja kaapelipituus lyhenee merkittävästi. Ratkaisu edellyttäisi tuulivoimaloiden generaattoreilta huomattavasti nykyisin yleistä 690 volttia suurempaa nimellisjännitettä. Tähän vaihtoehtoon liittyy vielä paljon selvitettävää, joten se on otettu tarkasteluihin mukaan lähinnä esimerkin vuoksi. Käytettäessä muuntoa suoraan tuulivoimalan generaattorin tuottamasta jännitteestä 110 kv:iin lyhenee kaapelipituus merkittävästi, koska kaikki puiston voimalat voidaan kytkeä samaan 110 kv johtoon. Taulukossa 8. on esitetty eri siirtovaihtoehtojen kaapelipituudet.

33 30 Merituulivoima teollisena energianlähteenä Taulukko 8. Reittien pituudet 110 kv yhteyttä käyttäen. Reitti / rantautumiskohta Tankar-Djupören: 110 kv merikaapeli [km] 110 kv avojohto/maakaapeli [km] Yhteensä [km] Potti - Ventusneva Santapankki II: Jäteveden puhdistamo - Ventusneva Munakari-Poroluoto: Jäteveden puhdistamo - Ventusneva Santapankki I, Santapankki II,1, Trullevin ranta ja Santapankin laajennus pohjoiseen -alueiden kohdalla ei ole käsitelty 110 kv vaihtoehtoa. Seuraavassa karttakuvassa on esitetty suoran 110 kv liitännän periaate.

SMG-4500 Tuulivoima. Kuudennen luennon aihepiirit. Tuulivoimalan energiantuotanto-odotukset AIHEESEEN LIITTYVÄ TERMISTÖ (1/2)

SMG-4500 Tuulivoima. Kuudennen luennon aihepiirit. Tuulivoimalan energiantuotanto-odotukset AIHEESEEN LIITTYVÄ TERMISTÖ (1/2) SMG-4500 Tuulivoima Kuudennen luennon aihepiirit Tuulivoimalan energiantuotanto-odotukset Aiheeseen liittyvä termistö Pinta-alamenetelmä Tehokäyrämenetelmä Suomen tuulivoimatuotanto 1 AIHEESEEN LIITTYVÄ

Lisätiedot

POHJOLAN VOIMA OY KOKKOLAN EDUSTAN MERITUULIVOIMALAITOS LIITÄNNÄISHANKKEIDEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET

POHJOLAN VOIMA OY KOKKOLAN EDUSTAN MERITUULIVOIMALAITOS LIITÄNNÄISHANKKEIDEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET 1 POHJOLAN VOIMA OY KOKKOLAN EDUSTAN MERITUULIVOIMALAITOS LIITÄNNÄISHANKKEIDEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 3 TUULIVOIMAN ERITYISPIIRTEITÄ... 3 4 SÄHKÖNSIIRTOVERKOSTO...

Lisätiedot

Tuulivoima. Energiaomavaraisuusiltapäivä 20.9.2014. Katja Hynynen

Tuulivoima. Energiaomavaraisuusiltapäivä 20.9.2014. Katja Hynynen Tuulivoima Energiaomavaraisuusiltapäivä 20.9.2014 Katja Hynynen Mitä on tuulivoima? Tuulen liike-energia muutetaan toiseen muotoon, esim. sähköksi. Kuva: http://commons.wikimedia.org/wiki/file: Windmill_in_Retz.jpg

Lisätiedot

Näin rakennettiin Torkkolan tuulivoimapuisto

Näin rakennettiin Torkkolan tuulivoimapuisto Näin rakennettiin Torkkolan tuulivoimapuisto Merikaarrontie N Torkkola Vähäkyrö 7 Torkkolan tuulivoimapuisto sijaitsee Vaasassa, Merikaarrontien varrella, Kyrönjoen eteläpuolella. Pinta-ala: noin 1 000

Lisätiedot

PVO-INNOPOWER OY. Tuulivoima Suomessa ja maailmalla 15.6.2011 Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen

PVO-INNOPOWER OY. Tuulivoima Suomessa ja maailmalla 15.6.2011 Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen PVO-INNOPOWER OY Tuulivoima Suomessa ja maailmalla 15.6.2011 Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen Pohjolan Voima Laaja-alainen sähköntuottaja Tuotantokapasiteetti n. 3600 MW n. 25

Lisätiedot

Erkki Haapanen Tuulitaito

Erkki Haapanen Tuulitaito SISÄ-SUOMEN POTENTIAALISET TUULIVOIMA-ALUEET Varkaus Erkki Haapanen Laskettu 1 MW voimalalle tuotot, kun voimalat on sijoitettu 21 km pitkälle linjalle, joka alkaa avomereltä ja päättyy 10 km rannasta

Lisätiedot

Päivän vietto alkoi vuonna 2007 Euroopan tuulivoimapäivänä, vuonna 2009 tapahtuma laajeni maailman laajuiseksi.

Päivän vietto alkoi vuonna 2007 Euroopan tuulivoimapäivänä, vuonna 2009 tapahtuma laajeni maailman laajuiseksi. TIETOA TUULIVOIMASTA: Maailman tuulipäivä 15.6. Maailman tuulipäivää vietetään vuosittain 15.kesäkuuta. Päivän tarkoituksena on lisätä ihmisten tietoisuutta tuulivoimasta ja sen mahdollisuuksista energiantuotannossa

Lisätiedot

Tuulivoiman teknistaloudelliset edellytykset

Tuulivoiman teknistaloudelliset edellytykset Tuulivoiman teknistaloudelliset edellytykset Erkki Haapanen, DI erkki.haapanen@tuulitaito.fi +358505170731 puh. www.tuulitaito.fi 25.2.2011 Tuulitaito Karttojen, kuvien ja tekstien tekijänoikeuksista Pohjakartta-aineisto:

Lisätiedot

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä. Rev01 02.12.2014 CGr TBo Hankilannevan tuulivoimapuiston välkeselvitys.

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä. Rev01 02.12.2014 CGr TBo Hankilannevan tuulivoimapuiston välkeselvitys. Page 1 of 11 Hankilanneva_Valkeselvitys- CGYK150219- Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIVOIMAPUISTO HANKILANNEVA Välkeselvitys Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Rev01 02.12.2014

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN TUULIVOIMASEMINAARI

POHJOIS-KARJALAN TUULIVOIMASEMINAARI POHJOIS-KARJALAN TUULIVOIMASEMINAARI Maankäytölliset edellytykset tuulivoimapuistoille Pasi Pitkänen 25.2.2011 Lähtökohtia - valtakunnallisesti: Tarkistetut (2008) valtakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet

Lisätiedot

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä. Rev01 03.02.2015 CGr TBo Ketunperän tuulivoimapuiston välkeselvitys.

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä. Rev01 03.02.2015 CGr TBo Ketunperän tuulivoimapuiston välkeselvitys. Page 1 of 11 Ketunperä-Välkeselvitys- CG150203-1- Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIPUISTO Ketunperä Välkeselvitys Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Rev01 03.02.2015 CGr

Lisätiedot

Keski-Suomen tuulivoimaselvitys lisa alueet

Keski-Suomen tuulivoimaselvitys lisa alueet Merja Paakkari 16.11.2011 1(19) Keski-Suomen tuulivoimaselvitys lisa alueet Kunta Alue Tuulisuus/ tuuliatlas [m/s] Tuulisuus 100m/ WAsP [m/s] Vuosituotanto 100m / WAsP [GWh] Tuulipuiston maksimikoko [MW]

Lisätiedot

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Page 1 of 9 Portin_tuulipuisto_Valkeselvit ys- Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIVOIMAPUISTO Portti Välkeselvitys Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Rev01 28.09.2015 YKo

Lisätiedot

Pohjois-Savon tuulivoimaselvitys lisa alueet 2

Pohjois-Savon tuulivoimaselvitys lisa alueet 2 Merja Paakkari 20.11.2011 1(7) Pohjois-Savon tuulivoimaselvitys lisa alueet 2 Kunta Alue Tuulisuus/ tuuliatlas [m/s] Tuulisuus/ WAsP [m/s] Vuosituotanto/ WAsP [GWh] maksimikoko [MW] [M / MW] Etäisyys 110kV

Lisätiedot

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Page 1 of 10 Parhalahti_Valkeselvitys_JR15 1211- Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIVOIMAPUISTO Parhalahti Välkeselvitys Versio Päivä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Rev01 7.12.2015 YKo

Lisätiedot

Siirtyisikö sähkö vielä luotettavammin maan alla? Käyttövarmuuspäivä 2.12.2010 Johtaja Jussi Jyrinsalo Fingrid Oyj

Siirtyisikö sähkö vielä luotettavammin maan alla? Käyttövarmuuspäivä 2.12.2010 Johtaja Jussi Jyrinsalo Fingrid Oyj Siirtyisikö sähkö vielä luotettavammin maan alla? Käyttövarmuuspäivä Johtaja Fingrid Oyj 2 Taustaa myrskyjen haitat synnyttäneet vaateita kaapeloimisesta kantaverkossa kaapeleita ei käytetä poikkeuksena

Lisätiedot

Tuulivoiman ympäristövaikutukset

Tuulivoiman ympäristövaikutukset Tuulivoiman ympäristövaikutukset 1. Päästöt Tuulivoimalat eivät tarvitse polttoainetta, joten niistä ei synny suoria päästöjä Valmistus vaatii energiaa, mikä puolestaan voi aiheuttaa päästöjä Mahdollisesti

Lisätiedot

Tuulivoimaa sisämaasta

Tuulivoimaa sisämaasta Tuulivoimaa sisämaasta SISÄ-SUOMEN SUOMEN POTENTIAALISET TUULIVOIMA-ALUEET ALUEET Saarijärvi 25.1.2011 Erkki Haapanen www.tuulitaito.fi Tekijänoikeuksista Huom. Mikäli tässä esityksessä olevia karttoja

Lisätiedot

Tuulivoiman mahdollisuudet sisämaassa Tuulivoimahankkeen vaiheet Pieksämäen kaupungintalo 18.11.2010

Tuulivoiman mahdollisuudet sisämaassa Tuulivoimahankkeen vaiheet Pieksämäen kaupungintalo 18.11.2010 Tuulivoiman mahdollisuudet sisämaassa Tuulivoimahankkeen vaiheet Pieksämäen kaupungintalo 18.11.2010 Miksi tuulivoimaa? Ilmainen ja uusiutuva kotimainen polttoaine Tuotannossa ei aiheudu päästöjä maahan,

Lisätiedot

ESISELVITYS MERENKURKUN KIINTEÄN YHTEYDEN JA TUULIVOIMAN SYNERGIAEDUISTA. Merenkurkun neuvosto 2009

ESISELVITYS MERENKURKUN KIINTEÄN YHTEYDEN JA TUULIVOIMAN SYNERGIAEDUISTA. Merenkurkun neuvosto 2009 ESISELVITYS MERENKURKUN KIINTEÄN YHTEYDEN JA TUULIVOIMAN SYNERGIAEDUISTA Merenkurkun neuvosto 2009 Merenkurkun tuulivoimavisio 2 Esiselvityksen tavoitteet ja lähtökohdat Tavoitteet Selvittää tuulivoimatuotannon

Lisätiedot

Tuulivoimarakentamisen mahdollisuudet Vaasan seudulla Vindkraftsbyggandets möjligheter i Vasaregionen

Tuulivoimarakentamisen mahdollisuudet Vaasan seudulla Vindkraftsbyggandets möjligheter i Vasaregionen Tuulivoimarakentamisen mahdollisuudet Vaasan seudulla Vindkraftsbyggandets möjligheter i Vasaregionen EPV Energia Oy 5.3.2010 1 Tausta EPV Energia Oy on 60-vuotias monipuolisen kotimaisen energiantuotannon

Lisätiedot

Case EPV Tuuli: Suomen suurimmat tuulivoimalaitokset Tornioon. Tomi Mäkipelto johtaja, strateginen kehitys EPV Energia Oy

Case EPV Tuuli: Suomen suurimmat tuulivoimalaitokset Tornioon. Tomi Mäkipelto johtaja, strateginen kehitys EPV Energia Oy Case EPV Tuuli: Suomen suurimmat tuulivoimalaitokset Tornioon Tomi Mäkipelto johtaja, strateginen kehitys EPV Energia Oy 1 Esityksen sisältö EPV Energia Oy ja tuulienergiaohjelma Rajakiiri Oy:n Tornion

Lisätiedot

Primäärienergian kulutus 2010

Primäärienergian kulutus 2010 Primäärienergian kulutus 2010 Valtakunnallinen kulutus yhteensä 405 TWh Uusiutuvilla tuotetaan 27 prosenttia Omavaraisuusaste 32 prosenttia Itä-Suomen* kulutus yhteensä 69,5 TWh Uusiutuvilla tuotetaan

Lisätiedot

Keski-Suomen tuulivoima-alueet Pihlajakoski - Kärpänkylä

Keski-Suomen tuulivoima-alueet Pihlajakoski - Kärpänkylä Keski-Suomen tuulivoima-alueet Pihlajakoski - Kärpänkylä Teknis-taloudellinen tarkastelu Pihlajakoski - kaava Pihlajakoski kahtena alueena Iso-Pihlajajärven pohjoispuolella 19 voimalan puisto Kärpänkylä

Lisätiedot

EPV Energia Oy, osakkuusyhtiöiden merituulivoimahankkeita. Uutta liiketoimintaa merituulivoimasta Helsinki 24.9.2013 Sami Kuitunen

EPV Energia Oy, osakkuusyhtiöiden merituulivoimahankkeita. Uutta liiketoimintaa merituulivoimasta Helsinki 24.9.2013 Sami Kuitunen EPV Energia Oy, osakkuusyhtiöiden merituulivoimahankkeita Uutta liiketoimintaa merituulivoimasta Helsinki 24.9.2013 Sami Kuitunen CO 2 -ominaispäästö (g/sähkö kwh) Kohti vähäpäästöistä energiantuotantoa

Lisätiedot

Tuulivoimalatekniikan kehityksen vaikutus syöttötariffin tasoon

Tuulivoimalatekniikan kehityksen vaikutus syöttötariffin tasoon Tuulivoimalatekniikan kehityksen vaikutus syöttötariffin tasoon 27.7.2015 Raportin laatinut: Tapio Pitkäranta Diplomi-insinööri, Tekniikan lisensiaatti Tapio Pitkäranta, tapio.pitkaranta@hifian.fi Puh:

Lisätiedot

EPV TUULIVOIMA OY ILMAJOEN-KURIKAN TUULIVOIMAPUISTOHANKE HANKEKUVAUS

EPV TUULIVOIMA OY ILMAJOEN-KURIKAN TUULIVOIMAPUISTOHANKE HANKEKUVAUS EPV TUULIVOIMA OY ILMAJOEN-KURIKAN TUULIVOIMAPUISTOHANKE HANKEKUVAUS 15.3.2010 HANKKEEN YLEISKUVAUS Hankkeena on tuulipuiston rakentaminen Ilmajoen kunnan ja Kurikan kaupungin rajalle, Santavuoren- Meskaisvuoren

Lisätiedot

TUULIVOIMAPUISTO Ketunperä

TUULIVOIMAPUISTO Ketunperä Page 1 of 7 Ketunperä_Valkeselvitys_YKJR 150531- Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIVOIMAPUISTO Ketunperä Välkeselvitys Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Rev01 31.5.2015

Lisätiedot

POHJOLAN VOIMA OY KOKKOLAN EDUSTAN MERITUULIVOIMALAITOS TURVALLISUUSVAIKUTUKSET

POHJOLAN VOIMA OY KOKKOLAN EDUSTAN MERITUULIVOIMALAITOS TURVALLISUUSVAIKUTUKSET TURVALLISUUSVAIKUTUKSET 1 POHJOLAN VOIMA OY KOKKOLAN EDUSTAN MERITUULIVOIMALAITOS TURVALLISUUSVAIKUTUKSET 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 3 RAKENTAMISEN AIKAISET TURVALLISUUSVAIKUTUKSET...

Lisätiedot

Lämpöä tuulivoimasta ja auringosta. Esa.Eklund@KodinEnergia.fi. Kodin vihreä energia Oy 30.8.2012

Lämpöä tuulivoimasta ja auringosta. Esa.Eklund@KodinEnergia.fi. Kodin vihreä energia Oy 30.8.2012 Lämpöä tuulivoimasta ja auringosta 30.8.2012 Esa.Eklund@KodinEnergia.fi Kodin vihreä energia Oy Mitä tuulivoimala tekee Tuulivoimala muuttaa tuulessa olevan liikeenergian sähköenergiaksi. Tuulesta saatava

Lisätiedot

Tuulivoima ja maanomistaja

Tuulivoima ja maanomistaja Tuulivoima ja maanomistaja Ympäristöasiamiespäivät Marraskuu 2012 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Miksi tuulivoimaa? Tarve uusiutuvalle energialle, esim. EU:n tavoite 20-20-20 Tuulivoima

Lisätiedot

- Tuulivoimatuotannon edellytykset

- Tuulivoimatuotannon edellytykset BIOENERGIA-ALAN TOIMIALAPÄIVÄT, 31.3.- 1.4.2011 - Suomen Hyötytuuli Oy - Tuulivoimatuotannon edellytykset Suomen Hyötytuuli Oy Ralf Granholm www.hyotytuuli.fi SUOMEN HYÖTYTUULI OY Vuonna 1998 perustettu

Lisätiedot

Tuulivoimapuisto, Savonlinna. Suomen Tuulivoima Oy, Mikkeli 7.5.2013

Tuulivoimapuisto, Savonlinna. Suomen Tuulivoima Oy, Mikkeli 7.5.2013 Tuulivoimapuisto, Savonlinna Suomen Tuulivoima Oy, Mikkeli 7.5.2013 Tuulivoima maailmalla Tuulivoimalla tuotettiin n. 2,26 % (282 482 MW) koko maailman sähköstä v. 2012 Eniten tuulivoimaa on maailmassa

Lisätiedot

Tuulivoima Suomessa Näkökulma seminaari Dipoli 17.9.2008

Tuulivoima Suomessa Näkökulma seminaari Dipoli 17.9.2008 Tuulivoima Suomessa Näkökulma seminaari Dipoli 17.9.2008 Historia, nykypäivä ja mahdollisuudet Erkki Haapanen Tuulitaito Tuulivoimayhdistys 20 vuotta 1970-luvulla energiakriisi herätti tuulivoiman eloon

Lisätiedot

4 Suomen sähköjärjestelmä

4 Suomen sähköjärjestelmä 4 Suomen sähköjärjestelmä Suomen sähköjärjestelmä koostuu voimalaitoksista, siirto- ja jakeluverkoista sekä sähkön kulutuslaitteista. Suomen sähköjärjestelmä on osa yhteispohjoismaista Nordel-järjestelmää,

Lisätiedot

Kuinka valita tuulivoima-alue? Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys Pori, 3.11.2010

Kuinka valita tuulivoima-alue? Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys Pori, 3.11.2010 Kuinka valita tuulivoima-alue? Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys Pori, 3.11.2010 Perustettu 1988 Suomen Tuulivoimayhdistys ry Jäsenistö: 100 yritystä Lähes 200 yksityishenkilöä Foorumi tuulivoimayrityksille

Lisätiedot

Tietoa maanomistajille

Tietoa maanomistajille Tietoa maanomistajille Johdanto Tuulivoiman merkitys maamme energiahuollolle kasvaa lähivuosina, ja paikallisesti sen osuus sähköntuotannosta voi olla huomattava. Tuulivoima on suhteellisen edullista,

Lisätiedot

Maatuulihankkeet mahdollistavat teknologiat. Pasi Valasjärvi

Maatuulihankkeet mahdollistavat teknologiat. Pasi Valasjärvi Maatuulihankkeet mahdollistavat teknologiat Pasi Valasjärvi Sisältö Yritys ja historia Mikä mahdollistaa maatuulihankkeet? Tuotetarjonta Asioita, joilla tuulivoimainvestointi onnistuu Verkkovaatimukset

Lisätiedot

Kaukoluettavine mittareineen Talouslaskelmat kustannuksineen ja tuottoineen on osattava laskea tarkasti

Kaukoluettavine mittareineen Talouslaskelmat kustannuksineen ja tuottoineen on osattava laskea tarkasti Tornio 24.5.2012 Tuulivoimala on vaativa hanke Esim. viljelijän on visioitava oman tilansa kehitysnäkymät ja sähkötehon tarpeet Voimalan rakentaminen, perustuksen valu ja lujuuslaskelmat ovat osaavien

Lisätiedot

1 JOHDANTO 3 2 LÄHTÖTIEDOT JA MENETELMÄT 4

1 JOHDANTO 3 2 LÄHTÖTIEDOT JA MENETELMÄT 4 Karri Kauppila KOTKAN JA HAMINAN TUULIVOIMALOIDEN MELUMITTAUKSET 21.08.2013 Melumittausraportti 2013 SISÄLLYS 1 JOHDANTO 3 2 LÄHTÖTIEDOT JA MENETELMÄT 4 2.1 Summan mittauspisteet 4 2.2 Mäkelänkankaan mittauspisteet

Lisätiedot

TUULIVOIMAA KAJAANIIN. Miia Wallén UPM, Energialiiketoiminta 29.10.2013

TUULIVOIMAA KAJAANIIN. Miia Wallén UPM, Energialiiketoiminta 29.10.2013 1 TUULIVOIMAA KAJAANIIN Miia Wallén UPM, Energialiiketoiminta 29.10.2013 UPM Uuden metsäteollisuuden edelläkävijänä UPM yhdistää bio- ja metsäteollisuuden ja rakentaa uutta, kestävää ja innovaatiovetoista

Lisätiedot

Onko Suomesta tuulivoiman suurtuottajamaaksi?

Onko Suomesta tuulivoiman suurtuottajamaaksi? Onko Suomesta tuulivoiman suurtuottajamaaksi? Ilmansuojelupäivät Lappeenranta 18.-19.8.2015 Esa Peltola VTT Teknologian tutkimuskeskus Oy Sisältö Mitä tarkoittaa tuulivoiman suurtuottajamaa? Tuotantonäkökulma

Lisätiedot

MERELLISEN TUULIVOIMAN TUOMAT HAASTEET. VELMU-seminaari 11.2.2009 Michael Haldin Metsähallitus Pohjanmaan luontopalvelut

MERELLISEN TUULIVOIMAN TUOMAT HAASTEET. VELMU-seminaari 11.2.2009 Michael Haldin Metsähallitus Pohjanmaan luontopalvelut MERELLISEN TUULIVOIMAN TUOMAT HAASTEET VELMU-seminaari 11.2.2009 Michael Haldin Metsähallitus Pohjanmaan luontopalvelut MERELLINEN TUULIVOIMA MISTÄ ON KYSE? Merellinen tuulivoima on meri- ja saaristoalueille

Lisätiedot

Tuulisuuden kartoitus Suomessa

Tuulisuuden kartoitus Suomessa Tuulisuuden kartoitus Suomessa Tuuliatlas on tärkeä tietolähde Tuuliatlas-hanke Nykyinen tuuliatlas on vuodelta 1991 Kuvaa tuulioloja 30 40 metrin korkeudelta Puutteellinen ja epätarkka Vanhasen II hallituksen

Lisätiedot

GRÄSBÖLEN TUULIVOIMAHANKE. Meluselvitys. Lounaisvoima Oy

GRÄSBÖLEN TUULIVOIMAHANKE. Meluselvitys. Lounaisvoima Oy GRÄSBÖLEN TUULIVOIMAHANKE Meluselvitys Lounaisvoima Oy 2.4.2013 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 3 2. LÄHTÖTIEDOT JA MENETELMÄT... 4 2.1 Yleistietoa tuulivoimaloiden synnyttämästä melusta... 4 2.2 Laskentamalli...

Lisätiedot

Tuulimittausten merkitys ja mahdollisuudet tuulipuiston suunnittelussa ja käytössä

Tuulimittausten merkitys ja mahdollisuudet tuulipuiston suunnittelussa ja käytössä Tuulimittausten merkitys ja mahdollisuudet tuulipuiston suunnittelussa ja käytössä Energiamessut 2010 Tampere Erkki Haapanen, DI erkki.haapanen(at)tuulitaito.fi Miksi tämä esitys Suomessa yleisin tuulivoimalan

Lisätiedot

TuuliWatin tuulivoimastrategia

TuuliWatin tuulivoimastrategia TuuliWatin tuulivoimastrategia Tuotamme sähköä tuulesta mahdollisimman kustannustehokkaasti - Hyvätuulinen paikka - Korkea torni - Suuri roottorin halkaisija - Liittyminen sähköverkkoon mahdollista kohtuullisin

Lisätiedot

Ristiniityn ja Välikankaan tuulivoimahanke, Haapajärvi

Ristiniityn ja Välikankaan tuulivoimahanke, Haapajärvi SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA INFINERGIES FINLAND OY Ristiniityn ja Välikankaan tuulivoimahanke, Haapajärvi Vestas V126 hh147m FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 7.9.2015 P23690 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY

Lisätiedot

SMG-4500 Tuulivoima. Neljännen luennon aihepiirit. Tuulivoimalan rakenne. Tuuliturbiinin toiminta TUULIVOIMALAN RAKENNE

SMG-4500 Tuulivoima. Neljännen luennon aihepiirit. Tuulivoimalan rakenne. Tuuliturbiinin toiminta TUULIVOIMALAN RAKENNE SMG-4500 Tuulivoima Neljännen luennon aihepiirit Tuulivoimalan rakenne Tuuliturbiinin toiminta Turbiinin teho Nostovoima ja vastusvoima Suhteellinen tuuli Pintasuhde Turbiinin tehonsäätö 1 TUULIVOIMALAN

Lisätiedot

Alavieskan Kytölän tuulivoimapuisto

Alavieskan Kytölän tuulivoimapuisto SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA TM VOIMA OY Alavieskan Kytölän tuulivoimapuisto Näkymäalueanalyysi ja valokuvasovitteet FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P21262 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY V126 x 7 x HH137m

Lisätiedot

Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto

Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto Voimamylly Oy 3.10.2012 Voimamylly Oy Yhtiön kotipaikka Humppila Perustettu helmikuussa 2012 Valmistelu alkoi vuonna 2011 Humppilaan ideoitujen hankkeiden yhtenä osana,

Lisätiedot

Tuulivoimarakentamisen merkitys ja vaikutukset

Tuulivoimarakentamisen merkitys ja vaikutukset Tuulivoimarakentamisen merkitys ja vaikutukset Suomessa tällä hetkellä 192 tuulivoimalaitosta kokonaisteho 366 MW Tuulivoimalaitoksia Teho Vuosituotanto Suomi Ruotsi Tanska Viro 192 kpl 2 754 kpl 5 126

Lisätiedot

TuuliWatti rakentaa puhdasta tuulivoimaa 19.10.2011

TuuliWatti rakentaa puhdasta tuulivoimaa 19.10.2011 TuuliWatti rakentaa puhdasta tuulivoimaa 19.10.2011 Päivän ohjelma 19.10.2011 Jari Suominen,Toimitusjohtaja, TuuliWatti Oy Antti Heikkinen, Toimitusjohtaja, S-Voima Oy Antti Kettunen, Tuulivoimapäällikkö,

Lisätiedot

Tuulivoiman vaikutukset voimajärjestelmään

Tuulivoiman vaikutukset voimajärjestelmään 1 Tuulivoiman vaikutukset voimajärjestelmään case 2000 MW Jussi Matilainen Verkkopäivä 9.9.2008 2 Esityksen sisältö Tuulivoima maailmalla ja Suomessa Käsitteitä Tuulivoima ja voimajärjestelmän käyttövarmuus

Lisätiedot

TUULIPUISTO OY KIVIMAA ESISELVITYS TUULIPUISTON SÄHKÖVERKKOLIITYNNÄN VAIHTOEHDOISTA

TUULIPUISTO OY KIVIMAA ESISELVITYS TUULIPUISTON SÄHKÖVERKKOLIITYNNÄN VAIHTOEHDOISTA TUULIPUISTO OY KIVIMAA ESISELVITYS TUULIPUISTON SÄHKÖVERKKOLIITYNNÄN VAIHTOEHDOISTA 1.10.2015 LOPPURAPORTTI Pöyry Finland Oy pidättää kaikki oikeudet tähän raporttiin. Tämä raportti on luottamuksellinen

Lisätiedot

BILAGA 3 LIITE 3. Fotomontage och synlighetsanalys Valokuvasovitteet ja näkymäanalyysi

BILAGA 3 LIITE 3. Fotomontage och synlighetsanalys Valokuvasovitteet ja näkymäanalyysi BILAGA 3 LIITE 3 Fotomontage och synlighetsanalys Valokuvasovitteet ja näkymäanalyysi SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA VINDIN AB/OY Molpe-Petalax tuulivoimapuisto Näkymäalueanalyysi ja valokuvasovitteet FCG SUUNNITTELU

Lisätiedot

Projektisuunnitelma Perkiön tuulivoimahanke

Projektisuunnitelma Perkiön tuulivoimahanke n tuulivoimahanke Taustaa O2 on vuonna 1991 Ruotsissa perustettu tuulivoima-alan yritys, joka kehittää, rakentaa, rahoittaa, hallinnoi, omistaa sekä myy tuulivoimapuistoja. O2 on toteuttanut Ruotsissa

Lisätiedot

Suprajohtava generaattori tuulivoimalassa

Suprajohtava generaattori tuulivoimalassa 1 Suprajohtava generaattori tuulivoimalassa, Seminaaripäivä, Pori 2 Tuulivoiman kehitysnäkymät Tuuliturbiinien koot kasvavat. Vuoden 2005 puolivälissä suurin turbiinihalkaisija oli 126 m ja voimalan teho

Lisätiedot

Pohjois-Savon tuulivoimaselvitys lisa alueet

Pohjois-Savon tuulivoimaselvitys lisa alueet Merja Paakkari 28.07.2011 1(7) Pohjois-Savon tuulivoimaselvitys lisa alueet Kunta Alue Tuulisuus/ tuuliatlas [m/s] Tuulisuus/ WAsP [m/s] Vuosituotanto/ WAsP [GWh] maksimikoko [MW] [M /MW] Etäisyys 110kV

Lisätiedot

SMG-4500 Tuulivoima. Kolmannen luennon aihepiirit TUULEN TEHO

SMG-4500 Tuulivoima. Kolmannen luennon aihepiirit TUULEN TEHO SMG-4500 Tuulivoima Kolmannen luennon aihepiirit Tuulen teho: Betzin lain johtaminen Tuulivoimalatyypeistä: Miksi vaaka-akselinen, miksi kolme lapaa? Aerodynamiikkaa: Tuulivoimalan roottorin lapasuunnittelun

Lisätiedot

KANSALLINEN LIITE STANDARDIIN. SFS-EN 1991-1-4 EUROKOODI 1: RAKENTEIDEN KUORMAT Osa 1-4: Yleiset kuormat. Tuulikuormat

KANSALLINEN LIITE STANDARDIIN. SFS-EN 1991-1-4 EUROKOODI 1: RAKENTEIDEN KUORMAT Osa 1-4: Yleiset kuormat. Tuulikuormat 1 LIITE 5 KANSALLINEN LIITE STANDARDIIN SFS-EN 1991-1-4 EUROKOODI 1: RAKENTEIDEN KUORMAT Osa 1-4: Yleiset kuormat. Tuulikuormat Esipuhe Tätä kansallista liitettä käytetään yhdessä standardin SFS-EN 1991-1-4

Lisätiedot

TUULIVOIMA KOTKASSA 28.11.2013. Tuulivoima Suomessa

TUULIVOIMA KOTKASSA 28.11.2013. Tuulivoima Suomessa TUULIVOIMA KOTKASSA Tuulivoima Suomessa Heidi Lettojärvi 1 Tuulivoimatilanne EU:ssa ja Suomessa Kansalliset tavoitteet ja suunnitteilla oleva tuulivoima Yleiset tuulivoima-asenteet Tuulivoimahankkeen kehitys

Lisätiedot

BL20A1200 Tuuli- ja aurinkoenergiateknologia ja liiketoiminta

BL20A1200 Tuuli- ja aurinkoenergiateknologia ja liiketoiminta BL20A1200 Tuuli- ja aurinkoenergiateknologia ja liiketoiminta Tuulipuiston investointi ja rahoitus Tuulipuistoinvestoinnin tavoitteet ja perusteet Pitoajalta lasketun kassavirran pitää antaa sijoittajalle

Lisätiedot

Satakuntaliitto Mannertuulialueet Satakunnassa Projektisuunnittelija Aki Hassinen. 6.4.2011 Projektisuunnittelija Aki Hassinen 1

Satakuntaliitto Mannertuulialueet Satakunnassa Projektisuunnittelija Aki Hassinen. 6.4.2011 Projektisuunnittelija Aki Hassinen 1 Mannertuulialueet Satakunnassa Projektisuunnittelija Aki Hassinen 6.4.2011 Projektisuunnittelija Aki Hassinen 1 Hanke-esittely Perustiedot: Hanke keskittyy Satakunnan manneralueelle, tavoitteena selvittää

Lisätiedot

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Maatuulivoima kannattaa Euroopassa vuonna 2020 Valtiot maksoivat tukea uusiutuvalle energialle v. 2010 66 miljardia dollaria

Lisätiedot

ENERGIAKOLMIO OY. Tuulivoiman rooli Suomen energiatuotannossa. Jyväskylän Rotary klubi 13.1.2014. Energiakolmio Oy / 13.1.2014 / Marko Lirkki

ENERGIAKOLMIO OY. Tuulivoiman rooli Suomen energiatuotannossa. Jyväskylän Rotary klubi 13.1.2014. Energiakolmio Oy / 13.1.2014 / Marko Lirkki ENERGIAKOLMIO OY Tuulivoiman rooli Suomen energiatuotannossa Jyväskylän Rotary klubi 13.1.2014 Energiakolmio Oy / 13.1.2014 / Marko Lirkki ENERGIAKOLMIO OY Energiakolmio on Suomen johtava riippumaton energiamarkkinoiden

Lisätiedot

Tuulivoima tilannekatsaus kantaverkon näkökulmasta. Verkkotoimikunta 3.12.2012 Parviainen

Tuulivoima tilannekatsaus kantaverkon näkökulmasta. Verkkotoimikunta 3.12.2012 Parviainen Tuulivoima tilannekatsaus kantaverkon näkökulmasta Verkkotoimikunta 3.12.2012 Parviainen Tuulivoima Suomessa Elokuussa 2012 Suomessa oli toiminnassa 145 tuulivoimalaa, joiden kokonaiskapasiteetti oli 234

Lisätiedot

Mökkisähköistyksen toteutus tuulivoimalla

Mökkisähköistyksen toteutus tuulivoimalla Mökkisähköistyksen toteutus tuulivoimalla Tämä esitys pyrkii vastaamaan kysymykseen kuinka mökkisähköistyksen voi toteuttaa käyttäen tuulivoimaa. 1. Sähköistys tuulivoimalla Sähköistys toteutetaan tuulivoimalan

Lisätiedot

AURINKOSÄHKÖN HYÖDYNTÄMISMAHDOLLISUUDET SUOMESSA

AURINKOSÄHKÖN HYÖDYNTÄMISMAHDOLLISUUDET SUOMESSA AURINKOSÄHKÖN HYÖDYNTÄMISMAHDOLLISUUDET SUOMESSA Esityksen sisältö Johdanto aiheeseen Aurinkosähkö Suomen olosuhteissa Lyhyesti tekniikasta Politiikkaa 1 AURINKOSÄHKÖ MAAILMANLAAJUISESTI (1/3) kuva: www.epia.org

Lisätiedot

ESITYS OSAYLEISKAAVAN KÄYNNISTÄMISESTÄ RISTINIITYN TUULIVOIMAPUISTOA VARTEN

ESITYS OSAYLEISKAAVAN KÄYNNISTÄMISESTÄ RISTINIITYN TUULIVOIMAPUISTOA VARTEN Haapajärven kaupunki Tekninen lautakunta Kirkkokatu 2 85800 Haapajärvi Infinergies Finland Oy Karppilantie 20 90450 Kempele Puh. 044 7595 050 sisko.kotzschmar@infinergiesfinland.com www.infinergies.com

Lisätiedot

DEE-53010 Aurinkosähkön perusteet

DEE-53010 Aurinkosähkön perusteet DEE-53010 Aurinkosähkön perusteet Seitsemännen luennon aihepiirit Aurinkosähkön energiantuotanto-odotukset Etelä-Suomessa Mittaustuloksia Sähkömagnetiikan mittauspaneelista ja Kiilto Oy:n 66 kw:n aurinkosähkövoimalasta

Lisätiedot

Ilmajoki, tuulivoima-alueiden vaiheyleiskaava

Ilmajoki, tuulivoima-alueiden vaiheyleiskaava Ilmajoki, tuulivoima-alueiden vaiheyleiskaava Kaavaselostus ALUSTAVA LUONNOS Kaava-alueen sijainti Tuulivoima-alueiden vaiheyleiskaavan suunnittelualue on koko kunta. Vaiheyleiskaavassa osoitetaan tuulivoima-alueet

Lisätiedot

Lestijärven tuulivoimapuisto

Lestijärven tuulivoimapuisto S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LESTIJÄRVEN TUULIVOIMA OY Lestijärven tuulivoimapuisto Näkymäalueanalyysi ja valokuvasovitteet E126 x 118 x HH170 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 182014 P20818 FCG

Lisätiedot

5.11.2010 Projektisuunnittelija Aki Hassinen 1

5.11.2010 Projektisuunnittelija Aki Hassinen 1 5.11.2010 Projektisuunnittelija Aki Hassinen 1 Mannertuulihanke Satakuntaliitto Perustiedot: Hanke keskittyy Satakunnan manneralueelle, tavoitteena selvittää tuulivoimalle parhaiten soveltuvat alueet.

Lisätiedot

Taaleritehtaan tuulivoimainvestoinnit Pohjois-Suomessa

Taaleritehtaan tuulivoimainvestoinnit Pohjois-Suomessa Click to edit Master title style Click to edit Master text styles Taaleritehtaan tuulivoimainvestoinnit Pohjois-Suomessa Taaleritehtaan Pääomarahastot Oy Erkki Kunnari Tuulivoimapäällikkö 1 Taaleritehdas

Lisätiedot

Siikainen Jäneskeidas 20.3.2014. Jari Suominen

Siikainen Jäneskeidas 20.3.2014. Jari Suominen Siikainen Jäneskeidas 20.3.2014 Jari Suominen Siikainen Jäneskeidas Projekti muodostuu 8:sta voimalasta Toimittaja tanskalainen Vestas á 3,3 MW, torni 137 m, halkaisija 126 m Kapasiteetti yhteensä 26

Lisätiedot

Tuulivoimalaitosten liittäminen sähköverkkoon. Verkkotoimikunta 5.5.2010

Tuulivoimalaitosten liittäminen sähköverkkoon. Verkkotoimikunta 5.5.2010 Tuulivoimalaitosten liittäminen sähköverkkoon Verkkotoimikunta 5.5.2010 2 Liittyminen kantaverkkoon Kantaverkkoon liittymisen vaatimukset sekä ohjeet löytyvät Fingridin internet-sivuilta (www.fingrid.fi):

Lisätiedot

Yleistä kaavoituksesta ja vaadittavista luvista

Yleistä kaavoituksesta ja vaadittavista luvista OHJE 1(5) TUULIVOIMALAN ETÄISYYS MAANTEISTÄ JA RAUTATEISTÄ SEKÄ VESIVÄYLIÄ KOSKEVA OHJEISTUS Tuulivoima on nopeasti kasvava ja kehittyvä energiamuoto. Suunnitteilla olevien tuulivoimaloiden teho on maalla

Lisätiedot

Tuulivoima Suomessa. Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys. 2.10.2013 Tuulikiertue 2013 1

Tuulivoima Suomessa. Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys. 2.10.2013 Tuulikiertue 2013 1 Tuulivoima Suomessa Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys 2.10.2013 Tuulikiertue 2013 1 Tuulivoiman osuus EU:ssa ja sen jäsenmaissa 2012 Lähde: EWEA, 2013 Tanska 27% Saksa 11% Ruotsi 5% Suo mi 1% Tuulivoimarakentamisen

Lisätiedot

HAIHDUNTA. Haihdunnan määrällä on suuri merkitys biologisten prosessien lisäksi mm. vesistöjen kunnostustöissä sekä turvetuotannossa

HAIHDUNTA. Haihdunnan määrällä on suuri merkitys biologisten prosessien lisäksi mm. vesistöjen kunnostustöissä sekä turvetuotannossa HAIHDUNTA Haihtuminen on tapahtuma, missä nestemäinen tai kiinteä vesi muuttuu kaasumaiseen olotilaan vesihöyryksi. Haihtumisen määrä ilmaistaan suureen haihdunta (mm/aika) avulla Haihtumista voi luonnossa

Lisätiedot

Hankilannevan tuulivoimahanke, Haapavesi ja Kärsämäki

Hankilannevan tuulivoimahanke, Haapavesi ja Kärsämäki S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A PUHURI OY Hankilannevan tuulivoimahanke, Haapavesi ja Kärsämäki Valokuvasovitteet Päivitys 9.2.2015, kuva 6 lisätty FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P21293 FCG SUUNNITTELU

Lisätiedot

TUULIVOIMAMELUN MITTAUS- JA MALLINNUSTULOSTEN

TUULIVOIMAMELUN MITTAUS- JA MALLINNUSTULOSTEN TUULIVOIMAMELUN MITTAUS- JA MALLINNUSTULOSTEN VERTAILUA WSP Finland Oy Heikkiläntie 7 00210 Helsinki tuukka.lyly@wspgroup.fi Tiivistelmä WSP Finland Oy on yhdessä WSP Akustik Göteborgin yksikön kanssa

Lisätiedot

Tuulivoimatuotanto Suomessa Kehityskulku, tavoitteet, taloudellinen tuki ja kehitysnäkymät

Tuulivoimatuotanto Suomessa Kehityskulku, tavoitteet, taloudellinen tuki ja kehitysnäkymät Tuulivoimatuotanto Suomessa Kehityskulku, tavoitteet, taloudellinen tuki ja kehitysnäkymät Anni Mikkonen Suomen Tuulivoimayhdistys Loimaa, 23.3.2010 Suomen Tuulivoimayhdistys ry Perustettu 1988 20 -vuotisjuhlat

Lisätiedot

TuuliWatti Oy Pohjois-Suomen tuulivoimahanke

TuuliWatti Oy Pohjois-Suomen tuulivoimahanke TuuliWatti Oy Pohjois-Suomen tuulivoimahanke Oulu 7.6.2011 Tilaisuuden ohjelma 10.00 Esitykset ja haastattelut/paneeli 11.00 Lounas Jari Suominen Antti Heikkinen Antti Kettunen Veli-Matti Puutio Esko Tavia

Lisätiedot

Tuulesta temmattua rahaa. Tuulienergian mahdollisuudet maanomistajille Ilpo Mattila Energia-asiamies MTK 25.2.2011 Joensuu

Tuulesta temmattua rahaa. Tuulienergian mahdollisuudet maanomistajille Ilpo Mattila Energia-asiamies MTK 25.2.2011 Joensuu Tuulesta temmattua rahaa Tuulienergian mahdollisuudet maanomistajille Ilpo Mattila Energia-asiamies MTK 25.2.2011 Joensuu Oma tuulivoimala Tuotantokustannus korkea markkinahintaan verrattuna Alle 500 kw

Lisätiedot

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011 TUULIVOIMATUET Urpo Hassinen 10.6.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN VELVOITEPAKETTI EU edellyttää Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden energian loppukäytöstä 38 %:iin vuoteen 2020 mennessä Energian loppukulutus

Lisätiedot

Laajamittainen tuulivoima - haasteita kantaverkkoyhtiön näkökulmasta. Kaija Niskala Säteilevät naiset seminaari Säätytalo 17.3.

Laajamittainen tuulivoima - haasteita kantaverkkoyhtiön näkökulmasta. Kaija Niskala Säteilevät naiset seminaari Säätytalo 17.3. Laajamittainen tuulivoima - haasteita kantaverkkoyhtiön näkökulmasta Kaija Niskala Säteilevät naiset seminaari Säätytalo 17.3.2009 2 Kantaverkkoyhtiölle tulevia haasteita tuulivoimalaitoksen liityntä tehotasapainon

Lisätiedot

Kokkolan edustan merituulivoimalaitos YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA 22 2 2001 Valokuva Tuno Knob, Tanska 1 13010 POHJOLAN VOIMA OY KOKKOLAN EDUSTAN MERITUULIVOIMALAITOS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän toiminta viikon 5/2012 huippukulutustilanteessa

Sähköjärjestelmän toiminta viikon 5/2012 huippukulutustilanteessa Raportti 1 (5) Sähköjärjestelmän toiminta viikon 5/2012 huippukulutustilanteessa 1 Yhteenveto Talven 2011-2012 kulutushuippu saavutettiin 3.2.2012 tunnilla 18-19 jolloin sähkön kulutus oli 14 304 (talven

Lisätiedot

Tuulivoima Metsähallituksessa Erkki Kunnari. 30.10.2013, Oulu

Tuulivoima Metsähallituksessa Erkki Kunnari. 30.10.2013, Oulu Tuulivoima Metsähallituksessa Erkki Kunnari 30.10.2013, Oulu Esityksen sisältö Yleistä tuulivoimasta ja tuulivoimarakentamisesta Maakunnalliset selvitykset Tuulivoiman hankekehitys Metsähallituksen rooli

Lisätiedot

Haapalamminkankaan tuulivoimahanke, Saarijärvi

Haapalamminkankaan tuulivoimahanke, Saarijärvi S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A MEGATUULI OY Haapalamminkankaan tuulivoimahanke, Saarijärvi Havainnekuvat ja näkymäalueanalyysi V6 x 6 x HH37 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P0 FCG SUUNNITTELU JA

Lisätiedot

Heikki Rautio. Tuulivoimalan aluesuunnitelma

Heikki Rautio. Tuulivoimalan aluesuunnitelma Heikki Rautio Tuulivoimalan aluesuunnitelma Tuulivoimalan aluesuunnitelma Heikki Rautio Opinnäytetyö Syksy 2015 Rakennusalan työnjohdon koulutusohjelma Oulun ammattikorkeakoulu TIIVISTELMÄ Oulun ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

OULUN SEUDUN TUULIVOIMAHANKKEET. Ari Alatossava CEO, Micropolis Oy

OULUN SEUDUN TUULIVOIMAHANKKEET. Ari Alatossava CEO, Micropolis Oy OULUN SEUDUN TUULIVOIMAHANKKEET Ari Alatossava CEO, Micropolis Oy Micropolis Oy Uusiutuvan energia- ja ympäristöalan liiketoimintaedellytysten ja -mallien sekä yritys- ja tutkimusverkostojen kehittäjä

Lisätiedot

Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto. Voimamylly Oy Humppila - Urjala 30.8.2012

Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto. Voimamylly Oy Humppila - Urjala 30.8.2012 Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto Voimamylly Oy Humppila - Urjala 30.8.2012 Suomen tavoitteet vuoteen 2020 mennessä Suomi on sitoutunut nostamaan uusiutuvan energian käytön osuuden noin 20 %:iin Tämän

Lisätiedot

Tuulesta temmattua rahaa. Tuulienergian mahdollisuudet maanomistajille Ilpo Mattila Energia-asiamies MTK 30.3.2011 MTK- Häme

Tuulesta temmattua rahaa. Tuulienergian mahdollisuudet maanomistajille Ilpo Mattila Energia-asiamies MTK 30.3.2011 MTK- Häme Tuulesta temmattua rahaa Tuulienergian mahdollisuudet maanomistajille Ilpo Mattila Energia-asiamies MTK 30.3.2011 MTK- Häme Oma tuulivoimala Tuotantokustannus korkea markkinahintaan verrattuna www.tuuliatlas.fi,

Lisätiedot

www.finnwind.fi Päivitetty 3.10.2011 Tuule 200 -tuoteperheen tuotteet

www.finnwind.fi Päivitetty 3.10.2011 Tuule 200 -tuoteperheen tuotteet Tuule C200 tuulivoimalan yleiskuvaus...2 Tekniikan yleiskuvaus...3 Tuule H200 tuulivoimalan tuottokäyrä...4 Mittapiirros...5 Potkuri ja napa...6 Generaattori...6 Sähkölaitteet...8 Tekninen dokumentaatio...9

Lisätiedot