POHJOLAN VOIMA OY KOKKOLAN EDUSTAN MERITUULIVOIMALAITOS LIITÄNNÄISHANKKEIDEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET
|
|
- Minna Lahtinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1
2 1 POHJOLAN VOIMA OY KOKKOLAN EDUSTAN MERITUULIVOIMALAITOS LIITÄNNÄISHANKKEIDEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET 1 JOHDANTO AINEISTO JA MENETELMÄT TUULIVOIMAN ERITYISPIIRTEITÄ SÄHKÖNSIIRTOVERKOSTO Yleistä Kokkolan merituulivoimalaitoksen verkkoliityntä Mantere-vaihtoehto Platform vaihtoehto kv vaihtoehto Tuulivoimalaitosliityntä kantaverkkoon SÄÄTÖVOIMA TARVITTAVAN INFRASTRUKTUURIN VAIKUTUKSET VAIKUTUKSET LUONNONVAROJEN HYÖDYNTÄMISEEN Rakentamisen aikainen luonnonvarojen käyttö Käytön aikainen luonnonvarojen säästö VAIKUTUKSET SÄHKÖNTUOTANNON PÄÄSTÖIHIN Päästöt ilmaan ja vesistöihin Vaikutukset jätteisiin ja sivutuotteisiin JOHTOPÄÄTÖKSET LÄHDEKIRJALLISUUS Maanmittaustoimisto lupa nro 3/MYY/01
3 POHJOLAN VOIMA OY KOKKOLAN EDUSTAN MERITUULIVOIMALAITOS LIITÄNNÄISHANKKEIDEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET 1 JOHDANTO Pohjolan Voima Oy käynnisti vuonna 1999 tutkimushankkeen Merituulivoima teollisena energialähteenä. Tämä raportti on osa tämän tutkimushankkeen tuloksia. Tutkimuksen toteuttamiseen on saatu rahoitusta kauppa- ja teollisuusministeriöltä. Tutkimushankkeen tavoitteena on Suomessa ensimmäisen kerran selvittää, millä edellytyksillä on meidän oloissamme mahdollista rakentaa teollisen mittakaavan merituulivoimalaitos rannikon edustan merialueelle. Selvitystyössä tutkitaan merituulivoimalaitoksen teknisiä ja taloudellisia toteutusmahdollisuuksia, oikeudellisia edellytyksiä sekä ympäristövaikutuksia. Nämä vaikutukset selvitetään ympäristövaikutusten arviointimenettelyä noudattaen. Suunnittelutyön kohdealueeksi valittiin Kokkolan edustan merialue, jonne suunniteltiin yhteensä yli 300 MW suuruinen merituulivoimalaitos (kartta 1.1.). Erityispiirteen suunnittelualueelle aiheuttaa se, että valtaosa tarkasteltavasta merialueesta kuuluu erilaisiin suojeluohjelmiin (lintuvesiensuojeluohjelma, rantojensuojeluohjelma, Natura-2000 aluevaraus). Maankäytön osalta tutkimushankkeeseen yhdistyy Kokkolan kaupungin tavoite laatia merialueelle osayleiskaava, jossa tuulivoimalaitoksen rakentamiseen soveltuva alue on osoitettu. Myös Keski-Pohjanmaan maakuntakaavan laatiminen on vireillä. Tässä osaraportissa käsitellään tuulivoimalaitoksen liitännäishankkeiden vaikutuksia. Näitä ovat sähkönsiirtoverkoston rakentaminen, säätövoiman tarve, tarvittavan infrastruktuurin vaikutukset sekä vaikutukset luonnonvarojen hyödyntämiseen ja sähköntuotannon päästöihin. Itse merituulivoimalaitoksen vaikutuksia alueiden käyttöön ja maisemaan tarkastellaan tarkemmin osaraportissa Vaikutukset alueiden käyttöön ja maisemaan. Meren pohjaan sijoitettavia kaapeleita tarkastellaan osaraportissa Vaikutukset merialueen tilaan ja kalastoon.
4 3 Kartta 1.1. Kokkolan edustan merituulivoimalaitoksen suunnittelualueet: 1. Tankarin Djupörenin alue, 2. Santapankin alue, 3. Munakarin Poroluodon alue, 4. Trullevin ranta, 5. Santapankin laajennus pohjoiseen. 2 AINEISTO JA MENETELMÄT Lähtöaineistona on käytetty merituulivoimalaitoksen ympäristöselvityksiä, teknistaloudellista raporttia, viranomaismääräyksiä ja ohjeita sekä muuta aiheeseen liittyvää materiaalia. Lähdekirjallisuus on esitetty tämän raportin lopussa. 3 TUULIVOIMAN ERITYISPIIRTEITÄ Tuulivoima poikkeaa perinteisestä sähköntuotannosta lähinnä sen tuotannon ajallisen vaihtelun vuoksi mutta myös kustannusrakenteeltaan. Tuulivoiman tuotannon kustannukset painottuvat rakentamisajalle: käyttö- ja kunnossapitokustannukset ovat yleensä arviolta noin 2 % investointikustannuksista vuosittain. Edellisessä on syytä ottaa huomioon, että tuulivoimalaitosten tekninen kehitys on ollut verrattain nopeaa. Tämän vuoksi pitkäaikaista käyttö- ja kunnossapitokustannustietoa on saatavilla vielä rajoitetusti. Tuulivoimaloita pyritään käyttämään aina, kun tuulee riittävästi. Tällöin sähköverkon stabiilius on hoidettava säätämällä muiden voimalaitosten tehoa.
5 4 Varsinkin laajamittaisessa tuulivoiman rakentamisessa korostuu säädön merkitys, jolloin kyseeseen voi tulla myös tuulivoimalaitoksen tehonrajoitusjärjestelmän hankkiminen. Lisäksi tuotannossa on otettava huomioon sähkön laatu (esim. nopeiden jännitteen vaihteluiden esiintyminen). Suurimuotoisessa tuulivoiman tuotannossa tuotannon ajallinen vaihtelu ja sen huono ennustettavuus voivat pienentävät tuulivoiman taloudellista arvoa. Tuulivoiman vuotuinen käyttökerroin on noin 0,2 0,3, eli huipunkäyttöaika on noin h/a. Tuulennopeus vaihtelee ajallisesti sekuntien sisällä tapahtuvista muutoksista aina vuodenajoittaisiin vaihteluihin. Tuulennopeus ja sen äkilliset suunnan vaihdot sekä turbulenttisuus vaikuttavat huomattavasti tuulivoimalan toimintaan. Turbulenssista aiheutuvat nopeat vaihtelut rasittavat tuulivoimalan mekaanisia rakenteita ja aiheuttavat tehon ja jännitteen vaihteluita sähköverkossa. Suomessa sään vaihtelut ovat melko nopeita ja tuulen pysyvyys huono: tuulennopeus vaihtelee lyhyellä aikavälillä (0,5 2 vrk) tuulienergiantuoton kannalta merkittävästi. Tuulivoiman tuotannon vuorokausivaihteluilla on suuri merkitys sähkön tuotannon ja kulutuksen hetkellisen tasapainon kannalta. Muun muassa Saksassa ja Tanskassa on kehitetty ohjelmia, joilla pyritään ennustamaan tuulivoiman tuotanto lyhyellä aikavälillä (tunti muutama vuorokausi). Esimerkiksi saksalaisen PELWIN-ohjelman ennuste perustuu meteorologisiin mittauksiin ja mahdollisesti lähellä olevista tuulivoimaloista mitattuun tehoon. Vuositasolla tuulennopeuden vaihtelut ovat pienempiä kuin vuorokausivaihtelut. Vuosikeskiarvojen vaihteluiksi on usein arvioitu ± 10 % pitkän ajanjakson keskiarvosta. Euroopan tuuliatlaksen mukaan tuulivoimalan vuosituotannon keskihajonta jää 10 % tuntumaan, mikä vastaa tuulen vuosikeskinopeuksissa vain 3 5 %:n keskihajontaa. Kuukausikeskiarvot puolestaan vaihtelevat vuodesta toiseen enemmän kuin vuosikeskiarvot. Suomessa talvikuukausien vaihtelut ovat huomattavasti suurempia kuin kesäkuukausien ja marraskuun vaihtelut. Etelä-Suomessa suurin tuulen energiatiheys on talvikuukausina ja Pohjois- Suomessa keväällä. Toisaalta kovimpina pakkasjaksoina on usein tyyntä. Leudoimpina talvina sähkön kulutuksen huippu osuu usein kohtalaiselle pakkaselle, jolloin kova tuuli lisää rakennusten lämpöhukkaa.
6 5 4 SÄHKÖNSIIRTOVERKOSTO 4.1 Yleistä Yksittäiset tuulivoimalat on yleensä voitu liittää suoraan paikallisiin jakeluverkkoihin. Suuren tehon vuoksi Kokkolassa joudutaan kuitenkin tarkastelemaan muita vaihtoehtoja. Teknisessä mielessä suuremmat tuulivoimalaitokset tulisikin liittää omaan keskijännitelähtöön tai oman 110/20 kv sähköaseman kautta suoraan 110 kv verkkoon. Merituulivoimalaitoksen sisäiset kytkennät ja yhteys sähköverkkoon voidaan hoitaa joko vaihto- tai tasavirtakaapelilla. Pitkillä siirtoetäisyyksillä käytetään tasavirtakaapelia, koska vaihtovirtakaapelin rakentaminen yli 100 km etäisyyksillä on kalliimpaa. Toisaalta esimerkiksi Bockstigenin tuulipuistossa, Gotlannissa, jossa etäisyys rantaan on vain noin 4 km, tuulipuiston verkkoon kytkentä on hoidettu tasavirtakaapelin avulla, jolloin sähköverkon hallittavuus on saatu paremmaksi. 4.2 Kokkolan merituulivoimalaitoksen verkkoliityntä Tuulivoimalaitosten verkkoliitännän perusratkaisuna on nyt tutkittu vaihtovirtakytkentää, koska siirtomatkat ovat melko lyhyitä. Tuulivoimalaitoksen yksiköt liitetään 110 kv verkkoon käyttäen siirtoyhteyksinä joko 20, 30 tai 110 kv jännitetasoa. 20 ja 30 kv siirtoyhteyksissä käytettävän 110 kv muuntoaseman sijoitus voidaan suunnitella joko merituulivoimalaitoksen keskelle, niin sanottuna platform-muuntoasemana, tai mantereelle. Sähkövaraus synnyttää ympärilleen sähkökentän, joka riippuu johdon jännitteestä. Sähkövirta puolestaan aiheuttaa magneettikentän johdon tai laitteen läheisyyteen ja kenttä vaihtelee kuormitusvirran mukaan. Magneettikenttä liittyy sähkön käyttöön oleellisena fysikaalisena ilmiönä. Merikaapeleissa maadoitettu vaippa estää sähkökentän tunkeutumisen kaapelin ulkopuolelle. Magneettikenttä puolestaan ulottuu merenpohjaan upotetun kaapelin keskilinjasta muutamien metrien etäisyydelle. Kentän voimakkuus on suuruusluokaltaan noin sadasosa EU:n suosituksen raja-arvoista. Nämä raja-arvot ovat voimajohtojen osalta magneettikentissä 100 µt ja sähkökentissä 5 kv/m. Sähkö- ja magneettikentistä puhuttaessa on muistettava, että ei ole kysymys säteilystä. Mantereen sähkölinjat on pyritty suunnittelemaan siten, että ne kulkevat rinnan mahdollisesti jo olemassa olevien linjojen kanssa, ja aiheuttavat siten mahdollisimman vähän maisema- tai muita haittavaikutuksia. Ennen hankkeen mahdollista toteuttamista reitit tullaan vielä tarkentamaan. Erityistä huomiota on kiinnitettävä merikaapeliosuuteen, koska sen korjaaminen saattaa olla vaikeaa ja kestää hyvinkin kauan, riippuen muun muassa sääoloista. Merikaapeleita käsitellään tarkemmin osaraportissa Vaikutukset merialueen tilaan ja kalastoon.
7 Mantere-vaihtoehto Platform vaihtoehto kv vaihtoehto Tuulivoimalaitoksen yksiköt liitetään joko 20 kv tai 30 kv merikaapeleilla mantereella rannan läheisyydessä sijaitsevalle muuntoasemalle. Asemalta teho siirretään 110 kv jännitteellä joko avojohdon (tai maakaapelin) tai merikaapelin kautta kantaverkossa sijaitsevalle sähköasemalle (Ventusneva tai Räihä). Kuvassa 4.1. on luonnosteltu mantere-liitännän linjareitit, kun siirto 110 kv muuntoasemalle tapahtuu 30 kv merikaapeleilla. 20 kv merikaapeleilla tilanne on vastaava, mutta liitäntäkaapeleita on enemmän (100 MW tuulipuistossa 8 kappaletta). Linjauksessa on huomioitu suojelualueet, ja linjausta on muutettu teknistaloudellisen raportin linjauksesta Kåtölandetissa ja Harrinniemen lähistöllä. Tuulivoimalaitoksen yksiköt liitetään joko 20 kv tai 30 kv merikaapeleilla tuulivoimalaitoksen keskellä sijaitsevalle muuntoasemalle. Muuntoasemalta teho siirretään 110 kv merikaapelin välityksellä kantaverkon sähköasemalle. Platform-toteutuksen avulla kaapelipituus voidaan yleensä saada merkittävästi lyhyemmäksi kuin mantere-vaihtoehdossa Kuvassa 4.2. on hahmoteltu platform-liitännän linjareitit, kun siirto tuulivoimalaitoksen keskellä sijaitsevalle 110 kv muuntoasemalle tapahtuu 30 kv merikaapeleilla. 20 kv liitäntä on vastaavanlainen, mutta liitäntäkaapeleita on enemmän (100 MW tuulipuistossa 8 kappaletta). Kolmannessa vaihtoehdossa tutkitaan turbiinien generaattorien tuottaman jännitteen muuntamista suoraan, ilman välijännitetasoja, 110 kv jännitteeksi. Tuulivoimalaitosten teho siirrettäisiin siten 110 kv merikaapelin kautta kantaverkkoon. Toteutuksessa ei tarvita erillistä muuntoasemaa, ja kaapelipituus lyhenee merkittävästi. Ratkaisu edellyttäisi tuulivoimaloiden generaattoreilta huomattavasti nykyisin yleistä 690 volttia suurempaa nimellisjännitettä. Tähän vaihtoehtoon liittyy vielä paljon selvitettävää, joten se on otettu tarkasteluihin mukaan lähinnä esimerkin vuoksi. Käytettäessä muuntoa suoraan tuulivoimalan generaattorin tuottamasta jännitteestä 110 kv:iin lyhenee kaapelipituus merkittävästi, koska kaikki tuulivoimalaitoksen yksiköt voidaan kytkeä samaan 110 kv johtoon.
8 7 Kuva 4.1. Mantere-vaihtoehto 30 kv merikaapeleilla.
9 8 Kuva 4.2. Platform-vaihtoehto 30 kv merikaapeleilla.
10 9 Kuva kV vaihtoehto.
11 Tuulivoimalaitosliityntä kantaverkkoon Suomen sähköjärjestelmä koostuu voimalaitoksista, kantaverkosta, alueverkoista, jakeluverkoista sekä sähkön kuluttajista. Se on osa yhteispohjoismaista sähköjärjestelmää yhdessä Ruotsin, Norjan ja Itä-Tanskan järjestelmien kanssa. Lisäksi Venäjältä on Suomeen tasasähköyhteys. Valtaosa Suomessa kulutetusta sähköstä siirretään kantaverkon kautta. Alueverkot liittyvät kantaverkkoon ja siirtävät sähköä alueellisesti yleensä yhdellä tai useammalla 110 kv johdolla. Jakeluverkot voivat liittyä suoraan kantaverkkoon tai hyödyntää kantaverkon palveluita alueverkon kautta. Jakeluverkot ovat alle 110 kv:n jännitteisiä sähköverkkoja. Kotitaloudet ovat liittyneinä jakeluverkkoihin. Kuva 4.4. Ote Suomen kantaverkosta Vastuu Suomen kantaverkosta on kantaverkkoyhtiöllä (Fingrid Oyj). Sähkömarkkinalain perusteella Fingridille määrätty järjestelmävastuu sisältää velvollisuuden huolehtia jatkuvasti siitä, että Suomen sähköjärjestelmää ylläpidetään ja käytetään teknisesti ja kaupallisesti tarkoituksenmukaisella tavalla. Kantaverkkopalvelusta sovitaan kantaverkkosopimuksella. Liittymistä varten Fingridillä on erilliset liittymisehdot (YLE 2000) Edelleen erikseen on määritetty voimalaitosten järjestelmätekniset vaatimukset. Nämä vaatimukset ja suositukset perustuvat Nordelin suositukseen Operational Performance Specifications for Thermal Power Units Larger Than 100 MW vuodelta Vaatimukset ovat minimivaatimuksia ja koskevat kaikkia yli 50 MW laitok-
12 11 sia. Tuulivoimalaitosten osalta ei toistaiseksi ole olemassa erillisiä kantaverkkoon liittymisen ehtoja. Teknistaloudellisessa raportissa esitetyt suunnitelmat sähköverkkoliitynnästä on esitetty Fingridin edustajille. Käytyjen keskusteluiden ja tehtyjen selvitysten perusteella voidaan Kokkolan merituulivoimalaitosten vaihtoehtojen osalta todeta ainakin seuraavat seikat. Suuruusluokaltaan 300 MW tehon kytkentä edellyttää Suomen länsirannikolla kantaverkon vahvistamistoimenpiteitä. Käytännössä tulisi liittää kantaverkkoon Ventusnevan 220 kv kytkinlaitoksessa. Edellisestä poikkeavat liityntävaihtoehdot ovat ristiriidassa nykyisten kantaverkkoon liittymistä koskevien sopimusehtojen kanssa. Ongelmiksi muodostuisivat ainakin liittymispisteiden jännitejäykkyys sekä johdonvarsiasemien seurauksena tapahtuva siirtovarmuuden aleneminen. Edelleen johdonvarsiasemalla verkkoon liitetty voimalaitos rajoittaa pikajälleenkytkennän käyttöä johtosuojauksessa. Tuulivoimatuotannon säätötarvetta ja säädön toteuttamista käsitellään tarkemmin seuraavassa luvussa ja teknistaloudellisessa raportissa. Kantaverkkoon liittyviä verkkovaikutuksia on lisäksi tarkasteltava huomattavasti enemmän omassa erillisessä selvityksessään. On kuitenkin otettava huomioon, että verkon vahvistamistarve ei riipu tuotantotavasta, joten tilanne olisi samankaltainen, jos vastaava teho tuotettaisiin tällä alueella jollakin muulla tuotantotavalla. Suuren merituulipuiston liittäminen kantaverkkoon vaatii siis huomattavasti näitä tutkimuksia perusteellisempaa tutkimus- ja suunnittelutyötä. 5 SÄÄTÖVOIMA Voimajärjestelmän käyttövarmuus edellyttää, että voimalaitokset ja siirtoverkko toimivat kokonaisuudessaan luotettavasti kaikissa käyttötilanteissa. Koska sähköä ei voida varastoida, tulee verkossa vallita aina tasapaino tuotetun ja kulutetun tehon kesken. Tuulivoimalla tuotetun sähkötehon suuruus taas vaihtelee voimakkaasti tuulisuuden mukaan. Tämän vuoksi laajamittainen tuulivoimatuotanto lähtökohtaisesti poikkeaa muista käytössä olevista tuotantomuodoista, joissa laitosten käyttö voidaan suunnitella pitkälti etukäteen ja nopeahkosti mukauttaa kulutuksen muutoksiin, etenkin kulutuksen kasvuun. Suomen sähköjärjestelmään liitettävän voimalaitoksen edellytetään täyttävän voimalaitoksille asetettavat, kulloinkin voimassa olevat järjestelmätekniset vaatimukset. Näitä käsitellään teknistaloudellisessa raportissa enemmän. Eri laitevalmistajien tekniikka (tahti- ja epätahtikoneet, taajuusmuuttaja tekniikka, jännitetaso) poikkeaa toisistaan. Tämän seurauksena erilaiset tuulivoimalaitokset ovat verkkoon liittämisen teknisen toteuttamisen osalta erilaisia. Verkkoon liittymisen ehtojen tarkentuessa myös laitetekniikka tulee vaikuttamaan valittavaan voimalaitostyyppiin ja tällä tulee olemaan kustannusvaikutuksia. Vaikutusten suuruutta ei tässä yhteydessä ole ollut mahdollista tutkia.
13 12 Erityistä selvittämistä vaatii reservitehon määrittäminen. Laajamittaisen tuulivoimatuotannon ajallinen vaihtelu vaatii voimajärjestelmältä kykyä pitää verkko tasapainossa tuotannon ja kulutuksen osalta. Periaatteessa Kokkolan kaltainen tuulivoimalaitos vaatisi lähes saman suuruisen tehoreservin tasapainotilan varmistamiseksi. Käytännössä tilanne on toki monimutkaisempi. Suomi vapautti sähkömarkkinansa siten, että lähtien kotitalouksillakin on ollut mahdollista kilpailuttaa sähkön osto. Sähköenergian myynti ja sähkön siirto on eriytetty toisistaan. Käytännössä sähkönmyyntiä harjoittavalla taholla ei siis tarvitse olla omaa tuotantoa lainkaan. Vapautetuilla markkinoilla oletetaan kysynnän ja tarjonnan kohtaavan markkinaehtoisesti. Verkonhaltijan tulee sen sijaan liittää verkkoonsa tekniset vaatimukset täyttävät sähkönkäyttöpaikat ja sähköntuotantolaitokset toiminta-alueellaan (liittämisvelvollisuus). Edelleen verkonhaltijan on kohtuullista korvausta vastaan myytävä sähkön siirtopalveluja niitä tarvitseville verkkonsa siirtokyvyn rajoissa (siirtovelvollisuus). Sähkömarkkinalaissa on määritelty vielä, että sähkömarkkinaviranomainen määrää sähköverkkoluvassa yhden kantaverkonhaltijan vastaamaan maamme sähköjärjestelmän teknisestä toimivuudesta ja käyttövarmuudesta. Kysymys tuulivoimatuotannon merkityksestä kantaverkolle säätötarpeen ja säädön toteuttamisen suhteen vaatii lisätutkimuksia. Fingrid on parhaillaan käynnistämässä tähän liittyvää tutkimusta, josta saataneen vastauksia myös Kokkolan tapaukseen. Suomen olosuhteissa, tämän hetkisen tiedon perusteella, säätövoimana tulee kysymykseen lähinnä vesivoima. Kokkolan tapauksessa säätöön tarvittava vesivoima sijaitsisi pääosin pohjoisessa. Vielä on kuitenkin mahdoton sanoa, tarvitaanko uutta säätövoimaa eli vesivoiman uusrakentamista. 6 TARVITTAVAN INFRASTRUKTUURIN VAIKUTUKSET Rakennus- ja huoltoliikenne kulkee Kokkolan edustan merituulivoimalaitokseen pääasiassa veneillä ja laivoilla, joten teitä ei siltä osin tarvitse rakentaa. Voimalinjojen rakentamisen yhteydessä tarvitaan yleisen käytännön mukaiset asennustiet linjakadun suuntaisesti. Kaikki tuulivoimalaitosten osat pyritään kuljettamaan sijoitusalueille laivoilla. Kuitenkin liikenne syväsatamaan saattaa lisääntyä, mikäli joitakin osia tuulivoimalaitoksesta kuljetetaan autoilla Kokkolaan ja vasta syväsatamasta laivoilla sijoitusalueille. Myös Trullevin kalasatamaa voidaan hyödyntää tässä yhteydessä. Merialueella pyritään liikkumaan vain yli 3 metrin syvyisellä alueella, jotta laivoja varten tehtävät ruoppaukset jäisivät mahdollisimman vähäisiksi.
14 13 7 VAIKUTUKSET LUONNONVAROJEN HYÖDYNTÄMISEEN 7.1 Rakentamisen aikainen luonnonvarojen käyttö Kasuuniperustusten sijoitusalustan tulee olla kantava ja riittävän tasainen. Kantava moreeni-, sora- tai hiekkapohja tasoitetaan ja sen yläpuoliset pehmeät pintakerrokset poistetaan. Kasuunin alle ja sivuille tehdään suodatin- ja tasauskerrokset murskeesta. Lisäksi kasuunin ympärille tehdään eroosiosuojaus louheesta. Kasuunin täytemassoiksi oletetaan saatavan hiekkaa pohjasta kasuunin vierestä tai lähialueelta. Sen sijaan murske ja louhe joudutaan tuomaan muualta. Mikäli kasuuni upotetaan kalliopohjaan, on se tuettava muutamista kohdista kallioon. Tämän jälkeen kalliopohjan ja kasuunin pohjalaatan väliin valetaan betonitäyte, samalla kun kasuuni ankkuroidaan teräksillä kallioon. Esimerkiksi Santapankin 33 yksikköä sisältävän vaihtoehdon perustusten rakentamista varten tarvittavien kaivutöiden määrä olisi karkean arvion mukaan hieman yli m 3 ktr. Tämän lisäksi vaihtoehdon merikaapeleiden upottamisen sekä asennuskaluston käytön varmistamiseksi tehtävät kaivutyöt olisivat samaa suuruusluokkaa. Kasuunien eroosiosuojaukseen sekä perustusten alapuolisten kerroksiin tarvittavat, alueelle kuljetettavat massat olisivat edellisen Santapankin vaihtoehdon osalta yhteenlaskettuna arviolta noin m 3 ktr, josta eroosiosuojaukseen käytetyn louheen osuus olisi noin m 3 ktr. Mikäli muilla sijoitusalueilla tarvitaan saman verran maa-aineksia kuin Santapankissa, on maa-ainesten yhteistarve lähes m 3 ktr. Tarvittava murskeen ja louheen määrä on kokonaisuudessaan niin suuri, että siihen liittyvä maa-ainesten otto vaatii oman ympäristövaikutusten arviointimenettelyn mukaisen käsittelyn. 7.2 Käytön aikainen luonnonvarojen säästö Tuulivoimalaitoksen polttoaineena on ilmainen luonnonvara, tuuli. Korvaamalla osa nykyisestä sähköntuotannosta merituulivoimatuotannolla, voidaan säästää nykyisten sähköntuotannon voimalaitosten polttoaineiden kulutuksessa. Taulukkoon on koottu eri sähköntuotantomuotojen polttoaineiden tehollisia lämpöarvoja ja kulutustietoja.
15 14 Taulukko 7.1. Eri sähköntuotantomuotojen polttoaineiden tehollisia lämpöarvoja ja kulutustietoja. Sähköntuotantomuoto Tehollinen lämpöarvo kuiva-aineesta (MJ/kg) Sähkömäärä kwh, kilosta polttoainetta Hiili (keskiarvo) 27,9 3 Öljy 41,0-42,9 4 Kaasut - Maakaasu - Biokaasu - Nestekaasu (MJ/m 3 n) 35,6 14,4-21,6 93,6-122,8 Turve 20,9-21,3 1,5 Puu 18,5-23,0 1 Ydinvoima (luonnonuraani) Ydinvoiman ja fossiilisten polttoaineiden osalta on huomattava, että sähköntuotannon kustannuksiin on laskettava mukaan polttoaineen lisäksi myös jätteiden käsittely ja loppusijoitus. 8 VAIKUTUKSET SÄHKÖNTUOTANNON PÄÄSTÖIHIN Energian tuotanto vaikuttaa ympäristöön monin tavoin. Luonnonvarojen kuluminen voidaan lukea ympäristövaikutukseksi samoin kuin uusiutuvien varojen liiallinen käyttö. Energian tuotantoa ja käyttöä varten joudutaan muuttamaan luontoa, esimerkiksi patoamaan jokia, raivaamaan voimajohtoja varten johtokatuja sekä rakentamaan energian tuotantoa palvelevia rakennuksia ja laitoksia sekä niihin liittyviä varasto ym. alueita, teitä, satamia jne. Polttoaineen tuotanto ja jalostus vaatii myös maa-alaa, samoin jätteiden käsittely. Energian tuotannon ja käytön eri vaiheissa syntyy päästöjä ilmaan ja veteen. 8.1 Päästöt ilmaan ja vesistöihin Tuulivoimalaitoksesta ei aiheudu päästöjä ilmaan eikä vesistöihin. Korvaamalla osa nykyisestä sähköntuotannosta merituulivoimatuotannolla, voidaan vähentää nykyisten sähköntuotannon voimaloiden päästöjä ilmaan ja vesistöihin. Taulukkoon on koottu eri sähköntuotantomuotojen päästöistä aiheutuvia vaikutuksia ilmaan ja vesistöihin.
16 15 Taulukko 8.1. Eri sähköntuotantomuotojen päästöistä aiheutuvia vaikutuksia ilmaan ja vesistöihin. Sähköntuotantomuoto Hiili Öljy Kaasu Turve Puu Ydinvoima Vesivoima Tuulivoima Päästöjen vaikutuksia ilmaan ja vesistöihin Ilman laatu, kasvihuoneilmiö, happamoituminen, rehevöityminen, vesistön lämpeneminen Ilman laatu, kasvihuoneilmiö, happamoituminen, rehevöityminen, vesistön lämpeneminen Ilman laatu, kasvihuoneilmiö, happamoituminen, rehevöityminen, vesistön lämpeneminen Ilman laatu, kasvihuoneilmiö, happamoituminen, rehevöityminen, vesistön lämpeneminen, vesistön säännöstely Ilman laatu, happamoituminen, rehevöityminen Säteilyvaikutus, vesistön lämpeneminen Vesistön säännöstely 8.2 Vaikutukset jätteisiin ja sivutuotteisiin Tuulivoimalaitoksen sähköntuotannossa ei tule jätteitä eikä sivutuotteita. Korvaamalla osa nykyisestä sähköntuotannosta merituulivoimatuotannolla, voidaan vähentää nykyisten sähköntuotannon voimaloiden jätteiden ja sivutuotteiden määriä. Taulukkoon on koottu tietoja eri sähköntuotantomuotojen jätteistä ja sivutuotteista. Taulukko 8.2. Tietoja eri sähköntuotantomuotojen jätteistä ja sivutuotteista. Sähköntuotantomuoto Jätteet ja sivutuotteet Hiili Tuhka, rikinpoiston sivutuotteet Öljy Tuhka, rikinpoiston sivutuotteet Kaasu Tuhka Turve Tuhka Puu Tuhka Ydinvoima Ydinjäte Vesivoima Tuulivoima
17
18 16 9 JOHTOPÄÄTÖKSET Merituulivoimalaitoksen toteuttaminen vaatii sähkönsiirtoverkoston ja voimalaitos on liitettävä kantaverkkoon voimalinjoilla. Tuulivoimalaitokselle on ominaista säätövoiman tarve. Valtakunnan verkossa toimiessaan nykyinen tuulivoimatuotanto täydentää muuta sähköntuotantoa ja muu sähköntuotanto tasaa tuulivoimatuotannon ja kulutuksen eriaikaisuudet. Laajamittaisen tuulivoimalaitoksen tapauksessa syntyy ongelmia, kun vaaditaan saman suuruinen tehoreservi verkon tasapainotilan varmistamiseksi tyynellä säällä. Kantaverkkoliitynnästä onkin tehtävä tarkempia tutkimuksia ennen hankkeen toteuttamista. Jos tuulivoimatuotanto laajenee Suomessa eri alueille, tasaavat tuulivoimalaitokset keskenään sähkön tuotantoa. Merituulivoimalaitoksen liitännäishankkeista ainakin maa-ainesten otto ja voimalinjojen rakentaminen vaativat omat ympäristövaikutusten arviointimenettelynsä. Lisäksi mikäli säätövoiman tarve katsotaan niin suureksi, että esim. vesivoimaa on rakennettava lisää, vaatii sekin oman ympäristövaikutusten arviointimenettelynsä. 10 LÄHDEKIRJALLISUUS Alakangas, Eija Suomessa käytettävien polttoaineiden ominaisuuksia. VTT Energia. VTT:n tiedotteita Saatavissa myös verkossa [ Energia-Ekono Oy Ekonon energia-aapinen. Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy Kokkolan edustan merituulivoimalaitoksen ympäristövaikutusten tutkimussuunnitelma. Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy Vaikutukset merialueen tilaan ja kalastoon. Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy Vaikutukset alueiden käyttöön ja maisemaan. Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy Käytön aikaiset meluvaikutukset. Kara, Mikko ym. (toim.) Energia Suomessa. Tekniikka, talous ja ympäristövaikutukset. VTT Energia. Pohjolan Voima Oy Merituulivoima teollisena energianlähteenä. Teknistaloudellinen raportti. Vesa, Petri Merituulirakentamisen oikeudelliset edellytykset. Pohjolan Voima Oy:n raportti. Länsi-Suomen ympäristökeskuksen www-sivut [
19
POHJOLAN VOIMA OY KOKKOLAN EDUSTAN MERITUULIVOIMALAITOS TURVALLISUUSVAIKUTUKSET
TURVALLISUUSVAIKUTUKSET 1 POHJOLAN VOIMA OY KOKKOLAN EDUSTAN MERITUULIVOIMALAITOS TURVALLISUUSVAIKUTUKSET 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 3 RAKENTAMISEN AIKAISET TURVALLISUUSVAIKUTUKSET...
Lisätiedot4 Suomen sähköjärjestelmä
4 Suomen sähköjärjestelmä Suomen sähköjärjestelmä koostuu voimalaitoksista, siirto- ja jakeluverkoista sekä sähkön kulutuslaitteista. Suomen sähköjärjestelmä on osa yhteispohjoismaista Nordel-järjestelmää,
LisätiedotTuulivoimalaitosten liittäminen sähköverkkoon. Verkkotoimikunta 5.5.2010
Tuulivoimalaitosten liittäminen sähköverkkoon Verkkotoimikunta 5.5.2010 2 Liittyminen kantaverkkoon Kantaverkkoon liittymisen vaatimukset sekä ohjeet löytyvät Fingridin internet-sivuilta (www.fingrid.fi):
LisätiedotSATAVAKKA OY Kairakatu 4, 26100 Rauma Y-tunnus: 0887665-6
SATAVAKKA OY Kairakatu 4, 26100 Rauma Y-tunnus: 0887665-6 SATAVAKAN suurjännitteisen jakeluverkon liittymismaksut 1.5.2011 2 SATAVAKKA OY:N LIITTYMISMAKSUJEN MÄÄRÄYTYMISPERIAATTEET 110 KV:N SUURJÄNNITTEISESSÄ
LisätiedotLaajamittainen tuulivoima - haasteita kantaverkkoyhtiön näkökulmasta. Kaija Niskala Säteilevät naiset seminaari Säätytalo 17.3.
Laajamittainen tuulivoima - haasteita kantaverkkoyhtiön näkökulmasta Kaija Niskala Säteilevät naiset seminaari Säätytalo 17.3.2009 2 Kantaverkkoyhtiölle tulevia haasteita tuulivoimalaitoksen liityntä tehotasapainon
LisätiedotTuulivoiman vaikutukset voimajärjestelmään
1 Tuulivoiman vaikutukset voimajärjestelmään case 2000 MW Jussi Matilainen Verkkopäivä 9.9.2008 2 Esityksen sisältö Tuulivoima maailmalla ja Suomessa Käsitteitä Tuulivoima ja voimajärjestelmän käyttövarmuus
LisätiedotEPV TUULIVOIMA OY ILMAJOEN-KURIKAN TUULIVOIMAPUISTOHANKE HANKEKUVAUS
EPV TUULIVOIMA OY ILMAJOEN-KURIKAN TUULIVOIMAPUISTOHANKE HANKEKUVAUS 15.3.2010 HANKKEEN YLEISKUVAUS Hankkeena on tuulipuiston rakentaminen Ilmajoen kunnan ja Kurikan kaupungin rajalle, Santavuoren- Meskaisvuoren
LisätiedotSiirtyisikö sähkö vielä luotettavammin maan alla? Käyttövarmuuspäivä 2.12.2010 Johtaja Jussi Jyrinsalo Fingrid Oyj
Siirtyisikö sähkö vielä luotettavammin maan alla? Käyttövarmuuspäivä Johtaja Fingrid Oyj 2 Taustaa myrskyjen haitat synnyttäneet vaateita kaapeloimisesta kantaverkossa kaapeleita ei käytetä poikkeuksena
LisätiedotSuomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj
Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Käyttövarmuuspäivä Finlandia-talo 26.11.2008 2 Kantaverkkoyhtiön tehtävät Voimansiirtojärjestelmän
LisätiedotEnergiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma
Energiaa luonnosta GE2 Yhteinen maailma Energialuonnonvarat Energialuonnonvaroja ovat muun muassa öljy, maakaasu, kivihiili, ydinvoima, aurinkovoima, tuuli- ja vesivoima. Energialuonnonvarat voidaan jakaa
LisätiedotTuulta tarjolla MW. Kantaverkkopäivä Pertti Kuronen Fingrid Oyj
Tuulta tarjolla 2 000-10 000 MW Kantaverkkopäivä 1.9.2010 Pertti Kuronen Fingrid Oyj 2 Ilmassa suuren kultarynnäkön tuntua... Vuoden 2010 kesällä Suomessa toiminnassa 118 tuulivoimalaa, yhteenlaskettu
LisätiedotPOHJOLAN VOIMA OY KOKKOLAN EDUSTAN MERITUULIVOIMALAITOS TEKNISTALOUDELLINEN RAPORTTI
1 POHJOLAN VOIMA OY KOKKOLAN EDUSTAN MERITUULIVOIMALAITOS TEKNISTALOUDELLINEN RAPORTTI 1 JOHDANTO...3 2 TUULIVOIMAN YLEISIÄ NÄKÖKOHTIA... 4 2.1 Historia...4 2.2 Tuulivoiman tuotanto Suomessa ja muualla...4
LisätiedotKokkolan edustan merituulivoimalaitos YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA 22 2 2001 Valokuva Tuno Knob, Tanska 1 13010 POHJOLAN VOIMA OY KOKKOLAN EDUSTAN MERITUULIVOIMALAITOS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA
LisätiedotSTY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050
STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Maatuulivoima kannattaa Euroopassa vuonna 2020 Valtiot maksoivat tukea uusiutuvalle energialle v. 2010 66 miljardia dollaria
LisätiedotSÄHKÖN TOIMITUSVARMUUS
SUOMEN ATOMITEKNILLISEN SEURAN VUOSIKOKOUS 21.2.2007 Eero Kokkonen Johtava asiantuntija Fingrid Oyj 1 14.2.2007/EKN Tavallisen kuluttajan kannalta: sähkön toimitusvarmuus = sähköä saa pistorasiasta aina
LisätiedotEPV Energia Oy, osakkuusyhtiöiden merituulivoimahankkeita. Uutta liiketoimintaa merituulivoimasta Helsinki 24.9.2013 Sami Kuitunen
EPV Energia Oy, osakkuusyhtiöiden merituulivoimahankkeita Uutta liiketoimintaa merituulivoimasta Helsinki 24.9.2013 Sami Kuitunen CO 2 -ominaispäästö (g/sähkö kwh) Kohti vähäpäästöistä energiantuotantoa
LisätiedotTuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle. johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä
Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä Tuulivoiman ja aurinkovoiman vaikutukset sähköjärjestelmään sähköä tuotetaan silloin kun tuulee tai paistaa
LisätiedotKeski-Suomen tuulivoimaselvitys lisa alueet
Merja Paakkari 16.11.2011 1(19) Keski-Suomen tuulivoimaselvitys lisa alueet Kunta Alue Tuulisuus/ tuuliatlas [m/s] Tuulisuus 100m/ WAsP [m/s] Vuosituotanto 100m / WAsP [GWh] Tuulipuiston maksimikoko [MW]
LisätiedotYleistä tehoreservistä, tehotilanteen muuttuminen ja kehitys
Yleistä tehoreservistä, tehotilanteen muuttuminen ja kehitys Tehoreservijärjestelmän kehittäminen 2017 alkavalle kaudelle Energiaviraston keskustelutilaisuus 20.4.2016 Antti Paananen Tehoreservijärjestelmän
LisätiedotPohjois-Savon tuulivoimaselvitys lisa alueet 2
Merja Paakkari 20.11.2011 1(7) Pohjois-Savon tuulivoimaselvitys lisa alueet 2 Kunta Alue Tuulisuus/ tuuliatlas [m/s] Tuulisuus/ WAsP [m/s] Vuosituotanto/ WAsP [GWh] maksimikoko [MW] [M / MW] Etäisyys 110kV
LisätiedotPVO-INNOPOWER OY. Tuulivoima Suomessa ja maailmalla 15.6.2011 Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen
PVO-INNOPOWER OY Tuulivoima Suomessa ja maailmalla 15.6.2011 Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen Pohjolan Voima Laaja-alainen sähköntuottaja Tuotantokapasiteetti n. 3600 MW n. 25
LisätiedotKuinka valita tuulivoima-alue? Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys Pori, 3.11.2010
Kuinka valita tuulivoima-alue? Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys Pori, 3.11.2010 Perustettu 1988 Suomen Tuulivoimayhdistys ry Jäsenistö: 100 yritystä Lähes 200 yksityishenkilöä Foorumi tuulivoimayrityksille
LisätiedotVoimajärjestelmän tehotasapainon ylläpito. Vaelluskalafoorumi Kotkassa Erikoisasiantuntija Anders Lundberg Fingrid Oyj
Voimajärjestelmän tehotasapainon ylläpito Vaelluskalafoorumi Kotkassa 4-5.10.2012 Erikoisasiantuntija Anders Lundberg Fingrid Oyj Sähköntuotannon ja kulutuksen välinen tasapaino Fingrid huolehtii Suomen
LisätiedotTuulivoimapuisto, Savonlinna. Suomen Tuulivoima Oy, Mikkeli 7.5.2013
Tuulivoimapuisto, Savonlinna Suomen Tuulivoima Oy, Mikkeli 7.5.2013 Tuulivoima maailmalla Tuulivoimalla tuotettiin n. 2,26 % (282 482 MW) koko maailman sähköstä v. 2012 Eniten tuulivoimaa on maailmassa
LisätiedotSähköjärjestelmän toiminta talven 2013-2014 kulutushuipputilanteessa
Raportti 1 (5) Sähköjärjestelmän toiminta talven 2013-2014 kulutushuipputilanteessa 1 Yhteenveto Talvi 2013-2014 oli keskimääräistä lämpimämpi. Talven kylmin ajanjakso ajoittui tammikuun puolivälin jälkeen.
LisätiedotHELENIN MAANALAISIA HANKKEITA
HELENIN MAANALAISIA HANKKEITA TIMO NEVALAINEN 11.5.2015 1 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. TAUSTAA 3. JATKOTOIMENPITEET 2 1. TAUSTAA 3 1. TAUSTAA Lähtökohdat 1. Helsingin ja Vantaan alueiden sähkötehon kasvuennusteet
LisätiedotSähköjärjestelmän toiminta talven 2012-2013 huippukulutustilanteessa
Raportti 1 (5) Sähköjärjestelmän toiminta talven 2012-2013 huippukulutustilanteessa 1 Yhteenveto Talven 2012-2013 kulutushuippu saavutettiin 18.1.2013 tunnilla 9-10, jolloin sähkön kulutus oli 14 043 MWh/h
LisätiedotKäyttövarmuuden haasteet tuotannon muuttuessa ja markkinoiden laajetessa Käyttövarmuuspäivä Johtaja Reima Päivinen Fingrid Oyj
Käyttövarmuuden haasteet tuotannon muuttuessa ja markkinoiden laajetessa Käyttövarmuuspäivä Johtaja Fingrid Oyj 2 Käyttövarmuuden haasteet Sähkön riittävyys talvipakkasilla Sähkömarkkinoiden laajeneminen
LisätiedotTUULIVOIMA KOTKASSA 28.11.2013. Tuulivoima Suomessa
TUULIVOIMA KOTKASSA Tuulivoima Suomessa Heidi Lettojärvi 1 Tuulivoimatilanne EU:ssa ja Suomessa Kansalliset tavoitteet ja suunnitteilla oleva tuulivoima Yleiset tuulivoima-asenteet Tuulivoimahankkeen kehitys
LisätiedotMENETELMÄT TUOTANNON LIITTÄMISESTÄ PERITTÄVIIN MAKSUIHIN
MENETELMÄT TUOTANNON LIITTÄMISESTÄ PERITTÄVIIN MAKSUIHIN SISÄLLYS: 1. YLEISTÄ...2 2. LIITTYMIEN HINNOITTELUPERIAATTEET...2 2.1. Enintään 2 MVA sähköntuotantolaitteisto...2 2.2. Yli 2 MVA sähköntuotantolaitteisto...2
LisätiedotFingrid Oyj. Käyttötoiminnan tiedonvaihdon laajuus
Fingrid Oyj Käyttötoiminnan tiedonvaihdon laajuus 22.10.2018 1 (6) Sisällysluettelo 1 Yleistä... 2 2 Tarkkailualue... 2 2.1 Soveltaminen... 2 2.2 Tarkkailualue Fingridin Vastuualueella... 3 3 Sähköverkoista
LisätiedotYleisten liittymisehtojen uusiminen YLE 2017
Fingridin verkkotoimikunnan kokous Yleisten liittymisehtojen uusiminen YLE 2017 Yleisten liittymisehtojen uusiminen YLE 2017 Yleiset liittymisehdot Yleiset liittymisehdot ja verkkosäännöt Liittymisehtojen
LisätiedotTUULIVOIMAA KAJAANIIN. Miia Wallén UPM, Energialiiketoiminta 29.10.2013
1 TUULIVOIMAA KAJAANIIN Miia Wallén UPM, Energialiiketoiminta 29.10.2013 UPM Uuden metsäteollisuuden edelläkävijänä UPM yhdistää bio- ja metsäteollisuuden ja rakentaa uutta, kestävää ja innovaatiovetoista
LisätiedotMistä joustoa sähköjärjestelmään?
Mistä joustoa sähköjärjestelmään? Joustoa sähköjärjestelmään Selvityksen lähtökohta Markkinatoimijoitten tarpeet toiveet Sähkömarkkinoiden muutostilanne Kansallisen ilmastoja energiastrategian vaikuttamisen
LisätiedotSähköjärjestelmän toiminta talven 2014-2015 kulutushuipputilanteessa
Raportti 1 (6) Sähköjärjestelmän toiminta talven 2014-2015 kulutushuipputilanteessa 1 Yhteenveto Talvi 2014-2015 oli keskimääräistä leudompi. Talven kylmimmät lämpötilat mitattiin tammikuussa, mutta silloinkin
LisätiedotFingrid Oyj. Käyttötoiminnan tiedonvaihdon laajuus
Fingrid Oyj Käyttötoiminnan tiedonvaihdon laajuus 1 (6) Sisällysluettelo 1 Yleistä... 2 2 Tarkkailualue... 2 2.1 Soveltaminen... 2 2.2 Tarkkailualue Fingridin Vastuualueella... 3 3 Sähköverkoista Fingridille
LisätiedotLiisa Haarla Fingrid Oyj. Muuttuva voimajärjestelmä taajuus ja likeenergia
Liisa Haarla Fingrid Oyj Muuttuva voimajärjestelmä taajuus ja likeenergia Mikä muuttuu? Ilmastopolitiikka, teknologian muutos ja yhteiskäyttöjärjestelmien välinen integraatio aiheuttavat muutoksia: Lämpövoimalaitoksia
LisätiedotSähköjärjestelmän toiminta viikon 5/2012 huippukulutustilanteessa
Raportti 1 (5) Sähköjärjestelmän toiminta viikon 5/2012 huippukulutustilanteessa 1 Yhteenveto Talven 2011-2012 kulutushuippu saavutettiin 3.2.2012 tunnilla 18-19 jolloin sähkön kulutus oli 14 304 (talven
Lisätiedotmihin olemme menossa?
Asta Sihvonen-Punkka Johtaja, markkinat, Fingrid Oyj @AstaS_P Energiamurros, EUintegraatio ja sähkömarkkinat mihin olemme menossa? ET:n kevätseminaari 16.5.2019 Sibeliustalo, Lahti Sähkö on osa ratkaisua!
LisätiedotPohjoismaisen sähköjärjestelmän käyttövarmuus
Pohjoismaisen sähköjärjestelmän käyttövarmuus 26.11.2003 Professori Jarmo Partanen Lappeenrannan teknillinen yliopisto 1 Skandinaavinen sähkömarkkina-alue Pohjoismaat on yksi yhteiskäyttöalue: energian
LisätiedotTuuli- ja aurinkosähköntuotannon oppimisympäristö, TUURINKO Tuuli- ja aurinkosähkön mittaustiedon hyödyntäminen opetuksessa
Tuuli- ja aurinkosähköntuotannon oppimisympäristö, TUURINKO Tuuli- ja aurinkosähkön mittaustiedon hyödyntäminen opetuksessa Alpo Kekkonen Kurssin sisältö - Saatavilla oleva seurantatieto - tuulivoimalat
LisätiedotJoustavuuden lisääminen sähkömarkkinoilla. Sähkömarkkinapäivä 7.4.2014 Jonne Jäppinen, kehityspäällikkö, Fingrid Oyj
Joustavuuden lisääminen sähkömarkkinoilla Sähkömarkkinapäivä 7.4.2014 Jonne Jäppinen, kehityspäällikkö, Fingrid Oyj 74 Tuotannon ja kulutuksen välinen tasapaino on pidettävä yllä joka hetki! Vuorokauden
LisätiedotKivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla
Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle ll 2010-luvulla Hiilitieto ry:n seminaari 18.3.2010 Ilkka Kananen Ilkka Kananen 19.03.2010 1 Energiahuollon turvaamisen perusteet Avointen energiamarkkinoiden toimivuus
LisätiedotPOHJOIS-KARJALAN TUULIVOIMASEMINAARI
POHJOIS-KARJALAN TUULIVOIMASEMINAARI Maankäytölliset edellytykset tuulivoimapuistoille Pasi Pitkänen 25.2.2011 Lähtökohtia - valtakunnallisesti: Tarkistetut (2008) valtakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet
LisätiedotTuulivoima energiavallankumouksen kärjessä
Tuulivoima energiavallankumouksen kärjessä Globaali energiahaaste - kohti energiavallankumousta Professori Peter Lund, Aalto-yliopisto Tuulivoimarakentamisen haasteet ja uudet tuulet STY:n toiminnanjohtaja
LisätiedotLiittymisen periaatteet. EPV Alueverkko Oy
Liittymisen periaatteet EPV Alueverkko Oy 20.10.2017 1 Uuden liitynnän vaatimukset Tuotannon ja kulutuksen tulee täyttää liittymisehtojen mukaisesti EPV Alueverkko Oy:n (EPA) liittymisehdot sekä Fingrid
LisätiedotFingridin verkkoskenaariot x 4. Kantaverkkopäivä 2.9.2013 Jussi Jyrinsalo Johtaja
Fingridin verkkoskenaariot x 4 Kantaverkkopäivä 2.9.2013 Jussi Jyrinsalo Johtaja 2 Sisällysluettelo Kantaverkon kymmenvuotinen kehittämissuunnitelma Esimerkki siitä, miksi suunnitelma on vain suunnitelma:
LisätiedotMuuta sähköverkkotoimintaa koskevien tunnuslukujen ohjeet
Muuta sähköverkkotoimintaa koskevien tunnuslukujen ohjeet Muun sähköverkkotoiminnan laajuus ja luonne (1) Verkkoon vastaanotetun sähköenergian määrä, GWh Maan sisäiset liityntäpisteet, GWh vuoden aikana
LisätiedotKäyttötoimikunta Sähköjärjestelmän matalan inertian hallinta
Käyttötoimikunta Sähköjärjestelmän matalan inertian hallinta Miksi voimajärjestelmän inertialla on merkitystä? taajuus häiriö, esim. tuotantolaitoksen irtoaminen sähköverkosta tavanomainen inertia pieni
LisätiedotESITYS OSAYLEISKAAVAN KÄYNNISTÄMISESTÄ RISTINIITYN TUULIVOIMAPUISTOA VARTEN
Haapajärven kaupunki Tekninen lautakunta Kirkkokatu 2 85800 Haapajärvi Infinergies Finland Oy Karppilantie 20 90450 Kempele Puh. 044 7595 050 sisko.kotzschmar@infinergiesfinland.com www.infinergies.com
LisätiedotLiittymissäännöt tuulivoimaloiden liittämiseksi Suomen voimansiirtoverkkoon
FINGRID OYJ Liittymissäännöt tuulivoimaloiden liittämiseksi Suomen voimansiirtoverkkoon 31.3.29 Liittymissäännöt tuulivoimaloiden ja maakohtaiset lisätäsmennykset tuulivoimaloiden liittämiseksi Suomen
LisätiedotKantaverkkosopimukset 2012 2015 Valmistelun tilanne. Neuvottelukunta, toimikunnat Pertti Kuronen 16.3.2011
Kantaverkkosopimukset 2012 2015 Valmistelun tilanne Neuvottelukunta, toimikunnat Pertti Kuronen 16.3.2011 2 Esitys Kantaverkon rajaus Kantaverkkopalvelu Kantaverkkopalvelun sopimusrakenne Liittymismaksuperiaate
LisätiedotTuulivoimarakentamisen mahdollisuudet Vaasan seudulla Vindkraftsbyggandets möjligheter i Vasaregionen
Tuulivoimarakentamisen mahdollisuudet Vaasan seudulla Vindkraftsbyggandets möjligheter i Vasaregionen EPV Energia Oy 5.3.2010 1 Tausta EPV Energia Oy on 60-vuotias monipuolisen kotimaisen energiantuotannon
LisätiedotHallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin
Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on
LisätiedotTUULIVOIMARAKENTAMINEN TERVEYDENSUOJELUN KANNALTA
TUULIVOIMARAKENTAMINEN TERVEYDENSUOJELUN KANNALTA - Missä vaiheessa ja miten terveydensuojelu voi vaikuttaa? Ylitarkastaja, Vesa Pekkola Tuulivoima, ympäristöystävällisyyden symboli vai lintusilppuri?
LisätiedotSMG-4500 Tuulivoima. Kuudennen luennon aihepiirit. Tuulivoimalan energiantuotanto-odotukset AIHEESEEN LIITTYVÄ TERMISTÖ (1/2)
SMG-4500 Tuulivoima Kuudennen luennon aihepiirit Tuulivoimalan energiantuotanto-odotukset Aiheeseen liittyvä termistö Pinta-alamenetelmä Tehokäyrämenetelmä Suomen tuulivoimatuotanto 1 AIHEESEEN LIITTYVÄ
LisätiedotTuulivoimalaitos ja sähköverkko
Tuulivoimalaitos ja sähköverkko Mikko Tegel 25.5.20 Tarvasjoki Voimantuotannon sähköverkkoon liittymistä koskevat säännökset ja ohjeet 2 / Tuulivoimalatyypit 3 / Suosituksia Tekniset vaatimukset Tuulivoimalan
LisätiedotSäätövoimaa tulevaisuuden sähkömarkkinalle. Klaus Känsälä, VTT & Kalle Hammar, Rejlers Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy
Säätövoimaa tulevaisuuden sähkömarkkinalle Klaus Känsälä, VTT & Kalle Hammar, Rejlers Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Sähkönjakelu muutoksessa Sähköä käytetään uusilla tavoilla mm. lämpöpumpuissa ja
LisätiedotAlueverkkoon liittymisen periaatteet. EPV Alueverkko Oy
Alueverkkoon liittymisen periaatteet EPV Alueverkko Oy 17.11.2016 1 Uuden liitynnän vaatimukset Tuotannon ja kulutuksen tulee täyttää liittymisehtojen mukaisesti EPV Alueverkko Oy:n (EPA) liittymisehdot
LisätiedotLuonnos 13.6.2013. Asiakasrajapinnan kehittäminen Liittymisehtojen seuranta 17.6.2013
Luonnos Asiakasrajapinnan kehittäminen Liittymisehtojen seuranta 17.6.2013 2 Liittymisehtojen seurannan kehittäminen Yhteiskunnan toiminnot edellyttävät hyvää sähkön toimitusvarmuutta Käytännön häiriöt
LisätiedotTuulivoimakaavoitus Kymenlaaksossa. 3.10.2013 Lotta Vuorinen
Tuulivoimakaavoitus Kymenlaaksossa 3.10.2013 Lotta Vuorinen Tuulivoiman maakuntakaavoitus 11.10.2013 Mitä maakuntakaavoitus on? Maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma alueiden käytöstä maakunnassa
LisätiedotTUULIPUISTO OY KIVIMAA ESISELVITYS TUULIPUISTON SÄHKÖVERKKOLIITYNNÄN VAIHTOEHDOISTA
TUULIPUISTO OY KIVIMAA ESISELVITYS TUULIPUISTON SÄHKÖVERKKOLIITYNNÄN VAIHTOEHDOISTA 1.10.2015 LOPPURAPORTTI Pöyry Finland Oy pidättää kaikki oikeudet tähän raporttiin. Tämä raportti on luottamuksellinen
LisätiedotRAPORTTI 16X161506 6.6.2013. PIRKANMAAN LIITTO Voimaa tuulesta Pirkanmaalla Uusien tuulivoiman selvitysalueiden sähköverkkoselvitys
RAPORTTI 16X161506 6.6.13 PIRKANMAAN LIITTO Voimaa tuulesta Pirkanmaalla Uusien tuulivoiman selvitysalueiden sähköverkkoselvitys 16X161506 2 Kaikki oikeudet pidätetään. Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei
LisätiedotKantaverkkoon liittymisen hinnoittelu Kantaverkon rajaus Suurjännitteinen jakeluverkko Verkkotoimikunta 3_2011,
Kantaverkkoon liittymisen hinnoittelu Kantaverkon rajaus Suurjännitteinen jakeluverkko Verkkotoimikunta 3_2011, 6.9.2011 2 Kantaverkkoon liittymisen hinnoittelu Liittymismaksu 3 Miksi liittymismaksu? Tavoite
LisätiedotFingridin varavoimalaitosten käyttö alue- tai jakeluverkkojen tukemiseen. Käyttötoimikunta Kimmo Kuusinen
Fingridin varavoimalaitosten käyttö alue- tai jakeluverkkojen tukemiseen Käyttötoimikunta Kimmo Kuusinen Yleistä Suomen sähköjärjestelmä on mitoitettu yhteispohjoismaisesti sovittujen periaatteiden mukaisesti.
LisätiedotOnko puu on korvannut kivihiiltä?
Onko puu on korvannut kivihiiltä? Biohiilestä lisätienestiä -seminaari Lahti, Sibeliustalo, 6.6.2013 Pekka Ripatti Esityksen sisältö Energian kulutus ja uusiutuvan energian käyttö Puuenergian monet kasvot
LisätiedotMERELLISEN TUULIVOIMAN TUOMAT HAASTEET. VELMU-seminaari 11.2.2009 Michael Haldin Metsähallitus Pohjanmaan luontopalvelut
MERELLISEN TUULIVOIMAN TUOMAT HAASTEET VELMU-seminaari 11.2.2009 Michael Haldin Metsähallitus Pohjanmaan luontopalvelut MERELLINEN TUULIVOIMA MISTÄ ON KYSE? Merellinen tuulivoima on meri- ja saaristoalueille
LisätiedotAki Laurila, Kantaverkon Kehittämissuunnitelma
, Kantaverkon Kehittämissuunnitelma Kehittämällä pitkäjänteisesti kantaverkkoa varmistetaan, että sähkönsiirtoverkko ja koko järjestelmä täyttävät sille asetetut laatuvaatimukset muuttuvassa toimintaympäristössä.
LisätiedotLiite 2 ALUEVERKKOPALVELUN HINNOITTELU KOKKOLAN VERKKOALUE
Liite 2 ALUEVERKKOPALVELUN HINNOITTELU KOKKOLAN VERKKOALUE 2016 2(6) Sisällys 1 MAKSUT JA NIIDEN MÄÄRÄYTYMINEN... 3 2 KIINTEÄT ASIAKASKOHTAISET MAKSUT... 3 3 PÄTÖTEHOA KOSKEVAT MAKSUT KULUTUKSELLE... 3
LisätiedotPaikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme
Energiantuotanto Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919 Sähkö -konserni on monipuolinen energiapalveluyritys, joka tuottaa asiakkailleen sähkö-, lämpö- ja maakaasupalveluja. Energia Oy Sähkö
LisätiedotEnergiajärjestelmän tulevaisuus Vaikuttajien näkemyksiä energia-alan tulevaisuudesta. Helsingissä,
Energiajärjestelmän tulevaisuus Vaikuttajien näkemyksiä energia-alan tulevaisuudesta Helsingissä, 14.2.2018 Kyselytutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Pohjolan Voiman toimeksiannosta strukturoidun
LisätiedotTuulivoimalatekniikan kehityksen vaikutus syöttötariffin tasoon
Tuulivoimalatekniikan kehityksen vaikutus syöttötariffin tasoon 27.7.2015 Raportin laatinut: Tapio Pitkäranta Diplomi-insinööri, Tekniikan lisensiaatti Tapio Pitkäranta, tapio.pitkaranta@hifian.fi Puh:
LisätiedotFingrid Oyj, Mikko Heikkilä, Tehoreservijärjestelyn käyttösääntöjen kehitys
Fingrid Oyj,, Tehoreservijärjestelyn käyttösääntöjen kehitys Sisältö 1. Tehoreservin aktivointihinnan asettaminen 2. Tehoreservimaksun kohdistaminen 3. Tehoreservin valmiudennostomenettely 4. Kulutusjousto
LisätiedotTuulivoiman mahdollisuudet sisämaassa Tuulivoimahankkeen vaiheet Pieksämäen kaupungintalo 18.11.2010
Tuulivoiman mahdollisuudet sisämaassa Tuulivoimahankkeen vaiheet Pieksämäen kaupungintalo 18.11.2010 Miksi tuulivoimaa? Ilmainen ja uusiutuva kotimainen polttoaine Tuotannossa ei aiheudu päästöjä maahan,
LisätiedotHiilitieto ry:n seminaari / Jonne Jäppinen Fingrid Oyj. Talvikauden tehotilanne
Hiilitieto ry:n seminaari 16.3.2017 / Jonne Jäppinen Fingrid Oyj Talvikauden tehotilanne Sähkömarkkinat 2016 SYS 26,9 NO4 25,0 Sähkön kulutus Suomessa vuonna 2016 oli 85,1 TWh. Kulutus kasvoi noin 3 prosenttia
LisätiedotLIITTYMISSOPIMUS NRO 20XX-S-XXX/0 ASIAKAS OY FINGRID OYJ
UUSI SOPIMUSLUONNOSMALLI 1.12.2017 LIITTYMISSOPIMUS NRO 20XX-S-XXX/0 ASIAKAS OY JA FINGRID OYJ 2(6) Sisällys 1 SOPIJAPUOLET JA SOPIMUKSEN TARKOITUS... 3 2 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO... 3 3 LIITTYMISPISTEISTÄ
LisätiedotTuulivoima Suomessa Näkökulma seminaari Dipoli 17.9.2008
Tuulivoima Suomessa Näkökulma seminaari Dipoli 17.9.2008 Historia, nykypäivä ja mahdollisuudet Erkki Haapanen Tuulitaito Tuulivoimayhdistys 20 vuotta 1970-luvulla energiakriisi herätti tuulivoiman eloon
LisätiedotSuomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia
Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Helsinki, 24.4.2008 1 Tausta Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta
LisätiedotVoimalaitosten jännitteensäädön asetteluperiaatteet
Tekninen ohje 1 (8) Voimalaitosten jännitteensäädön asetteluperiaatteet Sisällysluettelo 1 Johdanto... 2 2 Jännitteensäätö... 2 2.1 Jännitteensäädön säätötapa... 2 2.2 Jännitteensäädön asetusarvo... 2
LisätiedotLiite 2 ALUEVERKKOPALVELUN HINNOITTELU
Liite 2 ALUEVERKKOPALVELUN HINNOITTELU 2016 2(6) Sisällys 1 MAKSUT JA NIIDEN MÄÄRÄYTYMINEN... 3 2 KIINTEÄT ASIAKASKOHTAISET MAKSUT... 3 3 PÄTÖTEHOA KOSKEVAT MAKSUT KULUTUKSELLE... 3 3.1. Alueverkon tehomaksu...
LisätiedotVoimalaitosten jännitteensäädön asetteluperiaatteet
Tekninen ohje 1 (9) Voimalaitosten jännitteensäädön asetteluperiaatteet Sisällysluettelo 1 Johdanto... 2 2 Jännitteensäätö... 2 2.1 Jännitteensäädön säätötapa... 2 2.2 Jännitteensäädön asetusarvo... 2
LisätiedotTuulivoima Suomessa. Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys. 2.10.2013 Tuulikiertue 2013 1
Tuulivoima Suomessa Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys 2.10.2013 Tuulikiertue 2013 1 Tuulivoiman osuus EU:ssa ja sen jäsenmaissa 2012 Lähde: EWEA, 2013 Tanska 27% Saksa 11% Ruotsi 5% Suo mi 1% Tuulivoimarakentamisen
LisätiedotPäivän vietto alkoi vuonna 2007 Euroopan tuulivoimapäivänä, vuonna 2009 tapahtuma laajeni maailman laajuiseksi.
TIETOA TUULIVOIMASTA: Maailman tuulipäivä 15.6. Maailman tuulipäivää vietetään vuosittain 15.kesäkuuta. Päivän tarkoituksena on lisätä ihmisten tietoisuutta tuulivoimasta ja sen mahdollisuuksista energiantuotannossa
LisätiedotValot päällä pakkasilla tai vesisateilla - tulevan talven tehotilanne -
1 Valot päällä pakkasilla tai vesisateilla - tulevan talven tehotilanne - Johtaja Reima Päivinen, Fingrid Oyj Käyttövarmuuspäivä 2 Fingridin tehtävät Siirtää sähköä kantaverkossa Ylläpitää sähkön kulutuksen
LisätiedotTuulivoimaa. hkö oy:n terveisiä 10.6.2011
Tuulivoimaa sähköyhtiöön? Pohjois-Karjalan SähkS hkö oy:n terveisiä 10.6.2011 VERKKOON LIITTÄMINEN PKS:llä verkonhaltijana on velvollisuus liittää tämän tyyppinen hajautettu sähks hköntuotanto verkkoonsa.
LisätiedotTalvikauden tehotilanne. Hiilitieto ry:n seminaari Helsinki Reima Päivinen Fingrid Oyj
Talvikauden tehotilanne Hiilitieto ry:n seminaari 16.3.2016 Helsinki Reima Päivinen Fingrid Oyj Pohjoismaissa pörssisähkö halvimmillaan sitten vuoden 2000 Sähkön kulutus Suomessa vuonna 2015 oli 82,5 TWh
LisätiedotSähkön tuotannon ja varavoiman kotimaisuusaste korkeammaksi Sähkö osana huoltovarmuutta
Sähkön tuotannon ja varavoiman kotimaisuusaste korkeammaksi Sähkö osana huoltovarmuutta Fingridin käyttövarmuuspäivä 26.11.2008, Mika Purhonen HVK PowerPoint template A4 24.11.2008 1 Sähkön tuotannon kapasiteetti
LisätiedotEnergia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013
Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Agenda 1. Johdanto 2. Energian kokonaiskulutus ja hankinta 3. Sähkön kulutus ja hankinta 4. Kasvihuonekaasupäästöt
LisätiedotNeuvottelukunnan kokous Ajankohtaiskatsaus
Neuvottelukunnan kokous Ajankohtaiskatsaus Energia- ja ilmastostrategian linjaukset ovat samansuuntaisia Fingridin näkemysten kanssa Nykyisenkaltaisesta tuulivoiman syöttötariffijärjestelmästä luovutaan
LisätiedotVerkkotoimikunta Petri Parviainen. Ajankohtaista Sähkönsiirto-asiakkaille Joulukuu 2017
Verkkotoimikunta 29.12.2017 Petri Parviainen Ajankohtaista Sähkönsiirto-asiakkaille Joulukuu 2017 Ajankohtaista sähkönsiirto -asiakkaille 12_2017 Kantaverkon kehittämissuunnitelma 2017 on valmistunut.
LisätiedotVESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET
1(10) VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET TAUSTAA Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta vesivoimaan ja muihin energialähteisiin Jatkoa ET:n teettämälle
LisätiedotREAALIAIKAINEN TIEDONVAIHTO
REAALIAIKAINEN TIEDONVAIHTO Sovellusohje 1 (4) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 2 2 Asiakkaalta tarvittavat kantaverkon käyttövarmuuden ylläpitoa koskevat tiedot... 2 3 Fingridin toimittamat tiedot Asiakkaalle...
LisätiedotTuuliWatti rakentaa puhdasta tuulivoimaa 19.10.2011
TuuliWatti rakentaa puhdasta tuulivoimaa 19.10.2011 Päivän ohjelma 19.10.2011 Jari Suominen,Toimitusjohtaja, TuuliWatti Oy Antti Heikkinen, Toimitusjohtaja, S-Voima Oy Antti Kettunen, Tuulivoimapäällikkö,
LisätiedotSähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus
Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Yhdyskunta ja energia liiketoimintaa sähköisestä liikenteestä seminaari 1.10.2013 Aalto-yliopisto
LisätiedotHumppilan Urjalan Tuulivoimapuisto
Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto Voimamylly Oy 3.10.2012 Voimamylly Oy Yhtiön kotipaikka Humppila Perustettu helmikuussa 2012 Valmistelu alkoi vuonna 2011 Humppilaan ideoitujen hankkeiden yhtenä osana,
LisätiedotLiite 2 ALUEVERKKOPALVELUN HINNOITTELU TORNION VERKKOALUE
Liite 2 ALUEVERKKOPALVELUN HINNOITTELU TORNION VERKKOALUE 2016 2(5) Sisällys 1 MAKSUT JA NIIDEN MÄÄRÄYTYMINEN... 3 2 KIINTEÄT ASIAKASKOHTAISET MAKSUT... 3 3 PÄTÖTEHOA KOSKEVAT MAKSUT KULUTUKSELLE... 3
LisätiedotVisioita tulevaisuuden sähköverkosta. Kimmo Kauhaniemi Professori Teknillinen tiedekunta Sähkö- ja energiatekniikka
Visioita tulevaisuuden sähköverkosta Kimmo Kauhaniemi Professori Teknillinen tiedekunta Sähkö- ja energiatekniikka Minä ja tiede -luento, Seinäjoki 17.5.2016 & Vaasa 19.5.2016 Sisältö 1. Sähköverkko 2.
LisätiedotFingrid välittää. Varmasti.
Fingrid välittää. Varmasti. Fingrid Oyj:n voimansiirtoverkko 1.1.2015 400 kv kantaverkko 220 kv kantaverkko 110 kv kantaverkko tasavirtayhteys muiden verkko Fingrid lyhyesti Sähkö on välttämätön osa kaikkien
LisätiedotSähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki
Sähköntuotannon näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähkön tuotanto Suomessa ja tuonti 2016 (85,1 TWh) 2 Sähkön tuonti taas uuteen ennätykseen 2016 19,0 TWh 3 Sähköntuotanto energialähteittäin
LisätiedotReaaliaikainen tiedonvaihto
Fingrid Oyj Reaaliaikainen tiedonvaihto sovellusohje 22.10.2018 Sovellusohje 1 (4) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 2 2 Liittyjältä tarvittavat kantaverkon käyttövarmuuden ylläpitoa koskevat tiedot... 2
Lisätiedot