Savikkomaa Veera [SYKSY 2013]

Transkriptio

1 EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN YKSIKKÖ VANTAAN KAUPUNKI KHAT -KYSELY MITEN SOMALITAUSTAISTEN ASIAKKAI- DEN PÄIHTEIDEN ONGELMAKÄYTTÖ NÄ- KYY VANTAAN KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA. Savikkomaa Veera [SYKSY 2013]

2 1 SISÄLLYS 1. Johdanto Kyselyn levitys ja tulosten analysointi Kyselyyn vastanneiden taustaa Kohdatut asiakkaat (sukupuoli, ikä ja käytetyt päihteet) Päihdepalveluiden kehittäminen Työntekijän tarpeet... 7 LÄHTEET... 9

3 2 1. Johdanto Khat kysely tehtiin syksyllä 2013 Vantaan kaupungin sosiaaliviraston ja terveyskeskuksen työntekijöille. Kyselyn tarkoituksena oli selvittää kohtaavatko Vantaan kaupungilla hoito- ja sosiaalityötä tekevät työntekijät somalitaustaisia asiakkaita, joilla on päihteiden ongelmakäyttöä. Helsingin kaupungin sosiaaliviraston ehkäisevän päihdetyön työtiimi teetti marraskuussa 2012 Helsingin kaupungin sosiaaliviraston ja terveyskeskuksen työntekijöille kyselyn samasta aiheesta, jonka pohjalta kysely tehtiin myös Vantaalla. Kyselyn tarkoituksena oli selvittää somalitaustaisten päihteiden ongelmakäytön näkyvyyttä kaupungin palvelupisteissä, ja sitä vastaavatko tarjolla olevat palvelut kohderyhmän tarpeita. Lisäksi halusimme selvittää mitä työntekijät itse kokevat tarvitsevansa, jotta työskentely somalitaustaisten asiakkaiden kanssa olisi laadukasta. Työntekijöiltä kysyttiin näkökulmaa siihen, pitäisikö heidän mielestään somalitaustaisille asiakkaille kehittää kohdennettuja päihdepalveluja ja kenen tehtävä se heidän mielestään olisi. Kyselyn avulla on pyritty tuottamaan alustavaa tietoa somalitaustaisten päihdeongelmaisten asiakkaiden kohtaamisesta, ja sen tavoitteena on herättää keskustelua siitä, miten Vantaan kaupungilla voisimme paremmin huomioida erilaisten vähemmistöjen erityistarpeet palveluja kehittäessä. Kyselyn tarkoituksena oli myös selvittää työntekijöiden tietopohjaa Khat huumeeseen liittyen. Khat on Suomen laissa luokiteltu huumausaineeksi ja huumeidenkäyttö, maahantuonti ja hallussapito sekä myynti ovat laitonta toimintaa. Se miten paljon Suomessa asuvat somalialaiset käyttävät khatia ja miten paljon se aiheuttaa haittoja, tiedetään hyvin vähän.

4 3 2. Kyselyn levitys ja tulosten analysointi Kyselyyn vastasi yhteensä 88 Vantaan Kaupungin sosiaaliviraston ja terveyskeskuksen työntekijää, joista 17 vastasi kohdanneensa viimeisen vuoden aikana työssään somalitaustaisia asiakkaita, joilla arvioi olevan päihteiden ongelmakäyttöä. Kysely sisälsi kaksi avointa kysymystä, joihin vastaajat saivat vastata omin sanoin. Yksittäisiä vastauksia on tässä raportissa nostettu esiin osista aiheista, jotka toistuivat useammassa vastauksessa. 3. Kyselyyn vastanneiden taustaa Vastaajien ilmoittamissa työpaikoissa oli suurta vaihtuvuutta. Suurimmat vastaajaryhmät olivat terveyspalveluista / vastaanottotoiminnasta (17 kyselyyn vastanneista) ja ennaltaehkäisevästä terveydenhuollosta (äitiys- ja lastenneuvolat, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto) (15 kyselyyn vastanneista). 12 kyselyyn vastaajaa ilmoitti olevansa aikuissosiaalityöstä sekä psykososiaalisista palveluista, johon oli sisällytetty sosiaali- ja kriisipäivystys, koulun sosiaalityö, perhe- ja nuorisoneuvola, lapsiperheiden kotipalvelu, psykologipalvelut sekä maahanmuuttajien yhteistyöpalvelutoimisto. Terveyspalvelujen kuntoutustoiminnasta kyselyyn vastaajia oli 11, lastensuojelun avopalveluista vastaajia oli 6 ja lastensuojelun sijaishuollosta 3. Päihdepalveluiden työntekijöille ei ollut erikseen laitettu omaa luokkaansa, mutta heistä 6 vastasi kohtaan muu, mikä? kohdassa olevansa päihdepalveluyksikön työntekijöitä. Yksittäisiä vastauksia tuli terveyspalvelut / päivystys, vammaispalvelut, vanhus- ja vammaispalvelut/ hoiva-asumisen palvelut sekä muu, mikä? kohtaan terveysasematyö. Vanhus- ja vammaispalveluista / sairaalapalveluista kyselyyn vastaajia oli 2.

5 Aikuissosiaalityö 12 Ennaltaehkäisevä terveydenhuolto (äitiys- ja lastenneuvolat, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto) 15 Lastensuojelun sijaishuolto 3 Lastensuojelun avopalvelut 6 Psykososiaaliset palvelut (Sosiaalija kriisipäivystys, koulun sosiaalityö, perhe- ja nuorisoneuvolat, lapsiperheiden kotipalvel Suun terveydenhuolto 0 Terveyspalvelut / vastaanottotoiminta 17 Teveyspalvelut / päivystys 1 Terveyspalvelujen kuntoutustoiminta 11 Terveyspalvelut/ mielenterveyspalvelut tulosyksikkö (depressiohoitajat, mielenterveystyön ohjaus) 0 Vammaispalvelut (vammaisten avopalvelut, asumispalvelut, työ- ja päivätoiminta) 1 Vanhusten avopalvelut 0 Vanhus- ja vammaispalvelut/ Sairaalapalvelut 2 Vanhus- ja vammaispalvelut/ Hoivaasumisen palvelut 1 Muu, mikä? 7 Vastaajista 9 henkilöä ilmoitti toimivansa esimiesasemassa ja loput 79 olivat hoitoja sosiaalityötä tekeviä. 4. Kohdatut asiakkaat (sukupuoli, ikä ja käytetyt päihteet) Kyselyssä pyydettiin vastaajia arvioimaan, ovatko he viimeisen vuoden aikana työssään kohdanneet somalitaustaisia asiakkaita, joilla työntekijän arvion mukaan on ollut päihteiden ongelmakäyttöä. Suurin osa vastanneista (80,68 %) ilmoittivat, etteivät ole kohdanneet oman arvionsa mukaan somalitaustaisia asiakkaita, joilla olisi päihteiden ongelmakäyttöä. Ne jotka vastasivat Ei, hyppäsivät automaattisesti muutaman kysymyksen yli kyselyssä. Kuitenkin viidesosa (19,32 %) vastaajista ilmoitti kohdanneensa somalitaustaisia asiakkaita, joilla arvioi olevan päihteiden ongelmakäyttöä. Nämä vastaajat saivat vastata lisäkysymyksiin liittyen kohtaamiensa asiakkaiden käyttämiin päihteisiin, ikään ja sukupuoleen.

6 5 Kyselyn vastauksista käy ilmi, että suurin osa kohdatuista somalitaustaisista päihteiden ongelmakäyttäjistä on miehiä (88 %). Myös Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelupisteisiin tehdyssä kartoituskyselyssä somalitaustaisten asiakkaiden päihteiden ongelmakäytön näkyvyydestä ilmenee, että suurin osa työntekijöiden kohtaamista kyseisistä asiakkaista on miehiä, ja heidän raportissa todetaankin, ettei sukupuolijakaumassa ole mitään yllättävää, koska päihteiden ongelmakäyttö on yleisempää miehillä kuin naisilla myös valtaväestössä. (Rantala K Kartoitus somalitaustaisten asiakkaiden päihteiden ongelmakäytön näkyvyydestä Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelupisteissä.) Vastausten perusteella alkoholi nousi asiakkaiden eniten käyttämäksi päihteeksi. Seuraavana eniten käytetty päihde oli khat ja kolmantena kannabis. Myös lääkkeiden ja huumeiden ongelmakäyttöä oli havaittu kohdatuilla asiakkailla. Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveyspalveluiden työntekijöille tehdyssä kyselyssä alkoholi nousi myös eniten käytetyksi päihteeksi, mutta sen sijaan kakkosena oli kannabis ja kolmantena vasta khat. Helsingissä lääkkeiden käyttö nousi vahvasti myös esiin. Vastauksista ilmenee, että jopa yli kolmannes (35,29 %) kohdatuista somalitaustaisista päihteiden ongelmakäyttäjistä on alaikäisiä vuotiaita nuoria. Kuitenkin yli puolet (64,71 %) asiakkaista on ollut vuotiaita ja vuotiaita asiakkaita vähän alle puolet (47,06 %). Kyselyyn vastanneista myös muutama on kohdannut yli 50-vuotiaan somalitaustaisen päihteiden ongelmakäyttäjän.

7 6 5. Päihdepalveluiden kehittäminen Kyselyssä haluttiin selvittää miten tuttu khat huume on Vantaan kaupungin työntekijöille ja 37,5 % vastaajista vastasikin tietävänsä jonkin verran khatista. Hiukan vähemmän tuli vastauksia kohtaan Olen kuullut khatista, mutta en tiedä siitä sen enempää. Noin 15 % vastaajista sanoi tietävänsä jonkin verran khatin käytöstä sosiaalisen ilmiönä ja kymmenesosalle vastaajista khat huume on täysin tuntematon. Vain 4,5 % vastaajista ilmoitti tietävänsä paljon khatista sekä aineena että sosiaalisena ilmiönä. Kyselyssä esitettiin päihdepalveluihin liittyviä kysymyksiä, joissa pyydettiin mm. arvioimaan pitäisikö somalitaustaisille kohdennettuja päihdepalveluja kehittää niin, että kulttuuriset tekijät huomioitaisiin erityisesti. Vähän alle puolet (42 %) vastaajista oli sitä mieltä, että kohdennettuja päihdepalveluita tulisi kehittää, kun taas noin kymmenesosa vastasi kysymykseen kieltävästi. Lähes puolet vastanneista (46 %) valitsi vastausvaihtoehdon En osaa sanoa. Lisäksi kysyttiin kenen tehtävä olisi vastaajien mielestä kehittää somalitaustaisille kohdennettuja päihdepalveluita. Yli 70 % vastaajista oli sitä mieltä, että somalitaustaisten toimijoiden / järjestöjen tulisi vastata somalitaustaisten päihdepalveluista. Reilu puolet ( %) vastaajista oli taas sitä mieltä, että kehittäminen kuuluisi Vantaan kaupungille ja kolmasosa taas näkee, että siitä tulisi vastata järjestöt ja kolmas sektori. Vastaajista valtaosa, jotka valitsivat Jokin muu, mikä? kohdan, olivat sitä mieltä että yllämainittujen tahojen pitäisi yhteistyössä kehittää palveluja kulttuuriset tekijät huomioiden, niin kuin Helsinginkin kyselyn osalta kävi ilmi. Osa vastaajista oli tarkentanut, että yhdistyneen pääkaupunkiseudun tulisi ottaa vastuu palveluiden kehittämisestä ja myös a- klinikkasäätiö nähtiin yhtenä vastuunottajana. Vastaajat saivat omin sanoin kertoa, mitä näkökulmia heidän mielestään pitäisi erityisesti huomioida päihdepalveluja kehittäessä. Vastauksissa nousi esiin monessa kohtaa se, että somaliankielisten tulisi saada palveluja omalla kielellään. Somalialaiset tulisi saada tietoisemmaksi päihteiden kulttuurisesta ilmiöstä Suomessa, kuten päihteiden käytön seuraamuksista, suomen päihdelaista ja päihteiden käytöstä sosiaalisena ilmiönä. Vastaajien mielestä somalialaisia vanhempia tulisi tiedottaa enemmän päihteistä, ja varsinkin siitä, miten vanhempien päihteiden käyttö vaikuttaa lapsiin ja nuoriin kotona.

8 7 Esiin nousi myös äidin jaksaminen kotona lastensa kanssa ja erityisesti naisten vaikeneminen. Neuvolassa asioin yleensä toisen vanhemman ja lasten kanssa. somalitaustaiset henkilöt eivät halua täyttää voimavaralomakkeita tai päihdekyselyjä vaikka heille näitä perustelisikin, joten oletan etteivät kovin avoimesti sitten kerro asioista En ole kolmen vuoden neuvola kokemukseni aikana törmännyt työssä khat-ilmiöön. Tai asia on mennyt minulta ohi. Hannele Rauhanen kirjoittaa Terveydenhoitaja lehden artikkelissa Päihteet ovat ongelma myös Somalialaisten keskuudessa, että somalivaimot usein vaikenevat perheen päihteiden käytöstä. Hänelle on perheen painostuksesta sanottu, ettei hän saa kertoa viranomaisille mitään perheen asioita. Rauhanen jatkaa, että vaimolla on pelko miehen puolelta tulevista vaikeuksista, jos menee puhumaan perheen asioista sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöille. (Terveydenhoitaja 6/2013, ) Kyselystä nousi esiin, että tietoa somalialaisten kulttuurista ja heidän asemasta Suomessa kaivattaisiin lisää sekä perustiedon pitäisi olla helposti saatavissa esim. Vantaan kaupungin omille Avaimen sivuilla. Sinne kaivattiin selkeää info pakettia somalialaisten päihdeilmiöstä. Kyselyn vastauksissa ilmeni, että vuotiaiden päihdetyöhön ja sen ennalta ehkäisyyn tulisi saada enemmän resursseja. 6. Työntekijän tarpeet Vastaajilta kysyttiin mitä he itse kokevat tarvitsevansa lisää pystyäkseen vastaamaan somalitaustaisten asiakkaiden tarpeisiin. Niin kuin Helsingissä tehdyssä kyselyssä, myös tässä kyselyssä tuli vahvasti esiin toivomus lisäkoulutuksesta. Tietoa ja koulutusta toivottiin mm. itse khat -huumeesta sekä sen käytöstä ja vaikutuksista. Tietoa ilmiöstä, mistä on kysymys ja mitkä khatin käytön vaikutukset ovat yksilölle ja yhteiskunnallisesti

9 8 Esille nousi, että tietoa kaivataan enemmän somalikulttuurista ja tavoista, kuten tietoa siitä millä tavalla päihteidenkäyttö näkyy somaliyhteisössä ja mikä on heidän yhteisön päihdeasenne. Somalikulttuurin tuntemus ja tietous suomalaisessa yhteiskunnassa nähdään myös tärkeänä, jotta heidän erityistarpeet pystytään huomioimaan mahdollisimman hyvin. Tuntemusta heidän kulttuuristaan, muustakin kuin uskontoon liittyvästä. Somalitaustaisten asenteista päihteisiin yleensä/heidän näkemyksensä suomalaisten päihteidenkäyttöön ja näkevätkö siinä mitään yhteistä. Mitä haasteita perheille asettaa syntytausta ja kulttuuri sekä Suomalainen syntytausta (täällä syntyneet lapset) ja maamme kulttuurin yhteensovittaminen. Lisäksi vastauksia tuli esiin yhteistyön tärkeys eri järjestöjen ja kaupunkien välillä, jotta tieto jakaantuisi kaikille tahoille sekä kynnys auttaa ja puhua aroista asioista, myös somalialaisten kanssa, madaltuisi. Kaupungin tulisi verkostoitua jo alalla toimivien asiantuntijoiden kanssa ja hyödyntää heidän osaamistaan ettei käy niin, että jokainen tekee samaa työtä omalla sarallaan tietämättä muista toimijoista. Niin päihdetyössä kuin ehkäisevässä päihdetyössä tulisi ottaa eri kohderyhmät huomioon ja tarjota mahdollisimman laadukasta palvelua erityistarpeet huomioiden. Palveluiden tulisi vastata kohderyhmän tarpeita ja tukea apua tarvitsevan hakeutumaan palvelujen pariin. Niin kuin Helsingissä tehdyssä kartoituksessa, myös Vantaalla, halutaan selvittää sekä Vantaan kaupungin työntekijöiltä että somalijärjestön jäseniltä millaisia palveluja tarvitaan ja mitä erityisesti pitäisi ottaa huomioon päihdepalvelujen ja ehkäisevän päihdetyön kohdalla.

10 9 LÄHTEET Rantala, K Kartoitus somalitaustaisten asiakkaiden päihteiden ongelmakäytön näkyvyydestä Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelupisteissä. Helsingin kaupungin sosiaalivirasto. Aikuisten ehkäisevän päihdetyön työtiimi. Farah, S. & Musse, M Eivätkö he näe mitään muuta kuin sitä khatia. Somalinaisten kokemuksia perheenjäsenen khatriippuvuudesta. Helsinki Diakoniaammattikorkeakoulu, Diak Etelä. Hoitotyön koulutusohjelma. Opinnäytetyö. Rauha, H Päihteet ovat ongelma myös somalialaisten keskuudessa. Terveydenhoitaja