Pallaksen kehittäminen. Hankesuunnitelma Muonio kunta/ Katriina Nyman

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pallaksen kehittäminen. Hankesuunnitelma 21.9.2004 Muonio kunta/ Katriina Nyman"

Transkriptio

1 Pallaksen kehittäminen Hankesuunnitelma Muonio kunta/ Katriina Nyman

2 Sisältö 1. Tausta s.3 2. Hankealue s.3 a. Luonnonympäristö s.3 b. Rakennettu ympäristö s.4 c. Pallaksen asema matkailualuerakenteessa s.5 3. Hankkeen taustaa s.7 4. Suunnittelua velvoittavat päätökset s.7 5. Päätavoite s.8 6. Hankkeen rakenne s.8 a. Mikä on Pallaksen luonne? s.8 b. Miten Pallas toimii? s.9 c. Miltä Pallas näyttää? s.9 7. Vaikutukset s.9 a. Ekologiset vaikutukset s.9 b. Maisema- ja ympäristövaikutukset s.9 c. Kultuuriset vaikutukset s.10 d. Taloudelliset ja sosiaaliset vaikutukset s Vaiheistus ja rahoitus s Muut hankkeet s.11 Lähteet s.12 Liite 1: Alueella toimivat matkailualan yritykset s.13 Liite 2: Työllisyysvaikutukset s.14 2

3 1. Taustaa Pallas-Ounastunturin kansallispuisto on yhdessä Pyhätunturin kansallispuiston kanssa Suomen vanhin. Ne perustettiin samanaikaisesti vuonna 1938, samana vuonna kuin Pallakselle rakennettiin Suomen ensimmäinen tunturihotelli. Hotelli sijaitsi ylhäällä tunturissa ja sinne kuljettiin Torassiepistä porokyydillä. Arkkitehtien Väinö Vähäkallion ja Aulis E. Hämäläisen kädenjälki oli uraauurtavaa, pelkistettyä modernismia. Vanha hotelli räjäytettiin sodan loppuvaiheissa vuonna 1944 saksalaisten perääntyessä Lapista. Hotellin raunioista osa on edelleen paikallaan. Uusi hotelli päätettiin rakentaa alemmaksi rinteeseen, ja se valmistui vuonna 1948 Jouko Ylihannun piirtämänä. Vanhaa osaa, nykyistä ravintola- ja aulaosaa, on laajennettu uusilla siivillä. Hotellin henkilökunnalle rakennettiin asuntolat maantien varten vuonna Vuonna 1977 valmistui Pohjoismaiden ensimmäinen kansallispuiston opastuskeskus, nyttemmin Metsähallituksen Pallastunturin luontokeskus, sijaitsee samassa pihapiirissä. Ensimmäinen hiihtohissi valmistui Palkaskerolle vuonna Hotellin ja luontokeskuksen vetovoimana on harvinainen sijainti keskellä kansallispuistoa ja kansallismaisemaa. Pyöreälakisten, paljaiden kerojen jono kulkee Pallakselta Hettaan. Kansallispuiston vuotuinen käyntimäärä on lähes kävijää. Matkailukeskuksen perinteet ulottuvat 1930-luvulle. Paikan henki on vahva ja ainutlaatuinen: usein mainittuja positiivisia tekijöitä ovat rauha, hiljaisuus, puhtaus, turvallisuus sekä paikan historiaan liittyvä pysyvyys ja nostalgia. Matkailu on säilynyt melko perinteisenä. Rakennuskanta on levinnyt ja kokenut muutoksia useiden laajennusten myötä. Rakennukset ja sen ympäristö eivät enää vastaa alueen toimijoiden, hotelliyrittäjän ja Metsähallituksen toiveita tilaohjelmiltaan ja laatutasoltaan. Toimijat kaipaavat kokonaisvaltaista rakennusten, niiden ympäristön ja toimintojen kehittämissuunnitelmaa. 2. Hankealue Hankeen ydinaalue on Pallastunturin matkailualue. Alueeseen kuuluu hotellialue (12 ha), johon liittyy laskettelualue (112 ha) sekä luontokeskus. Toiminnallisia yhteyksiä lähiympäristön kyliin, matkailukeskuksiin sekä alueen palvelurakenteisiin tarkastellaan myös. a. Luonnonympäristö Matkailukeskus sijaitsee melko keskellä nykyistä Pallas-Ounastunturin kansallispuistoa Pallastuntureiden eteläosassa noin 450 metrin korkeudella. Maaperä on joko kumpu- tai pohjamoreenia. Alueen vesistöt laskevat Tornion-Muonionjokeen. Hotellialueen taustamaisemana ovat viisi korkeinta Pallastuntureiden keroa, joista neljältä vesiä kerääntyy Vatiojaan ja virtaa sitä myöten hotellialueen 3

4 sekä aivan sen yläpuolella olevan ensimmäisen luokan pohjavesialueen läpi. Matkailukeskus sijaitsee kuusen metsänrajalla. Siitä alaspäin vallitsevat tuoreet tai soistuneet kangasmetsät (luontotyyppi boreaalinen luonnonmetsä), joita kirjovat pienialaiset suokuviot. Tunturipaljakka on pääasiassa kuivaa variksenmarjakangasta (luontotyyppi alpiininen tunturikangas). Ylärinteillä on rakkakivikkoa (luontotyyppi vyörysoraikko ja lohkareikko). Vatikurussa kasvaa puron varrella rehevää kasvillisuutta, jossa esiintyy vaateliaita ja harvinaisia kasvi- ja sammallajeja. Tähän vyöhykkeeseen rajoittuu kaistale variksenmarjakangasta tai mustikkakangasta sekä vaivaiskoivusammalkangasta. Tunturikoivua kasvaa kapeana, harvapuustoisena vyöhykkeenä Vatikurun alaosassa ja se luokitellaan subalpiiniseksi variksenmarja-mustikkatyypiksi. Pallas-Ounastunturin kansallispuisto hyväksyttiin virallisesti vuonna 2003 EU:n Natura 2000-suojelualueverkon alpiinisiin alueisiin. b. Rakennettu ympäristö Tunturikeskus sijaitsee Pallaksentien päätepisteessä metsänrajan tuntumassa. Keskukseen saavuttaessa henkilökunnan asuntolat jäävät tienvarteen vasemmalle, ja itse keskuksen ensimmäinen näkyvä merkki on laaja pysäköintialue hotellin ja luontokeskuksen edustalla. Keskus näkyy suurmaisemassa aina Olokselle ja Muonion kirkonkylälle saakka. Kuva 1. Matkailukeskuksen ydinalue 4

5 Hotelli, joka siirtyi vuonna 1997 Suomen matkailuliitolta Ebur Oy:lle, käsittää alkuperäisen osan sekä kaksi laajennusosaa, yhteensä noin 2400m2. Nykyisin hotellissa on 130 vuodepaikkaa ja ravintolassa 250 asiakaspaikkaa. Lisäksi hotellin takana sijaitsee asuntovaunualue, jossa vaunupaikkoja on 94. Ebur Oy:llä on myös vuokrasopimus vuoteen 2022 saakka Laukukeron rinnealueeseen, jossa sijaitsee kaksi hiihtohissiä. Hissien ala-asemilla sijaitsee useita huoltorakennuksia, joiden yhteenlaskettu kerrosala on 128m2. Metsäntutkimuslaitoksen Pallakselle rakentamassa luontokeskuksessa järjestetään neuvontaa ja opastusta kansallispuiston kävijöille sekä luontonäyttelyitä ja -tapahtumia. Luontokeskus siirtyi Metsähallitukselle vuonna Se on kerrosalaltaan 147m2, ja toimii myös opastuskeskuksena kansallispuiston retkeily- ja luontoreiteille. Kävijämäärä on ollut jyrkässä kasvussa viime vuosina, ja vuonna 2003 kirjattiin käyntikertaa. Toiminto Kerrosala, k-m² Mitoitus Hotelli Ravintola 2378 k-m² 130 vuodepaikkaa 250 asiakaspaikkaa Asuntovaunualue 94 vaunupaikkaa/ 66 sähköpaikkaa Laskettelurinteiden huoltorakennukset 128 k-m² 2 hissiä Luontokeskus 147 k-m² käyntiä/v Taulukko 1. Pallaksen matkailukeskuksen nykyiset toiminnot ja mitoitus c. Pallaksen asema matkailualuerakenteessa Tunturi-Lapin matkailu on kehittynyt historiallisesti Pallaksen vetovoimaisuuden varaan. Nykyisin noin puolet koko Lapin matkailun liikevaihdosta toteutuu Olos-Pallas-Levi-Ylläs- alueella. Alue kuuluukin olennaisesti mm. Lapin matkailustrategian painopistealueeseen. Pallaksella on selkeästi muista keskuksista erottuva ja niitä täydentävä luonne kansallispuistosijaintinsa, kansallismaiseman ja kulttuurihistoriallisen merkityksensä ansiosta. 5

6 Pallas Olos Levi Ylläs Kuva 2. Perustettava uusi kansallispuisto ja neljä matkailukeskusta 6

7 3. Hankkeen taustaa Pallaksen kehittäminen ei ole uusi ajatus: suunnittelu aloitettiin jo vuonna Pallas 100 vuotta- kehittämissuunnitelma vuoteen 2030 (Heleena Luusua, Matkailun kehitys Lappi Oy) julkaistiin vuonna Sitä ennen oli valmistunut maisema-arkkitehtiylioppilas Mervi Hytösen diplomityö Pallaksen maisemallisesta kehittämisestä. Kittilän kunnan tarkoituksena oli perustaa projekti toteuttamaan kehittämisohjelmaa, johon kuului mm. liiketoimintasuunnitelman laatiminen, asemakaavoitus, ympäristön maisemointisuunnitelma (Metla) sekä luontotutkimuksen ja näyttelytoiminnan kehittäminen (Metla). Ebur Oy:n toiveena on ollut hotellin nykyaikaistaminen, laajentaminen ja laskettelutoiminnan kehittäminen Pallaksella. Alueen hallintaorganisaatio Metsähallitus on ilmaissut toiveensa laajentaa jo pieneksi käynyttä luontokeskusta. Molempien osapuolten ongelmat ovat samankaltaiset: tilat eivät enää vastaa suurentunutta kävijämäärää ja asiakkaiden tarpeita. Toiveena on kävijäpalveluiden monipuolistuminen ja ympärivuotisen matkailun helpottaminen. Myös yrityspohjan laajeneminen matkailukeskuksessa olisi toivottavaa. Alue sijaitsee kansallispuistossa ja kansallismaisemassa. Kansallispuiston laajeneminen Ylläksen suuntaan ja matkailupalveluiden kysynnän kasvu asettavat uusia paineita palveluiden toimivuudelle kansallispuiston ytimessä ja käytön kanavoinnille koko kansallispuistossa. Projektin tavoitteena onkin selvittää, millainen keskus sopii kansallispuistoon. 4. Suunnittelua velvoittavat päätökset Kansallispuiston maankäyttöä ja toimintaa ohjataan luonnonsuojelulailla ja asetuksella. Säädökset velvoittavat Metsähallituksen laatimaan alueella hoito- ja käyttösuunnitelman, jonka ympäristöministeriö vahvistaa. Voimassa oleva suunnitelma on vuodelta 1998, ja uuden odotetaan valmistuvan kesällä 2005 Pallas- Ounastunturin ja Ylläs-Aakenuksen suojelualueiden yhdistyessä yhdeksi kansallispuistoksi. Kansallispuisto jakautuu kolmeen maankäytöllisesti erilaiseen osaan: nähtävyysosaan, tutkimusosaan ja syrjäosaan. Nähtävyysosaan sisältyvät sekä matkailukäytön keskittymät että luontaiselinkeinojen käytön keskittymät, esim. poroerotuspaikat. Liikkumista ohjataan puistossa lisäksi jakamalla alue perus-, rajoitus- ja erämaaosaan. Perusosassa, jossa tunturikeskus sijaitsee, on liikkuminen vapaata. Leiriytyminen ja tulenteko on kuitenkin sallittu ainoastaan merkityillä alueilla. Pallas-Ounastunturin kansallispuisto liitettiin syksyllä 2003 Suomen Natura verkoston alpiinisiin vyöhykkeisiin. Kehittämishankkeesta tehdään tarvittaessa luonnonsuojelulain mukainen Natura-arviointi. Paikallisella väestöllä on oikeus harjoittaa kansallispuistossa perinteisiä luontaiselinkeinoja, metsästystä, kalastusta ja poronhoitoa. Puistossa laiduntaa noin poroa, jotka kuuluvat Näkkälän, Kyrön ja 7

8 Muonion paliskuntiin. Paliskunnilla on oikeus rakentaa poronhoitoon liittyviä rakennelmia, ajaa moottorikelkalla sekä kerätä poroille ravintoa luonnonniityiltä. Palkaskurussa sijaitsee hotellia lähinnä oleva poroaitaus. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet toimivat ohjeina kaavoitukselle. Erityistavoitteisiin on kirjattu tunturialueiden säilyminen luonto- ja kulttuuriarvojen kannalta erityisen merkittävinä kokonaisuuksina siten, että mm. elinkeinotoiminnan edellytykset säilyvät, alueiden matkailun, virkistyksen ja muun alueidenkäytön yhteensovittaminen sekä luonnonoloihin sopeutuneiden, omaleimaisten kulttuuriympäristöjen säilyttäminen ehjinä. Alueella on voimassa vuoden 1999 Tunturi-Lapin seutukaava. Kansallispuiston alue on merkitty seutukaavassa luonnonsuojelualueeksi. Alueella on valtakunnallisesti merkittävä suojelu-, retkeily- ja maisema-alue, jolla on tärkeä merkitys poronhoidolle. Alueelle voidaan rakentaa suojeluarvot säilyttävä retkeilyreitistö ja niihin liittyvät rakenteet hoito- ja käyttösuunnitelman mukaisesti. Alueella on edistettävä toimeentuloon ja virkistykseen liittyviä toimintoja suojeluarvot säilyttäen. Maankäyttö- ja rakennuslaissa on erikseen säädetty kaavan sisältövaatimukset. 5. Päätavoite Paikan henki on Pallaksen tärkeimpiä vetovoimatekijöitä. Haasteena on välittää paikan vahvuudet innovatiiviseen ja ajan kestävään kehittämissuunnitelmaan, jolla turvataan Pallaksen kehittyminen kansallispuistoon sopivaksi ja luontomatkailuun tukeutuvaksi matkailukeskukseksi. Pallaksen kehittäminen tapahtuu ekologisia, maisemallisia, sosiaalisia ja kulttuurisia arvoja kunnioittaen. Matkailukeskusta kehitetään ympärivuotiseksi, monipuoliseksi, vetovoimaiseksi, korkeatasoiseksi ja liiketaloudellisesti kannattavaksi. Näin edistetään asutuksen sekä elinkeinojen kehitystä ja uusien yritysten syntymistä ympäröivissä kylissä. 6. Hankkeen rakenne a. Mikä on Pallaksen luonne? Konseptin löytämiseksi tilataan ideaehdotukset 3-4 matkailualan asiantuntijaryhmältä, jotka valitaan tarjouskilpailun perusteella. Ideoinnissa hahmotetaan Pallaksen luonnetta ja sen suhdetta muihin matkailukeskuksiin sekä lähikyliin, ympäristön maaseutumatkailuun ja 8

9 kansallispuistoon. Tässä vaiheessa tunnistetaan kasvavat käyttäjät ja eri käyttäjäryhmien tarpeet ja intressit. Tunnistetaan Pallaksen säilytettävät ja kehitettävät arvot. Mitä voidaan tehdä kansallispuistossa? Miten Pallaksen ainutlaatuisuus ja erityisasema nähdään vahvuutena ja hyödynnetään parhaalla mahdollisella tavalla? Ehdotuksia arvioidaan ekologisten, taloudellisten, maisemallisten, kulttuuristen ja sosiaalisten arvojen kannalta ja valitaan jatkotyöskentelyyn yksi vaihtoehto tai niiden yhdistelmä. b. Miten Pallas toimii? Valittua vaihtoehtoa kehitetään kaikki osapuolet osallistavalla prosessilla toiminnalliseksi suunnitelmaksi, johon kuuluvat mm. alueelle tulevien toimintojen mitoitus ja sijoitusperiaatteet, aluerakennemallit, liiketoimintasuunnitelma ja palvelurakenteen monipuolistamisstrategia sekä vaikutusten arviointi. c. Miltä Pallas näyttää? Toiminnallinen suunnitelma toimii pohjana myöhemmin järjestettävälle arkkitehtuurikilpailulle. Tavoitteena on fyysisen ympäristön suunnitelma, joka toteuttaa toiminnallista suunnitelmaa maisemallisesti ja ekologisesti sopivalla sekä arkkitehtuuriltaan korkeatasoisella ja mielenkiintoisella tavalla. Ehdotuksissa ratkaistaan mm. maankäyttö, arkkitehtuurin peruslinjat, ympäristön vaaliminen eri vuodenaikoina, liikenne sekä yhdyskuntatekniikka. Kilpailuehdotukset ovat pohja asemakaavoitukselle sekä tarkemmalle arkkitehti- ja erikoissuunnittelulle. 7. Vaikutukset a. Ekologiset vaikutukset Pallaksen matkailukeskus on kansallispuiston kävijöiden pääasiallinen lähtöpiste. Pallastunturin luontokeskus vastaa yhdessä Tunturi-Lapin luontokeskuksen kanssa kävijöiden retkeily- ja matkailupalveluiden opastamisesta sekä luontovalistuksesta. Ekologisesti haitallisia vaikutuksia voidaan minimoida paitsi kanavoimalla liikkuminen rakennetuille reiteille myös rajoittamalla tarvittava lisärakentaminen sille parhaiten ekologisesti soveltuvalle alueelle. b. Maisema- ja ympäristövaikutukset Pallaksen hotellin ja luontokeskuksen ympäristö on kehittynyt viime vuosikymmeninä hivuttamalla ja suunnittelemattomasti. Paikoitus- ja matkailuvaunualueen jättämät maisemavauriot näkyvät pitkälle suurmaisemassa. Maisemavaurioiden korjaaminen ja rakennetun alueen 9

10 selkiyttäminen tuo alueelle uusia matkailijoita ja luo paremmat edellytykset hallitulle virkistyskäytölle. c. Kulttuuriset vaikutukset Pallas-hotelli on Museoviraston ehdottamana lisättävä valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden rakennetun kulttuuriympäristön kohteeksi vuonna Hotellirakennuksen hirsisessä osassa on piirteitä jälleenrakennuskauden romantiikasta. Alkuperäinen rakennus on muuttunut, laajentunut ja osittain menettänyt alkuperäisen henkensä. Rakennuksen palauttaminen lähemmäksi alkuperäistä asuaan edistää alueen kulttuuriperinnön vaalimista. Arkkitehtuurikilpailun tuloksena kansallispuistoon syntyy arkkitehtonisesti korkeatasoinen ja matkailijoita paremmin palveleva kokonaisuus. Hallittu uudistuminen edesauttaa myös matkailukeskuksen pysymistä elinvoimaisena kulttuurikohteena. d. Taloudelliset ja sosiaaliset vaikutukset Pallas-Ounastunturin kansallispuisto on matkailuyrittäjien mukaan Suomen kansainvälisesti tunnetuimpia kansallispuistoja ja yhtenä vanhimpana kansallispuistona myös kansallisesti merkittävä luontomatkailukohde. Innovatiivisella suunnittelulla mahdollistetaan kestävä luontomatkailu. Pallasta ympäröivät lukuisat pienet kylät, kuten Kittilän Raattama, Rauhala ja Pöntsö, Enontekiön Hetta, Vuontisjärvi, Peltovuoma ja Ylikyrö sekä Muonion kirkonkylä, Kerässieppi, Torassieppi, Jerisjärvi, Keimiöniemi ja Särkijärvi, joissa matkailuelinkeinolla on voimakas työllistävä vaikutus. Matkailuyrityksissä on mukana erityisen paljon pieniä ohjelmapalveluyrityksiä (alueella toimivat matkailualan yritykset, liite 1) Hankkeen tavoitteena on edistää pienten yritysten toimintaa matkailukeskuksessa ja tarjota verkostoitumismahdollisuuksia koko Pallaksen alueen matkailupalveluyrittäjille. Pallaksen kehittämisen sosiaaliset vaikutukset näkyvät lähialueen asukkaiden työllistymis- ja virkistysmahdollisuuksien lisääntymisenä sekä kylärakenteen ja elinkeinojen säilymisenä ja vahvistumisena. Hanke on näiltä osin Lapin tavoite 1-ohjelman mukainen, joka korostaa maaseudun elinvoiman parantamista (Tpk 2.7) sekä yritysten toimintamahdollisuuksien parantamista (Tpk 1.2). Ydinalue: matkailukeskus Kuva 3. Pallaksen matkailukeskuksen vaikutusalue Paikallinen vaikutusalue: Raattama Kerässieppi Jerisjärvi Rauhala Torassieppi Särkijärvi Seudullinen vaikutusalue: Hetta Muonio Olos Särkijärvi Tepasto Levi Ylläs 10

11 8. Vaiheistus ja rahoitus Hankesuunnitelman pohjalta Muonion kunta perustaa projektin ja hakee EAKR- osarahoitusta Lapin liitolta mennessä kehittämisosioon. Rahoitusta haetaan 70 prosentille hankkeen kustannuksista ja lopun 30 prosenttia rahoittavat Muonion kunta, Metsähallitus sekä alueen yritykset, mm. Ebur Oy, Tunturijotos Oy, Lapland Hotels ja Harrinivan Lomakeskus Oy. Rahoituspäätöksen jälkeen käynnistyy toiminnallinen ideointi, joka jatkuu vuoden 2004 loppuun. Toiminnallinen suunnitelma käynnistyy ideakilpailun ratkettua ja jatkuu arkkitehtikilpailulla keväällä Kaavoitus tapahtuu kunnan toimesta vuoden 2006 aikana. Tarkennettu suunnittelu ja hankkeen fyysinen toteutus voi alkaa aikaisintaan keväällä 2006 asemakaavan hyväksymisen jälkeen. 1 PERUSSELVITYKSET 01/05-06/05 toteutus: alueen toimijat Hallinto 7500 kustannus: opintomatka 5h* 1000 = 5000 materiaali, painatukset= 2500 mahd. opinnäytetyö= 8000 > yht TOIMINNALLINEN IDEONTI 07/05-12/05 toteutus: 3-4 asiantuntijaryhmää kustannus: ehdotus à * 3-4kpl= > yht Rahoitettava osuus yht = ( EAKR 70%, kunta 15%, toimijat 15%) TOIMINNALLINEN SUUNNITTELU 3 toteutus: valittu asiantuntijaryhmä FYYSISEN YMPÄRISTÖN IDEOINTI 4 toteutus: arkkitehtuurikilpailu FYYSISEN YMPÄRISTÖN SUUNNITTELU 5 toteutus: arkkitehtuurikilpailun voittanut ryhmä kaavoitus: alueen toimijat RAKENNUSSUUNNITTELU, TOTEUTUS 6 toteutus: alueen toimijat 11

12 Hankkeen ohjausryhmä koostuu Muonion kunnan, Metsähallituksen ja yritysten edustajista sekä Lapin liiton, Lapin ympäristökeskuksen, Lapin TE-keskuksen ja Lapin maakuntamuseon edustajista. 9. Muut hankkeet Menneillään olevia merkittäviä hankkeita matkailukeskuksen ympäristössä ovat Metsähallituksen uudelle kansallispuistolle laadittava hoito- ja käyttösuunnitelma sekä Muonion vesi- ja tunturialueiden kehittämissuunnitelma ja osayleiskaavat, VETURI. Hoito- ja käyttösuunnitelma valmistuu 2005 kesän aikana, kuten myös ensimmäinen Veturi-alueen osayleiskaavoista. Veturin kehittämis-suunnitelma valmistuu jo vuoden 2004 aikana. Pallas-hankkeen ja näiden kahden hankkeen tavoitteita pyritään yhteensovittamaan. Pallas-hankkeen ohjausryhmässä on molempien em. hankkeiden ohjausryhmien jäseniä. 10. Lähteet EAKR:Pohjois-Suomen tavoite 1-ohjelma Lapin litto: Lapin matkailustrategia Harri Hautajärvi: Lapin läänin matkailuarkkitehtuurin historia Anna-Liisa Sippola, Juha-Pekka Rauhala: Acerbin keinosta Jerisjärven tielle. Pallas-Ounastunturin kansallispuiston historiaa Muonion vesi- ja tunturialueiden kehittämissuunnitelman ja osayleiskaavan perusaineisto (2004) Metsäntutkimuslaitos: Pallas-Ounastunturin hoito- ja käyttösuunnitelma (1998) Heleena Luusua/ Matkailun kehitys Lappi Oy: Pallas 100 vuotta - kehittämissuunnitelma vuoteen 2030 (2000) Mervi Hytönen: Matkailualueen kehittämisen maisemalliset suositukset - tapaustutkimus Pallastuntureille, maisemaarkkitehtuurin diplomityö (2000) Suvi Nenonen / Metla: Pallaksen alueen matkailuympäristön maisemointisuunnitelma (2000) 12

13 Liite 1 /HANKKEEN YDINALUEELLA TOIMIVAT MATKAILUYRITYKSET: YRITYS PÄÄASIALLINEN TUOTE SIJAINTI Muonio Ebur Oy majoituspalvelut Pallaksen matkailukeskus Tunturijotos Oy ohjelmapalvelut Olos Harrinivan Lomakeskus Oy ohjelmapalvelut sivutoimipaikka Vuontisjärvi Keimiön Koukaus ohjelmapalvelut Keimiöniemi Nulpon Nulkaus ohjelmapalvelut Kerässieppi Torassiepin lomapallas majoitus-, ohjelmapalvelut Torassieppi Wild Motion ohjelmapalvelut Muotkavaara Särkijärven Majat majoituspalvelut Särkijärvi Tunturiporo Oy elintarvikkeet Kutuniva Myllyniemen majat Oy majoituspalvelut Kerässieppi Kerässiepin lomamökit majoituspalvelut Kerässieppi Hotelli Jeris majoituspalvelut Keimiötunturin maja majoituspalvelut Jerisjärvi Muotkavaaran leirikeskus majoituspalvelut Muotkavaara Tunturi-Lapin tuvat majoituspalvelut Muotkavaara Pallas-tuvat Ky majoituspalvelut Jerisjärvi Törmäslompolon Maatilamatkailu majoituspalvelut Kutuniva Enontekiö Tunturihotelli Vuontispirtti majoituspalvelut Yli-kyrö T:mi Kyrön Tunturiloma majoituspalvelut Yli-kyrö Saivo-Kyrön Lomamajat Ay majoituspalvelut Yli-kyrö Kittilä Fell Trek ohjelmapalvelut Särkijärvi Lapin Curly Talli Oy ohjelmapalvelut Raattama Raattaman lomajutut ohjelmapalvelut Raattama Porotilamajoitus Autto majoituspalvelut Raattama Pallas-Laakson mökit majoituspalvelut Raattama Raattaman lomamajat Ay majoituspalvelut Raattama Saivokeron lomamajat majoituspalvelut Raattama 13

14 Liite 2 /TYÖLLISYYSVAIKUTUKSET 1. SUUNNITTELUVAIHE o Ideakilpailu ja toiminnallinen suunnittelu - projektin johto 0,5 henkilötyövuotta o Arkkitehtuurikilpailu - projektin johto 0,5 henkilötyövuotta o Kaavoitusvaihe - projektin johto 0,5 henkilötyövuotta - kaavoitustyö 0,5 henkilötyövuotta Suunnitteluvaiheen työllisyysvaikutus yhteensä: 2 kpl henkilötyövuotta 2. INVESTOINTIVAIHE ( 3 vuotta a 50 henk ) - Rakennusaikainen toiminta yhteensä 150,0 henkilötyövuotta/ 3v 3. TOIMINTAVAIHE o Varsinaisen matkailutoiminnan työllisyysvaikutus Uudet pysyvät työpaikat 33,5 henkilötyövuotta, josta: - reception 3,0 kpl - työnjohto ja avainhenkilöt 5,0 kpl - keittiö ja tarjoilijat 18,0 kpl - siivous 7,5 kpl o uudet, muiden nykyisten ja syntyvien yritysten työpaikat ( syntyy 5 uutta yritystä ) 33,0 henkilötyövuotta, josta: - ohjelmapalvelut 8,0 kpl - opastustoiminta 7,0 kpl - opastuskeskus 3,0 kpl - myymälätoiminta 3,0 kpl - kiinteistöjen huolto ( myös kämpät ) 5,0 kpl - alihankinnat ( hotellin siivous,pesula, kuljetus yms.) 7,0 kpl Uudet varsinaisen matkailutoiminnan työpaikat yhteensä 66,5 kpl henkilötyövuotta o Uudistetut, välittömät työpaikat ( mukana 2 nykyistä yritystä ) - turvataan hotellitoiminnan jatkuminen 12 kpl - turvataan luontokeskuksen toiminta 3 kpl Uudistetut työpaikat yhteensä 15 kpl henkilötyövuotta 14

15 4. KASVUSYSÄYSVAIHE - huomattava vaikutus koko Tunturi-Lapille aina Leviä, Yllästä ja Enontekiötä myöten. Vaikuttaa erityisen nopeasti ja voimakkaasti lähikylien pienten yritysten kehittymiseen ja niiden työllistämiskykyyn. - Tulee välittömästi vaikuttamaan myös ympäristössä tapahtuvaan rakentamiseen ja synnyttää jatkoinvestointeja Muoniossa, Hetassa ja Kittilässä. Vaikutukset ulottuvat myös muihin matkailukeskuksiin Tunturi-Lapissa, koska Pallaksen vetovoimaisuus säteilee mm. Olokselle, Harrinivaan, Jerikselle ja Torassieppiin. - Vaikuttaa palvelujen kehittymiseen ja kasvuun koko alueella.; kasvua saavat ainakin kauppa, liikenne, kiinteistöjen huolto, reittien huoltaminen ( Metsähallitus) sekä viranomaispalvelut ja terveydenhuolto - numeraalinen arvio kasvusysäysvaiheesta on vaikea tehdä. Aikaisempien projektien kautta syntyneeseen kokemukseen perustuen voidaan arvioida, että kasvusysäys synnyttää noin 25 uutta työpaikkaa. 5. YHTEENVETO TYÖLLISYYSVAIKUTUKSISTA Hankkeen työllisyysvaikutukset ovat yhteensä : Uudet työpaikat: Suunnitteluvaihe Investointivaihe Toimintavaihe Kasvusysäysvaihe 2 kpl 150 kpl / 3v 66,5 kpl 25 kpl Uudistetut välittömät työpaikat: yhteensä 18 kpl 15

METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ

METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ ELY-KESKUS - LAKISÄÄTEINEN ROOLI KAAVOITUKSESSA - EDISTÄÄ, OHJAA JA VALVOO KUNTIEN KAAVOITUSTA - EDUSTAA VALTION LUONNONSUOJELUVIRANOMAISTA - VALITUSOIKEUS 2 MRL: Elinkeino-,

Lisätiedot

Kansallispuistoissa on vetovoimaa!

Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistot - Alkuperäisen luonnon suojelua ja virkistyskäyttöä - Säilyttävät kulttuuriarvoja - Ovat tärkein työkalu luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi Suomessa

Lisätiedot

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS; LUTTORINNE

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS; LUTTORINNE KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS; LUTTORINNE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Inarin kunta Tekninen osasto Pekka Junttila kaavoitusinsinööri 2.9.2014 Yleistä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Pallas- Yllästunturin kansallispuistosta annetun lain :n muuttamisesta Pallas-Yllästunturin kansallispuistosta annettuun lakiin ehdotetaan lisättäväksi säännös, jonka

Lisätiedot

Lappi luontomatkailun toimintaympäristönä - Kansallispuistojen järjestyssäännöt

Lappi luontomatkailun toimintaympäristönä - Kansallispuistojen järjestyssäännöt Lappi luontomatkailun toimintaympäristönä - Kansallispuistojen järjestyssäännöt Joel Erkkonen Erikoissuunnittelija Lapin luontopalvelut Metsähallitus 1 Matkailuyhteistyön tavoitteita Kansallispuistot ovat

Lisätiedot

Hankkeen taustaa Lähtökohdat:

Hankkeen taustaa Lähtökohdat: Matkailun, kaivostoiminnan ja ympäristön yhteensovittaminen -seminaari Ruka 24.02.2012 2012 FT Pekka Kauppila Hankkeen taustaa Lähtökohdat: Valtakunnallisen matkailustrategian ja Valtioneuvoston 24.3.2011

Lisätiedot

HE 195/2009 vp. lailla Pallas-Yllästunturin kansallispuistosta. lakiin ehdotetaan lisättäväksi säännös,

HE 195/2009 vp. lailla Pallas-Yllästunturin kansallispuistosta. lakiin ehdotetaan lisättäväksi säännös, HE 195/2009 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Pallas- Yllästunturin kansallispuistosta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Pallas-Yllästunturin kansallispuistosta annettuun

Lisätiedot

Tilan Joensuu RN:o 20:25 asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Tilan Joensuu RN:o 20:25 asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1(7) KITTILÄN KUNTA, 2. KUNNANOSA, LEVI Tilan Joensuu RN:o 20:25 asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2(7) 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan

Lisätiedot

Kansallispuistokävijät matkailijoina

Kansallispuistokävijät matkailijoina Kansallispuistokävijät matkailijoina Tuija Sievänen ja Marjo Neuvonen Seitsemisen Luontokeskus 18.3.2010 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Tutkimuksen

Lisätiedot

M U O N I O N P A T I K K A R E I T I T

M U O N I O N P A T I K K A R E I T I T M U O N I O N P A T I K K A R E I T I T O L O S T U N T U R I J A K I R K O N K Y L Ä Olostunturin maisemareitti 7km Maisemareitti alkaa eturinteiden edestä ja kiertää Olostunturin ympäri. Laavu ja tulistelupaikka

Lisätiedot

KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka. Tilan Joensuu RN:o 20:25 asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka. Tilan Joensuu RN:o 20:25 asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka Tilan Joensuu RN:o 20:25 asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 7.4.2015 Ilmakuva Maanmittauslaitos 2015 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

YLLÄKSEN MATKAILUKESKUKSEN PALVELUKOHTEIDEN OPASTUSSUUNNITELMA

YLLÄKSEN MATKAILUKESKUKSEN PALVELUKOHTEIDEN OPASTUSSUUNNITELMA Kolarin kunta Lapin elinkeino, - liikenne- ja ympäristökeskus Liikenne ja infrastruktuuri- vastuualue Kolarin kunta YLLÄKSEN MATKAILUKESKUKSEN PALVELUKOHTEIDEN OPASTUSSUUNNITELMA SITO-YHTIÖT SITO OY Y-tunnus

Lisätiedot

Oloksen asemakaava ja asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) MUONIO 22.8.2014. 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1

Oloksen asemakaava ja asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) MUONIO 22.8.2014. 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 MUONIO Oloksen asemakaava ja asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 22.8.2014 Seitap Oy 2014 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Maisema-alueet maankäytössä

Maisema-alueet maankäytössä Maisema-alueet maankäytössä Anna-Leena Seppälä Varsinais-Suomen ELY/ Anna-Leena Seppälä 26.11.2013 1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Kulttuuriympäristöä koskevien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden

Lisätiedot

PALTAMON KUNTA Tekniset palvelut

PALTAMON KUNTA Tekniset palvelut 1 (8) Tekniset palvelut asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Paltamon kirkonkylän asemakaava-alueen korttelit 22, 23 ja 27 sekä niihin liittyvät vesi-, liikenne- ja viheralueet. Suunnittelualue

Lisätiedot

Kansallispuistokävijät matkailijoina

Kansallispuistokävijät matkailijoina Kansallispuistokävijät matkailijoina Tuija Sievänen ja Marjo Neuvonen Orilammin lomakeskus 19.3.2010 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Tutkimuksen

Lisätiedot

Rovaniemen kaupunki Tennilammit ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Rovaniemen kaupunki Tennilammit ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Rovaniemen kaupunki Tennilammit ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 10.01.2017 Seitap Oy 2017 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (Drno 20/2016) RUKAN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELEISSA 140, 141 JA 142, YLEISELLÄ PYSÄKÖINTIALUEELLA JA NIIHIN LIITTYVILLÄ KATU-, URHEILU-, JA VIRKISTYS-, VESI- SEKÄ RETKEILY- JA ULKOILUALUEILLA

Lisätiedot

Valtakunnallisesti arvokkaat maisemat miten niistä päätetään? Maisema-alueet maankäytössä

Valtakunnallisesti arvokkaat maisemat miten niistä päätetään? Maisema-alueet maankäytössä Valtakunnallisesti arvokkaat maisemat miten niistä päätetään? Maisema-alueet maankäytössä Anna-Leena Seppälä Varsinais-Suomen ELY/ Anna-Leena Seppälä 29.1.2014 1 Valtakunnallisesti arvokkaat maisemaalueet

Lisätiedot

KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka. Hissitien asemakaavamuutos (Levin asemakaava-alueen korttelit 27/1, 31/7, 32/1,2,4, 36/2-3, 83, 299)

KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka. Hissitien asemakaavamuutos (Levin asemakaava-alueen korttelit 27/1, 31/7, 32/1,2,4, 36/2-3, 83, 299) 1 KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka Hissitien asemakaavamuutos (Levin asemakaava-alueen korttelit 27/1, 31/7, 32/1,2,4, 36/2-3, 83, 299) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 21.9.2009 Ilmakuva Leviltä

Lisätiedot

Ekologiset yhteydet, MRL ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Nunu Pesu ympäristöministeriö

Ekologiset yhteydet, MRL ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Nunu Pesu ympäristöministeriö Ekologiset yhteydet, MRL ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Nunu Pesu ympäristöministeriö 27.3.2013 Maankäyttö- ja rakennuslaki MRL 1 Lain yleinen tavoite Tämän lain tavoitteena on järjestää

Lisätiedot

Kestävän matkailun edistäminen: LANDSCAPE LAB -hankkeen sisältö ja tavoitteet

Kestävän matkailun edistäminen: LANDSCAPE LAB -hankkeen sisältö ja tavoitteet Kestävän matkailun edistäminen: LANDSCAPE LAB -hankkeen sisältö ja tavoitteet Jukka Jokimäki ja Marja-Liisa Kaisanlahti-Jokimäki 1 Johdanto Suurin osa Suomen ja etenkin Lapin matkailusta perustuu luonnon

Lisätiedot

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 32. LPA, VL ja VP-alueiden asemakaavan muutos, Karhulammen hotelli

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 32. LPA, VL ja VP-alueiden asemakaavan muutos, Karhulammen hotelli 1 Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 32. LPA, VL ja VP-alueiden asemakaavan muutos, Karhulammen hotelli Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kuva 1. Ilmakuva suunnittelualueelta ja suunnittelualueen

Lisätiedot

Nurmeksen kaupungin tekninen palvelukeskus

Nurmeksen kaupungin tekninen palvelukeskus 1 Nurmeksen kaupungin tekninen palvelukeskus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Ritoniemen 124 kaupunginosan matkailu- sekä katualueita että korttelia 14 koskeva asemakaavan muutos (Bomba - Sotkan ympäristö

Lisätiedot

Matkailu keskittyy keskuksiin - mikä on luonnon rooli ja paikan luonne?

Matkailu keskittyy keskuksiin - mikä on luonnon rooli ja paikan luonne? Matkailu keskittyy keskuksiin - mikä on luonnon rooli ja paikan luonne? Seija Tuulentie Tutkija, dos., Metla, Rovaniemi seija.tuulentie@metla.fi http://www.metla.fi/ohjelma/hyv/ Luontokeskus Haltia, Espoo

Lisätiedot

KITTILÄN KUNTA TEKNINEN OSASTO

KITTILÄN KUNTA TEKNINEN OSASTO 1 KITTILÄN KUNTA, 1. kunnanosa, Kittilä Kirkonkylän asemakaavamuutos (Ylä-Kittilän niitty) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 8.12.2014 Ilmakuva Maanmittauslaitos 2013 2 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Kansallispuistojen merkitys matkailun vetovoimatekijöinä

Kansallispuistojen merkitys matkailun vetovoimatekijöinä Kansallispuistojen merkitys matkailun vetovoimatekijöinä Kymenlaakson matkailuparlamentti 17.10.2017 Matti Hovi Puistonjohtaja Luontopalvelut Suomen kansallispuistot 2017 40 kansallispuistoa (Hossa ei

Lisätiedot

Äkäslompolon asemakaava, Röhkömukanmaan alue

Äkäslompolon asemakaava, Röhkömukanmaan alue 1 Äkäslompolon asemakaava, Röhkömukanmaan alue Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kuva 1. Ilmakuva suunnittelualueelta. 2 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan

Lisätiedot

Yhteistyössä hyvä lopputulos Muonion metsäkiistassa. Rovaniemi MMT Kirsi-Marja Korhonen

Yhteistyössä hyvä lopputulos Muonion metsäkiistassa. Rovaniemi MMT Kirsi-Marja Korhonen Yhteistyössä hyvä lopputulos Muonion metsäkiistassa Rovaniemi 2.2.2016 MMT Kirsi-Marja Korhonen Valtion maiden metsätalous on erityistä! Metsätalouden toiminnan keskeinen erityispiirre ovat Metsähallituslain

Lisätiedot

Elävä matkailumaisema Ounasselän tunturiseudun sekä Ylläksen ja Levin maisemaselvitys

Elävä matkailumaisema Ounasselän tunturiseudun sekä Ylläksen ja Levin maisemaselvitys ISBN-13: 978-951-40-2010-0 (PDF) ISBN-10: 951-40-2010-3 (PDF) ISSN 1795-150X Elävä matkailumaisema Ounasselän tunturiseudun sekä Ylläksen ja Levin maisemaselvitys Toimittaneet Marja Uusitalo, Pertti Sarala

Lisätiedot

Mitä kansallispuisto merkitsee lähialueen yrittäjille ja asukkaille

Mitä kansallispuisto merkitsee lähialueen yrittäjille ja asukkaille Mitä kansallispuisto merkitsee lähialueen yrittäjille ja asukkaille Ashley Selby, Leena Petäjistö, Tuija Sievänen & Marjo Neuvonen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa Metla/TUK seminaari 3.9.2010 1 Suojelualueet

Lisätiedot

Ylläksen Matkailuyhdistys Ry Toiminnanjohtaja, Hanna Ylipiessa

Ylläksen Matkailuyhdistys Ry Toiminnanjohtaja, Hanna Ylipiessa 15.02.2017 Ylläksen Matkailuyhdistys Ry Toiminnanjohtaja, Hanna Ylipiessa Ylläksen matkailu on luontomatkailua Luontomatkailu ei rajoitu pelkästään Pallas-Yllästunturin kansallispuiston alueelle Luonto,

Lisätiedot

Utsuvaaran asemakaavan laajennus ja korttelin 802 asemakaavamuutos

Utsuvaaran asemakaavan laajennus ja korttelin 802 asemakaavamuutos 1 KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka Utsuvaaran asemakaavan laajennus ja korttelin 802 asemakaavamuutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 11.4.2016 Ilmakuva Maanmittauslaitos 2014 2 1. Osallistumis-

Lisätiedot

NILSIÄN KAUPUNKI, TAHKOVUORI

NILSIÄN KAUPUNKI, TAHKOVUORI Nilsiän kaupunki, Tahkovuori 1 (6) NILSIÄN KAUPUNKI, TAHKOVUORI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KORTTELI 288 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. HANKEKUVAUS Asemakaavan muutos koskee Tahkovuoren asemakaava-alueen

Lisätiedot

Immeljärven pohjoispuolen asemakaava ja asemakaavamuutos

Immeljärven pohjoispuolen asemakaava ja asemakaavamuutos 1 KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka Immeljärven pohjoispuolen asemakaava ja asemakaavamuutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 22.3.2017 Ilmakuva Maanmittauslaitos 2015 2 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Tarkemmat tiedot ovat luettavissa Pirkanmaan liiton maakuntakaavoituksen internetsivuilta osoitteessa:

Tarkemmat tiedot ovat luettavissa Pirkanmaan liiton maakuntakaavoituksen internetsivuilta osoitteessa: LIITE Ruoveden kunnan kaavoituskatsaus 2016 MAAKUNTAKAAVOJEN TARKASTELU Pirkanmaalla on valmisteilla uusi kokonaismaakuntakaava, joka voimaan tullessaan korvaa nykyisen Pirkanmaan 1. maakuntakaava n sekä

Lisätiedot

1 HANKEKUVAUS JA SUUNNITTELUTILANNE

1 HANKEKUVAUS JA SUUNNITTELUTILANNE FCG Suunnittelu ja tekniikka Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (5) KONNEVEDEN KUNTA KIVISALMEN LAITURIALUEEN RANTA-ASEMAKAAVA 1 HANKEKUVAUS JA SUUNNITTELUTILANNE Konneveden kunnalla on tarkoitus

Lisätiedot

Valtion luonnonsuojelu Östersundomissa. Östersundomin yleiskaava ja kaupunkiekologia, Helsinki Laituri, , Antti Below

Valtion luonnonsuojelu Östersundomissa. Östersundomin yleiskaava ja kaupunkiekologia, Helsinki Laituri, , Antti Below Valtion luonnonsuojelu Östersundomissa Östersundomin yleiskaava ja kaupunkiekologia, Helsinki Laituri, 31.5.2011, Antti Below Taustaa Matti Vanhasen II hallituksen ohjelma (19.4.2007): Selvitetään mahdollisuudet

Lisätiedot

Muonion kunta Katsaus 1 (5) Kunnanvaltuusto 24.3.2015

Muonion kunta Katsaus 1 (5) Kunnanvaltuusto 24.3.2015 Muonion kunta Katsaus 1 (5) Kaavoituskatsaus Maankäyttö- ja rakennuslain 7. edellyttää, että kunta laatii vähintään kerran vuodessa katsauksen kunnassa ja maakunnan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina

Lisätiedot

Lieksan kaupunki, Koli Kolin Cultura asemakaava (6) LIEKSAN KAUPUNKI KOLI KOLIN CULTURA ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lieksan kaupunki, Koli Kolin Cultura asemakaava (6) LIEKSAN KAUPUNKI KOLI KOLIN CULTURA ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1.10.2015 1 (6) LIEKSAN KAUPUNKI KOLI KOLIN CULTURA ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. HANKEKUVAUS Asemakaava koskee Purnulammen ja Ylä-Kolintien välistä aluetta. Alueen sijainti ilmenee

Lisätiedot

KITTILÄN KUNTA TEKNINEN OSASTO

KITTILÄN KUNTA TEKNINEN OSASTO 1 KITTILÄN KUNTA, 1. kunnanosa, Kittilä Kirkonkylän teollisuusalueen asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 23.1.2015 Ilmakuva Maanmittauslaitos 2013 2 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen 1 Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen kortteli Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.11.2015 Kuva 1. Ilmakuva suunnittelualueelta

Lisätiedot

Levin asemakaava ja asemakaavamuutos (Ounasrannan sähköasema)

Levin asemakaava ja asemakaavamuutos (Ounasrannan sähköasema) KITTILÄN KUNTA 1 Puh 0400 356 500, Fax 016-642 259 7.12.2012 KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka Levin asemakaava ja asemakaavamuutos (Ounasrannan sähköasema) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 7.12.2012

Lisätiedot

Metsähallituksen rooli virkistystoiminnoissa Keski-Suomessa. Raimo Itkonen 13.6.2011

Metsähallituksen rooli virkistystoiminnoissa Keski-Suomessa. Raimo Itkonen 13.6.2011 Metsähallituksen rooli virkistystoiminnoissa Keski-Suomessa Raimo Itkonen 13.6.2011 Mikä on Metsähallitus? Luonnonvara-alan palveluja tuottava valtion liikelaitos, jolla on liiketoimintaa ja julkisia palveluja

Lisätiedot

KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka. Taalojärven rinteen asemakaava (Seita) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka. Taalojärven rinteen asemakaava (Seita) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka Taalojärven rinteen asemakaava (Seita) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 30.11.2016 Ilmakuva Maanmittauslaitos 2015 2 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELEISSA 201, 202, 208 JA 210 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELEISSA 201, 202, 208 JA 210 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kärsämäen kunta 1/5 KÄRSÄMÄEN KUNTA TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELEISSA 201, 202, 208 JA 210 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö-

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 PUUMALAN KUNTA, KIRKON KORTTELIN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. SUUNNITTELUALUEEN KUVAUS Asemakaavan laaditaan Puumalan taajaman keskustaan.

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma FCG Finnish Consulting Group Oy SALLATUNTURIN MATKAILUKESKUS POROPUISTO Sallan kunta SALLATUNTURIN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS (Tieliikennealue ja kevyen liikenteen väylä) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄNTIEN POHJOISPUOLEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KEURUU SAMMALINEN- JÄRVI

JYVÄSKYLÄNTIEN POHJOISPUOLEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KEURUU SAMMALINEN- JÄRVI In s i n ö ö r i - j a K i i n t e i s t ö t o i m i s t o H a v a n k a O y Keskuskatu 5, 39700 PARKANO p. 040-833 9275, 0400-234 349, email:havanka@kolumbus.fi www.havanka.fi JYVÄSKYLÄNTIEN POHJOISPUOLEN

Lisätiedot

Immeljärven pohjoispuolen asemakaava ja asemakaavamuutos

Immeljärven pohjoispuolen asemakaava ja asemakaavamuutos 1 KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka Immeljärven pohjoispuolen asemakaava ja asemakaavamuutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 3.12.2014 Ilmakuva Maanmittauslaitos 2014 2 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Iso-Syöte, Asemakaavan muutos korttelissa 55 a-b OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 25.9.2017 Ote ajantasa-asemakaavasta. Asemakaavan muutosalue sijaitsee Syötteen hiihto- ja laskettelukeskuksessa.

Lisätiedot

ROVANIEMEN KESKUSTAN OIKEUSVAIKUTTEINEN OSAYLEISKAAVA

ROVANIEMEN KESKUSTAN OIKEUSVAIKUTTEINEN OSAYLEISKAAVA ROVANIEMEN KESKUSTAN OIKEUSVAIKUTTEINEN OSAYLEISKAAVA Kaupunginvaltuuston informaatio to 9.12.2010 Rakennemallien vaihtoehdot Lähtötilanne ja tavoitteet Perusselvitykset Mitoitus Vyöhykkeet ja osa-alueet

Lisätiedot

Kansallispuistojen luokitus

Kansallispuistojen luokitus Kansallispuistojen luokitus Tuija Sievänen, Jenni Puustinen, Marjo Neuvonen ja Eija Pouta 10.3.2008 1 Taustaa Suojelualueiden virkistyskäytön tutkimus Suojelualueiden virkistyskäyttö ja aluetaloudelliset

Lisätiedot

Kansallispuistoissa on vetovoimaa!

Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistot - Alkuperäisen luonnon suojelua ja virkistyskäyttöä - Säilyttävät kulttuuriarvoja - Ovat tärkein työkalu luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi Suomessa

Lisätiedot

Vallisaaren ja Kuninkaansaari Elämä Helsingissä tulee jälleen piirun verran upeammaksi

Vallisaaren ja Kuninkaansaari Elämä Helsingissä tulee jälleen piirun verran upeammaksi Vallisaaren ja Kuninkaansaari 2016 Elämä Helsingissä tulee jälleen piirun verran upeammaksi 1 2013 Eräluvat Metsähallitus luontopalvelut Kansallispuisto 20 min Kauppatorilta - Helsinki: True Nature Capital

Lisätiedot

Valtiollakin vastuu Lapin ympäristöstä

Valtiollakin vastuu Lapin ympäristöstä Valtiollakin vastuu Lapin ympäristöstä Lapin liitto 22.2.2011 1 Haasteita Herkkä arktinen luonto Ilmastonmuutos Matkailuelinkeinojen ja kaivosteollisuuden nopea kehittyminen edellyttää ympäristönsuojelun,

Lisätiedot

Heike Wankel ja Albert Oswald Osterham Bernau, Saksa

Heike Wankel ja Albert Oswald Osterham Bernau, Saksa SUUNNITELMAN NIMI JA SUUNNITTELUALUE KANTOJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS KUUSAMON KAUPUNKI (305) VIRRAN KYLÄ (422) TILA Heirola 8:37 OMISTAJAT Heike Wankel ja Albert Oswald Osterham 23 83233

Lisätiedot

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; VANHASELKÄ, KORTTELIT 153, 154 JA 255

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; VANHASELKÄ, KORTTELIT 153, 154 JA 255 KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; VANHASELKÄ, KORTTELIT 153, 154 JA 255 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Inarin kunta Tekninen osasto Pekka Junttila kaavoitusinsinööri 18.2.2015 Yleistä osallistumis-

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkoitus: Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :ssä on esitetty OAS:n tarkoitus. Kaavaa laadittaessa tulee riittävän aikaisessa vaiheessa

Lisätiedot

TOKAT-hanke ja alueidenkäyttö. Hannu Raasakka Lapin ELY-keskus alueidenkäyttöyksikkö

TOKAT-hanke ja alueidenkäyttö. Hannu Raasakka Lapin ELY-keskus alueidenkäyttöyksikkö TOKAT-hanke ja alueidenkäyttö Hannu Raasakka Lapin ELY-keskus alueidenkäyttöyksikkö 15.4.2015 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET VNp 30.11.2000, tarkistetut tavoitteet voimaan 1.3.2009 Osa maankäyttö-

Lisätiedot

2014 Nuorgamin kyläalueella. Tenonlaakson rantaosayleiskaavan muutos. Nuorgamin kyläalueella KAAVASELOSTUS. Seitap Oy

2014 Nuorgamin kyläalueella. Tenonlaakson rantaosayleiskaavan muutos. Nuorgamin kyläalueella KAAVASELOSTUS. Seitap Oy Utsjoki Tenonlaakson rantaosayleiskaavan muutos Nuorgamin kyläalueella KAAVASELOSTUS Seitap Oy 2014 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi Vastaava kaavoittaja

Lisätiedot

Hissitien asemakaavamuutos, osa 2 (Levin asemakaava-alueen kortteli 27 tontti 1, kortteli 31 tontti 7, sekä korttelit 83 ja 299)

Hissitien asemakaavamuutos, osa 2 (Levin asemakaava-alueen kortteli 27 tontti 1, kortteli 31 tontti 7, sekä korttelit 83 ja 299) KITTILÄN KUNTA Puh 040 356 500, Fax 016-642259 20.10.2014 KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka Hissitien asemakaavamuutos, osa 2 (Levin asemakaava-alueen kortteli 27 tontti 1, kortteli 31 tontti 7, sekä

Lisätiedot

Rovaniemen kaupunki Tennilammit ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Rovaniemen kaupunki Tennilammit ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Rovaniemen kaupunki Tennilammit ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 07.09.2017 Seitap Oy 2017 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Matkailijat karsastavat kaivoksia

Matkailijat karsastavat kaivoksia Matkailijat karsastavat kaivoksia Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja ravintola-ala on merkittävä toimiala, jolla on potentiaalia työllistää, tuoda verotuloja valtiolle ja luoda pysyvää hyvinvointia

Lisätiedot

Utsuvaara III asemakaava ja korttelin 802 asemakaavamuutos

Utsuvaara III asemakaava ja korttelin 802 asemakaavamuutos KITTILÄN KUNTA KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka Utsuvaara III asemakaava ja korttelin 802 asemakaavamuutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 22.10.2014 Ilmakuva Maanmittauslaitos 2014 1 2 1. Osallistumis-

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI PUDASJÄRVEN KAUPUNKI HULHAVANAHON, ISO-SYÖTTEEN JA LUOKKAVAARAN ASEMA- KAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 12.10.2010 Ote ajantasa-asemakaavasta. Asemakaavan muutosalue sijaitsee

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUUNNITELMAN NIMI JA SUUNNITTELUALUE VUOKKIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA SUOMUSSALMEN KUNTA ALAVUOKIN JA YLIVUOKIN KYLÄ 1:4 RAUHALA (777-411-1-4) 171:5 ONNELA (777-403-171-5)

Lisätiedot

Keurusselkä elää! elämystestausturvallisuusklusterilla eteenpäin. Keurusselän luoteisrannan toiminnallinen kehittämissuunnitelma 4.5.

Keurusselkä elää! elämystestausturvallisuusklusterilla eteenpäin. Keurusselän luoteisrannan toiminnallinen kehittämissuunnitelma 4.5. Keurusselkä elää! elämystestausturvallisuusklusterilla eteenpäin Keurusselän luoteisrannan toiminnallinen kehittämissuunnitelma 4.5.2015 Keurusselän luoteisrannan aluekehittämissuunnitelma Invest in Keuruu

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 14-3 / HAKALAHDENKATU 56 JA JUNGSBORGINKATU 13

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 14-3 / HAKALAHDENKATU 56 JA JUNGSBORGINKATU 13 KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 14-3 / HAKALAHDENKATU 56 JA JUNGSBORGINKATU 13 Ilmakuva lännestä. Asemakaavamuutosalueen likimääräinen

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOS, KORTTELI 120 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

ASEMAKAAVAN MUUTOS, KORTTELI 120 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Nilsiä, Tahkovuori 1/5 NILSIÄ, TAHKOVUORI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KORTTELI 120 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. HANKEKUVAUS Asemakaavan muutos koskee Tahkovuoren asemakaava-alueen korttelia 110, 119

Lisätiedot

INARIJÄRVEN ETELÄOSAN MAANKÄYTÖN OHJAUS

INARIJÄRVEN ETELÄOSAN MAANKÄYTÖN OHJAUS INARIJÄRVEN ETELÄOSAN MAANKÄYTÖN OHJAUS Rantojensuojeluohjelma Valtioneuvoston periaatepäätös 20.12.1990 Ohjelman tarkoituksena on säilyttää valtakunnallisesti arvokkaat ranta-alueet luonnonmukaisina ja

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Nilsiän kaupunki, Tahkovuori 1/5 NILSIÄN KAUPUNKI TAHKOVUORI ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIT 184, 185 JA 307 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. HANKEKUVAUS Asemakaavan muutos koskee kortteleita 184,

Lisätiedot

TAPIONKYLÄN OSAYLEISKAAVA

TAPIONKYLÄN OSAYLEISKAAVA Rovaniemen maalaiskunta TAPIONKYLÄN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUUNNITTELUKESKUS OY 2 ROVANIEMEN MAALAISKUNTA TAPIONKYLÄN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KAAVOITUKSEN

Lisätiedot

kestävän matkailun tutkimus Marja Uusitalo, tutkija Luonnonvarakeskus

kestävän matkailun tutkimus Marja Uusitalo, tutkija Luonnonvarakeskus Luonnonvarakeskus ja kestävän matkailun tutkimus Marja Uusitalo, tutkija Esityksen sisältö Luken kestävän matkailun tutkimus (neljä esimerkkiä) Virkein- ja BuSK-hankkeet How to maintain naturalness in

Lisätiedot

Kansallispuistokävijät matkailijoina

Kansallispuistokävijät matkailijoina Kansallispuistokävijät matkailijoina Tuija Sievänen ja Marjo Neuvonen Luontokeskus Oskari 15.3.2010 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Linnansaaren

Lisätiedot

Luontomatkailu ja Metsähallituksen luontopalvelut Lapissa

Luontomatkailu ja Metsähallituksen luontopalvelut Lapissa 1 Luontomatkailu ja Metsähallituksen luontopalvelut Lapissa Matkailuelinkeinon kanssa tehtävä yhteistyö on keskeinen osa Luontopalvelujen työtä MH:n omistajapoliittiset linjaukset: (Maa- ja metsätalousministeriö

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.5.2015

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.5.2015 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.5.2015 VETELIN KUNTA Harmaakiven asemakaavan muutos ja laajennus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö-ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 2013 Keski-Suomen Matkailuparlamentti 29.11.2006 Merja Ahonen Kehittämisohjelman kokoaminen Kehittämisohjelma tehdään yhteistyössä kehitys- ja kasvuhaluisten

Lisätiedot

HIRVENSALMEN KUNTA KIRKONKYLÄN SEUDUN JA VILKONHARJU-LIUKONNIEMEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus luonnos

HIRVENSALMEN KUNTA KIRKONKYLÄN SEUDUN JA VILKONHARJU-LIUKONNIEMEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus luonnos HIRVENSALMEN KUNTA KIRKONKYLÄN SEUDUN JA VILKONHARJU-LIUKONNIEMEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus 21.6.2017 luonnos Tullut vireille: 15.6.2017 Luonnosaineisto nähtävillä MRA 30 : Ehdotusaineisto nähtävillä

Lisätiedot

JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 100 / 1 ASEMAKAAVASELOSTUS. Ote asemakaavakartasta, kaavamuutosalue rajattuna punaisella

JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 100 / 1 ASEMAKAAVASELOSTUS. Ote asemakaavakartasta, kaavamuutosalue rajattuna punaisella JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 100 / 1 ASEMAKAAVASELOSTUS Ote asemakaavakartasta, kaavamuutosalue rajattuna punaisella SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 1.2

Lisätiedot

Luonnonläheisyys matkailukeskuksissa -tarvitaanko sitä? Liisa Tyrväinen

Luonnonläheisyys matkailukeskuksissa -tarvitaanko sitä? Liisa Tyrväinen Luonnonläheisyys matkailukeskuksissa -tarvitaanko sitä? Liisa Tyrväinen Luonnosta voimaa ja hyvinvointia -seminaari Luontokeskus Haltia, Espoo 25.3.2014 Kestävä matkailu matkailukeskuksissa? Kestävän matkailun

Lisätiedot

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; ETELÄRINNE II

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; ETELÄRINNE II KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; ETELÄRINNE II OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Inarin kunta Tekninen osasto Pekka Junttila kaavoitusinsinööri 24.9.2014 Yleistä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta

Lisätiedot

Äkäslompolon asemakaavan laajennus, Ristimellan alue

Äkäslompolon asemakaavan laajennus, Ristimellan alue SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA KOLARIN KUNTA Äkäslompolon asemakaavan laajennus, Ristimellan alue FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 430 - P20071 1 (13) Persson Puurula Eva Sisällysluettelo 1 n tarkoitus... 1 2

Lisätiedot

Levi 4 Kohti kestävää matkailua

Levi 4 Kohti kestävää matkailua Levi 4 Kohti kestävää matkailua Levi 4 Levin matkailuliiketoiminnan ja toimintaympäristön kehittämishanke Lapin luonnosta lisäarvoa matkailuun - työpaja Kittilän kunnantalo, 9.6.2015 Katja Kaunismaa, Kideve

Lisätiedot

YLLÄKSEN JA LEVIN MATKAILIJOIDEN

YLLÄKSEN JA LEVIN MATKAILIJOIDEN YLLÄKSEN JA LEVIN MATKAILIJOIDEN KÄSITYKSIÄ KAIVOSTOIMINNASTA YLLÄS JAZZ-BLUES SEMINAARI 1.2.2013, ÄKÄSLOMPOLO Mikko Jokinen & Liisa Tyrväinen Metsäntutkimuslaitos, Kolari & Rovaniemi AINEISTO Kerättiin

Lisätiedot

SAVITAIPALEENTIEN JA LÄHIALUEIDEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS

SAVITAIPALEENTIEN JA LÄHIALUEIDEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1(6) SAVITAIPALEEN KUNTA SAVITAIPALEENTIEN JA LÄHIALUEIDEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1. Aloite ja suunnittelualue Osallistumis-

Lisätiedot

Persson Puurula Eva 11.3.2015

Persson Puurula Eva 11.3.2015 MUONION KUNTA Keskustan asemakaavan laajennus, Hakaa 18:72 Kerässiepintienn alue Osallistumis- ja FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 0512-25080 Osallistumis- ja 1 (12) Persson Puurula Eva Sisällysluettelo

Lisätiedot

Sahantien asemakaavan muutos

Sahantien asemakaavan muutos JUUPAJOEN KUNTA Sahantien asemakaavan muutos FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 9.12.2016 P26375P001 1 (5) 9.12.2016 Liite 2 Sisällysluettelo 1 n tarkoitus... 2 2 Suunnittelualue... 2 3 Suunnittelun tavoitteet...

Lisätiedot

LAPPIA 2: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1(6) TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus Kaavoituksen kohde:

LAPPIA 2: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1(6) TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus Kaavoituksen kohde: TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 21.10.2015 1(6) LAPPIA 2: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: Asemakaavan muutos koskee Tornion kaupungin 8. Suensaaren kaupunginosan

Lisätiedot

ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI KESKI-SUOMEN OPISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI)

ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI KESKI-SUOMEN OPISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI) ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI KESKI-SUOMEN OPISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) 2.2.2015 1 SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee noin 1,5 kilometrin etäisyydellä

Lisätiedot

TIEDON SIIRTYMINEN YMPÄRISTÖPÄÄTÖKSENTEOSSA

TIEDON SIIRTYMINEN YMPÄRISTÖPÄÄTÖKSENTEOSSA TIEDON SIIRTYMINEN YMPÄRISTÖPÄÄTÖKSENTEOSSA ASIANTUNTIJATYÖPAJA ARKTINEN KESKUS 18.3.2011 Riitta Lönnström Suunnittelujohtaja Lapin liitto Maakuntakaavan tehtävät MRL 25 Maakuntakaavassa esitetään alueidenkäytön

Lisätiedot

Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisema-alue

Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisema-alue KAUNISPÄÄN TUNTURIMAISEMAT Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisema-alue Kunta: Inari Pinta-ala: 8 025,7 ha Maisemamaakunta ja -seutu: Metsä-Lapin

Lisätiedot

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS TARPOMA JA SIIHEN LIITTYVÄ RETKEILY- JA ULKOILUALUE

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS TARPOMA JA SIIHEN LIITTYVÄ RETKEILY- JA ULKOILUALUE KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS TARPOMA JA SIIHEN LIITTYVÄ RETKEILY- JA ULKOILUALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Inarin kunta Tekninen osasto Pekka Junttila kaavoitusinsinööri 23.12.2015 Yleistä

Lisätiedot

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 NAKKILAN TAAJAMAOSAYLEISKAAVAN Tarkistaminen ja laajentaminen 2010 SATAKUNNAN ALUESUUNNITTELUN YHTEISTYÖRYHMÄ 20.1.2011 * KAAVOITUSARKKITEHTI SUSANNA ROSLÖF Satakunnan

Lisätiedot

POSION KUNTA Toimintaympäristölautakunta KAAVOITUSKATSAUS VUODELTA 2015

POSION KUNTA Toimintaympäristölautakunta KAAVOITUSKATSAUS VUODELTA 2015 POSION KUNTA Toimintaympäristölautakunta KAAVOITUSKATSAUS VUODELTA 2015 YLEISTÄ KAAVAJÄRJESTELMÄSTÄ Kaavat jaetaan yleispiirteisiin ja yksityiskohtaisiin kaavoihin. Yleispiirteisiä kaavoja ovat maakunta-

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUUNNITELMAN NIMI JA SUUNNITTELUALUE KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS SUOMUSSALMEN KUNTA (777) KIRKONKYLÄ (406) SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Kansallispuistojen merkitys maaseutumatkailulle. SMMY seminaari

Kansallispuistojen merkitys maaseutumatkailulle. SMMY seminaari Kansallispuistojen merkitys maaseutumatkailulle SMMY seminaari 19.4.2017 Kansallispuistofaktat 39 kansallispuistoa ( 17.6. alkaen 40 kpl) Kävijöiden aluetaloudelliset vaikutukset 2016 178,9 milj. euroa

Lisätiedot

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014. viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014. viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014 viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen Pyhäjärven kaupunginvaltuusto hyväksynyt..2014 KAAVOITUSKATSAUS 2014 1.5.2014 Maankäyttö- ja rakennuslain 7 :n mukaisesti

Lisätiedot

KOLARI 2. KUNNANOSA ÄKÄSLOMPOLON ASEMAKAAVAN MUUTOS Kortteli 5 rakennuspaikka 3 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

KOLARI 2. KUNNANOSA ÄKÄSLOMPOLON ASEMAKAAVAN MUUTOS Kortteli 5 rakennuspaikka 3 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 KOLARI 2. KUNNANOSA ÄKÄSLOMPOLON ASEMAKAAVAN MUUTOS Kortteli 5 rakennuspaikka 3 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 23.06.2014 Kolarin kunta -

Lisätiedot

Kansalaisten vaikutusmahdollisuudet kulttuuriympäristön suojelussa ja kaavoituskysymyksissä. Kulttuuriympäristö kunniaan

Kansalaisten vaikutusmahdollisuudet kulttuuriympäristön suojelussa ja kaavoituskysymyksissä. Kulttuuriympäristö kunniaan Kansalaisten vaikutusmahdollisuudet kulttuuriympäristön suojelussa ja kaavoituskysymyksissä Kulttuuriympäristö kunniaan 23.4.2012 1 SISÄLTÖ ELY-keskuksen tehtävät VAT ja kaavoitusjärjestelmä VAT ja kulttuuriympäristö

Lisätiedot