Pallaksen kehittäminen. Hankesuunnitelma Muonio kunta/ Katriina Nyman
|
|
- Mari Hakola
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Pallaksen kehittäminen Hankesuunnitelma Muonio kunta/ Katriina Nyman
2 Sisältö 1. Tausta s.3 2. Hankealue s.3 a. Luonnonympäristö s.3 b. Rakennettu ympäristö s.4 c. Pallaksen asema matkailualuerakenteessa s.5 3. Hankkeen taustaa s.7 4. Suunnittelua velvoittavat päätökset s.7 5. Päätavoite s.8 6. Hankkeen rakenne s.8 a. Mikä on Pallaksen luonne? s.8 b. Miten Pallas toimii? s.9 c. Miltä Pallas näyttää? s.9 7. Vaikutukset s.9 a. Ekologiset vaikutukset s.9 b. Maisema- ja ympäristövaikutukset s.9 c. Kultuuriset vaikutukset s.10 d. Taloudelliset ja sosiaaliset vaikutukset s Vaiheistus ja rahoitus s Muut hankkeet s.11 Lähteet s.12 Liite 1: Alueella toimivat matkailualan yritykset s.13 Liite 2: Työllisyysvaikutukset s.14 2
3 1. Taustaa Pallas-Ounastunturin kansallispuisto on yhdessä Pyhätunturin kansallispuiston kanssa Suomen vanhin. Ne perustettiin samanaikaisesti vuonna 1938, samana vuonna kuin Pallakselle rakennettiin Suomen ensimmäinen tunturihotelli. Hotelli sijaitsi ylhäällä tunturissa ja sinne kuljettiin Torassiepistä porokyydillä. Arkkitehtien Väinö Vähäkallion ja Aulis E. Hämäläisen kädenjälki oli uraauurtavaa, pelkistettyä modernismia. Vanha hotelli räjäytettiin sodan loppuvaiheissa vuonna 1944 saksalaisten perääntyessä Lapista. Hotellin raunioista osa on edelleen paikallaan. Uusi hotelli päätettiin rakentaa alemmaksi rinteeseen, ja se valmistui vuonna 1948 Jouko Ylihannun piirtämänä. Vanhaa osaa, nykyistä ravintola- ja aulaosaa, on laajennettu uusilla siivillä. Hotellin henkilökunnalle rakennettiin asuntolat maantien varten vuonna Vuonna 1977 valmistui Pohjoismaiden ensimmäinen kansallispuiston opastuskeskus, nyttemmin Metsähallituksen Pallastunturin luontokeskus, sijaitsee samassa pihapiirissä. Ensimmäinen hiihtohissi valmistui Palkaskerolle vuonna Hotellin ja luontokeskuksen vetovoimana on harvinainen sijainti keskellä kansallispuistoa ja kansallismaisemaa. Pyöreälakisten, paljaiden kerojen jono kulkee Pallakselta Hettaan. Kansallispuiston vuotuinen käyntimäärä on lähes kävijää. Matkailukeskuksen perinteet ulottuvat 1930-luvulle. Paikan henki on vahva ja ainutlaatuinen: usein mainittuja positiivisia tekijöitä ovat rauha, hiljaisuus, puhtaus, turvallisuus sekä paikan historiaan liittyvä pysyvyys ja nostalgia. Matkailu on säilynyt melko perinteisenä. Rakennuskanta on levinnyt ja kokenut muutoksia useiden laajennusten myötä. Rakennukset ja sen ympäristö eivät enää vastaa alueen toimijoiden, hotelliyrittäjän ja Metsähallituksen toiveita tilaohjelmiltaan ja laatutasoltaan. Toimijat kaipaavat kokonaisvaltaista rakennusten, niiden ympäristön ja toimintojen kehittämissuunnitelmaa. 2. Hankealue Hankeen ydinaalue on Pallastunturin matkailualue. Alueeseen kuuluu hotellialue (12 ha), johon liittyy laskettelualue (112 ha) sekä luontokeskus. Toiminnallisia yhteyksiä lähiympäristön kyliin, matkailukeskuksiin sekä alueen palvelurakenteisiin tarkastellaan myös. a. Luonnonympäristö Matkailukeskus sijaitsee melko keskellä nykyistä Pallas-Ounastunturin kansallispuistoa Pallastuntureiden eteläosassa noin 450 metrin korkeudella. Maaperä on joko kumpu- tai pohjamoreenia. Alueen vesistöt laskevat Tornion-Muonionjokeen. Hotellialueen taustamaisemana ovat viisi korkeinta Pallastuntureiden keroa, joista neljältä vesiä kerääntyy Vatiojaan ja virtaa sitä myöten hotellialueen 3
4 sekä aivan sen yläpuolella olevan ensimmäisen luokan pohjavesialueen läpi. Matkailukeskus sijaitsee kuusen metsänrajalla. Siitä alaspäin vallitsevat tuoreet tai soistuneet kangasmetsät (luontotyyppi boreaalinen luonnonmetsä), joita kirjovat pienialaiset suokuviot. Tunturipaljakka on pääasiassa kuivaa variksenmarjakangasta (luontotyyppi alpiininen tunturikangas). Ylärinteillä on rakkakivikkoa (luontotyyppi vyörysoraikko ja lohkareikko). Vatikurussa kasvaa puron varrella rehevää kasvillisuutta, jossa esiintyy vaateliaita ja harvinaisia kasvi- ja sammallajeja. Tähän vyöhykkeeseen rajoittuu kaistale variksenmarjakangasta tai mustikkakangasta sekä vaivaiskoivusammalkangasta. Tunturikoivua kasvaa kapeana, harvapuustoisena vyöhykkeenä Vatikurun alaosassa ja se luokitellaan subalpiiniseksi variksenmarja-mustikkatyypiksi. Pallas-Ounastunturin kansallispuisto hyväksyttiin virallisesti vuonna 2003 EU:n Natura 2000-suojelualueverkon alpiinisiin alueisiin. b. Rakennettu ympäristö Tunturikeskus sijaitsee Pallaksentien päätepisteessä metsänrajan tuntumassa. Keskukseen saavuttaessa henkilökunnan asuntolat jäävät tienvarteen vasemmalle, ja itse keskuksen ensimmäinen näkyvä merkki on laaja pysäköintialue hotellin ja luontokeskuksen edustalla. Keskus näkyy suurmaisemassa aina Olokselle ja Muonion kirkonkylälle saakka. Kuva 1. Matkailukeskuksen ydinalue 4
5 Hotelli, joka siirtyi vuonna 1997 Suomen matkailuliitolta Ebur Oy:lle, käsittää alkuperäisen osan sekä kaksi laajennusosaa, yhteensä noin 2400m2. Nykyisin hotellissa on 130 vuodepaikkaa ja ravintolassa 250 asiakaspaikkaa. Lisäksi hotellin takana sijaitsee asuntovaunualue, jossa vaunupaikkoja on 94. Ebur Oy:llä on myös vuokrasopimus vuoteen 2022 saakka Laukukeron rinnealueeseen, jossa sijaitsee kaksi hiihtohissiä. Hissien ala-asemilla sijaitsee useita huoltorakennuksia, joiden yhteenlaskettu kerrosala on 128m2. Metsäntutkimuslaitoksen Pallakselle rakentamassa luontokeskuksessa järjestetään neuvontaa ja opastusta kansallispuiston kävijöille sekä luontonäyttelyitä ja -tapahtumia. Luontokeskus siirtyi Metsähallitukselle vuonna Se on kerrosalaltaan 147m2, ja toimii myös opastuskeskuksena kansallispuiston retkeily- ja luontoreiteille. Kävijämäärä on ollut jyrkässä kasvussa viime vuosina, ja vuonna 2003 kirjattiin käyntikertaa. Toiminto Kerrosala, k-m² Mitoitus Hotelli Ravintola 2378 k-m² 130 vuodepaikkaa 250 asiakaspaikkaa Asuntovaunualue 94 vaunupaikkaa/ 66 sähköpaikkaa Laskettelurinteiden huoltorakennukset 128 k-m² 2 hissiä Luontokeskus 147 k-m² käyntiä/v Taulukko 1. Pallaksen matkailukeskuksen nykyiset toiminnot ja mitoitus c. Pallaksen asema matkailualuerakenteessa Tunturi-Lapin matkailu on kehittynyt historiallisesti Pallaksen vetovoimaisuuden varaan. Nykyisin noin puolet koko Lapin matkailun liikevaihdosta toteutuu Olos-Pallas-Levi-Ylläs- alueella. Alue kuuluukin olennaisesti mm. Lapin matkailustrategian painopistealueeseen. Pallaksella on selkeästi muista keskuksista erottuva ja niitä täydentävä luonne kansallispuistosijaintinsa, kansallismaiseman ja kulttuurihistoriallisen merkityksensä ansiosta. 5
6 Pallas Olos Levi Ylläs Kuva 2. Perustettava uusi kansallispuisto ja neljä matkailukeskusta 6
7 3. Hankkeen taustaa Pallaksen kehittäminen ei ole uusi ajatus: suunnittelu aloitettiin jo vuonna Pallas 100 vuotta- kehittämissuunnitelma vuoteen 2030 (Heleena Luusua, Matkailun kehitys Lappi Oy) julkaistiin vuonna Sitä ennen oli valmistunut maisema-arkkitehtiylioppilas Mervi Hytösen diplomityö Pallaksen maisemallisesta kehittämisestä. Kittilän kunnan tarkoituksena oli perustaa projekti toteuttamaan kehittämisohjelmaa, johon kuului mm. liiketoimintasuunnitelman laatiminen, asemakaavoitus, ympäristön maisemointisuunnitelma (Metla) sekä luontotutkimuksen ja näyttelytoiminnan kehittäminen (Metla). Ebur Oy:n toiveena on ollut hotellin nykyaikaistaminen, laajentaminen ja laskettelutoiminnan kehittäminen Pallaksella. Alueen hallintaorganisaatio Metsähallitus on ilmaissut toiveensa laajentaa jo pieneksi käynyttä luontokeskusta. Molempien osapuolten ongelmat ovat samankaltaiset: tilat eivät enää vastaa suurentunutta kävijämäärää ja asiakkaiden tarpeita. Toiveena on kävijäpalveluiden monipuolistuminen ja ympärivuotisen matkailun helpottaminen. Myös yrityspohjan laajeneminen matkailukeskuksessa olisi toivottavaa. Alue sijaitsee kansallispuistossa ja kansallismaisemassa. Kansallispuiston laajeneminen Ylläksen suuntaan ja matkailupalveluiden kysynnän kasvu asettavat uusia paineita palveluiden toimivuudelle kansallispuiston ytimessä ja käytön kanavoinnille koko kansallispuistossa. Projektin tavoitteena onkin selvittää, millainen keskus sopii kansallispuistoon. 4. Suunnittelua velvoittavat päätökset Kansallispuiston maankäyttöä ja toimintaa ohjataan luonnonsuojelulailla ja asetuksella. Säädökset velvoittavat Metsähallituksen laatimaan alueella hoito- ja käyttösuunnitelman, jonka ympäristöministeriö vahvistaa. Voimassa oleva suunnitelma on vuodelta 1998, ja uuden odotetaan valmistuvan kesällä 2005 Pallas- Ounastunturin ja Ylläs-Aakenuksen suojelualueiden yhdistyessä yhdeksi kansallispuistoksi. Kansallispuisto jakautuu kolmeen maankäytöllisesti erilaiseen osaan: nähtävyysosaan, tutkimusosaan ja syrjäosaan. Nähtävyysosaan sisältyvät sekä matkailukäytön keskittymät että luontaiselinkeinojen käytön keskittymät, esim. poroerotuspaikat. Liikkumista ohjataan puistossa lisäksi jakamalla alue perus-, rajoitus- ja erämaaosaan. Perusosassa, jossa tunturikeskus sijaitsee, on liikkuminen vapaata. Leiriytyminen ja tulenteko on kuitenkin sallittu ainoastaan merkityillä alueilla. Pallas-Ounastunturin kansallispuisto liitettiin syksyllä 2003 Suomen Natura verkoston alpiinisiin vyöhykkeisiin. Kehittämishankkeesta tehdään tarvittaessa luonnonsuojelulain mukainen Natura-arviointi. Paikallisella väestöllä on oikeus harjoittaa kansallispuistossa perinteisiä luontaiselinkeinoja, metsästystä, kalastusta ja poronhoitoa. Puistossa laiduntaa noin poroa, jotka kuuluvat Näkkälän, Kyrön ja 7
8 Muonion paliskuntiin. Paliskunnilla on oikeus rakentaa poronhoitoon liittyviä rakennelmia, ajaa moottorikelkalla sekä kerätä poroille ravintoa luonnonniityiltä. Palkaskurussa sijaitsee hotellia lähinnä oleva poroaitaus. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet toimivat ohjeina kaavoitukselle. Erityistavoitteisiin on kirjattu tunturialueiden säilyminen luonto- ja kulttuuriarvojen kannalta erityisen merkittävinä kokonaisuuksina siten, että mm. elinkeinotoiminnan edellytykset säilyvät, alueiden matkailun, virkistyksen ja muun alueidenkäytön yhteensovittaminen sekä luonnonoloihin sopeutuneiden, omaleimaisten kulttuuriympäristöjen säilyttäminen ehjinä. Alueella on voimassa vuoden 1999 Tunturi-Lapin seutukaava. Kansallispuiston alue on merkitty seutukaavassa luonnonsuojelualueeksi. Alueella on valtakunnallisesti merkittävä suojelu-, retkeily- ja maisema-alue, jolla on tärkeä merkitys poronhoidolle. Alueelle voidaan rakentaa suojeluarvot säilyttävä retkeilyreitistö ja niihin liittyvät rakenteet hoito- ja käyttösuunnitelman mukaisesti. Alueella on edistettävä toimeentuloon ja virkistykseen liittyviä toimintoja suojeluarvot säilyttäen. Maankäyttö- ja rakennuslaissa on erikseen säädetty kaavan sisältövaatimukset. 5. Päätavoite Paikan henki on Pallaksen tärkeimpiä vetovoimatekijöitä. Haasteena on välittää paikan vahvuudet innovatiiviseen ja ajan kestävään kehittämissuunnitelmaan, jolla turvataan Pallaksen kehittyminen kansallispuistoon sopivaksi ja luontomatkailuun tukeutuvaksi matkailukeskukseksi. Pallaksen kehittäminen tapahtuu ekologisia, maisemallisia, sosiaalisia ja kulttuurisia arvoja kunnioittaen. Matkailukeskusta kehitetään ympärivuotiseksi, monipuoliseksi, vetovoimaiseksi, korkeatasoiseksi ja liiketaloudellisesti kannattavaksi. Näin edistetään asutuksen sekä elinkeinojen kehitystä ja uusien yritysten syntymistä ympäröivissä kylissä. 6. Hankkeen rakenne a. Mikä on Pallaksen luonne? Konseptin löytämiseksi tilataan ideaehdotukset 3-4 matkailualan asiantuntijaryhmältä, jotka valitaan tarjouskilpailun perusteella. Ideoinnissa hahmotetaan Pallaksen luonnetta ja sen suhdetta muihin matkailukeskuksiin sekä lähikyliin, ympäristön maaseutumatkailuun ja 8
9 kansallispuistoon. Tässä vaiheessa tunnistetaan kasvavat käyttäjät ja eri käyttäjäryhmien tarpeet ja intressit. Tunnistetaan Pallaksen säilytettävät ja kehitettävät arvot. Mitä voidaan tehdä kansallispuistossa? Miten Pallaksen ainutlaatuisuus ja erityisasema nähdään vahvuutena ja hyödynnetään parhaalla mahdollisella tavalla? Ehdotuksia arvioidaan ekologisten, taloudellisten, maisemallisten, kulttuuristen ja sosiaalisten arvojen kannalta ja valitaan jatkotyöskentelyyn yksi vaihtoehto tai niiden yhdistelmä. b. Miten Pallas toimii? Valittua vaihtoehtoa kehitetään kaikki osapuolet osallistavalla prosessilla toiminnalliseksi suunnitelmaksi, johon kuuluvat mm. alueelle tulevien toimintojen mitoitus ja sijoitusperiaatteet, aluerakennemallit, liiketoimintasuunnitelma ja palvelurakenteen monipuolistamisstrategia sekä vaikutusten arviointi. c. Miltä Pallas näyttää? Toiminnallinen suunnitelma toimii pohjana myöhemmin järjestettävälle arkkitehtuurikilpailulle. Tavoitteena on fyysisen ympäristön suunnitelma, joka toteuttaa toiminnallista suunnitelmaa maisemallisesti ja ekologisesti sopivalla sekä arkkitehtuuriltaan korkeatasoisella ja mielenkiintoisella tavalla. Ehdotuksissa ratkaistaan mm. maankäyttö, arkkitehtuurin peruslinjat, ympäristön vaaliminen eri vuodenaikoina, liikenne sekä yhdyskuntatekniikka. Kilpailuehdotukset ovat pohja asemakaavoitukselle sekä tarkemmalle arkkitehti- ja erikoissuunnittelulle. 7. Vaikutukset a. Ekologiset vaikutukset Pallaksen matkailukeskus on kansallispuiston kävijöiden pääasiallinen lähtöpiste. Pallastunturin luontokeskus vastaa yhdessä Tunturi-Lapin luontokeskuksen kanssa kävijöiden retkeily- ja matkailupalveluiden opastamisesta sekä luontovalistuksesta. Ekologisesti haitallisia vaikutuksia voidaan minimoida paitsi kanavoimalla liikkuminen rakennetuille reiteille myös rajoittamalla tarvittava lisärakentaminen sille parhaiten ekologisesti soveltuvalle alueelle. b. Maisema- ja ympäristövaikutukset Pallaksen hotellin ja luontokeskuksen ympäristö on kehittynyt viime vuosikymmeninä hivuttamalla ja suunnittelemattomasti. Paikoitus- ja matkailuvaunualueen jättämät maisemavauriot näkyvät pitkälle suurmaisemassa. Maisemavaurioiden korjaaminen ja rakennetun alueen 9
10 selkiyttäminen tuo alueelle uusia matkailijoita ja luo paremmat edellytykset hallitulle virkistyskäytölle. c. Kulttuuriset vaikutukset Pallas-hotelli on Museoviraston ehdottamana lisättävä valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden rakennetun kulttuuriympäristön kohteeksi vuonna Hotellirakennuksen hirsisessä osassa on piirteitä jälleenrakennuskauden romantiikasta. Alkuperäinen rakennus on muuttunut, laajentunut ja osittain menettänyt alkuperäisen henkensä. Rakennuksen palauttaminen lähemmäksi alkuperäistä asuaan edistää alueen kulttuuriperinnön vaalimista. Arkkitehtuurikilpailun tuloksena kansallispuistoon syntyy arkkitehtonisesti korkeatasoinen ja matkailijoita paremmin palveleva kokonaisuus. Hallittu uudistuminen edesauttaa myös matkailukeskuksen pysymistä elinvoimaisena kulttuurikohteena. d. Taloudelliset ja sosiaaliset vaikutukset Pallas-Ounastunturin kansallispuisto on matkailuyrittäjien mukaan Suomen kansainvälisesti tunnetuimpia kansallispuistoja ja yhtenä vanhimpana kansallispuistona myös kansallisesti merkittävä luontomatkailukohde. Innovatiivisella suunnittelulla mahdollistetaan kestävä luontomatkailu. Pallasta ympäröivät lukuisat pienet kylät, kuten Kittilän Raattama, Rauhala ja Pöntsö, Enontekiön Hetta, Vuontisjärvi, Peltovuoma ja Ylikyrö sekä Muonion kirkonkylä, Kerässieppi, Torassieppi, Jerisjärvi, Keimiöniemi ja Särkijärvi, joissa matkailuelinkeinolla on voimakas työllistävä vaikutus. Matkailuyrityksissä on mukana erityisen paljon pieniä ohjelmapalveluyrityksiä (alueella toimivat matkailualan yritykset, liite 1) Hankkeen tavoitteena on edistää pienten yritysten toimintaa matkailukeskuksessa ja tarjota verkostoitumismahdollisuuksia koko Pallaksen alueen matkailupalveluyrittäjille. Pallaksen kehittämisen sosiaaliset vaikutukset näkyvät lähialueen asukkaiden työllistymis- ja virkistysmahdollisuuksien lisääntymisenä sekä kylärakenteen ja elinkeinojen säilymisenä ja vahvistumisena. Hanke on näiltä osin Lapin tavoite 1-ohjelman mukainen, joka korostaa maaseudun elinvoiman parantamista (Tpk 2.7) sekä yritysten toimintamahdollisuuksien parantamista (Tpk 1.2). Ydinalue: matkailukeskus Kuva 3. Pallaksen matkailukeskuksen vaikutusalue Paikallinen vaikutusalue: Raattama Kerässieppi Jerisjärvi Rauhala Torassieppi Särkijärvi Seudullinen vaikutusalue: Hetta Muonio Olos Särkijärvi Tepasto Levi Ylläs 10
11 8. Vaiheistus ja rahoitus Hankesuunnitelman pohjalta Muonion kunta perustaa projektin ja hakee EAKR- osarahoitusta Lapin liitolta mennessä kehittämisosioon. Rahoitusta haetaan 70 prosentille hankkeen kustannuksista ja lopun 30 prosenttia rahoittavat Muonion kunta, Metsähallitus sekä alueen yritykset, mm. Ebur Oy, Tunturijotos Oy, Lapland Hotels ja Harrinivan Lomakeskus Oy. Rahoituspäätöksen jälkeen käynnistyy toiminnallinen ideointi, joka jatkuu vuoden 2004 loppuun. Toiminnallinen suunnitelma käynnistyy ideakilpailun ratkettua ja jatkuu arkkitehtikilpailulla keväällä Kaavoitus tapahtuu kunnan toimesta vuoden 2006 aikana. Tarkennettu suunnittelu ja hankkeen fyysinen toteutus voi alkaa aikaisintaan keväällä 2006 asemakaavan hyväksymisen jälkeen. 1 PERUSSELVITYKSET 01/05-06/05 toteutus: alueen toimijat Hallinto 7500 kustannus: opintomatka 5h* 1000 = 5000 materiaali, painatukset= 2500 mahd. opinnäytetyö= 8000 > yht TOIMINNALLINEN IDEONTI 07/05-12/05 toteutus: 3-4 asiantuntijaryhmää kustannus: ehdotus à * 3-4kpl= > yht Rahoitettava osuus yht = ( EAKR 70%, kunta 15%, toimijat 15%) TOIMINNALLINEN SUUNNITTELU 3 toteutus: valittu asiantuntijaryhmä FYYSISEN YMPÄRISTÖN IDEOINTI 4 toteutus: arkkitehtuurikilpailu FYYSISEN YMPÄRISTÖN SUUNNITTELU 5 toteutus: arkkitehtuurikilpailun voittanut ryhmä kaavoitus: alueen toimijat RAKENNUSSUUNNITTELU, TOTEUTUS 6 toteutus: alueen toimijat 11
12 Hankkeen ohjausryhmä koostuu Muonion kunnan, Metsähallituksen ja yritysten edustajista sekä Lapin liiton, Lapin ympäristökeskuksen, Lapin TE-keskuksen ja Lapin maakuntamuseon edustajista. 9. Muut hankkeet Menneillään olevia merkittäviä hankkeita matkailukeskuksen ympäristössä ovat Metsähallituksen uudelle kansallispuistolle laadittava hoito- ja käyttösuunnitelma sekä Muonion vesi- ja tunturialueiden kehittämissuunnitelma ja osayleiskaavat, VETURI. Hoito- ja käyttösuunnitelma valmistuu 2005 kesän aikana, kuten myös ensimmäinen Veturi-alueen osayleiskaavoista. Veturin kehittämis-suunnitelma valmistuu jo vuoden 2004 aikana. Pallas-hankkeen ja näiden kahden hankkeen tavoitteita pyritään yhteensovittamaan. Pallas-hankkeen ohjausryhmässä on molempien em. hankkeiden ohjausryhmien jäseniä. 10. Lähteet EAKR:Pohjois-Suomen tavoite 1-ohjelma Lapin litto: Lapin matkailustrategia Harri Hautajärvi: Lapin läänin matkailuarkkitehtuurin historia Anna-Liisa Sippola, Juha-Pekka Rauhala: Acerbin keinosta Jerisjärven tielle. Pallas-Ounastunturin kansallispuiston historiaa Muonion vesi- ja tunturialueiden kehittämissuunnitelman ja osayleiskaavan perusaineisto (2004) Metsäntutkimuslaitos: Pallas-Ounastunturin hoito- ja käyttösuunnitelma (1998) Heleena Luusua/ Matkailun kehitys Lappi Oy: Pallas 100 vuotta - kehittämissuunnitelma vuoteen 2030 (2000) Mervi Hytönen: Matkailualueen kehittämisen maisemalliset suositukset - tapaustutkimus Pallastuntureille, maisemaarkkitehtuurin diplomityö (2000) Suvi Nenonen / Metla: Pallaksen alueen matkailuympäristön maisemointisuunnitelma (2000) 12
13 Liite 1 /HANKKEEN YDINALUEELLA TOIMIVAT MATKAILUYRITYKSET: YRITYS PÄÄASIALLINEN TUOTE SIJAINTI Muonio Ebur Oy majoituspalvelut Pallaksen matkailukeskus Tunturijotos Oy ohjelmapalvelut Olos Harrinivan Lomakeskus Oy ohjelmapalvelut sivutoimipaikka Vuontisjärvi Keimiön Koukaus ohjelmapalvelut Keimiöniemi Nulpon Nulkaus ohjelmapalvelut Kerässieppi Torassiepin lomapallas majoitus-, ohjelmapalvelut Torassieppi Wild Motion ohjelmapalvelut Muotkavaara Särkijärven Majat majoituspalvelut Särkijärvi Tunturiporo Oy elintarvikkeet Kutuniva Myllyniemen majat Oy majoituspalvelut Kerässieppi Kerässiepin lomamökit majoituspalvelut Kerässieppi Hotelli Jeris majoituspalvelut Keimiötunturin maja majoituspalvelut Jerisjärvi Muotkavaaran leirikeskus majoituspalvelut Muotkavaara Tunturi-Lapin tuvat majoituspalvelut Muotkavaara Pallas-tuvat Ky majoituspalvelut Jerisjärvi Törmäslompolon Maatilamatkailu majoituspalvelut Kutuniva Enontekiö Tunturihotelli Vuontispirtti majoituspalvelut Yli-kyrö T:mi Kyrön Tunturiloma majoituspalvelut Yli-kyrö Saivo-Kyrön Lomamajat Ay majoituspalvelut Yli-kyrö Kittilä Fell Trek ohjelmapalvelut Särkijärvi Lapin Curly Talli Oy ohjelmapalvelut Raattama Raattaman lomajutut ohjelmapalvelut Raattama Porotilamajoitus Autto majoituspalvelut Raattama Pallas-Laakson mökit majoituspalvelut Raattama Raattaman lomamajat Ay majoituspalvelut Raattama Saivokeron lomamajat majoituspalvelut Raattama 13
14 Liite 2 /TYÖLLISYYSVAIKUTUKSET 1. SUUNNITTELUVAIHE o Ideakilpailu ja toiminnallinen suunnittelu - projektin johto 0,5 henkilötyövuotta o Arkkitehtuurikilpailu - projektin johto 0,5 henkilötyövuotta o Kaavoitusvaihe - projektin johto 0,5 henkilötyövuotta - kaavoitustyö 0,5 henkilötyövuotta Suunnitteluvaiheen työllisyysvaikutus yhteensä: 2 kpl henkilötyövuotta 2. INVESTOINTIVAIHE ( 3 vuotta a 50 henk ) - Rakennusaikainen toiminta yhteensä 150,0 henkilötyövuotta/ 3v 3. TOIMINTAVAIHE o Varsinaisen matkailutoiminnan työllisyysvaikutus Uudet pysyvät työpaikat 33,5 henkilötyövuotta, josta: - reception 3,0 kpl - työnjohto ja avainhenkilöt 5,0 kpl - keittiö ja tarjoilijat 18,0 kpl - siivous 7,5 kpl o uudet, muiden nykyisten ja syntyvien yritysten työpaikat ( syntyy 5 uutta yritystä ) 33,0 henkilötyövuotta, josta: - ohjelmapalvelut 8,0 kpl - opastustoiminta 7,0 kpl - opastuskeskus 3,0 kpl - myymälätoiminta 3,0 kpl - kiinteistöjen huolto ( myös kämpät ) 5,0 kpl - alihankinnat ( hotellin siivous,pesula, kuljetus yms.) 7,0 kpl Uudet varsinaisen matkailutoiminnan työpaikat yhteensä 66,5 kpl henkilötyövuotta o Uudistetut, välittömät työpaikat ( mukana 2 nykyistä yritystä ) - turvataan hotellitoiminnan jatkuminen 12 kpl - turvataan luontokeskuksen toiminta 3 kpl Uudistetut työpaikat yhteensä 15 kpl henkilötyövuotta 14
15 4. KASVUSYSÄYSVAIHE - huomattava vaikutus koko Tunturi-Lapille aina Leviä, Yllästä ja Enontekiötä myöten. Vaikuttaa erityisen nopeasti ja voimakkaasti lähikylien pienten yritysten kehittymiseen ja niiden työllistämiskykyyn. - Tulee välittömästi vaikuttamaan myös ympäristössä tapahtuvaan rakentamiseen ja synnyttää jatkoinvestointeja Muoniossa, Hetassa ja Kittilässä. Vaikutukset ulottuvat myös muihin matkailukeskuksiin Tunturi-Lapissa, koska Pallaksen vetovoimaisuus säteilee mm. Olokselle, Harrinivaan, Jerikselle ja Torassieppiin. - Vaikuttaa palvelujen kehittymiseen ja kasvuun koko alueella.; kasvua saavat ainakin kauppa, liikenne, kiinteistöjen huolto, reittien huoltaminen ( Metsähallitus) sekä viranomaispalvelut ja terveydenhuolto - numeraalinen arvio kasvusysäysvaiheesta on vaikea tehdä. Aikaisempien projektien kautta syntyneeseen kokemukseen perustuen voidaan arvioida, että kasvusysäys synnyttää noin 25 uutta työpaikkaa. 5. YHTEENVETO TYÖLLISYYSVAIKUTUKSISTA Hankkeen työllisyysvaikutukset ovat yhteensä : Uudet työpaikat: Suunnitteluvaihe Investointivaihe Toimintavaihe Kasvusysäysvaihe 2 kpl 150 kpl / 3v 66,5 kpl 25 kpl Uudistetut välittömät työpaikat: yhteensä 18 kpl 15
METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ
METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ ELY-KESKUS - LAKISÄÄTEINEN ROOLI KAAVOITUKSESSA - EDISTÄÄ, OHJAA JA VALVOO KUNTIEN KAAVOITUSTA - EDUSTAA VALTION LUONNONSUOJELUVIRANOMAISTA - VALITUSOIKEUS 2 MRL: Elinkeino-,
LisätiedotKansallispuistoissa on vetovoimaa!
Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistot - Alkuperäisen luonnon suojelua ja virkistyskäyttöä - Säilyttävät kulttuuriarvoja - Ovat tärkein työkalu luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi Suomessa
LisätiedotKAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS; LUTTORINNE
KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS; LUTTORINNE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Inarin kunta Tekninen osasto Pekka Junttila kaavoitusinsinööri 2.9.2014 Yleistä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Pallas- Yllästunturin kansallispuistosta annetun lain :n muuttamisesta Pallas-Yllästunturin kansallispuistosta annettuun lakiin ehdotetaan lisättäväksi säännös, jonka
LisätiedotKITTILÄN KUNTA TEKNINEN OSASTO
1, 2. kunnanosa, Sirkka Lounaisrinteen korttelin 965 asemakaavamuutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 3.12.2018 Ilmakuva Maanmittauslaitos 2017 2 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Maankäyttö-
LisätiedotLappi luontomatkailun toimintaympäristönä - Kansallispuistojen järjestyssäännöt
Lappi luontomatkailun toimintaympäristönä - Kansallispuistojen järjestyssäännöt Joel Erkkonen Erikoissuunnittelija Lapin luontopalvelut Metsähallitus 1 Matkailuyhteistyön tavoitteita Kansallispuistot ovat
LisätiedotKutunivan ranta-asemakaava
MUONION KUNTA Kutunivan ranta-asemakaava P37873 1 (12) Sisällysluettelo 1 n tarkoitus... 1 2 Suunnittelutehtävän määrittely ja tavoitteet... 1 3 Suunnittelualue... 1 4 Suunnittelun lähtökohdat... 2 4.1
LisätiedotTilan Joensuu RN:o 20:25 asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma
1(7) KITTILÄN KUNTA, 2. KUNNANOSA, LEVI Tilan Joensuu RN:o 20:25 asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2(7) 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan
LisätiedotHankkeen taustaa Lähtökohdat:
Matkailun, kaivostoiminnan ja ympäristön yhteensovittaminen -seminaari Ruka 24.02.2012 2012 FT Pekka Kauppila Hankkeen taustaa Lähtökohdat: Valtakunnallisen matkailustrategian ja Valtioneuvoston 24.3.2011
LisätiedotLuonnostaan kestävä, paikallisuudesta ylpeä, rohkea ja tekevä luontomatkailu-muonio
Pallas-Yllästunturin kansallispuisto Suomen suosituin 550.000 kävijää / v Tunturi-Lapissa 14.500 asukasta, Muoniossa 2.350 1.400 yritystä / Muoniossa n. 380 Seudulla käy vuosittain 1,8 milj. vierailijaa
LisätiedotKITTILÄN KUNTA TEKNINEN OSASTO
1 KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka Levin korttelin 27 tontin 1 asemakaavamuutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 20.4.2018 Ilmakuva Maanmittauslaitos 2017 2 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
LisätiedotMaisema-alueet maankäytössä
Maisema-alueet maankäytössä Anna-Leena Seppälä Varsinais-Suomen ELY/ Anna-Leena Seppälä 26.11.2013 1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Kulttuuriympäristöä koskevien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden
LisätiedotKansallispuistokävijät matkailijoina
Kansallispuistokävijät matkailijoina Tuija Sievänen ja Marjo Neuvonen Seitsemisen Luontokeskus 18.3.2010 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Tutkimuksen
LisätiedotHE 195/2009 vp. lailla Pallas-Yllästunturin kansallispuistosta. lakiin ehdotetaan lisättäväksi säännös,
HE 195/2009 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Pallas- Yllästunturin kansallispuistosta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Pallas-Yllästunturin kansallispuistosta annettuun
LisätiedotKITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka Utsuvaaran asemakaavan korttelin 820 asemakaavamuutos
1 KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka Utsuvaaran asemakaavan korttelin 820 asemakaavamuutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 4.2.2009 Ilmakuva ja suunnittelualueen rajaus 2 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
LisätiedotYLLÄKSEN MATKAILUKESKUKSEN PALVELUKOHTEIDEN OPASTUSSUUNNITELMA
Kolarin kunta Lapin elinkeino, - liikenne- ja ympäristökeskus Liikenne ja infrastruktuuri- vastuualue Kolarin kunta YLLÄKSEN MATKAILUKESKUKSEN PALVELUKOHTEIDEN OPASTUSSUUNNITELMA SITO-YHTIÖT SITO OY Y-tunnus
LisätiedotKITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka. Tilan Joensuu RN:o 20:25 asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka Tilan Joensuu RN:o 20:25 asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 7.4.2015 Ilmakuva Maanmittauslaitos 2015 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
LisätiedotM U O N I O N P A T I K K A R E I T I T
M U O N I O N P A T I K K A R E I T I T O L O S T U N T U R I J A K I R K O N K Y L Ä Olostunturin maisemareitti 7km Maisemareitti alkaa eturinteiden edestä ja kiertää Olostunturin ympäri. Laavu ja tulistelupaikka
LisätiedotOloksen asemakaava ja asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) MUONIO 22.8.2014. 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1
2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 MUONIO Oloksen asemakaava ja asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 22.8.2014 Seitap Oy 2014 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
LisätiedotValtakunnallisesti arvokkaat maisemat miten niistä päätetään? Maisema-alueet maankäytössä
Valtakunnallisesti arvokkaat maisemat miten niistä päätetään? Maisema-alueet maankäytössä Anna-Leena Seppälä Varsinais-Suomen ELY/ Anna-Leena Seppälä 29.1.2014 1 Valtakunnallisesti arvokkaat maisemaalueet
LisätiedotPALTAMON KUNTA Tekniset palvelut
1 (8) Tekniset palvelut asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Paltamon kirkonkylän asemakaava-alueen korttelit 22, 23 ja 27 sekä niihin liittyvät vesi-, liikenne- ja viheralueet. Suunnittelualue
LisätiedotKansallispuistokävijät matkailijoina
Kansallispuistokävijät matkailijoina Tuija Sievänen ja Marjo Neuvonen Orilammin lomakeskus 19.3.2010 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Tutkimuksen
LisätiedotÄkäslompolon asemakaavan muutos, korttelit 45, 64, 65, 67, 68 ja 199 sekä M-aluetta
KOLARIN KUNTA Äkäslompolon asemakaavan muutos, korttelit 45, 64, 65, 67, 68 ja 199 sekä M-aluetta FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 430-P35004 1 (8) Persson-Puurula Eva Sisällysluettelo 1... 1 2 Miksi kaavoitukseen
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
(Drno 20/2016) RUKAN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELEISSA 140, 141 JA 142, YLEISELLÄ PYSÄKÖINTIALUEELLA JA NIIHIN LIITTYVILLÄ KATU-, URHEILU-, JA VIRKISTYS-, VESI- SEKÄ RETKEILY- JA ULKOILUALUEILLA
LisätiedotRovaniemen kaupunki Tennilammit ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)
Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Rovaniemen kaupunki Tennilammit ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 10.01.2017 Seitap Oy 2017 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
LisätiedotKITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka. Hissitien asemakaavamuutos (Levin asemakaava-alueen korttelit 27/1, 31/7, 32/1,2,4, 36/2-3, 83, 299)
1 KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka Hissitien asemakaavamuutos (Levin asemakaava-alueen korttelit 27/1, 31/7, 32/1,2,4, 36/2-3, 83, 299) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 21.9.2009 Ilmakuva Leviltä
LisätiedotMatkailu keskittyy keskuksiin - mikä on luonnon rooli ja paikan luonne?
Matkailu keskittyy keskuksiin - mikä on luonnon rooli ja paikan luonne? Seija Tuulentie Tutkija, dos., Metla, Rovaniemi seija.tuulentie@metla.fi http://www.metla.fi/ohjelma/hyv/ Luontokeskus Haltia, Espoo
LisätiedotKIIHTELYSVAARAN RANTAOSAYLEISKAAVA
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, hyväksytty valtioneuvostossa 31.11.2008 ja tulleet voimaan 1.3.2009 Alueidenkäyttötavoitteiden tehtävä Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö-
LisätiedotKITTILÄN KUNTA TEKNINEN OSASTO
1 KITTILÄN KUNTA, 1. kunnanosa, Kittilä Kirkonkylän asemakaavamuutos (Ylä-Kittilän niitty) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 8.12.2014 Ilmakuva Maanmittauslaitos 2013 2 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
LisätiedotMuonio. VISANNON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 1, 2 ja 3. Kaavaluonnoksen selostus
Muonio VISANNON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 1, 2 ja 3 Kaavaluonnoksen selostus 15.03.2017 Seitap Oy 2017 1. Perus- ja tunnistustiedot Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi Vastaava
LisätiedotEkologiset yhteydet, MRL ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Nunu Pesu ympäristöministeriö
Ekologiset yhteydet, MRL ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Nunu Pesu ympäristöministeriö 27.3.2013 Maankäyttö- ja rakennuslaki MRL 1 Lain yleinen tavoite Tämän lain tavoitteena on järjestää
LisätiedotKansallispuistojen merkitys matkailun vetovoimatekijöinä
Kansallispuistojen merkitys matkailun vetovoimatekijöinä Kymenlaakson matkailuparlamentti 17.10.2017 Matti Hovi Puistonjohtaja Luontopalvelut Suomen kansallispuistot 2017 40 kansallispuistoa (Hossa ei
LisätiedotKestävän matkailun edistäminen: LANDSCAPE LAB -hankkeen sisältö ja tavoitteet
Kestävän matkailun edistäminen: LANDSCAPE LAB -hankkeen sisältö ja tavoitteet Jukka Jokimäki ja Marja-Liisa Kaisanlahti-Jokimäki 1 Johdanto Suurin osa Suomen ja etenkin Lapin matkailusta perustuu luonnon
LisätiedotSallatunturin matkailukeskuksen korttelin 32. LPA, VL ja VP-alueiden asemakaavan muutos, Karhulammen hotelli
1 Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 32. LPA, VL ja VP-alueiden asemakaavan muutos, Karhulammen hotelli Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kuva 1. Ilmakuva suunnittelualueelta ja suunnittelualueen
LisätiedotNurmeksen kaupungin tekninen palvelukeskus
1 Nurmeksen kaupungin tekninen palvelukeskus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Ritoniemen 124 kaupunginosan matkailu- sekä katualueita että korttelia 14 koskeva asemakaavan muutos (Bomba - Sotkan ympäristö
LisätiedotÄkäslompolon asemakaava, Röhkömukanmaan alue
1 Äkäslompolon asemakaava, Röhkömukanmaan alue Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kuva 1. Ilmakuva suunnittelualueelta. 2 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan
LisätiedotKITTILÄN KUNTA TEKNINEN OSASTO LIITE 2
1 KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka Levin teollisuusalueen asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 14.10.2015 Ilmakuva Maanmittauslaitos 2015 2 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Maankäyttö-
LisätiedotMATKAILIJA MATKAILUKESKUKSEN ASUKKAANA
Pohjoisen viherpäivät 2010 Levi 19.-20.8. MATKAILIJA MATKAILUKESKUKSEN ASUKKAANA MATKA-hankkeen matkailijakysely 2009-2010 Eija Hasu, Aalto-yliopisto Liisa Tyrväinen, Metla Harri Silvennoinen, Metla Marja
LisätiedotKuva 1. Ilmakuva suunnittelualueelta ja suunnittelualueen rajaus. Maanmittauslaitos
1 Sallatunturin matkailukeskuksen korttelien 35-39 ja 153 KL-, RM-, RT- ja YK-alueiden, VL-alueiden sekä katualueen ja yleiselle jalankululle ja pyöräilylle varatun alueen sekä vesialueen (Keselmäjärven
LisätiedotLevin asemakaava-alueen kortteli 27 tontti 1, kortteli 31 tontti 7, sekä kortteli 299 (ns. Hissitie osa 2)
1, 2. kunnanosa, Sirkka Levin asemakaava-alueen kortteli 27 tontti 1, kortteli 31 tontti 7, sekä kortteli 299 (ns. Hissitie osa 2) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 3.2.2015 Ilmakuva Leviltä (Maanmittauslaitos
LisätiedotSisäilma-asioiden huomioiminen suojelluissa kohteissa. Sirkkaliisa Jetsonen Yliarkkitehti Museovirasto
Sisäilma-asioiden huomioiminen suojelluissa kohteissa Sirkkaliisa Jetsonen Yliarkkitehti Museovirasto Rakennussuojelu Turvaa rakennetun kulttuuriympäristön säilymistä ja kulttuurisesti kestävää hoitoa
LisätiedotKemiläisenvaaran ja Törmänrakan ranta-asemakaava, 3 Itä-Muonio
1 Kemiläisenvaaran ja Törmänrakan ranta-asemakaava, 3 Itä-Muonio Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kuva 1. Ilmakuva suunnittelualueesta lähiympäristöineen. Maanmittauslaitos 2 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
LisätiedotMitä kansallispuisto merkitsee lähialueen yrittäjille ja asukkaille
Mitä kansallispuisto merkitsee lähialueen yrittäjille ja asukkaille Ashley Selby, Leena Petäjistö, Tuija Sievänen & Marjo Neuvonen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa Metla/TUK seminaari 3.9.2010 1 Suojelualueet
LisätiedotUtsuvaaran asemakaavan laajennus ja korttelin 802 asemakaavamuutos
1 KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka Utsuvaaran asemakaavan laajennus ja korttelin 802 asemakaavamuutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 11.4.2016 Ilmakuva Maanmittauslaitos 2014 2 1. Osallistumis-
LisätiedotImmeljärven pohjoispuolen asemakaava ja asemakaavamuutos
1 KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka Immeljärven pohjoispuolen asemakaava ja asemakaavamuutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 22.3.2017 Ilmakuva Maanmittauslaitos 2015 2 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
LisätiedotYhteistyössä hyvä lopputulos Muonion metsäkiistassa. Rovaniemi MMT Kirsi-Marja Korhonen
Yhteistyössä hyvä lopputulos Muonion metsäkiistassa Rovaniemi 2.2.2016 MMT Kirsi-Marja Korhonen Valtion maiden metsätalous on erityistä! Metsätalouden toiminnan keskeinen erityispiirre ovat Metsähallituslain
LisätiedotINARIN KUNTA. Inarin kunta Tekninen osasto Kaavoitus. Inarin kirkonkylän asemakaavan muutos; KORTTELIT 79 JA 80
INARIN KUNTA Inarin kunta Tekninen osasto Kaavoitus Inarin kirkonkylän asemakaavan muutos; KORTTELIT 79 JA 80 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS 15.2.2017 Yleistä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta
LisätiedotENO-TUUPOVAARA RANTAOSAYLEISKAAVA
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, hyväksytty valtioneuvostossa 31.11.2008 ja tulleet voimaan 1.3.2009 Alueidenkäyttötavoitteiden tehtävä Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö-
LisätiedotElävä matkailumaisema Ounasselän tunturiseudun sekä Ylläksen ja Levin maisemaselvitys
ISBN-13: 978-951-40-2010-0 (PDF) ISBN-10: 951-40-2010-3 (PDF) ISSN 1795-150X Elävä matkailumaisema Ounasselän tunturiseudun sekä Ylläksen ja Levin maisemaselvitys Toimittaneet Marja Uusitalo, Pertti Sarala
LisätiedotLieksan kaupunki, Koli Kolin Cultura asemakaava (6) LIEKSAN KAUPUNKI KOLI KOLIN CULTURA ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
1.10.2015 1 (6) LIEKSAN KAUPUNKI KOLI KOLIN CULTURA ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. HANKEKUVAUS Asemakaava koskee Purnulammen ja Ylä-Kolintien välistä aluetta. Alueen sijainti ilmenee
LisätiedotKITTILÄN KUNTA TEKNINEN OSASTO
1 KITTILÄN KUNTA, 1. kunnanosa, Kittilä Kirkonkylän teollisuusalueen asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 23.1.2015 Ilmakuva Maanmittauslaitos 2013 2 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
LisätiedotSallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen
1 Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen kortteli Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.11.2015 Kuva 1. Ilmakuva suunnittelualueelta
LisätiedotLevin asemakaava ja asemakaavamuutos (Ounasrannan sähköasema)
KITTILÄN KUNTA 1 Puh 0400 356 500, Fax 016-642 259 7.12.2012 KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka Levin asemakaava ja asemakaavamuutos (Ounasrannan sähköasema) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 7.12.2012
LisätiedotMuonio. ÄKÄSKERON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 2 ja 6 sekä korttelin 7 rakennuspaikka 1. Kaavaluonnoksen selostus
Muonio ÄKÄSKERON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 2 ja 6 sekä korttelin 7 rakennuspaikka 1 Kaavaluonnoksen selostus 04.06.2018 Seitap Oy 2018 1. Perus- ja tunnistustiedot Kaavan laatija: Seitap Oy,
LisätiedotMuonio. KUKASLOMPOLON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit sekä VR-2 ja VR-3 aluetta OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 7.2.
Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Muonio KUKASLOMPOLON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 11 14 sekä VR-2 ja VR-3 aluetta OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 7.2.2019 Seitap Oy
LisätiedotKITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka. Taalojärven rinteen asemakaava (Seita) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
1 KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka Taalojärven rinteen asemakaava (Seita) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 30.11.2016 Ilmakuva Maanmittauslaitos 2015 2 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
LisätiedotNILSIÄN KAUPUNKI, TAHKOVUORI
Nilsiän kaupunki, Tahkovuori 1 (6) NILSIÄN KAUPUNKI, TAHKOVUORI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KORTTELI 288 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. HANKEKUVAUS Asemakaavan muutos koskee Tahkovuoren asemakaava-alueen
LisätiedotYlläksen Matkailuyhdistys Ry Toiminnanjohtaja, Hanna Ylipiessa
15.02.2017 Ylläksen Matkailuyhdistys Ry Toiminnanjohtaja, Hanna Ylipiessa Ylläksen matkailu on luontomatkailua Luontomatkailu ei rajoitu pelkästään Pallas-Yllästunturin kansallispuiston alueelle Luonto,
LisätiedotKOLMIKANTAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVOITUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)
Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Inari KOLMIKANTAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVOITUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 29.04.2019 Seitap Oy 2019 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
LisätiedotKITTILÄN KUNTA TEKNINEN OSASTO
KITTILÄN KUNTA Puh 0400 356 500, Fax 016-642 259 1 18.10.2010 KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka Akanrovan alueen asemakaavamuutos, osa 1 (Tiealueet ja kevyen liikenteen väylä) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
LisätiedotSVEITSIN-HÄRKÄVEHMAAN ALUEEN KAAVOITUS
SVEITSIN-HÄRKÄVEHMAAN ALUEEN KAAVOITUS 24.1.2018 1. Avaus, kaavoituspäällikkö Anitta Ojanen 2. Yleiskaavaehdotuksen esittely, yleiskaavasuunnittelija Hannu Lindqvist 3. Asemakaavan vireilletulon esittely,
LisätiedotImmeljärven pohjoispuolen asemakaava ja asemakaavamuutos
1 KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka Immeljärven pohjoispuolen asemakaava ja asemakaavamuutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 3.12.2014 Ilmakuva Maanmittauslaitos 2014 2 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
LisätiedotTarkemmat tiedot ovat luettavissa Pirkanmaan liiton maakuntakaavoituksen internetsivuilta osoitteessa:
LIITE Ruoveden kunnan kaavoituskatsaus 2016 MAAKUNTAKAAVOJEN TARKASTELU Pirkanmaalla on valmisteilla uusi kokonaismaakuntakaava, joka voimaan tullessaan korvaa nykyisen Pirkanmaan 1. maakuntakaava n sekä
Lisätiedot1 HANKEKUVAUS JA SUUNNITTELUTILANNE
FCG Suunnittelu ja tekniikka Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (5) KONNEVEDEN KUNTA KIVISALMEN LAITURIALUEEN RANTA-ASEMAKAAVA 1 HANKEKUVAUS JA SUUNNITTELUTILANNE Konneveden kunnalla on tarkoitus
LisätiedotValtion luonnonsuojelu Östersundomissa. Östersundomin yleiskaava ja kaupunkiekologia, Helsinki Laituri, , Antti Below
Valtion luonnonsuojelu Östersundomissa Östersundomin yleiskaava ja kaupunkiekologia, Helsinki Laituri, 31.5.2011, Antti Below Taustaa Matti Vanhasen II hallituksen ohjelma (19.4.2007): Selvitetään mahdollisuudet
LisätiedotMuonion kunta Katsaus 1 (5) Kunnanvaltuusto 24.3.2015
Muonion kunta Katsaus 1 (5) Kaavoituskatsaus Maankäyttö- ja rakennuslain 7. edellyttää, että kunta laatii vähintään kerran vuodessa katsauksen kunnassa ja maakunnan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina
LisätiedotRAKUUNAMÄKI OSAYLEISKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOS
RAKUUNAMÄKI OSAYLEISKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Asukastilaisuus 5.4.2018 Taustaa - Rakuunamäen ydinalue poistumassa Puolustusvoimien käytöstä toimintojen siirtyessä Leirikentän alueelle > Asema- ja yleiskaavan
LisätiedotKAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; VANHASELKÄ, KORTTELIT 153, 154 JA 255
KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; VANHASELKÄ, KORTTELIT 153, 154 JA 255 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Inarin kunta Tekninen osasto Pekka Junttila kaavoitusinsinööri 18.2.2015 Yleistä osallistumis-
LisätiedotÄkäslompolon asemakaavamuutos, kortteli 17 tontit 7 ja 10 sekä VL-alue
1 KOLARIN KUNTA Tekninen osasto Isopalontie 2, 95900 Kolari Puh 0400 10 70 70 19.6.2018 KOLARIN KUNTA, 2. KUNNANOSA Äkäslompolon asemakaavamuutos, kortteli 17 tontit 7 ja 10 sekä VL-alue Osallistumis-
LisätiedotKITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka. Hissitien asemakaavamuutos (Levin asemakaava-alueen korttelit 32/1,2,4 ja 36/2-3)
1 KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka Hissitien asemakaavamuutos (Levin asemakaava-alueen korttelit 32/1,2,4 ja 36/2-3) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.1.2012 Ilmakuva suunnittelualueesta (2006)
LisätiedotKansallispuistoissa on vetovoimaa!
Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistot - Alkuperäisen luonnon suojelua ja virkistyskäyttöä - Säilyttävät kulttuuriarvoja - Ovat tärkein työkalu luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi Suomessa
LisätiedotPALOMA-SEMINAARI Kuusamo. Yrjö Perkkiö kertoo kokemuksia Ylimuonion valtionmaiden käyttösuunnitelmasta ja yhteistyöryhmästä
PALOMA-SEMINAARI 22.1.2019 Kuusamo Yrjö Perkkiö kertoo kokemuksia Ylimuonion valtionmaiden käyttösuunnitelmasta ja yhteistyöryhmästä Ylimuonion valtionmaiden käyttösuunnitelma alue Ylimuonion valtionmaiden
LisätiedotMetsähallituksen rooli virkistystoiminnoissa Keski-Suomessa. Raimo Itkonen 13.6.2011
Metsähallituksen rooli virkistystoiminnoissa Keski-Suomessa Raimo Itkonen 13.6.2011 Mikä on Metsähallitus? Luonnonvara-alan palveluja tuottava valtion liikelaitos, jolla on liiketoimintaa ja julkisia palveluja
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkoitus: Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :ssä on esitetty OAS:n tarkoitus. Kaavaa laadittaessa tulee riittävän aikaisessa vaiheessa
LisätiedotOsallistumis- ja arviointisuunnitelma
FCG Finnish Consulting Group Oy SALLATUNTURIN MATKAILUKESKUS POROPUISTO Sallan kunta SALLATUNTURIN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS (Tieliikennealue ja kevyen liikenteen väylä) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
LisätiedotRovaniemen kaupunki Tennilammit ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)
Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Rovaniemen kaupunki Tennilammit ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 07.09.2017 Seitap Oy 2017 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
LisätiedotTEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELEISSA 201, 202, 208 JA 210 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
Kärsämäen kunta 1/5 KÄRSÄMÄEN KUNTA TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELEISSA 201, 202, 208 JA 210 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö-
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 PUUMALAN KUNTA, KIRKON KORTTELIN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. SUUNNITTELUALUEEN KUVAUS Asemakaavan laaditaan Puumalan taajaman keskustaan.
LisätiedotHissitien asemakaavamuutos, osa 2 (Levin asemakaava-alueen kortteli 27 tontti 1, kortteli 31 tontti 7, sekä korttelit 83 ja 299)
KITTILÄN KUNTA Puh 040 356 500, Fax 016-642259 20.10.2014 KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka Hissitien asemakaavamuutos, osa 2 (Levin asemakaava-alueen kortteli 27 tontti 1, kortteli 31 tontti 7, sekä
Lisätiedot1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA?
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (5) VIEREMÄN KUNTA VALKEISKYLÄN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 925-417-4-36 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA? 2
LisätiedotKIRKKOPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
MIKKELIN KAUPUNKI tekninen toimi / kaupunkisuunnittelu PL 278, 50101 Mikkeli Etunimi Sukunimi puh. 044 794 xxxx, fax. (015) 194 2613, e-mail: etunimi.sukunimi@mikkeli.fi 0937 KIRKKOPUISTON ASEMAKAAVAN
LisätiedotJYVÄSKYLÄNTIEN POHJOISPUOLEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KEURUU SAMMALINEN- JÄRVI
In s i n ö ö r i - j a K i i n t e i s t ö t o i m i s t o H a v a n k a O y Keskuskatu 5, 39700 PARKANO p. 040-833 9275, 0400-234 349, email:havanka@kolumbus.fi www.havanka.fi JYVÄSKYLÄNTIEN POHJOISPUOLEN
LisätiedotPUDASJÄRVEN KAUPUNKI
PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Iso-Syöte, Asemakaavan muutos korttelissa 55 a-b OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 25.9.2017 Ote ajantasa-asemakaavasta. Asemakaavan muutosalue sijaitsee Syötteen hiihto- ja laskettelukeskuksessa.
LisätiedotUtsuvaara III asemakaava ja korttelin 802 asemakaavamuutos
KITTILÄN KUNTA KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka Utsuvaara III asemakaava ja korttelin 802 asemakaavamuutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 22.10.2014 Ilmakuva Maanmittauslaitos 2014 1 2 1. Osallistumis-
LisätiedotMatkailijat karsastavat kaivoksia
Matkailijat karsastavat kaivoksia Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja ravintola-ala on merkittävä toimiala, jolla on potentiaalia työllistää, tuoda verotuloja valtiolle ja luoda pysyvää hyvinvointia
LisätiedotKOLARI 2. KUNNANOSA ÄKÄSLOMPOLON ASEMAKAAVAN MUUTOS Kortteli 5 rakennuspaikka 3 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)
Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 KOLARI 2. KUNNANOSA ÄKÄSLOMPOLON ASEMAKAAVAN MUUTOS Kortteli 5 rakennuspaikka 3 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 23.06.2014 Kolarin kunta -
LisätiedotROVANIEMEN KESKUSTAN OIKEUSVAIKUTTEINEN OSAYLEISKAAVA
ROVANIEMEN KESKUSTAN OIKEUSVAIKUTTEINEN OSAYLEISKAAVA Kaupunginvaltuuston informaatio to 9.12.2010 Rakennemallien vaihtoehdot Lähtötilanne ja tavoitteet Perusselvitykset Mitoitus Vyöhykkeet ja osa-alueet
LisätiedotLevin asemakaava-alueen kortteleiden 150, 165, 166 ja 169 asemakaavamuutos (Sirkan koulu ja päiväkoti)
1, 2. kunnanosa, Sirkka Levin asemakaava-alueen kortteleiden 150, 165, 166 ja 169 asemakaavamuutos (Sirkan koulu ja päiväkoti) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 14.12.2012 Ilmakuva suunnittelualueelta
LisätiedotVallisaaren ja Kuninkaansaari Elämä Helsingissä tulee jälleen piirun verran upeammaksi
Vallisaaren ja Kuninkaansaari 2016 Elämä Helsingissä tulee jälleen piirun verran upeammaksi 1 2013 Eräluvat Metsähallitus luontopalvelut Kansallispuisto 20 min Kauppatorilta - Helsinki: True Nature Capital
LisätiedotValtiollakin vastuu Lapin ympäristöstä
Valtiollakin vastuu Lapin ympäristöstä Lapin liitto 22.2.2011 1 Haasteita Herkkä arktinen luonto Ilmastonmuutos Matkailuelinkeinojen ja kaivosteollisuuden nopea kehittyminen edellyttää ympäristönsuojelun,
LisätiedotKansallispuistojen luokitus
Kansallispuistojen luokitus Tuija Sievänen, Jenni Puustinen, Marjo Neuvonen ja Eija Pouta 10.3.2008 1 Taustaa Suojelualueiden virkistyskäytön tutkimus Suojelualueiden virkistyskäyttö ja aluetaloudelliset
LisätiedotHeike Wankel ja Albert Oswald Osterham Bernau, Saksa
SUUNNITELMAN NIMI JA SUUNNITTELUALUE KANTOJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS KUUSAMON KAUPUNKI (305) VIRRAN KYLÄ (422) TILA Heirola 8:37 OMISTAJAT Heike Wankel ja Albert Oswald Osterham 23 83233
LisätiedotTOKAT-hanke ja alueidenkäyttö. Hannu Raasakka Lapin ELY-keskus alueidenkäyttöyksikkö
TOKAT-hanke ja alueidenkäyttö Hannu Raasakka Lapin ELY-keskus alueidenkäyttöyksikkö 15.4.2015 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET VNp 30.11.2000, tarkistetut tavoitteet voimaan 1.3.2009 Osa maankäyttö-
Lisätiedot2014 Nuorgamin kyläalueella. Tenonlaakson rantaosayleiskaavan muutos. Nuorgamin kyläalueella KAAVASELOSTUS. Seitap Oy
Utsjoki Tenonlaakson rantaosayleiskaavan muutos Nuorgamin kyläalueella KAAVASELOSTUS Seitap Oy 2014 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi Vastaava kaavoittaja
Lisätiedot1 Vaikutusalueen herkkyys yhdyskuntarakenteen kannalta
Ympäristövaikutusten arviointiohjelma 19.2.2019 1 (11) 1 Vaikutusalueen herkkyys yhdyskuntarakenteen kannalta Kuva 1.1. Hankkeen vaikutusten yhdyskuntarakenteeseen arvioidaan ulottuvan enintään kilometrin
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUUNNITELMAN NIMI JA SUUNNITTELUALUE KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS SUOMUSSALMEN KUNTA (777) KIRKONKYLÄ (406) SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET
Lisätiedot1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT. 1.1 Tunnistetiedot
1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot n kunnan, Ylläsjärven asemakaava ja asemakaavan muutos Kunnanosa: 2 Asemakaavan muutos koskee korttelia 455 Asemakaavan muutoksella muodostuu kortteli 455
LisätiedotPUDASJÄRVEN KAUPUNKI
PUDASJÄRVEN KAUPUNKI HULHAVANAHON, ISO-SYÖTTEEN JA LUOKKAVAARAN ASEMA- KAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 12.10.2010 Ote ajantasa-asemakaavasta. Asemakaavan muutosalue sijaitsee
LisätiedotKAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; ETELÄRINNE II
KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; ETELÄRINNE II OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Inarin kunta Tekninen osasto Pekka Junttila kaavoitusinsinööri 24.9.2014 Yleistä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta
LisätiedotMuonio. KUKASLOMPOLON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 10 14, VL-aluetta sekä VR-1,VR-2 ja VR-3 aluetta. Kaavaluonnoksen selostus
Muonio KUKASLOMPOLON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 10 14, VL-aluetta sekä VR-1,VR-2 ja VR-3 aluetta Kaavaluonnoksen selostus 26.03.2019 2019 1. Perus- ja tunnistustiedot Kaavan laatija:, Ainonkatu
Lisätiedot