Pallaksen kehittäminen. Hankesuunnitelma Muonio kunta/ Katriina Nyman

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pallaksen kehittäminen. Hankesuunnitelma 21.9.2004 Muonio kunta/ Katriina Nyman"

Transkriptio

1 Pallaksen kehittäminen Hankesuunnitelma Muonio kunta/ Katriina Nyman

2 Sisältö 1. Tausta s.3 2. Hankealue s.3 a. Luonnonympäristö s.3 b. Rakennettu ympäristö s.4 c. Pallaksen asema matkailualuerakenteessa s.5 3. Hankkeen taustaa s.7 4. Suunnittelua velvoittavat päätökset s.7 5. Päätavoite s.8 6. Hankkeen rakenne s.8 a. Mikä on Pallaksen luonne? s.8 b. Miten Pallas toimii? s.9 c. Miltä Pallas näyttää? s.9 7. Vaikutukset s.9 a. Ekologiset vaikutukset s.9 b. Maisema- ja ympäristövaikutukset s.9 c. Kultuuriset vaikutukset s.10 d. Taloudelliset ja sosiaaliset vaikutukset s Vaiheistus ja rahoitus s Muut hankkeet s.11 Lähteet s.12 Liite 1: Alueella toimivat matkailualan yritykset s.13 Liite 2: Työllisyysvaikutukset s.14 2

3 1. Taustaa Pallas-Ounastunturin kansallispuisto on yhdessä Pyhätunturin kansallispuiston kanssa Suomen vanhin. Ne perustettiin samanaikaisesti vuonna 1938, samana vuonna kuin Pallakselle rakennettiin Suomen ensimmäinen tunturihotelli. Hotelli sijaitsi ylhäällä tunturissa ja sinne kuljettiin Torassiepistä porokyydillä. Arkkitehtien Väinö Vähäkallion ja Aulis E. Hämäläisen kädenjälki oli uraauurtavaa, pelkistettyä modernismia. Vanha hotelli räjäytettiin sodan loppuvaiheissa vuonna 1944 saksalaisten perääntyessä Lapista. Hotellin raunioista osa on edelleen paikallaan. Uusi hotelli päätettiin rakentaa alemmaksi rinteeseen, ja se valmistui vuonna 1948 Jouko Ylihannun piirtämänä. Vanhaa osaa, nykyistä ravintola- ja aulaosaa, on laajennettu uusilla siivillä. Hotellin henkilökunnalle rakennettiin asuntolat maantien varten vuonna Vuonna 1977 valmistui Pohjoismaiden ensimmäinen kansallispuiston opastuskeskus, nyttemmin Metsähallituksen Pallastunturin luontokeskus, sijaitsee samassa pihapiirissä. Ensimmäinen hiihtohissi valmistui Palkaskerolle vuonna Hotellin ja luontokeskuksen vetovoimana on harvinainen sijainti keskellä kansallispuistoa ja kansallismaisemaa. Pyöreälakisten, paljaiden kerojen jono kulkee Pallakselta Hettaan. Kansallispuiston vuotuinen käyntimäärä on lähes kävijää. Matkailukeskuksen perinteet ulottuvat 1930-luvulle. Paikan henki on vahva ja ainutlaatuinen: usein mainittuja positiivisia tekijöitä ovat rauha, hiljaisuus, puhtaus, turvallisuus sekä paikan historiaan liittyvä pysyvyys ja nostalgia. Matkailu on säilynyt melko perinteisenä. Rakennuskanta on levinnyt ja kokenut muutoksia useiden laajennusten myötä. Rakennukset ja sen ympäristö eivät enää vastaa alueen toimijoiden, hotelliyrittäjän ja Metsähallituksen toiveita tilaohjelmiltaan ja laatutasoltaan. Toimijat kaipaavat kokonaisvaltaista rakennusten, niiden ympäristön ja toimintojen kehittämissuunnitelmaa. 2. Hankealue Hankeen ydinaalue on Pallastunturin matkailualue. Alueeseen kuuluu hotellialue (12 ha), johon liittyy laskettelualue (112 ha) sekä luontokeskus. Toiminnallisia yhteyksiä lähiympäristön kyliin, matkailukeskuksiin sekä alueen palvelurakenteisiin tarkastellaan myös. a. Luonnonympäristö Matkailukeskus sijaitsee melko keskellä nykyistä Pallas-Ounastunturin kansallispuistoa Pallastuntureiden eteläosassa noin 450 metrin korkeudella. Maaperä on joko kumpu- tai pohjamoreenia. Alueen vesistöt laskevat Tornion-Muonionjokeen. Hotellialueen taustamaisemana ovat viisi korkeinta Pallastuntureiden keroa, joista neljältä vesiä kerääntyy Vatiojaan ja virtaa sitä myöten hotellialueen 3

4 sekä aivan sen yläpuolella olevan ensimmäisen luokan pohjavesialueen läpi. Matkailukeskus sijaitsee kuusen metsänrajalla. Siitä alaspäin vallitsevat tuoreet tai soistuneet kangasmetsät (luontotyyppi boreaalinen luonnonmetsä), joita kirjovat pienialaiset suokuviot. Tunturipaljakka on pääasiassa kuivaa variksenmarjakangasta (luontotyyppi alpiininen tunturikangas). Ylärinteillä on rakkakivikkoa (luontotyyppi vyörysoraikko ja lohkareikko). Vatikurussa kasvaa puron varrella rehevää kasvillisuutta, jossa esiintyy vaateliaita ja harvinaisia kasvi- ja sammallajeja. Tähän vyöhykkeeseen rajoittuu kaistale variksenmarjakangasta tai mustikkakangasta sekä vaivaiskoivusammalkangasta. Tunturikoivua kasvaa kapeana, harvapuustoisena vyöhykkeenä Vatikurun alaosassa ja se luokitellaan subalpiiniseksi variksenmarja-mustikkatyypiksi. Pallas-Ounastunturin kansallispuisto hyväksyttiin virallisesti vuonna 2003 EU:n Natura 2000-suojelualueverkon alpiinisiin alueisiin. b. Rakennettu ympäristö Tunturikeskus sijaitsee Pallaksentien päätepisteessä metsänrajan tuntumassa. Keskukseen saavuttaessa henkilökunnan asuntolat jäävät tienvarteen vasemmalle, ja itse keskuksen ensimmäinen näkyvä merkki on laaja pysäköintialue hotellin ja luontokeskuksen edustalla. Keskus näkyy suurmaisemassa aina Olokselle ja Muonion kirkonkylälle saakka. Kuva 1. Matkailukeskuksen ydinalue 4

5 Hotelli, joka siirtyi vuonna 1997 Suomen matkailuliitolta Ebur Oy:lle, käsittää alkuperäisen osan sekä kaksi laajennusosaa, yhteensä noin 2400m2. Nykyisin hotellissa on 130 vuodepaikkaa ja ravintolassa 250 asiakaspaikkaa. Lisäksi hotellin takana sijaitsee asuntovaunualue, jossa vaunupaikkoja on 94. Ebur Oy:llä on myös vuokrasopimus vuoteen 2022 saakka Laukukeron rinnealueeseen, jossa sijaitsee kaksi hiihtohissiä. Hissien ala-asemilla sijaitsee useita huoltorakennuksia, joiden yhteenlaskettu kerrosala on 128m2. Metsäntutkimuslaitoksen Pallakselle rakentamassa luontokeskuksessa järjestetään neuvontaa ja opastusta kansallispuiston kävijöille sekä luontonäyttelyitä ja -tapahtumia. Luontokeskus siirtyi Metsähallitukselle vuonna Se on kerrosalaltaan 147m2, ja toimii myös opastuskeskuksena kansallispuiston retkeily- ja luontoreiteille. Kävijämäärä on ollut jyrkässä kasvussa viime vuosina, ja vuonna 2003 kirjattiin käyntikertaa. Toiminto Kerrosala, k-m² Mitoitus Hotelli Ravintola 2378 k-m² 130 vuodepaikkaa 250 asiakaspaikkaa Asuntovaunualue 94 vaunupaikkaa/ 66 sähköpaikkaa Laskettelurinteiden huoltorakennukset 128 k-m² 2 hissiä Luontokeskus 147 k-m² käyntiä/v Taulukko 1. Pallaksen matkailukeskuksen nykyiset toiminnot ja mitoitus c. Pallaksen asema matkailualuerakenteessa Tunturi-Lapin matkailu on kehittynyt historiallisesti Pallaksen vetovoimaisuuden varaan. Nykyisin noin puolet koko Lapin matkailun liikevaihdosta toteutuu Olos-Pallas-Levi-Ylläs- alueella. Alue kuuluukin olennaisesti mm. Lapin matkailustrategian painopistealueeseen. Pallaksella on selkeästi muista keskuksista erottuva ja niitä täydentävä luonne kansallispuistosijaintinsa, kansallismaiseman ja kulttuurihistoriallisen merkityksensä ansiosta. 5

6 Pallas Olos Levi Ylläs Kuva 2. Perustettava uusi kansallispuisto ja neljä matkailukeskusta 6

7 3. Hankkeen taustaa Pallaksen kehittäminen ei ole uusi ajatus: suunnittelu aloitettiin jo vuonna Pallas 100 vuotta- kehittämissuunnitelma vuoteen 2030 (Heleena Luusua, Matkailun kehitys Lappi Oy) julkaistiin vuonna Sitä ennen oli valmistunut maisema-arkkitehtiylioppilas Mervi Hytösen diplomityö Pallaksen maisemallisesta kehittämisestä. Kittilän kunnan tarkoituksena oli perustaa projekti toteuttamaan kehittämisohjelmaa, johon kuului mm. liiketoimintasuunnitelman laatiminen, asemakaavoitus, ympäristön maisemointisuunnitelma (Metla) sekä luontotutkimuksen ja näyttelytoiminnan kehittäminen (Metla). Ebur Oy:n toiveena on ollut hotellin nykyaikaistaminen, laajentaminen ja laskettelutoiminnan kehittäminen Pallaksella. Alueen hallintaorganisaatio Metsähallitus on ilmaissut toiveensa laajentaa jo pieneksi käynyttä luontokeskusta. Molempien osapuolten ongelmat ovat samankaltaiset: tilat eivät enää vastaa suurentunutta kävijämäärää ja asiakkaiden tarpeita. Toiveena on kävijäpalveluiden monipuolistuminen ja ympärivuotisen matkailun helpottaminen. Myös yrityspohjan laajeneminen matkailukeskuksessa olisi toivottavaa. Alue sijaitsee kansallispuistossa ja kansallismaisemassa. Kansallispuiston laajeneminen Ylläksen suuntaan ja matkailupalveluiden kysynnän kasvu asettavat uusia paineita palveluiden toimivuudelle kansallispuiston ytimessä ja käytön kanavoinnille koko kansallispuistossa. Projektin tavoitteena onkin selvittää, millainen keskus sopii kansallispuistoon. 4. Suunnittelua velvoittavat päätökset Kansallispuiston maankäyttöä ja toimintaa ohjataan luonnonsuojelulailla ja asetuksella. Säädökset velvoittavat Metsähallituksen laatimaan alueella hoito- ja käyttösuunnitelman, jonka ympäristöministeriö vahvistaa. Voimassa oleva suunnitelma on vuodelta 1998, ja uuden odotetaan valmistuvan kesällä 2005 Pallas- Ounastunturin ja Ylläs-Aakenuksen suojelualueiden yhdistyessä yhdeksi kansallispuistoksi. Kansallispuisto jakautuu kolmeen maankäytöllisesti erilaiseen osaan: nähtävyysosaan, tutkimusosaan ja syrjäosaan. Nähtävyysosaan sisältyvät sekä matkailukäytön keskittymät että luontaiselinkeinojen käytön keskittymät, esim. poroerotuspaikat. Liikkumista ohjataan puistossa lisäksi jakamalla alue perus-, rajoitus- ja erämaaosaan. Perusosassa, jossa tunturikeskus sijaitsee, on liikkuminen vapaata. Leiriytyminen ja tulenteko on kuitenkin sallittu ainoastaan merkityillä alueilla. Pallas-Ounastunturin kansallispuisto liitettiin syksyllä 2003 Suomen Natura verkoston alpiinisiin vyöhykkeisiin. Kehittämishankkeesta tehdään tarvittaessa luonnonsuojelulain mukainen Natura-arviointi. Paikallisella väestöllä on oikeus harjoittaa kansallispuistossa perinteisiä luontaiselinkeinoja, metsästystä, kalastusta ja poronhoitoa. Puistossa laiduntaa noin poroa, jotka kuuluvat Näkkälän, Kyrön ja 7

8 Muonion paliskuntiin. Paliskunnilla on oikeus rakentaa poronhoitoon liittyviä rakennelmia, ajaa moottorikelkalla sekä kerätä poroille ravintoa luonnonniityiltä. Palkaskurussa sijaitsee hotellia lähinnä oleva poroaitaus. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet toimivat ohjeina kaavoitukselle. Erityistavoitteisiin on kirjattu tunturialueiden säilyminen luonto- ja kulttuuriarvojen kannalta erityisen merkittävinä kokonaisuuksina siten, että mm. elinkeinotoiminnan edellytykset säilyvät, alueiden matkailun, virkistyksen ja muun alueidenkäytön yhteensovittaminen sekä luonnonoloihin sopeutuneiden, omaleimaisten kulttuuriympäristöjen säilyttäminen ehjinä. Alueella on voimassa vuoden 1999 Tunturi-Lapin seutukaava. Kansallispuiston alue on merkitty seutukaavassa luonnonsuojelualueeksi. Alueella on valtakunnallisesti merkittävä suojelu-, retkeily- ja maisema-alue, jolla on tärkeä merkitys poronhoidolle. Alueelle voidaan rakentaa suojeluarvot säilyttävä retkeilyreitistö ja niihin liittyvät rakenteet hoito- ja käyttösuunnitelman mukaisesti. Alueella on edistettävä toimeentuloon ja virkistykseen liittyviä toimintoja suojeluarvot säilyttäen. Maankäyttö- ja rakennuslaissa on erikseen säädetty kaavan sisältövaatimukset. 5. Päätavoite Paikan henki on Pallaksen tärkeimpiä vetovoimatekijöitä. Haasteena on välittää paikan vahvuudet innovatiiviseen ja ajan kestävään kehittämissuunnitelmaan, jolla turvataan Pallaksen kehittyminen kansallispuistoon sopivaksi ja luontomatkailuun tukeutuvaksi matkailukeskukseksi. Pallaksen kehittäminen tapahtuu ekologisia, maisemallisia, sosiaalisia ja kulttuurisia arvoja kunnioittaen. Matkailukeskusta kehitetään ympärivuotiseksi, monipuoliseksi, vetovoimaiseksi, korkeatasoiseksi ja liiketaloudellisesti kannattavaksi. Näin edistetään asutuksen sekä elinkeinojen kehitystä ja uusien yritysten syntymistä ympäröivissä kylissä. 6. Hankkeen rakenne a. Mikä on Pallaksen luonne? Konseptin löytämiseksi tilataan ideaehdotukset 3-4 matkailualan asiantuntijaryhmältä, jotka valitaan tarjouskilpailun perusteella. Ideoinnissa hahmotetaan Pallaksen luonnetta ja sen suhdetta muihin matkailukeskuksiin sekä lähikyliin, ympäristön maaseutumatkailuun ja 8

9 kansallispuistoon. Tässä vaiheessa tunnistetaan kasvavat käyttäjät ja eri käyttäjäryhmien tarpeet ja intressit. Tunnistetaan Pallaksen säilytettävät ja kehitettävät arvot. Mitä voidaan tehdä kansallispuistossa? Miten Pallaksen ainutlaatuisuus ja erityisasema nähdään vahvuutena ja hyödynnetään parhaalla mahdollisella tavalla? Ehdotuksia arvioidaan ekologisten, taloudellisten, maisemallisten, kulttuuristen ja sosiaalisten arvojen kannalta ja valitaan jatkotyöskentelyyn yksi vaihtoehto tai niiden yhdistelmä. b. Miten Pallas toimii? Valittua vaihtoehtoa kehitetään kaikki osapuolet osallistavalla prosessilla toiminnalliseksi suunnitelmaksi, johon kuuluvat mm. alueelle tulevien toimintojen mitoitus ja sijoitusperiaatteet, aluerakennemallit, liiketoimintasuunnitelma ja palvelurakenteen monipuolistamisstrategia sekä vaikutusten arviointi. c. Miltä Pallas näyttää? Toiminnallinen suunnitelma toimii pohjana myöhemmin järjestettävälle arkkitehtuurikilpailulle. Tavoitteena on fyysisen ympäristön suunnitelma, joka toteuttaa toiminnallista suunnitelmaa maisemallisesti ja ekologisesti sopivalla sekä arkkitehtuuriltaan korkeatasoisella ja mielenkiintoisella tavalla. Ehdotuksissa ratkaistaan mm. maankäyttö, arkkitehtuurin peruslinjat, ympäristön vaaliminen eri vuodenaikoina, liikenne sekä yhdyskuntatekniikka. Kilpailuehdotukset ovat pohja asemakaavoitukselle sekä tarkemmalle arkkitehti- ja erikoissuunnittelulle. 7. Vaikutukset a. Ekologiset vaikutukset Pallaksen matkailukeskus on kansallispuiston kävijöiden pääasiallinen lähtöpiste. Pallastunturin luontokeskus vastaa yhdessä Tunturi-Lapin luontokeskuksen kanssa kävijöiden retkeily- ja matkailupalveluiden opastamisesta sekä luontovalistuksesta. Ekologisesti haitallisia vaikutuksia voidaan minimoida paitsi kanavoimalla liikkuminen rakennetuille reiteille myös rajoittamalla tarvittava lisärakentaminen sille parhaiten ekologisesti soveltuvalle alueelle. b. Maisema- ja ympäristövaikutukset Pallaksen hotellin ja luontokeskuksen ympäristö on kehittynyt viime vuosikymmeninä hivuttamalla ja suunnittelemattomasti. Paikoitus- ja matkailuvaunualueen jättämät maisemavauriot näkyvät pitkälle suurmaisemassa. Maisemavaurioiden korjaaminen ja rakennetun alueen 9

10 selkiyttäminen tuo alueelle uusia matkailijoita ja luo paremmat edellytykset hallitulle virkistyskäytölle. c. Kulttuuriset vaikutukset Pallas-hotelli on Museoviraston ehdottamana lisättävä valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden rakennetun kulttuuriympäristön kohteeksi vuonna Hotellirakennuksen hirsisessä osassa on piirteitä jälleenrakennuskauden romantiikasta. Alkuperäinen rakennus on muuttunut, laajentunut ja osittain menettänyt alkuperäisen henkensä. Rakennuksen palauttaminen lähemmäksi alkuperäistä asuaan edistää alueen kulttuuriperinnön vaalimista. Arkkitehtuurikilpailun tuloksena kansallispuistoon syntyy arkkitehtonisesti korkeatasoinen ja matkailijoita paremmin palveleva kokonaisuus. Hallittu uudistuminen edesauttaa myös matkailukeskuksen pysymistä elinvoimaisena kulttuurikohteena. d. Taloudelliset ja sosiaaliset vaikutukset Pallas-Ounastunturin kansallispuisto on matkailuyrittäjien mukaan Suomen kansainvälisesti tunnetuimpia kansallispuistoja ja yhtenä vanhimpana kansallispuistona myös kansallisesti merkittävä luontomatkailukohde. Innovatiivisella suunnittelulla mahdollistetaan kestävä luontomatkailu. Pallasta ympäröivät lukuisat pienet kylät, kuten Kittilän Raattama, Rauhala ja Pöntsö, Enontekiön Hetta, Vuontisjärvi, Peltovuoma ja Ylikyrö sekä Muonion kirkonkylä, Kerässieppi, Torassieppi, Jerisjärvi, Keimiöniemi ja Särkijärvi, joissa matkailuelinkeinolla on voimakas työllistävä vaikutus. Matkailuyrityksissä on mukana erityisen paljon pieniä ohjelmapalveluyrityksiä (alueella toimivat matkailualan yritykset, liite 1) Hankkeen tavoitteena on edistää pienten yritysten toimintaa matkailukeskuksessa ja tarjota verkostoitumismahdollisuuksia koko Pallaksen alueen matkailupalveluyrittäjille. Pallaksen kehittämisen sosiaaliset vaikutukset näkyvät lähialueen asukkaiden työllistymis- ja virkistysmahdollisuuksien lisääntymisenä sekä kylärakenteen ja elinkeinojen säilymisenä ja vahvistumisena. Hanke on näiltä osin Lapin tavoite 1-ohjelman mukainen, joka korostaa maaseudun elinvoiman parantamista (Tpk 2.7) sekä yritysten toimintamahdollisuuksien parantamista (Tpk 1.2). Ydinalue: matkailukeskus Kuva 3. Pallaksen matkailukeskuksen vaikutusalue Paikallinen vaikutusalue: Raattama Kerässieppi Jerisjärvi Rauhala Torassieppi Särkijärvi Seudullinen vaikutusalue: Hetta Muonio Olos Särkijärvi Tepasto Levi Ylläs 10

11 8. Vaiheistus ja rahoitus Hankesuunnitelman pohjalta Muonion kunta perustaa projektin ja hakee EAKR- osarahoitusta Lapin liitolta mennessä kehittämisosioon. Rahoitusta haetaan 70 prosentille hankkeen kustannuksista ja lopun 30 prosenttia rahoittavat Muonion kunta, Metsähallitus sekä alueen yritykset, mm. Ebur Oy, Tunturijotos Oy, Lapland Hotels ja Harrinivan Lomakeskus Oy. Rahoituspäätöksen jälkeen käynnistyy toiminnallinen ideointi, joka jatkuu vuoden 2004 loppuun. Toiminnallinen suunnitelma käynnistyy ideakilpailun ratkettua ja jatkuu arkkitehtikilpailulla keväällä Kaavoitus tapahtuu kunnan toimesta vuoden 2006 aikana. Tarkennettu suunnittelu ja hankkeen fyysinen toteutus voi alkaa aikaisintaan keväällä 2006 asemakaavan hyväksymisen jälkeen. 1 PERUSSELVITYKSET 01/05-06/05 toteutus: alueen toimijat Hallinto 7500 kustannus: opintomatka 5h* 1000 = 5000 materiaali, painatukset= 2500 mahd. opinnäytetyö= 8000 > yht TOIMINNALLINEN IDEONTI 07/05-12/05 toteutus: 3-4 asiantuntijaryhmää kustannus: ehdotus à * 3-4kpl= > yht Rahoitettava osuus yht = ( EAKR 70%, kunta 15%, toimijat 15%) TOIMINNALLINEN SUUNNITTELU 3 toteutus: valittu asiantuntijaryhmä FYYSISEN YMPÄRISTÖN IDEOINTI 4 toteutus: arkkitehtuurikilpailu FYYSISEN YMPÄRISTÖN SUUNNITTELU 5 toteutus: arkkitehtuurikilpailun voittanut ryhmä kaavoitus: alueen toimijat RAKENNUSSUUNNITTELU, TOTEUTUS 6 toteutus: alueen toimijat 11

12 Hankkeen ohjausryhmä koostuu Muonion kunnan, Metsähallituksen ja yritysten edustajista sekä Lapin liiton, Lapin ympäristökeskuksen, Lapin TE-keskuksen ja Lapin maakuntamuseon edustajista. 9. Muut hankkeet Menneillään olevia merkittäviä hankkeita matkailukeskuksen ympäristössä ovat Metsähallituksen uudelle kansallispuistolle laadittava hoito- ja käyttösuunnitelma sekä Muonion vesi- ja tunturialueiden kehittämissuunnitelma ja osayleiskaavat, VETURI. Hoito- ja käyttösuunnitelma valmistuu 2005 kesän aikana, kuten myös ensimmäinen Veturi-alueen osayleiskaavoista. Veturin kehittämis-suunnitelma valmistuu jo vuoden 2004 aikana. Pallas-hankkeen ja näiden kahden hankkeen tavoitteita pyritään yhteensovittamaan. Pallas-hankkeen ohjausryhmässä on molempien em. hankkeiden ohjausryhmien jäseniä. 10. Lähteet EAKR:Pohjois-Suomen tavoite 1-ohjelma Lapin litto: Lapin matkailustrategia Harri Hautajärvi: Lapin läänin matkailuarkkitehtuurin historia Anna-Liisa Sippola, Juha-Pekka Rauhala: Acerbin keinosta Jerisjärven tielle. Pallas-Ounastunturin kansallispuiston historiaa Muonion vesi- ja tunturialueiden kehittämissuunnitelman ja osayleiskaavan perusaineisto (2004) Metsäntutkimuslaitos: Pallas-Ounastunturin hoito- ja käyttösuunnitelma (1998) Heleena Luusua/ Matkailun kehitys Lappi Oy: Pallas 100 vuotta - kehittämissuunnitelma vuoteen 2030 (2000) Mervi Hytönen: Matkailualueen kehittämisen maisemalliset suositukset - tapaustutkimus Pallastuntureille, maisemaarkkitehtuurin diplomityö (2000) Suvi Nenonen / Metla: Pallaksen alueen matkailuympäristön maisemointisuunnitelma (2000) 12

13 Liite 1 /HANKKEEN YDINALUEELLA TOIMIVAT MATKAILUYRITYKSET: YRITYS PÄÄASIALLINEN TUOTE SIJAINTI Muonio Ebur Oy majoituspalvelut Pallaksen matkailukeskus Tunturijotos Oy ohjelmapalvelut Olos Harrinivan Lomakeskus Oy ohjelmapalvelut sivutoimipaikka Vuontisjärvi Keimiön Koukaus ohjelmapalvelut Keimiöniemi Nulpon Nulkaus ohjelmapalvelut Kerässieppi Torassiepin lomapallas majoitus-, ohjelmapalvelut Torassieppi Wild Motion ohjelmapalvelut Muotkavaara Särkijärven Majat majoituspalvelut Särkijärvi Tunturiporo Oy elintarvikkeet Kutuniva Myllyniemen majat Oy majoituspalvelut Kerässieppi Kerässiepin lomamökit majoituspalvelut Kerässieppi Hotelli Jeris majoituspalvelut Keimiötunturin maja majoituspalvelut Jerisjärvi Muotkavaaran leirikeskus majoituspalvelut Muotkavaara Tunturi-Lapin tuvat majoituspalvelut Muotkavaara Pallas-tuvat Ky majoituspalvelut Jerisjärvi Törmäslompolon Maatilamatkailu majoituspalvelut Kutuniva Enontekiö Tunturihotelli Vuontispirtti majoituspalvelut Yli-kyrö T:mi Kyrön Tunturiloma majoituspalvelut Yli-kyrö Saivo-Kyrön Lomamajat Ay majoituspalvelut Yli-kyrö Kittilä Fell Trek ohjelmapalvelut Särkijärvi Lapin Curly Talli Oy ohjelmapalvelut Raattama Raattaman lomajutut ohjelmapalvelut Raattama Porotilamajoitus Autto majoituspalvelut Raattama Pallas-Laakson mökit majoituspalvelut Raattama Raattaman lomamajat Ay majoituspalvelut Raattama Saivokeron lomamajat majoituspalvelut Raattama 13

14 Liite 2 /TYÖLLISYYSVAIKUTUKSET 1. SUUNNITTELUVAIHE o Ideakilpailu ja toiminnallinen suunnittelu - projektin johto 0,5 henkilötyövuotta o Arkkitehtuurikilpailu - projektin johto 0,5 henkilötyövuotta o Kaavoitusvaihe - projektin johto 0,5 henkilötyövuotta - kaavoitustyö 0,5 henkilötyövuotta Suunnitteluvaiheen työllisyysvaikutus yhteensä: 2 kpl henkilötyövuotta 2. INVESTOINTIVAIHE ( 3 vuotta a 50 henk ) - Rakennusaikainen toiminta yhteensä 150,0 henkilötyövuotta/ 3v 3. TOIMINTAVAIHE o Varsinaisen matkailutoiminnan työllisyysvaikutus Uudet pysyvät työpaikat 33,5 henkilötyövuotta, josta: - reception 3,0 kpl - työnjohto ja avainhenkilöt 5,0 kpl - keittiö ja tarjoilijat 18,0 kpl - siivous 7,5 kpl o uudet, muiden nykyisten ja syntyvien yritysten työpaikat ( syntyy 5 uutta yritystä ) 33,0 henkilötyövuotta, josta: - ohjelmapalvelut 8,0 kpl - opastustoiminta 7,0 kpl - opastuskeskus 3,0 kpl - myymälätoiminta 3,0 kpl - kiinteistöjen huolto ( myös kämpät ) 5,0 kpl - alihankinnat ( hotellin siivous,pesula, kuljetus yms.) 7,0 kpl Uudet varsinaisen matkailutoiminnan työpaikat yhteensä 66,5 kpl henkilötyövuotta o Uudistetut, välittömät työpaikat ( mukana 2 nykyistä yritystä ) - turvataan hotellitoiminnan jatkuminen 12 kpl - turvataan luontokeskuksen toiminta 3 kpl Uudistetut työpaikat yhteensä 15 kpl henkilötyövuotta 14

15 4. KASVUSYSÄYSVAIHE - huomattava vaikutus koko Tunturi-Lapille aina Leviä, Yllästä ja Enontekiötä myöten. Vaikuttaa erityisen nopeasti ja voimakkaasti lähikylien pienten yritysten kehittymiseen ja niiden työllistämiskykyyn. - Tulee välittömästi vaikuttamaan myös ympäristössä tapahtuvaan rakentamiseen ja synnyttää jatkoinvestointeja Muoniossa, Hetassa ja Kittilässä. Vaikutukset ulottuvat myös muihin matkailukeskuksiin Tunturi-Lapissa, koska Pallaksen vetovoimaisuus säteilee mm. Olokselle, Harrinivaan, Jerikselle ja Torassieppiin. - Vaikuttaa palvelujen kehittymiseen ja kasvuun koko alueella.; kasvua saavat ainakin kauppa, liikenne, kiinteistöjen huolto, reittien huoltaminen ( Metsähallitus) sekä viranomaispalvelut ja terveydenhuolto - numeraalinen arvio kasvusysäysvaiheesta on vaikea tehdä. Aikaisempien projektien kautta syntyneeseen kokemukseen perustuen voidaan arvioida, että kasvusysäys synnyttää noin 25 uutta työpaikkaa. 5. YHTEENVETO TYÖLLISYYSVAIKUTUKSISTA Hankkeen työllisyysvaikutukset ovat yhteensä : Uudet työpaikat: Suunnitteluvaihe Investointivaihe Toimintavaihe Kasvusysäysvaihe 2 kpl 150 kpl / 3v 66,5 kpl 25 kpl Uudistetut välittömät työpaikat: yhteensä 18 kpl 15

METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ

METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ ELY-KESKUS - LAKISÄÄTEINEN ROOLI KAAVOITUKSESSA - EDISTÄÄ, OHJAA JA VALVOO KUNTIEN KAAVOITUSTA - EDUSTAA VALTION LUONNONSUOJELUVIRANOMAISTA - VALITUSOIKEUS 2 MRL: Elinkeino-,

Lisätiedot

Kansallispuistoissa on vetovoimaa!

Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistot - Alkuperäisen luonnon suojelua ja virkistyskäyttöä - Säilyttävät kulttuuriarvoja - Ovat tärkein työkalu luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi Suomessa

Lisätiedot

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS; LUTTORINNE

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS; LUTTORINNE KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS; LUTTORINNE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Inarin kunta Tekninen osasto Pekka Junttila kaavoitusinsinööri 2.9.2014 Yleistä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta

Lisätiedot

Hankkeen taustaa Lähtökohdat:

Hankkeen taustaa Lähtökohdat: Matkailun, kaivostoiminnan ja ympäristön yhteensovittaminen -seminaari Ruka 24.02.2012 2012 FT Pekka Kauppila Hankkeen taustaa Lähtökohdat: Valtakunnallisen matkailustrategian ja Valtioneuvoston 24.3.2011

Lisätiedot

M U O N I O N P A T I K K A R E I T I T

M U O N I O N P A T I K K A R E I T I T M U O N I O N P A T I K K A R E I T I T O L O S T U N T U R I J A K I R K O N K Y L Ä Olostunturin maisemareitti 7km Maisemareitti alkaa eturinteiden edestä ja kiertää Olostunturin ympäri. Laavu ja tulistelupaikka

Lisätiedot

YLLÄKSEN MATKAILUKESKUKSEN PALVELUKOHTEIDEN OPASTUSSUUNNITELMA

YLLÄKSEN MATKAILUKESKUKSEN PALVELUKOHTEIDEN OPASTUSSUUNNITELMA Kolarin kunta Lapin elinkeino, - liikenne- ja ympäristökeskus Liikenne ja infrastruktuuri- vastuualue Kolarin kunta YLLÄKSEN MATKAILUKESKUKSEN PALVELUKOHTEIDEN OPASTUSSUUNNITELMA SITO-YHTIÖT SITO OY Y-tunnus

Lisätiedot

Kansallispuistokävijät matkailijoina

Kansallispuistokävijät matkailijoina Kansallispuistokävijät matkailijoina Tuija Sievänen ja Marjo Neuvonen Seitsemisen Luontokeskus 18.3.2010 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Tutkimuksen

Lisätiedot

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 32. LPA, VL ja VP-alueiden asemakaavan muutos, Karhulammen hotelli

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 32. LPA, VL ja VP-alueiden asemakaavan muutos, Karhulammen hotelli 1 Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 32. LPA, VL ja VP-alueiden asemakaavan muutos, Karhulammen hotelli Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kuva 1. Ilmakuva suunnittelualueelta ja suunnittelualueen

Lisätiedot

Matkailu keskittyy keskuksiin - mikä on luonnon rooli ja paikan luonne?

Matkailu keskittyy keskuksiin - mikä on luonnon rooli ja paikan luonne? Matkailu keskittyy keskuksiin - mikä on luonnon rooli ja paikan luonne? Seija Tuulentie Tutkija, dos., Metla, Rovaniemi seija.tuulentie@metla.fi http://www.metla.fi/ohjelma/hyv/ Luontokeskus Haltia, Espoo

Lisätiedot

Nurmeksen kaupungin tekninen palvelukeskus

Nurmeksen kaupungin tekninen palvelukeskus 1 Nurmeksen kaupungin tekninen palvelukeskus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Ritoniemen 124 kaupunginosan matkailu- sekä katualueita että korttelia 14 koskeva asemakaavan muutos (Bomba - Sotkan ympäristö

Lisätiedot

Oloksen asemakaava ja asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) MUONIO 22.8.2014. 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1

Oloksen asemakaava ja asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) MUONIO 22.8.2014. 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 MUONIO Oloksen asemakaava ja asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 22.8.2014 Seitap Oy 2014 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Kansallispuistokävijät matkailijoina

Kansallispuistokävijät matkailijoina Kansallispuistokävijät matkailijoina Tuija Sievänen ja Marjo Neuvonen Orilammin lomakeskus 19.3.2010 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Tutkimuksen

Lisätiedot

Kestävän matkailun edistäminen: LANDSCAPE LAB -hankkeen sisältö ja tavoitteet

Kestävän matkailun edistäminen: LANDSCAPE LAB -hankkeen sisältö ja tavoitteet Kestävän matkailun edistäminen: LANDSCAPE LAB -hankkeen sisältö ja tavoitteet Jukka Jokimäki ja Marja-Liisa Kaisanlahti-Jokimäki 1 Johdanto Suurin osa Suomen ja etenkin Lapin matkailusta perustuu luonnon

Lisätiedot

Mitä kansallispuisto merkitsee lähialueen yrittäjille ja asukkaille

Mitä kansallispuisto merkitsee lähialueen yrittäjille ja asukkaille Mitä kansallispuisto merkitsee lähialueen yrittäjille ja asukkaille Ashley Selby, Leena Petäjistö, Tuija Sievänen & Marjo Neuvonen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa Metla/TUK seminaari 3.9.2010 1 Suojelualueet

Lisätiedot

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen 1 Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen kortteli Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.11.2015 Kuva 1. Ilmakuva suunnittelualueelta

Lisätiedot

NILSIÄN KAUPUNKI, TAHKOVUORI

NILSIÄN KAUPUNKI, TAHKOVUORI Nilsiän kaupunki, Tahkovuori 1 (6) NILSIÄN KAUPUNKI, TAHKOVUORI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KORTTELI 288 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. HANKEKUVAUS Asemakaavan muutos koskee Tahkovuoren asemakaava-alueen

Lisätiedot

Utsuvaara III asemakaava ja korttelin 802 asemakaavamuutos

Utsuvaara III asemakaava ja korttelin 802 asemakaavamuutos KITTILÄN KUNTA KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka Utsuvaara III asemakaava ja korttelin 802 asemakaavamuutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 22.10.2014 Ilmakuva Maanmittauslaitos 2014 1 2 1. Osallistumis-

Lisätiedot

Muonion kunta Katsaus 1 (5) Kunnanvaltuusto 24.3.2015

Muonion kunta Katsaus 1 (5) Kunnanvaltuusto 24.3.2015 Muonion kunta Katsaus 1 (5) Kaavoituskatsaus Maankäyttö- ja rakennuslain 7. edellyttää, että kunta laatii vähintään kerran vuodessa katsauksen kunnassa ja maakunnan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina

Lisätiedot

Matkailijat karsastavat kaivoksia

Matkailijat karsastavat kaivoksia Matkailijat karsastavat kaivoksia Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja ravintola-ala on merkittävä toimiala, jolla on potentiaalia työllistää, tuoda verotuloja valtiolle ja luoda pysyvää hyvinvointia

Lisätiedot

Hissitien asemakaavamuutos, osa 2 (Levin asemakaava-alueen kortteli 27 tontti 1, kortteli 31 tontti 7, sekä korttelit 83 ja 299)

Hissitien asemakaavamuutos, osa 2 (Levin asemakaava-alueen kortteli 27 tontti 1, kortteli 31 tontti 7, sekä korttelit 83 ja 299) KITTILÄN KUNTA Puh 040 356 500, Fax 016-642259 20.10.2014 KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka Hissitien asemakaavamuutos, osa 2 (Levin asemakaava-alueen kortteli 27 tontti 1, kortteli 31 tontti 7, sekä

Lisätiedot

Metsähallituksen rooli virkistystoiminnoissa Keski-Suomessa. Raimo Itkonen 13.6.2011

Metsähallituksen rooli virkistystoiminnoissa Keski-Suomessa. Raimo Itkonen 13.6.2011 Metsähallituksen rooli virkistystoiminnoissa Keski-Suomessa Raimo Itkonen 13.6.2011 Mikä on Metsähallitus? Luonnonvara-alan palveluja tuottava valtion liikelaitos, jolla on liiketoimintaa ja julkisia palveluja

Lisätiedot

2014 Nuorgamin kyläalueella. Tenonlaakson rantaosayleiskaavan muutos. Nuorgamin kyläalueella KAAVASELOSTUS. Seitap Oy

2014 Nuorgamin kyläalueella. Tenonlaakson rantaosayleiskaavan muutos. Nuorgamin kyläalueella KAAVASELOSTUS. Seitap Oy Utsjoki Tenonlaakson rantaosayleiskaavan muutos Nuorgamin kyläalueella KAAVASELOSTUS Seitap Oy 2014 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi Vastaava kaavoittaja

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 PUUMALAN KUNTA, KIRKON KORTTELIN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. SUUNNITTELUALUEEN KUVAUS Asemakaavan laaditaan Puumalan taajaman keskustaan.

Lisätiedot

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; VANHASELKÄ, KORTTELIT 153, 154 JA 255

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; VANHASELKÄ, KORTTELIT 153, 154 JA 255 KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; VANHASELKÄ, KORTTELIT 153, 154 JA 255 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Inarin kunta Tekninen osasto Pekka Junttila kaavoitusinsinööri 18.2.2015 Yleistä osallistumis-

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Nilsiän kaupunki, Tahkovuori 1/5 NILSIÄN KAUPUNKI TAHKOVUORI ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIT 184, 185 JA 307 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. HANKEKUVAUS Asemakaavan muutos koskee kortteleita 184,

Lisätiedot

KOLARI 2. KUNNANOSA ÄKÄSLOMPOLON ASEMAKAAVAN MUUTOS Kortteli 5 rakennuspaikka 3 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

KOLARI 2. KUNNANOSA ÄKÄSLOMPOLON ASEMAKAAVAN MUUTOS Kortteli 5 rakennuspaikka 3 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 KOLARI 2. KUNNANOSA ÄKÄSLOMPOLON ASEMAKAAVAN MUUTOS Kortteli 5 rakennuspaikka 3 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 23.06.2014 Kolarin kunta -

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUUNNITELMAN NIMI JA SUUNNITTELUALUE KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS SUOMUSSALMEN KUNTA (777) KIRKONKYLÄ (406) SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 2013 Keski-Suomen Matkailuparlamentti 29.11.2006 Merja Ahonen Kehittämisohjelman kokoaminen Kehittämisohjelma tehdään yhteistyössä kehitys- ja kasvuhaluisten

Lisätiedot

Levi 4 Kohti kestävää matkailua

Levi 4 Kohti kestävää matkailua Levi 4 Kohti kestävää matkailua Levi 4 Levin matkailuliiketoiminnan ja toimintaympäristön kehittämishanke Lapin luonnosta lisäarvoa matkailuun - työpaja Kittilän kunnantalo, 9.6.2015 Katja Kaunismaa, Kideve

Lisätiedot

Luonnonläheisyys matkailukeskuksissa -tarvitaanko sitä? Liisa Tyrväinen

Luonnonläheisyys matkailukeskuksissa -tarvitaanko sitä? Liisa Tyrväinen Luonnonläheisyys matkailukeskuksissa -tarvitaanko sitä? Liisa Tyrväinen Luonnosta voimaa ja hyvinvointia -seminaari Luontokeskus Haltia, Espoo 25.3.2014 Kestävä matkailu matkailukeskuksissa? Kestävän matkailun

Lisätiedot

- Hyvän suunnittelun avulla voidaan lisäksi vaalia maaseutuympäristön vetovoimatekijöitä: maisemaa, luontoa ja perinteistä rakentamistapaa.

- Hyvän suunnittelun avulla voidaan lisäksi vaalia maaseutuympäristön vetovoimatekijöitä: maisemaa, luontoa ja perinteistä rakentamistapaa. Lapin 25. kylätoimintapäivät 12. 13.10.2013 Levi, Hotelli Hullu Poro - Rakentamalla jo olemassa oleviin kyliin ja niiden yhteyteen helpotetaan palvelujen ja teknisten järjestelmien tehokasta ja edullista

Lisätiedot

Persson Puurula Eva 11.3.2015

Persson Puurula Eva 11.3.2015 MUONION KUNTA Keskustan asemakaavan laajennus, Hakaa 18:72 Kerässiepintienn alue Osallistumis- ja FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 0512-25080 Osallistumis- ja 1 (12) Persson Puurula Eva Sisällysluettelo

Lisätiedot

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; ETELÄRINNE II

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; ETELÄRINNE II KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; ETELÄRINNE II OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Inarin kunta Tekninen osasto Pekka Junttila kaavoitusinsinööri 24.9.2014 Yleistä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta

Lisätiedot

Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisema-alue

Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisema-alue KAUNISPÄÄN TUNTURIMAISEMAT Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisema-alue Kunta: Inari Pinta-ala: 8 025,7 ha Maisemamaakunta ja -seutu: Metsä-Lapin

Lisätiedot

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 NAKKILAN TAAJAMAOSAYLEISKAAVAN Tarkistaminen ja laajentaminen 2010 SATAKUNNAN ALUESUUNNITTELUN YHTEISTYÖRYHMÄ 20.1.2011 * KAAVOITUSARKKITEHTI SUSANNA ROSLÖF Satakunnan

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.5.2015

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.5.2015 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.5.2015 VETELIN KUNTA Harmaakiven asemakaavan muutos ja laajennus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö-ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön

Lisätiedot

Luonnos VEE B OY 23.8.2013 0512-P21929

Luonnos VEE B OY 23.8.2013 0512-P21929 SUUNNITTELU JA TEKNI IKKA MUONION KUNTA Tuomaanpalon asemakaavaa Luonnos VE A Luonnos VEE B FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 23.8.2013 3 tark. 12.8.2014 0512-P21929 1 (13) Sisällysluettelo 1 n tarkoitus...

Lisätiedot

Vetoomus Pallas-Yllästunturin kansallispuistoa koskevan lainmuutosesityksen hylkäämiseksi

Vetoomus Pallas-Yllästunturin kansallispuistoa koskevan lainmuutosesityksen hylkäämiseksi Eduskunnan ympäristövaliokunnalle Vetoomus Pallas-Yllästunturin kansallispuistoa koskevan lainmuutosesityksen hylkäämiseksi Allekirjoittaneet järjestöt pyytävät kunnioittavimmin saada kiinnittää ympäristövaliokunnan

Lisätiedot

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014. viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014. viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014 viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen Pyhäjärven kaupunginvaltuusto hyväksynyt..2014 KAAVOITUSKATSAUS 2014 1.5.2014 Maankäyttö- ja rakennuslain 7 :n mukaisesti

Lisätiedot

Keurusselkä elää! elämystestausturvallisuusklusterilla eteenpäin. Keurusselän luoteisrannan toiminnallinen kehittämissuunnitelma 4.5.

Keurusselkä elää! elämystestausturvallisuusklusterilla eteenpäin. Keurusselän luoteisrannan toiminnallinen kehittämissuunnitelma 4.5. Keurusselkä elää! elämystestausturvallisuusklusterilla eteenpäin Keurusselän luoteisrannan toiminnallinen kehittämissuunnitelma 4.5.2015 Keurusselän luoteisrannan aluekehittämissuunnitelma Invest in Keuruu

Lisätiedot

PALLASTUNTURIN MATKAILUKESKUKSEN ASEMAKAAVA

PALLASTUNTURIN MATKAILUKESKUKSEN ASEMAKAAVA 25.2.2014 Arkkitehtitoimisto J.Laiho ArkPlan Ky MUONION KUNTA PALLASTUNTURIN MATKAILUKESKUKSEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Sisällysluettelo 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MYRSKYLÄ Päiväys 15.6.2015 SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan

Lisätiedot

RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS

RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS VAMMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA G:\AKVAT\Raivio\OASL1.doc 1/5 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS ALUEEN SIJAINTI Asemakaava koskee Raivion kaupunginosan vanhimman osan

Lisätiedot

Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden inventointi

Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden inventointi Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden inventointi Maisema, virkistyskäyttö ja monimuotoisuus alueiden käytön suunnittelussa, Oulu 7.5.2014. Aili Jussila Maisemat, Ruotuun hanke, Kainuun ELY keskus

Lisätiedot

SODANKYLÄ Rutojärven Keinolahden ranta-asemakaava

SODANKYLÄ Rutojärven Keinolahden ranta-asemakaava Seitap Oy SODANKYLÄ 1 SODANKYLÄ Rutojärven Keinolahden ranta-asemakaava Korttelit 1 ja 2 Kaavaluonnoksen selostus MRA 30 vaiheessa SEITAP OY 2015 Seitap Oy SODANKYLÄ 2 SISÄLLYSLUETTELO sivu 1 PERUS- JA

Lisätiedot

Asikkalan kunta HARAVAKONEEN PUISTON ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 25.9.2012

Asikkalan kunta HARAVAKONEEN PUISTON ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 25.9.2012 Asikkalan kunta HARAVAKONEEN PUISTON ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 25.9.2012 2 SISÄLLYS 1. Tehtävä...3 2. Aloite...3 3. Suunnittelualue...3 4. Suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet...3

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos Hyvinkään kaupungin 12. kaupunginosan asemakaavan muutos korttelissa 1127. 12:020 HYVINKÄÄN KAUPUNKI TEKNIIKKA JA YMPÄRISTÖ KAAVOITUS 13.3.2015 Asemakaavan

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNGIN 17. ALANURMON KAUPUNGINOSAN ASEMA- KAAVAN LAAJENNUS, VIERULANPELTO

LAPUAN KAUPUNGIN 17. ALANURMON KAUPUNGINOSAN ASEMA- KAAVAN LAAJENNUS, VIERULANPELTO 1 LAPUAN KAUPUNKI LAPUAN KAUPUNGIN 17. ALANURMON KAUPUNGINOSAN ASEMA- KAAVAN LAAJENNUS, VIERULANPELTO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnitelman nimi ja suunnittelualue Suunnitelman nimi on ALANURMON

Lisätiedot

Pallaksen kehittäminen 1.6.2004-30.4.2006 Hankkeen loppuraportti

Pallaksen kehittäminen 1.6.2004-30.4.2006 Hankkeen loppuraportti 1 Pallaksen kehittäminen 1.6.2004-30.4.2006 Hankkeen loppuraportti Muonion kunta Pallas hanke Hanke nro F 109311 2 PALLAKSEN KEHITTÄMINEN hankkeen loppuraportti sivu 1. Toiminta - hankkeen toteuttamisaika

Lisätiedot

Puumalan kunta Pistohiekan matkailualueen asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 6.7.2015 1. MIKÄ ON OSALLITUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Puumalan kunta Pistohiekan matkailualueen asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 6.7.2015 1. MIKÄ ON OSALLITUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PUUMALAN KUNTA PISTOHIEKAN MATKAILUALUEEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLITUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 edellyttää, että kaavatyön yhteydessä

Lisätiedot

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kulttuuriympäristö on ihmisen muokkaamaa luonnonympäristöä ja ihmisten jokapäiväinen

Lisätiedot

Kaupunkisuunnittelun keinot viherympäristön luomisessa

Kaupunkisuunnittelun keinot viherympäristön luomisessa KAUPUNGIN STRATEGIA YLEISKAAVA ARKKITEHTUURIPOLIITTINEN OHJELMA HULEVESIOHJELMA VIHERALUEOHJELMA ASEMAKAAVAT RAKENNUSTAPAOHJEET GREEN CITY OSALLISTAMINEN Kaupunkisuunnittelun keinot viherympäristön luomisessa

Lisätiedot

NUOTTASAAREN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SUMMAN KYLÄN TILALLA 2:24

NUOTTASAAREN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SUMMAN KYLÄN TILALLA 2:24 1 (6) HAMINAN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELU Maankäytön suunnittelu PL 70 49401 HAMINA NUOTTASAAREN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SUMMAN KYLÄN TILALLA 2:24 SELOSTUS NRO 515 KAAVA- ALUEEN SIJAINTI Sijainti Kymenlaakson

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kaunispään asemakaavan muutos VT 4:n ympäristö OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 19.10.2009 Sisällysluettelo: 1. Mikä on osallistumis- ja arviointisuunnitelma? 3 2. Suunnittelu- ja vaikutusalue 3 3.

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HIMOKSEN OSAYLEISKAAVAN JA KAAVAMUUTOKSEN LAATIMINEN OSA-ALUEELLA 6, PATAJOKI

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HIMOKSEN OSAYLEISKAAVAN JA KAAVAMUUTOKSEN LAATIMINEN OSA-ALUEELLA 6, PATAJOKI FCG Planeko Oy JÄMSÄN KAUPUNKI OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HIMOKSEN OSAYLEISKAAVAN JA KAAVAMUUTOKSEN LAATIMINEN OSA-ALUEELLA 6, PATAJOKI 9.4.2008, TARK. 27.6.2008, TARK 17.5.2013 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT. ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto

Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT. ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto 2 VESI MAAKUNTAKAAVASSA Seuraavassa lyhyesti: Maakuntakaavasta

Lisätiedot

SULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS

SULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS SULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS Kuntakehityslautakunta 22.4.2015 KAAVALUONNOS KAAVAEHDOTUS 15.4.2014 PALAUTE OSAYLEISKAAVAEHDOTUKSESTA Nähtävillä 22.5. 27.6.2014 Lausuntoja 23 Muistutuksia 20 Pääasiat lausunnoissa

Lisätiedot

KOLARI YLLÄSJÄRVEN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIT 65 JA 66, YLLÄSJÄRVEN KOULUN KAAVA

KOLARI YLLÄSJÄRVEN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIT 65 JA 66, YLLÄSJÄRVEN KOULUN KAAVA Seitap Oy Kolari 1 KOLARI YLLÄSJÄRVEN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIT 65 JA 66, YLLÄSJÄRVEN KOULUN KAAVA KOLARIN KUNTA SEITAP OY 2015 Seitap Oy Kolari 2 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kolarin

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Juankosken kaupunki 1/6 JUANKOSKEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS Tikanniemen ranta-alueet OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. HANKEKUVAUS Asemakaavan muutos koskee Juankosken asemakaava-aluetta Tikanniemessä.

Lisätiedot

Sipoon Jokilaakso. Sipooseen! Sijoita kasvavaan. Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa. www.sipoonjokilaakso.fi

Sipoon Jokilaakso. Sipooseen! Sijoita kasvavaan. Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa. www.sipoonjokilaakso.fi Sipoon Jokilaakso Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa Sijoita kasvavaan Sipooseen! www.sipoonjokilaakso.fi Sipoon Jokilaakson etuja ovat sijainti, luonto ja palvelut Sipoon Jokilaakso 2 Nikkilän keskustan

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 TYÖNUMERO: E27370 SIIKAJOEN KUNTA RUUKIN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAMUUTOS YH KORTTELIN 20 AJONEUVOLIITTYMÄÄ VARTEN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU JOHDANTO Maankäyttö-

Lisätiedot

Kainuun luonnonsuojelupiiri, Luonto-Liitto, Mustarinda-seura ja Nature Point Paljakka Esitys Vaara-Kainuun kansallispuistoksi

Kainuun luonnonsuojelupiiri, Luonto-Liitto, Mustarinda-seura ja Nature Point Paljakka Esitys Vaara-Kainuun kansallispuistoksi Kainuun luonnonsuojelupiiri, Luonto-Liitto, Mustarinda-seura ja Nature Point Paljakka Esitys Vaara-Kainuun kansallispuistoksi Näkymä Paljakanvaaran näkötornilta Mustakummun, Säkkisenlatvansuon ja Peuravaaran

Lisätiedot

Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen. Case Jyväskylä

Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen. Case Jyväskylä Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen 3.9.2015 Iisalmi Case Jyväskylä Julia Virtanen Muuramen kunta Jyväskylä 2009 JYVÄSKYLÄ - Kaupunkikeskusta - 86 500 JKYLÄN MLK - Taajamia - 36 400

Lisätiedot

Kunnanhallitus 140 19.05.2014 SUUNNITTELUTARVERATKAISUHAKEMUS / LUNKI PENTTI JA SISKO

Kunnanhallitus 140 19.05.2014 SUUNNITTELUTARVERATKAISUHAKEMUS / LUNKI PENTTI JA SISKO Kunnanhallitus 140 19.05.2014 SUUNNITTELUTARVERATKAISUHAKEMUS / LUNKI PENTTI JA SISKO 249/60.605/2011 KHALL 228 Sisko ja Pentti Lunki ovat jättäneet suunnittelutarveratkaisuhakemuksen omakotitalon ja talousrakennuksen

Lisätiedot

HEVONEN YPÄJÄLLÄ. Hevonen kaavoituksessa, rakentamisessa ja ympäristössä seminaari Lahti 15.4.2014 Jouko Käkönen, tekninen johtaja

HEVONEN YPÄJÄLLÄ. Hevonen kaavoituksessa, rakentamisessa ja ympäristössä seminaari Lahti 15.4.2014 Jouko Käkönen, tekninen johtaja HEVONEN YPÄJÄLLÄ Hevonen kaavoituksessa, rakentamisessa ja ympäristössä seminaari Lahti 15.4.2014 Jouko Käkönen, tekninen johtaja YPÄJÄ Hämeen läntisin kunta Tunti Turusta ja Hämeenlinnasta Suomen hevospitäjä

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Nilsiä, Tahkovuori 1/6 NILSIÄ, TAHKOVUORI ASEMAKAAVAN MUUTOS OLD COURSE- GOLFALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. HANKEKUVAUS Asemakaavan muutos koskee Valkamalahdentietä ja golfaluetta Tahkovuoren

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIONTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIONTISUUNNITELMA INKOON KUNTA Solvik, Kälkö Ulkosaariston yleiskaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tässä osallistumis ja arviointisuunnitelmassa (MRL 63 ja 64 ) esitetään mm. kaavoitushankkeen sijainti

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUUNNITELMAN NIMI JA SUUNNITTELUALUE KONTTIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA POSION KUNTA 614-893-14-1 LIVO, om. METSÄHALLITUS, LAATUMAA SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 2013 Sodankylä, Kakslauttasen asemakaava ja asemakaavan muutos

Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 2013 Sodankylä, Kakslauttasen asemakaava ja asemakaavan muutos Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 SODANKYLÄ KAKSLAUTTASEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS KAKSLAUTTASEN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS ASEMAKAAVAKSI JA ASEMAKAAVAN MUUTOS KAKSLAUTTASEN

Lisätiedot

JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215. Vastaanottaja Jalasjärven kunta

JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215. Vastaanottaja Jalasjärven kunta Vastaanottaja Asiakirjatyyppi Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Päivämäärä JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215 JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI

Lisätiedot

Matkailun näkökulmia kaivostoimintaan 24.2.2012

Matkailun näkökulmia kaivostoimintaan 24.2.2012 Matkailun näkökulmia kaivostoimintaan MiiaPorkkala Porkkala, Rukakeskus Oy 24.2.2012 Lähtökohta Ruka Kuusamon matkailun kehittäminen 1970 luvulta nykypäivään yyp Investoinnit n.1 Mrd euroa Matkailuyrittäjiä

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 17.2.2009

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 17.2.2009 HÄMEENKYRÖN KUNTA Asemakaava koskee Hämeenkyrön kunnan Järvenkylän kylä kiinteistöjä Heiskala (2:137), Rantakoivisto (2:213) ja Kotiranta I (2:214). HÄMEENKYRÖN KUNTA HÄMEENKYRÖN KUNTA 2(7) SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN TUULIVOIMASEMINAARI

POHJOIS-KARJALAN TUULIVOIMASEMINAARI POHJOIS-KARJALAN TUULIVOIMASEMINAARI Maankäytölliset edellytykset tuulivoimapuistoille Pasi Pitkänen 25.2.2011 Lähtökohtia - valtakunnallisesti: Tarkistetut (2008) valtakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet

Lisätiedot

Aaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI

Aaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI Aaltoa kulttuurimatkaillen Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI Alvar Aalto Seinäjoella Seinäjoki on Etelä-Pohjanmaan maakunnan keskus ja yksi Suomen voimakkaimmin kasvavista kaupunkikeskuksista.

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JOUTSAN KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 321 Kaavamuutos koskee osittain korttelin 321, tonttia nro 1 (AM). OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan, kaavaa

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) VIRRANPUISTON YMPÄRISTÖ ASEMAKAAVAN MUUTOS, joka koskee Iisalmen kaupungin 5. kaupunginosan korttelia 80 (osa) ja puistoaluetta. Kaava-alue sijaitsee Iisalmen

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TUUSNIEMEN KUNTA PAHKASALON ASEMAKAAVA. OAS 1 (5) Tuusniemen kunta Pahkasalon asemakaava

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TUUSNIEMEN KUNTA PAHKASALON ASEMAKAAVA. OAS 1 (5) Tuusniemen kunta Pahkasalon asemakaava Leskinen Timo 15.10.2013 OAS 1 (5) Pahkasalon asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TUUSNIEMEN KUNTA PAHKASALON ASEMAKAAVA 1. HANKEKUVAUS Asemakaava koskee tiloja 403-1-92 (Mutalahti), 403-1-93

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.3.2015. Kirkonniemessä kiinteistöjen 6:129 ja 6:130 asemakaavan muutos ja laajennus

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.3.2015. Kirkonniemessä kiinteistöjen 6:129 ja 6:130 asemakaavan muutos ja laajennus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.3.2015 LAPPAJÄRVEN KUNTA Kirkonniemessä kiinteistöjen 6:129 ja 6:130 asemakaavan muutos ja laajennus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö-ja rakennuslain

Lisätiedot

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; TARPOMA JA SIIHEN LIITTYVÄ RETKEILY-JA ULKOILUALUE ASEMAKAAVASELOSTUS LUONNOS

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; TARPOMA JA SIIHEN LIITTYVÄ RETKEILY-JA ULKOILUALUE ASEMAKAAVASELOSTUS LUONNOS KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; TARPOMA JA SIIHEN LIITTYVÄ RETKEILY-JA ULKOILUALUE ASEMAKAAVASELOSTUS LUONNOS Inarin kunta Tekninen osasto Pekka Junttila Kaavoitusinsinööri 7.3.2016 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUUNNITELMAN NIMI JA SUUNNITTELUALUE KOSTONJOEN RANTA-ASEMAKAAVA TAIVALKOSKEN KUNTA JOKIKYLÄ JA TAIVALKOSKEN KYLÄ NISKAVAARA 5:8 (832-402-5-8) om. UPM-Kymmene Oyj

Lisätiedot

Suunnittelualue on Sulkavan seurakunnan, Sulkavan kunnan ja Sulkavan vanhustentukiyhdistys ry:n omistuksessa.

Suunnittelualue on Sulkavan seurakunnan, Sulkavan kunnan ja Sulkavan vanhustentukiyhdistys ry:n omistuksessa. SULKAVAN KUNTA SULKAVAN KYLÄ OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLITUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 edellyttää, että kaavatyön yhteydessä riittävän varhaisessa

Lisätiedot

SALON KAUPUNKI RUUKINRINTEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

SALON KAUPUNKI RUUKINRINTEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SALON KAUPUNKI RUUKINRINTEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Salon kaupungin Meri-Teijon alueelle laaditaan asemakaavan muutos. Tämä osallistumis- ja arviointisuunnitelma esittelee

Lisätiedot

Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 28.11.2013 1 Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) Laki ympäristövaikutusten

Lisätiedot

PÄLKÄNE SAPPEEN ETU VAINION RANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis ja arviointisuunnitelma

PÄLKÄNE SAPPEEN ETU VAINION RANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis ja arviointisuunnitelma PÄLKÄNE Osallistumis ja arviointisuunnitelma 5.2.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. TUNNISTETIEDOT... 3 2. SUUNNITTELUALUE JA NYKYINEN MAANKÄYTTÖ... 3 3. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET... 4 4. SUUNNITTELUN

Lisätiedot

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE Liite 17 / Ymp.ltk 18.2.2014 / 25 KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.2.2014 tark. 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus-

Lisätiedot

Maaseutumatkailusta elinvoimaa

Maaseutumatkailusta elinvoimaa Sata matkaa maalle! Maaseutumatkailusta elinvoimaa Projektipäällikkö Soile Vahela Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke, SAMK 1.9.2013 31.12.2014 Sata matkaa maalle! Esitys Mitä maaseutumatkailu

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MYNÄMÄEN KUNTA 1.1 KATTELUKSEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS TYÖNUMERO: E27437 PÄIVÄYS: 8.1. 2015, TARK. 4.9. 2015 Sweco Ympäristö Oy MYNÄMÄEN KUNTA Katteluksen

Lisätiedot

Rokua Geopark: tavoitteet, toiminta ja tuloksia Toiminnanjohtaja Vesa Krökki

Rokua Geopark: tavoitteet, toiminta ja tuloksia Toiminnanjohtaja Vesa Krökki Rokua Geopark: tavoitteet, toiminta ja tuloksia Toiminnanjohtaja Vesa Krökki Rokua Geopark Suomen ensimmäinen ja Maailman pohjoisin Geopark Rokua Geopark Jäsenyys lokakuussa 2010 Teema: Jääkauden perintö

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.1.2013 luonnos OKKOSENRANTA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.1.2013 luonnos OKKOSENRANTA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.1.2013 luonnos OKKOSENRANTA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 63 ) mukainen asiakirja, jossa kuvataan

Lisätiedot

HANKESUUNNITELMA 2.4.2009 PESÄMÄEN MONITOIMIALUEEN JATKOKEHITTÄMINEN

HANKESUUNNITELMA 2.4.2009 PESÄMÄEN MONITOIMIALUEEN JATKOKEHITTÄMINEN HANKESUUNNITELMA 2.4.2009 PESÄMÄEN MONITOIMIALUEEN JATKOKEHITTÄMINEN Aluearkkitehti Ilmari Mattila puh. 044-5772726 TAUSTAA Honkajoen Pesämäen monitoimialueelle on toteutettu isot kehittämistoimet vuosien

Lisätiedot

METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS POLTTIMON LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISPÄÄTÖKSEN MUKAISEKSI

METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS POLTTIMON LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISPÄÄTÖKSEN MUKAISEKSI LUHANGAN KUNTA METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS POLTTIMON LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISPÄÄTÖKSEN MUKAISEKSI KAAVAN MUUTOS KOSKEE METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAA VASTAAMAAN YKSITYISEN MAAN SUOJELUTAVOITTEITA.

Lisätiedot

KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS KOKKOLAN KAMPUSALUE

KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS KOKKOLAN KAMPUSALUE KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS KOKKOLAN KAMPUSALUE PERUSTIEDOT ALOITE TAI ASEMAKAAVATYÖN VIREILLE TULON SYY Aloitteen asemakaavan muuttamiseksi

Lisätiedot

Erityisenä painopisteenä Pohjois-Pohjanmaan 2. vaihemaakuntakaavassa ovat seuraavat maakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet:

Erityisenä painopisteenä Pohjois-Pohjanmaan 2. vaihemaakuntakaavassa ovat seuraavat maakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet: Tekninen lautakunta 38 07.04.2015 2. Vaihemaakuntakaavaluonnos Teknltk 38 Pohjois-Pohjanmaan alueella voimassa olevia maakuntakaavoja täydennetään ja päivitetään kolmessa vaiheessa. Maakuntakaavan uudistamisen

Lisätiedot

LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA

LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA Mikkelin kaupunki (491) Vitsiälän kylä (564) Heikintila 1:114 Loma-Löytö 1:133 (osa) Löytö 1:145 (osa) Kartanonranta 1:177 Kaavaluonnos 22.3.2013 1: 2000 MRL 63 ja 62 :

Lisätiedot

YPÄJÄNKYLÄN OSAYLEISKAAVA:

YPÄJÄNKYLÄN OSAYLEISKAAVA: OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, TÄYDENTYVÄ: YPÄJÄN KUNTA YPÄJÄNKYLÄN OSAYLEISKAAVA: LIITE 1 Sijaintikartta KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee Ypäjän pohjoisosassa rajautuen kunnanrajoihin ja Ypäjänkylän

Lisätiedot

Janakkalan kunta Turenki 5.9.2013

Janakkalan kunta Turenki 5.9.2013 1 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee n. 1 km Turengin keskustan länsipuolella ja rajoittuu Pyhämäentiehen ja Sairaalantiehen. KAAVAMUUTOKSEN TARKOITUS Valtuusto on 10.6.2013 60 hyväksynyt talouden tasapainottamisohjelman.

Lisätiedot

vähintään 30 m. Rantaan ulottuvalle AO- alueelle voidaan rakentaa rantaan yksi kerrosalaltaan

vähintään 30 m. Rantaan ulottuvalle AO- alueelle voidaan rakentaa rantaan yksi kerrosalaltaan KARSTULA ITÄISTEN JA LÄNTISTEN VESISTÖJEN OIKEUSVAIKUTTEINEN RANTAOSAYLEISKAAVA MK :0000 MERKINTÖJEN SELITYKSET JA KAAVAMÄÄRÄYKSET : AM AO AO-3 RA MAATILOJEN TALOUSKESKUSTEN ALUE. Alueelle saa sijoittaa

Lisätiedot

Marseuddenin osayleiskaavan muutos. Kiinteistöjen rajautuminen rantaan. Kiinteistöjen omarantaisuus

Marseuddenin osayleiskaavan muutos. Kiinteistöjen rajautuminen rantaan. Kiinteistöjen omarantaisuus Marseuddenin osayleiskaavan muutos Kiinteistöjen rajautuminen rantaan Kiinteistöjen omarantaisuus Marseuddenin niemen rakennetut kiinteistöt ovat omarantaisia ja suuri osa niistä rajoittuu rannan suunnassa

Lisätiedot