Pallaksen kehittäminen. Hankesuunnitelma Muonio kunta/ Katriina Nyman

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pallaksen kehittäminen. Hankesuunnitelma 21.9.2004 Muonio kunta/ Katriina Nyman"

Transkriptio

1 Pallaksen kehittäminen Hankesuunnitelma Muonio kunta/ Katriina Nyman

2 Sisältö 1. Tausta s.3 2. Hankealue s.3 a. Luonnonympäristö s.3 b. Rakennettu ympäristö s.4 c. Pallaksen asema matkailualuerakenteessa s.5 3. Hankkeen taustaa s.7 4. Suunnittelua velvoittavat päätökset s.7 5. Päätavoite s.8 6. Hankkeen rakenne s.8 a. Mikä on Pallaksen luonne? s.8 b. Miten Pallas toimii? s.9 c. Miltä Pallas näyttää? s.9 7. Vaikutukset s.9 a. Ekologiset vaikutukset s.9 b. Maisema- ja ympäristövaikutukset s.9 c. Kultuuriset vaikutukset s.10 d. Taloudelliset ja sosiaaliset vaikutukset s Vaiheistus ja rahoitus s Muut hankkeet s.11 Lähteet s.12 Liite 1: Alueella toimivat matkailualan yritykset s.13 Liite 2: Työllisyysvaikutukset s.14 2

3 1. Taustaa Pallas-Ounastunturin kansallispuisto on yhdessä Pyhätunturin kansallispuiston kanssa Suomen vanhin. Ne perustettiin samanaikaisesti vuonna 1938, samana vuonna kuin Pallakselle rakennettiin Suomen ensimmäinen tunturihotelli. Hotelli sijaitsi ylhäällä tunturissa ja sinne kuljettiin Torassiepistä porokyydillä. Arkkitehtien Väinö Vähäkallion ja Aulis E. Hämäläisen kädenjälki oli uraauurtavaa, pelkistettyä modernismia. Vanha hotelli räjäytettiin sodan loppuvaiheissa vuonna 1944 saksalaisten perääntyessä Lapista. Hotellin raunioista osa on edelleen paikallaan. Uusi hotelli päätettiin rakentaa alemmaksi rinteeseen, ja se valmistui vuonna 1948 Jouko Ylihannun piirtämänä. Vanhaa osaa, nykyistä ravintola- ja aulaosaa, on laajennettu uusilla siivillä. Hotellin henkilökunnalle rakennettiin asuntolat maantien varten vuonna Vuonna 1977 valmistui Pohjoismaiden ensimmäinen kansallispuiston opastuskeskus, nyttemmin Metsähallituksen Pallastunturin luontokeskus, sijaitsee samassa pihapiirissä. Ensimmäinen hiihtohissi valmistui Palkaskerolle vuonna Hotellin ja luontokeskuksen vetovoimana on harvinainen sijainti keskellä kansallispuistoa ja kansallismaisemaa. Pyöreälakisten, paljaiden kerojen jono kulkee Pallakselta Hettaan. Kansallispuiston vuotuinen käyntimäärä on lähes kävijää. Matkailukeskuksen perinteet ulottuvat 1930-luvulle. Paikan henki on vahva ja ainutlaatuinen: usein mainittuja positiivisia tekijöitä ovat rauha, hiljaisuus, puhtaus, turvallisuus sekä paikan historiaan liittyvä pysyvyys ja nostalgia. Matkailu on säilynyt melko perinteisenä. Rakennuskanta on levinnyt ja kokenut muutoksia useiden laajennusten myötä. Rakennukset ja sen ympäristö eivät enää vastaa alueen toimijoiden, hotelliyrittäjän ja Metsähallituksen toiveita tilaohjelmiltaan ja laatutasoltaan. Toimijat kaipaavat kokonaisvaltaista rakennusten, niiden ympäristön ja toimintojen kehittämissuunnitelmaa. 2. Hankealue Hankeen ydinaalue on Pallastunturin matkailualue. Alueeseen kuuluu hotellialue (12 ha), johon liittyy laskettelualue (112 ha) sekä luontokeskus. Toiminnallisia yhteyksiä lähiympäristön kyliin, matkailukeskuksiin sekä alueen palvelurakenteisiin tarkastellaan myös. a. Luonnonympäristö Matkailukeskus sijaitsee melko keskellä nykyistä Pallas-Ounastunturin kansallispuistoa Pallastuntureiden eteläosassa noin 450 metrin korkeudella. Maaperä on joko kumpu- tai pohjamoreenia. Alueen vesistöt laskevat Tornion-Muonionjokeen. Hotellialueen taustamaisemana ovat viisi korkeinta Pallastuntureiden keroa, joista neljältä vesiä kerääntyy Vatiojaan ja virtaa sitä myöten hotellialueen 3

4 sekä aivan sen yläpuolella olevan ensimmäisen luokan pohjavesialueen läpi. Matkailukeskus sijaitsee kuusen metsänrajalla. Siitä alaspäin vallitsevat tuoreet tai soistuneet kangasmetsät (luontotyyppi boreaalinen luonnonmetsä), joita kirjovat pienialaiset suokuviot. Tunturipaljakka on pääasiassa kuivaa variksenmarjakangasta (luontotyyppi alpiininen tunturikangas). Ylärinteillä on rakkakivikkoa (luontotyyppi vyörysoraikko ja lohkareikko). Vatikurussa kasvaa puron varrella rehevää kasvillisuutta, jossa esiintyy vaateliaita ja harvinaisia kasvi- ja sammallajeja. Tähän vyöhykkeeseen rajoittuu kaistale variksenmarjakangasta tai mustikkakangasta sekä vaivaiskoivusammalkangasta. Tunturikoivua kasvaa kapeana, harvapuustoisena vyöhykkeenä Vatikurun alaosassa ja se luokitellaan subalpiiniseksi variksenmarja-mustikkatyypiksi. Pallas-Ounastunturin kansallispuisto hyväksyttiin virallisesti vuonna 2003 EU:n Natura 2000-suojelualueverkon alpiinisiin alueisiin. b. Rakennettu ympäristö Tunturikeskus sijaitsee Pallaksentien päätepisteessä metsänrajan tuntumassa. Keskukseen saavuttaessa henkilökunnan asuntolat jäävät tienvarteen vasemmalle, ja itse keskuksen ensimmäinen näkyvä merkki on laaja pysäköintialue hotellin ja luontokeskuksen edustalla. Keskus näkyy suurmaisemassa aina Olokselle ja Muonion kirkonkylälle saakka. Kuva 1. Matkailukeskuksen ydinalue 4

5 Hotelli, joka siirtyi vuonna 1997 Suomen matkailuliitolta Ebur Oy:lle, käsittää alkuperäisen osan sekä kaksi laajennusosaa, yhteensä noin 2400m2. Nykyisin hotellissa on 130 vuodepaikkaa ja ravintolassa 250 asiakaspaikkaa. Lisäksi hotellin takana sijaitsee asuntovaunualue, jossa vaunupaikkoja on 94. Ebur Oy:llä on myös vuokrasopimus vuoteen 2022 saakka Laukukeron rinnealueeseen, jossa sijaitsee kaksi hiihtohissiä. Hissien ala-asemilla sijaitsee useita huoltorakennuksia, joiden yhteenlaskettu kerrosala on 128m2. Metsäntutkimuslaitoksen Pallakselle rakentamassa luontokeskuksessa järjestetään neuvontaa ja opastusta kansallispuiston kävijöille sekä luontonäyttelyitä ja -tapahtumia. Luontokeskus siirtyi Metsähallitukselle vuonna Se on kerrosalaltaan 147m2, ja toimii myös opastuskeskuksena kansallispuiston retkeily- ja luontoreiteille. Kävijämäärä on ollut jyrkässä kasvussa viime vuosina, ja vuonna 2003 kirjattiin käyntikertaa. Toiminto Kerrosala, k-m² Mitoitus Hotelli Ravintola 2378 k-m² 130 vuodepaikkaa 250 asiakaspaikkaa Asuntovaunualue 94 vaunupaikkaa/ 66 sähköpaikkaa Laskettelurinteiden huoltorakennukset 128 k-m² 2 hissiä Luontokeskus 147 k-m² käyntiä/v Taulukko 1. Pallaksen matkailukeskuksen nykyiset toiminnot ja mitoitus c. Pallaksen asema matkailualuerakenteessa Tunturi-Lapin matkailu on kehittynyt historiallisesti Pallaksen vetovoimaisuuden varaan. Nykyisin noin puolet koko Lapin matkailun liikevaihdosta toteutuu Olos-Pallas-Levi-Ylläs- alueella. Alue kuuluukin olennaisesti mm. Lapin matkailustrategian painopistealueeseen. Pallaksella on selkeästi muista keskuksista erottuva ja niitä täydentävä luonne kansallispuistosijaintinsa, kansallismaiseman ja kulttuurihistoriallisen merkityksensä ansiosta. 5

6 Pallas Olos Levi Ylläs Kuva 2. Perustettava uusi kansallispuisto ja neljä matkailukeskusta 6

7 3. Hankkeen taustaa Pallaksen kehittäminen ei ole uusi ajatus: suunnittelu aloitettiin jo vuonna Pallas 100 vuotta- kehittämissuunnitelma vuoteen 2030 (Heleena Luusua, Matkailun kehitys Lappi Oy) julkaistiin vuonna Sitä ennen oli valmistunut maisema-arkkitehtiylioppilas Mervi Hytösen diplomityö Pallaksen maisemallisesta kehittämisestä. Kittilän kunnan tarkoituksena oli perustaa projekti toteuttamaan kehittämisohjelmaa, johon kuului mm. liiketoimintasuunnitelman laatiminen, asemakaavoitus, ympäristön maisemointisuunnitelma (Metla) sekä luontotutkimuksen ja näyttelytoiminnan kehittäminen (Metla). Ebur Oy:n toiveena on ollut hotellin nykyaikaistaminen, laajentaminen ja laskettelutoiminnan kehittäminen Pallaksella. Alueen hallintaorganisaatio Metsähallitus on ilmaissut toiveensa laajentaa jo pieneksi käynyttä luontokeskusta. Molempien osapuolten ongelmat ovat samankaltaiset: tilat eivät enää vastaa suurentunutta kävijämäärää ja asiakkaiden tarpeita. Toiveena on kävijäpalveluiden monipuolistuminen ja ympärivuotisen matkailun helpottaminen. Myös yrityspohjan laajeneminen matkailukeskuksessa olisi toivottavaa. Alue sijaitsee kansallispuistossa ja kansallismaisemassa. Kansallispuiston laajeneminen Ylläksen suuntaan ja matkailupalveluiden kysynnän kasvu asettavat uusia paineita palveluiden toimivuudelle kansallispuiston ytimessä ja käytön kanavoinnille koko kansallispuistossa. Projektin tavoitteena onkin selvittää, millainen keskus sopii kansallispuistoon. 4. Suunnittelua velvoittavat päätökset Kansallispuiston maankäyttöä ja toimintaa ohjataan luonnonsuojelulailla ja asetuksella. Säädökset velvoittavat Metsähallituksen laatimaan alueella hoito- ja käyttösuunnitelman, jonka ympäristöministeriö vahvistaa. Voimassa oleva suunnitelma on vuodelta 1998, ja uuden odotetaan valmistuvan kesällä 2005 Pallas- Ounastunturin ja Ylläs-Aakenuksen suojelualueiden yhdistyessä yhdeksi kansallispuistoksi. Kansallispuisto jakautuu kolmeen maankäytöllisesti erilaiseen osaan: nähtävyysosaan, tutkimusosaan ja syrjäosaan. Nähtävyysosaan sisältyvät sekä matkailukäytön keskittymät että luontaiselinkeinojen käytön keskittymät, esim. poroerotuspaikat. Liikkumista ohjataan puistossa lisäksi jakamalla alue perus-, rajoitus- ja erämaaosaan. Perusosassa, jossa tunturikeskus sijaitsee, on liikkuminen vapaata. Leiriytyminen ja tulenteko on kuitenkin sallittu ainoastaan merkityillä alueilla. Pallas-Ounastunturin kansallispuisto liitettiin syksyllä 2003 Suomen Natura verkoston alpiinisiin vyöhykkeisiin. Kehittämishankkeesta tehdään tarvittaessa luonnonsuojelulain mukainen Natura-arviointi. Paikallisella väestöllä on oikeus harjoittaa kansallispuistossa perinteisiä luontaiselinkeinoja, metsästystä, kalastusta ja poronhoitoa. Puistossa laiduntaa noin poroa, jotka kuuluvat Näkkälän, Kyrön ja 7

8 Muonion paliskuntiin. Paliskunnilla on oikeus rakentaa poronhoitoon liittyviä rakennelmia, ajaa moottorikelkalla sekä kerätä poroille ravintoa luonnonniityiltä. Palkaskurussa sijaitsee hotellia lähinnä oleva poroaitaus. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet toimivat ohjeina kaavoitukselle. Erityistavoitteisiin on kirjattu tunturialueiden säilyminen luonto- ja kulttuuriarvojen kannalta erityisen merkittävinä kokonaisuuksina siten, että mm. elinkeinotoiminnan edellytykset säilyvät, alueiden matkailun, virkistyksen ja muun alueidenkäytön yhteensovittaminen sekä luonnonoloihin sopeutuneiden, omaleimaisten kulttuuriympäristöjen säilyttäminen ehjinä. Alueella on voimassa vuoden 1999 Tunturi-Lapin seutukaava. Kansallispuiston alue on merkitty seutukaavassa luonnonsuojelualueeksi. Alueella on valtakunnallisesti merkittävä suojelu-, retkeily- ja maisema-alue, jolla on tärkeä merkitys poronhoidolle. Alueelle voidaan rakentaa suojeluarvot säilyttävä retkeilyreitistö ja niihin liittyvät rakenteet hoito- ja käyttösuunnitelman mukaisesti. Alueella on edistettävä toimeentuloon ja virkistykseen liittyviä toimintoja suojeluarvot säilyttäen. Maankäyttö- ja rakennuslaissa on erikseen säädetty kaavan sisältövaatimukset. 5. Päätavoite Paikan henki on Pallaksen tärkeimpiä vetovoimatekijöitä. Haasteena on välittää paikan vahvuudet innovatiiviseen ja ajan kestävään kehittämissuunnitelmaan, jolla turvataan Pallaksen kehittyminen kansallispuistoon sopivaksi ja luontomatkailuun tukeutuvaksi matkailukeskukseksi. Pallaksen kehittäminen tapahtuu ekologisia, maisemallisia, sosiaalisia ja kulttuurisia arvoja kunnioittaen. Matkailukeskusta kehitetään ympärivuotiseksi, monipuoliseksi, vetovoimaiseksi, korkeatasoiseksi ja liiketaloudellisesti kannattavaksi. Näin edistetään asutuksen sekä elinkeinojen kehitystä ja uusien yritysten syntymistä ympäröivissä kylissä. 6. Hankkeen rakenne a. Mikä on Pallaksen luonne? Konseptin löytämiseksi tilataan ideaehdotukset 3-4 matkailualan asiantuntijaryhmältä, jotka valitaan tarjouskilpailun perusteella. Ideoinnissa hahmotetaan Pallaksen luonnetta ja sen suhdetta muihin matkailukeskuksiin sekä lähikyliin, ympäristön maaseutumatkailuun ja 8

9 kansallispuistoon. Tässä vaiheessa tunnistetaan kasvavat käyttäjät ja eri käyttäjäryhmien tarpeet ja intressit. Tunnistetaan Pallaksen säilytettävät ja kehitettävät arvot. Mitä voidaan tehdä kansallispuistossa? Miten Pallaksen ainutlaatuisuus ja erityisasema nähdään vahvuutena ja hyödynnetään parhaalla mahdollisella tavalla? Ehdotuksia arvioidaan ekologisten, taloudellisten, maisemallisten, kulttuuristen ja sosiaalisten arvojen kannalta ja valitaan jatkotyöskentelyyn yksi vaihtoehto tai niiden yhdistelmä. b. Miten Pallas toimii? Valittua vaihtoehtoa kehitetään kaikki osapuolet osallistavalla prosessilla toiminnalliseksi suunnitelmaksi, johon kuuluvat mm. alueelle tulevien toimintojen mitoitus ja sijoitusperiaatteet, aluerakennemallit, liiketoimintasuunnitelma ja palvelurakenteen monipuolistamisstrategia sekä vaikutusten arviointi. c. Miltä Pallas näyttää? Toiminnallinen suunnitelma toimii pohjana myöhemmin järjestettävälle arkkitehtuurikilpailulle. Tavoitteena on fyysisen ympäristön suunnitelma, joka toteuttaa toiminnallista suunnitelmaa maisemallisesti ja ekologisesti sopivalla sekä arkkitehtuuriltaan korkeatasoisella ja mielenkiintoisella tavalla. Ehdotuksissa ratkaistaan mm. maankäyttö, arkkitehtuurin peruslinjat, ympäristön vaaliminen eri vuodenaikoina, liikenne sekä yhdyskuntatekniikka. Kilpailuehdotukset ovat pohja asemakaavoitukselle sekä tarkemmalle arkkitehti- ja erikoissuunnittelulle. 7. Vaikutukset a. Ekologiset vaikutukset Pallaksen matkailukeskus on kansallispuiston kävijöiden pääasiallinen lähtöpiste. Pallastunturin luontokeskus vastaa yhdessä Tunturi-Lapin luontokeskuksen kanssa kävijöiden retkeily- ja matkailupalveluiden opastamisesta sekä luontovalistuksesta. Ekologisesti haitallisia vaikutuksia voidaan minimoida paitsi kanavoimalla liikkuminen rakennetuille reiteille myös rajoittamalla tarvittava lisärakentaminen sille parhaiten ekologisesti soveltuvalle alueelle. b. Maisema- ja ympäristövaikutukset Pallaksen hotellin ja luontokeskuksen ympäristö on kehittynyt viime vuosikymmeninä hivuttamalla ja suunnittelemattomasti. Paikoitus- ja matkailuvaunualueen jättämät maisemavauriot näkyvät pitkälle suurmaisemassa. Maisemavaurioiden korjaaminen ja rakennetun alueen 9

10 selkiyttäminen tuo alueelle uusia matkailijoita ja luo paremmat edellytykset hallitulle virkistyskäytölle. c. Kulttuuriset vaikutukset Pallas-hotelli on Museoviraston ehdottamana lisättävä valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden rakennetun kulttuuriympäristön kohteeksi vuonna Hotellirakennuksen hirsisessä osassa on piirteitä jälleenrakennuskauden romantiikasta. Alkuperäinen rakennus on muuttunut, laajentunut ja osittain menettänyt alkuperäisen henkensä. Rakennuksen palauttaminen lähemmäksi alkuperäistä asuaan edistää alueen kulttuuriperinnön vaalimista. Arkkitehtuurikilpailun tuloksena kansallispuistoon syntyy arkkitehtonisesti korkeatasoinen ja matkailijoita paremmin palveleva kokonaisuus. Hallittu uudistuminen edesauttaa myös matkailukeskuksen pysymistä elinvoimaisena kulttuurikohteena. d. Taloudelliset ja sosiaaliset vaikutukset Pallas-Ounastunturin kansallispuisto on matkailuyrittäjien mukaan Suomen kansainvälisesti tunnetuimpia kansallispuistoja ja yhtenä vanhimpana kansallispuistona myös kansallisesti merkittävä luontomatkailukohde. Innovatiivisella suunnittelulla mahdollistetaan kestävä luontomatkailu. Pallasta ympäröivät lukuisat pienet kylät, kuten Kittilän Raattama, Rauhala ja Pöntsö, Enontekiön Hetta, Vuontisjärvi, Peltovuoma ja Ylikyrö sekä Muonion kirkonkylä, Kerässieppi, Torassieppi, Jerisjärvi, Keimiöniemi ja Särkijärvi, joissa matkailuelinkeinolla on voimakas työllistävä vaikutus. Matkailuyrityksissä on mukana erityisen paljon pieniä ohjelmapalveluyrityksiä (alueella toimivat matkailualan yritykset, liite 1) Hankkeen tavoitteena on edistää pienten yritysten toimintaa matkailukeskuksessa ja tarjota verkostoitumismahdollisuuksia koko Pallaksen alueen matkailupalveluyrittäjille. Pallaksen kehittämisen sosiaaliset vaikutukset näkyvät lähialueen asukkaiden työllistymis- ja virkistysmahdollisuuksien lisääntymisenä sekä kylärakenteen ja elinkeinojen säilymisenä ja vahvistumisena. Hanke on näiltä osin Lapin tavoite 1-ohjelman mukainen, joka korostaa maaseudun elinvoiman parantamista (Tpk 2.7) sekä yritysten toimintamahdollisuuksien parantamista (Tpk 1.2). Ydinalue: matkailukeskus Kuva 3. Pallaksen matkailukeskuksen vaikutusalue Paikallinen vaikutusalue: Raattama Kerässieppi Jerisjärvi Rauhala Torassieppi Särkijärvi Seudullinen vaikutusalue: Hetta Muonio Olos Särkijärvi Tepasto Levi Ylläs 10

11 8. Vaiheistus ja rahoitus Hankesuunnitelman pohjalta Muonion kunta perustaa projektin ja hakee EAKR- osarahoitusta Lapin liitolta mennessä kehittämisosioon. Rahoitusta haetaan 70 prosentille hankkeen kustannuksista ja lopun 30 prosenttia rahoittavat Muonion kunta, Metsähallitus sekä alueen yritykset, mm. Ebur Oy, Tunturijotos Oy, Lapland Hotels ja Harrinivan Lomakeskus Oy. Rahoituspäätöksen jälkeen käynnistyy toiminnallinen ideointi, joka jatkuu vuoden 2004 loppuun. Toiminnallinen suunnitelma käynnistyy ideakilpailun ratkettua ja jatkuu arkkitehtikilpailulla keväällä Kaavoitus tapahtuu kunnan toimesta vuoden 2006 aikana. Tarkennettu suunnittelu ja hankkeen fyysinen toteutus voi alkaa aikaisintaan keväällä 2006 asemakaavan hyväksymisen jälkeen. 1 PERUSSELVITYKSET 01/05-06/05 toteutus: alueen toimijat Hallinto 7500 kustannus: opintomatka 5h* 1000 = 5000 materiaali, painatukset= 2500 mahd. opinnäytetyö= 8000 > yht TOIMINNALLINEN IDEONTI 07/05-12/05 toteutus: 3-4 asiantuntijaryhmää kustannus: ehdotus à * 3-4kpl= > yht Rahoitettava osuus yht = ( EAKR 70%, kunta 15%, toimijat 15%) TOIMINNALLINEN SUUNNITTELU 3 toteutus: valittu asiantuntijaryhmä FYYSISEN YMPÄRISTÖN IDEOINTI 4 toteutus: arkkitehtuurikilpailu FYYSISEN YMPÄRISTÖN SUUNNITTELU 5 toteutus: arkkitehtuurikilpailun voittanut ryhmä kaavoitus: alueen toimijat RAKENNUSSUUNNITTELU, TOTEUTUS 6 toteutus: alueen toimijat 11

12 Hankkeen ohjausryhmä koostuu Muonion kunnan, Metsähallituksen ja yritysten edustajista sekä Lapin liiton, Lapin ympäristökeskuksen, Lapin TE-keskuksen ja Lapin maakuntamuseon edustajista. 9. Muut hankkeet Menneillään olevia merkittäviä hankkeita matkailukeskuksen ympäristössä ovat Metsähallituksen uudelle kansallispuistolle laadittava hoito- ja käyttösuunnitelma sekä Muonion vesi- ja tunturialueiden kehittämissuunnitelma ja osayleiskaavat, VETURI. Hoito- ja käyttösuunnitelma valmistuu 2005 kesän aikana, kuten myös ensimmäinen Veturi-alueen osayleiskaavoista. Veturin kehittämis-suunnitelma valmistuu jo vuoden 2004 aikana. Pallas-hankkeen ja näiden kahden hankkeen tavoitteita pyritään yhteensovittamaan. Pallas-hankkeen ohjausryhmässä on molempien em. hankkeiden ohjausryhmien jäseniä. 10. Lähteet EAKR:Pohjois-Suomen tavoite 1-ohjelma Lapin litto: Lapin matkailustrategia Harri Hautajärvi: Lapin läänin matkailuarkkitehtuurin historia Anna-Liisa Sippola, Juha-Pekka Rauhala: Acerbin keinosta Jerisjärven tielle. Pallas-Ounastunturin kansallispuiston historiaa Muonion vesi- ja tunturialueiden kehittämissuunnitelman ja osayleiskaavan perusaineisto (2004) Metsäntutkimuslaitos: Pallas-Ounastunturin hoito- ja käyttösuunnitelma (1998) Heleena Luusua/ Matkailun kehitys Lappi Oy: Pallas 100 vuotta - kehittämissuunnitelma vuoteen 2030 (2000) Mervi Hytönen: Matkailualueen kehittämisen maisemalliset suositukset - tapaustutkimus Pallastuntureille, maisemaarkkitehtuurin diplomityö (2000) Suvi Nenonen / Metla: Pallaksen alueen matkailuympäristön maisemointisuunnitelma (2000) 12

13 Liite 1 /HANKKEEN YDINALUEELLA TOIMIVAT MATKAILUYRITYKSET: YRITYS PÄÄASIALLINEN TUOTE SIJAINTI Muonio Ebur Oy majoituspalvelut Pallaksen matkailukeskus Tunturijotos Oy ohjelmapalvelut Olos Harrinivan Lomakeskus Oy ohjelmapalvelut sivutoimipaikka Vuontisjärvi Keimiön Koukaus ohjelmapalvelut Keimiöniemi Nulpon Nulkaus ohjelmapalvelut Kerässieppi Torassiepin lomapallas majoitus-, ohjelmapalvelut Torassieppi Wild Motion ohjelmapalvelut Muotkavaara Särkijärven Majat majoituspalvelut Särkijärvi Tunturiporo Oy elintarvikkeet Kutuniva Myllyniemen majat Oy majoituspalvelut Kerässieppi Kerässiepin lomamökit majoituspalvelut Kerässieppi Hotelli Jeris majoituspalvelut Keimiötunturin maja majoituspalvelut Jerisjärvi Muotkavaaran leirikeskus majoituspalvelut Muotkavaara Tunturi-Lapin tuvat majoituspalvelut Muotkavaara Pallas-tuvat Ky majoituspalvelut Jerisjärvi Törmäslompolon Maatilamatkailu majoituspalvelut Kutuniva Enontekiö Tunturihotelli Vuontispirtti majoituspalvelut Yli-kyrö T:mi Kyrön Tunturiloma majoituspalvelut Yli-kyrö Saivo-Kyrön Lomamajat Ay majoituspalvelut Yli-kyrö Kittilä Fell Trek ohjelmapalvelut Särkijärvi Lapin Curly Talli Oy ohjelmapalvelut Raattama Raattaman lomajutut ohjelmapalvelut Raattama Porotilamajoitus Autto majoituspalvelut Raattama Pallas-Laakson mökit majoituspalvelut Raattama Raattaman lomamajat Ay majoituspalvelut Raattama Saivokeron lomamajat majoituspalvelut Raattama 13

14 Liite 2 /TYÖLLISYYSVAIKUTUKSET 1. SUUNNITTELUVAIHE o Ideakilpailu ja toiminnallinen suunnittelu - projektin johto 0,5 henkilötyövuotta o Arkkitehtuurikilpailu - projektin johto 0,5 henkilötyövuotta o Kaavoitusvaihe - projektin johto 0,5 henkilötyövuotta - kaavoitustyö 0,5 henkilötyövuotta Suunnitteluvaiheen työllisyysvaikutus yhteensä: 2 kpl henkilötyövuotta 2. INVESTOINTIVAIHE ( 3 vuotta a 50 henk ) - Rakennusaikainen toiminta yhteensä 150,0 henkilötyövuotta/ 3v 3. TOIMINTAVAIHE o Varsinaisen matkailutoiminnan työllisyysvaikutus Uudet pysyvät työpaikat 33,5 henkilötyövuotta, josta: - reception 3,0 kpl - työnjohto ja avainhenkilöt 5,0 kpl - keittiö ja tarjoilijat 18,0 kpl - siivous 7,5 kpl o uudet, muiden nykyisten ja syntyvien yritysten työpaikat ( syntyy 5 uutta yritystä ) 33,0 henkilötyövuotta, josta: - ohjelmapalvelut 8,0 kpl - opastustoiminta 7,0 kpl - opastuskeskus 3,0 kpl - myymälätoiminta 3,0 kpl - kiinteistöjen huolto ( myös kämpät ) 5,0 kpl - alihankinnat ( hotellin siivous,pesula, kuljetus yms.) 7,0 kpl Uudet varsinaisen matkailutoiminnan työpaikat yhteensä 66,5 kpl henkilötyövuotta o Uudistetut, välittömät työpaikat ( mukana 2 nykyistä yritystä ) - turvataan hotellitoiminnan jatkuminen 12 kpl - turvataan luontokeskuksen toiminta 3 kpl Uudistetut työpaikat yhteensä 15 kpl henkilötyövuotta 14

15 4. KASVUSYSÄYSVAIHE - huomattava vaikutus koko Tunturi-Lapille aina Leviä, Yllästä ja Enontekiötä myöten. Vaikuttaa erityisen nopeasti ja voimakkaasti lähikylien pienten yritysten kehittymiseen ja niiden työllistämiskykyyn. - Tulee välittömästi vaikuttamaan myös ympäristössä tapahtuvaan rakentamiseen ja synnyttää jatkoinvestointeja Muoniossa, Hetassa ja Kittilässä. Vaikutukset ulottuvat myös muihin matkailukeskuksiin Tunturi-Lapissa, koska Pallaksen vetovoimaisuus säteilee mm. Olokselle, Harrinivaan, Jerikselle ja Torassieppiin. - Vaikuttaa palvelujen kehittymiseen ja kasvuun koko alueella.; kasvua saavat ainakin kauppa, liikenne, kiinteistöjen huolto, reittien huoltaminen ( Metsähallitus) sekä viranomaispalvelut ja terveydenhuolto - numeraalinen arvio kasvusysäysvaiheesta on vaikea tehdä. Aikaisempien projektien kautta syntyneeseen kokemukseen perustuen voidaan arvioida, että kasvusysäys synnyttää noin 25 uutta työpaikkaa. 5. YHTEENVETO TYÖLLISYYSVAIKUTUKSISTA Hankkeen työllisyysvaikutukset ovat yhteensä : Uudet työpaikat: Suunnitteluvaihe Investointivaihe Toimintavaihe Kasvusysäysvaihe 2 kpl 150 kpl / 3v 66,5 kpl 25 kpl Uudistetut välittömät työpaikat: yhteensä 18 kpl 15

Kansallispuistoissa on vetovoimaa!

Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistot - Alkuperäisen luonnon suojelua ja virkistyskäyttöä - Säilyttävät kulttuuriarvoja - Ovat tärkein työkalu luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi Suomessa

Lisätiedot

Tilan Joensuu RN:o 20:25 asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Tilan Joensuu RN:o 20:25 asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1(7) KITTILÄN KUNTA, 2. KUNNANOSA, LEVI Tilan Joensuu RN:o 20:25 asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2(7) 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Pallas- Yllästunturin kansallispuistosta annetun lain :n muuttamisesta Pallas-Yllästunturin kansallispuistosta annettuun lakiin ehdotetaan lisättäväksi säännös, jonka

Lisätiedot

Maisema-alueet maankäytössä

Maisema-alueet maankäytössä Maisema-alueet maankäytössä Anna-Leena Seppälä Varsinais-Suomen ELY/ Anna-Leena Seppälä 26.11.2013 1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Kulttuuriympäristöä koskevien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden

Lisätiedot

PALTAMON KUNTA Tekniset palvelut

PALTAMON KUNTA Tekniset palvelut 1 (8) Tekniset palvelut asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Paltamon kirkonkylän asemakaava-alueen korttelit 22, 23 ja 27 sekä niihin liittyvät vesi-, liikenne- ja viheralueet. Suunnittelualue

Lisätiedot

Lappi luontomatkailun toimintaympäristönä - Kansallispuistojen järjestyssäännöt

Lappi luontomatkailun toimintaympäristönä - Kansallispuistojen järjestyssäännöt Lappi luontomatkailun toimintaympäristönä - Kansallispuistojen järjestyssäännöt Joel Erkkonen Erikoissuunnittelija Lapin luontopalvelut Metsähallitus 1 Matkailuyhteistyön tavoitteita Kansallispuistot ovat

Lisätiedot

Nurmeksen kaupungin tekninen palvelukeskus

Nurmeksen kaupungin tekninen palvelukeskus 1 Nurmeksen kaupungin tekninen palvelukeskus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Ritoniemen 124 kaupunginosan matkailu- sekä katualueita että korttelia 14 koskeva asemakaavan muutos (Bomba - Sotkan ympäristö

Lisätiedot

KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka. Hissitien asemakaavamuutos (Levin asemakaava-alueen korttelit 27/1, 31/7, 32/1,2,4, 36/2-3, 83, 299)

KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka. Hissitien asemakaavamuutos (Levin asemakaava-alueen korttelit 27/1, 31/7, 32/1,2,4, 36/2-3, 83, 299) 1 KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka Hissitien asemakaavamuutos (Levin asemakaava-alueen korttelit 27/1, 31/7, 32/1,2,4, 36/2-3, 83, 299) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 21.9.2009 Ilmakuva Leviltä

Lisätiedot

Utsuvaaran asemakaavan laajennus ja korttelin 802 asemakaavamuutos

Utsuvaaran asemakaavan laajennus ja korttelin 802 asemakaavamuutos 1 KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka Utsuvaaran asemakaavan laajennus ja korttelin 802 asemakaavamuutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 11.4.2016 Ilmakuva Maanmittauslaitos 2014 2 1. Osallistumis-

Lisätiedot

1 HANKEKUVAUS JA SUUNNITTELUTILANNE

1 HANKEKUVAUS JA SUUNNITTELUTILANNE FCG Suunnittelu ja tekniikka Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (5) KONNEVEDEN KUNTA KIVISALMEN LAITURIALUEEN RANTA-ASEMAKAAVA 1 HANKEKUVAUS JA SUUNNITTELUTILANNE Konneveden kunnalla on tarkoitus

Lisätiedot

Tarkemmat tiedot ovat luettavissa Pirkanmaan liiton maakuntakaavoituksen internetsivuilta osoitteessa:

Tarkemmat tiedot ovat luettavissa Pirkanmaan liiton maakuntakaavoituksen internetsivuilta osoitteessa: LIITE Ruoveden kunnan kaavoituskatsaus 2016 MAAKUNTAKAAVOJEN TARKASTELU Pirkanmaalla on valmisteilla uusi kokonaismaakuntakaava, joka voimaan tullessaan korvaa nykyisen Pirkanmaan 1. maakuntakaava n sekä

Lisätiedot

Valtion luonnonsuojelu Östersundomissa. Östersundomin yleiskaava ja kaupunkiekologia, Helsinki Laituri, , Antti Below

Valtion luonnonsuojelu Östersundomissa. Östersundomin yleiskaava ja kaupunkiekologia, Helsinki Laituri, , Antti Below Valtion luonnonsuojelu Östersundomissa Östersundomin yleiskaava ja kaupunkiekologia, Helsinki Laituri, 31.5.2011, Antti Below Taustaa Matti Vanhasen II hallituksen ohjelma (19.4.2007): Selvitetään mahdollisuudet

Lisätiedot

Yhteistyössä hyvä lopputulos Muonion metsäkiistassa. Rovaniemi MMT Kirsi-Marja Korhonen

Yhteistyössä hyvä lopputulos Muonion metsäkiistassa. Rovaniemi MMT Kirsi-Marja Korhonen Yhteistyössä hyvä lopputulos Muonion metsäkiistassa Rovaniemi 2.2.2016 MMT Kirsi-Marja Korhonen Valtion maiden metsätalous on erityistä! Metsätalouden toiminnan keskeinen erityispiirre ovat Metsähallituslain

Lisätiedot

Lieksan kaupunki, Koli Kolin Cultura asemakaava (6) LIEKSAN KAUPUNKI KOLI KOLIN CULTURA ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lieksan kaupunki, Koli Kolin Cultura asemakaava (6) LIEKSAN KAUPUNKI KOLI KOLIN CULTURA ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1.10.2015 1 (6) LIEKSAN KAUPUNKI KOLI KOLIN CULTURA ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. HANKEKUVAUS Asemakaava koskee Purnulammen ja Ylä-Kolintien välistä aluetta. Alueen sijainti ilmenee

Lisätiedot

HE 195/2009 vp. lailla Pallas-Yllästunturin kansallispuistosta. lakiin ehdotetaan lisättäväksi säännös,

HE 195/2009 vp. lailla Pallas-Yllästunturin kansallispuistosta. lakiin ehdotetaan lisättäväksi säännös, HE 195/2009 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Pallas- Yllästunturin kansallispuistosta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Pallas-Yllästunturin kansallispuistosta annettuun

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkoitus: Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :ssä on esitetty OAS:n tarkoitus. Kaavaa laadittaessa tulee riittävän aikaisessa vaiheessa

Lisätiedot

TOKAT-hanke ja alueidenkäyttö. Hannu Raasakka Lapin ELY-keskus alueidenkäyttöyksikkö

TOKAT-hanke ja alueidenkäyttö. Hannu Raasakka Lapin ELY-keskus alueidenkäyttöyksikkö TOKAT-hanke ja alueidenkäyttö Hannu Raasakka Lapin ELY-keskus alueidenkäyttöyksikkö 15.4.2015 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET VNp 30.11.2000, tarkistetut tavoitteet voimaan 1.3.2009 Osa maankäyttö-

Lisätiedot

Elävä matkailumaisema Ounasselän tunturiseudun sekä Ylläksen ja Levin maisemaselvitys

Elävä matkailumaisema Ounasselän tunturiseudun sekä Ylläksen ja Levin maisemaselvitys ISBN-13: 978-951-40-2010-0 (PDF) ISBN-10: 951-40-2010-3 (PDF) ISSN 1795-150X Elävä matkailumaisema Ounasselän tunturiseudun sekä Ylläksen ja Levin maisemaselvitys Toimittaneet Marja Uusitalo, Pertti Sarala

Lisätiedot

Vallisaaren ja Kuninkaansaari Elämä Helsingissä tulee jälleen piirun verran upeammaksi

Vallisaaren ja Kuninkaansaari Elämä Helsingissä tulee jälleen piirun verran upeammaksi Vallisaaren ja Kuninkaansaari 2016 Elämä Helsingissä tulee jälleen piirun verran upeammaksi 1 2013 Eräluvat Metsähallitus luontopalvelut Kansallispuisto 20 min Kauppatorilta - Helsinki: True Nature Capital

Lisätiedot

TAPIONKYLÄN OSAYLEISKAAVA

TAPIONKYLÄN OSAYLEISKAAVA Rovaniemen maalaiskunta TAPIONKYLÄN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUUNNITTELUKESKUS OY 2 ROVANIEMEN MAALAISKUNTA TAPIONKYLÄN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KAAVOITUKSEN

Lisätiedot

LAPPIA 2: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1(6) TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus Kaavoituksen kohde:

LAPPIA 2: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1(6) TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus Kaavoituksen kohde: TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 21.10.2015 1(6) LAPPIA 2: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: Asemakaavan muutos koskee Tornion kaupungin 8. Suensaaren kaupunginosan

Lisätiedot

Valtiollakin vastuu Lapin ympäristöstä

Valtiollakin vastuu Lapin ympäristöstä Valtiollakin vastuu Lapin ympäristöstä Lapin liitto 22.2.2011 1 Haasteita Herkkä arktinen luonto Ilmastonmuutos Matkailuelinkeinojen ja kaivosteollisuuden nopea kehittyminen edellyttää ympäristönsuojelun,

Lisätiedot

Kansalaisten vaikutusmahdollisuudet kulttuuriympäristön suojelussa ja kaavoituskysymyksissä. Kulttuuriympäristö kunniaan

Kansalaisten vaikutusmahdollisuudet kulttuuriympäristön suojelussa ja kaavoituskysymyksissä. Kulttuuriympäristö kunniaan Kansalaisten vaikutusmahdollisuudet kulttuuriympäristön suojelussa ja kaavoituskysymyksissä Kulttuuriympäristö kunniaan 23.4.2012 1 SISÄLTÖ ELY-keskuksen tehtävät VAT ja kaavoitusjärjestelmä VAT ja kulttuuriympäristö

Lisätiedot

Heike Wankel ja Albert Oswald Osterham Bernau, Saksa

Heike Wankel ja Albert Oswald Osterham Bernau, Saksa SUUNNITELMAN NIMI JA SUUNNITTELUALUE KANTOJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS KUUSAMON KAUPUNKI (305) VIRRAN KYLÄ (422) TILA Heirola 8:37 OMISTAJAT Heike Wankel ja Albert Oswald Osterham 23 83233

Lisätiedot

NUOTTASAAREN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SUMMAN KYLÄN TILALLA 2:24

NUOTTASAAREN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SUMMAN KYLÄN TILALLA 2:24 1 (6) HAMINAN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELU Maankäytön suunnittelu PL 70 49401 HAMINA NUOTTASAAREN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SUMMAN KYLÄN TILALLA 2:24 SELOSTUS NRO 515 KAAVA- ALUEEN SIJAINTI Sijainti Kymenlaakson

Lisätiedot

INARIJÄRVEN ETELÄOSAN MAANKÄYTÖN OHJAUS

INARIJÄRVEN ETELÄOSAN MAANKÄYTÖN OHJAUS INARIJÄRVEN ETELÄOSAN MAANKÄYTÖN OHJAUS Rantojensuojeluohjelma Valtioneuvoston periaatepäätös 20.12.1990 Ohjelman tarkoituksena on säilyttää valtakunnallisesti arvokkaat ranta-alueet luonnonmukaisina ja

Lisätiedot

TIEDON SIIRTYMINEN YMPÄRISTÖPÄÄTÖKSENTEOSSA

TIEDON SIIRTYMINEN YMPÄRISTÖPÄÄTÖKSENTEOSSA TIEDON SIIRTYMINEN YMPÄRISTÖPÄÄTÖKSENTEOSSA ASIANTUNTIJATYÖPAJA ARKTINEN KESKUS 18.3.2011 Riitta Lönnström Suunnittelujohtaja Lapin liitto Maakuntakaavan tehtävät MRL 25 Maakuntakaavassa esitetään alueidenkäytön

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SOMERON KAUPUNKI VALIMOTIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS TYÖNUMERO: 20600874 PÄIVÄYS: 10.8. 2016, TARK. 10.10. 2016 Sweco Ympäristö Oy SOMERON KAUPUNKI Valimotien

Lisätiedot

Sahantien asemakaavan muutos

Sahantien asemakaavan muutos JUUPAJOEN KUNTA Sahantien asemakaavan muutos FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 9.12.2016 P26375P001 1 (5) 9.12.2016 Liite 2 Sisällysluettelo 1 n tarkoitus... 2 2 Suunnittelualue... 2 3 Suunnittelun tavoitteet...

Lisätiedot

KEVÄTKUMMUN KOULU JA PALVELUKESKUS Kortteli 901 ja kortteli 902 sekä puistoaluetta

KEVÄTKUMMUN KOULU JA PALVELUKESKUS Kortteli 901 ja kortteli 902 sekä puistoaluetta KEVÄTKUMMUN KOULU JA PALVELUKESKUS Kortteli 901 ja kortteli 902 sekä puistoaluetta Asemakaava 506 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma PORVOON KAUPUNKISUUNNITTELU Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

POSION KUNTA Toimintaympäristölautakunta KAAVOITUSKATSAUS VUODELTA 2015

POSION KUNTA Toimintaympäristölautakunta KAAVOITUSKATSAUS VUODELTA 2015 POSION KUNTA Toimintaympäristölautakunta KAAVOITUSKATSAUS VUODELTA 2015 YLEISTÄ KAAVAJÄRJESTELMÄSTÄ Kaavat jaetaan yleispiirteisiin ja yksityiskohtaisiin kaavoihin. Yleispiirteisiä kaavoja ovat maakunta-

Lisätiedot

Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Sodankylä, Kultaojan asemakaavan muutos ja laajennus

Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Sodankylä, Kultaojan asemakaavan muutos ja laajennus Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Sodankylä Kultaojan asemakaava ja korttelien 306, 308, 309 asemakaavan muutos Saariselän Kakslauttasen alue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Lisätiedot

TAMMELA TAAJAMAN ASEMAKAAVAMUUTOS JA LAAJENNUS TAAJAMA-ALUEEN OSA-ALUE 5; RAUHANIEMEN-MATINTUOMION ALUEEN ASEMAKAAVA

TAMMELA TAAJAMAN ASEMAKAAVAMUUTOS JA LAAJENNUS TAAJAMA-ALUEEN OSA-ALUE 5; RAUHANIEMEN-MATINTUOMION ALUEEN ASEMAKAAVA TAMMELA TAAJAMAN ASEMAKAAVAMUUTOS JA LAAJENNUS TAAJAMA-ALUEEN OSA-ALUE 5; RAUHANIEMEN-MATINTUOMION ALUEEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Sijainti ja nykytilanne: Suunnittelualueen pinta-ala

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LUUMÄKI /TAAVETTI Marttilantie-Kappakatu-Taavetintie ASEMAKAAVAN MUUTOS Päiväys 21.12.2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Suunnittelualue Suunnittelualue käsittää osan Marttilantiestä sekä Kauppakadun

Lisätiedot

Salla Vaadinselän Lakilampien ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Salla Vaadinselän Lakilampien ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Salla Vaadinselän Lakilampien ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 26.07.2010 Seitap Oy 2010 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

KROMITIE, ASEMAKAAVAMUUTOS

KROMITIE, ASEMAKAAVAMUUTOS TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 26.1.2016 1(7) KROMITIE, ASEMAKAAVAMUUTOS 26.1.2016 Kuva 1: Kaavamuutosalueen sijainti ilmakuvassa Päivitetty 25.2.2016 TORNION KAUPUNKI Tekniset

Lisätiedot

Kirkonkylän osayleiskaava

Kirkonkylän osayleiskaava Kirkonkylän osayleiskaava Yleiskaavapäällikkö Anita Pihala 8.6.2016 1 Osayleiskaavatyö alkaa... Miksi? Kirkonkylän kehittämistä varten laaditaan osayleiskaava, jossa ratkaistaan alueen maankäytölliset

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIONTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIONTISUUNNITELMA INKOON KUNTA Solvik, Kälkö Ulkosaariston yleiskaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tässä osallistumis ja arviointisuunnitelmassa (MRL 63 ja 64 ) esitetään mm. kaavoitushankkeen sijainti

Lisätiedot

Puumalan kunta Pistohiekan matkailualueen asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 6.7.2015 1. MIKÄ ON OSALLITUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Puumalan kunta Pistohiekan matkailualueen asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 6.7.2015 1. MIKÄ ON OSALLITUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PUUMALAN KUNTA PISTOHIEKAN MATKAILUALUEEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLITUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 edellyttää, että kaavatyön yhteydessä

Lisätiedot

Historian ilmiöitä & rakennetun ympäristön piirteitä

Historian ilmiöitä & rakennetun ympäristön piirteitä Historian ilmiöitä & rakennetun ympäristön piirteitä Kulttuuriympäristöt huomion kohteena eri mittakaavoissa MRL-neuvottelupäivät 7.-8.9.2016 Muonio, Olos Mikko Mälkki Intendentti MUSEOVIRASTO Kulttuuriympäristö:

Lisätiedot

Utsjoki Tenon Osman ranta-asemakaavan muutos Kortteli 14 rakennuspaikka 5 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Utsjoki Tenon Osman ranta-asemakaavan muutos Kortteli 14 rakennuspaikka 5 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Utsjoki Tenon Osman ranta-asemakaavan muutos Kortteli 14 rakennuspaikka 5 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 07.10.2015 Seitap Oy 2015 Seitap

Lisätiedot

Matkailu. Ge 2 Yhteinen maailma Syksy Ascea, Italia. Kuva: Mikko Kiuttu

Matkailu. Ge 2 Yhteinen maailma Syksy Ascea, Italia. Kuva: Mikko Kiuttu Matkailu Ge 2 Yhteinen maailma Syksy 2016 Ascea, Italia. Kuva: Mikko Kiuttu Matkailumaantiede Onko matkailu tieteenala vai tutkimuskohde? Monitieteellisyys ja ulottuvuus hidastavat teoreettisen tiedon

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) VIRRANPUISTON YMPÄRISTÖ ASEMAKAAVAN MUUTOS, joka koskee Iisalmen kaupungin 5. kaupunginosan korttelia 80 (osa) ja puistoaluetta. Kaava-alue sijaitsee Iisalmen

Lisätiedot

POSION KUNTA Toimintaympäristölautakunta KAAVOITUSKATSAUS VUODELTA 2016

POSION KUNTA Toimintaympäristölautakunta KAAVOITUSKATSAUS VUODELTA 2016 POSION KUNTA Toimintaympäristölautakunta KAAVOITUSKATSAUS VUODELTA 2016 YLEISTÄ KAAVAJÄRJESTELMÄSTÄ Kaavat jaetaan yleispiirteisiin ja yksityiskohtaisiin kaavoihin. Yleispiirteisiä kaavoja ovat maakunta-

Lisätiedot

tark Leivonmäen kunta Niinniemen alueen asemakaava. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

tark Leivonmäen kunta Niinniemen alueen asemakaava. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 8.8.2007 tark. 11.1.2010 Leivonmäen kunta Niinniemen alueen asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 11.1.2010 1 TEHTÄVÄN KUVAUS ESIPUHE Niinniemen alueen asemakaavoitus käynnistyi virallisesti

Lisätiedot

KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy OAS 1 (5) KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

Luontomatkailu ja Metsähallituksen luontopalvelut Lapissa

Luontomatkailu ja Metsähallituksen luontopalvelut Lapissa 1 Luontomatkailu ja Metsähallituksen luontopalvelut Lapissa Matkailuelinkeinon kanssa tehtävä yhteistyö on keskeinen osa Luontopalvelujen työtä MH:n omistajapoliittiset linjaukset: (Maa- ja metsätalousministeriö

Lisätiedot

YLLÄKSEN JA LEVIN MATKAILIJOIDEN

YLLÄKSEN JA LEVIN MATKAILIJOIDEN YLLÄKSEN JA LEVIN MATKAILIJOIDEN KÄSITYKSIÄ KAIVOSTOIMINNASTA YLLÄS JAZZ-BLUES SEMINAARI 1.2.2013, ÄKÄSLOMPOLO Mikko Jokinen & Liisa Tyrväinen Metsäntutkimuslaitos, Kolari & Rovaniemi AINEISTO Kerättiin

Lisätiedot

Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisema-alue

Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisema-alue KAUNISPÄÄN TUNTURIMAISEMAT Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisema-alue Kunta: Inari Pinta-ala: 8 025,7 ha Maisemamaakunta ja -seutu: Metsä-Lapin

Lisätiedot

JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215. Vastaanottaja Jalasjärven kunta

JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215. Vastaanottaja Jalasjärven kunta Vastaanottaja Asiakirjatyyppi Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Päivämäärä JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215 JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI

Lisätiedot

HASANNIEMEN JA KOIVUNIEMENPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS

HASANNIEMEN JA KOIVUNIEMENPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS HASANNIEMEN JA KOIVUNIEMENPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS V I R E I L L E T U L O V A I H E E N Y L E I S Ö T I L A I S U U S C A R E L I C U M I N A U D I T O R I O, T O R I K. 2 1 C, M A A N A N T A I N A

Lisätiedot

KOLARI 2. KUNNANOSA ÄKÄSLOMPOLON ASEMAKAAVAN MUUTOS Martinsaarentien LP alue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

KOLARI 2. KUNNANOSA ÄKÄSLOMPOLON ASEMAKAAVAN MUUTOS Martinsaarentien LP alue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 KOLARI 2. KUNNANOSA ÄKÄSLOMPOLON ASEMAKAAVAN MUUTOS Martinsaarentien LP alue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 31.10.2013 Seitap Oy 2013 Seitap

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MYRSKYLÄ YLÖSTALONTIE-PELTOMÄENTIE ASEMAKAAVAN MUUTOS Päiväys 15.2.2014 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Nurmeksen kaupungin Pielisen - Kuokkastenjärven rantaosayleiskaavan osittainen muutos (Vihtorila ja Koivula) Kuva 1: Sijainti Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Nurmeksen kaupunki Lieksan ja Nurmeksen

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MYRSKYLÄ Päiväys 15.6.2015 KOSKENKYLÄNTIEN YRITYSALUE ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan kaavoituksen

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KÄRKÖLÄ JÄRVELÄ JAAKONSAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS Päiväys 31.10.2016 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan kaavoituksen

Lisätiedot

Inari MIELGNJARGAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Inari MIELGNJARGAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Inari MIELGNJARGAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 02.12.2013 Seitap Oy 2013-2014 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Kuva 1:Alueen sijainti. ( Nilsiän kaupunki)

Kuva 1:Alueen sijainti. ( Nilsiän kaupunki) Nilsiän kaupunki 1/5 NILSIÄN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 615 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. HANKEKUVAUS Asemakaava-alue sijaitsee Nilsiän Mäntyrinteen kaupunginosassa. Asemakaavan muutos

Lisätiedot

Matkailusta elinvoimaa aluekehitykseen

Matkailusta elinvoimaa aluekehitykseen Matkailusta elinvoimaa aluekehitykseen oimialojen tavoiteltu kehitys vuoteen 2030 -työpaja Oulu 20.11.2014 utkija, F ekka Kauppila Naturpolis Oy Esityksen sisältö Johdanto matkailukeskusvetoinen kehittämispolitiikka

Lisätiedot

Kaavoitus ja maaseudun kehittäminen

Kaavoitus ja maaseudun kehittäminen Kaavoitus ja maaseudun kehittäminen Kaavoitusjärjestelmä Kaavat maaseudun maankäytön ohjaajana Itäsuomalainen kylä suunnittelualustana Janne Nulpponen Maakuntasuunnittelija Etelä-Savon maakuntaliitto Maankäytönsuunnittelujärjestelmä

Lisätiedot

Poikkeamislupien ja suunnittelutarveratkaisujen edellytykset. Pori

Poikkeamislupien ja suunnittelutarveratkaisujen edellytykset. Pori Poikkeamislupien ja suunnittelutarveratkaisujen edellytykset Pori 19.12.2013 Poikkeamisen edellytykset (MRL 172 ): Poikkeaminen ei saa: aiheuttaa haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde:

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 1(6) 22.10.2015 THUREVIKIN PAPPILA: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: Asemakaavan muutos koskee Tornion kaupungin 12. Palosaaren

Lisätiedot

Asemakaavan muutos, Klaukkalan Järvimaan alue

Asemakaavan muutos, Klaukkalan Järvimaan alue Asemakaavan muutos, Klaukkalan Järvimaan alue Aluerajauksen korjaus tehty teknisenä korjauksena saadun palautteen pohjalta 10.1.2013. SUUNNITTELUALUEEN SIJAINTI JA NYKYTILANNE Suunnittelualue sijaitsee

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Päiväys 13.5.2015 LUUMÄKI /TAAVETTI LINNALANTIE- UKKO-PEKANKAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Suunnittelualue Suunnittelualue käsittää osia Linnalantiestä ja Marttilantiestä

Lisätiedot

TAMMELA TAAJAMAN ASEMAKAAVAMUUTOS JA LAAJENNUS TAAJAMA-ALUEEN OSA-ALUE 5; RAUHANIEMEN-MATINTUOMION ALUEEN ASEMAKAAVA

TAMMELA TAAJAMAN ASEMAKAAVAMUUTOS JA LAAJENNUS TAAJAMA-ALUEEN OSA-ALUE 5; RAUHANIEMEN-MATINTUOMION ALUEEN ASEMAKAAVA TAMMELA TAAJAMAN ASEMAKAAVAMUUTOS JA LAAJENNUS TAAJAMA-ALUEEN OSA-ALUE 5; RAUHANIEMEN-MATINTUOMION ALUEEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Sijainti ja nykytilanne: Suunnittelualueen pinta-ala

Lisätiedot

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma Maija Stenvall, Uudenmaan liitto MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava 2 Suunnittelualueena

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUUNNITELMAN NIMI JA SUUNNITTELUALUE KELLOJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA SUOMUSSALMEN KUNTA SAUKKOVAARAN TILA 777-408-29-4, om. UPM-Kymmene Oyj SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY

Lisätiedot

Eri maankäyttömuotojen yhteensovittaminen kaivoshankkeissa Dilacomi-hanke. Mikko Jokinen METLA Kolari

Eri maankäyttömuotojen yhteensovittaminen kaivoshankkeissa Dilacomi-hanke. Mikko Jokinen METLA Kolari Eri maankäyttömuotojen yhteensovittaminen kaivoshankkeissa Dilacomi-hanke Mikko Jokinen METLA Kolari Pohjoisen kaivosbuumi Pohjois-Suomessa ja Ruotsissa useita uusia kaivoshankkeita Monet niistä sijaitsevat

Lisätiedot

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; TARPOMA JA SIIHEN LIITTYVÄ RETKEILY-JA ULKOILUALUE ASEMAKAAVASELOSTUS LUONNOS

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; TARPOMA JA SIIHEN LIITTYVÄ RETKEILY-JA ULKOILUALUE ASEMAKAAVASELOSTUS LUONNOS KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; TARPOMA JA SIIHEN LIITTYVÄ RETKEILY-JA ULKOILUALUE ASEMAKAAVASELOSTUS LUONNOS Inarin kunta Tekninen osasto Pekka Junttila Kaavoitusinsinööri 7.3.2016 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

Lisätiedot

KITTILÄN KUNTA, 1. kunnanosa, Kittilä Kittilän kirkonkylän osayleiskaava. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma päivitetty 31.8.

KITTILÄN KUNTA, 1. kunnanosa, Kittilä Kittilän kirkonkylän osayleiskaava. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma päivitetty 31.8. KITTILÄN KUNTA TEKNINEN OSASTO Puh 040 356 500, Fax 016-642259 31.8.2010 KITTILÄN KUNTA, 1. kunnanosa, Kittilä Kittilän kirkonkylän osayleiskaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma päivitetty 31.8.2010

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.1.2013 luonnos OKKOSENRANTA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.1.2013 luonnos OKKOSENRANTA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.1.2013 luonnos OKKOSENRANTA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 63 ) mukainen asiakirja, jossa kuvataan

Lisätiedot

Strategiset kaavat. Strategisen kaavoituksen yhteyshenkilöt: Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Kaupunginarkkitehti Tarja Outila

Strategiset kaavat. Strategisen kaavoituksen yhteyshenkilöt: Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Kaupunginarkkitehti Tarja Outila Strategiset kaavat Strategisen kaavoituksen yhteyshenkilöt: Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen 0400-231096 Kaupunginarkkitehti Tarja Outila 040-70124356 Yleiskaavojen hyväksyminen 2015 1. Yliopiston yleiskaava

Lisätiedot

KAINUUN TUULIVOIMAMAA- KUNTAKAAVA

KAINUUN TUULIVOIMAMAA- KUNTAKAAVA KAINUUN TUULIVOIMAMAA- KUNTAKAAVA Kaavamerkinnät ja - määräykset, luonnos 30.6.2014 Julkaisija: Kainuun Liitto Kauppakatu 1 87100 Kajaani Puh. 08 6155 41 / vaihde Faksi: 08 6155 4260 kainuunliitto@kainuu.fi

Lisätiedot

SUOLAHDEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS 3. KAUPUNGINOSAN KORTTELEISSA 9, 14 JA KUKKULANPUISTOSSA

SUOLAHDEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS 3. KAUPUNGINOSAN KORTTELEISSA 9, 14 JA KUKKULANPUISTOSSA SUOLAHDEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS 3. KAUPUNGINOSAN KORTTELEISSA 9, 14 JA KUKKULANPUISTOSSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 28.7.2006 Suunnittelualue ja nykyinen maankäyttö Voimassa olevan kaavan

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HIMOKSEN OSAYLEISKAAVAN JA KAAVAMUUTOKSEN LAATIMINEN OSA-ALUEELLA 6, PATAJOKI

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HIMOKSEN OSAYLEISKAAVAN JA KAAVAMUUTOKSEN LAATIMINEN OSA-ALUEELLA 6, PATAJOKI FCG Planeko Oy JÄMSÄN KAUPUNKI OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HIMOKSEN OSAYLEISKAAVAN JA KAAVAMUUTOKSEN LAATIMINEN OSA-ALUEELLA 6, PATAJOKI 9.4.2008, TARK. 27.6.2008, TARK 17.5.2013 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 45 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUUNNITELMAN NIMI JA SUUNNITTELUALUE VIRPIRANNAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KALAJOEN KAUPUNKI PAPPILA 208-431-5-14, om. Kalajoen seurakunta LASTAUSPAIKAT

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PORI/2409/2015 VP 16/12.5.2016 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HYVELÄNVIIKIN 54. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 54 ASEMAKAAVAN MUUTOS 609 1676 Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma,

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MYRSKYLÄ TEHTAANKUJA ASEMAKAAVAN MUUTOS Päiväys 15.2.2014 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan kaavoituksen

Lisätiedot

Kyläyleiskaavoituksen koulutuspäivät Vuonislahti Anne Jarva, kaavoituspäällikkö, Hyvinkää

Kyläyleiskaavoituksen koulutuspäivät Vuonislahti Anne Jarva, kaavoituspäällikkö, Hyvinkää Kyläyleiskaavoituksen koulutuspäivät Vuonislahti 6.-7.9.2012 Anne Jarva, kaavoituspäällikkö, Hyvinkää Kyläyleiskaavoituksen lähtökohdat, tavoitteet ja tarpeellisuus Kunnan kokonaisuuden tarkastelu Erilaisten

Lisätiedot

Merkinnällä osoitetaan sekoittuneen vakituisen asumisen, vapaa-ajan asumisen sekä matkailun ja virkistyksen kehittämisvyöhyke.

Merkinnällä osoitetaan sekoittuneen vakituisen asumisen, vapaa-ajan asumisen sekä matkailun ja virkistyksen kehittämisvyöhyke. Asumisen ja vapaaajanasumisen vetovoima-alue sekoittuneen vakituisen asumisen, vapaa-ajan asumisen sekä matkailun ja virkistyksen kehittämisvyöhyke. Suunnittelumääräys: Kehittämisvyöhykkeellä on mahdollista

Lisätiedot

Seitap Oy SODANKYLÄ KULTAOJAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIT 304 JA 310

Seitap Oy SODANKYLÄ KULTAOJAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIT 304 JA 310 Seitap Oy SODANKYLÄ 1 SODANKYLÄ KAKSLAUTTANEN KULTAOJAN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 304 RAKENNUSPAIKKA 2 JA KORTTELI 310 KAAVATUNNUS 758AS410KA008 KAAVASELOSTUS (KAAVAEHDOTUSVAIHE, MRL 65,

Lisätiedot

vähintään 30 m. Rantaan ulottuvalle AO- alueelle voidaan rakentaa rantaan yksi kerrosalaltaan

vähintään 30 m. Rantaan ulottuvalle AO- alueelle voidaan rakentaa rantaan yksi kerrosalaltaan KARSTULA ITÄISTEN JA LÄNTISTEN VESISTÖJEN OIKEUSVAIKUTTEINEN RANTAOSAYLEISKAAVA MK :0000 MERKINTÖJEN SELITYKSET JA KAAVAMÄÄRÄYKSET : AM AO AO-3 RA MAATILOJEN TALOUSKESKUSTEN ALUE. Alueelle saa sijoittaa

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA VANHA VEISTÄMÖNTIE 37, HALKOKARI

ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA VANHA VEISTÄMÖNTIE 37, HALKOKARI KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD KAAVOITUSPALVELUT ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA VANHA VEISTÄMÖNTIE 37, HALKOKARI ASEMAKAAVATYÖN SUUNNITTELUALUE Markku Mattila ja Johanna Salminen ovat

Lisätiedot

alue, jolle kaavahankkeella saattaa olla vaikutuksia

alue, jolle kaavahankkeella saattaa olla vaikutuksia OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Raksilan kaupunginosan korttelia 2 tonttia nro 2 koskeva asemakaavan muutos (Teuvo Pakkalan katu) AM2025 asemakaavan muutosalue alue, jolle kaavahankkeella

Lisätiedot

TOKAT Poronhoidon paikkatiedot ja työkalut maankäytön suunnitteluun. TOKAT-aloitusseminaari Rovaniemi Kari Oinonen SYKE

TOKAT Poronhoidon paikkatiedot ja työkalut maankäytön suunnitteluun. TOKAT-aloitusseminaari Rovaniemi Kari Oinonen SYKE TOKAT Poronhoidon paikkatiedot ja työkalut maankäytön suunnitteluun TOKAT-aloitusseminaari 15.4.2015 Rovaniemi Kari Oinonen SYKE Kuva: Ympäristöhallinnon kuvapankki, Aarne Torvinen 2002 1 Tavoitteet Hankkeen

Lisätiedot

Kylmäniemen kalasataman rakennushistorian inventointi / Esko Puijola

Kylmäniemen kalasataman rakennushistorian inventointi / Esko Puijola Kylmäniemen kalasataman rakennushistorian inventointi 18.10.2011 / Esko Puijola Kalasataman nykyinen rakennuskanta vv verkkovaja 14 km kalamaja 2 pääasiallinen runkorakenne rakentamisvuodet harmaa hirsi

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS POHJOISVÄYLÄN (MT 749) JA YKSPIHLAJAN RADAN ERITASORISTEYS

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS POHJOISVÄYLÄN (MT 749) JA YKSPIHLAJAN RADAN ERITASORISTEYS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS POHJOISVÄYLÄN (MT 749) JA YKSPIHLAJAN RADAN ERITASORISTEYS Kokkolan kaupunki Tekninen palvelukeskus Kaupunkiympäristön vastuualue

Lisätiedot

JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 407 / 5,6,7 ASEMAKAAVASELOSTUS. Ote peruskartasta, kaavamuutosalue rajattuna keltaisella

JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 407 / 5,6,7 ASEMAKAAVASELOSTUS. Ote peruskartasta, kaavamuutosalue rajattuna keltaisella JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 407 / 5,6,7 ASEMAKAAVASELOSTUS Ote peruskartasta, kaavamuutosalue rajattuna keltaisella SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 1.2

Lisätiedot

Maankäyttö- ja rakennuslain poikkeamistoimivallan siirto kunnille. Kaupunginarkkitehti Ilmari Mattila

Maankäyttö- ja rakennuslain poikkeamistoimivallan siirto kunnille. Kaupunginarkkitehti Ilmari Mattila Maankäyttö- ja rakennuslain poikkeamistoimivallan siirto kunnille Kaupunginarkkitehti Ilmari Mattila 13.4.2016 Maankäyttö- ja rakennuslain poikkeamistoimivallan siirto kunnille Poikkeamistoimivallan siirtoa

Lisätiedot

Ylitornio. Alkkulan asemakaavan Laajennus. Alkkulan teollisuusalue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Ylitornio. Alkkulan asemakaavan Laajennus. Alkkulan teollisuusalue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Ylitornio Alkkulan asemakaavan Laajennus. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 26.3.2015 YLITORNIO KUNTA SEITAP OY 2015 Seitap Oy Osallistumis-

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 17/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 4087/ /2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 17/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 4087/ /2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 17/2016 1 (1) 186 Asianro 4087/10.03.00.01/2016 Poikkeaminen (KH) / Kuopio 297-471-1-45 Yleiskaavajohtaja Juha Romppanen Strateginen maankäytön suunnittelu Selostus Rakennuspaikka

Lisätiedot

Suomun kehittämissuunnitelma ja yleiskaava

Suomun kehittämissuunnitelma ja yleiskaava KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Suomun kehittämissuunnitelma ja yleiskaava Suomen hallinto-oikeudelle FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 0208-D1850 1 (5) Sisällysluettelo 3 Pekka Turkki... 2 FCG Suunnittelu ja Tekniikka

Lisätiedot

2016 Kortteli 14 rakennuspaikka 5. Tenon Osman ranta-asemakaavan muutos. Kortteli 14 rakennuspaikka 5 KAAVASELOSTUS

2016 Kortteli 14 rakennuspaikka 5. Tenon Osman ranta-asemakaavan muutos. Kortteli 14 rakennuspaikka 5 KAAVASELOSTUS Utsjoki Tenon Osman ranta-asemakaavan muutos Kortteli 14 rakennuspaikka 5 KAAVASELOSTUS 14.4.2016 Seitap Oy 2016 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi Vastaava

Lisätiedot

Lausunto 1 (3) Dnro 511/05.01/2016. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Kirkkonummen kunta PL KIRKKONUMMI. Lausuntopyyntö

Lausunto 1 (3) Dnro 511/05.01/2016. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Kirkkonummen kunta PL KIRKKONUMMI. Lausuntopyyntö Lausunto 1 (3) 29.12.2016 Dnro 511/05.01/2016 Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen Kirkkonummen kunta PL 20 02401 KIRKKONUMMI Lausuntopyyntö 11.11.2016 Lausunto Rastirannan ranta-asemakaavan luonnoksesta Kirkkonummen

Lisätiedot

JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS SIIKANIEMI SELOSTUS Ote rantayleiskaavakartasta SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 1.2 Alueen yleiskuvaus 1.3 Luonnonympäristö 1.4

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2016

Asiakirjayhdistelmä 2016 52. Metsähallituksen julkiset hallintotehtävät (siirtomääräraha 3 v) Talousesitys HE 30/ vp (28.9.) Momentille myönnetään 37 616 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää ympäristöministeriön ohjauksessa toteutettaviin

Lisätiedot

Matkailun ja matkailuinvestointien alueellinen merkitys

Matkailun ja matkailuinvestointien alueellinen merkitys Matkailun ja matkailuinvestointien alueellinen merkitys LAPIN MATKAILUPARLAMENTTI 6.10.2016 10.10.2016 Page 1 Sisällys Taustaa Matkailun merkitys Matkailuinvestoinnin vaikutusmekanismit Case-esimerkit

Lisätiedot

Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2016

Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2016 1 Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2016 Hyväksytty: Valtuusto 29.11.2016 97 2 1. Yleistä kaavoituskatsauksesta Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) sekä maankäyttö- ja rakennusasetus (MRA) säätelevät kaavoitusta

Lisätiedot

Savukoski Pykäläinen-Kuttusoja rantaosayleiskaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Savukoski Pykäläinen-Kuttusoja rantaosayleiskaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Savukoski Pykäläinen-Kuttusoja rantaosayleiskaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 26.05.2011 Seitap Oy 2011 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Mukkulan matkailualueen kehittäminen

Mukkulan matkailualueen kehittäminen Mukkulan matkailualueen kehittäminen Sijainti kaupunkirakenteessa Yleiskaava 2025 Saavutettavuus, Sibeliustalo 2,5 km, keskusta alle 4 km, matkakeskus 5 km, ohikulkutie, vesireitti pohjoiseen ja itään

Lisätiedot