Lausuntojen olennainen sisältö oli seuraava:

Transkriptio

1 Lausunto Hämeen ELY-keskukselle ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta; Riihimäen kiertotalouskylän biojalostamohanke Tekla Vesijoht Hämeen ELY-keskus pyytää Riihimäen kaupungin lausuntoa Riihimäen biojalostamohankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta. Lausuntoa pyydetään mennessä. Ympäristölautakunta ja Riihimäen Vesi antavat selostuksesta oman lausuntonsa. Lausuntojen jälkeen yhteysviranomainen, Hämeen ELY-keskus antaa YVA-selostuksesta lausunnon, jolloin YVA-menettely päättyy. YVAmenettelyn on tarkoitus valmistua syksyn 2015 kuluessa. Arviointiselostuksesta saatavat lausunnot ja muistutukset sekä varsinainen yhteysviranomaisen antama selostuslausunto ovat lähtökohtana hankkeen ympäristölupaprosessissa. YVA-selostus kuulutetaan yhteysviranomaisen toimesta ja asetetaan nähtäville Hämeen ELY-keskuksen www-sivuille päivän ajaksi. Kuulutusaikana järjestetään yleisötilaisuus. Laitoksen rakentamisen on suunniteltu tapahtuvan kesän 2015 ja kevään 2016 aikana. Ympäristölupapäätös arvioidaan saatavan alkukesästä 2016, jolloin laitoksen toiminta voi alkaa. YVA-menettelystä annetun asetuksen (713/2006), muutos (359/2011) 6 kohdan 11 b perusteella hankkeelle on suoritettava YVA-menettely laitoksen biologisen käsittelykapasiteetin ylittäessä tn vuotuisen määrän. Biotehdas Oy:n biojalostamo on osa Ekokem Oyj:n alueelle rakentuvaa Riihimäen kiertotalouskylää, jossa yhdyskuntajätteen sisältämät materiaalit kiertävät eteenpäin ekojalostamon, muovijalostamon ja biojalostamon mautta. Riihimäen kaupunginhallitus on antanut Biotehdas Oy:n YVA-ohjelmasta lausunnon Riihimäen Vesi (19.5.) ja ympäristölautakunta (28.5.) ovat antaneet asiasta oman lausuntonsa. Ohjelma on ollut nähtävillä ja yleisötilaisuus on pidetty Lausuntojen olennainen sisältö oli seuraava: Riihimäen kaupunki: 1. Pohjavesivaikutusten seuranta tulee ulottaa riittävän laajalle, jotta varmistutaan toiminnan turvallisuudesta tärkeän pohjavesialueen suhteen. 2. Lietealtaiden toiminnan riskienarviointi rankkasadetilanteessa tai toiminnan häiriötilanteessa tulee tehdä. 3. Myllysenojan tarkkailusuunnitelma tulee tarvittaessa päivittää. 4. Pintavesitarkastelu on ulotettava laajemmalle kuin 1 km säteelle hankkeesta. 5. Hajuhaittojen torjumiseksi tulee laatia hajun leviämismallit. 6 Yhteistyömahdollisuudet alueen oppilaitosten kanssa olisi hyvä selvittää. Ympla: 1. Riskit Piirivuoren vedenottamolle pitää tunnistaa, arvioida ja ehkäistä niin pohja- kuin pintavesien osalta. 2. Lietealtaiden toimintaan liittyvät riskit pitää tunnistaa ja ehkäistä ennalta. Pintavesitarkastelu on ulotettava laajemmalle kuin 1 km säteelle hankkeesta.

2 3. Tulee laatia hajun leviämismallit normaali- ja poikkeustilanteissa sekä arvioida vaikutukset hajupäästöjen osalta myös Riihimäen keskustan alueella. 4. Viemäröitävien jätevesien hajuhaittoja ja niiden ehkäisyä tulee tarkastella. 5 Alueella syntyvien hulevesien käsittelyä ja poisjohtamista tulee tarkastella. Puhtaat ja likaiset hulevedet tulee mahdollisuuksien mukaan pitää erillään. Puhtaiksi käsitellyt hulevedet tulee johtaa jätevesiviemärin sijasta ympäristöön. Riihimäen Vesi: kuten ymplan kohdat 4 ja 5. Lähimmät häiriintyvät kohteet Riihimäellä: Haapahuhdan koulu, 3,5 km, Jukolan koulu ja päiväkoti, n. 4 km, Varuskunta- Kokko alue n. 3-4 km, Hatlamminsuon ulkoilureitti n. 1 km, Riihimäen keskusta n. 4-5 km. Ohjelmavaiheen jälkeen suunnitelmaan on tehty seuraavia muutoksia: 1. Laitoksen kokonaiskapasiteetti on tarkentunut ohjelmavaiheen tonnista tonniin vuodessa. Lisäys kohdistuu ns. alitelinjaan, jossa käsitellään Ekokemin ekojalostamossa eroteltua orgaanista jaetta. Kapasiteetin noston jälkeen linjaan on mahdollista ottaa vastaa myös muualta tulevia vastaavia jakeita. Lopputuote ei ole peltokäyttöön soveltuvaa. 2. Syntyvä biokaasu tullaan hyödyntämään Gasum Oy:n maakaasuverkkoon. Kaasun jalostuksesta ja siirtoputken rakentamisesta vastaa Gasum Oy. Liitosputken suunnitelman on määrä valmistua vuoden 2015 loppuun mennessä. Gasum Oy on neuvotellut linjauksesta Riihimäen kaupungin kanssa. Selostuksessa on taulukko, jossa selvitetään, miten viranomaisen lausunnot on otettu huomioon selostuksessa. Taulukossa viitataan kappaleiden numeroihin, joista osaa ei löydy selostuksesta. Numeroviitteiden perusteella on vaikea selvittää esim., miten nestemäisen lannoitejakeen varastosäiliöt tai hulevesien johtaminen ja viemäröinti on kuvattu. Hulevesien hallinta perustuu kerran 5 vuodessa tapahtuvan rankkasateen tilanteeseen. Riihimäellä on sovellettu teollisuusalueiden kaavoituksen yhteydessä mitoitusta kerran 20 vuodessa tapahtuvalle rankkasateelle. Hajun leviämismallit sekä normaali- että häiriötilanteessa on esitetty. Biojalostamon toiminnasta ei normaalitilanteessa arvioida aiheutuvan merkittäviä hajupäästöjä. Normaalitilanteessa juuri aistittavissa oleva haju voidaan havaita vuoden tunneista n. 3%:ssa n. 1 km:n etäisyydellä laitoksesta. Kun vallitseva tuulen suunta on lounas, jää epäselväksi erityisesti lounaaseen leviävän hajun perustelu. Mallinnuksen mukaan havaittava haju ei yllä häiriötilanteessakaan yli 3 km:n päähän laitoksesta muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta: korkeiden mäkien laet Huhtimon ja Kokko-Taipaleen alueella. Huhtimonmäen asemakaavoituskohde on yksi näistä kohteista. Viemärivesien osalta hajuhaittaa ei arvioida olevan. Riskejä pohjavesialueille ja pintavesiin on arvioitu. Riskejä pohjavesialueille ei selostuksen mukaan ole. Puhtaiden ja likaisten vesien käsittely ja erottaminen alueella on kuvailtu. Puhtaat hulevedet ohjataan pintavesistöön. Likaiset vedet johdetaan prosessiin tai puhdistettuna viemäriverkostoon. Ulkona olevien lietealtaiden rakennetta ei ole selostuksessa kuvattu.

3 Selostuksen mukaan laitoksen merkittävimmät ympäristöön kohdistuvat riskit liittyvät ympäristölle haitallisten jätteiden ja terveydelle haitallisten kaasuyhdisteiden käsittelyyn ja varastointiin, hygieniaan ja poikkeustilanteissa mahdollisesti esiintyvään hajuhaittaan. Arviointiselostus tulee sähköisesti ympäristöhallinnon verkkopalveluun Lausunnolla olevaan selostukseen voi tutustua kokouksessa ja ennen kokousta kaavoitusyksikössä. Liitteet: - Biojalostamon prosessikaavio ja havainnekuva biojalostamon alueesta - Hajumallinnus, normaalitilanne - Hajumallinnus, häiriötilanne, maksimiarvot (rn) Ehdotus/kaavoituspäällikkö: Tekninen lautakunta esittää kaupunginhallitukselle lausuntonaan Riihimäen biojalostamohankkeen YVA-selostuksesta seuraavaa: Pohjavesivaikutusten seuranta tulee ulottaa riittävän laajalle, jotta varmistutaan toiminnan turvallisuudesta tärkeän pohjavesialueen ja Piirivuoren vedenottamon suhteen. Lietealtaiden toimintaa ja rakennetta ei ole selostuksessa kuvattu riittävästi, jotta toiminnan häiriötilanteet voitaisiin kuvata ja torjuntaan varautua. Hulevesien tarkastelun ja riskienarvioinnin tulee perustua kerran 20 vuodessa tapahtuvaan rankkasateeseen. Hajun leviäminen häiriötilanteessakaan ei ole hyväksyttävää Kokon, Huhtimon ja Varuskunnan tulevilla asuinalueilla (3-3,5 km:n etäisyydellä laitoksesta). Häiriötilanne, jossa hajun leviäminen on mahdollista, tulee kuvata ja todennäköisyys arvioida. Häiriön torjuntakeinot eri tilanteissa tulee kuvata. Biojalostamohanke kasvattaa jo entisestään vilkasta kantatie 54 liikennettä ja lisää paineita kehittää kantatien liittymää. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Vesijoht Hämeen Ely-keskus pyytää Riihimäen kaupungin ja kaupunginhallitus edelleen vesihuoltoliikelaitoksen johtokunnan lausuntoa Riihimäen biojalostamohankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta. Biotehdas Oy:n biojalostamo on suunniteltu rakennetavaksi Ekokem-Palvelut Oy:n Hausjärven teollisuusjätekeskuksen alueelle. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tarkoituksena on tuottaa hankkeen suunnittelun ja päätöksenteon tueksi tietoa hankkeen ympäristövaikutuksista, vaihtoehdoista ja haitallisten vaikutusten lieventämismahdollisuuksista sekä lisätä kansalaisten tiedonsaantia ja osallistumismahdollisuuksia. YVA-menettelyä seuraa ympäristölupaprosessi. Biojalostamo on osa Ekokem Oyj:n alueelle rakentuvaa Riihimäen Kiertota-louskylää, jossa yhdyskuntajätteen sisältämät materiaalit kiertävät

4 eteenpäin Ekojalostamon, muovijalostamon ja Biotehdas Oy:n biojalostamon kautta. Biojalostamon ydinprosessina toimii biologinen, anaerobinen käsittely. Anaerobisessa käsittelyssä, eli biokaasua tuottavassa mädätyksessä, orgaanista ainesta käsitellään täyssekoitteisessa ja suljetussa bioreaktorissa, hapettomissa olosuhteissa hallitun mikrobiologisen toiminnan tuloksena biokaasuksi, jossa on noin % metaania ja % hiilidioksidia. Prosessissa tuotettu biokaasu sisältää energiaa noin 6-7 kwh/m 3. Yhdestä kuutiosta käsiteltävää materiaalia muodostuu metaania sen orgaanisen aineksen pitoisuudesta ja koostumuksesta riippuen m 3, vastaten energiasisällöltään l kevyttä polttoöljyä. Anaerobikäsittelyn tuloksena käsiteltävän massan tilavuus ei oleellisesti muutu, mutta kuiva-ainepitoisuus alenee, jolloin mädätysjäännös on nestemäisempää ja tasalaatuisempaa kuin käsittelemätön syöte. Orgaanisen aineksen hajoamisen johdosta myös mädätysjäännöksen haju muuttuu ja haisevien yhdisteiden pitoisuus vähenee huomattavasti. Syntynyt biokaasu myydään Gasum Oy:lle edelleen jalostettavaksi liikennekäyttöön. Laitos toteutetaan kaksilinjaisena käsittelyratkaisuna, jossa Ekojalostamosta saatava biojae mädätetään omassa reaktorissa ja syntyvä mädätysjäännös kuivataan. Kuivattu mädätysjäännös voidaan polttaa tai hyödyntää esimerkiksi kaatopaikan rakenteissa ja syntyvä rejektivesi jatkokäsitellä typen talteenottamiseksi. Syntyvä typpikonsentraatti voidaan hyödyntää teollisissa sovelluksissa, kuten esimerkiksi savukaasujen puhdistuksessa tai lannoitteena. Käsitelty jätevesi viemäröidään. Pelkästään biojätettä ja puhdistamolietettä käsittelevän linjan mädätysjäännös voidaan toimittaa peltokäyttöön sellaisenaan. Laitoksen kaikki toiminnot tapahtuvat suljetuissa tiloissa, joista hajukaasut johdetaan hallitusti hajukaasujen käsittelyyn. Laitoksen kapasiteettina tarkastellaan tonnia jätettä vuodessa käsittelevää biojalostamoa eli tonnia enemmän kuin vielä ympäristövaikutusten arviointiohjelmassa esitettiin. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä kuvataan vaihtoehdot seuraavasti: VE 0 Biojalostamoa ei rakennetta. Ekokemille tuleva yhdyskuntajäte käsitellään Ekojalostamossa ja siitä eroteltu biojae muussa luvan saaneessa laitoksessa. VE 1 Alueelle rakennetaan biojalostamo. Ekokemille tuleva yhdyskuntajäte käsitellään Ekojalostamossa ja siitä eroteltu biojae sekä muut lähialueen biojätteet ja -lietteet käsitellään Ekokemin alueelle rakennettavassa 2-linjaisessa biojalostamossa, jonka käsittelykapasiteetti on tn/vuodessa. Biojalostamo on suunniteltu liitettävän Riihimäen Veden vesijohtoverkkoon. Tarvittavan puhtaan veden määrän on arvioitu olevan m 3 /vuodessa. Puhdasta vettä tarvitaan prosessissa mm. vedenerotuksessa polymeerivetenä sekä laitoksen ja kaluston pesu- ja puhdistustoimiin. Biojalostamolla muodostuu prosessijätevesiä linjan 1 nestejakeen käsittelyprosessissa arvioilta noin m 3 /vuodessa kun arviointiohjelmassa määrä oli m 3 /vuodessa. Jätevedet on suunniteltu johdettavaksi Hausjärven kunnan viemäriin edelleen käsiteltäväksi Riihimäen jätevedenpuhdistamolle.

5 Kokonaisuudessaan laajennushanke arvioitiin toteuttamiskelpoiseksi ja kannatettavaksi positiivisten vaikutusten ansiosta. Arviointiselostus on nähtävänä Hämeen Ely-keskuksen verkkosivuilla osoitteessa > Asiointi, luvat ja ympäristövaikutusten arviointi > Ympäristövaikutusten arviointi > YVA-hankkeet > Riihimäen biojalostamo. (jr) Ehdotus/vesihuoltoliikelaitoksen johtaja: Riihimäen Veden johtokunta antaa Riihimäen biojalostamohankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta seuraavan lausunnon: Selostuksessa viemäröitävien hajujen osalta sanotaan: Biojalostamolta viemäröitävien vesien orgaanisen aineksen määrä on pienempi kuin tavanomaisten yhdyskuntajätevesien, eikä aiheuta suljetussa viemäriverkostossa normaalista poikkeavaa hajua. Käsiteltävät vedet viemäröidään suljetusti, eikä hajukuormaa pääse myöskään laitosalueelle. Edellä sanottuun perustuen viemäröitäviä vesiä ei ole huomioitu biojalostamon hajumallinnuksessa, eikä ole esitetty keinoja viemärivesien aiheuttamien hajuhaittojen ehkäisemiseksi. Arviointiselostuksen mukaan normaalitilanteessa viemäröitävien vesien orgaanisen aineen pitoisuus on 1000 mg BOD/litra (biologinen hapen kulutus), kun se tavanomaisissa yhdyskuntajätevesissä on noin 350 mg BOD/litra, eli viemäröitävät vedet ovat orgaanisen aineksen suhteen lähes kolme kertaa väkevämpiä kuin normaali jätevesi. Häiriötilanteissa orgaanisen aineksen pitoisuus jätevedessä voi lähes kaksinkertaistua. Riskinä on, että happea kuluttava orgaaninen aines yhdessä alueen jätevesiverkostoon viereiseltä teollisuuslaitokselta johdettavan sulfaatin kanssa lisää hajuhaittoja aiheuttavien rikkivety-yhdisteiden muodostumista. Kaupungin viemäriverkostot ovat suljettuja, mutta ne eivät ole ilmatiiviitä, eli viemäreissä syntyvät haisevat yhdisteet leviävät ympäristöön herkästi. Jo tällä hetkellä alapuolisen viemäriverkoston ympäristössä esiintyy ajoittain hajuhaittoja, jotka voivat hankkeen myötä pahentua. Vaikutuksista pinta- ja pohjavesiin sanotaan, että alueelta ei ole pohjaveden virtausyhteyttä pohjavesialueille. Selostuksessa ei kuitenkaan ole mainintaa siitä, että alueen pintavedet virtaavat Piirivuoren vedenottamon vierestä, jolloin haitta-aineiden joutuminen vedenottokaivoihin voisi olla ainakin teoriassa mahdollista. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Khall. 359 Arviointiselostus on nähtävänä Hämeen Ely-keskuksen verkkosivuilla osoitteessa > Asiointi, luvat ja ympäristövaikutusten arviointi > Ympäristövaikutusten arviointi > YVA-hankkeet > Riihimäen biojalostamo. Ympäristölautakunta on antanut lausuntonsa suoraan Hämeen ELY-keskukselle, joka lausunto on OHEISENA. (ht) Ehdotus/KJ:

6 Kaupunginhallitus päättää antaa Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle Riihimäen biojalostamohankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta teknisen lautakunnan ja vesihuoltoliikelaitoksen johtokunnan esitysten mukaisen lausunnon. Kaupunginhallitus päättää tarkastaa pöytäkirjan tämän asiakohdan osalta heti kokouksessa. Päätös: Täytäntöönpano päätösote/hämeen ELY-keskus tekninen lautakunta, vesihuoltoliikelaitoksen johtokunta Muutoksenhaku ei muutoksenhakuoikeutta (KuntaL 91) Lähempiä tietoja antaa kaupunginlakimies Hannu Tuominen, puh