Tietorakenteet ja algoritmit

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tietorakenteet ja algoritmit"

Transkriptio

1 Tietorakenteet ja algoritmit Abstrakti tietotyyppi komponenttina Komponentin kriteerit Täyttääkö ADT komponentin kriteerit Millä ehdoilla kriteerit täyttyvät Yleisyyden tarkastelua funktion read_point avulla Hyvä ohjelmointitapa ADT:n käytössä Erillinen kääntäminen ja linkkaus Lisää etuja abstraktion ja ADT:n käytöstä Muita nimityksiä asialle Vertailu C:nja C++:n välillä ADT:n toteutuksessa 1

2 Abstrakti tietotyyppi komponenttina Abstrakti tietotyyppi on komponentti (ohjelmistokomponentti). Vai onko? Mikä tekee komponentista komponentin? Vertaus hardware komponenttiin: 1) Voidaan käyttää uudelleen sellaisenaan rakennuspalikkana erilaisissa laitteissa. 2) Käyttöön tarvitaan vain interface-tieto. 3) Komponentti on kompakti, musta laatikko, sisäistä toteutusta ei näy. 4) Komponentti voidaan vaihtaa toiseen parempaan, ilman että muuta laitteistoa muutetaan ympärillä, edellyttäen että interface on uudella komponentilla sama. Osoitetaan, että nämä kaikki ominaisuudet toteutuvat ADT pisteellä. 2

3 Voidaan käyttää sellaisenaan muissa sovelluksissa ADT pistettä tulee voida käyttää sellaisenaan esimerkiksi äskeisessä "suunnistajan sovelluksessa ympyröitä käsittelevässä sovelluksessa keskipisteenä kolmioita käsittelevässä sovelluksessa kolmion kärkipisteinä pelisovelluksessa vaikka laivan paikkana ruudulla matkailusovelluksessa reitin välietappipisteinä jne Vaatimuksen 1 edellytyksenä on, että komponentti (ADT) on hyvin suunniteltu ja sillä on riittävä valikoima oikein valittuja operaatiofunktioita. Esimerkkiohjelma, kuinka viime kerralla kehitettyä adt pistettä voidaan käyttää reittiohjelman toteutuksessa, on seuraavalla sivulla. Myöhemmin nähdään myös kuinka adt pistettä voidaan käyttää adt ympyrän keskipisteenä. 3

4 Esimerkki ADT pisteen käytöstä toisessa sovelluksessa int main(void) { Tpoint route[10]; int n, i; float tot_mileage; Katso myös char promt[20]; sivut 8 ja 9 scanf( %d, &n); for (i = 0 ; i < n ; i++) { sprintf(promt, Anna %d. etappipiste:, i + 1); read_point(&route[i], promt); tot_mileage = 0.0; for (i = 0 ; i < n-1 ; i++) { tot_mileage = tot_mileage + distance(route[i], route[i + 1] ); jne 4

5 Käyttöön tarvitaan vain interface-tieto Adt:n käyttämiseen sovelluksessa tarvitaan vain sen interface-tieto. Interface-tietoa on vain Tietotyypin nimi Sen käsittelyfunktioiden prototyypit Käyttämiseen ei tarvita tietotyypin sisäistä rakennetta eikä käsittelyfunktioiden toteutustavan tuntemusta. Katso ohjelma edellisellä sivulla. Vaikka tietotyypin määrittelyssä näkyy sen sisäinen rakenne (esimerkiksi tietueen kentät), niitä ei tarvita käyttötasolla, eikä niitä hyvän tavan mukaan saa käyttää. Niitä käsitellään vain käsittelyfunktioiden toteutuksissa. Käsittelyfunktion prototyyppi on riittävä tieto funktion käyttämiseen. Funktion prototyyppi on funktion käyttäjälle täydellinen funktion käyttöohje. Huomautus. Funktion prototyypillä on toinenkin tehtävä kuin toimia sen käyttöohjeena. Kääntäjä tarkistaa funktion kutsut prototyypin perusteella ja antaa virheilmoituksen, jos parametreja ei ole oikea määrä tai jos ne eivät ole oikeaa tyyppiä. 5

6 Toteutus voidaan kätkeä mustaan laatikkoon Komponentti on kompakti, musta laatikko, sisäistä toteutusta ei edes näy. Tämä vaatimus saadaan toteutettua laittamalla ADT:n käsittelyfunktioiden toteutukset omaan tiedostoon ja samoin ADT:tä käyttävän sovelluksen toteutus omaansa. Lisäksi tietotyypin määrittely ja sen käsittelyfunktioiden prototyypit laitetaan omaan header tiedostoon (otsikkotiedostoon) koska niitä eli interface-tietoa tarvitaan sekä sovelluksessa että käsittelyfunktioiden toteutuksissa. Kun sitten käsittelyfunktioiden toteutukset sisältävä tiedosto käännetään, saadaan objektitiedosto, jota voidaan pitää komponentin mustana laatikkona. Toteutuksen source-koodia ei silloin enää tarvita sovellusten rakentamisessa. Tarvitaan vain "musta laatikko" eli käännetty objektimuotoinen moduli, joka linkataan sovellukseen. Katso myös sivu XX. 6

7 Musta laatikko ADT pisteen tapauksessa Edellä esitelty suunnistajan sovellus voidaan jakaa seuraaviin tiedostoihin: point.h (sisältää pisteen interfacen, tyypin määrittelyn ja operaatiofunktioiden protot) point.c (sisältää pisteen käyttöfunktioiden toteutukset) suunnistus.c (sisältää sovelluksen) Tiedosto point.h incluudataan tiedostoihin point.c ja suunnistus.c. Tiedosto point.c käännetään ja saadaan point.obj (musta laatikko). Tiedosto suunnistus (tai muu pistettä käyttävä sovellus) käännetään ja siihen linkataan point.obj (tiedostoa point.c ei enää tarvita). Tästä jakamisesta saadaan muitakin hyötyjä: 1. Editorissa pidettävä tieto pysyy kohtuullisena kooltaan. 2. Ohjelman teko voidaan jakaa eri henkilöille. Sovellusohjelmoija ja komponenttiohjelmoija suunnittelevat yhdessä intefacen, jonka jälkeen molemmat voivat työskennellä rinnakkain itsenäisesti 7

8 Separate compiling and linking together 8

9 ADT voidaan vaihtaa toisenlaiseen toteutukseen Komponentti voidaan vaihtaa toisenlaiseen toteutukseen ilman, että muuta laitteistoa muutetaan ympärillä, edellyttäen että interface on uudella komponentilla sama. ADT:n tapauksessa edellytyksenä vaihdettavuuteen on, että komponentti on suunniteltu siten ja sovellus kirjoitettu siten, että sovellus on riippumaton komponentin toteutustavasta, niin kauan kuin interface pysyy samana. Esimerkiksi siirtyminen pisteen paikan uuteen mittaustapaan mittalaitteella, jonka tiedot luetaan automaattisesti sarjalinjalta ei vaikuta sovellustasolla ohjelmaan. Myöskään siirtyminen pisteen paikan esittämiseen sisäisesti napakoordinaateissa ei vaikuta sovellustasolla. Eikä myöskään pisteen sisäisen esitystavan muuttaminen taulukoksi. Samoin jos ajan sisäisessä esityksessä siirrytään tallentamaan aika minuutteina keskiyöstä, ei sovellukseen tarvita muutosta. 9

10 Edellytykset vaihdettavuuteen Vaatimuksen 4 toteutumiseen eli komponentin helppoon vaihtoon on edellytyksenä hyvän ohjelmointitavan noudattaminen. Hyvä ohjelmointitapa: Ei suoraa viittausta sovelluksessa tietotyypin sisäiseen rakenteeseen. Tietotyyppiä käsitellään vain "kokonaisena" sen operaatiofunktioilla. Esimerkkeinä siitä, että komponentti voidaan vaihtaa muuttamatta sovellustasolla mitään, tarkasteltiin kahta tapausta: 1) siirrytään napakoordinaatistoon ja 2) määritellään Tpiste taulukkona typedef float Tpiste[2]; Kummastakaan muutoksesta ei seuraa muutostarvetta sovellustasolle eli main-funktioon suunnistajan ohjelmassa (tai muissa). Esimerkki komponentin väärästä käyttötavasta, joka estää helpon vaihhdettavuuden: int main(void) { Tpoint p1, p2; p1.x = 10; Pilaa vaihdettavuuden 10

11 Yleisyyden tarkastelua funktion read_point avulla 1/2 Ratkaisu 1. Käytetään funktioita void read_origin(tpoint *origin) ja void read_destination(tpoint *destination); Ratkaisu 2. Käytetään funktiota void read_points(tpoint *p1, Tpoint *p2); void read_points(tpoint *p1, Tpoint *p2) { printf("\nenter origin"); scanf("%f%f", &p1->x, &p1->y); printf("\nenter destination"); scanf("%f%f", &p2->x, &p2->y); a) pisteen lukeminen ohjelmoidaan kahdesti b) sisältää sovellusspesifistä koodia (yleisyys kärsii) 11

12 Yleisyyden tarkastelua funktion read_point avulla 2/2 Ratkaisu 3. Käytetään funktiota void read_point(tpoint *p); void read_point(tpoint *p) { scanf("%f%f", &p->x, &p->y); Voidaan käyttää uudelleen melko hyvin. Ainoastaan kehote voi olla ongelma. Ratkaisu 4. Viimeisenä vaiheena oli funktio void read_point(tpoint *p, const char *prompt) { printf("%s", prompt); scanf("%f%f", &p->x, &p->y); ) Tässä on mahdollista jopa ajonaikana generoida haluttu kehote. 12

13 Lisää abstraktion etuja monimutkaisuuden hallinta helpottuu tekee mahdolliseksi laatia laajoja ohjelmia tekee mahdolliseksi paloitella tehtävä pienempiin osiin tekee mahdolliseksi jakaa ohjelmointityö ja edetä askelittain ohjelmista tulee luettavampia ohjelmien verifiointi tulee mahdolliseksi testaus helpottuu ohjelmien ylläpito ja jatkokehitys helpottuu tehtyjen ohjelmanosien uudelleenkäyttö tehostuu (ohjelmiston rakennuskomponentit) 13

14 Muita nimityksiä samalle asialle abstraction information hiding black box thinking programming in large 14

15 Tiedon kätkennän lisävalaistusta Tiedon kätkennän lisävalaistusta: read_point(&origin, "Enter origin"); origin is upper level concept for location (point), We have hided he details how it is represented internally read_point is an upper level concep for reading (it tells what we do). We have hided the details how reading is done. Function prototype tells everything about the black box function name tells what parameters tell input and output 15

16 ADT as a structure in C //Datatype definitions typedef struct { float x; float y; Tpoint; //Operation function prototypes void read_point(tpoint *p, char *prompt ); void print_point(tpoint p); float calculate_dist(tpoint p1, Tpoint p2); //Application void main(void) { Tpoint p1, p2; float dist; read_point(&p1, "Enter point 1"); read_point(&p2, "Enter point 2"); dist = calculate_dist(p1,p2); printf("distance is %f", dist); //Operation function implementations void read_point(tpoint *p, char *prompt) { printf("\n %s", prompt); scanf("%f", & p->x ); scanf("%f", & p->y ); void print_point(tpoint p) {... float calculate_dist(tpoint p1, Tpoint p2) {... ADT C:ssä ja C++:ssa ADT as a class in C++ //class definitions class Tpoint { private: float x; float y; public: void read(char *prompt ); void print(); float calculate_dist(tpoint p2); ; //Application void main(void) { Tpoint p1, p2; float dist; p1.read("enter point 1"); p2.read("enter point 2"); dist = p1.calculate_dist(p2); cout << "Distance is << dist; //Operation function implementations void Tpoint::read(char *prompt) { cout << endl << prompt ; cin >> x; cin >> y; void Tpoint::print() {... float Tpoint::calculate_dist( Tpoint p2) {...

Tietorakenteet ja algoritmit

Tietorakenteet ja algoritmit Tietorakenteet ja algoritmit Useampitasoiset ADT:t Käytetään esimerkkiohjelmaa Ratkaisuyritys 1 Ratkaisuyritys 2 Lopullinen ratkaisu Lopullisen ratkaisun toteutusyritys Lopullisen ratkaisun oikea toteutus

Lisätiedot

Tietorakenteet ja algoritmit

Tietorakenteet ja algoritmit Tietorakenteet ja algoritmit Kurssin sisältö pääpiirteittäin Tarvittavat pohjatiedot Avainsanat Abstraktio Esimerkkiohjelman tehtäväkuvaus Abstraktion käyttö tehtävässä Abstrakti tietotyyppi Hyötyjä ADT:n

Lisätiedot

Algoritmi ja abstraktio

Algoritmi ja abstraktio Algoritmit ja tietorakenteet / HL 1 Algoritmi ja abstraktio Algoritmin määrittely yleisesti Algoritmi on täsmällisesti määritelty äärellinen sarja toimenpiteitä, jotka toteuttamalla saadaan aikaan jonkin

Lisätiedot

Tietorakenteet ja algoritmit

Tietorakenteet ja algoritmit Tietorakenteet ja algoritmit Listan määritelmä Listan toteutustapoja Yksinkertainen taulukkototeutus Linkattu taulukko Dynaamisesti linkattu taulukko Listan toteutuksen yleisyysvaatimukset Millä ehdoilla

Lisätiedot

Tietorakenteet ja algoritmit

Tietorakenteet ja algoritmit Tietorakenteet ja algoritmit Muuttujat eri muisteissa Ohjelman muistialueen layout Paikallisen ja globaalin muuttujan ominaisuudet Dynaamisen muistinkäytön edut Paikallisten muuttujien dynaamisuus ADT

Lisätiedot

Algoritmit ja tietorakenteet / HL 1 Copyright Hannu Laine. Lista. Yleistä

Algoritmit ja tietorakenteet / HL 1 Copyright Hannu Laine. Lista. Yleistä Algoritmit ja tietorakenteet / HL 1 Lista Yleistä Lista, pino ja jono ovat abstrakteja tietotyyppejä, joilla on yleistä käyttöä. Niitä voidaan hyödyntää mitä erilaisimmissa probleemoissa ja sovelluksissa.

Lisätiedot

tietueet eri tyyppisiä tietoja saman muuttujan arvoiksi

tietueet eri tyyppisiä tietoja saman muuttujan arvoiksi tietueet eri tyyppisiä tietoja saman muuttujan arvoiksi ero taulukkoon taulukossa alkiot samantyyppisiä tietueessa alkiot voivat olla erityyppisiä tiedot kuitenkin yhteen kuuluvia ohjelmoinnin perusteet,

Lisätiedot

Tietorakenteet ja algoritmit

Tietorakenteet ja algoritmit Tietorakenteet ja algoritmit Elegantti toteutus funktiolle insert_to_list_end Alkion lisäys sisällön mukaan järjestettyyn listaan (insert_to_list) Linkatun listan yleisyys alkiotyypin suhteen source-tasolla

Lisätiedot

812347A Olio-ohjelmointi, 2015 syksy 2. vsk. X Poikkeusten käsittelystä

812347A Olio-ohjelmointi, 2015 syksy 2. vsk. X Poikkeusten käsittelystä 812347A Olio-ohjelmointi, 2015 syksy 2. vsk X Poikkeusten käsittelystä Sisältö 1. Yleistä poikkeusten käsittelystä 2. Poikkeuskäsittelyn perusteita C++:ssa 3. Standardissa määritellyt poikkeukset 4. Poikkeusvarmuus

Lisätiedot

Merkkijono määritellään kuten muutkin taulukot, mutta tilaa on varattava yksi ylimääräinen paikka lopetusmerkille:

Merkkijono määritellään kuten muutkin taulukot, mutta tilaa on varattava yksi ylimääräinen paikka lopetusmerkille: Merkkijonot C-kielessä merkkijono on taulukko, jonka alkiot ovat char -tyyppiä. Taulukon viimeiseksi merkiksi tulee merkki '\0', joka ilmaisee merkkijonon loppumisen. Merkkijono määritellään kuten muutkin

Lisätiedot

815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2015-2016. Harjoitus 5 Vastaukset

815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2015-2016. Harjoitus 5 Vastaukset 815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2015-2016. Harjoitus 5 Vastaukset Harjoituksen aiheena ovat aliohjelmat ja abstraktit tietotyypit sekä olio-ohjelmointi. Tehtävät tehdään C-, C++- ja Java-kielillä.

Lisätiedot

Tietorakenteet ja algoritmit

Tietorakenteet ja algoritmit Tietorakenteet ja algoritmit Taulukon edut Taulukon haitat Taulukon haittojen välttäminen Dynaamisesti linkattu lista Linkatun listan solmun määrittelytavat Lineaarisen listan toteutus dynaamisesti linkattuna

Lisätiedot

Tietorakenteet ja algoritmit

Tietorakenteet ja algoritmit Tietorakenteet ja algoritmit Merkintöjen tulkintoja *++Pstack->top = item *Pstack->top++ = item (*Pstack->top)++ *(Pstack++)->top = item *(++Pstack)->top = item Lisää pinon toteutuksia Dynaaminen taulukko

Lisätiedot

Lyhyt kertaus osoittimista

Lyhyt kertaus osoittimista , syksy 2007 Kertausta Luento 10 12.10.2007 Syksy 2007 1 Lyhyt kertaus osoittimista char *p; /* char, int, jne ilmoittavat, minkä tyyppisiä */ Keskusmuisti int *q; /* olioita sisältäviin muistilohkoihin

Lisätiedot

Tietueet. Tietueiden määrittely

Tietueet. Tietueiden määrittely Tietueet Tietueiden määrittely Tietue on tietorakenne, joka kokoaa yhteen eri tyyppistä tietoa yhdeksi asiakokonaisuudeksi. Tähän kokonaisuuteen voidaan viitata yhteisellä nimellä. Auttaa ohjelmoijaa järjestelemään

Lisätiedot

12 Mallit (Templates)

12 Mallit (Templates) 12 Mallit (Templates) Malli on määrittely, jota käyttämällä voidaan luoda samankaltaisten aliohjelmien ja luokkien perheitä. Malli on ohje kääntäjälle luoda geneerisestä tyyppiriippumattomasta ohjelmakoodista

Lisätiedot

Ohjelmointi 2. Jussi Pohjolainen. TAMK» Tieto- ja viestintäteknologia , Jussi Pohjolainen TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

Ohjelmointi 2. Jussi Pohjolainen. TAMK» Tieto- ja viestintäteknologia , Jussi Pohjolainen TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Ohjelmointi 2 Jussi Pohjolainen TAMK» Tieto- ja viestintäteknologia Tietotyypeistä C++ - kielessä useita tietotyyppejä Kirjaimet: char, wchar_t Kokonaisluvut: short, int, long Liukuluvut: float, double

Lisätiedot

Modulaarinen ohjelmointi

Modulaarinen ohjelmointi C-ohjelmointi Modulaarinen ohjelmointi Viikko 6 1 Sisältö Modulaarisuus C:ssä Käännösyksikkö ja otsaketiedosto Makefile 2 Ison ohjelman toteuttaminen Kokonaisuus on jaettava hallittaviin osiin Toiminnallisia

Lisätiedot

Osoitin ja viittaus C++:ssa

Osoitin ja viittaus C++:ssa Osoitin ja viittaus C++:ssa Osoitin yksinkertaiseen tietotyyppiin Osoitin on muuttuja, joka sisältää jonkin toisen samantyyppisen muuttujan osoitteen. Ohessa on esimerkkiohjelma, jossa määritellään kokonaislukumuuttuja

Lisätiedot

Rakenteiset tietotyypit Moniulotteiset taulukot

Rakenteiset tietotyypit Moniulotteiset taulukot C! Rakenteiset tietotyypit Moniulotteiset taulukot 22.2.2018 Agenda Rakenteiset tietotyypit Vilkaisu 6. kierroksen tehtäviin Moniulotteiset taulukot Esimerkki Seuraava luento to 8.3. Ilmoittautuminen ohjelmointikokeeseen

Lisätiedot

Tietorakenteet ja algoritmit

Tietorakenteet ja algoritmit Tietorakenteet ja algoritmit Pino Pinon määritelmä Pinon sovelluksia Järjestyksen kääntäminen Palindromiprobleema Postfix-lausekkeen laskenta Infix-lausekkeen muunto postfix-lausekkeeksi Sisäkkäiset funktiokutsut

Lisätiedot

C-ohjelmointi, syksy Modulaarinen ohjelmointi. Luento C-ohjelmointi Syksy

C-ohjelmointi, syksy Modulaarinen ohjelmointi. Luento C-ohjelmointi Syksy , syksy 2007 Modulaarinen ohjelmointi Luento 9 10.10.2007 Syksy 2007 1 Sisältö Modulaarisuus C:ssä Käännösyksikkö ja otsaketiedosto Makefile Syksy 2007 2 1 Ison ohjelman toteuttaminen Kokonaisuus on jaettava

Lisätiedot

Tietuetyypin määrittely toteutetaan C-kielessä struct-rakenteena seuraavalla tavalla:

Tietuetyypin määrittely toteutetaan C-kielessä struct-rakenteena seuraavalla tavalla: KERTAUSTEHTÄVIÄ Tietue Tietuetyypin määrittely toteutetaan C-kielessä struct-rakenteena seuraavalla tavalla: struct henkilotiedot char nimi [20]; int ika; char puh [10]; ; Edellä esitetty kuvaus määrittelee

Lisätiedot

AS-0.1103 C-ohjelmoinnin peruskurssi 2013: C-kieli käytännössä ja erot Pythoniin

AS-0.1103 C-ohjelmoinnin peruskurssi 2013: C-kieli käytännössä ja erot Pythoniin AS-0.1103 C-ohjelmoinnin peruskurssi 2013: C-kieli käytännössä ja erot Pythoniin Raimo Nikkilä Aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulu - Automaation tietotekniikan tutkimusryhmä 17. tammikuuta 2013

Lisätiedot

TIETORAKENTEET JA ALGORITMIT

TIETORAKENTEET JA ALGORITMIT TIETORAKENTEET JA ALGORITMIT Timo Harju 1999-2004 1 typedef link List; /* Vaihtoehtoisia nimiä */ typedef link Stack; /* nodepointterille */ typedef link Queue typedef struct node Node; /* itse nodelle

Lisätiedot

Loppukurssin järjestelyt C:n edistyneet piirteet

Loppukurssin järjestelyt C:n edistyneet piirteet C! Loppukurssin järjestelyt C:n edistyneet piirteet 30.3.2017 Ohjelmassa Ohjelmontitehtävän järjestelyt Tietokonetentin järjestelyt Esikääntäjä Parametrilistat Funktio-osoittimet Kunniamainintoja Kuura

Lisätiedot

Sisällys. JAVA-OHJELMOINTI Osa 7: Abstrakti luokka ja rajapinta. Abstraktin luokan idea. Abstrakti luokka ja metodi. Esimerkki

Sisällys. JAVA-OHJELMOINTI Osa 7: Abstrakti luokka ja rajapinta. Abstraktin luokan idea. Abstrakti luokka ja metodi. Esimerkki Sisällys JAVA-OHJELMOINTI Osa 7: Abstrakti luokka ja rajapinta Abstrakti luokka ja metodi Rajapintamäärittely (interface) Eero Hyvönen Tietojenkäsittelytieteen laitos Helsingin yliopisto 13.10.2000 E.

Lisätiedot

Kääntäjän virheilmoituksia

Kääntäjän virheilmoituksia OHJ-1101 Ohjelmointi 1e 2008-09 1 Kääntäjän virheilmoituksia Kun progvh2 ohjelma käännetään antaa tutg++ seuraavat virheilmoitukset ja varoitukset: proffa> tutg++ progvh2.cc progvh2.cc:29:13: warning:

Lisätiedot

Tietorakenteet ja algoritmit

Tietorakenteet ja algoritmit Tietorakenteet ja algoritmit Rekursio Rekursion käyttötapauksia Rekursio määritelmissä Rekursio ongelmanratkaisussa ja ohjelmointitekniikkana Esimerkkejä taulukolla Esimerkkejä linkatulla listalla Hanoin

Lisätiedot

Perusteet. Pasi Sarolahti Aalto University School of Electrical Engineering. C-ohjelmointi Kevät Pasi Sarolahti

Perusteet. Pasi Sarolahti Aalto University School of Electrical Engineering. C-ohjelmointi Kevät Pasi Sarolahti C! Perusteet 19.1.2017 Palautteesta (1. kierros toistaiseksi) Toistaiseksi helppoa Miksi vain puolet pisteistä? Vaikeinta oli ohjelmointiympäristön asennus ja käyttö Vaikeaa eroavuudet Pythonin ja C:n

Lisätiedot

Osoittimet ja taulukot

Osoittimet ja taulukot Osoittimet ja taulukot Hannu Laine Copyright Hannu Laine Osoittimet int main (void) { int a; int *p; //p on osoitinmuuttuja p = &a; *p = 10; printf( %d, *p); //tulostuu muuttujan a sisältö scanf( %d, p);

Lisätiedot

JAVA-PERUSTEET. JAVA-OHJELMOINTI 3op A274615 JAVAN PERUSTEET LYHYT KERTAUS JAVAN OMINAISUUKSISTA JAVAN OMINAISUUKSIA. Java vs. C++?

JAVA-PERUSTEET. JAVA-OHJELMOINTI 3op A274615 JAVAN PERUSTEET LYHYT KERTAUS JAVAN OMINAISUUKSISTA JAVAN OMINAISUUKSIA. Java vs. C++? JAVA-OHJELMOINTI 3op A274615 JAVAN PERUSTEET LYHYT KERTAUS Teemu Saarelainen teemu.saarelainen@kyamk.fi Lähteet: http://java.sun.com/docs/books/tutorial/index.html Vesterholm, Kyppö: Java-ohjelmointi,

Lisätiedot

Perusteet. Pasi Sarolahti Aalto University School of Electrical Engineering. C-ohjelmointi Kevät Pasi Sarolahti

Perusteet. Pasi Sarolahti Aalto University School of Electrical Engineering. C-ohjelmointi Kevät Pasi Sarolahti C! Perusteet 19.1.2017 Palautteesta (1. kierros toistaiseksi) (Erittäin) helppoa Miksi vain puolet pisteistä? Vaikeinta oli ohjelmointiympäristön asennus ja käyttö Ei selvää että main funktion pitikin

Lisätiedot

A274101 TIETORAKENTEET JA ALGORITMIT

A274101 TIETORAKENTEET JA ALGORITMIT A274101 TIETORAKENTEET JA ALGORITMIT PERUSTIETORAKENTEET LISTA, PINO, JONO, PAKKA ABSTRAKTI TIETOTYYPPI Tietotyyppi on abstrakti, kun se on määritelty (esim. matemaattisesti) ottamatta kantaa varsinaiseen

Lisätiedot

Loppukurssin järjestelyt

Loppukurssin järjestelyt C! Loppukurssin järjestelyt 29.3.2018 Ohjelmassa Yhteenvetoa palautteesta Ohjelmontitehtävän järjestelyt Tietokonetentin järjestelyt Kysyttävää / kerrattavaa 10-kierroksen asioista? Aikatauluista 10. kierroksen

Lisätiedot

1. Olio-ohjelmointi 1.1

1. Olio-ohjelmointi 1.1 1. Olio-ohjelmointi 1.1 Sisällys Olio-ohjelmointi on eräs ohjelmointiparadigma. Olio-ohjelmoinnin muotoja. Ohjelmiston analyysi ja suunnittelu. Olioparadigman etuja ja kritiikkiä. 1.2 Ohjelmointiparadigmoja

Lisätiedot

Bootstrap / HTDP2 / Realm of Racket. Vertailu

Bootstrap / HTDP2 / Realm of Racket. Vertailu Bootstrap / HTDP2 / Realm of Racket Vertailu Bootstrap http://www.bootstrapworld.org/ Tarkoitettu yläkoululaisille (12-15v) Ohjelmointi on integroitu matematiikan opetukseen Materiaalina tuntisuunnitelmat

Lisätiedot

Metodit. Metodien määrittely. Metodin parametrit ja paluuarvo. Metodien suorittaminen eli kutsuminen. Metodien kuormittaminen

Metodit. Metodien määrittely. Metodin parametrit ja paluuarvo. Metodien suorittaminen eli kutsuminen. Metodien kuormittaminen Metodit Metodien määrittely Metodin parametrit ja paluuarvo Metodien suorittaminen eli kutsuminen Metodien kuormittaminen 1 Mikä on metodi? Metodi on luokan sisällä oleva yhteenkuuluvien toimintojen kokonaisuus

Lisätiedot

Muistin käyttö. Muistin käyttö. Muistin käyttö. Muistin käyttö. Muistin käyttö. Muistin käyttö. Muistin käyttö C-ohjelmassa

Muistin käyttö. Muistin käyttö. Muistin käyttö. Muistin käyttö. Muistin käyttö. Muistin käyttö. Muistin käyttö C-ohjelmassa ssa ohjelman käytössä suoritusaikana oleva muisti jakautuu neljään osaan: koodisegmentti datasegmentti pinosegmentti (stack) kasa (heap) ssa ohjelman koodisegmentti sisältää käännetyn ohjelmakoodin sisältö

Lisätiedot

Ohjelmistoarkkitehtuurit Syksy 2009 TTY Ohjelmistotekniikka 1

Ohjelmistoarkkitehtuurit Syksy 2009 TTY Ohjelmistotekniikka 1 3. Komponentit ja rajapinnat 3.1 Komponenttien idea: ohjelmistotuotannon rationalisointi 3.2 Mikä on ohjelmistokomponentti? 3.3 Komponentit ohjelmistoyksikköinä 3.4 Rajapinnat 3.6 Komponenttien räätälöinti

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 2.3.2009 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 2.3.2009 1 / 28 Puhelinluettelo, koodi def lue_puhelinnumerot(): print "Anna lisattavat nimet ja numerot." print

Lisätiedot

C-kielessä taulukko on joukko peräkkäisiä muistipaikkoja, jotka kaikki pystyvät tallettamaan samaa tyyppiä olevaa tietoa.

C-kielessä taulukko on joukko peräkkäisiä muistipaikkoja, jotka kaikki pystyvät tallettamaan samaa tyyppiä olevaa tietoa. Taulukot C-kielessä taulukko on joukko peräkkäisiä muistipaikkoja, jotka kaikki pystyvät tallettamaan samaa tyyppiä olevaa tietoa. Taulukon muuttujilla (muistipaikoilla) on yhteinen nimi. Jokaiseen yksittäiseen

Lisätiedot

Operaattoreiden ylikuormitus. Operaattoreiden kuormitus. Operaattoreiden kuormitus. Operaattoreista. Kuormituksesta

Operaattoreiden ylikuormitus. Operaattoreiden kuormitus. Operaattoreiden kuormitus. Operaattoreista. Kuormituksesta C++ - perusteet Java-osaajille luento 5/7: operaattoreiden ylikuormitus, oliotaulukko, parametrien oletusarvot, komentoriviparametrit, constant, inline, Operaattoreiden ylikuormitus Operaattoreiden kuormitus

Lisätiedot

C-ohjelmoinnin peruskurssi. Pasi Sarolahti

C-ohjelmoinnin peruskurssi. Pasi Sarolahti C! C-ohjelmoinnin peruskurssi Pasi Sarolahti Mitä haluan oppia C-kurssilla? ja miksi? Tutustu lähimpään naapuriin Keskustelkaa miksi halusitte / jouduitte tulemaan kurssille 3 minuuttia è kootaan vastauksia

Lisätiedot

\+jokin merkki tarkoittaa erikoismerkkiä; \n = uusi rivi.

\+jokin merkki tarkoittaa erikoismerkkiä; \n = uusi rivi. 1. Johdanto 1.1 Yleistä Suurten ohjelmien organisointi vaikeaa C:ssä. 1980 Stroustrup lisäsi C:hen olio-ohjelmoinnin (OOP = Object Oriented Programming). C C++: C-ohjelma on (muutamia poikkeuksia lukuunottamatta)

Lisätiedot

Ohjelmointi 1 Taulukot ja merkkijonot

Ohjelmointi 1 Taulukot ja merkkijonot Ohjelmointi 1 Taulukot ja merkkijonot Jussi Pohjolainen TAMK Tieto- ja viestintäteknologia Johdanto taulukkoon Jos ohjelmassa käytössä ainoastaan perinteisiä (yksinkertaisia) muuttujia, ohjelmien teko

Lisätiedot

C++ rautaisannos. Kolme tapaa sanoa, että tulostukseen käytetään standardikirjaston iostreamosassa määriteltyä, nimiavaruuden std oliota cout:

C++ rautaisannos. Kolme tapaa sanoa, että tulostukseen käytetään standardikirjaston iostreamosassa määriteltyä, nimiavaruuden std oliota cout: C++ rautaisannos Kolme tapaa sanoa, että tulostukseen käytetään standardikirjaston iostreamosassa määriteltyä, nimiavaruuden std oliota cout: # include #include main ( ) main (

Lisätiedot

T Olio-ohjelmointi Osa 3: Luokka, muodostin ja hajotin, this-osoitin Jukka Jauhiainen OAMK Tekniikan yksikkö 2010

T Olio-ohjelmointi Osa 3: Luokka, muodostin ja hajotin, this-osoitin Jukka Jauhiainen OAMK Tekniikan yksikkö 2010 11. Luokka Opetellaan seuraavaksi, miten omia luokkia kirjoitetaan. Aikaisemmin olikin jo esillä, että luokka on tietorakenne, joka sisältää sekä tiedot (attribuutit) että niitä käsittelevät aliohjelmat

Lisätiedot

4. Luokan testaus ja käyttö olion kautta 4.1

4. Luokan testaus ja käyttö olion kautta 4.1 4. Luokan testaus ja käyttö olion kautta 4.1 Olion luominen luokasta Java-kielessä olio määritellään joko luokan edustajaksi tai taulukoksi. Olio on joukko keskusmuistissa olevia tietoja. Oliota käsitellään

Lisätiedot

Tehtävä 1. TL5302 Olio-ohjelmointi Koe Malliratkaisuja. Tässä sekä a)- että b)-kohdan toimiva ratkaisu:

Tehtävä 1. TL5302 Olio-ohjelmointi Koe Malliratkaisuja. Tässä sekä a)- että b)-kohdan toimiva ratkaisu: TL5302 Olio-ohjelmointi Koe 19.4.2005 Malliratkaisuja Tehtävä 1 Tässä sekä a)- että b)-kohdan toimiva ratkaisu: #include using namespace std; int main() int taul[5]=1,2,3,4,5; int *p,&r=taul[0];

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 16.3.2009 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 16.3.2009 1 / 40 Kertausta: tiedostosta lukeminen Aluksi käsiteltävä tiedosto pitää avata: tiedostomuuttuja = open("teksti.txt","r")

Lisätiedot

3. Binääripuu, Java-toteutus

3. Binääripuu, Java-toteutus 3. Binääripuu, Java-toteutus /*-------------------------------------------------------------/ / Rajapinta SearchTree: binäärisen hakupuun käsittelyrajapinta / / Metodit: / / void insert( Comparable x );

Lisätiedot

Tiedostot. Tiedostot. Tiedostot. Tiedostot. Tiedostot. Tiedostot

Tiedostot. Tiedostot. Tiedostot. Tiedostot. Tiedostot. Tiedostot Tiedosto yhteenkuuluvien tietojen joukko, joka on tavallisesti talletettu pysyväismuistiin muodostuu tietueista, jotka voivat olla keskenään samanlaisia tai vaihdella tyypiltään tiedostot ovat joko tekstitiedostoja

Lisätiedot

Olio-ohjelmoinnissa luokat voidaan järjestää siten, että ne pystyvät jakamaan yhteisiä tietoja ja aliohjelmia.

Olio-ohjelmoinnissa luokat voidaan järjestää siten, että ne pystyvät jakamaan yhteisiä tietoja ja aliohjelmia. 4. Periytyminen 4.1. Johdantoa Käytännössä vähänkään laajemmissa ohjelmissa joudutaan laatimaan useita luokkia, joiden pitäisi pystyä välittämään tietoa toisilleen. Ohjelmien ylläpidon kannalta olisi lisäksi

Lisätiedot

Luku 6. Dynaaminen ohjelmointi. 6.1 Funktion muisti

Luku 6. Dynaaminen ohjelmointi. 6.1 Funktion muisti Luku 6 Dynaaminen ohjelmointi Dynaamisessa ohjelmoinnissa on ideana jakaa ongelman ratkaisu pienempiin osaongelmiin, jotka voidaan ratkaista toisistaan riippumattomasti. Jokaisen osaongelman ratkaisu tallennetaan

Lisätiedot

Dynaamiset tietorakenteet

Dynaamiset tietorakenteet 1 Dynaamiset tietorakenteet Muuttujien sijaintipaikat ja muut ominaisuudet Kuten tiedetään, muuttujan määrittely tarkoittaa tilan varausta muuttujalle. Tämä tila voidaan varata eri paikoista. Periaatteessa

Lisätiedot

T740103 Olio-ohjelmointi Osa 5: Periytyminen ja polymorfismi Jukka Jauhiainen OAMK Tekniikan yksikkö 2010

T740103 Olio-ohjelmointi Osa 5: Periytyminen ja polymorfismi Jukka Jauhiainen OAMK Tekniikan yksikkö 2010 12. Periytyminen Johdantoa Käytännössä vähänkään laajemmissa ohjelmissa joudutaan laatimaan useita luokkia, joiden pitäisi pystyä välittämään tietoa toisilleen. Ohjelmien ylläpidon kannalta olisi lisäksi

Lisätiedot

TIE-20200 Ohjelmistojen suunnittelu

TIE-20200 Ohjelmistojen suunnittelu TIE-20200 Ohjelmistojen suunnittelu Luento 1: Virtuaalifunktiot, Template method 1 Yleistä asiaa Muistakaa harkkatyöilmoittautuminen 23 ryhmää (mm. lihansyöjäkirahvi), vajaita ryhmiäkin on 44 henkeä vielä

Lisätiedot

Koottu lause; { ja } -merkkien väliin kirjoitetut lauseet muodostavat lohkon, jonka sisällä lauseet suoritetaan peräkkäin.

Koottu lause; { ja } -merkkien väliin kirjoitetut lauseet muodostavat lohkon, jonka sisällä lauseet suoritetaan peräkkäin. 2. Ohjausrakenteet Ohjausrakenteiden avulla ohjataan ohjelman suoritusta. peräkkäisyys valinta toisto Koottu lause; { ja } -merkkien väliin kirjoitetut lauseet muodostavat lohkon, jonka sisällä lauseet

Lisätiedot

Rajapinta (interface)

Rajapinta (interface) 1 Rajapinta (interface) Mikä rajapinta on? Rajapinta ja siitä toteutettu luokka Monimuotoisuus ja dynaaminen sidonta Rajapinta vs periytyminen 1 Mikä rajapinta on? Rajapintoja käytetään, kun halutaan määritellä

Lisätiedot

Muuttujien roolit Kiintoarvo cin >> r;

Muuttujien roolit Kiintoarvo cin >> r; Muuttujien roolit Muuttujilla on ohjelmissa eräitä tyypillisiä käyttötapoja, joita kutsutaan muuttujien rooleiksi. Esimerkiksi muuttuja, jonka arvoa ei muuteta enää kertaakaan muuttujan alustamisen jälkeen,

Lisätiedot

Sisällys. 1. Omat operaatiot. Yleistä operaatioista. Yleistä operaatioista

Sisällys. 1. Omat operaatiot. Yleistä operaatioista. Yleistä operaatioista Sisällys 1. Omat operaatiot Yleistä operaatioista. Mihin operaatioita tarvitaan? Oman operaation määrittely. Yleisesti, nimeäminen ja hyvä ohjelmointitapa, määreet, parametrit ja näkyvyys. HelloWorld-ohjelma

Lisätiedot

TIE-20200 Samuel Lahtinen. Lyhyt UML-opas. UML -pikaesittely

TIE-20200 Samuel Lahtinen. Lyhyt UML-opas. UML -pikaesittely Lyhyt UML-opas UML -pikaesittely UML, Unified Modeling Language Standardoitu, yleiskäyttöinen mallinnuskieli, jota ylläpitää/hallitsee (Object Management Group) OMG Historiaa: 90-luvulla oli paljon kilpailevia

Lisätiedot

Ohjelmointiharjoituksia Arduino-ympäristössä

Ohjelmointiharjoituksia Arduino-ympäristössä Ohjelmointiharjoituksia Arduino-ympäristössä Yleistä Arduino-sovelluksen rakenne Syntaksi ja käytännöt Esimerkki ohjelman rakenteesta Muuttujat ja tietotyypit Tietotyypit Esimerkkejä tietotyypeistä Ehtolauseet

Lisätiedot

1. Omat operaatiot 1.1

1. Omat operaatiot 1.1 1. Omat operaatiot 1.1 Sisällys Yleistä operaatioista. Mihin operaatioita tarvitaan? Oman operaation määrittely. Yleisesti, nimeäminen ja hyvä ohjelmointitapa, määreet, parametrit ja näkyvyys. HelloWorld-ohjelma

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssi Y1

Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 CS-A1111 13.9.2017 CS-A1111 Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 13.9.2017 1 / 19 Oppimistavoitteet: tämän luennon jälkeen osaat kirjoittaa Python-ohjelman, joka pyytää käyttäjältä lukuja,

Lisätiedot

812341A Olio-ohjelmointi, I Johdanto

812341A Olio-ohjelmointi, I Johdanto 812341A Olio-ohjelmointi, 2016 I Johdanto Sisältö 1. Abstraktiosta 2. Olio-ohjelmoinnin historiaa 3. Olioparadigmasta 4. Peruskäsitteiden kertausta 812341A Olio-ohjelmointi, Johdanto 2 1 Abstraktiosta

Lisätiedot

Olio-ohjelmointi 2. välikoe HYV5SN

Olio-ohjelmointi 2. välikoe HYV5SN Olio-ohjelmointi 2. välikoe 27.4.2007 HYV5SN 1. Tee ohjelma, joka sisältää laatikko-luokan. Luokan tietojäseninä ovat laatikon syvyys, leveys ja korkeus. Toteuta luokkaan muodostin, jonka avulla olio voidaan

Lisätiedot

13 Operaattoreiden ylimäärittelyjä

13 Operaattoreiden ylimäärittelyjä 248 13 C++-kielessä voidaan operaattoreita ylimäärittää. Ylimääriteltävää operaattoria voidaan pitää ikäänkuin metodina, joka esitellään luokan esittelyssä ja määritellään luokan ulkopuolella kuten metoditkin.

Lisätiedot

11. oppitunti III. Viittaukset. Osa. Mikä on viittaus?

11. oppitunti III. Viittaukset. Osa. Mikä on viittaus? Osa III 11. oppitunti Viittaukset Kahdessa viime luvussa opit käyttämään osoittimia kohteiden käsittelyyn vapaalla muistialueella sekä viittaamaan noihin kohteisiin epäsuorasti. Tässä luvussa käsiteltävät

Lisätiedot

C-ohjelma. C-ohjelma. C-ohjelma. C-ohjelma. C-ohjelma. C-ohjelma. Operaatioiden suoritusjärjestys

C-ohjelma. C-ohjelma. C-ohjelma. C-ohjelma. C-ohjelma. C-ohjelma. Operaatioiden suoritusjärjestys Loogisia operaatioita - esimerkkejä Tänään on lämmin päivä ja perjantai Eilen satoi ja oli keskiviikko tai tänään on tiistai. On perjantai ja kello on yli 13 Ei ole tiistai tai ei sada. Ei pidä paikkaansa,

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 15.3.2010 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 15.3.2010 1 / 56 Tiedostoista: tietojen tallentaminen ohjelman suorituskertojen välillä Monissa sovelluksissa ohjelman

Lisätiedot

Geneeriset luokat. C++ - perusteet Java-osaajille luento 6/7: Template, tyyppi-informaatio, nimiavaruudet. Geneerisen luokan käyttö.

Geneeriset luokat. C++ - perusteet Java-osaajille luento 6/7: Template, tyyppi-informaatio, nimiavaruudet. Geneerisen luokan käyttö. Geneeriset luokat C++ - perusteet Java-osaajille luento 6/7: Template, tyyppi-informaatio, nimiavaruudet Geneerinen luokka tarkoittaa parametroitua luokkamallia, jonka avulla voidaan muodostaa useita,

Lisätiedot

Modulaarinen ohjelmointi Kertaus osoittimista

Modulaarinen ohjelmointi Kertaus osoittimista , kevät 2006 Modulaarinen ohjelmointi Kertaus osoittimista Luento 9 28.3.2006 Kevät 2006 Liisa Marttinen 1 Sisältö Modulaarisuus C:ssä Käännösyksikkö ja otsaketiedosto Makefile Kertaus osoittimista ja

Lisätiedot

Plagioinnin tunnistaminen lähdekielisistä ohjelmista

Plagioinnin tunnistaminen lähdekielisistä ohjelmista Plagioinnin tunnistaminen lähdekielisistä ohjelmista Plagiointi- ja tutkimusetiikka seminaari 30.09.2003 Kirsti Ala-Mutka TTY/Ohjelmistotekniikka Sisältö Plagiointi ohjelmointikursseilla Tyypillisiä ulkoasumuutoksia

Lisätiedot

IDL - proseduurit. ATK tähtitieteessä. IDL - proseduurit

IDL - proseduurit. ATK tähtitieteessä. IDL - proseduurit IDL - proseduurit 25. huhtikuuta 2017 Viimeksi käsiteltiin IDL:n interaktiivista käyttöä, mutta tämä on hyvin kömpelöä monimutkaisempia asioita tehtäessä. IDL:llä on mahdollista tehdä ns. proseduuri-tiedostoja,

Lisätiedot

812347A Olio-ohjelmointi, 2015 syksy 2. vsk. II Johdanto olio-ohjelmointiin

812347A Olio-ohjelmointi, 2015 syksy 2. vsk. II Johdanto olio-ohjelmointiin 812347A Olio-ohjelmointi, 2015 syksy 2. vsk II Johdanto olio-ohjelmointiin Sisältö 1. Abstraktiosta 2. Olio-ohjelmoinnin historiaa 3. Olioparadigmasta 4. Peruskäsitteiden esittely 2 II.1 Abstraktiosta

Lisätiedot

T211003 Sovellusohjelmat Matlab osa 4: Skriptit, funktiot ja kontrollirakenteet

T211003 Sovellusohjelmat Matlab osa 4: Skriptit, funktiot ja kontrollirakenteet Ohjelmointi Matlab-komentoja voidaan koota ns. M-tiedostoon. Nimi tulee tiedoston tarkentimesta.m. Matlabilla voidaan ohjelmoida kahdella eri tavalla: Skriptit eli komentojonot eli makrot Funktiot eli

Lisätiedot

Luokka Murtoluku uudelleen. Kirjoitetaan luokka Murtoluku uudelleen niin, että murtolukujen sieventäminen on mahdollista.

Luokka Murtoluku uudelleen. Kirjoitetaan luokka Murtoluku uudelleen niin, että murtolukujen sieventäminen on mahdollista. 1 Luokka Murtoluku uudelleen Kirjoitetaan luokka Murtoluku uudelleen niin, että murtolukujen sieventäminen on mahdollista. Sievennettäessä tarvitaan osoittajan ja nimittäjän suurin yhteinen tekijä (syt).

Lisätiedot

ATK tähtitieteessä. Osa 3 - IDL proseduurit ja rakenteet. 18. syyskuuta 2014

ATK tähtitieteessä. Osa 3 - IDL proseduurit ja rakenteet. 18. syyskuuta 2014 18. syyskuuta 2014 IDL - proseduurit Viimeksi käsiteltiin IDL:n interaktiivista käyttöä, mutta tämä on hyvin kömpelöä monimutkaisempia asioita tehtäessä. IDL:llä on mahdollista tehdä ns. proseduuri-tiedostoja,

Lisätiedot

Muita linkattuja rakenteita

Muita linkattuja rakenteita 1 Muita linkattuja rakenteita Johdanto Aikaisemmin on käsitelty listan, jonon ja pinon toteutus dynaamisesti linkattuna rakenteena. Dynaamisella linkkauksella voidaan toteuttaa mitä moninaisimpia rakenteita.

Lisätiedot

Osoittimet ja taulukot

Osoittimet ja taulukot C! ja taulukot 1.2.2018 Tiedotteita Tämän jälkeen taas pari väliviikkoa (tenttiviikko) Seuraava luento 22.2. Laskareita ei tenttiviikolla 12.2. 16.2. 2 ja muisti Muisti Keskusyksikkö Suorittaa muistissa

Lisätiedot

Luokassa määriteltävät jäsenet ovat pääasiassa tietojäseniä tai aliohjelmajäseniä. Luokan määrittelyyn liittyvät varatut sanat:

Luokassa määriteltävät jäsenet ovat pääasiassa tietojäseniä tai aliohjelmajäseniä. Luokan määrittelyyn liittyvät varatut sanat: 1. Luokan jäsenet Luokassa määriteltävät jäsenet ovat pääasiassa tietojäseniä tai aliohjelmajäseniä. Luokan määrittelyyn liittyvät varatut sanat: class luokan_nimi tyypit: enum, struct, class, typedef

Lisätiedot

Eclipse 3.2 pikku opas versio 1.0. Esittely Uuden projektin perustaminen Sovelluksen luominen Koodin siistiminen Vinkkejä

Eclipse 3.2 pikku opas versio 1.0. Esittely Uuden projektin perustaminen Sovelluksen luominen Koodin siistiminen Vinkkejä Anne Benson/Tanja Bergius Opintojakson ict1td002 käyttöön Sivu 1 / 13 Eclipse 3.2 pikku opas versio 1.0 Ohjeen sisältö: Esittely Uuden projektin perustaminen Sovelluksen luominen Koodin siistiminen Vinkkejä

Lisätiedot

Perusteet. Pasi Sarolahti Aalto University School of Electrical Engineering. C-ohjelmointi Kevät Pasi Sarolahti

Perusteet. Pasi Sarolahti Aalto University School of Electrical Engineering. C-ohjelmointi Kevät Pasi Sarolahti C! Perusteet 19.1.2015 Työkaluista Perinteinen: komentorivi + tekstieditori Editori: esimerkiksi Kate, Notepad++, Aquamacs (Emacs) Ohjelman kääntäminen ja suorittaminen komentoriviterminaalissa TMC - komentorivityökalu

Lisätiedot

ITKP102 Ohjelmointi 1 (6 op)

ITKP102 Ohjelmointi 1 (6 op) ITKP102 Ohjelmointi 1 (6 op) Tentaattori: Antti-Jussi Lakanen 22. huhtikuuta 2016 Vastaa kaikkiin tehtäviin. Tee jokainen tehtävä erilliselle konseptiarkille! Kirjoittamasi luokat, funktiot ja aliohjelmat

Lisätiedot

Ohjelmassa henkilön etunimi ja sukunimi luetaan kahteen muuttujaan seuraavasti:

Ohjelmassa henkilön etunimi ja sukunimi luetaan kahteen muuttujaan seuraavasti: 1 (7) Tiedon lukeminen näppäimistöltä Scanner-luokan avulla Miten ohjelma saa käyttöönsä käyttäjän kirjoittamaa tekstiä? Järjestelmässä on olemassa ns. syöttöpuskuri näppäimistöä varten. Syöttöpuskuri

Lisätiedot

13/20: Kierrätys kannattaa koodaamisessakin

13/20: Kierrätys kannattaa koodaamisessakin Ohjelmointi 1 / syksy 2007 13/20: Kierrätys kannattaa koodaamisessakin Paavo Nieminen nieminen@jyu.fi Tietotekniikan laitos Informaatioteknologian tiedekunta Jyväskylän yliopisto Ohjelmointi 1 / syksy

Lisätiedot

Demo 6 vastauksia. 1. tehtävä. #ifndef #define D6T1 H D6T1 H. #include <iostream> using std::ostream; using std::cout; using std::endl;

Demo 6 vastauksia. 1. tehtävä. #ifndef #define D6T1 H D6T1 H. #include <iostream> using std::ostream; using std::cout; using std::endl; Demo 6 vastauksia 1. tehtävä #ifndef #define D6T1 H D6T1 H #include using std::ostream; using std::cout; using std::endl; #include using std::string; 10 template class

Lisätiedot

5. HelloWorld-ohjelma 5.1

5. HelloWorld-ohjelma 5.1 5. HelloWorld-ohjelma 5.1 Sisällys Lähdekoodi. Lähdekoodin (osittainen) analyysi. Lähdekoodi tekstitiedostoon. Lähdekoodin kääntäminen tavukoodiksi. Tavukoodin suorittaminen. Virheiden korjaaminen 5.2

Lisätiedot

Takki. Lisää ot sik k o osoit t am alla. Nyt se sopii, tai sitten ei. Jussi Vänskä Espotel Oy. vierailuluentosarja OTM kurssi 2010. 3.

Takki. Lisää ot sik k o osoit t am alla. Nyt se sopii, tai sitten ei. Jussi Vänskä Espotel Oy. vierailuluentosarja OTM kurssi 2010. 3. Takki Nyt se sopii, tai sitten ei Jussi Vänskä Espotel Oy vierailuluentosarja OTM kurssi 2010 3. luento: tuote Lisää ot sik k o osoit t am alla Jussi Vänskä OTM kevät 2010 Tuote Mitä tuote voi olla? Tuote

Lisätiedot

Olio-ohjelmointi Syntaksikokoelma

Olio-ohjelmointi Syntaksikokoelma C++-kielen uusia ominaisuuksia Olio-ohjelmointi Syntaksikokoelma 31.10.2008 Bool-tietotyyppi: Totuusarvo true (1), jos ehto on tosi ja false (0) jos ehto epätosi. Dynaaminen muistinvaraus: Yhden muuttuja

Lisätiedot

C-ohjelmoinnin peruskurssi. Pasi Sarolahti

C-ohjelmoinnin peruskurssi. Pasi Sarolahti C! C-ohjelmoinnin peruskurssi Pasi Sarolahti 4.6.2018 Mikä C? 4 Ken Thompson & Dennis Ritchie http://www.computerhistory.org/fellowawards/hall/bios/ken,thompson/ 5 C vs Python Python friends = ['john',

Lisätiedot

Sisällys. 18. Abstraktit tietotyypit. Johdanto. Johdanto

Sisällys. 18. Abstraktit tietotyypit. Johdanto. Johdanto Sisällys 18. bstraktit tietotyypit Johdanto abstrakteihin tietotyyppeihin. Pino ja jono. Linkitetty lista. Pino linkitetyllä listalla toteutettuna. 18.1 18.2 Johdanto Javan omat tietotyypit ovat jo tuttuja:

Lisätiedot

Metodien tekeminen Javalla

Metodien tekeminen Javalla 1 Metodien tekeminen Javalla Mikä metodi on? Metodin syntaksi Metodi ja sen kutsuminen Parametreista Merkkijonot ja metodi Taulukot ja metodi 1 Mikä metodi on? Metodilla toteutetaan luokkaan toiminnallisuutta.

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssi Y1

Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 CS-A1111 12.9.2018 CS-A1111 Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 12.9.2018 1 / 19 Oppimistavoitteet: tämän luennon jälkeen osaat kirjoittaa Python-ohjelman, joka pyytää käyttäjältä lukuja,

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssi Y1

Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 CS-A1111 11.9.2019 CS-A1111 Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 11.9.2019 1 / 19 Oppimistavoitteet: tämän luennon jälkeen osaat kirjoittaa Python-ohjelman, joka pyytää käyttäjältä lukuja,

Lisätiedot

Moduli 4: Moniulotteiset taulukot & Bittioperaatiot

Moduli 4: Moniulotteiset taulukot & Bittioperaatiot C! : Moniulotteiset taulukot & Bittioperaatiot 15.3.2016 Agenda Pieni kertausharjoitus Moniulotteiset taulukot Esimerkki taulukoista Tauko (bittitehtävä) Binäärioperaatioista Esimerkki (vilkaistaan IP

Lisätiedot

C++11 Syntaksi. Jari-Pekka Voutilainen Jari-Pekka Voutilainen: C++11 Syntaksi

C++11 Syntaksi. Jari-Pekka Voutilainen Jari-Pekka Voutilainen: C++11 Syntaksi 1 C++11 Syntaksi Jari-Pekka Voutilainen 13.4.2012 2 Range-for Iteroi säiliön kaikki alkiot for-silmukassa. Säiliöltä vaaditaan begin- ja end-iteraattorit. Pätee kaikille C++11 STL-säiliöille, taulukoille,

Lisätiedot

Sisällys. Yleistä attribuuteista. Näkyvyys luokan sisällä. Tiedonkätkentä. Aksessorit. 4.2

Sisällys. Yleistä attribuuteista. Näkyvyys luokan sisällä. Tiedonkätkentä. Aksessorit. 4.2 4. Attribuutit 4.1 Sisällys Yleistä attribuuteista. Näkyvyys luokan sisällä. Tiedonkätkentä. Aksessorit. 4.2 Yleistä Luokan lohkossa, mutta metodien ulkopuolella esiteltyjä muuttujia ja vakioita. Esittely

Lisätiedot