Näkökulmia nuorten pelaamiseen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Näkökulmia nuorten pelaamiseen"

Transkriptio

1 Näkökulmia nuorten pelaamiseen Pelituki-hankkeen tiedontuotannon raportti Tammikuu 2014

2 1. Tiedontuotannon tavoitteet ja toteutus Pelituki-hankkeen tiedontuotannon tavoitteena oli tuottaa tietoa nuorten pelaamisesta ja siihen liittyvistä ongelmista. Tiedontuotantoa toteutettiin sekä määrällisesti että laadullisesti. Määrälliset kyselyaineistot kerättiin Pelituki-hankkeen eri toimintaympäristöistä (siviilipalveluskeskus, lastensuojelu ja perheet, koulu ja oppilaitokset) systemaattisesti siten, että vertailukelpoisuus huomioitiin. Aineistot ovat kuitenkin näytteitä, joten tulosten osalta ei tavoiteltu yleistettävyyttä. Kyselyaineistoa täydentävää laadullista haastatteluaineistoa kerättiin siviilipalvelusvelvollisilta nuorilta miehiltä. Laadullista aineistoa on lisäksi kerätty osahankkeissa kehittämistyön tueksi. Pelaamista tarkasteltiin paitsi nuorten myös ammattilaisten ja läheisten näkökulmista. Tarkoitus oli selvittää, mistä pelaamisessa on kysymys, mitä pelaaminen kohderyhmille tarkoittaa ja millaisia tarpeita pelaamisen avulla tyydytetään. Lisäksi tarkasteltiin sitä, millaisia funktioita pelaamisen ympärille kietoutuu suhteessa nuoruuden ikävaiheeseen. Nuorten ja ammattilaisten kyselyaineistot kerättiin vuoden 2012 syksyllä sekä 2013 alussa. Yläkouluikäisten nuorten vanhemmille toteutettiin kysely syksyllä Tiedontuotannon nuorten aineisto (N=732) koottiin Pelituki-hankkeen toimintaympäristöistä vaiheittain. Yhteistyöoppilaitosten kautta kyselyt toteutettiin toisistaan hiukan poikkeavilla tavoilla kouluille parhaiten soveltuvien käytänteiden mukaan joko paperille täytettävänä informoituna kyselynä tai esimerkiksi oppilaitosjärjestelmä Wilman kautta sähköisessä muodossa. Oppilaitoksissa aineiston keruu ajoittui aikavälille lokakuu 2012 helmikuu Siviilipalveluskeskuksesta aineisto kerättiin paperisena kahdelta koulutuserältä (joulukuu 2012, tammikuu 2013). Kuopion osahankkeen kohderyhmän nuoret vastasivat kyselyyn kasvokkaisissa kohtaamistilanteissa syksyn 2012 ja alkuvuoden 2013 aikana. Työtä ohjaava kysymyksenasettelu kiteytyi seuraaviin kysymyksiin: 1. Millaisia pelaajia nuoret ovat? a. Millaisia pelejä nuoret pelaavat? b. Kuinka paljon pelaamiseen käytetään aikaa? c. Kuinka paljon pelaamiseen käytetään rahaa? d. Mikä nuoria pelaamisessa motivoi? i. Miten ilmiö liittyy nuorten sosiaaliseen kanssakäymiseen, yhteisöllisyyteen? ii. Millaisena vapaa-ajan areenana pelaaminen näyttäytyy? iii. Onko pelaaminen nuorille harrastus? iv. Millainen rooli pelaamisella on nuoruudessa (kehitystehtävänäkökulma)? 2. Millaisia merkityksiä pelaamiselle annetaan? a. Millä tavalla pelaaminen ja arki nivoutuvat yhteen nuorten elämässä? b. Kuinka intensiivistä pelaaminen on? c. Millaisena nuorten arjenhallinta näyttäytyy pelaamisen näkökulmasta? d. Millaisia asioita nuoret kokevat pelien ja pelaamisen tarjoavan omaan elämään?

3 3. Millaisia pelaamiseen liittyviä haittakokemuksia nuoret tunnistavat? 4. Miten nuoret määrittelevät ongelmallista pelaamista? Siviilipalvelustaan suorittavilta nuorilta kerättiin pienimuotoinen haastatteluaineisto (N=5) syventämään määrällistä aineistoa. Teemahaastatteluina toteutettu tiedonkeruu keskittyi selvittämään paljon pelaavien nuorten ajatuksia pelaamisen merkityksestä. Haastatteluissa oltiin erityisesti kiinnostuneita pelaamisen sosiaalisuudesta ja sen eri muodoista. Haastattelut nauhoitettiin ja litteroitiin. Aineisto analysoitiin teemoittelun periaatteita hyödyntämällä. Ammattilaisten kyselyyn vastasi 336 nuorten kanssa työskentelevää eri alojen edustajaa. Aineisto kerättiin pääsääntöisesti alueellisten verkostojen ja yhteistyökumppaneiden kautta. Vastauksista 99 saatiin Kuopion osahankkeen verkostoista, 129 Tyynelän osahankkeen verkostoista (Mikkeli, Varkaus ja Savonlinna) ja 108 Sovatek-säätiön osahankkeen kautta. Sovatek-säätiön osahankkeen aineiston keruu oli osin poikkeuksellisesti valtakunnallista: Aikalisä-toiminnassa mukana olevia Aikalisä-ohjaajia lähestyttiin koko Suomen alueella. Lähes koko aineisto koottiin sähköisessä muodossa Webropol-työkalun avulla. Ammattilaisten kyselyssä keskityttiin tarkastelemaan toisaalta työntekijöiden omaa kokemusta peleistä ja niihin liittyvistä asioista, toisaalta ammattilaisten näkemyksiä työnsä kohderyhmästä eli nuorista. Vanhempien aineisto (N=223) kerättiin 7. luokkien vanhempainillassa Leppävirralla ja 7. ja 8. luokkien vanhempainilloissa Savonlinnassa. Koulut valikoituivat keräyspaikoiksi Tyynelän osahankkeen verkostoista. Kysely toteutettiin informoituna. Vanhempien kyselylomakkeen suunnittelussa hyödynnettiin sekä nuorten että ammattilaisten lomakepohjia. Lisäksi tukeuduttiin myös Kuopion osahankkeen lomakkeeseen, jonka avulla on kerätty aineistoa läheisiltä lastensuojelun ympäristöissä. Vastaajia pyydettiin vastaamaan pelaamista koskeviin kysymyksiin sen lapsen kannalta, jonka vanhempainiltaan he keräyshetkellä osallistuivat. Lapsen tarkkaa ikää tai sukupuolta ei kysytty. Kaikki kolme kyselylomaketta pitivät sisällään valinta-, monivalinta- sekä asteikkokysymyksiä ja muutamia avoimia kysymyksiä. Aineistot analysoitiin IBM SPSS Statistics ohjelmalla. Aineistoa analysoitiin kuvailemalla sitä suorien jakaumien (frekvenssit, prosentit, tunnusluvut kuten esim. keskiarvo, keskihajonta, mediaani, moodi, minimi, maksimi) avulla. Muuttujien välisiä yhteyksiä tutkittiin ristiintaulukoinnin sekä sen yhteydessä tehtyjen χ 2 -testin, t-testin, varianssianalyysin ja korrelaatiotarkastelujen kautta. Faktorianalyysia hyödynnettiin nuorten aineistossa summamuuttujien rakentamisen vaiheessa erityisesti pelaamisen merkitystä kuvaavan väittämäpatteriston tietojen tiivistämisessä. 2. Vastaajat Nuorten kyselyn vastaajista naisia oli 29 % (214) ja miehiä 71 % (516). Aineisto oli miesvaltainen johtuen siviilipalveluskeskuksen osa-aineistosta (n=318). Kun siviilipalveluskeskuksen aineisto jätettiin huomiotta, muista aineistonkeruun ympäristöistä saatujen vastausten sukupuolittainen jakauma oli tasainen: naisia 214, miehiä 199. Iältään vastaajat olivat keskimäärin 19-vuotiaita (mediaani 18 vuotta). Alle 18-vuotiaita aineistossa oli 44 % (324), täysi-ikäisyyden rajapyykin ylittäneitä 56 % (406).

4 Ammattilaisista 77 % (256) oli naisia ja miehiä 23 % (77). Iältään vastaajat olivat keskimäärin 42- vuotiaita (mediaani 42 vuotta). Naisten keski-ikä oli hiukan alle 42 vuotta (mediaani 41 vuotta), miesten 44 vuotta (mediaani 46 vuotta). Kolme suurinta vastaajien ammattialaa olivat opetus (24 %), nuorisotyö (13 %) ja sosiaalityö (13 %). Vanhempien aineistosta naisia oli 73 % (162) ja miehiä 27 % (60). Vastanneiden keski-ikä oli 43 vuotta (mediaani 43 vuotta). Kyselyihin vastanneiden taustat pyrittiin huomioimaan, kun eri aineistojen tuloksia vertailtiin keskenään. Olennaisimmat rajoitukset liittyivät nuorten aineiston korkeaan keski-ikään ja toisaalta siihen, että vanhempien aineistossa vastaajat arvioivat selvästi tätä nuorempien lastensa pelaamista ( vuotiaita). Lisäksi aikuisten pelaamiseen liittyvien asenteiden ja käsitysten sekä haittakokemusten vertailussa rajoitukset syntyivät siitä, että sekä vanhemmat että työntekijät arvioivat haittoja toissijaisesti kun taas nuorten arviot koskivat heitä itseään. 3. Pelityypit: suosio ja tunnettuus Pelityyppejä lähestyttiin sekä niiden suosion että tunnettuuden näkökulmista. Nuorilta itseltään kysyttiin, millaisia pelityyppejä he pelaavat ja kuinka usein. Ammattilaisten ja vanhempien kyselyissä oltiin kiinnostuneita siitä, missä määrin aikuiset tuntevat erilaisia pelityyppejä. Suosituimmiksi pelityypeiksi nousivat yksin pelattavat tietokonepelit, konsolipelit, kännykkäpelit sekä internetin ilmaiset selainpelit: näissä pelaajien osuus oli yli puolet vastanneista. Pelituen kyselyyn osallistuvista nuorista melko pieni osuus ilmoittautui päivittäiseksi pelaajaksi. Monen pelaajan verkkopelien osalta päivittäin pelaajien osuus oli suurin (16 %), kännykkäpeleissä vastaava osuus oli 11 %. Taulukkoon 1 on koottu pelityyppien suosio sukupuolen, iän sekä vastaajan statuksen mukaan. Sukupuoli Ikä Status Yksin pelattavat Mies Täysi-ikäinen Opiskelija tietokonepelit Konsolipelit Mies Ei eroa Ei eroa Monen pelaajan Mies Ei eroa (hiukan enemmän Ei eroa verkkopelit täysi-ikäisten joukossa) Ilmaiset selainpelit Nainen Alaikäinen Opiskelija (AO + lukio) Facebookin pelit Nainen Alaikäinen Opiskelija (AO + peruskoulu) Kännykkäpelit Nainen Alaikäinen Opiskelija (Lukio + peruskoulu) Maksulliset, Mies Täysi-ikäinen Asevelvollinen ladattavat pelit Rahapelit Mies Täysi-ikäinen Asevelvollinen Nuorten ja vanhempien kokemukset eri pelityyppien pelaamisesta erosivat toisistaan. Joidenkin pelien osalta vanhemmat kokivat pelaamisen yleisemmäksi kuin mitä nuoret kertoivat itse. Esimerkiksi vanhemmista yli 80 prosenttia kertoi lapsensa pelaavan kännykkäpelejä, kun nuorista

5 68 prosenttia kertoi pelaavansa kännykkäpelejä. Oppimispelien kohdalla ero oli vieläkin räikeämpi. Kännykkäpelit, ilmaiset selainpelit sekä Facebookin pelit olivat nuorten kyselyssä selvästi nuorempien vastaajien (alle 18 vuotta) pelejä, joten vanhempien arviot vuotiaiden lastensa pelaamisesta vaikuttivat todenmukaisilta. Ne digitaaliset pelityypit, joissa nuorten pelaaminen oli nuorten mukaan runsaampaa kuin mitä vanhemmat kertoivat (mm. yksin pelattavat tietokonepelit, konsolipelit, monen pelaajan verkkopelit, netistä ladattavat maksulliset pelit) selittynevät nuorten kyselyn ikärakenteella: mainitut pelityypit olivat enemmän täysi-ikäisten pelejä konsolipelejä lukuun ottamatta. Suurin osa ammattilaisista ilmoitti tuntevansa pelityyppejä, ainakin joitain. Yhteensä 37 (11 %) vastaajaa kertoi, etteivät he tunne pelejä/peliluokituksia, pelit tai peliluokitukset eivät ole heille tuttuja. Kaikkein tutuimmat pelityypit olivat musiikki- ja partypelit (71 %), tasohyppelypelit (70 %), rahapelit (66 %) kortti- ja puzzlepelit (65 %) sekä liikuntapelit (65 %). Vähiten tunnettiin strategiapelejä (21 %), oppimispelejä (24 %), seikkailupelejä (30 %) ja verkkoroolipelejä (36 %). Miehet ja nuoremmat vastaajat tunsivat pelejä paremmin kuin naiset ja iäkkäämmät ammattilaiset. Nuorisotyön ja lastensuojelun ammattilaiset tunsivat pelejä paremmin kuin muut. Kouluympäristössä toimivat ammattilaiset (opetus + oppilashuolto) tunsivat pelejä melko heikosti, samoin päihde- ja mielenterveystyön sekä perusterveydenhuollon ammattilaiset. Päihde- ja mielenterveystyössä rahapelien tuntemus sen sijaan korostui. Vanhempien joukosta vain 8 vastaajaa (3,6 %) kertoi, ettei tunne pelejä tai peliluokitukset eivät ole heille tuttuja. Tutuimmat pelityypit olivat pitkälti samoja kuin ammattilaisilla, samoin vähiten tunnetut pelityypit. Vanhempien sukupuoli tai ikä eivät selittäneet pelien tuntemusta. Ammattilaisilla pelituntemus näyttäisi olevan merkityksellinen tekijä nuorten pelaamiseen suhtautumisen ja toisaalta oman osaamisen kokemisen kannalta. Pelejä tuntevat ammattilaiset suhtautuivat myönteisemmin pelaamiseen ja kokivat oman osaamisensa paremmaksi ennaltaehkäisyssä sekä ongelmallisesti pelaavan nuoren tukemisessa ja auttamisessa.

6 4. Pelaamiseen käytetty aika Kaiken kaikkiaan nuoret käyttivät pelaamiseen aikaa kohtuullisesti: alle 15 tuntia (enintään n. 2 tuntia päivässä) viikossa pelaavia oli noin 69 % kaikista pelaajista. Vastanneista 7 % ilmoitti, etteivät he pelaa lainkaan. Neljännes vastaajista pelaa viikossa alle kaksi tuntia. Noin 7 % vastanneista arvioi pelaavansa viikossa yli 40 tuntia (kuvio 1). Miehet pelaavat ajallisesti selvästi enemmän kuin naiset. Eri pelityypit vaikuttivat ajankäyttöön. Esimerkiksi yksin pelattavat tietokonepelit, monen pelaajan verkkopelit, internetissä ladattavat maksulliset pelit sekä rahapelit olivat pelejä, joissa paljon pelaavien määrät olivat suurempia. Tiettyjen pelityyppien aktiivinen pelaaminen tarkoitti myös mittavampaa ajallista panostusta pelaamiseen. Vastanneista hiukan vajaa 60 % tunnusti kyselyssä, että ainakin joskus pelaaminen oli omakohtaisesti tuntunut vievän liikaa aikaa. Usein näin tapahtui noin 7 % mielestä. Ajoittainen liian kauan pelaamisen tunne oli tuttu nuorille kautta linjan: niistäkin nuorista, jotka ilmoittivat pelaavansa alle 15 tuntia viikossa, noin 63 % oli joskus pelannut omasta mielestään liian kauan. Lähes puolet vanhemmista oli sitä mieltä, että heidän lapsensa käyttää pelaamiseen aikaa viikossa 2 7 tuntia. Noin 94 % vanhemmista arvioi, että lapsi pelaa kaikkiaan alle 15 tuntia viikossa. Nuorten kyselyn tuloksissa vastaava osuus oli 69 %. Vanhemmista 7 % kertoi lapsensa pelaavan 15 tuntia tai enemmän, nuorten vastaava osuus oli 29 %. Pelaamiseen käytetty aika ei nuorten kyselyssä ollut yhteydessä ikään. Alle 18-vuotiaista pelasi alle 15 tuntia viikossa noin 73 %. Vertailulla on toki rajoituksensa, mutta siitä huolimatta vanhempien arviot pelaamiseen käytetystä ajasta vaikuttivat jonkun verran pienemmiltä kuin mitä todellisuus ehkä on.

7 5. Pelaamisen motiivit ja merkitykset Pelituen nuorille suunnatussa kyselyssä oltiin kiinnostuneita nuorten ajatuksista pelaamisensa motiiveista ja pelaamiselle annetuista merkityksistä. Merkityksiä tutkittiin 33-osioisella väittämäpatteristolla. Ammattilaisten ja työntekijöiden kyselyissä keskityttiin selvittämään, millaisia pelaamiseen liittyviä käsityksiä, mielipiteitä, asenteita ja kokemuksia aikuisilla pelaamiseen on. Ammattilaisten ja vanhempien kyselyssä arvioitavia väittämiä oli 17. Mittaristot olivat pääosin samanlaiset, mutta joitakin eroja oli. Nuoret kertoivat pelaavansa ensisijaisesti siksi, että pelaaminen on kivaa tekemistä ja sen avulla on helppo kuluttaa aikaa. Nämä kaksi syytä esiintyivät aineistossa lähes koko vastaajajoukon yhteisenä kokemuksena. Harrastuksekseen pelaamisen ilmoitti 44 prosenttia nuorista, hiukan tätä suurempi joukko pelaa, koska se paikkaa tekemisen puutetta. Yksinäisyyden kompensointi näkyy motiiveissa 10 prosentilla vastaajista. Sukupuoli ja pelaamiseen käytetty aika nousivat lähes kaikkien motiivien osalta esille motiiveja erittelevinä muuttujina. Miesten kokemuksissa motiivit korostuivat naisia enemmän. Yksinäisyys tai tekemisen puute eivät kuitenkaan olleet yhteydessä sukupuoleen. Motiivien merkitys vaihteli myös pelaamiseen käytetyn ajan mukaan. Tekemisen puute oli motiiveista ainoa, johon pelaamisen tuntimäärillä ei näyttänyt olevan tilastollisesti merkitsevää yhteyttä, vaikka se prosentuaalisesti näkyikin enemmän yli 40 tuntia pelaavien vastauksissa. Erojen esiintymättömyys voidaan tulkita viestiksi siitä, että runsaasti aikaansa pelaamiseen käyttävät nuoret eivät pelaa sen vuoksi, ettei heillä olisi muuta tekemistä. Paljon pelaaminen on siten ainakin tämän aineiston valossa mahdollista nähdä valintana, ei olosuhteita kompensoivana tekemisenä. Facebookin pelit ja kännykkäpelit nousivat esille erityisesti ajankuluna ja tekemisen puutteena. Ajan kulun ja tekemisen puutteen vuoksi pelataan muitakin pelejä, esimerkiksi yksin pelattavia tietokonepelejä, konsolipelejä ja ilmaisia selainpelejä. Pelaamisen sosiaaliset syyt, kaverit ja uudet ihmiset sekä uusien asioiden oppiminen olivat mukana yksin pelattavissa tietokonepeleissä, monen pelaajan verkkopeleissä ja internetin ladattavissa maksullisissa peleissä. Ikävien asioiden unohtamisen tai yksinäisyyden lieventämisen vuoksi pelataan lähes kaikkia pelityyppejä. Muut kuin Facebookin pelit ja kännykkäpelit toimivat jonkinasteisina ikävien asioiden pako- tai taukopaikkoina. Yksinäisyys näkyi pelaamisen syynä erityisesti yksin pelattavissa tietokonepeleissä, monen pelaajan verkkopeleissä ja ilmaisissa selainpeleissä. Pelaaminen määrittyi nuorille piristävänä (47 %), rentouttavana (57 %) ja erilaisia velvollisuuksia tauottavana (46 %) asiana. Pelien sosiaalinen merkitys näkyi väittämien osalta siten, että pelit ja pelaaminen näyttivät olevan melko isolle nuorten joukolle (45 %) myös osa ystävien välistä vuorovaikutusta ja keskustelua. Pelaamisen sosiaalisiin ulottuvuuksiin voidaan lukea myös sen yleisöllinen aspekti: pelit toimivat kaveripiireissä yhteisöllisenä tekemisenä sitäkin kautta, että toisten pelaamista seurataan mielellään (43 %). Omaa pelaamistaan nuoret kuvasivat väittämien kautta monin tavoin. Yli 60 prosenttia vastaajista koki, että nykyinen pelaamisen käytetty aika on heille riittävä, eikä määrää ole tarpeen lisätä. Reilu neljännes sen sijaan katsoi, että mikäli he suinkin ehtisivät, he pelaisivat enemmän. Vähän yli puolet oli sitä mieltä, ettei pelaaminen vie heiltä muuhun elämään tarkoitettua aikaa. Hiukan vajaa neljännes myönsi, että joskus tulee pelattua silloinkin, kun pitäisi tehdä muuta. Melkein puolet

8 (49 %) nuorista tekee pelaamisen aikana myös muuta, 32 % vastaajista keskittyy vain pelimaailmaan. Pelaamiseen käytetyn ajan kohtuullisuuden puolesta puhui sekin, että iso osa nuorista pelaa tavalla, joka ei ainakaan toistaiseksi ole poikinut lähipiiriltä kehotuksia pelaamisen vähentämiseen. Erimielisyyksiä pelaamisesta on tullut läheisten kanssa 14 prosentille vastanneista. Osa väittämistä käsitteli pelien immersion eli siihen uppoutumisen, keskittymisen, sukeltamisen ulottuvuuksia. Uppoutuminen pelien sisältämiin ongelmanratkaisutehtäviin tai -haasteisiin oli nuorille tutumpaa (34 %) kuin pelihahmoon samaistuminen (hahmon ominaisuuksiin samaistuminen 22 %, hahmon kokemuksiin samaistuminen 20 %) puhumattakaan siitä, että pelitapahtumien koettaisiin tapahtuvan itselle (3 %). Peleihin syntyvien kiltojen, joukkueiden tai muiden tiimien merkitys ei myöskään tuntuisi olevan näille nuorille niin suuri, ettei pelaamista voisi joskus jättää väliin ilman kokemusta ryhmän pettämisestä (8 %). Pelit olivat kuitenkin tärkeä juttu, ainakin osalle nuorista. Pelaaminen on toimintaa, jolle asetetaan tavoitteita (36 %), suunnitellaan strategioita (26 %) ja joka mahdollistaa sellaisten asioiden tekemisen, joka ei olisi todellisuudessa mahdollista (50 %) tai joihin omat taidot tai rahat eivät muuten riittäisi (33 %). Peliajatukset pelien ulkopuolella olivat tuttuja 33 prosentille vastaajista. Fantasiat ja tarinat olivat tärkeitä lähes puolelle vastaajajoukosta (45 %). Kolmannes vastaajista oli sitä mieltä, että pelit tarjoavat paikan olla ilman ulkopuolisia paineita. Osalle nuorista (22 %) pelien kartuttama osaaminen ja kokemukset olivat asioita, joista on mahdollista kokea ylpeyttä. Sukupuoli ja pelaamiseen käytetty aika näyttivät aineiston perusteella olevan yhteydessä pelaamiskokemuksiin. Ensinnäkin miehille pelaaminen oli paitsi arjen kokemuksina ja immersiivisenä tekemisenä niin myös tavoitteellisena toimintana naisia merkityksellisempää. Naiset liittivät pelaamiseen puolestaan miehiä useammin negatiivisia, huolen piirteitä. Pelaamiseen käytetyn ajan mukaan merkityksellisyys näytti myös vaihtelevan. Arjen, immersion ja tavoitteellisen pelaamisen näkökulmat näkyivät vahvimmin yli 40 tuntia viikossa pelaavien nuorten joukossa. Huolen osalta tilanne on päinvastainen: mitä vähemmän pelien parissa nuori vietti aikaa, sitä vahvemmin kriittinen suhtautuminen esimerkiksi pelien väkivaltaelementtiin tuli esille. Ammattilaisten näkemys peleistä nuorten elämässä oli melko kriittinen. 90 prosenttia kaikista vastanneista ajatteli, että pelit aiheuttavat riippuvuutta nuorissa. Lähes samansuuruinen joukko vastaajia oli sitä mieltä, että pelien parissa kulutetaan liikaa aikaa. Yli 80 prosenttia vastanneista oli huolissaan siitä, millaisia vaikutuksia peleillä saattaa olla. Sosiaaliset taidot heikentyvät pelien vuoksi, tätä mieltä oli 60 % ammattilaisista. Ammattilaisista vain 17 prosenttia piti itse digitaalisten pelien pelaamisesta. Jossain määrin peleihin liitettiin myös positiivisia mielikuvia. Ensinnäkin 40 prosenttia vastaajista katsoi pelien olevan nuorille sopivaa viihdettä ja lähes 70 prosenttia oli samaa mieltä pelien merkityksestä nuoren kaveripiirissä. Hiukan vajaa puolet vastanneista ajatteli pelien tarjoavan kokemuksia ja elämyksiä sekä oppimismahdollisuuksia. Yleiskuva muodostui vastausten perusteella kuitenkin negatiivissävytteiseksi. Kaikkien ammattialojen työntekijöillä oli kohtuullisen suuri huoli niistä vaikutuksista, joita peleillä mahdollisesti on, mutta erityisesti huoli näkyi kunnallisen ja yksityisen lastensuojelun sekä päihdeja mielenterveystyön ammattilaisilla. Vähiten huolta osoitti nuorisotyö. Huolen esiintymiseen

9 liittyvät vaihtelut saattavat johtua ammattialojen vaihtelevasta työotteesta toisaalta korjaavana, puuttuvana ja usein jo syntyneitä ongelmia ratkovana tahona, toisaalta ehkäisevänä, nuorta vahvistamaan pyrkivänä ja vapaa-aikaan liittyvänä työnä. Vanhemmat suhtautuivat pelaamiseen niin ikään kriittisesti: yli 80 prosenttia vanhemmista oli sitä mieltä, että pelit aiheuttavat riippuvuutta nuorissa ja että pelien parissa vietetään liikaa aikaa. Lähes 70 prosenttia vastaajista oli huolissaan siitä, millaisia vaikutuksia peleillä saattaa olla nuoriin. Pelejä piti sopivana viihteenä 27 prosenttia vanhemmista, 31 prosenttia ajatteli pelien tarjoavan mielenkiintoisia kokemuksia ja elämyksiä nuorille, 33 prosenttia oli samaa mieltä siitä, että peleistä on mahdollista oppia hyödyllisiä asioita. Vanhemmista pienempi osa (13 %) oli sitä mieltä, että pelaaminen rentouttaa nuorta. Vanhemmat, jotka itse pelaavat, suhtautuivat kielteisemmin erilaisiin huolta mittaaviin väittämiin ja positiivisemmin pelaamisen myönteisiin puoliin. Vanhempien joukossa pelien vaikutuksiin liittyvä huoli näkyi helposti negatiivisena pelikäsityksenä. Pelaamiseen liittyviä asenteita mitattiin lähes samalla mittaristolla vanhemmilta ja ammattilaisilta. Vanhempien ja ammattilaisten näkemykset noudattelivat yleisesti ottaen samanlaista linjaa, mutta joillakin osioilla eroja esiintyi. Mielenkiintoinen havainto oli, että ammattilaiset olivat sekä pelaamisen myönteisten että kielteisten osioiden kanssa enemmän samaa mieltä kuin vanhemmat. Ammattilaiset suhtautuivat vanhempia myönteisemmin mm. siihen, että pelit ovat sopivaa viihdettä nuorille, pelaaminen tarjoaa nuorille mielenkiintoisia kokemuksia ja elämyksiä ja että nuoret oppivat peleistä monia hyödyllisiä asioita, mutta samalla he olivat vanhempia vahvemmin sitä mieltä, että pelit heikentävät nuorten sosiaalisia taitoja. Ammattilaisilla oli myös suurempi huoli pelien vaikutuksista nuoriin. Ammattilaisten ääriasenteita selittänevät toisaalta vastaajien ikä, jonka todettiin heijastuvan muun muassa pelituntemukseen ja asenteisiin: nuoremmat ammattilaiset sekä tunsivat pelejä että pelasivat itse enemmän ja suhtautuivat usein pelaamiseenkin myönteisemmin. Toisaalta vastaajien ammattialojen erilaiset työorientaatiotkin voivat vaikuttaa. Nuorisotyön ammattilaiset esimerkiksi osoittivat vähiten huolta nuorten pelaamista kohtaan kun taas huoli näkyi erityisesti lastensuojelun sekä päihde- ja mielenterveystyön ammattilaisilla. 6. Sosiaalisuus osana pelaamista Vähän vajaa kolmannes nuorista pelasi kavereidensa kanssa usein sekä kasvokkain että verkossa. Muiden pelaajien kanssa verkossa pelasi samansuuruinen joukko nuoria. Kavereiden kanssa pelaaminen oli suosittua molempien sukupuolten keskuudessa, mutta erityisesti miehet pelaavat kavereidensa kanssa usein yhdessä. Kaikenikäiset vastaajat pelaavat kavereiden kanssa, mutta usein näin tekevien osuus painottui täysi-ikäisiin vastaajiin. Pelaaminen kavereiden kanssa verkon välityksellä oli tyypillistä nuorten kyselytulosten mukaan etenkin miehille ja paljon pelaaville, erityisesti yli 40 tuntia pelaaville, joista jopa 80 % kertoi pelaavansa kavereiden kanssa verkon välityksellä. Muiden verkkopelaajien kanssa pelaavat vastaajat olivat samoin useammin miehiä ja paljon pelaavia. Tässäkin yhteydessä yli 40 tuntia pelaamiseen aikaa käyttävistä vastaajista 80 prosenttia ilmoitti pelaavansa muiden verkkopelaajien kanssa usein (taulukko 2).

10 Pelaamiseen käytetty aika viikossa Yksin vai alle 15 tuntia tuntia Yli 40 tuntia yhdessä usein? Yksin 47.4 % (n=456) 61.6 % (n=146) 58.9 % (n=56) Kavereiden 21.9 % (n=453) 54.1 % (n=148) 53.6 % (n=56) kanssa Kavereiden 14 % (n=443) 63.1 % (n=149) 80.4 % (n=56) kanssa verkossa Muiden verkkopelaajien kanssa 16.8 % (n=434) 61.1 % (n=144) 80.4 % (n=56) Taulukkoon on koottu vastaajien ryhmittäisiä prosenttiosuuksia. Prosenttiosuuksia vertailemalla voidaan todeta, että kaikissa aikaryhmissä yksin pelaaminen oli melko suosittua; noin puolet vastanneista kertoi pelaavansa usein yksin. Nekin nuoret, jotka kertoivat pelaavansa usein yksin, pelasivat myös kavereiden kanssa kasvokkain (91 %) ja verkon välityksellä (67 %) sekä muiden verkkopelaajien kanssa (70 %) ainakin joskus. Jonkun kanssa pelaaminen näyttäisi olevan yleisempää niiden vastaajien joukossa, jotka käyttävät pelamiseen enemmän aikaa viikossa. Kavereiden kanssa kasvokkain pelasi noin viidennes alle 15 tuntia pelaamiseen viikossa käyttävistä nuorista, enemmän pelaavista noin puolet. Verkkovälitteinen sosiaalisuus näyttäisi kuvaavan paljon pelaavien vastaajien pelaamista. Kyselyaineiston antamaa kuvaa täsmennettiin tekemällä viisi teemahaastattelua siviilipalvelustaan suorittaville nuorille miehille. Kaikki haastatellut olivat tai olivat lähimenneisyydessä olleet niin kutsuttuja paljon pelaavia nuoria. Heidän avullaan pelaamisen sosiaalisuuden eri aspekteja oli mahdollista syventää. Yhteisölliseen tai sosiaaliseen pelaamiseen verkossa liittyy haastateltujen mukaan sosiaalisia rakenteita, sääntelyä, vaatimuksia ja merkityksenantoa, jotka helposti voivat jäädä pelejä tuntemattomalta huomaamatta. Tämänkaltaiset rakenteet korostuvat, mikäli pelaaminen on luonteeltaan tavoitteellista, kilpailullista, menestymiseen tähtäävää ja jos peliryhmä ei ole henkilökohtaisesti tuttu. Omista kaveripiireistä tai oikean elämän tutuista ihmisistä koostuvissa porukoissa pelaamisen ja olemisen sääntelyä ei miesten mukaan ole samalla tavalla olemassa. Jos sä et oo silloin kun muut on, niin ne ettii jonkun muun, kuka on valmis valvomaan ja sä hyvin nopeesti oot ulkona siitä. Ja kaikki sun saavutukset menee ihan tyhjään periaatteessa. Sä oot vaikka 2 vuotta antanut kaikkes, valvonut yöt ja sit sä yhtäkkiä rupeetkin, et emmä nyt enää tuu öisin pelaamaan kun mä haluan nukkua. Silloin sieltä puuttuu se yks ja sitten se paikataan. (mies, 21 vuotta) Pelaaminen suhteutuu pelin luonteen, sen vaatiman sitoutumisen ja yhteisön mukaisesti. Pinnallisemman sosiaalisuuden pelistä on ehkä helpompi irrottautua kuin niin kutsutuista massiivimoninpeleistä, jotka vaativat usein syvempää sitoutumista ja sen myötä myös laajamittaisempaa ajan käyttöä pelaamiseen. [Pinnallinen sosiaalisuus tarkoittaa] Ehkä enemmän sitä, että vaan mennään porukassa, ei ehkä keskustella sen enempää. Siinä on periaatteessa semmonen

11 systeemi, että siellä saattaa yhtäkkiä ilmestyä joku mikä tahansa asia keskelle maailmaa, esimerkiksi et jonnekin kylään hyökkää rosvoja ja sit kaikki lähistöllä olevat pelaajat kokoontuu puolustaan sitä kylää. Sen periaatteessa pystyy lopettaan ihan milloin vaan, mut ei tee mieli lopettaa, jos on tehtävä kesken, et mieluummin hoitaa sen loppuun ensin, sit irrottautuu. Mut se ei ole ongelma se irrottautuminen. (mies 19 vuotta) Erityisesti monen pelaajan verkkopeleissä ihmisten aikataulujen yhteensovittaminen, pelin loppumattomuus sekä menestyksen tavoittelu vaativat pelaamiselta sitoutumista. Sitoutuminen näkyy haastateltujen pelaajien mukaan helposti isoina pelaamisen tuntimäärinä ja vuorokausirytmin muutoksina. Jos irrottautuminen onkin hankalampaa ja vuorokausirytmin muutokset todennäköisempiä, monen pelaajan roolipeleissä sitoutuminen ryhmään on usein syvempää. Tämä näkyy tärkeinä sosiaalisina vuorovaikutussuhteina. Näissä peliyhteisöissä tapahtuu helpommin asioiden ja kokemusten jakamista, ystävystymistä kuin pinnallisemman sosiaalisuuden peleissä tiimeistä tai joukoista tulee itselle merkityksellisiä. Sosiaalisuus ei kuitenkaan pelkisty vain yhdessä toimimiseen verkon yli vaan miehet näkivät siinä muitakin puolia. Eräs haastatelluista oli sitä mieltä, että pelikiinnostuneisuudesta voi olla hyötyä uusiin ryhmiin tai yhteisöihin pääsemisessä myös koneiden ulkopuolella ja siksi pelaaminen on hyvä harrastus: Jos on vaiks joku uus koulu tai jotain, niin jos pelaa, niin se on helppo löytää kavereita. Mulla kävi sillai lukiossa, mutta mä sain sieltä aika nopeeta kavereita, koska nekin pelas. (mies, 19 vuotta) Peleistä puhuminen sekä niihin liittyvien kokemusten jakaminen ovat osa nuorten keskinäistä kanssakäymistä ja vuoropuhelua, myös pelien ulkopuolella. Yhden haastatellun mielestä myös yksinpelattavien pelien pelaaminen on yleensä aina jollakin tavalla sosiaalista: Et harvoin yksinpeleihin nyt jää koukkuun, et yleensä se on sillä tavalla sosiaalista, että se on antoisaa just nimenomaan se, et sä pelaat jotain, etenet teet ratkaisuja ja sitten keskustelet seuraavana päivänä kaverin kanssa, että mitenkäs sää olisit tehnyt ja että olen tässä menossa. (mies, 21 vuotta) Haastatellut miehet olivat melko vahvasti sitä mieltä, että pelien sosiaalisuus on erityislaatuinen sosiaalisuuden muoto. Yhtäältä se on moninaista ja pelaajasta toiseen vaihtelevaa, vahvasti positiivisesti latautunut piirre pelaamisessa joka motivoi, toisaalta siihen suhtauduttiin myös kriittisesti. Erään haastatellun mielestä pelatessa oppii huonosti sosiaalisuutta. Hänen mukaansa verkkososiaalisuus ylläpitää kontaktiverkkoa, mutta se ei kuitenkaan ole sama asia kuin kasvokkainen kanssakäyminen. Erityislaatuinen sosiaalisuus oli yksi niistä syistä, miksi haastatellut miehet suosittelisivat pelaamista lapsille ja nuorille vähän varoen. Pelaaminen nähtiin hyvänä juttuna, mutta sen kanssa pitää olla tarkkana.

12 Miesten kertomukset pelaamisesta, sen sosiaalisuuden erilaisista ulottuvuuksista, riskeistä ja haitoista loivat kuvaa siitä, että sosiaalisessa pelaamisessa ryhmät ja niihin kuuluminen ovat rakenteistettuja ja että pelaaminen saa ainakin osittain merkityksensä näistä ryhmäjäsenyyksistä. Pelaavien nuorten yhteisesti jaetut normit ja merkitykset, sekä henkilökohtaiset että kollektiiviset tavoitteet saattavat siten määritellä omaa elämää vahvemmin kuin esimerkiksi vanhempien, koulun tai muiden instituutioiden näkemykset nuoren parhaasta. 7. Pelaamisen sääntely Sekä nuorten kyselyssä että vanhempien kyselyssä oltiin kiinnostuneita myös siitä, millaista sääntelyä tai rajoituksia pelaamiseen perheissä on. Nuorista noin 18 prosenttia ilmoitti, että heillä on sääntöjä tai rajoituksia pelaamiseen. Vanhemmista samaa mieltä oli 92 prosenttia vastaajista. Räikeää eroa selittänee se, että nuoret vastaajat olivat keskimäärin 19-vuotiaita nuoria aikuisia, kun vanhemmat arvioivat tilannetta vuotiaiden lastensa suhteen. Tosin sääntely ei nuorten aineistossa ollut ikäsidonnaista: eri ikäryhmien välillä ei esiintynyt tilastollisesti merkitsevää eroa sen suhteen, oliko heillä ylipäätään sääntöjä tai rajoituksia. Aikaan liittyvät rajoitteet näyttivät olevan ylivoimaisesti käytetyimpiä nuorten arjessa. Sekä aikarajoitukset pelaamiseen käytettyyn aikaan että pelaamisen ajankohtaan liittyen olivat tuttuja yli puolelle niistä vastanneista, joilla sääntöjä oli. Pelisisällöt, ikärajat sekä pelipaikat olivat säänneltyjä noin 15 prosentilla nuorista. Pelaamisen sosiaalista ympäristöä säädeltiin nuorten kertoman mukaan vähemmän. Sosiaalisen ympäristön rajoittaminen näkyi vanhemmillakin vähemmän kuin muut rajoittamisen muodot. Aikarajoitukset sekä sisältöihin ja ikärajoihin liittyvät rajoitukset olivat vanhempien mukaan sellaisia, joita on suurella osalla käytössä (kuvio 2).

13 Vanhemmilta kysyttiin, mitkä ovat heidän mielestään parhaat tavat hallita pelaamista. Yli 80 prosentilla suosituin vaihtoehto oli terveellisestä arjen rytmistä kiinnipitäminen. Toisena vanhemmat painottivat säännöllisten muiden harrastusten olemassaoloa sekä kolmantena sosiaalisten suhteiden ylläpitämistä pelien ulkopuolella. Neljänneksi suosituin tapa oli luotujen sääntöjen noudattaminen. Pelituen nuorten kyselyssä kolmen kärki oli sama. Nuoret painottivat prosentuaalisesti aavistuksen enemmän kuin vanhemmat sosiaalisten suhteiden tärkeyttä ennen harrastuksia. Neljäntenä hallinnan keinona nuorten vastauksissa tuli esille kiinnostuksen suuntaaminen muihin asioihin. Tasapainoinen arki ja elämän monipuolisuus olivat asioita, joita sekä nuoret että vanhemmat pitävät hallinnan näkökulmasta tärkeinä. Vanhemmat korostivat nuoria enemmän sääntöjen merkitystä. Maininnan arvoista on huomata, että varsinaiseen pelaamiseen, pelilaitteisiin ja peleihin liittyvä sääntely olivat vain vähän mainittuja keinoja pelaamisen hallinnassa. Pelaamisen hallinta tuli esille ensisijaisesti arjen hallintana. Tiedot siitä, kuka tai ketkä nuorten mielestä pelaamiseen erilaisin rajoituksin puuttuu, selventävät edellä sääntelyyn liittyvää kuvaa. Lähes 90 prosenttia kaikista nuorista oli sitä mieltä, että he itse toimivat pelaamisensa säätelijöinä. Äidit toimivat puuttujina 13 % kohdalla, isät rajoittavat pelaamista noin 10 prosentilla vastaajista. Kavereiden osuus on noin 3 % ja sisarusten 2 %. Pelaaminen määrittyi nuorten kertomassa vahvasti itsesäätelyyn nojautuvaksi tekemiseksi. Oman pelaamisen säätely korostui jonkin verran enemmän naisilla kuin miehillä, alle 15 tuntia pelaavilla sekä 19 vuotta täyttäneillä ja sitä vanhemmilla vastaajilla. Näkemys siitä, että pelaamisen hallinta on mahdollista pitää omissa käsissä, tuntui olevan nuorille selvä juttu. Itsenäisyys tässä suhteessa on selitettävissä osittain sillä, että kyselyn vastaajajoukko oli pääsääntöisesti nuorista aikuisista koostuva, jolloin on oletettavaa että esimerkiksi vanhempien rooli tai ylipäätään selvien sääntöjen olemassaolo ovat vähäisemmät. Itsenäistyminen koskee koko elämänkirjoa, myös pelaamista. Tätä näkemystä tuki myös nuorten haastatteluaineisto. Jokainen viidestä haastateltavasta otti tavalla tai toisella kantaa siihen, millaiset asiat olivat edesauttaneet heidän kohdallaan pelaamisen ja muiden asioiden yhteensovittamista. Kaikkia miehiä yhdistävänä tekijänä oli mahdollista tunnistaa jonkinlaisen itsesäätelytaidon olemassa olo. Miehet kuvasivat taitoa muun muassa itsensä kuuntelemisena ja siihen reagoimisena: V: Et ihan automaattisesti on tullut semmonen fiilis, että nyt mä meen ulos. E: No, mistä sä tunnistat sen, että nyt riittää, nyt mä olen istunut tässä ihan tarpeeksi kauan. Mistä se tulee se fiilis, et nyt pitää lopettaa? V: Vaikee kysymys, siis se on se fiilis, että nyt mä menen tekemään jotain muuta. (mies, 19 vuotta) Tulee semmonen turtunut fiilis et nyt. Et siitä ei nauti silloin enää, niin silloin pitää pitää tauko. (mies, 19 vuotta) Itsesäätely tarkoitti näillä miehillä elämän monipuolisuudesta huolta pitämistä. Toisinaan se saattoi tarkoittaa vastahakoistakin luopumista pelaamisesta tietyllä hetkellä esimerkiksi

14 kavereiden vuoksi. Itsesäätelytaitojen lisäksi sosiaalisuus vaikutti merkitykselliseltä: kaikilla haastatelluilla oli olemassa verkon ulkopuolinen kaveripiiri osalla nämäkin kaverit pelaavat, osalla ei, mutta heidän kanssaan on paljon yhteistä toimintaa myös verkon ulkopuolella. Välillä täytyy sillain, että nyt tekis hirveesti mieli pelaa, mutta ehkä mä lähden sinne kouluun ja ehkä mä menen sinne kaverin luo, vaikkei yhtään huvittais. (mies, 25 vuotta) Oman toiminnan säätely oli vaatinut opettelemista ja oppimista. Haastatellut poikkesivat toisistaan siinä, että toisilla oli aiemmin ollut vanhempien asettamia aikarajoituksia pelaamiselle, toisilla ei. Lähtökohtaisesti he ajattelivat, että nuorten elämän sosiaalisia rakenteita huomioimaton puuttuminen tai vaikuttamispyrkimykset eivät tuota toivottua tulosta. Haastateltujen mukaan puuttumisen keinoihin pitäisi ensisijaisesti lukea kiinnostus lapsen ja nuoren tekemisiin sekä kiinnostus pyrkiä aitoon vuoropuheluun pelaamisesta, sen tilasta ja mahdollisista säännöistä. Nämä edellyttävät puuttujilta myös halukkuutta tutustua peleihin, niiden luonteeseen ja niiden toimintalogiikoihin, ainakin jossain määrin. Erilaiset rajoitteet nähtiin hyvänä, jos niiden asettamisen taustalla on yhteinen keskustelu peleistä, pelaamisesta ja pelaamisen ajoittamisesta siten, että rajoitteiden asettamisessa huomioidaan sekä nuori että pelikonteksti. Siinä pitäis varmaan vähän neuvotella, kun yleensäkin se, mitä vanhemmat ei tajua, kun siinä on semmosia ajanjaksoja, milloin sun periaatteessa pitää pelata ja sitten ajanjaksoja, milloin sun ei ole pakko pelata. Ne ajanjaksot, milloin sun pitää pelata, on ne, milloin muutkin pelaa. Ei silloin jos joku äiti tulee siihen mormottaan, että ruotsin koe on huomenna, niin se on ihan yhtä tyhjän kanssa. Et silloin kun pitää pelata, niin silloin pelataan. Mut sitten taas siellä on myös paljon sitä aikaa, milloin ei tarvii [pelata], että siihen varmaan löytyis semmoinen neuvottelumahdollisuus siihen aikaan. (mies, 21 vuotta) On ollut semmoisia tilanteita, että [vanhemmat sanovat, että] nyt tulet tänne, et pitää tehdä jotain ja sit mulla on kymmenen kaveria, et on sovittu tuntia aiemmin et tähän aikaan täällä, et siellä on 10 tyyppiä, et emmä niitäkään voi sillai vaan et haistakaas nyt, mä meen tonne jonkun pikkujutun tekeen. (mies, 25 vuotta) Verkossa ja peleissä sijaitsevat sosiaaliset suhteet ovat nuorille tärkeitä, niitä vaalitaan ja pyritään ylläpitämään. Ainakin näiden haastatteluiden perusteella suhteissa oli nähtävissä samankaltaisia elementtejä kuin nuorten ryhmissä yleensäkin. Sovituista asioista halutaan pitää kiinni ja oma rooli ryhmän jäsenenä koetaan tärkeäksi. Tästä syystä paitsi pelien myös vuorovaikutussuhteiden rakenteiden ymmärrys on tärkeää kun pohditaan pelaamiseen vaikuttamista. Pelaamiseen puuttuminen saattaa nuoren näkökulmasta vaarantaa jotakin hänen arvostamistaan asioista: esimerkiksi itselle merkityksellisistä ihmisistä irtautumista tai tärkeästä ryhmästä eroamista, tai tavoitteista luopumista.

15 8. Kokemukset ja näkemykset pelihaitoista Pelituen kaikissa kolmessa kyselyssä vastaajilta kysyttiin heidän näkemyksiään siitä, millaisia haittoja pelaamiseen on liittynyt. Kysymyksenasettelut poikkesivat toisistaan jonkin verran: nuoret arvioivat haittoja omaan pelaamiseensa liittyen, vanhemmat oman lapsensa näkökulmasta. Ammattilaiset puolestaan arvioivat haittoja niiden asiakkaidensa näkökulmasta, joiden he arvioivat pelaavan ongelmallisesti (kuvio 3).

16 Nuoret kokivat haittoja vain vähän. Silmien väsyminen ja vuorokausirytmin muutokset olivat kaksi haittaa, joita noin puolet vastanneista koki ainakin joskus. Seuraavaksi yleisempinä haittoina nuoret raportoivat nukkumisvaikeuksista, velvoitteiden hoitamisen häiriintymisestä, ranne-, kyynärpää-, selkä- ja niskaoireista sekä yleisestä väsymyksestä. Ajankohtaisessa keskustelussa pelaamiseen usein liitettyjä haittoja kuten aggressiivista käyttäytymistä, käyttäytymismallien siirtymistä peleistä arkitodellisuuteen, vääristynyttä maailmankuvaa tai vaikkapa paino-ongelmia nuoret kokivat vain vähän. Toistuvina kokemuksina eniten mainintoja saivat vuorokausirytmin muutokset (7 %), silmien väsyminen (5 %) sekä ranne-, kyynärpää-, selkä- ja niskaoireet (4 %). Toistuvasti haittoja kokevien määrät olivat pieniä erityisesti psyykkisten ja käyttäytymiseen liittyvien haittojen osalta. Haitat määrittyivät pääsääntöisesti miesten kokemuksiksi ja ne painottuivat vanhempiin ikäryhmiin 19-vuotiaista ylöspäin. Asevelvollisuuttaan suorittavat ja joissain tapauksissa myös ammattiopistossa opiskelevat nuoret raportoivat haitoista enemmän kuin muut, samoin tekivät paljon pelaamiseen aikaa käyttävät nuoret. Haittakokemuksia näkyi jonkun verran jo reilu 15 tuntia pelaavilla, mutta haitoista kertoivat erityisesti yli 40 tuntia viikossa pelaavat nuoret. Eri pelityypit olivat myös yhteydessä nuorten haittakokemuksiin. Useampia haittoja raportoivat internetissä ladattavia maksullisia pelejä pelaavat vastaajat (19 haittaa), monen pelaajan verkkopelejä pelaavat nuoret (17 haittaa), yksin pelattavia tietokonepelejä pelaavat (14 haittaa) ja rahapelejä pelaavat nuoret (13 haittaa). Facebookin pelit eivät yhdistyneet yhteenkään haittaluokkaan, kännykkäpelit kahteen (velvoitteiden hoitamisen häiriintyminen, yleinen väsymys), ilmaiset selainpelit kolmeen (ranne- yms. vaivat, yleinen väsymys, velvoitteiden häiriintyminen) ja konsolipelit neljään haittaluokkaan (vuorokausirytmin muutokset, velvoitteiden hoitamisen häiriintyminen, eristäytyminen sekä ranne- yms. vaivat). Vanhempien mukaan heidän lastensa pelaaminen oli lähes haitatonta. Reilu kolmannes vanhemmista mainitsi silmien väsymisen, 19 prosenttia yleisen väsymyksen, 16 prosenttia velvoitteiden häiriintymisen, 15 prosenttia vuorokausirytmin muutokset ja 14 prosenttia riidat perheessä. Lasten pelaamiseen käyttämä aika näyttäisi osin olevan yhteydessä vanhempien näkemyksiin haittojen esiintyvyydestä. Esimerkiksi koulunkäynnin, opiskelun, työn tai muiden vastaavien velvoitteiden häiriintymisen yli 15 tuntia viikossa pelaavien vanhemmat näkivät useammin pelaamiseen liittyväksi asiaksi kuin muut. Myös ihmissuhteisiin liittyvät haitat, eristäytyminen, stressireaktiot, vääristynyt kuva maailmasta ja painonhallinnan vaikeudet olivat haittoja, joita enemmän pelaavien lasten vanhemmat mainitsivat muita vanhempia enemmän. Vanhemmat olivat sitä mieltä, että heidän yläkouluikäiset lapsensa pelaavat siten, että haittoja esiintyy vain harvoin. Nuorten arviot sijoittuivat usein ammattilaisten ja vanhempien arvioiden väliin. Haitat, joiden kohdalla nuoret ja vanhemmat olivat arvioineet esiintyvyyden lähes yhtä suuriksi olivat muun muassa ihmissuhteisiin liittyvät haitat, velkaantuminen, riidat perheessä, vääristynyt kuva maailmasta sekä käyttäytymismallien siirtyminen peleistä arkeen. Ongelmallista pelaamista arvioivat ammattilaiset näkivät pelaamisessa sen sijaan moninaisia haittoja. Haitta-arvioiden vertailu kertonee pääasiassa siitä, että suurin osa pelaamisesta on melko haitatonta tekemistä, mutta äärimmillään haittoja voi esiintyä useilla eri elämän osa-alueilla.

17 Ongelmallisesti pelaavien osuutta nuorten kyselyyn vastanneista tarkasteltiin valitsemalla kuusi kysymystä tai väitettä, joista muodostettiin GASA -testiä (Game Addiction Scale for Adolescents) mukaileva mittari. Mittarin kysymykset kohdistuivat liian kauan pelaamiseen, pelaamisesta valehteluun, velvoitteiden laiminlyöntiin pelaamisen vuoksi, pelaamiseen ikävien asioiden unohtamiseksi, pelaamisen vähentämiseen ja haluun pelata entistä enemmän. Tämän mittarin mukaan ongelmallisesti pelaavia oli vastaajista 0,82 prosenttia. Siviilipalvelusmiesten joukossa ongelmallisesti pelaavien osuus oli 1,26 % (Siviilipalveluskeskuksella kyselyyn vastasi kaksi satunnaisesti valikoitunutta koulutuserää kokonaisuudessaan, joten heidän vastaustensa perusteella saadaan luotettava kuva siviilipalvelukseen hakeutuneiden nuorten miesten pelaamisesta). Ongelmalliselle digitaaliselle pelaamiselle ei ole täsmällistä, yleisesti hyväksyttyä kriteeristöä, ja sen yleisyydestä on esitetty hyvin erilaisia arvioita. Pelituen kyselyn tulokset tukevat arvioita, joiden mukaan ongelmallisesti digitaalisia pelejä pelaavia olisi korkeintaan muutama prosentti nuorista. 9. Johtopäätökset ja jatkonäkymät Yli kaksi kolmannesta Pelituen kyselyyn vastanneista nuorista pelaa alle 15 tuntia viikossa, ja kyselyn tulosten mukaan pelaamisesta ei tällöin aiheudu merkittäviä haittoja. Haitat lisääntyivät peliajan kasvaessa ja näkyivät selvimmin yli 40 tuntia viikossa pelaavilla, joita oli 7 % vastanneista. Koetut haitat liittyivät niihin peleihin, joiden pelaaminen edellyttää enemmän paneutumista ja aikaa, kuten internetistä ladattaviin maksullisiin peleihin ja monen pelaajan verkkopeleihin. Paljon pelaavien nuorten kohdalla korostui verkkovälitteisen sosiaalisuuden merkitys osana pelaamista, verkossa pelattiin sekä kavereiden, että muiden nettipelaajien kanssa. Heidän pelaamisensa on tietoinen valinta, harrastus, johon liittyy ponnistelua, oppimista, immersiota, erityisiä sosiaalisia rakenteita ja vuorovaikutussuhteita. Tällainen vahva sitoutuminen voi aiheuttaa ongelmia arjen hallinnassa ja ihmissuhteissa. Ongelmiin puuttuminen siten, että saavutetaan tasapaino pelaamisen ja muun elämän välillä, edellyttää Pelituen haastattelemien nuorten mukaan pelien ja niihin liittyvien sosiaalisten rakenteiden ymmärtämistä. Haastateltuja nuoria miehiä yhdisti kyky analysoida ja arvioida pelaamistaan ja säädellä sitä elämäntilanteen mukaan. Ongelmalliseen pelaamiseen puuttumisessa oleellista lieneekin pelaajan itsesäätelyn kehittymisen tukeminen; ammattilaisen tai läheisen ei tarvitse olla peliasiantuntija, mutta hänen tulisi hahmottaa, mihin pelaaminen nuoren elämässä liittyy, mitä merkityksiä sillä on, ja auttaa nuorta pohtimaan pelaamisen hyötyjä ja haittoja. Kyselyihin vastanneet ammattilaiset ja vanhemmat suhtautuivat pelaamiseen kriittisesti, pelien parissa vietettiin heidän mielestään liikaa aikaa ja niiden uskottiin aiheuttavan riippuvuutta. Vanhemmat kokivat kuitenkin pelaamisen aiheuttavan haittoja heidän yläkouluikäisille lapsilleen vain harvoin, ammattilaiset sen sijaan kertoivat monenlaisten haittojen esiintymisestä kohtaamillaan pelaavilla nuorilla. Toisaalta ammattilaisten suhtautuminen pelaamiseen vaihtelee vanhempia enemmän: nuoremmat ja pelejä tuntevat ammattilaiset näkevät peleissä monia hyötyjä eivätkä pidä niiden negatiivisia vaikutuksia yhtä todennäköisinä kuin muut ammattilaiset ja

18 vanhemmat. Erityisesti ammattilaisten kohdalla näyttäisi siltä, että pelituntemuksen lisääntyminen muuttaisi asenteita ja helpottaisi yhteistyötä pelaavien nuorten kanssa. Peleihin tutustuminen madaltaisi ammattilaisten kynnystä ottaa pelaaminen puheeksi ja soveltaa siihen osaamiaan keinoja tukea nuoren elämänhallintaa. Vanhempien näkemys pelihaittojen vähäisyydestä voi liittyä nuorten ikään: nuorten kyselyssä haittoja esiintyi eniten täysi-ikäisillä nuorilla, joissa oli myös eniten paljon sitoutumista vaativien pelien pelaajia. Toisaalta nuoret aikuiset ovat yläkouluikäisiä enemmän itse vastuussa valinnoistaan ja arkensa hallinnasta, jolloin pelaamisen itsesäätelyn merkitys korostuu. Jos nuori ei ole aiemmin oppinut suhteuttamaan pelaamistaan muuhun elämäänsä ja arvioimaan sen hyötyjä ja haittoja, voi lisääntynyt itsenäisyys johtaa ongelmalliseen pelaamiseen. Pelituki-hankkeen tiedontuotannon tärkein tehtävä on tukea hankkeen kehittämistyötä. Tästä johtuen monet kiinnostavat nuorten pelaamiseen liittyvät kysymykset on sivuutettu. Hankkeen resurssit ovat myös rajanneet tiedontuotantoa eikä väestötasoista kyselyä tai laajempia laadullisia aineistoja ole voitu kerätä. Läheisnäkökulmaa täydentämään tullaan vielä tekemään muutamia paljon pelaavien nuorten aikuisten puolisoiden haastatteluja, ja jonkin suppeamman kyselyaineiston kerääminen ja analysointi vuonna 2015 on mahdollista, mutta muuhun hankkeen resurssit eivät riitä. Mitä sitten olisi vielä selvitettävä? Ensinnäkin tietoa, joka tukee ongelmallisen digitaalisen pelaamisen määrittelyä, tarvittaisiin lisää. Toiseksi tarvitsisimme väestötasoista tietoa, joka mahdollistaisi ongelmallisen digitaalisen pelaamisen yleisyyden määrittelyn. Kolmanneksi tulisi tutkia mihin ilmiöihin, ongelmiin ja olosuhteisiin nuorten peliongelmat liittyvät. Kaiken kaikkiaan tulisi muistaa pelaamisen kasvava monimuotoisuus ja tarkastella pelaamista osana nuorten elämää, ei siitä erotettuna, potentiaalisesti addiktoivana toimintana.

19 CheckList tärkeitä kysymyksiä pelaamisesta sisältää listan niistä teemoista, jotka saattavat olla merkityksellisiä pelaamisen ja sen hallinnan kannalta. Ota puheeksi, kysy ja keskustele näistä. MILLOIN JA KUINKA PALJON PELATAAN? Alle 15 tunnin viikoittainen pelaaminen on harvoin ongelmallista tai puuttumista vaativaa. Riittävä uni on välttämätöntä hyvinvoinnille. Intensiivinen pelaaminen ennen nukkumaanmenoa voi heikentää unen laatua ja vaikeuttaa nukahtamista. PELATAANKO YKSIN VAI JONKUN KANSSA YHDESSÄ? Monipuoliset sosiaaliset suhteet (esim. kavereita sekä livenä että verkossa) todennäköisesti suojaavat pelaamisen riskeiltä Monen pelaajan verkkoroolipelit ovat luonteeltaan hyvinkin sosiaalisia, pelaaminen tapahtuu yhdessä muiden kanssa. Älä säikähdä tai tuomitse onlinekaveruutta! Peliryhmät ovat nuorille tärkeitä. Peliryhmissä on sääntöjä ja rakenteita, joita pelaajien odotetaan noudattavan ja kansainvälisissä ryhmissä noudatetaan toisenlaista vuorokausirytmiä eli pelataan paljon öisin. Peliryhmien säännöillä on painoarvoa nuoren pelaamista koskevissa valinnoissa (ehkä enemmän kuin vanhemmilla tai muilla tahoilla). Monen pelaajan verkkoroolipeleistä tai peleistä, joissa toimitaan joukkueina ja joissa jokaisella pelaajalla on oma joukkuetta täydentävä merkityksensä voi olla vaikeampi irrottautua ja lopettaa kuin peleistä, joissa yhteistyö on satunnaista ja lyhytkestoista. KUINKA TAVOITTEELLISTA PELAAMINEN ON? Menestymiseen tähtääminen lisää todennäköisesti peliin sitoutumista ja ajallista panostusta. MIKÄ PELAAMISESSA MOTIVOI? Ilo, hauskuus, tarinasta nauttiminen, mukava tekeminen Ei ole muutakaan tekemistä, yksinäisyys, pelaaminen on tapa, tai taustalla muita pelaamiseen ajavia syitä KUINKA HELPPOA PELAAMISESTA IRROTTAUTUMINEN ON? Itsensä kuuntelu ja siihen reagoiminen suojaa riskeiltä (esim. nyt tuntuu, että pidän tauon ). Oman toiminnan säätelyn taidot suojaavat riskeiltä (esim. Huolehdin terveellisestä elämänrytmistä ja sosiaalisista suhteista, vaikka mieluummin kyllä pelaisin. ).

LIIKAA JA VAARALLISTA? Näkökulmia ongelmalliseen pelaamiseen. Jarkko Järvelin Projektipäällikkö Sovatek-säätiö, Pelituki-hanke

LIIKAA JA VAARALLISTA? Näkökulmia ongelmalliseen pelaamiseen. Jarkko Järvelin Projektipäällikkö Sovatek-säätiö, Pelituki-hanke LIIKAA JA VAARALLISTA? Näkökulmia ongelmalliseen pelaamiseen Jarkko Järvelin Projektipäällikkö Sovatek-säätiö, Pelituki-hanke Mistä puhutaan, kun puhutaan ongelmallisesta pelaamisesta Mediakasvatuksesta

Lisätiedot

Kaikki pelaa? Pelituki-hanke. Näkökulmia nuorten pelaamiseen ja pelihaittoihin. Lokakuu 2015

Kaikki pelaa? Pelituki-hanke. Näkökulmia nuorten pelaamiseen ja pelihaittoihin. Lokakuu 2015 Kaikki pelaa? Näkökulmia nuorten pelaamiseen ja pelihaittoihin Pelituki-hanke Lokakuu 2015 TIIVISTELMÄ Pelituki-hankkeen tiedontuotannon tarkoituksena on ollut tuottaa tietoa nuorten pelaamisesta ja siihen

Lisätiedot

Ongelmallisesti pelaavan nuoren auttaminen

Ongelmallisesti pelaavan nuoren auttaminen Ongelmallisesti pelaavan nuoren auttaminen Lahti 9.4.2014 11.4.2014 Minna Kesänen 1 Rahapelaaminen ja digitaalinen pelaaminen Rahapelaaminen viittaa kaikkeen sellaiseen pelaamiseen, jossa voitto tai tappio

Lisätiedot

Pelaaminen osana elämänhallintaa - Viekö nuori peliä vai peli nuorta? Helsinki 10.10.2013

Pelaaminen osana elämänhallintaa - Viekö nuori peliä vai peli nuorta? Helsinki 10.10.2013 Pelaaminen osana elämänhallintaa - Viekö nuori peliä vai peli nuorta? Helsinki 10.10.2013 Positiiviset vaikutukset Negatiiviset vaikutukset/ Liiallinen pelaaminen Negatiiviset vaikutukset/ Pelaamisen vaikutukset

Lisätiedot

RAPORTTI Nuorten ja ammattilaisten kysely

RAPORTTI Nuorten ja ammattilaisten kysely RAPORTTI Nuorten ja ammattilaisten kysely Kehittämiskeskus Tyynelä Pelituki-hanke Mikkeli, Savonlinna ja Varkaus Antti-Jussi Heikkinen Pia Paananen Saatesanat Digitaalisten pelien lisääntyvä suosio on

Lisätiedot

Lasten ja nuorten pelaaminen Lastensuojelun Keskusliitto 7.2.2012

Lasten ja nuorten pelaaminen Lastensuojelun Keskusliitto 7.2.2012 1 Lasten ja nuorten pelaaminen Lastensuojelun Keskusliitto 7.2.2012 2 Pelitaito-projekti (2010-2014) Tavoitteena on lasten ja nuorten liikapelaamisen ja pelaamisesta aiheutuvien haittojen ehkäisy Pelaamisella

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Verkkopelaamisen hyödyt ja haitat Asumisen päivät 9.4.2013

Verkkopelaamisen hyödyt ja haitat Asumisen päivät 9.4.2013 Verkkopelaamisen hyödyt ja haitat Asumisen päivät 9.4.2013 Mikko Meriläinen mikko.merilainen@ehyt.fi Pelitaito-projekti EHYT ry:n viisivuotinen projekti (2010 2014) Pelaamisella tarkoitetaan digitaalista

Lisätiedot

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin Asiakaspalvelukysely 2012 Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Osallistu kyselyyn ja vaikuta Jyväskylän kaupungin asiakaspalvelun kehittämiseen!

Lisätiedot

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA?

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? Raportti syksyn 2012 kyselystä Nyyti ry Opiskelijoiden tukikeskus 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 3 2. TULOKSET... 4 2.1 Vastaajien taustatiedot... 4 2.2 Asuinpaikan muutos ja uusi

Lisätiedot

Digitaaliset pelit lasten ja nuorten arjessa

Digitaaliset pelit lasten ja nuorten arjessa Digitaaliset pelit lasten ja nuorten arjessa Frans Mäyrä & Juho Karvinen Informaatiotieteiden yksikkö TRIM/Game Tampereen yliopisto email: frans.mayra@uta.fi & juho.karvinen@uta.fi Taustaa Pelitutkimus

Lisätiedot

Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014

Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014 Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän

Lisätiedot

Pelaaminen haltuun johdatus digitaalisen pelaamisen kulttuuriin

Pelaaminen haltuun johdatus digitaalisen pelaamisen kulttuuriin Pelaaminen haltuun johdatus digitaalisen pelaamisen kulttuuriin Mikko Meriläinen mikko.merilainen@ehyt.fi Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Elimäenkatu 27, 4.krs, 00510 Helsinki www.ehyt.fi www.pelitaito.fi

Lisätiedot

2015 Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Pelit puheeksi -projekti Kaisa Luhtala

2015 Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Pelit puheeksi -projekti Kaisa Luhtala Aihe näkyy ja kuuluu työssä, mutta itseltä puuttuu tieto Selvitys lasten kanssa työskentelevien ammattilaisten tiedoista ja tarpeista pelikasvatukseen liittyen 2015 Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Pelit puheeksi

Lisätiedot

Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä

Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Kysely vuonna 2010 Leena Pöysti Sisältö Johdanto... 3 Kokemuksia mopoilusta osana muuta liikennettä... 3 Mikä olisi mopolle sopiva huippunopeus liikenteessä... 3

Lisätiedot

PELITOIMINNOT NUORISOTYÖN VÄLINEENÄ. Marko Tiusanen Oulun nuorisotoimi Messi-hanke

PELITOIMINNOT NUORISOTYÖN VÄLINEENÄ. Marko Tiusanen Oulun nuorisotoimi Messi-hanke PELITOIMINNOT NUORISOTYÖN VÄLINEENÄ Marko Tiusanen Oulun nuorisotoimi Messi-hanke Peli Pelaaminen Pelaamisen muodot Perinteiset pihapelit Vanhat tutut korttipelit (pasianssit, tuppi...) Pulmapelit (Sudoku,

Lisätiedot

Mediakyselyn tulokset

Mediakyselyn tulokset Teetimme Tammikuussa 2016 kyselyn lasten mediakäyttäytymisestä Kankaan päiväkodin esikoululaisten ja Kankaan koulun 1-4- luokkalaisten vanhemmilla. Kyselyn avulla oli tarkoitus kartoittaa lasten sosiaalisen

Lisätiedot

JOHDATUS DIGITAALISEN PELAAMISEN KULTTUURIIN Pelaamalla pääomaa -mediakasvatuspäivä Varkaus 24.9.2015

JOHDATUS DIGITAALISEN PELAAMISEN KULTTUURIIN Pelaamalla pääomaa -mediakasvatuspäivä Varkaus 24.9.2015 JOHDATUS DIGITAALISEN PELAAMISEN KULTTUURIIN Pelaamalla pääomaa -mediakasvatuspäivä Varkaus 24.9.2015 Mikko Meriläinen Helsingin yliopisto @MVMerilainen www.mikkomerilainen.com TÄNÄÄN LUVASSA Asiaa peleistä,

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Vaikuttavaa pelihaittojen ehkäisyä? - Rahapelaaminen - Digitaalinen pelaaminen

Vaikuttavaa pelihaittojen ehkäisyä? - Rahapelaaminen - Digitaalinen pelaaminen Saini Mustalampi, THL Vaikuttavaa pelihaittojen ehkäisyä? - Rahapelaaminen - Digitaalinen pelaaminen (Raha)pelihaittojen ehkäisyä on tieteellisesti tutkittu kansainvälisestikin vasta vähän, Suomessa ei

Lisätiedot

Seniorit ja tietokonepelit. Tietokonepelien pelaamisesta senioreiden näkökulmasta. Seniorien pelitapahtuma 16.11.2015 Enter ry

Seniorit ja tietokonepelit. Tietokonepelien pelaamisesta senioreiden näkökulmasta. Seniorien pelitapahtuma 16.11.2015 Enter ry Seniorit ja tietokonepelit Tietokonepelien pelaamisesta senioreiden näkökulmasta Seniorien pelitapahtuma 16.11.2015 Enter ry 1 Seniorit ovat erilaisia Kiinnostus tietokonepelien pelaamiseen vaihtelee tietokonepelien

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

Valmistu töihin! Turku 2.5.2012

Valmistu töihin! Turku 2.5.2012 Valmistu töihin! Turku 2.5.2012 1 Sisältö Valmistu töihin! valtakunnallisen kyselyn päätulokset Lukiolaiset ja työelämä koottuja tuloksia lukiolaisten tulevaisuuden suunnitelmista Kyselyn toteutus: Valmistu

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot

Lapset, nuoret ja media - Tukea digiajan kasvattajalle

Lapset, nuoret ja media - Tukea digiajan kasvattajalle Ala-aste vanhempainilta Lapset, nuoret ja media - Tukea digiajan kasvattajalle Paula Aalto 14.4.2016 MLL:n mediakasvatustyö Mediakasvatuksella pyritään edistämään lasten valmiuksia ymmärtää ja tulkita

Lisätiedot

MOBIILITEKNOLOGIAN KÄYTTÖ, IKÄ JA SUKUPUOLI

MOBIILITEKNOLOGIAN KÄYTTÖ, IKÄ JA SUKUPUOLI MOBIILITEKNOLOGIAN KÄYTTÖ, IKÄ JA SUKUPUOLI Sanna-Mari Kuoppamäki Jyväskylän yliopisto Esityksen sisältö MTV:n katsojapaneeli eri-ikäisten internetin käytöstä, laitteista ja asenteista Yli 50-vuotiaiden

Lisätiedot

Rahapelaamisen riskirajoilla. Mirka Smolej, Salla Karjalainen, Tapio Jaakkola 5.11.2015

Rahapelaamisen riskirajoilla. Mirka Smolej, Salla Karjalainen, Tapio Jaakkola 5.11.2015 Rahapelaamisen riskirajoilla Mirka Smolej, Salla Karjalainen, Tapio Jaakkola 5.11.2015 Rahapelaamisen riskirajoilla Arpa-projekti Arpa-projekti tukee aikuisten rahapelaamisen hallintaa Tietoa ja välineitä

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012 Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat ammattiopistoissa, ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa opiskelevat nuoret.

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Lähde: Ikärajat.fi; RAY

Lähde: Ikärajat.fi; RAY Alaikäinen saa pelata K18-pelejä, mutta vain oman vanhemman seurassa. TARUA. K18-ikärajassa ei ole joustovaraa, vaan se on aina voimassa riippumatta aikuisen myös omaan perheeseen kuuluvan - läsnäolosta.

Lisätiedot

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n Lukio-hankkeen tekemässä selvityksessä Lukiolaiset ja päihteet laadullinen selvitys opiskelijoiden ja opettajien näkemyksistä

Lisätiedot

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin

Lisätiedot

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö 1. Johdanto Porin kaupunginkirjaston asiakastyytyväisyyttä mittaava kysely toteutettiin vuonna 2006 ensimmäisen kerran Internetin kautta. Kyselylomake oli kirjaston verkkosivuilla kahden viikon ajan 4.12.-18.12.

Lisätiedot

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Sanoista tekoihin tavoitteena turvalliset, elinvoimaiset ja hyvinvoivat alueet seminaari 16.-17.2.2011 Tutkimuksen puheenvuoro Arjen turvaa kylissä

Lisätiedot

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010 1 28.6.2010 Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010 Sisällys 1. Selvityksen tarkoitus s. 1 2. Selvityksen toteuttaminen s. 1 3. Selvityksen tulokset s. 2 3.1 Velkaantumisen

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

Pekka Lund 24.2.2015. Ikääntyneiden peliriippuvuus

Pekka Lund 24.2.2015. Ikääntyneiden peliriippuvuus Ikääntyneiden peliriippuvuus Ketä sinä ajattelet, kun alamme puhua ikäihmisten peliongelmista? Milloin pelaaminen on ongelmallista? Milloin pelaaminen on ongelmallista? Pelaamista ei tule ylipatologisoida:

Lisätiedot

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta SUUNNITELMATYÖN TILANNEKATSAUS 03.05.07/ Mari Mikkola Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden

Lisätiedot

Nuorten lukemistapojen muuttuminen. Anna Alatalo

Nuorten lukemistapojen muuttuminen. Anna Alatalo Nuorten lukemistapojen muuttuminen Anna Alatalo Nuorten vapaa-ajan harrastukset Kirjojen ja lehtien lukeminen sekä tietokoneenkäyttö kuuluvat suomalaisnuorten arkeen, ja osalle nuorista ne ovat myös harrastuksia.

Lisätiedot

LÄÄKÄRI 2013. Kyselytutkimus lääkäreille

LÄÄKÄRI 2013. Kyselytutkimus lääkäreille LÄÄKÄRI 2013 Kyselytutkimus lääkäreille Tutkimusryhmän jäsenet Teppo Heikkilä LL, tutkijalääkäri Kuopion yliopistollinen sairaala Jukka Vänskä VTM, tutkimuspäällikkö Suomen Lääkäriliitto Hannu Halila LKT,

Lisätiedot

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010 MPS Executive Search Johtajuustutkimus Marraskuu 2010 Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimuksen toteutti tutkimusyhtiö AddValue Internetkyselynä 1....2010. Tutkimuksen kohderyhmänä oli suomalaista yritysjohtoa

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Oulun seudun kyselyn kohderyhmänä olivat paikalliset yliopistossa ja ammattiopistossa opiskelevat nuoret.

Lisätiedot

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti Preventiimi pähkinänkuoressa OKM:n rahoittama, Humakin hallinnoima, yksi valtakunnallisista

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

Välähdyksiä lasten maailmasta (4 -vuotiaat, 11 -vuotiaat)

Välähdyksiä lasten maailmasta (4 -vuotiaat, 11 -vuotiaat) (4 -vuotiaat, 11 -vuotiaat) Länsi- ja Keski-Uusimaalaisten lasten hyvinvointia kartoitettiin syksyn 2011 aikana Kokemuksia pienten lasten kotoa ja päivähoidosta (376 4 -vuotiasta lasta, neljästä kunnasta

Lisätiedot

BtoB-markkinoinnin tutkimus

BtoB-markkinoinnin tutkimus BtoB-markkinoinnin tutkimus Tiivistelmä tutkimustuloksista Anna-Mari West 19.6.2008 Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää markkinointipäättäjien

Lisätiedot

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2011

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2011 1 Sisällys 1. Selvityksen tarkoitus s. 1 2. Selvityksen toteuttaminen s. 1 3. Selvityksen tulokset s. 2 3.1 Velkaantumisen taustalla olevien syiden kehittyminen s. 2 3.2 Nuorten velkaantumisen taustalla

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN AMMATTILAISET PALVELUKSESSASI

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN AMMATTILAISET PALVELUKSESSASI EHYT RY KOULUTYÖ EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN AMMATTILAISET PALVELUKSESSASI Mikä EHYT? Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry on vahva toimija, joka toimii koko maassa ja koko väestön parissa terveiden elämäntapojen edistämiseksi

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Baletti - Kysely huoltajille 2015

Baletti - Kysely huoltajille 2015 Baletti - Kysely huoltajille 2015 Yleistä Huoltajakysely lähetettiin kaikille baletin oppilaiden vanhemmille eli yht. 74 henkilölle. Vastauksia saatiin 23.Vastausprosentti oli 31,1, joka on huomattavasti

Lisätiedot

Sähköiset oppimateriaalit osana opetusta

Sähköiset oppimateriaalit osana opetusta Tutkimus opettajien odotuksista ja asenteista: Sähköiset oppimateriaalit osana opetusta #digikoulu Tutkimuksen taustaa Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää peruskoulun ja lukion opettajien odotuksia ja

Lisätiedot

Yrittäjien hyvinvointi, työkyky ja osallistuminen kuntoutukseen. Projektipäällikkö Kimmo Terävä, VTM 22.3.2012

Yrittäjien hyvinvointi, työkyky ja osallistuminen kuntoutukseen. Projektipäällikkö Kimmo Terävä, VTM 22.3.2012 Yrittäjien hyvinvointi, työkyky ja osallistuminen kuntoutukseen Projektipäällikkö Kimmo Terävä, VTM 22.3.2012 Pientyöpaikoilla uudistuminen (Punk) 2009-2012 1. Pientyöpaikkojen työkyvyn tukemisen ja työterveyshuoltoyhteistyön

Lisätiedot

11/10/2011 Satu Tallgren Arja Puska. Vanhempien innostaminen ehkäisevään päihdetyöhön

11/10/2011 Satu Tallgren Arja Puska. Vanhempien innostaminen ehkäisevään päihdetyöhön 11/10/2011 Satu Tallgren Arja Puska Vanhempien innostaminen ehkäisevään päihdetyöhön Sisältö Yhteisöllisyydestä ja sen muutoksesta Vanhemmat päihdekasvattajina Käytännön esimerkkejä Päihde- ja mielenterveyspäivät

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 23.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv. 2011-2012

Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv. 2011-2012 Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv. 11-12 Lasten kyselyn saivat huoltajien kyselyn yhteydessä 4 lasta, joista palautui 25. Vastausprosentti muodostui siten 62,5%. Lasten kysely muodostui

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä

Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä TULOHAASTATTELU Nimi Nuoren nro Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä Tulohaastattelun tarkoituksena on nuoren mielipiteiden kuuleminen ja nuoren tilanteen laajempi

Lisätiedot

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

27.6.2012 NUORET JA MEDIA KYSELYN VASTAUSTEN YHTEENVETO. Aika Kevät 2012

27.6.2012 NUORET JA MEDIA KYSELYN VASTAUSTEN YHTEENVETO. Aika Kevät 2012 Sonja Issula RAPORTTI 27.6.2012 NUORET JA MEDIA KYSELYN VASTAUSTEN YHTEENVETO Aika Kevät 2012 Tarkoitus Tämän nuorten internetin ja median käyttöön keskittyvän kyselyn tarkoituksena oli selvittää, miltä

Lisätiedot

VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa!

VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! Löydät Internetistä kotibilekuvia, joissa esiinnyt. Mitä ajattelet kuvista? 1) SIISTII! 2) EVVK 3) En pidä siitä, että kuviani laitetaan nettiin ilman lupaani Internetiin laitettua kuvaa tai aineistoa

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

VERKON. Taloustutkimus Oy

VERKON. Taloustutkimus Oy VERKON SISÄLLÖT 2011 Taloustutkimus Oy TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Taloustutkimus Oy on tehnyt Verkon sisällöt -tutkimuksen yhteistyössä Vapa Median kanssa. Tutkimus toteutettiin Taloustutkimuksen Internet-paneelissa

Lisätiedot

Galactor and the Codebreakers: - oppimispeli online maailman sudenkuopista

Galactor and the Codebreakers: - oppimispeli online maailman sudenkuopista Galactor and the Codebreakers: - oppimispeli online maailman sudenkuopista Eija Kuoppa-aho Opettaja Alajärven kaupunki Taina Mäntylä Ylitarkastaja Kuluttajavirasto Millainen peli on kyseessä? Kuluttajaviranomaisten

Lisätiedot

Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi?

Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi? Kansalliskielistrategia-hanke Valtioneuvoston kanslia Projektisihteeri Karin Hautamäki VNK009:00/2011 Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi? Kansalliskielistrategia-hanke

Lisätiedot

Uutiskirjeiden palautekyselyn rapotti 2014

Uutiskirjeiden palautekyselyn rapotti 2014 Uutiskirjeiden palautekyselyn rapotti 2014, Uutisia maailmalta sekä Kirjaston ja tietopalvelun uutisia L A S T E N S U O J E L U N K E S K U S L I I T T O C E N T R A L F Ö R B U N D E T F Ö R B A R N

Lisätiedot

Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa

Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa Riikka Laaninen 8.1.015 Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa Sisällys 1. Tutkimuksen esittely.... Tutkimukseen vastanneet.... Somen nykyinen käyttö.... Miten tutkijat käyttävät somea

Lisätiedot

Nuoret ja netti. kuinka ohjata nuorta turvalliseen nettikäyttäytymiseen. Mervi Keinänen

Nuoret ja netti. kuinka ohjata nuorta turvalliseen nettikäyttäytymiseen. Mervi Keinänen Nuoret ja netti kuinka ohjata nuorta turvalliseen nettikäyttäytymiseen Mervi Keinänen Netin käyttö koostuu pienistä paloista Viihdekäyttö Kaverisuhteiden ylläpitäminen Rentoutuminen ja viihtyminen Hyötykäyttö

Lisätiedot

MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014

MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014 MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014 Mun talous -hanke teetti toukokuussa 2014 kyselyn porilaisilla toisen asteen opiskelijoilla (vuonna -96 syntyneille). Kyselyyn vastasi sata

Lisätiedot

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Terveys, hyvinvointi ja tuen tarve sekä avun saaminen ja palvelut kysely (THL) Ensimmäinen kysely 5. luokkalaisten kysely oppilaille

Lisätiedot

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Miia Pitkänen Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Tavoitteena kuvata ja analysoida ammatillisen

Lisätiedot

16.4.2014. Pelillä perille opintopoluista ITK 10.4.2014 Marja Jokinen-Laine & Tuija Marstio

16.4.2014. Pelillä perille opintopoluista ITK 10.4.2014 Marja Jokinen-Laine & Tuija Marstio 16.4.2014 Pelillä perille opintopoluista ITK 10.4.2014 Marja Jokinen-Laine & Tuija Marstio Taustaa ja pelin lähtökohdat Peli kehitettiin osana YHDESSÄhanketta (2013-14) yhteistyössä Porvoon ammattiopisto

Lisätiedot

Anna tutki: Naisen asema työelämässä

Anna tutki: Naisen asema työelämässä Anna tutki: Naisen asema työelämässä 2 Tutkimuksen tausta ja toteutus Tavoitteena selvittää naisten asemaa työelämässä Tutkimuksen teettäjä Yhtyneet Kuvalehdet Oy / Anna-lehti, toteutus Iro Research Oy

Lisätiedot

Kehittämisen omistajuus

Kehittämisen omistajuus Kehittämisen omistajuus Kuntaliitto 18.4.2013 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa hanke (KUNTAKEHTO) Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus (TamSI) Kehittämistyön

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Etelä-Suomen työpajojen ALU-STARTTI 27.1.2016 Sovari tuottaa laadullista vaikutustietoa

Lisätiedot

Ikäihmisten rahapelaaminen

Ikäihmisten rahapelaaminen Ikäihmisten rahapelaaminen TERVE-SOS 2009, Helsinki Johanna Järvinen-Tassopoulos, erikoistutkija Päihteiden ja ehkäisevän päihdetyön yksikkö 14.5.2009 Johanna Järvinen-Tassopoulos 1 1. Aluksi Marketin

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 27.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

Hanna Mäkiaho CEO. Susanna Sillanpää Director of Customer Relations and Sales. Sarita Taipale Director of Development

Hanna Mäkiaho CEO. Susanna Sillanpää Director of Customer Relations and Sales. Sarita Taipale Director of Development Family Support House Oy 0 Mobiilipohjaisia sovelluksia perheiden tukemiseen 0 Työvälineitä ammattilaisille 0 Pelejä perheille 0 Vuorovaikutuksen vahvistaminen 0 Vanhemmuuden tukeminen 0 Ennaltaehkäisevä

Lisätiedot

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014.

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakysely Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakyselyssä kartoitettiin Viitasaaren ja Pihtiputaan yli 16-vuotiaiden asukkaiden liikunta-aktiivisuuden

Lisätiedot

Päihdetilannekysely Espoossa 3.3.-15.4.2014

Päihdetilannekysely Espoossa 3.3.-15.4.2014 Päihdetilannekysely Espoossa 3.3.-15.4.2014 Ota kantaa Espoon päihdetilanteeseen Kyselyllä kartoitettiin Espoon asukkaiden päihteisiin, tupakkaan ja rahapeleihin liittyviä näkemyksiä ja mielipiteitä päihdehaittojen

Lisätiedot

Jalankulkijoiden liukastumiset

Jalankulkijoiden liukastumiset Liikenneturvan selvityksiä 3/2014 Jalankulkijoiden liukastumiset -kyselytuloksia 2013 Leena Pöysti Leena Pöysti Jalankulkijoiden liukastumiset -kyselytuloksia 2013 Liikenneturvan selvityksiä 3/2014 Liikenneturva

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA?

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? MIKÄ NUORTA AUTTAA? MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? KUN ITSE OLIN NUORI? KUINKA MONI KÄYNYT ITSE TERAPIASSA TAI SAANUT APUA? Innostunut, olen mukana kaikessa ikä Teen työni hyvin, ei muuta Oven

Lisätiedot

Sosiaalinen media vetovoimaisuuden edistäjänä

Sosiaalinen media vetovoimaisuuden edistäjänä Sosiaalinen media vetovoimaisuuden edistäjänä Ville Lehtovirta Aleksin Kaiku Oy 15.11.2012 Paula, taloustoimittaja Anita, asiakas Matti, myyntipäällikkö Teppo, työnhakija Viestintä www.aleksinkaiku.fi

Lisätiedot

Valaistuksen parantaminen tuotantotiloissa muutos työntekijöiden kokemana. 1.4.2008 Annu Haapakangas, Työterveyslaitos annu.haapakangas@ttl.

Valaistuksen parantaminen tuotantotiloissa muutos työntekijöiden kokemana. 1.4.2008 Annu Haapakangas, Työterveyslaitos annu.haapakangas@ttl. Valaistuksen parantaminen tuotantotiloissa muutos työntekijöiden kokemana 1.4.2008 Annu Haapakangas, Työterveyslaitos annu.haapakangas@ttl.fi Kyselyn toteutus Kyselymenetelmällä pyrittiin tutkimaan työntekijöiden

Lisätiedot

VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä

VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä Diakonian tutkimuksen päivä 7.11.2008 Riikka Haahtela, YTM, jatko-opiskelija sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Seinäjoen raportissa käsitellään sekä Tamperelaisten että Seinäjokelaisten nuorten vastauksia.

Lisätiedot

Jukka Halme Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto (MIPO) Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Lahti 14.09.2011

Jukka Halme Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto (MIPO) Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Lahti 14.09.2011 Jukka Halme Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto (MIPO) Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Lahti 14.09.2011 Rahapelaaminen ja terveys, mitä tekemistä niillä on keskenään? Kun katsotaan rahapelaamisen

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

oppimispeli esi- ja alkuopetusikäisten lasten matemaattisten taitojen tukemiseen

oppimispeli esi- ja alkuopetusikäisten lasten matemaattisten taitojen tukemiseen oppimispeli esi- ja alkuopetusikäisten lasten matemaattisten taitojen tukemiseen ILMAINEN Lukimat-verkkopalvelun (www.lukimat.fi) kautta saatava tietokonepeli EKAPELI-MATIKKA Ekapeli-Matikka on tarkoitettu

Lisätiedot

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa Veikkaus toteutti matka-aiheisen kyselytutkimuksen ajalla 7.4. 15.4.2016 Kyselyyn vastasi 1 033 henkilöä Veikkauksen 1,8 miljoonasta kanta-asiakkaasta Yli tuhat asiakasta on kattava otos Veikkauksen kanta-asiakkaista.

Lisätiedot

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14 Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Opettajan tilastotietolähteet. Reija Helenius

Opettajan tilastotietolähteet. Reija Helenius Opettajan tilastotietolähteet Tilastojen luku- ja käyttötaito: mitä ja miksi? 2 Statistical literacy is the ability to read and interpret summary statistics in the everyday media: in graphs, tables, statements,

Lisätiedot

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 Lapset palveluiden kehittäjiksi! Maria Kaisa Aula Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 1 YK-sopimuksen yleiset periaatteet Lapsia tulee kohdella yhdenvertaisesti eli lapsen oikeudet kuuluvat

Lisätiedot

Helsingin kaupungin matkailu- ja kongressitoimisto Päiväkävijätutkimus 2007-2008

Helsingin kaupungin matkailu- ja kongressitoimisto Päiväkävijätutkimus 2007-2008 1 Helsingin kaupungin matkailu- ja kongressitoimisto Päiväkävijätutkimus 2007-2008 Yhteenveto kohderyhmänä koko maa pois lukien PKS + ympäristökunnat 2 Helsingissä vieraili edellisen kuukauden aikana,

Lisätiedot