RAPORTTI Nuorten ja ammattilaisten kysely

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "RAPORTTI Nuorten ja ammattilaisten kysely"

Transkriptio

1 RAPORTTI Nuorten ja ammattilaisten kysely Kehittämiskeskus Tyynelä Pelituki-hanke Mikkeli, Savonlinna ja Varkaus Antti-Jussi Heikkinen Pia Paananen

2 Saatesanat Digitaalisten pelien lisääntyvä suosio on vaikuttanut nuorten ajanvieton tapoihin, ja lisännyt pelaamiseen liittyvää huolta. Digitaalisten pelien nopea kehittyminen johtaa usein pelaamisesta käytettyjen käsitteiden sekaannukseen. Myös pelaamisen haitoista puhutaan monilla eri käsitteillä. Raportissa digipelaamisella tarkoitetaan muun muassa tietokoneella, konsolilla ja mobiililaitteella pelattavia pelejä. Rahapelaamista on pelaaminen, jossa pelin voitto tai tappio on rahaa tai rahan arvoista. Lääketieteen piirissä rahapelien haitat määritellään WHO:n ICD-10-tautiluokituksessa pelihimona (F63.0) sekä DSM-IV-diagnoosijärjestelmässä patologisena pelaamisena. Ongelmallinen digipelaaminen ei sisälly kumpaankaan tautiluokitukseen. Pelituki-hankkeessa nuorten pelaamisen liittyviä ongelmia tarkastellaan laajasti, ja käytetään ongelmallisen pelaamisen käsitettä. Tämä raportti on laadittu Pelituki-hankkeen Kehittämiskeskus Tyynelän toiminta-alueen ammattilaisten osaamisen lisäämiseksi ja nuorten ongelmalliseen pelaamiseen liittyvien työvälineiden kehittämisen tueksi. Raportti on osa hankkeen tiedontuotantoa. Hankkeen tehtävänä on tarkastella pelaamista ja pelihaittoja nuoruudesta, kasvusta ja kehityksestä käsin. Pelituki-hankkeessa Kehittämiskeskus Tyynelän toiminta-alueella (Mikkeli-Savonlinna- Varkaus) tehtiin kysely toisen asteen toisen vuoden opiskelijoille lukuvuoden aikana. Kyselyyn ovat osallistuneet seuraavat oppilaitokset: Savon ammatti- ja aikuisopiston Varkauden yksikkö, Etelä-Savon ammattiopisto, Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto, Varkauden lukio, Savonlinnan Lyseon lukio ja Mikkelin lukio. Ammattilaisten kysely tehtiin edellä mainittujen ammattioppilaitosten henkilökunnalle sekä muutamille muille alueella nuorten parissa työskenteleville ammattilaisille. Kiitämme kaikkia kyselyyn vastanneita.

3 Sisällys KYSELY NUORILLE Nuoret ja pelaaminen Nuorten tausta ja tietokoneen käyttötottumukset Mitä pelataan ja kenen kanssa? Miksi nuori pelaa? Koetut haitat ja liiallinen pelaaminen Rahankäyttö peleihin ja rahapelit Rajoittaminen ja säännöt koskien pelaamista Nuorten ääni Nuorten mielipiteitä koskien pelaamisen hallintaa Mitä ongelmallinen pelaaminen on nuorten näkökulmasta Nuorten pelaaminen ja oppilaitosympäristö Nuorten mielipiteitä tarkasteltuna sukupuolen mukaan Nuorten mielipiteitä tarkasteltuna opiskelupaikan mukaan Johtopäätökset KYSELY AMMATTILAISILLE Taustatiedot ja ammattilaisten pelituntemus Digitaaliset pelit ammattilaisten kokemuksissa Ongelmallinen pelaaminen ja osaaminen Pelaaminen oppilaitosympäristössä Johtopäätökset YHTEENVETO... 34

4 KYSELY NUORILLE Kysely toteutettiin yhteistyöoppilaitoksissa toisistaan hiukan poikkeavilla tavoilla kouluille parhaiten soveltuvien käytänteiden mukaan. Osa toteutettiin paperille täytettävänä informoituna kyselynä, osa oppilaitosjärjestelmä Wilman kautta sähköisessä muodossa ja osa täytettiin ryhmänohjaajan tunnilla atk-luokassa. Oppilaitoksissa aineiston keruu ajoittui aikavälille lokakuu 2012 helmikuu TAULUKKO 1. Kyselyyn vastanneet nuoret. Keille kysely osoitettiin? Vastaajien määrä Savon ammatti- ja aikuisopisto (Varkaus) Varkauden lukio Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto (Savonlinna) Savonlinnan lyseon lukio Etelä-Savon ammattiopisto (Mikkeli) Mikkelin lukio Ei paikkakuntatietoa, ammattiopisto 2. vuosikurssin opiskelijat 2. vuosikurssin opiskelijat 2. vuosikurssin opiskelijat 2. vuosikurssin opiskelijat 2. vuosikurssin opiskelijat vuosikurssin 23 opiskelijat - 7 1

5 1 Nuoret ja pelaaminen 1.1 Nuorten tausta ja tietokoneen käyttötottumukset Vastauksia saatiin 312 nuorelta, joista tyttöjä oli 167 ja poikia 143, kahden vastaajan tiedot puuttuivat. Yleisin vastaajan ikäluokka oli 17 vuotta (69 % vastaajista), toiseksi yleisin 18 vuotta (13 %) ja kolmanneksi yleisin 16 vuotta (6 %). Vastaajista 88 % oli vuotiaita. Ammattiopistossa opiskelevia nuoria oli 195 ja lukiossa 116, yhden opiskelua koskeva tieto puuttui. Nuorista 70 % asui vanhempien kanssa, yksin 12 %, avopuolison kanssa 11 % ja ystävän kanssa 3 %, asuntolassa 1 % ja perhekodissa tai lastensuojelulaitoksessa yksittäisiä vastaajia. KUVIO 1. Tietokoneen käyttökohteita nuorilla (n=312). Vastaajista 99 % käytti tietokonetta, joista 55 % pelaamistarkoitukseen. Nuorista 86 % käytti tietokonetta musiikin ja videoiden katseluun, 81 % verkkoyhteisöihin ja sosiaaliseen mediaan, 75 % lukemiseen ja tiedonhakuun, 55 % pelaamiseen, 53 % sähköiseen asiointiin ja 2

6 verkkokauppaan, 41 % kuvien, musiikin tai videoiden muokkaukseen, jakamiseen, blogeihin ja muuhun sisällöntuotantoon, 28 % yhteisöllisiin verkkoroolipeleihin ja 5 % rahapeleihin. KUVIO 2. Pelaamisen viikkotuntimäärä (n=309). Nuorten pelaamisen viikkotuntimäärät jakaantuivat seuraavasti: alle kaksi tuntia 30 %, 2-7 tuntia 23 %, 8-14 tuntia 17 %, tuntia 9 %, tuntia 8 %, tuntia 6 % ja yli kuusikymmentä tuntia 3 % vastanneista nuorista. 4 % ilmoitti, ettei pelannut lainkaan. 3

7 KUVIO 3. Pelaamisen sijoittuminen nuoren arkeen ajallisesti (n=312). Nuoret vastasivat pelaavansa useimmin iltaisin (79 % vastanneista), päivällä pelaamista tapahtui yli puolella vastaajista (55 % vastanneista) ja öisin pelasi yli viidennes (23 % vastanneista). Tarkasteltaessa kodin ulkopuolista pelaamista, koulussa oppituntien ulkopuolella pelasi 41 % vastanneista ja oppituntienkin aikana 23 % vastanneista. Muutoin kodin ulkopuolella vapaa-ajalla pelaa 30 % vastanneista. 4

8 1.2 Mitä pelataan ja kenen kanssa? KUVIO 4. Pelaaminen pelityypeittäin (n=312). Suosituin päivittäin pelattava pelityyppi oli monen pelaajan verkkopelit. Tämän jälkeen tulivat kännykkäpelit, yksin pelattavat tietokonepelit, konsolipelit, Facebookin pelit, internetissä ladattavat maksulliset pelit, käsikonsolipelit, rahapelit, internetin ilmaiset selainpelit ja viimeisenä oppimispelit. Pelatuin peliluokka oli yksin pelattavat tietokonepelit. Lähes yhtä suosittu oli kännykkäpelit. Näiden jälkeen tulivat internetin ilmaiset selainpelit ja konsolipelit. Kokonaissuosiossa viidentenä oli monen pelaajan verkkopelit. Kaksi vähiten suosittua oli käsikonsolipelit ja oppimispelit. 5

9 KUVIO 5. Nuorten pelaamisen sosiaalisuus (%) (n=312) 1.3 Miksi nuori pelaa? KUVIO 6. Pelaamisen syyt (n=306) 6

10 Poikien ja tyttöjen pelaamisen syissä on eroa. Pojat pitävät pelaamista tyttöjä useammin harrastuksenaan. Pelaaminen on pojille myös totuttu tapa ja väline tutustua uusiin ihmisiin. Pojat pelaavat tyttöjä useimmin myös siksi että kaveritkin pelaavat. Pelaamisen syitä kysyttäessä sekä tytöillä että pojilla suosituimmat vastaukset olivat 1) pelaaminen on kivaa, 2) pelaamalla on helppo kuluttaa aikaa ja 3) ei ole muuta tekemistä. Nuorista 11 % vastasi pelaavansa siksi, että koki itsensä yksinäiseksi. KUVIO 7. Nuorten mielipiteitä koskien pelaamista 7

11 Nuorten vastauksissa painottuivat seuraavat mielipiteet (yli puolet vastaajista oli tätä mieltä): En tunne pettäväni tiimiä, jos jättävät pelaamisen väliin Pelien tapahtumat eivät tunnu tapahtuvan minulle En ole yrittänyt rajoittaa kavereiden pelaamista Minua ei ole kehotettu vähentämään pelaamista Vanhemmat eivät ole kiinnostuneita pelaamisestani Pelaamisesta ei seuraa väkivaltaista käytöstä En eläydy pelihahmojen kokemuksiin En suunnittele pelistrategioita etukäteen En palkitse pelaamisella itseäni Pelihahmoilla ei ole ominaisuuksia, joita haluaisin itselleni En mieti pelejä kun en pelaa Pelaaminen on rentouttavaa Teen pelaamisen aikana myös jotain muuta En ole ylpeä pelaamalla karttuneilla kokemuksilla Pelaamisesta ei seuraa erimielisyyksiä läheisten tai kavereiden kanssa Jaan pelaamiseen liittyviä kokemuksia ja ohjeita kavereiden kanssa TOP 10 väittämistä, joissa nuoret ns. häilyvät kahden vaihtoehdon välillä (vastausvaihtoehto ei samaa eikä eri mieltä ): 1. Pelien väkivalta on harmitonta 2. Pelit sisältävät turhaa väkivaltaa 3. Pelit merkitsevät minulle aikaa ja paikkaa ilman ulkopuolisia paineita 4. Pelaaminen piristää minua 5. Pelaaminen on rentouttavaa 6. Pelaamalla pääsen mukaan ryhmiin ja yhteisöihin 7. Palkitsen joskus itseäni pelaamisella 8. Nautin pelien tarjoamasta fantasiasta ja tarinasta 9. Olen ylpeä pelaamisella karttuneista kokemuksista 10. Pelatessa keskityn vain pelimaailman tapahtumiin Lisäksi on syytä tehdä katsaus myös marginaaliin. Nuorista 16 % on sitä mieltä, että pelaamisestani seuraa joskus erimielisyyksiä läheisteni tai kavereitteni kanssa. Yhdeksän prosenttia nuorista on yrittänyt rajoittaa kaverinsa pelaamista. Seitsemän prosenttia on kokenut että, jos he jättävät pelaamisen väliin he myös pettävät tiiminsä. Kuusi prosenttia on kokenut että pelimaailman tapahtumat ovat tapahtuneet hänelle. 8

12 1.4 Koetut haitat ja liiallinen pelaaminen KUVIO 8. Pelaamisesta koetut haitat ( % ) Nuorista 52 % vastasi että oli joskus pelannut mielestään liian kauan. Vastanneista 5 % ilmoitti pelanneensa mielestään usein liian kauan. Vastaajista (n=312) 8 % oli joutunut valehtelemaan kavereilleen tai läheisilleen siitä kuinka paljon hän tosiasiallisesti pelaa. 9

13 TAULUKKO 2. Liiallinen pelaaminen ja kaverit (n=302) Kaveriporukassa ei ketään, joka pelaa vastaajan mielestä liikaa Kaveriporukassa yksi henkilö, joka pelaa vastaajan mielestä liikaa Kaveriporukassa useita henkilöitä, jotka pelaavat vastaajan mielestä liikaa 66 % 21 % 13 % KUVIO 9. Kenelle nuori kertoo, jos pelaaminen alkaa huolestuttaa (n=302) 10

14 2 Rahankäyttö peleihin ja rahapelit TAULUKKO 3. Nuoret, pelit ja rahankäyttö (%). Tietokone- ja konsolipelien hankinta 28 % Pelien lisäosat ja lisäsisällöt 17 % Rahapelit 16 % Verkkopelien maksut 8 % Virtuaalihahmot ja virtuaalituotteet 7 % Rahapelejä pelanneista nuorista 7 % ilmoitti joskus kokeneensa tarvetta käyttää pelaamiseen yhä enemmän rahaa. 3 Rajoittaminen ja säännöt koskien pelaamista Vastaajista 18,6 % ilmoitti, että heillä oli sääntöjä tai rajoituksia pelaamisen suhteen. Rajoitukset liittyvät useimmiten aikaan eli milloin (41 %:ssa vastauksista) tai kuinka kauan (39 %:ssa vastauksista) nuori saa pelata. Pelien ikärajoihin (17 %:ssa vastauksista) ja sisältöjä (11 %:ssa vastauksista) koskien rajoituksia oli jo selkeästi vähemmän. Yksittäisillä vastaajilla oli pelipaikkaan (9 %:ssa vastauksista) tai pelikavereihin (3 %:ssa vastauksista) koskevia rajoituksia. TAULUKKO 4. Säännöt ja rajoitukset koskien pelaamista (n=66). Aikarajoituksia siihen milloin saan pelata 41 % Aikarajoituksia siihen kuinka kauan saan 39 % pelata Rajoituksia pelien ikärajoja koskien 17 % Rajoituksia pelien sisältöihin, eli minkälaisia 11 % pelejä saan pelata Pelipaikkaan, eli missä saan pelata 9 % Pelikavereihin, eli kenen kanssa saan pelata 3 % Pelaamisen rajoittaminen henkilöityi nuorten vastauksissa suurelta osin nuoreen itseensä (87 %:ssa vastauksista). Äiti rajoitti pelaamista (18 %:ssa vastauksista) hieman useammin kuin isä (13 %:ssa vastauksista). Yksittäisillä vastaajilla rajoittavana henkilönä olivat kaverit (3 %:ssa vastauksista) tai sisarukset (2 %:ssa vastauksista). 11

15 TAULUKKO 5. Henkilöt jotka rajoittavat nuoren pelaamista (n=285). Nuori itse (pelaaja) 87 % Äiti 18 % Isä 13 % Kaverit 3 % Sisarukset 2 % 4 Nuorten ääni 4.1 Nuorten mielipiteitä koskien pelaamisen hallintaa KUVIO 10. Nuorten näkemyksiä parhaista keinoista hallita pelaamista (n=299). 12

16 Nuorilta kysyttiin parhaista keinoista hallita pelaamista. Nuoria pyydettiin valitsemaan kolme parasta keinoa. Kolme keinoa nousi selkeästi esille: terveellisestä arjen rytmistä kiinnipitäminen (73 % vastaajista), säännöllisten suhteiden ylläpitäminen pelien ulkopuolella (50 % vastaajista) ja säännölliset muut harrastukset/ toiminnat (48 % vastaajista). 4.2 Mitä ongelmallinen pelaaminen on nuorten näkökulmasta Nuorilta kysyttiin mikä heidän mielestään on haitallista pelaamista. Seuraavassa on lueteltu nuorten avoimet vastaukset teemoittain. TAULUKKO 6. Nuorten mielipide ongelmallisesta pelaamisesta teemoittain. 1. Ajallisesti suuri uhraus pelaamiselle ja/tai poikkeavuus nuorten keskuudessa normaalista tai yleisesti hyväksytystä (26 % vastauksista) Menee yli Jos se häiritsee normaalia elämää Ei kuuntele mitä ympärillä puhutaan tai tapahtuu 2. Pelaamisen liittyminen elämänhallinnan kysymyksiin tai hallinnan tunteen menettämiseen (14 % vastauksista) "Vielä 5 minuuttia ja vielä 10 ja kyllä voi nukkua vähemmänkin..." Jos ei pysty lopettamaan lainkaan Ei enää pysty hallitsemaan itseään 3. Pelaamisen liittyminen ihmissuhdemuutoksiin ja eristäytyminen pelaamisen yhteydessä (11 % vastauksista) Jos ihmissuhteet kärsivät Jos pelaaminen alkaa vaikuttaa sosiaaliseen kanssakäymiseen Sosiaaliset suhteet kärsivät siitä 4. Pelaamisen liittyminen koulunkäynnin, työnteon tai muiden velvoitteiden häiriintymiseen tai laiminlyöntiin (11 % vastauksista) Koulu/työ kärsii Estää koulunkäyntiä Kun pelaaminen haittaa opiskelua 13

17 5. Terveyden tai elämänrytmin vaarantaminen pelaamisen kautta (10 % vastauksista) Jos vuorokausirytmi kärsii siitä Jos ei nuku ollenkaan pelaamisen lomassa Se kun lopettaa ennen kouristuksia 6. Pelaajan ajattelun tai elämän rajautuminen tai yksipuolistuminen / Pelaamisen valtaaminen alaa arjesta ja harrastuksista (10 % vastauksista) Pelaaminen on ongelmallista silloin, kun muu elämä kärsii siitä Ajattelee pelaamista koko ajan Ei ole muuta "elämää" kuin pelit 7. Pako tai kiinnostuksen katoaminen reaalimaailmasta tai pelaamisen liittyminen henkisen tasapainon kysymyksiin (7 % vastauksista) Uppoutuu ns. virtuaalimaailmaan Ongelma harvoin on peleissä itsessään, sillä toisin kuin esim. päihteet, pelit eivät sisällä itsessään mitään, mikä aiheuttaisi (fyysistä) riippuvuutta, vaan ongelmat ovat usein henkisellä tasolla (eskapismi, masennus jne). Todellisuudentajun heikkeneminen 8. Pelaamisesta aiheutuvat taloudellisia haitat (4 % vastauksista) Jos joutuu taloudellisiin vaikeuksiin pelaamisen kanssa Jos siihen menee paljon rahaa Taloudelliset ongelmat pelaamisesta johtuen 9. Pelaamisen liittyminen arvomaailman muutokseen (2 % vastaksista) Kun pelaaminen menee kaiken muun edelle Kun se menee muun tärkeän edelle Toisten ihmisten välttely ja välinpitämättömyys, pelatessa pitää myös osata käsittää, mikä on tarpeeksi tärkeää 14

18 10. Haittojen tunnistamattomuus tai pelaaminen haitoista huolimatta (2 % vastauksista) Pelaaja voi myös kieltää peliongelmansa tai huomaa sen, mutta ei halua toimia sen eteen Kaikki kohdan 23. ongelmat [kysymys pelihaitoista] ovat ongelmallisia, mutta on todella yksilökohtaista että kohtaako yhtäkään oiretta itsellään Itselläni ei ole ongelmia pelaamisen suhteen Ongelmallista pelaamista ei ole (3 % vastauksista) Ei ole mikään ongelmallista pelaamista Ei mikään Mikä olisi ongelmallista? 5 Nuorten pelaaminen ja oppilaitosympäristö 5.1 Nuorten mielipiteitä tarkasteltuna sukupuolen mukaan KUVIO 11. Sukupuoli, pelaaminen ja opiskelujen häiriintyminen (n=307). 15

19 KUVIO 12. Sukupuoli ja pelaamisen kieltäminen oppitunneilla (n=305). KUVIO 13. Sukupuoli, haittojen ja ongelmien tietämys (n=305). 16

20 KUVIO 14. Sukupuoli, opiskelu ja sosiaalisen median viihdekäyttö (n=302). 5.2 Nuorten mielipiteitä tarkasteltuna opiskelupaikan mukaan KUVIO 15. Opiskelupaikka, pelaaminen ja opiskelujen häiriintyminen (n=306). 17

21 KUVIO 16. Opiskelupaikka ja pelaamisen kieltäminen oppitunneilla (n=306). KUVIO 17. Opiskelupaikka, haittojen ja ongelmien tietämys (n=306). 18

22 KUVIO 18. Opiskelupaikka, opiskelu ja sosiaalisen median viihdekäyttö (n=303). (viihdekäyttö tässä yhteydessä = opiskelua tai työssäoppimista häiritsevä tai oppilaitoksen tai asuntoloiden sääntöjen / ohjeiden / käytäntöjen vastainen sosiaalisen median käyttö) 19

23 6 Johtopäätökset Pelituki-hankkeessa kehitetään toimintamalleja ja menetelmiä nuorten ongelmallisen pelaamisen määrittelyyn ja ongelmallisesti pelaavien nuorten auttamiseen. Nuorten pelaamista kannattaa tarkastella suhteessa heidän elämäntilanteeseensa. Erityisesti kannattaa kiinnittää huomio siihen, mitkä ovat nuoren pelaamisen motiivit. Esimerkiksi paljon pelaavan ja yksinäisen nuoren tukemisessa painopiste on hyödyllisintä kohdistaa sosiaalisten suhteiden kehittämiseen, ei (pelkästään) pelaamisen rajoittamiseen. Sekä tytöillä että pojilla suurimmat syyt pelata ovat se että pelaaminen on harrastus, pelaamalla on helppo kuluttaa aikaa, ja että se on kivaa. Pojille pelaaminen merkitsee enemmän kuin tytöille. Tarkasteltaessa sukupuolten välisiä eroja, voidaan huomata, että pelaaminen on poikien juttu. Pojille on tyypillisempää pelata tavan vuoksi ja koska muutkin pelaavat. Pojat kokevat pelaamisen, tyttöjä enemmän, harrastukseksi. Noin 10 % vastaajista mainitsee yhdeksi pelaamisen motiiviksi yksinäisyyden. Noin 20 % vastanneista nuorista ilmoittaa, että pelaamisen yhtenä motiivina on halu unohtaa ikävät asiat, hieman useammin pojilla kuin tytöillä. Pojat käyttävät pelaamiseen myös enemmän aikaa. Hankkeessa otetaan nuoret mukaan kehittämään toimintamalleja ja näin mahdollistetaan sellaisten tukimuotojen syntyminen, että nuoret voisivat niihin itse sitoutua. Nuoret nostivat esiin kolme seikkaa ylitse muiden parhaina keinoina hallita pelaamista: säännölliset muut harrastukset, sosiaalisten suhteiden ylläpitäminen pelien ulkopuolella ja terveellisestä arjen rytmistä kiinnipitäminen. Nämä seikat vahvistavat näkemystä, että ongelmallista pelaamista kannattaa arvioida nuoren kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin näkökulmasta. Pelaamisen hallinta on vastanneiden nuorten mukaan usein heidän oma tehtävänsä, esimerkiksi alle viidenneksellä nuorista vanhemmat rajoittavat pelaamista. Kyselyllä kartoitettiin mikä nuorten mielestä on ongelmallista pelaamista. Valtaosa vastauksista perustuu ajatukseen, että ongelmallista pelaamisessa on hyvinvoinnin vaarantuminen. Hyvän elämän arvostaminen näkyy vastauksissa. Nuorten pelikulttuurin ja hyvinvoinnin yhdistäminen ja nuorten ryhmien kautta vaikuttaminen on yksi Pelitukihankkeen kehittämistyön mahdollisuus. 20

24 KYSELY AMMATTILAISILLE Pelituki-hanke toteutti kyselyn ammattilaisille kolmella paikkakunnalla: Varkaudessa, Savonlinnassa ja Mikkelissä. Kysely toteutettiin sähköpostitse paikkakuntien ammattiopistojen opetus- ja opiskelijahuollon henkilöstölle sekä nuorten parissa työskentelevän verkoston ammattilaisille. 1 Taustatiedot ja ammattilaisten pelituntemus Vastauksia saatiin yhteensä 129. Vastauksista 50 % saatiin Savonlinnasta, 36 % Varkaudesta ja 14 % Mikkelistä. Vastaajista 70 % oli naisia ja 30 % miehiä ja keski-ikä oli 46,5 vuotta. Vastaajista 62 % työskenteli paikkakuntien ammattioppilaitoksissa opetus- tai opiskelijahuollon tehtävissä. Muut vastaajat työskentelivät päihde- ja mielenterveystyössä (6 %), nuorisotyössä (5 %), sosiaalityössä (3 %), perusterveydenhuollossa (3 %), kunnallisesta lastensuojelulaitoksessa (5 %) tai muissa kunnallisissa lastensuojelutehtävissä (1 %). Vastaajat, jotka valitsivat muu, mikä -vaihtoehdon (4 %), olivat nuorten työpajalta, ylläpidosta, perhepalveluista, seurakunnan nuorisotyöstä ja ammattioppilaitoksesta erittelemättä sen tarkemmin (kuvio 1). KUVIO 1. Työkenttä (n=129). 21

25 Taustatietona ammattilaisilta tiedusteltiin heidän pelituntemustaan (kuvio 2). Vastaajista 16 % vastasi, että ei tunne pelejä tai että peliluokitukset eivät ole heille tuttuja. Yleisimmin tunnetut peliluokat ammattilaisten keskuudessa olivat kortti- ja puzzlepelit (63 %), tasohyppelypelit (63 %), musiikki- ja partypelit (60 %) sekä rahapelit (55 %). Noin kolmannes vastaajista tunsi verkkoroolipelejä (31 %) ja taistelu- ja toimintapelejä (31 %). Vähiten tunnettuja peliluokkia olivat strategiapelit (18 %) ja seikkailupelit (22 %). Melko vähän tunnettiin myös oppimis- ja hyötypelejä (24 %). KUVIO 2. Ammattilaisten pelituntemus (n=128). Miesten ja naisten pelituntemuksessa oli jonkin verran eroja. Naisille tutumpia ovat liikuntapelit ja musiikki- ja partypelit kun taas miehen tuntevat paremmin ajopelejä, taisteluja toimintapelejä, seikkailupelejä sekä strategiapelejä (kuvio 3). 22

26 KUVIO 3. Pelituntemus sukupuolen mukaan (n=128). 2 Digitaaliset pelit ammattilaisten kokemuksissa Vastaajia pyydettiin arvioimaan pelaamiseen liittyviä asenteita ja mielipiteitä esittämällä heille 17 peleihin ja pelaamiseen liittyvää väittämää. Väittämien jakauma on esitetty kuviossa 4. Ammattilaisista 85 % oli jokseenkin tai täysin samaa mieltä siitä, että nuoret viettävät liikaa aikaa pelien parissa ja 87 % oli jokseenkin tai täysin samaa mieltä siitä että pelit aiheuttavat riippuvuutta nuorissa. Vastaajista 76 % kertoo olevansa huolissaan siitä, millaisia vaikutuksia peleillä saattaa olla nuoriin. Noin puolet vastaajista (54 %) kokee, että heidän on usein rajoitettava nuorten pelaamiseen käytettävää aikaa. Ammattilaisista vain 15 % vastasi itse pitävänsä digitaalisten pelien pelaamisesta. Pelien maailma saattaa siis olla useille vastaajille melko vieras. Harva ammattilainen kokee, että nuoret tulisivat usein juttelemaan omasta pelaamisestaan (14 %) ja noin viidennes (23 %) on sitä mieltä, että vanhemmat ovat kiinnostuneita keskustelemaan nuorten pelaamiseen liittyvistä asioista. Vastaajista 21 % on sitä mieltä että heillä on keinoja auttaa nuorta, jolle pelaaminen on muodostunut ongelmaksi. 23

27 Pelit ovat tärkeitä nuorille, koska kaveritkin pelaavat niitä (69 %). Yli puolet vastaajista on kuitenkin täysin tai jokseenkin sitä mieltä että pelit heikentävät nuorten sosiaalisia taitoja (57 %) ja puolet on sitä mieltä, että nuoret pelaavat yksin ollessaan. Vastaajat liittävät peleihin myös positiivisia mielikuvia, kuten sen että nuoret oppivat peleistä monia hyödyllisiä asioita (39 %) ja että pelaaminen tarjoaa nuorille mielenkiintoisia kokemuksia ja elämyksiä (46 %). KUVIO 4. Ammattilaisten näkemyksiä pelaamisesta. 24

28 3 Ongelmallinen pelaaminen ja osaaminen Ammattilaisista 69 % sanoo kohtaavansa työssään nuoria, joiden pelaamista voisi heidän mielestään sanoa ongelmalliseksi. Ongelmallista pelaamista ei kysymyksen yhteydessä määritelty, vaan tulkinta perustuu jokaisen vastaajan omaan kokemukseen. Niitä vastaajia, jotka vastasivat kohtaavansa ongelmallisesti pelaavia nuoria, pyydettiin vielä arvioimaan mitä haittoja heidän kohtaamiensa nuorten pelaamiseen on liittynyt. Lomakkeessa oli valmiina 21 eri haittaa ja lisäksi oli mahdollista vastata avoimessa muodossa muita haittoja (kuvio 5). Kysymykseen vastanneista lähes 100 % raportoi pelaamiseen liittyvän vuorokausirytmin muutoksia, häiriöitä tai vaikeuksia nukkumisessa, yleistä väsymystä ja koulunkäynnin tai muiden velvoitteiden hoitamisen häiriintymistä. Seuraavaksi yleisimpiä haittoja olivat eristäytyminen, piristeiden käyttö sekä ihmissuhteisiin liittyvät haitat. Vähiten ammattilaiset kertoivat havainneensa kuuloharhoja ja epileptisiä kohtauksia. Ne vastaajat, jotka olivat vastanneet avoimeen kohtaan, kertoivat pelaamiseen liittyvän elämänhallinnan ongelmat yleensä, välinpitämättömyyttä ympäristöstä, netin hyötykäyttötaitojen puuttumista, haluttomuutta koulutyöhön, yleistä rauhattomuutta, muistin heikentymistä, keskittymiskyvyn puutetta ja ärtyneisyyttä pelaamista rajoitettaessa. ärtyneisyys rajoitettaessa pelaamista yleensä elämänhallinnan ongelmat, välinpitämättömyys ympäristöstä netin hyötykäyttö ja asiointi esim. Kela ja muut sähköiset palvelut taitoja ei paljon ole. 25

29 KUVIO 5. Nuorten pelaamiseen liittyvät haitat ammattilaisten näkökulmasta. 26

30 Ammattilaisia pyydettiin arvioimaan omaa osaamistaan ongelmallisen pelaamisen ennaltaehkäisyn, riskien tunnistamisen ja nuoren tukemisen ja auttamisen näkökulmasta. Osaamisen taso pelaamiseen liittyvissä asioissa on kohtalainen (kuvio 6). Parhaiten ammattilaiset kokevat hallitsevansa arvioinnin. Vastaajista 57 % koki, että heillä on tietoa siitä, mistä saa apua ongelmalliseen pelaamiseen ja 51 %:lla on käsitys miten ongelmallista pelaamista ennaltaehkäistään. Puutteita on eniten tukemiseen ja avun tarjoamiseen liittyvässä osaamisessa. KUVIO 6. Ammattilaisten osaaminen nuorten ongelmalliseen pelaamiseen liittyen. 4 Pelaaminen oppilaitosympäristössä Kyselyn lopussa oli kuusi kysymystä, jotka oli tarkoitettu oppilaitosympäristössä työskenteleville. Muita vastaajia ohjeistettiin siirtymään näiden yli seuraavaan kysymykseen. Ensimmäiseksi kysyttiin ilmeneekö pelaamisesta ja/tai sosiaalisen median käytöstä haittaa koulupäivien aikana. Oppilaitosten ammattilaisista 91 % (n=93) vastasi haittoja esiintyvän. Heille oli osoitettu avoin jatkokysymys, jossa pyydettiin kertomaan miten ongelmat ilmenevät. Avoimien vastausten mukaan oppilaitoksissa työskentelevät kokevat haittoja aiheutuvan eniten pelaamisesta ja sosiaalisen median käytöstä oppitunneilla (kuvio 7). Tätä mieltä oli 59 vastaajaa (n=82). Pelaaminen tapahtuu usein puhelimilla ja häiritsee nuorten keskittymistä opetukseen ja saattaa aiheuttaa yleistä levottomuutta tai järjestyshäiriöitä tunnilla. Lisäksi opettajan työaikaa kuluu turhaan ohjeistamiseen. 27

31 Vastaajista 18 mainitsi haitoiksi poissaolot ja 17 nuorten väsymyksen ja vuorokausirytmin muutokset. Nämä aiheuttavat myöhästelyjä ja poissaoloja tunneilta sekä vaikuttavat nuorten keskittymiseen oppitunneilla. KUVIO 7. Pelaamisesta ja sosiaalisen median käytöstä aiheutuvat ongelmat koulupäivien aikana (n=82). Lähinnä vuorokausirytmin sekaisuudesta johtuen univajetta ja alavireisyyttä sekä keskittymisen puutetta. Toki aina ei voi sanoa, onko nuori pelannut ollut somessa vai vain hengaillut liian myöhään kavereiden kanssa. Jotkut pelaavat myös oppitunneilla aina kun silmä välttää. Älypuhelimilla pelataan tuntien aikana, roikutaan netissä kaikki tauot. Keskittymiskyvyn puute, poissaolot, jälkeen jääminen opinnoissa *** Oppilaitosten ammattilaisia pyydettiin arvioimaan ovatko oppilaitoksen ohjeet, säännöt ja käytännöt ajan tasalla koskien pelaamista ja sosiaalista mediaa. Vastaajista hieman yli puolet (55 %, n=93) oli sitä mieltä että ohjeistukset eivät ole ajan tasalla. Avoimessa jatkokysymyksessä pyydettiin niitä, joiden mielestä ohjeistus ei ole ajantasaista, kertomaan miten se ilmenee arjessa. 28

32 Avoimeen kysymykseen vastanneista 22 (n=47) vastaajaa oli sitä mieltä, että oppilaitoksessa ei ole yhtenäistä ohjeistusta tai käytäntöä pelaamisen ja sosiaalisen median käytön suhteen (kuvio 8). Vastaajista 4 koki, että ohjeistus ei ole enää ajantasaista tai että siinä ei ole huomioitu opiskelijoiden näkökulmaa tarpeeksi. Koettiin, että häiritsevään pelaamiseen ja sosiaalisen median käyttöön on hankala puuttua ja että annettu ohjeistus on osin ristiriitaista toisaalta kannustetaan sosiaalisen median ja pelien käyttöön opetuksessa, toisaalta niiden käyttöä pyritään rajoittamaan. Muutamien vastaajien mielestä asiasta pitäisi puhua enemmän ja rajoituksia olisi lisättävä ja niiden toteuttamista noudatettava paremmin. KUVIO 8. Koulupäivän aikana ilmenneet pelaamiseen ja sosiaalisen median käyttöön liittyvät haitat (n=47). Ohjeiden ja sääntöjen laatijat ovat vieraantuneet tästä elävästä materiaalista jota oppilaiksi kutsutaan Ei taida olla oikein minkäänlaisia selkeitä yhteisiä ohjeistuksia asiasta Pitäisi tietysti saada yhteiset käytännöt internetin käytöstä. Netissä todella paljon hyvää ja hyödynnettävää eli nykyisin melkein välttämätön opetuksessa. Mutta miten opettajalle saataisiin mahdollisuus estä ylimääräisten sivustojen käyttö? *** Ammattilaisilta kysyttiin avoimella kysymyksellä mitä oppilaitoksessa voitaisiin tehdä peliongelmien syntymisen ehkäisemiseksi (kuvio 9). Useimmin vastauksissa nousi esiin keskustelun lisääminen pelaamisesta ja rajoista sekä pelaamisen haitoista tiedottaminen. 29

33 Vastauksissa ratkaisuksi ehdotettiin myös yleisimmille pelisivustoille pääsyn estävien ohjelmien asentamista koulun tietokoneille ja selkeämpiä sääntöjä ja tiukempia rajoituksia puhelimen käytön ja pelaamisen suhteen. Muita ehdotuksia olivat koulun ja kodin välisen yhteistyön lisääminen, muihin harrastuksiin ohjaaminen ja puhelinten ja tietokoneiden käytön kieltäminen kouluaikana. Lisäksi oli kuusi muuta ehdotusta, jotka mainittiin vain kerran. Niitä olivat varhainen puuttuminen, ongelmiin puuttuminen niiden nuorten kohdalla joilla aihetta on, opiskelijaksi ottamisen kriteerien tiukentaminen ja opetuspelien ja hyötyohjelmien käytön lisääminen oppitunneilla opiskelijoiden kiinnostuksen herättämiseksi. Oltiin myös sitä mieltä, että oppilaitos ei synnytä ongelmaa vaan nuoret tulevat ongelmineen kouluun ja että ajanviettopelien pelipaikalla pitäisi olla tukihenkilö, vertainen, läsnä. KUVIO 9. Oppilaitoksen keinot haittojen ehkäisemiseksi (n=61). Keskustelun ja tiedottamisen ylläpitäminen pelaamisesta ja sen hyödyistä ja haitoista. Vanhempien herättely, että ovat kiinnostuneita nuorten pelaamisesta ja tarpeen mukaan rajoittavat pelaamista. Tukea ja tietoa pitäisi tarjota enemmän. Myös vaihtoehtoja pelaamiselle eli erilaisia harrastusmahdollisuuksia. Kännykkä parkki tuntien ajaksi *** 30

34 Viimeisellä kysymyksellä kartoitettiin kuinka tottuneita oppilaitosten ammattilaiset olivat käyttämään sosiaalista mediaa tai pelejä omassa työssään (kuvio 10). Sosiaalista mediaa työssään oli käyttänyt noin puolet vastaajista (49 %, n=95). Sen käyttäminen opetustarkoituksessa oli yleisempää kuin pelien. Pelejä opetustarkoituksessa oli käyttänyt noin neljännes vastaajista (26 %, n=98). KUVIO 10. Sosiaalisen median ja pelien käyttö opetustarkoituksessa. 31

35 Kun vertaillaan pelien ja sosiaalisen median käyttöä opetuksessa sukupuolen mukaan, voidaan todeta että merkittäviä eroja ei ole (kuviot 11 ja 12). Naiset käyttävät hieman enemmän sosiaalista mediaa opetuksessa kuin miehet. Pelien opetuskäytössä eroa ei ole havaittavissa. KUVIO 11. Sosiaalisen median ja pelien käyttö opetustarkoituksessa naisilla. KUVIO 12. Sosiaalisen median ja pelien käyttö opetustarkoituksessa miehillä. 32

36 5 Johtopäätökset Ammattilaisten kyselystä saatiin paljon tietoa Pelituki-hankkeen kehittämistyön pohjaksi. Ajatusmaailma pelaamisen suhteen näyttää olevan erilainen kuin nuorilla. Tähän vaikuttaa että asiaa katsotaan työntekijän näkökulmasta. Ammattilaiset tuntevat kohtuullisesti erilaisia peliluokkia. Vastausten perusteella voidaan sanoa että heille tutumpia ovat perinteisemmät pelit kuten kortti- ja puzzlepelit, rahapelit ja tasohyppelypelit ja hieman vieraampia ne, joita monet nuoret nykyään pelaavat, esimerkiksi verkkoroolipelit ja strategiapelit. Kyselytulosten valossa näyttää siltä, että ammattilaisten kokemuksissa pelaaminen näyttäytyy melko negatiivisena, haittoja aiheuttavana asiana. Ammattilaisista 14 % oli sitä mieltä että nuoret tulevat usein juttelemaan heille pelaamisestaan. Voidaankin kysyä syntyisikö keskustelua nuorten kanssa enemmän jos asiaan suhtauduttaisiin avoimemmin? Ammattilaiset kokevat oman osaamisensa pelaamiseen liittyvissä asioissa kohtalaiseksi. Parhaiksi osaamisen osa-alueiksi arvioidaan ongelmallisen pelaamisen tunnistaminen ja ohjaus palvelujen äärelle. Eniten puutteita koetaan olevan nuoren tukemisessa ja auttamisessa. Pelaamisesta koetaan aiheutuvan monenlaisia haittoja koulupäivien aikana. Osa kokee haittana sen, että pelaaminen ja siihen puuttuminen vaikuttaa häiritsevästi oppitunnin kulkuun ja osa näkee pelaamisen vaikuttavan kielteisesti nuoreen ja hänen elämäänsä. Jotta peliongelmien syntymistä voitaisiin ehkäistä oppilaitoksessa, tarvittaisiin enemmän keskustelua ja tietoa asiasta sekä nuorille että henkilökunnalle, selkeämpiä toiminta-ohjeita ja sääntöjä sekä koulun atk-laitteisiin asennettavia rajoituksia ja estoja pelisivustoille pääsyyn. 33

37 YHTEENVETO Kehittämiskeskus Tyynelän osahankeen toimintaympäristönä ovat ammattiopistot Mikkelissä, Savonlinnassa ja Varkaudessa. Kehitettävissä malleissa pyritään vastaamaan ongelmallisen pelaamiseen liittyviin kysymyksiin oppilaitosympäristössä. Kerätyn aineiston perusteella voidaan ongelmallisena pitää yhtälailla pelaamiseen liittyviä haittoja, kuten nuorten hyvinvoinnin vaarantumista ja kehitystehtävien ongelmia, mutta myös sitä, että ammattilaisten ja nuorten maailmat eivät kohtaa pelaamisen yhteydessä. Pelit ja pelaaminen ovat monelle ammattilaisille vieraita. Raportoidun aineiston avulla on pyritty saamaan suunta hankkeessa kehitettäviin malleihin. Eri oppilaitosympäristöt, lukio ja ammattioppilaitokset, näyttävät tuovan esiin hieman erilaisia ongelmalliseen pelaamiseen liittyviä ilmiöitä. Erot näyttävät liittyvän toisaalta opiskelijoiden ilmoittamaan tietämykseen pelihaitoista ja pelaamiseen liittyvistä ongelmista, toisaalta suhtautumiseen pelaamisen kieltämiseen oppitunneilla. Aineisto myös puoltaa käsitystä, että pojilla on usein vahvempi side pelaamiseen ja pelaaminen merkitsee heille enemmän. Digitaalinen rahapelaaminen on myös useammin poikien mielenkiinnon kohteena, jolloin rahapeliongelmien ennaltaehkäisyssä kannattaa huomioida varsinkin heidät. Kiellot ja rajoitukset eivät yksistään poista ongelmia - pelaamiseenkaan liittyen. Pelitukihankkeessa tiedontuotanto ja kehitettävät mallit kulkevat käsi-kädessä. Tiedontuotannon avulla pyritään vaikuttamaan sekä nuorten että ammattilaisten pelien ja pelihaittojen tuntemukseen. Hankkeen kehitystyö pyrkii vaikuttamaan esimerkiksi oppilaitoksien mediakasvatukseen. Sekä ammattilaisten että nuorten tietoisuuteen vaikuttamisen kautta hankkeella on mahdollisuuksia vaikuttaa myös järjestyssääntöihin liittyviin ongelmiin. Pelit median tuotteena vaikuttavat nuorten elämässä 24/7, kaikissa nuorten ympäristöissä. Nykyinen ammatillisen koulutuksen sukupolvi on kasvanut digitaalisella aikakaudella. Siten erilaisten tukimallien kehittämisessä kannattaa pyrkiä pelaamisen ja hyvinvoinnin yhdistämiseen. Nuorten ongelmallisen pelaamisen määrittelyssä kuvastuu huoli hyvän elämän vaarantumisesta. Hankkeessa kehitettävien mallien on hyvä tarjota nuorille mahdollisuuksia pohtia pelaamisen osuutta elämässään, tarvittaessa ryhmässä tai ammattilaisen kanssa. 34

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia 8.11.-13 Harri Taponen 30.10.2013 Mikä on kouluterveyskysely? Kyselyllä selvitettiin helsinkiläisten nuorten hyvinvointia keväällä 2013 Hyvinvoinnin osa-alueita

Lisätiedot

Rahapelihaittojen ehkäisy Minna Kesänen

Rahapelihaittojen ehkäisy Minna Kesänen Rahapelihaittojen ehkäisy Esityksen sisältö Yleistä rahapelaamisesta Rahapelihaittojen ehkäisy yhteisössä Rahapeliongelmien ehkäisy yksilötyössä Rahapelaamisesta yleisesti Rahapeleillä tarkoitetaan kaikkea

Lisätiedot

Toivon tietoa sairaudestani

Toivon tietoa sairaudestani Liite 4 LY1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan yläasteella olevan nuoren kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssille.

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Pelihaittojen ehkäisy Helsinki Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Elimäenkatu 27, 4.krs, Helsinki

Pelihaittojen ehkäisy Helsinki Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Elimäenkatu 27, 4.krs, Helsinki Pelihaittojen ehkäisy Helsinki 23.5.2013 Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Elimäenkatu 27, 4.krs, 00510 Helsinki www.ehyt.fi www.pelitaito.fi Esityksen sisältö Rahapelaaminen Suomessa Suomalainen rahapelaaminen

Lisätiedot

Älypuhelimen käytön määrän vaikutus koulumenestykseen ja vireystasoon

Älypuhelimen käytön määrän vaikutus koulumenestykseen ja vireystasoon Älypuhelimen käytön määrän vaikutus koulumenestykseen ja vireystasoon Nea Lindholm 14E, Eevi Prittinen 14E, Enni Leppänen 14C Lohjan Yhteislyseon lukio Ps7 toukokuu 2016 Sisällysluettelo 1. Johdanto 2

Lisätiedot

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 Koulupalaute: Henrikin koulu

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 Koulupalaute: Henrikin koulu KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 Koulupalaute: Henrikin koulu Tulkintaohjeita: Kaikki koulut viittaavat oppilaiden vastauksiin kaikissa Suomen kouluissa. Oma koulu viittaa oman koulunne oppilaiden

Lisätiedot

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2014 Koulupalaute: Tiirismaan peruskoulu

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2014 Koulupalaute: Tiirismaan peruskoulu Page 1 of 7 KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2014 Koulupalaute: Tiirismaan peruskoulu Tulkintaohjeita: Kaikki koulut viittaavat oppilaiden vastauksiin kaikissa Suomen kouluissa. Oma koulu viittaa oman

Lisätiedot

Hyvää mieltä perheen arkeen

Hyvää mieltä perheen arkeen Hyvää mieltä perheen arkeen Marja Snellman-, KM, LO, Sos.tt. Suomen Mielenterveysseura Maailman vanhin mielenterveysjärjestö Sitoutumaton kansanterveys- ja kansalaisjärjestö Mielenterveysseura pyrkii siirtämään

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Mediakyselyn tulokset

Mediakyselyn tulokset Teetimme Tammikuussa 2016 kyselyn lasten mediakäyttäytymisestä Kankaan päiväkodin esikoululaisten ja Kankaan koulun 1-4- luokkalaisten vanhemmilla. Kyselyn avulla oli tarkoitus kartoittaa lasten sosiaalisen

Lisätiedot

Lapset, nuoret ja media - Tukea digiajan kasvattajalle

Lapset, nuoret ja media - Tukea digiajan kasvattajalle Ala-aste vanhempainilta Lapset, nuoret ja media - Tukea digiajan kasvattajalle Paula Aalto 14.4.2016 MLL:n mediakasvatustyö Mediakasvatuksella pyritään edistämään lasten valmiuksia ymmärtää ja tulkita

Lisätiedot

Koulutilastoja Kevät 2014

Koulutilastoja Kevät 2014 OPETTAJAT OPPILAAT OPETTAJAT OPPILAAT Koulutilastoja Kevät. Opiskelijat ja oppilaat samaa Walter ry:n työpajat saavat lähes yksimielisen kannatuksen sekä opettajien, että oppilaiden keskuudessa. % opettajista

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Hyvää mieltä perheen arkeen

Hyvää mieltä perheen arkeen Hyvää mieltä perheen arkeen Susanna Kosonen (KM, LO, LTO, AO, OPO, taidekasvatuksen yo) Hyvää mieltä perheen arkeen / Suomen Mielenterveysseura Suomen Mielenterveysseura Maailman vanhin mielenterveysjärjestö

Lisätiedot

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen

Lisätiedot

Tasa-arvokysely 2012 oppilaat ja lukio-opiskelijat n=389

Tasa-arvokysely 2012 oppilaat ja lukio-opiskelijat n=389 Tasa-arvokysely 212 oppilaat ja lukio-opiskelijat n=389 Helsingin normaalilyseo Tasa-arvotyöryhmä: Kristiina Holm Elina Mantere Kirsi Naukkarinen Antero Saarnio 1. Sukupuoli vaikuttaa koulussamme oppilaiden

Lisätiedot

Kursseille on vaikea päästä (erilaiset rajoitukset ja pääsyvaatimukset) 23 % 24 % 25 % 29 % 29 % 27 % 34 % 30 % 32 %

Kursseille on vaikea päästä (erilaiset rajoitukset ja pääsyvaatimukset) 23 % 24 % 25 % 29 % 29 % 27 % 34 % 30 % 32 % Opintojen sujuvuus Kursseille on vaikea päästä (erilaiset rajoitukset ja pääsyvaatimukset) 2 2 1 2 2 2 2 2 1 0 % 40 % 60 % 80 % 100 % Vastaajista noin joka viidennellä on ollut ongelmia kursseille pääsemisestä

Lisätiedot

Vanhempien osallisuus oppilashuollon kehittämiseen

Vanhempien osallisuus oppilashuollon kehittämiseen Vanhempien osallisuus oppilashuollon kehittämiseen Tuija Metso Oppilaan parhaaksi yhteistä huolenpitoa Helsinki Vanhempien barometri 2007 Suomen Vanhempainliiton kysely vanhemmille kouluhyvinvoinnista

Lisätiedot

KIVENKYYDIN KEHITYSKYSELY 2011

KIVENKYYDIN KEHITYSKYSELY 2011 KIVENKYYDIN KEHITYSKYSELY 011 1.1 Yleistä kyselyn toteutuksesta Maaliskuun 011 aikana Nurmijärvellä toteutettiin Kivenkyydin kehittämiskysely Webropolnettikyselynä. Kyselyn tavoitteena oli saada tietoa

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu, % 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Koulun fyysisissä työoloissa puutteita

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu, % 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Koulun fyysisissä työoloissa puutteita FYYSISET TYÖOLOT Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 36% Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua 8% Melu ja kaiku haittaavat opiskelua 24% Sopimaton valaistus haittaa opiskelua 12% Huono ilmanvaihto

Lisätiedot

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä Psykologia 7 KAMA Tutkimus toteutettiin: 4.10.2016-18.11.2016 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1.1 Mitä ovat ulkonäköpaineet?

Lisätiedot

Taiteen perusopetuksen kyselyjen alustavia tuloksia Oppilaiden ja huoltajien kysely Avoin verkkokysely keväällä 2016

Taiteen perusopetuksen kyselyjen alustavia tuloksia Oppilaiden ja huoltajien kysely Avoin verkkokysely keväällä 2016 Taiteen perusopetuksen kyselyjen alustavia tuloksia Oppilaiden ja huoltajien kysely Avoin verkkokysely keväällä 2016 Taiteen perusopetuksen seminaari15.4.2016 Minna Harmanen Jan Hellgren Matti Pietilä

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

Kysely Piispanlähteen alakoulun oppilaille Yhteenvetoraportti N=349 Julkaistu: /14

Kysely Piispanlähteen alakoulun oppilaille Yhteenvetoraportti N=349 Julkaistu: /14 Kysely Piispanlähteen alakoulun oppilaille Yhteenvetoraportti N=349 Julkaistu: 19.4.2010 1/14 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat 1. Kerro luokkasi 1. 1A 21 6,02% 2. 1B 17 4,87% 3. 1C 16 4,58% 4. 2A 22 6,30%

Lisätiedot

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö 1 Johdanto Esitys perustuu artikkeleihin Hakkarainen, P & Jääskeläinen, M (2013).

Lisätiedot

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskyselyyn

Lisätiedot

Harjoite 5: Stressin tunnistaminen

Harjoite 5: Stressin tunnistaminen Harjoite 5: Stressin tunnistaminen Erikseen varattuna hetkenä 20-60 minuuttia Harjoituslomakkeet ja kynät Tavoitteet Harjoitella kiinnittämään ajoissa huomiota mahdollisen negatiivisen stressin kertymiseen

Lisätiedot

Auranlaakson koulu. Auranlaakson koulu Koulun hyvinvointiprofiili (alakoulu)

Auranlaakson koulu. Auranlaakson koulu Koulun hyvinvointiprofiili (alakoulu) Sivu 1/5 Auranlaakson koulu tulostusohje Tyttöjä: Poikia: 64 vastaajaa 32 (50 %) 32 (50 %) Koulun tilat ja toiminta Samaa mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Eri mieltä Vastaajia Luokkahuone on riittävän tilava

Lisätiedot

Sukupuolistereotypiat opettajien kokemina

Sukupuolistereotypiat opettajien kokemina Erilaiset oppijat yhteinen koulu -projekti Aulikki Etelälahti 23.8.6 Sukupuolistereotypiat opettajien kokemina Taustaa... 1 Arvioinnin kohderyhmä... 1 Arvioinnin mittaristo ja aineiston analysointi...

Lisätiedot

Kuusiston koulu (Kaarina)

Kuusiston koulu (Kaarina) Sivu 1/5 Kuusiston koulu (Kaarina) tulostusohje Tyttöjä: Poikia: 101 vastaajaa 59 (58 %) 42 (42 %) Koulun tilat ja toiminta Samaa mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Eri mieltä Vastaajia Luokkahuone on riittävän

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet,

Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet, Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet, kannettavat tietokoneet, älypuhelimet, tablettitietokoneet,

Lisätiedot

Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus

Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari 11.11.2010 Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus Haasteena lapsen oikeus päihteettömään elämään A-klinikkasäätiö > hoitopalvelutuotanto

Lisätiedot

HYVÄN KASVUN OHJELMA ARVIOINTI 2016

HYVÄN KASVUN OHJELMA ARVIOINTI 2016 HYVÄN KASVUN OHJELMA 2015-2020 ARVIOINTI 2016 Toteutus Toteutettiin Wilman kyselytoiminnolla huhtikuun 2016 aikana Vastauksia yht. 1118 kpl Perusopetuksen oppilaat (4.,6.,8.lk) oppilaat 610 kpl Lukion

Lisätiedot

Rahapelihaittojen ehkäisystä uutta otetta työhön: Case nuoret, nuoret

Rahapelihaittojen ehkäisystä uutta otetta työhön: Case nuoret, nuoret Rahapelihaittojen ehkäisystä uutta otetta työhön: Case nuoret, nuoret aikuiset ja rahapelit Tapio Jaakkola 19.4.2016 Tampere Rahapelaamisen jatkumo Ei pelaa Maltillinen pelaaminen Ammattimainen ja patologinen

Lisätiedot

Kysely Piispanlähteen yläkoulun oppilaille Yhteenvetoraportti N=254 Julkaistu: /18. Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100%

Kysely Piispanlähteen yläkoulun oppilaille Yhteenvetoraportti N=254 Julkaistu: /18. Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% Kysely Piispanlähteen yläkoulun oppilaille Yhteenvetoraportti N=254 Julkaistu: 19.4.2010 1/18 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat 1. Kerro luokkasi 1. 7A 20 7,87% 2. 7B 20 7,87% 3. 7C 22 8,66% 4. 7D 24 9,45%

Lisätiedot

Että jokainen aikuinen puuttuisi kiusaamiseen ja syrjimiseen

Että jokainen aikuinen puuttuisi kiusaamiseen ja syrjimiseen Että jokainen aikuinen puuttuisi kiusaamiseen ja syrjimiseen Kaikille kaveri -hankkeen pilottikoulujen työntekijöiden näkemyksiä oppilaiden yksinäisyyden ja kiusaamisen ehkäisemisestä 9.11.2012 Satu Tallgren

Lisätiedot

ITÄISEN UUDENMAAN TURVALLISUUSKYSELY 2016 SIPOOLAISTEN VASTAUKSET

ITÄISEN UUDENMAAN TURVALLISUUSKYSELY 2016 SIPOOLAISTEN VASTAUKSET ITÄISEN UUDENMAAN TURVALLISUUSKYSELY 2016 SIPOOLAISTEN VASTAUKSET Itäuusmaalaiset kunnat, Itä-Uudenmaan poliisilaitos ja Itä-Uudenmaan pelastuslaitos järjestivät turvallisuuskyselyn maaliskuussa 2016.

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö 1. Johdanto Porin kaupunginkirjaston asiakastyytyväisyyttä mittaava kysely toteutettiin vuonna 2006 ensimmäisen kerran Internetin kautta. Kyselylomake oli kirjaston verkkosivuilla kahden viikon ajan 4.12.-18.12.

Lisätiedot

-ohjelman vaikuttavuus Seurantatutkimuksen ALUSTAVIA TULOKSIA Lukuinto-pilottikoulujen oppilaiden kyselyiden vertailun perusteella

-ohjelman vaikuttavuus Seurantatutkimuksen ALUSTAVIA TULOKSIA Lukuinto-pilottikoulujen oppilaiden kyselyiden vertailun perusteella -ohjelman vaikuttavuus Seurantatutkimuksen ALUSTAVIA TULOKSIA Lukuinto-pilottikoulujen oppilaiden kyselyiden vertailun perusteella Annette Ukkola Oulun yliopisto Tuloksista - lähteenä kolme eri kyselyä

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

Perusopetuskysely Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014

Perusopetuskysely Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014 Perusopetuskysely 2016 Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014 Taustatietoja Kysely toteutettiin toukokuun lopulla 2016 Linkki kyselyyn lähetettiin Helmin kautta 4099 oppilaan 7966:lle huoltajalle

Lisätiedot

Nuorten hyvinvointi Päijät-Hämeessä vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Päijät-Hämeessä vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Nuorten hyvinvointi Päijät-Hämeessä vuosina 2008-2013 Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi

Lisätiedot

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA 1 Itä-Suomen virtuaaliyliopisto YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 23 SAADUSTA PALAUTTEESTA Henkilöstökoulutushankkeessa järjestettiin Verkko-opetuksen perusteet (VOP)

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Entten tentten ja pelistä pois? 2016

Entten tentten ja pelistä pois? 2016 Entten tentten ja pelistä pois? 2016 Riitta Kauppinen Kansalaistoiminnan päällikkö Pelastakaa Lapset ry Maaliskuu 2016 Pelastakaa Lasten Eväitä Elämälle ohjelma 1301 lasta 313 000 100 harrastusta 462 toisen

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot

Lukiolaisten stressi. Tekijät: Fanni Palmu ja Netta Varis 14E Psykologinen tutkimus Lohjan Yhteislyseon lukio Tammikuu 2016 Opettaja: Simo Jouhi

Lukiolaisten stressi. Tekijät: Fanni Palmu ja Netta Varis 14E Psykologinen tutkimus Lohjan Yhteislyseon lukio Tammikuu 2016 Opettaja: Simo Jouhi Lukiolaisten stressi Tekijät: Fanni Palmu ja Netta Varis 14E Psykologinen tutkimus Lohjan Yhteislyseon lukio Tammikuu 2016 Opettaja: Simo Jouhi 1.Johdanto 1.1. Tutkimusaihe Tutkimme lukiolaisten stressiä,

Lisätiedot

Nuorten tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttö. Uusia tuloksia Kouluterveyskyselystä Hanna Ollila, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Nuorten tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttö. Uusia tuloksia Kouluterveyskyselystä Hanna Ollila, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Nuorten tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttö Uusia tuloksia Kouluterveyskyselystä Hanna Ollila, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Mikä on kokonaiskuva nuorten tupakkatuotteiden käytöstä? Savukkeiden,

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen

Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen Mikkeli 19.2.2014 19.2.2014 Pauliina Luopa 1 MILLAISTA TIETOA KOULUTERVEYSKYSELYSTÄ SAA? 19.2.2014 Pauliina Luopa 2 Kouluterveyskysely kerää Kokemustietoa 14

Lisätiedot

Arviointikysely 2015 Ammattilukio - Arviointiraportti - Julkaisuversio

Arviointikysely 2015 Ammattilukio - Arviointiraportti - Julkaisuversio Arviointikysely 2015 Ammattilukio - Arviointiraportti - Julkaisuversio 1. Opetus ja oppiminen 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 55 60 Etenen ja menestyn opinnoissani suunnitelmieni mukaisesti 13 28 11 7 2

Lisätiedot

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610.

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610. YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö ALAIKÄISYKSIKÖIDEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin

Lisätiedot

DIDAKTISET KÄRJET NOUSUUN ISOVERSTAASSA HANKKEEN OPETTAJIEN OSAAMISEN KARTOITUS

DIDAKTISET KÄRJET NOUSUUN ISOVERSTAASSA HANKKEEN OPETTAJIEN OSAAMISEN KARTOITUS Terho Kontioinen, suunnittelija Itä-Suomen yliopisto Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto DIDAKTISET KÄRJET NOUSUUN ISOVERSTAASSA HANKKEEN OPETTAJIEN OSAAMISEN KARTOITUS Opeka-kysely

Lisätiedot

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2014 Koulupalaute: Joensuu

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2014 Koulupalaute: Joensuu KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2014 Koulupalaute: Joensuu Tulkintaohjeita: Kaikki koulut viittaavat oppilaiden vastauksiin kaikissa Suomen kouluissa. Tulokset on raportoitu erikseen alakoulujen ja yläkoulujen

Lisätiedot

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Liittyminen KKE -hankekokonaisuuteen

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa Anna-Leena Ruotsalainen AHOT:lla eli aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella tarkoitetaan opiskelijan

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen Asiakaskyselyn 2013 tulokset

Varhaiskasvatuksen Asiakaskyselyn 2013 tulokset Varhaiskasvatuksen Asiakaskyselyn 2013 tulokset Kyselyyn vastaajia 3217 henkilöä Englanninkieliseen kyselyyn vastaajia 22 henkilöä Vastaajia yhteensä 3239 henkilöä Generated on 22.03.2013 07:50 Taustatiedot

Lisätiedot

Internetin saatavuus kotona - diagrammi

Internetin saatavuus kotona - diagrammi Internetin saatavuus kotona - diagrammi 2 000 ruotsalaista vuosina 2000-2010 vastata Internetiä koskeviin kysymyksiin. Alla oleva diagrammi osoittaa, kuinka suurella osuudella (%) eri ikäryhmissä oli Internet

Lisätiedot

Kysely huoltajille ja oppilaille

Kysely huoltajille ja oppilaille Kysely huoltajille ja oppilaille Kysely huoltajille ja oppilaille tammikuussa 2013 Kysely lähetettiin kaikille 20 000 oppilaan huoltajille Wilman kautta Kyselyyn vastasi 3400 huoltajaa Sekä 2500 oppilasta

Lisätiedot

Päihdetilannekysely Espoossa 3.3.-15.4.2014

Päihdetilannekysely Espoossa 3.3.-15.4.2014 Päihdetilannekysely Espoossa 3.3.-15.4.2014 Ota kantaa Espoon päihdetilanteeseen Kyselyllä kartoitettiin Espoon asukkaiden päihteisiin, tupakkaan ja rahapeleihin liittyviä näkemyksiä ja mielipiteitä päihdehaittojen

Lisätiedot

Käsityön Tutkimushanke Vanhempien käsityksiä 7.-luokkalaisten käsityön opiskelusta

Käsityön Tutkimushanke Vanhempien käsityksiä 7.-luokkalaisten käsityön opiskelusta Käsityön Tutkimushanke 2013-2014 Vanhempien käsityksiä 7.-luokkalaisten käsityön opiskelusta www.helsinki.fi/yliopisto 21.11.2014 1 Tutkimuksen lähtökohtia Käsityön kansallinen arviointi 2010 Arviointitulosten

Lisätiedot

Pelastakaa Lapset - sitoutumaton kansalaisjärjestö

Pelastakaa Lapset - sitoutumaton kansalaisjärjestö Pelastakaa Lapset - sitoutumaton kansalaisjärjestö Pelastakaa Lapset ry on vuonna 1922 perustettu, poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton kansalaisjärjestö, joka tukee erityisesti vaikeissa oloissa

Lisätiedot

MOBIILITEKNOLOGIAN KÄYTTÖ, IKÄ JA SUKUPUOLI

MOBIILITEKNOLOGIAN KÄYTTÖ, IKÄ JA SUKUPUOLI MOBIILITEKNOLOGIAN KÄYTTÖ, IKÄ JA SUKUPUOLI Sanna-Mari Kuoppamäki Jyväskylän yliopisto Esityksen sisältö MTV:n katsojapaneeli eri-ikäisten internetin käytöstä, laitteista ja asenteista Yli 50-vuotiaiden

Lisätiedot

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa.

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. LISÄÄ NAISIA KAUPPAKAMAREIDEN LUOTTAMUSTEHTÄVIIN 12.11.7 Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. Tutkimuksen avulla selvitetään

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN 1 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 1/2 Taloustutkimus Oy on toteuttanut tämän tutkimuksen Attendo Oy:n toimeksiannosta.

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Yksinäisyys lasten silmin Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Tutkimusaihe ja tutkimuskysymykset Lasten yksinäisyys lasten näkökulmasta Sadutusmenetelmällä lasten tieto näkyviin 1) Mitä lapset kertovat

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21.

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21. Aineistot en omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. n omaisneuvonta, n=21. Yhteensä 312 omaisen vastaukset Yleistä vastaajista Keski-ikä 52-57 vuotta, Sopimusvuoren aineisto

Lisätiedot

MITÄ KUULUU NUORTEN OSALLISUUDELLE SATAKUNNASSA? POIMINTOJA NUORET LUUPIN ALLA HANKEAINEISTOSTA

MITÄ KUULUU NUORTEN OSALLISUUDELLE SATAKUNNASSA? POIMINTOJA NUORET LUUPIN ALLA HANKEAINEISTOSTA MITÄ KUULUU NUORTEN OSALLISUUDELLE SATAKUNNASSA? POIMINTOJA NUORET LUUPIN ALLA HANKEAINEISTOSTA Leena Haanpää Nuoret ja vaikuttaminen seminaari Rauma 24.1.2013 NUORET LUUPIN ALLA Hankkeen tavoitteet: -

Lisätiedot

Nuorten hyvinvointi Lapissa vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Lapissa vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Nuorten hyvinvointi Lapissa vuosina 2008-2013 (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana Vanhemmat

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun

Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun Tekijät: Kristian Lehtiniittu, Linda Törnström, Julia Meritähti Esityspäivä: 5.2.2016 Psykologia kurssi 7 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1 1.1

Lisätiedot

Nuorisotutkimus 2008

Nuorisotutkimus 2008 Nuorisotutkimus 08 Tutkimuksen taustatiedot Nuorisotutkimus tehtiin huhtikuussa 08 verkkokyselynä Tutkimus toteutettiin Elinkeinoelämän nuoriso-ohjelman alueilla Vastaajina on peruskoulun 7. 9.-luokkalaisia

Lisätiedot

ZA4884 Flash Eurobarometer 248 (Towards a safer use of the Internet for children in the EU a parents' perspective)

ZA4884 Flash Eurobarometer 248 (Towards a safer use of the Internet for children in the EU a parents' perspective) ZA4884 Flash Eurobarometer 248 (Towards a safer use of the Internet for children in the EU a parents' perspective) Country Specific Questionnaire Finland PARENTS OF CHILDREN BETWEEN 6 17 Q0. Onko taloudessanne

Lisätiedot

Pekka Lund 24.2.2015. Ikääntyneiden peliriippuvuus

Pekka Lund 24.2.2015. Ikääntyneiden peliriippuvuus Ikääntyneiden peliriippuvuus Ketä sinä ajattelet, kun alamme puhua ikäihmisten peliongelmista? Milloin pelaaminen on ongelmallista? Milloin pelaaminen on ongelmallista? Pelaamista ei tule ylipatologisoida:

Lisätiedot

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen esiopetuksessa Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen

Lisätiedot

Potkua peruskoulun tvt-taitoihin sekä sosiaalisen median käyttöön Jyväskylä, Oskari Uotinen viestintäkonsultti, yrittäjä

Potkua peruskoulun tvt-taitoihin sekä sosiaalisen median käyttöön Jyväskylä, Oskari Uotinen viestintäkonsultti, yrittäjä Potkua peruskoulun tvt-taitoihin sekä sosiaalisen median käyttöön Jyväskylä, 22.10. Oskari Uotinen viestintäkonsultti, yrittäjä Tutustuminen ja esittelyt Ketäs te olette? Etsi täältä sellainen henkilö,

Lisätiedot

NUORISOBAROMETRI ARJEN JÄLJILLÄ 22% 38% pojista selviytyy huonosti tai melko huonosti #NUORISOBAROMETRI

NUORISOBAROMETRI ARJEN JÄLJILLÄ 22% 38% pojista selviytyy huonosti tai melko huonosti #NUORISOBAROMETRI NUORISOBAROMETRI 2015 ARJEN JÄLJILLÄ Nuorten arjenhallinnan ulottuvuudet muodostavat tiiviin kokonaisuuden. Uni, ystävät, harrastukset, ruokailutottumukset, talous ja kulutus ovat kiinteä osa nuorten arkea.

Lisätiedot

Mobiilileikkipaikka! www.lappset.com/mobi

Mobiilileikkipaikka! www.lappset.com/mobi Mobiilileikkipaikka! www.lappset.com/mobi Jos et voi voittaa heitä, liity heihin Pelikulttuuri on yhä enenevässä määrin läsnä yhteiskunnassamme. Tietokonepelejä pelataan jokaisessa kodissa tietokoneella,

Lisätiedot

KOULUJEN HYVINVOINTIPROFIILI 2015 YLÄKOULUT KYSYMYKSITTÄIN Koko maa Lappeenranta 2015, 2014 ja 2013 KOULUN OLOSUHTEET 1 1 (12)

KOULUJEN HYVINVOINTIPROFIILI 2015 YLÄKOULUT KYSYMYKSITTÄIN Koko maa Lappeenranta 2015, 2014 ja 2013 KOULUN OLOSUHTEET 1 1 (12) 20.4.2015 KOULUJEN HYVINVOINTIPROFIILI 2015 YLÄKOULUT KYSYMYKSITTÄIN Koko maa 2015 - Lappeenranta 2015, 2014 ja 2013 KOULUN OLOSUHTEET 1 1 (12) -60 % -40 % -20 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Luokat ovat

Lisätiedot

01_Arviointikysely 2016 Ammattilukio - Arviointiraportti 2016_Ammattilukio_Julkaisuversio

01_Arviointikysely 2016 Ammattilukio - Arviointiraportti 2016_Ammattilukio_Julkaisuversio 01_Arviointikysely 2016 Ammattilukio - Arviointiraportti 2016_Ammattilukio_Julkaisuversio 1. Opetus ja oppiminen Etenen ja menestyn opinnoissani suunnitelmieni mukaisesti 9 39 11 11 Olen motivoitunut lukio-opiskeluun

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 0 toteutti perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakyselyn lapsille ja huoltajille huhtikuussa 0. Vuoden 0 seurantaan liittyvä kysely

Lisätiedot

(8) KOULUJEN HYVINVOINTIPROFIILI 2013 LUKIOT KYSYMYKSITTÄIN LAPPEENRANTA 2013, 2012, 2011 OPPILAITOKSEN OLOSUHTEET 1

(8) KOULUJEN HYVINVOINTIPROFIILI 2013 LUKIOT KYSYMYKSITTÄIN LAPPEENRANTA 2013, 2012, 2011 OPPILAITOKSEN OLOSUHTEET 1 18.6.2013 1 (8) KOULUJEN HYVINVOINTIPROFIILI 2013 LUKIOT KYSYMYKSITTÄIN LAPPEENRANTA 2013, 2012, 2011 OPPILAITOKSEN OLOSUHTEET 1-80% -60% -40% -20% 0% 20% 40% 60% 80% 100% 120% Luokat ovat riittävän tilavia

Lisätiedot

Koulu. Koetko koulunkäynnin mielekkäänä ja tarpeellisena? Kyllä Joskus Ei. Missä aineissa olet hyvä?

Koulu. Koetko koulunkäynnin mielekkäänä ja tarpeellisena? Kyllä Joskus Ei. Missä aineissa olet hyvä? Koulu ja työ - ohje Koulunkäyntiin liittyen tärkeää on selvittää sekä motivaatio käydä koulua, mutta myös mahdolliset pulmat tai oppimisvaikeudet. Mikäli koulut on jo käyty, niin työelämään liittyen on

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari

Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari Johtamisen tuloksellisuus Pyry Airaksinen Laurea P2P projektiryhmä: Jani Moisiola, Jenni Rajakallio, Anssi Rajala, Joel Reikko, Anselmi Tuominen, Vera Veremenko 9/14/2012

Lisätiedot

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Kirsimarja Raitasalo THL, Alkoholi ja huumeet 11.11.2011 1 Taustaa Alkoholinkulutus on

Lisätiedot

VALTAKUNNASSA KAIKKI HYVIN? Nuorten hyvinvoinnin tilan tarkastelua

VALTAKUNNASSA KAIKKI HYVIN? Nuorten hyvinvoinnin tilan tarkastelua VALTAKUNNASSA KAIKKI HYVIN? Nuorten hyvinvoinnin tilan tarkastelua Lasten ja nuorten mahdollisuus hyvään kasvuun on perusta kansan hyvinvoinnille nyt ja tulevaisuudessa! THL: Lapsi kasvaa kunnassa 16.10.2012

Lisätiedot

Päivän yhteenveto. Pykälistä käytäntöön -aluekierros, Turku. kehittämispäällikkö Jaana Markkula Tupakka, rahapelit ja riippuvuus -yksikkö

Päivän yhteenveto. Pykälistä käytäntöön -aluekierros, Turku. kehittämispäällikkö Jaana Markkula Tupakka, rahapelit ja riippuvuus -yksikkö Päivän yhteenveto Pykälistä käytäntöön -aluekierros, Turku kehittämispäällikkö Jaana Markkula Tupakka, rahapelit ja riippuvuus -yksikkö 26.4.2016 Markkula 1 Lounais-Suomen avin avaus: Parhaimmat menetelmät

Lisätiedot

KOULUJEN HYVINVOINTIPROFIILI 2016 YLÄKOULUT KYSYMYKSITTÄIN Koko maa Lappeenranta 2016, 2015 ja 2014 KOULUN OLOSUHTEET 1 1 (12)

KOULUJEN HYVINVOINTIPROFIILI 2016 YLÄKOULUT KYSYMYKSITTÄIN Koko maa Lappeenranta 2016, 2015 ja 2014 KOULUN OLOSUHTEET 1 1 (12) 20.4.2016 KOULUJEN HYVINVOINTIPROFIILI 2016 YLÄKOULUT KYSYMYKSITTÄIN Koko maa 2016 - Lappeenranta 2016, 2015 ja 2014 KOULUN OLOSUHTEET 1 1 (12) -60% -40% -20% 0% 20% 40% 60% 80% 100% Luokat ovat riittävän

Lisätiedot

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010 Kouluterveyskysely 2010 3.12.2010 1 ELINOLOT Lappi Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana

Lisätiedot

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA VIEREMÄN KUNNAN PERUSOPETUS JA VIEREMÄN LUKIO

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA VIEREMÄN KUNNAN PERUSOPETUS JA VIEREMÄN LUKIO TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA 2017-2019 VIEREMÄN KUNNAN PERUSOPETUS JA VIEREMÄN LUKIO 1 LÄHTÖKOHDAT Tämä suunnitelma on osa Vieremän kunnan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaa. Tasa-arvoa

Lisätiedot