ENIEC verkoston vuositapaaminen Frankfurtissa,

Transkriptio

1 ENIEC verkoston vuositapaaminen Frankfurtissa, Mohamed Baba, ENIEC-verkoston puheenjohtaja avauspuheenvuoro Minä, yksityisenä henkilönä, olen aina jossain toisessa kulttuurissa etnistaustainen. Näkyvät erot siinä ovat uskonto, ruoka tai tapa toimia sekä ajatella. Kulttuuri on enemmän kuin etninen tausta, se on erilaisia asioita samassa ajassa. Sukupolvi on yksi osa kulttuurista siinä meistä jokainen kuuluu omaan ryhmään. Sosiaalinen tausta on myös henkilökohtainen tausta. Kun menet taidemuseoon, niin et ihmettele, että WOW, miten upea kehys haluat kumminkin nähdä tauluakin, sekä saada tietoa taulun taustasta. Frederic Lauscher, Saksa toiminnanjohtaja Huoltokodin jokapäiväisestä toiminnasta. Vuonna 2004 otettiin hoitokotiin ensimmäinen etnistaustainen iäkkäiden ryhmä muslimit. Tänä päivänä asuu huoltokodissa 123 maahanmuuttajaa. Heille on mm. organisoituja kirkon vierailuja, kristillisissä juhlissa käyvät esiintymässä paikalliset lapset ym. Täytyy ottaa huomioon uskonto, sekä seksuaalinen orientaatio. Vähemmistöillä on lisätarpeita, niitä nousee esille enemmän. Heillä on erilainen elämän malli life design. Hoitokodissa pidetään myös hauskaa, esim. ladys night hyvännäköiset pojat, olutkulmaus jossa miehet voivat jakaa vanhoja sotakokemuksia.

2 Seuraava askel huoltokodin kehittymisessä oli rainbow certification hakeminen seksuaalivähemmistöjen tarpeiden huomioon ottaminen. Sertifikaatti kehitettiin Hollannissa ja se myönnetään kriteereihin vastaaville hoitokodeille. Frederik toi idean Saksaan ja oli saksalaisiin hoitokoteihin vastaavan mallin rakentaja. Sertifikaatti ei ole ainoastaan paperilla, sitä näkee jokapäiväisessä työssä. Omalla tavalla se projekti tuo menestystä hoitokodille kokonaisuudessa. Hoitokodissa on töissä maahanmuuttajia 67 eri maasta. Asiakkaista 85% ovat maahanmuuttajia, työntekijöistä 94%. Yhteenvetona iäkäs maahanmuuttaja ei olekaan niin erilainen, kuin kuvitellaan. Hanna Rantala, tulevaisuuden ryhmä Tutkimustuloksia verkostojäsenien odotuksista Tavoitteena on, että olisimme enemmän yhteydessä. Mitä meille tapahtuu, jos rupeamme toisenlaista rahoitussysteemiä käyttämään? Eniecin jäsenillä on iso kiinnostus uuden oppimiseen ja yhteistyöhön liittyviin. Olemme aina avoimia uusille jäsenille. Miten olisi mahdollista jakaa keskenään tietoa, oppia enemmän. Mitä tarkoittaa kansanvälinen huolto? Kenen tehtävä se olisi? Miten käyttää meidän kaikkien osaamisia yhteisesti? Täytyy miettiä, miten viedään asioita eteenpäin? - Pitäisi rakentaa keskenään pienet ryhmät, ketkä sitten keskenään keskustelisivat säännöllisesti omista tekemisistä, niin seuraavassa Eniec-tapaamisessa vuoden päästä jokainen ryhmä voisi tehdä yhteenvedon tekemisistä.

3 Jan Booj, Holland Kuvassa mieshenkilö me emme tiedä kuka hän on, ei ole harmaata aavistustakaan, mitä hän tekee. Onko hän oman vaimonsa kanssa, tai salakuljettaako hän jotain? Asuuko hän yksin? Se mies siinä kuvassa ei ole mitenkään erillinen. Vuosina tuli Eurooppaan paljon maahanmuuttajia. Nyt 50 vuotta myöhemmin he ovat myös vanhentuneet. Nyt me puhutaan miljoonista maahanmuuttajista EU-maissa. Aina missä on paljon ihmisiä, on myös paljon ongelmia. Tällä hetkellä on tilanne sama kuin 50-luvulla. Taas on kasvanut maahanmuutto. Kuka on se iäkäs maahanmuuttaja? He eivät muutu. He asuvat kotona mahdollisimman pitkään, ainoastaan pieni % heistä asuu huoltokodissa. Heillä on terveysongelmia. Heidän ajatuksissa pyörii menenkö viettämään viimeisiä päiviä kotimaassa. 50 %:lla asukkaista on maahanmuuttajan tausta. Eikö olekaan hölmöä, kutsua henkilöä, kuka on syntynyt minun kotimaassa maahanmuuttajaksi. Minkälainen on minun tausta/ juuret omassa kotimaassa. Me puhutaan yhä enemmän yhteiskunnan moninaisuudesta Superdiversity Kaikki on sekoitettu, mutta kumminkin kaikki osat ovat paikoillaan. Voiko olla että emme näe lukea? Moni meistä sanoo, että kaikki on järjestetty maahanmuuttajien perheissä. Jokaisella ihmisellä on arvo ja tasavertaiset oikeudet. Ja siinä kohtaa iäkkäät maahanmuuttajat otetaan liian helposti ryhmänä ei yksityisenä henkilönä. Se olisi vastuun ottaminen, jos menisimme muuttamaan huoltosysteemiä kaupungeissa sekä huoltokodeissa. Silloin se olisikaan kaikkien vastuulla. Me puhutaan isosta määrästä ihmisiä. Iäkkäät maahanmuuttajat tarvitsevat enemmän tutkintoja sekä huomiota. Ja jos me käyttäisimme arjessa jopa 10% siitä, mitä me jo tiedetään, niin ollaan jo 100% liikkunut eteenpäin. On tullut aika selvittää ihmisille, että maahanmuuttaja ei olekaan niin erilainen, kuin kuvitellaan. Me sitä tiedetään, me työskentelemme heidän kanssa. Se ei ole helppo, mutta ei myös mahdoton tilanne, että maahanmuuttaja on osa tavanomaisesta terveydenhuollosta. Se on kenttätyö ja meidän täytyy olla tietoisia siitä, että emme menisi väärään suuntaan - Mitä enemmän erillistoimenpiteitä me teemme heille, sitä parempia me olemme - Täytyy kysyä itseltään, tuleeko meidän toiminnasta kenellekään hyötyä - Kenelle minä apua tarjoan itselle tai iäkkäälle maahanmuuttajalle - Teenkö palvelusta mitä tarjoan eksklusiivisena

4 Me sanomme, että se työ on vaikea, tarvitaan osaamista, uusia ideoita. Väärin me tarvitsemme toimintaa. Meidän Eniec-jäsenien tehtävä on sen aiheen yleisesti tiedostaminen. Meidän täytyy normalisoida aihe iäkkäät maahanmuuttajat. Workshop Let`s talk - Meidän täytyy yleisesti panostaa sosiaalisiin ongelmiin - Kukaan ei ikinä ole kysynyt heiltä heidän tarpeita ja mahdollisuuksia - Miten tolerantti olen minä Ennen kuin käytetään sanaa suvaitseminen, täytyy miettiä sen sanan tarkoitusta minä voin olla suvaitseva moskiittoja kohtaan. Tai puhutaanko me syrjinnästä, rasismista ym. Mikrotasolla sen pitäisi olla otsikkona. Ulkopuolinen henkilö tulee ja sanoo mitä sinä tuhlaat omaa aikaasi maahanmuuttajille. Johtajana mitä teet, kun kuulet sellaista. Miten ilmaiset oman mielipiteen. Täytyy hyväksyä, olla avoin, tehdä asiat selväksi asiakkaille sekä työskentelijöille. Antaa mahdollisuus valikoida, opettaa halukkaita. Tolerance scan työkalu, työntekijöiden palaute kerääminen, näkee ketkä he ovat. Asiantuntijoiden osaamiset: On tärkeä, jos pystyt jakamaan omaa osaamista. Avoimuus on tärkeä. Kaikki alkaa johtajuudesta puhutaan vapaasti, mitkä auttavat, mitkä eivät. Se on ensimmäinen askel kehittämisestä. Se on roolihahmon mallikuva. Ja sen takana on se, mitä ihmiset tarvitsevat. Täytyy luoda työntekijöille sellainen tilanne, että he tulevat ulos omalta mukavuusalueelta. Sen jälkeen on helpompi selvittää, miten työskennellä yhdessä, jakaa osaamista. Tulee yhteisymmärrys ja hyvinvointi. Myötätunto jos se puuttuu niin voi unohtaa kaiken. Eri kieliryhmien oppilaat voisi olla enemmän avoimin mielin. Meillä täytyy olla kyky työskennellä myös perheiden kanssa. Alina Ahtamo Vierailu Victor- Gollancz-Haus- palvelutaloon (nursing house) Vierailuryhmässämme oli 5 ENIEC:n jäsentä, jotka edustivat viittä eri EU:n maita: Hollanti (Conny), Belgia (Olivia), Norja (Redun), Tanska (Anne Leonora) ja Suomi (Alina Ahtamo). Olin ainut edustaja ENIEC:n suomalaisryhmästä. Oppaita oli kaksi- Martin Hansleitung (palvelutalon johtaja) ja..

5 Frankfurter Verbandin organisaatioon kuuluva Viktor- Gollancz-Haus palvelutalo on rakennettu vuonna Iso organisaatio on kolmannen sektorin iso järjestö, jonka taloudellisena tukena on kunta, siis palvelutalo kuuluu ns. kaupungin konsernin osana. Samalla organisaatiolla on 7 palvelutaloa, joista 2 ovat monikulttuurisia kuten kyseessä oleva. Nykyisin talossa asuu 123 ikäasukasta. Talossa on 4 kerrosta ja noin 10 siipi- osastoa (pyörätuoli-, dementia- ja muu osastot.) Muslimi-, dementia- ja pyörätuoliasukkaat ovat erikseen omissa osastoissa ja muut asukkaat asuvat keskenään. Osastossa on noin huonetta (huone/asiakas). Asukkaita ovat eri kulttuuritaustoilta ja palvelujen käyttötaso on erilainen siten, että toiset tarvitsevat enemmän palveluja ja huomiota. Talossa asuvat sekä muslimia ja kristittyjä. Kulttuuritaustalta asukkaita ovat yli 39 eri kulttuuria - saksalaisia, turkkilaisia, iranilaisia, puolalaisia, itävaltalaisia, juutalaisia, kreikkalaisia, portugalilaisia, italialaisia, belgialaisia, hollantilaisia, puolalaisia, venäläisiä ja muiden kulttuurien edustajia. Nykyhetkellä talon asukkaat iältään ovat vuotiaita mutta yleensä talossa asuvat vuotiaita. Talossa on oma keittiö, jossa tehdään kolme ruokalistaa päivittäin, huomioon otettu muslimejakin. Heille esim. lihaa ostetaan muslimikaupoista. Ruokalassa on päivittäisessä asukkaiden, käytössä ja lounasta tarjotaan perheenjäsenille sekä ulkopuolisellekin, joiden määrä on hklö /päivässä. Ulkopuoliselle asiakkaalle lounas maksaa 4,77. Kyseessä olevassa palvelutalossa ei ole

6 päiväkeskustoimintaa mutta toisessa talossa, jossa meillä oli juhla- illallinen, toimii palvelutalon yhteydessä alakerrassa päiväkeskus. Mikäli ikäihminen haluaa muuttaa taloon hän itsenäisesti ottaa yhteyttä palvelutalon johtajaan. Asuminen talossa on jaettu 4 kategoriaan (2.700 /kk /kk) ja maksu on kiinni palvelujen määrästä, siis mitä enempi asukas käyttää palveluja niin enemmän hän joutuu maksamaan kuussa hoidosta. Talossa työssä ovat 120 henkilöä, yli 20 erilaisia kansallisuuksia. Maahanmuuttajataustoilta on yli 85%. Talossa on johdon lisäksi 15 palveluohjaajaa, hoitajat, keittiön työntekijät, siivoajat, tekniset työntekijät, puutarhuri. Hoitajilla on 3 vuorotyö, periaatteessa yksi hoitaja/osasto.?? Lääkäreitä tilataan ulkopuolelta. Kommunikointi asukkaiden kanssa tapahtuu pääosin saksan kielellä mutta myös asukkaan äidinkielellä henkilökunnan kautta. Olisin halunnut haastatella venäjänkielestä henkilökunnan edustaja mutta hän on ollut paikalla. Silti minulla oli mahdollisuus jutella asukkaan kanssa omalla äidinkielellä. Nainen on dementia- osastolta. Kysyin häneltä asumisajasta Saksassa ja palvelutalossa. Hänellä oli vaikea vastata molempiin kysymyksiin. Hänen muistaaksensa mukaan hän on asunut Saksassa 20 vuotta. Hänen sanojen mukaan talossa hän on asunut pitkään mutta todellisuudessa ohjaajan mukaan nainen talossa on vasta puolivuotta. Hän kertoi, että hänellä on lapsia ja lapsenlapsia, jotka asuvat myös Saksassa. Olen huomannut että palvelutalon puutarhasta voi päästä suoraan kadulle, ei ole aitoja eikä minkälaista porttia. Kuka tahansa voi liikkua sekä sisään että ulos pihasta. Palveluasukkaita voivat vapaasti liikkua pihassa ja sen ulkopuolella he liikkuvat omalla vastuulla ilman valvontaa. Mikäli esim. dementia- asukas lähtee ulos ja sen jälkeen

7 kadulle seikalemaan niin se tapahtuu hänen omalla vastuulla. Kierreltiin taloa, kävimme katsomassa asuin-, rukous-, kahvi- tee- ja yhteisiä tupahuoneita oppaiden johdosta. Asukkaan oma huone ovat samankokoisia noin 15 m2, jossa on yksi asuinhuone, wc ja suihku. Ikäihminen voi valmistella itse ruokaa huoneessa tai yhteisessä tupahuoneessa, myös voi käydä syömässä ruokalassa. Vahinkotapauksessa (asiakkaan huolimattomuus omassa huoneessa mm tulipalo), todennäköisesti palvelutalo korvaus tulee talon puolesta. Palvelutalossa on kahta rukoushuonetta muslimeilla ja kristityille, joihin voi tulla mieleen mukaan milloin tahansa. Uskonnollisten juhlien aikana ja muistotilauksien yhteydessä taloon tulevat kirjoista ammami ja pappi. Hautaaminen tapahtuu asukkaan toiveen mukaan. Suurin osa turkkilaisia (muslimeja) sukulaiset vievät kotimaahan esim.turkkiin haudattavaksi. Myös Saksassa on erilliset hautausmaat muslimeille ja kristityille. Erilaisia uskonnolliset ja eri kulttuurien juhlia sekä tapahtumia asukkailla on mahdollisuus juhlia yhdessä halutessaan yhteisissä huoneessa ja puutarhassa. Lisäksi palvelutalossa käyvät erilaisia vierailijoita. Yhteiset retket ja vierailut talon ulkopuolella on vaikea järjestää yli 100 hengen asukkaille, joiden kunto on erilainen. Yhteistyö sukulaisten kanssa tapahtuu tarpeen mukaan, mikäli asukastilanne ja kunto sitä vaatii. Tutustumisvierailu palvelutaloon on sujunut odotetusti mukaan. Henkilökunnan opastuksen kautta olen saanut riittävät tiedot talon palveluista ja sen tasosta, taustaorganisaatiosta, yhteistyöstä julkisen sektorin kanssa, talon asukkaista ja henkilökunnasta, jotta voisin miettiä tosissa yhdessä kiinnostuneiden tahojen kanssa vastaavanlaisen palvelun kehittämisestä Suomessa.

8 Yhteenveto Täytyy etsiä tasapaino edellisten Eniectapaamisten välillä. Täytyy osata katsoa ja tietää enemmän jäsenistä. ENIEC on avoin kaikille ryhmille. Kysymys verkoston nimestä miten nimittää englanniksi jatkossa? - migrant - immigrant - intercultural eldery Kaikki, kenellä on eri kulttuuri, etninen tausta, suku silloin interculture on parempi. Meillä kaikilla on oma kulttuuri, mutta aina se ei tarkoittaa iäkkäitä. Kun puhutaan diversity moninaisuuden konteksti selkeämpi. Meillä täytyy olla varovaisia, siinä keskustelussa osallistuu myös maahanmuuttajat. ENIEC 10 vuotta: - Esite booklet ilmestyy seuravana vuotena 10 tarinaa eri maista erilaisuudet, tavat - Julkinen lausunto Eniec-verkoston esittely Euroopassa - Nettisivu - Kaikilla mahdollisuus kirjoittaa 1 sivu itsestään + kuva Alina Ahtamo (Monikko ry), Siiri Jaakson (Suomen muistiasiantuntijat ry), Salla-Maija Hakola, Hanna Rantala, Ruth Franco (Jade hanke, Käpyrinne Kantti pysäkki), Soili Mustonen, (Käpyrinne Kantti pysäkki) Susanna Lehtovaara (Jade 2, Käpyrinne Kantti pysäkki) Sari Heikkinen (Laurea AMK), Tiina Isberg (Suomen Romaniyhdistys ry), Eva Rönkkö (Eläkeläiset ry). Kuvasta puuttuu Yuko Kametani (Pakolaisapu ry) Muistion kirjoitti Siiri Jaakson ja Alina Ahtamo