Moninaiset tilanteet -harjoitus

Transkriptio

1 Moninaiset tilanteet -harjoitus Moninaiset tilanteet on pienryhmissä tai pareittain tehtävä harjoitus, jossa osallistujat keskustelevat ja pohtivat yhdessä heille annettuun tapauskertomukseen liittyviä kysymyksiä ja ratkaisuja. Ryhmien tarkoituksena on löytää tilanteeseen parhaiten sopiva toimintatapa. Harjoitus puretaan koko ryhmän yhteisen keskustelun kautta, jolloin muut voivat kommentoida tai ideoida vaihtoehtoisia toimintatapoja. Harjoituksen tavoitteena on herättää keskustelua ja ajatuksia hoitotyön arjessa vastaan tulevista tilanteista ja rohkaista vanhustyön ammattilaisia toimimaan asiakastyössä avoimesti, luottamuksellisesti ja yhdenvertaisuutta tukien. Harjoitus kehitettiin Käpyrinne ry:n palvelutaloissa toteutettuja Moninaisuudesta voimavara -koulutuksia varten syksyllä 2016 yhteistyössä Jade II -projektin ja Seta ry:n Yhdenvertainen vanhuus II -projektin kanssa. Kesto: 25-35min Kohderyhmä: Vanhustyön ammattilaiset ja alan opiskelijat Osallistujamäärä: 6-18 hlö. Sopivan kokoinen pienryhmä koostuu 2-3 osallistujasta, tilanteita on yhteensä 6 kappaletta. Voit valita teksteistä joko pidemmän tai lyhyemmän selkosuomella kirjoitetun version osallistujien kielitaidosta riippuen. Tilanteet (6 kpl) tulostetaan kaksipuoleisiksi ja leikataan valmiiksi. Jos ryhmä on kooltaan pieni, voit valita vain 1-3 tilannetta käsiteltäväksi. Harjoituksen kulku: Osallistujat jaetaan 2-3 henkilön kokoisiin pienryhmiin ja jokaiselle ryhmälle jaetaan yksi tapauskertomus. Ryhmät tutustuvat tilanteisiin itsenäisesti ja keskustelevat mahdollisista ratkaisuista yhdessä. Ryhmätyöskentelyyn annetaan aikaa 5-10 minuuttia ryhmän koosta riippuen. Ohjaaja ilmoittaa kun työskentelyyn on jäljellä muutama minuutti aikaa. Ohjaaja voi kysyä, ovatko ryhmäläiset ehtineet vastata kaikkiin tapauskertomuksen lopussa esitettyihin kysymyksiin. Tarvittaessa ryhmille voi tässä vaiheessa antaa hieman lisäaikaa. Ohjaaja päättää, milloin pienryhmäkeskustelu lopetetaan ja pyytää hiljaisuutta. Tilanteet käydään läpi ryhmä kerrallaan. Jos aikaa on rajallisesti, ohjaaja voi tiivistää tapauskertomuksen suullisesti. Ohjaaja kysyy ratkaisuja ensin pienryhmältä itseltään ja tämän jälkeen kommentteja muilta ryhmiltä lyhyesti. Kun käsiteltävä tilanne on yhteisesti purettu, siirrytään seuraavaan. Alla olevat kysymykset ovat tarkoitettu ohjaajan tueksi ja niitä voi hyödyntää tarvittaessa. Kysymykset pienryhmille: Miten ratkaisisitte esitetyn tilanteen? Millaisia huomioita teitte tilanteesta? Millaisia ajatuksia teille heräsi? Kysymykset muille ryhmille: Onko teillä kommentoitavaa tai lisättävää? Mitä mieltä olitte ratkaisuehdotuksesta? Mikä ryhmän ratkaisussa oli hyvää? Voisiko tilanteessa tehdä jotain toisella tavalla?

2 Harjoituksen purkaminen: Osallistujien kanssa on hyvä lopuksi purkaa harjoitus fiiliskierroksella tai yhteenvedon kautta. Purkua avustamaan voi käyttää muutamia kysymyksiä. Tarkoituksena on rohkaista ryhmää keskustelemaan haastavista tilanteista yhteisesti ja löytää soveltuvia toimintatapoja koko työyhteisölle. Ohjaajan kannattaa myös kannustaa osallistujia etsimään lisätietoa, kehittämään olemassa olevaa osaamistaan ja luottamaan omaan ammattitaitoon asiakastyössä. Purkavat kysymykset koko ryhmälle: Ovatko esitetyt tilanteet mielestänne realistisia? Onko joku teistä ollut tämänkaltaisessa tilanteessa? Haluatko kertoa siitä jotain? Mitä harjoitus kertoo vanhuspalveluiden asiakastyön arjesta? Mitä harjoitus kertoo asenteistamme työntekijöinä? Miten aiot muuttaa omaa toimintatapaasi vastaavanlaisissa tilanteissa? Työryhmä: Jade II -projekti, Käpyrinne ry: Susanna Lehtovaara ja Suvi Sahakari Yhdenvertainen vanhuus II -projekti, Seta ry: Ville Valkeamäki Lisätietoja harjoituksesta: Susanna Lehtovaara ja Suvi Sahakari,

3 1) Somaliasta kotoisin oleva 65-vuotias Khadija tulee päivätoimintaryhmääsi, jossa on tänään ohjelmassa tuolijumppaa. Paikalla on vain naispuolisia jumppaajia, joten hän päättää tulla mukaan liikuntahetkeen. Alkulämmittelyn jälkeen laitat rauhallista musiikkia soimaan. Tunnin puolessa välissä hän alkaa hermostua ja tekee lähtöä ryhmästä. Miten lähdet selvittämään tilannetta? Pitääkö sinun tietää hänen uskonnostaan tai kulttuuristaan jotain etukäteen? Mitä muuta sinun tulee huomioida ryhmätoiminnassa? 2) 75-vuotias herra Shen on asunut palvelutalossa puoli vuotta. Hän puhuu äidinkielenään mandariinikiinaa ja vain muutaman sanan suomea. Asiakas on aikaisemmin ollut hymyileväinen, mutta viime aikoina hän on vaikuttanut surulliselta. Kysyessäsi hänen vointiaan Shen vakuuttaa kaiken olevan hyvin. Miten lähdet selvittämään asiaa? Miten tuet asiakasta tilanteessa? Annatko asiakkaan pojan tulkata keskustelua vai olisiko parempi tilata tulkki? 3) Työkaverisi Terhi puhuu kahvihuoneessa halveksivasti ja naureskellen asiakkaana olevasta arabiankielisestä vanhuksesta. Hän ihmettelee, miksi Lähi- Idästä tulee niin paljon pakolaisia, joilla on hienot vaatteet ja kallista elektroniikkaa mukanaan. Miten puutut tilanteeseen? Miten voisit edistää yhdenvertaisuutta ja asiakkaan oikeuksia?

4 Nimi: Rouva Ali Khadija Omar Ikä: 65 Kotimaa: Somalia Tilanne: Khadija käy jumpparyhmässä. Khadija lähtee pois ryhmän aikana. Mitä tapahtui? Miten teet jumpparyhmästä sellaisen, että Khadija voi tulla mukaan? Mitä sinun pitää tietää Khadijasta? Miten kysyt asiasta? Nimi: Herra Huang Shen Ikä: 75 Kotimaa: Kiina Kielitaito: Äidinkieli mandariinikiina. Muutama sana suomea. Tilanne: Herra Shen asuu palvelutalossa. Hän on aikaisemmin ollut iloinen. Nyt näyttää siltä, että kaikki ei ole kunnossa. Shen sanoo, että kaikki on OK. Mitä teet? Miten annat Shenille mahdollisuuden kertoa tilanteesta? Onko parempi, että paikalla on tulkki? Onko parempi, että poika keskustelua? Nimi: Terhi Ikä: 45 Ammatti: Lähihoitaja Tilanne: Terhi on sinun työkaverisi palvelutalossa. Terhi puhuu kahvihuoneessa pahasti arabiankielisestä asiakkaasta. Terhi kysyy, miksi pakolaisilla on hienot vaatteet ja puhelimet. Mitä sanot Terhille? Miten puhut työpaikalla asiakkaan oikeuksista ja yhdenvertaisuudesta?

5 4) Pidät keskusteluryhmää, jossa päivän aiheena on Minulle tärkeät ihmiset. Biseksuaali 72-vuotias Ritva jännittää tulla mukaan ryhmätoimintaan, sillä hänellä on ollut elämänsä aikana sekä mies- että naisystäviä. Miten voisit ottaa asian esille ryhmässä? Miten kerrot asiakkaalle, ettei hänen tarvitse olla huolissaan? Miten puutut tilanteeseen, jos joku ryhmäläinen alkaa arvostella tai puhua loukkaavasti Ritvalle? 5) Palvelutalon asiakkaaksi tulee 75-vuotias Pekka ja teet hänen kanssaan alkuhaastattelua. Asiakas on vaitonainen ja joudut kysymään useampaan kertaan, jotta saat tietoa hänen elämästä, perheestä, läheisistä ja terveydentilasta. Miten auttaisit asiakasta kertomaan itsestään? Ovatko kysymyksesi erilaisia, jos mietit, että asiakas on homoseksuaali? 6) Palvelutalossa asuva 81-vuotias Maire kertoo sinulle, että hänen poikansa on 50-vuotiaana alkanut pukeutua naisten vaatteisiin. Asia on vaivannut Mairea pitkään ja hän kysyy sinulta: Onko tämä normaalia? Onko hänen poikansa nyt homo? Mitä pojan vaimolle ja lapsille nyt käy? Miten Maire uskaltaa puhua asiasta poikansa kanssa seuraavalla kerralla kun tämä vierailee palvelutalossa?

6 Nimi: Ritva Korhonen Ikä: 72 Ritva on biseksuaali. Ritvalla on ollut elämän aikana naisystäviä ja miesystäviä. Ritvaa jännittää tulla ryhmään, jonka aiheena on Minulle tärkeät ihmiset. Ritva pelkää, mitä muut ajattelevat. Miten kerrot Ritvalle, että hän voi tulla ryhmään? Mitä teet ryhmässä, jos joku sanoo pahasti? Nimi: Pekka Virtanen Ikä: 75 Tilanne: Pekka on uusi asiakas palvelutalossa. Sinä teet hänelle alkuhaastattelua. Sinä kysyt Pekalta kysymyksiä elämästä, perheestä ja terveydestä. Pekka ei halua vastata kysymyksiin. Miten autat Pekkaa kertomaan itsestään? Jos asiakas on homoseksuaali, kysytkö häneltä erilaisia kysymyksiä? Nimi: Maire Nieminen Ikä: 81 Tilanne: Mairen 50-vuotias poika on alkanut käyttää naisten vaatteita. Maire kysyy sinulta: onko asia normaalia? Onko poika nyt homo? Mitä tapahtuu pojan perheelle? Miten hän puhuu asiasta poikansa kanssa? Mitä sinä vastaat Mairelle?