MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 11/

Transkriptio

1 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 11/ Kunnanhallitus Aika klo 14:00-18:49 Paikka Kunnantalo, kunnanhallituksen kokoushuone Käsitellyt asiat Otsikko Sivu 150 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjan tarkastajien valinta Kunnanvaltuuston kokousten laillisuus ja täytäntöönpano Mäntsälän osavuosikatsaus 1/ Lisämääräraha vuoden 2015 talousarvioon/maanosto Lisämääräraha 2015 talousarvioon/kapuli III Mäntsälän vuoden 2016 talousarvion ja taloussuunnitelman raami 157 Mäntsälän Riihenmäen koulun laajennusosan, Hyökännummen koulun ja päiväkodin rakentamisen ja huollon sekä ylläpidon kilpailullinen neuvottelumenettely elinkaarimallilla, palveluntuottajan valitseminen ja urakkasopimusten hyväksyminen sekä tästä aiheutuvat toimenpiteet 158 Mäntsälän kunnan Hyökännummen ja Riihenmäen koulujen sekä Hyökännummen päiväkodin elinkaarihankinnan rahoitus Sopimus yhteisestä opilaaksiottoalueesta Kuntalaisaloite / Uimahalli Mäntsälään Teknisen toimialan ulkoistamishankkeet Sälinkään ja Soukkion osayleiskaava / käynnistäminen sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma /Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkistaminen / Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkistaminen ja nähtäville asettaminen / Luonnosmateriaalin ja luonnoksen tarkistaminen ja nähtäville asettaminen 163 Lausunto Helsingin hallinto-oikeudelle OAJ:n opetusalan Mäntsälän paikallisyhdistyksen tekemään kunnallisvalitukseen Ruokapalvelupäällikkö Irma Virtasen nimikkeen muutos Valtuustoaloite Mäntsälän kunnan kiinteistöjen hoidon ja huollon sekä kuntatekniikan ulkoistamishankkeen keskeyttämisestä Viranhaltijapäätökset Ilmoitusasiat Lautakuntien pöytäkirjat 370

2 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 11/ Osallistujat Nimi Tehtävä Lisätiedot Läsnä Havula Tapio Kh:n puheenjohtaja Salmi Petri Kh:n I varapuh.joht. Ravolainen-Rinne Heta Kh:n II varapuh.joht. poistui klo Elomaa Jarna jäsen Laukkanen Erkki jäsen Laine Markku jäsen Martniku Sari jäsen Mäkipää Marja-Leena jäsen Tilvis Reijo jäsen Muut Helin Anna Kv:n puheenjohtaja Peltola Veijo Kv:n I varapuh.joht. Laaksonen Tapio Kv:n II varapuh.joht. Kairesalo Esko kunnanjohtaja Siikaluoma Esa hallintojohtaja Tupamäki Anja asiantuntija :t 153, 156, 157, 158 Gummerus Vesa asiantuntija 154 Seppälä Hannu asiantuntija 155, 157, 158, 161, 165 Lintonen Pekka asiantuntija 157, 158, 159, 163 Sillfors Tapio asiantuntija 162 Allekirjoitukset Käsitellyt asiat Tapio Havula Heta Ravolainen-Rinne Esa Siikaluoma puheenjohtaja II varapuheenjohtaja pöytäkirjanpitäjä :t , Pöytäkirjan tarkastus Petri Salmi Reijo Tilvis Pöytäkirja yleisesti nähtävillä Kunnantalo, hallintopalvelut Todistaa Esa Siikaluoma, hallintojohtaja

3 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 11/ Kunnanhallitus Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Kunnanhallitus 150 Päätösesitys: Todetaan kokous laillisesti koollekutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Hyväksyttiin esityksen mukaan.

4 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 11/ Kunnanhallitus Pöytäkirjan tarkastajien valinta Kunnanhallitus 151 Päätösesitys: Valitaan pöytäkirjan tarkastajiksi Petri Salmi ja Reijo Tilvis. Hyväksyttiin esityksen mukaan.

5 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 11/ Kunnanhallitus Kunnanvaltuuston kokousten laillisuus ja täytäntöönpano Kunnanhallitus 152 Kuntalain 23 :n 1 momentin mukaan kunnanhallitus vastaa valtuuston päätösten täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Kuntalain 56 :n mukaan, jos kunnanhallitus katsoo, että valtuuston päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä tai että valtuusto on ylittänyt toimivaltansa tai että päätös on muuten lainvastainen, kunnanhallituksen on jätettävä päätös täytäntöön panematta. Asia on viipymättä saatettava uudelleen valtuuston käsiteltäväksi. Kunnanjohtajan päätösesitys: Kunnanhallitus päättää, että koska kunnanvaltuuston kokouksessa tehdyt päätökset ovat syntyneet laillisessa järjestyksessä eivätkä mene kunnanvaltuuston toimivaltaa ulommaksi tai muutoin ole lain tai asetuksen vastaisia, panna päätökset täytäntöön Hyväksyttiin esityksen mukaan.

6 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 11/ Kunnanhallitus Mäntsälän osavuosikatsaus 1/ /02.02/2014 Kunnanhallitus 153 Mäntsälän väkiluku on tänä vuonna vähentynyt huhtikuun lop puun mennessä 15 henkilöä (-0,2 %) asukkaaseen. Työt tö myys as te oli 7,5 %, kun luku vuotta aiemmin oli 6,3 %. Uudellamaalla työttömiä oli keski mää rin 10,7 % työvoimasta. Käyttötalous Mäntsälän toimintakulut olivat huhtikuussa -41,8 milj. euroa (tot. 32 %) ja -tu lot 8,4 milj. euroa (28 %). Toimintakulut ovat kasvaneet edellisvuoden vas taa vas ta ajankohdasta -0,4 milj. euroa (1 %), josta palkkakulut -0,2 milj. euroa, 1,3 % ja muut henkilöstökulut supistuneet 0,1 milj. euroa (-1,9 %). Toimintakate -33,4 milj., tot. 33,5 % (2014; -32,8 milj., 33 %) ylittää hie man laskennallisen käytön. Muutetussa talousarviossa toimintakate heik ke nee asukasta kohden euroon, 1,8 % ja verotulot kasvavat euroon (4,9 %). Laskelmissa on huomioitu netto 1 milj. euron ta lous arvio muu tok set. Mikäli hallintokuntien arvioimat menoylityspaineet toteutuvat, merkitsee se toi min ta kat teen heikentymistä tänä vuonna 99,9 milj. milj. euroon, 2,6 %, jos sa säästö alkuperäiseen talousarvioon on netto 0,8 milj. euroa. Tammi - huhtikuussa kunnalle on tilitetty verotuloja 26,3 milj. euroa, lisäys edel lis vuo den vastaavan ajankohtaan 1,3 milj. euroa (5,2 %). Alustavan tilin pää tös en nus teen mukaan verotulojen arvioidaan kasvavan 6 %. Ve ro tulo en nus te on jotakuinkin talousarvion mukainen, mutta tarkentuu kuluvan vuo den aikana, viimeistään 2014 verotuksen valmistumisen jälkeen marras kuus sa Marraskuun maksuunpanotilitys (arvio tässä vaiheessa -5,1 milj. euroa, edellisvuonna -5,3 milj. euroa) on lähes sama kuin edel lisvuon na. Valtionosuuksia on tilitetty valtionosuuspäätösten mukaisesti 8,8 milj. euroa. Toteutuma ylittää 0,5 milj. euroa edellisvuoden vastaavan ajan kohdan. Verorahoituksen arvioidaan kasvavan tänä vuonna 5,5 milj. euroa, 5,5 %. Vuosikate on tilinpäätösennusteessa 6,5 milj. euron, 311 euroon per asukas. Investoinnit Mäntsälän kunnan investoinneista oli huhtikuun lopussa toteutunut 5,3 milj. eu roa. Kunnan investoinnit koko vuodelle olivat alkuperäisessä ta lous arvios sa brutto 7,2 milj. euroa. Tilinpäätösennusteessa investoinnit ovat nous seet 15 milj. euroon, josta elinkaarihankkeena aloitettavan Rii henmäen alakoulun rahoitus tälle vuodelle 2,8 milj. euroa. Maanostoon va rattua määräraha on kasvanut tänä vuonna 2,7 milj. euroon. Kapulin teol lisuus alu een investointirahaa on nostettu miljoonalla 3,5 milj. euroon. Lainakanta

7 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 11/ Kunnanhallitus Kunnan lainakanta oli huhtikuun lopussa 58 milj. euroa, eu roa/asukas. Lainakannan arvioitiin alkuperäisessä talousarviossa pysyvän edel lisvuo den tasolla noin 50 milj. eurossa. Elinkaarirakentamisinvestoinnin aloitus elokuussa Riihenmäen kohteessa tulee kasvattamaan investointien toteu tu maa tänä vuonna 2,8 milj. eurolla, mikä näkyy lainakannan kasvuna. Kunnan lainakannan arvioidaan nou se van tänä vuonna 56,4 milj. euroon ja asukasta kohden euroon. Kuntakonsernin lainamäärän arvioidaan tänä vuonna nousevan 19,1 milj. eu roa 133 milj. euroon ja asukasta kohden euroon. Määrärahamuutokset vuoden 2015 talousarvioon Vuoden 2015 talousarvion määrärahamuutokset on käsitelty erillisessä talous ar vion muutokset -pykälässä. (Lisätietoja: kunnankamreeri Anja Tupamäki, ) Kunnanjohtajan päätösesitys: 1. antaa osavuosikatsauksen 1/2015 valtuustolle tiedoksi ja 2. edellyttää, että toimialat hakevat aktiivisesti menosäästöjä ja tu lo lisäyk siä menopaineiden hallitsemiseksi, sekä budjetoivat käyt tö suunni tel miin mahdolliset meno-tulomuutokset bruttoperiaatteella. Käsittely: Kunnankamreeri Anja Tupamäki esitteli asiantuntijana asiaa kokouksessa. Hyväksyttiin esityksen mukaan. Liite 1. Osavuosikatsaus 1/2015

8 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 11/ Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Lisämääräraha vuoden 2015 talousarvioon/maanosto 363/02.02/2014 Kunnanhallitus Kuluvan vuoden 2015 talousarvioon on varattu maanhankintaan määrärahaa euroa. Johtuen viime vuonna voimassa olleesta verovapaudesta myytäessä kiinteistöä kunnalle, vielä loppuvuonna 2014 allekirjoitettiin useita kauppakirjoja ehdollisina että kauppakirjojen hyväksymispäätökset etenevät kunnanhallitukseen ja määrärahojen osalta kunnanvaltuustoon tammi-helmikuussa Kauppahinnat näistä kaupoista on yhteensä ,00 euroa ja ne maksetaan vuoden 2015 määrärahoista. Kaupat ja kaupan kohteet ovat kunnanhallituksen kokouksessa päätöksenteossa, maa-alueita on näissä kaupoissa yhteensä noin 64 ha, joista ns. raakamaata noin 54 ha ja lisäksi mm. useita tontteja. Lisämäärärahatarve näiden kauppojen osalta on siten noin ,00 euroa. Tämä lisäksi lisämäärärahaa tarvitaan vuodelle 2015 mm. katu- ja muiden yleisten alueiden hankintaa ja korvauksia varten, arviolta euroa. Arvioitu lisämäärärahan tarve on siten yhteensä euroa. Viime vuonna 2014 päätöksenteossa olleista ja allekirjoitetuista kauppakirjoista laskettuna maanhankintaan käytettiin noin euroa, jolla ostettiin yhteensä noin 73 ha maa-alueita, joista ns. raakamaata noin 66 ha. Siten vuoden 2014 puolella allekirjoitettiin maakauppakirjoja yhteensä noin eurolla ja maa-alueita ostettiin yhteensä noin 137 ha, joista ns. raakamaata yhteensä noin 120 ha, joiden hankintahinnat jakautuvat vuosille 2014 ja 2015 edellä mainitusti. (Valmistelija: Vesa Gummerus) Kunnanjohtajan päätösesitys: Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle ,00 euron lisämäärärahan myöntämistä maanhankinnan menokohdalle vuodelle Käsittely: Kaavoitusjohtaja Lauri Pouru ja maankäyttöinsinööri Vesa Gummerus esittelivät asiaa kokouksessa. Hyväksyttiin esityksen mukaan. Kunnanvaltuusto Esitys: Kunnanvaltuusto hyväksyy kunnanhallituksen esityksen. Hyväksyttiin esityksen mukaan.

9 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 11/ Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Kunnanhallitus 154 Maanhankinnan ostoihin on käytetty ,00 (tilanne ). Määrärahavarauksesta on siten jäljellä noin euroa. Kuluvan vuoden kaupoilla on ostettu mm. noin 54 ha raakamaata, useita tontteja sekä maksettu yleisten alueiden korvauksia. Maakauppaneuvotteluita käydään useiden kohteiden osalta. Arvioitu lisämäärärahan tarve on euroa. Kaupat tuodaan kunnanhallituksen hyväksyttäväksi erikseen. (Valmistelija: Vesa Gummerus) Kunnanjohtajan päätösesitys: Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle ,00 euron lisämäärärahan myöntämistä maanhankinnan menokohdalle vuodelle Käsittely: Maankäyttöinsinööri Vesa Gummerus esitteli asiantuntijana asiaa kokouksessa. Hyväksyttiin esityksen mukaan.

10 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 11/ Kunnanhallitus Lisämääräraha 2015 talousarvioon/kapuli III 363/02.02/2014 Kunnanhallitus 155 Kapuli III hankkeelle on varattu vuoden investointisuunnittelussa 5,2 milj. Kapuli III:n työpaikka-alueen rakentamiseksi on vuodelle 2015 varattu 3,1 milj., mikä käytännössä tarkoittaa tasaussuunnitelmien mukaisesti massatasapainoa alueella. Työn edetessä on kuitenkin havaittu maaperässä syviä pehmeikköalueita, joiden massanvaihtoon tarvitaan arviolta m3 lisää louhemaita. Kapuli III suunnittelutyön yhteydessä on varauduttu mahdolliseen massavajeeseen ns. vara-maaottoalueella, alueiden B ja D välissä, josta on mahdollista louhia noin m3. Urakoitsija on jättänyt tarjouksen vara-alueen käyttämisestä noin m3 louhimisella, mikä tarkoittaa urakan yksikköhinnoin laskettuna ,73 :n kustannuslisäystä. Massatasapainon saamiseksi lisälouhinta on tarpeen toteuttaa työmaakokouksessa 5 sovitun louhintasuunnitelman mukaisesti tasoon ja irtilouhintatasoon Samalla vara-maaottoalue saadaan tasattua kaavoitettavaksi noin 2 ha suuruiseksi tontiksi ja jopa 12 metrin kalliorintaus pois yritystonttien välistä. Tällä toimenpiteellä saadaan myös uutta myytävää tonttimaata. Urakoitsija on ilmoittanut, että Kapuli lll:n maarakennustyöt saadaan pääosin valmiiksi tämän vuoden puolella sovittuine lisätöineen. Ensi vuodelle 2016 jää enintään vähäisiä putkilinjojen asennuksia ja viimeistelytöitä (n.0,3 meuroa) Hanke tulee valmistumaan suunniteltua nopeammalla aikataululla, joka tarkoittaa, että vuoden 2015 investointivaraukset ylittyvät. Urakoitsijan antama arvio on, että investointi saadaan toteutettua n % valmiusasteeseen, joka tarkoittaa, että vuodelle 2016 tehty 2,1 milj. investointivarauksesta osa tulee siirtää tämän vuoden investointeihin. (Valmistelija/lisätietoja: Asko Määttänen, puh , Matti Sulonen, puh , tekninen johtaja Hannu Seppälä) Kunnanjohtajan päätösesitys Kunnanhallitus, 1. hyväksyy Kapuli III:n vara-alueen hyödyntämisen tasaukseen ja massapainon saavuttamiseksi Maamerkki Infra Oy lisätyötarjouksen arviohintaan ,73 ja 2. esittää kunnanvaltuustolle, että se myöntää euron lisämäärärahan vuoden 2015 talousarvioon investointiosaan menokohdalle Kapuli III. Käsittely: Tekninen johtaja Hannu Seppälä esitteli asiantuntijana asiaa kokouksessa. Hyväksyttiin esityksen mukaan.

11 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 11/ Kunnanhallitus Mäntsälän vuoden 2016 talousarvion ja taloussuunnitelman raami 268/02.02/2015 Kunnanhallitus 156 Lähtökohta Vuoden 2014 tillinpäätöksessä (ml. Mäntsälän vesi liikelaitos) toi min ta kulut kasvoivat -3 milj. euroa (2,4 %) ja toimintatuotot supistuivat -0,2 milj. eu roa (-0,7 %). Kunnan henkilöstökulut kasvoivat 0,7 milj. euroa (1,4 %). Toi min ta ka te heikkeni -3,2 milj. euroa -95,1 milj. euroon. Verorahoitus supis tui 99 milj. euroon (-1,5 %). Vuosikate heikkeni 4,6 milj. euroon ja oli asu kas ta kohden 221 euroa. Tilikauden tulos oli 43,4 milj. euroa, josta kon ser ni jär jes te lyn osuus 54,9 milj. euroa. Tilikauden tulos (pl.) kon ser nijär jes te ly oli 11,5 milj. euroa alijäämäinen. Kunnan investoinnit olivat 44,3 milj. euroa, josta Mäntsälän Sähkö Oy:n osakepääoman korotus 35 milj. eu roa. Kunnan lainakanta supistui 48,6 milj. euroon ja oli asukasta kohden euroa. Konsernitasolla lainakanta vastaavasti kasvoi 116,2 milj. euroon ja asukasta kohden euroon. Vuoden 2015 alkuperäisessä talousarviossa toimintakate heikkeni -99,7 milj. euroon (-3,3 milj. euroa, 3,4 %). Toimintakulut kasvoivat 3,9 milj. euroa (3,1 %) sisältäen 1,5 milj. euron henkilöstösäästöt. Verorahoitus kasvaa 104,5 milj. euroon mm. tulovero- ja kiinteistöveroprosenttien ko ro tusten ansiosta. Vuosikate nousee 5,6 milj. euroon, asukasta kohden 270 euroon ja tilikauden tulos on -0,3 milj. euroa alijäämäinen. Alkuvuonna valtuus to on myöntänyt lisämäärärahoja investointeihin 3,4 milj. euroa, mikä nos taa bruttoinvestoinnit 10,7 milj. euroon. Riihenmäen alakoulun elin kaari-in ves toin nin käynnistyminen 2,7 milj. eurolla nostaa investointitason ti linpää tös en nus tees sa yhteensä 15 milj. euroon. Osavuosikatsauksen yhteydessä käyttötaloudesta on saatu pää tök sen teko on 1,150 milj. euron säästöt, kun tavoitteena oli saada kokoon yh teen sä 1,3 milj. euroa. Perusturvan osuus on 1 milj. euroa, josta 0,6 milj. eu roa on kar sit tu erikoissairaanhoidosta. Erikoissairaanhoidon kasvuvara on tämän me no sääs tön jälkeen 0,4 milj. euroa (pl. sairaankuljetuksen siir to pe rus tervey den huol los ta erikoissairaanhoitoon 0,7 milj. euroa). In ves toin ti me not kas va vat elinkaarihankkeiden käynnistymisen johdosta huo mat ta vas ti alku pe räi ses tä 7,2 milj. euron arviosta 15 milj. euroon. Lai na kan ta nou see 7,9 milj. euroa, 56,4 milj. euroon eli euroon per asukas. Kuntatalouden kehitysnäkymät Kuntatalousohjelmassa esitetään kuntatalouden tulojen ja menojen ke hitys ar vio vuoteen 2019 saakka. Laskelmassa on huomioitu VM:n kes ki pitkän aikavälin ennuste kokonaistaloudellisesta kehityksestä. Laskelma sisäl tää kuntatalouden rahoituskehyksen valtionapuja, verotusta, mak su perus teis ta ja menoja koskevat linjaukset. Valtioneuvoston asetuksen (120/2014) mukaan uusi hallitus tulee aset tamaan kuntatalouden rahoitusasemalle tavoitteen ja euromääräisen me nora joit teen vuosille ensimmäisessä julkisen talouden suun ni telmas sa. Kuntien valtionavut kasvavat vuonna 2016 valtion ja kuntien välisestä kus-

12 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 11/ Kunnanhallitus tan nus ten jaon tarkistuksesta johtuen 10,9 mrd. euroon, mutta vähenevät joh tuen perustoimeentulotuen maksatuksen siirrosta Kelalle. Kus tan nusten jaon tarkistus lisää peruspalvelujen valtionosuutta 310 milj. euroa ja ope tus- ja kulttuuritoimen valtionosuutta 30 milj. euroa vuonna Kehys pää tös ten leikkaukset vähentävät vastaavasti 90 milj. euroa vuosina Rakennepoliittisessa ohjelmassa on tavoitteeksi nostettu kuntatalouden tasa pai no, jossa valtio linjasi keskeiseksi tavoitteeksi kuntatalouden uuden oh jaus jär jes tel män sekä tehtävien ja velvoitteiden karsimisen. Kun ta ta louden ohjaus koskettaa uuden kuntalain myötä myös yksittäisen kunnan ohjaus ta. Tavoitteena näillä uudistuksilla on tasapainottaa kuntataloutta. Ansio- ja pääomatuloihin ei tehdä inflaatio ja ansiotason nousua vastaavaa tar kis tus ta vuonna Jakovuosien osalta teknisenä oletuksena on, ettei työn verotus kiristy yleisen ansiotason myötä. Asuntolainojen kor ko vähen nys oi keut ta pienennetään edelleen siten, että vuonna 2018 vä hen nyskel poi sia ovat enää koroista puolet. Määräaikainen lapsivähennys on voimas sa vuoden 2017 loppuun. Oletuksena on, että kaikki kunnallisveron tuot toon vaikuttavat veroperustemuutokset kompensoidaan kunnille valtion osuus jär jes tel män kautta. Kuntien yhteisövero-osuuden 5 pro sent ti yksi kön korotus päättyy vuonna Kiinteistöverotuksen uudet ar vos tamis pe rus teet on tarkoitus ottaa käyttöön vuonna 2019 uuden verohallinnon oh jel mis to jär jes tel män käyttöönoton myötä. Kuntatalous kiristyy Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu muodostuu alijäämäiseksi vuonna Investoinnit pysyvät korkealla tasolla ja lainkanta kasvaa 18,5 mrd. euroon. Kunnat pyrkivät sopeuttamaan talouttaan jatkamalla sääs tötoi mia ja tehostamalla toimintaa. Maltillinen kustannustason nousu hillitsee kun ta ta lou den menopaineita. Valtaosa menosopeutuksesta tehdään hyödyn tä mäl lä luonnollista poistumaa ja rajoittamalla sijaisten ja mää rä ai kaisten käyttöä, samoin lomautukset ja irtisanomiset jatkuvat. Vuoden 2015 ke hi tyk sen arviointia vaikeuttaa kunnallisten liikelaitosten yhtiöittämiset. Yh tiöit tä mi set heikentävät vuosikatetta ja supistavat poistoja. Tilikauden tu lok set supistuvat 250 milj. euroa vuonna 2015, kun tilikauden tulokset vah vis tui vat voimakkaasti edellisenä vuonna yhtiöittämisien vuoksi. Kuntatalouden menojen ja tulojen välinen epäsuhta pysyy vuosina mittavana. Väestön ikääntyminen kasvattaa sosiaali- ja ter vey denhuol to pal ve lui den tarvetta vajaalla prosenttiyksiköllä vuo sittain. Kuntien toimintamenojen kasvun arvioidaan kiihtyvän jos kunnat eivät jatka omia sopeutustoimia tai kuntatalouden asemaan ei helpoteta kun tien tehtävien ja velvoitteiden karsinnalla. Kuntien lainakanta jatkaa kas vu aan tulevina vuosina nopeasti. Investointeja ylläpitävät korjausvelka ja kasvukeskusten suuret investointitarpeet. Kuntatalouden vakauden turvaa mi nen edellyttää huomattavia kuntataloutta vahvistavia ja velan kasvua hil lit se viä toimenpiteitä. Yleinen taloudellinen tilanne (VM Taloudellinen katsaus, kevät 2015) Muuttuja Tuotanto -1,3-0,1 0,5 1,4 1,5 Ansiotaso 2,1 1,4 1,2 1,3 1,5

13 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 11/ Kunnanhallitus kunnat 1,7 0,9 1,1 1,2 - Työlliset -1,1-0,4 0,3 0,3 0,4 Inflaatio 1,5 1,0 0,3 1,4 1,7 Kuntien kustannustason 1,8 0,9 1,1 1,5 1,7 muu tos Työttömyysaste 8,2 8,7 8,8 8,6 8,3 Julkiset menot/bkt 57,8 58,6 59,1 58,7 58,3 Julkinen velka/bkt 55,8 59,3 62,5 64,4 66,0 Vaihtotase/BKT -1,4-1,2-0,6-0,5-0,4 Euribor 3 kk, % 0,2 0,2 0,1 0,1 0,2 10 vuoden korko, % 1,9 1,4 0,6 0,7 0,9 (Lähde: Julkisen talouden suunnitelma vuosille /VM/2103/ ; Kuntatalousohjelma / VM:n jul kai su 16a/2015) Mäntsälän vuoden 2016 talousarvioraamin yhteenveto Mäntsälän talousarvioraamissa vuodelle 2016 toimintakate (100,3 milj. euroa) kasvaa 1,6 milj. euroa valmisteilla olevaan muutettuun vuoden 2015 ta lous ar vi oon ja 1,4 milj. euroa vuoden 2015 tilinpäätösennusteeseen verrat tu na. Palkkojen korotukseen raamissa ei ole osoitettu erityistä kas vu varaa. Palkkakustannusten ennakoidaan nousevan joka tapauksessa varsin mal til li ses ti. Kunnan verorahoitus kasvaa 2,4 milj. euroa (2,2 %) 106,8 milj. euroon. Vero tu lo jen arvioidaan kasvavan 2,4 milj. euroa (3 %) ja valtionosuuksien arvioi daan pysyvän nykytasolla. Valtionosuuden jako-osuuden tarkistus, arviol ta 1,3 milj. euroa jäädytetään vuonna 2016 valtiontalouden säästöihin. Kun nan tulovero- ja kiinteistöveroprosentit säilyvät nykyisinä, eikä niihin teh dä muutoksia vuonna Kunnallisverotuksessa yksi tu lo ve ro prosent ti tuottaa rahaa Mäntsälässä laskennallisesti noin 3,4 milj. euroa. Vuosi ka te 7,1 milj. euroa kattaa suunnitelmapoistot ja tilikauden tulos on 0,9 milj. euroa positiivinen. Valtuuston joulukuussa 2014 hyväksymässä voimassa olevassa ta loussuun ni tel mas sa investoinnit vuodelle 2016 ovat yhteensä 22 milj. euroa (ml. elinkaarihankkeet). Nyt esillä olevassa raamiesityksessä investoinnit kas va vat 27,8 milj. euroon vuonna Suunnitelmavuosille on budjetoitu 34,3 + 21,9 milj. euron investoinnit, jolloin vuosien investoinnit ovat yhteensä 84 milj. euroa. Vuosina ne yltä vät yhteensä 99 milj. euroon, vuositasolla keskimäärin 24,7 milj. euroon. Kunnan lainakanta kasvaa ensi vuonna arviolta 20 milj. euroa 76,4 milj. eu roon, euroon asukasta kohden ja vuoteen 2018 mennessä 117,2 milj. euroon, euroon per asukas. Kuntakonsernin lainakannan ar vioidaan kasvavan vuoden 2015 loppuun mennessä 137 milj. euroon ja suunni tel ma kau den 2018 loppuun mennessä lähelle 200 milj. euroa. Tarkempi las ken ta edellyttää kuntakonsernin tytäryhtiöiden talousarviokehyksen laadin taa ja valmistelutietojen antoa emokunnalle viimeistään syksyn ta lousar vio val mis te lun yhteydessä. Talousarvion 2015 valmistelun aikataulu on

14 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 11/ Kunnanhallitus /kh Talousarvion laadintaohjeet toimialoille ja ty täryh tiöil le Elokuu 2015/kh Tarkennetut talousarvion laadintaohjeet toi mialoil le ja tytäryhtiöille - huomioidaan mm uuden hal li tuk sen linjaukset ja VM:n talousarvioesitys /kh Kh:n talousarvioseminaari /kv Kv:n talousarvioseminaari men nes sä/ltk. Lautakuntien talousarvioesitysten palautus kunnan hal li tuk sel le ja kunnanjohtajalle klo 9.00/kj. Kunnanjohtajan vuoden 2016 talousarvio- ja talous suun ni tel ma eh do tuk sen julkistaminen /kv Kunnan veroprosenteista päättäminen /kv Talousarviosta ja taloussuunnitelmasta päättäminen /kh Talousarvion 2016 täytäntöönpano-ohjeet ja käyt tö suun ni tel mien valmisteluohjeet mennessä/ltk. Talousarvion käyttösuunnitelmien hyväksyminen ja lähettäminen tiedoksi kunnanhallitukselle Talousarviokehyksen tunnusluvut ovat toimintakate -100,3 milj. euroa, muutos 1,6 milj. euroa, 1,4 % vuosikate 7,1 milj. euroa, 340 euroa/asukas tilikauden tulos 0,9 milj. euroa investoinnit enintään 27,8 milj. euroa, euroa/asukas lainakannan lisäys enintään 20 milj. euroa lainakanta enintään 76,4 milj. euroa, euroa/asukas Talousarvioraamin tausta-aineistona jaetaan toimintakate tulosalueittain , investointiohjelma ja kuntakonsernin lai na kannan kehitys sekä talouden tasapainottamisohjelma (valmistelija: kunnankamreeri Anja Tupamäki, ) Kunnanjohtajan päätösesitys: Kunnanhallitus päättää esittää valtuustolle vuoden 2016 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman laadintaan talousarvioraamin selosteosassa esitettyjen tunnuslukujen mukaisena. Lisäksi kunnanhallitus ja valtuusto merkitsevät talouden tasapainottamisohjelman tämän hetkisen valmisteluvaiheen tiedoksi. Talouden tasapainottamis- ja investointisuunnitelmaa käsitellään kunnanhallituksen ja valtuuston talousarvioseminaareissa elokuussa ja päätetään erikseen myöhemmin syksyllä Käsittely: Kunnankamreeri Anja Tupamäki esitteli asiantuntijana asiaa kokouksessa. Hyväksyttiin esityksen mukaan. Liite 1. Mäntsälän tulos- ja rahoituslaskelma

15 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 11/ Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Mäntsälän Riihenmäen koulun laajennusosan, Hyökännummen koulun ja päiväkodin rakentamisen ja huollon sekä ylläpidon kilpailullinen neuvottelumenettely elinkaarimallilla, palveluntuottajan valitseminen ja urakkasopimusten hyväksyminen sekä tästä aiheutuvat toimenpiteet 129/ /2014 Kunnanhallitus Mäntsälän Riihenmäen yhtenäiskoulun alakouluosan, Hyökännummen koulun ja päiväkodin uudisrakentamisen ja huollon sekä ylläpidon hankinta on kilpailutettu elinkaarimallilla. Tarjousmenettelyssä saatiin kaksi tarjousta, joista kokonaistaloudellisesti edullisimman jätti NCC Rakennus Oy. Hinnan nykyarvo koko sopimuskauden palvelujaksolla on ,00 euroa (alv 0 %). Hinta sisältää uudisrakentamisen ja muutostöiden investoinnin ( ), energian (noin /vuosi), pitkän tähtäimen suunnittelun kunto- ja kunnossapitotoimenpiteiden arvioidut investoinnit (noin /vuosi) sekä palvelu- ja hoitohinnan (noin /vuosi). Mäntsälän kilpailullisen neuvottelumenettelyn kuvaus Hankintailmoituksen mukaisen osallistumishakemuksensa kilpailulliseen neuvottelumenettelyyn jättivät NCC Rakennus Oy sekä YIT Rakennus Oy:n ja Caverion Oy:n muodostama konsortio. Hankinnan kohteen tarkennuttua neuvottelumenettelyn aikana yritysten kanssa käytiin viisi neuvottelukierrosta. Niiden aikana esiteltiin kunnan hankinnalle asettamia tavoitteita ja yrityksille varattiin mahdollisuus esittää lisäyksiä, täydennyksiä ja muutoksia tarjouspyyntöluonnokseen ja sen liiteasiakirjoihin. Tarjouspyyntöön sisältyvien rakennettavien tilojen koko on Hyökännummen koulun ja päiväkodin osalta noin br-m2 ja Riihenmäen koulun osalta n br-m2. Olemassa olevien tilojen kokonaisala on Hyökännummella n br-m2 ja Riihenmäellä noin brm2. Tarjouspyynnössä päiväkodin laajennuksen ala on 723 brm2. Nykyisen koulu ja päiväkotirakennuksenrakennuksen bruttoala on 3456 brm2. Tilaelementtitekniikalla rakennettu päiväkoti 454 br-m2 siirretään kunnan toimesta pois. Hyökännummen olemassa olevien rakennusten ja uudisrakennusten kokonaisbruttoala on 8200 brm2. Hyökännummen koulun ja päiväkodin tavoitelaajuutena pidettiin brm2, joka käsittää nykyiset tilat ilman pihalla olevia paviljonkeja sekä tilaohjelmien mukaiset laajennukset. Tästä tavoitelaajuudesta sai hyväksytysti poiketa br-m2 kuitenkin niin, että kaikki suunnitellut toiminnat on pystyttävä toteuttamaan edellä mainituissa tiloissa. Tällä hetkellä Hyökännummen päiväkoti muodostuu kahdesta kolmen ryhmän päiväkodista, jotka sijaitsevat toisistaan erillisinä. Toinen yksikkö on osana koulurakennusta ja toinen samaan pihapiiriin rakennetussa

16 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 11/ Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus "paviljonkirakennuksessa". Nykyistä päiväkotia varten on hankittu samaan pihapiiriin kuuluva kolmen ryhmän tilaelementtitekniikalla toteutettu 454 m2 "paviljonki". Päiväkodin laajennukseen suunnitelmien mukaan tarvitaan uutta tilaa kolmea ryhmää varten eli 723 brm2. Toiveena suunnittelulle oli, että kaikki päiväkodin 9 ryhmää olisivat sisäyhteydessä toisiinsa ja vieläpä siten sijoitettuna, että yli kolmevuotiaat voisivat käyttää koulun ruokasalia sisäyhteyden kautta. Uusi päiväkoti toteutetaan yhtenä kokonaisuutena nykyisen koulurakennuksen tiloihin ja päiväkodin yhteyteen toteutetaan uusi koulurakennus. Päiväkoti ja koulu voivat hyödyntää yhteisiä tiloja ja päiväkodin ja koulun toiminnallisuus paranee huomattavasti. Edellä mainitun ratkaisun laajuudeksi muodostuu 9- ryhmäinen päiväkoti. Väliaikaisen päiväkodin tilaelementtiratkaisu toimii myös väliaikaisena väistötilana ja sen käytöstä tullaan vaiheittain luopumaan. Nykyisen koulun muuttaminen päiväkodiksi vaatii muutostöitä ja päiväkodin laajuuden kasvaessa kustannukset ovat siltä osin nousseet. Päiväkodissa on tällä hetkellä 6 ryhmää (3+3) ja n. 100 lasta. Päiväkoti tulee olemaan kokonaisuudessa 9-ryhmäinen, jossa on n. 189 lasta. Investointikustannuksia on nostanut myös nykyisen Riihenmäen koulun vaatimat muutostyöt. Kustannusten nousua ei ole voitu ennakoida, koska Hyökännummen koulun ja päiväkodin suunnitelmat on toteutettu elinkaarihankkeen periaatteiden mukaisesti kilpailullisen neuvottelumenettelyn aikana ja tarjouksen luonnossuunnitelmat on laadittu lopullisen tarjouspyynnön jälkeen. Suurimpana selittävänä tekijänä ovat olleet päiväkodin laajuuden kasvaminen sekä vanhan osien vaatimat muutostyöt. Nykyinen koulu käsittää vuosiluokat 1-6 ja esikoulun, yhteensä n. 200 oppilasta. Hyökännummen uusi koulu perustuu alakoulun kasvattamiseen n. 234 oppilaalla, jolloin koulun oppilasmäärä on n. 434 oppilasta. Hankkeen rahoitus on kilpailutettu erikseen. Rahoituksen kilpailutuksen valmistelusta on huolehtinut Esko Kairesalon johtama rahoitusryhmä, joka on laatinut rahoitusta koskevan ehdotuksen kunnanhallitukselle. Asia käsitellään seuraavassa esityslistan kohdassa. Mäntsälän kunnan hankinnalle asettamat keskeiset tavoitteet Hanke toteutetaan elinkaarimallilla, jossa palveluntuottaja vastaa kohteiden uudisrakentamisesta, korjaamisesta, kunnossapidosta ja käytettävyydestä 20 vuotta käsittävän sopimusajan, jota voidaan kunnan niin päättäessä jatkaa kilpailutetulla hinnalla viiden (5) vuoden optiojaksolla. Hanke toteutetaan käyttäen ns. rahoituslaitosrahoitusta, jolloin kunta tulee suoraan uusien rakennusten omistajaksi ja voi siten ohjata ja valvoa rakennusten ylläpitoa sekä huoltoa. Tavanomaiseen KVR -urakkaan verrattuna hanke poikkeaa siitä sen johdosta, että kilpailullisessa neuvottelumenettelyssä hankkeen laatu saa pisteytyksessä saman painoarvon kuin hinta ja palveluntuottaja vastaa tilojen käytettävyydestä sopimusjakson ajan. Rakennusten laadun merkitys

17 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 11/ Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus on arvioinnissa korostunut. Energiakustannukset muodostavat olennaisen osan rakennusten käyttökustannuksista, ja tämä on otettu huomioon laadullisessa vertailussa. Toimitilojen tulevat käyttäjäryhmät ovat osallistuneet tarjousten laadulliseen arviointiin. Näin ovat muodostuneet ne perusteet, joilla tarjouksia on pisteytetty ja niitä verrattu keskenään. Arviointiperusteita asetettaessa on erityistä huomiota kiinnitetty tarjouspyynnön mukaisesti uusiin innovaatioihin, jotka voivat kohdistua esimerkiksi käytön kustannustehokkuuteen, taloteknisiin ratkaisuihin ja pedagogiikan tavoitteita edistävän opetus- ja hoitoympäristön laatuun. Koska Riihenmäen koulun osalta suunnittelu on edistynyt pitkälle, niin suunnitelma-aineisto toimitettiin tarjoajille Riihenmäen koulun osalta laatuarviointi on tästä syystä suoritettu Hyökännummen koulua ja päiväkotia suppeampana. Arviointiryhmä on pisteyttänyt tarjoukset käyttäjiltä saamien tietojen perusteella. Arviointiryhmän jäseninä toimivat varhaiskasvatuksen, opetustoimen, maankäytön ja teknisten palveluiden asiantuntijat. Arviointiaineistona on käytetty tarjouksia ja niihin sisältyviä liiteasiakirjoja sekä videoesityksiä. Riihenmäen koulun osalta palveluntuottajalla on ollut mahdollisuus tehdä toteuttamissuunnitelmiin muutoksia energiatehokkuuden, toiminnallisuuden ja turvallisuuden parantamiseksi sekä ehdotuksia opetusympäristön ja rakennuksen turvallisuutta koskeviksi muutoksiksi sekä julkisivumateriaalien muuttamiseksi silloin, kun se kaupunkikuvallisesti on ollut perusteltua. Riihenmäen koululla laatupisteytys on koskenut juuri näiden muutosehdotusten ansioita ja toteuttamiskelpoisuutta. Hyökännummen koulun ja päiväkodin suunnittelussa tarjoajan liikkuma-ala on ollut Riihenmäen koulua olennaisesti laajempi. Tarjouksessa on esitetty yksityiskohtaiset ratkaisut tarjouspyynnössä esitetylle mitoitukselle, vaadituille toiminnoille sekä laadullisille tavoitteille. Piha-alueen suunnitteluun on kiinnitetty laadullisessa vertailussa huomiota, koska kunnan lähtökohtana on ollut se, että piha-alueet varusteineen, kenttineen ja laitteineen muodostavat osan opetusympäristöstä. Merkittävä osa kunnan keskeisistä tavoitteista kohdistuu palveluverkon suunnitteluun, rakennusten käyttämisen ja ylläpidon taloudellisuuteen ja hankkeen toteuttamisaikatauluun. Nyt tehtävän ratkaisun avulla pyritään varmistamaan se, että rakennusten ja ulkoalueiden kunto ja käytettävyys säilyy sovitulla tasolla koko 20 vuoden sopimusajan, jota voidaan käyttämällä päätökseen sisältyvä optio tarpeen vaatiessa jatkaa vielä viidellä (5) vuodella. Rakentamista koskevissa sopimuksissa lähtökohta on se, että Riihenmäen koulun rakennus-, purku- ja ulkotyöt ovat tämän päätöksen mukaisesti valmiita viimeistään Hyökännummen koulun ja päiväkodin edellytetään valmistuvan viimeistään Tämän päätöksen mukaan palveluntuottaja sitoutuu huolehtimaan rakennusaikaisesta puhtaudesta sekä lisäksi ylläpitämään

18 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 11/ Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus uudisrakennusten kunnon koko sopimusajan luovutuskuntoluokassa neljä (4). Tämä tarkoittaa sitä, että sopimuskauden päättyessä kohteissa ei ole korjausvelkaa. Tähän päätökseen liittyvien sopimusasiakirjojen ja niiden liitteiden mukaan palveluntuottaja velvoitetaan laatimaan ja noudattamaan erillistä kosteudenhallintasuunnitelmaa koko sopimuskauden. Hankintarajat ja elinkaaripalveluiden kokonaisuus Rakennusten käyttäjän ja kohteiden omistajan kesken solmittavan palvelusopimuksen liiteasiakirjoissa on osoitettu toisaalta tarjoajalle ja toisaalta kohteen omistajalle ja käyttäjälle kuuluvat hankinnat. Liiteasiakirjoihin sisältyvässä taulukossa on kuvattu laitteiden, järjestelmien sekä koneiden käytön, huollon ja kunnossapidon sekä uusimisen kustannusvastuun jakautuminen sopimuskauden aikana. Pääsäännön mukaan avoimen opetusympäristön mukaisten irtokalusteiden suunnittelu, jolla on keskeinen vaikutus hankinnan pedagogisten tavoitteiden toteuttamiselle, kuuluu palveluntuottajalle, mutta niiden hankinta käyttäjälle. Mäntsälän kunnalle nyt hankittavat elinkaaripalvelut jakaantuvat kahteen osaan: kiinteistöjen suunnittelu- ja rakentamispalveluihin sekä managerointi- ja ylläpitopalveluihin. Viimeksi mainittuihin kuuluvat edellä mainittujen kiinteistöjen isännöintipalvelut, kiinteistöjen hoito ja kunnossapito, ulkoalueiden hoito ja kunnossapito, energian käyttö ja käytön ohjaus, jätehuoltopalvelut sekä siivouspalvelut. Sitä vastoin ravitsemispalvelut tuotetaan jatkossakin kunnan omana toimintana. Hankinnan ratkaisuperuste ja arviointiperusteet Hankinnan ratkaisuperusteeksi on valittu tarjouksen kokonaistaloudellinen edullisuus, jota mitataan asetetuilla arviointiperusteilla. Tarjoukset on pisteytetty annettujen arviointiperusteiden mukaan siten, että arviointiperusteet mahdollisimman hyvin kuvaavat kunnan hankinnalle tarjouspyynnössä asettamia tavoitteita. Arviointiperusteita asetettaessa hinnalle ja laatutekijöille on annettu yhtä suuri painoarvo siten, että hinnan painoarvo on 50 prosenttia ja tarjouksen laadun 50 prosenttia kokonaispistemäärästä. Riihenmäen koulu ja Hyökännummen koulu ja päiväkoti on erillisinä kohteina arvioitu erikseen, minkä jälkeen näiden kohteiden laatupisteet on laskettu yhteen. Teknisesti laatuarviointi on suoritettu siten, että käyttäjäosapuoli on antanut laatupisteet ennen hintakuoren avaamista. Tarjousten laadullinen vertailu Kummankin kohteen laatupisteiden yhteenlaskettu määrä on 100 pistettä. Kun kumpikin kohde arvioidaan erikseen, lasketaan laatupisteet kohteiden kesken siten, että Hyökännummen vaativampana suunnittelukohteena enimmäislaatupisteet ovat painoarvoltaan 70 pistettä ja Riihenmäen sen olemassa olevia suunnitelmia täydentäviltä osiltaan 30 pistettä. Tarjottujen hintojen vertailu

19 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 11/ Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Annettujen hintapisteiden enimmäismäärä on 100 pistettä ja painoarvo 50 prosenttia kaikkien pisteiden enimmäismäärästä (100/200). Kummankin kohteen rakentamiskustannusten, palvelumaksun sekä ylläpidettävien muiden tilojen yhteenlaskettu hinta muodostaa arvioitavan hintakokonaisuuden, jonka perusteella hinta-arviointi on suoritettu. Kohteitten yhteenlaskettu hinta on määritelty tarjoushetken rahanarvolla laskettuna ajanjaksolta Tarjoushinnan nykyarvon määrittelyssä on huomioitu seuraavalla rakennus- ja korjauskustannukset joihin on lisätty palvelujakson kaikkien palvelumaksujen nykyarvojen summa ajalta Tarjousten kokonaistaloudellinen paremmuus on saatu laskemalla kummankin tarjouksen vertailuhinta. Laadun painoarvo on 50 % ja hinnan painoarvo 50 % kaikista pisteistä. Hinta ja laatupisteiden perusteella on laskettu painotetut kokonaispisteet. Suurimman kokonaispisteen saanut on kokonaistaloudellisesti edullisempi. Palveluntuottaja on antanut kiinteän hinnan palvelu- ja hoitohinnasta sekä energiahinnasta. Palvelu- ja hoitohinta koostuvat seuraavista osa-alueista: Manageeraus/ isännöintipalvelu, rakennusten ylläpito, kunnossapito, kiinteistön hoito, ulkoalueiden hoito, kalusteiden ja laitteiden hoito, käyttäjäpalvelut, siivous ja turvallisuuspalvelut sekä kulunvalvonta. Elinkaarimallin vaikutus käyttötalouteen Mäntsälän kunnan kiinteistön toteutuneita ylläpitokustannuksia sekä siivouksen kustannuksia on verrattu palveluntuottajan antamiin hintoihin, jonka perusteella palvelutuottajan antamat hinnat ovat edullisempia. Myös innovatiiviset energiaratkaisut tuovat merkittäviä säästöjä kiinteistöjen energiakustannuksiin. Rakentamisen aikana energiaratkaisut tuovat myös lisäkustannuksia, mutta takaisinmaksuaika on mm. maalämpöratkaisussa alle 8 vuotta. Lisäksi maalämpöä voidaan hyödyntää kesäaikana viilennykseen. Mäntsälän kunnan ei tarvitse palkata uusia kiinteistönhoitajia ja siivoustyöntekijöitä. Säästöjä syntyy myös tukipalveluissa mm. automaatiojärjestelmät ja niiden ylläpito, tietohallinto, palkanlaskenta ja taloushallinto. Valmistelija: tekninen johtaja Hannu Seppälä p Kunnanjohtajan päätösesitys Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle, että se hyväksyy NCC Rakennus Oy:n tarjouksen kokonaistaloudellisesti edullisimpana ja valtuuttaa Mäntsälän kunnanhallituksen hyväksymään elinkaarihankkeen sopimukset liitteineen sekä valtuuttaa kunnanjohtajan ja teknisen johtajan allekirjoittamaan elinkaarihankkeeseen liittyvät sopimukset. Käsittely: Teknistä johtajaa Hannu Seppälää ja kunnankamreeri Anja Tupamäkeä kuultiin asiantuntijoina pykälän esittelyssä. WSP Finlandin asiantuntijat Jari Kaukonen ja Kai Kalima olivat myös asiantuntijoina paikalla esittelyn aikana.

20 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 11/ Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Hyväksyttiin esityksen mukaan. Liite 1. Mäntsälä elinkaarihanke / tarjousten avauspöytäkirja Liite 2. Mäntsälä elinkaarihanke / laadullinen vertailupöytäkirja Liite 3. Mäntsälä elinkaarihanke / hintapisteytyksen pöytäkirja Liite 4. Kohteiden Riihenmäen koulu, Hyökännummen koulu ja Hyökänummen päiväkoti palvelusopimus Liite 5. Elinkaarihankevertailu Kunnanvaltuusto Esitys: Käsittely: Kunnanvaltuusto hyväksyy kunnanhalituksen esityksen. Käsittelyn kuluessa Reijo Liinamaa teki SDP:n, Vasemmistoliiton ja Vihreiden ryhmien nimissä muutosesityksen asian palauttamisesta uudelleen valmisteluun, perusteluna vaihtoehtoisten laskelmien puute erityisesti pelkän rakentamisen osalta (omana hankkeena toteutettuna). Auli Herttuainen kannatti myös tehtyä muutosesitystä. Edelleen Kari Peussa esitti Mäntsälän Puolesta ryhmän nimissä muutosesityksen asian jättämisestä pöydälle, kunnes selvitetään kustannukset hankkeen peruuttamisesta ja niiden erittelystä sekä kenen toimesta ja valtuuksilla ne ovat muodostuneet. Koska oli tehtyä asian palauttamista ja pöydällepanoa koskevat muutosesitykset, puheenjohtaja rajasi puheenvuorot asian palauttamiseen. Puheenjohtaja totesi asiassa tehdyn palautusesityksen ja asiassa äänestettävän. Puheenjohtaja ehdotti asiassa nimenhuutoäänestystä, joka äänestystapana hyväksyttiin. Asian käsittelyn jatkamista kokouksessa äänestävät JAA ja asian palauttamisen puolesta äänestävät EI. Käydyssä äänestyksessä JAA-ääniä annettiin 20, EI-ääniä 22 ja tyhjiä 1. Äänestysluettelo on pöytäkirjan liitteenä. Puheenjohtaja totesi, että asia palautetaan uudelleen valmisteluun; samalla palautuu seuraava rahoitusta koskeva pykälä. Asia palautettiin uudelleen valmisteluun. Liite 1. Äänestysluettelo Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto on esittänyt, että laaditaan elinkaarihankkelle kustannusten vertailulaskelma. Rakennuskustannusten vertailu

21 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 11/ Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Rakennushankkeiden toteutuskustannuksiin vaikuttaa oleellisesti hankkeen laajuus, laatutaso, rakentamisen toteuttamistapa, rakentamisen sijainti sekä maaperäolosuhteet. Riihenmäen koululle on laadittu hankesuunnitelman yhteydessä kustannusarvio (liite 1 ja liite 2). Uudisrakentamisen kustannusarvio on laaditun selvityksen perusteella /m2. Energiatehokkuus oli laaditun suunnitelman yhteydessä 138 kwh/m2/a ( C-luokka). Opetusrakennuksille määritelty yläraja on 170 kwh/m2/a. (liite 3) NCC on esittänyt uusia energiainnovaatioita ja heidän esittämiensä toimenpiteiden ansiosta rakennuksen energiatehokkuus on 111 kwh/m2/a, joka on Riihenmäen koulun osalta 24 % pienempi kuin alkuperäisen suunnitelman mukaiset laskelmat. NCC:n toteuttama ratkaisu näkyy siis selkeästi energiahinnoissa ja edullisimpina energiakustannuksina (liite 4). Elinkaarihankkeen kilpailutuksen yhteydessä NCC:n tarjous oli Riihenmäen koulun uudisrakentamisessa /brm2, joka on 132 /br-m2 edullisempi kuin laadittu rakennusosakohtainen kustannusarvio. Elinkaarihankkeen uudisrakentamisen ja muutostöiden kustannusarvio on 29,7 milj.. Uudisrakentamisen ja muutostöiden laajuus on br-m2, jolloin koko rakennushankkeen vertailuhinta on /br-m2. Saaren koulun ja päiväkodin (valmistunut 2013) toteutunut kustannus oli /brm2. Rakennuskustannusindeksi oli toimitilojen osalta 2013 tammikuussa 106,3 ( 2010 lähtöindeksi on 100). Vastaavasti tammikussa 2015 luku on 108,1. Rakennuskustannusten kustannusnousu on siis vuodesta 2013 vuoden 2015 tammikuuhun n. 1,7 %, jolloinka Saaren koulun kustannus olisi tämän vuoden hinnassa n /br-m2. Nummisten koulun ja päiväkodin (valmistunut 2013) toteutunut kustannus oli /brm2, jonka nykyhinta on /br-m2. Kaunismäen päiväkodin ja hyvinvointineuvolan (valmistunut 2014) toteutunut kustannus oli /br-m2. Elinkaarihankkeen kokonaiskustannus on /br-m2, joka on Nummisten kouluun verrattuna edullisempi 226 /br-m2. Kokonaisvertailuhinnan ero on ( br-m2 * 226 /br-m2) Muita toteutuneita vertailukustannuksia: Jyväskylän Huhtasuon koulun ja päiväkodin elinkaarihankkeen kustannus on /brm2. Hankkeen ensimmäinen vaihe - päiväkoti ja erityiskoulu - on otettu käyttöön elokuussa Hankkeen toinen vaihe - yhtenäiskoulu, käynnistyi syksyllä 2013 ja valmistuu kesällä Hankkeen investoinnin arvo on 35 M (alv 0 %) ja elinkaarihankinnan kokonaisarvo noin 55 M (alv 0 %). Espoon Lintuvaaran koulun ja päiväkodin peruskorjauksen kustannusarvio on /brm2. Hankkeen investointihinta oli 18,2 milj.

22 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 11/ Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Voidaan siis laskelminen perusteella todeta, että elinkaarihankkeen rakennuskustannushinta on kilpailukykyinen. Lisäksi tulee muistaa, että elinkaarihankkeiden toteutus on todella laadukasta, koska rakennuksen ylläpidosta vastaa rakentaja koko palvelusopimuksen ajan. Toisaalta tulee muistaa, että kun hankkeita kilpailutetaan isona kokonaisuutena, niin saavutetaan selkeä kustannusetu myös hallinnollisissa kustannuksissa. Ylläpito ja palvelu- ja hoitomaksun vertailu Palveluntuottajan palvelu- ja hoitomaksu on Riihenmäen koulun osalta Palveluntuottaja on antanut kiinteän hinnan palvelu- ja hoitohinnasta sekä energiahinnasta. Palvelu- ja hoitohinta koostuvat seuraavista osa-alueista: Manageeraus/ isännöintipalvelu, rakennusten ylläpito, kunnossapito, kiinteistön hoito, ulkoalueiden hoito, kalusteiden ja laitteiden hoito, käyttäjäpalvelut, siivous ja turvallisuuspalvelut sekä kulunvalvonta. Hoidettava kokonaisala on br-m2. Kiinteistönhoidon ja siivouksen kokonaishinta on 4,4 /br-m2 (Laskelmat perustuvat NCC:n antamaan tarjoukseen). Palveluntuottajan palvelu- ja hoitomaksu on Hyökännumen koulun ja päiväkodin osalta Hoidettava kokonaisala on br-m2. Kiinteistönhoidon ja siivouksen kokonaishinta on Hyökännummen koulussa ja päiväkodissa 5,2 /m2/kk (Laskelmat perustuvat NCC :n antamaan tarjoukseen). Mäntsälän kunnan tekniset palvelut on laatinut tämän vuoden aikana kiinteistöjen korjausvelkalaskelman sekä yllpitovuokralaskelman, joka perustuu todellisiin kiinteistöjen kustannuksiin. Kustannukset on vuoden 2014 tasoa. Laaditun selvityksen ja kiinteistökohtaisen laskelmien perusteella saadaan nykyisten kiinteistöjen kustannukset. Kustannukset perustuvat todellisiin talouden 2014 tilinpäätöslukuihin (Liite 5 ). Kyseistä selvitystä on hyödynnetty tässä vertailussa. Viimeisin tiedossa oleva kiinteistöjen ylläpitokustannusindeksin vuosimuu-tos oli 1,4 %. Kun kustannusmuutos huomioidaan kahdelle vuodelle, tulee vuoden 2014 ylläpitokustannuksia nostaa 2,8 %, jotta ne vastaavat vuodelle 2016 arvioituja ylläpitomenoja. Vuodelle 2016 määritellyt omien rakennusten ylläpitovuokrat ovat noin 4,8 miljoonaa euroa eli keskimäärin 4,48 /m2/kk. Kaikkiaan ylläpitovuokrat määriteltiin 69 rakennukselle, joiden pinta-ala oli yhteensä vajaat m2. Tämä ylläpitokulu ei sisällä siivouksen kustannuksia. Siivouksen kustannuksista on erillinen laskelma (liite 6). Siivouskustannukset Mäntsälän kunnan siivouksen ulkoiset menot ovat Hoidettava pinta-ala on m2. Siivouksen kokonaishinta on 1,88 /m2/kk Oman työn kokonaishinta Todellinen kiinteistöhoidon ja siivouksen kokonaishinta vuoden 2016

23 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 11/ Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus hintatasossa on (4,48 /m2/kk + 1,88 /m2/kk) 6,36 /m2/kk. Vuonna 2013 hoidettavien kiinteistöjen pinta-ala oli m2 ja ylläpitokustannusten neliöhinta oli 4,53 /m2/kk. Kiinteistöjen ylläpitokustannuksiin vaikuttavat sääolosuhteet; mm. rankka talvi nostaa kiinteistöjen energiakustannuksia merkittävästi. Vertailun yhteenveto Riihenmäen koulu Vuoden 2016 kiinteistönhoidon hintaero on palveluntuottajan antamaan vuoden hintaan on (6,36 /m2/kk 4,4 /m2/kk) 1,96 /m2/kk Ylläpitokustannusten ero vuodessa vuoden 2016 hintatason mukaan on /vuosi (1,96 /m2/kk * br-m2). Palveluntuottajan palvelu ja hoitomaksu on edullisempi. Hyökännummen koulu ja päiväkoti Vuoden 2016 kiinteistönhoidon hintaero on palveluntuottajan antamaan vuoden hintaan on (6,36 /m2/kk 5,2 /m2/kk) 1,16 /m2/kk Vuoden 2016 laskelmat perutustuvat todellisiin tilinpäätöslaskelmiin. Ylläpitokustannusten ero vuodessa vuoden 2016 hintatason mukaan on /vuosi (1,13 /m2/kk * br-m2). Palveluntuottajan palvelu ja hoitomaksu on edullisempi. Vertailulaskelmien mukaan palveluntuottajan antama palvelu- ja hoitomaksu on n vuodessa edullisempi verrattuna kunnan omiin kustannuksiin ja suhteutettuna hoidettaviin neliöihin. Laskelmat perustuvat tilinpäätöslukuihin ja palveluntuottajan antamiin hintoihin. Hinnoissa on ole huomioitu yleisiä indeksivaikutuksia. Investoinnit Koko hankkeen neliöihin suhteutettu investointiero toteutuneisiin omajohtoisiin rakennushankkeisiin verrattuna on 3,47 M. Palveluntuottajan hinta on siis edullisempi kuin aikaisemmin toteutetut hankkeet. Toisaalta tulee muistaa, että elinkaarihankkeessa panostetaan laatuun merkittävästi. Elinkaarihankkeen päätarkoituksena on, että palveluntuottaja vastaa suunnittelusta, rakentamisesta ja kiinteistönhoidosta sekä ylläpidosta koko sopimuskauden ajan. Palveluntuottaja vastaa ensisijaisesti elinkaarenaikaisesta toimivasta ja laadukkaasta käytettävyydestä ja olosuhteista. Jos palveluntuottaja ei vastaisi hoidosta ja ylläpidosta niin palveluntuottajan vastuut olisivat perinteisen mallin mukaisia. Toisaalta hankintalaki ei anna mahdollisuutta muuttaa hankinnan laajuutta ilman uutta kilpailutusta. Hankinnan keskeyttäminen ja uuden kilpailutuksen käynnistäminen mahdollistaa mittaviin korvausvaatimuksiin. Hankintayksiköllä tulee olla painavat perusteet jos hankinta keskeytetään

24 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 11/ Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus ja tässä hankintaprosessissa siihen ei ole perusteita. Palveluntuottajat ovat kilpailutuksen aikana laatineet omat suunnitelmat, joiden perusteella he ovat antaneet uudisrakentamisen hinnan sekä ylläpitohinnan. Elinkaarihankkeen luonteen mukaisesti on kilpailutettu molemmat osat yhtäaikaa. Hankintalaki ei mahdollista, että kilpailutus toteutetaan kahden toimijan kanssa uudestaan niin, että otettaisiin pois esim. kiinteistöihin liittyvä ylläpito. Kilpailutus jouduttaisiin käynnistämään kokonaan uudestaan, joka taas vaatisi elinkaarihankkeen keskeyttämistä. Keskeyttäminen vaatisi vahvat perusteet, jota ei voi ainakaan kustannusperusteilla esittää. Toisaalta palveluntuottajien laatimat suunnitelmat ovat vielä heidän omaisuutta, jolloinka niitäkään ei voi käyttää perinteisen hankkeen kilpailutusaineistona. Hyökännumen koulun ja päiväkodin osalta jouduttaisiin laatimaan suunnitelmat täysin uudestaan ennen varsinaista kilpailutusta. Hankinnan aikataulu on jo nyt viivästynyt. Uudelleen kilpailutukset ja mahdolliset korvausvaatimukset saattaisivat keskeyttää hankkeen etenemisen. Toisaalta uudet selvitykset ja hankinnan käynnistäminen aiheuttaisi merkittäviä lisäkustannuksia. Valmistelija: tekninen johtaja Hannu Seppälä p Kunnanjohtajan päätösesitys Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle, että se hyväksyy NCC Rakennus Oy:n tarjouksen kokonaistaloudellisesti edullisimpana ja valtuuttaa Mäntsälän kunnanhallituksen hyväksymään elinkaarihankkeen sopimukset liitteineen sekä valtuuttaa kunnanjohtajan ja teknisen johtajan allekirjoittamaan elinkaarihankkeeseen liittyvät sopimukset. Lisäksi valtuusto edellyttää, että Rakennus NCC Oy hakiessaan alihankkijoita rakennus-tai ylläpitourakan suorittamiseen julkaisee ilmoituksen asiasta sekä kunnan internet sivustolla ja Mäntsälän Uutisissa. Käsittely: Tekinen johtaja Hannu Seppälä, kunnankamreeri Anja Tupamäki ja sivistysjohtaja Pekka Lintonen esittelivät asiantuntijana asiaa kokouksessa. Hyväksyttiin esityksen mukaan. Liite 1: Riihenmäen koulun perustamiskustannukset yhteenveto Liite 2: Riihenmäen koulun rakennusosakustannusarvio Liite 3: Riihenmäen koulun energiatehokkuus, alkuperäinen laskelma Liite 4: Riihenmäen koulun energiatehokkuus, NCC Liite 5: Mäntsälän kunnan sisäiset vuokrat selvitys 2015 Liite 6: Mäntsälän kunnan siivouksen kustannusselvitys