Sisällysluettelo. Työ, turva ja toimeentulo TYÖ TULEVAISUUS- SOPIMUS LUOTTAMUKSEN JA YHTEISTYÖN SUOMI HYVINVOINTI- SOPIMUS TULO- SOPIMUS.

Transkriptio

1 2015

2 Sisällysluettelo Työ, turva ja toimeentulo Johdanto 3 Työ, turva ja toimeentulo 4 Murroksesta menestykseen 6 Viestit hallituksille TYÖ Tulevaisuussopimus 8 Muuttuva työelämä 13 Työn ja osaamisen liitto 18 Uudistumalla menestystä Hyvinvointisopimus 26 Tasa-arvoa työmarkkinoille 29 Työ on hyvinvoinnin perusta 32 Julkisten palveluiden kehittämistä jatkettava 37 Globaali rakennemuutos vaatii kehittyneempää säätelyä Tulosopimus 40 Korkea työllisyys tie kestävään julkiseen talouteen TULEVAISUUS- SOPIMUS LUOTTAMUKSEN JA YHTEISTYÖN SUOMI HYVINVOINTI- SOPIMUS TULO- SOPIMUS TURVA TOIMEENTULO 2 TOIMIHENKILÖKESKUSJÄRJESTÖ STTK HALLITUSOHJELMATAVOITTEET 2015 TOIMIHENKILÖKESKUSJÄRJESTÖ STTK HALLITUSOHJELMATAVOITTEET

3 Murroksesta menestykseen Suomi elää yhtä historiansa suurinta murroskautta. Väestön ikääntyminen haastaa uudistamaan työelämän ja julkiset palvelujärjestelmät. Yrityksemme kohtaavat maailmalla kiristyvää kilpailua. Talouden rakennemuutos ja uudet teknologiat haastavat suomalaista työtä. Ilmastonmuutos mullistaa elinympäristöämme ja edellyttää meiltä tuotantotapojen ja elintapojen muutosta. Resurssien niukkuus määrittää tulevaisuutta. Suomalaiset uhkaavat jakautua voittajiin ja häviäjiin. Huoli työstä ja toimeentulosta koskettaa monia. Pienen joukon tulojen kasvu erkaantuu enemmistön tulojen kehityksestä. Alueelliset erot kasvavat ja elämisen edellytykset eriytyvät. Työelämän tasa-arvoa ei ole saavutettu. Suomi on pieni kansakunta, joka on vaurastunut sijoittamalla ihmisiin ja osaamiseen. Kun Suomi päätti sijoittaa korkeakoulutukseen ja peruskouluun, olimme vielä köyhä maa. Nuo päätökset ovat olleet yhteiskuntamme kehityksen kannalta ratkaisevia. Suomella pitää olla malttia ylläpitää ja kehittää koulutusta ja osaamista. Pohjoismainen hyvinvointimalli on osoittanut toimivuutensa. Siinä yhdistyy yritysten tarvitsema jousto ja palkansaajien turva kasvua tukevalla tavalla. Sen avulla on onnistuttu yhdistämään yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus ja talouden tehokkuus. Haluamme ylläpitää sosiaalista liikkuvuutta, ja pitää tuloerot kohtuullisella tasolla. Ihmisillä on oikeus menestyä omalla työllään, mutta heikoimmista kannetaan huolta. Suomalaisille on luotava näköala paremmasta huomisesta. Olemme aina onnistuneet synnyttämään uutta työtä vanhan tilalle. Pystymme rakentamaan uutta vahvuuksiemme pohjalta. Suomen kilpailuetu perustuu laadulla kilpailuun ja siihen, että teemme sitä mitä muut eivät tee. Muutoksessa on suojeltava yritysten sijaan ihmisiä kehittämällä turvaa, joka auttaa siirtymään työstä työhön. Toimiva hallinto, yleinen turvallisuus ja korruptoitumaton oikeusjärjestelmä mahdollistavat investointien tekemisen. Hyvinvointipalvelut ja julkiset palvelut kuten päivähoito, koulutus ja terveydenhuolto sekä kattava sosiaaliturva mahdollistavat väestön osallistumisen työelämään ja tukevat kasvua. Rakennemuutoksessa ihmisten tarve julkisen sektorin tarjoamalle turvalle ja palveluille kasvaa. Julkinen sektori on osa vastausta kasvun edellytysten luomisessa, ei osa ongelmaa. Hyvinvointimallimme pohjautuu työhön. Talouspolitiikan päätavoitteeksi on asettava työllisyyden vahvistaminen. Suomi tarvitsee vähintään uutta työpaikkaa tämän vuosikymmenen loppuun mennessä. Tämä edellyttää uusien työpaikkojen syntyä vahvistavaa teollisuus- ja elinkeinopolitiikkaa. Työurien pidentäminen edellyttää myös uuden työn synnyn edistämistä. Tätä maata rakennetaan luottamuksella ja yhteisellä sopimisella. Uutta luovat yritykset ja osaavat työntekijät takaavat Suomen menestymisen muuttuvassa maailmassa. Menestyvässä Suomessa yrittäjällä on mahdollisuus yrittää ja työllistää. Palkansaajalla on mahdollisuus tehdä työtä ja ansaita kunnollinen elanto. Työttömälle puolestaan annetaan mahdollisuus työhön ja osallisuuteen. 4 TOIMIHENKILÖKESKUSJÄRJESTÖ STTK HALLITUSOHJELMATAVOITTEET 2015 TOIMIHENKILÖKESKUSJÄRJESTÖ STTK HALLITUSOHJELMATAVOITTEET

4 Viestit hallituksille LISÄÄ TYÖTÄ SUOMEEN PAREMPAA TURVAA MUUTOKSESSA JULKISET PALVELUT KASVUN MAHDOLLISTAJA ISILLE LISÄÄ PERHEVAPAITA KOLMIKANNASSA RAKENNETAAN TULEVAISUUTTA SUOMELLA PITÄÄ OLLA MALTTIA KEHITTÄÄ KOULUTUSTA JA OSAAMISTA. TULEVAISUUSSOPIMUS IHMISELLÄ ON OIKEUS MENESTYÄ OMALLA TYÖLLÄÄN. HEIKOMMISTA PITÄÄ KANTAA HUOLTA. 6 TOIMIHENKILÖKESKUSJÄRJESTÖ STTK HALLITUSOHJELMATAVOITTEET 2015 TOIMIHENKILÖKESKUSJÄRJESTÖ STTK HALLITUSOHJELMATAVOITTEET

5 Muuttuva työelämä Lisää parempia töitä Työmarkkinoilta katoaa keskipalkkaisia toimisto- ja teollisuustyön ammatteja teknologian muutoksen, digitalisaation ja rakennemuutoksen myötä. Uusia, usein tilapäisiä työpaikkoja syntyy matalapalkkaisille palvelualoille tai korkeapalkkaisiin asiantuntijatehtäviin. Matalapalkkaisen tilapäistyön sijaan tarvitsemme lisää parempia työpaikkoja. Suomessa on tehty monia työmarkkinoiden toimintaa parantavia uudistuksia, mutta ne ovat olleet pistemäisiä. Työllisyyden parantaminen vaatii laaja-alaisia ja määrätietoisia uudistuksia. Hyvinvointia, tuottavuutta ja kasvua voidaan lisätä kehittämällä työelämän laatua. Työttömyyden vähentäminen sekä ammattitaidon ja työkyvyn vahvistaminen ovat välttämättömiä työllisyysasteen nostamiseksi. Jotta tässä onnistutaan, on vahvistettava erityisesti työuran aikana tapahtuvaa osaamisen kehittämistä työssä ja sen ohessa. Turvaa muutoksessa Kun tavoitellaan työllisyyden parantamista, on kiinnitettävä huomio työelämän muutostilanteisiin. On varmistettava, että siirtymät työstä työhön, opiskelusta työhön, asevelvollisuudesta työhön, pitkältä sairauslomalta tai perhevapailta työhön toimivat joustavasti ja turvallisesti. Työntekijöiden työsuhdeturvaa pitää parantaa. Työsopimuslakia on muutettava siten, että tuotannon tai työnantajan toiminnan uudelleenjärjestelyihin liittyvissä irtisanomisissa irtisanomisperusteita tiukennetaan. Uudelleen kouluttamista ja työn tarjoamista koskevia velvoitteita pitää tiukentaa. EU-tasolla on edistettävä yhtenäistä irtisanomissuojan vähimmäistasoa sekä riittävää tukea irtisanottaville. Vuonna 2013 Suomessa oli keskimäärin yli 50-vuotiasta työtöntä työnhakijaa. Heistä oli yli 55-vuotiaita. Ikääntyneiden työttömien kohtuullisesta toimeentulosta pitää huolehtia. Heille tulee tarjota ensisijaisesti työtä ja toissijaisesti työvoimapoliittisia aktiivitoimenpiteitä. Muutosturvaa on parannettava. Erityisesti sitä tarvitsevat yli 50-vuotiaat työntekijät. Työnantajien vastuuta irtisanottavien sosiaaliturvan kustannuksista pitää kasvattaa. Yritysten vastuuta voidaan lisätä myös kehittämällä yritystukien palautusjärjestelmää, jos irtisanova yritys on kannattava. STTK esittää, että tuotannollisista ja taloudellisista syistä irtisanottujen työllistymistä edistetään perustamalla Työttömyysvakuutusrahaston yhteyteen Aktiivitoimirahasto, jonka Matalapalkkaisen tilapäistyön sijaan tarvitsemme lisää parempia työpaikkoja. rahoitus peritään työnantajilta. Osa rahastosta rahoitetaan työllistymissuunnitelman mukaisista aktiivitoimien menoista. Rahaston avulla voidaan ennaltaehkäisevästi parantaa lomautus- ja irtisanomisuhan alla olevien työntekijöiden työmarkkinakelpoisuutta. Työttömyysuhan alaisille työntekijöille on annettava mahdollisuus ammatinvaihtoon ja koulutustason nostoon. Syrjäytynyt pitkäaikaistyötön maksaa yhteiskunnalle euroa, joten panostus kannattaa. Vuonna 2013 yli vuoden yhdenjaksoisesti työttömänä olleita oli lähes Se on 80 % enemmän kuin talouskriisin alussa vuonna Työllisyyden lisäämiseksi tarvitaan vaikuttavampaa työvoimapolitiikkaa ja tehokkaampaa työnvälitystä. Työvoiman ja avoimien työpaikkojen pitää kohdata nykyistä paremmin. Aktiivisen työvoimapolitiikan määrärahoja on lisättävä ja vaikuttavia toimenpiteitä suunnattava työttömyyden pitkittymisen ehkäisyyn. Tehokas työttömyyden hoito edellyttää myös lisää henkilöstöä. Työvoimaviranomaisten ja kunnan välistä yhteistyötä ja palveluohjausta tulee parantaa. Nuorisotakuuta on jatkettava, mutta kuntien roolia sen osana on selkiytettävä. Näin varmistetaan, että kasvun käynnistyessä osaavaa työvoimaa on riittävästi. Työssä olevan työntekijän turva on ajantasaisessa osaamisessa ja kyvyssä liikkua ammatillisesti työtehtävästä toiseen. Osaamisen kehittämistä koskevan lainsäädännön toimivuus pitää arvioida. Tarvittaessa on ryhdyttävä lainsäädäntötoimiin. Työaikajoustoissa on huomioitava työntekijöiden tarpeet Työntekijöiden eläköitymisikää voidaan nostaa ikäohjelmilla sekä kehittämällä kuntoutusta, työterveyshuoltoa, turvallisia työoloja ja työaikajoustoja. Työntekijöiden mahdollisuuksia vaikuttaa omaan työaikaansa on lisättävä, jotta työ ja muu elämä ovat tasapainossa. Työntekijän työaika-autonomiaa voidaan parantaa lisäämällä ja levittämällä hyviä työaikakäytäntöjä muun muassa vuorotyössä. Työntekijöillä pitää olla oikeus työaikapankkiin ja säästettyjen vapaiden pitämiseen. Korvaukseton ylityö heijastuu jaksamiseen ja työhyvinvointiin. Siksi työaikaseuranta on ulotettava koskemaan kaikkea työhön sidonnaista aikaa. Ikäohjelmat tulee säätää lainsäädännöllä pakollisiksi tasa-arvosuunnitelmien tapaan. Työntekijöiden mahdollisuuksia vapaa- 8 TOIMIHENKILÖKESKUSJÄRJESTÖ STTK HALLITUSOHJELMATAVOITTEET 2015 TOIMIHENKILÖKESKUSJÄRJESTÖ STTK HALLITUSOHJELMATAVOITTEET

6 Muuttuva työelämä ehtoiseen osa-aikatyöhön on vahvistettava lakimuutoksin. On myös huolehdittava siitä, että osa-aikatyön tosiallinen työmäärä vähenee suhteessa kokoaikatyöhön ilman, että muiden työntekijöiden työtaakka kasvaa kohtuuttomaksi. Työelämässä pitää tunnistaa myös työntekijöiden ikääntyvien läheisten hoivaan liittyvät joustotarpeet. Vuorotteluvapaa on yksi keskeisistä työuran aikaisista joustoista, ja ainoa, jossa poissaolijan tilalle on otettava sijainen. Vuorotteluvapaan pitää olla aito vaihtoehto ja käytettävissä kaikilla aloilla. Uusissa työmuodoissa työskenteleville yhdenvertainen asema Uudet työmuodot koskevat erityisesti naisia. Vuonna 2013 palkansaajien kaikista työsuhteista 16 prosenttia oli määräaikaisia. Naispalkansaajista määräaikaisia oli 18 prosenttia ja miespalkansaajista 12 prosenttia. Uusista työsuhteista noin puolet oli määräaikaisia. Myös osa-aikaiset työsuhteet olivat yleisempiä naisilla kuin miehillä. Osa-aikatyössä on kaikista työllisistä noin 15 prosenttia. Tarvittaessa ja 0-työsopimuksella töihin kutsuttavien määristä tietoja ei ole. Vuokratyötä tekevien ja itsensä työllistävien määrä kasvaa jatkossakin. Lainsäädäntöä on kehitettävä siten, että työntekijöitä koskevat samat edut ja oikeudet, kun työntekotilanteet ja tuntimäärät ovat samankaltaiset tai samat. Joustavat työmuodot tulee tunnistaa lainsäädännössä ja työ- ja sosiaaliturvalainsäädännön suoja pitää ulottaa myös niissä työskenteleviin työntekijöihin. Työnantajan ja työntekijän sitoumusten tasapainottamiseksi lain tulee sallia vain sellaiset työsopimukset, joissa työntekijälle korvataan koko se aika jonka hän on velvollinen olemaan työnantajan käytettävissä. Sovellettavasta lainsäädännöstä riippumatta samaa työntekosuhdetta koskevien tulkintojen tulee olla työ-, sosiaali- ja verotuslainsäädännön osalta yhteneväiset. Myös itsensä työllistävien asemaa on parannettava. Vuosilomalaki on uudistettava selkeämmäksi vuosiloman kertymiä yhtenäistäen ja eri työmuotojen yhdenvertaisuus turvaten. Työelämän laadun ja yritysten tuottavuuden välillä on yhteys. tehtävään. Heikko esimiestyö ja johtaminen ovat tuottavuuden kasvattamisen ja työhyvinvoinnin parantamisen pullonkauloja. Esimiestyötä tukevaa koulutusta on kehittävä ja monimuotoistettava.työelämän laadun ja yritysten tuottavuuden välillä on yhteys. Työelämästrategiaan perustuvaa Työelämä hanketta on jatkettava. Hankkeen toiminnan ytimenä ovat toimiala-, alue- ja työpaikkakohtaisten kehittämishankkeet sekä työpaikkojen kehitystä tukevien asiantuntijaorganisaatioiden yhteistyön parantaminen. Parantamalla henkilöstön vaikutusmahdollisuuksia työyhteisönsä asioihin voidaan lisätä luottamusta työmarkkinoilla sekä yritysten tuottavuutta. Lainsäädäntöä on kehitettävä siten, että henkilöstöedustajien määrää yritysten hallituksissa lisääntyy. Työntekijöiden edustus valtio-omisteisten yhtiöiden hallituksissa tulee toteutua vähintään asiantuntijajäsenyytenä. Kotouttamispolitiikkaa on uudistettava Työllisyyttä voidaan lisätä maahanmuuttajien kotouttamisella ja työperäistä maahanmuuttoa edistämällä. Kotoutumispolitiikka tulee uudistaa, jotta se tukisi tehokkaasti maahanmuuttajien mahdollisimman nopeaa integroimista suomalaiseen työelämään. Erityistä huomiota on kiinnitettävä maahanmuuttajien osaamisen hyödyntämiseen, toisen polven maahanmuuttajien koulutustason nostamiseen sekä kaksien työmarkkinoiden syntymisen estämiseen. Järjestöjen ja seurakuntien merkitys kotoutumisen edistäjänä tulee tunnustaa ja siihen varata riittävät resurssit. Työvoiman saatavuusharkinnasta voidaan luopua, mikäli varmistetaan reilujen työehtojen toteutuminen. Työehtojen noudattamisen varmistamiseksi tulee työsuojeluhallinnon tarkastustoiminnan resursseja ja henkilökuntaa lisätä sekä koventaa työvoiman hyväksikäyttöön liittyvien rikosten rangaistuksia esimerkiksi alipalkkaustilanteissa. Ammattiliittojen kanneoikeus on myös otettava käyttöön. Työntekijöillä on oikeus hyvään johtamiseen Työpaikoilla on huolehdittava siitä, että esimiestyötä tekevillä on työhön tarvittava osaaminen ja mahdollisuus kouluttautua esimies- 10 TOIMIHENKILÖKESKUSJÄRJESTÖ STTK HALLITUSOHJELMATAVOITTEET 2015 TOIMIHENKILÖKESKUSJÄRJESTÖ STTK HALLITUSOHJELMATAVOITTEET

7 Muuttuva työelämä Työn ja osaamisen liitto Tavoitteet Työelämää pitää kehittää siten, että syntyy enemmän ja parempia työpaikkoja. Eri työmuotojen tulee olla yhdenvertaisia. Työntekijöiden muutosturvaa pitää parantaa vahvistamalla työsuhdeturvaa sekä lisäämällä aktivointia ja koulutusta. Työnantajien vastuuta irtisanottavien sosiaaliturvan kustannuksista pitää kasvattaa. Aktiivinen työvoimapolitiikka tarvitsee lisää määrärahoja. Työvoimapalvelujen toimijoiden yhteistyötä pitää kehittää. Työntekijöiden mahdollisuuksia kehittää osaamistaan työuran aikana pitää vahvistaa. Työntekijät tarvitsevat paremmat mahdollisuudet vaikuttaa työaikoihinsa. Työaikapankkien ja vapaaehtoisen osa-aikatyön tekemistä tulee edistää. Mahdollisuus vuorotteluvapaan käyttöön pitää säilyttää kaikilla aloilla. Esimiestyötä ja johtamista pitää kehittää. Maahanmuuttajien kotoutumista on vahvistettava. Työehtojen noudattamisen valvontaa pitää parantaa. Osaaminen on parasta turvaa muutoksessa Koulutus ja osaaminen korostuvat kansakunnan ja yksilön muutosturvana. Oman elämän rakentaminen edellyttää yhä useammalta uuteen ammattiin kouluttautumista. Digitalisaatiossa iso osa toimihenkilöiden nykyisestä työstä automatisoituu. Työelämään valmistuvien ja siellä jo toimivien on ylläpidettävä ammattitaitoaan. Jatkuvasti muuttuvassa maailmassa elinikäisellä oppimisella varmistetaan sivistys ja osaaminen, joille maamme tulevaisuus rakentuu. STTK:n jäsenistä 30 prosenttia on valmistunut ammattikorkeakouluja edeltäneistä opistoista. Suomessa on myös aikuista, joille tietotekniikan käyttö tuottaa vaikeuksia. Heistä 70 prosenttia on yli 50-vuotiaita. Perustaitojen, kuten luku- ja numerotaitojen, kanssa kamppailee aikuista. Suomalainen työelämä on eriytynyt sukupuolen mukaan naisten ja miesten aloihin voimakkaammin kuin muissa EU-maissa. Alojen sukupuolileima on merkittävä syy miesten ja naisten välisiin palkkaeroihin. Ammatillisessa koulutuksessa tekniikan ala on miesten ja sosiaali- ja terveysala lähes yksinomaan naisten ala. Osana osaamistason nostamista järjestetään aikuisten perusopetusta parantamaan yli puolen miljoonan suomalaisen luku-, numero- ja tietotekniikkataitoja. Korkeakoulutus on tekniikan alaa lukuun ottamatta naisvaltaistunut. Uuden ammatin tai työn hankkiminen edellyttää mahdollisuuksia kouluttautua. Työvoiman osaamista parannetaan uudenlaisilla koulutetuille aikuisille tarkoitetuilla ohjelmilla, jotka ovat ammatillisesti suuntautuneita ja tähtäävät korkeakoulututkintoon. Uudet ohjelmat on voitava suorittaa myös työn ohessa tai oppisopimuksena. Aiempi osaaminen on tunnustettava täysimääräisesti, jotta aikuiset voivat suorittaa opinnot nopeammin. Erikoisammattitutkintoja, jotka kuuluvat nykyisin ammatilliseen aikuiskoulutukseen, pitää kehittää muuttuvan työelämän tarpeisiin esimieskoulutus mukaan lukien. Osana osaamistason nostamista tulee järjestää aikuisten perusopetusta parantamaan yli puolen miljoonan suomalaisen luku-, numero- ja tietotekniikkataitoja. Työnantajalla on vastuu henkilöstön osaamisen kehittämisestä. Henkilöstökoulutuksen saatavuus koko henkilöstölle tulee varmistaa tarvittaessa lainsäädännöllä. Tämä tukee sosiaali- ja terveysalan 12 TOIMIHENKILÖKESKUSJÄRJESTÖ STTK HALLITUSOHJELMATAVOITTEET 2015 TOIMIHENKILÖKESKUSJÄRJESTÖ STTK HALLITUSOHJELMATAVOITTEET

8 Työn ja osaamisen liitto henkilöstön lakisääteisen täydennyskoulutusvelvoitteen toteutumista. Osaamisen kehittämisen toimintamallin toteutusta seuraamalla varmistetaan, että verotuksella tuetun henkilöstökoulutuksen painopiste on työmarkkinakelpoisuutta ja ammatillisia valmiuksia lisäävässä koulutuksessa. Tulevaisuudesta ei pidä säästää Koulutus tarvitsee riittävät voimavarat, jotta voidaan varmistaa sen uudistuminen digitaalisen talouden vaatimuksiin vastaavaksi. Muutos läpäisee oppilaitokset, tutkinnot ja koulutusmuodot. Uusi oppimisen kulttuuri perustuu vuorovaikutukseen, yksilöiden valintoihin, osaamisen tunnustamiseen sekä oppimiseen arjessa ja työssä. Tämä vaatii muutoksia opetuksen menetelmiin ja sisältöihin. Nuorten osaaminen on heikentynyt luku- ja numerotaidoissa. Molemmat ovat tärkeitä jatko-opintojen suorittamisen ja työllistymisen kannalta. Joka seitsemäs nuori on riskioppilas koulussa. Viidesosa nuorista aikuisista jää vaille toisen asteen tutkintoa, vaikka valtaosa heistä suorittaakin opintoja. Perusopetusta on uudistettava, jotta se vastaa nykyistä paremmin lasten ja nuorten erilaisiin tarpeisiin ja elämäntilanteisiin. Syrjäytymisen periytyvyyttä ehkäistään vähentämällä koulutuksellisia eroja. Pojat keskeyttävät toisen asteen opinnot tyttöjä useammin. Lasten tasa-arvoiseen kohteluun on kiinnitettävä huomiota varhaiskasvatuksesta alkaen. Toiminnalliset tasa-arvosuunnitelmat on ulotettava varhaiskasvatukseen ja peruskouluun. Koulutuksellisen tasa-arvon edistäminen ulottuu erilaisiin oppijoihin ja erilaisista perhetaustoista tulevien huomioimiseen ja tukemiseen. Vahvat oppilaitokset selviävät Harvaan asutussa maassa tarvitaan oppilaitosverkko, joka on kansalaisten tavoitettavissa. Tämä koskee niin perusopetusta, toisen asteen koulutusta kuin vapaata sivistystyötä. Internet pilvipalveluineen parantaa koulutuksen saavutettavuutta ja oppilaitosten kykyä tarjota monipuolista opetusta, kun oppijat kykenevät käytännössä hyödyntämään näitä palveluita. Vahvat koulutuksen järjestäjät ja korkeakoulut huolehtivat riittävistä ja saavutettavista opiskelumahdollisuuksista niin lapsille, nuorille kuin aikuisille. Voimien kokoaminen on keino vastata supistuvaan rahoitukseen. Ammatillisessa koulutuksessa pääsääntöisenä tavoitteena on monialainen koulutuksen järjestäjä, joka huolehtii nuorten ja aikuisten ammatillisesta koulutuksesta, työvoimapoliittinen koulutus mukaan lukien. Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen omaa identiteettiä vahvistetaan niiden luontaisten osaamisalueiden ympärille. Korkeakoulutusta uudistetaan mahdollistamaan vahvat osaamiskeskukset sekä vähentämällä päällekkäistä koulutustarjontaa ja järjestelmän hajanaisuutta. Koko ikäluokalle tutkinto Tulevaisuudessa ihmiset tekevät työtä, johon koneiden kyvyt eivät riitä. Ideointi ja uuden luominen ovat ihmisten vahvuusalueita. Uudet työt vaativat erilaista ja usein aiempaa korkeampaa tai syvempää osaamista, joihin uudistettavien koulutussisältöjen on valmistettava. Aloituspaikkojen määrästä päätettäessä on otettava paremmin huomioon työelämän tarpeiden Tulevaisuudessa ihmiset tekevät työtä, johon koneiden kyvyt eivät riitä. Ideointi ja uuden luominen ovat ihmisten vahvuusalueita. kehittyminen. Erityisalojen, kuten biotalouden tutkintojen aloituspaikkojen riittävyys pitää varmistaa. Ammatillisen koulutuksen vetovoima ja laatu varmistetaan säästöpäätöksistä huolimatta. Ammatillisen ja korkeakoulutuksen laadun mittari on ammattitaito, jota tutkinto tarjoaa työelämään siirtyville. Näiden koulutusten on perustuttava työelämän vaatimuksiin. Koulutuksen tulee tuottaa laaja-alaista osaamista, mikä mahdollistaa sijoittumisen erilaisiin työtehtäviin. Alan teknisen osaamisen rinnalla korostuvat yleiset taidot, jotka sisältävät työelämä- ja kansalaistaitoja sekä tietotekniikka- ja kommunikaatiotaitoja. Monilla aloilla vuorovaikutus, empaattisuus, eettisyys ja etiikka sekä moraali ovat keskeisiä työtapoja ja työkaluja. Tieto- ja viestintätekniikan leviäminen kaikille aloille vaatii työntekijöiltä laajempaa ammattitaitoa. Ammatillista koulutusta ja lukiokoulutusta on kehitettävä erillisinä koulutusmuotoina, koska ihmisillä on erilaisia luontaisia taipumuksia. Kaikista ei ole käytännöllisiin tai teoreettisiin opintoihin. Ammatillinen peruskoulutus, lukiokoulutus ja valmentavat koulutukset mahdollistavat jokaiselle nuorelle opintojen jatkamisen. Toisen asteen koulutuksen tavoitteena on koko ikäluokan kouluttaminen ja tutkinnon suorittaminen. Opiskelijavalinnassa huomioidaan aiempaa paremmin soveltuminen alalle. Työurien pidentäminen edellyttää, että nuoret voivat siirtyä jatko-opintoihin nykyistä nopeammin. Opiskelijavalintoja on kehitet- 14 TOIMIHENKILÖKESKUSJÄRJESTÖ STTK HALLITUSOHJELMATAVOITTEET 2015 TOIMIHENKILÖKESKUSJÄRJESTÖ STTK HALLITUSOHJELMATAVOITTEET

9 Työn ja osaamisen liitto tävä, jotta useampi kuin vain kolmannes uusista ylioppilaista jatkaisi saman vuoden aikana korkeakoulutuksessa. Opintoaikoihin voidaan vaikuttaa kehittämällä opinto-ohjausta ja opetusta. Aiemman osaamisen tunnustamisen on nopeutettava opintojen suorittamista. Keskeyttämisen vähentäminen on välttämätöntä työurien pidentämiseksi. Nykyistä laaja-alaisemmat kandidaatintutkinnot mahdollistavat alan vaihtamisen maisteriopintoihin siirryttäessä, mikä vähentäisi moninkertaista opiskelemista. Vuonna 2010 yliopistoista valmistuneista 17 prosenttia ja ammattikorkeakouluista valmistuneista 10 prosenttia jatkoi opintoja yleensä toki työn ohessa. Koulutuspaikkoja on rajallisesti, joten kaksoispaikat ovat pois joltain toiselta. Tutkintokoulutus ei ole valmennuskurssi. Opintotuen on mahdollistettava kokoaikainen opiskelu. Puolustusvoimien tulisi huomioida jatko-opintoihin siirtyminen määrätessään asevelvollisten palvelukseen astuminen. Tavoitteet Työvoiman osaamista pitää parantaa uudenlaisilla koulutetuille aikuisille tarkoitetuilla ammatillisesti suuntautuneilla ohjelmilla, jotka tähtäävät korkeakoulututkintoon. Henkilöstökoulutuksen saatavuus koko henkilöstölle tulee varmistaa tarvittaessa lainsäädännöllä. Koulutuksen uudistaminen digitaalisen työn vaatimuksiin vastaavaksi tarvitsee riittävät voimavarat. Vahvat koulutuksen järjestäjät ja korkeakoulut huolehtivat riittävistä ja saavutettavista opiskelumahdollisuuksista. Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen omaa identiteettiä vahvistetaan niiden luontaisten osaamisalueiden ympärille. Tutkintoja tulee kehittää niin, että ne tuottavat laajaalaista osaamista, joka mahdollistaa sijoittumisen erilaisiin työtehtäviin. Koko ikäluokka tulee kouluttaa vähintään toisen asteen tutkintoon. Nuorten nykyistä nopeampaa siirtymistä jatkoopintoihin ja opintojen nykyistä nopeampaa suorittamista pitää edistää. 16 TOIMIHENKILÖKESKUSJÄRJESTÖ STTK HALLITUSOHJELMATAVOITTEET 2015 TOIMIHENKILÖKESKUSJÄRJESTÖ STTK HALLITUSOHJELMATAVOITTEET

10 Uudistumalla menestystä Kasvun resepti Tuottavuuden kasvu on Suomessa pysähtynyt. Emme ole kyenneet kehittämään uusia korkean jalostusarvon tuotteita tai palveluita. Olemme jääneet myös laadussa kilpailijoista jälkeen. Investoinnit eivät ole viime vuosina riittäneet korvaamaan pääoman kulumista, mikä on johtanut tuottavuuden alentumiseen. Teollisuuden investointien rakenne on muuttunut siten, että aineettomat investoinnit ovat lisääntyneet ja kiinteät aineelliset investoinnit vähentyneet. Aineettomien investointien osalta Suomessa korostuu T&Ktoiminnan merkitys. Organisaation toiminnan kehittämiseen investoidaan kansainvälisesti vertaillen vähemmän. Suomi tarvitsee teollisuuden uusiutumista tukevaa politiikkaa, jonka tavoitteena on jalostusarvon ja tuottavuuden parantaminen. Tulevaisuuden menestys rakennetaan olemassa oleville vahvuuksille. Cleantech ja biotalous ovat nykyisestä teollisuusrakenteesta ponnistavia kasvualoja. On kehitettävä uusia kansainvälisesti menestyviä kärkialoja kuten terveysteknologiat. Keskeisintä on hyödyntää digitaalisuuden mahdollisuuksia kaikilla toimialoilla. Tämä edellyttää investointeja uuden teknologian hyödyntämiseen tavaroiden ja palveluiden tuotannossa. Vaikuttava elinkeinopolitiikka edellyttää valtion eri hallinnonalojen toimien nykyistä parempaa koordinaatiota, tehokkaampaa yhteensovittamista ja valtioneuvoston sitouttamista. Digitalisaation kautta tapahtuva uudistuminen on nostettava läpileikkaavaksi politiikaksi eri hallinnonaloilla. On selkiytettävä myös eri kestävään talouteen liittyvien strategioiden roolia. Biotalousstrategian toteuttamiseksi on tehtävä biotalouden toimintaohjelma. Työpaikkainnovaatiot kasvun lähteenä Aineettoman pääoman merkitys yritysten kilpailukyvylle kasvaa. Siihen liittyvät muun muassa työntekijöiden osaaminen ja oppimisvalmiudet, asiakkaiden tarpeiden ymmärtäminen ja ennakoiminen sekä muotoilu ja markkinointi. Tki-toimintaa on suunnattava nykyistä vahvemmin tähän suuntaan. Innovaatiopolitiikassa on panostettava myös organisaatioiden toiminnan kehittämiseen. Jotta elinkeinoelämän ja julkisten organisaatioiden uudistuminen etenisi, innovaatiotoiminta on vietävä työpaikoille. Työntekijälähtöisillä innovaatioilla voidaan saavuttaa säästöjä, tuottavuutta ja hyvinvointia sekä taata muutoksen hallittu eteneminen. Tämä edellyttää myös johtamisjärjestelmien uudistamista. Nykyisen tki-rahoituksen vaikuttavuutta on parannettava. Tki- toiminnan on vauhditettava tiedon ja osaamisen hyödyntämistä, innovaatioiden tuottamista, käyttöönottoa ja kaupallistamista. Valtion osuus tki-rahoituksessa on pidettävä vähintään nykyisellä tasolla. Suomen muodostuminen keskeiseksi digitaalisten verkkojen solmukohdaksi ja kauttakulkumaaksi on varmistettava Infrastruktuurista on pidettävä huolta Toimiva infrastruktuuri turvaa elinkeinoelämän kilpailukykyä, parantaa Suomen houkuttelevuutta ja edistää kestävää kehitystä. Infrastruktuuria on rakennettava ja ylläpidettävä pitkäjänteisesti koko Suomessa. Nopeat yhteydet tukevat myös työvoiman liikkuvuutta. Lisäksi on parannettava liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta tieto- ja viestintätekniikan avulla. Liikenneväylien ylläpidon ja kehittämisen rahoitus on turvattava, ja myös alemmasta väyläverkosta on pidettävä huolta. Perusväylänpidon määrärahoihin on tehtävä tasokorotus. On kehitettävä kustannustehokkaampia infrastruktuurin rakentamistapoja, joissa korostuvat tilaajan ja tuottajan yhteisvastuu riskeistä koko elinkaaren ajalta. Jotta infrastruktuurirahoitus olisi pitkäjänteisempää, tulisi elinkaarirahoitus mahdollistaa esimerkiksi Infra Oy:n kautta. Merialueiden päästöjen sääntelyssä Suomen tulee varmistaa, että eri valtiot etenevät yhtäaikaisesti, jolloin vastuut ja velvoitteet jakautuvat oikeudenmukaisesti eri valtioiden kesken. Arktisten alueiden luonnonvarojen ja Koillisväylän taloudellisen käytön lisääntyminen luovat uusia mahdollisuuksia ja kysyntää suomalaiselle erikoisosaamiselle. Tämän taloudellisen potentiaalin hyödyntäminen edellyttää investointeja tie- ja rataverkkoon. Toimivat tietoliikenneyhteydet ovat yhä tärkeämpi osa infrastruktuuriamme. Suomen muodostuminen keskeiseksi digitaalisten verkkojen solmukohdaksi ja kauttakulkumaaksi on varmistettava. Kansallisen palveluväylän rakentamisella on olennainen merkitys sähköisten palveluiden käyttöönotossa. Energiapolitiikalla hiilineutraaliin yhteiskuntaan Energiatuotanto, asuminen, ympäristö, liikenne, energiatehokkuus ja teollisuus vaikuttavat kaikki energiapolitikan kokonaisuuteen. Suomalaisen energiapolitiikan pitää pyrkiä omavaraisuuteen, toimi- 18 TOIMIHENKILÖKESKUSJÄRJESTÖ STTK HALLITUSOHJELMATAVOITTEET 2015 TOIMIHENKILÖKESKUSJÄRJESTÖ STTK HALLITUSOHJELMATAVOITTEET

11 Uudistumalla menestystä tusvarmuuteen eri olosuhteissa, monipuoliseen energiatuotantoon, kohtuuhintaiseen energiaan kotitalouksille ja elinkeinoelämälle, työllisyyden edistämiseen sekä vähäpäästöiseen energiatuotantoon. Tavoitteena on oltava hiilineutraali yhteiskunta, aikataulussa, joka antaa aikaa sopeutua siihen. Jo tehtyjä energiainvestointeja ei pidä romuttaa sääntelyn muutoksin. Energiapolitiikan on ohjattava uusiutuvien energiamuotojen käyttöön. Suomen on hyödynnettävä vahvuutensa uusiutuvien energiamuotojen osalta niin teknologiassa kuin luonnonvarojen käytön osalta. Luonnonkaasu tukee uusiutuvan energian lisäämistä toimimalla tuotannon tasapainottajana. Uusiutuvien energiamuotojen lisääminen voi investointivaiheessa perustua osittain julkiseen tukeen, mutta pysyviä tukiautomaatteja ei pidä luoda. Hajautetun energiantuotannon mahdollisuudet on hyödynnettävä nykyistä paremmin. Yritysten rahoituksen saatavuus turvattava Rahoituksen saatavuudella on suuri merkitys pk-sektorin yritysten investoinnille. Työtä pk-yritysten rahoituksen saatavuuden turvaamiseksi pitää jatkaa muun muassa pk-yritysten joukkovelkakirjamarkkinoita kehittämällä ja Finnveran toimintamahdollisuuksia parantamalla. Toimivien finanssimarkkinoiden toiminnasta on huolehdittava oikein mitoitetuin lainsäädännön, valvonnan ja sääntelyn keinoin. Omistajapolitikka tukemaan työllisyyttä Valtion tulee toimia entistä voimakkaammin tärkeiden kasvualojen riski- ja siemenrahoittajana. Kasvurahasto-ohjelmaa tulee kasvattaa siten, että sen avulla voidaan esimerkiksi vahvistaa kaivos- ja metallinjalostusklusteria. Tavoitteena tulee olla jalostusasteen nostaminen kotimaassa. Valtion enemmistöomistajarooli tulee säilyttää strategisesti tärkeissä yrityksissä. Strategisten yhtiöiden ohjaamisessa otetaan vahvemmin huomioon työllisyysnäkökulma. Huoltovarmuuden ylläpitämiseksi valtion tulee varmistaa, että strategisesti tärkeiden valtioyhtiöiden kriittiset toiminnot säilyvät Suomessa. Valtio-omistuksella pitää tukea Suomen tuotantorakenteen uudistumista kestävällä tavalla. Tämän toteutumiseksi valtion omistajapolitiikkaan voitaisiin esimerkiksi määritellä neljäs omistajapoliittisia intressejä toteuttava yritysryhmä. Valtio-omistajan tulee täsmentää omistukseen liittyviä strategisia intressejä Solidiumyhtiöissä perusteollisuuden haastava markkinatilanne huomioi- den. Valtion on myös arvioitava uudelleen osinkopolitiikkaansa kotimaisten investointien edesauttamiseksi. Solidiumin yhteys valtion muihin omistajapoliittisiin intresseihin on määriteltävä entistä selkeämmin. Valtion omistamien yhtiöiden yritysjärjestelytilanteissa pitää huomioida nykyistä laajemmin vaikutukset henkilöstöön, työllisyyteen sekä liiketoiminnan kehittymiseen Suomessa. Valtion osakemyyntien tulee perustua kokonaistaloudelliseen kannattavuuteen, jossa huomioidaan entistä tarkemmin kilpailullisuus, elinkeinorakenteen kehitys ja laajasti ymmärretty huoltovarmuus. Valtion omaisuutta ei tule myydä budjettivajeen kattamiseksi. Osakemyyntien tulee olla sekä yhtiön kehityksen että kilpailullisuuden näkökulmasta perusteltuja. Myyntitilanteissa kertyvät varat on ohjattava uusien työpaikkojen synnyttämiseen uusissa yrityksissä, uusille toimialoille tai kasvua vahvistaviin julkisiin investointeihin, kuten väylähankkeisiin. Prosenttiyksikön alennus työttömyydessä parantaa valtion talouden tasapainoa 700 miljoonalla eurolla. Asuntopolitiikan avulla kohtuuhintaista asumista Työvoiman liikkuvuutta edistämällä voidaan parantaa työvoimamarkkinoiden toimintaa. Keskeisin pullonkaula on asuntopolitiikka ja pula kohtuuhintaisista vuokra-asunnoista pääkaupunkiseudulla ja kasvukeskuksissa. Riittävän ja kohtuuhintaisen tonttitarjonnan varmistamisessa on epäonnistuttu erityisesti pääkaupunkiseudulla. Metropolikaavan ja metropolialueen yhteisen vuokra-asuntotoimijan avulla voitaisiin edistää kohtuuhintaista asuntotuotantoa. Valtion liikennepoliittiset ratkaisut on sidottava kasvukeskusten asuntopoliittisiin tavoitteisiin. Verokannusteilla ja -sanktioilla voidaan lisätä kaavoitetun maan tarjontaa. Rakentamismääräyksiä on edelleen arvioitava kriittisesti rakentamisen kustannusten alentamiseksi. Samoin kokeiluja rakennuskustannusten alentamiseksi pitää jatkaa. ARA-järjestelmän uudistamista pitää jatkaa. Valitus- ja lupamenettelyjä pitää edelleen yksinkertaistaa ja sääntelyä vähentää eri viranomaismenettelyissä. Näin voidaan edistää investointeja ja nopeuttaa hankkeiden toteutumista. Perustamalla rakennetun ympäristön ministeriö voidaan tukea maankäytön, rakentamisen, asumisen sekä liikenteen pitkäjänteistä kehittämistä ja ohjausta. 20 TOIMIHENKILÖKESKUSJÄRJESTÖ STTK HALLITUSOHJELMATAVOITTEET 2015 TOIMIHENKILÖKESKUSJÄRJESTÖ STTK HALLITUSOHJELMATAVOITTEET

12 Uudistumalla menestystä Elinvoimaa alueille STTK tavoittelee tasapainoista ja kestävää alueellista kehitystä. Suomen on hyödynnettävä alueellisia vahvuuksiaan. Odotukset paremmasta työllisyydestä on asetettu muun muassa kaivosteollisuudelle, biotaloudelle ja matkailulle. Nämä sektorit ovat vahvasti aluepolitiikkaan sidottuja. Rakennemuutos koskettaa jollain tavalla koko Suomea, mutta palautumiskyky ja mahdollisuudet vaihtelevat eri alueiden välillä. Työllisyyden parantamisessa ja yritystoiminnan aktivoinnissa tärkeää on nopea reagointi ja eri toimijoiden yhteistyö. Toimialojen sisällä tulisi käydä nykyistä tiiviimpää vuoropuhelua alan tulevaisuuden näkymistä. Tämä on rakennemuutoksen hallintaan liittyvää ennakointia. Rakennemuutosta ennakoimalla voidaan pienentää sen kielteisiä vaikutuksia. Rakennerahastojen ohjauksessa on kiinnitettävä tarkempaa huomiota uusien työpaikkojen syntyyn ja niiden pysyvyyteen. Rakennerahastojen hallintoa on kevennettävä edelleen. Tavoitteet Teollisuus- ja elinkeinopolitiikka pitää uudistaa aktiivisemmaksi viennin avainalat, kuten biotuoteteollisuus, huomioiden. Työpaikkainnovaatioita pitää kehittää kasvun lähteinä. Julkisen TKI-rahoituksen taso pitää säilyttää ja sen vaikuttavuutta lisätä. Liikenneväylien rahoitusta pitää kehittää pitkäjänteisesti ja perusväylänpidon määrärahoja lisätä. Tietoliikenneyhteyksiä ja sähköisten palveluiden kansallista infraa pitää kehittää. Energiapolitiikan pitää ohjata uusiutuvan energian käyttöön. Yritysten rahoituksen saatavuus tulee turvata. Työllisyysnäkökulman huomioimista omistajapolitiikassa pitää vahvistaa. Valtion enemmistöomistajarooli pitää säilyttää strategisissa yhtiöissä. Mahdolliset valtion omaisuuden myyntitulot pitää ohjata uuden yritystoiminnan luomiseen tai kasvua tukeviin investointeihin. Helsingin seudulle pitää laatia metropolikaava asuntopolitiikan edistämiseksi. jatkuu seuraavalla sivulla > 22 TOIMIHENKILÖKESKUSJÄRJESTÖ STTK HALLITUSOHJELMATAVOITTEET 2015 TOIMIHENKILÖKESKUSJÄRJESTÖ STTK HALLITUSOHJELMATAVOITTEET

13 Uudistumalla menestystä Tavoitteet Kaavoitetun tonttimaan rakentamista kaupunkialueilla pitää ohjata kiinteistöverolla nykyistä tiukemmin. ARA-järjestelmän uudistamista pitää jatkaa, jotta vuokra-asuntotuotanto voidaan turvata. Valitus- ja lupamenettelyjä pitää yksinkertaistaa. Rakennemuutokseen reagointia ja ennakointia pitää kehittää tiivistämällä eri toimijoiden välistä yhteistyötä. PYSTYMME RAKENTAMAAN UUTTA VAHVUUKSIEMME POHJALTA. HYVINVOINTISOPIMUS MEIDÄN PITÄÄ TEHDÄ SITÄ, MITÄ MUUT EIVÄT TEE. JULKINEN SEKTORI ON OSA VASTAUSTA, EI OSA ONGELMAA. 24 TOIMIHENKILÖKESKUSJÄRJESTÖ STTK HALLITUSOHJELMATAVOITTEET 2015 TOIMIHENKILÖKESKUSJÄRJESTÖ STTK HALLITUSOHJELMATAVOITTEET

14 Tasa-arvoa työmarkkinoille Perhevapaajärjestelmän uudistamista jatkettava Nuorten synnytysiässä olevien naisten syrjintään työmarkkinoilla on puututtava. Syrjintäolettamasäädöksiä on tiukennettava, jotta voidaan puuttua raskauden takia tapahtuvaan työsopimuksen purkamiseen koeaikana. Tällä hetkellä suomalaiset naiset ja miehet osallistuvat lähes yhtä paljon työelämään, mutta yhä edelleen naiset käyttävät valtaosan perhevapaista. Perhevapaat ja niiden kustannukset pitää jakaa mahdollisimman tasapuolisesti. Isiä tulee kannustaa pitämään pidempiä ja itsenäisiä perhevapaita. Tätä tavoitetta edistävät parhaiten vain isille kiintiöidyt ja riittävän pitkät perhevapaajaksot. Perhevapaiden nykyistä tasaisempi jakautuminen vanhempien kesken edistäisi naisten ja miesten välistä tasa-arvoa sekä työelämässä että kotona. Sillä olisi runsaasti positiivisia vaikutuksia esimerkiksi työn ja perhe-elämän tasapainottamiseen, naisten työmarkkina-aseman parantamiseen, isien vanhemmuuden vahvistamiseen sekä lasten hyvinvointiin. STTK:n pitkän aikavälin tavoitteena on uudistaa perhevapaajärjestelmää siten, että lapsen molemmilla vanhemmalla on oma kuuden kuukauden vapaajakso, joiden lisäksi vanhemmat voivat jakaa kolmannen kuuden kuukauden jakson keskenään haluamallaan tavalla. Perhevapaajärjestelmän uudistus pitää toteuttaa asteittain siten, että vuoden 2017 alusta lukien isälle kiintiöityä osuutta nostetaan vähintään kolmeen kuukauteen. Uudistus valmistellaan kolmikantaisesti ja siinä huomioidaan erilaisten perhemuotojen mahdollisimman yhdenvertainen kohtelu. Uudistus rahoitetaan voimassa olevan kustannusjaon mukaan. Perhevapaista aiheutuvia välittömiä kustannuksia on tasattava nais- ja miesvaltaisten alojen kesken ottamalla käyttöön vapaiden kustannuksia kattava rahasto, josta työnantajat saisivat tasapuolisesti korvauksen äidin ja isän käyttämistä vapaista. Näin vanhempainvapaat eivät rasittaisi naisvaltaisia aloja. Perhevapaiden nykyistä tasaisempi jakautuminen vanhempien kesken edistäisi naisten ja miesten välistä tasa-arvoa sekä työelämässä että kotona yhdessä työmarkkinakeskusjärjestöjen kanssa sukupuolten välisen palkkatasa-arvon tehokkaaksi edistämiseksi. Työ vaatii riittävät resurssit. Palkkatasa-arvon edistämiskeinoista on sovittava kolmikantaisesti vuoden 2015 loppuun mennessä. Toimenpiteillä varmistetaan palkkaeron kaventaminen siten, että hallituskauden loppuun mennessä keskimääräinen palkkaero on enintään 10 prosenttia. Tavoitteena on perusteettoman palkkaeron poistaminen kokonaan. Tasa-arvolain ja erityisesti tasa-arvosuunnitelmien ja palkkakartoitusten käytännön toimivuutta on seurattava kattavasti. Mahdollisia puutteita havaittaessa on ryhdyttävä viipymättä valmistelemaan kolmikantaisesti tarvittavia lakimuutoksia. Palkkakartoituksen laatimatta jättäminen pitää sanktioida. Lain tehokas valvonta varmistetaan lisäämällä valvontaviranomaisten resursseja. Hallitus valmistelee ja toteuttaa lainsäädännölliset muutokset, joilla varmistetaan sukupuolten tasapuolisempi edustus pörssiyhtiöiden hallituksissa. Segregaation lieventämiseksi toiminnallinen tasa-arvosuunnitelmavelvollisuus pitää laajentaa myös varhaiskasvatukseen. Kaikilla koulutusasteilla tulee varmistaa sukupuoli- ja tasa-arvotietoisuus opetussuunnitelmissa ja -materiaalissa, opetuksessa ja rakenteissa. Julkisella sektorilla on selvitettävä nimettömän työnhaun käyttöönottoa tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden parantamiseksi. Palkkatasa-arvoon panostettava Naisten palkka on noin viidenneksen heikompi kuin miesten. Tulevalla hallituskaudella on jatkettava suunnitelmallista työtä 26 TOIMIHENKILÖKESKUSJÄRJESTÖ STTK HALLITUSOHJELMATAVOITTEET 2015 TOIMIHENKILÖKESKUSJÄRJESTÖ STTK HALLITUSOHJELMATAVOITTEET

15 Tasa-arvoa työmarkkinoille Työ on hyvinvoinnin perusta Tavoitteet Nuorten synnytysiässä olevien naisten työmarkkinoilla tapahtuvaan syrjintään pitää puuttua. Perhevapaiden kustannukset pitää jakaa tasaisemmin pidentämällä isien perhepaita. Naisten ja miesten välinen perusteeton palkkaero pitää puolittaa vuosikymmenen loppuun mennessä. Tasa-arvolain mukaisen palkkakartoituksen laatimatta jättäminen pitää sanktioida. Sukupuolten tasapuolisempi edustus pörssiyhtiöiden hallituksissa pitää varmistaa. Työnteko on työikäisten palkansaajien toimeentulon ja sosiaaliturvan perusta Sosiaaliturvan tulee rakenteiltaan tukea työntekoa ja aktiivista osaamisen kehittämistä. Ansiosidonnainen sosiaaliturva antaa tarpeellista turvaa, kannusteita ja joustomahdollisuuksia palkansaajille ja yrittäjille. Ansioturvan tulee eri elämäntilanteissa turvata kohtuullinen ostovoiman säilyminen. Sitä on kehitettävä jatkuvasti vastaamaan palkansaajien ja työelämän tarpeisiin. Palkansaajan ansioturvan rahoitus on jatkossakin hoidettava työnantajien ja palkansaajien vakuutusmaksuin sekä julkisin varoin. Työeläkkeitä ja sosiaaliturvaa koskevat asiat tulee valmistella yhteistyössä keskeisten työmarkkinajärjestöjen kanssa. Työeläkeratkaisu voimaan 2017 eläkkeiden riittävyys ja rahoitus turvattava Työeläkejärjestelmän uudistusta koskeva lakiuudistus on valmisteltava huolellisesti kolmikantaisessa yhteistyössä siten, että se tuodaan eduskunnan käsittelyyn vuonna 2015 ja laki tulee voimaan viimeistään vuonna Valmistelussa otetaan huomioon Työurien pidentämistavoitetta ei saavuteta vain eläketeknisillä muutoksilla, vaan työpaikoilla tarvitaan lisää työssä jaksamista ja jatkamista tukevia joustoja. täytäntöönpanon sujuvuus ja kustannukset. Työeläkejärjestelmää kehitetään nykyjärjestelmän pohjalta siten, että eläkkeiden riittävä taso ja eläkejärjestelmän rahoitus turvataan myös tulevaisuudessa. Palkansaajien oikeus tietää ja ymmärtää eläketurvansa sisältö edellyttää eläkejärjestelmän selkeyttä ja työeläkelaitosten informointi- ja neuvontavelvollisuutta. Työeläkejärjestelmän tulee jatkossakin sisältää erilaisia joustomahdollisuuksia. Valmistelussa arvioidaan eri vaihtoehtojen vaikutukset sukupolvien ja sukupuolten väliseen tasa-arvoon. Työurien pidentämistavoitetta ei saavuteta vain eläketeknisillä muutoksilla, vaan työpaikoilla tarvitaan lisää työssä jaksamista ja jatkamista tukevia joustoja. Työelämän laatua ja työhyvinvointia on kehitettävä jatkuvasti. Keskeistä on pidentää työuria parantamalla työllisyyttä, työkykyä ja osaamista. Ikääntyneiden henkilöiden työllisyydestä ja toimeentulosta on huolehdittava. Seurakuntien ja järjestöjen panos vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien työllistämisessä ja työhyvinvointipalvelujen tuottajana tulee turvata. 28 TOIMIHENKILÖKESKUSJÄRJESTÖ STTK HALLITUSOHJELMATAVOITTEET 2015 TOIMIHENKILÖKESKUSJÄRJESTÖ STTK HALLITUSOHJELMATAVOITTEET

16 Työ on hyvinvoinnin perusta Eläke- ja sosiaaliturvajärjestelmien tulee huomioida paremmin osatyökykyisten asema ja kannustaa työhyvinvoinnin parantamiseen ja työkyvyttömyyden ehkäisyyn. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan on turvattava riittävä toimeentulo Ansiosidonnaisen työttömyysturvan on turvattava kohtuullinen ostovoiman säilyminen työttömyyden aikana. Työttömyysturvan rahoituksen kestävyydestä on huolehdittava. Valtion tulee osallistua perus- ja ansioturvan rahoitukseen tasapuolisesti. Vuoden 2014 työttömyysturvauudistuksessa järjestelmän kannustavuutta lisättiin, ottaen huomioon, että työttömyyden pitkittyminen johtaa usein työmarkkinoilta syrjäytymiseen. Uudistuksen vaikutuksia on arvioitava ja työttömyysturvan mahdolliset epäkohdat korjattava. Työttömyysturvasanktioita ei ole syytä lisätä. Sen sijaan on parannettava työttömien palveluohjausta, koulutus-, sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuutta ja laatua sekä eri tahojen asiakaslähtöistä yhteistyötä. Kuntien ja järjestöjen roolia työmarkkinoilta syrjäytyneiden auttamisessa tulee vahvistaa. Tavoitteet Työeläkkeitä ja sosiaaliturvaa koskevat asiat valmistellaan yhteistyössä keskeisten työmarkkinajärjestöjen kanssa. Sosiaaliturvaa kehitetään tukemaan työntekoa ja aktiivista osaamisen kehittämistä. Kohtuullinen toimeentulo ja ostovoiman säilyminen työttömyyden aikana pitää varmistaa. Ansioturva pitää jatkossakin rahoittaa työnantajien ja palkansaajien vakuutusmaksuin sekä julkisin varoin. Eläkkeiden riittävyys ja rahoitus pitää turvata. Sosiaaliturvaa pitää selkiyttää. EU ja liikkuvien työntekijöiden sosiaaliturva Eläke- ja sosiaaliturvaamme tulee jatkossakin kehittää suomalaisista lähtökohdista kansallisin säädöksin. Liikkuvien työntekijöiden työehdot ja asianmukainen sosiaaliturva on turvattava yhdenvertaisuusperiaatetta kunnioittaen. EU:n ja sen jäsenvaltioiden sosiaaliturvakoordinaatiota rajat ylittävissä työntekotilanteissa on syytä parantaa. Tarvitsemme tarkempaa tietoa suomalaisen ja tänne tulevan ulkomaalaisen työvoiman liikkuvuudesta sekä liikkuvuuden vaikutuksista työelämään ja sosiaaliturvaan. Sosiaaliturvaamme on myös selkeytettävä suhteessa liikkuviin henkilöihin. 30 TOIMIHENKILÖKESKUSJÄRJESTÖ STTK HALLITUSOHJELMATAVOITTEET 2015 TOIMIHENKILÖKESKUSJÄRJESTÖ STTK HALLITUSOHJELMATAVOITTEET

17 Julkisten palveluiden kehittämistä jatkettava Kuntarakenne elinvoimaiseksi Kilpailukyvyn, tuottavuuden ja työelämäjoustojen edellytyksenä ovat toimivat ja laadukkaat hyvinvointipalvelut. Kuntasektorin uudistustyötä jatkamalla voidaan turvata laadukkaat palvelut ja koulutetun henkilöstön riittävyys. Vastuu peruspalveluiden järjestämisestä on säilytettävä julkisella sektorilla. Hallinnon ja rahoituksen siirtämistä suurempiin alueellisiin yksiköihin pitää jatkaa. Laadukkaiden palveluiden tae on motivoitunut henkilöstö. Henkilöstön kehittämiseen on panostettava ja työhyvinvointia tuettava. Henkilöstö on otettava mukaan kuntien tuottavuustyöhön ja tuloksellisuusohjelmiin. Kestävä tuottavuus voi syntyä vain siten, että henkilöstö osallistuu toimien valmisteluun. Tuottavuuden parantamisen kautta on mahdollista edistää myös palkkatasa-arvoa. Tuottavuuden parantamiseksi on huolehdittava riittävistä mahdollisuuksista osaamisen kehittämiseen. Henkilöstön asema kuntien muutosprosessissa pitää turvata. Kuntien tehtävät tulee mitoittaa kuntien resursseja vastaaviksi. Joko kuntarakenteen pitää kehittyä vastaamaan kuntien tehtäviä tai sitten kunnilta tulee poistaa ne tehtävät, joiden tehokas järjestäminen edellyttää laajempaa väestö- ja rahoituspohjaa. Kunnille tulee osoittaa uusia verotuloja, jotta ne selviytyvät niille asetetuista tehtävistä. Kuntien tulee saada osuus pääomatuloveroista yhteisöverotuottojen tapaan. Rahapelituottoja ei tule ohjata lakisääteisten tehtävien hoitamiseen. Mikäli kuntien tehtäviä siirretään kolmannen sektorin vastuulle, on sen rahoitus turvattava. Vaikuttavat sosiaali- ja terveyspalvelut lähellä ihmisiä Kaikilla suomalaisilla tulee olla oikeus tasa-arvoiseen, laadukkaaseen ja kohtuuhintaiseen terveydenhuoltoon asuinpaikasta tai sosiaalisesta asemasta riippumatta. Suomalaisten terveyseroja on kavennettava. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden kysyntä kasvaa väestön ikääntyessä. Riittävän laajalle väestöpohjalle perustuvat vahvat sote-alueet varmistavat perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalihuollon aidon integraation, joka on yksi sote-uudistuksen lähtökohdista. Tehokkuus ja tuottavuus paranevat henkilöstöryhmien koko osaamista hyödyntämällä sekä uudenlaisia tietoteknisiä- ja mobiiliratkaisuja lisäämällä. Sote-alueiden rahoituksen on oltava selkeä. Palvelurakenneuudistuksen toteutuksessa on huolehdittava tehokkuushyötyjen täysimääräisestä käytöstä. Sote-henkilöstön asema pitää turvata yhdenvertaisesti muiden kuntatyöntekijöiden kanssa. Vaikka hallinnon ja rahoituksen yksikkökoot kasvavat, lähipalveluiden saatavuus pitää turvata. On huolehdittava, että julkinen sektori säilyy pääasiallisena palveluiden tuottajana, jota yksityinen ja kolmas sektori täydentävät. Laadukas työterveyshuolto on avainasemassa työssä jaksamisen parantamiseksi ja poissaolojen minimoimiseksi. Työterveyshuollon asema ja rahoitus on turvattava terveydenhuollon rahoitusta uudistettaessa. Työnantajan maksuosuus on säilytettävä myös sairaanhoidossa. YTHS:n rahoitus on turvattava, ja sitä on yksinkertaistettava. YTHS:n palvelut tulee tarjota kaikille korkeakoulusektoreille. Vanhusten määrän ja sitä kautta lääkinnällisen tarpeen lisääntyessä on tärkeää, että rationaalisen lääkehoidon ohjelma luodaan ja toimeenpannaan turvallisen ja vaikuttavan lääkehoidon toteuttamiseksi kustannustehokkaalla tavalla. Työnantajien maksuosuus on palautettava sairasvakuutuksen sairaanhoitorahastoon. Sujuva arki perheille Alle kouluikäisten lasten hyvät hoitopalvelut luovat perustan lapsen tasapainoiselle kehitykselle sekä lapsiperheiden vanhempien työelämään osallistumiselle. Varhaiskasvatuspalvelujen tulee liittyä saumattomasti perheiden tarvitsemien palvelujen kokonaisuuteen. Ennaltaehkäisy ja varhainen tuki tulee sekä inhimillisessä että myös taloudellisessa mielessä edullisemmaksi kuin pitkälle kehittyneiden ongelmien hoito. Lapsiperheiden palveluihin tulee panostaa riittävästi. Erilaisia hoitovaihtoehtoja tulee tarjota perheiden toiveiden ja tarpeiden mukaisesti, mahdollisuuksien mukaan lähellä lapsiperheiden koteja sekä myös vuorotyötä tekeville vanhemmille. Laadukkaat, perheiden tarpeisiin vastaavat varhaiskasvatuspalvelut ovat lapsen oikeus, mutta samalla myös työelämän tasa-arvon kivijalka. Perhe itse tekee sille sopivat valinnat, mutta ilman lapsen oikeutta kokopäiväiseen päivähoitoon ei molempien vanhempien täysipainoinen työssäkäynti ole mahdollista. Yksinhuoltajien tarpeet on myös huomioitava lasten hoidossa. Ikääntyneille palveluita tarpeen mukaan Ihmisarvoinen vanhuus ei ole itsestäänselvyys. Vanhuspalvelujen laadulla on tekijänsä. Siihen tarvitaan riittävä määrä ammatillisen koulutuksen saaneita ja välittäviä ihmisiä. Avaintekijä vanhusasiakkaan elämänlaadulle on riittävä apu ja tuki koulutetulta hoitohenkilöstöltä. Vanhuspalvelujen on tuettava iäkkään henkilön hyvinvointia, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista. Vanhuksella on oikeus 32 TOIMIHENKILÖKESKUSJÄRJESTÖ STTK HALLITUSOHJELMATAVOITTEET 2015 TOIMIHENKILÖKESKUSJÄRJESTÖ STTK HALLITUSOHJELMATAVOITTEET

18 Julkisten palveluiden kehittämistä jatkettava asua omassa kodissaan niin kauan, kun se on tarkoituksenmukaista. Sen jälkeen vanhukselle ja hänen puolisolleen on oltava tarjolla soveltuvia asumispalveluita. Monipuoliset palvelut ja kuntouttava työote tukevat iäkkään henkilön toimintakyvyn säilymistä. Ammattilaisten tarjoamien palvelujen ohella tärkeitä ovat omaishoito ja lähimmäispalvelut. Ulkoistamiseen harkintaa Julkisen sektorin oma palvelutuotanto on oikein johdettuna ja organisoituna vaikuttavaa ja kustannustehokasta. Niin julkisesti tuotettujen kuin ulkoistettujen palveluiden tuotannosta tarvitaan vertailupohjaa, johon päätöksenteko voi tukeutua. Kumpaakin tapaa tuottaa palveluja tarvitaan. Palvelutuotannon kehittämisen ainoa suunta ei saa olla ulkoistaminen. Julkisen palvelutuotannon perustan pitää olla itse tuotetuissa palveluissa, joita ulkoistetut ja ostopalvelut tukevat. Ulkoistaminen ei saa johtaa yksityisten monopolien syntymiseen. Kilpailutuksissa on varmistettava myös pk-yritysten mahdollisuus osallistua niihin. Kolmannen sektorin mahdollisuutta osallistua ulkoistettujen kuntapalvelujen tuottamiseen on helpotettava. Ulkoistamisessa on kiinnitettävä nykyistä enemmän huomiota sovitun palvelun toteutumiseen. Ulkoistamisprosessissa palvelujen laatu- ja kestävyysperiaatteet on nostettava nykyistä keskeisemmäksi tekijäksi. Hinta ei saa olla ainoa palvelujen hankintaa määrittelevä tekijä. Kuntalaisten mahdollisuutta saada koottua tietoa ulkoistamispäätöksistä pitää lisätä. Ulkoistamiskehityksen hyödyt ovat veronmaksajien näkökulmasta kyseenalaiset. Valtiolla ostopalvelujen osuus on useiden virastojen kulurakenteessa merkittävä ja kasvava. Ulkoistamisissa ja kumppanuushankkeissa on arvioitava niiden todelliset hyödyt ja taloudelliset vaikutukset. Hankintalain osalta on varmistettava, että hankinnoissa otetaan huomioon hinnan lisäksi myös työlainsäädännön, ympäristön suojelun ja muut kestävän kehityksen edellyttämät näkökohdat. Ulkoistuksissa on huomioitava niiden eettisyys sekä vaikutukset myös työllisyyden näkökulmasta. Hinta ei saa olla ainoa palvelujen hankintaa määrittelevä tekijä. toimintaympäristö. Yritysten kannalta on tärkeää, että valtion tuottama perusinfra on kunnossa. Julkisen sektorin tuottavuutta ja kansalaisten asioinnin palvelutasoa parannettaessa pitää hyödyntää digitalisaation tarjoamat mahdollisuudet täysimääräisesti. Valtion talousarvioesityksissä tulee budjetoida kaikki tiedossa olevat menot täysimääräisinä, myös henkilöstömenot. Lomautuksiin tai irtisanomisiin johtavista toimintamenojen leikkauksista on pidättäydyttävä. Valtion toimintayksiköille on taattava riittävät henkilöstövoimavarat toimintojen ylläpitämiseksi, myös harvaan asutuilla alueilla. Valtionhallintoa on uudistettu ja kehitetty viime vuosien aikana kiireessä ja puutteellisesti valmistellen. Uudistusten toteuttamiseen on varattava riittävästi aikaa ja niiden suunnitteluun on otettava henkilöstö mukaan. Liian usein uudistushanke on aloitettu ennen kuin edellisen uudistuksen vaikutuksia on ehditty arvioida. Keskusvirastorakennetta ja aluehallintoa on mahdollista uudistaa pitkäjänteisesti ja virastojen elinkelpoisuus säilyttäen. Maamme sisäinen turvallisuus tulee pitää yllä ensisijaisesti valtion varoin koulutetulla ja palkatulla henkilöstöllä. Poliisille kuuluu ensisijainen vastuu tästä toimintasektorista. Poliisin resursseja pitää lisätä ja poliisin tehtävät tulee säilyttää nykyisellään. Työttömät poliisit tulee työllistää virkasuhteisiin. Työsuojelun aluehallinnon kehittäminen Työsuojeluhallinnosta annettua lakia muutetaan siten, että aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueen tarkastaja on tarkastustehtävissään toimivaltainen koko maassa. Toimivallan käyttäminen oman aluehallintoviraston toimialueen ulkopuolella edellyttää asianomaisten aluehallintovirastojen suostumusta. Työsuojeluhallinnon kyky toteuttaa suojelutehtäväänsä myös liikkuvaa työvoimaa koskien on varmistettava. EU:ssa on kehitettävä liikkuvan työvoiman oikeuksien valvontaa siten, että poistuminen työntekomaasta ei vaikeuta työntekijän oikeuksien vaatimista (esim. palkkasaatavia koskien). Malttia valtionhallinnon uudistamiseen Yksityisen sektorin kannalta toimiva valtiohallinto on tuotannon ennustettavuuden, tehokkuuden ja tuottavuuden kannalta paras 34 TOIMIHENKILÖKESKUSJÄRJESTÖ STTK HALLITUSOHJELMATAVOITTEET 2015 TOIMIHENKILÖKESKUSJÄRJESTÖ STTK HALLITUSOHJELMATAVOITTEET