Sisällysluettelo. Työ, turva ja toimeentulo TYÖ TULEVAISUUS- SOPIMUS LUOTTAMUKSEN JA YHTEISTYÖN SUOMI HYVINVOINTI- SOPIMUS TULO- SOPIMUS.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sisällysluettelo. Työ, turva ja toimeentulo TYÖ TULEVAISUUS- SOPIMUS LUOTTAMUKSEN JA YHTEISTYÖN SUOMI HYVINVOINTI- SOPIMUS TULO- SOPIMUS."

Transkriptio

1 2015

2 Sisällysluettelo Työ, turva ja toimeentulo Johdanto 3 Työ, turva ja toimeentulo 4 Murroksesta menestykseen 6 Viestit hallituksille TYÖ Tulevaisuussopimus 8 Muuttuva työelämä 13 Työn ja osaamisen liitto 18 Uudistumalla menestystä Hyvinvointisopimus 26 Tasa-arvoa työmarkkinoille 29 Työ on hyvinvoinnin perusta 32 Julkisten palveluiden kehittämistä jatkettava 37 Globaali rakennemuutos vaatii kehittyneempää säätelyä Tulosopimus 40 Korkea työllisyys tie kestävään julkiseen talouteen TULEVAISUUS- SOPIMUS LUOTTAMUKSEN JA YHTEISTYÖN SUOMI HYVINVOINTI- SOPIMUS TULO- SOPIMUS TURVA TOIMEENTULO 2 TOIMIHENKILÖKESKUSJÄRJESTÖ STTK HALLITUSOHJELMATAVOITTEET 2015 TOIMIHENKILÖKESKUSJÄRJESTÖ STTK HALLITUSOHJELMATAVOITTEET

3 Murroksesta menestykseen Suomi elää yhtä historiansa suurinta murroskautta. Väestön ikääntyminen haastaa uudistamaan työelämän ja julkiset palvelujärjestelmät. Yrityksemme kohtaavat maailmalla kiristyvää kilpailua. Talouden rakennemuutos ja uudet teknologiat haastavat suomalaista työtä. Ilmastonmuutos mullistaa elinympäristöämme ja edellyttää meiltä tuotantotapojen ja elintapojen muutosta. Resurssien niukkuus määrittää tulevaisuutta. Suomalaiset uhkaavat jakautua voittajiin ja häviäjiin. Huoli työstä ja toimeentulosta koskettaa monia. Pienen joukon tulojen kasvu erkaantuu enemmistön tulojen kehityksestä. Alueelliset erot kasvavat ja elämisen edellytykset eriytyvät. Työelämän tasa-arvoa ei ole saavutettu. Suomi on pieni kansakunta, joka on vaurastunut sijoittamalla ihmisiin ja osaamiseen. Kun Suomi päätti sijoittaa korkeakoulutukseen ja peruskouluun, olimme vielä köyhä maa. Nuo päätökset ovat olleet yhteiskuntamme kehityksen kannalta ratkaisevia. Suomella pitää olla malttia ylläpitää ja kehittää koulutusta ja osaamista. Pohjoismainen hyvinvointimalli on osoittanut toimivuutensa. Siinä yhdistyy yritysten tarvitsema jousto ja palkansaajien turva kasvua tukevalla tavalla. Sen avulla on onnistuttu yhdistämään yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus ja talouden tehokkuus. Haluamme ylläpitää sosiaalista liikkuvuutta, ja pitää tuloerot kohtuullisella tasolla. Ihmisillä on oikeus menestyä omalla työllään, mutta heikoimmista kannetaan huolta. Suomalaisille on luotava näköala paremmasta huomisesta. Olemme aina onnistuneet synnyttämään uutta työtä vanhan tilalle. Pystymme rakentamaan uutta vahvuuksiemme pohjalta. Suomen kilpailuetu perustuu laadulla kilpailuun ja siihen, että teemme sitä mitä muut eivät tee. Muutoksessa on suojeltava yritysten sijaan ihmisiä kehittämällä turvaa, joka auttaa siirtymään työstä työhön. Toimiva hallinto, yleinen turvallisuus ja korruptoitumaton oikeusjärjestelmä mahdollistavat investointien tekemisen. Hyvinvointipalvelut ja julkiset palvelut kuten päivähoito, koulutus ja terveydenhuolto sekä kattava sosiaaliturva mahdollistavat väestön osallistumisen työelämään ja tukevat kasvua. Rakennemuutoksessa ihmisten tarve julkisen sektorin tarjoamalle turvalle ja palveluille kasvaa. Julkinen sektori on osa vastausta kasvun edellytysten luomisessa, ei osa ongelmaa. Hyvinvointimallimme pohjautuu työhön. Talouspolitiikan päätavoitteeksi on asettava työllisyyden vahvistaminen. Suomi tarvitsee vähintään uutta työpaikkaa tämän vuosikymmenen loppuun mennessä. Tämä edellyttää uusien työpaikkojen syntyä vahvistavaa teollisuus- ja elinkeinopolitiikkaa. Työurien pidentäminen edellyttää myös uuden työn synnyn edistämistä. Tätä maata rakennetaan luottamuksella ja yhteisellä sopimisella. Uutta luovat yritykset ja osaavat työntekijät takaavat Suomen menestymisen muuttuvassa maailmassa. Menestyvässä Suomessa yrittäjällä on mahdollisuus yrittää ja työllistää. Palkansaajalla on mahdollisuus tehdä työtä ja ansaita kunnollinen elanto. Työttömälle puolestaan annetaan mahdollisuus työhön ja osallisuuteen. 4 TOIMIHENKILÖKESKUSJÄRJESTÖ STTK HALLITUSOHJELMATAVOITTEET 2015 TOIMIHENKILÖKESKUSJÄRJESTÖ STTK HALLITUSOHJELMATAVOITTEET

4 Viestit hallituksille LISÄÄ TYÖTÄ SUOMEEN PAREMPAA TURVAA MUUTOKSESSA JULKISET PALVELUT KASVUN MAHDOLLISTAJA ISILLE LISÄÄ PERHEVAPAITA KOLMIKANNASSA RAKENNETAAN TULEVAISUUTTA SUOMELLA PITÄÄ OLLA MALTTIA KEHITTÄÄ KOULUTUSTA JA OSAAMISTA. TULEVAISUUSSOPIMUS IHMISELLÄ ON OIKEUS MENESTYÄ OMALLA TYÖLLÄÄN. HEIKOMMISTA PITÄÄ KANTAA HUOLTA. 6 TOIMIHENKILÖKESKUSJÄRJESTÖ STTK HALLITUSOHJELMATAVOITTEET 2015 TOIMIHENKILÖKESKUSJÄRJESTÖ STTK HALLITUSOHJELMATAVOITTEET

5 Muuttuva työelämä Lisää parempia töitä Työmarkkinoilta katoaa keskipalkkaisia toimisto- ja teollisuustyön ammatteja teknologian muutoksen, digitalisaation ja rakennemuutoksen myötä. Uusia, usein tilapäisiä työpaikkoja syntyy matalapalkkaisille palvelualoille tai korkeapalkkaisiin asiantuntijatehtäviin. Matalapalkkaisen tilapäistyön sijaan tarvitsemme lisää parempia työpaikkoja. Suomessa on tehty monia työmarkkinoiden toimintaa parantavia uudistuksia, mutta ne ovat olleet pistemäisiä. Työllisyyden parantaminen vaatii laaja-alaisia ja määrätietoisia uudistuksia. Hyvinvointia, tuottavuutta ja kasvua voidaan lisätä kehittämällä työelämän laatua. Työttömyyden vähentäminen sekä ammattitaidon ja työkyvyn vahvistaminen ovat välttämättömiä työllisyysasteen nostamiseksi. Jotta tässä onnistutaan, on vahvistettava erityisesti työuran aikana tapahtuvaa osaamisen kehittämistä työssä ja sen ohessa. Turvaa muutoksessa Kun tavoitellaan työllisyyden parantamista, on kiinnitettävä huomio työelämän muutostilanteisiin. On varmistettava, että siirtymät työstä työhön, opiskelusta työhön, asevelvollisuudesta työhön, pitkältä sairauslomalta tai perhevapailta työhön toimivat joustavasti ja turvallisesti. Työntekijöiden työsuhdeturvaa pitää parantaa. Työsopimuslakia on muutettava siten, että tuotannon tai työnantajan toiminnan uudelleenjärjestelyihin liittyvissä irtisanomisissa irtisanomisperusteita tiukennetaan. Uudelleen kouluttamista ja työn tarjoamista koskevia velvoitteita pitää tiukentaa. EU-tasolla on edistettävä yhtenäistä irtisanomissuojan vähimmäistasoa sekä riittävää tukea irtisanottaville. Vuonna 2013 Suomessa oli keskimäärin yli 50-vuotiasta työtöntä työnhakijaa. Heistä oli yli 55-vuotiaita. Ikääntyneiden työttömien kohtuullisesta toimeentulosta pitää huolehtia. Heille tulee tarjota ensisijaisesti työtä ja toissijaisesti työvoimapoliittisia aktiivitoimenpiteitä. Muutosturvaa on parannettava. Erityisesti sitä tarvitsevat yli 50-vuotiaat työntekijät. Työnantajien vastuuta irtisanottavien sosiaaliturvan kustannuksista pitää kasvattaa. Yritysten vastuuta voidaan lisätä myös kehittämällä yritystukien palautusjärjestelmää, jos irtisanova yritys on kannattava. STTK esittää, että tuotannollisista ja taloudellisista syistä irtisanottujen työllistymistä edistetään perustamalla Työttömyysvakuutusrahaston yhteyteen Aktiivitoimirahasto, jonka Matalapalkkaisen tilapäistyön sijaan tarvitsemme lisää parempia työpaikkoja. rahoitus peritään työnantajilta. Osa rahastosta rahoitetaan työllistymissuunnitelman mukaisista aktiivitoimien menoista. Rahaston avulla voidaan ennaltaehkäisevästi parantaa lomautus- ja irtisanomisuhan alla olevien työntekijöiden työmarkkinakelpoisuutta. Työttömyysuhan alaisille työntekijöille on annettava mahdollisuus ammatinvaihtoon ja koulutustason nostoon. Syrjäytynyt pitkäaikaistyötön maksaa yhteiskunnalle euroa, joten panostus kannattaa. Vuonna 2013 yli vuoden yhdenjaksoisesti työttömänä olleita oli lähes Se on 80 % enemmän kuin talouskriisin alussa vuonna Työllisyyden lisäämiseksi tarvitaan vaikuttavampaa työvoimapolitiikkaa ja tehokkaampaa työnvälitystä. Työvoiman ja avoimien työpaikkojen pitää kohdata nykyistä paremmin. Aktiivisen työvoimapolitiikan määrärahoja on lisättävä ja vaikuttavia toimenpiteitä suunnattava työttömyyden pitkittymisen ehkäisyyn. Tehokas työttömyyden hoito edellyttää myös lisää henkilöstöä. Työvoimaviranomaisten ja kunnan välistä yhteistyötä ja palveluohjausta tulee parantaa. Nuorisotakuuta on jatkettava, mutta kuntien roolia sen osana on selkiytettävä. Näin varmistetaan, että kasvun käynnistyessä osaavaa työvoimaa on riittävästi. Työssä olevan työntekijän turva on ajantasaisessa osaamisessa ja kyvyssä liikkua ammatillisesti työtehtävästä toiseen. Osaamisen kehittämistä koskevan lainsäädännön toimivuus pitää arvioida. Tarvittaessa on ryhdyttävä lainsäädäntötoimiin. Työaikajoustoissa on huomioitava työntekijöiden tarpeet Työntekijöiden eläköitymisikää voidaan nostaa ikäohjelmilla sekä kehittämällä kuntoutusta, työterveyshuoltoa, turvallisia työoloja ja työaikajoustoja. Työntekijöiden mahdollisuuksia vaikuttaa omaan työaikaansa on lisättävä, jotta työ ja muu elämä ovat tasapainossa. Työntekijän työaika-autonomiaa voidaan parantaa lisäämällä ja levittämällä hyviä työaikakäytäntöjä muun muassa vuorotyössä. Työntekijöillä pitää olla oikeus työaikapankkiin ja säästettyjen vapaiden pitämiseen. Korvaukseton ylityö heijastuu jaksamiseen ja työhyvinvointiin. Siksi työaikaseuranta on ulotettava koskemaan kaikkea työhön sidonnaista aikaa. Ikäohjelmat tulee säätää lainsäädännöllä pakollisiksi tasa-arvosuunnitelmien tapaan. Työntekijöiden mahdollisuuksia vapaa- 8 TOIMIHENKILÖKESKUSJÄRJESTÖ STTK HALLITUSOHJELMATAVOITTEET 2015 TOIMIHENKILÖKESKUSJÄRJESTÖ STTK HALLITUSOHJELMATAVOITTEET

6 Muuttuva työelämä ehtoiseen osa-aikatyöhön on vahvistettava lakimuutoksin. On myös huolehdittava siitä, että osa-aikatyön tosiallinen työmäärä vähenee suhteessa kokoaikatyöhön ilman, että muiden työntekijöiden työtaakka kasvaa kohtuuttomaksi. Työelämässä pitää tunnistaa myös työntekijöiden ikääntyvien läheisten hoivaan liittyvät joustotarpeet. Vuorotteluvapaa on yksi keskeisistä työuran aikaisista joustoista, ja ainoa, jossa poissaolijan tilalle on otettava sijainen. Vuorotteluvapaan pitää olla aito vaihtoehto ja käytettävissä kaikilla aloilla. Uusissa työmuodoissa työskenteleville yhdenvertainen asema Uudet työmuodot koskevat erityisesti naisia. Vuonna 2013 palkansaajien kaikista työsuhteista 16 prosenttia oli määräaikaisia. Naispalkansaajista määräaikaisia oli 18 prosenttia ja miespalkansaajista 12 prosenttia. Uusista työsuhteista noin puolet oli määräaikaisia. Myös osa-aikaiset työsuhteet olivat yleisempiä naisilla kuin miehillä. Osa-aikatyössä on kaikista työllisistä noin 15 prosenttia. Tarvittaessa ja 0-työsopimuksella töihin kutsuttavien määristä tietoja ei ole. Vuokratyötä tekevien ja itsensä työllistävien määrä kasvaa jatkossakin. Lainsäädäntöä on kehitettävä siten, että työntekijöitä koskevat samat edut ja oikeudet, kun työntekotilanteet ja tuntimäärät ovat samankaltaiset tai samat. Joustavat työmuodot tulee tunnistaa lainsäädännössä ja työ- ja sosiaaliturvalainsäädännön suoja pitää ulottaa myös niissä työskenteleviin työntekijöihin. Työnantajan ja työntekijän sitoumusten tasapainottamiseksi lain tulee sallia vain sellaiset työsopimukset, joissa työntekijälle korvataan koko se aika jonka hän on velvollinen olemaan työnantajan käytettävissä. Sovellettavasta lainsäädännöstä riippumatta samaa työntekosuhdetta koskevien tulkintojen tulee olla työ-, sosiaali- ja verotuslainsäädännön osalta yhteneväiset. Myös itsensä työllistävien asemaa on parannettava. Vuosilomalaki on uudistettava selkeämmäksi vuosiloman kertymiä yhtenäistäen ja eri työmuotojen yhdenvertaisuus turvaten. Työelämän laadun ja yritysten tuottavuuden välillä on yhteys. tehtävään. Heikko esimiestyö ja johtaminen ovat tuottavuuden kasvattamisen ja työhyvinvoinnin parantamisen pullonkauloja. Esimiestyötä tukevaa koulutusta on kehittävä ja monimuotoistettava.työelämän laadun ja yritysten tuottavuuden välillä on yhteys. Työelämästrategiaan perustuvaa Työelämä hanketta on jatkettava. Hankkeen toiminnan ytimenä ovat toimiala-, alue- ja työpaikkakohtaisten kehittämishankkeet sekä työpaikkojen kehitystä tukevien asiantuntijaorganisaatioiden yhteistyön parantaminen. Parantamalla henkilöstön vaikutusmahdollisuuksia työyhteisönsä asioihin voidaan lisätä luottamusta työmarkkinoilla sekä yritysten tuottavuutta. Lainsäädäntöä on kehitettävä siten, että henkilöstöedustajien määrää yritysten hallituksissa lisääntyy. Työntekijöiden edustus valtio-omisteisten yhtiöiden hallituksissa tulee toteutua vähintään asiantuntijajäsenyytenä. Kotouttamispolitiikkaa on uudistettava Työllisyyttä voidaan lisätä maahanmuuttajien kotouttamisella ja työperäistä maahanmuuttoa edistämällä. Kotoutumispolitiikka tulee uudistaa, jotta se tukisi tehokkaasti maahanmuuttajien mahdollisimman nopeaa integroimista suomalaiseen työelämään. Erityistä huomiota on kiinnitettävä maahanmuuttajien osaamisen hyödyntämiseen, toisen polven maahanmuuttajien koulutustason nostamiseen sekä kaksien työmarkkinoiden syntymisen estämiseen. Järjestöjen ja seurakuntien merkitys kotoutumisen edistäjänä tulee tunnustaa ja siihen varata riittävät resurssit. Työvoiman saatavuusharkinnasta voidaan luopua, mikäli varmistetaan reilujen työehtojen toteutuminen. Työehtojen noudattamisen varmistamiseksi tulee työsuojeluhallinnon tarkastustoiminnan resursseja ja henkilökuntaa lisätä sekä koventaa työvoiman hyväksikäyttöön liittyvien rikosten rangaistuksia esimerkiksi alipalkkaustilanteissa. Ammattiliittojen kanneoikeus on myös otettava käyttöön. Työntekijöillä on oikeus hyvään johtamiseen Työpaikoilla on huolehdittava siitä, että esimiestyötä tekevillä on työhön tarvittava osaaminen ja mahdollisuus kouluttautua esimies- 10 TOIMIHENKILÖKESKUSJÄRJESTÖ STTK HALLITUSOHJELMATAVOITTEET 2015 TOIMIHENKILÖKESKUSJÄRJESTÖ STTK HALLITUSOHJELMATAVOITTEET

7 Muuttuva työelämä Työn ja osaamisen liitto Tavoitteet Työelämää pitää kehittää siten, että syntyy enemmän ja parempia työpaikkoja. Eri työmuotojen tulee olla yhdenvertaisia. Työntekijöiden muutosturvaa pitää parantaa vahvistamalla työsuhdeturvaa sekä lisäämällä aktivointia ja koulutusta. Työnantajien vastuuta irtisanottavien sosiaaliturvan kustannuksista pitää kasvattaa. Aktiivinen työvoimapolitiikka tarvitsee lisää määrärahoja. Työvoimapalvelujen toimijoiden yhteistyötä pitää kehittää. Työntekijöiden mahdollisuuksia kehittää osaamistaan työuran aikana pitää vahvistaa. Työntekijät tarvitsevat paremmat mahdollisuudet vaikuttaa työaikoihinsa. Työaikapankkien ja vapaaehtoisen osa-aikatyön tekemistä tulee edistää. Mahdollisuus vuorotteluvapaan käyttöön pitää säilyttää kaikilla aloilla. Esimiestyötä ja johtamista pitää kehittää. Maahanmuuttajien kotoutumista on vahvistettava. Työehtojen noudattamisen valvontaa pitää parantaa. Osaaminen on parasta turvaa muutoksessa Koulutus ja osaaminen korostuvat kansakunnan ja yksilön muutosturvana. Oman elämän rakentaminen edellyttää yhä useammalta uuteen ammattiin kouluttautumista. Digitalisaatiossa iso osa toimihenkilöiden nykyisestä työstä automatisoituu. Työelämään valmistuvien ja siellä jo toimivien on ylläpidettävä ammattitaitoaan. Jatkuvasti muuttuvassa maailmassa elinikäisellä oppimisella varmistetaan sivistys ja osaaminen, joille maamme tulevaisuus rakentuu. STTK:n jäsenistä 30 prosenttia on valmistunut ammattikorkeakouluja edeltäneistä opistoista. Suomessa on myös aikuista, joille tietotekniikan käyttö tuottaa vaikeuksia. Heistä 70 prosenttia on yli 50-vuotiaita. Perustaitojen, kuten luku- ja numerotaitojen, kanssa kamppailee aikuista. Suomalainen työelämä on eriytynyt sukupuolen mukaan naisten ja miesten aloihin voimakkaammin kuin muissa EU-maissa. Alojen sukupuolileima on merkittävä syy miesten ja naisten välisiin palkkaeroihin. Ammatillisessa koulutuksessa tekniikan ala on miesten ja sosiaali- ja terveysala lähes yksinomaan naisten ala. Osana osaamistason nostamista järjestetään aikuisten perusopetusta parantamaan yli puolen miljoonan suomalaisen luku-, numero- ja tietotekniikkataitoja. Korkeakoulutus on tekniikan alaa lukuun ottamatta naisvaltaistunut. Uuden ammatin tai työn hankkiminen edellyttää mahdollisuuksia kouluttautua. Työvoiman osaamista parannetaan uudenlaisilla koulutetuille aikuisille tarkoitetuilla ohjelmilla, jotka ovat ammatillisesti suuntautuneita ja tähtäävät korkeakoulututkintoon. Uudet ohjelmat on voitava suorittaa myös työn ohessa tai oppisopimuksena. Aiempi osaaminen on tunnustettava täysimääräisesti, jotta aikuiset voivat suorittaa opinnot nopeammin. Erikoisammattitutkintoja, jotka kuuluvat nykyisin ammatilliseen aikuiskoulutukseen, pitää kehittää muuttuvan työelämän tarpeisiin esimieskoulutus mukaan lukien. Osana osaamistason nostamista tulee järjestää aikuisten perusopetusta parantamaan yli puolen miljoonan suomalaisen luku-, numero- ja tietotekniikkataitoja. Työnantajalla on vastuu henkilöstön osaamisen kehittämisestä. Henkilöstökoulutuksen saatavuus koko henkilöstölle tulee varmistaa tarvittaessa lainsäädännöllä. Tämä tukee sosiaali- ja terveysalan 12 TOIMIHENKILÖKESKUSJÄRJESTÖ STTK HALLITUSOHJELMATAVOITTEET 2015 TOIMIHENKILÖKESKUSJÄRJESTÖ STTK HALLITUSOHJELMATAVOITTEET

8 Työn ja osaamisen liitto henkilöstön lakisääteisen täydennyskoulutusvelvoitteen toteutumista. Osaamisen kehittämisen toimintamallin toteutusta seuraamalla varmistetaan, että verotuksella tuetun henkilöstökoulutuksen painopiste on työmarkkinakelpoisuutta ja ammatillisia valmiuksia lisäävässä koulutuksessa. Tulevaisuudesta ei pidä säästää Koulutus tarvitsee riittävät voimavarat, jotta voidaan varmistaa sen uudistuminen digitaalisen talouden vaatimuksiin vastaavaksi. Muutos läpäisee oppilaitokset, tutkinnot ja koulutusmuodot. Uusi oppimisen kulttuuri perustuu vuorovaikutukseen, yksilöiden valintoihin, osaamisen tunnustamiseen sekä oppimiseen arjessa ja työssä. Tämä vaatii muutoksia opetuksen menetelmiin ja sisältöihin. Nuorten osaaminen on heikentynyt luku- ja numerotaidoissa. Molemmat ovat tärkeitä jatko-opintojen suorittamisen ja työllistymisen kannalta. Joka seitsemäs nuori on riskioppilas koulussa. Viidesosa nuorista aikuisista jää vaille toisen asteen tutkintoa, vaikka valtaosa heistä suorittaakin opintoja. Perusopetusta on uudistettava, jotta se vastaa nykyistä paremmin lasten ja nuorten erilaisiin tarpeisiin ja elämäntilanteisiin. Syrjäytymisen periytyvyyttä ehkäistään vähentämällä koulutuksellisia eroja. Pojat keskeyttävät toisen asteen opinnot tyttöjä useammin. Lasten tasa-arvoiseen kohteluun on kiinnitettävä huomiota varhaiskasvatuksesta alkaen. Toiminnalliset tasa-arvosuunnitelmat on ulotettava varhaiskasvatukseen ja peruskouluun. Koulutuksellisen tasa-arvon edistäminen ulottuu erilaisiin oppijoihin ja erilaisista perhetaustoista tulevien huomioimiseen ja tukemiseen. Vahvat oppilaitokset selviävät Harvaan asutussa maassa tarvitaan oppilaitosverkko, joka on kansalaisten tavoitettavissa. Tämä koskee niin perusopetusta, toisen asteen koulutusta kuin vapaata sivistystyötä. Internet pilvipalveluineen parantaa koulutuksen saavutettavuutta ja oppilaitosten kykyä tarjota monipuolista opetusta, kun oppijat kykenevät käytännössä hyödyntämään näitä palveluita. Vahvat koulutuksen järjestäjät ja korkeakoulut huolehtivat riittävistä ja saavutettavista opiskelumahdollisuuksista niin lapsille, nuorille kuin aikuisille. Voimien kokoaminen on keino vastata supistuvaan rahoitukseen. Ammatillisessa koulutuksessa pääsääntöisenä tavoitteena on monialainen koulutuksen järjestäjä, joka huolehtii nuorten ja aikuisten ammatillisesta koulutuksesta, työvoimapoliittinen koulutus mukaan lukien. Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen omaa identiteettiä vahvistetaan niiden luontaisten osaamisalueiden ympärille. Korkeakoulutusta uudistetaan mahdollistamaan vahvat osaamiskeskukset sekä vähentämällä päällekkäistä koulutustarjontaa ja järjestelmän hajanaisuutta. Koko ikäluokalle tutkinto Tulevaisuudessa ihmiset tekevät työtä, johon koneiden kyvyt eivät riitä. Ideointi ja uuden luominen ovat ihmisten vahvuusalueita. Uudet työt vaativat erilaista ja usein aiempaa korkeampaa tai syvempää osaamista, joihin uudistettavien koulutussisältöjen on valmistettava. Aloituspaikkojen määrästä päätettäessä on otettava paremmin huomioon työelämän tarpeiden Tulevaisuudessa ihmiset tekevät työtä, johon koneiden kyvyt eivät riitä. Ideointi ja uuden luominen ovat ihmisten vahvuusalueita. kehittyminen. Erityisalojen, kuten biotalouden tutkintojen aloituspaikkojen riittävyys pitää varmistaa. Ammatillisen koulutuksen vetovoima ja laatu varmistetaan säästöpäätöksistä huolimatta. Ammatillisen ja korkeakoulutuksen laadun mittari on ammattitaito, jota tutkinto tarjoaa työelämään siirtyville. Näiden koulutusten on perustuttava työelämän vaatimuksiin. Koulutuksen tulee tuottaa laaja-alaista osaamista, mikä mahdollistaa sijoittumisen erilaisiin työtehtäviin. Alan teknisen osaamisen rinnalla korostuvat yleiset taidot, jotka sisältävät työelämä- ja kansalaistaitoja sekä tietotekniikka- ja kommunikaatiotaitoja. Monilla aloilla vuorovaikutus, empaattisuus, eettisyys ja etiikka sekä moraali ovat keskeisiä työtapoja ja työkaluja. Tieto- ja viestintätekniikan leviäminen kaikille aloille vaatii työntekijöiltä laajempaa ammattitaitoa. Ammatillista koulutusta ja lukiokoulutusta on kehitettävä erillisinä koulutusmuotoina, koska ihmisillä on erilaisia luontaisia taipumuksia. Kaikista ei ole käytännöllisiin tai teoreettisiin opintoihin. Ammatillinen peruskoulutus, lukiokoulutus ja valmentavat koulutukset mahdollistavat jokaiselle nuorelle opintojen jatkamisen. Toisen asteen koulutuksen tavoitteena on koko ikäluokan kouluttaminen ja tutkinnon suorittaminen. Opiskelijavalinnassa huomioidaan aiempaa paremmin soveltuminen alalle. Työurien pidentäminen edellyttää, että nuoret voivat siirtyä jatko-opintoihin nykyistä nopeammin. Opiskelijavalintoja on kehitet- 14 TOIMIHENKILÖKESKUSJÄRJESTÖ STTK HALLITUSOHJELMATAVOITTEET 2015 TOIMIHENKILÖKESKUSJÄRJESTÖ STTK HALLITUSOHJELMATAVOITTEET

9 Työn ja osaamisen liitto tävä, jotta useampi kuin vain kolmannes uusista ylioppilaista jatkaisi saman vuoden aikana korkeakoulutuksessa. Opintoaikoihin voidaan vaikuttaa kehittämällä opinto-ohjausta ja opetusta. Aiemman osaamisen tunnustamisen on nopeutettava opintojen suorittamista. Keskeyttämisen vähentäminen on välttämätöntä työurien pidentämiseksi. Nykyistä laaja-alaisemmat kandidaatintutkinnot mahdollistavat alan vaihtamisen maisteriopintoihin siirryttäessä, mikä vähentäisi moninkertaista opiskelemista. Vuonna 2010 yliopistoista valmistuneista 17 prosenttia ja ammattikorkeakouluista valmistuneista 10 prosenttia jatkoi opintoja yleensä toki työn ohessa. Koulutuspaikkoja on rajallisesti, joten kaksoispaikat ovat pois joltain toiselta. Tutkintokoulutus ei ole valmennuskurssi. Opintotuen on mahdollistettava kokoaikainen opiskelu. Puolustusvoimien tulisi huomioida jatko-opintoihin siirtyminen määrätessään asevelvollisten palvelukseen astuminen. Tavoitteet Työvoiman osaamista pitää parantaa uudenlaisilla koulutetuille aikuisille tarkoitetuilla ammatillisesti suuntautuneilla ohjelmilla, jotka tähtäävät korkeakoulututkintoon. Henkilöstökoulutuksen saatavuus koko henkilöstölle tulee varmistaa tarvittaessa lainsäädännöllä. Koulutuksen uudistaminen digitaalisen työn vaatimuksiin vastaavaksi tarvitsee riittävät voimavarat. Vahvat koulutuksen järjestäjät ja korkeakoulut huolehtivat riittävistä ja saavutettavista opiskelumahdollisuuksista. Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen omaa identiteettiä vahvistetaan niiden luontaisten osaamisalueiden ympärille. Tutkintoja tulee kehittää niin, että ne tuottavat laajaalaista osaamista, joka mahdollistaa sijoittumisen erilaisiin työtehtäviin. Koko ikäluokka tulee kouluttaa vähintään toisen asteen tutkintoon. Nuorten nykyistä nopeampaa siirtymistä jatkoopintoihin ja opintojen nykyistä nopeampaa suorittamista pitää edistää. 16 TOIMIHENKILÖKESKUSJÄRJESTÖ STTK HALLITUSOHJELMATAVOITTEET 2015 TOIMIHENKILÖKESKUSJÄRJESTÖ STTK HALLITUSOHJELMATAVOITTEET

10 Uudistumalla menestystä Kasvun resepti Tuottavuuden kasvu on Suomessa pysähtynyt. Emme ole kyenneet kehittämään uusia korkean jalostusarvon tuotteita tai palveluita. Olemme jääneet myös laadussa kilpailijoista jälkeen. Investoinnit eivät ole viime vuosina riittäneet korvaamaan pääoman kulumista, mikä on johtanut tuottavuuden alentumiseen. Teollisuuden investointien rakenne on muuttunut siten, että aineettomat investoinnit ovat lisääntyneet ja kiinteät aineelliset investoinnit vähentyneet. Aineettomien investointien osalta Suomessa korostuu T&Ktoiminnan merkitys. Organisaation toiminnan kehittämiseen investoidaan kansainvälisesti vertaillen vähemmän. Suomi tarvitsee teollisuuden uusiutumista tukevaa politiikkaa, jonka tavoitteena on jalostusarvon ja tuottavuuden parantaminen. Tulevaisuuden menestys rakennetaan olemassa oleville vahvuuksille. Cleantech ja biotalous ovat nykyisestä teollisuusrakenteesta ponnistavia kasvualoja. On kehitettävä uusia kansainvälisesti menestyviä kärkialoja kuten terveysteknologiat. Keskeisintä on hyödyntää digitaalisuuden mahdollisuuksia kaikilla toimialoilla. Tämä edellyttää investointeja uuden teknologian hyödyntämiseen tavaroiden ja palveluiden tuotannossa. Vaikuttava elinkeinopolitiikka edellyttää valtion eri hallinnonalojen toimien nykyistä parempaa koordinaatiota, tehokkaampaa yhteensovittamista ja valtioneuvoston sitouttamista. Digitalisaation kautta tapahtuva uudistuminen on nostettava läpileikkaavaksi politiikaksi eri hallinnonaloilla. On selkiytettävä myös eri kestävään talouteen liittyvien strategioiden roolia. Biotalousstrategian toteuttamiseksi on tehtävä biotalouden toimintaohjelma. Työpaikkainnovaatiot kasvun lähteenä Aineettoman pääoman merkitys yritysten kilpailukyvylle kasvaa. Siihen liittyvät muun muassa työntekijöiden osaaminen ja oppimisvalmiudet, asiakkaiden tarpeiden ymmärtäminen ja ennakoiminen sekä muotoilu ja markkinointi. Tki-toimintaa on suunnattava nykyistä vahvemmin tähän suuntaan. Innovaatiopolitiikassa on panostettava myös organisaatioiden toiminnan kehittämiseen. Jotta elinkeinoelämän ja julkisten organisaatioiden uudistuminen etenisi, innovaatiotoiminta on vietävä työpaikoille. Työntekijälähtöisillä innovaatioilla voidaan saavuttaa säästöjä, tuottavuutta ja hyvinvointia sekä taata muutoksen hallittu eteneminen. Tämä edellyttää myös johtamisjärjestelmien uudistamista. Nykyisen tki-rahoituksen vaikuttavuutta on parannettava. Tki- toiminnan on vauhditettava tiedon ja osaamisen hyödyntämistä, innovaatioiden tuottamista, käyttöönottoa ja kaupallistamista. Valtion osuus tki-rahoituksessa on pidettävä vähintään nykyisellä tasolla. Suomen muodostuminen keskeiseksi digitaalisten verkkojen solmukohdaksi ja kauttakulkumaaksi on varmistettava Infrastruktuurista on pidettävä huolta Toimiva infrastruktuuri turvaa elinkeinoelämän kilpailukykyä, parantaa Suomen houkuttelevuutta ja edistää kestävää kehitystä. Infrastruktuuria on rakennettava ja ylläpidettävä pitkäjänteisesti koko Suomessa. Nopeat yhteydet tukevat myös työvoiman liikkuvuutta. Lisäksi on parannettava liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta tieto- ja viestintätekniikan avulla. Liikenneväylien ylläpidon ja kehittämisen rahoitus on turvattava, ja myös alemmasta väyläverkosta on pidettävä huolta. Perusväylänpidon määrärahoihin on tehtävä tasokorotus. On kehitettävä kustannustehokkaampia infrastruktuurin rakentamistapoja, joissa korostuvat tilaajan ja tuottajan yhteisvastuu riskeistä koko elinkaaren ajalta. Jotta infrastruktuurirahoitus olisi pitkäjänteisempää, tulisi elinkaarirahoitus mahdollistaa esimerkiksi Infra Oy:n kautta. Merialueiden päästöjen sääntelyssä Suomen tulee varmistaa, että eri valtiot etenevät yhtäaikaisesti, jolloin vastuut ja velvoitteet jakautuvat oikeudenmukaisesti eri valtioiden kesken. Arktisten alueiden luonnonvarojen ja Koillisväylän taloudellisen käytön lisääntyminen luovat uusia mahdollisuuksia ja kysyntää suomalaiselle erikoisosaamiselle. Tämän taloudellisen potentiaalin hyödyntäminen edellyttää investointeja tie- ja rataverkkoon. Toimivat tietoliikenneyhteydet ovat yhä tärkeämpi osa infrastruktuuriamme. Suomen muodostuminen keskeiseksi digitaalisten verkkojen solmukohdaksi ja kauttakulkumaaksi on varmistettava. Kansallisen palveluväylän rakentamisella on olennainen merkitys sähköisten palveluiden käyttöönotossa. Energiapolitiikalla hiilineutraaliin yhteiskuntaan Energiatuotanto, asuminen, ympäristö, liikenne, energiatehokkuus ja teollisuus vaikuttavat kaikki energiapolitikan kokonaisuuteen. Suomalaisen energiapolitiikan pitää pyrkiä omavaraisuuteen, toimi- 18 TOIMIHENKILÖKESKUSJÄRJESTÖ STTK HALLITUSOHJELMATAVOITTEET 2015 TOIMIHENKILÖKESKUSJÄRJESTÖ STTK HALLITUSOHJELMATAVOITTEET

11 Uudistumalla menestystä tusvarmuuteen eri olosuhteissa, monipuoliseen energiatuotantoon, kohtuuhintaiseen energiaan kotitalouksille ja elinkeinoelämälle, työllisyyden edistämiseen sekä vähäpäästöiseen energiatuotantoon. Tavoitteena on oltava hiilineutraali yhteiskunta, aikataulussa, joka antaa aikaa sopeutua siihen. Jo tehtyjä energiainvestointeja ei pidä romuttaa sääntelyn muutoksin. Energiapolitiikan on ohjattava uusiutuvien energiamuotojen käyttöön. Suomen on hyödynnettävä vahvuutensa uusiutuvien energiamuotojen osalta niin teknologiassa kuin luonnonvarojen käytön osalta. Luonnonkaasu tukee uusiutuvan energian lisäämistä toimimalla tuotannon tasapainottajana. Uusiutuvien energiamuotojen lisääminen voi investointivaiheessa perustua osittain julkiseen tukeen, mutta pysyviä tukiautomaatteja ei pidä luoda. Hajautetun energiantuotannon mahdollisuudet on hyödynnettävä nykyistä paremmin. Yritysten rahoituksen saatavuus turvattava Rahoituksen saatavuudella on suuri merkitys pk-sektorin yritysten investoinnille. Työtä pk-yritysten rahoituksen saatavuuden turvaamiseksi pitää jatkaa muun muassa pk-yritysten joukkovelkakirjamarkkinoita kehittämällä ja Finnveran toimintamahdollisuuksia parantamalla. Toimivien finanssimarkkinoiden toiminnasta on huolehdittava oikein mitoitetuin lainsäädännön, valvonnan ja sääntelyn keinoin. Omistajapolitikka tukemaan työllisyyttä Valtion tulee toimia entistä voimakkaammin tärkeiden kasvualojen riski- ja siemenrahoittajana. Kasvurahasto-ohjelmaa tulee kasvattaa siten, että sen avulla voidaan esimerkiksi vahvistaa kaivos- ja metallinjalostusklusteria. Tavoitteena tulee olla jalostusasteen nostaminen kotimaassa. Valtion enemmistöomistajarooli tulee säilyttää strategisesti tärkeissä yrityksissä. Strategisten yhtiöiden ohjaamisessa otetaan vahvemmin huomioon työllisyysnäkökulma. Huoltovarmuuden ylläpitämiseksi valtion tulee varmistaa, että strategisesti tärkeiden valtioyhtiöiden kriittiset toiminnot säilyvät Suomessa. Valtio-omistuksella pitää tukea Suomen tuotantorakenteen uudistumista kestävällä tavalla. Tämän toteutumiseksi valtion omistajapolitiikkaan voitaisiin esimerkiksi määritellä neljäs omistajapoliittisia intressejä toteuttava yritysryhmä. Valtio-omistajan tulee täsmentää omistukseen liittyviä strategisia intressejä Solidiumyhtiöissä perusteollisuuden haastava markkinatilanne huomioi- den. Valtion on myös arvioitava uudelleen osinkopolitiikkaansa kotimaisten investointien edesauttamiseksi. Solidiumin yhteys valtion muihin omistajapoliittisiin intresseihin on määriteltävä entistä selkeämmin. Valtion omistamien yhtiöiden yritysjärjestelytilanteissa pitää huomioida nykyistä laajemmin vaikutukset henkilöstöön, työllisyyteen sekä liiketoiminnan kehittymiseen Suomessa. Valtion osakemyyntien tulee perustua kokonaistaloudelliseen kannattavuuteen, jossa huomioidaan entistä tarkemmin kilpailullisuus, elinkeinorakenteen kehitys ja laajasti ymmärretty huoltovarmuus. Valtion omaisuutta ei tule myydä budjettivajeen kattamiseksi. Osakemyyntien tulee olla sekä yhtiön kehityksen että kilpailullisuuden näkökulmasta perusteltuja. Myyntitilanteissa kertyvät varat on ohjattava uusien työpaikkojen synnyttämiseen uusissa yrityksissä, uusille toimialoille tai kasvua vahvistaviin julkisiin investointeihin, kuten väylähankkeisiin. Prosenttiyksikön alennus työttömyydessä parantaa valtion talouden tasapainoa 700 miljoonalla eurolla. Asuntopolitiikan avulla kohtuuhintaista asumista Työvoiman liikkuvuutta edistämällä voidaan parantaa työvoimamarkkinoiden toimintaa. Keskeisin pullonkaula on asuntopolitiikka ja pula kohtuuhintaisista vuokra-asunnoista pääkaupunkiseudulla ja kasvukeskuksissa. Riittävän ja kohtuuhintaisen tonttitarjonnan varmistamisessa on epäonnistuttu erityisesti pääkaupunkiseudulla. Metropolikaavan ja metropolialueen yhteisen vuokra-asuntotoimijan avulla voitaisiin edistää kohtuuhintaista asuntotuotantoa. Valtion liikennepoliittiset ratkaisut on sidottava kasvukeskusten asuntopoliittisiin tavoitteisiin. Verokannusteilla ja -sanktioilla voidaan lisätä kaavoitetun maan tarjontaa. Rakentamismääräyksiä on edelleen arvioitava kriittisesti rakentamisen kustannusten alentamiseksi. Samoin kokeiluja rakennuskustannusten alentamiseksi pitää jatkaa. ARA-järjestelmän uudistamista pitää jatkaa. Valitus- ja lupamenettelyjä pitää edelleen yksinkertaistaa ja sääntelyä vähentää eri viranomaismenettelyissä. Näin voidaan edistää investointeja ja nopeuttaa hankkeiden toteutumista. Perustamalla rakennetun ympäristön ministeriö voidaan tukea maankäytön, rakentamisen, asumisen sekä liikenteen pitkäjänteistä kehittämistä ja ohjausta. 20 TOIMIHENKILÖKESKUSJÄRJESTÖ STTK HALLITUSOHJELMATAVOITTEET 2015 TOIMIHENKILÖKESKUSJÄRJESTÖ STTK HALLITUSOHJELMATAVOITTEET

12 Uudistumalla menestystä Elinvoimaa alueille STTK tavoittelee tasapainoista ja kestävää alueellista kehitystä. Suomen on hyödynnettävä alueellisia vahvuuksiaan. Odotukset paremmasta työllisyydestä on asetettu muun muassa kaivosteollisuudelle, biotaloudelle ja matkailulle. Nämä sektorit ovat vahvasti aluepolitiikkaan sidottuja. Rakennemuutos koskettaa jollain tavalla koko Suomea, mutta palautumiskyky ja mahdollisuudet vaihtelevat eri alueiden välillä. Työllisyyden parantamisessa ja yritystoiminnan aktivoinnissa tärkeää on nopea reagointi ja eri toimijoiden yhteistyö. Toimialojen sisällä tulisi käydä nykyistä tiiviimpää vuoropuhelua alan tulevaisuuden näkymistä. Tämä on rakennemuutoksen hallintaan liittyvää ennakointia. Rakennemuutosta ennakoimalla voidaan pienentää sen kielteisiä vaikutuksia. Rakennerahastojen ohjauksessa on kiinnitettävä tarkempaa huomiota uusien työpaikkojen syntyyn ja niiden pysyvyyteen. Rakennerahastojen hallintoa on kevennettävä edelleen. Tavoitteet Teollisuus- ja elinkeinopolitiikka pitää uudistaa aktiivisemmaksi viennin avainalat, kuten biotuoteteollisuus, huomioiden. Työpaikkainnovaatioita pitää kehittää kasvun lähteinä. Julkisen TKI-rahoituksen taso pitää säilyttää ja sen vaikuttavuutta lisätä. Liikenneväylien rahoitusta pitää kehittää pitkäjänteisesti ja perusväylänpidon määrärahoja lisätä. Tietoliikenneyhteyksiä ja sähköisten palveluiden kansallista infraa pitää kehittää. Energiapolitiikan pitää ohjata uusiutuvan energian käyttöön. Yritysten rahoituksen saatavuus tulee turvata. Työllisyysnäkökulman huomioimista omistajapolitiikassa pitää vahvistaa. Valtion enemmistöomistajarooli pitää säilyttää strategisissa yhtiöissä. Mahdolliset valtion omaisuuden myyntitulot pitää ohjata uuden yritystoiminnan luomiseen tai kasvua tukeviin investointeihin. Helsingin seudulle pitää laatia metropolikaava asuntopolitiikan edistämiseksi. jatkuu seuraavalla sivulla > 22 TOIMIHENKILÖKESKUSJÄRJESTÖ STTK HALLITUSOHJELMATAVOITTEET 2015 TOIMIHENKILÖKESKUSJÄRJESTÖ STTK HALLITUSOHJELMATAVOITTEET

13 Uudistumalla menestystä Tavoitteet Kaavoitetun tonttimaan rakentamista kaupunkialueilla pitää ohjata kiinteistöverolla nykyistä tiukemmin. ARA-järjestelmän uudistamista pitää jatkaa, jotta vuokra-asuntotuotanto voidaan turvata. Valitus- ja lupamenettelyjä pitää yksinkertaistaa. Rakennemuutokseen reagointia ja ennakointia pitää kehittää tiivistämällä eri toimijoiden välistä yhteistyötä. PYSTYMME RAKENTAMAAN UUTTA VAHVUUKSIEMME POHJALTA. HYVINVOINTISOPIMUS MEIDÄN PITÄÄ TEHDÄ SITÄ, MITÄ MUUT EIVÄT TEE. JULKINEN SEKTORI ON OSA VASTAUSTA, EI OSA ONGELMAA. 24 TOIMIHENKILÖKESKUSJÄRJESTÖ STTK HALLITUSOHJELMATAVOITTEET 2015 TOIMIHENKILÖKESKUSJÄRJESTÖ STTK HALLITUSOHJELMATAVOITTEET

14 Tasa-arvoa työmarkkinoille Perhevapaajärjestelmän uudistamista jatkettava Nuorten synnytysiässä olevien naisten syrjintään työmarkkinoilla on puututtava. Syrjintäolettamasäädöksiä on tiukennettava, jotta voidaan puuttua raskauden takia tapahtuvaan työsopimuksen purkamiseen koeaikana. Tällä hetkellä suomalaiset naiset ja miehet osallistuvat lähes yhtä paljon työelämään, mutta yhä edelleen naiset käyttävät valtaosan perhevapaista. Perhevapaat ja niiden kustannukset pitää jakaa mahdollisimman tasapuolisesti. Isiä tulee kannustaa pitämään pidempiä ja itsenäisiä perhevapaita. Tätä tavoitetta edistävät parhaiten vain isille kiintiöidyt ja riittävän pitkät perhevapaajaksot. Perhevapaiden nykyistä tasaisempi jakautuminen vanhempien kesken edistäisi naisten ja miesten välistä tasa-arvoa sekä työelämässä että kotona. Sillä olisi runsaasti positiivisia vaikutuksia esimerkiksi työn ja perhe-elämän tasapainottamiseen, naisten työmarkkina-aseman parantamiseen, isien vanhemmuuden vahvistamiseen sekä lasten hyvinvointiin. STTK:n pitkän aikavälin tavoitteena on uudistaa perhevapaajärjestelmää siten, että lapsen molemmilla vanhemmalla on oma kuuden kuukauden vapaajakso, joiden lisäksi vanhemmat voivat jakaa kolmannen kuuden kuukauden jakson keskenään haluamallaan tavalla. Perhevapaajärjestelmän uudistus pitää toteuttaa asteittain siten, että vuoden 2017 alusta lukien isälle kiintiöityä osuutta nostetaan vähintään kolmeen kuukauteen. Uudistus valmistellaan kolmikantaisesti ja siinä huomioidaan erilaisten perhemuotojen mahdollisimman yhdenvertainen kohtelu. Uudistus rahoitetaan voimassa olevan kustannusjaon mukaan. Perhevapaista aiheutuvia välittömiä kustannuksia on tasattava nais- ja miesvaltaisten alojen kesken ottamalla käyttöön vapaiden kustannuksia kattava rahasto, josta työnantajat saisivat tasapuolisesti korvauksen äidin ja isän käyttämistä vapaista. Näin vanhempainvapaat eivät rasittaisi naisvaltaisia aloja. Perhevapaiden nykyistä tasaisempi jakautuminen vanhempien kesken edistäisi naisten ja miesten välistä tasa-arvoa sekä työelämässä että kotona yhdessä työmarkkinakeskusjärjestöjen kanssa sukupuolten välisen palkkatasa-arvon tehokkaaksi edistämiseksi. Työ vaatii riittävät resurssit. Palkkatasa-arvon edistämiskeinoista on sovittava kolmikantaisesti vuoden 2015 loppuun mennessä. Toimenpiteillä varmistetaan palkkaeron kaventaminen siten, että hallituskauden loppuun mennessä keskimääräinen palkkaero on enintään 10 prosenttia. Tavoitteena on perusteettoman palkkaeron poistaminen kokonaan. Tasa-arvolain ja erityisesti tasa-arvosuunnitelmien ja palkkakartoitusten käytännön toimivuutta on seurattava kattavasti. Mahdollisia puutteita havaittaessa on ryhdyttävä viipymättä valmistelemaan kolmikantaisesti tarvittavia lakimuutoksia. Palkkakartoituksen laatimatta jättäminen pitää sanktioida. Lain tehokas valvonta varmistetaan lisäämällä valvontaviranomaisten resursseja. Hallitus valmistelee ja toteuttaa lainsäädännölliset muutokset, joilla varmistetaan sukupuolten tasapuolisempi edustus pörssiyhtiöiden hallituksissa. Segregaation lieventämiseksi toiminnallinen tasa-arvosuunnitelmavelvollisuus pitää laajentaa myös varhaiskasvatukseen. Kaikilla koulutusasteilla tulee varmistaa sukupuoli- ja tasa-arvotietoisuus opetussuunnitelmissa ja -materiaalissa, opetuksessa ja rakenteissa. Julkisella sektorilla on selvitettävä nimettömän työnhaun käyttöönottoa tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden parantamiseksi. Palkkatasa-arvoon panostettava Naisten palkka on noin viidenneksen heikompi kuin miesten. Tulevalla hallituskaudella on jatkettava suunnitelmallista työtä 26 TOIMIHENKILÖKESKUSJÄRJESTÖ STTK HALLITUSOHJELMATAVOITTEET 2015 TOIMIHENKILÖKESKUSJÄRJESTÖ STTK HALLITUSOHJELMATAVOITTEET

15 Tasa-arvoa työmarkkinoille Työ on hyvinvoinnin perusta Tavoitteet Nuorten synnytysiässä olevien naisten työmarkkinoilla tapahtuvaan syrjintään pitää puuttua. Perhevapaiden kustannukset pitää jakaa tasaisemmin pidentämällä isien perhepaita. Naisten ja miesten välinen perusteeton palkkaero pitää puolittaa vuosikymmenen loppuun mennessä. Tasa-arvolain mukaisen palkkakartoituksen laatimatta jättäminen pitää sanktioida. Sukupuolten tasapuolisempi edustus pörssiyhtiöiden hallituksissa pitää varmistaa. Työnteko on työikäisten palkansaajien toimeentulon ja sosiaaliturvan perusta Sosiaaliturvan tulee rakenteiltaan tukea työntekoa ja aktiivista osaamisen kehittämistä. Ansiosidonnainen sosiaaliturva antaa tarpeellista turvaa, kannusteita ja joustomahdollisuuksia palkansaajille ja yrittäjille. Ansioturvan tulee eri elämäntilanteissa turvata kohtuullinen ostovoiman säilyminen. Sitä on kehitettävä jatkuvasti vastaamaan palkansaajien ja työelämän tarpeisiin. Palkansaajan ansioturvan rahoitus on jatkossakin hoidettava työnantajien ja palkansaajien vakuutusmaksuin sekä julkisin varoin. Työeläkkeitä ja sosiaaliturvaa koskevat asiat tulee valmistella yhteistyössä keskeisten työmarkkinajärjestöjen kanssa. Työeläkeratkaisu voimaan 2017 eläkkeiden riittävyys ja rahoitus turvattava Työeläkejärjestelmän uudistusta koskeva lakiuudistus on valmisteltava huolellisesti kolmikantaisessa yhteistyössä siten, että se tuodaan eduskunnan käsittelyyn vuonna 2015 ja laki tulee voimaan viimeistään vuonna Valmistelussa otetaan huomioon Työurien pidentämistavoitetta ei saavuteta vain eläketeknisillä muutoksilla, vaan työpaikoilla tarvitaan lisää työssä jaksamista ja jatkamista tukevia joustoja. täytäntöönpanon sujuvuus ja kustannukset. Työeläkejärjestelmää kehitetään nykyjärjestelmän pohjalta siten, että eläkkeiden riittävä taso ja eläkejärjestelmän rahoitus turvataan myös tulevaisuudessa. Palkansaajien oikeus tietää ja ymmärtää eläketurvansa sisältö edellyttää eläkejärjestelmän selkeyttä ja työeläkelaitosten informointi- ja neuvontavelvollisuutta. Työeläkejärjestelmän tulee jatkossakin sisältää erilaisia joustomahdollisuuksia. Valmistelussa arvioidaan eri vaihtoehtojen vaikutukset sukupolvien ja sukupuolten väliseen tasa-arvoon. Työurien pidentämistavoitetta ei saavuteta vain eläketeknisillä muutoksilla, vaan työpaikoilla tarvitaan lisää työssä jaksamista ja jatkamista tukevia joustoja. Työelämän laatua ja työhyvinvointia on kehitettävä jatkuvasti. Keskeistä on pidentää työuria parantamalla työllisyyttä, työkykyä ja osaamista. Ikääntyneiden henkilöiden työllisyydestä ja toimeentulosta on huolehdittava. Seurakuntien ja järjestöjen panos vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien työllistämisessä ja työhyvinvointipalvelujen tuottajana tulee turvata. 28 TOIMIHENKILÖKESKUSJÄRJESTÖ STTK HALLITUSOHJELMATAVOITTEET 2015 TOIMIHENKILÖKESKUSJÄRJESTÖ STTK HALLITUSOHJELMATAVOITTEET

16 Työ on hyvinvoinnin perusta Eläke- ja sosiaaliturvajärjestelmien tulee huomioida paremmin osatyökykyisten asema ja kannustaa työhyvinvoinnin parantamiseen ja työkyvyttömyyden ehkäisyyn. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan on turvattava riittävä toimeentulo Ansiosidonnaisen työttömyysturvan on turvattava kohtuullinen ostovoiman säilyminen työttömyyden aikana. Työttömyysturvan rahoituksen kestävyydestä on huolehdittava. Valtion tulee osallistua perus- ja ansioturvan rahoitukseen tasapuolisesti. Vuoden 2014 työttömyysturvauudistuksessa järjestelmän kannustavuutta lisättiin, ottaen huomioon, että työttömyyden pitkittyminen johtaa usein työmarkkinoilta syrjäytymiseen. Uudistuksen vaikutuksia on arvioitava ja työttömyysturvan mahdolliset epäkohdat korjattava. Työttömyysturvasanktioita ei ole syytä lisätä. Sen sijaan on parannettava työttömien palveluohjausta, koulutus-, sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuutta ja laatua sekä eri tahojen asiakaslähtöistä yhteistyötä. Kuntien ja järjestöjen roolia työmarkkinoilta syrjäytyneiden auttamisessa tulee vahvistaa. Tavoitteet Työeläkkeitä ja sosiaaliturvaa koskevat asiat valmistellaan yhteistyössä keskeisten työmarkkinajärjestöjen kanssa. Sosiaaliturvaa kehitetään tukemaan työntekoa ja aktiivista osaamisen kehittämistä. Kohtuullinen toimeentulo ja ostovoiman säilyminen työttömyyden aikana pitää varmistaa. Ansioturva pitää jatkossakin rahoittaa työnantajien ja palkansaajien vakuutusmaksuin sekä julkisin varoin. Eläkkeiden riittävyys ja rahoitus pitää turvata. Sosiaaliturvaa pitää selkiyttää. EU ja liikkuvien työntekijöiden sosiaaliturva Eläke- ja sosiaaliturvaamme tulee jatkossakin kehittää suomalaisista lähtökohdista kansallisin säädöksin. Liikkuvien työntekijöiden työehdot ja asianmukainen sosiaaliturva on turvattava yhdenvertaisuusperiaatetta kunnioittaen. EU:n ja sen jäsenvaltioiden sosiaaliturvakoordinaatiota rajat ylittävissä työntekotilanteissa on syytä parantaa. Tarvitsemme tarkempaa tietoa suomalaisen ja tänne tulevan ulkomaalaisen työvoiman liikkuvuudesta sekä liikkuvuuden vaikutuksista työelämään ja sosiaaliturvaan. Sosiaaliturvaamme on myös selkeytettävä suhteessa liikkuviin henkilöihin. 30 TOIMIHENKILÖKESKUSJÄRJESTÖ STTK HALLITUSOHJELMATAVOITTEET 2015 TOIMIHENKILÖKESKUSJÄRJESTÖ STTK HALLITUSOHJELMATAVOITTEET

17 Julkisten palveluiden kehittämistä jatkettava Kuntarakenne elinvoimaiseksi Kilpailukyvyn, tuottavuuden ja työelämäjoustojen edellytyksenä ovat toimivat ja laadukkaat hyvinvointipalvelut. Kuntasektorin uudistustyötä jatkamalla voidaan turvata laadukkaat palvelut ja koulutetun henkilöstön riittävyys. Vastuu peruspalveluiden järjestämisestä on säilytettävä julkisella sektorilla. Hallinnon ja rahoituksen siirtämistä suurempiin alueellisiin yksiköihin pitää jatkaa. Laadukkaiden palveluiden tae on motivoitunut henkilöstö. Henkilöstön kehittämiseen on panostettava ja työhyvinvointia tuettava. Henkilöstö on otettava mukaan kuntien tuottavuustyöhön ja tuloksellisuusohjelmiin. Kestävä tuottavuus voi syntyä vain siten, että henkilöstö osallistuu toimien valmisteluun. Tuottavuuden parantamisen kautta on mahdollista edistää myös palkkatasa-arvoa. Tuottavuuden parantamiseksi on huolehdittava riittävistä mahdollisuuksista osaamisen kehittämiseen. Henkilöstön asema kuntien muutosprosessissa pitää turvata. Kuntien tehtävät tulee mitoittaa kuntien resursseja vastaaviksi. Joko kuntarakenteen pitää kehittyä vastaamaan kuntien tehtäviä tai sitten kunnilta tulee poistaa ne tehtävät, joiden tehokas järjestäminen edellyttää laajempaa väestö- ja rahoituspohjaa. Kunnille tulee osoittaa uusia verotuloja, jotta ne selviytyvät niille asetetuista tehtävistä. Kuntien tulee saada osuus pääomatuloveroista yhteisöverotuottojen tapaan. Rahapelituottoja ei tule ohjata lakisääteisten tehtävien hoitamiseen. Mikäli kuntien tehtäviä siirretään kolmannen sektorin vastuulle, on sen rahoitus turvattava. Vaikuttavat sosiaali- ja terveyspalvelut lähellä ihmisiä Kaikilla suomalaisilla tulee olla oikeus tasa-arvoiseen, laadukkaaseen ja kohtuuhintaiseen terveydenhuoltoon asuinpaikasta tai sosiaalisesta asemasta riippumatta. Suomalaisten terveyseroja on kavennettava. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden kysyntä kasvaa väestön ikääntyessä. Riittävän laajalle väestöpohjalle perustuvat vahvat sote-alueet varmistavat perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalihuollon aidon integraation, joka on yksi sote-uudistuksen lähtökohdista. Tehokkuus ja tuottavuus paranevat henkilöstöryhmien koko osaamista hyödyntämällä sekä uudenlaisia tietoteknisiä- ja mobiiliratkaisuja lisäämällä. Sote-alueiden rahoituksen on oltava selkeä. Palvelurakenneuudistuksen toteutuksessa on huolehdittava tehokkuushyötyjen täysimääräisestä käytöstä. Sote-henkilöstön asema pitää turvata yhdenvertaisesti muiden kuntatyöntekijöiden kanssa. Vaikka hallinnon ja rahoituksen yksikkökoot kasvavat, lähipalveluiden saatavuus pitää turvata. On huolehdittava, että julkinen sektori säilyy pääasiallisena palveluiden tuottajana, jota yksityinen ja kolmas sektori täydentävät. Laadukas työterveyshuolto on avainasemassa työssä jaksamisen parantamiseksi ja poissaolojen minimoimiseksi. Työterveyshuollon asema ja rahoitus on turvattava terveydenhuollon rahoitusta uudistettaessa. Työnantajan maksuosuus on säilytettävä myös sairaanhoidossa. YTHS:n rahoitus on turvattava, ja sitä on yksinkertaistettava. YTHS:n palvelut tulee tarjota kaikille korkeakoulusektoreille. Vanhusten määrän ja sitä kautta lääkinnällisen tarpeen lisääntyessä on tärkeää, että rationaalisen lääkehoidon ohjelma luodaan ja toimeenpannaan turvallisen ja vaikuttavan lääkehoidon toteuttamiseksi kustannustehokkaalla tavalla. Työnantajien maksuosuus on palautettava sairasvakuutuksen sairaanhoitorahastoon. Sujuva arki perheille Alle kouluikäisten lasten hyvät hoitopalvelut luovat perustan lapsen tasapainoiselle kehitykselle sekä lapsiperheiden vanhempien työelämään osallistumiselle. Varhaiskasvatuspalvelujen tulee liittyä saumattomasti perheiden tarvitsemien palvelujen kokonaisuuteen. Ennaltaehkäisy ja varhainen tuki tulee sekä inhimillisessä että myös taloudellisessa mielessä edullisemmaksi kuin pitkälle kehittyneiden ongelmien hoito. Lapsiperheiden palveluihin tulee panostaa riittävästi. Erilaisia hoitovaihtoehtoja tulee tarjota perheiden toiveiden ja tarpeiden mukaisesti, mahdollisuuksien mukaan lähellä lapsiperheiden koteja sekä myös vuorotyötä tekeville vanhemmille. Laadukkaat, perheiden tarpeisiin vastaavat varhaiskasvatuspalvelut ovat lapsen oikeus, mutta samalla myös työelämän tasa-arvon kivijalka. Perhe itse tekee sille sopivat valinnat, mutta ilman lapsen oikeutta kokopäiväiseen päivähoitoon ei molempien vanhempien täysipainoinen työssäkäynti ole mahdollista. Yksinhuoltajien tarpeet on myös huomioitava lasten hoidossa. Ikääntyneille palveluita tarpeen mukaan Ihmisarvoinen vanhuus ei ole itsestäänselvyys. Vanhuspalvelujen laadulla on tekijänsä. Siihen tarvitaan riittävä määrä ammatillisen koulutuksen saaneita ja välittäviä ihmisiä. Avaintekijä vanhusasiakkaan elämänlaadulle on riittävä apu ja tuki koulutetulta hoitohenkilöstöltä. Vanhuspalvelujen on tuettava iäkkään henkilön hyvinvointia, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista. Vanhuksella on oikeus 32 TOIMIHENKILÖKESKUSJÄRJESTÖ STTK HALLITUSOHJELMATAVOITTEET 2015 TOIMIHENKILÖKESKUSJÄRJESTÖ STTK HALLITUSOHJELMATAVOITTEET

18 Julkisten palveluiden kehittämistä jatkettava asua omassa kodissaan niin kauan, kun se on tarkoituksenmukaista. Sen jälkeen vanhukselle ja hänen puolisolleen on oltava tarjolla soveltuvia asumispalveluita. Monipuoliset palvelut ja kuntouttava työote tukevat iäkkään henkilön toimintakyvyn säilymistä. Ammattilaisten tarjoamien palvelujen ohella tärkeitä ovat omaishoito ja lähimmäispalvelut. Ulkoistamiseen harkintaa Julkisen sektorin oma palvelutuotanto on oikein johdettuna ja organisoituna vaikuttavaa ja kustannustehokasta. Niin julkisesti tuotettujen kuin ulkoistettujen palveluiden tuotannosta tarvitaan vertailupohjaa, johon päätöksenteko voi tukeutua. Kumpaakin tapaa tuottaa palveluja tarvitaan. Palvelutuotannon kehittämisen ainoa suunta ei saa olla ulkoistaminen. Julkisen palvelutuotannon perustan pitää olla itse tuotetuissa palveluissa, joita ulkoistetut ja ostopalvelut tukevat. Ulkoistaminen ei saa johtaa yksityisten monopolien syntymiseen. Kilpailutuksissa on varmistettava myös pk-yritysten mahdollisuus osallistua niihin. Kolmannen sektorin mahdollisuutta osallistua ulkoistettujen kuntapalvelujen tuottamiseen on helpotettava. Ulkoistamisessa on kiinnitettävä nykyistä enemmän huomiota sovitun palvelun toteutumiseen. Ulkoistamisprosessissa palvelujen laatu- ja kestävyysperiaatteet on nostettava nykyistä keskeisemmäksi tekijäksi. Hinta ei saa olla ainoa palvelujen hankintaa määrittelevä tekijä. Kuntalaisten mahdollisuutta saada koottua tietoa ulkoistamispäätöksistä pitää lisätä. Ulkoistamiskehityksen hyödyt ovat veronmaksajien näkökulmasta kyseenalaiset. Valtiolla ostopalvelujen osuus on useiden virastojen kulurakenteessa merkittävä ja kasvava. Ulkoistamisissa ja kumppanuushankkeissa on arvioitava niiden todelliset hyödyt ja taloudelliset vaikutukset. Hankintalain osalta on varmistettava, että hankinnoissa otetaan huomioon hinnan lisäksi myös työlainsäädännön, ympäristön suojelun ja muut kestävän kehityksen edellyttämät näkökohdat. Ulkoistuksissa on huomioitava niiden eettisyys sekä vaikutukset myös työllisyyden näkökulmasta. Hinta ei saa olla ainoa palvelujen hankintaa määrittelevä tekijä. toimintaympäristö. Yritysten kannalta on tärkeää, että valtion tuottama perusinfra on kunnossa. Julkisen sektorin tuottavuutta ja kansalaisten asioinnin palvelutasoa parannettaessa pitää hyödyntää digitalisaation tarjoamat mahdollisuudet täysimääräisesti. Valtion talousarvioesityksissä tulee budjetoida kaikki tiedossa olevat menot täysimääräisinä, myös henkilöstömenot. Lomautuksiin tai irtisanomisiin johtavista toimintamenojen leikkauksista on pidättäydyttävä. Valtion toimintayksiköille on taattava riittävät henkilöstövoimavarat toimintojen ylläpitämiseksi, myös harvaan asutuilla alueilla. Valtionhallintoa on uudistettu ja kehitetty viime vuosien aikana kiireessä ja puutteellisesti valmistellen. Uudistusten toteuttamiseen on varattava riittävästi aikaa ja niiden suunnitteluun on otettava henkilöstö mukaan. Liian usein uudistushanke on aloitettu ennen kuin edellisen uudistuksen vaikutuksia on ehditty arvioida. Keskusvirastorakennetta ja aluehallintoa on mahdollista uudistaa pitkäjänteisesti ja virastojen elinkelpoisuus säilyttäen. Maamme sisäinen turvallisuus tulee pitää yllä ensisijaisesti valtion varoin koulutetulla ja palkatulla henkilöstöllä. Poliisille kuuluu ensisijainen vastuu tästä toimintasektorista. Poliisin resursseja pitää lisätä ja poliisin tehtävät tulee säilyttää nykyisellään. Työttömät poliisit tulee työllistää virkasuhteisiin. Työsuojelun aluehallinnon kehittäminen Työsuojeluhallinnosta annettua lakia muutetaan siten, että aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueen tarkastaja on tarkastustehtävissään toimivaltainen koko maassa. Toimivallan käyttäminen oman aluehallintoviraston toimialueen ulkopuolella edellyttää asianomaisten aluehallintovirastojen suostumusta. Työsuojeluhallinnon kyky toteuttaa suojelutehtäväänsä myös liikkuvaa työvoimaa koskien on varmistettava. EU:ssa on kehitettävä liikkuvan työvoiman oikeuksien valvontaa siten, että poistuminen työntekomaasta ei vaikeuta työntekijän oikeuksien vaatimista (esim. palkkasaatavia koskien). Malttia valtionhallinnon uudistamiseen Yksityisen sektorin kannalta toimiva valtiohallinto on tuotannon ennustettavuuden, tehokkuuden ja tuottavuuden kannalta paras 34 TOIMIHENKILÖKESKUSJÄRJESTÖ STTK HALLITUSOHJELMATAVOITTEET 2015 TOIMIHENKILÖKESKUSJÄRJESTÖ STTK HALLITUSOHJELMATAVOITTEET

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen 14.2.2017 Taustaa Nykyisen YT-lain tavoitteet: 1. Edistää työnantajan ja työntekijän välistä sekä henkilöstöryhmien keskinäistä vuorovaikutusta perustuen oikea-aikaisesti

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita

Lisätiedot

Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille. Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi

Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille. Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi 23.- Hallitus varautuu huonoon kehitykseen Lähivuosina Suomi velkaantuu kymmenillä miljardeilla Työllisyydestä

Lisätiedot

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Osaavaa työvoimaa hoito- ja hoiva-alan tarpeisiin -palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 20.10.2009

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Tavoitetila Sipilän hallitusohjelman 2025-tavoite Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia koko ajan uutta.

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

SAK AKAVA STTK. - Työaikapankit ja muut joustavat työaikajärjestelyt - Työaikaergonomian ja työaika-autonomian lisääminen

SAK AKAVA STTK. - Työaikapankit ja muut joustavat työaikajärjestelyt - Työaikaergonomian ja työaika-autonomian lisääminen Pskj-esitys 1 (5) Yhteiskuntasopimuksen valmistelu 1. Sopimuksen tavoitteet 14.8.2015 Yhteiskuntasopimuksen tavoitteena on kääntää Suomen talous kasvuun ja parantaa työllisyyttä sekä vahvistaa kilpailukykyä

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011 2016 9.2.2012 Helsinki Heli Jauhola Hallitusohjelma ja Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Hallitusohjelman

Lisätiedot

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia?

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Työministeri Lauri Ihalainen Arvokas työelämä -seminaari 10.6.2013 Vierumäki Työelämän ja työhyvinvoinnin kehittäminen Suomen

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita maailmantalouden,

Lisätiedot

Suomalaisen työpolitiikan linja

Suomalaisen työpolitiikan linja Suomalaisen työpolitiikan linja - Työmarkkinoiden muutostilanne ja haasteet - Suomalaisen työpolitiikan kokonaisuus ja tavoitteet - Suomen työmarkkinareformin lähtökohtia - Hallituksen periaatepäätös Työministeri

Lisätiedot

Talous tutuksi. Kari Jääskeläinen Elinkeinoelämän keskusliitto EK 10.9.2015 Helsinki

Talous tutuksi. Kari Jääskeläinen Elinkeinoelämän keskusliitto EK 10.9.2015 Helsinki Talous tutuksi Kari Jääskeläinen Elinkeinoelämän keskusliitto EK 10.9.2015 Helsinki Bruttokansantuote 120 115 Vol.indeksi 2005=100, kausitas. Ruotsi 110 Saksa 105 100 95 90 Suomi Vuosi 2014 kolmas peräkkäinen

Lisätiedot

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen yksikkö Kansallisen metsäohjelman määräaikainen työryhmä

Lisätiedot

Sama palkka samasta ja samanarvoisesta työstä

Sama palkka samasta ja samanarvoisesta työstä Palkkatasa-arvon edistäminen samapalkkaisuusohjelmassa Outi Viitamaa-Tervonen, sosiaali- ja terveysministeriö Ansaitset enemmän! UNI Naiset Finland 1.9.2012 Naisten ja miesten välinen palkkaero on Suomessa

Lisätiedot

Innovaatiot ja kilpailukyky. Johtaja Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto, EK

Innovaatiot ja kilpailukyky. Johtaja Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Innovaatiot ja kilpailukyky Johtaja Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Suomen menestyksen edellytyksenä on: Kokonaistuottavuuden nostaminen Osaaminen ja sen hyödyntäminen on sen keskeisin keino

Lisätiedot

MENESTYSTÄ RUOKKIVA INNOVAATIO- YMPÄRISTÖ PARHAAT OSAAJAT MIELEKÄS TYÖ JA KANNUSTAVA TYÖELÄMÄ PARASTA SUOMELLE

MENESTYSTÄ RUOKKIVA INNOVAATIO- YMPÄRISTÖ PARHAAT OSAAJAT MIELEKÄS TYÖ JA KANNUSTAVA TYÖELÄMÄ PARASTA SUOMELLE MENESTYSTÄ RUOKKIVA INNOVAATIO- YMPÄRISTÖ PARHAAT OSAAJAT MIELEKÄS TYÖ JA KANNUSTAVA TYÖELÄMÄ PARASTA SUOMELLE TEKin hallitusohjelmatavoitteet kaudelle 2015-2018 MIKÄ SUOMEA VAIVAA? Suomalaisten hyvinvoinnin

Lisätiedot

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 -strategia Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia= visio 3 temaattista prioriteettia 5 EU-tason

Lisätiedot

Ammatillisen osaamisen kehittäminen

Ammatillisen osaamisen kehittäminen Ammatillisen osaamisen kehittäminen Ammatillisen osaamisen kehittäminen Työmarkkinoilla tarvitaan aikaisempaa monipuolisempaa ja laaja-alaisempaa osaamista. Erityisosaamisen, kielitaidon, yhteistyötaitojen,

Lisätiedot

Palvelustrategia Helsingissä

Palvelustrategia Helsingissä Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin

Lisätiedot

KASVUPALVELUT JA KUNTA-MAAKUNTA- VALTIO- YHTEISTYÖ Mikko Härkönen Elinvoimajohtaja https://youtu.be/aa46bvokrqa

KASVUPALVELUT JA KUNTA-MAAKUNTA- VALTIO- YHTEISTYÖ Mikko Härkönen Elinvoimajohtaja https://youtu.be/aa46bvokrqa KASVUALVELUT JA KUNTA-MAAKUNTA- VALTIO- YHTEISTYÖ. 9.5.2017 Mikko Härkönen Elinvoimajohtaja https://youtu.be/aa46bvokrqa KASVUALVELU-UUDISTUS TE-palvelut ja yrityspalvelut kootaan julkiseksi kasvupalveluksi.

Lisätiedot

Akava ry. Yleisesitys

Akava ry. Yleisesitys Akava ry Yleisesitys Menestystä ja turvaa yhdessä Akava on korkeakoulutettujen työmarkkinakeskusjärjestö. Akavaan kuuluu 35 jäsenjärjestöä, joissa on lähes 600 000 jäsentä. Jäsenyys akavalaisessa jäsenjärjestössä

Lisätiedot

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus Rakennerahastokausi 2014-2020 - millaista toimintaa rahoitetaan? ELY-keskus 22.1.2015 Hankkeita on käynnissä Hakemuksia ELY-keskukselle maakunnassa ESR 43, EAKR 7 kpl, ESR hakemuksista 16% ylialueellisia

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Lähivuosien keskeinen haaste

Lähivuosien keskeinen haaste Dialoogiteema: Paraneeko vammaisten ja pitkäaikaissairaiden työhön pääsy? Miten työelämä 2020 hankkeessa mahdollistetaan nyt työelämän ulkopuolella olevien työhön pääsy? VATES-PÄIVÄT 9.4.2014 Margita Klemetti

Lisätiedot

Liittojen yhteinen ohjeistus osaamisen kehittämistä koskevien määräysten soveltamiseksi

Liittojen yhteinen ohjeistus osaamisen kehittämistä koskevien määräysten soveltamiseksi Liittojen yhteinen ohjeistus osaamisen kehittämistä koskevien määräysten soveltamiseksi 1 Taloudellisesti tuettu osaamisen kehittäminen Tarkoituksena on edistää suunnitelmallista työntekijöiden ammatillisen

Lisätiedot

Kauppa vetovoimaisena työnantajana

Kauppa vetovoimaisena työnantajana Kauppa vetovoimaisena työnantajana Puheenjohtaja Ann Selin Vähittäiskaupan ennakointiseminaari 10.3.2015 PAM lukuina Jäseniä 232 381 (31.12.2014) Naisia n. 80 % jäsenistä Nuoria, alle 31-vuotiaita 30 %

Lisätiedot

Työelämän kehittäminen sopimuksissa ja hallitusohjelmassa. Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen HR-verkoston ideatyöpaja 1.

Työelämän kehittäminen sopimuksissa ja hallitusohjelmassa. Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen HR-verkoston ideatyöpaja 1. Työelämän kehittäminen sopimuksissa ja hallitusohjelmassa Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen HR-verkoston ideatyöpaja 1. KT:n HR-verkoston tausta Henkilöstöjohtamisen (HR-verkosto) verkosto työnantajien

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma ESR Etelä-Pohjanmaa Aluekehittämispalaverit 14.-23.4.2015 www.rakennerahastot.fi sivustolta löytyy - Kestävää kasvua ja työtä - Suomen rakennerahasto-ohjelma

Lisätiedot

Mitä haluamme ammatillisen koulutuksen olevan 2025?

Mitä haluamme ammatillisen koulutuksen olevan 2025? Mitä haluamme ammatillisen koulutuksen olevan 2025? Toimitusjohtaja Petri Lempinen Tammikuu 2017 Täältä tulemme Ammattikorkeakoulujen irtaantuminen Ammattitutkintolaki 1994 > laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö

Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien 2016-2019 julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö Talousvaliokunta Talousjohtaja Mika Niemelä 8.10.2015 TAE2016: TEM politiikkalohkoittain

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä Eveliina Pöyhönen Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia reilusti vahvistaa

Lisätiedot

TEHYN NELJÄ POINTTIA UUDELLE HALLITUKSELLE

TEHYN NELJÄ POINTTIA UUDELLE HALLITUKSELLE TEHYN NELJÄ POINTTIA UUDELLE HALLITUKSELLE Tehyn neljä pointtia Saavatko ihmiset tarvitsemaansa hoitoa? Onko meillä tulevaisuudessa tarpeeksi hoitajia? Riittävätkö rahat? 1. 2. 3. 4. Hyvinvointiyhteiskunnan

Lisätiedot

Helsinki Espoo Tampere Vantaa Oulu Turku. Kuuden suurimman kaupungin hallitus ohjelma tavoitteet

Helsinki Espoo Tampere Vantaa Oulu Turku. Kuuden suurimman kaupungin hallitus ohjelma tavoitteet Helsinki Espoo Tampere Vantaa Oulu Turku Kuuden suurimman kaupungin hallitus ohjelma tavoitteet 2 Suuret kaupunki seudut ovat Suomen kasvun ja kansain välistymisen moottoreita Kaupungistuminen on globaali

Lisätiedot

Ohjaamo osana ESR-toimintaa

Ohjaamo osana ESR-toimintaa Ohjaamo osana ESR-toimintaa Kohti ohjaamoa 23.9.2014 Merja Rossi Ohjelmakausi 2014-2020 yksi ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma Sekä Euroopan sosiaalirahaston ESR

Lisätiedot

Leif Fagernäs EK:n toimintasuunnitelma 2008. PK-yritysvaltuuskunta 14.11.2007

Leif Fagernäs EK:n toimintasuunnitelma 2008. PK-yritysvaltuuskunta 14.11.2007 Leif Fagernäs EK:n toimintasuunnitelma 2008 PK-yritysvaltuuskunta 14.11.2007 Mikä muuttunut eniten yritysten toimintaympäristössä 1. Osaavan työvoiman saatavuus heikentynyt 2. Julkishallinnon ja hyvinvointiyhteiskunnan

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

Tiedotustilaisuus 8.1.2013

Tiedotustilaisuus 8.1.2013 Tiedotustilaisuus 8.1.2013 Suomen ongelma ei ole ensisijaisesti liian korkea kustannustaso Ongelma on todellisen kilpailukyvyn heikentyminen Ei tehdä tuotteita, joita halutaan ostaa Ei tehdä tuotteita,

Lisätiedot

Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa. Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11.

Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa. Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11. Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11.2014 Kuntaliiton lähtökohta ja tavoitteet uudistukselle Yleiset tavoitteet:

Lisätiedot

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen tulevaisuuden näkymiä -tilaisuus 15.6.2016 Satu Ågren Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti kaikkia yksityisiä toimialoja ja kaikenkokoisia yrityksiä.

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma

Satakunnan maakuntaohjelma Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Satakuntaliitto 13.9.2016 Kuvitus Taru Anttila Maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelmassa yhteen

Lisätiedot

TEHYN VIISI POINTTIA VAIN NÄIN SOTE-UUDISTUS VOI ONNISTUA!

TEHYN VIISI POINTTIA VAIN NÄIN SOTE-UUDISTUS VOI ONNISTUA! TEHYN VIISI POINTTIA VAIN NÄIN SOTE-UUDISTUS VOI ONNISTUA! TEHYN VIISI SOTE-POINTTIA 1. Tavoitteet kirkkaina 2. Johtajuus ratkaisee 3. Rohkeammin digiaikaan 4. Hyva n hoidon ketju 5. Tekijaẗ ja asiakkaat

Lisätiedot

KAIKKIEN OSAAMISEN HYÖDYNTÄMINEN TASA-ARVO JOUSTAVUUS LUOTTAMUS TOIMEENTULOON RIITTÄVÄ PALKKA KOHTUULLISET TULOEROT

KAIKKIEN OSAAMISEN HYÖDYNTÄMINEN TASA-ARVO JOUSTAVUUS LUOTTAMUS TOIMEENTULOON RIITTÄVÄ PALKKA KOHTUULLISET TULOEROT KAIKKIEN OSAAMISEN HYÖDYNTÄMINEN TASA-ARVO JOUSTAVUUS LUOTTAMUS TOIMEENTULOON RIITTÄVÄ PALKKA KOHTUULLISET TULOEROT YHDENVERTAISUUS ENNAKKOLUULOTTOMUUS TOIMIHENKILÖKESKUSJÄRJESTÖ STTK 7 Liksaa ja laatua!

Lisätiedot

STTK Mahdollisuuksien Suomi Hallitusohjelmatavoitteet 2011

STTK Mahdollisuuksien Suomi Hallitusohjelmatavoitteet 2011 STTK Mahdollisuuksien Suomi Hallitusohjelmatavoitteet 2011 27.2.2011 Tavoitteet 1. Julkisen talouden kestävyyttä on parannettava 2. Verouudistus on tarpeellinen 2 3. Jokaisella on oikeus koulutukseen 4.

Lisätiedot

TE-palvelut ja validointi

TE-palvelut ja validointi TE-palvelut ja validointi Mestari2013 - Sinut on tunnistettu! koulutuspolitiikan seminaari 26.-27.11.2013 TE-PALVELUIDEN UUDISTAMINEN v. 2013- TE-PALVELUT JA VALIDOINTI EPÄVIRALLISEN JA ARKIOPPIMISEN TIETOJEN,

Lisätiedot

POLIISIN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA

POLIISIN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA POLIISIN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOSTEKIJÄT Keskeisiä muutostekijöitä poliisin toimintaympäristössä ja niiden vaikutuksia osaamistarpeisiin ovat: niukkenevat toiminnalliset

Lisätiedot

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen ESR haku 16.2.2015 mennessä Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen 14.1.2015 Ison kuvan hahmottaminen - Mikä on meidän roolimme kokonaisuudessa? Lähde: Maija-Riitta Ollila,

Lisätiedot

Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa. Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström

Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa. Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström Elinkeinoministeri Olli Rehn Uudistuksen tuettava kasvua Tavoitteenamme on suunnata

Lisätiedot

Suomen työelämästä Euroopan paras. Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Suomen työelämästä Euroopan paras. Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Suomen työelämästä Euroopan paras Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Suomen työelämä eurooppalaisessa vertailussa Vahvuudet Eniten kehitettävää

Lisätiedot

EK:n työelämälinjaukset: talouskasvua ja tuottavaa työtä

EK:n työelämälinjaukset: talouskasvua ja tuottavaa työtä EK:n työelämälinjaukset: talouskasvua ja tuottavaa työtä Hyvä työ Vasemmistoliiton työelämäseminaari Helsinki 24.2.2011 Työmarkkinajärjestöjen esitykset tulevalle eduskunnalle Johtaja Eeva-Liisa Inkeroinen,

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Yhteistyöllä vahva liitto

Yhteistyöllä vahva liitto Yhteistyöllä vahva liitto Vaaliohjelma 2012 Yhteistyöllä vahva liitto Metallin yhteistyön vaaliliiton toiminnan perustana ovat työväenliikkeen keskeiset arvot: vapaus, tasa-arvo, solidaarisuus ja suvaitsevaisuus.

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Tästäkin selvitään. Sumussa ajelehtiminen ei ole ratkaisu:

Tästäkin selvitään. Sumussa ajelehtiminen ei ole ratkaisu: Tästäkin selvitään. Sumussa ajelehtiminen ei ole ratkaisu: Makrotalouden lupaukset eivät toteudu Teollisuuden rakennemuutos Eriarvoistuminen ja pahoinvointi lisääntyvät Muutos vaatii: Pidemmän aikaperspektiivin

Lisätiedot

Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon. Eveliina Pöyhönen

Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon. Eveliina Pöyhönen Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon Eveliina Pöyhönen Hallituksen painopistealueet Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen Työ on parasta sosiaaliturvaa.

Lisätiedot

Palveluntuottajien eettinen näkökulma

Palveluntuottajien eettinen näkökulma Palveluntuottajien eettinen näkökulma Pirkanmaan sote-uudistuksen eettiset ulottuvuudet, Tampere 15.3.2017 Hyvinvointialan liitto lyhyesti Hyvinvointialan liitto edistää yksityisten sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Parempi työelämä Akavan opiskelijoiden eduskuntavaalitavoitteet

Parempi työelämä Akavan opiskelijoiden eduskuntavaalitavoitteet Parempi työelämä Akavan opiskelijoiden eduskuntavaalitavoitteet Maistraatinportti 2 puh. 020 7489 400 00240 Helsinki www.akava.fi/opiskelijat Sisällys 1. Sosiaaliturvajärjestelmän on oltava yhtenäinen

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen lähivuosien haasteet

Lisätiedot

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Elinkeinoministeri Olli Rehn Alueelliset kehitysnäkymät 2/2015 julkistamistilaisuus Jyväskylä 24.9.2015 Team Finland -verkoston vahvistaminen

Lisätiedot

Yrittäjyysohjelma 2014-15. Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta

Yrittäjyysohjelma 2014-15. Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta Yrittäjyysohjelma 2014-15 Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta Teknologiateollisuuden yrittäjyysohjelma Ohjelma on Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunnan kannanotto teollisuuden toimintaedellytysten

Lisätiedot

Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään

Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään KUNTOUTUSPÄIVÄT 19.3.2010 Juhani Pirttiniemi opetusneuvos, KT Opetushallitus Säädöstaustaa: L 631/1998 8 : Ammatillista

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten?

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Taustaksi toisen asteen tutkinto edellytys jatko-opinnoille ja/tai siirtymiselle työelämään tavoite, että kaikki jatkavat peruskoulusta toiselle

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Rovaniemi 4.10.2011 Lainsäädännön uudistamisen tilanne Terveydenhuoltolaki (1326/2010)

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Anita Lehikoinen Koulutukseen siirtymistä ja tutkinnon suorittamisen nopeuttamista pohtivan työryhmän puheenjohtaja Nopeuttamisryhmän n toimeksianto Työryhmä ja ohjausryhmä

Lisätiedot

Palvelualojen ammattiliiton strategia vuoteen 2015

Palvelualojen ammattiliiton strategia vuoteen 2015 Palvelualojen ammattiliiton strategia vuoteen 2015 Strategiatyön eteneminen Strategiaperusta 2015 Toimintaympäristön (työelämän) muutosvoimat Globalisaatio (Globaali) taloustaantuma /lama Ikääntyminen

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

Työvoiman saatavuus Lapissa Rovaniemi Rahoitusasiantuntija Liisa Irri

Työvoiman saatavuus Lapissa Rovaniemi Rahoitusasiantuntija Liisa Irri Euroopan sosiaalirahaston mahdollisuudet edistää työvoiman saatavuutta Työvoiman saatavuus Lapissa Rovaniemi 5.6.2017 Rahoitusasiantuntija Liisa Irri ESR:n toimintalinjat ja erityistavoitteet TL 3 Työllisyys

Lisätiedot

Kuntous ja sote -uudistus 17.3.2016 1

Kuntous ja sote -uudistus 17.3.2016 1 Kuntous ja sote -uudistus 17.3.2016 1 Kuntoutuksen kokonaisuudistus Hallitusohjelman kirjaus ja tavoite Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta - toimeenpannaan kuntoutusjärjestelmän

Lisätiedot

ONKO LAADUKASTA TEHOKKUUTTA?

ONKO LAADUKASTA TEHOKKUUTTA? ONKO LAADUKASTA TEHOKKUUTTA? Työntekijän mahdollisuudet vaikuttaa laatuun ja tehokkuuteen Menetelmä- ja aikastandardien merkitys Jaana Ylitalo jaana.ylitalo@pam.fi 26.10.2011 1 PALVELUALOJEN AMMATTILIITTO

Lisätiedot

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma 1 Sisällys 1. Oulun alueen ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelman keskeiset kohdat... 2 2. Oulun alueen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Yhteistyötoimikunta 30.1.2017 Kunnanhallitus1.2.2017 Sisällysluettelo 1 Yleistä 2 Perusteet henkilöstö- ja koulutussuunnitelman laatimiseen 3 Koulutuskorvauksen

Lisätiedot

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella Johtaja Hannu Sirén 12.10.2011 Hallitusohjelma Elinikäisen oppimisen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut ovat tarjolla kaikille yhden luukun periaatteen

Lisätiedot

ESR:n toimintalinjat ja rahoitettava toiminta

ESR:n toimintalinjat ja rahoitettava toiminta ESR:n toimintalinjat ja rahoitettava toiminta 22.5.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma Yksi ohjelma, joka pitää sisällään ESR- ja EAKR- rahoitukset Valtakunnalliset

Lisätiedot

Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö

Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö Osatyökykyisyys ja työelämä Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013. Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013. Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013 Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

Työmarkkinaseminaari 16. elokuuta KUUDEN KOHDAN TYÖPAKETTI PÄÄEKONOMISTI OLLI KOSKI

Työmarkkinaseminaari 16. elokuuta KUUDEN KOHDAN TYÖPAKETTI PÄÄEKONOMISTI OLLI KOSKI Työmarkkinaseminaari 16. elokuuta KUUDEN KOHDAN TYÖPAKETTI PÄÄEKONOMISTI OLLI KOSKI ULKOINEN JA SISÄINEN TASAPAINO Korkea työttömyys täystyöllisyys Työttömyys % (sisäinen tasapaino) Suomen talouden tasapaino

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -ohjelma Sisaltää EAKR Euroopan aluekehitysrahaston ja ESR

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo Per Mickwitz STN:n puheenjohtaja 1 SUOMEN AKATEMIA STN:n ensimmäiset ohjelmat Valtioneuvosto päätti vuoden 2015 teemoista 18.12.2014. Strategisen

Lisätiedot

Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry.

Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry. Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry. Lähtökohdat Esitelmä perustuu tutkimukseen Ekholm E, Teittinen A. Vammaiset nuoret ja työntekijäkansalaisuus. Osallistumisen esteitä

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinohallinnon uudet toimet syrjäytymisen ehkäisyssä ja työurien pidentämisessä.

Työ- ja elinkeinohallinnon uudet toimet syrjäytymisen ehkäisyssä ja työurien pidentämisessä. Työ- ja elinkeinohallinnon uudet toimet syrjäytymisen ehkäisyssä ja työurien pidentämisessä. Ammatillisen kuntoutuksen päivät Verve, Oulu 18.9. 2014 Patrik Tötterman, FT, ylitarkastaja Työurien pidentäminen

Lisätiedot

Rohkeasti uuteen ammattiin. Emeritus läänin sisvistystoimentarkastaja Tapio Toivonen EK-elinkeinopäivä 18.5.2006 Lappeenranta

Rohkeasti uuteen ammattiin. Emeritus läänin sisvistystoimentarkastaja Tapio Toivonen EK-elinkeinopäivä 18.5.2006 Lappeenranta Rohkeasti uuteen ammattiin Emeritus läänin sisvistystoimentarkastaja Tapio Toivonen EK-elinkeinopäivä 18.5.2006 Lappeenranta Miten toimittava, jotta rohkeus kasvaisi? 1. Tunnustettava aikuiskoulutuksen

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Arene ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Riitta Rissanen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Suomen väestöllinen huoltosuhde vuosina 1970-2040 Lähde: valtiovarainministeriö Osaamista katoaa valtava määrä Työvoima 2,5

Lisätiedot

Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa

Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutusstrategian laadinta ja toimeenpano Pohjois-Savossa: koulutusorganisaatioiden yhteistyö Aikuiskoulutuksen rooli elinkeinoelämän ja maakunnan kehittämisessä,

Lisätiedot