SYÖPÄ SUOMESSA TÄNÄÄN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SYÖPÄ SUOMESSA TÄNÄÄN"

Transkriptio

1 SYÖPÄ SUOMESSA TÄNÄÄN NÄKYYKÖ TULOKSIA? Toimittanut Ulrica Gabrielsson

2 Tutkijoiden ja kansanedustajien seura - TUTKAS - järjesti ydessä Suomen Syöpäinstituutin kanssa keskiviikkona keskustelutilaisuuden "Syöpä Suomessa tänään näkyykö tuloksia?". Tilaisuuden avasi Tutkaksen pueenjotaja, kansanedustaja Kalevi Olin. Alustajina toimivat professori, Suomen Syöpäinstituutin pueenjotaja Eero Saksela, professori, ylilääkäri Risto Sankila Suomen Syöpärekisteristä, tutkijaprofessori Marikki Laio Suomen Syöpäinstituutista sekä professori Pirkko Kellokumpu-Letinen Tampereen yliopistollisesta sairaalasta. Kommenttipueenvuoron pitivät kansanedustajat Valto Koski, Aila Paloniemi, Eero Akaan-Penttilä sekä Pentti Tiusanen. Tilaisuuteen osallistui noin 70 enkilöä. Tään julkaisuun sisältyy kaikki tilaisuudessa pidetyt alustukset.

3 SISÄLLYSLUETTELO Suomen Syöpäinstituutti 20 vuotta. Kansanedustaja-aloitteesta valtakunnalliseksi vaikuttajaksi Professori Eero Saksela, Suomen Syöpäinstituutin allituksen pueenjotaja Mitä 20 vuoden syöpätilastot kertovat tulevaisuudesta? Professori, ylilääkäri Risto Sankila, Suomen Syöpärekisteri Kuinka läellä olemme syövän biologian ymmärtämistä? Tutkijaprofessori Marikki Laio, Suomen Syöpäinstituutti Syöpäoitojen tulevaisuudennäkymät Professori Pirkko Kellokumpu-Letinen, Tampereen yliopistollinen sairaala

4 Professori Eero Saksela Suomen Syöpäinstituutin allituksen pueenjotaja SUOMEN SYÖPÄINSTITUUTTI 20 VUOTTA KANSANEDUSTAJA-ALOITTEESTA VALTAKUNNALLISEKSI VAIKUTTAJAKSI Suomen Syöpäinstituutti 20v - kansanedustaja-aloitteesta valtakunnalliseksi vaikuttajaksi Eero Saksela, prof (emer) Helsingin Yliopisto, Haartman-instituutti TUTKAS Syöpätutkijoiden aivovienti ulkomaille 80-luvulla Ruotsi: Ludwig Institutes of Cancer researc Tanska: Institute of Cancer Biology (Danis Cancer Society) UK: Cancer Researc UK, London Researc Institutes. (Imperial Cancer Researc Fund and Britis Cancer Campaign) Saksa: European Molecular Biology Laboratory USA: National Compreensive Cancer Centers TUTKAS

5 TUTKAS Paasio ym. Aloite syöpäinstituutin perustamiseksi 11/2-86 TUTKAS Väänänen ym: Kirjallinen kysymys syöpäinstituutin perustamisesta syöpätautien ekäisemiseksi 10/4-86 TUTKAS

6 STM:n vastaus Väänänen ym. kysymykseen 12/5-86 TUTKAS Syöpäjärjestöt ottavat järjestelyaloitteen: Syöpäjärjestöjen allitus päättää käynnistää toimet Suomen Syöpäinstituutin perustamiseksi. - Asetetaan työrymä tetävänään valmistella allintomalli sekä selvittää laajasti valtakunnallinen konsensus asiasta.(pj. prof. Lars Holsti, jäseninä prof. Jussi Huttunen, prof. Eero Saksela, prof. Markku Seppälä, pääsiteeri Niilo Voipio ja siteerinä dos Lyly Teppo) Suunnitelma valmis. Lausuntokierros, jossa 18 valtakunnallista instituutiota ilmaisee tukensa säätiömallisena perustettavalle instituutille Suomen Syöpäinstituutin Säätiö perustetaan Syöpäjärjestöjen 50-v julakokouksessa. TUTKAS TUTKAS

7 Hallintomalli Suomen syöpäinstituutin säätiö. Hallintoneuvosto (nyk. Suuri neuvottelukunta), jossa edustettuna: - 5 Yliopistoa (joissa lääket. tiedekunnat) - 5 Yliopistollista keskussairaalaa - Kansaneläkelaitos -Työterveyslaitos - Kansanterveyslaitos - Sosiaali- ja terveysministeriö - Opetusministeriö -Syöpäjärjestöt Hallitus - 9 jäsentä (3-vuotiset kaudet, täydentää itse) Tieteellinen neuvottelukunta - 15 jäsentä (3-vuotiset kaudet, allitus nimittää neuv. kunnan pueenjotajan (= Syöpäinstituutin jotajan) esityksestä TUTKAS Westerlund ym. Määräraan osoittamisesta syöpää koskevan tieteellisen tutkimuksen ukemiseen 30/9-86 TUTKAS SSI RAHOITUS VUOSINA ( ) vuosi VUOSI OPM OPM MuutMUUT (ARVIO) TUTKAS

8 Opetusministeriön valtionavut Syöpäinstituutille OPM TUTKAS Syöpäinstituutin tutkijaprofessorit Kari Alitalo Kari Syrjänen Tuomo Timonen Karl Tryggvason Antti Vaeri Matti Hakama Tomi Mäkelä Lauri Aaltonen Jorma Isola Päivi Peltomäki Marikki Laio Anssi Auvinen TUTKAS Syöpäinstituutin tukemat tutkijat Toimi/apuraa toimen/apuraan kesto tutkijoiden lkm Tutkijaprofessuuri 3-5 -vuotinen 13 Varttunut syöpätutkija* 2-vuotinen # 8 Totoritutkija* 1-vuotinen 15 Väitellyt tutkija 2-vuotinen apuraa 14 Väitöskirjaoppila 2-vuotinen apuraa 55 (39 väit.) Kurssi/matka-apuraa (á ) us. kymmeniä *tutkijantoimet perustettu vuonna # kaksivuotinen vuodesta 2002 alkaen. TUTKAS

9 SSI : TOIMIVA KONSEPTI Tutkijaresursseiin kodistuva tuki on kyennyt vavistamaan strategisesti oikein ajoitettuna syöpätutkimuksen jatkuvuutta ja tasoa koko maassa Valtiovallan matcing funds periaate yksityisen raoituksen stimuloimiseksi syöpätutkimuksen kaltaiselle erityisalueelle on tuloksellista. Omaksuttu linja on teostanut kalliiden infrastruktuurien käyttöä minimaalisella byrokratiapanostuksella. Läitulevaisuuden näkymät syöpätautien lisääntyvästä osuudesta ja uusien kalliiden oitojen valtakunnallisesta koordinaatiotarpeesta tekevät SSI:n asiantuntijuuden ja osoitetun tuloksellisuuden edelleen käyttökelpoiseksi aseeksi. TUTKAS

10 Professori Risto Sankila Suomen Syöpärekisteri MITÄ 20 VUODEN SYÖPÄTILASTOT KERTOVAT TULEVAISUUDESTA? Syöpä Suomessa TUTKAS ja Suomen Syöpäinstituutti Eduskunta Risto Sankila Ylilääkäri, Suomen Syöpärekisteri, Helsinki Syöpäepidemiologian professori, Terveystieteen laitos, Tampereen yliopisto Suomen Syöpärekisteri Syöpätautien tilastollinen ja epidemiologinen tutkimuslaitos... syöpärekisteri Stakesin koko maan laajuinen, väestöpojainen tiedosto, jonka osana myös kaksi joukkotarkastusrekisteriä

11 Suomen Syöpärekisteri tilastointi omat tutkimukset yteistyö ulkopuolisten tutkijoiden kanssa menetelmällinen konsultaatio aineistoluovutukset 1500 tieteellistä julkaisua yli 100 väitöskirjaa Age-specific incidence Ikäluokittainen syöpävaara NORDCAN RS

12 NORDCAN

13 Uusien syöpätapausten lukumäärä Syöpäkuolemien lukumäärä NORDCAN- RS-2005 Syövän vaaran keitys Syöpäkuoleman vaaran keitys NORDCAN- RS-2005

14 Yleisimmät syövät Suomessa Mieet Eturauasen syöpä Keukosyöpä Paksusuolisyöpä Rakkosyöpä Peräsuoli Io, ei-melanooma Non-Hodgkin lymfooma Haimasyöpä Munuaissyöpä Iomelanooma Maasyöpä Keskusermoston syöpä Leukemia KAIKKI SYÖVÄT basalioomaa RS-2006 Syöpäkuolemat Suomessa Mieet Läde: syöpärekisteri Keukosyöpä Eturauasen syöpä Haimasyöpä Maasyöpä Paksusuolisyöpä Non-Hodgkin lymfooma Peräsuoli Munuaissyöpä Virtsarakon syöpä Keskusermoston syöpä Leukemia KAIKKI SYÖVÄT RS-2006

15 Yleisimmät syövät Suomessa Naiset Rintasyöpä 3909 Paksusuolisyöpä 821 Kodunrungon syöpä 789 Keukosyöpä 605 Io, ei-melanooma basalioomaa Keskusermoston syöpä 502 Non-Hodgkin lymfooma 486 Munasarjasyöpä 484 Haimasyöpä 441 Peräsuolisyöpä 419 Iomelanooma 390 Maasyöpä 348 Munuaissyöpä 341 Kilpirauassyöpä 264 KAIKKI SYÖVÄT RS-2006 Syöpäkuolemat Suomessa Naiset 2004 Läde: syöpärekisteri Rintasyöpä Keukosyöpä Haimasyöpä Paksusuolisyöpä Munasarjasyöpä Maasyöpä Non-Hodgkin lymfooma Peräsuolen syöpä Keskusermoston syöpä Munuainen Kodunrungon syöpä Leukemia KAIKKI SYÖVÄT RS-2006

16 Kodunkaulan syöpä Naisten rintasyövän ilmaantuvuus ja kuolleisuus Suomessa vuosina Ilmaantuvuus ja kuolleisuus per Ilmaantuvuus Rintasyöpäkuolleisuus Ikävakioitu maailman standardiväestöön Suomen Syöpärekisteri 2006 / RS Eturauassyövän ilmaantuvuus ja kuolleisuus Suomessa vuosina Ilmaantuvuus ja kuolleisuus per Ilmaantuvuus Kuolleisuus Ikävakioitu maailman standardiväestöön Suomen Syöpärekisteri 2006 / RS

17 Eturauassyövän tapausmäärät Suomessa vuosina Vuotuinen tapausmäärä Ilmaantuvuus Uudet eturauassyövät Rintasyöpäkuolleisuus Eturauassyöpäkuolemat Ikävakioitu maailman standardiväestöön Suomen Syöpärekisteri 2006 / RS Eturauassyövän ennuste Suomessa 5-year relative survival rate Paikalliset (50%) %! Kaikki Levinneet (10%) Period of diagnosis Finnis Cancer Registry 2006 Norja Te Cancer Registry of Norway

18 Prostate cancer incidence ttp://seer.cancer.gov/faststats/ (Age-adjusted to to 2000 US US Standard popul. 9 9 SEER Registries) RS-2004 NORDCAN RS Ennuste sairastuneiden potilaiden suteellisiksi 5 vuoden elossaololuvuiksi (%). Syöpämuoto Mieet Naiset Kaikki Kaikki syövät Peräsuoli Imusolmukkeet Munasarja 42 Akuutti leukemia Myelooma Maa Sappirakko Keuko Ruokatorvi Maksa Haima Huonon ennusteen syövät

19 Ennuste sairastuneiden potilaiden suteellisiksi 5 vuoden elossaololuvuiksi (%). Syöpämuoto Mieet Naiset Kaikki Io 1, ei melanooma Kilpirauanen Hodgkinin tauti Rinta 84 Kodunrunko 82 Iomelanooma Eturauanen 75 Virtsarakko Kodunkaula 62 Aivot/ermosto Paksusuoli Munuainen Hyvän ennusteen syövät Kaikki syövät Relative survival rate (%) All sites combined Period of diagnosis Relative survival rate (%) Pancreas Period of diagnosis

20 Relative survival rate (%) Cildood Leukaemia Period of diagnosis Relative survival rate (%) Lung (tracea) Period of diagnosis Relative survival rate (%) Skin Melanoma Period of diagnosis

21 Relative survival rate (%) Breast (Female) Period of diagnosis Syöpä tulevaisuudessa syövän vaara kasvaa naisilla tupakkasyövät arvinaistuvat mieillä syöpäpotilaiden vuotuinen määrä ylittää vanojen potilaiden osuus kasvaa syöpäkuoleman vaara pienenee 5-vuotiselossaololuvut paranevat potilaat elävät pitempään (paranevatko?) syöpä kroonistuu oitoajat pitenevät syövän kanssa elävien määrä kasvaa kustannukset kasvavat (2x v. 2015)

22 Tutkijaprofessori Marikki Laio Suomen Syöpäinstituutti KUINKA LÄHELLÄ OLEMME SYÖVÄN BIOLOGIAN YMMÄRTÄMISTÄ? Kaden vuosikymmenen ajalta kertynyt tietous solujen toiminnasta ja niiden kasvun säätelystä on kiistatta osoittanut, että syövän syntymekanismina ovat erilaiset äiriöt solujen kasvun, solunjakautumisen ja perimän eeyttä ylläpitävien geenien toiminnassa. Syövän syynä ovat siten perimän vauriot. Vain yvin arvoin yksi ainoa geneettinen muutos riittää muuntamaan normaalin solun syöpäsoluksi. Vaurioiden kodistuminen useisiin keskeisiin solun toimintaa sääteleviin geeneiin aikaansaa väittäisiä muutoksia solujen ilmiasussa ja kasvutavassa, kunnes solujen kasvukontrolli pettää ja paanlaatuinen kasvutapa saa vallan. Solujen muuntumisprosessi kestää vuosia - tai vuosikymmeniä, ja sitä kuvastavat mutaatiot, jotka kodistuvat useisiin solun tasapainon kannalta keskeisiä tetäviä koodittaviin geeneiin. Nämä ylläpitävät perimän eeyttä tai säätelevät solujen jakautumiskontrollia ja ilmiasua. Kun tietomme eri syövissä muuntuneista geeneistä lisääntyy, pyrimme selvittämään mikä kunkin geenituotteen toiminta on, miksi sitä tarvitaan solun normaaliin toimintaan ja lopulta voidaanko muuntuneeseen toimintaan puuttua ja paanlaatuinen ilmiasu korjata uusilla täsmälääkkeillä. Tietous syöpään ja solujen normaaliin kasvunsäätelyyn liittyvien proteiinien toiminnoista on lisääntynyt räjädysmäisesti viimeisen kadenkymmenen vuoden aikana. Tietomäärän ovat kiteyttäneet Hanaan ja Weinberg (2000). He esittävät syövän keittymisen perussyiksi muutoksia tapatumissa, jotka normaalisti allitsevat solujen ilmiasua ja kasvua - irtautumista kasvutekijöiden ja niiden reseptorien välittämistä säätelysignaaleista, solujakautumisaktiivisuuden ylikuumenemisesta, kasvaimen uudisverisuonituksen muodostumisesta, ojelmoidun solukuoleman puuttumisesta, solujen kyvystä jakautua loputtomasti ja kasvainkylvön lisääntymisestä. Miksi nämä muutokset syntyvät? Syöpäsolu on vavan evoluutiopaineen alaisena. Jokainen geenimuutos, joka lisää sen kykyä selviytyä isäntäkudoksessa ja madollistaa sen loputtoman jakautumisen, on sille edullinen. Muutosten kertymisen taustalla, tai ainakin sen nopeutta lisäävänä tekijänä, on perimän vauriokorjauskoneiston toiminnan pettäminen. Perimän vaurioita tapatuu jatkuvasti ulkoisten (säteily, karsinogeenit) ja sisäisten (DNA:n kadentuminen) tekijöiden vaikutuksesta. Syntyneiden vaurioiden (DNA:n adduktit, väärät emäkset, juoste- ja kaksoisjuostekatkokset) määrä on erittäin suuri ja edellyttää nopeaa ja tarkkaa korjausta. Solun sisäinen älytysjärjestelmä käynnistyykin välittömästi vaurion synnyttyä, ja on aktivoituneena jo varaisvaieen kasvaimissa. Eräs keskeisistä puolustusjärjestelmässä toimivista proteiineista on p53 kasvunrajoitegeeni, joka on mutatoitunut uomattavassa osassa syöpiä. Sen tetävänä on varmistaa vauriokorjaus tai vaurion ollessa peruuttamaton, ojata solu kuolemaan.

23 Syöpätutkimuksesta kertyvää tietoa yödynnetään monella tapaa. Uusilla teknologisilla menetelmillä (massasekvensointi, DNA-, proteiini-, vastaaine-mikrosirut, massaspektrometria) pyritään tarkempaan syöpien luokitteluun, mutaatioiden ja kromosomimuutosten tunnistamiseen, joiden perusteella päästään parempaan taudin ennustettavuuteen ja oitojen valintaan. Syövän täsmälääkkeet perustuvat tietoon kussakin syövässä tapatuneista geenimuutoksista, niiden proteiinituotteiden muuntuneista ominaisuuksista tai äiriytyneistä kasvunsäätelyreiteistä. Lääkekeitystyön keskeisinä tavoitteina ovat mm. poikkeavan kasvusignaalin katkaiseminen, kasvunrajoitegeenin toiminnan palauttaminen, solujakautumisen rajoittaminen, syöpäsolujen apoptoosin lisääminen, ja metastasointia ja verisuonten uudismuodostusta estävien lääkeaineiden keittäminen. Syövät ovat yksilöllisiä. Tulevaisuuden syöpäoito tulee olemaan tarkoin kodennettua kunkin potilaan syövässä todettuiin muutoksiin. Tämä tulee asettamaan suuria vaatimuksia molekyylitason diagnostiikkaan, sillä teoavimman oidon edellytyksenä on tieto kyseisessä syöpäkasvaimessa tapatuneista geenimuutoksista tai niiden vaikutuksista. Syöpä on elintapasairaus. Syöpään sairastuneiden määrä lisääntyy keittyneissä maissa ilman puuttumista syövälle altistaviin tekijöiin, kuten tupakointiin. Syövän oidot ovat kuitenkin voimakkaasti keittyneet ja odotettavissa on lisää uudenlaisia täsmälääkkeitä. Syövästä on siis väitellen tulossa muiden kroonisten tautien tapaan oidettavissa oleva sairaus. Viite: Hanaan D, Weinberg RA. Te allmarks of cancer. Cell 2000;100:57-70.

24 Professori Pirkko Kellokumpu-Letinen Tampereen yliopistollinen sairaala SYÖPÄHOITOJEN TULEVAISUUDENNÄKYMÄT Syövän oidon tulevaisuuden näkymät Pirkko Kellokumpu-Letinen Säde- ja kasvainoidon professori, ylilääkäri, TaY/TAYS Haasteet tulevaisuuden näkymät Syöpämäärien lisäys/väestön vaneminen Ennaltaekäisy/seulonnat Hoidon periaatteet/aasteet Täsmäoidot Tutkimukset Kustannukset kestääkö talous Tuloksellisuus/myöäisvaikutukset

25 Miin onkologinen oito perustuu? Syöpäsolukon kontrolloimaton kasvu Kasvunopeus/olosuteet Leviäminen Isännäntuoilmanoitoa Miten oito valitaan /mitä tutkitaan? prognostiset/prediktiiviset tekijät sädeerkkyys sytostaattierkkyys täsmäoitomadollisuudet liitännäislääkeoito (rintaryöpä, suolistosyövät) liitännäissädeoito (rintasyöpä, peräsuolisyöpä) elintä/elimen toimintaa säästävät oidot Syöpää oidetaan ydistelmäoidoilla Leikkaus (jos madollista) Sädeoito Hormonit Solunsalpaajat Biologiset täsmäoidot

26 Syövän sädeoito Parantava oito kurkunpää, eturauanen, imusolmukesyövät Elintä säästävä oito kurkunpää, anus Liitännäisoito rintasyöpä, kivessyöpä Oireita lievittävä oito kivut, tukokset Ulkoinen, kudoksen sisäinen, isotoopit (täsmäsädeoito) Parantava oito; (40) oitokertaa, matkat! Myöäisvaikutukset (BNCT-oito) Sädeoidon aasteet Potilasmäärät! Tarkempi oito kalliit kuvantamiset, laitteet, suunnittelu Säde- ja lääkeoitojen ydistäminen Prosessin keittäminen Sivuvaikutusten väentäminen, lyyt/pitkä

27 TumorLOC kasvaimen paikannus Fuusion verifiointi: väri vs. MV IMRT annosjakauma, eturauassyöpä

28 MSKCC eturauassyövän annoseskalaatio vsta -88 Parempi oitotulos! Syövän lääkeoitotulosten keitys Levinnyt syöpä: - lisää elinkuukausia tai -vuosia Paikallinen syöpä: - lisää elinvuosia tai parantuneita potilaita Viime vuosien suurimmat edistysaskeleet on saavutettu syövän uusilla lääkeoidoilla: - rintasyöpä - paksu- ja peräsuolen syöpä - imukudossyöpä - eräät arvinaiset syövät (esim. GIST) Täsmäoidot kalliit oidot Madollisuuksia estää kasvutekijäreseptorin toiminta Valkosolu Anti-ligandi vasta-aineet Ligandi-toksiini konjugaatit Anti-reseptori vasta-aineet Bispesifiset Vasta-aineet Anti-reseptori vasta-aine+toksiini konjugaatti Tuma Tyrosiinikinaasin inibitio Geeni terapia Ribotsyymit ja antisense oligonukleotidit

29 Herceptin in vaikutusmekanismit Trastutsumabi 1. Reseptorivälitteinen solunkasvun eston 2. Soluvälitteisen immuunijärjestelmän aktivaaatio HER2:sta ekspressoiva rintasyöpäsolu YY Y Y YY Y Y NK-solu Immuunijärjestelmä Täsmäoitoja.. Rituksimab, Mabtera, CD- 20+ lymfoomat. Ibritumomab (CD-20 vasta-aine) + 90 yttrium, Zevalin tai 131 jodi, Bexxar => radioimmunoterapia, lymfoomat Imatinibi, Glivec, c-kit, GIST, bcl-abl KML Bevatsisumabi (Avastin ) Premaligni vaie (Verisuoneton kasvain) Angiogeneesin eli verisuonten uudismuodostuksen merkitys syöpäkasvaimelle Paanlaatuinen kasvain (Angiogeneesin aktivaatio) Tuumorin kasvu (Kasvain, jolla on oma verenkierto) Verisuoniinvaasio (Syöpäsolut läpäisevät verisuonen seinämän) Lepotilainen mikrometastaasi (Leviäminen muiin elimiin) Kasvava metastaasi (Angiogeneesin aktivaatio) Tuumorin elinkaaren vaieet, joissa angiogeneesillä on merkittävä rooli Poon RT, et al. J Clin Oncol 2001;19:

30 Angiogeneesin esto Kenelle täsmäoitoja? Tutkimusten kautta parempaan tulokseen, esimerkkinä rintasyöpä Satunnaistetut tutkimukset 70-luvulta Säästävä leikkaus + Sädeoito ytä yvä elossaolotulokset kuin rinnanpoistolla Liitännäislääkeoidolla uusimien väenemä Solunsalpaajat, ormonioito, Her-2 täsmäoito trastutsumabi (Herceptin)

31 Liitännäis- eli adjuvanttioito Tarkoittaa kirurgisen oidon jälkeen annettavia onkologisia oitoja Tarkoituksena on ekäistä taudin uusimia Hoito räätälöidään kullekin potilaalle rintasyövän ennusteellisten tekijöiden mukaan oitojen yöty/aittaprofiilin mukaan >sädeoito + lääkeoito Rintasyövän liitännäislääkeoito, Lancet 1998 Geenimonistuma jotaa HER2:n proteiinituotteen jopa 100 x määrään HER-2 Proteiini : Immunoistocemistry DNA: amplified HER-2 oncogene FISH syöpäsolukko normaali solukko (Sed antigen blood test)

32 HER-pereen signalointi Esim. HER-2 muodostaa pareja HER-1:n, HER-2:n ja HER-4:n kanssa HER-2 HER-1,HER 1,HER-3, tai HER-4 Solu membraani 3. Signaali transduktio tumaan P P 2. Tyrosiini kinaasi aktiivisuus Sytoplasma Tuma SOLUN 4. Geeni aktivaatio JAKAUTUMINEN HER2 positiivinen (CISH) n= 250 Toinen satunnaistaminen: Herceptin vs. nil H HHHHHHHH V V VVVVVV D D D H H HHHHHHH Doketakseli Vinorelbiini Trastutsumabi 100 mg/m 2 25 mg/m 2 2 mg/kg C 600 E 60 F 600 C 600 E 60 F 600 RT TAM 5 yr (ER +ve) RT TAM 5 yr (ER +ve) weeks FinHer tutkimus, Her+ + potilaat, NEJM 2/2006 D Overall survival, erbb2-positive cancer Patients % % 97.4% 96.3% 100% 95.7% % Hazard ratio 0.41 (95% CI, ) P=0.07 Trastuzumab No trastuzumab years No. at Risk Trastuzumab No Trastuzumab

33 Keskisuomalainen, Eriarvoisuus uusien syöpälääkkeiden käyttöönotossa Asuinpaikka vaikuttaa rintasyövän lääkeoitoon. Keskisuomalainen Äräkän rintasyövän varaisvaieen täsmäoito trastsumabi-lääkkeellä pudottaa taudin uusiutumisriskin puoleen Nykyiset rintasyövän oitosuositukset ovat vanentuneet, kertoo dosentti Minna Tanner Vaikka rintasyöpä yleistyy, siien ei kuolla aiempaa useammin seulontojen ja entistä teokkaampien oitojen ansiosta. Se on kuitenkin vuotiaiden naisten yleisen kuolinsyy. Helsingin Sanomat,

34 Syövän oito: kallista vai alpaa?? Kallista, koska: Syövän oitoon osallistuu monilukuinen joukko erikoissairaanoidon ammattienkilöitä Lyytaikaiset kustannukset ovat suuria, sairaalassa tapatuvia ja varsin tarkoin laskettavissa = kiinnittävät elposti uomiota Yteiskunnan kannalta teokasta, koska: Suurin osa oidoista voidaan toteuttaa polikliinisesti Hoito suunnitellaan arkiten potilaskotaisesti Hoito on useimmiten lyytkestoista (vrt. pitkäaikaisten sairauksien elinikäiset kustannukset) Uusien oitojen ansiosta syöpäkuolleisuus on väentynyt Nyt 60 % syöpään sairastuneista on elossa 5 vuoden kuluttua Rintasyövän sairastaneista 85% (88 %) ja eturauassyövän 82% on elossa 5 vuoden kuluttua Yä useampi potilas kykenee palaamaan työelämään tai pereen pariin esim. rintasyövän sairastaneista työikäisistä naisista yli puolet palaa työelämään Parantuneet tai elossa olevat syöpäpotilaat osallistuvat merkittävällä panoksella suomalaisen yteiskunnan yvinvoinnin ylläpitämiseen Jos joonkin suureen kansansairauteen, esimerkiksi eturauassyöpään, löydettäisiin parantava mutta kallis lääke, meillä tuskin olisi varaa ottaa sitä käyttöön arvelee professori Jussi Huttunen Helsingin Sanomat,

35 Syövän oito Suomessa on teokasta: kustannukset ( /asukas) ovat Suomessa eurooppalaisen keskitason alapuolella - mutta voimmeko näillä kuluilla säilyttää oidon korkean tason? Norja Sveitsi Iso-Britannia Saksa Belgia Ruotsi Tanska Keskiarvo Ranska Irlanti Italia Suomi Alankomaat Espanja Portugali Tsekki Unkari Puola Karolinska Institutet 2005 Haasteet???!!! Syöpämäärien nousu (25-50% vuoteen 2015) Korkeatasoinen oidon tason säilyttäminen - tuloksellisuus Euroopan uippua Hoitoenkilökunta - saatavuus/koulutus Koulutuksen ja tutkimuksen ja oidon keityksen turvaaminen Yksilölliset täsmäoidot kenelle? Potilaiden seuranta, missä ja miten? Ennaltaekäisy, seulonnat uudet seulat Kustannukset Hoito läelle potilasta satelliittien perustaminen

36 Onkologinen farmako- genomikka eilen ja tänään Dako Herceptin Test Single analyte test Dx test = Drug target Single indication Standard tecnology Microarray test for drug response Multi-Analyte test Dxtest Drug target Multiple indications New Dx tecnology I-linjan oito, sitten II-linjan Hoito, jne Hoito A Hoito B Syövän lääkeoidon muutos räätälöity oito Ei teoa Ei teoa survival response Syöpäpotilas?? Hoito C Yksilöity oitolääkäri tietää oidon onnistumisen madollisuuden? Hoito B Hoito A Hoito C Vaste oidolle

Syöpähoitojen kehitys haja- Pirkko Kellokumpu-Lehtinen Säde- ja kasvainhoidon professori, ylilääkäri, TaY/TAYS 19.02.2008

Syöpähoitojen kehitys haja- Pirkko Kellokumpu-Lehtinen Säde- ja kasvainhoidon professori, ylilääkäri, TaY/TAYS 19.02.2008 Syöpähoitojen kehitys haja- ammunnasta täsmäosumiin Pirkko Kellokumpu-Lehtinen Säde- ja kasvainhoidon professori, ylilääkäri, TaY/TAYS 19.02.2008 Haasteet Syöpämäärien lisäys/väestön vanheminen Ennaltaehkäisy/seulonnat

Lisätiedot

Rintasyöpä Suomessa. Mammografiapäivät Tampere 26.6.2009. Risto Sankila. Ylilääkäri, Suomen Syöpärekisteri, Helsinki

Rintasyöpä Suomessa. Mammografiapäivät Tampere 26.6.2009. Risto Sankila. Ylilääkäri, Suomen Syöpärekisteri, Helsinki Rintasyöpä Suomessa Mammografiapäivät Tampere 26.6.2009 Risto Sankila Ylilääkäri, Suomen Syöpärekisteri, Helsinki Suomen Syöpärekisteri Syöpätautien tilastollinen ja epidemiologinen tutkimuslaitos... syöpärekisteri

Lisätiedot

Syöpätautien hoidoista vaikuttavia tuloksia, lisää elinvuosia, odotuksia ja pettymyksiä

Syöpätautien hoidoista vaikuttavia tuloksia, lisää elinvuosia, odotuksia ja pettymyksiä Syöpätautien hoidoista vaikuttavia tuloksia, lisää elinvuosia, odotuksia ja pettymyksiä Pirkko-Liisa Kellokumpu-Lehtinen Säde- ja kasvainhoidon professori/ylilääkäri, Tay/Tays 20.11.2012 Sairaalapäivät,

Lisätiedot

Kenelle täsmähoitoja ja millä hinnalla?

Kenelle täsmähoitoja ja millä hinnalla? Kenelle täsmähoitoja ja millä hinnalla? Heikki Joensuu ylilääkäri, Syöpätautien klinikka, HYKS, ja professori, Lääketieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto EUROCARE-4 tutkimus Syöpäpotilaiden eloonjääminen

Lisätiedot

Katja Aktan-Collan Alkoholi ja syöpä

Katja Aktan-Collan Alkoholi ja syöpä Katja Aktan-Collan Alkoholi ja syöpä Alkoholi ja syöpä Maarit Rautio Matti Rautalahti Alkoholin kulutus 10 l/vuodessa Suomessa ja Tanskassa 9 l/vuodessa Ruotsissa 6,5 l/vuodessa Norjassa Alkoholi on Suomessa

Lisätiedot

Levinneen suolistosyövän hoito

Levinneen suolistosyövän hoito Levinneen suolistosyövän hoito Yhteyshoitajakoulutus 29.9. LT ylilääkäri Pirkanmaan Syöpäyhdistys Uusien tapausten lukumäärät, yleisimpien syöpien mennyt ja ennustettu trendi, miehet Uusien tapausten lukumäärät,

Lisätiedot

Miten geenitestin tulos muuttaa syövän hoitoa?

Miten geenitestin tulos muuttaa syövän hoitoa? ChemBio Helsingin Messukeskus 27.-29.05.2009 Miten geenitestin tulos muuttaa syövän hoitoa? Kristiina Aittomäki, dos. ylilääkäri HYKS Perinnöllisyyslääketieteen yksikkö Genomin tutkiminen FISH Sekvensointi

Lisätiedot

Syövän lääkehoito. Salla Kalsi

Syövän lääkehoito. Salla Kalsi Syövän lääkehoito Salla Kalsi Syöpä Yleisnimitys maligneille (pahanlaatuisille) kasvaimille Karsinogeeninen = syöpää aiheuttava Syövän taustalla voi olla Ympäristötekijät, elintavat, perimä, eräät virus-

Lisätiedot

Syövän ilmaantuvuus, syöpäpotilaiden ennuste ja syöpäkuolleisuus

Syövän ilmaantuvuus, syöpäpotilaiden ennuste ja syöpäkuolleisuus Syövän ilmaantuvuus, syöpäpotilaiden ennuste ja syöpäkuolleisuus Eero Pukkala, Tadeusz Dyba, Timo Hakulinen ja Risto Sankila Syöpä nyt Syöpä on yleinen sairaus. Suomessa elää yli 2 ihmistä, joilta on elämän

Lisätiedot

Syöpä. Ihmisen keho muodostuu miljardeista soluista. Vaikka. EGF-kasvutekijä. reseptori. tuma. dna

Syöpä. Ihmisen keho muodostuu miljardeista soluista. Vaikka. EGF-kasvutekijä. reseptori. tuma. dna Ihmisen keho muodostuu miljardeista soluista. Vaikka nämä solut ovat tietyssä mielessä meidän omiamme, ne polveutuvat itsenäisistä yksisoluisista elämänmuodoista, jotka ovat säilyttäneet monia itsenäisen

Lisätiedot

PYLL-seminaari 30.3.2011

PYLL-seminaari 30.3.2011 PYLL-seminaari 30.3.2011 Sairaalajohtaja Jari Välimäki syöpätautien osuus ennenaikaisten elinvuosien menetysten aiheuttajina etenkin ESshp:n naisten keskuudessa kiinnittää huomiota ne ovat PYLL-tilastossa

Lisätiedot

4. SYÖPÄTAUTIEN ILMAANTUVUUS

4. SYÖPÄTAUTIEN ILMAANTUVUUS 4. SYÖPÄTAUTIEN ILMAANTUVUUS Simo Näyhä, ja Eero Pukkala 3 Oulun yliopiston kansanterveystieteen ja yleislääketieteen laitos Oulun aluetyöterveyslaitos 3 Suomen Syöpärekisteri 4. Johdanto Lapin miehillä

Lisätiedot

PET-tutkimusten vaikuttavuus ja kustannukset. Esko Vanninen palvelualuejohtaja Kuopion yliopistollinen sairaala

PET-tutkimusten vaikuttavuus ja kustannukset. Esko Vanninen palvelualuejohtaja Kuopion yliopistollinen sairaala PET-tutkimusten vaikuttavuus ja kustannukset Esko Vanninen palvelualuejohtaja Kuopion yliopistollinen sairaala ISI Web of Science: hakusana PET/CT N = 4974, 27.4.2010 Mihin diagnostisia menetelmiä tarvitaan?

Lisätiedot

Syöpäseulonnat II - sairauksien

Syöpäseulonnat II - sairauksien Syöpäseulonnat II - sairauksien ennaltaehkäisyä Janne Pitkäniemi 1,2 1 Suomen Syöpärekisteri ja 2 Helsingin yliopisto Suomen Syöpärekisteri,Finnish Cancer Registry Institute for Statistical and Epidemiological

Lisätiedot

Matkapuhelimet ja syöpävaara

Matkapuhelimet ja syöpävaara Matkapuhelimet ja syöpävaara Anssi Auvinen LT, tutkimusprofessori Säteilyturvakeskus Miksi tutkitaan Radiotaajuinen sähkömagneettikenttä Heikko energia Paikallinen: kantama joitain cm Tutkimuksen edellytykset

Lisätiedot

Syöpägeenit. prof. Anne Kallioniemi Lääketieteellisen bioteknologian yksikkö Tampereen yliopisto

Syöpägeenit. prof. Anne Kallioniemi Lääketieteellisen bioteknologian yksikkö Tampereen yliopisto Syöpägeenit prof. Anne Kallioniemi Lääketieteellisen bioteknologian yksikkö Tampereen yliopisto Mitä syöpä on? Ryhmä sairauksia, joille on ominaista: - solukasvun säätelyn häiriö - puutteet solujen erilaistumisessa

Lisätiedot

Molekyylidiagnostiikka keuhkosyövän hoidossa. Jussi Koivunen, el, dos. Syöpätautien ja sädehoidon klinikka/oys

Molekyylidiagnostiikka keuhkosyövän hoidossa. Jussi Koivunen, el, dos. Syöpätautien ja sädehoidon klinikka/oys Molekyylidiagnostiikka keuhkosyövän hoidossa Jussi Koivunen, el, dos. Syöpätautien ja sädehoidon klinikka/oys Sidonnaisuudet Taloudelliset riippuvuudet: Konsultointi: - Tutkimusrahoitus: - Honorariat:

Lisätiedot

Syöpäjärjestöt. Sakari Karjalainen Pääsihteeri, dos., LT. New Cancer Treatments 19.3.2015 ChemBio 2015

Syöpäjärjestöt. Sakari Karjalainen Pääsihteeri, dos., LT. New Cancer Treatments 19.3.2015 ChemBio 2015 Syöpäjärjestöt Sakari Karjalainen Pääsihteeri, dos., LT New Cancer Treatments 19.3.2015 ChemBio 2015 Syöpäjärjestöt = Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö Syöpäjärjestöillä tarkoitetaan Suomen Syöpäyhdistyksen

Lisätiedot

Hoitotehoa ennustavat RAS-merkkiaineet Tärkeä apuväline kolorektaalisyövän lääkehoidon valinnassa Tämän esitteen tarkoitus Tämä esite auttaa ymmärtämään paremmin kolorektaalisyövän erilaisia lääkehoitovaihtoehtoja.

Lisätiedot

Syöpäjärjestöt kuntoutumisen tukena

Syöpäjärjestöt kuntoutumisen tukena Syöpäjärjestöt kuntoutumisen tukena Ylilääkäri, LT, dosentti Suomen Syöpäyhdistys ry SYÖPÄJÄRJESTÖT Syöpäjärjestöillä tarkoitetaan Suomen Syöpäyhdistyksen ja Syöpäsäätiön muodostamaa kokonaisuutta. Suomen

Lisätiedot

Arvokkaiden yhdisteiden tuottaminen kasveissa ja kasvisoluviljelmissä

Arvokkaiden yhdisteiden tuottaminen kasveissa ja kasvisoluviljelmissä Arvokkaiden yhdisteiden tuottaminen kasveissa ja kasvisoluviljelmissä Siirtogeenisiä organismeja käytetään jo nyt monien yleisten biologisten lääkeaineiden valmistuksessa. Esimerkiksi sellaisia yksinkertaisia

Lisätiedot

Paksusuolisyövän seulontatulokset Suomessa. Nea Malila Suomen Syöpärekisteri

Paksusuolisyövän seulontatulokset Suomessa. Nea Malila Suomen Syöpärekisteri Paksusuolisyövän seulontatulokset Suomessa Suomen Syöpärekisteri Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LT, dosentti Päätoimi Suomen Syöpärekisterin johtaja, Suomen Syöpäyhdistys ry Sivutoimet syöpäepidemiologian

Lisätiedot

Syöpä 2015 Syöpäjärjestöjen julkaisuja 2006

Syöpä 2015 Syöpäjärjestöjen julkaisuja 2006 Syöpä 2015 Syöpäjärjestöjen julkaisuja 2006 Toimitus: Marika Javanainen, Juttutoimisto Helmi Taitto: Taina Ilomäki-Virta Kannen kuva: Taina Ilomäki-Virta ISBN 952-99737-1-3 Suomen Syöpäsäätiön julkaisuja

Lisätiedot

Julkiset hyvinvointimenot

Julkiset hyvinvointimenot Julkiset hyvinvointimenot Talouden Rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kotitalouksien tulonsiirrot ja hyvinvointipalvelut 199 9, miljardia euroa vuoden 9 hinnoin Mrd. euroa 7 Tulonsiirrot

Lisätiedot

Miten ehkäistä suolisyöpää? Jukka- Pekka Mecklin Yleiskirurgian professori K- SKS ja Itä- Suomen yliopisto

Miten ehkäistä suolisyöpää? Jukka- Pekka Mecklin Yleiskirurgian professori K- SKS ja Itä- Suomen yliopisto Miten ehkäistä suolisyöpää? Jukka- Pekka Mecklin Yleiskirurgian professori K- SKS ja Itä- Suomen yliopisto Suolisyövän ehkäisy 1. Suolisyövän yleisyys väestössä 2. Suolisyövän riskiryhmät 3. Suolisyövän

Lisätiedot

rakko ja virtsatiet (C65 68, D09.0 1, D30.1 9, D41.1)

rakko ja virtsatiet (C65 68, D09.0 1, D30.1 9, D41.1) Syöpäpotilaiden eloonjäämisluvut alueittain Sivuilla 2 14 esitetään suhteelliset elossaololuvut yliopistollisten sairaaloiden vastuualueilla vuosina 2005 2012 todetuilla ja 2010 2012 seuratuilla potilailla

Lisätiedot

Rintasyövän reseptori- ja HER-2 tutkimusten laadunhallinta. Jorma Isola Tampereen yliopisto Biolääketieteellisen teknologian yksikkö

Rintasyövän reseptori- ja HER-2 tutkimusten laadunhallinta. Jorma Isola Tampereen yliopisto Biolääketieteellisen teknologian yksikkö Rintasyövän reseptori- ja HER-2 tutkimusten laadunhallinta Jorma Isola Tampereen yliopisto Biolääketieteellisen teknologian yksikkö Reseptori- ja HER2-tutkimusten erityispiirteitä i ii i Tutkittavia näytteitä

Lisätiedot

Kliiniset lääketutkimukset yliopistosairaalan näkökulma. Lasse Viinikka 18.3.2014 Etiikan päivä 2014

Kliiniset lääketutkimukset yliopistosairaalan näkökulma. Lasse Viinikka 18.3.2014 Etiikan päivä 2014 Kliiniset lääketutkimukset yliopistosairaalan näkökulma Lasse Viinikka 18.3.2014 Etiikan päivä 2014 Tutkimustyön merkitys potilashoidon kannalta parantaa asiantuntijuutta korkeatasoinen tutkija on alansa

Lisätiedot

Syöpäseulontojen perusteet ja suolistosyöpäseulonnan tulokset matkalla kuntia velvoittavaksi toiminnaksi

Syöpäseulontojen perusteet ja suolistosyöpäseulonnan tulokset matkalla kuntia velvoittavaksi toiminnaksi Syöpäseulontojen perusteet ja suolistosyöpäseulonnan tulokset matkalla kuntia velvoittavaksi toiminnaksi Yhteyshoitajakoulutus 29.9.2011 Nea Malila Suomen Syöpärekisteri ja Tampereen yliopisto Milloin

Lisätiedot

Eturauhassyövän seulonta. Patrik Finne

Eturauhassyövän seulonta. Patrik Finne Eturauhassyövän seulonta Patrik Finne Ulf-Håkan Stenman-juhlasymposiumi, 21.4.2009 Seulonnan tavoite löytää syöpä aikaisemmin, ennen kuin se on levinnyt mahdollistaa radikaalinen hoito Vähentää kuolleisuutta

Lisätiedot

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi TYÖOLOJEN KEHITYS Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi % Palkansaajien koulutusrakenne Työolotutkimukset 1977-2013 100 90 10 13 14 20

Lisätiedot

Tervekudosten huomiointi rinnan sädehoidossa

Tervekudosten huomiointi rinnan sädehoidossa Tervekudosten huomiointi rinnan sädehoidossa Onkologiapäivät 30.8.2013 Sairaalafyysikko Sami Suilamo Tyks, Syöpäklinikka Esityksen sisältöä Tervekudoshaittojen todennäköisyyksiä Tervekudosten annostoleransseja

Lisätiedot

HYKS SYÖPÄKESKUS. Tiina Saarto, vs. yl 24.3.2015 1

HYKS SYÖPÄKESKUS. Tiina Saarto, vs. yl 24.3.2015 1 HYKS SYÖPÄKESKUS Tiina Saarto, vs. yl 24.3.2015 1 HYKS SYÖPÄKESUS Suomen suurin syöpäkeskus Syövän lääke- ja sädehoitokeskus kaikki kiinteät kasvaimet hematologiset maligniteetit rintarauhaskirurgia muu

Lisätiedot

Ensimmäisen lapsen hankinta - Vertaileva tutkimus vanhemmuuteen siirtymisen muodosista

Ensimmäisen lapsen hankinta - Vertaileva tutkimus vanhemmuuteen siirtymisen muodosista Ensimmäisen lapsen hankinta - Vertaileva tutkimus vanhemmuuteen siirtymisen muodosista Katja Forssén & Veli-Matti Ritakallio Sosiaalipolitiikan laitos Perheiden muuttuvat elinolot kirjan julkaisuseminaari

Lisätiedot

Solujen muuntumisprosessi kestää vuosia tai

Solujen muuntumisprosessi kestää vuosia tai Katsaus Miten syöpä syntyy Marikki Laiho Kahden vuosikymmenen ajalta kertynyt tietous solujen toiminnasta ja niiden kasvun säätelystä on kiistatta osoittanut, että syövän syntymekanismina ovat erilaiset

Lisätiedot

Suomalainen maksa - ja miten se on marinoitu

Suomalainen maksa - ja miten se on marinoitu Suomalainen maksa - ja miten se on marinoitu Helena Isoniemi ylilääkäri, professori Elinsiirto- ja maksakirurgian klinikka Martti Färkkilä ylilääkäri, professori Gastroenterologia HYKS 13.3.2014 Alkoholi

Lisätiedot

KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA. Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema

KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA. Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema Seulonta on tiettyyn väestöryhmään kohdistuva tutkimus, jolla pyritään

Lisätiedot

Geneettisen tutkimustiedon

Geneettisen tutkimustiedon Geneettisen tutkimustiedon omistaminen Tutkijan näkökulma Katriina Aalto-Setälä Professori, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri Tampereen Yliopisto ja TAYS Sydänsairaala Etiikan päivät 9.3.2016

Lisätiedot

koulutuksesta kuvaajia

koulutuksesta kuvaajia 3 25 2 15 1 5 22. Teknillisten korkeakoulujen ja tiedekuntien opiskelijamäärät opettajaa kohti (1981, 199 ja 2) Lähde: Opetusministeriön KOTA-tietokanta. TKK TTKK LTKK OY ÅA Perus- ja jatko-opiskelija/opetuksen

Lisätiedot

Mitä pitäisi tietää rintasyövän hoidosta ja seurannasta?

Mitä pitäisi tietää rintasyövän hoidosta ja seurannasta? Mitä pitäisi tietää rintasyövän hoidosta ja seurannasta? Suomen yleislääkäriyhdistys 13.05.2016 Päivi Salminen-Peltola osastonylilääkäri HUS Hyvinkään sairaala Sisältö Lähettäminen ja tutkimukset perusterveydenhuollossa

Lisätiedot

Syövän sädehoito. Raportin yhteenvedon suomentanut: Risto Roine, FinOHTA 28.11.1996

Syövän sädehoito. Raportin yhteenvedon suomentanut: Risto Roine, FinOHTA 28.11.1996 Syövän sädehoito SBU - Statens beredning for utvärdering av medicinsk metodik Rapport nr 129/1 + 129/2 (Litteraturgranskning): Strålbehandling av cancer Tukholma, syyskuu 1996 Raportin yhteenvedon suomentanut:

Lisätiedot

Turvallisuus meillä ja muualla

Turvallisuus meillä ja muualla Hyvää matkaa ehjänä kotiin! Matkustamisen turvallisuusseminaari 13.11.2009 Rovaniemi, Hotel Santa Claus Turvallisuus meillä ja muualla Johtaja Erkki Yrjänheikki Sosiaali- ja terveysministeriö 1 13.11.2009

Lisätiedot

Maailman valutuotanto

Maailman valutuotanto Maailman valutuotanto Yhteenveto Modern Castings-lehden ja American Foundry Society (AFS) - yhdistyksen tilastoimista luvuista vuosilta 2004, 2006, 2008, 2010 ja 2012 Tuula Höök 9.9.2014 Tilastoinnissa

Lisätiedot

Suosituimmat kohdemaat

Suosituimmat kohdemaat Suosituimmat kohdemaat Maakuntanro Maakunta Kohdemaa Maakoodi sum_lah_opisk 21 Ahvenanmaa - Kreikka GR 3 Åland Italia IT 3 Turkki TR 2 Saksa DE 1 09 Etelä-Karjala Venäjä RU 328 Britannia GB 65 Ranska FR

Lisätiedot

Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 2009 2010 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät

Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 2009 2010 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 9 1 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät Jalkapallo Pyöräily Uinti Juoksulenkkeily Hiihto 217 18 166 149 147 Muutoksia eri lajien harrastajien lukumäärissä

Lisätiedot

Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla

Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla Yhteiset kansanterveytemme haasteet riskitiedoista toimintaan Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla Markku Peltonen PhD,, dosentti, yksikön n pääp äällikkö Diabetesyksikkö Terveyden

Lisätiedot

Mitä onkologi toivoo patologilta?

Mitä onkologi toivoo patologilta? Mitä onkologi toivoo patologilta? Mikä PAD-lausunnossa vaikuttaa kilpirauhassyövän hoitoon Hanna Mäenpää, dos HUS, Syöpätautien klinikka Onkologian trendejä Entiteetit pirstoutuvat pienemmiksi: lisää tietoa

Lisätiedot

PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN?

PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN? PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN? Jouni Välijärvi, professori Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto EDUCA 2014 Helsinki 25.1.2014 30.1.2014 Suomalaisnuorten osaaminen

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

Onko eturauhassyövän PSAseulonta miehelle siunaus vai. Harri Juusela Urologian erikoislääkäri 28.3.2012 Luokite-esitelmä Kluuvin rotaryklubissa

Onko eturauhassyövän PSAseulonta miehelle siunaus vai. Harri Juusela Urologian erikoislääkäri 28.3.2012 Luokite-esitelmä Kluuvin rotaryklubissa Onko eturauhassyövän PSAseulonta miehelle siunaus vai kirous? Harri Juusela Urologian erikoislääkäri 28.3.2012 Luokite-esitelmä Kluuvin rotaryklubissa Miten minusta tuli urologian erikoislääkäri Eturauhassyöpäseulonta

Lisätiedot

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut Euroopan unionin poikittaisohjelma opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut-ohjelma Opintovierailut on osa Elinikäisen oppimisen ohjelman poikittaisohjelmaa. Ohjelman

Lisätiedot

PÄIVI RUOKONIEMI LT, kliinisen farmakologian ja lääkehoidon erikoislääkäri Ylilääkäri, Fimea

PÄIVI RUOKONIEMI LT, kliinisen farmakologian ja lääkehoidon erikoislääkäri Ylilääkäri, Fimea TIIA TALVITIE FM Tiedottaja, Fimea PÄIVI RUOKONIEMI LT, kliinisen farmakologian ja lääkehoidon erikoislääkäri Ylilääkäri, Fimea Syövän lääkehoitojen kehittäminen vaatii KOKO ALAN DIALOGIA Täsmälääkkeet

Lisätiedot

Tuhkarokko- ja sikotautiepidemoita Euroopassa

Tuhkarokko- ja sikotautiepidemoita Euroopassa Tuhkarokko- ja sikotautiepidemoita Euroopassa Labqualityn neuvottelukokous 17.10.2008 Irja Davidkin Tuhkarokko ja sikotauti virusten aiheuttamia lastentauteja, jotka ennen rokotuksia esiintyivät epidemioina

Lisätiedot

STUK. Sirpa Heinävaara TUTKIMUSHANKKEET - KÄYNNISSÄ OLEVAT KANSAINVÄLISET HANKKEET. tutkija/tilastotieteilijä

STUK. Sirpa Heinävaara TUTKIMUSHANKKEET - KÄYNNISSÄ OLEVAT KANSAINVÄLISET HANKKEET. tutkija/tilastotieteilijä KÄYNNISSÄ OLEVAT TUTKIMUSHANKKEET - KANSAINVÄLISET HANKKEET Sirpa Heinävaara tutkija/tilastotieteilijä STUK RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY Tutkimusten lähtökohtia Matkapuhelinsäteilyn ja aivokasvainten

Lisätiedot

Istukkagonadotropiini (hcg) - enemmän kuin raskaushormoni. Kristina Hotakainen, LT. Kliinisen kemian yksikkö Helsingin yliopisto ja HUSLAB

Istukkagonadotropiini (hcg) - enemmän kuin raskaushormoni. Kristina Hotakainen, LT. Kliinisen kemian yksikkö Helsingin yliopisto ja HUSLAB Istukkagonadotropiini (hcg) - enemmän kuin raskaushormoni Kristina Hotakainen, LT. Kliinisen kemian yksikkö Helsingin yliopisto ja HUSLAB Istukkagonadotropiini (Human Chorionic Gonadotropin, hcg) Kuuluu

Lisätiedot

Gynekologisen karsinomakirurgian keskittämine. Eija Tomás, Tays LT, naistentautien ja gynekologisen sädehoidon el

Gynekologisen karsinomakirurgian keskittämine. Eija Tomás, Tays LT, naistentautien ja gynekologisen sädehoidon el Gynekologisen karsinomakirurgian keskittämine Eija Tomás, Tays LT, naistentautien ja gynekologisen sädehoidon el Suomessa 5.2 miljoonaa asukasta 5 yliopistosairaalaa 16 keskusairaalaa aluesairaalat ja

Lisätiedot

Kansaneläkelaitoksen päätös

Kansaneläkelaitoksen päätös Kansaneläkelaitoksen päätös lääketieteellisistä edellytyksistä, jotka sairauden tulee rajoitetusti erityiskorvattavan lääkkeen erityiskorvaamiseksi täyttää. Annettu Helsingissä 31.12.2004 Kansaneläkelaitos

Lisätiedot

Avainsanat: BI5 III Biotekniikan sovelluksia 9. Perimä ja terveys.

Avainsanat: BI5 III Biotekniikan sovelluksia 9. Perimä ja terveys. Avainsanat: mutaatio Monitekijäinen sairaus Kromosomisairaus Sukupuu Suomalainen tautiperintö Geeniterapia Suora geeninsiirto Epäsuora geeninsiirto Kantasolut Totipotentti Pluripotentti Multipotentti Kudospankki

Lisätiedot

Yritykset ja yrittäjyys

Yritykset ja yrittäjyys Yritykset ja yrittäjyys Suomen Yrittäjät 5.10.2006 1 250 000 Yritysten määrän kehitys 240 000 230 000 220 000 210 000 200 000 218140 215799 211474 203358 213230 219273219515 222817224847226593 232305 228422

Lisätiedot

Kohdunkaulan syövän esiastehoitojen pitkäaikaisvaikutukset. Ilkka Kalliala, LT HYKS, Kätilöopiston sairaala Suomen Syöpärekisteri

Kohdunkaulan syövän esiastehoitojen pitkäaikaisvaikutukset. Ilkka Kalliala, LT HYKS, Kätilöopiston sairaala Suomen Syöpärekisteri Kohdunkaulan syövän esiastehoitojen pitkäaikaisvaikutukset Ilkka Kalliala, LT HYKS, Kätilöopiston sairaala Suomen Syöpärekisteri Uusimisriski Esiasteriippuvainen 6 v aikana uuden CIN 2/3:n ilmaantuvuus:

Lisätiedot

Autoimmuunitaudit: osa 1

Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,

Lisätiedot

Työurien pidentäminen

Työurien pidentäminen Lisää tähän otsikko Työurien pidentäminen EK päivä 24. 3. 2010 Oulun Yliopisto Kari Kaukinen Ylilääkäri 2 Ikääntyneiden huoltosuhde vuosina 2010, 2025 ja 2050 nykyisissä EU-maissa 65 vuotta täyttäneiden

Lisätiedot

Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012. Lihavuus kansanterveyden haasteena

Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012. Lihavuus kansanterveyden haasteena Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012 Lihavuus kansanterveyden haasteena Lihavuus kuoleman vaaratekijänä Yli 6000 lihavan keskimäärin 15 vuoden seuranta

Lisätiedot

Järjestö tiedon tuottajana ja välittäjänä

Järjestö tiedon tuottajana ja välittäjänä 13 Järjestö tiedon tuottajana ja välittäjänä Suomen Syöpärekisterin toiminta on syöpää koskevan päätöksenteon perusta Suomen Syöpärekisteri on Suomen Syöpäyhdistyksen vuonna 1952 perustama tutkimuslaitos,

Lisätiedot

Paksu- ja peräsuolisyövän PET/CT

Paksu- ja peräsuolisyövän PET/CT Paksu- ja peräsuolisyövän PET/CT Marko Seppänen, dos, oyl Isotooppiosasto ja Valtakunnallinen PET-keskus TYKS http://www.turkupetcentre.fi Paksu- ja peräsuolisyövän PET/CT Preoperatiiviset levinneisyysselvitykset

Lisätiedot

HPV-infektion ja kohdunkaulan syövän esiasteiden luonnollinen kulku

HPV-infektion ja kohdunkaulan syövän esiasteiden luonnollinen kulku HPV-infektion ja kohdunkaulan syövän esiasteiden luonnollinen kulku Olli Carpén VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI HOSPITAL DISTRICT OF VARSINAIS-SUOMI Kohdunkaulan syöpä ja esiasteet HPV ja kohdunkaulan

Lisätiedot

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kansantalouden kehityskuva Talouden rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Suomen talous vuonna 21 euroalueen keskimääräiseen verrattuna Euroalue Suomi Työttömyys, % 12 1 8 6 4 Julkisen

Lisätiedot

Järjestö tiedon tuottajana ja välittäjänä

Järjestö tiedon tuottajana ja välittäjänä 13 Järjestö tiedon tuottajana ja välittäjänä Kansanterveystyötä, syövän syiden tutkimusta ja perusta syöpää koskevalle päätöksenteolle Suomen Syöpärekisteri on syöpätautien tilastollinen ja epidemiologinen

Lisätiedot

Pakko osua SYÖPÄTUTKIMUS NYT. Professori Heikki Joensuu kehittää lääkkeitä, jotka ovat tarkempia kuin koskaan. Ihmiset Ilmiöt Tutkimus Apurahat

Pakko osua SYÖPÄTUTKIMUS NYT. Professori Heikki Joensuu kehittää lääkkeitä, jotka ovat tarkempia kuin koskaan. Ihmiset Ilmiöt Tutkimus Apurahat Markörer får nya funktioner Syöpää länsimaisesta ruoasta Tarkoin vartioidut tilit SYÖPÄTUTKIMUS NYT SYÖPÄSÄÄTIÖ 2010 Pakko osua Professori Heikki Joensuu kehittää lääkkeitä, jotka ovat tarkempia kuin koskaan.

Lisätiedot

Säteilyvaikutuksen synty. Erikoistuvien lääkärien päivät 25 26.1.2013 Kuopio

Säteilyvaikutuksen synty. Erikoistuvien lääkärien päivät 25 26.1.2013 Kuopio Säteilyvaikutuksen synty Erikoistuvien lääkärien päivät 25 26.1.2013 Kuopio Säteilyn ja biologisen materian vuorovaikutus Koska ihmisestä 70% on vettä, todennäköisin (ja tärkein) säteilyn ja biologisen

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ulkomaalaiset Suomessa Yliaktuaari, Tilastokeskus Esityksessäni Hieman historiallista näkökulmaa ulkomaalaisuuteen Ulkomaalaiset Suomessa Ulkomaalaisten hedelmällisyys

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunta. mahdollinen yhtälö 1.1 5.2.2003

Hyvinvointiyhteiskunta. mahdollinen yhtälö 1.1 5.2.2003 1. HYVINVOINTIYHTEISKUNTA MAHDOLLINEN YHTÄLÖ BKT:n vuosimuutos 1988 21... 1.2 T&K-panosten osuus bruttokansantuotteesta... 1.3 T&K-toiminnan osuus BKT:sta eräissä maissa... 1.4 T&K-henkilöstön osuus työssäkäyvistä

Lisätiedot

Syöpä Suomessa 2006 EERO PUKKALA RISTO SANKILA MATTI RAUTALAHTI

Syöpä Suomessa 2006 EERO PUKKALA RISTO SANKILA MATTI RAUTALAHTI Syöpä Suomessa 2006 EERO PUKKALA RISTO SANKILA MATTI RAUTALAHTI Syöpäjärjestöjen julkaisuja 2006 Kirjoittajat: Eero Pukkala, Risto Sankila, Matti Rautalahti Taitto: Kirsi-Marja Puuras Kannen kuva: Eeva

Lisätiedot

Terveys, työhyvinvointi ja talous - jokaisen etu. Savuton Suomi 2040 11.5.2010 Harri Vainio

Terveys, työhyvinvointi ja talous - jokaisen etu. Savuton Suomi 2040 11.5.2010 Harri Vainio Terveys, työhyvinvointi ja talous - jokaisen etu Savuton Suomi 2040 11.5.2010 Harri Vainio Tupakka globaalisti riski nro 1 WHO 2009 Työterveyslaitos / Harri Vainio / 11.5.2010 2 Terveyshaitat kasvussa

Lisätiedot

15.6.2010. Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen

15.6.2010. Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen Keski-Karjalan sosiaali- ja terveyslautakunta 22.6.2010 98, liite Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen Kansanterveyslaki 22 127,63 Kiireellinen

Lisätiedot

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA-tutkimusprojekti 1.11.2009-31.12.2011) Professori Pirjo Ståhle Tulevaisuuden tutkimuskeskus,

Lisätiedot

Terveydenhuollon maailma muuttuu - olemmeko valmiit

Terveydenhuollon maailma muuttuu - olemmeko valmiit Terveydenhuollon maailma muuttuu - olemmeko valmiit Päivi Koivuranta-Vaara LKT, hallintoylilääkäri 1 Elinkeinorakenteen muutos Teollinen tuotanto vähenee ja siirtyy muualle Suomessa ei enää valmisteta

Lisätiedot

Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014

Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014 Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014 The New York Times Feb 11 2014 Miller A et al. 25 year follow up for breast cancer incidence

Lisätiedot

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Joulukuu 2010 Työmarkkinasektori EK

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Joulukuu 2010 Työmarkkinasektori EK Työaika Suomessa ja muissa maissa Joulukuu 2010 EK Säännöllisen vuosityöajan pituus 1910-2010 Teollisuuden työntekijät päivätyössä 3000 2800 2600 2400 2200 Tuntia vuodessa Vuosityöajan pituus: vuonna 1920

Lisätiedot

Huippuyksikköseminaari 12.11.2013. Leena Vähäkylä

Huippuyksikköseminaari 12.11.2013. Leena Vähäkylä Huippuyksikköseminaari 12.11.2013 Leena Vähäkylä Menestystarinat Akatemian viestinnässä Akatemian pitkäjänteinen rahoitus laadukkaaseen tutkimukseen näkyy rahoitettujen ja menestyneiden tutkijoiden tutkijanurasta

Lisätiedot

Tupakkalain muutos 2010

Tupakkalain muutos 2010 Tupakkalaki Tupakkalain muutos 2010 Tupakkalain muutos tuli voimaan 1.10.2010. Lain tavoitteena on tupakkatuotteiden käytön vähittäinen loppuminen. 2010 Suomessa työssään päivittäin passiivisesti tupakalle

Lisätiedot

Alkoholin ja väkivallan suhde Optulan tutkimusten valossa

Alkoholin ja väkivallan suhde Optulan tutkimusten valossa Alkoholin ja väkivallan suhde Optulan tutkimusten valossa Seminaari Alkoholi, huumeet ja eriarvoisuus Helsinki 04.12.2008 Reino Sirén Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen

Lisätiedot

Ruokatorvisyöpä. Ruokatorvisyöpä 2013. Ruokatorven syövän yleisyyden alueelliset vaihtelut. Ruokatorven levyepiteelisyövän etiologia

Ruokatorvisyöpä. Ruokatorvisyöpä 2013. Ruokatorven syövän yleisyyden alueelliset vaihtelut. Ruokatorven levyepiteelisyövän etiologia Ruokatorvisyöpä Ruokatorvisyöpä 2013 Eero Sihvo Dos KSKS Nielemisvaikeus Suomessa vajaa 300/v 14. yleisin ca >20. yleisin ca 2 histologista päätyyppiä Distaalinen ruokatorvi 40,0 35,0 30,0 25,0 20,0 15,0

Lisätiedot

Muuttuva diagnostiikka avain yksilöityyn hoitoon

Muuttuva diagnostiikka avain yksilöityyn hoitoon Muuttuva diagnostiikka avain yksilöityyn hoitoon Olli Carpén, Patologian professori, Turun yliopisto ja Patologian palvelualue, TYKS-SAPA liikelaitos ChemBio Finland 2013 EGENTLIGA HOSPITAL FINLANDS DISTRICT

Lisätiedot

Yleistä seulontatutkimuksista & mihin ollaan menossa. Nea Malila Suomen Syöpärekisteri www.syoparekisteri.fi

Yleistä seulontatutkimuksista & mihin ollaan menossa. Nea Malila Suomen Syöpärekisteri www.syoparekisteri.fi Yleistä seulontatutkimuksista & mihin ollaan menossa Nea Malila Suomen Syöpärekisteri www.syoparekisteri.fi Syöpäseulontojen tavoitteet Ensisijainen tavoite laadukas = vaikuttava seulontatoiminta vaikuttavuus

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 8 % Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 7 Suomi 65 6 55 5 45 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 16.5.23/SAK /TL Lähde: European Commission 2 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15 15

Lisätiedot

Syöpäseulonnat I - sairauksien ennaltaehkäisyä

Syöpäseulonnat I - sairauksien ennaltaehkäisyä Syöpäseulonnat I - sairauksien ennaltaehkäisyä Janne Pitkäniemi 1,2 1 Suomen Syöpärekisteri ja 2 Helsingin yliopisto Suomen Syöpärekisteri,Finnish Cancer Registry Institute for Statistical and Epidemiological

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012 Yöpymiset + 0,4 % tammi-marraskuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (116.500) lisääntyivät tammi-marraskuussa 0,4 % edellisvuodesta. Kasvua

Lisätiedot

Korvaako teknologia palveluosaamisen 7.5.2013

Korvaako teknologia palveluosaamisen 7.5.2013 Korvaako teknologia palveluosaamisen 7.5.2013 Jouko Isolauri 7.5.2013 1 SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON HENKILÖKUNTA 1000 ASUKASTA KOHTI Norja 105,3 Australia 57,5 Slovakia 28,5 Tanska 93,9 Saksa 55,8 Espanja

Lisätiedot

LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN. Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus

LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN. Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus Lymfosytoosin määritelmä veren lymfosyyttien määrä >3.5 x 10 9 /l lymfosyyttien kohonnut %-osuus erittelyjakaumassa voi johtua joko

Lisätiedot

Laskuharjoitus 4 selitykset Juha-Matti Alakoskela, jmalakos@cc.helsinki.fi

Laskuharjoitus 4 selitykset Juha-Matti Alakoskela, jmalakos@cc.helsinki.fi Laskuharjoitus 4 selitykset Juha-Matti Alakoskela, jmalakos@cc.helsinki.fi Tehtävä 1: Solusykli, 0 9 p. Etsi oppikirjasta (ainakin Lehningeristä ja Albertsista löytyy) tai verkosta kuva solusyklistä (cell

Lisätiedot

TerveysInfo. GIST potilaan opas Oppaassa kerrotaan GISTin hoidosta, täsmälääkehoidosta sekä siitä mistä ja miten sairastunut saa apua.

TerveysInfo. GIST potilaan opas Oppaassa kerrotaan GISTin hoidosta, täsmälääkehoidosta sekä siitä mistä ja miten sairastunut saa apua. TerveysInfo Cancerpatientens sociala förmåner Syöpäpotilaan sosiaalietuudet pähkinänkuoressa. Maksuton yksityishenkilöille, yhteisöille 2 e/kpl, A5, 44 sivua http:///@bin/270880/sosedut netti_ru. Hakusanat:

Lisätiedot

Uutta melanoomasta. Pia Vihinen TYKS/Syöpäklinikka. Tutkimukset kun epäilet melanooman leviämistä

Uutta melanoomasta. Pia Vihinen TYKS/Syöpäklinikka. Tutkimukset kun epäilet melanooman leviämistä Uutta melanoomasta Pia Vihinen TYKS/Syöpäklinikka Tutkimukset kun epäilet melanooman leviämistä Vartalon TT tutkimus tai PET-TT Verikokeet; Hb, maksa-arvot, krea Korkea LDH huonon ennusteen merkki PAD:

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012 Yöpymiset + 12,5 % tammi-huhtikuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (33.900) lisääntyivät tammi-huhtikuussa 12,5 % edellisvuodesta. Kasvua

Lisätiedot

JULKAISUJA 4/2001 ETURAUHASSYÖPÄ LISÄÄNTYY - DIAGNOSTIIKKA JA HOITO. Toimittanut

JULKAISUJA 4/2001 ETURAUHASSYÖPÄ LISÄÄNTYY - DIAGNOSTIIKKA JA HOITO. Toimittanut JULKAISUJA 4/2001 ETURAUHASSYÖPÄ LISÄÄNTYY - DIAGNOSTIIKKA JA HOITO Toimittanut Ulrica Gabrielsson Tutkijoiden ja kansanedustajien seura - TUTKAS - järjesti 3.5.2001 keskustelutilaisuuden "Eturauhassyöpä

Lisätiedot

Genomitiedon hyödyntäminen yksilötasolla ja tiedon omistajuus

Genomitiedon hyödyntäminen yksilötasolla ja tiedon omistajuus Kuka omistaa genomitiedon - työpaja 12.09.2014 Genomitiedon hyödyntäminen yksilötasolla ja tiedon omistajuus Kristiina Aittomäki, prof., ylilääkäri HUSLAB, Helsingin yliopisto Genomistrategia työryhmä

Lisätiedot

SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS SUOMEN SYÖPÄREKISTERI SYÖPÄSÄÄTIÖ SYÖPÄTAUTIEN TUTKIMUSSÄÄTIÖ. Vuosikertomus

SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS SUOMEN SYÖPÄREKISTERI SYÖPÄSÄÄTIÖ SYÖPÄTAUTIEN TUTKIMUSSÄÄTIÖ. Vuosikertomus SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS SUOMEN SYÖPÄREKISTERI SYÖPÄSÄÄTIÖ SYÖPÄTAUTIEN TUTKIMUSSÄÄTIÖ Vuosikertomus 2007 SISÄLTÖ 5 PÄÄSIHTEERIN KATSAUS 6 SYÖPÄJÄRJESTÖJEN LUOTTAMUSHENKILÖT 8 SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS 14 SUOMEN

Lisätiedot

VAPAAEHTOISEN TIETOON PERUSTUVAN SUOSTUMUKSEN ONGELMIA. Markku Kaste

VAPAAEHTOISEN TIETOON PERUSTUVAN SUOSTUMUKSEN ONGELMIA. Markku Kaste VAPAAEHTOISEN TIETOON PERUSTUVAN SUOSTUMUKSEN ONGELMIA AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖIDEN IRIÖIDEN IDEN LÄÄKETIETEELLISESSÄÄÄKETIETEELLISESS TUTKIMUKSESSA UC Markku Kaste Neurologian emeritus professori, Helsingin

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 80 % Suomi 75 70 65 60 EU-15 Suomi (kansallinen) 55 50 80 82 84 86 88 90 92 94 96 98 00 02 9.9.2002/SAK /TL Lähde: European Commission;

Lisätiedot

Tärkeä lääketurvatiedote terveydenhuollon ammattilaisille. RAS-villityyppistatuksen (KRAS- ja NRAS-statuksen

Tärkeä lääketurvatiedote terveydenhuollon ammattilaisille. RAS-villityyppistatuksen (KRAS- ja NRAS-statuksen Tärkeä lääketurvatiedote terveydenhuollon ammattilaisille. RAS-villityyppistatuksen (KRAS- ja NRAS-statuksen eksoneissa 2, 3 ja 4) varmistaminen on tärkeää ennen Erbitux (setuksimabi) -hoidon aloittamista

Lisätiedot