SYÖPÄ SUOMESSA TÄNÄÄN
|
|
- Niina Mattila
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 SYÖPÄ SUOMESSA TÄNÄÄN NÄKYYKÖ TULOKSIA? Toimittanut Ulrica Gabrielsson
2 Tutkijoiden ja kansanedustajien seura - TUTKAS - järjesti ydessä Suomen Syöpäinstituutin kanssa keskiviikkona keskustelutilaisuuden "Syöpä Suomessa tänään näkyykö tuloksia?". Tilaisuuden avasi Tutkaksen pueenjotaja, kansanedustaja Kalevi Olin. Alustajina toimivat professori, Suomen Syöpäinstituutin pueenjotaja Eero Saksela, professori, ylilääkäri Risto Sankila Suomen Syöpärekisteristä, tutkijaprofessori Marikki Laio Suomen Syöpäinstituutista sekä professori Pirkko Kellokumpu-Letinen Tampereen yliopistollisesta sairaalasta. Kommenttipueenvuoron pitivät kansanedustajat Valto Koski, Aila Paloniemi, Eero Akaan-Penttilä sekä Pentti Tiusanen. Tilaisuuteen osallistui noin 70 enkilöä. Tään julkaisuun sisältyy kaikki tilaisuudessa pidetyt alustukset.
3 SISÄLLYSLUETTELO Suomen Syöpäinstituutti 20 vuotta. Kansanedustaja-aloitteesta valtakunnalliseksi vaikuttajaksi Professori Eero Saksela, Suomen Syöpäinstituutin allituksen pueenjotaja Mitä 20 vuoden syöpätilastot kertovat tulevaisuudesta? Professori, ylilääkäri Risto Sankila, Suomen Syöpärekisteri Kuinka läellä olemme syövän biologian ymmärtämistä? Tutkijaprofessori Marikki Laio, Suomen Syöpäinstituutti Syöpäoitojen tulevaisuudennäkymät Professori Pirkko Kellokumpu-Letinen, Tampereen yliopistollinen sairaala
4 Professori Eero Saksela Suomen Syöpäinstituutin allituksen pueenjotaja SUOMEN SYÖPÄINSTITUUTTI 20 VUOTTA KANSANEDUSTAJA-ALOITTEESTA VALTAKUNNALLISEKSI VAIKUTTAJAKSI Suomen Syöpäinstituutti 20v - kansanedustaja-aloitteesta valtakunnalliseksi vaikuttajaksi Eero Saksela, prof (emer) Helsingin Yliopisto, Haartman-instituutti TUTKAS Syöpätutkijoiden aivovienti ulkomaille 80-luvulla Ruotsi: Ludwig Institutes of Cancer researc Tanska: Institute of Cancer Biology (Danis Cancer Society) UK: Cancer Researc UK, London Researc Institutes. (Imperial Cancer Researc Fund and Britis Cancer Campaign) Saksa: European Molecular Biology Laboratory USA: National Compreensive Cancer Centers TUTKAS
5 TUTKAS Paasio ym. Aloite syöpäinstituutin perustamiseksi 11/2-86 TUTKAS Väänänen ym: Kirjallinen kysymys syöpäinstituutin perustamisesta syöpätautien ekäisemiseksi 10/4-86 TUTKAS
6 STM:n vastaus Väänänen ym. kysymykseen 12/5-86 TUTKAS Syöpäjärjestöt ottavat järjestelyaloitteen: Syöpäjärjestöjen allitus päättää käynnistää toimet Suomen Syöpäinstituutin perustamiseksi. - Asetetaan työrymä tetävänään valmistella allintomalli sekä selvittää laajasti valtakunnallinen konsensus asiasta.(pj. prof. Lars Holsti, jäseninä prof. Jussi Huttunen, prof. Eero Saksela, prof. Markku Seppälä, pääsiteeri Niilo Voipio ja siteerinä dos Lyly Teppo) Suunnitelma valmis. Lausuntokierros, jossa 18 valtakunnallista instituutiota ilmaisee tukensa säätiömallisena perustettavalle instituutille Suomen Syöpäinstituutin Säätiö perustetaan Syöpäjärjestöjen 50-v julakokouksessa. TUTKAS TUTKAS
7 Hallintomalli Suomen syöpäinstituutin säätiö. Hallintoneuvosto (nyk. Suuri neuvottelukunta), jossa edustettuna: - 5 Yliopistoa (joissa lääket. tiedekunnat) - 5 Yliopistollista keskussairaalaa - Kansaneläkelaitos -Työterveyslaitos - Kansanterveyslaitos - Sosiaali- ja terveysministeriö - Opetusministeriö -Syöpäjärjestöt Hallitus - 9 jäsentä (3-vuotiset kaudet, täydentää itse) Tieteellinen neuvottelukunta - 15 jäsentä (3-vuotiset kaudet, allitus nimittää neuv. kunnan pueenjotajan (= Syöpäinstituutin jotajan) esityksestä TUTKAS Westerlund ym. Määräraan osoittamisesta syöpää koskevan tieteellisen tutkimuksen ukemiseen 30/9-86 TUTKAS SSI RAHOITUS VUOSINA ( ) vuosi VUOSI OPM OPM MuutMUUT (ARVIO) TUTKAS
8 Opetusministeriön valtionavut Syöpäinstituutille OPM TUTKAS Syöpäinstituutin tutkijaprofessorit Kari Alitalo Kari Syrjänen Tuomo Timonen Karl Tryggvason Antti Vaeri Matti Hakama Tomi Mäkelä Lauri Aaltonen Jorma Isola Päivi Peltomäki Marikki Laio Anssi Auvinen TUTKAS Syöpäinstituutin tukemat tutkijat Toimi/apuraa toimen/apuraan kesto tutkijoiden lkm Tutkijaprofessuuri 3-5 -vuotinen 13 Varttunut syöpätutkija* 2-vuotinen # 8 Totoritutkija* 1-vuotinen 15 Väitellyt tutkija 2-vuotinen apuraa 14 Väitöskirjaoppila 2-vuotinen apuraa 55 (39 väit.) Kurssi/matka-apuraa (á ) us. kymmeniä *tutkijantoimet perustettu vuonna # kaksivuotinen vuodesta 2002 alkaen. TUTKAS
9 SSI : TOIMIVA KONSEPTI Tutkijaresursseiin kodistuva tuki on kyennyt vavistamaan strategisesti oikein ajoitettuna syöpätutkimuksen jatkuvuutta ja tasoa koko maassa Valtiovallan matcing funds periaate yksityisen raoituksen stimuloimiseksi syöpätutkimuksen kaltaiselle erityisalueelle on tuloksellista. Omaksuttu linja on teostanut kalliiden infrastruktuurien käyttöä minimaalisella byrokratiapanostuksella. Läitulevaisuuden näkymät syöpätautien lisääntyvästä osuudesta ja uusien kalliiden oitojen valtakunnallisesta koordinaatiotarpeesta tekevät SSI:n asiantuntijuuden ja osoitetun tuloksellisuuden edelleen käyttökelpoiseksi aseeksi. TUTKAS
10 Professori Risto Sankila Suomen Syöpärekisteri MITÄ 20 VUODEN SYÖPÄTILASTOT KERTOVAT TULEVAISUUDESTA? Syöpä Suomessa TUTKAS ja Suomen Syöpäinstituutti Eduskunta Risto Sankila Ylilääkäri, Suomen Syöpärekisteri, Helsinki Syöpäepidemiologian professori, Terveystieteen laitos, Tampereen yliopisto Suomen Syöpärekisteri Syöpätautien tilastollinen ja epidemiologinen tutkimuslaitos... syöpärekisteri Stakesin koko maan laajuinen, väestöpojainen tiedosto, jonka osana myös kaksi joukkotarkastusrekisteriä
11 Suomen Syöpärekisteri tilastointi omat tutkimukset yteistyö ulkopuolisten tutkijoiden kanssa menetelmällinen konsultaatio aineistoluovutukset 1500 tieteellistä julkaisua yli 100 väitöskirjaa Age-specific incidence Ikäluokittainen syöpävaara NORDCAN RS
12 NORDCAN
13 Uusien syöpätapausten lukumäärä Syöpäkuolemien lukumäärä NORDCAN- RS-2005 Syövän vaaran keitys Syöpäkuoleman vaaran keitys NORDCAN- RS-2005
14 Yleisimmät syövät Suomessa Mieet Eturauasen syöpä Keukosyöpä Paksusuolisyöpä Rakkosyöpä Peräsuoli Io, ei-melanooma Non-Hodgkin lymfooma Haimasyöpä Munuaissyöpä Iomelanooma Maasyöpä Keskusermoston syöpä Leukemia KAIKKI SYÖVÄT basalioomaa RS-2006 Syöpäkuolemat Suomessa Mieet Läde: syöpärekisteri Keukosyöpä Eturauasen syöpä Haimasyöpä Maasyöpä Paksusuolisyöpä Non-Hodgkin lymfooma Peräsuoli Munuaissyöpä Virtsarakon syöpä Keskusermoston syöpä Leukemia KAIKKI SYÖVÄT RS-2006
15 Yleisimmät syövät Suomessa Naiset Rintasyöpä 3909 Paksusuolisyöpä 821 Kodunrungon syöpä 789 Keukosyöpä 605 Io, ei-melanooma basalioomaa Keskusermoston syöpä 502 Non-Hodgkin lymfooma 486 Munasarjasyöpä 484 Haimasyöpä 441 Peräsuolisyöpä 419 Iomelanooma 390 Maasyöpä 348 Munuaissyöpä 341 Kilpirauassyöpä 264 KAIKKI SYÖVÄT RS-2006 Syöpäkuolemat Suomessa Naiset 2004 Läde: syöpärekisteri Rintasyöpä Keukosyöpä Haimasyöpä Paksusuolisyöpä Munasarjasyöpä Maasyöpä Non-Hodgkin lymfooma Peräsuolen syöpä Keskusermoston syöpä Munuainen Kodunrungon syöpä Leukemia KAIKKI SYÖVÄT RS-2006
16 Kodunkaulan syöpä Naisten rintasyövän ilmaantuvuus ja kuolleisuus Suomessa vuosina Ilmaantuvuus ja kuolleisuus per Ilmaantuvuus Rintasyöpäkuolleisuus Ikävakioitu maailman standardiväestöön Suomen Syöpärekisteri 2006 / RS Eturauassyövän ilmaantuvuus ja kuolleisuus Suomessa vuosina Ilmaantuvuus ja kuolleisuus per Ilmaantuvuus Kuolleisuus Ikävakioitu maailman standardiväestöön Suomen Syöpärekisteri 2006 / RS
17 Eturauassyövän tapausmäärät Suomessa vuosina Vuotuinen tapausmäärä Ilmaantuvuus Uudet eturauassyövät Rintasyöpäkuolleisuus Eturauassyöpäkuolemat Ikävakioitu maailman standardiväestöön Suomen Syöpärekisteri 2006 / RS Eturauassyövän ennuste Suomessa 5-year relative survival rate Paikalliset (50%) %! Kaikki Levinneet (10%) Period of diagnosis Finnis Cancer Registry 2006 Norja Te Cancer Registry of Norway
18 Prostate cancer incidence ttp://seer.cancer.gov/faststats/ (Age-adjusted to to 2000 US US Standard popul. 9 9 SEER Registries) RS-2004 NORDCAN RS Ennuste sairastuneiden potilaiden suteellisiksi 5 vuoden elossaololuvuiksi (%). Syöpämuoto Mieet Naiset Kaikki Kaikki syövät Peräsuoli Imusolmukkeet Munasarja 42 Akuutti leukemia Myelooma Maa Sappirakko Keuko Ruokatorvi Maksa Haima Huonon ennusteen syövät
19 Ennuste sairastuneiden potilaiden suteellisiksi 5 vuoden elossaololuvuiksi (%). Syöpämuoto Mieet Naiset Kaikki Io 1, ei melanooma Kilpirauanen Hodgkinin tauti Rinta 84 Kodunrunko 82 Iomelanooma Eturauanen 75 Virtsarakko Kodunkaula 62 Aivot/ermosto Paksusuoli Munuainen Hyvän ennusteen syövät Kaikki syövät Relative survival rate (%) All sites combined Period of diagnosis Relative survival rate (%) Pancreas Period of diagnosis
20 Relative survival rate (%) Cildood Leukaemia Period of diagnosis Relative survival rate (%) Lung (tracea) Period of diagnosis Relative survival rate (%) Skin Melanoma Period of diagnosis
21 Relative survival rate (%) Breast (Female) Period of diagnosis Syöpä tulevaisuudessa syövän vaara kasvaa naisilla tupakkasyövät arvinaistuvat mieillä syöpäpotilaiden vuotuinen määrä ylittää vanojen potilaiden osuus kasvaa syöpäkuoleman vaara pienenee 5-vuotiselossaololuvut paranevat potilaat elävät pitempään (paranevatko?) syöpä kroonistuu oitoajat pitenevät syövän kanssa elävien määrä kasvaa kustannukset kasvavat (2x v. 2015)
22 Tutkijaprofessori Marikki Laio Suomen Syöpäinstituutti KUINKA LÄHELLÄ OLEMME SYÖVÄN BIOLOGIAN YMMÄRTÄMISTÄ? Kaden vuosikymmenen ajalta kertynyt tietous solujen toiminnasta ja niiden kasvun säätelystä on kiistatta osoittanut, että syövän syntymekanismina ovat erilaiset äiriöt solujen kasvun, solunjakautumisen ja perimän eeyttä ylläpitävien geenien toiminnassa. Syövän syynä ovat siten perimän vauriot. Vain yvin arvoin yksi ainoa geneettinen muutos riittää muuntamaan normaalin solun syöpäsoluksi. Vaurioiden kodistuminen useisiin keskeisiin solun toimintaa sääteleviin geeneiin aikaansaa väittäisiä muutoksia solujen ilmiasussa ja kasvutavassa, kunnes solujen kasvukontrolli pettää ja paanlaatuinen kasvutapa saa vallan. Solujen muuntumisprosessi kestää vuosia - tai vuosikymmeniä, ja sitä kuvastavat mutaatiot, jotka kodistuvat useisiin solun tasapainon kannalta keskeisiä tetäviä koodittaviin geeneiin. Nämä ylläpitävät perimän eeyttä tai säätelevät solujen jakautumiskontrollia ja ilmiasua. Kun tietomme eri syövissä muuntuneista geeneistä lisääntyy, pyrimme selvittämään mikä kunkin geenituotteen toiminta on, miksi sitä tarvitaan solun normaaliin toimintaan ja lopulta voidaanko muuntuneeseen toimintaan puuttua ja paanlaatuinen ilmiasu korjata uusilla täsmälääkkeillä. Tietous syöpään ja solujen normaaliin kasvunsäätelyyn liittyvien proteiinien toiminnoista on lisääntynyt räjädysmäisesti viimeisen kadenkymmenen vuoden aikana. Tietomäärän ovat kiteyttäneet Hanaan ja Weinberg (2000). He esittävät syövän keittymisen perussyiksi muutoksia tapatumissa, jotka normaalisti allitsevat solujen ilmiasua ja kasvua - irtautumista kasvutekijöiden ja niiden reseptorien välittämistä säätelysignaaleista, solujakautumisaktiivisuuden ylikuumenemisesta, kasvaimen uudisverisuonituksen muodostumisesta, ojelmoidun solukuoleman puuttumisesta, solujen kyvystä jakautua loputtomasti ja kasvainkylvön lisääntymisestä. Miksi nämä muutokset syntyvät? Syöpäsolu on vavan evoluutiopaineen alaisena. Jokainen geenimuutos, joka lisää sen kykyä selviytyä isäntäkudoksessa ja madollistaa sen loputtoman jakautumisen, on sille edullinen. Muutosten kertymisen taustalla, tai ainakin sen nopeutta lisäävänä tekijänä, on perimän vauriokorjauskoneiston toiminnan pettäminen. Perimän vaurioita tapatuu jatkuvasti ulkoisten (säteily, karsinogeenit) ja sisäisten (DNA:n kadentuminen) tekijöiden vaikutuksesta. Syntyneiden vaurioiden (DNA:n adduktit, väärät emäkset, juoste- ja kaksoisjuostekatkokset) määrä on erittäin suuri ja edellyttää nopeaa ja tarkkaa korjausta. Solun sisäinen älytysjärjestelmä käynnistyykin välittömästi vaurion synnyttyä, ja on aktivoituneena jo varaisvaieen kasvaimissa. Eräs keskeisistä puolustusjärjestelmässä toimivista proteiineista on p53 kasvunrajoitegeeni, joka on mutatoitunut uomattavassa osassa syöpiä. Sen tetävänä on varmistaa vauriokorjaus tai vaurion ollessa peruuttamaton, ojata solu kuolemaan.
23 Syöpätutkimuksesta kertyvää tietoa yödynnetään monella tapaa. Uusilla teknologisilla menetelmillä (massasekvensointi, DNA-, proteiini-, vastaaine-mikrosirut, massaspektrometria) pyritään tarkempaan syöpien luokitteluun, mutaatioiden ja kromosomimuutosten tunnistamiseen, joiden perusteella päästään parempaan taudin ennustettavuuteen ja oitojen valintaan. Syövän täsmälääkkeet perustuvat tietoon kussakin syövässä tapatuneista geenimuutoksista, niiden proteiinituotteiden muuntuneista ominaisuuksista tai äiriytyneistä kasvunsäätelyreiteistä. Lääkekeitystyön keskeisinä tavoitteina ovat mm. poikkeavan kasvusignaalin katkaiseminen, kasvunrajoitegeenin toiminnan palauttaminen, solujakautumisen rajoittaminen, syöpäsolujen apoptoosin lisääminen, ja metastasointia ja verisuonten uudismuodostusta estävien lääkeaineiden keittäminen. Syövät ovat yksilöllisiä. Tulevaisuuden syöpäoito tulee olemaan tarkoin kodennettua kunkin potilaan syövässä todettuiin muutoksiin. Tämä tulee asettamaan suuria vaatimuksia molekyylitason diagnostiikkaan, sillä teoavimman oidon edellytyksenä on tieto kyseisessä syöpäkasvaimessa tapatuneista geenimuutoksista tai niiden vaikutuksista. Syöpä on elintapasairaus. Syöpään sairastuneiden määrä lisääntyy keittyneissä maissa ilman puuttumista syövälle altistaviin tekijöiin, kuten tupakointiin. Syövän oidot ovat kuitenkin voimakkaasti keittyneet ja odotettavissa on lisää uudenlaisia täsmälääkkeitä. Syövästä on siis väitellen tulossa muiden kroonisten tautien tapaan oidettavissa oleva sairaus. Viite: Hanaan D, Weinberg RA. Te allmarks of cancer. Cell 2000;100:57-70.
24 Professori Pirkko Kellokumpu-Letinen Tampereen yliopistollinen sairaala SYÖPÄHOITOJEN TULEVAISUUDENNÄKYMÄT Syövän oidon tulevaisuuden näkymät Pirkko Kellokumpu-Letinen Säde- ja kasvainoidon professori, ylilääkäri, TaY/TAYS Haasteet tulevaisuuden näkymät Syöpämäärien lisäys/väestön vaneminen Ennaltaekäisy/seulonnat Hoidon periaatteet/aasteet Täsmäoidot Tutkimukset Kustannukset kestääkö talous Tuloksellisuus/myöäisvaikutukset
25 Miin onkologinen oito perustuu? Syöpäsolukon kontrolloimaton kasvu Kasvunopeus/olosuteet Leviäminen Isännäntuoilmanoitoa Miten oito valitaan /mitä tutkitaan? prognostiset/prediktiiviset tekijät sädeerkkyys sytostaattierkkyys täsmäoitomadollisuudet liitännäislääkeoito (rintaryöpä, suolistosyövät) liitännäissädeoito (rintasyöpä, peräsuolisyöpä) elintä/elimen toimintaa säästävät oidot Syöpää oidetaan ydistelmäoidoilla Leikkaus (jos madollista) Sädeoito Hormonit Solunsalpaajat Biologiset täsmäoidot
26 Syövän sädeoito Parantava oito kurkunpää, eturauanen, imusolmukesyövät Elintä säästävä oito kurkunpää, anus Liitännäisoito rintasyöpä, kivessyöpä Oireita lievittävä oito kivut, tukokset Ulkoinen, kudoksen sisäinen, isotoopit (täsmäsädeoito) Parantava oito; (40) oitokertaa, matkat! Myöäisvaikutukset (BNCT-oito) Sädeoidon aasteet Potilasmäärät! Tarkempi oito kalliit kuvantamiset, laitteet, suunnittelu Säde- ja lääkeoitojen ydistäminen Prosessin keittäminen Sivuvaikutusten väentäminen, lyyt/pitkä
27 TumorLOC kasvaimen paikannus Fuusion verifiointi: väri vs. MV IMRT annosjakauma, eturauassyöpä
28 MSKCC eturauassyövän annoseskalaatio vsta -88 Parempi oitotulos! Syövän lääkeoitotulosten keitys Levinnyt syöpä: - lisää elinkuukausia tai -vuosia Paikallinen syöpä: - lisää elinvuosia tai parantuneita potilaita Viime vuosien suurimmat edistysaskeleet on saavutettu syövän uusilla lääkeoidoilla: - rintasyöpä - paksu- ja peräsuolen syöpä - imukudossyöpä - eräät arvinaiset syövät (esim. GIST) Täsmäoidot kalliit oidot Madollisuuksia estää kasvutekijäreseptorin toiminta Valkosolu Anti-ligandi vasta-aineet Ligandi-toksiini konjugaatit Anti-reseptori vasta-aineet Bispesifiset Vasta-aineet Anti-reseptori vasta-aine+toksiini konjugaatti Tuma Tyrosiinikinaasin inibitio Geeni terapia Ribotsyymit ja antisense oligonukleotidit
29 Herceptin in vaikutusmekanismit Trastutsumabi 1. Reseptorivälitteinen solunkasvun eston 2. Soluvälitteisen immuunijärjestelmän aktivaaatio HER2:sta ekspressoiva rintasyöpäsolu YY Y Y YY Y Y NK-solu Immuunijärjestelmä Täsmäoitoja.. Rituksimab, Mabtera, CD- 20+ lymfoomat. Ibritumomab (CD-20 vasta-aine) + 90 yttrium, Zevalin tai 131 jodi, Bexxar => radioimmunoterapia, lymfoomat Imatinibi, Glivec, c-kit, GIST, bcl-abl KML Bevatsisumabi (Avastin ) Premaligni vaie (Verisuoneton kasvain) Angiogeneesin eli verisuonten uudismuodostuksen merkitys syöpäkasvaimelle Paanlaatuinen kasvain (Angiogeneesin aktivaatio) Tuumorin kasvu (Kasvain, jolla on oma verenkierto) Verisuoniinvaasio (Syöpäsolut läpäisevät verisuonen seinämän) Lepotilainen mikrometastaasi (Leviäminen muiin elimiin) Kasvava metastaasi (Angiogeneesin aktivaatio) Tuumorin elinkaaren vaieet, joissa angiogeneesillä on merkittävä rooli Poon RT, et al. J Clin Oncol 2001;19:
30 Angiogeneesin esto Kenelle täsmäoitoja? Tutkimusten kautta parempaan tulokseen, esimerkkinä rintasyöpä Satunnaistetut tutkimukset 70-luvulta Säästävä leikkaus + Sädeoito ytä yvä elossaolotulokset kuin rinnanpoistolla Liitännäislääkeoidolla uusimien väenemä Solunsalpaajat, ormonioito, Her-2 täsmäoito trastutsumabi (Herceptin)
31 Liitännäis- eli adjuvanttioito Tarkoittaa kirurgisen oidon jälkeen annettavia onkologisia oitoja Tarkoituksena on ekäistä taudin uusimia Hoito räätälöidään kullekin potilaalle rintasyövän ennusteellisten tekijöiden mukaan oitojen yöty/aittaprofiilin mukaan >sädeoito + lääkeoito Rintasyövän liitännäislääkeoito, Lancet 1998 Geenimonistuma jotaa HER2:n proteiinituotteen jopa 100 x määrään HER-2 Proteiini : Immunoistocemistry DNA: amplified HER-2 oncogene FISH syöpäsolukko normaali solukko (Sed antigen blood test)
32 HER-pereen signalointi Esim. HER-2 muodostaa pareja HER-1:n, HER-2:n ja HER-4:n kanssa HER-2 HER-1,HER 1,HER-3, tai HER-4 Solu membraani 3. Signaali transduktio tumaan P P 2. Tyrosiini kinaasi aktiivisuus Sytoplasma Tuma SOLUN 4. Geeni aktivaatio JAKAUTUMINEN HER2 positiivinen (CISH) n= 250 Toinen satunnaistaminen: Herceptin vs. nil H HHHHHHHH V V VVVVVV D D D H H HHHHHHH Doketakseli Vinorelbiini Trastutsumabi 100 mg/m 2 25 mg/m 2 2 mg/kg C 600 E 60 F 600 C 600 E 60 F 600 RT TAM 5 yr (ER +ve) RT TAM 5 yr (ER +ve) weeks FinHer tutkimus, Her+ + potilaat, NEJM 2/2006 D Overall survival, erbb2-positive cancer Patients % % 97.4% 96.3% 100% 95.7% % Hazard ratio 0.41 (95% CI, ) P=0.07 Trastuzumab No trastuzumab years No. at Risk Trastuzumab No Trastuzumab
33 Keskisuomalainen, Eriarvoisuus uusien syöpälääkkeiden käyttöönotossa Asuinpaikka vaikuttaa rintasyövän lääkeoitoon. Keskisuomalainen Äräkän rintasyövän varaisvaieen täsmäoito trastsumabi-lääkkeellä pudottaa taudin uusiutumisriskin puoleen Nykyiset rintasyövän oitosuositukset ovat vanentuneet, kertoo dosentti Minna Tanner Vaikka rintasyöpä yleistyy, siien ei kuolla aiempaa useammin seulontojen ja entistä teokkaampien oitojen ansiosta. Se on kuitenkin vuotiaiden naisten yleisen kuolinsyy. Helsingin Sanomat,
34 Syövän oito: kallista vai alpaa?? Kallista, koska: Syövän oitoon osallistuu monilukuinen joukko erikoissairaanoidon ammattienkilöitä Lyytaikaiset kustannukset ovat suuria, sairaalassa tapatuvia ja varsin tarkoin laskettavissa = kiinnittävät elposti uomiota Yteiskunnan kannalta teokasta, koska: Suurin osa oidoista voidaan toteuttaa polikliinisesti Hoito suunnitellaan arkiten potilaskotaisesti Hoito on useimmiten lyytkestoista (vrt. pitkäaikaisten sairauksien elinikäiset kustannukset) Uusien oitojen ansiosta syöpäkuolleisuus on väentynyt Nyt 60 % syöpään sairastuneista on elossa 5 vuoden kuluttua Rintasyövän sairastaneista 85% (88 %) ja eturauassyövän 82% on elossa 5 vuoden kuluttua Yä useampi potilas kykenee palaamaan työelämään tai pereen pariin esim. rintasyövän sairastaneista työikäisistä naisista yli puolet palaa työelämään Parantuneet tai elossa olevat syöpäpotilaat osallistuvat merkittävällä panoksella suomalaisen yteiskunnan yvinvoinnin ylläpitämiseen Jos joonkin suureen kansansairauteen, esimerkiksi eturauassyöpään, löydettäisiin parantava mutta kallis lääke, meillä tuskin olisi varaa ottaa sitä käyttöön arvelee professori Jussi Huttunen Helsingin Sanomat,
35 Syövän oito Suomessa on teokasta: kustannukset ( /asukas) ovat Suomessa eurooppalaisen keskitason alapuolella - mutta voimmeko näillä kuluilla säilyttää oidon korkean tason? Norja Sveitsi Iso-Britannia Saksa Belgia Ruotsi Tanska Keskiarvo Ranska Irlanti Italia Suomi Alankomaat Espanja Portugali Tsekki Unkari Puola Karolinska Institutet 2005 Haasteet???!!! Syöpämäärien nousu (25-50% vuoteen 2015) Korkeatasoinen oidon tason säilyttäminen - tuloksellisuus Euroopan uippua Hoitoenkilökunta - saatavuus/koulutus Koulutuksen ja tutkimuksen ja oidon keityksen turvaaminen Yksilölliset täsmäoidot kenelle? Potilaiden seuranta, missä ja miten? Ennaltaekäisy, seulonnat uudet seulat Kustannukset Hoito läelle potilasta satelliittien perustaminen
36 Onkologinen farmako- genomikka eilen ja tänään Dako Herceptin Test Single analyte test Dx test = Drug target Single indication Standard tecnology Microarray test for drug response Multi-Analyte test Dxtest Drug target Multiple indications New Dx tecnology I-linjan oito, sitten II-linjan Hoito, jne Hoito A Hoito B Syövän lääkeoidon muutos räätälöity oito Ei teoa Ei teoa survival response Syöpäpotilas?? Hoito C Yksilöity oitolääkäri tietää oidon onnistumisen madollisuuden? Hoito B Hoito A Hoito C Vaste oidolle
Syöpähoitojen kehitys haja- Pirkko Kellokumpu-Lehtinen Säde- ja kasvainhoidon professori, ylilääkäri, TaY/TAYS 19.02.2008
Syöpähoitojen kehitys haja- ammunnasta täsmäosumiin Pirkko Kellokumpu-Lehtinen Säde- ja kasvainhoidon professori, ylilääkäri, TaY/TAYS 19.02.2008 Haasteet Syöpämäärien lisäys/väestön vanheminen Ennaltaehkäisy/seulonnat
LisätiedotRintasyöpä Suomessa. Mammografiapäivät Tampere 26.6.2009. Risto Sankila. Ylilääkäri, Suomen Syöpärekisteri, Helsinki
Rintasyöpä Suomessa Mammografiapäivät Tampere 26.6.2009 Risto Sankila Ylilääkäri, Suomen Syöpärekisteri, Helsinki Suomen Syöpärekisteri Syöpätautien tilastollinen ja epidemiologinen tutkimuslaitos... syöpärekisteri
LisätiedotSyöpätautien hoidoista vaikuttavia tuloksia, lisää elinvuosia, odotuksia ja pettymyksiä
Syöpätautien hoidoista vaikuttavia tuloksia, lisää elinvuosia, odotuksia ja pettymyksiä Pirkko-Liisa Kellokumpu-Lehtinen Säde- ja kasvainhoidon professori/ylilääkäri, Tay/Tays 20.11.2012 Sairaalapäivät,
LisätiedotKenelle täsmähoitoja ja millä hinnalla?
Kenelle täsmähoitoja ja millä hinnalla? Heikki Joensuu ylilääkäri, Syöpätautien klinikka, HYKS, ja professori, Lääketieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto EUROCARE-4 tutkimus Syöpäpotilaiden eloonjääminen
LisätiedotKatja Aktan-Collan Alkoholi ja syöpä
Katja Aktan-Collan Alkoholi ja syöpä Alkoholi ja syöpä Maarit Rautio Matti Rautalahti Alkoholin kulutus 10 l/vuodessa Suomessa ja Tanskassa 9 l/vuodessa Ruotsissa 6,5 l/vuodessa Norjassa Alkoholi on Suomessa
LisätiedotOppimistavoitteet. Syöpien esiintyvyys, ennuste, hoito ja tutkimus. Syöpien esiintyvyys. Suomen syöpärekisteri. Lisäksi
Oppimistavoitteet Syöpien esiintyvyys, ennuste, hoito ja tutkimus Sirpa Leppä, professori Syöpätautien klinikka Hankkia yleiskäsitys syövän yleisyydestä, yleisimpien syöpien sairastavuudesta ja kuolleisuudesta
LisätiedotBI4 IHMISEN BIOLOGIA
BI4 IHMISEN BIOLOGIA IHMINEN ON TOIMIVA KOKONAISUUS Ihmisessä on noin 60 000 miljardia solua Solujen perusrakenne on samanlainen, mutta ne ovat erilaistuneet hoitamaan omia tehtäviään Solujen on oltava
LisätiedotMiten geenitestin tulos muuttaa syövän hoitoa?
ChemBio Helsingin Messukeskus 27.-29.05.2009 Miten geenitestin tulos muuttaa syövän hoitoa? Kristiina Aittomäki, dos. ylilääkäri HYKS Perinnöllisyyslääketieteen yksikkö Genomin tutkiminen FISH Sekvensointi
LisätiedotLevinneen suolistosyövän hoito
Levinneen suolistosyövän hoito Yhteyshoitajakoulutus 29.9. LT ylilääkäri Pirkanmaan Syöpäyhdistys Uusien tapausten lukumäärät, yleisimpien syöpien mennyt ja ennustettu trendi, miehet Uusien tapausten lukumäärät,
LisätiedotSyövän ilmaantuvuus, syöpäpotilaiden ennuste ja syöpäkuolleisuus
Syövän ilmaantuvuus, syöpäpotilaiden ennuste ja syöpäkuolleisuus Eero Pukkala, Tadeusz Dyba, Timo Hakulinen ja Risto Sankila Syöpä nyt Syöpä on yleinen sairaus. Suomessa elää yli 2 ihmistä, joilta on elämän
LisätiedotSyöpä. Ihmisen keho muodostuu miljardeista soluista. Vaikka. EGF-kasvutekijä. reseptori. tuma. dna
Ihmisen keho muodostuu miljardeista soluista. Vaikka nämä solut ovat tietyssä mielessä meidän omiamme, ne polveutuvat itsenäisistä yksisoluisista elämänmuodoista, jotka ovat säilyttäneet monia itsenäisen
LisätiedotPYLL-seminaari 30.3.2011
PYLL-seminaari 30.3.2011 Sairaalajohtaja Jari Välimäki syöpätautien osuus ennenaikaisten elinvuosien menetysten aiheuttajina etenkin ESshp:n naisten keskuudessa kiinnittää huomiota ne ovat PYLL-tilastossa
LisätiedotSyöpä Esipuhe 2. 2 Syöpätilanne Ilmaantuvuus ja kuolleisuus 4. 4 Potilaiden elossaolo 13
26.11.2018 Sisältö 1 Esipuhe 2 2 Syöpätilanne 2016 3 3 Ilmaantuvuus ja kuolleisuus 4 4 Potilaiden elossaolo 13 5 Riski sairastua ja kuolla syöpään 16 6 Vallitsevuus 17 7 Taulukot 19 7.1 Ilmaantuvuus, kuolleisuus
LisätiedotPET-tutkimusten vaikuttavuus ja kustannukset. Esko Vanninen palvelualuejohtaja Kuopion yliopistollinen sairaala
PET-tutkimusten vaikuttavuus ja kustannukset Esko Vanninen palvelualuejohtaja Kuopion yliopistollinen sairaala ISI Web of Science: hakusana PET/CT N = 4974, 27.4.2010 Mihin diagnostisia menetelmiä tarvitaan?
LisätiedotMatkapuhelimet ja syöpävaara
Matkapuhelimet ja syöpävaara Anssi Auvinen LT, tutkimusprofessori Säteilyturvakeskus Miksi tutkitaan Radiotaajuinen sähkömagneettikenttä Heikko energia Paikallinen: kantama joitain cm Tutkimuksen edellytykset
Lisätiedot4. SYÖPÄTAUTIEN ILMAANTUVUUS
4. SYÖPÄTAUTIEN ILMAANTUVUUS Simo Näyhä, ja Eero Pukkala 3 Oulun yliopiston kansanterveystieteen ja yleislääketieteen laitos Oulun aluetyöterveyslaitos 3 Suomen Syöpärekisteri 4. Johdanto Lapin miehillä
LisätiedotSyöpä ja eriarvoisuus
Syöpä ja eriarvoisuus Väestöryhmien väliset erot syöpien ilmaantuvuudessa ja kuolleisuudessa Nea Malila, Suomen Syöpärekisteri 1 Syöpäpotilaiden ennuste (5-vuotiselossaolo) koulutustasoittain korkeakoulu
LisätiedotSyöpägeenit. prof. Anne Kallioniemi Lääketieteellisen bioteknologian yksikkö Tampereen yliopisto
Syöpägeenit prof. Anne Kallioniemi Lääketieteellisen bioteknologian yksikkö Tampereen yliopisto Mitä syöpä on? Ryhmä sairauksia, joille on ominaista: - solukasvun säätelyn häiriö - puutteet solujen erilaistumisessa
LisätiedotMolekyylidiagnostiikka keuhkosyövän hoidossa. Jussi Koivunen, el, dos. Syöpätautien ja sädehoidon klinikka/oys
Molekyylidiagnostiikka keuhkosyövän hoidossa Jussi Koivunen, el, dos. Syöpätautien ja sädehoidon klinikka/oys Sidonnaisuudet Taloudelliset riippuvuudet: Konsultointi: - Tutkimusrahoitus: - Honorariat:
LisätiedotSyöpäseulonnat II - sairauksien
Syöpäseulonnat II - sairauksien ennaltaehkäisyä Janne Pitkäniemi 1,2 1 Suomen Syöpärekisteri ja 2 Helsingin yliopisto Suomen Syöpärekisteri,Finnish Cancer Registry Institute for Statistical and Epidemiological
LisätiedotSyövän synty. Esisyöpägeenit (proto-onkogeenit)
Esisyöpägeenit (proto-onkogeenit) Syövän synty 1. Säätelevät solunjakautumista ja mitoosia (solunjakaantumisen kaasupolkimia). 2. Kasvunrajoitegeenit hillitsevät solun jakaantumista tai pysäyttävät se
LisätiedotPaksusuolisyövän seulontatulokset Suomessa. Nea Malila Suomen Syöpärekisteri
Paksusuolisyövän seulontatulokset Suomessa Suomen Syöpärekisteri Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LT, dosentti Päätoimi Suomen Syöpärekisterin johtaja, Suomen Syöpäyhdistys ry Sivutoimet syöpäepidemiologian
LisätiedotArvokkaiden yhdisteiden tuottaminen kasveissa ja kasvisoluviljelmissä
Arvokkaiden yhdisteiden tuottaminen kasveissa ja kasvisoluviljelmissä Siirtogeenisiä organismeja käytetään jo nyt monien yleisten biologisten lääkeaineiden valmistuksessa. Esimerkiksi sellaisia yksinkertaisia
LisätiedotHoitotehoa ennustavat RAS-merkkiaineet Tärkeä apuväline kolorektaalisyövän lääkehoidon valinnassa Tämän esitteen tarkoitus Tämä esite auttaa ymmärtämään paremmin kolorektaalisyövän erilaisia lääkehoitovaihtoehtoja.
LisätiedotUusia mahdollisuuksia FoundationOne CDx. keystocancer.fi
Uusia mahdollisuuksia FoundationOne CDx keystocancer.fi FI/FMI/1810/0067 Lokakuu 2018 FoundationOne CDx -geeniprofilointi FoundationOne CDx on kattava geeniprofilointipalvelu, jossa tutkitaan syöpäkasvaimen
LisätiedotSyöpäjärjestöt. Sakari Karjalainen Pääsihteeri, dos., LT. New Cancer Treatments 19.3.2015 ChemBio 2015
Syöpäjärjestöt Sakari Karjalainen Pääsihteeri, dos., LT New Cancer Treatments 19.3.2015 ChemBio 2015 Syöpäjärjestöt = Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö Syöpäjärjestöillä tarkoitetaan Suomen Syöpäyhdistyksen
LisätiedotSyöpäjärjestöt kuntoutumisen tukena
Syöpäjärjestöt kuntoutumisen tukena Ylilääkäri, LT, dosentti Suomen Syöpäyhdistys ry SYÖPÄJÄRJESTÖT Syöpäjärjestöillä tarkoitetaan Suomen Syöpäyhdistyksen ja Syöpäsäätiön muodostamaa kokonaisuutta. Suomen
LisätiedotSyöpäseulontojen perusteet ja suolistosyöpäseulonnan tulokset matkalla kuntia velvoittavaksi toiminnaksi
Syöpäseulontojen perusteet ja suolistosyöpäseulonnan tulokset matkalla kuntia velvoittavaksi toiminnaksi Yhteyshoitajakoulutus 29.9.2011 Nea Malila Suomen Syöpärekisteri ja Tampereen yliopisto Milloin
LisätiedotSyöpäseulonnat II - sairauksien
Syöpäseulonnat II - sairauksien ennaltaehkäisyä Janne Pitkäniemi 1,2 1 Suomen Syöpärekisteri ja 2 Helsingin yliopisto Suomen Syöpärekisteri,Finnish Cancer Registry Institute for Statistical and Epidemiological
LisätiedotMikä on HER2-positiivinen rintasyöpä?
Tietoa potilaalle HER2-positiivisen rintasyövän KANJINTI*-hoidosta *KANJINTI on trastutsumabi-biosimilaari. Ensimmäinen trastutsumabilääke, jonka kauppanimi on Herceptin, on ollut saatavilla jo useita
Lisätiedotrakko ja virtsatiet (C65 68, D09.0 1, D30.1 9, D41.1)
Syöpäpotilaiden eloonjäämisluvut alueittain Sivuilla 2 14 esitetään suhteelliset elossaololuvut yliopistollisten sairaaloiden vastuualueilla vuosina 2005 2012 todetuilla ja 2010 2012 seuratuilla potilailla
LisätiedotSyöpäjärjestöt. Sopeutumisvalmennus Neuvonpalvelut. Syöpätutkimuksen rahoittaminen
Potilaan näkökulma Syöpäjärjestöt Suomen Syöpäyhdistys ja Suomen Syöpäsäätiö Suomen Syöpäyhdistys = 12 alueellista ja kuusi valtakunnallista potilasyhdistystä. Suomen Syöpäyhdistys ylläpitää Suomen Syöpärekisteriä.
LisätiedotSyöpä Esipuhe 2. 2 Syöpätilanne Ilmaantuvuus ja kuolleisuus 4
8.2.219 Sisältö 1 Esipuhe 2 2 Syöpätilanne 216 3 3 Ilmaantuvuus ja kuolleisuus 4 4 Potilaiden elossaolo 13 4.1 Elossaololuvut alueittain.......................................... 16 5 Riski sairastua ja
LisätiedotRintasyövän reseptori- ja HER-2 tutkimusten laadunhallinta. Jorma Isola Tampereen yliopisto Biolääketieteellisen teknologian yksikkö
Rintasyövän reseptori- ja HER-2 tutkimusten laadunhallinta Jorma Isola Tampereen yliopisto Biolääketieteellisen teknologian yksikkö Reseptori- ja HER2-tutkimusten erityispiirteitä i ii i Tutkittavia näytteitä
LisätiedotJulkiset hyvinvointimenot
Julkiset hyvinvointimenot Talouden Rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kotitalouksien tulonsiirrot ja hyvinvointipalvelut 199 9, miljardia euroa vuoden 9 hinnoin Mrd. euroa 7 Tulonsiirrot
LisätiedotTulehdus ja karsinogeneesi. Tulehduksen osuus syövän synnyssä. Tulehdus ja karsinogeneesi. Tulehdus ja karsinogeneesi. Tulehdus ja karsinogeneesi
Tulehduksen osuus syövän synnyssä Ari Ristimäki, professori Patologia Helsingin yliopisto esiasteissa ja useissa eri syöpäkasvaintyypeissä. 1 A Mantovani, et al. NATURE Vol 454 24 July 2008 Figure 15.22d
LisätiedotYleispatologia Johdanto
Mitä patologia on? Yleispatologia Johdanto Jarkko Hietanen professori, LKT, HLL, M.Sc Hammaslääketieteen laitos Hammaslääketieteellinen patologia Patologia on tautioppia. Inflammaatio ja immunologiset
LisätiedotSyöpä 2015 Syöpäjärjestöjen julkaisuja 2006
Syöpä 2015 Syöpäjärjestöjen julkaisuja 2006 Toimitus: Marika Javanainen, Juttutoimisto Helmi Taitto: Taina Ilomäki-Virta Kannen kuva: Taina Ilomäki-Virta ISBN 952-99737-1-3 Suomen Syöpäsäätiön julkaisuja
LisätiedotMiten ehkäistä suolisyöpää? Jukka- Pekka Mecklin Yleiskirurgian professori K- SKS ja Itä- Suomen yliopisto
Miten ehkäistä suolisyöpää? Jukka- Pekka Mecklin Yleiskirurgian professori K- SKS ja Itä- Suomen yliopisto Suolisyövän ehkäisy 1. Suolisyövän yleisyys väestössä 2. Suolisyövän riskiryhmät 3. Suolisyövän
LisätiedotClinical impact of serum proteins on drug delivery Felix Kratz, Bakheet Elsadek Journal of Controlled Release 161 (2012)
Clinical impact of serum proteins on drug delivery Felix Kratz, Bakheet Elsadek Journal of Controlled Release 161 (2012) 429 445 Sampo Kurvonen 25.10.2017 Sisältö Plasmaproteiineista Albumiini Transferriini
LisätiedotTervekudosten huomiointi rinnan sädehoidossa
Tervekudosten huomiointi rinnan sädehoidossa Onkologiapäivät 30.8.2013 Sairaalafyysikko Sami Suilamo Tyks, Syöpäklinikka Esityksen sisältöä Tervekudoshaittojen todennäköisyyksiä Tervekudosten annostoleransseja
LisätiedotMutaatiot ovat muutoksia perimässä
Mutaatiot ovat muutoksia perimässä Aiheuttajina mutageenit (säteily, myrkyt) myös spontaanimutaatioita, vai onko? Geenimutaatiot (syntyy uusia alleeleja) Yksittäinen emäs voi kadota tai vaihtua toiseksi.
LisätiedotTYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi
TYÖOLOJEN KEHITYS Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi % Palkansaajien koulutusrakenne Työolotutkimukset 1977-2013 100 90 10 13 14 20
LisätiedotEturauhassyövän seulonta. Patrik Finne
Eturauhassyövän seulonta Patrik Finne Ulf-Håkan Stenman-juhlasymposiumi, 21.4.2009 Seulonnan tavoite löytää syöpä aikaisemmin, ennen kuin se on levinnyt mahdollistaa radikaalinen hoito Vähentää kuolleisuutta
LisätiedotSuomen Syöpärekisteri Syöpätautien tilastollinen ja epidemiologinen tutkimuslaitos. Syöpäpotilaiden eloonjäämisluvut alueittain
Syöpäpotilaiden eloonjäämisluvut alueittain Sivuilla 2 15 esitetään ikävakioidut suhteelliset elossaololuvut yliopistollisten sairaaloiden vastuualueilla vuosina 2007 2014 todetuilla ja 2012 2014 seuratuilla
LisätiedotKliiniset lääketutkimukset yliopistosairaalan näkökulma. Lasse Viinikka 18.3.2014 Etiikan päivä 2014
Kliiniset lääketutkimukset yliopistosairaalan näkökulma Lasse Viinikka 18.3.2014 Etiikan päivä 2014 Tutkimustyön merkitys potilashoidon kannalta parantaa asiantuntijuutta korkeatasoinen tutkija on alansa
LisätiedotUusia mahdollisuuksia FoundationOne
Uusia mahdollisuuksia FoundationOne FI/FMI/1703/0019 Maaliskuu 2017 FoundationOne -palvelu FoundationOne on kattava genomianalysointipalvelu, jossa tutkitaan 315 geenistä koko koodaava alue sekä 28 geenistä
LisätiedotSolujen muuntumisprosessi kestää vuosia tai
Katsaus Miten syöpä syntyy Marikki Laiho Kahden vuosikymmenen ajalta kertynyt tietous solujen toiminnasta ja niiden kasvun säätelystä on kiistatta osoittanut, että syövän syntymekanismina ovat erilaiset
LisätiedotKansainvälisen tilausliikenteen matkustajat 2018
01/18 02/18 03/18 04/18 määrän määrän määrän EU Espanja 50 236 1,6 44 468-1,6 50 271-1,7 30 500 Kreikka 17 306 Iso-Britannia 11 204-7,5 10 037 21,7 2 940 44,3 866 Alankomaat 9 736 23,3 11 472 30,4 7 444
LisätiedotSuomalainen maksa - ja miten se on marinoitu
Suomalainen maksa - ja miten se on marinoitu Helena Isoniemi ylilääkäri, professori Elinsiirto- ja maksakirurgian klinikka Martti Färkkilä ylilääkäri, professori Gastroenterologia HYKS 13.3.2014 Alkoholi
LisätiedotEnsimmäisen lapsen hankinta - Vertaileva tutkimus vanhemmuuteen siirtymisen muodosista
Ensimmäisen lapsen hankinta - Vertaileva tutkimus vanhemmuuteen siirtymisen muodosista Katja Forssén & Veli-Matti Ritakallio Sosiaalipolitiikan laitos Perheiden muuttuvat elinolot kirjan julkaisuseminaari
LisätiedotVectibix (panitumumabi) levinneessä suolistosyövässä
Vectibix (panitumumabi) levinneessä suolistosyövässä Opas potilaan ohjaukseen lääkärille ja hoitajalle HOITOHENKILÖKUNNALLE Ensikäynnille Sisältö Mikä lääke Vectibix on? Miten se annostellaan? Odotettavissa
LisätiedotMitä pitäisi tietää rintasyövän hoidosta ja seurannasta?
Mitä pitäisi tietää rintasyövän hoidosta ja seurannasta? Suomen yleislääkäriyhdistys 13.05.2016 Päivi Salminen-Peltola osastonylilääkäri HUS Hyvinkään sairaala Sisältö Lähettäminen ja tutkimukset perusterveydenhuollossa
LisätiedotKohti potilaskeskeistä hoitoa digitaalisten palveluiden avulla
Kohti potilaskeskeistä hoitoa digitaalisten palveluiden avulla Sosiaali- ja terveyspalvelut suurten murrosten kynnyksellä ja valtavien mahdollisuuksien äärellä 16.11.2017 Henri Virtanen Head of Product
LisätiedotHYKS SYÖPÄKESKUS. Tiina Saarto, vs. yl 24.3.2015 1
HYKS SYÖPÄKESKUS Tiina Saarto, vs. yl 24.3.2015 1 HYKS SYÖPÄKESUS Suomen suurin syöpäkeskus Syövän lääke- ja sädehoitokeskus kaikki kiinteät kasvaimet hematologiset maligniteetit rintarauhaskirurgia muu
LisätiedotTurvallisuus meillä ja muualla
Hyvää matkaa ehjänä kotiin! Matkustamisen turvallisuusseminaari 13.11.2009 Rovaniemi, Hotel Santa Claus Turvallisuus meillä ja muualla Johtaja Erkki Yrjänheikki Sosiaali- ja terveysministeriö 1 13.11.2009
Lisätiedotmuutos *) %-yks. % 2016
TERVEYDENHUOLLON KÄYTTÖMENOT SUHTEESSA (%) BKT:HEN OECD-MAISSA 2000-2015 SEKÄ SUHTEIDEN MUUTOKSET %-YKSIKKÖINÄ JA PROSENTTEINA Vuosi 2015: laskeva järjestys Current expenditure on health, % of gross domestic
LisätiedotAutoimmuunitaudit: osa 1
Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,
LisätiedotMeretojan taudin myöhäisvaiheet
Meretojan taudin myöhäisvaiheet SAMY 22.10.2016 Eeva-Kaisa Schmidt, LK, DI KIITOS MERETOJAN TAUDIN MYÖHÄISVAIHEET Tutkimusryhmämme Dosentti, neurologian el Sari Kiuru-Enari LT, neurologian el Sari Atula
LisätiedotMitä onkologi toivoo patologilta?
Mitä onkologi toivoo patologilta? Mikä PAD-lausunnossa vaikuttaa kilpirauhassyövän hoitoon Hanna Mäenpää, dos HUS, Syöpätautien klinikka Onkologian trendejä Entiteetit pirstoutuvat pienemmiksi: lisää tietoa
LisätiedotSyövän sädehoito. Raportin yhteenvedon suomentanut: Risto Roine, FinOHTA 28.11.1996
Syövän sädehoito SBU - Statens beredning for utvärdering av medicinsk metodik Rapport nr 129/1 + 129/2 (Litteraturgranskning): Strålbehandling av cancer Tukholma, syyskuu 1996 Raportin yhteenvedon suomentanut:
LisätiedotGeneettisen tutkimustiedon
Geneettisen tutkimustiedon omistaminen Tutkijan näkökulma Katriina Aalto-Setälä Professori, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri Tampereen Yliopisto ja TAYS Sydänsairaala Etiikan päivät 9.3.2016
Lisätiedot*) %-yks. % 2018*)
TERVEYDENHUOLLON KÄYTTÖMENOT SUHTEESSA (%) BKT:HEN OECD-MAISSA 2000-2017 SEKÄ SUHTEIDEN MUUTOKSET %-YKSIKKÖINÄ JA PROSENTTEINA Vuosi 2017: laskeva järjestys Current expenditure on health, % of gross domestic
LisätiedotLataa Seksuaalisuuden muutokset syöpään sairastuessa - Katja Hautamäki-Lamminen. Lataa
Lataa Seksuaalisuuden muutokset syöpään sairastuessa - Katja Hautamäki-Lamminen Lataa Kirjailija: Katja Hautamäki-Lamminen ISBN: 9789514487590 Sivumäärä: 156 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 28.41 Mb Suomalaisista
LisätiedotKEUHKOSYÖVÄN SEULONTA. Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema
KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema Seulonta on tiettyyn väestöryhmään kohdistuva tutkimus, jolla pyritään
LisätiedotOnko eturauhassyövän PSAseulonta miehelle siunaus vai. Harri Juusela Urologian erikoislääkäri 28.3.2012 Luokite-esitelmä Kluuvin rotaryklubissa
Onko eturauhassyövän PSAseulonta miehelle siunaus vai kirous? Harri Juusela Urologian erikoislääkäri 28.3.2012 Luokite-esitelmä Kluuvin rotaryklubissa Miten minusta tuli urologian erikoislääkäri Eturauhassyöpäseulonta
Lisätiedotkoulutuksesta kuvaajia
3 25 2 15 1 5 22. Teknillisten korkeakoulujen ja tiedekuntien opiskelijamäärät opettajaa kohti (1981, 199 ja 2) Lähde: Opetusministeriön KOTA-tietokanta. TKK TTKK LTKK OY ÅA Perus- ja jatko-opiskelija/opetuksen
Lisätiedotmuutos *) %-yks. % 2017*)
TERVEYDENHUOLLON KÄYTTÖMENOT SUHTEESSA (%) BKT:HEN OECD-MAISSA 2000-2016 SEKÄ SUHTEIDEN MUUTOKSET %-YKSIKKÖINÄ JA PROSENTTEINA Vuosi 2016: laskeva järjestys Current expenditure on health, % of gross domestic
LisätiedotKansainvälisen reittiliikenteen matkustajat 2018
01/18 02/18 03/18 04/18 määrän määrän määrän EU Ruotsi 141 968 4,1 139 575 2,8 158 746 2,8 170 449 Saksa 123 102-6,1 126 281-4,5 161 558 6,9 159 303 Espanja 104 817 10,5 103 791 16,2 126 347 21,1 114 954
LisätiedotKansainvälisen reittiliikenteen matkustajat 2018
01/18 02/18 03/18 04/18 määrän määrän määrän EU Ruotsi 141 968 4,1 139 575 2,8 158 746 2,8 170 449 Saksa 123 102-6,1 126 281-4,5 161 558 6,9 159 303 Espanja 104 817 10,5 103 791 16,2 126 347 21,1 114 954
LisätiedotKäänteentekevä brittiläinen syöpätutkimus kertoo, että lasten akuutti lymfoplastileukemia on ehkä ehkäistävissä!
Käänteentekevä brittiläinen syöpätutkimus kertoo, että lasten akuutti lymfoplastileukemia on ehkä ehkäistävissä! Noin kolmannes lasten syövistä on leukemioita ja yleisin niistä on akuutti lymfoblastileukemia.
LisätiedotMaailman valutuotanto
Maailman valutuotanto Yhteenveto Modern Castings-lehden ja American Foundry Society (AFS) - yhdistyksen tilastoimista luvuista vuosilta 2004, 2006, 2008, 2010 ja 2012 Tuula Höök 9.9.2014 Tilastoinnissa
LisätiedotSuosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 2009 2010 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät
Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 9 1 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät Jalkapallo Pyöräily Uinti Juoksulenkkeily Hiihto 217 18 166 149 147 Muutoksia eri lajien harrastajien lukumäärissä
LisätiedotTIETOA ETURAUHASSYÖPÄPOTILAAN SOLUNSALPAAJAHOIDOSTA
TIETOA ETURAUHASSYÖPÄPOTILAAN SOLUNSALPAAJAHOIDOSTA TOSIASIOITA USKOMUSTEN TAKANA HARVINAISET SAIRAUDET I MS-TAUTI I ONKOLOGIA I IMMUNOLOGIA 1 LUKIJALLE Eturauhassyöpä on Suomessa miesten yleisin syöpä.
LisätiedotSuosituimmat kohdemaat
Suosituimmat kohdemaat Maakuntanro Maakunta Kohdemaa Maakoodi sum_lah_opisk 21 Ahvenanmaa - Kreikka GR 3 Åland Italia IT 3 Turkki TR 2 Saksa DE 1 09 Etelä-Karjala Venäjä RU 328 Britannia GB 65 Ranska FR
LisätiedotOpintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille
Opintovierailut Euroopan unionin poikittaisohjelma opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut-ohjelma Opintovierailut on osa Elinikäisen oppimisen ohjelman poikittaisohjelmaa. Ohjelman
LisätiedotTyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla
Yhteiset kansanterveytemme haasteet riskitiedoista toimintaan Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla Markku Peltonen PhD,, dosentti, yksikön n pääp äällikkö Diabetesyksikkö Terveyden
LisätiedotSTUK. Sirpa Heinävaara TUTKIMUSHANKKEET - KÄYNNISSÄ OLEVAT KANSAINVÄLISET HANKKEET. tutkija/tilastotieteilijä
KÄYNNISSÄ OLEVAT TUTKIMUSHANKKEET - KANSAINVÄLISET HANKKEET Sirpa Heinävaara tutkija/tilastotieteilijä STUK RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY Tutkimusten lähtökohtia Matkapuhelinsäteilyn ja aivokasvainten
LisätiedotYritykset ja yrittäjyys
Yritykset ja yrittäjyys Suomen Yrittäjät 5.10.2006 1 250 000 Yritysten määrän kehitys 240 000 230 000 220 000 210 000 200 000 218140 215799 211474 203358 213230 219273219515 222817224847226593 232305 228422
LisätiedotMolekyyligeneettiset testit syövän hoidon suuntaajina. Laura Lahtinen Molekylibiologi, FT Patologia Keski-Suomen keskussairaala
Molekyyligeneettiset testit syövän hoidon suuntaajina Laura Lahtinen Molekylibiologi, FT Patologia Keski-Suomen keskussairaala Perinteisesti kasvaimet on luokiteltu histologian perusteella Samanlainen
LisätiedotKansaneläkelaitoksen päätös
Kansaneläkelaitoksen päätös lääketieteellisistä edellytyksistä, jotka sairauden tulee rajoitetusti erityiskorvattavan lääkkeen erityiskorvaamiseksi täyttää. Annettu Helsingissä 31.12.2004 Kansaneläkelaitos
LisätiedotPISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN?
PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN? Jouni Välijärvi, professori Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto EDUCA 2014 Helsinki 25.1.2014 30.1.2014 Suomalaisnuorten osaaminen
LisätiedotSivistyksessä Suomen tulevaisuus. KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen
Sivistyksessä Suomen tulevaisuus KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen Millaisia tietoja ja taitoja tulevaisuudessa tarvitaan? Tulevaisuuden tietojen
LisätiedotTyöurien pidentäminen
Lisää tähän otsikko Työurien pidentäminen EK päivä 24. 3. 2010 Oulun Yliopisto Kari Kaukinen Ylilääkäri 2 Ikääntyneiden huoltosuhde vuosina 2010, 2025 ja 2050 nykyisissä EU-maissa 65 vuotta täyttäneiden
LisätiedotETURAUHASSYÖPÄ OSASTONYLILÄÄKÄRI PETTERI HERVONEN HUS SYÖPÄKESKUS, HELSINKI
ETURAUHASSYÖPÄ OSASTONYLILÄÄKÄRI PETTERI HERVONEN HUS SYÖPÄKESKUS, HELSINKI ETURAUHANEN - ANATOMIA 21.11.2018 2 ETURAUHASEN TOIMINTA Maapähkinän kokoinen rauhanen, joka sijaitsee peniksen takana, peräsuolen
LisätiedotEsimerkkejä Euroopasta. Koonnut (2012): Tutkija Anneli Miettinen
Esimerkkejä Euroopasta Koonnut (2012): Tutkija Anneli Miettinen Ruotsi Tanska Slovenia Liettua Hollanti Itävalta Latvia Portugali Ranska Kypros SUOMI Belgia Saksa Bulgaria Viro Puola Luxembourg Tsekin
LisätiedotTyöllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)
Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15
LisätiedotTerveydenhuollon maailma muuttuu - olemmeko valmiit
Terveydenhuollon maailma muuttuu - olemmeko valmiit Päivi Koivuranta-Vaara LKT, hallintoylilääkäri 1 Elinkeinorakenteen muutos Teollinen tuotanto vähenee ja siirtyy muualle Suomessa ei enää valmisteta
LisätiedotTuhkarokko- ja sikotautiepidemoita Euroopassa
Tuhkarokko- ja sikotautiepidemoita Euroopassa Labqualityn neuvottelukokous 17.10.2008 Irja Davidkin Tuhkarokko ja sikotauti virusten aiheuttamia lastentauteja, jotka ennen rokotuksia esiintyivät epidemioina
LisätiedotRintasyöpä ja elintasosyövät
Rintasyöpä ja elintasosyövät rintasyöpä, eturauhassyöpä ja suolistosyövät Helsingin Messukeskus 1. 2.4.2009 Elintasosyöpien hoito nyt ja tulevaisuudessa 12 huippuasiantuntijan näkemykset Ohjelmassa mm:
LisätiedotPÄIVI RUOKONIEMI LT, kliinisen farmakologian ja lääkehoidon erikoislääkäri Ylilääkäri, Fimea
TIIA TALVITIE FM Tiedottaja, Fimea PÄIVI RUOKONIEMI LT, kliinisen farmakologian ja lääkehoidon erikoislääkäri Ylilääkäri, Fimea Syövän lääkehoitojen kehittäminen vaatii KOKO ALAN DIALOGIA Täsmälääkkeet
LisätiedotSeminoman hoito ja seuranta. S. Jyrkkiö
Seminoman hoito ja seuranta S. Jyrkkiö 17.4.2015 Kivessyöpä yleistyy Pohjoismaissa Seminoman ja non-seminoomien yleisyys Pohjoismaissa Kuolleisuus kivessyöpään Pohjoismaissa Kivessyöpä 5 v OSS Kivestuumoreiden
LisätiedotSyöpä Suomessa 2006 EERO PUKKALA RISTO SANKILA MATTI RAUTALAHTI
Syöpä Suomessa 2006 EERO PUKKALA RISTO SANKILA MATTI RAUTALAHTI Syöpäjärjestöjen julkaisuja 2006 Kirjoittajat: Eero Pukkala, Risto Sankila, Matti Rautalahti Taitto: Kirsi-Marja Puuras Kannen kuva: Eeva
LisätiedotEturauhassyöpä Suomessa
Eturauhassyöpä Suomessa Insidenssi 4596 uutta tapausta v. 2009 (Suomen yleisin syöpä ja miesten yleisin syöpä) -14774 uutta syöpätapausta vuonna 2009 Kuolleisuus 784 hlöä v. 2009 (miesten toiseksi yleisin
LisätiedotKohdunkaulan syövän esiastehoitojen pitkäaikaisvaikutukset. Ilkka Kalliala, LT HYKS, Kätilöopiston sairaala Suomen Syöpärekisteri
Kohdunkaulan syövän esiastehoitojen pitkäaikaisvaikutukset Ilkka Kalliala, LT HYKS, Kätilöopiston sairaala Suomen Syöpärekisteri Uusimisriski Esiasteriippuvainen 6 v aikana uuden CIN 2/3:n ilmaantuvuus:
LisätiedotPaksu- ja peräsuolisyövän PET/CT
Paksu- ja peräsuolisyövän PET/CT Marko Seppänen, dos, oyl Isotooppiosasto ja Valtakunnallinen PET-keskus TYKS http://www.turkupetcentre.fi Paksu- ja peräsuolisyövän PET/CT Preoperatiiviset levinneisyysselvitykset
LisätiedotAvainsanat: BI5 III Biotekniikan sovelluksia 9. Perimä ja terveys.
Avainsanat: mutaatio Monitekijäinen sairaus Kromosomisairaus Sukupuu Suomalainen tautiperintö Geeniterapia Suora geeninsiirto Epäsuora geeninsiirto Kantasolut Totipotentti Pluripotentti Multipotentti Kudospankki
LisätiedotIstukkagonadotropiini (hcg) - enemmän kuin raskaushormoni. Kristina Hotakainen, LT. Kliinisen kemian yksikkö Helsingin yliopisto ja HUSLAB
Istukkagonadotropiini (hcg) - enemmän kuin raskaushormoni Kristina Hotakainen, LT. Kliinisen kemian yksikkö Helsingin yliopisto ja HUSLAB Istukkagonadotropiini (Human Chorionic Gonadotropin, hcg) Kuuluu
LisätiedotSIDONNAISUUDET - PÄÄTOIMI: YLILÄÄKÄRI, KELA, KESKINEN VAKUUTUSPIIRI, KESKINEN ASIANTUNTIJALÄÄKÄRIKESKUS (TAYS- ALUE) - SIVUTOIMET:
RIITTA LUOTO SIDONNAISUUDET - PÄÄTOIMI: YLILÄÄKÄRI, KELA, KESKINEN VAKUUTUSPIIRI, KESKINEN ASIANTUNTIJALÄÄKÄRIKESKUS (TAYS- ALUE) - SIVUTOIMET: - TAMPEREEN YLIOPISTO, DOSENTTI - TAMPEREEN YLIOPISTO, KLIININEN
Lisätiedot