SYÖPÄ SUOMESSA TÄNÄÄN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SYÖPÄ SUOMESSA TÄNÄÄN"

Transkriptio

1 SYÖPÄ SUOMESSA TÄNÄÄN NÄKYYKÖ TULOKSIA? Toimittanut Ulrica Gabrielsson

2 Tutkijoiden ja kansanedustajien seura - TUTKAS - järjesti ydessä Suomen Syöpäinstituutin kanssa keskiviikkona keskustelutilaisuuden "Syöpä Suomessa tänään näkyykö tuloksia?". Tilaisuuden avasi Tutkaksen pueenjotaja, kansanedustaja Kalevi Olin. Alustajina toimivat professori, Suomen Syöpäinstituutin pueenjotaja Eero Saksela, professori, ylilääkäri Risto Sankila Suomen Syöpärekisteristä, tutkijaprofessori Marikki Laio Suomen Syöpäinstituutista sekä professori Pirkko Kellokumpu-Letinen Tampereen yliopistollisesta sairaalasta. Kommenttipueenvuoron pitivät kansanedustajat Valto Koski, Aila Paloniemi, Eero Akaan-Penttilä sekä Pentti Tiusanen. Tilaisuuteen osallistui noin 70 enkilöä. Tään julkaisuun sisältyy kaikki tilaisuudessa pidetyt alustukset.

3 SISÄLLYSLUETTELO Suomen Syöpäinstituutti 20 vuotta. Kansanedustaja-aloitteesta valtakunnalliseksi vaikuttajaksi Professori Eero Saksela, Suomen Syöpäinstituutin allituksen pueenjotaja Mitä 20 vuoden syöpätilastot kertovat tulevaisuudesta? Professori, ylilääkäri Risto Sankila, Suomen Syöpärekisteri Kuinka läellä olemme syövän biologian ymmärtämistä? Tutkijaprofessori Marikki Laio, Suomen Syöpäinstituutti Syöpäoitojen tulevaisuudennäkymät Professori Pirkko Kellokumpu-Letinen, Tampereen yliopistollinen sairaala

4 Professori Eero Saksela Suomen Syöpäinstituutin allituksen pueenjotaja SUOMEN SYÖPÄINSTITUUTTI 20 VUOTTA KANSANEDUSTAJA-ALOITTEESTA VALTAKUNNALLISEKSI VAIKUTTAJAKSI Suomen Syöpäinstituutti 20v - kansanedustaja-aloitteesta valtakunnalliseksi vaikuttajaksi Eero Saksela, prof (emer) Helsingin Yliopisto, Haartman-instituutti TUTKAS Syöpätutkijoiden aivovienti ulkomaille 80-luvulla Ruotsi: Ludwig Institutes of Cancer researc Tanska: Institute of Cancer Biology (Danis Cancer Society) UK: Cancer Researc UK, London Researc Institutes. (Imperial Cancer Researc Fund and Britis Cancer Campaign) Saksa: European Molecular Biology Laboratory USA: National Compreensive Cancer Centers TUTKAS

5 TUTKAS Paasio ym. Aloite syöpäinstituutin perustamiseksi 11/2-86 TUTKAS Väänänen ym: Kirjallinen kysymys syöpäinstituutin perustamisesta syöpätautien ekäisemiseksi 10/4-86 TUTKAS

6 STM:n vastaus Väänänen ym. kysymykseen 12/5-86 TUTKAS Syöpäjärjestöt ottavat järjestelyaloitteen: Syöpäjärjestöjen allitus päättää käynnistää toimet Suomen Syöpäinstituutin perustamiseksi. - Asetetaan työrymä tetävänään valmistella allintomalli sekä selvittää laajasti valtakunnallinen konsensus asiasta.(pj. prof. Lars Holsti, jäseninä prof. Jussi Huttunen, prof. Eero Saksela, prof. Markku Seppälä, pääsiteeri Niilo Voipio ja siteerinä dos Lyly Teppo) Suunnitelma valmis. Lausuntokierros, jossa 18 valtakunnallista instituutiota ilmaisee tukensa säätiömallisena perustettavalle instituutille Suomen Syöpäinstituutin Säätiö perustetaan Syöpäjärjestöjen 50-v julakokouksessa. TUTKAS TUTKAS

7 Hallintomalli Suomen syöpäinstituutin säätiö. Hallintoneuvosto (nyk. Suuri neuvottelukunta), jossa edustettuna: - 5 Yliopistoa (joissa lääket. tiedekunnat) - 5 Yliopistollista keskussairaalaa - Kansaneläkelaitos -Työterveyslaitos - Kansanterveyslaitos - Sosiaali- ja terveysministeriö - Opetusministeriö -Syöpäjärjestöt Hallitus - 9 jäsentä (3-vuotiset kaudet, täydentää itse) Tieteellinen neuvottelukunta - 15 jäsentä (3-vuotiset kaudet, allitus nimittää neuv. kunnan pueenjotajan (= Syöpäinstituutin jotajan) esityksestä TUTKAS Westerlund ym. Määräraan osoittamisesta syöpää koskevan tieteellisen tutkimuksen ukemiseen 30/9-86 TUTKAS SSI RAHOITUS VUOSINA ( ) vuosi VUOSI OPM OPM MuutMUUT (ARVIO) TUTKAS

8 Opetusministeriön valtionavut Syöpäinstituutille OPM TUTKAS Syöpäinstituutin tutkijaprofessorit Kari Alitalo Kari Syrjänen Tuomo Timonen Karl Tryggvason Antti Vaeri Matti Hakama Tomi Mäkelä Lauri Aaltonen Jorma Isola Päivi Peltomäki Marikki Laio Anssi Auvinen TUTKAS Syöpäinstituutin tukemat tutkijat Toimi/apuraa toimen/apuraan kesto tutkijoiden lkm Tutkijaprofessuuri 3-5 -vuotinen 13 Varttunut syöpätutkija* 2-vuotinen # 8 Totoritutkija* 1-vuotinen 15 Väitellyt tutkija 2-vuotinen apuraa 14 Väitöskirjaoppila 2-vuotinen apuraa 55 (39 väit.) Kurssi/matka-apuraa (á ) us. kymmeniä *tutkijantoimet perustettu vuonna # kaksivuotinen vuodesta 2002 alkaen. TUTKAS

9 SSI : TOIMIVA KONSEPTI Tutkijaresursseiin kodistuva tuki on kyennyt vavistamaan strategisesti oikein ajoitettuna syöpätutkimuksen jatkuvuutta ja tasoa koko maassa Valtiovallan matcing funds periaate yksityisen raoituksen stimuloimiseksi syöpätutkimuksen kaltaiselle erityisalueelle on tuloksellista. Omaksuttu linja on teostanut kalliiden infrastruktuurien käyttöä minimaalisella byrokratiapanostuksella. Läitulevaisuuden näkymät syöpätautien lisääntyvästä osuudesta ja uusien kalliiden oitojen valtakunnallisesta koordinaatiotarpeesta tekevät SSI:n asiantuntijuuden ja osoitetun tuloksellisuuden edelleen käyttökelpoiseksi aseeksi. TUTKAS

10 Professori Risto Sankila Suomen Syöpärekisteri MITÄ 20 VUODEN SYÖPÄTILASTOT KERTOVAT TULEVAISUUDESTA? Syöpä Suomessa TUTKAS ja Suomen Syöpäinstituutti Eduskunta Risto Sankila Ylilääkäri, Suomen Syöpärekisteri, Helsinki Syöpäepidemiologian professori, Terveystieteen laitos, Tampereen yliopisto Suomen Syöpärekisteri Syöpätautien tilastollinen ja epidemiologinen tutkimuslaitos... syöpärekisteri Stakesin koko maan laajuinen, väestöpojainen tiedosto, jonka osana myös kaksi joukkotarkastusrekisteriä

11 Suomen Syöpärekisteri tilastointi omat tutkimukset yteistyö ulkopuolisten tutkijoiden kanssa menetelmällinen konsultaatio aineistoluovutukset 1500 tieteellistä julkaisua yli 100 väitöskirjaa Age-specific incidence Ikäluokittainen syöpävaara NORDCAN RS

12 NORDCAN

13 Uusien syöpätapausten lukumäärä Syöpäkuolemien lukumäärä NORDCAN- RS-2005 Syövän vaaran keitys Syöpäkuoleman vaaran keitys NORDCAN- RS-2005

14 Yleisimmät syövät Suomessa Mieet Eturauasen syöpä Keukosyöpä Paksusuolisyöpä Rakkosyöpä Peräsuoli Io, ei-melanooma Non-Hodgkin lymfooma Haimasyöpä Munuaissyöpä Iomelanooma Maasyöpä Keskusermoston syöpä Leukemia KAIKKI SYÖVÄT basalioomaa RS-2006 Syöpäkuolemat Suomessa Mieet Läde: syöpärekisteri Keukosyöpä Eturauasen syöpä Haimasyöpä Maasyöpä Paksusuolisyöpä Non-Hodgkin lymfooma Peräsuoli Munuaissyöpä Virtsarakon syöpä Keskusermoston syöpä Leukemia KAIKKI SYÖVÄT RS-2006

15 Yleisimmät syövät Suomessa Naiset Rintasyöpä 3909 Paksusuolisyöpä 821 Kodunrungon syöpä 789 Keukosyöpä 605 Io, ei-melanooma basalioomaa Keskusermoston syöpä 502 Non-Hodgkin lymfooma 486 Munasarjasyöpä 484 Haimasyöpä 441 Peräsuolisyöpä 419 Iomelanooma 390 Maasyöpä 348 Munuaissyöpä 341 Kilpirauassyöpä 264 KAIKKI SYÖVÄT RS-2006 Syöpäkuolemat Suomessa Naiset 2004 Läde: syöpärekisteri Rintasyöpä Keukosyöpä Haimasyöpä Paksusuolisyöpä Munasarjasyöpä Maasyöpä Non-Hodgkin lymfooma Peräsuolen syöpä Keskusermoston syöpä Munuainen Kodunrungon syöpä Leukemia KAIKKI SYÖVÄT RS-2006

16 Kodunkaulan syöpä Naisten rintasyövän ilmaantuvuus ja kuolleisuus Suomessa vuosina Ilmaantuvuus ja kuolleisuus per Ilmaantuvuus Rintasyöpäkuolleisuus Ikävakioitu maailman standardiväestöön Suomen Syöpärekisteri 2006 / RS Eturauassyövän ilmaantuvuus ja kuolleisuus Suomessa vuosina Ilmaantuvuus ja kuolleisuus per Ilmaantuvuus Kuolleisuus Ikävakioitu maailman standardiväestöön Suomen Syöpärekisteri 2006 / RS

17 Eturauassyövän tapausmäärät Suomessa vuosina Vuotuinen tapausmäärä Ilmaantuvuus Uudet eturauassyövät Rintasyöpäkuolleisuus Eturauassyöpäkuolemat Ikävakioitu maailman standardiväestöön Suomen Syöpärekisteri 2006 / RS Eturauassyövän ennuste Suomessa 5-year relative survival rate Paikalliset (50%) %! Kaikki Levinneet (10%) Period of diagnosis Finnis Cancer Registry 2006 Norja Te Cancer Registry of Norway

18 Prostate cancer incidence ttp://seer.cancer.gov/faststats/ (Age-adjusted to to 2000 US US Standard popul. 9 9 SEER Registries) RS-2004 NORDCAN RS Ennuste sairastuneiden potilaiden suteellisiksi 5 vuoden elossaololuvuiksi (%). Syöpämuoto Mieet Naiset Kaikki Kaikki syövät Peräsuoli Imusolmukkeet Munasarja 42 Akuutti leukemia Myelooma Maa Sappirakko Keuko Ruokatorvi Maksa Haima Huonon ennusteen syövät

19 Ennuste sairastuneiden potilaiden suteellisiksi 5 vuoden elossaololuvuiksi (%). Syöpämuoto Mieet Naiset Kaikki Io 1, ei melanooma Kilpirauanen Hodgkinin tauti Rinta 84 Kodunrunko 82 Iomelanooma Eturauanen 75 Virtsarakko Kodunkaula 62 Aivot/ermosto Paksusuoli Munuainen Hyvän ennusteen syövät Kaikki syövät Relative survival rate (%) All sites combined Period of diagnosis Relative survival rate (%) Pancreas Period of diagnosis

20 Relative survival rate (%) Cildood Leukaemia Period of diagnosis Relative survival rate (%) Lung (tracea) Period of diagnosis Relative survival rate (%) Skin Melanoma Period of diagnosis

21 Relative survival rate (%) Breast (Female) Period of diagnosis Syöpä tulevaisuudessa syövän vaara kasvaa naisilla tupakkasyövät arvinaistuvat mieillä syöpäpotilaiden vuotuinen määrä ylittää vanojen potilaiden osuus kasvaa syöpäkuoleman vaara pienenee 5-vuotiselossaololuvut paranevat potilaat elävät pitempään (paranevatko?) syöpä kroonistuu oitoajat pitenevät syövän kanssa elävien määrä kasvaa kustannukset kasvavat (2x v. 2015)

22 Tutkijaprofessori Marikki Laio Suomen Syöpäinstituutti KUINKA LÄHELLÄ OLEMME SYÖVÄN BIOLOGIAN YMMÄRTÄMISTÄ? Kaden vuosikymmenen ajalta kertynyt tietous solujen toiminnasta ja niiden kasvun säätelystä on kiistatta osoittanut, että syövän syntymekanismina ovat erilaiset äiriöt solujen kasvun, solunjakautumisen ja perimän eeyttä ylläpitävien geenien toiminnassa. Syövän syynä ovat siten perimän vauriot. Vain yvin arvoin yksi ainoa geneettinen muutos riittää muuntamaan normaalin solun syöpäsoluksi. Vaurioiden kodistuminen useisiin keskeisiin solun toimintaa sääteleviin geeneiin aikaansaa väittäisiä muutoksia solujen ilmiasussa ja kasvutavassa, kunnes solujen kasvukontrolli pettää ja paanlaatuinen kasvutapa saa vallan. Solujen muuntumisprosessi kestää vuosia - tai vuosikymmeniä, ja sitä kuvastavat mutaatiot, jotka kodistuvat useisiin solun tasapainon kannalta keskeisiä tetäviä koodittaviin geeneiin. Nämä ylläpitävät perimän eeyttä tai säätelevät solujen jakautumiskontrollia ja ilmiasua. Kun tietomme eri syövissä muuntuneista geeneistä lisääntyy, pyrimme selvittämään mikä kunkin geenituotteen toiminta on, miksi sitä tarvitaan solun normaaliin toimintaan ja lopulta voidaanko muuntuneeseen toimintaan puuttua ja paanlaatuinen ilmiasu korjata uusilla täsmälääkkeillä. Tietous syöpään ja solujen normaaliin kasvunsäätelyyn liittyvien proteiinien toiminnoista on lisääntynyt räjädysmäisesti viimeisen kadenkymmenen vuoden aikana. Tietomäärän ovat kiteyttäneet Hanaan ja Weinberg (2000). He esittävät syövän keittymisen perussyiksi muutoksia tapatumissa, jotka normaalisti allitsevat solujen ilmiasua ja kasvua - irtautumista kasvutekijöiden ja niiden reseptorien välittämistä säätelysignaaleista, solujakautumisaktiivisuuden ylikuumenemisesta, kasvaimen uudisverisuonituksen muodostumisesta, ojelmoidun solukuoleman puuttumisesta, solujen kyvystä jakautua loputtomasti ja kasvainkylvön lisääntymisestä. Miksi nämä muutokset syntyvät? Syöpäsolu on vavan evoluutiopaineen alaisena. Jokainen geenimuutos, joka lisää sen kykyä selviytyä isäntäkudoksessa ja madollistaa sen loputtoman jakautumisen, on sille edullinen. Muutosten kertymisen taustalla, tai ainakin sen nopeutta lisäävänä tekijänä, on perimän vauriokorjauskoneiston toiminnan pettäminen. Perimän vaurioita tapatuu jatkuvasti ulkoisten (säteily, karsinogeenit) ja sisäisten (DNA:n kadentuminen) tekijöiden vaikutuksesta. Syntyneiden vaurioiden (DNA:n adduktit, väärät emäkset, juoste- ja kaksoisjuostekatkokset) määrä on erittäin suuri ja edellyttää nopeaa ja tarkkaa korjausta. Solun sisäinen älytysjärjestelmä käynnistyykin välittömästi vaurion synnyttyä, ja on aktivoituneena jo varaisvaieen kasvaimissa. Eräs keskeisistä puolustusjärjestelmässä toimivista proteiineista on p53 kasvunrajoitegeeni, joka on mutatoitunut uomattavassa osassa syöpiä. Sen tetävänä on varmistaa vauriokorjaus tai vaurion ollessa peruuttamaton, ojata solu kuolemaan.

23 Syöpätutkimuksesta kertyvää tietoa yödynnetään monella tapaa. Uusilla teknologisilla menetelmillä (massasekvensointi, DNA-, proteiini-, vastaaine-mikrosirut, massaspektrometria) pyritään tarkempaan syöpien luokitteluun, mutaatioiden ja kromosomimuutosten tunnistamiseen, joiden perusteella päästään parempaan taudin ennustettavuuteen ja oitojen valintaan. Syövän täsmälääkkeet perustuvat tietoon kussakin syövässä tapatuneista geenimuutoksista, niiden proteiinituotteiden muuntuneista ominaisuuksista tai äiriytyneistä kasvunsäätelyreiteistä. Lääkekeitystyön keskeisinä tavoitteina ovat mm. poikkeavan kasvusignaalin katkaiseminen, kasvunrajoitegeenin toiminnan palauttaminen, solujakautumisen rajoittaminen, syöpäsolujen apoptoosin lisääminen, ja metastasointia ja verisuonten uudismuodostusta estävien lääkeaineiden keittäminen. Syövät ovat yksilöllisiä. Tulevaisuuden syöpäoito tulee olemaan tarkoin kodennettua kunkin potilaan syövässä todettuiin muutoksiin. Tämä tulee asettamaan suuria vaatimuksia molekyylitason diagnostiikkaan, sillä teoavimman oidon edellytyksenä on tieto kyseisessä syöpäkasvaimessa tapatuneista geenimuutoksista tai niiden vaikutuksista. Syöpä on elintapasairaus. Syöpään sairastuneiden määrä lisääntyy keittyneissä maissa ilman puuttumista syövälle altistaviin tekijöiin, kuten tupakointiin. Syövän oidot ovat kuitenkin voimakkaasti keittyneet ja odotettavissa on lisää uudenlaisia täsmälääkkeitä. Syövästä on siis väitellen tulossa muiden kroonisten tautien tapaan oidettavissa oleva sairaus. Viite: Hanaan D, Weinberg RA. Te allmarks of cancer. Cell 2000;100:57-70.

24 Professori Pirkko Kellokumpu-Letinen Tampereen yliopistollinen sairaala SYÖPÄHOITOJEN TULEVAISUUDENNÄKYMÄT Syövän oidon tulevaisuuden näkymät Pirkko Kellokumpu-Letinen Säde- ja kasvainoidon professori, ylilääkäri, TaY/TAYS Haasteet tulevaisuuden näkymät Syöpämäärien lisäys/väestön vaneminen Ennaltaekäisy/seulonnat Hoidon periaatteet/aasteet Täsmäoidot Tutkimukset Kustannukset kestääkö talous Tuloksellisuus/myöäisvaikutukset

25 Miin onkologinen oito perustuu? Syöpäsolukon kontrolloimaton kasvu Kasvunopeus/olosuteet Leviäminen Isännäntuoilmanoitoa Miten oito valitaan /mitä tutkitaan? prognostiset/prediktiiviset tekijät sädeerkkyys sytostaattierkkyys täsmäoitomadollisuudet liitännäislääkeoito (rintaryöpä, suolistosyövät) liitännäissädeoito (rintasyöpä, peräsuolisyöpä) elintä/elimen toimintaa säästävät oidot Syöpää oidetaan ydistelmäoidoilla Leikkaus (jos madollista) Sädeoito Hormonit Solunsalpaajat Biologiset täsmäoidot

26 Syövän sädeoito Parantava oito kurkunpää, eturauanen, imusolmukesyövät Elintä säästävä oito kurkunpää, anus Liitännäisoito rintasyöpä, kivessyöpä Oireita lievittävä oito kivut, tukokset Ulkoinen, kudoksen sisäinen, isotoopit (täsmäsädeoito) Parantava oito; (40) oitokertaa, matkat! Myöäisvaikutukset (BNCT-oito) Sädeoidon aasteet Potilasmäärät! Tarkempi oito kalliit kuvantamiset, laitteet, suunnittelu Säde- ja lääkeoitojen ydistäminen Prosessin keittäminen Sivuvaikutusten väentäminen, lyyt/pitkä

27 TumorLOC kasvaimen paikannus Fuusion verifiointi: väri vs. MV IMRT annosjakauma, eturauassyöpä

28 MSKCC eturauassyövän annoseskalaatio vsta -88 Parempi oitotulos! Syövän lääkeoitotulosten keitys Levinnyt syöpä: - lisää elinkuukausia tai -vuosia Paikallinen syöpä: - lisää elinvuosia tai parantuneita potilaita Viime vuosien suurimmat edistysaskeleet on saavutettu syövän uusilla lääkeoidoilla: - rintasyöpä - paksu- ja peräsuolen syöpä - imukudossyöpä - eräät arvinaiset syövät (esim. GIST) Täsmäoidot kalliit oidot Madollisuuksia estää kasvutekijäreseptorin toiminta Valkosolu Anti-ligandi vasta-aineet Ligandi-toksiini konjugaatit Anti-reseptori vasta-aineet Bispesifiset Vasta-aineet Anti-reseptori vasta-aine+toksiini konjugaatti Tuma Tyrosiinikinaasin inibitio Geeni terapia Ribotsyymit ja antisense oligonukleotidit

29 Herceptin in vaikutusmekanismit Trastutsumabi 1. Reseptorivälitteinen solunkasvun eston 2. Soluvälitteisen immuunijärjestelmän aktivaaatio HER2:sta ekspressoiva rintasyöpäsolu YY Y Y YY Y Y NK-solu Immuunijärjestelmä Täsmäoitoja.. Rituksimab, Mabtera, CD- 20+ lymfoomat. Ibritumomab (CD-20 vasta-aine) + 90 yttrium, Zevalin tai 131 jodi, Bexxar => radioimmunoterapia, lymfoomat Imatinibi, Glivec, c-kit, GIST, bcl-abl KML Bevatsisumabi (Avastin ) Premaligni vaie (Verisuoneton kasvain) Angiogeneesin eli verisuonten uudismuodostuksen merkitys syöpäkasvaimelle Paanlaatuinen kasvain (Angiogeneesin aktivaatio) Tuumorin kasvu (Kasvain, jolla on oma verenkierto) Verisuoniinvaasio (Syöpäsolut läpäisevät verisuonen seinämän) Lepotilainen mikrometastaasi (Leviäminen muiin elimiin) Kasvava metastaasi (Angiogeneesin aktivaatio) Tuumorin elinkaaren vaieet, joissa angiogeneesillä on merkittävä rooli Poon RT, et al. J Clin Oncol 2001;19:

30 Angiogeneesin esto Kenelle täsmäoitoja? Tutkimusten kautta parempaan tulokseen, esimerkkinä rintasyöpä Satunnaistetut tutkimukset 70-luvulta Säästävä leikkaus + Sädeoito ytä yvä elossaolotulokset kuin rinnanpoistolla Liitännäislääkeoidolla uusimien väenemä Solunsalpaajat, ormonioito, Her-2 täsmäoito trastutsumabi (Herceptin)

31 Liitännäis- eli adjuvanttioito Tarkoittaa kirurgisen oidon jälkeen annettavia onkologisia oitoja Tarkoituksena on ekäistä taudin uusimia Hoito räätälöidään kullekin potilaalle rintasyövän ennusteellisten tekijöiden mukaan oitojen yöty/aittaprofiilin mukaan >sädeoito + lääkeoito Rintasyövän liitännäislääkeoito, Lancet 1998 Geenimonistuma jotaa HER2:n proteiinituotteen jopa 100 x määrään HER-2 Proteiini : Immunoistocemistry DNA: amplified HER-2 oncogene FISH syöpäsolukko normaali solukko (Sed antigen blood test)

32 HER-pereen signalointi Esim. HER-2 muodostaa pareja HER-1:n, HER-2:n ja HER-4:n kanssa HER-2 HER-1,HER 1,HER-3, tai HER-4 Solu membraani 3. Signaali transduktio tumaan P P 2. Tyrosiini kinaasi aktiivisuus Sytoplasma Tuma SOLUN 4. Geeni aktivaatio JAKAUTUMINEN HER2 positiivinen (CISH) n= 250 Toinen satunnaistaminen: Herceptin vs. nil H HHHHHHHH V V VVVVVV D D D H H HHHHHHH Doketakseli Vinorelbiini Trastutsumabi 100 mg/m 2 25 mg/m 2 2 mg/kg C 600 E 60 F 600 C 600 E 60 F 600 RT TAM 5 yr (ER +ve) RT TAM 5 yr (ER +ve) weeks FinHer tutkimus, Her+ + potilaat, NEJM 2/2006 D Overall survival, erbb2-positive cancer Patients % % 97.4% 96.3% 100% 95.7% % Hazard ratio 0.41 (95% CI, ) P=0.07 Trastuzumab No trastuzumab years No. at Risk Trastuzumab No Trastuzumab

33 Keskisuomalainen, Eriarvoisuus uusien syöpälääkkeiden käyttöönotossa Asuinpaikka vaikuttaa rintasyövän lääkeoitoon. Keskisuomalainen Äräkän rintasyövän varaisvaieen täsmäoito trastsumabi-lääkkeellä pudottaa taudin uusiutumisriskin puoleen Nykyiset rintasyövän oitosuositukset ovat vanentuneet, kertoo dosentti Minna Tanner Vaikka rintasyöpä yleistyy, siien ei kuolla aiempaa useammin seulontojen ja entistä teokkaampien oitojen ansiosta. Se on kuitenkin vuotiaiden naisten yleisen kuolinsyy. Helsingin Sanomat,

34 Syövän oito: kallista vai alpaa?? Kallista, koska: Syövän oitoon osallistuu monilukuinen joukko erikoissairaanoidon ammattienkilöitä Lyytaikaiset kustannukset ovat suuria, sairaalassa tapatuvia ja varsin tarkoin laskettavissa = kiinnittävät elposti uomiota Yteiskunnan kannalta teokasta, koska: Suurin osa oidoista voidaan toteuttaa polikliinisesti Hoito suunnitellaan arkiten potilaskotaisesti Hoito on useimmiten lyytkestoista (vrt. pitkäaikaisten sairauksien elinikäiset kustannukset) Uusien oitojen ansiosta syöpäkuolleisuus on väentynyt Nyt 60 % syöpään sairastuneista on elossa 5 vuoden kuluttua Rintasyövän sairastaneista 85% (88 %) ja eturauassyövän 82% on elossa 5 vuoden kuluttua Yä useampi potilas kykenee palaamaan työelämään tai pereen pariin esim. rintasyövän sairastaneista työikäisistä naisista yli puolet palaa työelämään Parantuneet tai elossa olevat syöpäpotilaat osallistuvat merkittävällä panoksella suomalaisen yteiskunnan yvinvoinnin ylläpitämiseen Jos joonkin suureen kansansairauteen, esimerkiksi eturauassyöpään, löydettäisiin parantava mutta kallis lääke, meillä tuskin olisi varaa ottaa sitä käyttöön arvelee professori Jussi Huttunen Helsingin Sanomat,

35 Syövän oito Suomessa on teokasta: kustannukset ( /asukas) ovat Suomessa eurooppalaisen keskitason alapuolella - mutta voimmeko näillä kuluilla säilyttää oidon korkean tason? Norja Sveitsi Iso-Britannia Saksa Belgia Ruotsi Tanska Keskiarvo Ranska Irlanti Italia Suomi Alankomaat Espanja Portugali Tsekki Unkari Puola Karolinska Institutet 2005 Haasteet???!!! Syöpämäärien nousu (25-50% vuoteen 2015) Korkeatasoinen oidon tason säilyttäminen - tuloksellisuus Euroopan uippua Hoitoenkilökunta - saatavuus/koulutus Koulutuksen ja tutkimuksen ja oidon keityksen turvaaminen Yksilölliset täsmäoidot kenelle? Potilaiden seuranta, missä ja miten? Ennaltaekäisy, seulonnat uudet seulat Kustannukset Hoito läelle potilasta satelliittien perustaminen

36 Onkologinen farmako- genomikka eilen ja tänään Dako Herceptin Test Single analyte test Dx test = Drug target Single indication Standard tecnology Microarray test for drug response Multi-Analyte test Dxtest Drug target Multiple indications New Dx tecnology I-linjan oito, sitten II-linjan Hoito, jne Hoito A Hoito B Syövän lääkeoidon muutos räätälöity oito Ei teoa Ei teoa survival response Syöpäpotilas?? Hoito C Yksilöity oitolääkäri tietää oidon onnistumisen madollisuuden? Hoito B Hoito A Hoito C Vaste oidolle

Oppimistavoitteet. Syöpien esiintyvyys, ennuste, hoito ja tutkimus. Syöpien esiintyvyys. Suomen syöpärekisteri. Lisäksi

Oppimistavoitteet. Syöpien esiintyvyys, ennuste, hoito ja tutkimus. Syöpien esiintyvyys. Suomen syöpärekisteri. Lisäksi Oppimistavoitteet Syöpien esiintyvyys, ennuste, hoito ja tutkimus Sirpa Leppä, professori Syöpätautien klinikka Hankkia yleiskäsitys syövän yleisyydestä, yleisimpien syöpien sairastavuudesta ja kuolleisuudesta

Lisätiedot

Syövän lääkehoito. Salla Kalsi

Syövän lääkehoito. Salla Kalsi Syövän lääkehoito Salla Kalsi Syöpä Yleisnimitys maligneille (pahanlaatuisille) kasvaimille Karsinogeeninen = syöpää aiheuttava Syövän taustalla voi olla Ympäristötekijät, elintavat, perimä, eräät virus-

Lisätiedot

Miten ehkäistä suolisyöpää? Jukka- Pekka Mecklin Yleiskirurgian professori K- SKS ja Itä- Suomen yliopisto

Miten ehkäistä suolisyöpää? Jukka- Pekka Mecklin Yleiskirurgian professori K- SKS ja Itä- Suomen yliopisto Miten ehkäistä suolisyöpää? Jukka- Pekka Mecklin Yleiskirurgian professori K- SKS ja Itä- Suomen yliopisto Suolisyövän ehkäisy 1. Suolisyövän yleisyys väestössä 2. Suolisyövän riskiryhmät 3. Suolisyövän

Lisätiedot

Syöpäseulonnat II - sairauksien

Syöpäseulonnat II - sairauksien Syöpäseulonnat II - sairauksien ennaltaehkäisyä Janne Pitkäniemi 1,2 1 Suomen Syöpärekisteri ja 2 Helsingin yliopisto Suomen Syöpärekisteri,Finnish Cancer Registry Institute for Statistical and Epidemiological

Lisätiedot

Sivistyksessä Suomen tulevaisuus. KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen

Sivistyksessä Suomen tulevaisuus. KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen Sivistyksessä Suomen tulevaisuus KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen Millaisia tietoja ja taitoja tulevaisuudessa tarvitaan? Tulevaisuuden tietojen

Lisätiedot

Esimerkkejä Euroopasta. Koonnut (2012): Tutkija Anneli Miettinen

Esimerkkejä Euroopasta. Koonnut (2012): Tutkija Anneli Miettinen Esimerkkejä Euroopasta Koonnut (2012): Tutkija Anneli Miettinen Ruotsi Tanska Slovenia Liettua Hollanti Itävalta Latvia Portugali Ranska Kypros SUOMI Belgia Saksa Bulgaria Viro Puola Luxembourg Tsekin

Lisätiedot

Geneettisen tutkimustiedon

Geneettisen tutkimustiedon Geneettisen tutkimustiedon omistaminen Tutkijan näkökulma Katriina Aalto-Setälä Professori, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri Tampereen Yliopisto ja TAYS Sydänsairaala Etiikan päivät 9.3.2016

Lisätiedot

KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA. Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema

KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA. Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema Seulonta on tiettyyn väestöryhmään kohdistuva tutkimus, jolla pyritään

Lisätiedot

Mitä pitäisi tietää rintasyövän hoidosta ja seurannasta?

Mitä pitäisi tietää rintasyövän hoidosta ja seurannasta? Mitä pitäisi tietää rintasyövän hoidosta ja seurannasta? Suomen yleislääkäriyhdistys 13.05.2016 Päivi Salminen-Peltola osastonylilääkäri HUS Hyvinkään sairaala Sisältö Lähettäminen ja tutkimukset perusterveydenhuollossa

Lisätiedot

Autoimmuunitaudit: osa 1

Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,

Lisätiedot

Meretojan taudin myöhäisvaiheet

Meretojan taudin myöhäisvaiheet Meretojan taudin myöhäisvaiheet SAMY 22.10.2016 Eeva-Kaisa Schmidt, LK, DI KIITOS MERETOJAN TAUDIN MYÖHÄISVAIHEET Tutkimusryhmämme Dosentti, neurologian el Sari Kiuru-Enari LT, neurologian el Sari Atula

Lisätiedot

Tuhkarokko- ja sikotautiepidemoita Euroopassa

Tuhkarokko- ja sikotautiepidemoita Euroopassa Tuhkarokko- ja sikotautiepidemoita Euroopassa Labqualityn neuvottelukokous 17.10.2008 Irja Davidkin Tuhkarokko ja sikotauti virusten aiheuttamia lastentauteja, jotka ennen rokotuksia esiintyivät epidemioina

Lisätiedot

Kokemusasiantuntija mielenterveys- ja päihdepalveluja uudistamassa

Kokemusasiantuntija mielenterveys- ja päihdepalveluja uudistamassa Kokemusasiantuntija mielenterveys- ja päihdepalveluja uudistamassa 13.02.2013 Helsinki Kristian Wahlbeck Kehitysjohtaja kristian.wahlbeck@mielenterveysseura.fi 13.2.2013 Kokemusasiantuntija palvelujen

Lisätiedot

Suomen Syöpärekisteri Syöpätautien tilastollinen ja epidemiologinen tutkimuslaitos. Syöpäpotilaiden eloonjäämisluvut alueittain

Suomen Syöpärekisteri Syöpätautien tilastollinen ja epidemiologinen tutkimuslaitos. Syöpäpotilaiden eloonjäämisluvut alueittain Syöpäpotilaiden eloonjäämisluvut alueittain Sivuilla 2 15 esitetään ikävakioidut suhteelliset elossaololuvut yliopistollisten sairaaloiden vastuualueilla vuosina 2007 2014 todetuilla ja 2012 2014 seuratuilla

Lisätiedot

Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Palveluiden järjestämisen vaihtoehdot Oulu

Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Palveluiden järjestämisen vaihtoehdot Oulu Palveluiden järjestämisen vaihtoehdot Oulu 21.9.2006 Tuomas Alasalmi konsernijohtaja Lähde: KEVA Lähde: KEVA 1 2 Elinajanodote vuosina 1980 ja 2000 Naiset Miehet 2000 1980 2000 1980 Ruotsi 77,4 72,8 Ranska

Lisätiedot

Suomi EU:n 7. puiteohjelmassa. Tilanne

Suomi EU:n 7. puiteohjelmassa. Tilanne Suomi EU:n 7. puiteohjelmassa Tilanne 19.6.2012 Suomen avainluvut 7. puiteohjelmassa Varmistunut rahoitus 558 M Suomalaisille osallistujille varmistunut rahoitus. Osallistumiset 1 687 Suomalaisten osallistumisten

Lisätiedot

Seminoman hoito ja seuranta. S. Jyrkkiö

Seminoman hoito ja seuranta. S. Jyrkkiö Seminoman hoito ja seuranta S. Jyrkkiö 17.4.2015 Kivessyöpä yleistyy Pohjoismaissa Seminoman ja non-seminoomien yleisyys Pohjoismaissa Kuolleisuus kivessyöpään Pohjoismaissa Kivessyöpä 5 v OSS Kivestuumoreiden

Lisätiedot

Avainsanat: BI5 III Biotekniikan sovelluksia 9. Perimä ja terveys.

Avainsanat: BI5 III Biotekniikan sovelluksia 9. Perimä ja terveys. Avainsanat: mutaatio Monitekijäinen sairaus Kromosomisairaus Sukupuu Suomalainen tautiperintö Geeniterapia Suora geeninsiirto Epäsuora geeninsiirto Kantasolut Totipotentti Pluripotentti Multipotentti Kudospankki

Lisätiedot

Työmarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät

Työmarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät Työmarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät 18.4.2013 Varatoimitusjohtaja Risto Alanko Maailma on muuttunut, muuttuuko Suomen työmarkkinakäytännöt? Taloudet kansainvälistyvät ja yhdentyvät edelleen

Lisätiedot

Keskuskauppakamarin 3. naisjohtajaselvitys, Varatoimitusjohtaja Leena Linnainmaa Lakimies Antti Turunen

Keskuskauppakamarin 3. naisjohtajaselvitys, Varatoimitusjohtaja Leena Linnainmaa Lakimies Antti Turunen Keskuskauppakamarin 3. naisjohtajaselvitys, 2013 Varatoimitusjohtaja Leena Linnainmaa Lakimies Antti Turunen Selvityksen kohde Kaikki pörssiyhtiöt päälistauspaikka Helsinki 118 yhtiötä Kaikki valtio-omisteiset

Lisätiedot

VAPAAEHTOISEN TIETOON PERUSTUVAN SUOSTUMUKSEN ONGELMIA. Markku Kaste

VAPAAEHTOISEN TIETOON PERUSTUVAN SUOSTUMUKSEN ONGELMIA. Markku Kaste VAPAAEHTOISEN TIETOON PERUSTUVAN SUOSTUMUKSEN ONGELMIA AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖIDEN IRIÖIDEN IDEN LÄÄKETIETEELLISESSÄÄÄKETIETEELLISESS TUTKIMUKSESSA UC Markku Kaste Neurologian emeritus professori, Helsingin

Lisätiedot

Nanoteknologian mahdollisuudet lääkesovelluksissa

Nanoteknologian mahdollisuudet lääkesovelluksissa Nanoteknologian mahdollisuudet lääkesovelluksissa Marjo Yliperttula 1,3 ja Arto Urtti 1,2 1 Farmaseuttisten biotieteiden osasto, Lääketutkimuksen keskus, Farmasian tiedekunta, Helsingin Yliopisto, Helsinki;

Lisätiedot

Etunimi: Henkilötunnus:

Etunimi: Henkilötunnus: Kokonaispisteet: Lue oheinen artikkeli ja vastaa kysymyksiin 1-25. Huomaa, että artikkelista ei löydy suoraan vastausta kaikkiin kysymyksiin, vaan sinun tulee myös tuntea ja selittää tarkemmin artikkelissa

Lisätiedot

PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA

PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA 012 Peruste #1 2 2015 väki ja valta PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA Puoluejäsenyyksien määrä vaihtelee suuresti Euroopan maissa. Vaihtelusta huolimatta luvut ovat

Lisätiedot

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011 Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009

Lisätiedot

Genomitiedon hyödyntäminen yksilötasolla ja tiedon omistajuus

Genomitiedon hyödyntäminen yksilötasolla ja tiedon omistajuus Kuka omistaa genomitiedon - työpaja 12.09.2014 Genomitiedon hyödyntäminen yksilötasolla ja tiedon omistajuus Kristiina Aittomäki, prof., ylilääkäri HUSLAB, Helsingin yliopisto Genomistrategia työryhmä

Lisätiedot

MDP in Information Security and CryptogIran 1 1

MDP in Information Security and CryptogIran 1 1 1 (6) B MDP in Futures Studies Australia 1 1 Iran 2 1 3 Itävalta 1 1 Latvia 1 1 Puola 1 1 Suomi 2 6 8 4 20 Tsekki 1 1 Valko-Venäjä 1 1 Venäjä 1 1 2 Viro 1 1 Z_tieto puuttuu 6 3 4 17 30 MDP in Futures Studies

Lisätiedot

Demografinen huoltosuhde. Mikä on hyvä huoltosuhde?

Demografinen huoltosuhde. Mikä on hyvä huoltosuhde? Demografinen huoltosuhde Mikä on hyvä huoltosuhde? Mikä ihmeen demografinen huoltosuhde? Suhdeluku, joka kertoo kuinka monta ei-työikäistä eli huollettavaa on yhtä työikäistä kohden. 0-14 -vuotiaat + yli

Lisätiedot

Mitä työkyvytön aika maksaa case Kuopion kaupunki

Mitä työkyvytön aika maksaa case Kuopion kaupunki Mitä työkyvytön aika maksaa case Kuopion kaupunki Hannu Alanko 7.2.2013 Hoffmanco International 1 Hoffmanco International Oy Health Due Diligence nykytila-analyysi Sirius ohjausjärjestelmä Sirius sairauskassa

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-25 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 EU-25 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 21.9.24/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN. Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus

LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN. Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus Lymfosytoosin määritelmä veren lymfosyyttien määrä >3.5 x 10 9 /l lymfosyyttien kohonnut %-osuus erittelyjakaumassa voi johtua joko

Lisätiedot

Käyttötilastot www.vaalit.fi - toukokuussa 2007

Käyttötilastot www.vaalit.fi - toukokuussa 2007 Käyttötilastot www.vaalit.fi Yhteenveto ajalta: toukokuussa 2007 Luotu 01-Jun-2007 03:54 EEST [Päivätilastot] [Tuntitilastot] [URL:t] [Sisääntulosivut] [Ulosmenosivut] [Koneet] [Hakupalvelimet] [Hakusanat]

Lisätiedot

Ajankohtaista gerontologisen kuntoutuksen saralta epidemiologinen näkökulma

Ajankohtaista gerontologisen kuntoutuksen saralta epidemiologinen näkökulma Ajankohtaista gerontologisen kuntoutuksen saralta epidemiologinen näkökulma Pertti Era Gerontologisen kuntoutuksen professori Jyväskylän yliopisto, Terveystieteiden laitos Johtaja, tutkimus- ja kehittämiskeskus

Lisätiedot

YHTEISKUNNALLISEN YRITTÄJYYDEN ESIINTYVYYS SUOMESSA JA KANSAINVÄLISESTI. 5/9 Helsinki

YHTEISKUNNALLISEN YRITTÄJYYDEN ESIINTYVYYS SUOMESSA JA KANSAINVÄLISESTI. 5/9 Helsinki YHTEISKUNNALLISEN YRITTÄJYYDEN ESIINTYVYYS SUOMESSA JA KANSAINVÄLISESTI Pekka Stenholm TSE Entre, Turun kauppakoulu Turun yliopisto 5/9 Helsinki TAUSTAA Esityksen pohjana kansainväliseen yrittäjyysmonitoriin

Lisätiedot

TerveysInfo. GIST potilaan opas Oppaassa kerrotaan GISTin hoidosta, täsmälääkehoidosta sekä siitä mistä ja miten sairastunut saa apua.

TerveysInfo. GIST potilaan opas Oppaassa kerrotaan GISTin hoidosta, täsmälääkehoidosta sekä siitä mistä ja miten sairastunut saa apua. TerveysInfo Cancerpatientens sociala förmåner Syöpäpotilaan sosiaalietuudet pähkinänkuoressa. Maksuton yksityishenkilöille, yhteisöille 2 e/kpl, A5, 44 sivua http:///@bin/270880/sosedut netti_ru. Hakusanat:

Lisätiedot

Biodieselin (RME) pientuotanto

Biodieselin (RME) pientuotanto Biokaasu ja biodiesel uusia mahdollisuuksia maatalouteen Laukaa, 15.11.2007 Biodieselin (RME) pientuotanto Pekka Äänismaa Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Bioenergiakeskus BDC 1 Pekka Äänismaa Biodieselin

Lisätiedot

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 45 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 16.5.23/SAK /TL Lähde: European Commission 2 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

LIITE I LUETTELO LÄÄKEVALMISTEEN NIMISTÄ, LÄÄKEMUODOSTA, VAHVUUDESTA, ANTOREITEISTÄ JA HAKIJOISTA JÄSENVALTIOISSA

LIITE I LUETTELO LÄÄKEVALMISTEEN NIMISTÄ, LÄÄKEMUODOSTA, VAHVUUDESTA, ANTOREITEISTÄ JA HAKIJOISTA JÄSENVALTIOISSA LIITE I LUETTELO LÄÄKEVALMISTEEN NIMISTÄ, LÄÄKEMUODOSTA, VAHVUUDESTA, ANTOREITEISTÄ JA HAKIJOISTA JÄSENVALTIOISSA 1 Jäsenvaltio EU/ETA Myyntiluvan haltija Hakija (Kauppanimi) Nimi Vahvuus Lääkemuoto Antoreitti

Lisätiedot

RINNAN NGS PANEELIEN KÄYTTÖ ONKOLOGIN NÄKÖKULMA

RINNAN NGS PANEELIEN KÄYTTÖ ONKOLOGIN NÄKÖKULMA RINNAN NGS PANEELIEN KÄYTTÖ ONKOLOGIN NÄKÖKULMA Johanna Mattson dosentti ylilääkäri, vs. toimialajohtaja HYKS Syöpäkeskus 28.11.2016 1 RINTASYÖPÄ SUOMESSA 5008 uutta tapausta vuonna 2014 Paikallinen rintasyöpä

Lisätiedot

Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 2017

Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 2017 Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 217 Bkt:n kehitys 217 / 216, % Pohjois-Amerikka: +2,2 % USA +2,2 % Kanada +2, % Etelä- ja Väli-Amerikka: +2,1 % Brasilia +1,2 % Meksiko +2,2 % Argentiina

Lisätiedot

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2011

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2011 Kansainvälinen palkkaverovertailu 11 Tutkimuksessa yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Ruotsi Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan ulkopuolelta Australia

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.6.2014 COM(2014) 226 final 2014/0128 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta FI FI PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN TAUSTA Euroopan unionin toiminnasta

Lisätiedot

Toimitus. Kuljetus Suomi:

Toimitus. Kuljetus Suomi: Toimitus Kuljetus Suomi: Toimitusmaksu alle 150,00 tilauksille on 9,95. Me tarjoamme ilmaisen toimituksen, jos tilauksen summa ylittää 150,00 (paitsi toimitus ulkomaille ja erityistapaukset ylimitoitettu

Lisätiedot

Ruokatorvisyöpä. Ruokatorvisyöpä 2013. Ruokatorven syövän yleisyyden alueelliset vaihtelut. Ruokatorven levyepiteelisyövän etiologia

Ruokatorvisyöpä. Ruokatorvisyöpä 2013. Ruokatorven syövän yleisyyden alueelliset vaihtelut. Ruokatorven levyepiteelisyövän etiologia Ruokatorvisyöpä Ruokatorvisyöpä 2013 Eero Sihvo Dos KSKS Nielemisvaikeus Suomessa vajaa 300/v 14. yleisin ca >20. yleisin ca 2 histologista päätyyppiä Distaalinen ruokatorvi 40,0 35,0 30,0 25,0 20,0 15,0

Lisätiedot

1 Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto/EURES-palvelut/TS

1 Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto/EURES-palvelut/TS 1 Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto/EURES-palvelut/TS European Employment Services EUROOPPALAINEN TYÖNVÄLITYSPALVELU neuvoo työnhakijoita, jotka haluavat työskennellä ulkomailla ja työnantajia, jotka haluavat

Lisätiedot

Suorien sijoitusten pääoma

Suorien sijoitusten pääoma Suorien sijoitusten pääoma 16.3.2010 Topias Leino topias.leino@bof.fi maksutase@bof.fi SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 Suorat sijoitukset Suomeen ja Suomesta ulkomaille: SIJOITUSVIRRAT VUONNA

Lisätiedot

18.02.2015 Tina Sundqvist. 1 Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto/EURES-palvelut/TS

18.02.2015 Tina Sundqvist. 1 Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto/EURES-palvelut/TS 18.02.2015 Tina Sundqvist 1 European Employment Services EUROOPPALAINEN TYÖNVÄLITYSPALVELU neuvoo työnhakijoita, jotka haluavat työskennellä ulkomailla ja työnantajia, jotka haluavat rekrytoida ulkomaisen

Lisätiedot

7 SAK:n edustajakokouksen sopimuspoliittiset päätökset 7.1 Sopimuspolitiikan tavoitetila vuosikymmenen jälkipuoliskolla Onnistuneen sopimuspolitiikan ansiosta, jossa on yhteen sovitettu talousja työmarkkinapolitiikka,

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. talous- ja sosiaalikomitean kokoonpanon vahvistamisesta

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. talous- ja sosiaalikomitean kokoonpanon vahvistamisesta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.6.2014 COM(2014) 227 final 2014/0129 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS talous- ja sosiaalikomitean kokoonpanon vahvistamisesta FI FI PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN TAUSTA Euroopan unionin

Lisätiedot

HUOM: yhteiskunnallisilla palveluilla on myös tärkeä osuus tulojen uudelleenjaossa.

HUOM: yhteiskunnallisilla palveluilla on myös tärkeä osuus tulojen uudelleenjaossa. 1 2. JULKISEN SEKTORIN MENOT SUOMESSA JA ERÄISSÄ MUISSA MAISSA (NÄMÄ TIEDOT OVAT TUOMALAN UUDESTA JULKAISEMATTOMASTA KÄSIKIRJOITUKSESTA) EI SAA LEVITTÄÄ ULKOPUIOLELLE LUENTOJEN! Tässä luvussa tarkastelemme

Lisätiedot

Lumetta vai lääkettä? Tapani Keränen Kanta-Hämeen keskussairaala

Lumetta vai lääkettä? Tapani Keränen Kanta-Hämeen keskussairaala Lumetta vai lääkettä? Tapani Keränen Kanta-Hämeen keskussairaala Ovatko lumelääketutkimukset välttämättömiä lumelääke mittaa tutkimuksen kykyä osoittaa eroja eri hoitoryhmien välillä tautiin/oireeseen

Lisätiedot

NUORET JA LIIKENNE. Aluepäällikkö Rainer Kinisjärvi Rovaniemi

NUORET JA LIIKENNE. Aluepäällikkö Rainer Kinisjärvi Rovaniemi NUORET JA LIIKENNE Aluepäällikkö Rainer Kinisjärvi 14.2.2013 Rovaniemi 2 Rainer Kinisjärvi Liikenneonnettomuudet ja uhrit 2012 254 kuollutta Yhteensä 26 000 loukkaantunutta (vuonna 2011). Poliisin tietoon

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO TicoVac ja TicoVac Junior 29.12.2015, Versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Puutiaisaivotulehdus (TBE) on keskushermostoon

Lisätiedot

Erasmus-liikkuvuus Suomesta

Erasmus-liikkuvuus Suomesta Erasmus-liikkuvuus Suomesta 2007 2(13) ERASMUS-opiskelijaliikkuvuus Suomesta maittain Kohdemaa / / / / AT - Itävalta 239 242 230 264 294 271 278 1818 BE - Belgia 88 102 109 124 134 139 167 863 BG - Bulgaria

Lisätiedot

Erasmus-liikkuvuus Suomesta

Erasmus-liikkuvuus Suomesta Erasmus-liikkuvuus Suomesta 2007 ERASMUS-opiskelijaliikkuvuus Suomesta maittain Kohdemaa / / 2(13) AT - Itävalta 239 242 230 264 294 271 278 279 2097 BE - Belgia 88 102 109 124 134 139 167 157 1020 BG

Lisätiedot

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 1989-23 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 8 % Suomi EU 7 65 6 55 5 89 91 93 95 97 99 1* 3** 13.1.23/SAK /TL Lähde: OECD Economic Outlook December 22 2 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Marjat syövän ehkäisyssä

Marjat syövän ehkäisyssä Kokkola 4.12.2013 Marjat syövän ehkäisyssä Dosentti, ETT Anne-Maria Pajari Elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos Ravitsemustieteen osasto, Helsingin yliopisto 3.12.2013 1 Syöpä Suomessa - ilmaantuvuus

Lisätiedot

Tilastokuvioita opintoetuuksien saajamääristä ja kustannuksista. 29.3.2016 Tilasto- ja tietovarastoryhmä

Tilastokuvioita opintoetuuksien saajamääristä ja kustannuksista. 29.3.2016 Tilasto- ja tietovarastoryhmä Tilastokuvioita opintoetuuksien saajamääristä ja kustannuksista 29.3.216 Tilasto- ja tietovarastoryhmä OPINTOTUKIMENOT, OPINTOLAINAT JA TAKAUSVASTUUT Opintotukimenot 199 215 1 Milj. euroa (vuoden 215 rahana)

Lisätiedot

Biologia. Pakolliset kurssit. 1. Eliömaailma (BI1)

Biologia. Pakolliset kurssit. 1. Eliömaailma (BI1) Biologia Pakolliset kurssit 1. Eliömaailma (BI1) tuntee elämän tunnusmerkit ja perusedellytykset sekä tietää, miten elämän ilmiöitä tutkitaan ymmärtää, mitä luonnon monimuotoisuus biosysteemien eri tasoilla

Lisätiedot

Muuttumaton genomi? Genomin ylläpito. Jakson luennot. Luennon sisältö DNA:N KAHDENTUMINEN ELI REPLIKAATIO

Muuttumaton genomi? Genomin ylläpito. Jakson luennot. Luennon sisältö DNA:N KAHDENTUMINEN ELI REPLIKAATIO Muuttumaton genomi? Genomin ylläpito SNP 14.1.2013 Tiina Immonen Biolääketieteen laitos Biokemia ja kehitysbiologia Jakson luennot Mitä on genomilääketiede? Dan Lindholm Genomin ylläpito Tiina Immonen

Lisätiedot

Syövän hoidon parantaminen

Syövän hoidon parantaminen Syövän hoidon parantaminen Cancer Control Joint Action Sakari Karjalainen Helsinki 8.2.2016 Mikä on Cancon? Cancon on syövän hoitoon ja varhaisdiagnostiikkaan keskittyvä EUhanke, jossa Suomen Syöpäyhdistys

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 8,1 prosenttia Tammikuussa 2016 Helsingissä yövyttiin 244 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 116 000 yötä ja ulkomaalaiset 128 000 yötä

Lisätiedot

Mitä uu'a menopaussin hormonihoidosta?

Mitä uu'a menopaussin hormonihoidosta? Mitä uu'a menopaussin hormonihoidosta? Tomi Mikkola! Helsinki University Central Hospital! Department of Obstetrics and Gynecology! Helsinki, Finland!! Hormonihoito - Heilurin liike Government Labels Estrogen

Lisätiedot

Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset

Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset Haikonen Kari, Lillsunde Pirjo 27.8.2013, Hanasaaren kulttuurikeskus, Espoo 27.8.2013 Kari Haikonen 1 Tutkimuksen lähtökohdat Tutkimus

Lisätiedot

Tutkimuslain keskeiset muutokset

Tutkimuslain keskeiset muutokset Tutkimuslain keskeiset muutokset Outi Konttinen 19.10.2010 Valtakunnallinen eettisten toimikuntien seminaari 28.9.2010 Säätytalo Muutosten perusteluja Tutkimuslain alkuperäinen sovellusalue koettu ongelmallisena

Lisätiedot

Neuroendokriinisten syöpien lääkehoito

Neuroendokriinisten syöpien lääkehoito Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 3/2015 TEEMAT Neuroendokriinisten syöpien lääkehoito Maija Tarkkanen / Kirjoitettu 16.6.2015 / Julkaistu 13.11.2015 Neuroendokriinisten (NE) syöpien ilmaantuvuus lisääntyy,

Lisätiedot

Kutsu. Professoriluennot torstaina 4.12.2014 LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA

Kutsu. Professoriluennot torstaina 4.12.2014 LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA Kutsu Professoriluennot torstaina 4.12.2014 LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA Kutsu kuulemaan niitä julkisia esitelmiä, jotka Oulun yliopiston nimitetyt professorit pitävät lääketieteellisen tiedekunnan Leena

Lisätiedot

POTILAAN OSALLISTAMINEN

POTILAAN OSALLISTAMINEN POTILAAN OSALLISTAMINEN TUTKIMUKSEN EDISTÄMISTÄ JA HOIDON JATKUVAA LAADUN PARANTAMISTA, CASE HYKS SYÖPÄKESKUS Tuula Helander Kehittämispäällikkö, Hyks Syöpäkeskus, HUS Asiamies, Suomen Syöpäinstituutti

Lisätiedot

Autolla ulkomaille. Voimassa 1.6.2015 alkaen

Autolla ulkomaille. Voimassa 1.6.2015 alkaen Autolla ulkomaille Voimassa 1.6.2015 alkaen Liikenteessä vahinko voi yllättää huolellisenkin matkalaisen Tästä oppaasta on apua, jos joudut ulkomailla liikenneonnettomuuteen. Opas sisältää toimintaohjeita

Lisätiedot

Eturauhassyövän uudet lääkehoidot

Eturauhassyövän uudet lääkehoidot Eturauhassyövän uudet lääkehoidot 24.04.2015 Petteri Hervonen, LT, Syöpätautien erikoislääkäri Docrates Syöpäsairaala, TAYS Yleistä Eturauhassyöpä on miesten yleisin syöpätyyppi Lähes 5000 uutta diagnoosia/vuosi

Lisätiedot

Finnish Science Policy in International Comparison:

Finnish Science Policy in International Comparison: Finnish Science Policy in International Comparison: Havaintoja ja alustavia tuloksia Tutkijatohtori, VTT Antti Pelkonen Helsinki Institute of Science and Technology Studies (HIST) Vertailevan sosiologian

Lisätiedot

Rintasyövän nykyaikainen hoito ja seuranta

Rintasyövän nykyaikainen hoito ja seuranta Rintasyövän nykyaikainen hoito ja seuranta One fits all vai Räätälöity hoito Rintasyöpä Suomessa Rintasyöpään sairastui 2007 4142 suomalaista naista ja 16 miestä Hoitotulokset ovat kansainvälisestikin

Lisätiedot

PIDEMPÄÄN TYÖELÄMÄSSÄ HARMAANTUVASSA SUOMESSA. Erkki Pekkarinen

PIDEMPÄÄN TYÖELÄMÄSSÄ HARMAANTUVASSA SUOMESSA. Erkki Pekkarinen PIDEMPÄÄN TYÖELÄMÄSSÄ HARMAANTUVASSA SUOMESSA Erkki Pekkarinen Varma on keskinäinen ja itsenäinen Varma on keskinäinen eli asiakkaidensa omistama yhtiö Päätösvaltaa Varmassa käyttävät kaikki, jotka maksavat

Lisätiedot

Kaupan indikaattorit

Kaupan indikaattorit Kaupan indikaattorit Toukokuu 11 Vähittäiskaupan ja teknisen kaupan luottamusindeksit Luottamusindeksit kaupan alalla Toukokuu 11 Tukkukaupan indeksit. Vähittäiskaupan indeksit (ml. autojen vähittäiskauppa):

Lisätiedot

GYNEKOLOGINEN SYÖPÄ 10.5.2016

GYNEKOLOGINEN SYÖPÄ 10.5.2016 GYNEKOLOGINEN SYÖPÄ 10.5.2016 kohtusyöpä munasarjasyöpä kohdunkaulasyöpä ulkosynnyttimien syöpä gynekologisten syöpien hoito on HUS-alueella keskitetty NKL:lle KOHTUSYÖPÄ naisten 3. yleisin syöpä; 800-900

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa Konsernijohtaja Juha Metsälä 4.11.2016 Suomen väestö ikääntyy, yli 65-vuotiaat suurin ikäryhmä vuodesta 2032 eteenpäin Pohjola Rakennus Oy, konserninjohtaja

Lisätiedot

Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö

Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Tapani Keränen Itä-Suomen yliopisto; Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, tutkimusyksikkö ja eettinen toimikunta 21.3.2012 1 Alueelliset eettiset

Lisätiedot

Round table -neuvottelu eduskunnassa

Round table -neuvottelu eduskunnassa 1 Round table -neuvottelu eduskunnassa 31.05.2005 STM:n visio biopankkilainsäädännöstä ja sen nykytila ministeriössä Apulaisosastopäällikkö Marja-Liisa Partanen, STM 2 Professori Juhani Eskola: Molekyylibiologiasta

Lisätiedot

LUOVUUS YHTEISKUNNASSA

LUOVUUS YHTEISKUNNASSA LUOVUUS YHTEISKUNNASSA TAITEEN, TALOUDEN JA TEKNIIKAN NÄKÖKULMA Toimittanut Ulrica Gabrielsson Tutkijoiden ja kansanedustajien seura - TUTKAS - järjesti yhdessä Arkadia-seuran kanssa tiistaina 29.11.2005

Lisätiedot

Syöpä on perimän vaurioihin liittyvä sairaus. Syövän täsmälääkkeet ja niiden kehitystyö. Katsaus

Syöpä on perimän vaurioihin liittyvä sairaus. Syövän täsmälääkkeet ja niiden kehitystyö. Katsaus Katsaus JUKKA KERVINEN JA CARL G. GAHMBERG Syövän täsmälääkkeet ja niiden kehitystyö Syöpätautien syntyyn johtavien solu- ja molekyylibiologisten häiriötekijöiden parantunut tuntemus tarjoaa mahdollisuuksia

Lisätiedot

Saattohoidon toteuttamisen eettinen perusta miksi on oikein hoitaa

Saattohoidon toteuttamisen eettinen perusta miksi on oikein hoitaa Saattohoidon toteuttamisen eettinen perusta miksi on oikein hoitaa Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sidonnaisuudet ei kaupallisia

Lisätiedot

Tallella ikä eletty Ikääntyminen tilastoissa

Tallella ikä eletty Ikääntyminen tilastoissa Tallella ikä eletty Ikääntyminen tilastoissa Tiedotustilaisuus 9.2.24 Tilastokeskus 11.5.25 klo 9.-12. 55 Puumalan väestö 23 (TK:n kunnittainen väestöennuste) 5 45 4 35 3 25 2 15 1 5 5 1 15 2 25 3 35 4

Lisätiedot

Matkailun kehitys maakunnissa

Matkailun kehitys maakunnissa Matkailun kehitys maakunnissa 2014 1.12.2015 PÄÄKAUPUNKISEUTU JÄRVI- SUOMI RANNIKKO JA SAARISTO LAPPI JA KUUSAMO Uusimaa 1 (vain pk- seutu) Lappi Etelä- Karjala Ahvenanmaa Varsinais- Suomi Pirkanmaa Etelä-

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 29.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä?

Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä? Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä? Professori Jouko Miettunen Elinikäisen

Lisätiedot

Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät viisi prosenttia. Kasvua työmatkalaisten yöpymisissä. Majoitusmyynti 25 miljoonaa euroa

Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät viisi prosenttia. Kasvua työmatkalaisten yöpymisissä. Majoitusmyynti 25 miljoonaa euroa HELSINGIN MATKAILUTILASTOT SYYSKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät viisi prosenttia Syyskuussa 2016 Helsingissä kirjattiin lähes 308 000 yöpymistä, joista suomalaisille 133 000 ja ulkomaalaisille

Lisätiedot

Eläkeläisen kuuluminen Suomen sosiaaliturvaan. Leena Ikonen, Kela 27.8.2013

Eläkeläisen kuuluminen Suomen sosiaaliturvaan. Leena Ikonen, Kela 27.8.2013 Eläkeläisen kuuluminen Suomen sosiaaliturvaan Leena Ikonen, Kela 27.8.2013 Lakiperusta Kansallinen lainsäädäntö Laki asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta (1573/1993)= soveltamisalalaki

Lisätiedot

Ajoneuvotekniikka. Tiedote 2/2007 katsastajille. ETA-valtiosta tuodun ajoneuvon rekisteröintitodistus. rekisteröintikatsastuksessa

Ajoneuvotekniikka. Tiedote 2/2007 katsastajille. ETA-valtiosta tuodun ajoneuvon rekisteröintitodistus. rekisteröintikatsastuksessa Ajoneuvotekniikka Tiedote 2/2007 katsastajille 24.1.2007 ETA-valtiosta tuodun ajoneuvon rekisteröintitodistuksen vaatiminen rekisteröintikatsastuksessa Muutos voimaan 1.2.2007 1.2.2007 alkaen tulee asiakkaan

Lisätiedot

Yliopistojen ja tutkimuslaitosten rakenteellinen kehittäminen

Yliopistojen ja tutkimuslaitosten rakenteellinen kehittäminen JULKAISU 7/2012 TUTKAS Tutkijoiden ja kansanedustajien seura Yliopistojen ja tutkimuslaitosten rakenteellinen kehittäminen Toimittanut Ulrica Gabrielsson Tutkijoiden ja kansanedustajien seura TUTKAS järjesti

Lisätiedot

1 Matkailutilasto syyskuu 2016 Kaakko 135. Rekisteröidyt yöpymiset laskivat 16,1 prosenttia Kotka-Haminan seudulla

1 Matkailutilasto syyskuu 2016 Kaakko 135. Rekisteröidyt yöpymiset laskivat 16,1 prosenttia Kotka-Haminan seudulla 1 Rekisteröidyt yöpymiset laskivat 16,1 prosenttia n seudulla Syyskuussa 2016 n seudulla yövyttiin 11 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 9 200 yötä ja ulkomaalaiset 2 100 yötä (venäläiset 899 yötä).

Lisätiedot

BIOLÄÄKETIETEEN LÄPIMURROT

BIOLÄÄKETIETEEN LÄPIMURROT BIOLÄÄKETIETEEN LÄPIMURROT Jussi Huttunen Tampere 20.4.2016 LÄÄKETIETEEN MEGATRENDIT Väestö vanhenee ja sairauskirjo muuttuu Teknologia kehittyy - HOITOTEKNOLOGIA - tietoteknologia Hoito yksilöllistyy

Lisätiedot

Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita. Tilastokeskus-päivä 4.11.2008

Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita. Tilastokeskus-päivä 4.11.2008 Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita Tilastokeskus-päivä 4.11.28 Kaksi näkökulmaa suomalaisen hyvinvoinnin haasteista 1) Väestön ikääntymisen seuraukset :! Talouskasvun hidastuminen, kun työikäinen väestö

Lisätiedot

Finanssipolitiikka EU:ssa. Finanssineuvos Marketta Henriksson

Finanssipolitiikka EU:ssa. Finanssineuvos Marketta Henriksson Finanssipolitiikka EU:ssa Finanssineuvos Marketta Henriksson Perussopimus asettaa rajat Julkisen talouden alijäämä suhteessa bruttokansantuotteeseen ei saa ylittää kolmea prosenttia Julkisen velan suhde

Lisätiedot

- ECOFIN /02 (Presse 72) (OR. en) Neuvoston istunto. Barcelona,

- ECOFIN /02 (Presse 72) (OR. en) Neuvoston istunto. Barcelona, 7131/02 (Presse 72) (OR. en) Neuvoston 2418. istunto - ECON - Barcelona, 14.3.2002 Puheenjohtaja: Rodrigo RATO Y GAREDO Espanjan kuningaskunnan varapääministeri ja talousministeri Internet: http://ue.eu.int/newsroom

Lisätiedot

Välillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa

Välillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa Kauppa 2010 -päivä Päivittäistavarakaupan aamupäivä 30.9.2009 Välillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa Hanna Karikallio Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos

Lisätiedot

Eläkejärjestelmän automaattiset vakautusmekanismit - teoriaa ja kokemuksia elinaikakertoimista ja jarruista. Sanna Tenhunen / Risto Vaittinen

Eläkejärjestelmän automaattiset vakautusmekanismit - teoriaa ja kokemuksia elinaikakertoimista ja jarruista. Sanna Tenhunen / Risto Vaittinen Eläkejärjestelmän automaattiset vakautusmekanismit - teoriaa ja kokemuksia elinaikakertoimista ja jarruista Sanna Tenhunen / Risto Vaittinen Eläketurvakeskus KOULUTTAA Työikäisen (20-64) väestön suhde

Lisätiedot

Kääntyykö Venäjä itään?

Kääntyykö Venäjä itään? Heli Simola Suomen Pankki Kääntyykö Venäjä itään? BOFIT Venäjä-tietoisku 5.6.2015 5.6.2015 1 Venäjän ulkomaankaupan kehitystavoitteita Viennin monipuolistaminen Muun kuin energian osuus viennissä 30 %

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden vientiraportti

Teknologiateollisuuden vientiraportti Teknologiateollisuuden vientiraportti Viimeinen havainto 4/2016 30.6.2016 Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta päätoimialoittain *) Pl. henkilöautojen

Lisätiedot

PERINNÖLLISET TEKIJÄT JA NIIDEN MERKITYS RINTASYÖPÄSAIRASTUMISESSA. Robert Winqvist. SyöpägeneCikan ja tuumoribiologian professori Oulun yliopisto

PERINNÖLLISET TEKIJÄT JA NIIDEN MERKITYS RINTASYÖPÄSAIRASTUMISESSA. Robert Winqvist. SyöpägeneCikan ja tuumoribiologian professori Oulun yliopisto PERINNÖLLISET TEKIJÄT JA NIIDEN MERKITYS RINTASYÖPÄSAIRASTUMISESSA Robert Winqvist SyöpägeneCikan ja tuumoribiologian professori Oulun yliopisto PROFESSORILIITON SYYSSEMINAARI TUTKIMUSTA KAIKKIEN HYÖDYKSI

Lisätiedot

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA8 Flash Eurobarometer (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) FL - Companies engaged in online activities FIF A Myykö yrityksenne verkon kautta ja/tai käyttääkö

Lisätiedot