PUDASJARVEN KAUPUNKI, Koulun nimi: Pudasjärven lukio

Transkriptio

1 PUDASJARVEN KAUPUNKI, Koulun nimi: Pudasjärven lukio 1. JOHTOKUNNAN TOIMINTA vuodelta 009 Johtokunnan kokoonpano Nimi Asema Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Opiskelijajäsen Opiskelijajäsen Sivistysjohtaja Lautakunnan edustaja Apulaisrehtori Sihteeri, esittelijä Jari Jussila MarjaLeena Turves Eija Kuosmanen Sari Poropudas Markku Rajala Ilkka Saarijärvi Eeva Tyni Raija Nissi Laura Jussila Janne Poropudas Tuija Mikkonen Jouni Seppälä Raija Pohjola Eeva Harju Moneenko kokoukseen osallistunut Pidettyjen kok. lukumäärä Käsiteltyjen asioiden määrä ( ) 0 Toiminnan selostus (tärkeimmät päätökset, annetut lausunnot, muu toiminta jne.) Johtokunta on vuonna 009 hyväksynyt Pudasjärven lukion vakiintuneen työajan 75 min oppitunteineen ja 5jaksojärjestelmineen saadun palautteen pohjalta koulutyön arvioinnin lukuvuodelta sekä opiskelijoiden että opettajien osalta päivitetyn kriisi ja turvallisuussuunnitelman taloustoteutuman vuoden 008 osalta koulutyön suunnittelun lukuvuodeksi Johtokunta on vuonna 009 esittänyt lukion toimintaa koskevana linjauksena lukion ja kotien yhteistyömuodon järjestämisen johtokuntana tai vanhempainyhdistyksenä vuosiksi Joulukuussa 009 koulutuslautakunta vahvisti lukion uuden johtokunnan , mutta se ei ehtinyt kokoontua vuoden 009 puolella.

2 II KOULUN KASVATUS JA OPETUSTOIMINTA lukuvuonna Opetussuunnitelman toteutumisen arviointi Vuonna 009 Pudasjärven lukion opettajat ovat noudattaneet tunnollisesti opetussuunnitelmaa. Opiskelijoille on toteutettu kaikki kurssit, joihin on ollut osallistujia riittävästi. Yksilöllinen opetus on ollut mahdollista muutamien pienten valinnais ryhmien myötä, esimerkiksi ranskassa ja teknisessä työssä. Ranskaa on opetettu etänä Taivalkosken lukiosta ja koko B3oppimäärän laajuisena. Kurssitarjonta on vakiintuneesti täydentynyt soveltavilla liikunnan lentopallokursseilla sekä taitoaineiden eli kotitalouden, tekstiilityön ja teknisen työn valinnaiskursseilla. Yhteistyötä on tehty eri tahojen kanssa monin tavoin: OSAO:n Pudasjärven yksikkö: opiskelijoiden kaksoistutkintomahdollisuus, hevostalouden kurssit lukiolaisille, ammattikoululaisten aineopinnot lukiossa PohjoisPohjanmaan elukioverkosto, etälukio: lukioopintojen suorittamismahdollisuus sekä päivälukiolaisille että etäopiskelijoille; etälukiosta valmistui ylioppilaaksi vuonna 009 yksi aikuisopiskelija Pudasjärven kansalaisopisto: ruotsin, englannin ja matematiikan abikurssit kesällä 009, avoimen yliopiston kurssit sekä opiston oma kurssitarjonta lukion soveltaviksi kursseiksi Taivalkosken lukio: ranskaa etäopetuksena koko lukuvuoden ajan kansainvälisyyteen ohjaaminen on tapahtunut huhtikesäkuuksi Tokiosta saapuneen opettajan Makoto Uchidan myötä, joka paitsi tutustui koko kouluyhteisöön myös piti opiskelijoille japanilaisen kielen ja kulttuurin kurssin; edellisen lukuvuoden vaihtoopiskelijana ollut Chingduang Yurayong Bangkokista Thaimaasta jatkoi lukioopiskelujaan syksyllä 009 varsinaisena opiskelijana; kokeilu ja kuunteluoppilaana oppitunneille on osallistunut kongolainen turvapaikanhakija Francel Moutsounou syyslukukauden 009 aikana muina yhteistyö ja sidosryhmäkumppaneina ovat toimineet mm. Pudasjärven seurakunta, kaupunginkirjasto, Pudasjärven veteraanit ry., MCPudasjärvi ja Liikenneturva.. Koulun kasvatustavoitteiden saavuttaminen (erityisesti työsuunnitelmassa painotetut tavoitteet) Tavoitteena on kasvattaa etenkin rehellisiä ja eheitä ihmisiä jatkoopintoja varten. Tavoitteellista yhteistyötä on tehty ammattikoulun eli OSAO:n Pudasjärven yksikön kanssa: opiskelijoita on käynyt suorit tamassa kaksoistutkintoonsa kuuluvia kursseja tai muita opintoihinsa hyväksi luettavia lukiokursseja samoissa ryhmissä lukiolaisten kanssa, ja lukiolaisia on osallistunut ammattikoulun hevostalouskursseille. Kansalaisopiston kanssa yhteistyötavoitteet ovat toteutuneet monipuolisen lukiolaisiakin hyödyttävän kurssitarjonnan sekä abiturientteja auttavien preppaus kurssien järjestämisen myötä. PohjoisPohjanmaan etälukioverkostoyhteistyö on onnistunut suunnitelmien mukaan. Verkostoituminen naapurikunnan päivälukion kanssa on vakiintunut ranskan etäopetuksen myötä, ja ranskan kurssitarjonta on toteutunut suunnitellusti.

3 3. Tuntikehyksen käyttö (painotukset; toteutumisen arvio ja kritiikki) Lukuvuodeksi koululautakunta on myöntänyt tuntikehystä 65 tuntia, josta opetusta 54 tuntia ja varauksia (tukiopetus, demot ym.) 11 tuntia. Opetusta on toteutettu lukion omina kursseina myös runsaslukuisina syventävinä kursseina, ammattikoulun hevostalouskursseina sekä etäopetuskursseina elukioverkoston kautta. Varsinkin liikunnan suosittuja soveltavia kursseja on järjestetty runsaasti. Kurssitarjonta on varsin monipuolinen ja laaja, ja oman vähitellen vakiintuneen lisänsä siihen antavat nykyisten toimitilojen mahdollistamat taitoaineiden soveltavat kurssit eli kotitalous, tekninen työ ja tekstiilityö. Mainittakoon, että valinnainen tekstiilityön kurssi on mahdollistanut oppilaiden omien vanhojentanssipukujen ompelun itse kouluopetukseen kuuluvana toimintana. Valinnaisen kotitalouden kurssilaiset ovat puolestaan valmistaneet ja panneet tarjolle Wanhojen tanssien iltati laisuuden tarjoilun liikuntahallilla. Oppiainerajat ylittävää yhteistyötä kuten tällä tavoin liikunnan ja kotitalouden välillä tällaiset mahdollisuudet lisäävät luontevasti.

4 4. Kodin ja koulun yhteistyö (yhteistyömuodot, tavoitteiden toteuttaminen) (liiku nuolinäppäimellä alaspäin, ei enter) Vuoden 009 aikana järjestettiin kaksi vanhempainiltaa: huhtikuussa tulevien lukiolaisten vanhemmille sekä marraskuussa ykkösten, kakkosten ja abiturienttien vanhemmille. Syksyllä 009 lukiota esiteltiin yläkoulun 9. luokkien vanhempainillassa toisena kotikaupunkimme jatkoopiskelupaikkana. Vanhemmille ja ensimmäistä kertaa pääsymaksua vastaan myös muulle yleisölle järjestettiin oma iltatilaisuus helmikuussa Wanhojen päivän tanssien merkeissä liikuntahallilla. Syksyn 009 aikana teatteritaiteen ykkösryh mä valmisti esityskuntoon lastennäytelmän Adalmiinan helmi, ja sen näytökset sekä eri kouluille että huoltajille ja muulle yleisölle olivat joulun molemmin puolin. Myös musiikin konserttiprojektikurssin toteuttama joulukon sertti srkkodilla oli avoin huoltajille ja muille joulumusiikin ystäville. Itsenäisyys ja ylioppilasjuhlaa joulukuussa sekä päättäjäis ja ylioppilasjuhlaa kesäkuussa vietettiin niin ikään huoltajien kanssa yhdessä. Kodin ja koulun välistä yhteistyötä on tiivistetty koteihin jaettavien kirjallisten tiedotteiden sekä jaksotiedotteiden avulla. Muina yhteistyön ja tiedottamisen muotoina ovat lukuvuoden aluksi jaettava Opintoopas sekä lukuvuo den päätteeksi jaettava Toimintakertomus. Lukion oma tiedotuslehtinen Pulun viesti jaetaan koteihin kerran tai kahdesti vuodessa. Huoltajiin ovat olleet tarvittaessa yhteydessä rehtori, ryhmänohjaajat, opo sekä kouluterveydenhoitaja. Huoltajat ovat saaneet tietoa opiskelujen sujumisesta ja etenemisestä jaksotodistusten välityksellä, joihin vaaditaan myös huoltajan allekirjoitus alaikäisiltä opiskelijoilta. Myös poissaoloselvitykset ovat huoltajan allekirjoituksellaan varmennettavia. 5. Yhteissuunnittelun sisältöjä Koko koulun yhteissuunnittelua on pidetty 3 kertaa lukuvuodessa koulun salissa, ja tällöin opiskelijoille on tiedotettu ajankohtaisista asioista ja aikatauluista. Henkilökunnan yhteissuunnittelun aiheita ovat olleet mm. tuntikehys ja sen käyttö, oppikirjamuutokset, lukuvuoden toimintasuunnitelma, lisäresurssin käyttö ja opetustilojen hyödyntäminen. Oppilaskunnan kanssa yhteistyötä on tehty mm. lukiotilojen seinien maalaamisesta ja opiskeli joiden viihtyvyyden lisäämisestä.

5 6. Tiivistelmä oppilasarvioinnista, poissaoloista ja rangaistuksista Oppimäärien kokonaisarviointi toteutettiin kesäkuussa 009 päättötodistusten ja ylioppilastutkintotodistusten antamisen yhteydessä, jaksoarviointi puolestaan opetussuunnitelman mukaisesti jaksojen ja koeviikkojen päätyttyä 5 kertaa lukuvuoden aikana. Poissaolot ovat tarkassa seurannassa: aineenopettajat pitävät tarkkaa kirjanpitoa poissaoloista omilta kursseil taan ja ilmoittavat ryhmänohjaajalle yli sallitun menevistä tai selvittämättömistä poissaoloista. Ryhmänohjaaja valvoo oppilaidensa poissaoloja ja tekee yhteistyötä sekä oppilaan että hänen huoltajansa kanssa. Poissaoloja seurataan myös säännöllisesti kokoontuvassa lukion opiskelijahuoltoryhmässä. Jokaiselta poissaolotunnilta vaaditaan kirjallinen selvitys, jonka alaikäisen opiskelijan huoltaja varmentaa allekirjoituksellaan. Kolmen tunnin poissaolo johtaa kurssin keskeytymiseen, kolmen kerran myöhästyminen puolestaan yhteen poissaoloon. Op pitunneilta ei saa olla pois ilman hyväksyttävää syytä, eli opiskelun on oltava säännöllistä. Lupa poissaoloon on pyydettävä etukäteen, mikäli vain mahdollista. Alle 3 päivän poissaololuvan antaa ryhmänohjaaja, yli 3 päivän rehtori. Yli 5 päivän mittaisia poissaololupia ei myönnetä. Poissaolo kokeesta ilman lääkärintodistusta tai ilman ilmoittamista ennen koetta johtaa hylättyyn arvosanaan. Vuonna 009 ei annettu muita kuin suullisia puhuttelurangaistuksia. Koulun toiminnan kehittämisessä huomioon otettavia asioita: (liiku nuolinäppäimellä alaspäin, ei enter) Vuosi 009 oli edelleen haasteellinen lukion opettajille ja opiskelijoille, koska tarpeellisia ja tarpeeksi suuria opetustiloja on ollut edelleen liian vähän eikä lukiolla ole vieläkään luentosalia ja omaa koesalia käytössään Rimminkankaalla. Myöskään lukiorakennuksen alakertaan luvattua vessaa ei ole ryhdytty tekemään, vaikka paikka sille on ollut katsottuna "siivoojien varastosta" jo monta vuotta sitten ja vaikka se on luvattu tehdä lukiolaisia varten. Nämä tilaongelmat ja puutteet eivät kohentuneet vuoden 009 aikana lainkaan. Syksyn 009 alkupuolella tilaongelma osittain vielä paheni, koska 5Blamellin oppilaskuntatila jouduttiin luovuttamaan ensin kaupungin koulutoimiston väliaikaistiloiksi kaupungintalon remontin vuoksi ja myöhemmin syk

6 syllä 5Alamellista ilmanlaatuongelmien vuoksi muuttamaan joutuneiden erityisopettajien opetustiloiksi. Näin ollen lukion oppilaskuntatila siirrettiin 5Clamellin yläkerran aulaan, mikä ei ole osoittautunut toimivaksi ratkaisuksi lukion opiskelijoiden tarpeiden kannalta. Ainut vähänkään kookas koe ja opetustila eli lukion käytösä ollut 3rakennuksen "auditorio" eli Paavo Ahosen entinen kuvaamataideluokka asetettiin omaehtoiseen käyttökieltoon elokuusta 009 lähtien, koska siellä oleskelu oli sekä opiskelijoiden että opettajien terveydelle liian haitallista. Samalla lukio menetti ainoan kooltaan suurehkon tilan, jossa kokoontua, pitää kurssi, uusinta ja yokokeita sekä abien suullisia korotuskuulusteluja tai jossa pitää lukion fysiikkakemian oppitunteja. Kehittämistä vaativat siis edelleenkin lukiolaisten tarpeita palvelevat opetustilat ja työympäristö, joista tärkeimpinä riittävät vessatilat, luentosali eli auditorio, koe ja kokoontumistila, opettajien luokkien keskittäminen samaan lukiokerrokseen ja rakennukseen, kirjasto ja lehtisali sekä opiskelijoiden työtila. Näihin puutteisiin koko lukion väki toivoo parannusta mahdollisimman pian myös siitä syystä, että Rimminkankaalle muuton myötä lukiolle luvattiin vastaavanlaiset edellytykset toimia kuin entisen lukion toimitiloissa, joissa näitä mainittuja puutteita ei ollut. Nykyinen, liki sietämättömäksi käyvä tilanne vaatii sekä opiskelijoilta että henkilökunnalta yhä suurempaa sopeutumista ja joustamista ja aiheuttaa niin jaksamisongelmia kuin kaikinpuolista epäviihtyisyyttä. Ei ole myöskään 000lukua, että lukion opettajilla ei ole edes ainekohtaisia opetustiloja, puhumattakaan opettajien omista kotiluokista, koska riittävistä opetustiloista on niin ikään pula ja puute. Moni lukion lehtori joutuu siis olemaan ns. kiertävä opettaja eli vaihtamaan opetustilaa useastikin päivässä jopa eri rakennukseen ja kuljettamaan mukanaan kaiken tarvitsemansa materiaalin, kirjat, kansiot ym. opetustarvikkeensa. Lukiomme ehdottomat vetovoimatekijät, etusijassa laaja kurssitarjotin, kaupungin tukema koulukuljetus, erittäin hyvä opiskelijahuolto, turvallinen opiskeluympäristö sekä pätevän ja työhönsä sitoutuneen opettajakunnan säilyminen, on turvattava tulevinakin vuosina. Nämä ovat lukiomme toimimisen elinehtoja ja ehdottomia kilpailuvalttejamme toisiin lukioihin nähden. Mikäli saamme nämä säilymään ja tilaongelmat ratkaistua, lukiomme on jälleen täysin vertailukelpoinen mihin tahansa muuhun lukioon nähden. Myös kaupunginhallituksen myöntämä 370 euron opiskelustipendi lukuvuonna kaupungin. asteen oppilaitoksissa aloittaneille paikkakuntalaisille peruskoulunsa päättäneille nuorille toimi kannustimena hakeutua jatkoopintoihin Pudasjärven lukioon myös ulkopaikkakunnilta. Koska kilpailu. asteen opiskelijoista on kovaa ja ammattikoulu kiinnostaa yhä suurempaa osaa peruskoulun päättävästä ikäluokasta, on Pudasjärvellä turvattava ainoan lukion toimintaedellytykset täysimittaisina tulevien opiskelijoiden kiinnostuksen herättämiseksi. Opiskeluympäristön on siis oltava uusia opiskelijoita puoleensa vetävällä ja tarkoituksenmukaisella tasolla, samoin tukitoimet on hyvä säilyttää nykyisellään. Vaikka tilanahtaus ja tarkoituksenmukaisten tilojen puute ovat vallitsevat, kuitenkin yhteiset opettajat, toimitilat ja mahdollisuudet ovat hyödyttäneet opiskelijoita aivan suoranaisesti: opetuksen laajuus, monipuolinen kurssitarjotin ja monenlainen synergiaetu ovat koituneet suoraan opiskelijoiden hyväksi. Myös opiskelijahuolto on hyvin turvattu: lukiolaisten ulottuvilla ovat kuraattorin ja terveydenhoitajan palvelut, päivittäinen ilmainen välipala sekä kaupungin nimellishintaan vuokraamat opiskelijoiden soluasunnot samalla koulualueella. Koska Pudasjärven lukio aloittaa elokuussa lukuvuotensa ja viettää kunnianarvoisaa 50vuotisjuhlavuottaan, on aika saattaa toimitilat sille tasolle, mille ne kaupungin korkeinta opetusta antavassa oppilaitoksessa kuuluvat 010luvulla. Nykyisellään lukio on ahdettu yläkoulun yhden rakennuksen yhdelle käytävänosalle, ja siltä puuttuvat monet aivan olennaiset tilat jopa opetustiloja on liian vähän opetustarpeeseen nähden. Tällainen ahdinko on suorastaan alennustila maineikkaalle, toiminnaltaan muuten vakaalle ja tuloksekkaalle lukiolle! Koska Rimminkankaan kampuksen muista rakennuksista ei liikene tai ei rakenteellisesti pysty tekemään lukiotoiminnan vaatimia tiloja, ainut ratkaisu lienee uudisrakennus ajanmukainen, tiloiltaan käytännöllinen lukio tai edes lisärakennus nykyisen lukiorakennuksen yhteyteen.

7 Tilasto Oppivelvolliset yhteensä (syksyn tiedot) Perusopetusryhmien määrä Opetustuntien kokonaismäärä, vuosiviikkotunnit 57, 33,7 54,0 Tukiopetustunnit/vuosi Muut erityistehtävätunnit (mm. kyydityksen valvonta)/vuosi Kerhotunnit/vuosi Kouluruokailu; aterioiden kokonaismäärä Henkilöstön ja ulkopuolisten ruokailijoiden kokonaismäärä (ei valv. opett.) Oppilaiden kuljetus; valtionosuuteen oikeuttavat koulumatkat, opp.määrä Kuljetusoppilaat, valtionosuuteen oikeuttamattomat koulumatkat, opp.määrä 19 0 Päiväys ja koulun rehtorin allekirjoitus: Pudasjärvellä Eeva Harju