ESIMIES. Etunimi Sukunimi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ESIMIES. Etunimi Sukunimi"

Transkriptio

1 Tämä analyysi auttaa tunnistamaan luontaisia vahvuuksiasi ja kehityshaasteitasi johtajana ja esimiehenä. Se perustuu Carl Gustav Jungin taipumusteoriaan ja siitä kehitettyyn MBTI-malliin. Analyysi on erityisen hyvä johtamisen kehittämisen lähtöanalyysi, esimerkiksi 360-palautteen rinnalla.työkalun ovat kehittäneet Innotiimi ja Feelback. ESIMIES Etunimi Sukunimi

2 Mitä analyysi kuvaa? Tämä analyysi kuvaa ajattelusi ja toimintasi taustalla vaikuttavia taipumuksia, jotka ovat yleensä tiedostamattomia. Niiden tuntemisesta on se hyöty, että sinulla on mahdollisuuksia valita haluatko muuttaa omaa toimintamalliasi vai et. Usein omien taipumusten mukainen toimintatapa on ihan hyvä, mutta jossakin tilanteissa se voi johtaa ongelmiin ja huonoihin lopputuloksiin. Alla oleva jäävuorimalli antaa äärimmäisen pelkistetyn kuvan toimintamme ohjautumisesta. Siihen vaikuttaa kaksi päätekijää: luontaiset taipumukset ja hankitut taidot. Niistä ensimmäinen eli luontaiset taipumukset on persoonatekijä, jota on vaikea muuttaa. Jälkimmäinen tekijä eli hankitut taidot kehittyvät ja muokkautuvat kaiken aikaa. Ulospäin meistä on vaikea nähdä kumpi tekijä ohjaa toimintaamme eli käyttäytymistämme enemmän. Mitä enemmän me laitamme johtajina ja esimiehinä omaa persoonaamme peliin, sitä suurempaa roolia alkavat taipumuksemme näytellä, ja sitä tärkeämpää on olla tietoinen omista taipumuksista ja niiden hyvistä ja huonoista seurauksista. Vaikka taipumukset eivät sinänsä ole hyviä tai huonoja, niiden seuraukset voivat olla. Taipumusten taustaa Taipumusteorian keksijä on sveitsiläinen lääkäri ja tutkija Carl Gustav Jung. Hän synnytti sen noin 30-vuotisten tutkimusten perusteella. Jungin teorian kansantajuistaminen ja tieteellinen tutkimus tehtiin USA:ssa toisen maailmansodan jälkeen Katarine Briggsin ja Isabel Myersin toimesta. Syntyi ns. MBTI-malli (Myers Briggs Type Indicator). LTA -analyysi on MBTI -indikaattorin moderni versio, joka on vain toteutettu hieman erilaisella tekniikalla kuin perinteinen MBTI -työkalu. Molemmat työkalut jäsentävät tarkalleen samoja asioita eli ajattelumme ja toimintamme taustalla vaikuttavia yksilöllisiä taipumuksia. Esimerkki taipumuksesta Hyvän esimerkin taipumusten luonteesta tarjoaa käsien ristiminen. Osalle jää päällimmäiseksi oikea peukalo, osalle vasen. Jos ristimme kädet `väärinpäin, se tuntuu kummalliselta, koska se on taipumustemme vastainen tapa. Kokeile vaikka. Hyvin harva ihminen edes tietää kummin päin hän kätensä ristii, vaikka hän on toistanut tätä tapaa tuhansia kertoja. 2

3 Luontainen ajattelutyylisi Tekemiesi valintojen perusteella sinulla on ajattelussa alla näkyvä taipumusrakenne. Kpl Energian suunta: Tiedon hankinta: Päätöksenteko: Elämäntyyli: E Ulospäin I Sisäänpäin S Luottaa aisteihin N Luottaa intuitioon T Loogiset periaatteet F Henkilökohtaiset arvot J Järjestelmällinen P Spontaani / joustava Tekemäsi valintojen perusteella ajattelutaipumustesi voimakkuudet ovat seuraavat: (Pylvään pituus on vahvemman ja heikomman taipumuksen erotus; mitä pitempi pylväs, sitä selkeämpi on ero). Ekstrovertti E Käytännöllinen S Looginen T Päättäväinen J I Introvertti N Intuitiivinen F Arvottava P Joustava Todennäköinen ajattelutyylisi on tekemiesi valintojen perusteella: ISFJ esimies MBTI-mallissa ajattelu rakentuu kahdesta päätoiminnosta: informaation keräämisestä (ja tallentamisesta) ja johtopäätöksen tekemisestä (hankkimamme informaation pohjalta). Kumpaankin päätoimintoon liittyy kaksi taipumusta, joita kutsutaan MBTI-mallissa funktioiksi. Informaation keräämisessä käyttämämme funktiot ovat aistit (S = Sensing) ja intuitio (N = intuition). S-funktion avulla rekisteröimme yksityiskohtia ja N-funktion avulla hahmotamme asioiden välisiä yhteyksiä eli kokonaiskuvaa. Johtopäätöksiä teemme kahdella funktiolla, jotka ovat looginen päättely (T = Thinking) ja arvottaminen (F = Feeling). Edellä kuvattujen funktioiden lisäksi MBTI-mallissa on kaksi asenneparia, joiden avulla kuvataan funktioiden suuntaa. Mehän elämme kaiken aikaa kahdessa eri maailmassa: ulkoisessa ja sisäisessä. Ajatteluamme hallitsevan ns. ykkösfunktion suuntaa kuvataan kahdella asenteella. Sitä kutsutaan ekstrovertiksi (E), jos ykkösfunktio suuntautuu ulkoiseen maailmaan, introvertiksi (I), jos ykkösfunktio suuntautuu sisäiseen maailmaan.toinen asenne kuvaa meistä ulospäin parhaiten näkyvän funktion luonnetta. Sitä kutsutaan päättäväiseksi (J = Judging), jos funktio liittyy päätösten tekemiseen (T tai F), joustavaksi (P = Perceiving), jos funktio liittyy informaation hankkimiseen (S tai N). E/I-ulottuvuus kuvaa vahvimman ajattelufunktiomme suuntaa ja samalla sitä mistä saamme eniten henkistä energiaa: E = ulkoisesta vuorovaikutuksesta, I = asioiden sisäisestä pohdinnasta. S/N-ulottuvuus kuvaa millaisen informaation kanssa tykkäämme olla tekemisessä: S = aisteilla havaittavien faktojen, N = uusien ideoiden ja mahdollisuuksien. T/F-ulottuvuus kuvaa taipumustamme tehdä päätöksiä: T = asioita loogisesti jäsentämällä, F = asioita arvottamalla. J/P-ulottuvuus kuvaa ulospäin näkyvää tyyliämme: J = ulospäin näkyy voimakkaammin päättävä funktio (T tai F), P = ulospäin näkyy voimakkaammin informaatiofunktio (S tai N). Todennäköinen ajattelutyylisi näkyy yllä. Mikäli jotkut taipumukset ovat yhtä vahvat, tulokseen on otettu oikeanpuolinen taipumus. Kuvaus tästä tyylistä löytyy raportin lopusta. 3

4 Neljä johtajatyyppiä Luonnetutkija David Keirsey jakaa ihmiset kahteen päätyyppiin informaatiotaipumuksen (S/N) mukaan. Käytämme näistä päätyypeistä nimityksiä Toteuttaja (S) ja Kehittäjä (N). Toteuttajat ohjautuvat lähinnä aisteilla havaittavista faktoista ja Kehittäjät taas ideoista, jotka oivalletaan intuition avulla. Organisaatiot tarvitsevat kummankin perustyypin ihmisiä ja johtajia, jotta ne pystyisivät sekä uudistumaan että hoitamaan tehokkaasti perustehtäväänsä. Toteuttajat Keirsey jakaa vielä kahteen alatyyppiin riippuen siitä tulevatko tekemistä ohjaavat impulssit voimakkaammin sisäisestä maailmasta (pelisäännöt, arvot, sovitut tavoitteet) vai ulkoisesta maailmasta (asiakkaiden tarpeet, esille nousevat ongelmat). - sisäisestä maailmasta ohjautumista käytämme nimitystä Varmistajat ja - ulkoisesta maailmasta ohjautuvista nimitystä Reagoijat. Kumpaakin tyyppiä yhdistää käytännöllinen ajattelutapa. Kehittäjät Keirsey jakaa kahteen alatyyppiin sen mukaan onko kehittämisen kohteena lähinnä asiat (liikeideat, tuotteet, menettelyt, prosessit) vain ihmiset (ihmisten osaaminen ja jaksaminen, työilmapiiri, sitoutuminen ja yhteistyö). - asiakehittäjiä kutsumme nimellä Tehostajat ja - ihmiskehittäjiä nimellä Valmentajat. Kumpaakin tyyppiä yhdistää tulevaisuuteen ja uudistamiseen suuntautunut ajattelutapa. Tekemiesi valintojen perusteella sinulla on alla näkyvä taipumusprofiili. Rooli Vastaavat Voimakkuus johtamisessa taipumukset Varmistaja SJ 35/81 Reagoija SP 10/81 Tehostaja NT 8/81 Valmentaja NF 28/81 Varmistajat (SJ) ovat nimensä mukaisesti henkilöitä, jotka pitävät huolta siitä, että suunnitellut asiat tulevat tehtyä ja että sovittuja asioita ja arvoja noudatetaan. Jos tämän roolin edustajat puuttuvat tai heitä on kovin vähän, on vaarana että toiminta poukkoilee ideasta toiseen. Reagoijat (SP) ovat kaikkein nopeimpia tarttumaan eteen nouseviin haasteisiin ja ongelmiin, ja hoitamaan ne parhaan kykynsä mukaan. On tärkeää, että tällaisia ihmisiä on ennen kaikkea asiakasrajapinnassa ja paikoissa, joissa jatkuvasti tapahtuu yllättäviä asioita. Tehostajat (NT) suhtautuvat kriittisesti kaikkiin nykyisiin ratkaisumalleihin, koska heidän intohimonaan on kyseenalaistaa ja parantaa kaikkia asioita, etenkin tuotteita ja toimintamalleja. Jos heitä ei ole riittävästi, organisaatio alkaa helposti urautua vanhoihin toimintatapoihin. Valmentajat (NF) näkevät aina puutteita ja uusia kehitysmahdollisuuksia ihmisten välisessä yhteistyössä ja osaamisessa. Heidän mielestään ihmiset ovat oikeasti organisaation tärkein voimavara, jota pitää jatkuvasti kehittää. On harvinaista, että joku on pelkästään yhtä perustyyppiä. Tavallisinta on, että yksi perustyyppi on selvästi hallitsevin ja sen rinnalla on yksi tai kaksi muuta tyyppiä. Jos mikään perustyyppi ei nouse muita voimakkaammaksi, on luultavaa että taipumukset ja työrooli ovat analyysissä sekoittuneet. Kannattaa vielä korostaa, että mikään luonnetyyppi ei ole parempi tai huonompi kuin joku muu tyyppi, vaan ne kuvastavat enemmänkin sitä mihin kiinnitämme luontaisesti eniten huomiota. 4

5 Johtamisen rooleja Johtamisen kohteena on aina sekä asioita että ihmisiä. Tätä asiaa taipumusten tasolla selvimmin erotteleva tekijä on T/F. Toiseksi tekijäksi on otettu J/P -ulottuvuus, joka heijastaa mm. toiminnan järjestelmällisyyttä ja päätöksenteon nopeutta. Taipumusten yhdistelmät on ilmaistu johtamisen rooleina, joille on annettu niitä kuvaavat nimet. Rooleista kaksi ensimmäistä (Organisaattori ja Suunnittelija) korostavat asioiden johtamista ja kaksi jälkimmäistä (Opettaja ja Kannustaja) ihmisten johtamista. Tekemiesi valintojen mukaan sinulla on seuraava roolitaipumus. Rooli Vastaavat Voimakkuus taipumukset Organisaattori TJ 14/81 Suunnittelija TP 4/81 Opettaja FJ 49/81 Kannustaja FP 14/81 Organisaattori (TJ) on asia- ja tehokkuussuuntautunut taipumusyhdistelmä. Asiat pyritään saamaan liikkeelle ja valmiiksi mahdollisimman nopeasti. Tämä rooli edustaa perinteistä asiajohtamista. Vaikeudet tulevat helpoimmin vastaan muutoksien läpiviennissä, koska ihmisten sitoutuminen uusiin ajattelu- ja toimintamalleihin on hitaampaa kuin organisaattorit uskovat. Suunnittelija (TP) on asia- ja analyysisuuntautunut taipumusyhdistelmä. Asiat valmistellaan huolellisesti ennen kuin niiden toteuttamisesta päätetään. Suunnittelijat eivät ota mielellään riskejä. Rooli edustaa `insinööriajattelua. Vaikeudet tulevat helpoimmin vastaan ihmisten johtamisessa, koska ihmisten logiikat poikkeavat selvästi koneiden logiikasta. Opettaja (FJ) on ihmis- ja tehokkuussuuntautunut taipumusyhdistelmä. Asiat halutaan saada rullaamaan tehokkaasti, mutta ihmisiä motivoivasti. Opettaja korostaa johtamisessa osaamista, arvoja ja työilmapiiriä. Analyysien tekeminen ei kuulu suosikkitehtäviin. Haasteita ilmenee selkeimmin teknisissä asioissa. Kannustaja (FP) on voimakkaimmin ihmissuuntautunut taipumusyhdistelmä. Hänen mieliroolinsa on toimia ryhmän avustajana eli fasilitaattorina - henkilönä joka panee asioita liikkeelle ihmisten kanssa. Kannustaja ei tee mielellään itse muita koskevia päätöksiä, varsinkaan ikäviä. Suurimmat kehityshaasteet löytyvät suunnitelmallisuudesta ja tehokkuudesta. Kyvykkyys johtajana Voiko luontainen Organisaattori olla myös hyvä kannustaja tai luontainen Kannustaja hyvä organisaattori? Vastaus on KYLLÄ. Se onnistuu kehittämällä itselleen roolin mukaisia taitoja. Yksinkertainen kyvykkyyden kaava on seuraava: KYVYKKYYS = Luontaiset TAIPUMUKSET + Hankitut TAIDOT Luontaisten taipumusten tunnistaminen onkin eräänlainen oikotie tunnistaa ne alueet, joissa ihmisillä on luontaisia valmiuksia sekä ne alueet, joissa taidot eivät kehity olemalla vain oma itsensä. Kannattaa korostaa uudelleen, että tämä analyysi ei kerro siitä, miten kyvykäs tai kehittynyt olet johtajana, vaan ennen kaikkea siitä millaisia taipumuksia sinulla on toimintasi taustalla. 5

6 Taipumuksesi muutoksissa Taipumuksemme tulevat erityisen selvästi esille muutostilanteista. Osa meistä on luontaisia muutosten käynnistäjiä, jotka mielellään ideoivat ja suunnittelevat uusia asioita ja toimintamalleja. Heillä on yleensä selkeä N-taipumus. Näillä ihmisillä on lähes aina vaikeuksia viedä muutokset loppuun. Osa meistä on parhaita vasta muutoshankkeiden loppupuolella kun suunnitelmat on tehty ja ne pitäisi saada toimimaan käytännössä. Hyvillä muutosten loppuun viejillä on yleensä S-taipumus. Muutoksiin liittyy vielä toinen tärkeä taipumusnäkökulma. Osa ihmistä on hyviä synnyttämään vaihtoehtoja ja ideoita. Sillä on selkeä yhteys P-taipumukseen. Osa taas haluaa lopettaa vaihtoehtojen synnyttämisen ja saada aikaan päätöksiä siitä, miten edetään. Tällä on yhteys J-taipumukseen. Tekemiesi valintojen perusteella sinun on helpoin ottaa muutoksissa alla näkyviä rooleja Rooli Vastaavat Voimakkuus taipumukset Ideoija NP 8/81 Uudistaja NJ 28/81 Konkretisoija SP 10/81 Loppuun viejä SJ 35/81 Ideoijat (NP) ovat luovia ajattelijoita, jotka synnyttävät mielellään uudenlaisia ratkaisumalleja. Tunnusomaista heille on synnyttää aina useampia vaihtoehtoja, joista päättäjät voivat valita. Ideoijat eivät tee mielellään itse ratkaisuja ja lähde viemään niitä käytäntöön. Ideoijat ovat luovimmillaan vuorovaikutustilanteissa, johtuen siitä että N on luonteeltaan ekstrovertti. Uudistajat (NJ) pyrkivät viemään ideoita käytäntöön. He tekevät ideoiden (omien tai muiden) pohjalta suunnitelmia, joilla ideat saataisiin hyödynnettyä. Uudistajat eroavat ideoijista siinä, että he haluavat tehdä päätöksiä ja suunnitelmia siitä, miten mennään eteenpäin. Uudistajat ovat luovimmillaan yksin työskennellessään, koska heillä N on luonteeltaan introvertti. Konkretisoijat (SP) tarttuvat hyviksi kokemiinsa ideoihin ja muokkaavat niitä käytännössä toimivaan muotoon. He ratkovat ennen kaikkea ideoihin liittyviä käytännön ongelmia. Heidän mielenkiintonsa ohjautuu lähinnä ulkoa tulleiden tarpeiden ja ideoiden mukaan. Konkretisoijat kommunikoivat mielellään, koska informaatiofunktio S on heillä luonteeltaan ekstrovertti. Loppuun viejät (SJ) ovat muutoshankkeiden ankkureita. He tarttuvat vasta sellaisiin ideoihin, joita on riittävästi testattu ja ne on päätetty panna toteutukseen. Loppuun viejät muuttavat ideat ja suunnitelmat uusiksi käytännöiksi. Loppuun viejät luottavat eniten aikaisemmin näkemiinsä toimintamalleihin ja tietoihin, koska heillä S on luonteeltaan introvertti. Havaintoja Monet muutoshankkeet jäävät kesken sen takia, että niiden vetäjinä on joko Ideoijia tai Uudistajia. On syytä ymmärtää, että nämä tyypit ovat hyviä vain muutoshankkeiden alussa, kun asioita suunnitellaan ja kehitellään. Heidän luontainen innostuksensa laantuu siinä vaiheessa kun ideat on saatu suunnitelmien muotoon. He toivovat, että jotkut muut veisivät asioita eteenpäin. Muutoshankkeiden onnistuminen on hyvin pitkälle kiinni niitä vetävän henkilön motivaatio-rakenteesta. Usein on järkevää vaihtaa hankkeen vetäjä siinä vaiheessa kun suunnitelmat on saatu riittävän pitkälle ja siirrytään hankkeen toteutukseen. 6

7 Palautetyylit Ekstrovertit (E) antavat yleensä selvästi enemmän palautetta kuin introvertit (I). Eron voi kiteyttää lauseeseen: `Ekstrovertit sanovat mitä ajattelevat, mutta introvertit ajattelevat mitä sanovat. Antamamme palautteen sisältö on eniten sidoksissa siihen miten me asioita arvioimme eli teemme johtopäätöksiä. Siihen vaikuttaa eniten T/F-ulottuvuus. T huomaa helpommin virheet kuin vahvuudet ja F päinvastoin. Huomioimalla nämä kaksi taipumustekijää, saamme neljä palautetyyliä. Tekemiesi valintojen perusteella sinulla on seuraava taipumusrakenne palautteen antamisessa. Rooli Vastaavat Voimakkuus taipumukset Spontaani kriitikko ET 8/81 Spontaani kannustaja EF 28/81 Harkitseva kriitikko IT 10/81 Harkitseva kannustaja IF 35/81 Spontaani kriitikko (ET) ilmaisee asiat suoraan, mitenkään kaunistelematta. Ulos tuleva reaktio vastaa hyvin pitkälle hänen tapaansa ajatella. Kannattaa kuitenkin korostaa, että ET-ihmisten tarkoitus ei (yleensä) ole loukata, vaan kertoa mitä mieltä he ovat jostakin asiasta. Monet ihmiset, varsinkin F-taipumuksen omaavat, kokevat suoran kritiikin loukkaavana. Kehityshaasteena on opetella huomaamaan ja kertomaan myös hyvät suoritukset ja muokkaamaan palautettaan rakentavampaan muotoon. Spontaani kannustaja (EF) antaa myös paljon palautetta, mutta pääsääntöisesti rakentavaa. Negatiivisena kokemansa asiat hän jättää mieluummin sanomatta tai muokkaa ne rakentavaan muotoon. Tämän tyylin edustajat ovat luontaisia diplomaatteja ja sovittelijoita. Spontaani kannustaja jättää helposti vaikeimmat ongelmat käsittelemättä. Kehityshaasteena on negatiivisten asioiden rohkeampi esille ottaminen ja käsittely. Harkitseva kriitikko (IT) on ajattelutavaltaan hyvin samanlainen kuin spontaani kriitikko, mutta ulospäin hän on huomattavasti hillitympi. Hän kontrolloi enemmän kuin ET kaikkea mitä sanoo ja tekee. Se on toisaalta hyvä asia: syntyy vähemmän väittelyä ja loukkauksia. Toisaalta se on huono asia: Monet ongelmat ja epäkohdat jäävät käsittelemättä. Kehityshaasteena on sekä asioiden spontaanimpi ilmaiseminen että hyvien suoritusten aktiivisempi esille ottaminen. Harkitseva kannustaja (IF) on ajattelutavaltaan samanlainen kuin spontaani kannustaja, siis myönteisiä asioita korostava. Ilmaisultaan hän muistuttaa kuitenkin harkitsevaa kriitikkoa eli ulos tulevien palauteviestien määrä on vähäinen. Ilmeillään ja eleillään, joita on vaikea kontrolloida, hän kuitenkin antaa muille runsaasti tukea ja rohkaisua. Kehityshaasteina ovat positiivisesti kokemiensa asioiden rohkeampi kertominen sekä myös negatiivisten asioiden rohkeampi esille ottaminen. 7

8 Yhteys värityyppeihin Yksi suosittu luonteiden erottelumalli on jakaa ihmiset, tässä tapauksessa esimiehet, neljään värityyppiin: punainen, sininen, keltainen ja vihreä. Tekemiesi valintojen mukaan sinun `värikarttasi on seuraava Luonneväri Vaikuttavat Värien voimakkuus valinnat Punainen ET 8/81 Keltainen EF 28/81 Sininen IT 10/81 Vihreä IF 35/81 Punainen esimies (ET) on ulospäin suuntautunut ja suoraviivainen. Hän ottaa mielellään kantaa asioihin ja pyrkii vaikuttamaan asioihin puhumalla. Hän on luonteeltaan `johtaja. Punaiselta esimieheltä saa helposti palautetta, varsinkin kriittistä. Hän on luonteeltaan `kädenvääntäjä, mutta on valmis myös muuttamaan kantaansa, kun kuulee joltakin riittävän järkevät perustelut. Keltainen esimies (EF) on ulospäin suuntautunut ja empaattinen, yleensä melko hyvä kuuntelija. Punaisesta luonteesta keltainen eroaa lähinnä positiivisuudessa sekä siinä, että keltainen ilmaisee omia tunteitaan ja arvojaan paljon avoimemmin kuin punainen. Keltainen on luonteeltaan `kannustaja ja `hurmaaja. Työryhmiin he tuovat ennen kaikkea positiivisuutta. Sininen esimies (IT) on harkitseva ja analyyttinen. Ajattelu kulkee aina tekemisten ja mielipiteiden kertomisen edellä. Hän pyrkii vaikuttamaan asioihin ennen kaikkea hyvällä suunnittelulla ja oikea-aikaisilla mielipiteiden esiin tuomisilla. Sininen on `analyytikko ja `taktikko. Hänen luonteessaan on samanlaista tiukkuutta kuin punaisessa, mutta hän ei tuo sitä yhtä avoimesti esille. Vihreä esimies (IF) on sinisen tavoin harkitseva, mutta astetta pehmeämpi ja kannustavampi kuin sininen. Keltaisesta vihreä eroaa lähinnä tunteiden ja mielipiteiden voimakkaamman kontrolloinnin suhteen. Vihreille tärkeitä asioita ovat ennen kaikkea inhimilliset arvot. Hän ei viihdy organisaatiossa, jonka arvomaailma on kova. Työryhmiin vihreät tuovat ennen kaikkea harmoniaa. Johtajien taipumukset Johtajilla esiintyy poikkeavan paljon kahta taipumusta, jotka ovat T ja J. Sivun 5 jäsennyksessä he ovat tyypillisiä Organisaattoreita. Tämä on tullut esille mm. CCL:n laajoista tutkimuksista. Johtamisen kyvykkyyden kehittämisen kannalta tämä tarkoittaa sitä, että suurimmat kehityshaasteet ovat ihmisten (osallistavassa) johtamisessa. Lisää tietoa Halukkaat voivat saada lisää tietoa taipumusten teoriasta ja eri ajattelutyyleistä esimerkiksi Kari Helinin kirjasta Ihmisten ERILAISUUS - 16 tyyppiä työelämässä tai hänen työkirjastaan LTA-analyysi -opas erilaisuuden ymmärtämiseen. Kolmas hyvä lähde on Netistä tietoa löytyy mm. hakusanoilla MBTI ja Keirsey. 8

9 ISFJ / Esimies 1. Erottuvat ominaisuudet ISFJ:n muista ajattelutyyleistä selvimmin erottuvat ominaisuudet ovat luotettavuus, huomaavaisuus, uskollisuus ja hyvä yksityiskohtien muistaminen. ISFJ viihtyy parhaiten työympäristössä, jossa on selkeät pelisäännöt, ja ihmiset myös noudattavat niitä. 2. Taipumusten voimakkuus ja suunta Alla olevasta taulukosta näkyvät ISFJ -tyylin ajattelufunktioiden voimakkuusjärjestys ja suunta. Osatekijöiden Osatekijä Suunta Tunnus voimakkuus (MBTI) Voimakkain / hallitseva Aistit Sisään Si Toiseksi voimakkain Tunne Ulos Fe Kolmas Logiikka T Heikoin Intuitio Ulos Ne 3. Heijastuksia ajatteluun ja toimintaan Sisäänpäin suuntautuva aistiminen (Si) on luonteeltaan omaksuttujen tietojen ja taitojen käyttämistä. Kun se on ajattelua voimakkaimmin hallitsevana funktiona, tämä näkyy ihmisen luonteessa vakautena, luotettavuutena ja hyviksi koettujen perinteiden noudattamisena. Kun siihen yhdistyy ulospäin suuntautunut tunne / arvottaminen (Fe) eli halu auttaa muita `oikealle tielle, syntyy ihmistyyppi, josta voidaan käyttää nimitystä Huolehtija. 4. Luontaiset vahvuudet Tyylin luontaiset vahvuudet perustuvat ajattelua hallitsevaan funktioon sekä sitä tukevaan kakkosfunktioon. ISFJ:llä hallitseva funktio (Si) ilmenee ennen kaikkea vastuullisuutena, velvollisuuksien ja sovittujen asioiden hyvänä muistamisena, asioiden loppuun saattamisena, perinteiden kunnioittamisena. Kun tähän yhdistyy ulospäin suuntautuva F-funktio, mukaan tulee halu huolehtia muista ja synnyttää harmoniaa. Ajattelutyylejä koskevassa kirjallisuudessa ISFJ:t saavat erikoismainintoja etenkin ihmisiin liittyvien yksityiskohtien (nimet, syntymäpäivät, tapahtumat) erinomaisesta muistamisesta. 5. Heikompien funktioiden vaikutuksia Funktioiden järjestyksestä voidaan päätellä myös, mitä synnynnäisiä heikkouksia tällä ajatustyylillä on. Koska N on ajattelun heikoin funktio, uusien ideoiden kehittely ja kokeilu eivät kuulu ISFJ:n vahvimpiin ominaisuuksiin. Hän syttyy yleensä hitaasti uusille asioille, mutta tulee mukaan, kun muutkin lähtevät. Uusien teknisten välineiden käytön oppiminen on ISFJ:lle yleensä hitaampaa kuin monien muiden ajattelutyylien edustajille. 6. Luontainen johtamistyyli ISFJ:n perustyyli johtamisessa on Varmistaja (SJ). Huomio kiinnittyy lähinnä ihmisten ja päivittäisten suoritusten johtamiseen. Esimerkiksi sihteerintyössä, jossa tarvitaan kykyä organisoida ja hoitaa asioita monien erilaisten ihmisten kanssa, ISFJ on huippuluokkaa. Päätökset hän tekee, tai ainakin yrittää tehdä, tosiasioihin nojautuen. Omaan organisaatioonsa hän yleensä sitoutuu voimakkaasti. Esimiehenä ISFJ on yleensä hyvin rauhallinen. Johtamisen selvästi haastavimmat alueet ovat muutosten ja asioiden johtaminen. 7. Vaikeat yhteistyökumppanit Vaikeimpia yhteistyökumppaneita ISFJ:lle ovat impulsiiviset, epäkohteliaat tai asioihin huonosti sitoutuvat ihmiset. Kovin impulsiivisista tai epäkohteliaista ihmisistä, jotka saattavat yllättää ja loukata muita, ISFJ ei pidä sen takia, että hän on perinteisten arvojen ja hyvien tapojen kannattaja. Erityisen mielellään ISFJ karttaa sellaisia ihmisiä, joilla on taipumusta synnyttää työyhteisössä ristiriitoja. 9

10 8. Stressaavia tilanteita ISFJ:lle stressaavimpia tilanteita ovat ihmisten väliset ristiriidat. Niitä hän yrittää karttaa ja joskus myös sovitella. Myös muutokset, joissa otetaan käyttöön uudenlaisia tietojärjestelmiä tai jotakin muuta uudenlaista tekniikkaa, saattavat olla ISFJ:lle hyvinkin stressaavia. Hän haluaisi toimia mieluummin niillä malleilla, jotka hän on aikaisemmin omaksunut. 9. Stressikäyttäytyminen Kun ihminen kovasti väsyy, hän alkaa helposti ajatella ja käyttäytyä tavalla, joka on hänen perusluonteelleen vierasta. MBTI -teoriassa tämä muutos selitetään niin, että alamme stressin pitkittyessä, kun vahvimmat funktiomme ovat ylirasittuneita, toimia persoonallisuutemme heikoimmin kehittyneillä funktioilla (3. ja 4. funktio). ISFJ:n kohdalla ne ovat logiikka (T) ja intuitio (N). Kun he saavat hänessä vallan, normaali rauhallisuus ja tarkkuus vähenevät ja tilalle saattaa nousta rauhattomuus, huolimattomuus, jopa vihamielisyys. Negatiivisten tulevaisuudenkuvien syntyminen (intuition negatiivinen puoli) on myös tavallista. Kun väsymys (stressi) hellittää, henkilö palautuu omaan perustyyliinsä, eli hallitsevien funktioiden käyttämiseen. 10. Palautetyyli ISFJ antaa mielellään myönteistä palautetta, jos joku on osoittanut huomaavaisuutta tai hoitanut jonkun asian hyvin. Myös hän itse motivoituu kovasti myönteisestä palautteesta. Negatiivisten asioiden esille ottaminen on hänelle kuitenkin erittäin vaikeaa, vastoin hänen perusluonnettaan (kakkosfunktiona Fe). Oman työnsä hän haluaa hoitaa niin hyvin, ettei aihetta negatiiviseen palautteeseen synny. 11. Kehityshaasteita Jokaiseen ajattelutyyliin liittyy omia kehityshaasteitaan, jotka kytkeytyvät joko hallitsevan funktiomme ylivoimakkaaseen suosimiseen tai kolmannen ja neljännen funktion vähäiseen käyttöön. Alla kuvatut kehityshaasteet ovat vain kyseisen ajattelutyylin yleisiä kehityshaasteita. Voi hyvinkin olla, että henkilö on jo aikaisemmin tiedostanut ne tai osan niistä ja harjoitellut taitoja, joilla hän osaa taitavasti kiertää nuo luontaiseen tyyliinsä liittyvät sudenkuopat. ISFJ:n yksi luontainen kehityshaaste on olla avoimempi uusille asioille ja muutoksille. Ne ovat osa nykyistä työelämää. Tämä liittyy siihen, että N on ajattelun luontaisesti heikoin osatekijä. Toinen hyvä kehityshaaste on oppia ilmaisemaan paremmin asioita, joista ei pidä. Se vähentää paineita ja antaa muille tietoa omista odotuksista ja arvostuksista. Se helpottaa yhteistyötä ja tuo persoonaan tarpeellista särmää. Tämä kehityshaaste liittyy lähinnä T-funktioon. 12. Ajattelutyylin yleisyys ISFJ -taipumusyhdistelmä on noin 14 %:lla USA:n väestöstä. Esimiehistä tämän ajattelutyylin edustajia on kuitenkin vain noin 3 % eli ISFJ ei päädy kovinkaan helposti esimieheksi. Vastaavia prosentteja ei ole saatavissa Suomesta, mutta Innotiimin kokemukset ovat hyvin samansuuntaisia. Lopuksi Kannattaa vielä korostaa, ettei mikään ajattelutyyli ole sinänsä muita tyylejä parempi tai huonompi, vaan erot syntyvät lähinnä erilaisissa tilanteissa. Jokaista tyyliä edustavien kohdalla on tunnistettavissa tilanteita ja tehtäviä, joissa he ovat luontaisesti hyviä, sekä tilanteita ja tehtäviä, jotka ovat heille luontaisesti vaikeita ja ahdistavia. Suurin kehityspotentiaalimme ihmisinä ja esimiehinä liittyy tilanteisiin ja ihmisiin, jotka ovat meille vaikeita. 10

MYYNTI. Etunimi Sukunimi

MYYNTI. Etunimi Sukunimi Tämä analyysi auttaa tunnistamaan luontaisia vahvuuksiasi ja kehityshaasteitasi myyntityössä. Se perustuu Carl Gustav Jungin taipumusteoriaan ja siitä kehitettyyn MBTI-malliin. Analyysi on erityisen hyvä

Lisätiedot

Luontainen tyylisi. vuorovaikutustilanteissa 23.05.2015. Juha. Malliraportti

Luontainen tyylisi. vuorovaikutustilanteissa 23.05.2015. Juha. Malliraportti Luontainen tyylisi vuorovaikutustilanteissa 23.05.2015 Juha Malliraportti Tämä ilmainen demoanalyysi antaa sinulle mielikuvan siitä, miten varsinainen Luontaisten Taipumusten Analyysi (LTA) on rakennettu

Lisätiedot

Innotiimi Oy Feelback Oy Testihenkilö 06.02.2009

Innotiimi Oy Feelback Oy Testihenkilö 06.02.2009 Tämä analyysi perustuu Carl Jungin tyyppiteoriaan ja siitä kehitettyyn MBTI -malliin. LTA:n kehitystyöstä ovat vastanneet Innotiimi Oy ja Feelback Oy. Testihenkilö 06.02.2009 1 Johdanto tulosten tulkintaan

Lisätiedot

Uudista ja Uudistu 2011. LTA-analyysit kyvykkyyden kehittämisessä. Kari (INTJ) 25.09.2011

Uudista ja Uudistu 2011. LTA-analyysit kyvykkyyden kehittämisessä. Kari (INTJ) 25.09.2011 Uudista ja Uudistu 2011 LTA-analyysit kyvykkyyden kehittämisessä Kari (INTJ) 25.09.2011 LTA -analyysien taustaa Suuri määrä rinnakkaisia versioita ja sovellutuksia LTA -analyysit - Innotiimi / Feelback

Lisätiedot

23.02.2015 Jari Saarenpää

23.02.2015 Jari Saarenpää 23.02.2015 Jari Saarenpää 1 Johdanto tulosten tulkintaan Tämä analyysi on kehitetty luontaisten taipumustemme tunnistamiseen. Se antaa tietoa ja ideoita omasta erilaisuudestamme verrattuna muihin. Se antaa

Lisätiedot

Demo 19.08.2011. Vastaajia raportilla: 12

Demo 19.08.2011. Vastaajia raportilla: 12 Tämä analyysi perustuu Carl Jungin tyyppiteoriaan ja siitä kehitettyyn MBTI -malliin. LTA:n kehitystyöstä ovat vastanneet Innotiimi Oy ja Feelback Oy. Demo 19.08.2011 Vastaajia raportilla: 12 1 Analyysin

Lisätiedot

Yrittäjän kompetenssi

Yrittäjän kompetenssi Tiina Hautala & Aki Karppinen Yrittäjän kompetenssi 24.4.2009 Johtamisen laitos Kauppatieteellinen tiedekunta ESITYKSEN SISÄLTÖ - Saneerausyrittäjien persoonallisuus - Saneerausyrittäjien taidot verrattuna

Lisätiedot

NÄYTERAPORTTI KEHITÄ VAHVUUKSIASI -analyysi tunnistaa ihmisten luontaisia taipumuksia. Niitä voidaan hyödyntää itsensä kehittämisessä.

NÄYTERAPORTTI KEHITÄ VAHVUUKSIASI -analyysi tunnistaa ihmisten luontaisia taipumuksia. Niitä voidaan hyödyntää itsensä kehittämisessä. NÄYTERAPORTTI 07.09.2016 KEHITÄ VAHVUUKSIASI -analyysi tunnistaa ihmisten luontaisia taipumuksia. Niitä voidaan hyödyntää itsensä kehittämisessä. 1 Johdanto tulosten tulkintaan Tämä analyysi on kehitetty

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Perusraportti NÄYTERAPORTTI

Perusraportti NÄYTERAPORTTI Perusraportti NÄYTERAPORTTI 08.09.2016 1 Johdanto tulosten tulkintaan Tämä analyysi on kehitetty luontaisten taipumustemme tunnistamiseen. Se antaa tietoa ja ideoita omasta erilaisuudestamme verrattuna

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Tämän analyysin tiedot perustuvat tiimin jäsenten tekemiin LTA-analyyseihin Tiimi

Tämän analyysin tiedot perustuvat tiimin jäsenten tekemiin LTA-analyyseihin Tiimi Tämän analyysin tiedot perustuvat tiimin jäsenten tekemiin LTA-analyyseihin. 25.02.2013 Tiimi Vastaajia raportilla: 13 1 Analyysin idea Taipumukset vaikuttavat ratkaisevasti siihen, millaisiin tehtäviin

Lisätiedot

Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria. Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja

Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria. Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja Yhdessä tekemisen hyödyt Perustehtävän laadukas toteutuminen Toimijoiden hyvinvointi Toimijoiden hyvinvoinnin vaikutus

Lisätiedot

Luontaiset taipumukset suunnistuksessa STA. KRV Suomussalmi 7.7.2009

Luontaiset taipumukset suunnistuksessa STA. KRV Suomussalmi 7.7.2009 Luontaiset taipumukset suunnistuksessa STA KRV Suomussalmi 7.7.2009 Miksi tällaista? Urheilupsykologia usein jokin mystinen ja epämääräinen juttu, josta ei saa kunnon otetta Puuttuu käytännön malleja ja

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

VAPAAEHTOISUUS - AMMATILLISUUS

VAPAAEHTOISUUS - AMMATILLISUUS VAPAAEHTOISUUS - AMMATILLISUUS 28.9.2011 Diakoniatyöntekijöiden neuvottelupäivät Kirkon vapaaehtoistoiminnan kehittämishanke 2009-2012 Etsitään ja löydetään yhdessä seurakuntien kanssa vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

Reflektoiva oppiminen harjoittelussa Insinööritieteiden korkeakoulu

Reflektoiva oppiminen harjoittelussa Insinööritieteiden korkeakoulu Reflektoiva oppiminen harjoittelussa 17.9.2015 Insinööritieteiden korkeakoulu Psykologi, uraohjaaja Seija Leppänen Reflektointiprosessi aloittaa oppimisen 1. Orientoituminen ja suunnittelu: millainen tehtävä

Lisätiedot

OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE

OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE Maria Ruokonen 10.3.2013 Tunne itsesi ja tunnista unelmasi. Ymmärrä missä olet kaikkein vahvin. Miksi teet sitä mitä teet? Löydä oma intohimosi. Menestymme sellaisissa

Lisätiedot

Kuraattorityön helmet ja helvetit

Kuraattorityön helmet ja helvetit Kuraattorityön helmet ja helvetit Vuokatti 8.10.2010 Katariina Ylä-Rautio-Vaittinen katariina.yla-rautio@sci.fi Nykyajan nuoret rakastavat ylellisyyttä. Heillä on huonot tavat, he pilkkaavat auktoriteetteja

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Kehittämisen omistajuus

Kehittämisen omistajuus Kehittämisen omistajuus Kuntaliitto 18.4.2013 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa hanke (KUNTAKEHTO) Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus (TamSI) Kehittämistyön

Lisätiedot

Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A

Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A 1 Otteita osallistujalle jaettavasta materiaalista Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A Nimi Päivämäärä TUTUSTUMINEN NAAPURIIN Naapurin kertomat tiedot itsestään TOTUUDEN HETKI o Totuuden

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Nuppu Rouhiainen etunimi.sukunimi@tekes.fi Ohjelman tavoitteet Yritysten liiketoiminnan ja kilpailukyvyn uudistaminen: Ihmiset

Lisätiedot

Suomalainen työelämä -taipumusten valossa -tutkimus

Suomalainen työelämä -taipumusten valossa -tutkimus Suomalainen työelämä -taipumusten valossa -tutkimus Tämä tutkimus perustuu vuoden 28 aikana tehtyihin LTA-analyyseihin, joita oli noin 4 kappaletta. -esimiehiä aineistossa on noin 1 ja johtajia 6 -esimiesten

Lisätiedot

TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA

TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA Sisällysluettelo: 1. Johdanto 2. Omien taitojen tunnistaminen 3. Omista taidoista kertominen 4. Työnhaun viidakko 5. Miten ylläpitää motivaatiota? 6. Työntekijöiden terveisiä

Lisätiedot

naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa.

naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa. Pieni neuvottelutaitojen työkirja naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa. Neuvottelutaidot ovat (työ)elämän ydintaitoja Neuvottelutaidot muodostuvat erilaisten taitojen, tietojen, toimintatapojen ja

Lisätiedot

Kuusi ajatteluhattua. Työmenetelmän ohjeistus

Kuusi ajatteluhattua. Työmenetelmän ohjeistus Kuusi ajatteluhattua Työmenetelmän ohjeistus Kuusi ajatteluhattua pähkinänkuoressa 1. Testattu, yksinkertainen menetelmä joka on helppo oppia. 2. Pakottaa kaikki ajattelemaan monipuolisesti. 3. Auttaa

Lisätiedot

360-arvioinnit ammattitaidon kehittämisessä Palaute kaikista näkökulmista.

360-arvioinnit ammattitaidon kehittämisessä Palaute kaikista näkökulmista. 360-arvioinnit ammattitaidon kehittämisessä Palaute kaikista näkökulmista. Kannustaa toimimaan liiketoimintaa tukevalla tavalla. Feelbackin kilpailuetu: ylivoimainen tarkentuvuus ka yksilöitävyys 360 arvioinnissa

Lisätiedot

Opettaja pedagogisena johtajana

Opettaja pedagogisena johtajana Eeva Hujala Tampereen yliopisto Opettaja pedagogisena johtajana Potkua pedagogiikkaan Turussa 29.4.2014 Wanha wirsi Pohjanmaalta Asioiden paljous usein näköalat peittää anna silloin rohkeus syrjään kaikki

Lisätiedot

TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv )

TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv ) Karl-Magnus Spiik Ky Tiimityöskentely / sivu 1 TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv ) Asiakas: Ryhmä: Uusi päiväkoti Koko henkilöstö Tämän kolmiosaisen valmennuksen päätavoitteena on tiimityöskentelyn kehittäminen.

Lisätiedot

360-arvioinnit ammattitaidon kehittämisessä

360-arvioinnit ammattitaidon kehittämisessä Palaute kaikista näkökulmista. 360-arvioinnit ammattitaidon kehittämisessä 360 arvioinnissa kerätään palautetta henkilöiden, lähinnä esimiesten, toimintatapojen kehittämistä varten. Asteluku 360 kuvaa

Lisätiedot

Hyvinvointi, jaksaminen ja itsensä muistaminen. Kohtaamispaikkapäivät 17.-18.3.2015 Ihmisenä ihmiselle

Hyvinvointi, jaksaminen ja itsensä muistaminen. Kohtaamispaikkapäivät 17.-18.3.2015 Ihmisenä ihmiselle Hyvinvointi, jaksaminen ja itsensä muistaminen Kohtaamispaikkapäivät 17.-18.3.2015 Ihmisenä ihmiselle Tästä ajattelin puhua Yksilöllinen hyvinvointi, yksilöllinen jaksaminen, yksilöllinen itsensä muistaminen

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

HARJOITTELUN ENNAKKOTEHTÄVÄ

HARJOITTELUN ENNAKKOTEHTÄVÄ HARJOITTELUN ENNAKKOTEHTÄVÄ --Raporttisi perehtymisestä harjoittelupaikkaasi-- Voit myös kerätä muuta tietoa harjoittelupaikastasi! ENNAKKOTETEHTÄVÄ: 1. Perehtyminen harjoittelupaikkaan 2. Organisaatio,

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Opettajan psykologinen tyyppi ja opetustyyli, katsaus MBTI - tyyppiteoriaan

Opettajan psykologinen tyyppi ja opetustyyli, katsaus MBTI - tyyppiteoriaan Opettajan psykologinen tyyppi ja opetustyyli, katsaus MBTI - tyyppiteoriaan Vantaa 5.2., 12.2. ja 5.3. 2011 Juha Lahtinen, Sininen Kolmio Oy juha.lahtinen@sininenkolmio.fi 050 3627362 Visio Unelma Johtajuus

Lisätiedot

Tulevaisuuden johtajan osaamisprofiili Pohdintaa erityisesti strategisen johtamisen näkökulmasta

Tulevaisuuden johtajan osaamisprofiili Pohdintaa erityisesti strategisen johtamisen näkökulmasta Tulevaisuuden johtajan osaamisprofiili Pohdintaa erityisesti strategisen johtamisen näkökulmasta Suomalaista sotea rakentamassa Lapin sairaanhoitopiiri Rovaniemi KTT, dos. Mikko Luoma 19.5.2016 Kuka? Mikko

Lisätiedot

Tapani Ahola. Lyhytterapiainstituutti Oy

Tapani Ahola. Lyhytterapiainstituutti Oy Tapani Ahola Lyhytterapiainstituutti Oy Osaavaa työ- ja työhönvalmennusta hanke 1.1.2008-31.3.2012, Loppuseminaari 9.12.2011 Tavoitteistaminen 1/5 Tavoitteistaminen tekee ongelmista puhumisen helpommaksi.

Lisätiedot

PERSOONALLISUUSTYYPIT

PERSOONALLISUUSTYYPIT PERSOONALLISUUSTYYPIT Johdanto Kovempaa soutaminen ei auta jos veneen nokka on väärään suuntaan. M iksi asiakkaiden suhtautumistavat myyntitapahtumaan ovat erilaisia? Uusien asiakkaiden hankkiminen vaatii

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.

Lisätiedot

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Valmistaudu kyselyyn vinkkilista esimiehelle vinkkilista työyhteisölle Valmistaudu kyselyyn - vinkkilista esimiehelle Missä tilaisuudessa/palaverissa työyhteisönne

Lisätiedot

Aivokuntoluento. Jaakko Kauramäki, TkT Aivokunto Oy

Aivokuntoluento. Jaakko Kauramäki, TkT Aivokunto Oy Aivokuntoluento Jaakko Kauramäki, TkT Aivokunto Oy Itsensä johtaminen muutostilanteessa aivojen näkökulmasta Tieturi / Ruoholahti 23.1.2013 1. Aivot muutostilassa 2. Päätöksenteko, tunteet työelämässä

Lisätiedot

UUSIX. Työkaluja INWORK hankkeesta

UUSIX. Työkaluja INWORK hankkeesta UUSIX Työkaluja INWORK hankkeesta Anna-Maija Nisula Tutkijatohtori, projekti päällikkö Lappeenrannan yliopiston kauppakorkeakoulu Technology Business Research Center (TBRC) anna-maija.nisula@lut.fi INWORK

Lisätiedot

Korkeakoulututkinnon jälkeinen osaamisen kehittäminen - Quo vadis? 6.9.2012 Helsinki. Annika Ranta ja Terhikki Rimmanen

Korkeakoulututkinnon jälkeinen osaamisen kehittäminen - Quo vadis? 6.9.2012 Helsinki. Annika Ranta ja Terhikki Rimmanen Korkeakoulututkinnon jälkeinen osaamisen kehittäminen - Quo vadis? 6.9.2012 Helsinki Annika Ranta ja Terhikki Rimmanen OSALLISUUS UTELIAISUUS INNOSTUS KORKEAKOULUELÄMÄN JÄLKEINEN OSAAMINEN QUO VADIS :

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Ryhmän kehittyminen. Opintokeskus Kansalaisfoorumi Avaintoimijafoorumi

Ryhmän kehittyminen. Opintokeskus Kansalaisfoorumi Avaintoimijafoorumi Ryhmän kehittyminen Opintokeskus Kansalaisfoorumi Avaintoimijafoorumi Ryhmän toiminta Ryhmän toiminnassa on lainalaisuuksia ja kehitysvaiheita, joita kaikki ryhmät joutuvat työskentelynsä aikana käymään

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin?

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin? TYÖPAIKKAHAASTATTELU Voit käyttää tätä työpaikkahaastattelun käsikirjoitusta apuna haastattelutilanteessa. Tulosta käsikirjoitus ja tee omia merkintöjä ennen haastattelua, sen kuluessa ja haastattelun

Lisätiedot

Elämäntapamuutos valmennusohjelma

Elämäntapamuutos valmennusohjelma Elämäntapamuutos valmennusohjelma Mitä on kokonaisvaltainen hyvinvointi? Fyysinen hyvinvointi -terveys, kunto, lepo, ruoka Henkinen hyvinvointi -suhde omaan itseen, itsetuntemus, itsensä arvostaminen,

Lisätiedot

Lean Leadership -valmennusohjelma

Lean Leadership -valmennusohjelma Lean Leadership -valmennusohjelma Näkökulmia johtajuuteen Tule kehittämään ja kehittymään! Valmennuksen tavoitteet Arjen kehittäminen: yksinkertaisilla kehitystoimenpiteillä merkittäviä parannuksia Henkilöstö

Lisätiedot

Miten asiakas tekee valintansa?

Miten asiakas tekee valintansa? Miten asiakas tekee valintansa? ja miten me voimme vaikuttaa siihen? TkT Asiantuntija Harri Karkkila Strategia Asiakkaan kokema arvo Asiakastyytyväisyys ja asiakaskokemus Kilpailuedut Yrittäjä Kouluttaja

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa

Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa Kirsi Viitanen Palautteen merkitys oppijalle Oppimisen edistäminen Osaamisen tunnistaminen Ongelmanratkaisun kehittäminen Ryhmässä toimiminen vuorovaikutustaidot Itsetuntemuksen

Lisätiedot

- jos ahdistaa, kannattaa eritellä miksi (mikä oikein ahdistaa?)

- jos ahdistaa, kannattaa eritellä miksi (mikä oikein ahdistaa?) Pirkko Heiske: MUUTOS JA MUUTOKSESSA ONNISTUMINEN / ESIMIES JA MUUTOS 1) Muutokset ja niihin suhtautuminen Kaksi tapaa suhtautua: - avautuminen, aktiivisuus - sulkeutuminen Mitkä ovat suhtautumistapojen

Lisätiedot

ORGANISAATION UUDISTUMISKYVYN KEHITTÄMINEN

ORGANISAATION UUDISTUMISKYVYN KEHITTÄMINEN LEAD13 3.9. 2013 Helsinki ORGANISAATION UUDISTUMISKYVYN KEHITTÄMINEN Prof. Aino Kianto Lappeenrannan teknillinen yliopisto aino.kianto@lut.fi Sisältö Organisaation uudistumiskyky Uudistumiskyvyn avaintekijät

Lisätiedot

26.10.15. Työpaikan ongelmatilanteiden hallinta. Organisaatiokulttuuri. Organisaatiokulttuurin rattaat. Vuorovaikutus. Rakenteet. Arvot ja oletukset

26.10.15. Työpaikan ongelmatilanteiden hallinta. Organisaatiokulttuuri. Organisaatiokulttuurin rattaat. Vuorovaikutus. Rakenteet. Arvot ja oletukset Työpaikan ongelmatilanteiden hallinta Camilla Reinboth Organisaatiososiologi Sosiosolve VSSHP- 27.10.2015 Organisaatiokulttuuri Vuorovaikutus Rakenteet Arvot ja oletukset Organisaatiokulttuurin rattaat

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Osuva-kysely Timo Sinervo

Osuva-kysely Timo Sinervo Osuva-kysely Timo Sinervo Timo Sinervo 1 Kunnat ja organisaatiot Kunta Vastaajat Jyväskylä 977 Eksote 1065 Länsi-Pohja 65 Akseli 59 Laihia-Vähäkyrö 52 Kaksineuvoinen 33 Terveystalo 31 Jyväskylän hoivapalv.

Lisätiedot

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA Ulla ja Eero Koskinen Alustus 4.4.2009 SISÄLTÖ Käytökseni lähtökohdat Parisuhteen ja avioliiton kehitysvaiheet Toimivan parisuhteen lähtökohtia Ongelmat avioliitossa Parisuhdesoppa

Lisätiedot

STA -analyysin tyyppikuvaukset

STA -analyysin tyyppikuvaukset 1 STA -analyysin tyyppikuvaukset ISTJ -suunnistaja 2 ISTJ:n muista ajattelutyyleistä selvimmin erottuva ominaisuus on luotettavuus: hän tekee sen mitä pitää tehdä eli yleensä ei mitään poikkeavia omia

Lisätiedot

RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI

RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI Karl-Magnus Spiik Ky Räätälöity ilmapiirimittari 1 RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI Ilmapiirimittarin vahvuus on kysymysten räätälöinti ko. ryhmän tilannetta ja tarpeita vastaavaksi. Mittaus voi olla yritys-,

Lisätiedot

Johtajan dilemma - metsää ja puita. Helena Ahonen

Johtajan dilemma - metsää ja puita. Helena Ahonen Johtajan dilemma - metsää ja puita Helena Ahonen Minäkö johtaja? Johtaminen ei ole eteen tulevien asioiden hoitamista vaan tietoista vaikuttamista toisten ihmisten työhön Johtaja tekee johtamistyötä Asiantuntija

Lisätiedot

Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café

Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café Aika 27.11.11.2013 klo 9.45 10.30 Kouluttaja: Koulutus- ja kehitysjohtaja Miten hankkeen toimintaa voidaan motivoida, keinoja viedä hanketta

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN HYVÄT KÄYTÄNTEET TYÖPAIKOILLA - KOKEMUKSIA KEHITTÄMISTYÖSTÄ TYÖELÄMÄN KEHITTÄMISOHJELMISSA (TYKES) Keskiviikkona 26.11.2008 kello 12.00-18.00 Fellmannissa RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET ILMAPIIRI Hyvinvointi Sallivuus

Lisätiedot

OPPIA IKÄ KAIKKI -HANKE. http://prezi.com/vuckxgt-0vzt/elbit-yleisesittely/

OPPIA IKÄ KAIKKI -HANKE. http://prezi.com/vuckxgt-0vzt/elbit-yleisesittely/ OPPIA IKÄ KAIKKI -HANKE http://prezi.com/vuckxgt-0vzt/elbit-yleisesittely/ Malli pohjautuu Kvalifikaatioihin, niiden kriteerien määrittämiseen, joista osaamisvaade syntyy Osaamisen tunnistamiseen ja mallintamiseen

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Laadunvarmistuksen merkitys toimitusketjussa. Fingrid: Omaisuuden hallinnan teemapäivä. Kaj von Weissenberg

Laadunvarmistuksen merkitys toimitusketjussa. Fingrid: Omaisuuden hallinnan teemapäivä. Kaj von Weissenberg Laadunvarmistuksen merkitys toimitusketjussa Fingrid: Omaisuuden hallinnan teemapäivä Kaj von Weissenberg 19.5.2016 1 Lisää Inspectasta Luomme turvallisuutta, luotettavuutta ja kestävää kehitystä Pohjois-Euroopassa

Lisätiedot

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.

Lisätiedot

Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1)

Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1) Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1) Mitä on oppimaan oppiminen? Kirjoita 3-5 sanaa, jotka sinulle tulevat mieleen käsitteestä. Vertailkaa sanoja ryhmässä. Montako samaa sanaa esiintyy? 1 Oppimaan oppiminen

Lisätiedot

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015 REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ Tero Lausala, 24.9.2015 TYÖN MUUTOS JA MURROS TYÖPAIKOISTA TYÖTEHTÄVIIN: MONIMUOTOISET TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ TYÖN TARJONNAN JA KYSYNNÄN KOHTAANTO-ONGELMA

Lisätiedot

Akateemisen ajattelun alkeiskurssi

Akateemisen ajattelun alkeiskurssi CHEM-A1600: Aalto-kurssi, 3 op Akateemisen ajattelun alkeiskurssi sami.franssila@aalto.fi 11.9-4.12.2015: 12 kertaa Mitä ajattelu on? Ajattelua on se hukka-aika, joka kuluu jonkun näkemisestä siihen kun

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Elämä on 10 % sitä mitä sinulle tapahtuu ja 90 % sitä miten siihen reagoit

Elämä on 10 % sitä mitä sinulle tapahtuu ja 90 % sitä miten siihen reagoit MINÄKUVA JA ASENNE Johdanto Elämä on 10 % sitä mitä sinulle tapahtuu ja 90 % sitä miten siihen reagoit O losuhteet vaihtelevat mutta kytkeytyvät meihin siinä, miten me niihin asennoidumme. Tässä jaksossa

Lisätiedot

Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014

Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Suvi von Becker Miksi yhdessä tekeminen? Johtoporras: Ymmärrys valuu kuin vesi hanhen selästä Ovat niin hankalia, asennevamma. Eikö sana kuulu vai eikö se mene perille?

Lisätiedot

Osuva-loppuseminaari

Osuva-loppuseminaari Osuva-loppuseminaari Mistä syntyy työntekijän ja työyhteisön innovatiivisuus? Kyselyn tuloksia 15/12/14 Timo Sinervo 1 Mitä tutkittiin Mitkä johtamiseen, työyhteisöön ja työhön liittyvät tekijät johtavat

Lisätiedot

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1 Vastausprosentti % 9 8 75 74 67 Kuntaliitto 4, n=2 Kuntaliitto 8, n=198 Kuntaliitto 11, n=2 Työterveyslaitos 1 Parempi Työyhteisö -Avainluvut 19 Työyhteisön kehittämisedellytykset 18 Työryhmän kehittämisaktiivisuus

Lisätiedot

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen Aloitusseminaari 10.5.2011 Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön Kaarina Salonen Periaatteet toimintasuunnitelma ja perustehtävä ovat kaikilla lähtökohtana jokin sellainen asia, joka tulisi kehittää toiminnassa

Lisätiedot

Miten työyhteisökokemus synnyttää asiakaskokemuksen? Merja Fischer Merja@posemotions.com Seinäjoki 8.5.2014

Miten työyhteisökokemus synnyttää asiakaskokemuksen? Merja Fischer Merja@posemotions.com Seinäjoki 8.5.2014 Miten työyhteisökokemus synnyttää asiakaskokemuksen? Merja Fischer Merja@posemotions.com Seinäjoki 8.5.2014 Ihmiset haluavat olla synny0ämässä jotain itseään suurempaa. Työelämän arvot vastuu on jokaisella

Lisätiedot

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Kokemuksia työnohjauksesta johdon näkökulmasta 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 2 Työnohjauksen peruskysymyksiä

Lisätiedot

Tämän päivän työelämätaidot

Tämän päivän työelämätaidot Tämän päivän työelämätaidot Nuorten työelämätaidot ja syrjimätön työelämä 2 Pari sanaa meistä 3 ASIANAJOTOIMISTO BORENIUS OY - TÄYDEN PALVELUN LIIKEJURIDIIKAN TOIMISTO Perustettu 1911 Helsinki, Espoo,

Lisätiedot

Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle

Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle - ratkaisu vai ongelma? Educa-messut 24.1.2014 Leena Jokinen Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto Vaihtoehtoisten henkilökohtaisten tulevaisuuksien hahmottamista

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Satakunnan Tulevaisuuskäsikirja 2035 Rakennetaan yhdessä hyvää tulevaisuutta!

Satakunnan Tulevaisuuskäsikirja 2035 Rakennetaan yhdessä hyvää tulevaisuutta! Satakunnan Tulevaisuuskäsikirja 2035 Rakennetaan yhdessä hyvää tulevaisuutta! Satakunnan Tulevaisuuskäsikirja 2035, maakuntasuunnitelma, tehtiin satakuntalaisten yhteistyönä syksystä 2011 kevääseen 2012.

Lisätiedot

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisessa Työntekijän oma vastuu Rooli työyhteisössä Työyhteisön voima Tulevaisuuden haasteet Minäminäminäminäminäminäminäminä

Lisätiedot

Kuusi ajatteluhattua

Kuusi ajatteluhattua Kuusi ajatteluhattua Muistiinpanoja Edward De Bonon kirjasta Six Thinking Hats (2000, Penguin Books) Jukka Hassinen Partus Oy Yrittäjän Parhaat Kirjat -valintaoppaan suositus Allekirjoittaneen inspiraatio

Lisätiedot

Maailma muuttuu, kehittyykö valmennus? Jukka Tiikkaja, koulutuspäällikkö (valmennus) Valmennus- ja seuratoimintaseminaari 25.4.

Maailma muuttuu, kehittyykö valmennus? Jukka Tiikkaja, koulutuspäällikkö (valmennus) Valmennus- ja seuratoimintaseminaari 25.4. Maailma muuttuu, kehittyykö valmennus? Jukka Tiikkaja, koulutuspäällikkö (valmennus) Valmennus- ja seuratoimintaseminaari 25.4.2014, Lappeenranta Alustuksen teemat Mistä tulossa? Ympäristö ja kehittyminen

Lisätiedot

Cynefin viitekehys eri toimintaympäristöt

Cynefin viitekehys eri toimintaympäristöt 1 Cynefin viitekehys eri toimintaympäristöt Cynefin on Dave Snowdenin 1999 kehittämä viitekehys sopivan johtamisstrategian valitsemiseen erilaisissa ympäristöissä Cynefin 2 Helpottaa johtajia lähestymistavoissa,

Lisätiedot

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus 4.10.2013 Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Anneli Rautiainen

Lisätiedot

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä Pohdi! Seisot junaradan varrella. Radalla on 40 miestä tekemässä radankorjaustöitä. Äkkiä huomaat junan lähestyvän, mutta olet liian kaukana etkä pysty varoittamaan miehiä, eivätkä he itse huomaa junan

Lisätiedot

Kuuden hatun menetelmä ryhmätöissä

Kuuden hatun menetelmä ryhmätöissä Kuuden hatun menetelmä ryhmätöissä Wilhelmiina Hämäläinen Joensuun yliopisto, Tietojenkäsittelytieteen laitos whamalai@cs.joensuu.fi Edward de Bonon hattumetafora [db85] on suosittu tapa tehostaa ryhmätyöskentelyä.

Lisätiedot

Hyvässä ohjauksessa opiskelija:

Hyvässä ohjauksessa opiskelija: Tuula Ritvanen 2013 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Osaamisen arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Tuula Ritvanen 2012 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa

Lisätiedot

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot

Märsky 29.10.2012. Heikki Pajunen Novetos Oy. Luomme menestystarinoita yhdessä

Märsky 29.10.2012. Heikki Pajunen Novetos Oy. Luomme menestystarinoita yhdessä Märsky 29.10.2012 Heikki Pajunen Novetos Oy Luomme menestystarinoita yhdessä Aamun ajatus By Positiivarit: Maanantai 29.10.2012 AAMUN AJATUS Elämä on 10-prosenttisesti sitä miten elää ja 90-prosenttisesti

Lisätiedot

Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä. Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi

Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä. Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi Dynaamisessa liiketoimintaympäristössä on valtavasti informaatiota mutta vähän tietoa. Koska suurin osa yrityksistä ja ihmisistä

Lisätiedot

Vaikeat tilanteet esimiestyössä

Vaikeat tilanteet esimiestyössä Vaikeat tilanteet esimiestyössä Workshop esimiehille ja tiiminvetäjille 1.-3.10.2014 Suomen Yhteisöakatemia Oy Saarijärventie 5 B 14, Taitoniekantie 8 D 35 40200 Jyväskylä 40740 Jyväskylä www.sya.fi www.sya.fi

Lisätiedot