ESIMIES. Etunimi Sukunimi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ESIMIES. Etunimi Sukunimi"

Transkriptio

1 Tämä analyysi auttaa tunnistamaan luontaisia vahvuuksiasi ja kehityshaasteitasi johtajana ja esimiehenä. Se perustuu Carl Gustav Jungin taipumusteoriaan ja siitä kehitettyyn MBTI-malliin. Analyysi on erityisen hyvä johtamisen kehittämisen lähtöanalyysi, esimerkiksi 360-palautteen rinnalla.työkalun ovat kehittäneet Innotiimi ja Feelback. ESIMIES Etunimi Sukunimi

2 Mitä analyysi kuvaa? Tämä analyysi kuvaa ajattelusi ja toimintasi taustalla vaikuttavia taipumuksia, jotka ovat yleensä tiedostamattomia. Niiden tuntemisesta on se hyöty, että sinulla on mahdollisuuksia valita haluatko muuttaa omaa toimintamalliasi vai et. Usein omien taipumusten mukainen toimintatapa on ihan hyvä, mutta jossakin tilanteissa se voi johtaa ongelmiin ja huonoihin lopputuloksiin. Alla oleva jäävuorimalli antaa äärimmäisen pelkistetyn kuvan toimintamme ohjautumisesta. Siihen vaikuttaa kaksi päätekijää: luontaiset taipumukset ja hankitut taidot. Niistä ensimmäinen eli luontaiset taipumukset on persoonatekijä, jota on vaikea muuttaa. Jälkimmäinen tekijä eli hankitut taidot kehittyvät ja muokkautuvat kaiken aikaa. Ulospäin meistä on vaikea nähdä kumpi tekijä ohjaa toimintaamme eli käyttäytymistämme enemmän. Mitä enemmän me laitamme johtajina ja esimiehinä omaa persoonaamme peliin, sitä suurempaa roolia alkavat taipumuksemme näytellä, ja sitä tärkeämpää on olla tietoinen omista taipumuksista ja niiden hyvistä ja huonoista seurauksista. Vaikka taipumukset eivät sinänsä ole hyviä tai huonoja, niiden seuraukset voivat olla. Taipumusten taustaa Taipumusteorian keksijä on sveitsiläinen lääkäri ja tutkija Carl Gustav Jung. Hän synnytti sen noin 30-vuotisten tutkimusten perusteella. Jungin teorian kansantajuistaminen ja tieteellinen tutkimus tehtiin USA:ssa toisen maailmansodan jälkeen Katarine Briggsin ja Isabel Myersin toimesta. Syntyi ns. MBTI-malli (Myers Briggs Type Indicator). LTA -analyysi on MBTI -indikaattorin moderni versio, joka on vain toteutettu hieman erilaisella tekniikalla kuin perinteinen MBTI -työkalu. Molemmat työkalut jäsentävät tarkalleen samoja asioita eli ajattelumme ja toimintamme taustalla vaikuttavia yksilöllisiä taipumuksia. Esimerkki taipumuksesta Hyvän esimerkin taipumusten luonteesta tarjoaa käsien ristiminen. Osalle jää päällimmäiseksi oikea peukalo, osalle vasen. Jos ristimme kädet `väärinpäin, se tuntuu kummalliselta, koska se on taipumustemme vastainen tapa. Kokeile vaikka. Hyvin harva ihminen edes tietää kummin päin hän kätensä ristii, vaikka hän on toistanut tätä tapaa tuhansia kertoja. 2

3 Luontainen ajattelutyylisi Tekemiesi valintojen perusteella sinulla on ajattelussa alla näkyvä taipumusrakenne. Kpl Energian suunta: Tiedon hankinta: Päätöksenteko: Elämäntyyli: E Ulospäin I Sisäänpäin S Luottaa aisteihin N Luottaa intuitioon T Loogiset periaatteet F Henkilökohtaiset arvot J Järjestelmällinen P Spontaani / joustava Tekemäsi valintojen perusteella ajattelutaipumustesi voimakkuudet ovat seuraavat: (Pylvään pituus on vahvemman ja heikomman taipumuksen erotus; mitä pitempi pylväs, sitä selkeämpi on ero). Ekstrovertti E Käytännöllinen S Looginen T Päättäväinen J I Introvertti N Intuitiivinen F Arvottava P Joustava Todennäköinen ajattelutyylisi on tekemiesi valintojen perusteella: ISFJ esimies MBTI-mallissa ajattelu rakentuu kahdesta päätoiminnosta: informaation keräämisestä (ja tallentamisesta) ja johtopäätöksen tekemisestä (hankkimamme informaation pohjalta). Kumpaankin päätoimintoon liittyy kaksi taipumusta, joita kutsutaan MBTI-mallissa funktioiksi. Informaation keräämisessä käyttämämme funktiot ovat aistit (S = Sensing) ja intuitio (N = intuition). S-funktion avulla rekisteröimme yksityiskohtia ja N-funktion avulla hahmotamme asioiden välisiä yhteyksiä eli kokonaiskuvaa. Johtopäätöksiä teemme kahdella funktiolla, jotka ovat looginen päättely (T = Thinking) ja arvottaminen (F = Feeling). Edellä kuvattujen funktioiden lisäksi MBTI-mallissa on kaksi asenneparia, joiden avulla kuvataan funktioiden suuntaa. Mehän elämme kaiken aikaa kahdessa eri maailmassa: ulkoisessa ja sisäisessä. Ajatteluamme hallitsevan ns. ykkösfunktion suuntaa kuvataan kahdella asenteella. Sitä kutsutaan ekstrovertiksi (E), jos ykkösfunktio suuntautuu ulkoiseen maailmaan, introvertiksi (I), jos ykkösfunktio suuntautuu sisäiseen maailmaan.toinen asenne kuvaa meistä ulospäin parhaiten näkyvän funktion luonnetta. Sitä kutsutaan päättäväiseksi (J = Judging), jos funktio liittyy päätösten tekemiseen (T tai F), joustavaksi (P = Perceiving), jos funktio liittyy informaation hankkimiseen (S tai N). E/I-ulottuvuus kuvaa vahvimman ajattelufunktiomme suuntaa ja samalla sitä mistä saamme eniten henkistä energiaa: E = ulkoisesta vuorovaikutuksesta, I = asioiden sisäisestä pohdinnasta. S/N-ulottuvuus kuvaa millaisen informaation kanssa tykkäämme olla tekemisessä: S = aisteilla havaittavien faktojen, N = uusien ideoiden ja mahdollisuuksien. T/F-ulottuvuus kuvaa taipumustamme tehdä päätöksiä: T = asioita loogisesti jäsentämällä, F = asioita arvottamalla. J/P-ulottuvuus kuvaa ulospäin näkyvää tyyliämme: J = ulospäin näkyy voimakkaammin päättävä funktio (T tai F), P = ulospäin näkyy voimakkaammin informaatiofunktio (S tai N). Todennäköinen ajattelutyylisi näkyy yllä. Mikäli jotkut taipumukset ovat yhtä vahvat, tulokseen on otettu oikeanpuolinen taipumus. Kuvaus tästä tyylistä löytyy raportin lopusta. 3

4 Neljä johtajatyyppiä Luonnetutkija David Keirsey jakaa ihmiset kahteen päätyyppiin informaatiotaipumuksen (S/N) mukaan. Käytämme näistä päätyypeistä nimityksiä Toteuttaja (S) ja Kehittäjä (N). Toteuttajat ohjautuvat lähinnä aisteilla havaittavista faktoista ja Kehittäjät taas ideoista, jotka oivalletaan intuition avulla. Organisaatiot tarvitsevat kummankin perustyypin ihmisiä ja johtajia, jotta ne pystyisivät sekä uudistumaan että hoitamaan tehokkaasti perustehtäväänsä. Toteuttajat Keirsey jakaa vielä kahteen alatyyppiin riippuen siitä tulevatko tekemistä ohjaavat impulssit voimakkaammin sisäisestä maailmasta (pelisäännöt, arvot, sovitut tavoitteet) vai ulkoisesta maailmasta (asiakkaiden tarpeet, esille nousevat ongelmat). - sisäisestä maailmasta ohjautumista käytämme nimitystä Varmistajat ja - ulkoisesta maailmasta ohjautuvista nimitystä Reagoijat. Kumpaakin tyyppiä yhdistää käytännöllinen ajattelutapa. Kehittäjät Keirsey jakaa kahteen alatyyppiin sen mukaan onko kehittämisen kohteena lähinnä asiat (liikeideat, tuotteet, menettelyt, prosessit) vain ihmiset (ihmisten osaaminen ja jaksaminen, työilmapiiri, sitoutuminen ja yhteistyö). - asiakehittäjiä kutsumme nimellä Tehostajat ja - ihmiskehittäjiä nimellä Valmentajat. Kumpaakin tyyppiä yhdistää tulevaisuuteen ja uudistamiseen suuntautunut ajattelutapa. Tekemiesi valintojen perusteella sinulla on alla näkyvä taipumusprofiili. Rooli Vastaavat Voimakkuus johtamisessa taipumukset Varmistaja SJ 35/81 Reagoija SP 10/81 Tehostaja NT 8/81 Valmentaja NF 28/81 Varmistajat (SJ) ovat nimensä mukaisesti henkilöitä, jotka pitävät huolta siitä, että suunnitellut asiat tulevat tehtyä ja että sovittuja asioita ja arvoja noudatetaan. Jos tämän roolin edustajat puuttuvat tai heitä on kovin vähän, on vaarana että toiminta poukkoilee ideasta toiseen. Reagoijat (SP) ovat kaikkein nopeimpia tarttumaan eteen nouseviin haasteisiin ja ongelmiin, ja hoitamaan ne parhaan kykynsä mukaan. On tärkeää, että tällaisia ihmisiä on ennen kaikkea asiakasrajapinnassa ja paikoissa, joissa jatkuvasti tapahtuu yllättäviä asioita. Tehostajat (NT) suhtautuvat kriittisesti kaikkiin nykyisiin ratkaisumalleihin, koska heidän intohimonaan on kyseenalaistaa ja parantaa kaikkia asioita, etenkin tuotteita ja toimintamalleja. Jos heitä ei ole riittävästi, organisaatio alkaa helposti urautua vanhoihin toimintatapoihin. Valmentajat (NF) näkevät aina puutteita ja uusia kehitysmahdollisuuksia ihmisten välisessä yhteistyössä ja osaamisessa. Heidän mielestään ihmiset ovat oikeasti organisaation tärkein voimavara, jota pitää jatkuvasti kehittää. On harvinaista, että joku on pelkästään yhtä perustyyppiä. Tavallisinta on, että yksi perustyyppi on selvästi hallitsevin ja sen rinnalla on yksi tai kaksi muuta tyyppiä. Jos mikään perustyyppi ei nouse muita voimakkaammaksi, on luultavaa että taipumukset ja työrooli ovat analyysissä sekoittuneet. Kannattaa vielä korostaa, että mikään luonnetyyppi ei ole parempi tai huonompi kuin joku muu tyyppi, vaan ne kuvastavat enemmänkin sitä mihin kiinnitämme luontaisesti eniten huomiota. 4

5 Johtamisen rooleja Johtamisen kohteena on aina sekä asioita että ihmisiä. Tätä asiaa taipumusten tasolla selvimmin erotteleva tekijä on T/F. Toiseksi tekijäksi on otettu J/P -ulottuvuus, joka heijastaa mm. toiminnan järjestelmällisyyttä ja päätöksenteon nopeutta. Taipumusten yhdistelmät on ilmaistu johtamisen rooleina, joille on annettu niitä kuvaavat nimet. Rooleista kaksi ensimmäistä (Organisaattori ja Suunnittelija) korostavat asioiden johtamista ja kaksi jälkimmäistä (Opettaja ja Kannustaja) ihmisten johtamista. Tekemiesi valintojen mukaan sinulla on seuraava roolitaipumus. Rooli Vastaavat Voimakkuus taipumukset Organisaattori TJ 14/81 Suunnittelija TP 4/81 Opettaja FJ 49/81 Kannustaja FP 14/81 Organisaattori (TJ) on asia- ja tehokkuussuuntautunut taipumusyhdistelmä. Asiat pyritään saamaan liikkeelle ja valmiiksi mahdollisimman nopeasti. Tämä rooli edustaa perinteistä asiajohtamista. Vaikeudet tulevat helpoimmin vastaan muutoksien läpiviennissä, koska ihmisten sitoutuminen uusiin ajattelu- ja toimintamalleihin on hitaampaa kuin organisaattorit uskovat. Suunnittelija (TP) on asia- ja analyysisuuntautunut taipumusyhdistelmä. Asiat valmistellaan huolellisesti ennen kuin niiden toteuttamisesta päätetään. Suunnittelijat eivät ota mielellään riskejä. Rooli edustaa `insinööriajattelua. Vaikeudet tulevat helpoimmin vastaan ihmisten johtamisessa, koska ihmisten logiikat poikkeavat selvästi koneiden logiikasta. Opettaja (FJ) on ihmis- ja tehokkuussuuntautunut taipumusyhdistelmä. Asiat halutaan saada rullaamaan tehokkaasti, mutta ihmisiä motivoivasti. Opettaja korostaa johtamisessa osaamista, arvoja ja työilmapiiriä. Analyysien tekeminen ei kuulu suosikkitehtäviin. Haasteita ilmenee selkeimmin teknisissä asioissa. Kannustaja (FP) on voimakkaimmin ihmissuuntautunut taipumusyhdistelmä. Hänen mieliroolinsa on toimia ryhmän avustajana eli fasilitaattorina - henkilönä joka panee asioita liikkeelle ihmisten kanssa. Kannustaja ei tee mielellään itse muita koskevia päätöksiä, varsinkaan ikäviä. Suurimmat kehityshaasteet löytyvät suunnitelmallisuudesta ja tehokkuudesta. Kyvykkyys johtajana Voiko luontainen Organisaattori olla myös hyvä kannustaja tai luontainen Kannustaja hyvä organisaattori? Vastaus on KYLLÄ. Se onnistuu kehittämällä itselleen roolin mukaisia taitoja. Yksinkertainen kyvykkyyden kaava on seuraava: KYVYKKYYS = Luontaiset TAIPUMUKSET + Hankitut TAIDOT Luontaisten taipumusten tunnistaminen onkin eräänlainen oikotie tunnistaa ne alueet, joissa ihmisillä on luontaisia valmiuksia sekä ne alueet, joissa taidot eivät kehity olemalla vain oma itsensä. Kannattaa korostaa uudelleen, että tämä analyysi ei kerro siitä, miten kyvykäs tai kehittynyt olet johtajana, vaan ennen kaikkea siitä millaisia taipumuksia sinulla on toimintasi taustalla. 5

6 Taipumuksesi muutoksissa Taipumuksemme tulevat erityisen selvästi esille muutostilanteista. Osa meistä on luontaisia muutosten käynnistäjiä, jotka mielellään ideoivat ja suunnittelevat uusia asioita ja toimintamalleja. Heillä on yleensä selkeä N-taipumus. Näillä ihmisillä on lähes aina vaikeuksia viedä muutokset loppuun. Osa meistä on parhaita vasta muutoshankkeiden loppupuolella kun suunnitelmat on tehty ja ne pitäisi saada toimimaan käytännössä. Hyvillä muutosten loppuun viejillä on yleensä S-taipumus. Muutoksiin liittyy vielä toinen tärkeä taipumusnäkökulma. Osa ihmistä on hyviä synnyttämään vaihtoehtoja ja ideoita. Sillä on selkeä yhteys P-taipumukseen. Osa taas haluaa lopettaa vaihtoehtojen synnyttämisen ja saada aikaan päätöksiä siitä, miten edetään. Tällä on yhteys J-taipumukseen. Tekemiesi valintojen perusteella sinun on helpoin ottaa muutoksissa alla näkyviä rooleja Rooli Vastaavat Voimakkuus taipumukset Ideoija NP 8/81 Uudistaja NJ 28/81 Konkretisoija SP 10/81 Loppuun viejä SJ 35/81 Ideoijat (NP) ovat luovia ajattelijoita, jotka synnyttävät mielellään uudenlaisia ratkaisumalleja. Tunnusomaista heille on synnyttää aina useampia vaihtoehtoja, joista päättäjät voivat valita. Ideoijat eivät tee mielellään itse ratkaisuja ja lähde viemään niitä käytäntöön. Ideoijat ovat luovimmillaan vuorovaikutustilanteissa, johtuen siitä että N on luonteeltaan ekstrovertti. Uudistajat (NJ) pyrkivät viemään ideoita käytäntöön. He tekevät ideoiden (omien tai muiden) pohjalta suunnitelmia, joilla ideat saataisiin hyödynnettyä. Uudistajat eroavat ideoijista siinä, että he haluavat tehdä päätöksiä ja suunnitelmia siitä, miten mennään eteenpäin. Uudistajat ovat luovimmillaan yksin työskennellessään, koska heillä N on luonteeltaan introvertti. Konkretisoijat (SP) tarttuvat hyviksi kokemiinsa ideoihin ja muokkaavat niitä käytännössä toimivaan muotoon. He ratkovat ennen kaikkea ideoihin liittyviä käytännön ongelmia. Heidän mielenkiintonsa ohjautuu lähinnä ulkoa tulleiden tarpeiden ja ideoiden mukaan. Konkretisoijat kommunikoivat mielellään, koska informaatiofunktio S on heillä luonteeltaan ekstrovertti. Loppuun viejät (SJ) ovat muutoshankkeiden ankkureita. He tarttuvat vasta sellaisiin ideoihin, joita on riittävästi testattu ja ne on päätetty panna toteutukseen. Loppuun viejät muuttavat ideat ja suunnitelmat uusiksi käytännöiksi. Loppuun viejät luottavat eniten aikaisemmin näkemiinsä toimintamalleihin ja tietoihin, koska heillä S on luonteeltaan introvertti. Havaintoja Monet muutoshankkeet jäävät kesken sen takia, että niiden vetäjinä on joko Ideoijia tai Uudistajia. On syytä ymmärtää, että nämä tyypit ovat hyviä vain muutoshankkeiden alussa, kun asioita suunnitellaan ja kehitellään. Heidän luontainen innostuksensa laantuu siinä vaiheessa kun ideat on saatu suunnitelmien muotoon. He toivovat, että jotkut muut veisivät asioita eteenpäin. Muutoshankkeiden onnistuminen on hyvin pitkälle kiinni niitä vetävän henkilön motivaatio-rakenteesta. Usein on järkevää vaihtaa hankkeen vetäjä siinä vaiheessa kun suunnitelmat on saatu riittävän pitkälle ja siirrytään hankkeen toteutukseen. 6

7 Palautetyylit Ekstrovertit (E) antavat yleensä selvästi enemmän palautetta kuin introvertit (I). Eron voi kiteyttää lauseeseen: `Ekstrovertit sanovat mitä ajattelevat, mutta introvertit ajattelevat mitä sanovat. Antamamme palautteen sisältö on eniten sidoksissa siihen miten me asioita arvioimme eli teemme johtopäätöksiä. Siihen vaikuttaa eniten T/F-ulottuvuus. T huomaa helpommin virheet kuin vahvuudet ja F päinvastoin. Huomioimalla nämä kaksi taipumustekijää, saamme neljä palautetyyliä. Tekemiesi valintojen perusteella sinulla on seuraava taipumusrakenne palautteen antamisessa. Rooli Vastaavat Voimakkuus taipumukset Spontaani kriitikko ET 8/81 Spontaani kannustaja EF 28/81 Harkitseva kriitikko IT 10/81 Harkitseva kannustaja IF 35/81 Spontaani kriitikko (ET) ilmaisee asiat suoraan, mitenkään kaunistelematta. Ulos tuleva reaktio vastaa hyvin pitkälle hänen tapaansa ajatella. Kannattaa kuitenkin korostaa, että ET-ihmisten tarkoitus ei (yleensä) ole loukata, vaan kertoa mitä mieltä he ovat jostakin asiasta. Monet ihmiset, varsinkin F-taipumuksen omaavat, kokevat suoran kritiikin loukkaavana. Kehityshaasteena on opetella huomaamaan ja kertomaan myös hyvät suoritukset ja muokkaamaan palautettaan rakentavampaan muotoon. Spontaani kannustaja (EF) antaa myös paljon palautetta, mutta pääsääntöisesti rakentavaa. Negatiivisena kokemansa asiat hän jättää mieluummin sanomatta tai muokkaa ne rakentavaan muotoon. Tämän tyylin edustajat ovat luontaisia diplomaatteja ja sovittelijoita. Spontaani kannustaja jättää helposti vaikeimmat ongelmat käsittelemättä. Kehityshaasteena on negatiivisten asioiden rohkeampi esille ottaminen ja käsittely. Harkitseva kriitikko (IT) on ajattelutavaltaan hyvin samanlainen kuin spontaani kriitikko, mutta ulospäin hän on huomattavasti hillitympi. Hän kontrolloi enemmän kuin ET kaikkea mitä sanoo ja tekee. Se on toisaalta hyvä asia: syntyy vähemmän väittelyä ja loukkauksia. Toisaalta se on huono asia: Monet ongelmat ja epäkohdat jäävät käsittelemättä. Kehityshaasteena on sekä asioiden spontaanimpi ilmaiseminen että hyvien suoritusten aktiivisempi esille ottaminen. Harkitseva kannustaja (IF) on ajattelutavaltaan samanlainen kuin spontaani kannustaja, siis myönteisiä asioita korostava. Ilmaisultaan hän muistuttaa kuitenkin harkitsevaa kriitikkoa eli ulos tulevien palauteviestien määrä on vähäinen. Ilmeillään ja eleillään, joita on vaikea kontrolloida, hän kuitenkin antaa muille runsaasti tukea ja rohkaisua. Kehityshaasteina ovat positiivisesti kokemiensa asioiden rohkeampi kertominen sekä myös negatiivisten asioiden rohkeampi esille ottaminen. 7

8 Yhteys värityyppeihin Yksi suosittu luonteiden erottelumalli on jakaa ihmiset, tässä tapauksessa esimiehet, neljään värityyppiin: punainen, sininen, keltainen ja vihreä. Tekemiesi valintojen mukaan sinun `värikarttasi on seuraava Luonneväri Vaikuttavat Värien voimakkuus valinnat Punainen ET 8/81 Keltainen EF 28/81 Sininen IT 10/81 Vihreä IF 35/81 Punainen esimies (ET) on ulospäin suuntautunut ja suoraviivainen. Hän ottaa mielellään kantaa asioihin ja pyrkii vaikuttamaan asioihin puhumalla. Hän on luonteeltaan `johtaja. Punaiselta esimieheltä saa helposti palautetta, varsinkin kriittistä. Hän on luonteeltaan `kädenvääntäjä, mutta on valmis myös muuttamaan kantaansa, kun kuulee joltakin riittävän järkevät perustelut. Keltainen esimies (EF) on ulospäin suuntautunut ja empaattinen, yleensä melko hyvä kuuntelija. Punaisesta luonteesta keltainen eroaa lähinnä positiivisuudessa sekä siinä, että keltainen ilmaisee omia tunteitaan ja arvojaan paljon avoimemmin kuin punainen. Keltainen on luonteeltaan `kannustaja ja `hurmaaja. Työryhmiin he tuovat ennen kaikkea positiivisuutta. Sininen esimies (IT) on harkitseva ja analyyttinen. Ajattelu kulkee aina tekemisten ja mielipiteiden kertomisen edellä. Hän pyrkii vaikuttamaan asioihin ennen kaikkea hyvällä suunnittelulla ja oikea-aikaisilla mielipiteiden esiin tuomisilla. Sininen on `analyytikko ja `taktikko. Hänen luonteessaan on samanlaista tiukkuutta kuin punaisessa, mutta hän ei tuo sitä yhtä avoimesti esille. Vihreä esimies (IF) on sinisen tavoin harkitseva, mutta astetta pehmeämpi ja kannustavampi kuin sininen. Keltaisesta vihreä eroaa lähinnä tunteiden ja mielipiteiden voimakkaamman kontrolloinnin suhteen. Vihreille tärkeitä asioita ovat ennen kaikkea inhimilliset arvot. Hän ei viihdy organisaatiossa, jonka arvomaailma on kova. Työryhmiin vihreät tuovat ennen kaikkea harmoniaa. Johtajien taipumukset Johtajilla esiintyy poikkeavan paljon kahta taipumusta, jotka ovat T ja J. Sivun 5 jäsennyksessä he ovat tyypillisiä Organisaattoreita. Tämä on tullut esille mm. CCL:n laajoista tutkimuksista. Johtamisen kyvykkyyden kehittämisen kannalta tämä tarkoittaa sitä, että suurimmat kehityshaasteet ovat ihmisten (osallistavassa) johtamisessa. Lisää tietoa Halukkaat voivat saada lisää tietoa taipumusten teoriasta ja eri ajattelutyyleistä esimerkiksi Kari Helinin kirjasta Ihmisten ERILAISUUS - 16 tyyppiä työelämässä tai hänen työkirjastaan LTA-analyysi -opas erilaisuuden ymmärtämiseen. Kolmas hyvä lähde on Netistä tietoa löytyy mm. hakusanoilla MBTI ja Keirsey. 8

9 ISFJ / Esimies 1. Erottuvat ominaisuudet ISFJ:n muista ajattelutyyleistä selvimmin erottuvat ominaisuudet ovat luotettavuus, huomaavaisuus, uskollisuus ja hyvä yksityiskohtien muistaminen. ISFJ viihtyy parhaiten työympäristössä, jossa on selkeät pelisäännöt, ja ihmiset myös noudattavat niitä. 2. Taipumusten voimakkuus ja suunta Alla olevasta taulukosta näkyvät ISFJ -tyylin ajattelufunktioiden voimakkuusjärjestys ja suunta. Osatekijöiden Osatekijä Suunta Tunnus voimakkuus (MBTI) Voimakkain / hallitseva Aistit Sisään Si Toiseksi voimakkain Tunne Ulos Fe Kolmas Logiikka T Heikoin Intuitio Ulos Ne 3. Heijastuksia ajatteluun ja toimintaan Sisäänpäin suuntautuva aistiminen (Si) on luonteeltaan omaksuttujen tietojen ja taitojen käyttämistä. Kun se on ajattelua voimakkaimmin hallitsevana funktiona, tämä näkyy ihmisen luonteessa vakautena, luotettavuutena ja hyviksi koettujen perinteiden noudattamisena. Kun siihen yhdistyy ulospäin suuntautunut tunne / arvottaminen (Fe) eli halu auttaa muita `oikealle tielle, syntyy ihmistyyppi, josta voidaan käyttää nimitystä Huolehtija. 4. Luontaiset vahvuudet Tyylin luontaiset vahvuudet perustuvat ajattelua hallitsevaan funktioon sekä sitä tukevaan kakkosfunktioon. ISFJ:llä hallitseva funktio (Si) ilmenee ennen kaikkea vastuullisuutena, velvollisuuksien ja sovittujen asioiden hyvänä muistamisena, asioiden loppuun saattamisena, perinteiden kunnioittamisena. Kun tähän yhdistyy ulospäin suuntautuva F-funktio, mukaan tulee halu huolehtia muista ja synnyttää harmoniaa. Ajattelutyylejä koskevassa kirjallisuudessa ISFJ:t saavat erikoismainintoja etenkin ihmisiin liittyvien yksityiskohtien (nimet, syntymäpäivät, tapahtumat) erinomaisesta muistamisesta. 5. Heikompien funktioiden vaikutuksia Funktioiden järjestyksestä voidaan päätellä myös, mitä synnynnäisiä heikkouksia tällä ajatustyylillä on. Koska N on ajattelun heikoin funktio, uusien ideoiden kehittely ja kokeilu eivät kuulu ISFJ:n vahvimpiin ominaisuuksiin. Hän syttyy yleensä hitaasti uusille asioille, mutta tulee mukaan, kun muutkin lähtevät. Uusien teknisten välineiden käytön oppiminen on ISFJ:lle yleensä hitaampaa kuin monien muiden ajattelutyylien edustajille. 6. Luontainen johtamistyyli ISFJ:n perustyyli johtamisessa on Varmistaja (SJ). Huomio kiinnittyy lähinnä ihmisten ja päivittäisten suoritusten johtamiseen. Esimerkiksi sihteerintyössä, jossa tarvitaan kykyä organisoida ja hoitaa asioita monien erilaisten ihmisten kanssa, ISFJ on huippuluokkaa. Päätökset hän tekee, tai ainakin yrittää tehdä, tosiasioihin nojautuen. Omaan organisaatioonsa hän yleensä sitoutuu voimakkaasti. Esimiehenä ISFJ on yleensä hyvin rauhallinen. Johtamisen selvästi haastavimmat alueet ovat muutosten ja asioiden johtaminen. 7. Vaikeat yhteistyökumppanit Vaikeimpia yhteistyökumppaneita ISFJ:lle ovat impulsiiviset, epäkohteliaat tai asioihin huonosti sitoutuvat ihmiset. Kovin impulsiivisista tai epäkohteliaista ihmisistä, jotka saattavat yllättää ja loukata muita, ISFJ ei pidä sen takia, että hän on perinteisten arvojen ja hyvien tapojen kannattaja. Erityisen mielellään ISFJ karttaa sellaisia ihmisiä, joilla on taipumusta synnyttää työyhteisössä ristiriitoja. 9

10 8. Stressaavia tilanteita ISFJ:lle stressaavimpia tilanteita ovat ihmisten väliset ristiriidat. Niitä hän yrittää karttaa ja joskus myös sovitella. Myös muutokset, joissa otetaan käyttöön uudenlaisia tietojärjestelmiä tai jotakin muuta uudenlaista tekniikkaa, saattavat olla ISFJ:lle hyvinkin stressaavia. Hän haluaisi toimia mieluummin niillä malleilla, jotka hän on aikaisemmin omaksunut. 9. Stressikäyttäytyminen Kun ihminen kovasti väsyy, hän alkaa helposti ajatella ja käyttäytyä tavalla, joka on hänen perusluonteelleen vierasta. MBTI -teoriassa tämä muutos selitetään niin, että alamme stressin pitkittyessä, kun vahvimmat funktiomme ovat ylirasittuneita, toimia persoonallisuutemme heikoimmin kehittyneillä funktioilla (3. ja 4. funktio). ISFJ:n kohdalla ne ovat logiikka (T) ja intuitio (N). Kun he saavat hänessä vallan, normaali rauhallisuus ja tarkkuus vähenevät ja tilalle saattaa nousta rauhattomuus, huolimattomuus, jopa vihamielisyys. Negatiivisten tulevaisuudenkuvien syntyminen (intuition negatiivinen puoli) on myös tavallista. Kun väsymys (stressi) hellittää, henkilö palautuu omaan perustyyliinsä, eli hallitsevien funktioiden käyttämiseen. 10. Palautetyyli ISFJ antaa mielellään myönteistä palautetta, jos joku on osoittanut huomaavaisuutta tai hoitanut jonkun asian hyvin. Myös hän itse motivoituu kovasti myönteisestä palautteesta. Negatiivisten asioiden esille ottaminen on hänelle kuitenkin erittäin vaikeaa, vastoin hänen perusluonnettaan (kakkosfunktiona Fe). Oman työnsä hän haluaa hoitaa niin hyvin, ettei aihetta negatiiviseen palautteeseen synny. 11. Kehityshaasteita Jokaiseen ajattelutyyliin liittyy omia kehityshaasteitaan, jotka kytkeytyvät joko hallitsevan funktiomme ylivoimakkaaseen suosimiseen tai kolmannen ja neljännen funktion vähäiseen käyttöön. Alla kuvatut kehityshaasteet ovat vain kyseisen ajattelutyylin yleisiä kehityshaasteita. Voi hyvinkin olla, että henkilö on jo aikaisemmin tiedostanut ne tai osan niistä ja harjoitellut taitoja, joilla hän osaa taitavasti kiertää nuo luontaiseen tyyliinsä liittyvät sudenkuopat. ISFJ:n yksi luontainen kehityshaaste on olla avoimempi uusille asioille ja muutoksille. Ne ovat osa nykyistä työelämää. Tämä liittyy siihen, että N on ajattelun luontaisesti heikoin osatekijä. Toinen hyvä kehityshaaste on oppia ilmaisemaan paremmin asioita, joista ei pidä. Se vähentää paineita ja antaa muille tietoa omista odotuksista ja arvostuksista. Se helpottaa yhteistyötä ja tuo persoonaan tarpeellista särmää. Tämä kehityshaaste liittyy lähinnä T-funktioon. 12. Ajattelutyylin yleisyys ISFJ -taipumusyhdistelmä on noin 14 %:lla USA:n väestöstä. Esimiehistä tämän ajattelutyylin edustajia on kuitenkin vain noin 3 % eli ISFJ ei päädy kovinkaan helposti esimieheksi. Vastaavia prosentteja ei ole saatavissa Suomesta, mutta Innotiimin kokemukset ovat hyvin samansuuntaisia. Lopuksi Kannattaa vielä korostaa, ettei mikään ajattelutyyli ole sinänsä muita tyylejä parempi tai huonompi, vaan erot syntyvät lähinnä erilaisissa tilanteissa. Jokaista tyyliä edustavien kohdalla on tunnistettavissa tilanteita ja tehtäviä, joissa he ovat luontaisesti hyviä, sekä tilanteita ja tehtäviä, jotka ovat heille luontaisesti vaikeita ja ahdistavia. Suurin kehityspotentiaalimme ihmisinä ja esimiehinä liittyy tilanteisiin ja ihmisiin, jotka ovat meille vaikeita. 10

Innotiimi Oy Feelback Oy Matti Meikäläinen

Innotiimi Oy Feelback Oy Matti Meikäläinen Tämä analyysi perustuu Carl Jungin tyyppiteoriaan ja siitä kehitettyyn MBTI -malliin. LTA:n kehitystyöstä ovat vastanneet Innotiimi Oy ja Feelback Oy. Matti Meikäläinen 04.08.2010 1 Johdanto tulosten tulkintaan

Lisätiedot

Laura Taina Anttila

Laura Taina Anttila 08.11.2012 Laura Taina Anttila 1 Johdanto tulosten tulkintaan Tämä analyysi on kehitetty luontaisten taipumustemme tunnistamiseen. Se antaa tietoa ja ideoita omasta erilaisuudestamme verrattuna muihin.

Lisätiedot

Perusraportti NÄYTERAPORTTI Niilo Nokkela

Perusraportti NÄYTERAPORTTI Niilo Nokkela Perusraportti 11.04.2016 NÄYTERAPORTTI Niilo Nokkela 1 Johdanto tulosten tulkintaan Tämä analyysi on kehitetty luontaisten taipumustemme tunnistamiseen. Se antaa tietoa ja ideoita omasta erilaisuudestamme

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

NÄYTERAPORTTI KEHITÄ VAHVUUKSIASI -analyysi tunnistaa ihmisten luontaisia taipumuksia. Niitä voidaan hyödyntää itsensä kehittämisessä.

NÄYTERAPORTTI KEHITÄ VAHVUUKSIASI -analyysi tunnistaa ihmisten luontaisia taipumuksia. Niitä voidaan hyödyntää itsensä kehittämisessä. NÄYTERAPORTTI 07.09.2016 KEHITÄ VAHVUUKSIASI -analyysi tunnistaa ihmisten luontaisia taipumuksia. Niitä voidaan hyödyntää itsensä kehittämisessä. 1 Johdanto tulosten tulkintaan Tämä analyysi on kehitetty

Lisätiedot

Kuraattorityön helmet ja helvetit

Kuraattorityön helmet ja helvetit Kuraattorityön helmet ja helvetit Vuokatti 8.10.2010 Katariina Ylä-Rautio-Vaittinen katariina.yla-rautio@sci.fi Nykyajan nuoret rakastavat ylellisyyttä. Heillä on huonot tavat, he pilkkaavat auktoriteetteja

Lisätiedot

Reflektoiva oppiminen harjoittelussa Insinööritieteiden korkeakoulu

Reflektoiva oppiminen harjoittelussa Insinööritieteiden korkeakoulu Reflektoiva oppiminen harjoittelussa 15.9.2016 Insinööritieteiden korkeakoulu Minna Nevala, psykologi Materiaalit: psykologi, uraohjaaja Seija Leppänen Mitä hyötyä on itsetuntemuksesta? Reflektointiprosessi

Lisätiedot

Reflektoiva oppiminen harjoittelussa Insinööritieteiden korkeakoulu

Reflektoiva oppiminen harjoittelussa Insinööritieteiden korkeakoulu Reflektoiva oppiminen harjoittelussa 17.9.2015 Insinööritieteiden korkeakoulu Psykologi, uraohjaaja Seija Leppänen Reflektointiprosessi aloittaa oppimisen 1. Orientoituminen ja suunnittelu: millainen tehtävä

Lisätiedot

2.4. Oppimistyyleistä

2.4. Oppimistyyleistä 2.4. Oppimistyyleistä 1. Käytännölliset Näin ajattelevilla todellisuus koostuu siitä, mitä he aistivat näkemällä, koskettamalla, kuulemalla, haistamalla ja maistamalla. He huomaavat ja pystyvät palauttamaan

Lisätiedot

Tämän analyysin tiedot perustuvat tiimin jäsenten tekemiin LTA-analyyseihin Tiimi

Tämän analyysin tiedot perustuvat tiimin jäsenten tekemiin LTA-analyyseihin Tiimi Tämän analyysin tiedot perustuvat tiimin jäsenten tekemiin LTA-analyyseihin. 25.02.2013 Tiimi Vastaajia raportilla: 13 1 Analyysin idea Taipumukset vaikuttavat ratkaisevasti siihen, millaisiin tehtäviin

Lisätiedot

HARJOITTELUN ENNAKKOTEHTÄVÄ

HARJOITTELUN ENNAKKOTEHTÄVÄ HARJOITTELUN ENNAKKOTEHTÄVÄ --Raporttisi perehtymisestä harjoittelupaikkaasi-- Voit myös kerätä muuta tietoa harjoittelupaikastasi! ENNAKKOTETEHTÄVÄ: 1. Perehtyminen harjoittelupaikkaan 2. Organisaatio,

Lisätiedot

Perusraportti NÄYTERAPORTTI

Perusraportti NÄYTERAPORTTI Perusraportti NÄYTERAPORTTI 08.09.2016 1 Johdanto tulosten tulkintaan Tämä analyysi on kehitetty luontaisten taipumustemme tunnistamiseen. Se antaa tietoa ja ideoita omasta erilaisuudestamme verrattuna

Lisätiedot

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Muutoksen johtaminen -koulutuspäivä Jaana Piippo 30.9.2014 Mitä työyhteisön dynamiikka tarkoittaa? Termi dynamiikka tulee kreikan sanasta dynamis, joka

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Luontaiset ajattelutaipumukset suunnistuksessa STA. SSL Kisakallio

Luontaiset ajattelutaipumukset suunnistuksessa STA. SSL Kisakallio Luontaiset ajattelutaipumukset suunnistuksessa STA SSL Kisakallio 18.11.2016 Miksi tällaista? Tärkeimmät tavoitteet: Eväitä urheilijoille oppia tiedostamaan omia ajatteluprosesseja, joilla pystyy vaikuttamaan

Lisätiedot

Luontaiset taipumukset ja suunnistus Suunnistajan ajattelutaipumukset. Kisakallio

Luontaiset taipumukset ja suunnistus Suunnistajan ajattelutaipumukset. Kisakallio Luontaiset taipumukset ja suunnistus Suunnistajan ajattelutaipumukset Kisakallio 26.1.2017 www.innotiimi-icg.com 1 Fyysiset toiminnot www.innotiimi-icg.com 2 Tuki- ja liikuntaelimet Lihakset, Jänteet,

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Tulevaisuuden johtajan osaamisprofiili Pohdintaa erityisesti strategisen johtamisen näkökulmasta

Tulevaisuuden johtajan osaamisprofiili Pohdintaa erityisesti strategisen johtamisen näkökulmasta Tulevaisuuden johtajan osaamisprofiili Pohdintaa erityisesti strategisen johtamisen näkökulmasta Suomalaista sotea rakentamassa Lapin sairaanhoitopiiri Rovaniemi KTT, dos. Mikko Luoma 19.5.2016 Kuka? Mikko

Lisätiedot

UUSIX. Työkaluja INWORK hankkeesta

UUSIX. Työkaluja INWORK hankkeesta UUSIX Työkaluja INWORK hankkeesta Anna-Maija Nisula Tutkijatohtori, projekti päällikkö Lappeenrannan yliopiston kauppakorkeakoulu Technology Business Research Center (TBRC) anna-maija.nisula@lut.fi INWORK

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Vuorovaikutus - arvostelemisesta arvostamisen

Vuorovaikutus - arvostelemisesta arvostamisen Lions Clubs International MD 107 Finland Vuorovaikutus - arvostelemisesta arvostamisen JOVA II 3.3.2012 Valmennuksen tavoite Ymmärrätte vuorovaikutukseen vaikuttavia tekijöitä Opitte vuorovaikutustaitoja

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

- jos ahdistaa, kannattaa eritellä miksi (mikä oikein ahdistaa?)

- jos ahdistaa, kannattaa eritellä miksi (mikä oikein ahdistaa?) Pirkko Heiske: MUUTOS JA MUUTOKSESSA ONNISTUMINEN / ESIMIES JA MUUTOS 1) Muutokset ja niihin suhtautuminen Kaksi tapaa suhtautua: - avautuminen, aktiivisuus - sulkeutuminen Mitkä ovat suhtautumistapojen

Lisätiedot

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.

Lisätiedot

Opettajan psykologinen tyyppi ja opetustyyli, katsaus MBTI - tyyppiteoriaan

Opettajan psykologinen tyyppi ja opetustyyli, katsaus MBTI - tyyppiteoriaan Opettajan psykologinen tyyppi ja opetustyyli, katsaus MBTI - tyyppiteoriaan Vantaa 5.2., 12.2. ja 5.3. 2011 Juha Lahtinen, Sininen Kolmio Oy juha.lahtinen@sininenkolmio.fi 050 3627362 Visio Unelma Johtajuus

Lisätiedot

26.10.15. Työpaikan ongelmatilanteiden hallinta. Organisaatiokulttuuri. Organisaatiokulttuurin rattaat. Vuorovaikutus. Rakenteet. Arvot ja oletukset

26.10.15. Työpaikan ongelmatilanteiden hallinta. Organisaatiokulttuuri. Organisaatiokulttuurin rattaat. Vuorovaikutus. Rakenteet. Arvot ja oletukset Työpaikan ongelmatilanteiden hallinta Camilla Reinboth Organisaatiososiologi Sosiosolve VSSHP- 27.10.2015 Organisaatiokulttuuri Vuorovaikutus Rakenteet Arvot ja oletukset Organisaatiokulttuurin rattaat

Lisätiedot

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO Karl-Magnus Spiik Ky KK-itsearvio 1 KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO KYSYMYKSET Lomakkeessa on 35 kohtaa. Rengasta se vaihtoehto, joka kuvaa toimintatapaasi parhaiten. 1. Tuen avainhenkilöitteni ammatillista

Lisätiedot

PERSOONALLISUUSTYYPIT

PERSOONALLISUUSTYYPIT PERSOONALLISUUSTYYPIT Johdanto Kovempaa soutaminen ei auta jos veneen nokka on väärään suuntaan. M iksi asiakkaiden suhtautumistavat myyntitapahtumaan ovat erilaisia? Uusien asiakkaiden hankkiminen vaatii

Lisätiedot

Elämä on 10 % sitä mitä sinulle tapahtuu ja 90 % sitä miten siihen reagoit

Elämä on 10 % sitä mitä sinulle tapahtuu ja 90 % sitä miten siihen reagoit MINÄKUVA JA ASENNE Johdanto Elämä on 10 % sitä mitä sinulle tapahtuu ja 90 % sitä miten siihen reagoit O losuhteet vaihtelevat mutta kytkeytyvät meihin siinä, miten me niihin asennoidumme. Tässä jaksossa

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Toimintatutkimus? Toimintatutkimus on sosiaalinen prosessi,

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Karl-Magnus Spiik Oy Työryhmän / tiimin työskentelyn arviointi / sivu 1. Analyysi voidaan tehdä kahdella tavalla (kun olet tulostanut nämä sivut):

Karl-Magnus Spiik Oy Työryhmän / tiimin työskentelyn arviointi / sivu 1. Analyysi voidaan tehdä kahdella tavalla (kun olet tulostanut nämä sivut): Karl-Magnus Spiik Oy Työryhmän / tiimin työskentelyn arviointi / sivu 1 TYÖRYHMÄ - TIIMI Analyysi voidaan tehdä kahdella tavalla (kun olet tulostanut nämä sivut): A B Jokainen työryhmän / tiimin jäsen

Lisätiedot

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen Aloitusseminaari 10.5.2011 Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön Kaarina Salonen Periaatteet toimintasuunnitelma ja perustehtävä ovat kaikilla lähtökohtana jokin sellainen asia, joka tulisi kehittää toiminnassa

Lisätiedot

Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café

Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café Aika 27.11.11.2013 klo 9.45 10.30 Kouluttaja: Koulutus- ja kehitysjohtaja Miten hankkeen toimintaa voidaan motivoida, keinoja viedä hanketta

Lisätiedot

Hyvässä ohjauksessa opiskelija:

Hyvässä ohjauksessa opiskelija: Tuula Ritvanen 2013 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Osaamisen arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa

Lisätiedot

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi Esimiehen opas kehityskeskusteluihin Irma Meretniemi Talentum Helsinki 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Irma Meretniemi Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Lapine Oy Taitto: Anni Palotie ISBN

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Tuula Ritvanen 2012 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa

Lisätiedot

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus 4.10.2013 Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Anneli Rautiainen

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Laadunvarmistuksen merkitys toimitusketjussa. Fingrid: Omaisuuden hallinnan teemapäivä. Kaj von Weissenberg

Laadunvarmistuksen merkitys toimitusketjussa. Fingrid: Omaisuuden hallinnan teemapäivä. Kaj von Weissenberg Laadunvarmistuksen merkitys toimitusketjussa Fingrid: Omaisuuden hallinnan teemapäivä Kaj von Weissenberg 19.5.2016 1 Lisää Inspectasta Luomme turvallisuutta, luotettavuutta ja kestävää kehitystä Pohjois-Euroopassa

Lisätiedot

Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa

Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa YTM, HTL Pasi Valtee Syvätutkimus Oy Syvätutkimus Oy Pyhäjärvenkatu 6, 33200 Tampere P. 03-2127855, 040-5583910 E-mail: syvatutkimus@yritys.soon.fi

Lisätiedot

Lupa loistaa positiivisen psykologian eväitä hyvään elämään. Krisse Lipponen TaitoBa oy

Lupa loistaa positiivisen psykologian eväitä hyvään elämään. Krisse Lipponen TaitoBa oy Lupa loistaa positiivisen psykologian eväitä hyvään elämään TaitoBa oy Positiivinen psykologia hyvin eri kuin ratkes Empiristinen tieteenkäsitys Tullaan eri tieteen traditioista mutta päädytään samanlaisiin

Lisätiedot

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisessa Työntekijän oma vastuu Rooli työyhteisössä Työyhteisön voima Tulevaisuuden haasteet Minäminäminäminäminäminäminäminä

Lisätiedot

Tehtävät. Elämänpolku opettaa. Selviytymistyylejä on monia. 114 ole oman elämäsi tähti

Tehtävät. Elämänpolku opettaa. Selviytymistyylejä on monia. 114 ole oman elämäsi tähti Tehtävät 1 Elämänpolku opettaa A. Miten olet selvinnyt vaikeista hetkistä elämässäsi? Voit palata tarkastelemaan ensimmäisessä luvussa piirtämääsi elämänjanaa ja pohtia tehtävää sen avulla. B. Kirjoita

Lisätiedot

Työnhakuvalmennus 10.2.2011. Oman osaamisen ja vahvuuksien kartoittaminen

Työnhakuvalmennus 10.2.2011. Oman osaamisen ja vahvuuksien kartoittaminen Työnhakuvalmennus 10.2.2011 Oman osaamisen ja vahvuuksien kartoittaminen Tunnetko itsesi, hahmotatko osaamisesi? Urasuunnittelun ja työnhaun onnistuminen perustuu hyvään itsetuntemukseen Työnhaku on osaamisesi

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

ADHD oireinen aikuinen asiakkaana. Suvi Lehto

ADHD oireinen aikuinen asiakkaana. Suvi Lehto ADHD oireinen aikuinen asiakkaana Suvi Lehto 13.10.2016 Kohtaamisen lähtökohta Asiakkaalla on usein taustalla useita epäonnistumisia ja negatiivisia kokemuksia Näiden seurauksena asiakas Ei usko onnistumisiin

Lisätiedot

Sari Kuusela. Organisaatioelämää. Kulttuurin voima ja vaikutus

Sari Kuusela. Organisaatioelämää. Kulttuurin voima ja vaikutus Sari Kuusela Organisaatioelämää voima ja vaikutus Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja Sari Kuusela Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Janne Harju Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen,

Lisätiedot

ASENTEET JA AJOTAPA KOHDALLEEN

ASENTEET JA AJOTAPA KOHDALLEEN ASENTEET JA AJOTAPA KOHDALLEEN, koulutuspäällikkö Liikenneturva Asenteet ja keskustelu liikennekäyttäytymisestä Kun puhutaan liikenteestä ja asenteesta, puhutaan yleensä liikenteen ongelmista, joita selitetään

Lisätiedot

Harjoite 9: Tavoitteenasettelu menestyksekkään kilpailemisen apuna

Harjoite 9: Tavoitteenasettelu menestyksekkään kilpailemisen apuna Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija Harjoite 9: Tavoitteenasettelu menestyksekkään kilpailemisen apuna Harjoitteen tavoitteet ja hyödyt Oikein toteutettu ja urheilijalle

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Akateemisen ajattelun alkeiskurssi

Akateemisen ajattelun alkeiskurssi CHEM-A1600: Aalto-kurssi, 3 op Akateemisen ajattelun alkeiskurssi sami.franssila@aalto.fi 11.9-4.12.2015: 12 kertaa Mitä ajattelu on? Ajattelua on se hukka-aika, joka kuluu jonkun näkemisestä siihen kun

Lisätiedot

Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen. vikaan.

Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen. vikaan. KYLLÄ, JA Onnistut yrittämässäsi ja saavutat enemmän kuin odotit, enemmän kuin kukaan osasi odottaa. KYLLÄ, MUTTA Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen asia menee vikaan. EI, MUTTA Et

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Autismiosamäärä. Nimi: ********************************************************************************

Autismiosamäärä. Nimi: ******************************************************************************** Autismiosamäärä AQ Nimi: ******************************************************************************** Lue jokainen väite huolellisesti ja arvioi, miten voimakkaasti olet tai sen kanssa. 1. Teen mieluummin

Lisätiedot

Minua opastaa vapaa tahto! Minua tasapainottaa tunneälykkyys. Luomisvoimani ovat yllätys ja mielenselkeys.

Minua opastaa vapaa tahto! Minua tasapainottaa tunneälykkyys. Luomisvoimani ovat yllätys ja mielenselkeys. Päivä 67 3.8 Sininen Lunaarinen Käsi Mistä pitää kiinni kaksin käsin ja mistä irrottaa ote? Haasteen lunaarinen sointu tarjoilee valintoja ja vastakohtia. On aika valita niin että oma voima saa virrata

Lisätiedot

Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ

Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ 1 Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit 3. - 4.5.2013 Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ REGGIO EMILIAN PÄIVÄKOTIEN KASVATUSAJATTELUN OMINAISPIIRTEITÄ: PÄIVÄKOTI

Lisätiedot

Itsemääräämisoikeus ja tuettu päätöksenteko

Itsemääräämisoikeus ja tuettu päätöksenteko Itsemääräämisoikeus ja tuettu päätöksenteko Itsemääräämisoikeus Itsemääräämisoikeus tarkoittaa, että ihmisellä on oikeus määrätä omasta elämästään ja tehdä omia valintoja. Useimmat päämiehet tarvitsevat

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Päivähoidon laatukriteerit Hakeminen Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Henkilökunta tuntee päivähoitoyksikkönsä

Lisätiedot

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö HYVINVOIVA SIHTEERI Haasta itsesi huipulle seminaari 23.9.2016 Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö SIHTEERI 2 26.9.2016 SIHTEERI ENNEN Kun esimies tuli aamulla töihin, hänen sihteerinsä oli ovella vastassa

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 8-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää alkuaineiden ja niistä muodostuvien

Lisätiedot

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta 7.9. ja 7.10. 2015 Timo Tapola Opintopsykologi Aalto-yliopisto LES Student services Yhteystieto: timo.tapola@aalto.fi Opiskelukyky http://www.opiskelukyky.fi/video-opiskelukyvysta/

Lisätiedot

Pohdittavaa harjoituksenvetäjälle: Jotta harjoituksen tekeminen olisi mahdollista, vetäjän on oltava avoin ja osoitettava nuorille, että kaikkien

Pohdittavaa harjoituksenvetäjälle: Jotta harjoituksen tekeminen olisi mahdollista, vetäjän on oltava avoin ja osoitettava nuorille, että kaikkien Mitä seksi on? Tavoite: Harjoituksen tavoitteena on laajentaa näkemystä siitä, mitä seksi on. Monille seksi on yhtä kuin vaginaalinen yhdyntä/emätinseksi. Reilu seksi projektissa seksillä tarkoitetaan

Lisätiedot

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa I TEHTÄVÄN ASETTELU Työelämälähtöisyys: opinnäytetyö hyödyttää työelämää, kehittää

Lisätiedot

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Joustavasti ja avoimesti uuteen toimintakulttuuriin L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Marika Tammeaid Kehityspäällikkö, Valtion henkilöstöjohtamisen tuki, Valtiokonttori #Työ2.0 Klassikot uudessa valossa Kohti

Lisätiedot

Muutos ja minä. TEK/ Urailta Sirpa Etzell. AS3 Finland Oy

Muutos ja minä. TEK/ Urailta Sirpa Etzell. AS3 Finland Oy Muutos ja minä TEK/ Urailta 7.9.2015 17.00 19.30 Sirpa Etzell AS3 Finland Oy Pohjoismainen valmennusyritys Perustettu 1989 500 työntekijää ja sertifioitua valmentajaa Isoimmissa kaupungeissa paikalliset

Lisätiedot

Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari

Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari Optek Opetusteknologia koulun arjessa Jari Lavonen, Professor of Physics and Chemistry Education, Head of the department Department of Teacher Education,

Lisätiedot

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti 1. Tervehdin lasta henkilökohtaisesti ja positiivisesti nimeltä heidät tavatessani. 1 2 3 4 5 2. Vuorovaikutukseni

Lisätiedot

Harjoite 5: Stressin tunnistaminen

Harjoite 5: Stressin tunnistaminen Harjoite 5: Stressin tunnistaminen Urheilija- tai joukkuepalaverin yhteydessä. Pituus riippuu palaverin pituudesta. Joukkuepalaverin pituus on noin 20 60 minuuttia. Jos aika loppuu kesken, voi harjoituksia

Lisätiedot

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA Iina Lempinen Voimavaravalmentaja, kirjailija, kouluttaja Valmiina Coaching 24.11.2015 Tehy Terveydenhoitajien opintopäivät 1 VALMENNUKSEN TAVOITTEET Tulet tietoisemmaksi

Lisätiedot

Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja Anne Rantala

Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja Anne Rantala Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja 13.6. Anne Rantala 13.6.2016 1 1. Jäsennä itseäsi ja suhdetta työhösi Miten työ asettuu suhteessa muuhun elämään ja arvoihisi? Millaisia tavoitteita sinulla on työn

Lisätiedot

FUTUREX Future Experts

FUTUREX Future Experts FUTUREX Future Experts 2010-2013 Työnantajahaastattelujen satoa miksi laajoja osaamiskokonaisuuksia tarvitaan, millaista osaamista tarvitaan? Sirke Pekkilä, Sibelius-Akatemia, Taideyliopisto Miksi laajoja

Lisätiedot

TU-A Itsensä tunteminen ja johtaminen Tervetuloa kurssille!

TU-A Itsensä tunteminen ja johtaminen Tervetuloa kurssille! TU-A1140 - Itsensä tunteminen ja johtaminen Tervetuloa kurssille! Kurssin avaus 7.1. 2016 Eerikki Mäki eerikki.maki@aalto.fi Opiskelijapalautetta vuoden 2015 kurssista Kurssi poikkesi todella paljon verrattuna

Lisätiedot

Valmennamme ihmisistä ja organisaatioista. parempia MUUTOKSEN AIKAAN- SAAJA olemme valmentaneet yli 1000 organisaatiota menestykseen

Valmennamme ihmisistä ja organisaatioista. parempia MUUTOKSEN AIKAAN- SAAJA olemme valmentaneet yli 1000 organisaatiota menestykseen Valmennamme ihmisistä ja organisaatioista parempia MUUTOKSEN AIKAAN- SAAJA 2025 olemme valmentaneet yli 1000 organisaatiota menestykseen 27.1.2017 (c) Kari I. Mattila 1 STRATEGISEN HYVINVOINNIN JOHTAMINEN

Lisätiedot

Systeemiajattelua-I. Helena Ahonen

Systeemiajattelua-I. Helena Ahonen Systeemiajattelua-I Helena Ahonen Miksi systeemiajattelua Kokonaisuuksien hallintaa vai ongelmanratkaisua Työhön kohdistuu jatkuvasti ulkoisia ja sisäisiä muutospaineita, jotka sekoittavat kokonaiskuvan

Lisätiedot

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa Anna-Leena Ruotsalainen AHOT:lla eli aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella tarkoitetaan opiskelijan

Lisätiedot

Tinkauspaja 1 Sali LS 2. Ketterä oppiminen

Tinkauspaja 1 Sali LS 2. Ketterä oppiminen Tinkauspaja 1 Sali LS 2 Ketterä oppiminen Tinkauspajan sisältö Johdanto: Ketterä oppiminen kokemuksia Ketterän oppimisen edellytyksiä, ryhmätyöt Millaisia taitoja ihmiset tarvitsevat kyetäkseen oppimaan

Lisätiedot

Henkilöstötuottavuusmiten se rakennetaan? Webinaari

Henkilöstötuottavuusmiten se rakennetaan? Webinaari Henkilöstötuottavuusmiten se rakennetaan? Webinaari 21.6.2016 Äänessä tänään Kati Järvinen Johtava konsultti - Hyvinvointi ja tuottavuus Kokenut henkilöstön ja johtamisen kehittäjä Työtään rakastava ammattivalmentaja

Lisätiedot

Pelirohkeus jalkapallossa yksilön ja joukkueen näkökulmasta. Mika Lehkosuo

Pelirohkeus jalkapallossa yksilön ja joukkueen näkökulmasta. Mika Lehkosuo Pelirohkeus jalkapallossa yksilön ja joukkueen näkökulmasta Mika Lehkosuo KIRJE PELAAJILLE Moi Pelaajat, Pelirohkeus on sana joka usein esiintyy, kun kuvataan meidän pelitapaamme ja ajatteluamme jalkapallon

Lisätiedot

Matemaattiset oppimisvaikeudet

Matemaattiset oppimisvaikeudet Matemaattiset oppimisvaikeudet Matemaattiset taidot Lukumäärien ja suuruusluokkien hahmottaminen synnynnäinen kyky, tarkkuus (erottelukyky) lisääntyy lapsen kasvaessa yksilöllinen tarkkuus vaikuttaa siihen,

Lisätiedot

Sosiaalinen media suunnittelijan apuna. Tuuli Lehtonen Helsingin yliopisto

Sosiaalinen media suunnittelijan apuna. Tuuli Lehtonen Helsingin yliopisto Sosiaalinen media suunnittelijan apuna Tuuli Lehtonen Helsingin yliopisto 14.6.2016 Kyllä musta tuntuu, että se on niin, ettei me ehkä sitä somea enää päästä karkuun. Sitten jos ei me itse mennä sinne,

Lisätiedot

Palautteen antamisen kulttuuri

Palautteen antamisen kulttuuri 7.5.2013 Palautteen antamisen kulttuuri Rondo Training Oy/ Leena Nousiainen www.dazzle.fi www.rondotraining.fi 1 Palautteen antamisen kulttuuri 2 Kriittiset menestystekijät Alkuun Story of your shoes Mitä

Lisätiedot

Yhtälönratkaisusta. Johanna Rämö, Helsingin yliopisto. 22. syyskuuta 2014

Yhtälönratkaisusta. Johanna Rämö, Helsingin yliopisto. 22. syyskuuta 2014 Yhtälönratkaisusta Johanna Rämö, Helsingin yliopisto 22. syyskuuta 2014 Yhtälönratkaisu on koulusta tuttua, mutta usein sitä tehdään mekaanisesti sen kummempia ajattelematta. Jotta pystytään ratkaisemaan

Lisätiedot

Kandidaatintutkielman arviointikriteerit

Kandidaatintutkielman arviointikriteerit Kandidaatintutkielman arviointikriteerit Kandidaatintutkielman laajuus on 10 op, josta kypsyysnäyte 1 op ja tieteellinen tiedonhankinta 2 op. Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelmassa tieteellinen tiedonhankinta

Lisätiedot

Miten ideoidaan ja kehitetään uusia toimintatapoja? Juha Koivisto, THL

Miten ideoidaan ja kehitetään uusia toimintatapoja? Juha Koivisto, THL Miten ideoidaan ja kehitetään uusia toimintatapoja? Juha Koivisto, THL 1 Hankekohelluksesta ketterään ja kokeilevaan toimintatapojen kehittämiseen Hankesuunnittelu, -arviointi ja -raportointi on usein

Lisätiedot

JIK ky:n viestinnän strategia 2015 2018

JIK ky:n viestinnän strategia 2015 2018 JIK ky:n viestinnän strategia 2015 2018 johtoryhmä 12.5.2015 YT-ryhmä 5.6.2015 johtokunta 18.6.2015 yhtymäkokous 2.12.2015 Sisältö 1. Tausta 2 2. Terveydenhuollon kuntayhtymän viestintää ohjaavat säädökset

Lisätiedot

925 Design on paremman työelämän suunnittelutoimisto

925 Design on paremman työelämän suunnittelutoimisto 925 Design on paremman työelämän suunnittelutoimisto Hanke-esittely: Luovan yrityskulttuurin rakentaminen 925 DESIGN 7.3.2014 Yrityksestämme KESTÄVÄ KILPAILUKYKY VAATII ROHKEAA AJATTELUA, FIKSUJA TYÖNTEKEMISEN

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Y-SUKUPOLVI: MINUN URANI

Y-SUKUPOLVI: MINUN URANI Y-SUKUPOLVI: MINUN URANI Y-sukupolvi on keskittynyt omaan uraansa, kulkemaan omia polkujaan ja kehittämään taitojaan varmistaakseen kilpailukykynsä työmarkkinoilla. Muiden johtaminen ei ole prioriteettilistan

Lisätiedot

VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN. Sari Anetjärvi

VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN. Sari Anetjärvi VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN Sari Anetjärvi Pienten asioiden filosofia Työyhteisössä, kuten elämässä yleensäkin, pienet asiat, niin hyvät kuin huonotkin, ovat merkittäviä. Pienestä ongelmasta on

Lisätiedot

Uuden tietoyhteiskunnan teesit. #uusitietoyhteiskunta

Uuden tietoyhteiskunnan teesit.  #uusitietoyhteiskunta Uuden tietoyhteiskunnan teesit Uuden tietoyhteiskunnan teesit Suomen on aika lunastaa paikkansa tietoyhteiskuntakehityksen kärjessä. Teknologiavetoisen vanhan tietoyhteiskunnan perustalle on rakennettava

Lisätiedot

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6 Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 1 4/19/201 6 Mihin meitä korkeakoulusektorilla ja koulutuksessa yleisesti haastetaan? Hallituksen yksi strateginen painopiste: Osaaminen ja

Lisätiedot

Opas tasapainoiseen johtamiseen

Opas tasapainoiseen johtamiseen Opas tasapainoiseen johtamiseen Miten johdat, kun haluat onnistua muutoksissa? Sisältö Mitä opas antaa s. 3 Tätä kaikkea johtaminen on s. 4 Johtajan vaa assa kolme kuppia s. 5 Tasapainottamisen pelikenttä

Lisätiedot

Ohje työpaikkaohjaajalle

Ohje työpaikkaohjaajalle Ohje työpaikkaohjaajalle oppisopimusopiskelijan ammattitaidon arvioinnista Vain oppilaista voi tulla mestareita. (intialainen sananlasku) AJATUKSIA OPPISOPIMUSOPISKELIJAN AMMATTITAIDON KEHITTYMISEN ARVIOINNISTA

Lisätiedot

Etelä- Suomen aluehallintovirasto Ulla Rasimus. Ulla Rasimus. PRO koulutus ja konsultointi

Etelä- Suomen aluehallintovirasto Ulla Rasimus. Ulla Rasimus. PRO koulutus ja konsultointi Etelä- Suomen aluehallintovirasto 15.- 16.9. 2015 Ulla Rasimus Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi 20.9.2015 Osallisuuden muodot 1) Sosiaalinen osallisuus Kouluyhteisö muodostaa suhdeverkoston, johon

Lisätiedot

Luokan aikuisten yhteistoiminta

Luokan aikuisten yhteistoiminta Luokan aikuisten yhteistoiminta Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 22.4. 2013 KT, ohjaava opettaja Marjatta Mikola, KM, erityisluokanopettaja Sirpa Jokinen Avaimia hyvään työyhteisöön: Arvostus,

Lisätiedot

Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen

Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen Lukemisen taitoja Tulisi kehittää kaikissa oppiaineissa Vastuu usein äidinkielen ja S2-opettajilla Usein ajatellaan, että

Lisätiedot