Innotiimi Oy Feelback Oy Testihenkilö
|
|
- Marja-Leena Järvinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Tämä analyysi perustuu Carl Jungin tyyppiteoriaan ja siitä kehitettyyn MBTI -malliin. LTA:n kehitystyöstä ovat vastanneet Innotiimi Oy ja Feelback Oy. Testihenkilö
2 Johdanto tulosten tulkintaan Tämä analyysi on kehitetty luontaisten taipumustemme tunnistamiseen. Se antaa tietoa ja ideoita omasta erilaisuudestamme verrattuna muihin. Se antaa tietoa myös vahvuuksistamme, asioista jotka kehittyvät meissä ilman suurempia ponnisteluja, olemalla vain oma itsemme. Vahvuuksiemme toinen puoli on heikosti kehittyneet osa-alueemme - asiat, joihin emme kiinnitä normaalisti huomiota. Joskus niiden tiedostamisesta on kuitenkin selvää hyötyä, koska jokainen pystyy kehittämään omia taitojaan myös näissä asioissa. Tässä käytetyn mallin perusideat on muotoillut sveitsiläinen psykiatri Carl Gustav Jung. Mallissa on neljä ulottuvuutta, joissa jokaisessa on kaksi vaihtoehtoa. Jompikumpi niistä on meille luontaisempi, kuin oikean tai vasemman käden käyttäminen kirjoittaessa. Jungin kuvaamat ulottuvuudet ovat seuraavat: Energian suunta: E Ulospäin suuntautunut I Sisäänpäin suuntautunut Tiedon hankinta: S Luottaa aisteihin N Luottaa intuitioon Päätöksenteko: T Loogiset periaatteet F Henkilökohtaiset arvot Elämäntyyli: J Järjestelmällinen P Spontaani / joustava Vaihtoehtojen (taipumusten) edessä olevat tunnukset tulevat niiden englanninkielisistä vastineista. Niitä käytetään tässä yhteydessä siksi, että ne ovat jo vakiintuneet suomalaiseen kielenkäyttöön (mm. MBTI -mallin kautta) ja ovat sitä kautta monille entuudestaan tuttuja. Tekemiesi valintojen perusteella on saatu luontaista ajattelutyyliäsi kuvaava neljän kirjaimen yhdistelmä, esimerkiksi ESFJ. Jokaisesta ulottuvuudesta on kirjainyhdistelmään otettu se vaihtoehto, joka on sinulla arvioinnin mukaan vahvempi. Seuraavilla sivuilla on sekä graafista että sanallista informaatiota todennäköisestä ajattelutyylistäsi. Ne on laadittu työelämän näkökulmasta. Kyvykkyys Luontainen ajattelutyyli ei kerro kovinkaan paljon siitä, miten kyvykäs olet, vaan ennen kaikkea siitä, mitkä asiat kehittyvät sinussa ilman suurempia ponnisteluja - olemalla vain oma itsesi. Se kertoo myös millaisissa työtehtävissä ja tilanteissa parhaiten viihdyt. Kyvykkyys on laajempi asia kuin taipumukset, koska siihen vaikuttaa taipumusten ohella kaikki elämän aikana hankitut taidot, esimerkiksi sosiaaliset taidot, kielelliset taidot, liikunnalliset taidot ja erilaiset työtaidot. Kyvykkyyttä voi ja kannattaa siis kehittää, taipumuksiin on vaikeampi vaikuttaa. Kyvykkyys on luontaisten taipumusten ja elämässä hankittujen taitojen summa. Tämä analyysi auttaakin sinua tunnistamaan myös niitä ajattelun ja toiminnan osa-alueita, jotka eivät kehity sinussa olemalla vain oma itsesi. KYVYKKYYS = Luontaiset TAIPUMUKSET + Hankitut TAIDOT 2
3 Luontainen ajattelutyylisi Tekemäsi valintojen perusteella ajattelutaipumustesi voimakkuudet ovat seuraavat: Kpl Energian suunta: E Ulospäin I Sisäänpäin Tiedon hankinta: S Luottaa aisteihin N Luottaa intuitioon Päätöksenteko: T Loogiset periaatteet F Henkilökohtaiset arvot Elämäntyyli: J Järjestelmällinen P Spontaani / joustava Seuraavassa kaavioissa arvioinnin tulos näkyy siten, että jokaisen ulottuvuuden puolivälissä on nollapiste. Heikomman taipumuksen osuus on vähennetty vahvemmasta ja tulos osoittaa jäljelle jäävän vahvemman taipumuksen voimakkuuden. Ulospäin suuntautunut E Luottaa aisteihin S Loogiset periaatteet T Järjestelmällinen J I Sisäänpäin suuntautunut N Luottaa intuitioon F Henkilökohtaiset arvot P Spontaani / joustava Todennäköinen ajattelutyylisi on tekemiesi valintojen perusteella: INTJ / Uudistaja Ajattelutyyli on Jungin mukaan osa persoonaamme. Sitä on siis vaikea, luultavasti mahdoton, muuttaa. Eikä siihen ole mitään tarvettakaan, koska jokaisessa ajattelutyylissä on omat vahvuutensa ja omat kehittämiskohteensa. Ajattelun kehittyminen tapahtuu Jungin mukaan niin, että opimme tietoisesti hallitsemaan yhä enemmän sen osatekijöitä. Jungin mukaan ajattelu rakentuu kahdesta päätoiminnosta: informaation hankinnasta ja johtopäätösten tekemisestä tämän informaation pohjalta (keskimmäiset ulottuvuudet). Nämä neljä ajatteluun osallistuvaa osatekijää (S, N, T ja F) voivat muodostaa sisäisen reagointihierarkian eli ajattelutyylin 16 eri tavalla. Ajattelutyylin kaksi muuta ulottuvuutta E/I ja J/P ovat luonteeltaan asenteita. Niistä ensimmäinen määrittelee sen onko ajattelumme kehittynein osatekijä luonteeltaan ekstrovertti (ulospäin suuntautunut) vai introvertti (sisäänpäin suuntautunut). Toinen asenneulottuvuus (J/P) kuvaa sitä, millainen on ulkoinen elämäntyylimme: järjestelmällinen (J) vai spontaani (P). Jos J on voimakkaampi kuin P, meistä näkyy selvimmin ulospäin päätösfunktio eli T tai F. Vastaavasti jos P on voimakkaampi kuin J, ulospäin näkyy selvimmin informaatiofunktio eli S tai N. 3
4 Voivatko taipumukset olla yhtä vahvat? Taipumusteoriassa on olettamus, että taipumukset eivät voi olla yhtä vahvat. Tämä johtuu siitä, että tässä tapauksessa ihminen joutuisi aina tekemään tietoisen valinnan ja päätöksen siitä kumpaa taipumusta hän missäkin tilanteessa käyttää. Se tekisi ajattelusta liian hidasta ja hankalaa. On huomattavasti helpompaa reagoida tilanteisiin jollakin sisäisellä perusmallilla, jota muutetaan vasta siinä tapauksessa, että se ei johda haluttuun lopputulokseen. Mikä vaikeuttaa tunnistamista? Oman ajattelutyylin tunnistaminen on suhteellisen haastava tehtävä. Tämä johtuu siitä, että meillä jokaisella on ainakin kolme erilaista minän muotoa: työminä, ihanneminä ja luontainen minä. - Työminä rakentuu niistä taidoista ja rooleista, joilla pystymme vastaamaan työympäristön ja työnantajan meihin kohdistuviin odotuksiin. - Ihanneminä on meihin tallentunut kuva / käsitys hyvästä ihmisestä. Se heijastaa lähinnä sitä kulttuuria ja arvomaailmaa, jossa olemme kasvaneet ja jossa vaikutamme. - Luontainen minä on joukko persoonallisia taipumuksia, jotka ovat meissä jo pienestä pitäen ja jotka ohjaavat meidän kehitystämme. Monet itseanalyysissä tekemämme valinnat sattuvat varsinkin ensimmäisellä kerralla Työminän puolelle. On ihan tavallista, että ensimmäisessä arvioinnissa tai muussa tunnistamisharjoituksessa, joka tehdään työpaikan organisoimana, varsinkin työminä ja luontainen minä jonkin verran sekoittuvat. Ajattelutyyleistä tehtyihin kuvauksiin tutustumalla saattaa kuitenkin huomata, että se taipumustyyli, jota testi ehdottaa ei pidä kuitenkaan paikkaansa. Silloin kannattaa tutustua muihin lähellä oleviin ajattelutyyleihin. Lisää tietoa ajattelutyyleistä Ajattelutyyleistä löytyy todella paljon kirjallista materiaalia ja tutkimuksia. Netistä niitä voi hakea esimerkiksi tunnuksilla ajattelutyyli, MBTI tai Keirsey. Aiheesta on julkaistu tuhansia kirjoja ja tieteellisiä tutkimuksia, suurin osa USA:ssa. Tämän arvioinnin pääkehittäjä Kari Helin on myös tehnyt teemasta oppikirjan, Ihmisten ERILAISUUS - 16 tyyppiä työelämässä. Sitä on saatavissa Innotiimistä sekä hyvin varustelluista kirjakaupoista. Lisää tietoa ajattelutyyleistä (esimerkiksi eri ajattelutyylien kuvaukset) löytyy osoitteesta 4
5 SOVELLUTUKSIA eli taipumusten heijastuksia 1. Luontainen kyvykkyytesi Luontaista kyvykkyyttä on useampaa tyyppiä. Tekemiesi valintojen perusteella sinun luontainen kyvykkyysprofiilisi on seuraava: Kyvykkyyden laji Vastaavat Voimakkuus taipumukset Operatiivinen ST 5/14 Sosiaalinen SF 0/14 Strateginen NT 12/14 Uudistava NF 7/14 Korkean operatiivisen kyvykkyyden omaavat ihmiset ovat parhaimmillaan asioiden käytännön organisaattoreina ja ongelmien ratkaisijoita. Korkean sosiaalinen kyvykkyyden omaavat ihmiset ovat parhaimmillaan asiakaspalvelijoina, kasvattajina, hoitajina ja muiden viihdyttäjinä. Korkean strategisen kyvykkyyden omaavat ihmiset ovat parhaillaan toimintojen uudistajina eli muutosten suunnittelijoina ja käynnistäjinä. Korkean uudistavan kyvykkyyden omaavat ihmiset ovat parhaimmillaan työyhteisöjen kehittäjinä, ihmisten valmentajina ja ristiriitojen sovittelijoina. 2. Luontaiset taipumuksesi johtamisessa Sisäiset taipumukset vaikuttavat tapaamme johtaa sitä kautta, että kiinnitämme luonnostaan enemmän huomiota asioihin, jotka hallitsevat ajatteluamme ja jätämme vähäisemmälle huomiolle asiat, joissa luontaiset taipumuksemme ovat vähäiset. Tämän erittelyn taustalla on prof. David Keirseyn luonnemalli. Tekemiesi valintojen perusteella sinulla on taipumus suosia johtamisessa eri rooleja seuraavalla tavalla: Rooli Vastaavat Voimakkuus johtamisessa taipumukset Varmistaja SJ 5/14 Reagoija SP 1/14 Tehostaja NT 12/14 Valmentaja NF 7/14 Varmistajat (SJ) ovat luonnostaan hyviä suoritusten johtajia. He kantavat erityistä huolta siitä, että sovitut asiat tulevat tehtyä annetussa aikataulussa ja että asetetut tavoitteet saavutetaan. Reagoijat (SP) ovat ennen kaikkea hyviä junailemaan (hoitamaan, ratkomaan) monia asioita samanaikaisesti. Heillä riittää ulkoista huomiokykyä useampaan suuntaan. Tehostajat (NT) ovat perinteisten toimintamallien kyseenalaistajia ja uudistajia. He haluavat parantaa ennen kaikkea organisaation kilpailukykyä. Valmentajat (NF) ovat ennen kaikkea organisaation sisäisen toiminnan ja henkilöstön kehittäjiä. Yhteistyö, sitoutuminen ja osaaminen ovat heidän lempiteemojaan. 5
6 3. Luontaiset roolisi muutoksissa Ihmisillä on taipumus olla aktiivinen muutoksen eri vaiheissa. He aktivoituvat eniten silloin kun muutos on sellaisessa vaiheessa, joka kuuluu heidän luontaiselle mukavuusalueelleen. Rooli Vastaavat Voimakkuus muutoksessa taipumukset Visionääri IN 13/14 Käynnistäjä EN 7/14 Toimeenpanija ES 0/14 Loppuun viejä IS 6/14 Visionäärit (IN) ovat hiljaisia näkijöitä, joilla on kyky elää edellä aikaansa. Se johtuu lähinnä N-taipumuksen ja introvertin mielenlaadun yhdistelmästä. He luovat suuntaviivat lähes kaikille uudistuksille. Käynnistäjät (EN) rakastavat muutoshaasteita. He eivät epäröi lähteä liikkeelle, kun heillä on jonkinlainen suunnitelma ja näkemys suunnasta. Käynnistäjät motivoivat ja haastavat ihmisiä mukaan muutoksiin. Toimeenpanijat (ES) ovat suoraviivaisia asioiden toteuttajia. He ottavat spontaanisti kantaa asioihin ja reagoivat usein nopeammin kuin ajattelevat. Toimeenpanijat vievät muutokset käytännön tasolle. Loppuun viejät (IS) ovat eräänlaisia muutoksen ankkureita. He syttyvät suhteellisen hitaasti uusille asioille, mutta vievät käytäntöön ja vakiinnuttavat ne asiat, joihin ovat mukaan lähteneet. 4. Innovaatiotyyli Innovaatioiden synnyttämiseen tarvitaan monenlaisten ihmisten rakentavaa yhteistyötä. Pitää olla niitä, jotka synnyttävät uusia ideoita sekä niitä jotka vievät ideoita käytäntöön. Lisäksi jotkut luovat asioita mieluummin yksin, jotkut toiset taas yhdessä. Tekemiesi valintojen perusteella sinun innovaatiotyylisi painottuu seuraavasti. Taipumus Miten päätellään Voimakkuus Ideoija NP 7/49 Visionääri NJ 35/49 Konkretisoija SP 0/49 Toteuttaja SJ 0/49 Ideoija tarvitsee innovointiin ulkoisia virikkeitä, esimerkiksi muita idearikkaita ihmisiä tai vähintään hyvän kirjan. Hän huomaa helposti eri asioiden ja ideoiden välisiä yhteyksiä ja osaa rakentaa niistä jotakin uutta. Vuorovaikutus on ideoiden syntyyn ja jalostumiseen erittäin ratkaisevaa. Visionääri tarvitsee innovointiin ennen kaikkea ajattelurauhaa, koska hän ammentaa ideansa lähinnä omista kokemuksista, havainnoista ja tavoitteista. Visionäärin luova ajattelu tapahtuu lähinnä omassa päässä, ei niinkään vuorovaikutuksessa. Konkretisoija on hyvä muokkaamaan näkemiään ja kuulemiaan ideoita käytännölliseen muotoon. Mieluiten hän tekee sitä yhdessä muiden kanssa. Hänen luovuutensa on astetta konkreettisempaa kuin ideoijan ja visionäärin. Toteuttaja on hyvä organisaattori eli osaa panna asioita toimeksi. Päätösten tekemisessä hän on yleensä nopea. Uusien ideoiden hakemiseen ja kehittelyyn toteuttajalla löytyy motivaatiota vain silloin kun hänellä on joku selkeä ongelma. 6
7 5. Taipumuksesi ajankäytössä Aika on monille yhä kriittisempi resurssi, varsinkin työelämässä. Siihen, mihin meillä kuluu ja riittää aikaa, kuvastaa sekä meidän arvojamme että taipumuksiamme. Alla asiaa on jäsennetty neljän roolin kautta. Roolin nimi Korostuvat Voimakkuus taipumukset Tehokas organisaattori TJ 25/49 Perinpohjainen selvittäjä TP 5/49 Luotettava huolehtija FJ 0/49 Arvojen puolustaja FP 0/49 Tehokas organisaattori (TJ) Organisaattorin päähuomio on asioiden tehokkaassa hoitamisessa. Tavoitteena on saada asiat sujumaan laaditussa ja luvatussa aikataulussa. Yleensä organisaattorit laativat melko kireitä aikatauluja, mutta heidän kunnia-asia on pysyä niissä. Organisaattori tinkii mieluummin laadusta ja vaihtoehdoista kuin aikataulusta. Perinpohjainen selvittäjä (TP) Tässäkin roolissa päähuomio on asioissa, ei ihmisissä. Tavoitteena on selvittää asiat aina perinpohjaisesti ennen päätöksiä tai yhteenvetojen tekemistä. Tätä roolia suosivat ihmiset tinkivät mieluummin aikatauluista kuin selvitysten laadusta. Heille laadittu aikataulu on vain ohjeellinen, ei ajankäyttöä voimakkaimmin ohjaava tekijä. Luotettava huolehtija (FJ) Tähän rooliin taipuvaisen henkilön suuri arvo on luotettavuus: hän ei halua kuulla että joku arvostelee negatiivisesti hänen tekemisiään. Tästä syystä hänestä kehittyy hyvä oman ajankäytön suunnittelija. Liian kireäksi asetetut aikataulut saattaisivat johtaa tilanteeseen, jota hän kaikin keinoin yrittää välttää: muille annettujen lupausten pettäminen. Arvojen puolustaja (FP) Omat arvot vaikuttavat voimakkaimmin tätä roolia suosivan henkilön ajankäyttöön. Hän hoitaa hyvin ja ajoissa asiat, jotka hän kokee tärkeiksi. Vähemmän tärkeiksi kokemansa asiat hän hoitaa viime tingassa ja usein `vasemmalla kädellä. Tällaisen ihmisen ajankäyttöön on suhteellisen vaikea ulkopuolelta vaikuttaa. Työelämän näkökulma Työelämä arvostaa tehtyjen sopimusten noudattamista. Laadittu aikataulu on aina yksi sopimuksen muoto. Jos yksi henkilö myöhästyy omassa aikataulussaan, se saattaa vaikuttaa haitallisesti monen muun henkilön aikatauluihin. Työelämän arvostukset näkyvät konkreettisesti esimiesten ja johtajien valinnoissa. Johtajista yli 80 % ja esimiehistä yli 70 % omaa (CCL:n selvitysten mukaan) J-taipumuksen. Tämä tarkoittaa sitä, että P-ihmisille ajankäyttö on selvästi suurempi haaste kuin J-ihmisille. Monissa muissa asioissa (esimerkiksi luovassa ajattelussa) asia on päinvastoin. 7
8 6. Yhteys värityyppeihin Yksi suosittu luonteiden jäsentämismalli on jakaa ihmiset neljään värityyppiin: punainen, sininen, keltainen ja vihreä. Tekemiesi valintojen perusteella sinun `värikarttasi on seuraava: Luonneväri Punainen Sininen Keltainen Vihreä Eniten vaikuttavat valinnat ET IT EF IF Värien voimakkuus Punainen luonne on ulospäin suuntautunut ja omia mielipiteitään selkeästi ilmaiseva. Hän ottaa mielellään kantaa asioihin ja pyrkii vaikuttamaan muihin lähinnä puhumalla. Hän on luonteeltaan johtaja. Punaiselta saa helposti palautetta, varsinkin kriittistä. Vaikka punainen on luonteeltaan väittelijä, hän on valmis muuttamaan kantaansa, jos kuulee joltakin riittävän järkevät perustelut. Sininen luonne on harkitseva ja analyyttinen. Hän pyrkii vaikuttamaan asioiden kulkuun lähinnä hyvällä suunnittelulla ja oikea-aikaisilla mielipiteiden esiin tuomisilla. Sininen on luonteeltaan analyytikko ja taktikko. Hänen luonteessaan on samanlaista selkeyttä ja määrätietoisuutta kuin punaisessa, mutta hän ei tuo sitä yhtä avoimesti esille. Keltainen luonne on ulospäin suuntautunut ja hyväntahtoinen. Hänkin ottaa punaisen tavoin mielellään kantaa asioihin, mutta rakentavalla tyylillä. Keltainen on luonteeltaan kannustaja. Häneltä saa helposti palautetta, joka on pääsääntöisesti kannustavaa. Korjaavan palautteen antaminen on keltaiselle vaikeaa, vastoin hänen perusluonnettaan. Vihreä luonne on sinisen ja keltaisen risteytys: siinä on samanlaista syvällistä harkintaa kuin sinisessä ja samanlaista hyväntahtoisuutta kuin keltaisessa. Vihreille tärkeitä asioita ovat ennen kaikkea henkilökohtaiset arvot. Siksi vihreän on vaikea työskennellä organisaatiossa, jonka (todellinen) arvomaailma on hänen omien arvojensa vastainen. (Värien voimakkuus lasketaan taipumusvalintojen tulona eli esimerkiksi punaisen luonteen voimakkuus on E-valinnat x T-valinnat. Yksittäisen värin maksimivoimakkuus on 7 x 7 = 49 ja minimivoimakkuus 0). Kuvaus mahdollisesta ajattelutyylistäsi Kahdella viimeisellä sivulla on kuvaus yhdestä ajattelutyylistä, joka saattaa olla sinun todellinen ajattelutyylisi, varsinkin jos taipumusten erot olivat selkeät. On kuitenkin mahdollista, että tämä ensimmäinen analyysi antoi sinulle vain luontaisen ajattelutyylisi ja työminäsi yhdistelmän. Tällöin todellisen ajattelutyylisi löytämistä voi edistää se, että otat kopiot 2-4 mahdollisesta tyylistä ja annat ne luettavaksi muutamalle tutulle henkilölle. Jos kaikki päätyvät samaan kuvaukseen, se on todennäköisesti oikea. Toinen mahdollisuus on pyytää näitä tuttuja tekemään sinusta ulkoinen LTA -analyysi. Siitä saat lisää tietoa Nettivalmentajasta. 8
9 INTJ / Uudistaja 1. Erottuvat ominaisuudet INTJ:n muista ajattelutyyleistä selvimmin erottuvat ominaisuudet ovat ajattelun omaperäisyys ja teoreettisuus sekä voimakastahtoisuus. INTJ:t ovat vallitsevien totuuksien (paradigmojen) kyseenalaistajia ja uudistajia. Monet uudistukset lähtevät liikkeelle tämän luonnetyypin ajattelusta. 2. Taipumusten voimakkuus ja suunta Alla olevasta taulukosta näkyvät INTJ -tyylin ajattelufunktioiden voimakkuusjärjestys ja suunta. Osatekijöiden Osatekijä Suunta Tunnus voimakkuus (MBTI) Voimakkain / hallitseva Intuitio Sisään Ni Toiseksi voimakkain Logiikka Ulos Te Kolmas Tunne F Heikoin Aistit Ulos Se 3. Heijastuksia ajatteluun ja toimintaan Kun sisäänpäin suuntautuva intuitio (Ni) on ajattelua voimakkaimmin hallitseva funktio, ihminen käyttää mieluiten aikaa ja energiaa omien ideoidensa ja oivallustensa (yksin tapahtuvaan) työstämiseen. Ajattelun toiseksi voimakkain tekijä on ulospäin suuntautuva logiikka (Te). Tämä vaikuttaa siihen, että INTJ:llä on normaalia parempi kyky sekä perustella että panna toimeksi omia ideoitaan. Lempinimi Uudistaja kuvaa hyvin tätä taipumusyhdistelmää. 4. Luontaiset vahvuudet Tyylin luontaiset vahvuudet perustuvat ajattelua hallitsevaan funktioon sekä sitä tukevaan kakkosfunktioon. INTJ:llä vahvin funktio (Ni) ilmenee kykynä nähdä ja aavistaa sellaisia asioita, joita ei tavallisilla silmillä näe. Sisäisellä intuitiolla on voimakas kytkentä alitajuntaan, jossa luovat prosessimme pääsääntöisesti tapahtuvat. Ajattelun toiseksi voimakkain funktio on ulospäin suuntautuva logiikka (Te). Tämä vaikuttaa siihen, että INTJ osaa sekä hyvin perustella ideoitaan että miettiä, miten ne voidaan käytännössä toteuttaa. 5. Heikompien funktioiden vaikutuksia Funktioiden järjestyksestä voidaan päätellä myös, mitä synnynnäisiä heikkouksia tällä ajatustyylillä on. Koska INTJ:llä aistiminen (Se) on ajattelun heikoin funktio, ulkoinen huomiokyky ja yksityiskohtien (nimien, päivämäärien, jne.) muistaminen saattaa muuttua todella vaikeaksi. Ihminen alkaa elää ja viihtyä omassa sisäisessä maailmassaan. Tästä voi olla seurauksena, että INTJ alkaa uskoa vain omiin ideoihinsa. 6. Luontainen johtamistyyli INTJ:n perustyyli johtamisessa on Innovaattori (NT). Huomio kiinnittyy lähinnä uudistuksiin ja muutoksiin. Niissä INTJ onkin tehokkaimmillaan. Päätökset hän tekee melko nopeasti, omiin ideoihinsa ja visioihinsa luottaen. Omaan organisaatioonsa INTJ yleensä sitoutuu voimakkaasti, edellyttäen että hänellä on siinä rooli, jossa hän voi toteuttaa itseään. Johtajana INTJ kiinnittää eniten huomiota strategioihin ja toimintojen uudistamiseen. Johtamisessa huonoimmalle huomiolle jääviä osa-alueita ovat ihmisten ja päivittäisten suoritusten johtaminen. 7. Vaikeat yhteistyökumppanit Vaikeimpia yhteistyökumppaneita INTJ:lle ovat hitaat ja rajoittavat ihmiset. Ensimmäiset eli hitaat siksi, että INTJ:t ovat itse nopeita päätöksentekijöitä (TJ -taipumus). INTJ ärsyyntyy, kun muut eivät ymmärrä ja arvosta heidän hyviä ideoitaan. Rajoittavat ihmiset ovat INTJ:lle hankalia siksi, että hänellä on normaalia suurempi itsenäisyyden tarve. Vapaus - sekä ajattelun että toiminnan vapaus - on INTJ:lle tärkeä arvo. Rajoittavat ihmiset loukkaavat sitä. 9
10 8. Stressaavia tilanteita INTJ:lle stressaavimpia ovat tilanteet, joissa asioita pitää hoitaa joidenkin tiettyjen mallien ja sääntöjen mukaan. INTJ:n aistit ja huomiokyky väsyvät nopeasti ja tarkkaavaisuus heikkenee. Alkaa tulla huolimattomuudesta johtuvia virheitä. INTJ:n isot aivot (voimakkaimmat funktiot) heräävät eloon vasta uusien haasteiden edessä. 9. Stressikäyttäytyminen Kun ihminen kovasti väsyy, hän alkaa helposti ajatella ja käyttäytyä tavalla, joka on hänen perusluonteelleen vierasta. MBTI -teoriassa tämä muutos selitetään niin, että alamme stressin pitkittyessä, kun vahvimmat funktiomme ovat ylirasittuneita, toimia persoonallisuutemme heikoimmin kehittyneillä funktioilla (3. ja 4. funktio). INTJ:n kohdalla ne ovat aistiminen (S) ja tunne (F). Väsyttyään ja epäonnistuttuaan INTJ, jonka itseluottamus on normaalioloissa hyvinkin vahva, saattaa käydä epävarmaksi ja herkkätunteiseksi. Samoin voi käydä myös itsehillinnän kanssa, joka on INTJ:llä normaalioloissa hyvä. Väsymyksen myötä se saattaa pettää, ja sisälle patoutunut paine purkautua hyvinkin rumalla tavalla. Kolmas stressikäyttäytymisen muoto voi olla aistien ylenmääräinen kuormittaminen syömällä, juomalla, urheilemalla tai vaikka TV:tä katselemalla. Kun väsymys (stressi) hellittää, INTJ palautuu omaan perustyyliinsä, eli hallitsevien funktioiden käyttämiseen. 10. Palautetyyli INTJ elää paljon omien ideoidensa maailmoissa ja unohtaa antaa muille palautetta. Toinen syy palautteen niukkuuteen on, että INTJ luottaa omiin ideoihinsa niin paljon, ettei hän tarvitse eikä pyydä muiden palautetta. 11. Kehityshaasteita Jokaiseen ajattelutyyliin liittyy omia kehityshaasteitaan, jotka kytkeytyvät joko hallitsevan funktiomme ylivoimakkaaseen suosimiseen tai kolmannen ja neljännen funktion vähäiseen käyttöön. Alla kuvatut kehityshaasteet ovat vain kyseisen ajattelutyylin yleisiä kehityshaasteita. Voi hyvinkin olla, että henkilö on jo aikaisemmin tiedostanut ne tai osan niistä ja harjoitellut taitoja, joilla hän osaa taitavasti kiertää nuo luontaiseen tyyliinsä liittyvät sudenkuopat. INTJ:n yksi luontainen kehityshaaste on oppia paremmin kuuntelemaan muita ihmisiä etenkin heidän ideoitaan ja näkemyksiään asioista. Kuuntelu on INTJ:lle myös keino tulla pois omasta maailmastaan, jossa hän mielellään viihtyy. Toinen INTJ:lle tyypillinen kehityshaaste on oppia sitouttamaan muita omiin ideoihin. Tämän haasteen tärkeyttä voidaan perustella sillä, että INTJ:llä on normaalisti paljon uusia ja hyviä ideoita. Ne jäävät toteuttamatta, ellei hän saa muita mukaan niiden toteuttamiseen. 12. Ajattelutyylin yleisyys INTJ -taipumusyhdistelmä on noin 2 %:lla USA:n väestöstä. Esimiehistä tämän ajattelutyylin edustajia on kuitenkin noin 10 % eli INTJ.llä on erittäin suuri todennäköisyys päätyä esimieheksi tai johtajaksi. Vastaavia prosentteja ei ole saatavissa Suomesta, mutta Innotiimin kokemukset ovat hyvin samansuuntaiset. Lopuksi Kannattaa vielä korostaa, ettei mikään ajattelutyyli ole sinänsä muita tyylejä parempi tai huonompi, vaan erot syntyvät lähinnä erilaisissa tilanteissa. Jokaista tyyliä edustavien kohdalla on tunnistettavissa tilanteita ja tehtäviä, joissa he ovat luontaisesti hyviä, sekä tilanteita ja tehtäviä, jotka ovat heille luontaisesti vaikeita ja ahdistavia. Suurin kehityspotentiaalimme ihmisinä ja esimiehinä liittyy tilanteisiin ja ihmisiin, jotka ovat meille vaikeita. 10
Innotiimi Oy Feelback Oy Matti Meikäläinen
Tämä analyysi perustuu Carl Jungin tyyppiteoriaan ja siitä kehitettyyn MBTI -malliin. LTA:n kehitystyöstä ovat vastanneet Innotiimi Oy ja Feelback Oy. Matti Meikäläinen 04.08.2010 1 Johdanto tulosten tulkintaan
Lisätiedot23.02.2015 Jari Saarenpää
23.02.2015 Jari Saarenpää 1 Johdanto tulosten tulkintaan Tämä analyysi on kehitetty luontaisten taipumustemme tunnistamiseen. Se antaa tietoa ja ideoita omasta erilaisuudestamme verrattuna muihin. Se antaa
LisätiedotLaura Taina Anttila
08.11.2012 Laura Taina Anttila 1 Johdanto tulosten tulkintaan Tämä analyysi on kehitetty luontaisten taipumustemme tunnistamiseen. Se antaa tietoa ja ideoita omasta erilaisuudestamme verrattuna muihin.
LisätiedotLuontainen tyylisi. vuorovaikutustilanteissa 23.05.2015. Juha. Malliraportti
Luontainen tyylisi vuorovaikutustilanteissa 23.05.2015 Juha Malliraportti Tämä ilmainen demoanalyysi antaa sinulle mielikuvan siitä, miten varsinainen Luontaisten Taipumusten Analyysi (LTA) on rakennettu
LisätiedotESIMIES. Etunimi Sukunimi
Tämä analyysi auttaa tunnistamaan luontaisia vahvuuksiasi ja kehityshaasteitasi johtajana ja esimiehenä. Se perustuu Carl Gustav Jungin taipumusteoriaan ja siitä kehitettyyn MBTI-malliin. Analyysi on erityisen
LisätiedotMYYNTI. Etunimi Sukunimi
Tämä analyysi auttaa tunnistamaan luontaisia vahvuuksiasi ja kehityshaasteitasi myyntityössä. Se perustuu Carl Gustav Jungin taipumusteoriaan ja siitä kehitettyyn MBTI-malliin. Analyysi on erityisen hyvä
LisätiedotLÖYDÄ SISÄINEN MOTIVAATIOSI Jari
LÖYDÄ SISÄINEN MOTIVAATIOSI 24.5.2018 Jari Saarenpää @jari_saarenpaa Jari Saarenpään asiakasreferenssejä 2013-2018 2 Work Engagement työn imu Lähde: Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Jari Hakanen
LisätiedotUudista ja Uudistu 2011. LTA-analyysit kyvykkyyden kehittämisessä. Kari (INTJ) 25.09.2011
Uudista ja Uudistu 2011 LTA-analyysit kyvykkyyden kehittämisessä Kari (INTJ) 25.09.2011 LTA -analyysien taustaa Suuri määrä rinnakkaisia versioita ja sovellutuksia LTA -analyysit - Innotiimi / Feelback
LisätiedotPerusraportti NÄYTERAPORTTI Niilo Nokkela
Perusraportti 11.04.2016 NÄYTERAPORTTI Niilo Nokkela 1 Johdanto tulosten tulkintaan Tämä analyysi on kehitetty luontaisten taipumustemme tunnistamiseen. Se antaa tietoa ja ideoita omasta erilaisuudestamme
LisätiedotRaportti esimiehille ja asiantuntijoille NÄYTERAPORTTI
Raportti esimiehille ja asiantuntijoille NÄYTERAPORTTI 31.01.2017 1 Mitä tämä raportti kuvaa? Tämä raportti täydentää aikaisemmin tekemääsi LUONTAISET TAIPUMUKSET -analyysiä johtamisen ja esimiestyön suuntaan,
LisätiedotDemo 19.08.2011. Vastaajia raportilla: 12
Tämä analyysi perustuu Carl Jungin tyyppiteoriaan ja siitä kehitettyyn MBTI -malliin. LTA:n kehitystyöstä ovat vastanneet Innotiimi Oy ja Feelback Oy. Demo 19.08.2011 Vastaajia raportilla: 12 1 Analyysin
LisätiedotIhmisten erilaisuus ryhmän toiminnassa
Ihmisten erilaisuus ryhmän toiminnassa - Hyvistä yksilöistä toimiva työryhmä Aki Miettinen Vuorovaikutustyylit Voimakastahtoinen ET IT Ekstrovertti Introvertti EF IF Hyväntahtoinen Energinen Suoraviivainen
LisätiedotPerusraportti NÄYTERAPORTTI
Perusraportti NÄYTERAPORTTI 08.09.2016 1 Johdanto tulosten tulkintaan Tämä analyysi on kehitetty luontaisten taipumustemme tunnistamiseen. Se antaa tietoa ja ideoita omasta erilaisuudestamme verrattuna
LisätiedotNÄYTERAPORTTI KEHITÄ VAHVUUKSIASI -analyysi tunnistaa ihmisten luontaisia taipumuksia. Niitä voidaan hyödyntää itsensä kehittämisessä.
NÄYTERAPORTTI 07.09.2016 KEHITÄ VAHVUUKSIASI -analyysi tunnistaa ihmisten luontaisia taipumuksia. Niitä voidaan hyödyntää itsensä kehittämisessä. 1 Johdanto tulosten tulkintaan Tämä analyysi on kehitetty
LisätiedotMINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN
MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN Tähän vihkoon on koottu kysymyksiä, jotka auttavat sinua miettimään omaa vointiasi. Vihkon kysymykset auttavat sinua myös miettimään, millaista apua
LisätiedotYrittäjän kompetenssi
Tiina Hautala & Aki Karppinen Yrittäjän kompetenssi 24.4.2009 Johtamisen laitos Kauppatieteellinen tiedekunta ESITYKSEN SISÄLTÖ - Saneerausyrittäjien persoonallisuus - Saneerausyrittäjien taidot verrattuna
LisätiedotSuomalainen työelämä -taipumusten valossa -tutkimus
Suomalainen työelämä -taipumusten valossa -tutkimus Tämä tutkimus perustuu vuoden 28 aikana tehtyihin LTA-analyyseihin, joita oli noin 4 kappaletta. -esimiehiä aineistossa on noin 1 ja johtajia 6 -esimiesten
LisätiedotOHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE
OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE Maria Ruokonen 10.3.2013 Tunne itsesi ja tunnista unelmasi. Ymmärrä missä olet kaikkein vahvin. Miksi teet sitä mitä teet? Löydä oma intohimosi. Menestymme sellaisissa
LisätiedotLean Leadership -valmennusohjelma
Lean Leadership -valmennusohjelma Näkökulmia johtajuuteen Tule kehittämään ja kehittymään! Valmennuksen tavoitteet Arjen kehittäminen: yksinkertaisilla kehitystoimenpiteillä merkittäviä parannuksia Henkilöstö
LisätiedotTIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv )
Karl-Magnus Spiik Ky Tiimityöskentely / sivu 1 TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv ) Asiakas: Ryhmä: Uusi päiväkoti Koko henkilöstö Tämän kolmiosaisen valmennuksen päätavoitteena on tiimityöskentelyn kehittäminen.
Lisätiedot2.4. Oppimistyyleistä
2.4. Oppimistyyleistä 1. Käytännölliset Näin ajattelevilla todellisuus koostuu siitä, mitä he aistivat näkemällä, koskettamalla, kuulemalla, haistamalla ja maistamalla. He huomaavat ja pystyvät palauttamaan
LisätiedotOma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin
Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet
Lisätiedotnaisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa.
Pieni neuvottelutaitojen työkirja naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa. Neuvottelutaidot ovat (työ)elämän ydintaitoja Neuvottelutaidot muodostuvat erilaisten taitojen, tietojen, toimintatapojen ja
LisätiedotTuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011
Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset
LisätiedotAlkukartoitus Opiskeluvalmiudet
Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet Päivämäärä.. Oppilaitos.. Nimi.. Tehtävä 1 Millainen kielenoppija sinä olet? Merkitse rastilla (x) lauseet, jotka kertovat sinun tyylistäsi oppia ja käyttää kieltä. 1. Muistan
LisätiedotVuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute
Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:
LisätiedotHaastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin?
TYÖPAIKKAHAASTATTELU Voit käyttää tätä työpaikkahaastattelun käsikirjoitusta apuna haastattelutilanteessa. Tulosta käsikirjoitus ja tee omia merkintöjä ennen haastattelua, sen kuluessa ja haastattelun
LisätiedotNäin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A
1 Otteita osallistujalle jaettavasta materiaalista Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A Nimi Päivämäärä TUTUSTUMINEN NAAPURIIN Naapurin kertomat tiedot itsestään TOTUUDEN HETKI o Totuuden
LisätiedotLuontaiset taipumukset suunnistuksessa STA. KRV Suomussalmi 7.7.2009
Luontaiset taipumukset suunnistuksessa STA KRV Suomussalmi 7.7.2009 Miksi tällaista? Urheilupsykologia usein jokin mystinen ja epämääräinen juttu, josta ei saa kunnon otetta Puuttuu käytännön malleja ja
LisätiedotLuontaiset ajattelutaipumukset suunnistuksessa STA. SSL Kisakallio
Luontaiset ajattelutaipumukset suunnistuksessa STA SSL Kisakallio 18.11.2016 Miksi tällaista? Tärkeimmät tavoitteet: Eväitä urheilijoille oppia tiedostamaan omia ajatteluprosesseja, joilla pystyy vaikuttamaan
LisätiedotPirjo Poutala, kouluttajakoordinaattori Osaava ohjaus -projekti. 21.9.Hämeenlinna/Poutala
Pirjo Poutala, kouluttajakoordinaattori Osaava ohjaus -projekti Jos toimit opettajana tai ohjaajana tai jollain tavalla edistät oppimista, muista aina, että oma ajattelutyylisi todennäköisesti hallitsee
Lisätiedot360-arvioinnit ammattitaidon kehittämisessä Palaute kaikista näkökulmista.
360-arvioinnit ammattitaidon kehittämisessä Palaute kaikista näkökulmista. Kannustaa toimimaan liiketoimintaa tukevalla tavalla. Feelbackin kilpailuetu: ylivoimainen tarkentuvuus ka yksilöitävyys 360 arvioinnissa
LisätiedotAJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA
AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA Iina Lempinen Voimavaravalmentaja, kirjailija, kouluttaja Valmiina Coaching 24.11.2015 Tehy Terveydenhoitajien opintopäivät 1 VALMENNUKSEN TAVOITTEET Tulet tietoisemmaksi
LisätiedotTämän analyysin tiedot perustuvat tiimin jäsenten tekemiin LTA-analyyseihin Tiimi
Tämän analyysin tiedot perustuvat tiimin jäsenten tekemiin LTA-analyyseihin. 25.02.2013 Tiimi Vastaajia raportilla: 13 1 Analyysin idea Taipumukset vaikuttavat ratkaisevasti siihen, millaisiin tehtäviin
LisätiedotPsyykkinen toimintakyky
Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia
LisätiedotMonikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden
Teidän talonne on upouusi. MINKÄ? KENEN? MILLAISEN? = talon, teidän, sinisen huoneen= GENETIIVI Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Genetiivi ilmaisee omistusta Laurin koira, minun
LisätiedotPÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö
PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava
LisätiedotMiten me teemme arjesta antoisampaa?
Miten me teemme arjesta antoisampaa? Varhaiskasvatuksen johtajuusfoorumi Jyväskylä 25.-26.3.2015 Rinnakkaissessio 26.3.2015 Hanna Rousku / varhaiskasvatuksen esimies, Masku kasv.. kandidaatti (KM-opiskelija),
LisätiedotPERSOONALLISUUSTYYPIT
PERSOONALLISUUSTYYPIT Johdanto Kovempaa soutaminen ei auta jos veneen nokka on väärään suuntaan. M iksi asiakkaiden suhtautumistavat myyntitapahtumaan ovat erilaisia? Uusien asiakkaiden hankkiminen vaatii
LisätiedotVAPAAEHTOISTYÖN PORTFOLIO MAAHANMUUTTAJILLE
VAPAAEHTOISTYÖN PORTFOLIO MAAHANMUUTTAJILLE Vapaaehtoisen nimi: 1. Vapaaehtoistyö Päivämäärä ja kesto Organisaatio Tehtävät Tarvittavat taidot ja osaaminen 2. Muut koulutukset ja kurssit Päivämäärä Kurssin,
LisätiedotHARJOITTELUN ENNAKKOTEHTÄVÄ
HARJOITTELUN ENNAKKOTEHTÄVÄ --Raporttisi perehtymisestä harjoittelupaikkaasi-- Voit myös kerätä muuta tietoa harjoittelupaikastasi! ENNAKKOTETEHTÄVÄ: 1. Perehtyminen harjoittelupaikkaan 2. Organisaatio,
LisätiedotAjatukset - avain onnellisuuteen?
Ajatukset - avain onnellisuuteen? Minna Immonen / Suomen CP-liiton syyspäivät 26.10.2013, Kajaani Mistä hyvinvointi syntyy? Fyysinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi ja henkisyys Emotionaalinen hyvinvointi
LisätiedotMUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015
MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015 Käsiteltäviä näkökulmia Mitä muutos on? Mitä ihmiselle muutoksessa tapahtuu? Työkaluja muutoksessa kipuilevan tukemiseen. Muutos Tilanteen tai
LisätiedotKaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas
Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Valmistaudu kyselyyn vinkkilista esimiehelle vinkkilista työyhteisölle Valmistaudu kyselyyn - vinkkilista esimiehelle Missä tilaisuudessa/palaverissa työyhteisönne
LisätiedotNimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.
1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA
LisätiedotJohtajan parasta aikaa!
Johtajan parasta aikaa! Energisoivia ajatuksia johtajille Keskuskauppakamarin mentorointiohjelma 11.3.2013 Mia Aspegrén, Senior Consultant, Johdon rekrytoija & kehittäjä, Momentous Mia Aspegrén Senior
LisätiedotKohti yhdessä tekemisen kulttuuria. Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja
Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja Yhdessä tekemisen hyödyt Perustehtävän laadukas toteutuminen Toimijoiden hyvinvointi Toimijoiden hyvinvoinnin vaikutus
LisätiedotJohtajien kehittyminen tuloksellisuuden parantamiseksi
Johtajien kehittyminen tuloksellisuuden parantamiseksi Investoi EBW johtajuustaitoihin EBW työelämän tunneäly järjestelmä antaa johtajuuden voiman sinun käsiisi! Sinä tiedät, millaista johtajuustyyppiä
LisätiedotReittianalyysi Osakilpailu 8 Eurajoki, Kaharinmäki. RTM Riku Juhala ja Saku Asikainen
Reittianalyysi Osakilpailu 8 Eurajoki, Kaharinmäki 16.3.2014 RTM Riku Juhala ja Saku Asikainen K-1 Heti alussa tarkkavaisuutta! Punainen reitti on lyhin ja tässä tapauksessa myös nopein reitti. Selkeä
LisätiedotMIKÄ ON TIIMI? Tiimi on pieni ryhmä ihmisiä, joilla on: Lisäksi tiimin jäsenet pitävät itseään yhteisvastuussa suorituksistaan.
MIKÄ ON TIIMI? Tiimi on pieni ryhmä ihmisiä, joilla on: - Toisiaan täydentäviä taitoja - Jotka ovat sitoutuneet yhteiseen päämäärään - Yhteisiin suoritustavoitteisiin ja - Yhteiseen toimintamalliin Lisäksi
LisätiedotTyöpaikkaosaamisen kehittämisen malli monikulttuurisille työpaikoille
Työpaikkaosaamisen kehittämisen malli monikulttuurisille työpaikoille Mitä on osaaminen ja osaamisen kehittäminen työssä? Työpaikoilla eletään jatkuvassa muutoksessa. Asiakkaiden tarpeet muuttuvat ja työpaikalla
LisätiedotTulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle
Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle - ratkaisu vai ongelma? Educa-messut 24.1.2014 Leena Jokinen Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto Vaihtoehtoisten henkilökohtaisten tulevaisuuksien hahmottamista
LisätiedotYRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO
YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita
LisätiedotKehitys- ja urakeskustelu urakehitysmahdollisuuksien ja uudelleensijoittumisen edistäjänä
1 Kehitys- ja urakeskustelu urakehitysmahdollisuuksien ja uudelleensijoittumisen edistäjänä Miten tuloksellisia keskusteluja työurasta käydään? Mistä hyvä työurakeskustelu koostuu? Miksi urakehitysmahdollisuuksista
LisätiedotKorkeakoulututkinnon jälkeinen osaamisen kehittäminen - Quo vadis? 6.9.2012 Helsinki. Annika Ranta ja Terhikki Rimmanen
Korkeakoulututkinnon jälkeinen osaamisen kehittäminen - Quo vadis? 6.9.2012 Helsinki Annika Ranta ja Terhikki Rimmanen OSALLISUUS UTELIAISUUS INNOSTUS KORKEAKOULUELÄMÄN JÄLKEINEN OSAAMINEN QUO VADIS :
LisätiedotKertausta aivovammojen oireista
Toiminta takkuaa, auttaako terapia? Toimintaterapeutti Kari Löytönen 16.4.2013 Kertausta aivovammojen oireista (Tenovuon, Raukolan ja Ketolan luennot) Aivovamman tyypillinen oirekokonaisuus Poikkeava väsyvyys,
LisätiedotToimiva työyhteisö DEMO
Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:
Lisätiedot360-arvioinnit ammattitaidon kehittämisessä
Palaute kaikista näkökulmista. 360-arvioinnit ammattitaidon kehittämisessä 360 arvioinnissa kerätään palautetta henkilöiden, lähinnä esimiesten, toimintatapojen kehittämistä varten. Asteluku 360 kuvaa
LisätiedotTOIMIVA TYÖYHTEISÖ -MITTAUS 1
TOIMIVA TYÖYHTEISÖ -MITTAUS 1 Kuinka selviä työyhteisöllenne ovat sen tarkoitus, arvot, visio, prosessit ja roolit? Tämä mittaus soveltuu käytettäväksi esimerkiksi pidemmän valmennuskokonaisuuden alku-
LisätiedotMETSÄNHOITOYHDISTYSTEN TOIMINNANJOHTAJIEN JA JOHTORYHMIEN JÄSENTEN KOULUTUS Strategia toimimaan. Yhteistyössä:
METSÄNHOITOYHDISTYSTEN TOIMINNANJOHTAJIEN JA JOHTORYHMIEN JÄSENTEN KOULUTUS Strategia toimimaan Yhteistyössä: Mhy-johto johtamishaasteiden äärellä Metsänhoitoyhdistykset elävät suurta muutoksen aikaa.
LisätiedotReflektoiva oppiminen harjoittelussa Insinööritieteiden korkeakoulu
Reflektoiva oppiminen harjoittelussa 17.9.2015 Insinööritieteiden korkeakoulu Psykologi, uraohjaaja Seija Leppänen Reflektointiprosessi aloittaa oppimisen 1. Orientoituminen ja suunnittelu: millainen tehtävä
LisätiedotJohdanto yrityksen viestintään. Päivi Maijanen-Kyläheiko
Johdanto yrityksen viestintään Päivi Maijanen-Kyläheiko Viestinnän strateginen merkitys! Mitä viestintä on? Viestintä on vuorovaikutusta, merkitysten välittämistä ja tulkitsemista. Merkitys syntyy vasta
LisätiedotOAJ:n Työolobarometrin tuloksia
OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin
LisätiedotReflektoiva oppiminen harjoittelussa Insinööritieteiden korkeakoulu
Reflektoiva oppiminen harjoittelussa 15.9.2016 Insinööritieteiden korkeakoulu Minna Nevala, psykologi Materiaalit: psykologi, uraohjaaja Seija Leppänen Mitä hyötyä on itsetuntemuksesta? Reflektointiprosessi
LisätiedotKonttorirotasta oman työn tuunaajaksi
Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset
LisätiedotHYVINVOINTIIN JOHTAMINEN. - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM
HYVINVOINTIIN JOHTAMINEN - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? To be or Wellbe 11.2.2010 Oulu Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM Nuoret työntekijät muuttavat työelämää: MEGATRENDIT
LisätiedotMiten motivoin itseäni ja muita?
Motivaatio, työn ilo ja into Miten motivoin itseäni ja muita? Minna Rasila Heuristica Oy Tervetuloa! Tänään käsitellään motivaatiota. Mitä motivaatio tai motivointi on? Miten motivoin tiimiläisiäni? Vai
LisätiedotElämäntapamuutos valmennusohjelma
Elämäntapamuutos valmennusohjelma Mitä on kokonaisvaltainen hyvinvointi? Fyysinen hyvinvointi -terveys, kunto, lepo, ruoka Henkinen hyvinvointi -suhde omaan itseen, itsetuntemus, itsensä arvostaminen,
LisätiedotLapsi ja perhe tilanteensa kuvaajana yhteiskehittämisen osuus
Lapsi ja perhe tilanteensa kuvaajana yhteiskehittämisen osuus Yhteistoiminnalla kohti vammaisen lapsen ja perheen hyvää elämää -innopaja 9.4.2013 Riihimäki Työskentelyn ohjeistus Alun puheenvuoroissa esiteltiin
LisätiedotTyöpaikkaohjaajan tehtävät. momutoko. monimuotoinen työpaikkaohjaajien koulutus
Työpaikkaohjaajan tehtävät momutoko monimuotoinen työpaikkaohjaajien koulutus Työpaikkaohjaaja voi monin tavoin auttaa opiskelijan oppimista työssäoppimisjaksoilla. Ohjaaja voi ottaa huomioon oppimisen
LisätiedotMILLAINEN ON HYVÄ SOSIAALIALAN AMMATTILAINEN?
Sofia Spets 1800237, SOKT18KM MILLAINEN ON HYVÄ SOSIAALIALAN AMMATTILAINEN? Tutoriaaliessee Sosiaalialan työ ja tehtävät 2017 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 MILLAINEN ON HYVÄ SOSIAALIALAN AMMATTILAINEN...
LisätiedotKonttorirotasta oman työn tuunaajaksi
Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset
LisätiedotLapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa
Luottamus SISÄLTÖ Perusluottamus syntyy Vastavuoroinen kiintymyssuhde Pieni on suurta Lapsi luottaa luonnostaan Lapsen luottamuksen peruspilarit arjessa Lapsen itseluottamus vahvistuu Luottamuksen huoneentaulu
LisätiedotTiimitaitojen kehittäminen millainen tiimipelaaja olen? Merita Petäjä, psykologi, Aalto-yliopisto
Tiimitaitojen kehittäminen millainen tiimipelaaja olen? Merita Petäjä, psykologi, Aalto-yliopisto Näkökulmia ryhmän vaiheittaiseen kehitykseen Yksilön haaste: kelpaanko minä ryhmälle ja ryhmä minulle?
LisätiedotLuottamus ja verkostoituminen MIKAEL PENTIKÄINEN KEURUU 13.2.2014
Luottamus ja verkostoituminen MIKAEL PENTIKÄINEN KEURUU 13.2.2014 Nyt on verkostojen aika Verkostoituminen voi tuoda ison kilpailuedun. Verkostoitumista tukee moni voima: Tekniikan kehitys ja sen vaatima
LisätiedotJOUSTAVUUS JA LUOTTAMUS -MITTAUS
JOUSTAVUUS JA LUOTTAMUS -MITTAUS Joustavuus ja luottamus -mittaristo selvittää, miten yrityksenne esimiestoiminta koetaan. 1 Tutkimusten mukaan organisaatiot kokevat suurimpina haasteina esimiestaitojen
LisätiedotLuontaiset taipumukset ja suunnistus Suunnistajan ajattelutaipumukset. Kisakallio
Luontaiset taipumukset ja suunnistus Suunnistajan ajattelutaipumukset Kisakallio 26.1.2017 www.innotiimi-icg.com 1 Fyysiset toiminnot www.innotiimi-icg.com 2 Tuki- ja liikuntaelimet Lihakset, Jänteet,
LisätiedotD R A A M A T Y Ö P A J O I S S A O N T I L A A I D E O I L L E J A P E R S O O N I L L E
D R A A M A T Y Ö P A J O I S S A O N T I L A A I D E O I L L E J A P E R S O O N I L L E Draamatyöpajassa ryhmä ideoi ja tuottaa synopsiksen pohjalta musiikkiteatteriesityksen käsikirjoituksen. Käsikirjoitus
LisätiedotCynefin viitekehys eri toimintaympäristöt
1 Cynefin viitekehys eri toimintaympäristöt Cynefin on Dave Snowdenin 1999 kehittämä viitekehys sopivan johtamisstrategian valitsemiseen erilaisissa ympäristöissä Cynefin 2 Helpottaa johtajia lähestymistavoissa,
LisätiedotStrategian tekeminen yhdessä 14.5.2014
Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Suvi von Becker Miksi yhdessä tekeminen? Johtoporras: Ymmärrys valuu kuin vesi hanhen selästä Ovat niin hankalia, asennevamma. Eikö sana kuulu vai eikö se mene perille?
LisätiedotAnkeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon!
Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Pirkanmaan ympäristökasvatuspäivä 2.6.2015 Päivi Ikola Aluejohtaja Uutta vai vanhaa? 2.6.2015 Päivi Ikola Perusopetuksen
LisätiedotORGANISAATION UUDISTUMISKYVYN KEHITTÄMINEN
LEAD13 3.9. 2013 Helsinki ORGANISAATION UUDISTUMISKYVYN KEHITTÄMINEN Prof. Aino Kianto Lappeenrannan teknillinen yliopisto aino.kianto@lut.fi Sisältö Organisaation uudistumiskyky Uudistumiskyvyn avaintekijät
LisätiedotAutenttisuutta arviointiin
Autenttisuutta arviointiin Laadun arvioinnin toteutuminen YAMKkoulutusohjelmissa Päivi Huotari, Salla Sipari & Liisa Vanhanen-Nuutinen Raportointi: vahvuudet, kehittämisalueet ja hyvät käytänteet Arviointikriteeristön
LisätiedotRyhmän kehittyminen. Opintokeskus Kansalaisfoorumi Avaintoimijafoorumi
Ryhmän kehittyminen Opintokeskus Kansalaisfoorumi Avaintoimijafoorumi Ryhmän toiminta Ryhmän toiminnassa on lainalaisuuksia ja kehitysvaiheita, joita kaikki ryhmät joutuvat työskentelynsä aikana käymään
LisätiedotHiljaisen tietämyksen johtaminen
Hiljaisen tietämyksen johtaminen Uudista ja uudistu 2009 Hiljainen tietämys on osa osaamista Hiljainen ja näkyvä tieto Hiljainen tieto Tiedämme enemmän kuin kykenemme ilmaisemaan *) kokemusperäistä, alitajuista
LisätiedotAKL 4.4.2014. Tiedolla johtaminen. Kenneth Ekström- Faros Group 050-5700605
AKL 4.4.2014 Tiedolla johtaminen Kenneth Ekström- Faros Group 050-5700605 Hieman taustaa Itsestäni : Kenneth Ekström 050-5700605 Usean vuodan kokemus autoalasta Eri tehtäviä vähittäiskaupassa Eri organisaatioissa
LisätiedotPerusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat:
Maailma muuttuu - miten koulun pitäisi muuttua? Minkälaista osaamista lapset/ nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa? Valtioneuvosto on päättänyt perusopetuksen valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijaon. Niiden
LisätiedotTulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä. Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi
Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi Dynaamisessa liiketoimintaympäristössä on valtavasti informaatiota mutta vähän tietoa. Koska suurin osa yrityksistä ja ihmisistä
LisätiedotItsensä johtaminen uudessa työympäristössä uusin työtavoin
Itsensä johtaminen uudessa työympäristössä uusin työtavoin Luento 17.5.2017 VR - Matkakumppanit Jaana Ahtonen-Huuskonen / DIALOGO www.dialogo.fi Luennon aiheita: Itsensä johtaminen Vahvuuksien tunnistaminen
LisätiedotLefkoe Uskomus Prosessin askeleet
Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä
LisätiedotMERCURIA KAUPPIAITTEN KAUPPAOPPILAITOS MINÄ MERKONOMIOPISKELIJANA
MERCURIA KAUPPIAITTEN KAUPPAOPPILAITOS MINÄ MERKONOMIOPISKELIJANA Olli Opiskelija Raportti Helmikuu 2013 SISÄLLYS sivu 1 MINÄ JA OSAAMISENI 1.1 Henkilökuva 1.2 Vahvuuteni ja kehittämiskohteeni (lisää sivunumerot
LisätiedotSKI-kyvykkyysanalyysi. Kyvykäs Oy Ab
SKI-kyvykkyysanalyysi Kyvykäs Oy Ab Sisällysluettelo STRATEGISEN KYVYKKYYDEN INDEKSI... STRATEGISET TAVOITTEET JA PÄÄAKSELIEN STRATEGISET PAINOARVOT... 5 PÄÄAKSELIT... 6 1. HENKILÖSTÖKYVYKKYYS... 7 1.1
LisätiedotElämän kartat -3. koulutustapaaminen-
Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Käydään läpi kotitehtävä Mieti lomakkeen avulla asioita jotka toimivat hyvin elämässäsi joihin toivoisit muutosta. Asioita, joita haluaisit muuttaa elämässäsi voidaan
LisätiedotTinkauspaja 1 Sali LS 2. Ketterä oppiminen
Tinkauspaja 1 Sali LS 2 Ketterä oppiminen Tinkauspajan sisältö Johdanto: Ketterä oppiminen kokemuksia Ketterän oppimisen edellytyksiä, ryhmätyöt Millaisia taitoja ihmiset tarvitsevat kyetäkseen oppimaan
LisätiedotYtimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja
Ytimenä validaatio Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja 18.05.2015 on amerikkalaisen validaatiomenetelmän pohjalta suomalaiseen hoitokulttuuriin kehitetty vuorovaikutusmenetelmä validaatio tulee englannin
LisätiedotIhminen ensin tukea, apua ja ratkaisuja!
Ihminen ensin tukea, apua ja ratkaisuja! 41. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 10.-11.4.2013 Aikuiskouluttaja Raine Manninen www.rainemanninen.fi Uskotko itsesi kehittämiseen, vai kuluuko aikasi itsesi
LisätiedotOPStuki TYÖPAJA Rauma
OPStuki TYÖPAJA 2. 29.1.2014 Rauma kouluttajat: Tuija Saarivirta Paula Äimälä Pohdintaan tarvitaan jokaisen aivot ja sydän IRMELI HALINEN OPStuki TYÖPAJA 2 Tulevaisuuden koulu Oppiminen ja opiskelu muutoksessa
Lisätiedot