Kirjallisuuskoe. eller på svenska

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kirjallisuuskoe. eller på svenska"

Transkriptio

1 Valtiotieteellinen tiedekunta Yhteiskuntapolitiikan valintakoe Arvosteluperusteet Kesä 2012 Kirjallisuuskoe Wilkinson Richard, Pickett Kate (suom. Markus Myllyoja): Tasa-arvo ja hyvinvointi : miksi pienet tuloerot koituvat kaikkien hyväksi? HS kirjat, ISBN10: ; ISBN13: eller på svenska Richard Wilkinson, Kate Pickett (övers. Lars Ohlsson.): Jämlikhetsanden : därför är mer jämlika samhällen nästan alltid bättre samhhällen / Karneval ISBN10: ; ISBN13: Määrittele seuraavat käsitteet a) vaurausvirus (1p.) - Brittiläinen psykologin ja toimittajan Oliver Jamesin mukaan vaurausvirus kuvastaa arvomaailmaa, joka altistaa emotionaaliselle stressille. Hän uskoo sen olevan yleisempi ilmiö vauraissa yhteiskunnissa. Sen oireina ihminen alkaa arvostaa rahan ja omaisuuden hankkimista, halua näyttää hyvältä muiden silmissä ja tulla kuuluisaksi. Tällaisten arvojen myötä on suurempi riski altistua masennukselle, ahdistukselle, päihteiden väärinkäytölle ja persoonallisuushäiriölle. (1p.) b) luksuskuume (1p.) -Yhdysvaltalaisen taloustieteen professorin Robert H. Frankin mukaan luksuskuume tarkoittaa sitä, että eriarvoisuuden kasvaessa, rikkaat käyttävät enemmän rahaa luksukseen. Halu saada luksustuotteita leviää tuloasteikolla alaspäin ja muutkin alkavat ponnistella pysyäkseen kilpailussa mukana. (Mainostajat käyttävät tätä hyväkseen ja lietsovat sosiaalista vertailua, jotta omaa elämää pidettäisi epätyydyttävänä.) (1p.) (s ) 2. Kerro tiivistäen, miten mitataan a) Tuloeroja (2p.) s Tuloerojen mittaamiseen on useita tapoja, jotka muistuttavat niin paljon toisiaan, ettei yleensä ole mitään väliä, mitä niistä käyttää. Voi vertailla esimerkiksi rikkainta ja köyhintä

2 viidennestä, kymmentä tai 30 prosenttia. Yleensä väestön köyhempi puolikas saa 20-25% ja rikkaampi puolikas 75-80%. (0,75) -gini-indeksi mittaa koko yhteiskunnan eriarvoisuutta ääripäiden vertailun sijaan. Jos kaikki tulot kertyisivät yhdelle ihmiselle, Gini-indeksiksi tulisi 1. Jos tulot jaettaisiin tasan, jokainen saisi yhtä paljon (täydellinen tasa-arvo), Gini-indeksiksi tulisi 0. Mitä matalampi kerroin, sitä tasa-arvoisempi yhteiskunta. (0.75) -Robin Hood -indeksi kertoo, minkä verran yhteiskunnan tuloista pitäisi siirtää rikkailta köyhille, jotta päästäisiin täydelliseen tasa-arvoon. (0,50) b) Sosiaalista liikkuvuutta (2p.) s Kun puhumme mahdollisuuksien tasa-arvosta, puhumme nimenomaan sosiaalisesta liikkuvuudesta, siitä, että kuka tahansa voi omilla ansioillaan ja kovalla työllä nostaa itsensä ja perheensä parempaan sosiaaliseen tai taloudelliseen asemaan. Suurempien tuloerojen maissa on vähemmän sosiaalista liikkuvuutta. (0,50) Sosiaalista liikkuvuutta ei ole helppo mitata. Se vaatii tutkimuksia, joissa ihmisiä seurataan pitkän ajanjakson ajan, jotta voidaan nähdä mistä he aloittavat ja mihin päätyvät. (0,50) Yksi tapa on käyttää tuloliikkuvuutta sosiaalisen liikkuvuuden mittarina eli tutkia tulotason muuttumista heidän elinkaarellaan tai verrata heidän tulojaan heidän vanhempiensa tuloihin, mutta näiden tutkimusten on katettava vähintään 30 vuotta, jotta jälkeläisten asema tulohierarkiassa ehtii vakiintua. Vanhempien ja jälkeläisten tulojen suhteella voidaan mitata sosiaalista liikkuvuutta: jos vanhempien ja lasten tulot lähes yhtä suuret, voidaan päätellä, että rikkaiden vanhempien lapsista tulee todennäköisesti rikkaita ja köyhien lapsista köyhiä. Jos taas vanhempien ja lasten tulot ovat kaukana toisistaan, vanhempien varallisuudella on vähemmän vaikutusta lasten tuloihin. (1) 3a. Selitä lyhyesti, mitä tarkoittaa sosiaalinen gradientti. (2p.) s. 28, 40-42, 88 Sosiaalisten ongelmien määrä kasvaa mentäessä sosiaalisella arvoasteikolla alaspäin ja sosiaalinen gradientti läpäisee koko yhteiskunnan. On olemassa kaksi käsitystä siitä, miksi yhteiskunnan alimpiin luokkiin kuuluvat kärsivät useammin tietyistä ongelmista: joko ihmisten elinolosuhteet aiheuttavat näitä ongelmia tai sitten ihmiset ajautuvat alimpiin luokkiin siksi, että he ovat alttiita alaspäin vetäville ongelmille (1,25). Ne terveys- ja sosiaaliongelmat, joilla on vahva sosiaalinen gradientti (eli niitä esiintyy sitä enemmän, mitä alempana sosiaalisella asteikolla mennään), ovat yleisempiä eriarvoisemmissa yhteiskunnissa. Mitä jyrkempi ongelman sosiaalinen gradientti yhteiskunnan sisällä on, sitä vahvempi yhteys ongelmalla on eriarvoisuuteen (0,75). (Esimerkiksi sosiaalisesta gradientista +)

3 3b. Ohessa on kaksi kaaviota, joissa yhdistetään tuloerot sosiaali- ja terveysongelmiin. Kaaviossa tuloerot ovat x-akselilla ja y-akselilla on jokin kuvitteellinen sosiaali- tai terveysongelma. Pienempien tuloerojen yhteiskunnat ovat vasemmalla ja suurempien tuloerojen yhteiskunnat oikealla. Kaavioon on piirretty regressiosuora, joka pelkistää tuloerojen ja kyseisen ongelman välisen yhteyden. Piirrä kaavioon a kymmentä eri maata kuvastava pisteiden parvi, joka tuo esille, että eriarvoisuudella ei ole huomattavaa vaikutusta sosiaali- tai terveysongelman esiintyvyyteen. Piirrä kaavioon b kymmentä eri maata kuvastava pisteiden parvi, joka tuo esille että eriarvoisuuden ja kyseisen ongelman välinen yhteys on erittäin voimakas. (1p.) s Esitä jokin keino, jolla hiilidioksidipäästöjä voidaan vähentää ja arvioi sitä kriittisesti. (3p.) sivut: Jonkin keinon (henkilökohtaiset päästökiintiöt, vihreät innovaatiot, vakaan tilan talous, kulutuskulttuuri) esittely (0-1,5p.) Perusteltu, johdonmukainen, looginen ja kattava keinon kriittinen arviointi (0-1,5p)

4 5. Tarkastele tuloerojen ja luottamuksen välistä yhteyttä. (6p.) s.67-81, 241 Ihmisten keskinäinen luottamus on alhaisempi suurempien tuloerojen maissa. Epäluottamus ja eriarvoisuus vahvistavat toisiaan. Maiden väliset erot ovat suuria. Ihmiset luottavat eniten toisiinsa pohjoismaissa ja Alankomaissa. Alhaisin luottamustaso on Portugalissa, missä vain 10 prosenttia väestöstä uskoo, että muihin ihmiseen voi luottaa. Pelkästään näiden vauraiden markkinatalouteen pohjautuvien demokratioiden välillä on yli kuusinkertainen ero luottamustasossa, ja korkealla luottamustasolla on yhteys alhaiseen eriarvoisuuteen. Jos asuisimme paikassa, jossa 90 prosenttia väestöstä ei luota keneenkään, mitä se merkitsisi arkielämän kannalta? Monet kaipaavat aikoja, jolloin oven saattoi jättää lukitsematta ja kadonnut lompakko toimitettiin omistajilleen. (2p) Eriarvoisuus lisää rasismia ja sukupuolista syrjintää, joita oikeutetaan perusteilla kuten ne nyt vain elävät toisin kuin me. Esimerkiksi Alexis de Tocqueville ymmärsi tämän. Ennakkoluulot ovat hänen mukaansa mielen eriarvoisuutta, joka on on seurausta vaurauden ja lainsäädännön tuottamasta todellisesta eriarvoisuudesta. Korkea luottamustaso merkitsee, että ihmiset tuntevat olonsa turvalliseksi ja näkevät muut ihmiset ennemmin yhteistyökumppaneina kuin kilpailijoina. Yhteyden eriarvoisuuden ja naisten aseman sekä eriarvoisuuden ja kehitysavun välillä täydentävät ja tukevat käsitystämme siitä, että eriarvoisuus ajaa erilaisia ihmisryhmiä sosiaalisesti kauemmas toisistaan, mikä saa meidät näkemään toisen ryhmän mieluummin niinä kuin meinä. (1p) Yhteys ihmisten välisen luottamuksen ja tuloerojen välillä ei ole sama asia kuin syyseuraussuhteen osoittaminen. On pohdittava, vähentääkö eriarvoisuus ihmisten välistä luottamusta, vai kasvattaako epäluottamus eriarvoisuutta. (1p) Robert Putnam kuvaa kirjassaan Bowling Alone eriarvoisuuden yhteyttä sosiaaliseen pääomaan, jolla hän tarkoittaa ihmisen osallistumista yhteisölliseen toimintaan. Hänen mukaansa yhteisöllisyys ja tasa-arvo vahvistava toisiaan, ja 1900-luvun puoleenväliin sosiaalinen pääoma ja taloudellinen tasa-arvo kulkivat yhtä jalkaa, kun 1900-luvun viimeinen kolmannes oli kasvava eriarvoisuuden ja sosiaalisen pääoman hupenemisen aikaa. Putnamin mukaan syy-seuraussuhteet osoittavat molempiin suuntiin, kun kansalaiset korkean sosiaalisen pääoman maissa yrittävät innokkammin vähentää eriarvoisuutta ja eriarvoisuus pyrkii ajamaan ihmisiä erilleen.(0,5p) Eric Uslaner uskoo, että eriarvoisuus synnyttää epäluottamusta eikä päinvastoin. Muihin ihmisiin luottavat ovat optimisteja, jotka tuntevat hallitsevansa elämäänsä. Luottamus ei voi kukoistaa eriarvoisessa maailmassa, ja tuloerot vaikuttavat luottamukseen enemmän kuin työttömyystaso, inflaatio ja talouskasvu. (0,5p.)

5 Sosiaalisen luottamuksen yhteys hyvinvointiin ja terveyteen. Sosiaalinen luottamus vaikuttaa sekä yksilöiden että kansalaisyhteiskunnan hyvinvointiin. (0,5p.) Jokin esimerkki, kuten katumaasturit, naisten asema, kehitysapu, New Orleansin hurrikaani, Chicagon helleaalto, oksitosiini. (0,5p) Aineistokoe Aineistona on Erik Allardtin teoksen Hyvinvoinnin ulottuvuuksia (1976) toinen luku: Yleiset hyvinvoinnin ulottuvuudet. 6. Määrittele aineiston perusteella: a) Elintason käsite Jan Drewnowskin mukaan (1p.) Määritelmän mukaan elintaso on tiettynä aikayksikkönä tarjottujen tavaroiden ja palvelusten virralla aikaansaatu tarpeiden tyydytyksen taso. Käytännössä tämänkaltainen yleisluontoinen määritelmä ei kovin tarkkaan kerro, mitä osatekijöitä elintasoon pitäisi sisällyttää. (1 p.) b) poliittiset resurssit (2p.) Ne arvot, jotka liittyvät ihmisen mahdollisuuksiin vaikuttaa elämäänsä on pyritty operationalisoimaan käsitteellä poliittiset resurssit. Yksilön poliittisia resursseja voidaan luonnehtia sekä mahdollisuuksiksi vaikuttaa elämäänsä, saada ongelmansa käsitellyiksi että mahdollisuuksiksi vaikuttaa poliittisiin päätöksiin. Huolimatta pyrkimyksestä painottaa voimakkaasti yksilön mahdollisuuksia vaikuttaa omaan elämäänsä, tuntuu adjektiivi "poliittinen" oikealta: yksilön mahdollisuudet ovat nyky-yhteiskunnassa melko vahvasti sidoksissa poliittisiin päätöksiin ja siten hänen poliittisiin resursseihinsa. (2 p.) 7. Vertaile puutos- ja kehitystarpeita aineiston perusteella. (4p.) Abraham Maslow n tarvehierarkian esittely ja elintasoon liittyvien puutostarpeiden ja korkeampien kehitystarpeiden kuvaaminen. (2 p.) Puutostarpeilla, eli elintasoon liittyvillä tarpeilla on yleensä ylärajansa, ja tarpeet on tyydytetty kun yläraja on saavutettu. Kehitystarpeilla, yhteisyyden ja itsensä toteuttamisen tarpeilla on sitä vastoin tuskin mitään ylärajaa. (1 p.) Puutos- ja kehitystarpeiden välinen ero ei kuitenkaan ole täysin selvä: niin kauan kuin ihminen jatkuvasti elää nälkärajan tuntumassa, hän syö mitä on tarjolla, mutta yltäkylläisyydessä hänestä tulee nirso. Siksi on joskus elintason ja osatekijöiden kyseessä ollessa pyritty erottamaan tarve- ja preferenssialue, jossa tarvealue vastaa minimiä, jota erilaisista, esim. ravintofysiologisista tai yhteiskuntapoliittisista syistä jokaisen katsotaan tarvitsevan. (1 p.)

6 8. Selitä, mitä vieraantuminen on aineiston mukaan. (4p.) Vieraantumisella tarkoitetaan itsensä toteuttamisen negatiivista vastakohtaa. Vieraantumista voidaan sanoa esiintyvän silloin, kun inhimillisiä suhteita arvioidaan vain hyödyn kannalta, ihmisiä vain työvoimana tai kuluttajina, ja ihmiset näin ollen ovat verrattavissa helposti vaihdettaviin tavaroihin tai koneen osiin. (1,25 p.) Vieraantumista on vaikea operationalisoida, mutta vieraantumisen tutkimusperinteelle varsin uskollinen operationalisointi on Johan Galtungin ehdottama korvattavuus ja sen vastakohta korvaamattomuus. Mitä helpommin yksilö on korvattavissa, sitä enemmän hän myös esinettä, tavaraa. Mitä vaikeammin yksilö on korvattavissa, sitä enemmän hän on myös persoona, yksilö. (1,25 p.) Korvaamattomuutta voidaan nähdä monissa yhteyksissä, perheessä, ystäväpiirissä, organisaatioissa jne., mutta Pohjoismaissa työelämä on keskeinen. (0,5p.) Vieraantumisproblematiikan keskeisiä kysymyksiä on, pystyykö yksilö itse vaikuttamaan toimintaansa, elämäänsä ja kohtaloonsa. (0,5 p.) Vieraantunut ihminen ei ole oma itsensä suhteessa yhteiskuntaan, maailmaan ja luontoon, vaan esine, osa, jonka merkityksen ovat kokonaan määritelleet hänen itsensä ulkopuolella olevat voimat. (0,5p.) 9. Tarkastele onnellisuutta ja hyvinvointia valintakoekirjan ja aineiston pohjalta. (7p.) Valintakoekirja (mm. sivut 19-29; 67-81; 95; 232; ) Onnellisuuden ja talouskasvun suhde on jäähtynyt: onnellisuus lisääntyy taloudellisen kehityksen alkuvaiheissa ja tasaantuu myöhemmin. onnellisuuskäyrä tasaantunut rikkaissa maissa elinajanodotekäyrän tavoin. kun saa lisää mitä tahansa, jokainen lisäys on lisää hyvinvointia yhä vähemmän Onnellisuuden mittaaminen on eri maissa erilaista: joissakin maissa sen tunnustaminen, ettei ole onnellinen kuulostaa epäonnistumisen myöntämiseltä, kun toisissa maissa onnelliseksi julistautuminen voi kuulostaa omahyväiseltä Pienet tuloerot ja suurempi tasa-arvo johtavat suurempaan hyvinvointiin eri sosiaalisten ongelmien suhteen tarkasteltuna. (1,5p.) Muusta hyvinvointiin ja onnellisuuteen liittyvästä valintakoekirjaan pohjautuvasta tarkastelusta (0-0,5p.)

7 Aineisto Hyvinvointi määrittyy tarvekäsitteen avulla: hyvinvoinnin aste määräytyy tarpeentyydytyksen asteesta. Tarpeilla tarkoitetaan silloin perustarpeita, joiden tyydyttämättä jättäminen merkitsee huonoja olosuhteita. Onni sen sijaan liittyy ihmisen subjektiivisiin elämyksiin ja tunteisiin: onnellisuuden aste riippuu siitä, kuinka onnellisiksi ihmiset itsensä kokevat tai tuntevat. Erottelu merkitsee, että hyvinvointi on objektiivisempi kategoria kuin onnellisuus. Nelikentässä on kuvattu elintason ja elämänlaadun eroja hyvinvoinnin ja onnellisuuden käsitteiden kautta siten, että elintason osalta hyvinvointi on aineellisiin ja persoonattomiin resursseihin perustuvaa tarpeentyydytystä ja onnellisuus subjektiivisia tunteita ja kokemuksia yksilön materiaalisista ja ulkoisista elinehdoista. Elämänlaatu on hyvinvoinnin suhteen ihmisten välisiin, ihmisen ja yhteiskunnan sekä ihmisen ja luonnon suhteisiin perustuvaa tarpeentyydytystä, ja onnellisuus subjektiivisia tunteita ja kokemuksia suhteesta ihmisiin, luontoon ja yhteiskuntaan. Hyvinvoinnin ja onnellisuuden käsitteet on eri yhteyksissä määritelty eri tavalla, mutta niillä on yhteiskuntafilosofisessa perinteessä kuitenkin selvät eronsa. Georg Henrik von Wrightin mukaan näillä kahdella käsitteellä on mm. erilaiset suhteet aikaan ja kausaliteettiin. Hyvinvointi on pysyvämpää kuin onni, johon liittyy hetkellisyys ja katoavaisuus. Yhteiskuntapolitiikassa on tärkeää hyvinvointi sekä pyrkimys mitata tarpeentyydytystä todellisia oloja ja käyttäytymistä havainnoimalla. Samalla ei voida kokonaan laiminlyödä subjektiivisia onnen kokemuksia, eikä niin käytännössä tehdä. Hyvinvointia tutkitaan havainnoimalla todellisia, objektiivisesti havaittavia olosuhteita ja ihmissuhteita, kun taas onnea tutkitaan selvittämällä asenteita ja subjektiivisia tunteita. (2,5) Muusta hyvinvointiin ja onnellisuuteen liittyvästä aineistoon pohjautuvasta tarkastelusta (0-0,5p.) Muusta hyvinvointiin ja onnellisuuteen liittyvästä aineistoon ja valintakoekirjaan pohjautuvasta tarkastelusta, pohdinnasta, vertailusta ja kritiikistä (0-1 p.) Tehtävänannon noudattaminen, hyvin jäsennelty kokonaisuus, oikeakielisyys. (0-1 p.)

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT. 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen

HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT. 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 1 MITÄ HYVINVOINTI ON? Perustarpeet: ravinto, asunto Terveys: toimintakyky, mahdollisuus hyvään hoitoon

Lisätiedot

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014 Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille Henry ry 21.10.2014 Kuka minä olen? Heikki Syrjämäki Tampereen perheasiain neuvottelukeskus http://www.tampereenseurakunnat.fi/perheneuvonta http://www.city.fi/blogit/suhdeklinikka

Lisätiedot

Haastattelu- ja tutkimuspalvelut SUOMI EUROOPASSA 2008

Haastattelu- ja tutkimuspalvelut SUOMI EUROOPASSA 2008 Haastattelu- ja tutkimuspalvelut A SUOMI EUROOPASSA 2008 ITSETÄYTETTÄVÄ LOMAKE GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rengastakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus

Lisätiedot

Nuorten terveys ja hyvinvointi tutkimustuloksia - tulkintoja. Tuloksia seuraavista tutkimuksista. Mitä on hyvinvointi?

Nuorten terveys ja hyvinvointi tutkimustuloksia - tulkintoja. Tuloksia seuraavista tutkimuksista. Mitä on hyvinvointi? Nuorten terveys ja hyvinvointi tutkimustuloksia - tulkintoja TER.113, Luento 4, Raili Välimaa Tuloksia seuraavista tutkimuksista : 1984, 1986, 199, 1994, 1998 ja 22-11-, 13- ja pääosin Euroopan eri maista

Lisätiedot

Sosiaalisesti kestävä kehitys. Sakari Karvonen Sosiaali- ja terveyspolitiikan ja talouden osasto Osastojohtaja, tutkimusprofessori

Sosiaalisesti kestävä kehitys. Sakari Karvonen Sosiaali- ja terveyspolitiikan ja talouden osasto Osastojohtaja, tutkimusprofessori Sosiaalisesti kestävä kehitys Sakari Karvonen Sosiaali- ja terveyspolitiikan ja talouden osasto Osastojohtaja, tutkimusprofessori Sosiaalinen kestävyys Yhteiskunnan sosiaalinen kestävyys tärkeä strateginen

Lisätiedot

Köyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa. Jouko Karjalainen Päivyt 28.11.2013

Köyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa. Jouko Karjalainen Päivyt 28.11.2013 Köyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa Jouko Karjalainen Päivyt 28.11.2013 Tulkintakehikot Yksilön vastuu Yhteisöjen vastuu Yhteiskunnan vastuu Sosiaalisten ongelmien määrittely 1. Ongelman tunnistaminen

Lisätiedot

Kommentti Yksilön ääni -kirjaan. Timo Hämäläinen

Kommentti Yksilön ääni -kirjaan. Timo Hämäläinen Kommentti Yksilön ääni -kirjaan Timo Hämäläinen Maailmantalouden murros ja hyvinvointivaltion haasteet dominoivat yhteiskunnallista keskustelua - arkielämän hyvinvoinnin murros jäänyt huomiotta Talous

Lisätiedot

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Professori Katriina Siivonen, Helsingin yliopisto Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen

Lisätiedot

Miten kestävää hyvinvointia voidaan edistää hyvinvointitalouden avulla? Timo Hämäläinen, Ph.D., Dos., johtava asiantuntija

Miten kestävää hyvinvointia voidaan edistää hyvinvointitalouden avulla? Timo Hämäläinen, Ph.D., Dos., johtava asiantuntija Miten kestävää hyvinvointia voidaan edistää hyvinvointitalouden avulla? Timo Hämäläinen, Ph.D., Dos., johtava asiantuntija Sitran lausunto Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnalle 21.4.2017 Suomalainen hyvinvointikäsitys

Lisätiedot

Kestävä hyvinvointi ja sen edistäminen

Kestävä hyvinvointi ja sen edistäminen Kestävä hyvinvointi ja sen edistäminen Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta 21.4.2017 ESITYS VALIOKUNNASSA Professori Marja Vaarama, Itä-Suomen yliopisto marja.vaarama@uef.fi Marja Vaarama 20.4.2017 1 Kestävä

Lisätiedot

Köyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa

Köyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa Köyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa Jouko Karjalainen eapn-fin 29.11.2013 1 Tulkintakehikot Yksilön vastuu Yhteisöjen vastuu Yhteiskunnan vastuu 2 Mitä on köyhyys? vastentahtoinen tilanne, rajoittaa

Lisätiedot

Lähtökohtana ajattelutavan alkuasetukset

Lähtökohtana ajattelutavan alkuasetukset Ekososiaalinen kehitys ja tiedonmuodostus Marjatta Bardy, tutkimusprofessori YMPÄRISTÖ JA SOSIAALIPOLITIIKKA seminaari 1.12.2011 6.12.2011 Esityksen nimi / Tekijä Marjatta Bardy 1 Lähtökohtana ajattelutavan

Lisätiedot

SOSIAALISEN ONNELLISUUDEN POLITIIKKA. Juho Saari (VTT, MA Econ.) Professori, Kuopion Yliopisto Juho.saari@uku.fi. 22.4.2010 (c) Juho Saari 2009 1

SOSIAALISEN ONNELLISUUDEN POLITIIKKA. Juho Saari (VTT, MA Econ.) Professori, Kuopion Yliopisto Juho.saari@uku.fi. 22.4.2010 (c) Juho Saari 2009 1 SOSIAALISEN ONNELLISUUDEN POLITIIKKA Juho Saari (VTT, MA Econ.) Professori, Kuopion Yliopisto Juho.saari@uku.fi 1 Onnellisuus ja hyvinvointipolitiikka Pohjoismaisessa tutkimusperinteessä hyvinvointi on

Lisätiedot

Onnellisen kohtaaminen millainen hän on? Outi Reinola-Kuusisto Emäntä Kitinojalta (Psykologi, teologi, toimittaja)

Onnellisen kohtaaminen millainen hän on? Outi Reinola-Kuusisto Emäntä Kitinojalta (Psykologi, teologi, toimittaja) Onnellisen kohtaaminen millainen hän on? Outi Reinola-Kuusisto Emäntä Kitinojalta (Psykologi, teologi, toimittaja) HARJOITUS: MIKÄ SINULLE ON ONNEA? Johtopäätös: Onnen hetket ovat hyvin henkilökohtainen

Lisätiedot

Muodosta nyt tunnistamillesi pakkoajatuksille ja pakkotoiminnoille oireketjut. Kirjoita oireketju yhdestä neljään sinulle keskeisestä oireesta.

Muodosta nyt tunnistamillesi pakkoajatuksille ja pakkotoiminnoille oireketjut. Kirjoita oireketju yhdestä neljään sinulle keskeisestä oireesta. HARJOITUS: OMAT OIREKETJUNI Tämä harjoitus koostuu kahdesta osasta. Ensimmäisessä osassa tarkastelet sinulla esiintyviä oireketjuja. Toisessa osassa yhdistät näitä oireketjuja isommiksi oirekokonaisuuksiksi.

Lisätiedot

Onnea ostamalla - vai onnea ostamatta? www.nuukuusviikko.net

Onnea ostamalla - vai onnea ostamatta? www.nuukuusviikko.net Onnea ostamalla - vai onnea ostamatta? Mikä ihmeen kulutus? Minä ja tavarat Mikä on turhin tavarasi? Mitä tavaraa toivoisit ja miksi? Mikä sinun tekemisistäsi on kuluttamista? Mikä ihmeen kaari? Tavaran

Lisätiedot

Talous ja hyvinvointiprosessit positiivisina mahdollistajina. Kyösti Urponen Valtakunnalliset sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 25.4.

Talous ja hyvinvointiprosessit positiivisina mahdollistajina. Kyösti Urponen Valtakunnalliset sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 25.4. Talous ja hyvinvointiprosessit positiivisina mahdollistajina Kyösti Urponen Valtakunnalliset sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 25.4.2013 Hyvinvointikysymysten kaksi kulttuuria Nykyinen hyvinvointivaltio

Lisätiedot

YHDENVERTAISUUS, HYVÄT VÄESTÖSUHTEET JA TURVALLISUUS. Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö

YHDENVERTAISUUS, HYVÄT VÄESTÖSUHTEET JA TURVALLISUUS. Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö YHDENVERTAISUUS, HYVÄT VÄESTÖSUHTEET JA TURVALLISUUS Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö 1 Miten yhteiskunnallinen ilmapiiri vaikuttaa ihmisten turvallisuuteen? Miksi väestöryhmien välille

Lisätiedot

Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana

Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana People-centric problem solving Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana Gemic on strategiseen tutkimukseen, ihmislähtöisiin innovaatioihin ja liiketoiminnan kehittämiseen erikoistunut konsulttitoimisto.

Lisätiedot

Juhani Anttila kommentoi: Timo Hämäläinen, Sitra: Hyvinvointivaltiosta arjen hyvinvointiin Suomessa tarvitaan yhteiskunnallisia visioita

Juhani Anttila kommentoi: Timo Hämäläinen, Sitra: Hyvinvointivaltiosta arjen hyvinvointiin Suomessa tarvitaan yhteiskunnallisia visioita Juhani Anttila kommentoi: Timo Hämäläinen, Sitra: Hyvinvointivaltiosta arjen hyvinvointiin Suomessa tarvitaan yhteiskunnallisia visioita Kommentoitu esitysmateriaali: http://www.futurasociety.fi/2007/kesa2007/hamalainen.pdf

Lisätiedot

Susipolitiikan opetukset suojelutoimien suunnittelussa

Susipolitiikan opetukset suojelutoimien suunnittelussa Susipolitiikan opetukset suojelutoimien suunnittelussa Saimaannorppa, ilmastonmuutos ja kalastus seminaari ja kokous Rantasalmi 28.5.2010 Outi Ratamäki Suomen ympäristökeskus Väitöskirja: Yhteiskunnallinen

Lisätiedot

KATSE TULEVAISUUDESSA

KATSE TULEVAISUUDESSA NUORISOBAROMETRI 2016 KATSE TULEVAISUUDESSA Luottamus tulevaisuuteen on elämän mielekkyyden kannalta ratkaisevan tärkeää. Ilman myönteisiä tulevaisuuden näkymiä nykyisyyskin näyttää synkältä. Nuoret suhtautuvat

Lisätiedot

KATSE TULEVAISUUDESSA

KATSE TULEVAISUUDESSA NUORISOBAROMETRI 2016 KATSE TULEVAISUUDESSA Luottamus tulevaisuuteen on elämän mielekkyyden kannalta ratkaisevan tärkeää. Ilman myönteisiä tulevaisuuden näkymiä nykyisyyskin näyttää synkältä. Nuoret suhtautuvat

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Yksinäisyys on myrkkyä hyvinvoinnille

Yksinäisyys on myrkkyä hyvinvoinnille Yksinäisyys on myrkkyä hyvinvoinnille Erityisasiantuntija, dosentti Sakari Kainulainen Diakonian tutkimuksen seura 16.3.2015 Vuosikokous, HY 16.4.2015 1 Aiheita Mitä on hyvinvointi? Yhteisö määrittää hyvinvointiamme

Lisätiedot

Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1

Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1 Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1 Human@Work Human@Work auttaa asiakkaitaan rakentamaan innostavasta yrityskulttuurista kestävää kilpailuetua palveluliiketoimintaan.

Lisätiedot

Lasten ja nuorten onnellisuudesta. tutkimussarja yhdessä dosentti Juhani E. Lehdon kanssa

Lasten ja nuorten onnellisuudesta. tutkimussarja yhdessä dosentti Juhani E. Lehdon kanssa Lasten ja nuorten onnellisuudesta tutkimussarja yhdessä dosentti Juhani E. Lehdon kanssa Positiivinen psykologia Hyvinvoinnin saavuttaminen vaatii muutakin kuin pahoinvoinnin poistamisen. (Jahoda 1958)

Lisätiedot

Vakuutusalan asiakastyytyväisyys korkealla tasolla Yrityspuoli nousussa

Vakuutusalan asiakastyytyväisyys korkealla tasolla Yrityspuoli nousussa EPSI Rating Vakuutus 2016 Päivämäärä: 14-11-2016 Lisätietojen saamiseksi, vieraile kotisivuillamme (www.epsi-finland.org) tai ota yhteyttä Tarja Ilvonen, CEO EPSI Rating Suomi Puhelin: +358 569 1921 Sähköposti:

Lisätiedot

Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt. Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti

Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt. Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti Lähimmäisyys merkitsee parhaimmillaan sitä, että meitä ympäröi ihmisten turvaverkko. Tarvittaessa se auttaa ja tukee

Lisätiedot

Attraktiivisuus & attribuutiot Asenne, arvot ja ennakkoluulot

Attraktiivisuus & attribuutiot Asenne, arvot ja ennakkoluulot Attraktiivisuus & attribuutiot Asenne, arvot ja ennakkoluulot PS 6 K2014 Attraktion määrittely Myönteisten tunteiden synnyttämä vetovoima yksilöä tai ryhmää kohtaan Attraktion syveneminen ja ylläpito vaatii

Lisätiedot

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys

Lisätiedot

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä Pohdi! Seisot junaradan varrella. Radalla on 40 miestä tekemässä radankorjaustöitä. Äkkiä huomaat junan lähestyvän, mutta olet liian kaukana etkä pysty varoittamaan miehiä, eivätkä he itse huomaa junan

Lisätiedot

Kuluttaminen, identiteetti ja taloudellinen eriarvoisuus. Leena Haanpää Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus CYRI Turun yliopisto

Kuluttaminen, identiteetti ja taloudellinen eriarvoisuus. Leena Haanpää Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus CYRI Turun yliopisto Kuluttaminen, identiteetti ja taloudellinen eriarvoisuus Leena Haanpää Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus CYRI Turun yliopisto Puhu rahasta -seminaari Helsinki 12.11.2015 TEKEEKÖ RAHA ONNELLISEKSI? KOEN OLEVANI

Lisätiedot

Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus

Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus 1. Elintason kasvu 2. Kasvun mittaamisesta 3. Elintason osatekijät Suomessa 4. Elintason osatekijät OECD-maissa 5. Työn tuottavuuden kasvutekijät Tämä on pääosin Mankiw

Lisätiedot

Yritysten yhteistyö- ja neuvottelusuhteet ja paikallisen sopimisen mahdollisuudet

Yritysten yhteistyö- ja neuvottelusuhteet ja paikallisen sopimisen mahdollisuudet Yritysten yhteistyö- ja neuvottelusuhteet ja paikallisen sopimisen mahdollisuudet YTT Pertti Jokivuori (Jyväskylän yliopisto, Suomen Akatemia) Yritysten yhteiskuntavastuu: onko sitä ja missä se näkyy?

Lisätiedot

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta Tämä teksti on lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta. Kun puolueohjelma

Lisätiedot

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013 Nuukuusviikko 2013 LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ Nuukuusviikko vko 16 TEEMAVIIKKO, JOLLE ON TÄNÄ VUONNA VALITTU TEEMAKSI LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ NUUKUUSVIIKOLLA NOSTETAAN TÄRKEÄÄ KESTÄVÄN

Lisätiedot

arkikielessä etiikka on lähes sama kuin moraali

arkikielessä etiikka on lähes sama kuin moraali Etiikan teoriat Katse s. 133-149 etiikka = 1) moraalin ja moraalikäsitysten tutkimista 2) tavat perustella sitä, mikä on moraalisesti hyvää tai oikein ja pahaa tai väärin arkikielessä etiikka on lähes

Lisätiedot

Naiset ja miehet Kelan asiakkaina Viekö haikara tasa-arvon?

Naiset ja miehet Kelan asiakkaina Viekö haikara tasa-arvon? Naiset ja miehet Kelan asiakkaina Viekö haikara tasa-arvon? Ulla Hämäläinen Kelan tutkimusosasto 5.6.2012 Tässä esityksessä Esittelen lapsen saannin vaikutusta puolisoiden väliseen tulonjakoon perheen

Lisätiedot

Kestävä käsityö muutosvoimana. Antti Hautamäki Tutkimusprofessori Jyväskylän yliopisto Kestävä käsityömuotoilu seminaari 23.9.2009

Kestävä käsityö muutosvoimana. Antti Hautamäki Tutkimusprofessori Jyväskylän yliopisto Kestävä käsityömuotoilu seminaari 23.9.2009 Kestävä käsityö muutosvoimana Antti Hautamäki Tutkimusprofessori Jyväskylän yliopisto Kestävä käsityömuotoilu seminaari 23.9.2009 Muutospaineita syntymässä Ilmaston lämpeneminen (hiilijalanjälki) Luonnonvarojen

Lisätiedot

Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008

Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008 Tiedosta hyvinvointia 1 Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008 Marita Sihto Stakes Tiedosta hyvinvointia 2 Esityksen sisältö! Terveyspolitiikan

Lisätiedot

Sosiaalipolitiikan uudistumisen esteet

Sosiaalipolitiikan uudistumisen esteet Sosiaalipolitiikan uudistumisen esteet SOSIAALIPOLITIIKAN PÄIVÄT KARI VÄLIMÄKI 23.10.2015 Sosiaalipolitiikka julkiset toimet, joilla pyritään takaamaan väestölle kohtuullinen elintaso, turvallisuus ja

Lisätiedot

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus Paha tapa pystytään hoitamaan parantumaton; miten hoidetaan? pystytään muuttamaan muuttumaton; miten hoidetaan? Miten tietoinen olen 1. omista asenteistani?

Lisätiedot

KÖYHYYS JA LUOKKAEROT. Maunu T. Asikainen Alisa J. Salminen Ilona V. A. Anttila

KÖYHYYS JA LUOKKAEROT. Maunu T. Asikainen Alisa J. Salminen Ilona V. A. Anttila KÖYHYYS JA LUOKKAEROT Maunu T. Asikainen Alisa J. Salminen Ilona V. A. Anttila KÖYHYYDEN MÄÄRITELMIÄ Euroopassa köyhyysrajana käytetään yleisesti pienituloisuuteen perustuvaa määritelmää, mikä n 60% kotitalouksien

Lisätiedot

Köyhät aina keskuudessamme? Jouko Karjalainen Jäidenlähtöseminaari 9.5.2016

Köyhät aina keskuudessamme? Jouko Karjalainen Jäidenlähtöseminaari 9.5.2016 12.5.2016 Köyhät aina keskuudessamme? Jouko Karjalainen Jäidenlähtöseminaari 9.5.2016 Jouko Karjalainen 1 Käsitteiden käsittäminen Huono-osaisuus on monien tilanteiden ja prosessien (tarkoittamaton) seuraus

Lisätiedot

Kestävä vapaa-ajan vietto kiinnostaako kuluttajaa? Päivi Timonen 28.11.2008 Suomen teollisen ekologian seuran seminaari

Kestävä vapaa-ajan vietto kiinnostaako kuluttajaa? Päivi Timonen 28.11.2008 Suomen teollisen ekologian seuran seminaari Kestävä vapaa-ajan vietto kiinnostaako kuluttajaa? Päivi Timonen 28.11.2008 Suomen teollisen ekologian seuran seminaari Vapaa-ajan tuotekulttuuri Kestävän tuotekulttuurin toteutuessa kuluttajien on mahdollista

Lisätiedot

JOUSTAVUUS JA LUOTTAMUS -MITTAUS

JOUSTAVUUS JA LUOTTAMUS -MITTAUS JOUSTAVUUS JA LUOTTAMUS -MITTAUS Joustavuus ja luottamus -mittaristo selvittää, miten yrityksenne esimiestoiminta koetaan. 1 Tutkimusten mukaan organisaatiot kokevat suurimpina haasteina esimiestaitojen

Lisätiedot

suurtuotannon etujen takia yritys pystyy tuottamaan niin halvalla, että muut eivät pääse markkinoille

suurtuotannon etujen takia yritys pystyy tuottamaan niin halvalla, että muut eivät pääse markkinoille KILPAILUMUODOT Kansantaloustieteen lähtökohta on täydellinen kilpailu. teoreettinen käsitteenä tärkeä Yritykset ovat tuotantoyksiköitä yhdistelevät tuotannontekijöitä o työvoimaa o luonnon varoja o koneita

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2010

SUOMI EUROOPASSA 2010 Haastattelu- ja tutkimuspalvelut Kohdenumero: SUOMI EUROOPASSA ITSETÄYTETTÄVÄ LOMAKE A H. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rengastakaa, kuinka paljon tai vähän

Lisätiedot

"Piketty on nostanut tulonjaon tutkimuksen keskiöön"

Piketty on nostanut tulonjaon tutkimuksen keskiöön 23.3.2014 "Piketty on nostanut tulonjaon tutkimuksen keskiöön" 23.3.2014 Juha-Pekka Raeste Jyväskylän yliopiston taloustieteen professori Ari Hyytinen arvioi, että ranskalainen kansantaloustieteilijä ja

Lisätiedot

Talouskasvua ja materiaalivirtaa vai kohtuutta. Eija Koski Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy

Talouskasvua ja materiaalivirtaa vai kohtuutta. Eija Koski Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy Talouskasvua ja materiaalivirtaa vai kohtuutta Eija Koski Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy Ranskalainen arvoitus: Vesihyasintti Huomaat lammessa vesihyasintin Sen määrä kaksinkertaistuu joka päivä

Lisätiedot

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna!

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna! Anonyymi Äänestä tänään kadut huomenna! 2007 Yhteiskunnassamme valtaa pitää pieni, rikas, poliittinen ja taloudellinen eliitti. Kilpailu rahasta ja vallasta leimaa kaikkia aloja. Suuryritysten rikastuessa

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

Ohjaus ja monialainen yhteistyö

Ohjaus ja monialainen yhteistyö Ohjaus ja monialainen yhteistyö Raija Kerätär Työterveyshuollon erik.lääk, kuntoutuslääkäri, työnohjaaja STOry www.oorninki.fi Osallisuus - syrjäytyminen Sosiaalinen inkluusio, mukaan kuuluminen, osallisuus

Lisätiedot

KÖYHYYS JA LUOKKAEROT

KÖYHYYS JA LUOKKAEROT KÖYHYYS JA LUOKKAEROT Roosa Ritvanen, Emma Tuomola ja Nelli Sirkemaa Kuinka lapset erottavat köyhät rikkaista? Materiaaliset tekijät Tavaroiden määrä, käytössä oleva raha, vaatetus jne. Ulkoinen olemus

Lisätiedot

Toimintamahdollisuuksien etiikka ja henkilökohtaisen avun merkitys. Simo Vehmas Henkilökohtaisen avun päivät

Toimintamahdollisuuksien etiikka ja henkilökohtaisen avun merkitys. Simo Vehmas Henkilökohtaisen avun päivät Toimintamahdollisuuksien etiikka ja henkilökohtaisen avun merkitys Simo Vehmas Henkilökohtaisen avun päivät 21.9.2010 Poliittinen filosofia Pyrkimyksenä hahmottaa parhain tapa järjestää ihmisyhteisöjen

Lisätiedot

LUOTTAMUS JOHTAMISEN PERUSTANA

LUOTTAMUS JOHTAMISEN PERUSTANA LUOTTAMUS JOHTAMISEN PERUSTANA Risto Harisalo Emeritusprofessori Tampereen yliopistosta risto.harisalo@uta.fi 1 LUOTTAMUS Keskinäinen vuorovaikutus * määrä * laatu * intensiteetti * luonne Vakaumus * yhdessäolon

Lisätiedot

Apua, multa tulee idea!

Apua, multa tulee idea! Apua, multa tulee idea! -eli mitä teen ennen kehittämisen aloittamista 1 Tässä vaiheessa, pahaa aavistamatta Asiat ovat vielä normaalisti. Aika ennen aloituspäätöstä on ehkä koko kehitysprosessin tärkein

Lisätiedot

SOSIAALITURVA JA LUOTTAMUS. Heikki Ervasti Seminaarialustus Työeläkepäivä

SOSIAALITURVA JA LUOTTAMUS. Heikki Ervasti Seminaarialustus Työeläkepäivä SOSIAALITURVA JA LUOTTAMUS Heikki Ervasti Seminaarialustus Työeläkepäivä 20.10.2010 2 Mitä on luottamus? Sosiaalinen pääoma = yhdistystoiminta + luottamus Luottamus instituutioita kohtaan Luottamus toisia

Lisätiedot

Vieraantunut yksilö ja anominen yhteiskunta sosiaalisesta mediasta ratkaisu? Lehtori Matti Pesola Humanistinen ammattikorkeakoulu

Vieraantunut yksilö ja anominen yhteiskunta sosiaalisesta mediasta ratkaisu? Lehtori Matti Pesola Humanistinen ammattikorkeakoulu Vieraantunut yksilö ja anominen yhteiskunta sosiaalisesta mediasta ratkaisu? Lehtori Matti Pesola Humanistinen ammattikorkeakoulu Vieraantuminen ja anomia Sosiaalinen vieraantuminen (alienaatio), kuvaa

Lisätiedot

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot

Heidi Härkönen Perhererapeutti Kouluttaja Johdon työnohjaaja

Heidi Härkönen Perhererapeutti Kouluttaja Johdon työnohjaaja Heidi Härkönen Perhererapeutti Kouluttaja Johdon työnohjaaja Willian Glasser MD kehitti Valinnan teorian kliinisessä työssään. 1965 ensimmäisen kirja Reality Therapy; A New Approach To Psychiatry Käytännön

Lisätiedot

Liite artikkeliin Intohimo tasa-arvoon

Liite artikkeliin Intohimo tasa-arvoon Liite artikkeliin Intohimo tasa-arvoon Menetelmäkuvaus Artikkelissa käytetty regressiomalli on ns. binäärinen logistinen monitasoregressiomalli. Monitasoanalyysien ideana on se, että yksilöiden vastauksiin

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Valtakunnallinen vertaistoiminnan koulutus 1 Mona Särkelä-Kukko 18.10.2013 1 Sisältö 1. Osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Lisätiedot

Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita. Tilastokeskus-päivä 4.11.2008

Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita. Tilastokeskus-päivä 4.11.2008 Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita Tilastokeskus-päivä 4.11.28 Kaksi näkökulmaa suomalaisen hyvinvoinnin haasteista 1) Väestön ikääntymisen seuraukset :! Talouskasvun hidastuminen, kun työikäinen väestö

Lisätiedot

Mistä puhumme kun puhumme syrjäytymisestä?

Mistä puhumme kun puhumme syrjäytymisestä? 19.9.2013 Mistä puhumme kun puhumme syrjäytymisestä? Jouko Karjalainen 18.09.2013 Jouko Karjalainen 1 Syrjäytyminen köyhyytenä? Köyhyys on vastentahtoinen tilanne rajoittaa olennaisesti mahdollisuuksia

Lisätiedot

Heikki Silvennoinen Turun yliopisto

Heikki Silvennoinen Turun yliopisto VAPAAN SIVISTYSTYÖN KESÄSEMINAARI 16.8.2013 VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTI JA TUTKIMUS Evangeliska Folkhögskolan Vaasa Heikki Silvennoinen Turun yliopisto Vaikuttavuus viittaa tavoitteiden mukaisen asiaintilan

Lisätiedot

Sosiaalinen hyvinvointi. Tutkimuspäällikkö Tuija Martelin, THL

Sosiaalinen hyvinvointi. Tutkimuspäällikkö Tuija Martelin, THL Sosiaalinen hyvinvointi Tutkimuspäällikkö Tuija Martelin, THL Sosiaalinen hyvinvointi: Osallistuminen: Järjestö- ja yhdistystoimintaan osallistuminen Suomen ja lähtömaan tapahtumien seuraaminen Äänestäminen

Lisätiedot

Onni on rajaton Sähköinen versio löytyy www.4v.fi/julkaisut Aiheet: Mitä onni on? Happy Planet Index BKT & onnellisuus Hyvän elämän osatekijät Mikä lisää onnellisuutta? Kestävä kulutus - rajat on Vastuulliset

Lisätiedot

HAIKEUS ROHKEUS ONNI YLPEYS RAKKAUS VÄLINPITÄMÄTTÖ- MYYS VIHA PELKO IHASTUS RAUHALLISUUS ILO VÄSYMYS INHO RIEMU TOIVO PETTYMYS KAIPAUS PIRTEYS

HAIKEUS ROHKEUS ONNI YLPEYS RAKKAUS VÄLINPITÄMÄTTÖ- MYYS VIHA PELKO IHASTUS RAUHALLISUUS ILO VÄSYMYS INHO RIEMU TOIVO PETTYMYS KAIPAUS PIRTEYS TYYTYVÄISYYS AHDISTUS SURU IHASTUS LUOTTAMUS EPÄLUULO ILO KAIPAUS VÄLINPITÄMÄTTÖ- MYYS PIRTEYS ONNI TOIVO JÄNNITYS RIEMU TUSKA EPÄTOIVO MIELIALAPÄIVÄKIRJA YLPEYS VIHA RAUHALLISUUS PELKO ROHKEUS VÄSYMYS

Lisätiedot

Turpakäräjät

Turpakäräjät Turpakäräjät 17.1.2017 Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kuntien tehtävänä Näkökulmia ennaltaehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön kehittämiseen kunnissa Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnissa

Lisätiedot

Terveydenhuollon barometri 2009

Terveydenhuollon barometri 2009 Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset

Lisätiedot

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

Suomalaisen suurimmat huolenaiheet ovat

Suomalaisen suurimmat huolenaiheet ovat Suomalaisen suurimmat huolenaiheet ovat Yksinäisyys, työttömyys, alkoholismi, huumeet, rikollisuus, ympäristöntila, luonnonvarojen käyttö, terrorismi, jaksaminen työelämässä Suomalaisia yhdistää yhteinen

Lisätiedot

Timo Järvensivu Tutkimuspäällikkö, kauppatieteiden tohtori Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu www.degrowth.fi

Timo Järvensivu Tutkimuspäällikkö, kauppatieteiden tohtori Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu www.degrowth.fi Opetusalan Ammattijärjestö OAJ, TAF-seminaari Tekniikan Opettajat TOP ry 28.1.2011 Timo Järvensivu Tutkimuspäällikkö, kauppatieteiden tohtori Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu www.degrowth.fi 1. Talouskasvu,

Lisätiedot

Ajatukset - avain onnellisuuteen?

Ajatukset - avain onnellisuuteen? Ajatukset - avain onnellisuuteen? Minna Immonen / Suomen CP-liiton syyspäivät 26.10.2013, Kajaani Mistä hyvinvointi syntyy? Fyysinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi ja henkisyys Emotionaalinen hyvinvointi

Lisätiedot

11/10/2011 Satu Tallgren Arja Puska. Vanhempien innostaminen ehkäisevään päihdetyöhön

11/10/2011 Satu Tallgren Arja Puska. Vanhempien innostaminen ehkäisevään päihdetyöhön 11/10/2011 Satu Tallgren Arja Puska Vanhempien innostaminen ehkäisevään päihdetyöhön Sisältö Yhteisöllisyydestä ja sen muutoksesta Vanhemmat päihdekasvattajina Käytännön esimerkkejä Päihde- ja mielenterveyspäivät

Lisätiedot

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Julkaistu: 14.7. 14:07 IS SUOMIAREENA Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck vertasi Yhdysvaltain ja Euroopan asenne-eroa erikoisella

Lisätiedot

Miten saan ystäviä, menestystä ja vaikutusvaltaa verkossa liikkuvin kuvin

Miten saan ystäviä, menestystä ja vaikutusvaltaa verkossa liikkuvin kuvin Miten saan ystäviä, menestystä ja vaikutusvaltaa verkossa liikkuvin kuvin 5.3.2009 Sanomatalossa Reidar Wasenius Prometium Oy ...eli mitä ihmisiin vaikuttajan kannattaa ajatella videoleikkeistä verkossa...?

Lisätiedot

Maailmankansalaisen etiikka

Maailmankansalaisen etiikka Maailmankansalaisen etiikka Olli Hakala Maailmankansalaisena Suomessa -hankkeen avausseminaari Opetushallituksessa 4.2.2011 Maailmankansalaisen etiikka Peruskysymykset: Mitä on maailmankansalaisuus? Mitä

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti?

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? Yhdessä parempi miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi-

Lisätiedot

Miten kunnan ja järjestön yhteistyö tulevaisuudessa kohtaa ihmisen?

Miten kunnan ja järjestön yhteistyö tulevaisuudessa kohtaa ihmisen? Miten kunnan ja järjestön yhteistyö tulevaisuudessa kohtaa ihmisen? Päivi Kivelä, Sininauhaliitto, Jyväskylän toimipiste paivi.kivela@sininauha.fi ptkivela@gmail.com 050 5958829 Aiheeseen liittyviä Sininauha-julkaisuja:

Lisätiedot

Elämänlaatu ja sen mittaaminen

Elämänlaatu ja sen mittaaminen 04.02.2013 Elämänlaatu ja sen mittaaminen Luoma Minna-Liisa, Korpilahti Ulla, Saarni Samuli, Aalto Anna-Mari, Malmivaara Antti, Koskinen Seppo, Sukula Seija, Valkeinen Heli, Sainio Päivi 04.02.2013 elämä

Lisätiedot

LAPSI JA NUORI KOULUN KESKIÖSSÄ VAI KOULU LAPSEN JA NUOREN ELÄMÄN KESKIÖSSÄ? Maija Lanas Kokkola 23.9.2015

LAPSI JA NUORI KOULUN KESKIÖSSÄ VAI KOULU LAPSEN JA NUOREN ELÄMÄN KESKIÖSSÄ? Maija Lanas Kokkola 23.9.2015 LAPSI JA NUORI KOULUN KESKIÖSSÄ VAI KOULU LAPSEN JA NUOREN ELÄMÄN KESKIÖSSÄ? Maija Lanas Kokkola 23.9.2015 On tärkeää kiinnittää huomiota niihin lapsiin ja nuoriin, jotka eivät näytä osallistuvan. Sen

Lisätiedot

Kansalaisuuden kynnykset

Kansalaisuuden kynnykset Kansalaisuuden kynnykset 3/31/2017 Sadassa vuodessa kansalaiseksi juhlakonferenssi Sakari Kainulainen dosentti, asiantuntija Diakonia-ammattikorkeakoulu Kynnyksiä osallisuuden edessä Taloudellinen /Yhteiskunnallinen

Lisätiedot

ONNELLISUUS TYÖSSÄ? HENRY Foorumi 2012. Anne Hyvén Työpsykologi

ONNELLISUUS TYÖSSÄ? HENRY Foorumi 2012. Anne Hyvén Työpsykologi ONNELLISUUS TYÖSSÄ? HENRY Foorumi 2012 Anne Hyvén Työpsykologi Esityksen kysymyksiä Mitä on onnellisuus? Onko työllä yhteyttä onnellisuuteen? Miksi emme usko aistejamme työn onnellisuudesta? Miksi vaivautua

Lisätiedot

Kansalaisyhteiskunta, kehitys ja köyhyyden poistaminen - Ihmisoikeusneuvonantaja Rauno Merisaari UM/POL-40

Kansalaisyhteiskunta, kehitys ja köyhyyden poistaminen - Ihmisoikeusneuvonantaja Rauno Merisaari UM/POL-40 Kansalaisyhteiskunta, kehitys ja köyhyyden poistaminen - Ihmisoikeusneuvonantaja Rauno Merisaari UM/POL-40 Pääpointit Merkitseekö vahva kansalaisyhteiskunta demokratiaa ja vaurautta? Kansalaisyhteiskunnan

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Kuinka huono Suomen hintakilpailukyky oikein on? Pekka Sauramo. Vapaus Valita Toisin seminaari Helsinki 18.5. 2015 TUTKIMUSLAITOS PALKANSAAJIEN

Kuinka huono Suomen hintakilpailukyky oikein on? Pekka Sauramo. Vapaus Valita Toisin seminaari Helsinki 18.5. 2015 TUTKIMUSLAITOS PALKANSAAJIEN Kuinka huono Suomen hintakilpailukyky oikein on? Vapaus Valita Toisin seminaari Helsinki 18.5. 2015 Pekka Sauramo Alustuksen tarkoituksena on Kommentoida suomalaisen kilpailukykykeskustelun tiettyjä piirteitä:

Lisätiedot

Perussuomalaisten kannattajien ja vaaleissa nukkuvien luottamus on kateissa

Perussuomalaisten kannattajien ja vaaleissa nukkuvien luottamus on kateissa Tiedote KANSALAISET EIVÄT LUOTA PÄÄTTÄJIIN Luottamus päättäjiin on heikko kaikilla tasoilla. Suomalaisista ainoastaan vajaa viidesosa luottaa erittäin tai melko paljon Euroopan unionin päättäjiin ( %).

Lisätiedot

suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai yleisöön vaikuttaminen.

suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai yleisöön vaikuttaminen. MAINONTA MED1 MITÄ MAINONTA ON?! Perinteisiä määritelmiä:! Mainonta on maksettua useille vastaanottajille suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai

Lisätiedot

Moniarvoinen ammatillinen osaaminen Esko Valtaoja emeritusprofessori, Turun yliopisto

Moniarvoinen ammatillinen osaaminen Esko Valtaoja emeritusprofessori, Turun yliopisto Moniarvoinen ammatillinen osaaminen 2030 Esko Valtaoja emeritusprofessori, Turun yliopisto valtaoja@utu.fi MONIARVOINEN KANSAIN- VÄLISTYMINEN YRITTÄJYYS KULTTUURI AMMATILLINEN KOULUTUS DIGITALISAATIO

Lisätiedot

Ekotehokkuus materiaalivirtojen hallinnan työkaluna. Tutkimuspäällikkö Jukka Hoffrén Tilastokeskus

Ekotehokkuus materiaalivirtojen hallinnan työkaluna. Tutkimuspäällikkö Jukka Hoffrén Tilastokeskus Ekotehokkuus materiaalivirtojen hallinnan työkaluna Tutkimuspäällikkö Tilastokeskus 28. 4.2004 Tavoitteena kestävä kehitys Maapallon kantokyky ei kestä nykyisenlaista ja suuruista taloudellista toimintaa.

Lisätiedot

Antoine de Saint-Exupéry

Antoine de Saint-Exupéry 14.2.2013 Kettu vaikeni ja katseli kauan pikku prinssiä. - Ole hyvä - kesytä minut! se sanoi. - Kyllähän minä mielelläni, pikku prinssi vastasi, mutta minulla ei ole paljon aikaa. Minun täytyy löytää ystäviä

Lisätiedot

Juho Saari, johtaja KWRC, professori. UEF Hyvinvointitutkimuksen workshop, Pieksämäki 3/2011. SUOMALAISEN YHTEISKUNNAN HYVINVONTI

Juho Saari, johtaja KWRC, professori. UEF Hyvinvointitutkimuksen workshop, Pieksämäki 3/2011. SUOMALAISEN YHTEISKUNNAN HYVINVONTI Juho Saari, johtaja KWRC, professori. UEF Hyvinvointitutkimuksen workshop, Pieksämäki 3/2011. SUOMALAISEN YHTEISKUNNAN HYVINVONTI KUKA Juho Saari, syntynyt Kalajoella1967. Väitellyt Turussa sosiaalipolitiikasta

Lisätiedot

Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää?

Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää? Tiedosta hyvinvointia KansalaisenParas 17.4.2008 Anu Muuri 1 Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää? Anu Muuri Kehittämispäällikkö Stakes/Sosiaalipalvelut Tiedosta hyvinvointia KansalaisParas 17.4.2008

Lisätiedot