Kirjallisuuskoe. eller på svenska

Transkriptio

1 Valtiotieteellinen tiedekunta Yhteiskuntapolitiikan valintakoe Arvosteluperusteet Kesä 2012 Kirjallisuuskoe Wilkinson Richard, Pickett Kate (suom. Markus Myllyoja): Tasa-arvo ja hyvinvointi : miksi pienet tuloerot koituvat kaikkien hyväksi? HS kirjat, ISBN10: ; ISBN13: eller på svenska Richard Wilkinson, Kate Pickett (övers. Lars Ohlsson.): Jämlikhetsanden : därför är mer jämlika samhällen nästan alltid bättre samhhällen / Karneval ISBN10: ; ISBN13: Määrittele seuraavat käsitteet a) vaurausvirus (1p.) - Brittiläinen psykologin ja toimittajan Oliver Jamesin mukaan vaurausvirus kuvastaa arvomaailmaa, joka altistaa emotionaaliselle stressille. Hän uskoo sen olevan yleisempi ilmiö vauraissa yhteiskunnissa. Sen oireina ihminen alkaa arvostaa rahan ja omaisuuden hankkimista, halua näyttää hyvältä muiden silmissä ja tulla kuuluisaksi. Tällaisten arvojen myötä on suurempi riski altistua masennukselle, ahdistukselle, päihteiden väärinkäytölle ja persoonallisuushäiriölle. (1p.) b) luksuskuume (1p.) -Yhdysvaltalaisen taloustieteen professorin Robert H. Frankin mukaan luksuskuume tarkoittaa sitä, että eriarvoisuuden kasvaessa, rikkaat käyttävät enemmän rahaa luksukseen. Halu saada luksustuotteita leviää tuloasteikolla alaspäin ja muutkin alkavat ponnistella pysyäkseen kilpailussa mukana. (Mainostajat käyttävät tätä hyväkseen ja lietsovat sosiaalista vertailua, jotta omaa elämää pidettäisi epätyydyttävänä.) (1p.) (s ) 2. Kerro tiivistäen, miten mitataan a) Tuloeroja (2p.) s Tuloerojen mittaamiseen on useita tapoja, jotka muistuttavat niin paljon toisiaan, ettei yleensä ole mitään väliä, mitä niistä käyttää. Voi vertailla esimerkiksi rikkainta ja köyhintä

2 viidennestä, kymmentä tai 30 prosenttia. Yleensä väestön köyhempi puolikas saa 20-25% ja rikkaampi puolikas 75-80%. (0,75) -gini-indeksi mittaa koko yhteiskunnan eriarvoisuutta ääripäiden vertailun sijaan. Jos kaikki tulot kertyisivät yhdelle ihmiselle, Gini-indeksiksi tulisi 1. Jos tulot jaettaisiin tasan, jokainen saisi yhtä paljon (täydellinen tasa-arvo), Gini-indeksiksi tulisi 0. Mitä matalampi kerroin, sitä tasa-arvoisempi yhteiskunta. (0.75) -Robin Hood -indeksi kertoo, minkä verran yhteiskunnan tuloista pitäisi siirtää rikkailta köyhille, jotta päästäisiin täydelliseen tasa-arvoon. (0,50) b) Sosiaalista liikkuvuutta (2p.) s Kun puhumme mahdollisuuksien tasa-arvosta, puhumme nimenomaan sosiaalisesta liikkuvuudesta, siitä, että kuka tahansa voi omilla ansioillaan ja kovalla työllä nostaa itsensä ja perheensä parempaan sosiaaliseen tai taloudelliseen asemaan. Suurempien tuloerojen maissa on vähemmän sosiaalista liikkuvuutta. (0,50) Sosiaalista liikkuvuutta ei ole helppo mitata. Se vaatii tutkimuksia, joissa ihmisiä seurataan pitkän ajanjakson ajan, jotta voidaan nähdä mistä he aloittavat ja mihin päätyvät. (0,50) Yksi tapa on käyttää tuloliikkuvuutta sosiaalisen liikkuvuuden mittarina eli tutkia tulotason muuttumista heidän elinkaarellaan tai verrata heidän tulojaan heidän vanhempiensa tuloihin, mutta näiden tutkimusten on katettava vähintään 30 vuotta, jotta jälkeläisten asema tulohierarkiassa ehtii vakiintua. Vanhempien ja jälkeläisten tulojen suhteella voidaan mitata sosiaalista liikkuvuutta: jos vanhempien ja lasten tulot lähes yhtä suuret, voidaan päätellä, että rikkaiden vanhempien lapsista tulee todennäköisesti rikkaita ja köyhien lapsista köyhiä. Jos taas vanhempien ja lasten tulot ovat kaukana toisistaan, vanhempien varallisuudella on vähemmän vaikutusta lasten tuloihin. (1) 3a. Selitä lyhyesti, mitä tarkoittaa sosiaalinen gradientti. (2p.) s. 28, 40-42, 88 Sosiaalisten ongelmien määrä kasvaa mentäessä sosiaalisella arvoasteikolla alaspäin ja sosiaalinen gradientti läpäisee koko yhteiskunnan. On olemassa kaksi käsitystä siitä, miksi yhteiskunnan alimpiin luokkiin kuuluvat kärsivät useammin tietyistä ongelmista: joko ihmisten elinolosuhteet aiheuttavat näitä ongelmia tai sitten ihmiset ajautuvat alimpiin luokkiin siksi, että he ovat alttiita alaspäin vetäville ongelmille (1,25). Ne terveys- ja sosiaaliongelmat, joilla on vahva sosiaalinen gradientti (eli niitä esiintyy sitä enemmän, mitä alempana sosiaalisella asteikolla mennään), ovat yleisempiä eriarvoisemmissa yhteiskunnissa. Mitä jyrkempi ongelman sosiaalinen gradientti yhteiskunnan sisällä on, sitä vahvempi yhteys ongelmalla on eriarvoisuuteen (0,75). (Esimerkiksi sosiaalisesta gradientista +)

3 3b. Ohessa on kaksi kaaviota, joissa yhdistetään tuloerot sosiaali- ja terveysongelmiin. Kaaviossa tuloerot ovat x-akselilla ja y-akselilla on jokin kuvitteellinen sosiaali- tai terveysongelma. Pienempien tuloerojen yhteiskunnat ovat vasemmalla ja suurempien tuloerojen yhteiskunnat oikealla. Kaavioon on piirretty regressiosuora, joka pelkistää tuloerojen ja kyseisen ongelman välisen yhteyden. Piirrä kaavioon a kymmentä eri maata kuvastava pisteiden parvi, joka tuo esille, että eriarvoisuudella ei ole huomattavaa vaikutusta sosiaali- tai terveysongelman esiintyvyyteen. Piirrä kaavioon b kymmentä eri maata kuvastava pisteiden parvi, joka tuo esille että eriarvoisuuden ja kyseisen ongelman välinen yhteys on erittäin voimakas. (1p.) s Esitä jokin keino, jolla hiilidioksidipäästöjä voidaan vähentää ja arvioi sitä kriittisesti. (3p.) sivut: Jonkin keinon (henkilökohtaiset päästökiintiöt, vihreät innovaatiot, vakaan tilan talous, kulutuskulttuuri) esittely (0-1,5p.) Perusteltu, johdonmukainen, looginen ja kattava keinon kriittinen arviointi (0-1,5p)

4 5. Tarkastele tuloerojen ja luottamuksen välistä yhteyttä. (6p.) s.67-81, 241 Ihmisten keskinäinen luottamus on alhaisempi suurempien tuloerojen maissa. Epäluottamus ja eriarvoisuus vahvistavat toisiaan. Maiden väliset erot ovat suuria. Ihmiset luottavat eniten toisiinsa pohjoismaissa ja Alankomaissa. Alhaisin luottamustaso on Portugalissa, missä vain 10 prosenttia väestöstä uskoo, että muihin ihmiseen voi luottaa. Pelkästään näiden vauraiden markkinatalouteen pohjautuvien demokratioiden välillä on yli kuusinkertainen ero luottamustasossa, ja korkealla luottamustasolla on yhteys alhaiseen eriarvoisuuteen. Jos asuisimme paikassa, jossa 90 prosenttia väestöstä ei luota keneenkään, mitä se merkitsisi arkielämän kannalta? Monet kaipaavat aikoja, jolloin oven saattoi jättää lukitsematta ja kadonnut lompakko toimitettiin omistajilleen. (2p) Eriarvoisuus lisää rasismia ja sukupuolista syrjintää, joita oikeutetaan perusteilla kuten ne nyt vain elävät toisin kuin me. Esimerkiksi Alexis de Tocqueville ymmärsi tämän. Ennakkoluulot ovat hänen mukaansa mielen eriarvoisuutta, joka on on seurausta vaurauden ja lainsäädännön tuottamasta todellisesta eriarvoisuudesta. Korkea luottamustaso merkitsee, että ihmiset tuntevat olonsa turvalliseksi ja näkevät muut ihmiset ennemmin yhteistyökumppaneina kuin kilpailijoina. Yhteyden eriarvoisuuden ja naisten aseman sekä eriarvoisuuden ja kehitysavun välillä täydentävät ja tukevat käsitystämme siitä, että eriarvoisuus ajaa erilaisia ihmisryhmiä sosiaalisesti kauemmas toisistaan, mikä saa meidät näkemään toisen ryhmän mieluummin niinä kuin meinä. (1p) Yhteys ihmisten välisen luottamuksen ja tuloerojen välillä ei ole sama asia kuin syyseuraussuhteen osoittaminen. On pohdittava, vähentääkö eriarvoisuus ihmisten välistä luottamusta, vai kasvattaako epäluottamus eriarvoisuutta. (1p) Robert Putnam kuvaa kirjassaan Bowling Alone eriarvoisuuden yhteyttä sosiaaliseen pääomaan, jolla hän tarkoittaa ihmisen osallistumista yhteisölliseen toimintaan. Hänen mukaansa yhteisöllisyys ja tasa-arvo vahvistava toisiaan, ja 1900-luvun puoleenväliin sosiaalinen pääoma ja taloudellinen tasa-arvo kulkivat yhtä jalkaa, kun 1900-luvun viimeinen kolmannes oli kasvava eriarvoisuuden ja sosiaalisen pääoman hupenemisen aikaa. Putnamin mukaan syy-seuraussuhteet osoittavat molempiin suuntiin, kun kansalaiset korkean sosiaalisen pääoman maissa yrittävät innokkammin vähentää eriarvoisuutta ja eriarvoisuus pyrkii ajamaan ihmisiä erilleen.(0,5p) Eric Uslaner uskoo, että eriarvoisuus synnyttää epäluottamusta eikä päinvastoin. Muihin ihmisiin luottavat ovat optimisteja, jotka tuntevat hallitsevansa elämäänsä. Luottamus ei voi kukoistaa eriarvoisessa maailmassa, ja tuloerot vaikuttavat luottamukseen enemmän kuin työttömyystaso, inflaatio ja talouskasvu. (0,5p.)

5 Sosiaalisen luottamuksen yhteys hyvinvointiin ja terveyteen. Sosiaalinen luottamus vaikuttaa sekä yksilöiden että kansalaisyhteiskunnan hyvinvointiin. (0,5p.) Jokin esimerkki, kuten katumaasturit, naisten asema, kehitysapu, New Orleansin hurrikaani, Chicagon helleaalto, oksitosiini. (0,5p) Aineistokoe Aineistona on Erik Allardtin teoksen Hyvinvoinnin ulottuvuuksia (1976) toinen luku: Yleiset hyvinvoinnin ulottuvuudet. 6. Määrittele aineiston perusteella: a) Elintason käsite Jan Drewnowskin mukaan (1p.) Määritelmän mukaan elintaso on tiettynä aikayksikkönä tarjottujen tavaroiden ja palvelusten virralla aikaansaatu tarpeiden tyydytyksen taso. Käytännössä tämänkaltainen yleisluontoinen määritelmä ei kovin tarkkaan kerro, mitä osatekijöitä elintasoon pitäisi sisällyttää. (1 p.) b) poliittiset resurssit (2p.) Ne arvot, jotka liittyvät ihmisen mahdollisuuksiin vaikuttaa elämäänsä on pyritty operationalisoimaan käsitteellä poliittiset resurssit. Yksilön poliittisia resursseja voidaan luonnehtia sekä mahdollisuuksiksi vaikuttaa elämäänsä, saada ongelmansa käsitellyiksi että mahdollisuuksiksi vaikuttaa poliittisiin päätöksiin. Huolimatta pyrkimyksestä painottaa voimakkaasti yksilön mahdollisuuksia vaikuttaa omaan elämäänsä, tuntuu adjektiivi "poliittinen" oikealta: yksilön mahdollisuudet ovat nyky-yhteiskunnassa melko vahvasti sidoksissa poliittisiin päätöksiin ja siten hänen poliittisiin resursseihinsa. (2 p.) 7. Vertaile puutos- ja kehitystarpeita aineiston perusteella. (4p.) Abraham Maslow n tarvehierarkian esittely ja elintasoon liittyvien puutostarpeiden ja korkeampien kehitystarpeiden kuvaaminen. (2 p.) Puutostarpeilla, eli elintasoon liittyvillä tarpeilla on yleensä ylärajansa, ja tarpeet on tyydytetty kun yläraja on saavutettu. Kehitystarpeilla, yhteisyyden ja itsensä toteuttamisen tarpeilla on sitä vastoin tuskin mitään ylärajaa. (1 p.) Puutos- ja kehitystarpeiden välinen ero ei kuitenkaan ole täysin selvä: niin kauan kuin ihminen jatkuvasti elää nälkärajan tuntumassa, hän syö mitä on tarjolla, mutta yltäkylläisyydessä hänestä tulee nirso. Siksi on joskus elintason ja osatekijöiden kyseessä ollessa pyritty erottamaan tarve- ja preferenssialue, jossa tarvealue vastaa minimiä, jota erilaisista, esim. ravintofysiologisista tai yhteiskuntapoliittisista syistä jokaisen katsotaan tarvitsevan. (1 p.)

6 8. Selitä, mitä vieraantuminen on aineiston mukaan. (4p.) Vieraantumisella tarkoitetaan itsensä toteuttamisen negatiivista vastakohtaa. Vieraantumista voidaan sanoa esiintyvän silloin, kun inhimillisiä suhteita arvioidaan vain hyödyn kannalta, ihmisiä vain työvoimana tai kuluttajina, ja ihmiset näin ollen ovat verrattavissa helposti vaihdettaviin tavaroihin tai koneen osiin. (1,25 p.) Vieraantumista on vaikea operationalisoida, mutta vieraantumisen tutkimusperinteelle varsin uskollinen operationalisointi on Johan Galtungin ehdottama korvattavuus ja sen vastakohta korvaamattomuus. Mitä helpommin yksilö on korvattavissa, sitä enemmän hän myös esinettä, tavaraa. Mitä vaikeammin yksilö on korvattavissa, sitä enemmän hän on myös persoona, yksilö. (1,25 p.) Korvaamattomuutta voidaan nähdä monissa yhteyksissä, perheessä, ystäväpiirissä, organisaatioissa jne., mutta Pohjoismaissa työelämä on keskeinen. (0,5p.) Vieraantumisproblematiikan keskeisiä kysymyksiä on, pystyykö yksilö itse vaikuttamaan toimintaansa, elämäänsä ja kohtaloonsa. (0,5 p.) Vieraantunut ihminen ei ole oma itsensä suhteessa yhteiskuntaan, maailmaan ja luontoon, vaan esine, osa, jonka merkityksen ovat kokonaan määritelleet hänen itsensä ulkopuolella olevat voimat. (0,5p.) 9. Tarkastele onnellisuutta ja hyvinvointia valintakoekirjan ja aineiston pohjalta. (7p.) Valintakoekirja (mm. sivut 19-29; 67-81; 95; 232; ) Onnellisuuden ja talouskasvun suhde on jäähtynyt: onnellisuus lisääntyy taloudellisen kehityksen alkuvaiheissa ja tasaantuu myöhemmin. onnellisuuskäyrä tasaantunut rikkaissa maissa elinajanodotekäyrän tavoin. kun saa lisää mitä tahansa, jokainen lisäys on lisää hyvinvointia yhä vähemmän Onnellisuuden mittaaminen on eri maissa erilaista: joissakin maissa sen tunnustaminen, ettei ole onnellinen kuulostaa epäonnistumisen myöntämiseltä, kun toisissa maissa onnelliseksi julistautuminen voi kuulostaa omahyväiseltä Pienet tuloerot ja suurempi tasa-arvo johtavat suurempaan hyvinvointiin eri sosiaalisten ongelmien suhteen tarkasteltuna. (1,5p.) Muusta hyvinvointiin ja onnellisuuteen liittyvästä valintakoekirjaan pohjautuvasta tarkastelusta (0-0,5p.)

7 Aineisto Hyvinvointi määrittyy tarvekäsitteen avulla: hyvinvoinnin aste määräytyy tarpeentyydytyksen asteesta. Tarpeilla tarkoitetaan silloin perustarpeita, joiden tyydyttämättä jättäminen merkitsee huonoja olosuhteita. Onni sen sijaan liittyy ihmisen subjektiivisiin elämyksiin ja tunteisiin: onnellisuuden aste riippuu siitä, kuinka onnellisiksi ihmiset itsensä kokevat tai tuntevat. Erottelu merkitsee, että hyvinvointi on objektiivisempi kategoria kuin onnellisuus. Nelikentässä on kuvattu elintason ja elämänlaadun eroja hyvinvoinnin ja onnellisuuden käsitteiden kautta siten, että elintason osalta hyvinvointi on aineellisiin ja persoonattomiin resursseihin perustuvaa tarpeentyydytystä ja onnellisuus subjektiivisia tunteita ja kokemuksia yksilön materiaalisista ja ulkoisista elinehdoista. Elämänlaatu on hyvinvoinnin suhteen ihmisten välisiin, ihmisen ja yhteiskunnan sekä ihmisen ja luonnon suhteisiin perustuvaa tarpeentyydytystä, ja onnellisuus subjektiivisia tunteita ja kokemuksia suhteesta ihmisiin, luontoon ja yhteiskuntaan. Hyvinvoinnin ja onnellisuuden käsitteet on eri yhteyksissä määritelty eri tavalla, mutta niillä on yhteiskuntafilosofisessa perinteessä kuitenkin selvät eronsa. Georg Henrik von Wrightin mukaan näillä kahdella käsitteellä on mm. erilaiset suhteet aikaan ja kausaliteettiin. Hyvinvointi on pysyvämpää kuin onni, johon liittyy hetkellisyys ja katoavaisuus. Yhteiskuntapolitiikassa on tärkeää hyvinvointi sekä pyrkimys mitata tarpeentyydytystä todellisia oloja ja käyttäytymistä havainnoimalla. Samalla ei voida kokonaan laiminlyödä subjektiivisia onnen kokemuksia, eikä niin käytännössä tehdä. Hyvinvointia tutkitaan havainnoimalla todellisia, objektiivisesti havaittavia olosuhteita ja ihmissuhteita, kun taas onnea tutkitaan selvittämällä asenteita ja subjektiivisia tunteita. (2,5) Muusta hyvinvointiin ja onnellisuuteen liittyvästä aineistoon pohjautuvasta tarkastelusta (0-0,5p.) Muusta hyvinvointiin ja onnellisuuteen liittyvästä aineistoon ja valintakoekirjaan pohjautuvasta tarkastelusta, pohdinnasta, vertailusta ja kritiikistä (0-1 p.) Tehtävänannon noudattaminen, hyvin jäsennelty kokonaisuus, oikeakielisyys. (0-1 p.)