Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 31. lokakuuta 2016 (OR. en)

Transkriptio

1 Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 31. lokakuuta 2016 (OR. en) 13905/16 AGRI 582 RECH 301 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia: Puheenjohtajavaltio Maatalouden erityiskomitea / Neuvosto EU:n maatalousalan tutkimus ja innovointi Keskustelu Valtuuskunnille toimitetaan ohessa puheenjohtajavaltion tausta-asiakirja edellä mainitusta aiheesta sekä Bratislavassa 17. lokakuuta 2016 pidetyn eurooppalaista biotaloutta käsitelleen korkean tason konferenssin päätelmät. Asiakirjat toimitetaan keskustelun pohjaksi 7. marraskuuta 2016 pidettävää maatalouden erityiskomitean kokousta ja 14. ja 15. marraskuuta 2016 pidettävää maatalous- ja kalastusneuvoston istuntoa varten /16 msu/hkd/akv 1 DGB 1B FI

2 LIITE Kestävän kasvun parantaminen EU:ssa: tutkimuksen ja innovoinnin rooli Puheenjohtajavaltion tausta-asiakirja EU:n on tulevina vuosina selviydyttävä vaikeista haasteista: muiden muassa ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja sen lieventäminen; ruokaturvan ja energiaturvallisuuden varmistaminen; vaihtoehtojen edistäminen fossiilisiin polttoaineisiin perustuville talouksillemme; kestävän kehityksen tavoitteisiin, ilmastotoimiin (COP21 Pariisin sopimus) ja valtamerten tulevaisuutta koskeviin G7-ryhmän julistuksiin liittyvät kansainväliset sitoumukset sekä talouskasvun ja sosiaalisen vaurauden edistäminen. Maataloudella, maaseudun kehittämisellä ja metsätaloudella on erittäin tärkeä rooli vastattaessa näihin haasteisiin. Tutkimustyön odotetaan ratkaisevan välittömiä ongelmia ja ennakoivan samalla tulevia tarpeita. Tutkimuksella on ensisijainen rooli EU:n toimintapolitiikan suunnittelun ja täytäntöönpanon kannalta, koska se tarjoaa vankan näyttöperustan. Tutkimus voi tarjota erityisesti tietopohjaa pitkän tähtäimen päätöksenteolle ja suunnittelulle, mikä on tarpeen selviytyäksemme haasteista. EU:n tasolla on otettu merkittäviä askelia pystyäksemme paremmin vastaamaan edessämme oleviin haasteisiin maatalouden alalla: Helmikuussa 2012 hyväksytyssä Euroopan biotalousstrategiassa käsitellään uusiutuvien biologisten luonnonvarojen tuotantoa ja niiden muuntamista elintärkeiksi tuotteiksi ja bioenergiaksi. Strategiassa ehdotetaan vastauksia EU:n ja koko maailman kohtaamiin haasteisiin, kuten kasvava väestö, jonka on saatava ravintoa, luonnonvarojen ehtyminen, ympäristön ilmastonmuutoksesta aiheutuvat paineet jne. Lisäksi siinä painotetaan, että on varmistettava fossiilisten polttoaineiden korvaaminen kestävillä ja luonnollisilla vaihtoehdoilla. Siinä peräänkuulutetaan tutkimukseen ja innovointiin perustuvia uusia lähestymistapoja ja tuetaan tiedettä ja teknologiajohtajuutta kouriintuntuvien parannusten aikaansaamiseksi Euroopan sosiaalisessa, taloudellisessa ja ympäristöön liittyvässä hyvinvoinnissa. Strategiaa on tarkoitus tarkastella uudestaan ja päivittää vuonna 2017, mikä on merkittävä tilaisuus antaa sille uutta poliittista vauhtia ja ohjausta /16 msu/hkd/akv 2 LIITE DGB 1B FI

3 EU:n maatalousalan tutkimukseen ja innovointiin sovellettavan pitkän tähtäimen strategisen lähestymistavan kehittäminen aloitettiin kesäkuussa 2015 Milanon maailmannäyttelyssä, ja komissio julkaisi sen päätösasiakirjan heinäkuussa Strategiassa tuetaan siirtymistä kohti joustavia, kestäviä ja ilmastoystävällisiä maatalousjärjestelmiä ja arvoketjuja. Sen tavoitteena on edistää tiedon, teknologian ja hallinnointiratkaisujen tuottamista terveellisten ja ravitsevien elintarvikkeiden tarjonnan turvaamiseksi pitkällä tähtäimellä. Elintarviketuotannon lisäksi strategiassa käsitellään maataloustoiminnan pohjalta syntyvien muiden tuotteiden kuin elintarvikkeiden sekä palvelujen kasvavaa roolia. Siinä tarkastellaan maaseutualueiden yleisiä innovointimahdollisuuksia, mukaan lukien inhimillisen ja sosiaalisen pääoman kehittämisen avulla. Strategiassa kannatetaan laaja-alaista lähestymistapaa maankäytön hallintaan ja se ulottuu koskemaan myös metsiä metsä- ja maataloustoiminnan välisten synergioiden optimoimiseksi maaseutualueilla. Puheenjohtajavaltio haluaa painottaa tarvetta tehostaa ja tukea EU:n taloutta edellä esitettyjen strategisten lähestymistapojen mukaisesti käyttämällä tutkimukseen ja innovointiin osoitettua EU:n rahoitusta kohdennetusti ja tasapainoisesti kaikkialla EU:ssa. Kokonaistavoitteena tulisi olla nykyisen tutkimuspotentiaalin käyttäminen yhtenäisen eurooppalaisen tutkimusalueen kehittämiseksi edelleen kaikkien jäsenvaltioiden yhteistyön pohjalta. EU:n tutkimusrahoituksen tärkein käyttövoima on vuonna 2014 käynnistetty niin kutsuttu Horisontti ohjelma. Euroopan komission ponnisteluista huolimatta (osallistumisperiaatteen laajentaminen, toimenpiteiden yksinkertaistaminen ja synergiat ERI-rahastojen välineiden kanssa) jäsenvaltioiden välillä on edelleen merkittäviä eroja tutkimukseen ja innovointiin osoitettavissa määrärahoissa. Kasvava innovointikuilu ja EU13-maiden (niin kutsuttujen uusien jäsenvaltioiden) vähäinen osallistuminen Horisontti ohjelmaan ovat keskeisiä haasteita, jotka hidastavat koko EU:n kestävää kasvua. EU13-maat ovat tähän mennessä vastaanottaneet alle 5 prosenttia Horisontti ohjelman puitteissa tähän mennessä käytetystä kokonaisbudjetista /16 msu/hkd/akv 3 LIITE DGB 1B FI

4 Edellä mainittuun epätasapainoon pyritään puuttumaan useilla aloitteilla, joista esimerkkinä mainittakoon BIOEAST-aloite osaamiseen perustuvan maatalouden ja biotalouden keski- ja itäeurooppalainen aloite, jossa painotetaan tutkimusta, innovointia ja ylikansallista yhteistyötä osaamiseen perustuvassa kehityksessä kestävän kasvun edistämiseksi kaikkialla EU:ssa. Toinen esimerkki on Visegrad-ryhmän maiden tutkijoiden aloite, jossa pyritään löytämään ratkaisuja kasvavaan innovointikuiluun Euroopassa ja jossa kannustetaan aktiivisempaan osallistumiseen yhteisiin eurooppalaisiin ohjelmiin. Lisäksi mainittakoon äskettäin allekirjoitettu Łódzin julistus bioalueista ja Visegrad-maiden sekä Bulgarian, Romanian ja Slovenian yhteinen julistus. Puheenjohtajavaltio Slovakia järjesti yhdessä Euroopan komission kanssa maataloustutkimuksen pysyvän komitean alaisuudessa Bratislavassa 17. lokakuuta 2016 korkean tason konferenssin eurooppalaisesta biotaloudesta. Konferenssin teemana oli 'Alueiden rooli eurooppalaisessa biotaloudessa'. Konferenssiin osallistui 290 henkilöä, mukaan lukien edustajat kaikista 28:sta EU:n jäsenvaltiosta. Konferenssissa pyrittiin käsittelemään edellä esitettyjä kysymyksiä, katso liite I. Ottaen huomioon Euroopan biotalousstrategian uudelleentarkastelun ja Horisontti ohjelman vuosien työohjelman valmistelun puheenjohtajavaltio Slovakia haluaisi jatkaa aikaisempien EU-tason toimien pohjalta, jotka ovat selkeästi osoittaneet alueellisten strategioiden merkityksen Euroopan biotaloussuunnitelman täytäntöönpanon esteiden raivaamiseksi (esim. biotalouden investointeja käsitellyt huippukokous 2015, biotaloutta käsitellyt maailmanlaajuinen huippukokous 2015, bioalueita käsitellyt Łódzin konferenssi 2016 jne.). On tärkeää ottaa huomioon myös nykyiset aloitteet, joissa kannustetaan makroalueiden olemassa olevan tutkimuspotentiaalin tehokkaampaan hyödyntämiseen eurooppalaisen tutkimusalueen kehittämiseksi maatalouden alalla /16 msu/hkd/akv 4 LIITE DGB 1B FI

5 LIITTEEN LIITE I BRATISLAVA BIOECONOMY CONFERENCE BBEC2016 BRATISLAVA BIOECONOMY CONFERENCE CONCLUSIONS (17/10/2016) "The role of regions in European Bioeconomy", Bratislava, Slovakia Context The challenge Europe is urged to act on key challenges for the years to come: adapt to and mitigate climate change by limiting global warming to well below the 2 C target; ensure food- and energy- security, promote alternatives to our fossil-based economies; address the international commitments on Sustainable Development Goals, Climate Action (COP21 Paris Agreement) and the recent G7 declarations on the future of the oceans; foster economic growth and social prosperity. The Bioeconomy is a strategic part of the European Economy that is key to realise a smart, competitive and sustainable economy with a sound industrial base. Without a coherent bioeconomy policy to realise a thriving, sustainable bioeconomy that ensures sustainable biomass supply, use and recycling, it will be impossible to realise these global societal challenges. If challenges are global, solutions are local. Europe's cities & regions play a key role for the Bioeconomy deployment, using their own local resources and untapped biomass and waste as feedstock to produce greener products through new value chains and thus create growth and jobs where people live. The Bratislava Bioeconomy conference (BBEC 2016) The conference on the "The role of regions in European Bioeconomy" was organised on 17/10/2016 by the Slovak Ministry of Agriculture and Rural Development, the National Agriculture and Food Centre and the European Commission, under the auspices of the Slovak Presidency of the Council of the EU /16 msu/hkd/akv 5

6 The aim of the conference was to discuss with national and regional stakeholders the new bioeconomy context for agriculture, forestry and fisheries, the role of research and innovation to overcome the big societal challenges ahead of us and also to identify the barriers and best practices in the regions to develop their bioeconomy strategies. The wider objective is to raise awareness in EU regions, on the need for bioeconomy strategy building, giving particular emphasis to the Central and Eastern European countries. Conference conclusions This Bratislava Conference document brings into consideration the most important conclusions taken at the Bratislava Bioeconomy Conference BBEC2016 and builds on the conclusions of previous conferences, i.e. the Bioeconomy Investment Summit (11/2015), the Global Bioeconomy Summit in Berlin, the Stakeholders Manifesto for the Bioeconomy in Europe prepared in Utrecht (4/2016) and the Lodz Declaration of Bioregions (6-7/10/2016). The conclusions of Bratislava Bioeconomy Conference is a strategic document for the sustainable development of Bioeconomy at regional level and will contribute to the discussions at Member States' and EU regions' level on the review of European Bioeconomy Strategy as well as on future EU policies /16 msu/hkd/akv 6

7 BRATISLAVA BIOECONOMY CONFERENCE BBEC2016 BRATISLAVA BIOECONOMY CONFERENCE CONCLUSIONS "The role of regions in European Bioeconomy" Under the Slovak Presidency, Bratislava, Slovakia 17/10/2016 Europe is urged to act on key challenges for the years to come: adopt and mitigate climate change by limiting global warming to well below the 2 C target; ensure food- and energy- security, promote alternatives to our fossil-based economies; address the international commitments on Sustainable Development Goals, Climate Action (COP21 Paris Agreement) and the recent G7 declarations on the future of the oceans; foster economic growth and social prosperity. Stakeholders from EU regions, research, industry, primary producers and NGO have discussed in Bratislava possible actions to promote the deployment of sustainable Bioeconomy at regional and local level, and are proposing the following key lines for actions: A joint effort between the Commission, the Member States and the regions should be further enhanced to stimulate Bioeconomy deployment at regional level, on land, inland and marine waters. Proper societal engagement, awareness, education and training schemes should be developed, since there is no sustainable bioeconomy without the direct involvement of civil society in a co-construction mode, with societal appraisal of bioeconomy /16 msu/hkd/akv 7

8 Bioeconomy should be based on the development of sustainable and circular Bioeconomy at regional and local level (Bio-regions and Bio-communities) that use their local biological resources to create new value chains, local green energy, considering various elements, ranging from ecology with resilience and biodiversity, water management to cultural heritage. The EU policies relevant to Bioeconomy (including Cohesion policy and Common Agriculture Policy) should also be coherent and consider the development of regional and local "Bioeconomies" as a key element for achieving the UN Sustainable Development Goals and Climate Action (COP 21). EU Member States and regions are encouraged to develop their national/regional Bioeconomy strategies, in synergy with their smart specialisation strategies. Central and Eastern European economies show a huge potential that should be further exploited for the development of regional sustainable Bioeconomy ecosystems that create added value in the regions. To efficiently develop bioeconomy, the analysis of existing potential should be performed as soon as possible, including mapping of available biomass resources and analysis of current and prospective value chains. Improved access to finance for Research and Innovation should be enhanced, open to all funding instruments in a holistic, complementary and synergistic way (H2020, ESIF, EFSI, EIB, private funds). EU regions equipped with their European Structural and Investment Funds Funds (ESIF) may organise and support synergies with other funding streams (e.g. Horizon 2020 programme), maximising the impact on the ground and promoting "excellence". Regions are encouraged to sign Letters of Intent with the Biobased Industry Joint Undertaking and the Biobased Industry Consortium to create synergies and exchange best practice to promote investments in Bioeconomy /16 msu/hkd/akv 8

9 Supportive "region-friendly" tools and framework conditions should be further promoted, for the uptake of Bioeconomy, initiating new cross-sectoral, cross-regional and macroregional cooperation schemes (e.g. Danube region), joint initiatives and projects for tackling the growing innovation gap within Europe. Integration of efforts of regions, their stakeholders, financial institutions and society is paramount to create new opportunities and jobs for green industry, farming, forestry and blue growth. The European Commission, Council and Parliament, with the help of National and Regional Authorities, are urged to update the EU Bioeconomy Strategy and Action Plan /16 msu/hkd/akv 9