Lapsiasiavaltuutetun toimiston toimintasuunnitelma vuodelle Lapsiasiavaltuutetun toimiston julkaisuja 2013:2

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lapsiasiavaltuutetun toimiston toimintasuunnitelma vuodelle 2013. Lapsiasiavaltuutetun toimiston julkaisuja 2013:2"

Transkriptio

1 Lapsiasiavaltuutetun toimiston toimintasuunnitelma vuodelle 2013 Lapsiasiavaltuutetun toimiston julkaisuja 2013:2

2 sisältö Lapsiasiavaltuutetun toimiston toimintasuunnitelma vuodelle 2013 Sisältö Lapsiasiavaltuutetun toimiston toimintasuunnitelma vuodelle 2013 Lapsiasiavaltuutetun toimiston julkaisuja 2013:2 Julkaisija Lapsiasiavaltuutetun toimisto Vaasankatu 2, Jyväskylä Vaihde: Faksi: (014) Sähköposti: Taitto Workshop Pälviä Oy Kannen kuva 123rf Muut kuvat Panu Pälviä, 123rf, Colourbox Julkaisun kuvituksena käytetyt valokuvat eivät liity selvitykseen ja tekstissä esiintyvät sitaatit eivät ole kuvissa olevien lasten ja nuorten ajatuksia. ISSN-L ISSN (verkkojulkaisu) ISBN (PDF) PDF julkaistu verkossa Lapsiasiavaltuutetun esipuhe... 3 Arvioita toimintaympäristöstä vuonna Lapsiasiavaltuutetun vuoden 2013 viestit päättäjille... 5 Aikuinen: Hyödy lasten ja nuorten kokemustiedosta!... 6 Lapset ja nuoret ovat kuntalaisia!... 7 Lasten ja nuorten oikeusturva paremmaksi!... 8 Lapsinäkökulmaa terveydenhuoltoon ja vammaispolitiikkaan Lapsiasiavaltuutettu vaikuttaa ja seuraa valtionhallinnon lapsipolitiikkaa Kansallista lapsen oikeuksien viestintäverkostoa vahvistetaan Lapset ja nuoret toimiston neuvonantajina Viestintä ja verkostoituminen Lapsiasiavaltuutetun toimiston julkaisut vuonna Hallinto, talous ja kansainvälinen toiminta Hyvä lapsuus kaikille! Lapsiasiavaltuutetun strategia Lapsiasiavaltuutetun toimiston tehtävä Lapsiasiavaltuutetun toimistossa työskentelevät Lapsiasiavaltuutetun toimiston julkaisuja 2013:2 Toimintasuunnitelma vuodelle

3 esipuhe Lapsiasiavaltuutetun esipuhe Lapsiasiavaltuutetun tehtävä on edistää lapsen etua ja oikeuksia yleisellä yhteiskunnallisella tasolla. Teemme työtä selvittämällä lasten ja nuorten mielipiteitä, sekä välittämällä niitä päättäjille. Tiedotamme lapsen oikeuksista, seuraamme lasten hyvinvointia ja vaikutamme päättäjiin aloittein, lausunnoin ja tapaamisin. Mielipidevaikuttaminen, verkostoituminen sekä lasten ja nuorten tapaamiset ovat viisihenkisen toimistomme arkea. Vuonna 2013 rohkaisemme päättäjiä, lasten kanssa työskenteleviä sekä palveluiden kehittäjiä oppimaan lasten ja nuorten kokemustiedosta. Vahvistamme lasten ja nuorten ääntä kuntauudistuksessa ja kuntaliitoksissa. Edistämme lasten kokemusasiantuntemuksen hyödyntämistä lastensuojelun, terveydenhuollon ja sairaaloiden toiminnan kehittämisessä. Haemme keinoja myös vammaisten lasten osallistamiseen. Edistämme lasten ja nuorten oikeusturvaa ja -suojaa. Kannustamme ihmisoikeusja lainvalvontaviranomaisia sekä palveluiden ammattilaisia kohtaamaan lapset ja nuoret laadukkaasti. Evästämme heitä toimimaan lapsiystävällisesti sekä tiedottamaan toiminnastaan lapsille ja nuorille ymmärrettävästi. Edistämme lapsen oikeuksien tuntemusta järjestöissä, kouluissa sekä lasten kanssa työskentelevien koulutuksessa. Vakiinnutamme lapsen oikeuksien viestinnän kansallisia yhteistyörakenteita. Lapsen oikeuksien päivän yhteisenä teemana ovat vammaisten lasten oikeudet. Jalkautamme ihmisoikeuskasvatuksen toiminnallisia menetelmiä laajassa yhteistyöverkostossa. Tarjoamme vuosikirjassamme päättäjille tiiviin ajankohtaiskatsauksen lasten ja nuorten hyvinvoinnin tilaan. Tuemme tietoon perustuvan lapsipolitiikan kehittämistä ja lasten hyvinvoinnin seurannan vakiintumista. Toiminnaltamme odotetaan paljon. Lausuntopyyntöjä saamme lähes viikoittain. Kansalaisyhteydenottojen määrä kasvaa vuosittain. Puheet ja luennot kiinnostavat. Toimistoon tarvitaan pian lisää henkilökuntaa. Missään muussa Euroopan maassa lapsiasiavaltuutetun työtä ei tehdä näin pienillä henkilöstövoimavaroilla. Jyväskylässä Maria Kaisa Aula, lapsiasiavaltuutettu PS. Toimistomme strategian päälinjat löydät suunnitelman lopusta sekä strategian kokonaisuudessaan Lapsiasiavaltuutetun toimiston julkaisuja 2013:2 Toimintasuunnitelma vuodelle

4 Vaikuttaminen Arvioita toimintaympäristöstä vuonna 2013 Myönteistä Monialainen yhteistyö lasten, nuorten ja perheiden palveluissa saa kunnissa enemmän jalansijaa, valtion vastaava koordinaatio ei ole edennyt. Kasvatus kiinnostaa ja puhuttaa kansalaisia ja mediaa. Ihmisoikeustoimijoiden yhteistyö tiivistyy ja vuoropuhelu vakiintuu. Tietoisuus lastensuojelun laatuongelmista on vahvistunut. Opetussuunnitelma- ja lakiuudistus rohkaisee lasten osallistumista kouluympäristössä. Lasten näkemysten arvostaminen sekä terveydenhuollossa että erityistä tukea tarvitsevien lasten palveluissa on vahvistunut. Riskejä Julkisen talouden tiukkuus uhkaa heikentää lasten ja perheiden palveluita. Eteneekö kuntauudistuksessa palveluiden yhdenvertainen saatavuus? Valvovien viranomaisten liian pienet resurssit ja pula pätevistä sosiaalityöntekijöistä. Lisääntyykö erilaisuuden pelko? Ennaltaehkäisevä toiminta vähenee, kun resurssit hupenevat erityistason palveluihin. Mahdollisuuksia Lasten mielipiteiden selvittäminen ja huomioon ottaminen ei ole ensisijaisesti kiinni rahasta vaan aikuisten asenteista ja toimintatavoista. Kasvatuskumppanuuden vahvistuminen ja yhteistyö vanhempien kanssa koulussa ja varhaiskasvatuksessa. Ihmisoikeuskasvatuksen vahvistuminen perusopetuksen opetussuunnitelmissa. Päätösten lapsivaikutusten arvioinnin eteneminen. Sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämisessä lisääntyvä lasten kokemustiedon kysyntä. Lapsiasiavaltuutetun toimiston julkaisuja 2013:2 Toimintasuunnitelma vuodelle

5 minulla on oikeus kasvatukseen Vaikuttaminen Lapsiasiavaltuutetun vuoden 2013 viestit päättäjille Lapsiasiavaltuutetun toimiston ohjeet aikuisille, päättäjille ja viranomaisille: Opi hyötymään lasten ja nuorten kokemustiedosta toiminnan kehittämisessä! Tiedota toiminnastasi lapsille ja nuorille heille ymmärrettävällä tavalla! Selvitä lasten ja nuorten näkökulmaa palveluiden laatuun! Ota selvää lasten ja nuorten hyvinvoinnista kysymällä myös heiltä itseltään! Vahvista osaamista lasten ja nuorten kohtaamisessa! Ennakoi päätöstesi vaikutuksia lapsiin ja nuoriin! Monialaisella kumppanuudella ja johtamisella ehkäistään lasten pahoinvointia! Yksin kasvamisen ja yksin kasvattamisen aika on ohi! Jokainen kasvattaa esimerkillään! Lapsiasiavaltuutetun toimiston julkaisuja 2013:2 Toimintasuunnitelma vuodelle

6 Vaikuttaminen Aikuinen: Hyödy lasten ja nuorten kokemustiedosta! Lapsiasiavaltuutettu rohkaisee eri hallinnonalojen ja palveluiden suunnittelijoita, päättäjiä ja ammattilaisia ottamaan selvää lasten ja nuorten kokemustiedosta. Lasten kokemustieto auttaa aikuisia palveluiden kehittämisessä. Niin koulussa, terveyspalveluissa, sosiaalipalveluissa kuin vapaa-ajan ja liikennepalveluissakin tulee kerätä lasten palautetta ja mielipiteitä. Keskeistä on parantaa lasten ja nuorten kanssa työskentelevien ja palveluita suunnittelevien aikuisten osaamista ja vuorovaikutustaitoja. Lisäksi tulee luoda menetelmiä lasten ja nuorten palautteen säännönmukaiseen keräämiseen sekä kohentaa lasten ja nuorten osallistumisrakenteiden toimivuutta (oppilaskunnat, lasten parlamentit, nuorisovaltuustot). Levitämme lasten ja nuorten suosituksia lastensuojelun ja sijaishuollon laadun kehittämiseksi. Syksyllä 2012 julkaistusta Uskomme sinuun Usko sinäkin -kiertueen raportista Suojele unelmia, vaali toivoa Nuorten suositukset lastensuojelun ja sijaishuollon laadun kehittämiseksi otetaan uusi painos. Yhteistyökumppaneiden (THL, Pesäpuu ry, Lastensuojelun Keskusliitto) kanssa laaditaan jatkosuunnitelma ja selvitetään alueellisten koulutusten järjestämismahdollisuudet. Osallistumme yhteistyökumppanina Pesäpuu ry:n alkavaan hankkeeseen ( ) kodin ulkopuolelle sijoitettujen pienten lasten (6 8-vuotiaat) kokemustiedon keräämisestä. Teemme yhteistyötä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sekä Pesäpuu ry:n Selviytyjät nuoret sijaishuollon kehittäjät -ryhmän kanssa kokemusasiantuntemusta arvostavan toimintamallin levittämiseksi eri puolille Suomea sekä lasten osallistumisen edistämiseksi myös sijaishuollon valvonnassa. Lapsiasiavaltuutettu valmistelee vuoden aikana yhteistyössä Mannerheimin Lastensuojeluliiton kanssa opasta lapsen oikeuksista ja kohtaamisesta viranomaistoiminnassa ja palveluissa. MLL hyödyntää hankkeessa Lasten ja nuorten puhelimen kautta kerättyjä lasten ja nuorten kokemuksia ammattilaisten kohtaamisesta. Lapsiasiavaltuutetun toimisto hyödyntää eri selvitysten kautta koottua näkemystä lasten laatukokemuksesta palveluissa. Marraskuussa järjestetään viranomaisille työpaja oppaan näkökulmien ja ideoiden työstämiseksi. Osallistumme kehittämistyöhön vammaisten lasten osallistumisen vahvistamiseksi sekä vammaisten lasten vaikuttamismahdollisuuksien lisäämiseksi. Yhteistyötä tehdään Kehitysvammaisten Tukiliitto ry:n Vaikuttava vertaistoiminta -projektin sekä Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiön (VAMLAS) yhteydessä toimivan YTRY-verkoston (Verkosto pitkäaikaissairaiden /vammaisten lasten ja nuorten asialla) kanssa. Osallistumme alaikäisten turvapaikanhakijoiden edustajatoiminnan kehittämiseen Helsingin yliopiston Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenian hankkeessa. Tuemme hankkeen järjestämiä turvapaikanhakijalasten vertaisryhmien tapaamisia ja osallistutaan niihin. Lapsiasiavaltuutetun toimiston julkaisuja 2013:2 Toimintasuunnitelma vuodelle

7 Vaikuttaminen Lapset ja nuoret ovat kuntalaisia! Lapsiystävällinen kunta -teema jatkuu lapsiasiavaltuutetun vaikuttamistyössä. Työnsä aloittavat kunnanvaltuustot tulevat hyväksymään lastensuojelulain mukaisen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman. Niiden perustaksi tulee selvittää lasten ja nuorten omia mielipiteitä. Lapsiasiavaltuutettu seuraa ja vaikuttaa kuntauudistuksen toteuttamiseen lasten, nuorten ja perheiden palveluiden näkökulmasta. Lapsiasianeuvottelukunnan kuntajaosto verkostoi yhteistyötahoja ja ideoi vaikuttamistyötä niin, että lasten ja nuorten omat mielipiteet otettaisiin hallinnossa kuntauudistuksen ja kuntaliitosten valmistelussa huomioon. Lasten ja nuorten kannanotto osallistumisesta kuntauudistuksen ja kuntaliitosten valmisteluun jaetaan vuoden alussa jokaiseen kuntaan. Lasten ja nuorten kuntaosallistuminen on painopisteenä lapsiasiavaltuutetun vaikuttamistyössä. Päättäjiä muistutetaan lapsen edusta kuntauudistusten ohjenuorana. Päätösten lapsivaikutukset tulee arvioida ja ennakoida. Lasten ja nuorten kannalta tärkeää on palveluiden läheisyys. Kuntavaikuttamisessa korostetaan myös palveluiden monialaista johtamista sekä lasten hyvinvoinnin tietopohjan vahvistamista. Lapsiasiavaltuutettu ja -neuvottelukunta ottavat aktiivisesti kantaa kuntauudistukseen sen edetessä. Lapsiasiavaltuutettu osallistuu myös kuntalain kokonaisuudistuksen valmisteluun sen demokratiajaoston jäsenenä (VM). Lapsiasiavaltuutettu tapaa säännöllisesti Kuntaliiton asiantuntijoita ja johtoa lapsiasioissa. Tiivistä yhteistyötä tehdään myös Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto Nuva ry:n kanssa. Toimisto markkinoi lasten ja nuorten osallistumista kuntauudistukseen Kuntamarkkinoilla syyskuussa 2013 Helsingissä. Kuntavaalien vaikuttamiseen koottu lapsi- ja nuorisoalan toimijoiden yhteistyöverkosto jatkaa toimintaansa. Yhteistyössä ovat mukana Kirkkohallitus, Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry, Lastensuojelun Keskusliitto ry, Nuori Suomi ry, Pelastakaa Lapset ry, Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry, Suomen Vanhempainliitto ry, Valtion nuorisoasiain neuvottelukunta (Nuora) sekä Suomen Nuorisovaltuustojen liitto. Lasten ja nuorten valtuutetun huoneentaulun allekirjoitti yli kuntavaalien ehdokasta. Yhteydenpitoa allekirjoittaneisiin jatketaan sähköisin uutiskirjein ja kyselyin Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssin kautta. Lapsiasiavaltuutettu tekee vuoden aikana 2 3 kuntavierailua Lapsiystävällinen kunta -teemalla. Vierailuissa neuvotaan kunnan johtoa lapsen oikeuksien valtavirtaistamisessa sekä lasten ja nuorten osallistumisen edistämisessä. Lapsiasiavaltuutetun toimisto vahvistaa lapsinäkökulmaa ja lapsiystävällinen kunta -ajattelua tekemällä yhteistyötä Keski-Suomen liiton kanssa muun muassa maakuntasuunnittelussa ja verkostotapaamisissa. Lapsiasiavaltuutetun toimiston julkaisuja 2013:2 Toimintasuunnitelma vuodelle

8 Vaikuttaminen Lasten ja nuorten oikeusturva paremmaksi! Suomalainen perusoikeuksien, ihmisoikeuksien ja lainvalvontajärjestelmä on hajanainen. Lasten, nuorten ja heidän vanhempiensa ei ole helppo päästä selville siitä, mihin ongelmatilanteissa tulee ottaa yhteyttä. Sekä aluehallintovirastojen että paikallisten sosiaali- ja potilasasiamiesten tehtävistä on kansalaisilla vähän tietoa. Lapsiasiavaltuutetulle tulevat kansalaisyhteydenotot kertovat tarpeesta lapsen oikeuksia ja palveluita koskevaan oikeudelliseen neuvontaan. Lapsiasiavaltuutettu aloitti vuonna 2010 useampivuotisen vaikuttamishankkeen lasten ja nuorten oikeusturvan ja -suojan parantamiseksi. Tavoitteena on lisätä viranomaisten tietoisuutta lasten ja nuorten oikeusturvatarpeista ja saada ihmisoikeus-, lainvalvonta- ja perusoikeusviranomaiset uudistamaan toimintaansa lapsiystävällisemmäksi. Painopisteenä on laitoksissa asuvien (lastensuojelun asiakkaat, kehitysvammaiset lapset) lasten oikeusturvatiedon ja osallistumisen parantaminen. Selvitetään keinoja, joilla koulukiusaamistapaukset tulisivat viranomaisissa käsiteltyä vaikuttavammin ja lapsiystävällisemmin. Tehdään kartoitusta yhdessä Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston (AVI) ja Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskuksen) kanssa. Julkaistaan keväällä 2013 yhteinen aloite tehokkaammista oikeussuojakeinoista koulukiusaamisasioissa. Lapsiasiavaltuutettu kokoaa omille verkkosivuilleen yleistajuista ja myös lapsille ymmärrettävää tietoa oikeusturvasta sekä oikeussuojakeinoista ja tahoista, joihin voi ongelmatilanteissa ottaa yhteyttä (Apua moneen ongelmaan). Tiedottamisessa hyödynnetään sekä että -sivustoja. Käytetään lasten ja nuorten asiantuntemusta tiedotuksen sisällön suunnittelussa ja testaamisessa. Selvitetään nuorten kokemusta siitä, millaisissa tilanteissa ja palveluissa oikeusturvatietoa eniten tarvittaisiin. Jyväskylän yliopiston Agora Centerin kanssa aloitetaan kehityshanke alakouluikäisille suunnatun viranomaistiedotuksen innovatiivisista toteutuksista verkossa -sivustolla. Lapsiasiavaltuutettu tekee yhteistyötä Eduskunnan oikeusasiamiehen kanssa tavoitteena oikeusasiamiehen toiminnan lapsiystävällisyyden lisääminen (tiedotus, lasten ja nuorten kuuleminen lastensuojelulaitosten tarkastuksissa). Yhteistyötä tehdään valmistautumisessa niin sanotun OPCAT-lisäpöytäkirjan Lapsiasiavaltuutetun toimiston julkaisuja 2013:2 Toimintasuunnitelma vuodelle

9 Vaikuttaminen toimeenpanoon Suomessa. Uudet toimintamallit vaikuttavat erityisesti laitosten tarkastuksiin ja mahdollistavat esimerkiksi vertaisarvioitsijoiden käytön. Koulutetaan lasten kuulemisessa ja lapsinäkökulman vahvistamisessa myös Oikeuskanslerinviraston henkilökuntaa. Osallistutaan aktiivisesti eduskunnan oikeusasiamiehen yhteyteen perustetun uuden kansallisen Ihmisoikeuskeskuksen toimintaan. Tavoitteena on valtavirtaistaa lapsen oikeuksia osaksi myös muiden ihmisoikeustoimijoiden työtä. Tuodaan esille lasten oikeuksien näkökulma hallituksen ihmisoikeustoimintaohjelman eri osioiden toimeenpanossa. Yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja VALVIRAn kanssa tuetaan aluehallintovirastojen lastensuojelulaitosten tarkastustoiminnan kehittymistä lapsiystävällisempään suuntaan. Laaditaan ohjeet valtion viranomaisille lapsiystävällisestä toimintatavasta. Erityisesti huomioidaan ihmisoikeus-, lainvalvonta- ja perusoikeusvalvontaviranomaisten toiminta. Kootaan syksyllä 2013 valtion em. viranomaiset yhteen tekemään tilannearviota. Edistetään suomen kielellä keväällä 2013 julkaistavien Euroopan neuvoston lapsiystävällisen oikeuden suuntaviivojen levitystä viranomaisille ja alan toimijoille. Tehdään lapsiystävällisen oikeuden alalla yhteistyötä Lastensuojelun Keskusliiton, Pelastakaa Lapset ry:n ja oikeusministeriön kanssa. Vahvistetaan yhteistyötä potilas- ja sosiaaliasiamiesten, järjestöjen, kuntien sekä alan koulutusta antavien tahojen kanssa, jotta tiedottamista lapsille ja nuorille asiamiestoiminnasta lisättäisiin. Tuetaan Kulttuurien kohtaaminen lastensuojelussa -hankkeen esiselvityksen käynnistymistä. Hankkeen toteutuksesta vastaa Socca Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus yhteistyössä Keski-Suomen ja Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskusten kanssa. Hankkeella tuetaan ja kehitetään kulttuurisesti monimuotoistuvassa toimintaympäristössä työskentelevien lastensuojelun ammattilaisten osaamista. Osallistutaan kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten koulunkäyntiä edistävän Sisukas -hankkeen ohjausryhmään. Hanke toimii lastensuojelun osaamiskeskus Pesäpuu ry:n yhteydessä. Lapsiasiavaltuutetun toimiston julkaisuja 2013:2 Toimintasuunnitelma vuodelle

10 Vaikuttaminen Lapsinäkökulmaa terveydenhuoltoon ja vammaispolitiikkaan Vaikuttamistyössä jatketaan vuonna 2011 aloitettuja teemoja lapsinäkökulman ja lapsen oikeuksien vahvistamiseksi terveydenhuollossa ja vammaispolitiikassa. Vammaisten lasten oikeudet ovat yhteinen kansallinen lapsen oikeuksien päivän viestintäteema. Teemaa konkretisoidaan kevään 2013 aikana yhteistyössä vammaisten ja erityistä tukea tarvitsevien lasten ja heidän perheidensä järjestöjen ja toimijoiden kanssa. Lapsiasiavaltuutettu muistuttaa päättäjiä siitä, että erityistä tukea tarvitseva lapsi on ensisijaisesti lapsi eikä diagnoosin tai vammansa määrittämä. Työssä hyödynnetään vuoden 2011 ilmestynyttä lapsiasiavaltuutetun julkaisua, joka sisältää linjaukset lapsiystävälliseen vammaispolitiikkaan. Tavoitteena on vuoden aikana myös edistää vammaisten ja erityistä tukea tarvitsevien lasten oman äänen kuulumista ja osallistumismahdollisuuksia. Vaikuttamisessa edistetään myös vammaisten lasten palveluiden yhdenvertaista saatavuutta sekä vanhempien tukemista. Lapsiasiavaltuutettu on mukana työryhmässä tekemässä aloitetta ensitiedon antamisen vakiinnuttamiseksi ja yhtenäistämiseksi Suomessa. Ensitiedolla tarkoitetaan sairaalan antamaa neuvontaa ja informaatiota vammaisten tai erityistä tukea tarvitsevan lapsen odotusaikana tai syntymän jälkeen. Ensitieto -työryhmä koostuu järjestötoimijoista sekä HUS, HYKS Ensitieto (ETRI) -työryhmässä mukana olevista terveydenhuoltoalan ammattilaisista. Huonokuuloisten ja kuurojen sekä viittomakielisten lasten asemaa ja oikeuksien toteutumista kartoittava selvitys julkaistiin keväällä 2012 yhteistyössä Kuurojen Liitto ry:n sekä Kuulovammaisten Lasten Vanhempien Liitto ry:n kanssa. Selvitetään mahdollisuudet julkaisun kääntämiseen ruotsiksi tai englanniksi yhteistyössä Kuurojen Liitto ry:n kanssa. Jatketaan verkostoyhteistyötä kuulo- ja viittomakielialan toimijoiden kanssa lapsiasiavaltuutetun suositusten edistämiseksi. Edistetään Huonokuuloisten ja kuurojen lasten kasvun ja kuntoutumisen tuki -suosituksen laadintaa. Lapsiasiavaltuutettu haluaa yhdistää lapsen oikeuksien, vammaisten henkilöiden oikeuksien ja kielellisten oikeuksien näkökulman, mikä edistää myös lapsen edun toteutumista. Vammaisten lasten oikeuksien edistämisessä tehdään yhteistyötä Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiön (VAMLAS) yhteydessä toimivan YTRYverkoston, Kehitysvammaisten Tukiliitto ry:n Vaikuttava vertaistoiminta -pro- Lapsiasiavaltuutetun toimiston julkaisuja 2013:2 Toimintasuunnitelma vuodelle

11 Vaikuttaminen jektin, Kehitysvammaliiton, Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunnan (KVANK) Lasten ja nuorten jaoksen sekä Keski-Suomessa Arvokas elämä kaikille -hankkeen kanssa. Tärkeitä yhteistyökumppaneita erityistä tukea tarvitsevien lasten asioiden edistämisessä ovat myös Leijonaemot ry sekä Jaatinen Vammaisperheiden monitoimikeskus ry. Lapsiasiavaltuutetun toimisto on mukana Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen vammaispalvelujen käsikirjan Lapset ja perheet -osion kirjoittajatiimissä vuoden 2012 aikana. Tiimityö jatkuu vuoden 2013 kevään ajan. Lapsiasiavaltuutetun toimisto on yhdessä Kehitysvammaliiton asiantuntijan kanssa työstänyt tekstiosiota liittyen YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen 12 artiklan mukaiseen kaikkien lasten yhdenvertaiseen oikeuteen osallistua. Lapsiystävällisyyttä terveydenhuoltoon ja sairaaloihin Lapsiystävällinen terveydenhuolto -vaikuttamistyön tavoitteina on parantaa lasten palautteen huomioimista hoitotyössä, tuoda lapsinäkökulmaa sairaalarakentamiseen sekä edistää potilasasiamiesten tiedottamista myös lapsille ja nuorille. Työ aloitettiin vuonna 2011, jolloin osallistuttiin Euroopan neuvoston kyselyyn (Child-friendly health care: the views and experiences of children and young people in Council of Europe member States) aiheesta. Edistetään lapsiystävällisen sairaalarakentamisen hanketta Hyvinvointia ja toipumista edistävä lasten sairaala yhteistyössä Työterveyslaitoksen ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa. Etsitään yhteistyökumppaneita ja tahoja asiaan liittyvän keskustelun ja toimenpiteiden virittämiseksi Suomessa. Asia on ajankohtainen, koska monet sairaalarakennukset odottavat peruskorjausta. Lapsiystävällisestä terveydenhuollosta valmistellaan vuodelle 2014 julkaisua, joka sisältää lapsiasiavaltuutetun suositukset päättäjille. Julkaisun ytimenä ovat viime vuonna toteutetun Euroopan neuvoston kyselyn tulokset sekä Euroopan neuvoston lapsiystävällisen terveydenhuollon linjausten esittely. Verkostoidaan työhön alan kansallisia asiantuntijoita. Jatketaan yhteistyötä Nordisk förening för sjuka barns behov -yhdistyksen, Suomen NOBAB ry:n kanssa. Terveydenhuoltoon kytkeytyy myös vaikuttaminen väkivallan ja hyväksikäytön uhriksi joutuneiden lasten tuen ja rikostutkinnan uuden, kokonaisvaltaisen toimintamallin kehittämiseksi. Lapsiasiavaltuutettu on jäsenenä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Lastenasiaintalo -hankkeen ohjausryhmässä. Tavoitteena on sosiaalitoimen, terveydenhuollon, poliisin ja syyttäjän viranomaistoimintaa yhdistävän Lastenasiaintalon pilotoinnin aloittaminen vuonna 2014 Turun yliopistosairaalan toiminta-alueella. Lapsiasiavaltuutetun toimiston julkaisuja 2013:2 Toimintasuunnitelma vuodelle

12 Vaikuttaminen Lapsiasiavaltuutettu vaikuttaa ja seuraa valtionhallinnon lapsipolitiikkaa Lapsiasiavaltuutettu seuraa ja arvioi yhdessä lapsiasianeuvottelukunnan kanssa hallituksen lapsia koskevien ohjelmien toteutumista. Tärkeimpiä näistä ovat vuosien valtioneuvoston Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma , Hallitusohjelman koulutuspoliittiset linjaukset ja toimeenpanosuunnitelma (KESU)) sekä Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste). Myös Sisäisen turvallisuuden ohjelma on lasten oikeuksien näkökulmasta merkittävä. Lapsiasiavaltuutetun toimisto seuraa hallituksen Kansallisen perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelman toteutumista oikeusministeriön asettaman ihmisoikeustoimijoiden paneelin jäsenenä. Yhdessä Lastensuojelun Keskusliiton kanssa varmistetaan lapsia koskevien hankkeiden etenemistä. Lapsiasiavaltuutettu osallistuu sosiaali- ja terveysministeriön vetovastuulla olevan hankkeen 4 (YK:n lapsen oikeuksien komitean suositusten toimeenpano ja lapsen oikeuksien valtavirtaistaminen) toimeenpanoon. Vaikutetaan aktiivisesti ulkoministeriöön työn alla olevan ihmisoikeusselonteon lapsinäkökulman vahvistamiseksi. Lapsiasiavaltuutettu on mukana sekä yhdenvertaisuuslain että tasa-arvolain muutoksen jatkovalmisteluryhmässä. Lapsiasiavaltuutettu osallistuu myös sisäasiainministeriön syrjinnän seurantaryhmän toimintaan sekä YES Yhdenvertaisuus etusijalle -hankkeen ohjausryhmään. Opetus- ja kulttuuriministeriön alalla uudistetaan perus- ja esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet sekä valmistellaan uutta varhaiskasvatuslakia. OPS-perusteisiin vaikuttamisessa korostetaan koulun kasvatustehtävää, koulun ja vanhempien kasvatuskumppanuutta, lasten ja nuorten kokonaishyvinvoinnin tukemista sekä lasten ja nuorten osallistumisen mahdollisuuksien lisäämistä kouluyhteisössä. Varhaiskasvatuslakiin vaikuttamisessa perustana ovat vuonna 2009 laaditut linjaukset, jotka korostavat lapsen oikeuksien näkökulmaa sekä pienten lasten palveluiden kokonaisuuden parempaa toimivuutta. Lapsiasiavaltuutettu on mukana Nuori Suomi ry:n Tutkimusmatkalla varhaiskasvatuksen uusiin liikkumisen käytäntöihin -verkostossa. Verkosto tuottaa valtakunnallinen liikkumis- / hyvinvointiohjelman varhaiskasvatukseen. Vaikuttamisen tavoitteena on saada Lapsiasiavaltuutetun toimiston julkaisuja 2013:2 Toimintasuunnitelma vuodelle

13 Vaikuttaminen lasten liikkumisen edistäminen mukaan uuteen varhaiskasvatuslainsäädäntöön. Sosiaali- ja terveysministeriön kanssa arvioidaan mahdollisuuksia yhdistää ministeriön piirissä toimivia lapsiasioiden neuvottelukuntia. Tämä liittyy laajempaan tavoitteeseen valtioneuvoston sisäisen lapsi-, nuoriso- ja perheasioiden koordinaation kehittämisestä. Lapsiasiavaltuutettu pitää tärkeänä lasten, nuorten ja perheiden palveluiden suunnittelua ja johtamista laajasti hallinnonalarajat ylittävinä kokonaisuuksina. Tämä koskee sekä valtiota että kuntia. Euroopan neuvoston lapsen oikeuksien strategian tiedottamista ja sitoutumista edistetään suomalaisten toimijoiden keskuudessa yhdessä lapsiasianeuvottelukunnan jaoston kanssa. Yhdessä lapsiasianeuvottelukunnan kanssa kootaan syksyllä neuvonpitoon suomalaiset virkamiehet ja toimijat, joiden työhön Euroopan neuvoston lapsen oikeuksien strategia vaikuttaa. Lasten hyvinvoinnin tietopohjayhteistyötä edistetään Edistetään Lasten hyvinvoinnin kansalliset indikaattorit -työn jatkumista eri ministeriöiden yhteistyönä. Opetus- ja kulttuuriministeriön vuonna 2011 ilmestyneessä lasten hyvinvoinnin tietopohjapolitiikkaa linjanneessa raportissa ehdotettiin, että lapsiasiavaltuutetun vuosikirjassa esitettäisiin jatkossa lasten hyvinvoinnin kuvaus, jonka perustana ovat valitut kansalliset indikaattorit. Indikaattoreita testataan yhteistyöhankkeessa lapsiasiavaltuutetun toimiston, opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Jyväskylän yliopiston kanssa. Lasten hyvinvoinnin kuvaus indikaattoreiden avulla kootaan lapsiasiavaltuutetun vuoden 2013 vuosikirjaan. Se julkistetaan elokuussa. Elokuussa järjestetään myös lapsiasianeuvottelukunnan kanssa lasten hyvinvoinnin tietopohjafoorumi, johon kootaan alan toimijoita arvioimaan lasten hyvinvoinnin seurannan tilaa ja kehittämistarpeita. Erityisen tärkeä olisi koota yhteen myös lasten kokemustietoa hyvinvoinnin seurannassa kehittävät toimijat. Lapsiasiavaltuutettu osallistuu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kouluterveyskyselyn asiantuntijaryhmään. Siinä edistetään kouluterveyskyselyn ulottamista myös alakoululaisille sekä nuorten osallistumista kouluterveyskyselyn tulosten paikalliseen tulkintaan. Vaikuttamista lapsi- ja perhelainsäädäntöön Lapsiasiavaltuutettu on jäsenenä oikeusministeriön asettamassa isyyslain uudistamisen seurantaryhmässä. Lapsiasiavaltuutettu edistää lapsiperheiden erotilanteen palveluiden kehittämistä niin, että ne tukevat nykyistä paremmin lapsen etua ja vanhemmuuden jatkumista eron jälkeen. Selvitetään erityisesti lasten mielipiteiden selvittämistä ja osallistumista ero- ja huoltokiistatilanteissa. Yhteistyötahona on Fasilitatiivinen perhesovittelu -hankkeen (FASPER) neuvottelukunta. Lapsiasiavaltuutettu osallistuu Kriminaalihuollon tukisäätiön (KRITS) Vankiperhetyön verkoston toimintaan. Yhteistyö jatkuu vuoden 2013 aikana. Vankiperhetyön verkoston tavoitteena on vankiperhetyön osaamisen kokoaminen ja levittäminen, hyvien yhteistyökäytäntöjen siirtäminen ja ongelmakohtiin vaikuttaminen. Työssä seurataan Rikosseuraamuslaitoksessa (RISE) valmistellun lapsi- ja perhetyön strategian toimeenpanoa. Lapsiasianeuvottelukunnan aloite vuonna 2011 vauhditti strategian laadintaa. Lapsiasiavaltuutettu jatkaa vaikuttamistyötä lapsiin kohdistuvan seksuaalisen hyväksikäytön rikosten ehkäisemiseksi. Seurataan, miten oikeusministeriössä etenee lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämistä koskevan lainsäädännön uudistaminen etenkin vapaaehtoisten rikostaustan tarkistamisen kannalta. Lapsiasiavaltuutettu teki asiasta aloitteen tammikuussa Lapsiasiavaltuutettu on mukana Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen koordinoimassa nuorten nettikampanjassa, joka liittyy seksuaalisen väkivallan vastustamiseen. Jyväskylän ammattikorkeakoululla on puolestaan turvataitokasvatuksen kansallista koordinaatiota tukeva hanke Tunne- ja turvataidot osaamiseksi, jonka ohjausryhmässä lapsiasiavaltuutettu on mukana. Lähisuhdeväkivallan vähentämisen kehitystyötä seurataan Keski-Suomen sairaanhoitopiirin Läheisväkivallan ehkäisyn kansallinen osaamiskeskus -hankkeen kautta. Lapsiasiavaltuutettu on mukana hankkeen ohjausryhmässä. Lapsiasiavaltuutettu osallistuu myös Lastensuojelun Keskusliiton Lapsen oikeudet ja kansainvälinen lasten suojelu -neuvottelukunnan toimintaan. Neuvottelukunnassa tiedotetaan lapsiasiavaltuutetun vaikuttamistyöstä. Lapsiasiavaltuutetun toimiston julkaisuja 2013:2 Toimintasuunnitelma vuodelle

14 Lapsen oikeuksien tiedotus Kansallista lapsen oikeuksien viestintäverkostoa vahvistetaan Lapsen oikeuksien päivän teema 2013 on vammaisten lasten oikeudet. Lapsiasiavaltuutetun toimisto valmistelee teemaa ja kokoaa yhdessä Lastensuojelun Keskusliiton kanssa alan toimijoita yhteen toiminnan suunnittelemiseksi. Lapsiasianeuvottelukunta toteutti lapsen oikeuksien kansallisen viestintästrategian (OKM/2010) väliarvioinnin syksyllä Sen johtopäätöksenä selkiytetään lapsen oikeuksien kansallisen viestintäyhteistyön rakenteita. Lapsiasiavaltuutetun toimisto ja lapsiasianeuvottelukunnan lapsen oikeuksien viestinnän ja kansainvälisten asioiden jaosto vastaavat strategisista linjauksista kansallisesti. Käytännön viestintäyhteistyötä varten erityisesti lapsen oikeuksien päivän (20.11.) viestinnässä toimii yhteistyöverkosto, jonka puheenjohtajuutta hoidetaan Lastensuojelun Keskusliitossa. Kevään 2013 aikana haetaan keskeisten toimijoiden sitoumus uuteen toimintamalliin (ministeriöt, muut viranomaiset, järjestöt), josta myös tiedotetaan. Lapsen oikeuksien viestintäyhteistyötä tehdään alan järjestöjen, Emma ja Elias -hankkeen sekä Pystymetsä Oy:n kanssa liittyen perheiden moninaisuutta esittelevän dokumenttielokuvan ja sen lapsen oikeuksia edistävän esittelyaineiston tuottamiseksi. Lapsen oikeuksien viestintää verkossa ja esittein Lapsiasiavaltuutetun vastuulla on erityisesti alakouluikäisille suunnattu verkkotiedottaminen sekä lapsen oikeuksien esitteiden tarjonta eri kielillä. Arvioidaan keväällä 2013 lapsen oikeuksien esitekokonaisuus eri kielisine versioineen ja tuotetaan uudistetut esitteet syksyksi Selvitetään selkokielisen lapsen oikeuksien viestinnän tarpeet ja mahdollisuudet. Käännetään myös ruotsiksi uudistettu Toteutuvatko oikeutesi? -esite, joka kertoo nuorille lapsen oikeuksien sopimuksen raportoinnista ja Suomen saamista suosituksista. Lapsiasiavaltuutettu tiedottaa lapsen oikeuksista alakouluikäisille omilla -verkkosivuilla sekä Sisu-kissan koulukiertueilla. Lastensivuja tuotetaan ja vuorovaikutteista viestintää lapsille kehitetään yhteistyössä Jyväskylän yliopiston Agora Centerin kanssa. Lapsiasiavaltuutetulla ja Jyväskylän yliopistolla on lapsen oikeuksien viestinnän tutkimus- ja kehitystyön sopimus sekä vuosittainen toimintasuunnitelma. Vuoden 2013 tavoitteena on tehokkaampi tiedottaminen lapsiasiavaltuute- Lapsiasiavaltuutetun toimiston julkaisuja 2013:2 Toimintasuunnitelma vuodelle

15 Lapsen oikeuksien tiedotus tun lastensivuista erillisen suunnitelman mukaan. Kohteena ovat etenkin koulut ja opettajat. Tiedotuksen tueksi tehdään postikortti ja juliste. Kuva-aiheita haetaan alkuvuodesta lasten piirustuskilpailussa. Lastensivuille kehitetään uusi osio Apua moneen ongelmaan, jossa annetaan lapsille yleistajuista tietoa viranomaisten toiminnasta ja omista oikeuksistaan erilaisissa pulmatilanteissa. Sisällön viimeistelyyn ja testaamiseen lasten ryhmien kanssa ostetaan ulkopuolista työpanosta. Apua moneen ongelmaan -osiota pilotoidaan ja kehitetään vuorovaikutteiseen suuntaan. Kehitystyöhön haetaan erillisrahoitusta. Lasten sivujen maskotti Sisun sekä ruotsinkielisen Katten Sam -serkun matkalaukkukiertue jatkuu vuoden aikana vähintään kuuteen kouluun. Koulujen viestit julkaistaan verkkosivuilla. Lapsen oikeuksia esittelevät Sisun taulut käännetään ruotsiksi. Tauluista tuotetaan verkkoon sekä suomen- että ruotsinkieliset tulostettavat versiot. Suomenkieliset taulut myös painetaan. Compasito Lasten ihmisoikeuskasvatuksen käsikirja Alkuteoksen Euroopan neuvostolle toimittanut Nancy Flowers Suomeksi Lasten Keskukselle toimittaneet Kaisu Maijala ja Marja-Liisa Tonteri Julkaistu verkossa > Compasito Lasten ihmisoikeuskasvatuksen käsikirja Kirjaa voi ostaa painettuna Lasten Keskuksesta puh , Ihmisoikeuskasvatuksen jalkauttaminen jatkuu Lapsiasiavaltuutetun toimisto kokoaa kaksi kertaa vuodessa yhteen ihmisoikeuskasvatuksen toiminnallisten menetelmien Compasito-oppaan jalkautuksen toimijatahot. Yhteistyön tarkoituksena on tiedonvaihto ja yhteinen suunnittelu sekä kansallisesti yhteisten koulutusten toteuttaminen. Yhteistyötahoina ovat UNICEF, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, opetus- ja kulttuuriministeriö sekä seurakuntien lapsi- ja nuorisotyön palvelujärjestöt (Poikien ja tyttöjen keskus ry), Kerhokeskus Koulutyön tuki ry sekä Koulutus Elämään -säätiö. Lapsiasiavaltuutetun toimiston oma Compasito-ihmisoikeuskasvatuksen edistäminen suuntautuu vuonna 2013 nuorisotyön oppilaitoksiin sekä opettajankoulutuslaitoksille tiedottamiseen. Yhteistyöhön pyritään erityisesti Jyväskylän yliopiston kanssa (opettajankoulutus, varhaiskasvatus, sosiaalityön koulutus). Kumppanina työssä on free-lancer kouluttaja Mirkka Jalonen-Alava. Keski-Suomessa tehdään Compasito-oppaan jalkauttamisessa yhteistyötä opettajankoulutuksen yhteistyötoimijoiden sekä Nuorten Keski-Suomi ry:n kanssa. Hyödynnetään Jyväskylässä järjestettäviä lasten ja nuorten messutapahtumia (ToukoFest) lapsen oikeuksista ja lapsiasiavaltuutetun työstä tiedottamisessa. Yhteistyötä uskonnollisten yhteisöjen ja kirkkojen kanssa Tärkeä yhteistyökumppani lapsen oikeuksien viestinnässä on myös evankelisluterilainen kirkko, jonka lapsi- ja nuorisotyön palvelujärjestöt jatkavat lapsen oikeuksien vaikuttamista kirkon sisällä. Tarjotaan lapsen oikeuksien asiantuntemusta seurakuntien lapsiasiahenkilöiden koulutukseen sekä lapsivaikutusten arvioinnin edistämiseen kirkon sisällä. Jatketaan yhteydenpitoa myös muihin uskonnollisiin yhteisöihin lapsen oikeuksien näkökulman vahvistamiseksi niiden toiminnassa. Osallistutaan sosiaali- ja terveysministeriön yhteistyöverkostoon uskonnollisten yhteisöjen ja kirkkojen kanssa vanhemmuuden tukemisen ja lasten hyvinvoinnin teemasta. Lapsiasiavaltuutettu on mukana alueellisissa verkostotapaamisissa Oulussa ja Kuopiossa. Lapsiasiavaltuutetun toimiston julkaisuja 2013:2 Toimintasuunnitelma vuodelle

16 Lapsen oikeuksien tiedotus Lapset ja nuoret toimiston neuvonantajina Lapsiasiavaltuutettu vahvistaa edelleen lasten ja nuorten toimintaa toimiston oman toiminnan neuvonantajina. Lapsiasiavaltuutetun toimiston antamiin lausuntoihin haetaan lasten ja nuorten näkemyksiä neuvonantajaryhmien kautta, silloin kun lausuntojen aihepiirit antavat siihen mahdollisuuden. Lisäksi toiminnan suunnittelussa otetaan huomioon lapsilta ja nuorilta tulevat ehdotukset. Lapsiasiavaltuutetulla on kolme neuvonantajaryhmää. Ensinnäkin neuvonantajina toimii yläkouluikäisistä nuorista koottu 14-jäseninen NuoNe -nuorten neuvonantajaryhmä, joka kokoontuu 5 6 kertaa vuodessa pääosin Jyväskylässä. Nuorten neuvonantajien kanssa järjestetään myös päättäjätapaamisia vuoden mittaan sekä vierailu eduskunnassa. Nuorten omaa vaikuttamista toiminnan sisältöön vahvistetaan. Toisena eli alakouluikäisten lasten neuvonantajaryhmänä toimivat Suomen Lasten Parlamentin (SLP) jäsenet, jotka toimivat pääasiassa verkon kautta. Suomen Lasten Parlamentissa on noin 340 eri kuntien nimeämää jäsentä. Suomen Lasten Parlamentin toiminta on ollut syksystä 2012 pysähdyksissä rahoitusongelmien takia. Lapsiasiavaltuutettu toimii aktiivisesti SLP:n perustoiminnan uudelleen käynnistämiseksi. Suomen Lasten Parlamentin tueksi tarvitaan nykyistä säätiötä vahvempaa ylläpitäjäorganisaatiota. Lasten ja nuorten sijaishuollon asioissa Lapsiasiavaltuutetun toimiston neuvonantajaryhmänä toimii Pesäpuu ry:n Selviytyjät -nuorten ryhmä. Arvioimme vuosien USUS Uskomme Sinuun Usko Sinäkin -sijaishuollon kiertueen tulokset ja päätämme jatkotoimet kevään 2013 aikana. Selviytyjät-ryhmän jäsenet toimivat lapsiasiavaltuutetun apuna etenkin lasten ja nuorten oikeusturvan parantamisessa sekä laitosten tarkastusten lapsiystävällisen prosessin kehittämisessä. Tiivistetään yhteistyötä Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto Nuva ry:n ja edustajiston kanssa erityisesti liittyen kuntavaikuttamiseen. Keski-Suomessa lapsiasiavaltuutettu pitää yhteyksiä maakunnalliseen nuorten vaikuttajaryhmään. Yhteistyöllä vahvistetaan nuorten äänen kuulumista maakunnallisesti Keski-Suomen liiton toiminnassa. Oikeusturvateemaan liittyen selvitetään yhteistyö myös Mannerheimin Lastensuojeluliiton tukioppilaiden verkoston kanssa. Lapsiasiavaltuutettu tapaa vuosittain myös Plan Suomi Säätiön Lastenhallituksen sekä Suomen Lukiolaisten Liiton edustajia. Lapsiasiavaltuutettu seuraa myös saamelaiskäräjien nuorisolautakunnan toimintaa sekä edistää romanilasten ja nuorten äänen kuulumista. Tässä tehdään yhteistyötä sisäministeriön yhdenvertaisuus-hankkeiden kanssa. Suomen lapsiasiavaltuutetun toimisto osallistuu tutkimushankkeeseen, jossa arvioidaan eräiden eurooppalaisten lapsiasiavaltuutettu -instituutioiden toiminnan vaikuttavuutta. Suomen osalta arvioidaan erityisesti lasten ja nuorten näkökulmien välittymistä vaikuttamistyöhön. Tutkimuksen toteuttaa Central Lancashiren yliopiston sosiaalityön laitoksen professori Nigel Thomasin johdolla väitöskirjatutkija Sara Imanian. Lapsiasiavaltuutetun toimiston julkaisuja 2013:2 Toimintasuunnitelma vuodelle

17 Lapsen oikeuksien tiedotus Viestintä ja verkostoituminen Lapsiasiavaltuutetun keskeisiä viestintäkanavia ovat verkkosivut ja Suunnitelmallisen mediavaikuttamisen rinnalla otetaan käyttöön lapsiasiavaltuutetun toimiston Facebook-sivu tehostamaan vuorovaikutusta ja tiedonkulkua sidosryhmien kanssa. Toiminnasta tiedotetaan myös sähköisellä uutiskirjeellä yli tilaajalle kuusi kertaa vuodessa. Alakouluikäisille suunnattuja Lasten sivuja uudistettiin 2012 ja tänä vuonna kiinnitetään erityistä huomiota Lasten sivujen markkinointiin ja niiden tunnetuksi tekemiseen myös lasten vanhemmille. Lasten sivuilla julkaistaan Apua moneen ongelmaan -osio, joka kertoo lapsille ymmärrettävällä tavalla, miten toimia ja kenen puoleen voi kääntyä ongelmatilanteissa. Lapsiasia-sivujen rakennetta selkiytetään edelleen ja ajankohtaisaineistoa tuotetaan entiseen tapaan viikottain. Alkuvuodesta julkaistaan nuorille ja aikuisille tarkoitettu lasten ja nuorten oikeusturvaa tukeva Apua moneen ongelmaan -osio. Myös ruotsin, englannin ja pohjoissaamenkielisiä sivuja selkiytetään ja tarkistetaan sisältöjen ajantasaisuus. Viestinnän sisällöissä korostuvat kuntavaikuttaminen, Lapsen oikeuksien päivän teemaksi valittu vammaisten lasten oikeudet sekä lasten ja nuorten kokemustiedon hyödyntäminen. Lisäksi lasten hyvinvoinnin tilan arviointi on pääosassa myös lapsiasiavaltuutetun vuosikirjassa, joka luovutetaan valtioneuvostolle ja jaetaan laajasti eri sidosryhmille edellisvuosia myöhemmin eli vasta elokuussa. Vuosikirjan julkistamisella elokuussa haetaan yhteiskunnallisen keskustelun kannalta otollisempaa aikaa kuin alkukesä. Jatketaan lasten ja nuorten kuntavaikuttamisen teemaa ja julkaistaan esite nuorten oikeudesta osallistua ja vaikuttaa kuntauudistukseen ja -liitoksiin. Esite jaetaan kaikkiin kuntiin ja myös tapahtumajakelulla pyritään varmistamaan viestille huomiota juuri siellä missä uudistuksia valmistellaan. Lisäksi uudistetaan nuorille tarkoitettu esite Toteutuvatko oikeutesi?. Laaditaan suunnitelma erilaisiin messuihin ja tapahtumiin osallistumisesta ja haetaan siihen yhteistyökumppaneita. Tapahtumajakeluun soveltuvaa ajankohtaista aineistoa tuotetaan tarpeen mukaan. Lapsiasiavaltuutetun toimisto osallistuu seuraaviin tapahtumiin: ToukoFest Jyväskylässä, Kuntamarkkinat Helsingissä sekä Valtakunnalliset sijaishuollonpäivät Tampereella. Viestinnällinen yhteistyö aloitetaan Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskuksen ja sen Koordinaatti.fi -palvelun kanssa. Tarkistetaan lapsiasiavaltuutetun sidosryhmäyhteistyön, kumppanuuksien ja verkostoitumisen suunnitelma. Vahvistetaan edelleen verkostoitumista Keski-Suomessa yliopiston, maakunnallisten toimijoiden ja kuntien suuntaan. Keski-Suomessa tuetaan nuorten maakunnallisen vaikuttamisen rakenteiden luomista. Valtakunnallisesti tavoitteena on entistä tiiviimpi vaikuttaminen kunta- ja aluetasolla. Ulkoisen viestinnän palveluiden ostoa jatketaan entisen sopimuksen perusteella Medita Communication Oy:n kanssa. Jyväskylän Yliopiston Agora Centerin kanssa jatketaan lasten verkkosivujen kehittämistä tutkimus- ja yhteistyösopimuksen mukaisesti. Mediaseurantaa hyödynnetään toimiston työn yhteisen vaikuttavuuden kehittämisessä. Julkaisujen ulkoasun graafinen suunnittelu ostetaan ulkoa. Tavoitteena on parantaa tiedottamista lapsiasiavaltuutetun toiminnasta suoraan lapsille ja nuorille. Laaditaan kokonaisvaltainen ja useampivuotien suunnitelma lapsiasiavaltuutetun lapsille ja nuorille suuntautuvasta viestinnästä. Lapsiasiavaltuutetun toimiston julkaisuja 2013:2 Toimintasuunnitelma vuodelle

18 Lapsen oikeuksien tiedotus Lapsiasiavaltuutetun toimiston julkaisut vuonna 2013 Toimiston omia julkaisuja Suojele unelmia vaali toivoa. Nuorten suositukset lastensuojelun laadun kehittämiseksi l uusi painos l paino ja verkko I kevät Lapsiasiavaltuutetun toimintasuunnitelma 2013 l suomi, ruotsi ja englanti I verkko I helmikuu Nuorten näkökulma kuntauudistukseen -esite l verkko I suomi, ruotsi l paino I suomi I maaliskuu Raportti lapsiasiavaltuutetulle tulleista kansalaisyhteydenotoista vuodelta 2012 l verkkojulkaisu I kevät Lapsiasiavaltuutetun vuosikirja 2013: Miten lapset Suomessa voivat? l suomi ja ruotsi I paino ja verkko I elokuu Lapsen oikeuksien perusesitteiden uusitut versiot l paino I suomi, ruotsi, englanti, venäjä, saame l verkko I syksy Toteutuvatko oikeutesi? lapsen oikeuksia lapsille ja nuorille l uusi tarkistettu painos, sekä ruotsinkielinen versio l paino ja verkko I syksy Lapsen oikeuksista selkokielellä l verkko ja paino I syksy Sisun taulut lapsen oikeuksista pienille lapsille l verkko ja paino I suomi, ruotsi I syksy Lasten sivujen Sisu-aiheinen postikortti ja juliste l paino I kevät Ohjeet lainvalvonta- ja ihmisoikeusviranomaisille lapsinäkökulmasta l verkko ja paino I suomi, ruotsi I syksy Valmistelussa vuoden aikana Lapsen oikeudet ja kohtaaminen viranomaispalveluissa l opas yhteistyössä MLL:n kanssa l verkko ja paino I kevät 2014 Lapsiystävällinen terveydenhuolto lapsiasiavaltuutetun linjaukset l verkko ja paino I kevät 2014 Yhteistyössä julkaistavia Euroopan neuvoston lapsiystävällisen oikeuden suuntaviivat l ilmestyy EU:n julkaisemana l verkko Lapsiasiavaltuutetun toimiston julkaisuja 2013:2 Toimintasuunnitelma vuodelle

19 lapsiasiavaltuutetun toimisto Hallinto, talous ja kansainvälinen toiminta Toimiston työhyvinvoinnin parantamisen kannalta on vähennettävä työn kuormittavuutta ja kiireen tuntua. Toimintaa suunnitellaan entistä paremmin ja otetaan työn alle vähemmän uusia hankkeita. Toimistolle yritetään saada lisää työvoimaa. Ulkoisia palveluiden ostoja käytetään työkuormituksen tasaamisen apuna etenkin kansalaisyhteydenotoissa. Viron lapsiasiavaltuutetun toimisto perehtyy pohjoismaisten kollegojensa toimintaan. Kuvassa vasemmalta Andra Reinomägi, Anne Hujala, Maria Kaisa Aula, Andres Aru, Margit Sarv ja Aigi Kivioja. Toimistossa työskentelee viisi vakituista työntekijää. Vuoden 2013 aikana palkataan kaksi korkeakouluharjoittelijaa (3 kk). Toimiston toimintamäärärahat ovat vuonna 2013 palkkamenojen lisäksi euroa. Videoneuvotteluyhteyksien käytöllä vähennetään matkustustarpeita. Sosiaalija terveysministeriön koulutuksia (atk, asiakirjahallinta, verkkopalvelut) pyritään tuomaan mahdollisimman paljon Jyväskylään. Vuoden aikana henkilöstön vaihtuvuus ja uuden henkilöstön perehdyttäminen tulee vaatimaan paljon aikaa. Toimistotyöhön ostetaan apua vuokratyönä. Sekä tukitehtäviin että kansalaisyhteydenottoihin vastaamiseen tarvittaisiin toimistoon virkalisäystä. Toimeksiantosopimuksin verkostoidaan lisävoimavaroja kansalaisyhteydenottoihin vastaamiseen, ihmisoikeuskasvatukseen sekä lasten sivujen sisällön kehittämiseen (AMO). Korkeakouluharjoittelijoiden työpanokset kohdentuvat oikeusturva- ja kansalaisyhteydenottotyöhön sekä lapsen oikeuksien viestintään. Kansalaisyhteydenottojen prosessia sujuvoitetaan lajittelemalla yhteydenottoja tyypin mukaan ja eriyttämällä vastausten luonnetta perusteellisempiin ja vakiomuotoisempiin. Tärkeänä tavoitteena on nopeuttaa vastausten aikataulua. Taloushallinnossa jatketaan toiminnan sisältöön perustuvan suunnittelun ja seurannan kehittämistä. Koko vuoden mittaan kiinnitetään huomiota kustannusten hallintaan ja priorisointiin. Arkistoinnissa vastataan maakunta-arkiston arvioinnissa esille tulleisiin kehittämistarpeisiin. Toteutetaan toimiston turvallisuussuunnitelmaa. Toimiston sisäilmaongelmia kartoitetaan kevään 2013 aikana ja tehdään tarvittavat johtopäätökset. Selvitetään vuoden aikana mahdollisuuksia saada lisärahoitusta lapsen oikeuksien viestinnän tarpeisiin opetus- ja kulttuuriministeriöstä tai yksityiseltä säätiöltä. Pohjoismaiden lapsiasiavaltuutettujen kokous järjestetään Suomessa Kokouksen loppuosaan kutsutaan mukaan myös Baltian maiden (Viro, Latvia, Liettua) lapsiasiavaltuutettuja. Lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula vierailee Pietarissa, alueen lapsiasiavaltuutetun Svetlana Agapitovan kutsusta. Lapsiasiavaltuutetun toimiston julkaisuja 2013:2 Toimintasuunnitelma vuodelle

20 lapsiasiavaltuutetun strategia Hyvä lapsuus kaikille! Lapsiasiavaltuutetun strategia l Enemmän aikuisten läsnäoloa ja vähemmän yksinäisyyttä. l Enemmän leikkiä ja vähemmän suorittamista. l enemmän ehkäiseviä palveluita ja varhaista tukea. l Lapsille enemmän mahdollisuuksia osallistua ja tulla kuulluksi. Kaikissa yhteiskunnan päätöksissä lapsen etu tulee asettaa etusijalle. Tavoitteena on se, että mahdollisimman monella lapsella ja nuorella Suomessa on riittävän pitkä ja huoleton lapsuus. Jokaisella alle 18-vuotiaalla on oikeus olla lapsi. Lapsiasiavaltuutettu on hallinnollisesti sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä toimiva itsenäinen viranomainen. Tehtävä on määritelty laissa lapsiasiavaltuutetusta (1221/2004). Toimipaikka on Jyväskylä. Lapsiasiavaltuutetun apuna toimii valtioneuvoston asettama lapsiasianeuvottelukunta (asetus 274/2005). Lapsiasiavaltuutetun toimiston julkaisuja 2013:2 Toimintasuunnitelma vuodelle

21 lapsiasiavaltuutetun toimisto Lapsiasiavaltuutetun toimiston tehtävä Lapsiasiavaltuutettu on yhteiskunnassa l lapsen äänen vahvistaja l sillanrakentaja eri toimijoiden kesken l aloitteellinen vaikuttaja Työtä ohjaavat arvot l lapsuuden arvostus l rohkeus ja itsenäisyys lapsen edun puolustamisessa l herkkyys ja välittäminen tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus Toimiston työssä: l yhteistyökyky ja palvelualttius l luovuus ja kehitysmyönteisyys Lapsiasiavaltuutetun toiminnan kuvaus Lapsiasiavaltuutettu edistää lapsen etua ja oikeuksia seuraavin tavoin: 1) Kuuntelee lasten mielipiteitä ja välittää niitä päättäjille. 2) vaikuttaa lapsinäkökulman vahvistamiseksi. 3) seuraa ja raportoi lasten hyvinvoinnista ja oikeuksien toteutumisesta. 4) Jakaa tietoa lapsen oikeuksista. 5) edistää lapsipolitiikan yhteistyötä. Lapsiasiavaltuutettu ei ratkaise tai anna kannanottoja yksittäisen lapsen tai perheen asiassa. Lapsiasiavaltuutetun toimisto kerää tietoa lasten hyvinvoinnista ja oikeuksien toteutumisesta seuraavin tavoin: l lasten tapaamiset ja mielipiteiden selvitykset l kansalaisyhteydenotot l tutkimusjulkaisujen seuranta l yhteydenpito alan järjestöihin asiantuntijoihin ja muihin viranomaisiin Lapsiasiavaltuutettu edistää lapsen etua ja oikeuksia yleisellä yhteiskunnallisella tasolla, itsenäisesti mutta yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Työn perustana on YK:n lapsen oikeuksien sopimus. Lapsiasiavaltuutetun toiminnan tuotoksia ovat: l vuosikirja l aloitteet, lausunnot, suositukset ja ohjeet viranomaisille ja muille alan toimijoille l kansalaisyhteydenottovastaukset l lasten mielipiteiden raportit l Sisu-kissan kiertueet l muut julkaisut, tiedotteet medialle l verkkopalvelut aikuisille ja alakouluikäisille ja l lapsen oikeuksien tiedotusaineisto (esitteet suomeksi, ruotsiksi, englanniksi, saamen kieliksi, romanikielellä, venäjäksi ja viittomakielellä) l puhe- ja koulutustilaisuudet sekä julkiset esiintymiset mediassa l sidosryhmäkirjeet Asetuksessa määritelty tehtävä on laatia valtioneuvostolle vuosikirja, jossa kuvataan lapsiasiavaltuutetun toimintaa sekä arvioidaan lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja oikeuksien tilaa. Lapsiasiavaltuutetun toimiston julkaisuja 2013:2 Toimintasuunnitelma vuodelle

22 lapsiasiavaltuutetun toimisto Lapsiasiavaltuutetun toimistossa työskentelevät Maria Kaisa Aula lapsiasiavaltuutettu l esimies l suunnittelu l viestintä ja vaikuttaminen Kirsi Pollari ylitarkastaja l kansalaisyhteydenotot l lausuntojen valmistelu vammaisten ja erityistä tukea tarvitsevien lasten oikeudet l lapsen oikeudet terveydenhuollossa Maria Kaisa Aulasta tuli Espoon kuvataidekoulun ensimmäinen Kuviskummi. Vilma oli piirtänyt Muksumessujen tunnuskuvan ja sai kiitokseksi piirustuksellaan varustetun t-paidan. Anne Hujala, Jaana Tervo ja Johanna Kiili osallistuivat lapsiasiavaltuutetun toimiston suunnittelupäivään Kuokkalan kartanossa Jyväskylässä elokuussa Lapsiasiavaltuutettu tarkastelee lasten ja nuorten hyvinvoinnin indikaattoreita yhdessä Jyväskylän yliopiston asiantuntijoiden kanssa. Kuvassa professori Lasse Kannas, ylitarkastaja Raija Harju-Kivinen, lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula sekä tutkijat Tuula Aira ja Riikka Hämylä. Raija Harju-Kivinen ylitarkastaja l hallinto, suunnittelu ja talous l lapsiasiavaltuutetun sijainen l vaikuttaminen: lastensuojelu l lasten hyvinvoinnin seuranta l lasten osallistuminen, pienet lapset Jouko Laaksonen ylitarkastaja l lapset ja nuoret neuvonantajina l lapsen oikeuksien tiedotus l Lasten sivut yhteistyö l ihmisoikeuskasvatuksen Compasito-yhteistyö l lapsen oikeudet koulussa ja koulutuksessa Pirkko-Liisa Rautio osastosihteeri l yhteydenpito ja viestintä l talous ja henkilöstöhallinto l lapsiasianeuvottelukunta Reetta Peltonen lapsiasianeuvottelukunnan sihteeri (sivutoiminen) Lapsiasiavaltuutetun toimiston julkaisuja 2013:2 Toimintasuunnitelma vuodelle

Aikuinen hyödy lasten ja nuorten kokemustiedosta!

Aikuinen hyödy lasten ja nuorten kokemustiedosta! Aikuinen hyödy lasten ja nuorten kokemustiedosta! Elinvoimainen kunta tarvitsee lapsia ja nuoria. Jokaisella lapsella ja nuorella on yhdenvertainen oikeus hyvään elämään kotona ja kotikunnassa, tässä ja

Lisätiedot

Mitä on lasten osallistuminen- - pelkkää demokratiaako?

Mitä on lasten osallistuminen- - pelkkää demokratiaako? Mitä on lasten osallistuminen- - pelkkää demokratiaako? Maria Kaisa Aula 12.11.2013 Tampereen yliopisto 1 YK:n lapsen oikeuksien sopimus 1989/1991 Erityinen suojelu Protection Palvelut ja toimeentulo Riittävä

Lisätiedot

Ajankohtaista - 14 päivän jälkeen

Ajankohtaista - 14 päivän jälkeen Ajankohtaista - 14 päivän jälkeen 1 Mission possible: access on, ilmatilaa on 2 Painopisteet Lapsivaikutusten arviointi ja lapsibudjetointi Lapsiystävällinen työelämä Lasten Suomi - kuuleminen, kohtaaminen

Lisätiedot

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 1 (5) 17.10.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä

Lisätiedot

Lapsille, nuorille ja perheille parempi kunta ja maakunta - miten sen teemme?

Lapsille, nuorille ja perheille parempi kunta ja maakunta - miten sen teemme? Lapsille, nuorille ja perheille parempi kunta ja maakunta - miten sen teemme? Hanne Kalmari PsL, kehitys- ja kasvatuspsykologian erikoispsykologi Lape-muutosohjelman hankepäällikkö Muutos tehdään yhdessä

Lisätiedot

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle 21.4.2016 Allianssin strategia 2021 Allianssi edistää nuorten hyvinvointia Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi

Lisätiedot

Allianssin. strategia

Allianssin. strategia Allianssin strategia 2021 ALLIANSSI EDISTÄÄ NUORTEN HYVINVOINTIA Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry on valtakunnallinen nuorisotyön vaikuttaja- ja palvelujärjestö, joka yhdistää nuorisoalan. Olemme poliittisesti

Lisätiedot

Allianssin. strategia

Allianssin. strategia Allianssin strategia 2021 VISIO 2021 ALLIANSSI EDISTÄÄ NUORTEN HYVINVOINTIA Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry on valtakunnallinen nuorisotyön vaikuttaja- ja palvelujärjestö, joka yhdistää nuorisoalan.

Lisätiedot

LAPSIASIAVALTUUTETTU. Lapsiasiavaltuutetun toimiston toimintasuunnitelma vuodelle 2008

LAPSIASIAVALTUUTETTU. Lapsiasiavaltuutetun toimiston toimintasuunnitelma vuodelle 2008 ! LAPSIASIAVALTUUTETTU Lapsiasiavaltuutetun toimiston toimintasuunnitelma vuodelle 2008 Lapsiasiavaltuutetun toimiston toimintasuunnitelma vuodelle 2008 Sosiaali- ja terveysministeriön sisäiset julkaisut

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa

Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa 25.9.2015 Tampere Käytännön kokemuksia yhteistyöstä Hanna Gråsten-Salonen Vastaava koulukuraattori Varhaiskasvatus ja perusopetus Tampere

Lisätiedot

Ohjaamojen projektipäällikköpäivät. kehittämispäällikkö Jaana Fedotoff

Ohjaamojen projektipäällikköpäivät. kehittämispäällikkö Jaana Fedotoff 15.09.2016 Ohjaamojen projektipäällikköpäivät kehittämispäällikkö Jaana Fedotoff Koordinaatti Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus valtakunnallinen palvelu- ja kehittämiskeskus, sijaintipaikka

Lisätiedot

Monialaisella yhteistyöllä laadukkaita palveluita nuorille. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus, koordinaattori Jaana Fedotoff

Monialaisella yhteistyöllä laadukkaita palveluita nuorille. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus, koordinaattori Jaana Fedotoff Monialaisella yhteistyöllä laadukkaita palveluita nuorille Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus, koordinaattori Jaana Fedotoff Koordinaatti Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus TIEDON

Lisätiedot

Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat?

Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat? Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat? Maria Kaisa Aula Lapsuuden tutkijoiden ja päättäjien kohtaaminen eduskunnassa 17.10.2007 1 Lapsiasiavaltuutetun tehtävät 1) Lasten ja nuorten

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

Esityksen aihe 9.10.2014

Esityksen aihe 9.10.2014 Tunne ja turvataidot osaamiseksi hankkeen satoa Helsinki Kaija Lajunen, Pirjo Lahtinen, Sirpa Valkama & Riitta Ala Luhtala 2 TUNNE JA TURVATAIDOT OSAAMISEKSI TUTA HANKE (2012 2014) Jyväskylän ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

Lastensuojelu osana perhepalveluja - mikä on lastensuojelun suunta ja paikka tulevaisuudessa?

Lastensuojelu osana perhepalveluja - mikä on lastensuojelun suunta ja paikka tulevaisuudessa? Lastensuojelu osana perhepalveluja - mikä on lastensuojelun suunta ja paikka tulevaisuudessa? Lastensuojelukoulutus 11.11.2015 Marjo Lavikainen, sosiaalineuvos 9.11.2015 Kärkihanke: Lapsi- ja perhepalvelujen

Lisätiedot

TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät

TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 1. ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ 1.1 Tehostetaan ennaltaehkäisevää työtä kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät Aloitetaan työ 2011 ja päivitetään vuosittain Toimenpiteet jaetaan

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Yhteinen ote alkoholi-, huume- ja rahapelihaittojen sekä tupakoinnin vähentämiseen EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Alkoholin aiheuttamia kuolemia on yli 40 %

Lisätiedot

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 1. Tavoitteet Suomen Potilasliitto ry, Finlands Patientförbund rf, on vuonna 1970 potilaiden perustama valtakunnallinen potilaiden etujen ja oikeuksien ajaja.

Lisätiedot

Romaniasiain hoito ja lähtökohdat Lounais-Suomessa ja Länsi- ja Sisä-Suomessa

Romaniasiain hoito ja lähtökohdat Lounais-Suomessa ja Länsi- ja Sisä-Suomessa LSAVI/ 2012 Lounais-Suomi 1.1.2012 Lounais-Suomen alueellinen romaniasiain neuvottelukunta TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2012 Romaniasiain hoito ja lähtökohdat Lounais-Suomessa ja Länsi- ja Sisä-Suomessa

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä 4.9.2008 Pirjo Immonen-Oikkonen Opetusneuvos OPH KE/OH www.edu.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Näin luet toimintasuunnitelmaa

Näin luet toimintasuunnitelmaa Näin luet toimintasuunnitelmaa HELVARYn toimintasuunnitelman tavoitteet on merkitty tähän esitykseen tummennetulla ja merkattu nuolella. Toimenpiteitä kuvataan tavoitteiden yhteydessä. Tässä esityksessä

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Toimintasuunnitelma 2012 Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Yleistä Yhdistyksen tehtävänä on lisätä työpajatoiminnan tunnettavuutta Keski- Suomessa ja edistää työpajojen välistä yhteistyötä. Yhdistyksen

Lisätiedot

Osallisuussuunnitelma

Osallisuussuunnitelma Osallisuussuunnitelma Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen Tukea suunnitelmatyöhön - työkokous Kolpeneen palvelukeskus Kerttu Vesterinen Osallisuus Osallisuus on kokemus mahdollisuudesta päättää

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuuden niveltäminen osaksi kaupungin toimintaa

Lasten ja nuorten osallisuuden niveltäminen osaksi kaupungin toimintaa 6. TAVOITTEET, TOIMENPITEET JA VASTUUTAHOT 1 Toimenpide-ehdotukset ovat syntyneet jyväskyläläisille lapsille ja nuorille tehtyjen alkukartoitusten, Jyväskylän kaupungin palvelualueille tehtyjen kyselyjen

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN NUORISOVALTUUSTON TOIMINTAPERIAATTEET

LEMPÄÄLÄN NUORISOVALTUUSTON TOIMINTAPERIAATTEET LEMPÄÄLÄN NUORISOVALTUUSTON TOIMINTAPERIAATTEET Käsitelty Lempäälän nuorisovaltuuston kokouksessa 18.3.2008 Käsitelty liikunta- ja nuorisojaoston kokouksessa 3.4.2008 1. Lempäälän Nuorisovaltuuston toiminta-ajatus

Lisätiedot

VIITTOMAKIELILAKI JA SEN SEURANTA. Johanna Suurpää Johtaja Demokratia-, kieli- ja perusoikeusasioiden yksikkö OM

VIITTOMAKIELILAKI JA SEN SEURANTA. Johanna Suurpää Johtaja Demokratia-, kieli- ja perusoikeusasioiden yksikkö OM VIITTOMAKIELILAKI JA SEN SEURANTA Johanna Suurpää Johtaja Demokratia-, kieli- ja perusoikeusasioiden yksikkö OM 1 Kielelliset oikeudet ovat perusoikeuksia Perustuslain 17 :n 3 momentti: Saamelaisilla alkuperäiskansana

Lisätiedot

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Työkokouspäivä 22.3.2011 Avauspuheenvuoro Yksikön päällikkö Riitta Pöllänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva

Lisätiedot

LAVA Lapsivaikutusten arviointi seurakunnan päätöksenteossa

LAVA Lapsivaikutusten arviointi seurakunnan päätöksenteossa LAVA Lapsivaikutusten arviointi seurakunnan päätöksenteossa 3.10.2015 Pirjo Ojala Siilinjärven seurakunnan lapsiasiavaltuutettu Lasten- ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri YK:N LAPSEN OIKEUKSIEN SOPIMUS

Lisätiedot

OTSIKKO Tilaisuuden pitäjä. CP-liitto Anne Ilvonen suunnittelija OK-opintokeskus. Opintotoiminnan Keskusliitto.

OTSIKKO Tilaisuuden pitäjä. CP-liitto Anne Ilvonen suunnittelija OK-opintokeskus. Opintotoiminnan Keskusliitto. OTSIKKO Tilaisuuden pitäjä CP-liitto 29.3.2008 Anne Ilvonen suunnittelija OK-opintokeskus Vaikuttaminen Vaikuttaminen on henkilökohtaisen tai yhteisön vallan käyttöä niin, että saamme edistettyä meille

Lisätiedot

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri -jaoston (JHKA) viestintäsuunnitelma vuodelle 2014

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri -jaoston (JHKA) viestintäsuunnitelma vuodelle 2014 Viestintäsuunnitelma JulkICT Jari Kallela 18.2.2014 Julkinen Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri -jaoston (JHKA) viestintäsuunnitelma vuodelle 2014 Taustaa Viestinnän tavoitteet Viestinnän vastuut

Lisätiedot

PoPSTer Viestintäsuunnitelma

PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer POHJOIS-POHJANMAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO OSANA TULEVAISUUDEN MAAKUNTAA Viestintäsuunnitelma 1. Viestinnän lähtökohdat ja periaatteet Sosiaali ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi Alueellinen päihdepäivä 26.10.2016 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Irmeli Tamminen YTM, LSSAVI 27.10.2016 1 Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä

Lisätiedot

Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia

Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia 2017-2021 suomen taiteilijaseuran strategia 2017 2021 VISIOMME Visiomme on vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija. Suomen

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

ALKOHOLI, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALTA LAPSIPERHEIDEN PALVELUT TUNNISTAMISEN JA PUUTTUMISEN YMPÄRISTÖNÄ

ALKOHOLI, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALTA LAPSIPERHEIDEN PALVELUT TUNNISTAMISEN JA PUUTTUMISEN YMPÄRISTÖNÄ ALKOHOLI, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALTA LAPSIPERHEIDEN PALVELUT TUNNISTAMISEN JA PUUTTUMISEN YMPÄRISTÖNÄ HUOLEN HERÄÄMINEN, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALLAN TUNNISTAMINEN, Tilaisuuden avaus Kouvola 2.4.2014

Lisätiedot

Lasten ja perheiden tukeminen - kirkot, uskonnolliset yhteisöt ja viranomaiset yhteistyössä

Lasten ja perheiden tukeminen - kirkot, uskonnolliset yhteisöt ja viranomaiset yhteistyössä Lasten ja perheiden tukeminen - kirkot, uskonnolliset yhteisöt ja viranomaiset yhteistyössä Raija Harju-Kivinen 3.11.2014 1 Miksi lasten ja lapsiperheiden asiat on tärkeitä nostaa keskusteluun? Raija Harju-Kivinen

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Opetusministeriö asettaa tarvittaessa työryhmän ohjelman valmistelua ja seurantaa varten.

Opetusministeriö asettaa tarvittaessa työryhmän ohjelman valmistelua ja seurantaa varten. Annettu Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 2006 Valtioneuvoston asetus nuorisotyöstä ja -politiikasta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty opetusministeriön esittelystä, säädetään 27 päivänä

Lisätiedot

Terveyden edistämisen laatusuositus

Terveyden edistämisen laatusuositus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen

Lisätiedot

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset ESPOON NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASUUNNITELMA KAUDELLE 2016 2017 VAIKUTTAMINEN Espoon nuorisovaltuusto on espoolaisnuorista koostuva edunvalvontaelin ja päätäntävaltaa nuorisovaltuustossa käyttävät valitut

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 682. Laki. Venäjän kanssa kansainvälisestä maantieliikenteestä tehdyn sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä

SISÄLLYS. N:o 682. Laki. Venäjän kanssa kansainvälisestä maantieliikenteestä tehdyn sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2001 Julkaistu Helsingissä 1 päivänä elokuuta 2001 N:o 682 687 SISÄLLYS N:o Sivu 682 Laki Venäjän kanssa kansainvälisestä maantieliikenteestä tehdyn sopimuksen eräiden määräysten

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2014

TOIMINTASUUNNITELMA 2014 TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Toimintasuunnitelma 2014 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin osana

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Sivu 1/5 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Yleistä MLL Meilahden yhdistys ry () on keskoslasten ja heidän vanhempiensa ja muiden läheistensä sekä keskosten kanssa työskentelevien oma yhdistys. Yhdistyksen tavoitteena

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma 2008-2011 Kaikille mahdollisuus terveyteen ja turvalliseen elämään Kaste-ohjelma on sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Uusi vaikuttamispalvelu: Nuortenideat.fi Demokraattinen vaikuttamiskanava Nuorten osallisuutta ja yhteisöllisyyttä tukeva Matalan kynnyksen palvelu, näkyvä

Lisätiedot

Suomen Nuorisovaltuustojen Edustajisto Säännöt

Suomen Nuorisovaltuustojen Edustajisto Säännöt Suomen Nuorisovaltuustojen Edustajiston työvaliokunta/paavilainen Sääntömuutosehdotus Edustajiston sääntöihin Versio 280215 Edustajiston syksyn kasvokkaistapaamisen pohjalta Suomen Nuorisovaltuustojen

Lisätiedot

Parempi Arki Väli-Suomen Kastehanke

Parempi Arki Väli-Suomen Kastehanke Parempi Arki Väli-Suomen Kastehanke 1.3.2015 31.10.2017 Viestintäsuunnitelma Jessica Fagerström Satu Raatikainen 15.9.2015 Päivitetty 4.12.2015 Parempi Arki-hankkeen tausta, tavoitteet ja organisaatio

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

LAPSI- JA PERHETYÖN LINJAUSTEN JALKAUTUMINEN RIKOSSEURAAMUSLAITOKSESSA. 7.2.2014 Kati Sunimento

LAPSI- JA PERHETYÖN LINJAUSTEN JALKAUTUMINEN RIKOSSEURAAMUSLAITOKSESSA. 7.2.2014 Kati Sunimento LAPSI- JA PERHETYÖN LINJAUSTEN JALKAUTUMINEN RIKOSSEURAAMUSLAITOKSESSA 7.2.2014 Kati Sunimento PERUSTEET LAPSI- JA PERHETYÖLLE YK:n lasten oikeuksien yleissopimuksen mukaan: lapsella on oikeus molempien

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Visio: Kymenlaaksolainen ympäristökasvatus on arvostettua käytännön toimintaa ja tiivistä yhteistyötä.

Lisätiedot

Hallituksen kärkihanke: Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPE

Hallituksen kärkihanke: Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPE Hallituksen kärkihanke: Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPE Hanne Kalmari 5.4.2016 Hallitusohjelma: Suomi vuonna 2025 on uudistuva, välittävä ja turvallinen maa, jossa jokainen meistä voi kokea

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja perheiden tukeminen. Työryhmien seminaari Frami

Lasten, nuorten ja perheiden tukeminen. Työryhmien seminaari Frami Lasten, nuorten ja perheiden tukeminen Työryhmien seminaari 29.4.2016 Frami Lasten, nuorten ja perheiden tukeminen Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelma lopullinen hankeohjelma julkaistu 14.4. 2016 Maakuntakohtaiset

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Digikuntakokeilu kehittämisohjelma. Juhta LUONNOS

Digikuntakokeilu kehittämisohjelma. Juhta LUONNOS Digikuntakokeilu kehittämisohjelma Juhta 10.5.2016 Digikuntakokeilun tausta hallitusohjelmassa Kuntien, maakuntien ja koko julkisen sektorin kustannusten karsinta - reformi Toimenpidenohjelma 2/2016 Teema

Lisätiedot

Itä-Suomen alueelliset nuorisotyöpäivät Mikkeli Heta Malinen

Itä-Suomen alueelliset nuorisotyöpäivät Mikkeli Heta Malinen Itä-Suomen alueelliset nuorisotyöpäivät Mikkeli 3.9.2015 Heta Malinen Nuorten tieto- ja neuvontatyö nuorisotyön tavoitteellisena peruspalveluna sisältää Ammattitaitoista tietoa, neuvontaa ja ohjausta kaikissa

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Seinäjoki 8.9.2016 Juha Mieskolainen LSSAVI Juha Mieskolainen, Länsi- ja Sisä Suomen aluehallintovirasto 1 LSSAVIn päihdehaittojen ehkäisyn ja terveyden edistämisen

Lisätiedot

Monilukutaito kärkihankkeena kehittämisohjelman esittely. Media mahdollisuuksien maailma varhaiskasvatuksessa ja nuorisotyössä, 1.11.

Monilukutaito kärkihankkeena kehittämisohjelman esittely. Media mahdollisuuksien maailma varhaiskasvatuksessa ja nuorisotyössä, 1.11. Monilukutaito kärkihankkeena kehittämisohjelman esittely Media mahdollisuuksien maailma varhaiskasvatuksessa ja nuorisotyössä, 1.11.2016 Varkaus 1 Monilukutaito Monilukutaidolla tarkoitetaan erilaisten

Lisätiedot

Alkoholiohjelma 2004 2007

Alkoholiohjelma 2004 2007 Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2005:2 Alkoholiohjelma 2004 2007 Työväline alkoholihaittojen ehkäisyyn SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2005 Kannen kuva: Tarmo Koivisto ISSN 1236-2123

Lisätiedot

VÄLI-SUOMEN IKÄKASTE ÄLDRE-KASTE II

VÄLI-SUOMEN IKÄKASTE ÄLDRE-KASTE II VÄLI-SUOMEN IKÄKASTE ÄLDRE-KASTE II 2011-2013 viestintäsuunnitelma Vuokko Lehtimäki Anni Kuhalainen IKÄKASTE ÄLDRE-KASTE II (2011-2013) Hankkeen tarkoitus ja tavoitteet Ikäkaste Äldre-kaste II -hanke toteuttaa

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdetyö osana kunnan hyvinvointia

Mielenterveys- ja päihdetyö osana kunnan hyvinvointia Mielenterveys- ja päihdetyö osana kunnan hyvinvointia - Opas strategiseen suunnitteluun Vs. ylihoitaja, projektopäällikkö Minna Laitila Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Välittäjä 2013:n Pohjanmaa-hanke

Lisätiedot

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue Ajankohtaista Georg Henrik Wrede Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue 02953 30345 georghenrik.wrede@minedu.fi Uudistuksesta kysytty ja ehdotettu 1. Tavoitteet (2 ) 2. Nuorten määritelmä (3 ) 3.

Lisätiedot

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS hanke valtakunnallisesti Hankekokonaisuutta hallinnoi ja johtaa Seinäjoen ammattikorkeakoulu Oy ja sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan, ehkäisevän päihdetyön sekä terveyden edistämisen yhdyshenkilöiden verkostopäivä

Lähisuhde- ja perheväkivallan, ehkäisevän päihdetyön sekä terveyden edistämisen yhdyshenkilöiden verkostopäivä Lähisuhde- ja perheväkivallan, ehkäisevän päihdetyön sekä terveyden edistämisen yhdyshenkilöiden verkostopäivä Jyväskylässä 13.10.2016 Ajankohtaista lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn tilanteista/ylitarkastaja

Lisätiedot

Lapsiasianeuvottelukunnan toimintaa arvioivan kyselyn tulokset Mirella Huttunen, Lapsiasianeuvottelukunnan sihteeri/ Suomen UNICEFin kotimaan

Lapsiasianeuvottelukunnan toimintaa arvioivan kyselyn tulokset Mirella Huttunen, Lapsiasianeuvottelukunnan sihteeri/ Suomen UNICEFin kotimaan Lapsiasianeuvottelukunnan toimintaa arvioivan kyselyn tulokset Mirella Huttunen, Lapsiasianeuvottelukunnan sihteeri/ Suomen UNICEFin kotimaan vaikuttamistyön päällikkö Osa I Taustamuuttujat Vastaajat Vastaajia

Lisätiedot

Kohti uutta kuntaa Rovaniemen Demokratiapäivän 2015 avoin keskustelufoorumi. Maarit Alikoski ROVANIEMEN KAUPUNKI

Kohti uutta kuntaa Rovaniemen Demokratiapäivän 2015 avoin keskustelufoorumi. Maarit Alikoski ROVANIEMEN KAUPUNKI Kohti uutta kuntaa Rovaniemen Demokratiapäivän 2015 avoin keskustelufoorumi Maarit Alikoski 21.10.2015 ROVANIEMEN KAUPUNKI Kunnan rooli ja tehtävät uudistuvat Yksi keskeinen vaikuttava tekijä: sosiaali-

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede 1

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede 1 Ajankohtaista Georg Henrik Wrede 1 Georg Henrik Wrede Päivän tarjous! TAE 2014 Ei hätä ole TAE 2014 näköinen Nuorisotakuu nuorisosektorilla Me olemme hoitaneet omat työt hyvin! Nuorisolaki uudistus? Mitä

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan turvallisuuspäivä. Turvallisuus on yhteinen etumme

Pohjois-Karjalan turvallisuuspäivä. Turvallisuus on yhteinen etumme Pohjois-Karjalan turvallisuuspäivä Kontiolahti 7.5.2013 Turvallisuus on yhteinen etumme Elli Aaltonen ylijohtaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Itä-Suomen aluehallintovirasto 7.5.2013 1 KAMU kaikki mukaan

Lisätiedot

SOTKAMON KANSALAISOPISTON LAATUKÄSIKIRJA

SOTKAMON KANSALAISOPISTON LAATUKÄSIKIRJA SOTKAMON KANSALAISOPISTON LAATUKÄSIKIRJA Sotkamon kansalaisopiston henkilöstö on työstänyt Osaava - koulutuksen aikana vuosina 2011 2012 opistolle räätälöityä laatukäsikirjaa. Käsikirja on EFQM (European

Lisätiedot

Mitä etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen tarkoittaa? Peter Kariuki Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta

Mitä etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen tarkoittaa? Peter Kariuki Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta Mitä etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen tarkoittaa? Peter Kariuki Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta Mikä on ETNO? Etnisten suhteiden neuvottelukunta (ETNO) on valtioneuvoston asettama,

Lisätiedot

UUDENMAAN VÄLKE RYHMÄ. Asetettu uudelleen vuosiksi Uudenmaan ELY-keskus, nimittämiskirje Dnro UUDELY/2005/00.00.

UUDENMAAN VÄLKE RYHMÄ. Asetettu uudelleen vuosiksi Uudenmaan ELY-keskus, nimittämiskirje Dnro UUDELY/2005/00.00. UUDENMAAN VÄLKE RYHMÄ Asetettu uudelleen vuosiksi 2016-2018 Uudenmaan ELY-keskus, nimittämiskirje 19.2.2016 Dnro UUDELY/2005/00.00.01/2011 ALUKSI TAUSTALLA Laaja verkostoyhteistyö > jäsentymistä > VÄLKE

Lisätiedot

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kajaani 10.9.2013 Leena Meriläinen, Kaste-ohjelma Ohjelmapäällikkö Me kaikki olemme vastuussa toisistamme, heikoimmistakin, jotta jokainen huomenna näkisi

Lisätiedot

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset ESPOON NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASUUNNITELMA KAUDELLE 2017 VAIKUTTAMINEN Espoon nuorisovaltuusto on espoolaisnuorista koostuva edunvalvontaelin ja päätäntävaltaa nuorisovaltuustossa käyttävät valitut nuorisovaltuutetut.

Lisätiedot

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä. Yhteiset Lapsemme ry 25.10.2016 Strategia 2017-2020 Strateginen tavoite Monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytykset toteutuvat Suomessa. Kansainvälisesti tuemme haavoittuvassa asemassa olevien lasten

Lisätiedot

KASTE-OHJELMAN ALUEKIERROS POHJOIS- SUOMEN TILAISUUS Kaste-ohjelman tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi

KASTE-OHJELMAN ALUEKIERROS POHJOIS- SUOMEN TILAISUUS Kaste-ohjelman tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi KASTE-OHJELMAN ALUEKIERROS POHJOIS- SUOMEN TILAISUUS 31.8.2012 Kaste-ohjelman tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi Margit Päätalo Kaste-ohjelma, ohjelmapäällikkö Pohjois-Suomi Väkiluku Pohjois-Suomessa

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Seinäjoki 5.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Tulevaisuuden kunta ja Kunnat ohjelma

Tulevaisuuden kunta ja Kunnat ohjelma Tulevaisuuden kunta ja Kunnat 2021 -ohjelma Kainuun maakuntatilaisuus 19.4.2016 Jarkko Majava, va kehityspäällikkö Aineisto: www.kunnat.net/maakuntatilaisuudet 4.4.2016 Luonnos Kuntaliiton strategisista

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma 2008-2011 Kaikille mahdollisuus terveelliseen ja turvalliseen elämään KASTE-ohjelma on sosiaali- ja

Lisätiedot

Suomen Changemakerin säännöt

Suomen Changemakerin säännöt Suomen Changemakerin säännöt Hyväksytty jäsenkokouksessa 6.10.2012 1 Tavoitteet ja yleiset toimintaperiaatteet A) Tavoite Suomen Changemaker on nuorten vaikuttamisverkosto, jonka tavoitteena on globaali

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 20.1.2012 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 1 Maakuntaohjelma linjaa valintoja 1 VISIONA YKSILÖLÄHTÖINEN, YHTEISÖLLINEN JA ELÄMÄNMAKUINEN KESKI-SUOMI Hyvinvointi on keskeinen kilpailukykytekijä

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Uusi kuntalaki Demokratia ja osallistuminen

Uusi kuntalaki Demokratia ja osallistuminen Uusi kuntalaki 2015 - Demokratia ja osallistuminen Kuntamarkkinat 10- Mervi Kuittinen Laissa säädettäisiin: Kunnan asukkaiden osallistumisoikeutta koskeva luku (5. luku) kunnan asukkaiden äänioikeudesta

Lisätiedot

Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa

Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa Valtakunnallinen sisäisen turvallisuuden alueellisen yhteistyön seminaari Mikkeli 5.-6.9.2013 Kehittämispäällikkö Raija Hurskainen, LSAVI Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa Sisäisen turvallisuuden

Lisätiedot

Hämeen ELO-toiminta Kysely Kanta- ja Päijät-Hämeen ELO-ryhmien jäsenille tammikuussa 2016 ELO-ryhmän toiminnan painopisteet 2016-2018

Hämeen ELO-toiminta Kysely Kanta- ja Päijät-Hämeen ELO-ryhmien jäsenille tammikuussa 2016 ELO-ryhmän toiminnan painopisteet 2016-2018 Hämeen ELO-toiminta Kysely Kanta- ja Päijät-Hämeen ELO-ryhmien jäsenille tammikuussa 2016 ELO-ryhmän toiminnan painopisteet 2016-2018 ELO-ryhmissä ovat usein edustettuina alla olevat tahot. Valitse näistä

Lisätiedot

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 4.5 Paikallisesti päätettävät asiat Toimintakulttuuri

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot