Lapsiasiavaltuutetun toimiston toimintasuunnitelma vuodelle Lapsiasiavaltuutetun toimiston julkaisuja 2013:2

Transkriptio

1 Lapsiasiavaltuutetun toimiston toimintasuunnitelma vuodelle 2013 Lapsiasiavaltuutetun toimiston julkaisuja 2013:2

2 sisältö Lapsiasiavaltuutetun toimiston toimintasuunnitelma vuodelle 2013 Sisältö Lapsiasiavaltuutetun toimiston toimintasuunnitelma vuodelle 2013 Lapsiasiavaltuutetun toimiston julkaisuja 2013:2 Julkaisija Lapsiasiavaltuutetun toimisto Vaasankatu 2, Jyväskylä Vaihde: Faksi: (014) Sähköposti: Taitto Workshop Pälviä Oy Kannen kuva 123rf Muut kuvat Panu Pälviä, 123rf, Colourbox Julkaisun kuvituksena käytetyt valokuvat eivät liity selvitykseen ja tekstissä esiintyvät sitaatit eivät ole kuvissa olevien lasten ja nuorten ajatuksia. ISSN-L ISSN (verkkojulkaisu) ISBN (PDF) PDF julkaistu verkossa Lapsiasiavaltuutetun esipuhe... 3 Arvioita toimintaympäristöstä vuonna Lapsiasiavaltuutetun vuoden 2013 viestit päättäjille... 5 Aikuinen: Hyödy lasten ja nuorten kokemustiedosta!... 6 Lapset ja nuoret ovat kuntalaisia!... 7 Lasten ja nuorten oikeusturva paremmaksi!... 8 Lapsinäkökulmaa terveydenhuoltoon ja vammaispolitiikkaan Lapsiasiavaltuutettu vaikuttaa ja seuraa valtionhallinnon lapsipolitiikkaa Kansallista lapsen oikeuksien viestintäverkostoa vahvistetaan Lapset ja nuoret toimiston neuvonantajina Viestintä ja verkostoituminen Lapsiasiavaltuutetun toimiston julkaisut vuonna Hallinto, talous ja kansainvälinen toiminta Hyvä lapsuus kaikille! Lapsiasiavaltuutetun strategia Lapsiasiavaltuutetun toimiston tehtävä Lapsiasiavaltuutetun toimistossa työskentelevät Lapsiasiavaltuutetun toimiston julkaisuja 2013:2 Toimintasuunnitelma vuodelle

3 esipuhe Lapsiasiavaltuutetun esipuhe Lapsiasiavaltuutetun tehtävä on edistää lapsen etua ja oikeuksia yleisellä yhteiskunnallisella tasolla. Teemme työtä selvittämällä lasten ja nuorten mielipiteitä, sekä välittämällä niitä päättäjille. Tiedotamme lapsen oikeuksista, seuraamme lasten hyvinvointia ja vaikutamme päättäjiin aloittein, lausunnoin ja tapaamisin. Mielipidevaikuttaminen, verkostoituminen sekä lasten ja nuorten tapaamiset ovat viisihenkisen toimistomme arkea. Vuonna 2013 rohkaisemme päättäjiä, lasten kanssa työskenteleviä sekä palveluiden kehittäjiä oppimaan lasten ja nuorten kokemustiedosta. Vahvistamme lasten ja nuorten ääntä kuntauudistuksessa ja kuntaliitoksissa. Edistämme lasten kokemusasiantuntemuksen hyödyntämistä lastensuojelun, terveydenhuollon ja sairaaloiden toiminnan kehittämisessä. Haemme keinoja myös vammaisten lasten osallistamiseen. Edistämme lasten ja nuorten oikeusturvaa ja -suojaa. Kannustamme ihmisoikeusja lainvalvontaviranomaisia sekä palveluiden ammattilaisia kohtaamaan lapset ja nuoret laadukkaasti. Evästämme heitä toimimaan lapsiystävällisesti sekä tiedottamaan toiminnastaan lapsille ja nuorille ymmärrettävästi. Edistämme lapsen oikeuksien tuntemusta järjestöissä, kouluissa sekä lasten kanssa työskentelevien koulutuksessa. Vakiinnutamme lapsen oikeuksien viestinnän kansallisia yhteistyörakenteita. Lapsen oikeuksien päivän yhteisenä teemana ovat vammaisten lasten oikeudet. Jalkautamme ihmisoikeuskasvatuksen toiminnallisia menetelmiä laajassa yhteistyöverkostossa. Tarjoamme vuosikirjassamme päättäjille tiiviin ajankohtaiskatsauksen lasten ja nuorten hyvinvoinnin tilaan. Tuemme tietoon perustuvan lapsipolitiikan kehittämistä ja lasten hyvinvoinnin seurannan vakiintumista. Toiminnaltamme odotetaan paljon. Lausuntopyyntöjä saamme lähes viikoittain. Kansalaisyhteydenottojen määrä kasvaa vuosittain. Puheet ja luennot kiinnostavat. Toimistoon tarvitaan pian lisää henkilökuntaa. Missään muussa Euroopan maassa lapsiasiavaltuutetun työtä ei tehdä näin pienillä henkilöstövoimavaroilla. Jyväskylässä Maria Kaisa Aula, lapsiasiavaltuutettu PS. Toimistomme strategian päälinjat löydät suunnitelman lopusta sekä strategian kokonaisuudessaan Lapsiasiavaltuutetun toimiston julkaisuja 2013:2 Toimintasuunnitelma vuodelle

4 Vaikuttaminen Arvioita toimintaympäristöstä vuonna 2013 Myönteistä Monialainen yhteistyö lasten, nuorten ja perheiden palveluissa saa kunnissa enemmän jalansijaa, valtion vastaava koordinaatio ei ole edennyt. Kasvatus kiinnostaa ja puhuttaa kansalaisia ja mediaa. Ihmisoikeustoimijoiden yhteistyö tiivistyy ja vuoropuhelu vakiintuu. Tietoisuus lastensuojelun laatuongelmista on vahvistunut. Opetussuunnitelma- ja lakiuudistus rohkaisee lasten osallistumista kouluympäristössä. Lasten näkemysten arvostaminen sekä terveydenhuollossa että erityistä tukea tarvitsevien lasten palveluissa on vahvistunut. Riskejä Julkisen talouden tiukkuus uhkaa heikentää lasten ja perheiden palveluita. Eteneekö kuntauudistuksessa palveluiden yhdenvertainen saatavuus? Valvovien viranomaisten liian pienet resurssit ja pula pätevistä sosiaalityöntekijöistä. Lisääntyykö erilaisuuden pelko? Ennaltaehkäisevä toiminta vähenee, kun resurssit hupenevat erityistason palveluihin. Mahdollisuuksia Lasten mielipiteiden selvittäminen ja huomioon ottaminen ei ole ensisijaisesti kiinni rahasta vaan aikuisten asenteista ja toimintatavoista. Kasvatuskumppanuuden vahvistuminen ja yhteistyö vanhempien kanssa koulussa ja varhaiskasvatuksessa. Ihmisoikeuskasvatuksen vahvistuminen perusopetuksen opetussuunnitelmissa. Päätösten lapsivaikutusten arvioinnin eteneminen. Sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämisessä lisääntyvä lasten kokemustiedon kysyntä. Lapsiasiavaltuutetun toimiston julkaisuja 2013:2 Toimintasuunnitelma vuodelle

5 minulla on oikeus kasvatukseen Vaikuttaminen Lapsiasiavaltuutetun vuoden 2013 viestit päättäjille Lapsiasiavaltuutetun toimiston ohjeet aikuisille, päättäjille ja viranomaisille: Opi hyötymään lasten ja nuorten kokemustiedosta toiminnan kehittämisessä! Tiedota toiminnastasi lapsille ja nuorille heille ymmärrettävällä tavalla! Selvitä lasten ja nuorten näkökulmaa palveluiden laatuun! Ota selvää lasten ja nuorten hyvinvoinnista kysymällä myös heiltä itseltään! Vahvista osaamista lasten ja nuorten kohtaamisessa! Ennakoi päätöstesi vaikutuksia lapsiin ja nuoriin! Monialaisella kumppanuudella ja johtamisella ehkäistään lasten pahoinvointia! Yksin kasvamisen ja yksin kasvattamisen aika on ohi! Jokainen kasvattaa esimerkillään! Lapsiasiavaltuutetun toimiston julkaisuja 2013:2 Toimintasuunnitelma vuodelle

6 Vaikuttaminen Aikuinen: Hyödy lasten ja nuorten kokemustiedosta! Lapsiasiavaltuutettu rohkaisee eri hallinnonalojen ja palveluiden suunnittelijoita, päättäjiä ja ammattilaisia ottamaan selvää lasten ja nuorten kokemustiedosta. Lasten kokemustieto auttaa aikuisia palveluiden kehittämisessä. Niin koulussa, terveyspalveluissa, sosiaalipalveluissa kuin vapaa-ajan ja liikennepalveluissakin tulee kerätä lasten palautetta ja mielipiteitä. Keskeistä on parantaa lasten ja nuorten kanssa työskentelevien ja palveluita suunnittelevien aikuisten osaamista ja vuorovaikutustaitoja. Lisäksi tulee luoda menetelmiä lasten ja nuorten palautteen säännönmukaiseen keräämiseen sekä kohentaa lasten ja nuorten osallistumisrakenteiden toimivuutta (oppilaskunnat, lasten parlamentit, nuorisovaltuustot). Levitämme lasten ja nuorten suosituksia lastensuojelun ja sijaishuollon laadun kehittämiseksi. Syksyllä 2012 julkaistusta Uskomme sinuun Usko sinäkin -kiertueen raportista Suojele unelmia, vaali toivoa Nuorten suositukset lastensuojelun ja sijaishuollon laadun kehittämiseksi otetaan uusi painos. Yhteistyökumppaneiden (THL, Pesäpuu ry, Lastensuojelun Keskusliitto) kanssa laaditaan jatkosuunnitelma ja selvitetään alueellisten koulutusten järjestämismahdollisuudet. Osallistumme yhteistyökumppanina Pesäpuu ry:n alkavaan hankkeeseen ( ) kodin ulkopuolelle sijoitettujen pienten lasten (6 8-vuotiaat) kokemustiedon keräämisestä. Teemme yhteistyötä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sekä Pesäpuu ry:n Selviytyjät nuoret sijaishuollon kehittäjät -ryhmän kanssa kokemusasiantuntemusta arvostavan toimintamallin levittämiseksi eri puolille Suomea sekä lasten osallistumisen edistämiseksi myös sijaishuollon valvonnassa. Lapsiasiavaltuutettu valmistelee vuoden aikana yhteistyössä Mannerheimin Lastensuojeluliiton kanssa opasta lapsen oikeuksista ja kohtaamisesta viranomaistoiminnassa ja palveluissa. MLL hyödyntää hankkeessa Lasten ja nuorten puhelimen kautta kerättyjä lasten ja nuorten kokemuksia ammattilaisten kohtaamisesta. Lapsiasiavaltuutetun toimisto hyödyntää eri selvitysten kautta koottua näkemystä lasten laatukokemuksesta palveluissa. Marraskuussa järjestetään viranomaisille työpaja oppaan näkökulmien ja ideoiden työstämiseksi. Osallistumme kehittämistyöhön vammaisten lasten osallistumisen vahvistamiseksi sekä vammaisten lasten vaikuttamismahdollisuuksien lisäämiseksi. Yhteistyötä tehdään Kehitysvammaisten Tukiliitto ry:n Vaikuttava vertaistoiminta -projektin sekä Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiön (VAMLAS) yhteydessä toimivan YTRY-verkoston (Verkosto pitkäaikaissairaiden /vammaisten lasten ja nuorten asialla) kanssa. Osallistumme alaikäisten turvapaikanhakijoiden edustajatoiminnan kehittämiseen Helsingin yliopiston Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenian hankkeessa. Tuemme hankkeen järjestämiä turvapaikanhakijalasten vertaisryhmien tapaamisia ja osallistutaan niihin. Lapsiasiavaltuutetun toimiston julkaisuja 2013:2 Toimintasuunnitelma vuodelle

7 Vaikuttaminen Lapset ja nuoret ovat kuntalaisia! Lapsiystävällinen kunta -teema jatkuu lapsiasiavaltuutetun vaikuttamistyössä. Työnsä aloittavat kunnanvaltuustot tulevat hyväksymään lastensuojelulain mukaisen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman. Niiden perustaksi tulee selvittää lasten ja nuorten omia mielipiteitä. Lapsiasiavaltuutettu seuraa ja vaikuttaa kuntauudistuksen toteuttamiseen lasten, nuorten ja perheiden palveluiden näkökulmasta. Lapsiasianeuvottelukunnan kuntajaosto verkostoi yhteistyötahoja ja ideoi vaikuttamistyötä niin, että lasten ja nuorten omat mielipiteet otettaisiin hallinnossa kuntauudistuksen ja kuntaliitosten valmistelussa huomioon. Lasten ja nuorten kannanotto osallistumisesta kuntauudistuksen ja kuntaliitosten valmisteluun jaetaan vuoden alussa jokaiseen kuntaan. Lasten ja nuorten kuntaosallistuminen on painopisteenä lapsiasiavaltuutetun vaikuttamistyössä. Päättäjiä muistutetaan lapsen edusta kuntauudistusten ohjenuorana. Päätösten lapsivaikutukset tulee arvioida ja ennakoida. Lasten ja nuorten kannalta tärkeää on palveluiden läheisyys. Kuntavaikuttamisessa korostetaan myös palveluiden monialaista johtamista sekä lasten hyvinvoinnin tietopohjan vahvistamista. Lapsiasiavaltuutettu ja -neuvottelukunta ottavat aktiivisesti kantaa kuntauudistukseen sen edetessä. Lapsiasiavaltuutettu osallistuu myös kuntalain kokonaisuudistuksen valmisteluun sen demokratiajaoston jäsenenä (VM). Lapsiasiavaltuutettu tapaa säännöllisesti Kuntaliiton asiantuntijoita ja johtoa lapsiasioissa. Tiivistä yhteistyötä tehdään myös Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto Nuva ry:n kanssa. Toimisto markkinoi lasten ja nuorten osallistumista kuntauudistukseen Kuntamarkkinoilla syyskuussa 2013 Helsingissä. Kuntavaalien vaikuttamiseen koottu lapsi- ja nuorisoalan toimijoiden yhteistyöverkosto jatkaa toimintaansa. Yhteistyössä ovat mukana Kirkkohallitus, Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry, Lastensuojelun Keskusliitto ry, Nuori Suomi ry, Pelastakaa Lapset ry, Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry, Suomen Vanhempainliitto ry, Valtion nuorisoasiain neuvottelukunta (Nuora) sekä Suomen Nuorisovaltuustojen liitto. Lasten ja nuorten valtuutetun huoneentaulun allekirjoitti yli kuntavaalien ehdokasta. Yhteydenpitoa allekirjoittaneisiin jatketaan sähköisin uutiskirjein ja kyselyin Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssin kautta. Lapsiasiavaltuutettu tekee vuoden aikana 2 3 kuntavierailua Lapsiystävällinen kunta -teemalla. Vierailuissa neuvotaan kunnan johtoa lapsen oikeuksien valtavirtaistamisessa sekä lasten ja nuorten osallistumisen edistämisessä. Lapsiasiavaltuutetun toimisto vahvistaa lapsinäkökulmaa ja lapsiystävällinen kunta -ajattelua tekemällä yhteistyötä Keski-Suomen liiton kanssa muun muassa maakuntasuunnittelussa ja verkostotapaamisissa. Lapsiasiavaltuutetun toimiston julkaisuja 2013:2 Toimintasuunnitelma vuodelle

8 Vaikuttaminen Lasten ja nuorten oikeusturva paremmaksi! Suomalainen perusoikeuksien, ihmisoikeuksien ja lainvalvontajärjestelmä on hajanainen. Lasten, nuorten ja heidän vanhempiensa ei ole helppo päästä selville siitä, mihin ongelmatilanteissa tulee ottaa yhteyttä. Sekä aluehallintovirastojen että paikallisten sosiaali- ja potilasasiamiesten tehtävistä on kansalaisilla vähän tietoa. Lapsiasiavaltuutetulle tulevat kansalaisyhteydenotot kertovat tarpeesta lapsen oikeuksia ja palveluita koskevaan oikeudelliseen neuvontaan. Lapsiasiavaltuutettu aloitti vuonna 2010 useampivuotisen vaikuttamishankkeen lasten ja nuorten oikeusturvan ja -suojan parantamiseksi. Tavoitteena on lisätä viranomaisten tietoisuutta lasten ja nuorten oikeusturvatarpeista ja saada ihmisoikeus-, lainvalvonta- ja perusoikeusviranomaiset uudistamaan toimintaansa lapsiystävällisemmäksi. Painopisteenä on laitoksissa asuvien (lastensuojelun asiakkaat, kehitysvammaiset lapset) lasten oikeusturvatiedon ja osallistumisen parantaminen. Selvitetään keinoja, joilla koulukiusaamistapaukset tulisivat viranomaisissa käsiteltyä vaikuttavammin ja lapsiystävällisemmin. Tehdään kartoitusta yhdessä Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston (AVI) ja Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskuksen) kanssa. Julkaistaan keväällä 2013 yhteinen aloite tehokkaammista oikeussuojakeinoista koulukiusaamisasioissa. Lapsiasiavaltuutettu kokoaa omille verkkosivuilleen yleistajuista ja myös lapsille ymmärrettävää tietoa oikeusturvasta sekä oikeussuojakeinoista ja tahoista, joihin voi ongelmatilanteissa ottaa yhteyttä (Apua moneen ongelmaan). Tiedottamisessa hyödynnetään sekä että -sivustoja. Käytetään lasten ja nuorten asiantuntemusta tiedotuksen sisällön suunnittelussa ja testaamisessa. Selvitetään nuorten kokemusta siitä, millaisissa tilanteissa ja palveluissa oikeusturvatietoa eniten tarvittaisiin. Jyväskylän yliopiston Agora Centerin kanssa aloitetaan kehityshanke alakouluikäisille suunnatun viranomaistiedotuksen innovatiivisista toteutuksista verkossa -sivustolla. Lapsiasiavaltuutettu tekee yhteistyötä Eduskunnan oikeusasiamiehen kanssa tavoitteena oikeusasiamiehen toiminnan lapsiystävällisyyden lisääminen (tiedotus, lasten ja nuorten kuuleminen lastensuojelulaitosten tarkastuksissa). Yhteistyötä tehdään valmistautumisessa niin sanotun OPCAT-lisäpöytäkirjan Lapsiasiavaltuutetun toimiston julkaisuja 2013:2 Toimintasuunnitelma vuodelle

9 Vaikuttaminen toimeenpanoon Suomessa. Uudet toimintamallit vaikuttavat erityisesti laitosten tarkastuksiin ja mahdollistavat esimerkiksi vertaisarvioitsijoiden käytön. Koulutetaan lasten kuulemisessa ja lapsinäkökulman vahvistamisessa myös Oikeuskanslerinviraston henkilökuntaa. Osallistutaan aktiivisesti eduskunnan oikeusasiamiehen yhteyteen perustetun uuden kansallisen Ihmisoikeuskeskuksen toimintaan. Tavoitteena on valtavirtaistaa lapsen oikeuksia osaksi myös muiden ihmisoikeustoimijoiden työtä. Tuodaan esille lasten oikeuksien näkökulma hallituksen ihmisoikeustoimintaohjelman eri osioiden toimeenpanossa. Yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja VALVIRAn kanssa tuetaan aluehallintovirastojen lastensuojelulaitosten tarkastustoiminnan kehittymistä lapsiystävällisempään suuntaan. Laaditaan ohjeet valtion viranomaisille lapsiystävällisestä toimintatavasta. Erityisesti huomioidaan ihmisoikeus-, lainvalvonta- ja perusoikeusvalvontaviranomaisten toiminta. Kootaan syksyllä 2013 valtion em. viranomaiset yhteen tekemään tilannearviota. Edistetään suomen kielellä keväällä 2013 julkaistavien Euroopan neuvoston lapsiystävällisen oikeuden suuntaviivojen levitystä viranomaisille ja alan toimijoille. Tehdään lapsiystävällisen oikeuden alalla yhteistyötä Lastensuojelun Keskusliiton, Pelastakaa Lapset ry:n ja oikeusministeriön kanssa. Vahvistetaan yhteistyötä potilas- ja sosiaaliasiamiesten, järjestöjen, kuntien sekä alan koulutusta antavien tahojen kanssa, jotta tiedottamista lapsille ja nuorille asiamiestoiminnasta lisättäisiin. Tuetaan Kulttuurien kohtaaminen lastensuojelussa -hankkeen esiselvityksen käynnistymistä. Hankkeen toteutuksesta vastaa Socca Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus yhteistyössä Keski-Suomen ja Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskusten kanssa. Hankkeella tuetaan ja kehitetään kulttuurisesti monimuotoistuvassa toimintaympäristössä työskentelevien lastensuojelun ammattilaisten osaamista. Osallistutaan kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten koulunkäyntiä edistävän Sisukas -hankkeen ohjausryhmään. Hanke toimii lastensuojelun osaamiskeskus Pesäpuu ry:n yhteydessä. Lapsiasiavaltuutetun toimiston julkaisuja 2013:2 Toimintasuunnitelma vuodelle

10 Vaikuttaminen Lapsinäkökulmaa terveydenhuoltoon ja vammaispolitiikkaan Vaikuttamistyössä jatketaan vuonna 2011 aloitettuja teemoja lapsinäkökulman ja lapsen oikeuksien vahvistamiseksi terveydenhuollossa ja vammaispolitiikassa. Vammaisten lasten oikeudet ovat yhteinen kansallinen lapsen oikeuksien päivän viestintäteema. Teemaa konkretisoidaan kevään 2013 aikana yhteistyössä vammaisten ja erityistä tukea tarvitsevien lasten ja heidän perheidensä järjestöjen ja toimijoiden kanssa. Lapsiasiavaltuutettu muistuttaa päättäjiä siitä, että erityistä tukea tarvitseva lapsi on ensisijaisesti lapsi eikä diagnoosin tai vammansa määrittämä. Työssä hyödynnetään vuoden 2011 ilmestynyttä lapsiasiavaltuutetun julkaisua, joka sisältää linjaukset lapsiystävälliseen vammaispolitiikkaan. Tavoitteena on vuoden aikana myös edistää vammaisten ja erityistä tukea tarvitsevien lasten oman äänen kuulumista ja osallistumismahdollisuuksia. Vaikuttamisessa edistetään myös vammaisten lasten palveluiden yhdenvertaista saatavuutta sekä vanhempien tukemista. Lapsiasiavaltuutettu on mukana työryhmässä tekemässä aloitetta ensitiedon antamisen vakiinnuttamiseksi ja yhtenäistämiseksi Suomessa. Ensitiedolla tarkoitetaan sairaalan antamaa neuvontaa ja informaatiota vammaisten tai erityistä tukea tarvitsevan lapsen odotusaikana tai syntymän jälkeen. Ensitieto -työryhmä koostuu järjestötoimijoista sekä HUS, HYKS Ensitieto (ETRI) -työryhmässä mukana olevista terveydenhuoltoalan ammattilaisista. Huonokuuloisten ja kuurojen sekä viittomakielisten lasten asemaa ja oikeuksien toteutumista kartoittava selvitys julkaistiin keväällä 2012 yhteistyössä Kuurojen Liitto ry:n sekä Kuulovammaisten Lasten Vanhempien Liitto ry:n kanssa. Selvitetään mahdollisuudet julkaisun kääntämiseen ruotsiksi tai englanniksi yhteistyössä Kuurojen Liitto ry:n kanssa. Jatketaan verkostoyhteistyötä kuulo- ja viittomakielialan toimijoiden kanssa lapsiasiavaltuutetun suositusten edistämiseksi. Edistetään Huonokuuloisten ja kuurojen lasten kasvun ja kuntoutumisen tuki -suosituksen laadintaa. Lapsiasiavaltuutettu haluaa yhdistää lapsen oikeuksien, vammaisten henkilöiden oikeuksien ja kielellisten oikeuksien näkökulman, mikä edistää myös lapsen edun toteutumista. Vammaisten lasten oikeuksien edistämisessä tehdään yhteistyötä Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiön (VAMLAS) yhteydessä toimivan YTRYverkoston, Kehitysvammaisten Tukiliitto ry:n Vaikuttava vertaistoiminta -pro- Lapsiasiavaltuutetun toimiston julkaisuja 2013:2 Toimintasuunnitelma vuodelle

11 Vaikuttaminen jektin, Kehitysvammaliiton, Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunnan (KVANK) Lasten ja nuorten jaoksen sekä Keski-Suomessa Arvokas elämä kaikille -hankkeen kanssa. Tärkeitä yhteistyökumppaneita erityistä tukea tarvitsevien lasten asioiden edistämisessä ovat myös Leijonaemot ry sekä Jaatinen Vammaisperheiden monitoimikeskus ry. Lapsiasiavaltuutetun toimisto on mukana Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen vammaispalvelujen käsikirjan Lapset ja perheet -osion kirjoittajatiimissä vuoden 2012 aikana. Tiimityö jatkuu vuoden 2013 kevään ajan. Lapsiasiavaltuutetun toimisto on yhdessä Kehitysvammaliiton asiantuntijan kanssa työstänyt tekstiosiota liittyen YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen 12 artiklan mukaiseen kaikkien lasten yhdenvertaiseen oikeuteen osallistua. Lapsiystävällisyyttä terveydenhuoltoon ja sairaaloihin Lapsiystävällinen terveydenhuolto -vaikuttamistyön tavoitteina on parantaa lasten palautteen huomioimista hoitotyössä, tuoda lapsinäkökulmaa sairaalarakentamiseen sekä edistää potilasasiamiesten tiedottamista myös lapsille ja nuorille. Työ aloitettiin vuonna 2011, jolloin osallistuttiin Euroopan neuvoston kyselyyn (Child-friendly health care: the views and experiences of children and young people in Council of Europe member States) aiheesta. Edistetään lapsiystävällisen sairaalarakentamisen hanketta Hyvinvointia ja toipumista edistävä lasten sairaala yhteistyössä Työterveyslaitoksen ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa. Etsitään yhteistyökumppaneita ja tahoja asiaan liittyvän keskustelun ja toimenpiteiden virittämiseksi Suomessa. Asia on ajankohtainen, koska monet sairaalarakennukset odottavat peruskorjausta. Lapsiystävällisestä terveydenhuollosta valmistellaan vuodelle 2014 julkaisua, joka sisältää lapsiasiavaltuutetun suositukset päättäjille. Julkaisun ytimenä ovat viime vuonna toteutetun Euroopan neuvoston kyselyn tulokset sekä Euroopan neuvoston lapsiystävällisen terveydenhuollon linjausten esittely. Verkostoidaan työhön alan kansallisia asiantuntijoita. Jatketaan yhteistyötä Nordisk förening för sjuka barns behov -yhdistyksen, Suomen NOBAB ry:n kanssa. Terveydenhuoltoon kytkeytyy myös vaikuttaminen väkivallan ja hyväksikäytön uhriksi joutuneiden lasten tuen ja rikostutkinnan uuden, kokonaisvaltaisen toimintamallin kehittämiseksi. Lapsiasiavaltuutettu on jäsenenä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Lastenasiaintalo -hankkeen ohjausryhmässä. Tavoitteena on sosiaalitoimen, terveydenhuollon, poliisin ja syyttäjän viranomaistoimintaa yhdistävän Lastenasiaintalon pilotoinnin aloittaminen vuonna 2014 Turun yliopistosairaalan toiminta-alueella. Lapsiasiavaltuutetun toimiston julkaisuja 2013:2 Toimintasuunnitelma vuodelle

12 Vaikuttaminen Lapsiasiavaltuutettu vaikuttaa ja seuraa valtionhallinnon lapsipolitiikkaa Lapsiasiavaltuutettu seuraa ja arvioi yhdessä lapsiasianeuvottelukunnan kanssa hallituksen lapsia koskevien ohjelmien toteutumista. Tärkeimpiä näistä ovat vuosien valtioneuvoston Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma , Hallitusohjelman koulutuspoliittiset linjaukset ja toimeenpanosuunnitelma (KESU)) sekä Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste). Myös Sisäisen turvallisuuden ohjelma on lasten oikeuksien näkökulmasta merkittävä. Lapsiasiavaltuutetun toimisto seuraa hallituksen Kansallisen perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelman toteutumista oikeusministeriön asettaman ihmisoikeustoimijoiden paneelin jäsenenä. Yhdessä Lastensuojelun Keskusliiton kanssa varmistetaan lapsia koskevien hankkeiden etenemistä. Lapsiasiavaltuutettu osallistuu sosiaali- ja terveysministeriön vetovastuulla olevan hankkeen 4 (YK:n lapsen oikeuksien komitean suositusten toimeenpano ja lapsen oikeuksien valtavirtaistaminen) toimeenpanoon. Vaikutetaan aktiivisesti ulkoministeriöön työn alla olevan ihmisoikeusselonteon lapsinäkökulman vahvistamiseksi. Lapsiasiavaltuutettu on mukana sekä yhdenvertaisuuslain että tasa-arvolain muutoksen jatkovalmisteluryhmässä. Lapsiasiavaltuutettu osallistuu myös sisäasiainministeriön syrjinnän seurantaryhmän toimintaan sekä YES Yhdenvertaisuus etusijalle -hankkeen ohjausryhmään. Opetus- ja kulttuuriministeriön alalla uudistetaan perus- ja esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet sekä valmistellaan uutta varhaiskasvatuslakia. OPS-perusteisiin vaikuttamisessa korostetaan koulun kasvatustehtävää, koulun ja vanhempien kasvatuskumppanuutta, lasten ja nuorten kokonaishyvinvoinnin tukemista sekä lasten ja nuorten osallistumisen mahdollisuuksien lisäämistä kouluyhteisössä. Varhaiskasvatuslakiin vaikuttamisessa perustana ovat vuonna 2009 laaditut linjaukset, jotka korostavat lapsen oikeuksien näkökulmaa sekä pienten lasten palveluiden kokonaisuuden parempaa toimivuutta. Lapsiasiavaltuutettu on mukana Nuori Suomi ry:n Tutkimusmatkalla varhaiskasvatuksen uusiin liikkumisen käytäntöihin -verkostossa. Verkosto tuottaa valtakunnallinen liikkumis- / hyvinvointiohjelman varhaiskasvatukseen. Vaikuttamisen tavoitteena on saada Lapsiasiavaltuutetun toimiston julkaisuja 2013:2 Toimintasuunnitelma vuodelle

13 Vaikuttaminen lasten liikkumisen edistäminen mukaan uuteen varhaiskasvatuslainsäädäntöön. Sosiaali- ja terveysministeriön kanssa arvioidaan mahdollisuuksia yhdistää ministeriön piirissä toimivia lapsiasioiden neuvottelukuntia. Tämä liittyy laajempaan tavoitteeseen valtioneuvoston sisäisen lapsi-, nuoriso- ja perheasioiden koordinaation kehittämisestä. Lapsiasiavaltuutettu pitää tärkeänä lasten, nuorten ja perheiden palveluiden suunnittelua ja johtamista laajasti hallinnonalarajat ylittävinä kokonaisuuksina. Tämä koskee sekä valtiota että kuntia. Euroopan neuvoston lapsen oikeuksien strategian tiedottamista ja sitoutumista edistetään suomalaisten toimijoiden keskuudessa yhdessä lapsiasianeuvottelukunnan jaoston kanssa. Yhdessä lapsiasianeuvottelukunnan kanssa kootaan syksyllä neuvonpitoon suomalaiset virkamiehet ja toimijat, joiden työhön Euroopan neuvoston lapsen oikeuksien strategia vaikuttaa. Lasten hyvinvoinnin tietopohjayhteistyötä edistetään Edistetään Lasten hyvinvoinnin kansalliset indikaattorit -työn jatkumista eri ministeriöiden yhteistyönä. Opetus- ja kulttuuriministeriön vuonna 2011 ilmestyneessä lasten hyvinvoinnin tietopohjapolitiikkaa linjanneessa raportissa ehdotettiin, että lapsiasiavaltuutetun vuosikirjassa esitettäisiin jatkossa lasten hyvinvoinnin kuvaus, jonka perustana ovat valitut kansalliset indikaattorit. Indikaattoreita testataan yhteistyöhankkeessa lapsiasiavaltuutetun toimiston, opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Jyväskylän yliopiston kanssa. Lasten hyvinvoinnin kuvaus indikaattoreiden avulla kootaan lapsiasiavaltuutetun vuoden 2013 vuosikirjaan. Se julkistetaan elokuussa. Elokuussa järjestetään myös lapsiasianeuvottelukunnan kanssa lasten hyvinvoinnin tietopohjafoorumi, johon kootaan alan toimijoita arvioimaan lasten hyvinvoinnin seurannan tilaa ja kehittämistarpeita. Erityisen tärkeä olisi koota yhteen myös lasten kokemustietoa hyvinvoinnin seurannassa kehittävät toimijat. Lapsiasiavaltuutettu osallistuu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kouluterveyskyselyn asiantuntijaryhmään. Siinä edistetään kouluterveyskyselyn ulottamista myös alakoululaisille sekä nuorten osallistumista kouluterveyskyselyn tulosten paikalliseen tulkintaan. Vaikuttamista lapsi- ja perhelainsäädäntöön Lapsiasiavaltuutettu on jäsenenä oikeusministeriön asettamassa isyyslain uudistamisen seurantaryhmässä. Lapsiasiavaltuutettu edistää lapsiperheiden erotilanteen palveluiden kehittämistä niin, että ne tukevat nykyistä paremmin lapsen etua ja vanhemmuuden jatkumista eron jälkeen. Selvitetään erityisesti lasten mielipiteiden selvittämistä ja osallistumista ero- ja huoltokiistatilanteissa. Yhteistyötahona on Fasilitatiivinen perhesovittelu -hankkeen (FASPER) neuvottelukunta. Lapsiasiavaltuutettu osallistuu Kriminaalihuollon tukisäätiön (KRITS) Vankiperhetyön verkoston toimintaan. Yhteistyö jatkuu vuoden 2013 aikana. Vankiperhetyön verkoston tavoitteena on vankiperhetyön osaamisen kokoaminen ja levittäminen, hyvien yhteistyökäytäntöjen siirtäminen ja ongelmakohtiin vaikuttaminen. Työssä seurataan Rikosseuraamuslaitoksessa (RISE) valmistellun lapsi- ja perhetyön strategian toimeenpanoa. Lapsiasianeuvottelukunnan aloite vuonna 2011 vauhditti strategian laadintaa. Lapsiasiavaltuutettu jatkaa vaikuttamistyötä lapsiin kohdistuvan seksuaalisen hyväksikäytön rikosten ehkäisemiseksi. Seurataan, miten oikeusministeriössä etenee lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämistä koskevan lainsäädännön uudistaminen etenkin vapaaehtoisten rikostaustan tarkistamisen kannalta. Lapsiasiavaltuutettu teki asiasta aloitteen tammikuussa Lapsiasiavaltuutettu on mukana Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen koordinoimassa nuorten nettikampanjassa, joka liittyy seksuaalisen väkivallan vastustamiseen. Jyväskylän ammattikorkeakoululla on puolestaan turvataitokasvatuksen kansallista koordinaatiota tukeva hanke Tunne- ja turvataidot osaamiseksi, jonka ohjausryhmässä lapsiasiavaltuutettu on mukana. Lähisuhdeväkivallan vähentämisen kehitystyötä seurataan Keski-Suomen sairaanhoitopiirin Läheisväkivallan ehkäisyn kansallinen osaamiskeskus -hankkeen kautta. Lapsiasiavaltuutettu on mukana hankkeen ohjausryhmässä. Lapsiasiavaltuutettu osallistuu myös Lastensuojelun Keskusliiton Lapsen oikeudet ja kansainvälinen lasten suojelu -neuvottelukunnan toimintaan. Neuvottelukunnassa tiedotetaan lapsiasiavaltuutetun vaikuttamistyöstä. Lapsiasiavaltuutetun toimiston julkaisuja 2013:2 Toimintasuunnitelma vuodelle

14 Lapsen oikeuksien tiedotus Kansallista lapsen oikeuksien viestintäverkostoa vahvistetaan Lapsen oikeuksien päivän teema 2013 on vammaisten lasten oikeudet. Lapsiasiavaltuutetun toimisto valmistelee teemaa ja kokoaa yhdessä Lastensuojelun Keskusliiton kanssa alan toimijoita yhteen toiminnan suunnittelemiseksi. Lapsiasianeuvottelukunta toteutti lapsen oikeuksien kansallisen viestintästrategian (OKM/2010) väliarvioinnin syksyllä Sen johtopäätöksenä selkiytetään lapsen oikeuksien kansallisen viestintäyhteistyön rakenteita. Lapsiasiavaltuutetun toimisto ja lapsiasianeuvottelukunnan lapsen oikeuksien viestinnän ja kansainvälisten asioiden jaosto vastaavat strategisista linjauksista kansallisesti. Käytännön viestintäyhteistyötä varten erityisesti lapsen oikeuksien päivän (20.11.) viestinnässä toimii yhteistyöverkosto, jonka puheenjohtajuutta hoidetaan Lastensuojelun Keskusliitossa. Kevään 2013 aikana haetaan keskeisten toimijoiden sitoumus uuteen toimintamalliin (ministeriöt, muut viranomaiset, järjestöt), josta myös tiedotetaan. Lapsen oikeuksien viestintäyhteistyötä tehdään alan järjestöjen, Emma ja Elias -hankkeen sekä Pystymetsä Oy:n kanssa liittyen perheiden moninaisuutta esittelevän dokumenttielokuvan ja sen lapsen oikeuksia edistävän esittelyaineiston tuottamiseksi. Lapsen oikeuksien viestintää verkossa ja esittein Lapsiasiavaltuutetun vastuulla on erityisesti alakouluikäisille suunnattu verkkotiedottaminen sekä lapsen oikeuksien esitteiden tarjonta eri kielillä. Arvioidaan keväällä 2013 lapsen oikeuksien esitekokonaisuus eri kielisine versioineen ja tuotetaan uudistetut esitteet syksyksi Selvitetään selkokielisen lapsen oikeuksien viestinnän tarpeet ja mahdollisuudet. Käännetään myös ruotsiksi uudistettu Toteutuvatko oikeutesi? -esite, joka kertoo nuorille lapsen oikeuksien sopimuksen raportoinnista ja Suomen saamista suosituksista. Lapsiasiavaltuutettu tiedottaa lapsen oikeuksista alakouluikäisille omilla -verkkosivuilla sekä Sisu-kissan koulukiertueilla. Lastensivuja tuotetaan ja vuorovaikutteista viestintää lapsille kehitetään yhteistyössä Jyväskylän yliopiston Agora Centerin kanssa. Lapsiasiavaltuutetulla ja Jyväskylän yliopistolla on lapsen oikeuksien viestinnän tutkimus- ja kehitystyön sopimus sekä vuosittainen toimintasuunnitelma. Vuoden 2013 tavoitteena on tehokkaampi tiedottaminen lapsiasiavaltuute- Lapsiasiavaltuutetun toimiston julkaisuja 2013:2 Toimintasuunnitelma vuodelle

15 Lapsen oikeuksien tiedotus tun lastensivuista erillisen suunnitelman mukaan. Kohteena ovat etenkin koulut ja opettajat. Tiedotuksen tueksi tehdään postikortti ja juliste. Kuva-aiheita haetaan alkuvuodesta lasten piirustuskilpailussa. Lastensivuille kehitetään uusi osio Apua moneen ongelmaan, jossa annetaan lapsille yleistajuista tietoa viranomaisten toiminnasta ja omista oikeuksistaan erilaisissa pulmatilanteissa. Sisällön viimeistelyyn ja testaamiseen lasten ryhmien kanssa ostetaan ulkopuolista työpanosta. Apua moneen ongelmaan -osiota pilotoidaan ja kehitetään vuorovaikutteiseen suuntaan. Kehitystyöhön haetaan erillisrahoitusta. Lasten sivujen maskotti Sisun sekä ruotsinkielisen Katten Sam -serkun matkalaukkukiertue jatkuu vuoden aikana vähintään kuuteen kouluun. Koulujen viestit julkaistaan verkkosivuilla. Lapsen oikeuksia esittelevät Sisun taulut käännetään ruotsiksi. Tauluista tuotetaan verkkoon sekä suomen- että ruotsinkieliset tulostettavat versiot. Suomenkieliset taulut myös painetaan. Compasito Lasten ihmisoikeuskasvatuksen käsikirja Alkuteoksen Euroopan neuvostolle toimittanut Nancy Flowers Suomeksi Lasten Keskukselle toimittaneet Kaisu Maijala ja Marja-Liisa Tonteri Julkaistu verkossa > Compasito Lasten ihmisoikeuskasvatuksen käsikirja Kirjaa voi ostaa painettuna Lasten Keskuksesta puh , Ihmisoikeuskasvatuksen jalkauttaminen jatkuu Lapsiasiavaltuutetun toimisto kokoaa kaksi kertaa vuodessa yhteen ihmisoikeuskasvatuksen toiminnallisten menetelmien Compasito-oppaan jalkautuksen toimijatahot. Yhteistyön tarkoituksena on tiedonvaihto ja yhteinen suunnittelu sekä kansallisesti yhteisten koulutusten toteuttaminen. Yhteistyötahoina ovat UNICEF, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, opetus- ja kulttuuriministeriö sekä seurakuntien lapsi- ja nuorisotyön palvelujärjestöt (Poikien ja tyttöjen keskus ry), Kerhokeskus Koulutyön tuki ry sekä Koulutus Elämään -säätiö. Lapsiasiavaltuutetun toimiston oma Compasito-ihmisoikeuskasvatuksen edistäminen suuntautuu vuonna 2013 nuorisotyön oppilaitoksiin sekä opettajankoulutuslaitoksille tiedottamiseen. Yhteistyöhön pyritään erityisesti Jyväskylän yliopiston kanssa (opettajankoulutus, varhaiskasvatus, sosiaalityön koulutus). Kumppanina työssä on free-lancer kouluttaja Mirkka Jalonen-Alava. Keski-Suomessa tehdään Compasito-oppaan jalkauttamisessa yhteistyötä opettajankoulutuksen yhteistyötoimijoiden sekä Nuorten Keski-Suomi ry:n kanssa. Hyödynnetään Jyväskylässä järjestettäviä lasten ja nuorten messutapahtumia (ToukoFest) lapsen oikeuksista ja lapsiasiavaltuutetun työstä tiedottamisessa. Yhteistyötä uskonnollisten yhteisöjen ja kirkkojen kanssa Tärkeä yhteistyökumppani lapsen oikeuksien viestinnässä on myös evankelisluterilainen kirkko, jonka lapsi- ja nuorisotyön palvelujärjestöt jatkavat lapsen oikeuksien vaikuttamista kirkon sisällä. Tarjotaan lapsen oikeuksien asiantuntemusta seurakuntien lapsiasiahenkilöiden koulutukseen sekä lapsivaikutusten arvioinnin edistämiseen kirkon sisällä. Jatketaan yhteydenpitoa myös muihin uskonnollisiin yhteisöihin lapsen oikeuksien näkökulman vahvistamiseksi niiden toiminnassa. Osallistutaan sosiaali- ja terveysministeriön yhteistyöverkostoon uskonnollisten yhteisöjen ja kirkkojen kanssa vanhemmuuden tukemisen ja lasten hyvinvoinnin teemasta. Lapsiasiavaltuutettu on mukana alueellisissa verkostotapaamisissa Oulussa ja Kuopiossa. Lapsiasiavaltuutetun toimiston julkaisuja 2013:2 Toimintasuunnitelma vuodelle

16 Lapsen oikeuksien tiedotus Lapset ja nuoret toimiston neuvonantajina Lapsiasiavaltuutettu vahvistaa edelleen lasten ja nuorten toimintaa toimiston oman toiminnan neuvonantajina. Lapsiasiavaltuutetun toimiston antamiin lausuntoihin haetaan lasten ja nuorten näkemyksiä neuvonantajaryhmien kautta, silloin kun lausuntojen aihepiirit antavat siihen mahdollisuuden. Lisäksi toiminnan suunnittelussa otetaan huomioon lapsilta ja nuorilta tulevat ehdotukset. Lapsiasiavaltuutetulla on kolme neuvonantajaryhmää. Ensinnäkin neuvonantajina toimii yläkouluikäisistä nuorista koottu 14-jäseninen NuoNe -nuorten neuvonantajaryhmä, joka kokoontuu 5 6 kertaa vuodessa pääosin Jyväskylässä. Nuorten neuvonantajien kanssa järjestetään myös päättäjätapaamisia vuoden mittaan sekä vierailu eduskunnassa. Nuorten omaa vaikuttamista toiminnan sisältöön vahvistetaan. Toisena eli alakouluikäisten lasten neuvonantajaryhmänä toimivat Suomen Lasten Parlamentin (SLP) jäsenet, jotka toimivat pääasiassa verkon kautta. Suomen Lasten Parlamentissa on noin 340 eri kuntien nimeämää jäsentä. Suomen Lasten Parlamentin toiminta on ollut syksystä 2012 pysähdyksissä rahoitusongelmien takia. Lapsiasiavaltuutettu toimii aktiivisesti SLP:n perustoiminnan uudelleen käynnistämiseksi. Suomen Lasten Parlamentin tueksi tarvitaan nykyistä säätiötä vahvempaa ylläpitäjäorganisaatiota. Lasten ja nuorten sijaishuollon asioissa Lapsiasiavaltuutetun toimiston neuvonantajaryhmänä toimii Pesäpuu ry:n Selviytyjät -nuorten ryhmä. Arvioimme vuosien USUS Uskomme Sinuun Usko Sinäkin -sijaishuollon kiertueen tulokset ja päätämme jatkotoimet kevään 2013 aikana. Selviytyjät-ryhmän jäsenet toimivat lapsiasiavaltuutetun apuna etenkin lasten ja nuorten oikeusturvan parantamisessa sekä laitosten tarkastusten lapsiystävällisen prosessin kehittämisessä. Tiivistetään yhteistyötä Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto Nuva ry:n ja edustajiston kanssa erityisesti liittyen kuntavaikuttamiseen. Keski-Suomessa lapsiasiavaltuutettu pitää yhteyksiä maakunnalliseen nuorten vaikuttajaryhmään. Yhteistyöllä vahvistetaan nuorten äänen kuulumista maakunnallisesti Keski-Suomen liiton toiminnassa. Oikeusturvateemaan liittyen selvitetään yhteistyö myös Mannerheimin Lastensuojeluliiton tukioppilaiden verkoston kanssa. Lapsiasiavaltuutettu tapaa vuosittain myös Plan Suomi Säätiön Lastenhallituksen sekä Suomen Lukiolaisten Liiton edustajia. Lapsiasiavaltuutettu seuraa myös saamelaiskäräjien nuorisolautakunnan toimintaa sekä edistää romanilasten ja nuorten äänen kuulumista. Tässä tehdään yhteistyötä sisäministeriön yhdenvertaisuus-hankkeiden kanssa. Suomen lapsiasiavaltuutetun toimisto osallistuu tutkimushankkeeseen, jossa arvioidaan eräiden eurooppalaisten lapsiasiavaltuutettu -instituutioiden toiminnan vaikuttavuutta. Suomen osalta arvioidaan erityisesti lasten ja nuorten näkökulmien välittymistä vaikuttamistyöhön. Tutkimuksen toteuttaa Central Lancashiren yliopiston sosiaalityön laitoksen professori Nigel Thomasin johdolla väitöskirjatutkija Sara Imanian. Lapsiasiavaltuutetun toimiston julkaisuja 2013:2 Toimintasuunnitelma vuodelle

17 Lapsen oikeuksien tiedotus Viestintä ja verkostoituminen Lapsiasiavaltuutetun keskeisiä viestintäkanavia ovat verkkosivut ja Suunnitelmallisen mediavaikuttamisen rinnalla otetaan käyttöön lapsiasiavaltuutetun toimiston Facebook-sivu tehostamaan vuorovaikutusta ja tiedonkulkua sidosryhmien kanssa. Toiminnasta tiedotetaan myös sähköisellä uutiskirjeellä yli tilaajalle kuusi kertaa vuodessa. Alakouluikäisille suunnattuja Lasten sivuja uudistettiin 2012 ja tänä vuonna kiinnitetään erityistä huomiota Lasten sivujen markkinointiin ja niiden tunnetuksi tekemiseen myös lasten vanhemmille. Lasten sivuilla julkaistaan Apua moneen ongelmaan -osio, joka kertoo lapsille ymmärrettävällä tavalla, miten toimia ja kenen puoleen voi kääntyä ongelmatilanteissa. Lapsiasia-sivujen rakennetta selkiytetään edelleen ja ajankohtaisaineistoa tuotetaan entiseen tapaan viikottain. Alkuvuodesta julkaistaan nuorille ja aikuisille tarkoitettu lasten ja nuorten oikeusturvaa tukeva Apua moneen ongelmaan -osio. Myös ruotsin, englannin ja pohjoissaamenkielisiä sivuja selkiytetään ja tarkistetaan sisältöjen ajantasaisuus. Viestinnän sisällöissä korostuvat kuntavaikuttaminen, Lapsen oikeuksien päivän teemaksi valittu vammaisten lasten oikeudet sekä lasten ja nuorten kokemustiedon hyödyntäminen. Lisäksi lasten hyvinvoinnin tilan arviointi on pääosassa myös lapsiasiavaltuutetun vuosikirjassa, joka luovutetaan valtioneuvostolle ja jaetaan laajasti eri sidosryhmille edellisvuosia myöhemmin eli vasta elokuussa. Vuosikirjan julkistamisella elokuussa haetaan yhteiskunnallisen keskustelun kannalta otollisempaa aikaa kuin alkukesä. Jatketaan lasten ja nuorten kuntavaikuttamisen teemaa ja julkaistaan esite nuorten oikeudesta osallistua ja vaikuttaa kuntauudistukseen ja -liitoksiin. Esite jaetaan kaikkiin kuntiin ja myös tapahtumajakelulla pyritään varmistamaan viestille huomiota juuri siellä missä uudistuksia valmistellaan. Lisäksi uudistetaan nuorille tarkoitettu esite Toteutuvatko oikeutesi?. Laaditaan suunnitelma erilaisiin messuihin ja tapahtumiin osallistumisesta ja haetaan siihen yhteistyökumppaneita. Tapahtumajakeluun soveltuvaa ajankohtaista aineistoa tuotetaan tarpeen mukaan. Lapsiasiavaltuutetun toimisto osallistuu seuraaviin tapahtumiin: ToukoFest Jyväskylässä, Kuntamarkkinat Helsingissä sekä Valtakunnalliset sijaishuollonpäivät Tampereella. Viestinnällinen yhteistyö aloitetaan Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskuksen ja sen Koordinaatti.fi -palvelun kanssa. Tarkistetaan lapsiasiavaltuutetun sidosryhmäyhteistyön, kumppanuuksien ja verkostoitumisen suunnitelma. Vahvistetaan edelleen verkostoitumista Keski-Suomessa yliopiston, maakunnallisten toimijoiden ja kuntien suuntaan. Keski-Suomessa tuetaan nuorten maakunnallisen vaikuttamisen rakenteiden luomista. Valtakunnallisesti tavoitteena on entistä tiiviimpi vaikuttaminen kunta- ja aluetasolla. Ulkoisen viestinnän palveluiden ostoa jatketaan entisen sopimuksen perusteella Medita Communication Oy:n kanssa. Jyväskylän Yliopiston Agora Centerin kanssa jatketaan lasten verkkosivujen kehittämistä tutkimus- ja yhteistyösopimuksen mukaisesti. Mediaseurantaa hyödynnetään toimiston työn yhteisen vaikuttavuuden kehittämisessä. Julkaisujen ulkoasun graafinen suunnittelu ostetaan ulkoa. Tavoitteena on parantaa tiedottamista lapsiasiavaltuutetun toiminnasta suoraan lapsille ja nuorille. Laaditaan kokonaisvaltainen ja useampivuotien suunnitelma lapsiasiavaltuutetun lapsille ja nuorille suuntautuvasta viestinnästä. Lapsiasiavaltuutetun toimiston julkaisuja 2013:2 Toimintasuunnitelma vuodelle

18 Lapsen oikeuksien tiedotus Lapsiasiavaltuutetun toimiston julkaisut vuonna 2013 Toimiston omia julkaisuja Suojele unelmia vaali toivoa. Nuorten suositukset lastensuojelun laadun kehittämiseksi l uusi painos l paino ja verkko I kevät Lapsiasiavaltuutetun toimintasuunnitelma 2013 l suomi, ruotsi ja englanti I verkko I helmikuu Nuorten näkökulma kuntauudistukseen -esite l verkko I suomi, ruotsi l paino I suomi I maaliskuu Raportti lapsiasiavaltuutetulle tulleista kansalaisyhteydenotoista vuodelta 2012 l verkkojulkaisu I kevät Lapsiasiavaltuutetun vuosikirja 2013: Miten lapset Suomessa voivat? l suomi ja ruotsi I paino ja verkko I elokuu Lapsen oikeuksien perusesitteiden uusitut versiot l paino I suomi, ruotsi, englanti, venäjä, saame l verkko I syksy Toteutuvatko oikeutesi? lapsen oikeuksia lapsille ja nuorille l uusi tarkistettu painos, sekä ruotsinkielinen versio l paino ja verkko I syksy Lapsen oikeuksista selkokielellä l verkko ja paino I syksy Sisun taulut lapsen oikeuksista pienille lapsille l verkko ja paino I suomi, ruotsi I syksy Lasten sivujen Sisu-aiheinen postikortti ja juliste l paino I kevät Ohjeet lainvalvonta- ja ihmisoikeusviranomaisille lapsinäkökulmasta l verkko ja paino I suomi, ruotsi I syksy Valmistelussa vuoden aikana Lapsen oikeudet ja kohtaaminen viranomaispalveluissa l opas yhteistyössä MLL:n kanssa l verkko ja paino I kevät 2014 Lapsiystävällinen terveydenhuolto lapsiasiavaltuutetun linjaukset l verkko ja paino I kevät 2014 Yhteistyössä julkaistavia Euroopan neuvoston lapsiystävällisen oikeuden suuntaviivat l ilmestyy EU:n julkaisemana l verkko Lapsiasiavaltuutetun toimiston julkaisuja 2013:2 Toimintasuunnitelma vuodelle

19 lapsiasiavaltuutetun toimisto Hallinto, talous ja kansainvälinen toiminta Toimiston työhyvinvoinnin parantamisen kannalta on vähennettävä työn kuormittavuutta ja kiireen tuntua. Toimintaa suunnitellaan entistä paremmin ja otetaan työn alle vähemmän uusia hankkeita. Toimistolle yritetään saada lisää työvoimaa. Ulkoisia palveluiden ostoja käytetään työkuormituksen tasaamisen apuna etenkin kansalaisyhteydenotoissa. Viron lapsiasiavaltuutetun toimisto perehtyy pohjoismaisten kollegojensa toimintaan. Kuvassa vasemmalta Andra Reinomägi, Anne Hujala, Maria Kaisa Aula, Andres Aru, Margit Sarv ja Aigi Kivioja. Toimistossa työskentelee viisi vakituista työntekijää. Vuoden 2013 aikana palkataan kaksi korkeakouluharjoittelijaa (3 kk). Toimiston toimintamäärärahat ovat vuonna 2013 palkkamenojen lisäksi euroa. Videoneuvotteluyhteyksien käytöllä vähennetään matkustustarpeita. Sosiaalija terveysministeriön koulutuksia (atk, asiakirjahallinta, verkkopalvelut) pyritään tuomaan mahdollisimman paljon Jyväskylään. Vuoden aikana henkilöstön vaihtuvuus ja uuden henkilöstön perehdyttäminen tulee vaatimaan paljon aikaa. Toimistotyöhön ostetaan apua vuokratyönä. Sekä tukitehtäviin että kansalaisyhteydenottoihin vastaamiseen tarvittaisiin toimistoon virkalisäystä. Toimeksiantosopimuksin verkostoidaan lisävoimavaroja kansalaisyhteydenottoihin vastaamiseen, ihmisoikeuskasvatukseen sekä lasten sivujen sisällön kehittämiseen (AMO). Korkeakouluharjoittelijoiden työpanokset kohdentuvat oikeusturva- ja kansalaisyhteydenottotyöhön sekä lapsen oikeuksien viestintään. Kansalaisyhteydenottojen prosessia sujuvoitetaan lajittelemalla yhteydenottoja tyypin mukaan ja eriyttämällä vastausten luonnetta perusteellisempiin ja vakiomuotoisempiin. Tärkeänä tavoitteena on nopeuttaa vastausten aikataulua. Taloushallinnossa jatketaan toiminnan sisältöön perustuvan suunnittelun ja seurannan kehittämistä. Koko vuoden mittaan kiinnitetään huomiota kustannusten hallintaan ja priorisointiin. Arkistoinnissa vastataan maakunta-arkiston arvioinnissa esille tulleisiin kehittämistarpeisiin. Toteutetaan toimiston turvallisuussuunnitelmaa. Toimiston sisäilmaongelmia kartoitetaan kevään 2013 aikana ja tehdään tarvittavat johtopäätökset. Selvitetään vuoden aikana mahdollisuuksia saada lisärahoitusta lapsen oikeuksien viestinnän tarpeisiin opetus- ja kulttuuriministeriöstä tai yksityiseltä säätiöltä. Pohjoismaiden lapsiasiavaltuutettujen kokous järjestetään Suomessa Kokouksen loppuosaan kutsutaan mukaan myös Baltian maiden (Viro, Latvia, Liettua) lapsiasiavaltuutettuja. Lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula vierailee Pietarissa, alueen lapsiasiavaltuutetun Svetlana Agapitovan kutsusta. Lapsiasiavaltuutetun toimiston julkaisuja 2013:2 Toimintasuunnitelma vuodelle

20 lapsiasiavaltuutetun strategia Hyvä lapsuus kaikille! Lapsiasiavaltuutetun strategia l Enemmän aikuisten läsnäoloa ja vähemmän yksinäisyyttä. l Enemmän leikkiä ja vähemmän suorittamista. l enemmän ehkäiseviä palveluita ja varhaista tukea. l Lapsille enemmän mahdollisuuksia osallistua ja tulla kuulluksi. Kaikissa yhteiskunnan päätöksissä lapsen etu tulee asettaa etusijalle. Tavoitteena on se, että mahdollisimman monella lapsella ja nuorella Suomessa on riittävän pitkä ja huoleton lapsuus. Jokaisella alle 18-vuotiaalla on oikeus olla lapsi. Lapsiasiavaltuutettu on hallinnollisesti sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä toimiva itsenäinen viranomainen. Tehtävä on määritelty laissa lapsiasiavaltuutetusta (1221/2004). Toimipaikka on Jyväskylä. Lapsiasiavaltuutetun apuna toimii valtioneuvoston asettama lapsiasianeuvottelukunta (asetus 274/2005). Lapsiasiavaltuutetun toimiston julkaisuja 2013:2 Toimintasuunnitelma vuodelle

21 lapsiasiavaltuutetun toimisto Lapsiasiavaltuutetun toimiston tehtävä Lapsiasiavaltuutettu on yhteiskunnassa l lapsen äänen vahvistaja l sillanrakentaja eri toimijoiden kesken l aloitteellinen vaikuttaja Työtä ohjaavat arvot l lapsuuden arvostus l rohkeus ja itsenäisyys lapsen edun puolustamisessa l herkkyys ja välittäminen tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus Toimiston työssä: l yhteistyökyky ja palvelualttius l luovuus ja kehitysmyönteisyys Lapsiasiavaltuutetun toiminnan kuvaus Lapsiasiavaltuutettu edistää lapsen etua ja oikeuksia seuraavin tavoin: 1) Kuuntelee lasten mielipiteitä ja välittää niitä päättäjille. 2) vaikuttaa lapsinäkökulman vahvistamiseksi. 3) seuraa ja raportoi lasten hyvinvoinnista ja oikeuksien toteutumisesta. 4) Jakaa tietoa lapsen oikeuksista. 5) edistää lapsipolitiikan yhteistyötä. Lapsiasiavaltuutettu ei ratkaise tai anna kannanottoja yksittäisen lapsen tai perheen asiassa. Lapsiasiavaltuutetun toimisto kerää tietoa lasten hyvinvoinnista ja oikeuksien toteutumisesta seuraavin tavoin: l lasten tapaamiset ja mielipiteiden selvitykset l kansalaisyhteydenotot l tutkimusjulkaisujen seuranta l yhteydenpito alan järjestöihin asiantuntijoihin ja muihin viranomaisiin Lapsiasiavaltuutettu edistää lapsen etua ja oikeuksia yleisellä yhteiskunnallisella tasolla, itsenäisesti mutta yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Työn perustana on YK:n lapsen oikeuksien sopimus. Lapsiasiavaltuutetun toiminnan tuotoksia ovat: l vuosikirja l aloitteet, lausunnot, suositukset ja ohjeet viranomaisille ja muille alan toimijoille l kansalaisyhteydenottovastaukset l lasten mielipiteiden raportit l Sisu-kissan kiertueet l muut julkaisut, tiedotteet medialle l verkkopalvelut aikuisille ja alakouluikäisille ja l lapsen oikeuksien tiedotusaineisto (esitteet suomeksi, ruotsiksi, englanniksi, saamen kieliksi, romanikielellä, venäjäksi ja viittomakielellä) l puhe- ja koulutustilaisuudet sekä julkiset esiintymiset mediassa l sidosryhmäkirjeet Asetuksessa määritelty tehtävä on laatia valtioneuvostolle vuosikirja, jossa kuvataan lapsiasiavaltuutetun toimintaa sekä arvioidaan lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja oikeuksien tilaa. Lapsiasiavaltuutetun toimiston julkaisuja 2013:2 Toimintasuunnitelma vuodelle

22 lapsiasiavaltuutetun toimisto Lapsiasiavaltuutetun toimistossa työskentelevät Maria Kaisa Aula lapsiasiavaltuutettu l esimies l suunnittelu l viestintä ja vaikuttaminen Kirsi Pollari ylitarkastaja l kansalaisyhteydenotot l lausuntojen valmistelu vammaisten ja erityistä tukea tarvitsevien lasten oikeudet l lapsen oikeudet terveydenhuollossa Maria Kaisa Aulasta tuli Espoon kuvataidekoulun ensimmäinen Kuviskummi. Vilma oli piirtänyt Muksumessujen tunnuskuvan ja sai kiitokseksi piirustuksellaan varustetun t-paidan. Anne Hujala, Jaana Tervo ja Johanna Kiili osallistuivat lapsiasiavaltuutetun toimiston suunnittelupäivään Kuokkalan kartanossa Jyväskylässä elokuussa Lapsiasiavaltuutettu tarkastelee lasten ja nuorten hyvinvoinnin indikaattoreita yhdessä Jyväskylän yliopiston asiantuntijoiden kanssa. Kuvassa professori Lasse Kannas, ylitarkastaja Raija Harju-Kivinen, lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula sekä tutkijat Tuula Aira ja Riikka Hämylä. Raija Harju-Kivinen ylitarkastaja l hallinto, suunnittelu ja talous l lapsiasiavaltuutetun sijainen l vaikuttaminen: lastensuojelu l lasten hyvinvoinnin seuranta l lasten osallistuminen, pienet lapset Jouko Laaksonen ylitarkastaja l lapset ja nuoret neuvonantajina l lapsen oikeuksien tiedotus l Lasten sivut yhteistyö l ihmisoikeuskasvatuksen Compasito-yhteistyö l lapsen oikeudet koulussa ja koulutuksessa Pirkko-Liisa Rautio osastosihteeri l yhteydenpito ja viestintä l talous ja henkilöstöhallinto l lapsiasianeuvottelukunta Reetta Peltonen lapsiasianeuvottelukunnan sihteeri (sivutoiminen) Lapsiasiavaltuutetun toimiston julkaisuja 2013:2 Toimintasuunnitelma vuodelle