Aiheesta toiseen Näkökulmia Asperger-nuorten vuorovaikutukseen.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Aiheesta toiseen Näkökulmia Asperger-nuorten vuorovaikutukseen."

Transkriptio

1 Aiheesta toiseen Näkökulmia Asperger-nuorten vuorovaikutukseen. ( Jos joku just tajus mitä mä sanoin. ) FT Mari Lehtinen Tutkijatohtori Helsingin yliopisto Nykykielten laitos

2 Esitelmän rakenne I) Keskustelunanalyysi II) Esimerkki tutkimushankkeesta: Asperger-nuorten vuorovaikutus III) Loppusanat Suomalainen Tiedeakatemia ( ) 2

3 Keskustelunanalyysi (KA) Conversation analysis (CA) 3

4 Keskustelunanalyysin historiaa Perustuu Harvey Sacksin vuosina Kaliforniassa pitämiin luentoihin (Sacks 1992) Sacks oli etnometodologian perustajan, Harold Garfinkelin, oppilas Etnometodologia: Sosiologian suuntaus (perustettu 1950-luvulla) Pyrkii eksplikoimaan vuorovaikutustilanteiden taustalla olevia strategioita Keskustelunanalyysi eriytyi omaksi alakseen ja 1970-lukujen vaihteessa Poikkitieteellinen menetelmä (Hakulinen 1997a) 4

5 Keskustelunanalyysin pääperiaatteita Tutkimuskohteena yhteistoiminnallisuuden mekanismit Sosiokulttuuriset normit, jotka säätelevät vuorovaikutusta Keskeinen lähtökohta: vuorovaikutus on yksityiskohtiaan myöten järjestäytynyttä toimintaa Keskusteluntutkijan peruskysymys: Miksi tämä nyt? Merkitys syntyy vastaanottajan päättelyprosessista ilmauksen ja kontekstin yhteisvaikutuksesta (Hakulinen 1997a) 5

6 Toiminnan merkitys: sana- ja lausemerkitysten lisäksi tutkitaan merkityksellisiä toimintoja Lausumat tekoina (vrt. Austinin ja Searlen puheaktiteoria): miten puhujat kysyvät, käskevät, ehdottavat, ottavat kantaa, jne.? Uusi näkökulma: miten ihmiset luovat identiteettinsä puheellaan? (esim. opettaja, oppilas, lääkäri, potilas, tietävä, tietämätön, jne.) Mitä puheenvuoroilla saadaan aikaiseksi? Miten osoitetaan, että vastaanotettu asia on uutta tai entuudestaan tuttua tietoa tai että puheenaihe on arkaluontoinen, tms.? (Hakulinen 1997a) 6

7 Esimerkki tulkinnan ja toiminnan suhteesta A: On niin vaikea muuttaa pois Helsingistä B: Ai jaa Vastaanottajan tulkinta: uutta tietoa B: Niin (nousevalla sävelkululla) (Hakulinen 1997a: 15 16) Vastaanottajan tulkinta: jatkoa tulossa (ei vielä uutinen) B: Joo (laskevalla sävelkululla) Vastaanottajan tulkinta: asia kuultu ja ymmärretty; ei odota aiheesta jatkettavan B: Niin on Vastaanottajan tulkinta: itsellä samanlainen kokemus avaus yhteisten kokemusten vaihdolle 7

8 Vastaanottaja tekee tulkinnallaan vuorosta tietyntyyppistä toimintaa Sacksin mukaan keskustelu on olennaisesti osallistujien toimintojen koordinointia Tavoitteena ei ole yksittäisten puhujien yksittäisten lausumien tai intentioiden tulkitseminen Tavoitellaan kulttuurisesti yleispäteviä havaintoja Analyysit perustuvat KA:n metodisiin ratkaisuihin Ne perustellaan muilla paralleelisilla havainnoilla (Hakulinen 1997a) 8

9 Esimerkki tutkimushankkeesta: Asperger-nuorten vuorovaikutus 9

10 Aspergerin oireyhtymä (AS) Autismin kirjoon kuuluva häiriö Aiheuttajana synnynnäiset neurologiset ja keskushermostolliset poikkeavuudet Ilmenee erityisesti molemminpuolisen sosiaalisen vuorovaikutuksen ja viestinnän laadullisena poikkeavuutena Tyypillisiä myös epätavallisen intensiiviset harrastukset, riippuvuus rutiineista sekä rajoittuneet kiinnostuksen kohteet Yleistä myös mm. aistiyliherkkyydet, muutosten sietämisen vaikeus, univaikeudet, motorinen kömpelyys, kuullunymmärtämisongelmat, jne. (Nieminen-von Wendt 2004; APA 2000; WHO 2007) 10

11 Tutkimushanke: AS-nuorten vuorovaikutus (Kuvan poika ei liity tutkimukseen.) Aineisto: vuotiaiden AS-poikien kuntoutuskeskusteluja (kaksi ryhmää) Audiovisuaalista materiaalia Nauhoitettu Lastenlinnassa talvella Tutkimuskohteina ovat Puheen prosodia Melodia, voimakkuus, nopeus, rytmi, äänenlaatu, jne. Ei-kielellinen viestintä Katseen suunta, ilmeet, eleet ja vartalon asento Ymmärrysongelmatilanteet Korjaukset 11

12 Korjausjäsennys KA:n mukaan keskustelu on siis jäsentynyttä Keskustelu hahmottuu vuorottelunormien nojalla jaksoiksi eli sekvensseiksi, joihin puhujat ovat orientoituneet Vuorotteluun on samalla sisäänrakennettu korjauksen mahdollisuus (Hakulinen 1997a) 12

13 Korjausjäsennys on siis yksi vuorovaikutuksen perusprosesseista. Korjaus käsitetään KA:ssa laajemmin kuin arkikielessä: Kaikki ne keinot, joita osallistujilla on käytössään erilaisten ymmärtämis- ja kuulemisongelmien käsittelemistä varten Korjausjakso: tilanne, jossa keskustelun eteneminen pysäytetään ja huomio suunnataan johonkin aiemmin sanottuun Mahdollistaa esimerkiksi tarkennuksen, taustoituksen, tarkistuksen, oikaisun tai varmistuksen pyytämisen johonkin aiemmin sanottuun liittyen (Schegloff, Jefferson & Sacks 1977; Sorjonen 1997) 13

14 Esimerkki korjausjaksoista 01 NK:((katsoo MK:aa)) ja sithän me oltiin i- (.) kun olimme koululaisia ni meidän mielestä koulu oli kivaa, 02 MK: niin (.) ainakin aina silloin tällöin. hehee[heh] 03 Kalle: [no ] (.) silloin oli varmaan kouluruokakin # parempaa #; 04 Toni: nii; 05 Jaakko: njää, 06 NK: =mikä mikä oli,? 07 Toni: <kouluruoka> 08 NK: (maiskautus) [njaa-a] 09 Jaakko: [#ää no] silloin# silloin perusruoka #sil tasolla oli alhasempi ku nykyään joten# (.) kouluruoka 10 ei tartte # olla ni #.hh (0.4) niin hy- (0.3) hy- oliv- (.) #ei tarttenu olla niin hyvää >koska se on samaa 11 luokkaa kuin ne< (2.0) jos joku just tajus mitä mä sanoin. 12 (2.4) 13 MK: ((katselee ylöspäin)) sama luokkaa kuin; 14 Jaakko:.mth #no kun al- (.) (>kun oltii a jas<) taakseppäin# ruoka oli vähän < alhaisempaa>. (0.9) 15 #silleen (0.5) mh silleen kuing (.) hy- pa- (0.3) <makusta>? (0.3) ja > kouluruoka on< parempaa joten 16 ne on samal linjalla (0.5) johtuen ajastansa. (1.4) 17 NK: hmm-m? 18 Jaakko: <eli sil periaatteella (0.8) silloin oli parempaa.> 19 (2.0) 20 MK: mm 21 NK: (maiskauttaa) jaaha 14

15 Korjaustyypeistä Tässä esimerkissä esiintyi kaksi suoraa korjausaloitetta Suora korjausaloite: kysymysmuotoinen ilmaus, jolla vastaanottaja ilmaisee korjaustarpeen, mutta ei yritä muotoilla tulkintatarjousta (Leskelä 2011) 1. korjausaloite ( mikä mikä oli? ) muodostettu kysymyssanan avulla yleisin suorien korjausaloitteiden tyyppi tässä aineistossa (50 %) 2. korjausaloitteessa ( sama luokkaa kuin; ) ongelmavuoron osittainen toisto harvinaisempi tyyppi (14 %) (Lehtinen 2011) 15

16 Ymmärrysongelmien syistä Ymmärrysongelmien syiden kategorisointi ei ole aina täysin yksiselitteistä KA:n periaatteiden mukaisesti kiinnitetty huomiota piirteisiin, jotka osallistujat osoittavat relevanteiksi omalla toiminnallaan Esim. Jaakko: [#ää no] silloin# silloin perusruoka #sil tasolla oli alhasempi ku nykyään joten# (.) kouluruoka ei tartte # olla ni #.hh (0.4) niin hy- (0.3) hy- oliv- (.) #ei tarttenu olla niin hyvää >koska se on samaa luokkaa kuin ne< (2.0) jos joku just tajus mitä mä sanoin. MK: sama luokkaa kuin; Kuntouttaja toistaa osan Jaakon vuorosta, mutta jättää pois toistettua jaksoa seuraavan pronominin ne Syynä epäselvä pronominiviittaus 16

17 Ymmärtämisessä kyse ennen kaikkea sekventiaalisesta, yhtä vuoroa laajemmalle ulottuvasta, ilmiöstä (Drew 1997) Ymmärrysongelmat johtuvat useimmiten osallistujien vaikeudesta hahmottaa, miten sanottu liittyy käsiteltävään topiikkiin tai meneillään olevaan toimintaan (Drew 1997) Topikaaliset hyppäykset hyvin tyypillisiä AS-aineistossa! Topikaaliset hyppäykset Esim. NK: ja sithän me oltiin i- (.) kun olimme koululaisia ni meidän mielestä koulu oli kivaa, MK: niin (.) ainakin aina silloin tällöin. hehee[heh] Kalle: [no ] (.) silloin oli varmaan kouluruokakin # parempaa #; NK: =mikä mikä oli,? Toni: <kouluruoka> NK: (maiskautus) [njaa-a] Kouluruoka liittyy aiheeseen mutta ilmestyy keskusteluun hieman yllättäen topikaalinen hyppäys (Lehtinen 2011) 17

18 Vielä topikaalisista hyppäyksistä AS-nuoret tuottavat usein kommentteja ja kysymyksiä, joita on vaikea ymmärtää, koska niiden yhteys aiemmin sanottuun ei ole lainkaan ilmeinen Kommentti voi olla aiheen kannalta relevantti, mutta sen tulkintaan ei löydy riittävästi vihjeitä ympäröivästä keskustelukontekstista Esim. näkökulman vaihdos, jota ei ole eksplisiittisesti ilmaistu eikä riittävästi taustoitettu Joskus myös täydellinen hyppäys aiheen ulkopuolelle ilman minkäänlaista metakielellistä johdantoa tai topikaalista siirtymävaihetta taustoituksen riittämättömyys Taustalla lienee vaikeus nähdä tilanne vastaanottajan näkökulmasta AS-henkilöiden vaikeus asettua toisen asemaan (Lehtinen 2011) 18

19 Sanotun kirjaimellinen ymmärtäminen Kielikuvien ja sanontojen kirjaimellinen ymmärtäminen on AS-henkilöille tavallista (Nieminen-von Wendt et al. 2007a, 2007b) Kaikkein yleisin ymmärrysongelmien aiheuttaja tutkitussa aineistossa onkin taipumus sanotun kirjaimelliseen ymmärtämiseen Käytännössä: Abstraktissa merkityksessä käytetyn sanan konkreettinen tulkinta Vaikeus havaita implisiittisiä vihjeitä Usein henkilö vastaa vain siihen, mitä häneltä on kirjaimellisesti kysytty ei ymmärrä esimerkiksi puhekumppanin implisiittistä kehotusta jatkaa kertomista (Lehtinen 2011) 19

20 Usein sanotaan, että tapa, jolla puhumme, välittää yhtä paljon merkityksiä kuin sanat, joita käytämme (Couper-Kuhlen 2000) Puheen prosodia muodostaa suuren osan tästä tavasta Prosodian parametrit fonetiikassa: painotus, kesto, sävelkulku (F0), kuuluvuus, puhenopeus ja puherytmi (Crystal 1969, 1980; Iivonen & Aulanko 2001) Ilmiöt koskevat vähintään tavun laajuisia yksiköitä puheessa Puheen prosodiasta 20

21 Tässä yhteydessä termi prosodia käsitetään laajassa merkityksessä: Myös tauot, tavujen venytykset sekä äänenkäytön paralingvistiset piirteet (hengitykset, nariseva ääni, nasaalinen ääni ja kuiskaukset) luetaan prosodian parametreiksi (Couper-Kuhlen 2000) Näkemys pohjautuu KA:n piirissä kehittyneeseen vuorovaikutukselliseen prosodiantutkimukseen (Couper- Kuhlen 1998, 2000; Couper-Kuhlen & Selting 1996, 2001; jne.) 21

22 Ongelmavuorojen prosodia AS-aineistossa PIIRRE: ESIINTYMISPROSENTTI: 1. Nariseva ääni 35,3 % 2. Hiljaista puhetta 31,4 % 3. Suuria sävelkorkeuden vaihteluita 23,5 % 4. Tavunvenytyksiä 17,6 % 5.Katkonainen puherytmi 15,7 % 6. Poukkoileva melodia 11,8 % 7. Nopeaa puhetta 11,8 % (Lehtinen, tulossa) 22

23 Puhekatkelma Praat-puheanalyysiohjelmassa 23

24 Äänen aaltomuoto ja perustaajuuskäyrä (F0-käyrä) Time (s) Pitch (Hz) Time (s) eka oli luistelulla mä kaaduin ja mun polve- ja polvi Time (s) 24

25 Ei-kielellisestä viestinnästä KA:ssa voidaan ottaa huomioon myös eikielellisen viestinnän piirteitä Katseen suunta, ilmeet, eleet, vartalon asennot (Gumperz 1992) AS-henkilöiden vuorovaikutuksessa kiinnitetty huomiota erityisesti katseen suuntaan AS-henkilöt välttelevät katsekontaktia (Szatmari et al. 1989; Tantam et al. 1993; jne.) Katsekontakti voi olla epätyypillinen: joko välttelevä tai tuijottava (Nieminen-von Wendt 2004; jne.) Katsekontaktin poikkeavuus ei kuitenkaan ole välttämätön diagnostinen kriteeri (Nieminen-von Wendt et al. 2007a) 25

26 Katseen suunta ja ongelmavuorot Aineistoni AS-nuoret välttelevät suoraa katsekontaktia erityisesti spontaania puhetta tuottaessaan Kuunnellessa katsekontaktin pitäminen vaikuttaa helpommalta Ongelmavuoroja tuotettaessa katsekontakti puuttuu valtaosassa tapauksista (84,1 %) (Kuvan poika ei liity tutkimukseen.) (Lehtinen 2010, tulossa) 26

27 KA on poikkitieteellinen menetelmä, joka mahdollistaa hyvin monenlaisten ilmiöiden tutkimisen Mahdollistaa mm. prosodian tutkimisen aidoissa vuorovaikutustilanteissa Apuna käytettävä kuitenkin fonetiikan keinoja Soveltuu myös audiovisuaalisiin aineistoihin ei-kielellisten piirteiden tutkiminen mahdollista Lopuksi Kasvokkaiskeskustelussa ihminen saa % informaatiosta silmien välityksellä (Mustajoki 2011) 27

28 Paljon arvokasta perustutkimusta Lisäksi käytännön sovellusmahdollisuuksia yhteiskunnan eri aloilla Opetus (mm. vieraiden kielten opetus) Erityisryhmien kuntoutus (kehitysvammaiset, autistiset henkilöt, afaatikot, muistisairaat, jne.) Kakkoskieliset keskustelut (vuorovaikutus syntyperäisten ja ei-syntyperäisten puhujien välillä esim. asiointitilanteissa, päiväkodeissa, kouluissa, jne.) Institutionaalinen vuorovaikutus (lääkärin ja potilaan väliset keskustelut, jne.) 28

29 29

30 Lähteet American Psychiatric Association (APA) (2000): Diagnostic and Statistical Manual of Mental Disorders. 4 th edition, Text Revision, DSM-IV-TR. American Psychiatric Association, Arlington. Austin, J. L. (1962): How to Do Things with Words. Cambridge, MA: Harvard University Press. Couper-Kuhlen, E. (1998): Prosody in Interactional Discourse. SKY Yearbook 1998, T. Haukioja, M.-L. Helasvuo & M. Miestamo (toim.). Helsinki: Helsingin yliopisto, Couper-Kuhlen, E. (2000): Prosody. Handbook of Pragmatics 2000, J. Verschueren, J.-O. Östman, J. Blommaert & C. Bulcaen (toim.). Amsterdam / Philadelphia: John Benjamins, Couper-Kuhlen, E. ja Selting, M. (1996): Towards an Interactional Perspective. Prosody in Conversation. Interactional Studies, E. Couper-Kuhlen & M. Selting (toim.). Cambridge: Cambridge Univeristy Press. Couper-Kuhlen, E. & Selting, M. (2001): Introducing Interactional Linguistics. Studies in Interactional Linguistics. Studies in Discourse and Grammar. E. Couper-Kuhlen & M. Selting (toim.). Amsterdam / Philadelphia: John Benjamins, Crystal, D. (1969): Prosodic Systems and Intonation in English. Cambridge: Cambridge University Press. Crystal, D. (1980): A First Dictionary of Linguistics and Phonetics. London: Deutsch. Drew, P. (1997): Open class repair initiators in response to sequential sources of troubles in conversation. Journal of Pragmatics 28, Gumperz, J. J. (1992): Contextualization Revisited. The Contextualization of Language, P. Auer & A. Di Luzio (toim.). Amsterdam / Philadelphia: John Benjamins, Hakulinen, A. (1997a): Johdanto. Keskustelunanalyysin perusteet, L. Tainio (toim.). Tampere: Vastapaino, Hakulinen, A. (1997b): Vuorottelujäsennys. Keskustelunanalyysin perusteet, L. Tainio (toim.). Tampere: Vastapaino, Lehtinen, M. (2010): Features of Nonverbal Communication of Youngsters Afflicted with Asperger Syndrome. ICA 2010: Matters of Communication, Singapore, ,6,2010. [Suullinen esitelmä. Artikkeli parhaillaan arvioinnissa] Lehtinen, M. (2011): Ymmärrysongelmatilanteita Asperger-nuorten kuntoutuskeskusteluissa. Haavoittuva keskustelu, L. Leskelä & C. Lindholm (toim.). Helsinki: Kehitysvammaliiton tutkimuksia. (Ilmestyy syksyllä 2011.) Lehtinen, M. (tulossa): Interactional Challenges in Conversations with Youngsters Afflicted with Asperger Syndrome: the Role of Prosody and Nonverbal Communication in Other-Initiated Repairs. the Center 2011 Conference of the International Communication Association, Boston (USA), [Suullinen esitelmä.] 30

31 Leskelä, L. (2011): Selkokielinen vuorovaikutus kehitysvammaisen keskustelijan tukena. Haavoittuva keskustelu, L. Leskelä & C. Lindholm (toim.). Helsinki: Kehitysvammaliiton tutkimuksia. (Ilmestyy syksyllä 2011.) Mustajoki, A. (2011): Väärinymmärrysten anatomiaa. Tieteessä tapahtuu 2/2011, Nieminen-von Wendt, T. (2004): On the origins and diagnosis of Asperger syndrome. A clinical, neuroimaging and genetic study. Väitöskirja. Helsinki: Helsingin yliopisto. [Verkkoversio: https://oa.doria.fi/handle/10024/2280]. Nieminen-von Wendt, T., von Wendt, L., Avellan, A. & Tani, P. (2007a): Aspergerin oireyhtymä. Kliininen kuva, diagnostiikka ja kuntoutus (osa 1). Yleislääkäri 2007:3, Nieminen-von Wendt, T., von Wendt, L., Avellan, A. & Tani, P. (2007b): Aspergerin oireyhtymä. Kliininen kuva, diagnostiikka ja kuntoutus (osa 2). Yleislääkäri 2007:4, Sacks, H. (1992): Lectures on conversation, vol G. Jefferson (toim.). Oxford: Blackwell. Sacks, H., Schegloff, E. & Jefferson, G. (1974): A simplest systematics for the organization of turn-taking for conversation. Language 50 (4), Schegloff, E., Jefferson, G. & Sacks, H. (1977): The preference for self-correction in the organization of repair in conversation. Language 53 (2), Searle, J. R. (1969): Speech acts: an essay in the philosophy of language. Cambridge : Cambridge University Press. Sorjonen, M.-L. (1997): Korjausjäsennys. Keskustelunanalyysin perusteet, L. Tainio (toim.). Tampere: Vastapaino, Szatmari, P., Brenner, R. & Nagy, J. (1989): Asperger Syndrome: A Review of Clinical Features. Canadian Journal of Psychiatry 34, Tantam, D., Holmes, D. & Cordess, C. (1993): Nonverbal Expression in Autism of Asperger Type. Journal of Autism and Developmental Disorders 23(1), World Health Organization (WHO) (2007): International Statistical Classification of Diseases and Related Health Problems. 10 th Revision (ICD-10). Version for [Verkkoversio: 31

1998a [1997]: 16, Raevaara et al. 2001: 15]:

1998a [1997]: 16, Raevaara et al. 2001: 15]: ,.,, -.,. [Nuolijärvi & Tiittula 2000: 80],.,, ([ 12],. [ 2006]);,,,..,. [2002: 3] -,,,, -,. «, -,,,. [---],» [ ]..,,,,.,, (.,, [Kajanne 2001a, 2001b; Berg 2001, 2003]).,,.,,,....,,,.,,.., -.,,,. ,,.,,.

Lisätiedot

Puhutun ja kirjoitetun rajalla

Puhutun ja kirjoitetun rajalla Puhutun ja kirjoitetun rajalla Tommi Nieminen Jyväskylän yliopisto Laura Karttunen Tampereen yliopisto AFinLAn syyssymposiumi Helsingissä 14. 15.11.2008 Lähtökohtia 1: Anekdotaaliset Daniel Hirst Nordic

Lisätiedot

Kliininen päättely. Thomsonin mallin mukaisen yhteistyön näkyminen fysioterapiatilanteessa

Kliininen päättely. Thomsonin mallin mukaisen yhteistyön näkyminen fysioterapiatilanteessa Kliininen päättely Thomsonin mallin mukaisen yhteistyön näkyminen fysioterapiatilanteessa FTES017, Syksy 2015 Kata Isotalo, Hanna Valkeinen, Ilkka Raatikainen Thomsonin ym. (2014) malli 25.10.15 FTES017_KI_HV_IR

Lisätiedot

Joka sadas meistä on autismin kirjollaaspergernuoren. Elina Havukainen Autismi- ja Aspergerliitto ry

Joka sadas meistä on autismin kirjollaaspergernuoren. Elina Havukainen Autismi- ja Aspergerliitto ry Joka sadas meistä on autismin kirjollaaspergernuoren sosiaaliset valmiudet Elina Havukainen edistää ja valvoo autismin kirjon henkilöiden ja heidän perheidensä yleisiä yhteiskunnallisia oikeuksia ja tasa-arvoa.

Lisätiedot

VAASAN YLIOPISTO. Filosofinen tiedekunta

VAASAN YLIOPISTO. Filosofinen tiedekunta VAASAN YLIOPISTO Filosofinen tiedekunta Anu Hoffrén Aika aikaa kutakin Ongelmien puheeksi ottaminen ja normalisoiminen terveydenhoitajan keinona käsitellä ongelmia äitiysneuvolan vastaanotolla Nykysuomen

Lisätiedot

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen Fenomenografia Hypermedian jatko-opintoseminaari 12.12.2008 Päivi Mikkonen Mitä on fenomenografia? Historiaa Saksalainen filosofi Ulrich Sonnemann oli ensimmäinen joka käytti sanaa fenomenografia vuonna

Lisätiedot

Matematiikka osa 2: matemaattiset oppimisvaikeudet

Matematiikka osa 2: matemaattiset oppimisvaikeudet Matematiikka osa 2: matemaattiset oppimisvaikeudet Tammikuu 2014 Erityispedagogiikka Videolinkki http://www.studerenmetdyscalculie.be/synopsis 2 Kenellä on vaikeuksia oppia laskemaan? matemaattiset oppimisvaikeudet

Lisätiedot

Onko kykytasolla merkitystä nuorten lukivaikeudessa?

Onko kykytasolla merkitystä nuorten lukivaikeudessa? Tutkimukset Hanna Nikkanen Vesa Närhi Timo Ahonen Onko kykytasolla merkitystä nuorten lukivaikeudessa? Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, onko kykytasolla vaikutusta nuorten lukemisen ja kirjoittamisen

Lisätiedot

Unified Parkinson's Disease Rating Scale (UPDRS Fin, III) PARKINSON POTILAAN MOTORINEN TUTKIMUS. Pvm ja aika (off vaihe / on vaihe).

Unified Parkinson's Disease Rating Scale (UPDRS Fin, III) PARKINSON POTILAAN MOTORINEN TUTKIMUS. Pvm ja aika (off vaihe / on vaihe). Unified Parkinson's Disease Rating Scale (UPDRS Fin, III) PARKINSON POTILAAN MOTORINEN TUTKIMUS ID: Pvm ja aika (off vaihe / on vaihe). Lääke klo Puheen tuotto 0 Normaalia. Puheen ilmeikkyys, ääntäminen

Lisätiedot

Kohti onnistuneempia asiakastilanteita. Sähköinen versio löytyy

Kohti onnistuneempia asiakastilanteita. Sähköinen versio löytyy Kohti onnistuneempia asiakastilanteita Sähköinen versio löytyy www.4v.fi/julkaisut 1 Kohti onnistuneempia asiakastilanteita Koulutushetken tarkoitus on avata sosiaalisia vuorovaikutustaitoja sekä lisätä

Lisätiedot

Kiusaamisen kipeät arvet LASTEN. vertaissuhdetaidot. Työkaluja kiusaamisen ehkäisemiseen. Vilja Laaksonen kehitysjohtaja, FT, YTM

Kiusaamisen kipeät arvet LASTEN. vertaissuhdetaidot. Työkaluja kiusaamisen ehkäisemiseen. Vilja Laaksonen kehitysjohtaja, FT, YTM Kiusaamisen kipeät arvet 8.3.2016 LASTEN vertaissuhdetaidot Työkaluja kiusaamisen ehkäisemiseen Vilja Laaksonen kehitysjohtaja, FT, YTM KIUSAAMINEN KOSKETTAA KOKO LAPSIRYHMÄÄ. Tässä puheenvuorossa keskitymme

Lisätiedot

Äi 8 tunti 6. Tekstin rakenne, sitaattitekniikka

Äi 8 tunti 6. Tekstin rakenne, sitaattitekniikka Äi 8 tunti 6 Tekstin rakenne, sitaattitekniikka Tekstin kirjoittaminen on prosessi Ensimmäinen versio sisältää ne asiat, mitä tekstissäsi haluat sanoa. Siinä ei vielä tarvitse kiinnittää niin paljon huomiota

Lisätiedot

Rakenna toimiva potilas-lääkärisuhde. Pertti Hella

Rakenna toimiva potilas-lääkärisuhde. Pertti Hella Rakenna toimiva potilas-lääkärisuhde Pertti Hella 21.5.2015 Esityksen sisältö * Vuorovaikutuksen olemuksesta * Tutkimushavaintoja potilas-lääkäri-suhteen vuorovaikutuksesta * Pohdintaa Vuorovaikutuksen

Lisätiedot

* sanaton viestintä kehon kautta. perheessä * koulutus ja ammattiidentiteetti. * opitut mallit ajatella, tuntea ja toimia

* sanaton viestintä kehon kautta. perheessä * koulutus ja ammattiidentiteetti. * opitut mallit ajatella, tuntea ja toimia KOULUTTAJAN VUOROVAIKUTUSTAIDOT/ PALOTARUS 2010- suurleiri /T.Laurén Persoonallisuus (Tony Dunderfelt, 2009): FYYSINEN MINÄ SOSIAALINEN MINÄ * suhde omaan kehoon * sanaton viestintä kehon kautta * asema

Lisätiedot

Kohtaamisen kolme E:tä

Kohtaamisen kolme E:tä Kohtaamisen kolme E:tä Anita Malinen 1. marraskuuta 2013 Kohtaamisen kolme E:tä viittaa sivistysopettajan - episteemiseen vastuuseen, - eksistentiaaliseen vastuuseen ja - eettiseen vastuuseen I EPISTEEMINEN

Lisätiedot

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi 2 Kehittyvä ihminen I Johdatus kehityspsykologiaan 1. Kehityspsykologian perusteet Mitä kehityspsykologia on? Kehitys

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

Erityislapset partiossa

Erityislapset partiossa Erityislapset partiossa Neuropsykiatristen häiriöiden teoriaa ja käytännön vinkkejä Inkeri Äärinen Psykologi Teoriaa Neuropsykiatrinen häiriö on aivojen kehityksellinen häiriö, joka vaikuttaa usein laaja-alaisesti

Lisätiedot

TUTKIMUSMENETELMIÄ OIVALTAMISEN APUVÄLINEIKSI

TUTKIMUSMENETELMIÄ OIVALTAMISEN APUVÄLINEIKSI Paul ten Have Understanding qualitative research and ethnomethodology. London: Sage 2004. 199 s. ISBN 0-7619-6685-4. Robin Wooffit Conversation analysis and discourse analysis: A comparative and critical

Lisätiedot

Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi. Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus

Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi. Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus 2 Turvallisuuden kokemus ja identiteetti Turvallisuutta ja identiteettiä on kirjallisuudessa käsitelty

Lisätiedot

Tutkiva toiminta luovan ja esittävän kulttuurin kehittämishaasteena. Pirkko Anttila 2006

Tutkiva toiminta luovan ja esittävän kulttuurin kehittämishaasteena. Pirkko Anttila 2006 Tutkiva toiminta luovan ja esittävän kulttuurin kehittämishaasteena Pirkko Anttila 2006 Tutkimus vs. tutkiva toiminta? Research = careful search Sana recercher (ransk.) jaettuna osiinsa on: re = intensiivisesti,

Lisätiedot

Onnistuuko verkkokurssilla, häh?

Onnistuuko verkkokurssilla, häh? Onnistuuko verkkokurssilla, häh? Draama opetusmenetelmänä ja tuloksena kansainvälinen tieteellinen artikkeli Pentti Haddington, Helsingin yliopisto, Tutkijakollegium Oulun yliopisto, Kielikeskus Kehittämishanke

Lisätiedot

Englannin kielen ja viestinnän ja ammattiaineiden integrointiyhteistyö insinöörikoulutuksessa

Englannin kielen ja viestinnän ja ammattiaineiden integrointiyhteistyö insinöörikoulutuksessa Englannin kielen ja viestinnän ja ammattiaineiden integrointiyhteistyö insinöörikoulutuksessa Ammattikorkeakoulujen kielten ja viestinnän opettajien neuvottelupäivät Lapin ammattikorkeakoulussa 13.-14.11.2014

Lisätiedot

Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1

Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1 Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1 Annukka Uusitalo 28.2.2006 Mediakasvatuskeskus Soveltavan kasvatustieteen laitos

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN ERIKOISPSYKOLOGIN KOULUTUS

LASTEN JA NUORTEN ERIKOISPSYKOLOGIN KOULUTUS LASTEN JA NUORTEN ERIKOISPSYKOLOGIN KOULUTUS Lasten ja nuorten erikoispsykologin koulutus on suunnattu laillistetuille psykologeille (PsM tai vastaava), jotka työskentelevät lasten ja nuorten kasvuympäristöissä

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

Kommunikaatio ja vuorovaikutus

Kommunikaatio ja vuorovaikutus Kommunikaatio ja vuorovaikutus Vuorovaikutus Vuorovaikutusta on olla kontaktissa ympäristöön ja toisiin ihmisiin. Vuorovaikutus on tiedostettua tai tiedostamatonta. Kommunikaatio eli viestintä Kommunikaatio

Lisätiedot

ATLAS.ti -ohjelma laadullisen analyysin tukena Miten me sitä on käytetty?

ATLAS.ti -ohjelma laadullisen analyysin tukena Miten me sitä on käytetty? ATLAS.ti -ohjelma laadullisen analyysin tukena Miten me sitä on käytetty? Sanna Karhunen, FM, tohtorikoulutettava viestintätieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto Emma Kostiainen, FT, lehtori opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

Koulun kielikasvatus S2- näkökulmasta Kielikasvatusfoorumi Finlandia-talo Jyrki Kalliokoski

Koulun kielikasvatus S2- näkökulmasta Kielikasvatusfoorumi Finlandia-talo Jyrki Kalliokoski Koulun kielikasvatus S2- näkökulmasta Kielikasvatusfoorumi Finlandia-talo 27.10. 2014 Jyrki Kalliokoski Humanistinen tiedekunta / jyrki.kalliokoski@helsinki.fi 29.10.2014 1 Kaksi kommenttia 1) Eurooppalaisen

Lisätiedot

Lähdekielen vaikutuksen tutkimus korpusten pohjalta. Esitelmä Kielitieteen päivillä Oulussa 25.5.2007 Annekatrin Kaivapalu Tallinnan yliopisto

Lähdekielen vaikutuksen tutkimus korpusten pohjalta. Esitelmä Kielitieteen päivillä Oulussa 25.5.2007 Annekatrin Kaivapalu Tallinnan yliopisto Lähdekielen vaikutuksen tutkimus korpusten pohjalta Esitelmä Kielitieteen päivillä Oulussa 25.5.2007 Annekatrin Kaivapalu Tallinnan yliopisto Käsitteistä Kielten välinen vaikutus (crosslinguistic influence)

Lisätiedot

Jussi Onnismaa HY Palmenia i

Jussi Onnismaa HY Palmenia i Miten ohjausvuorovaikutus tehdään? Jussi Onnismaa, dos., HY, Palmenia Asiantuntijaksi kasvu korkea-asteen asteen täydennyskoulutuksessa - löytöretki osaamisen kehittämisen ilmiökenttään 26.10.2010, Futurex

Lisätiedot

VAASAN YLIOPISTO Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto / Filosofian maisterin tutkinto

VAASAN YLIOPISTO Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto / Filosofian maisterin tutkinto VAASAN YLIOPISTO Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto / Filosofian maisterin tutkinto Tämän viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelman valintakokeen avulla Arvioidaan viestintävalmiuksia,

Lisätiedot

Opetuskokonaisuus Mikämikä-päivään

Opetuskokonaisuus Mikämikä-päivään Opetuskokonaisuus Mikämikä-päivään Tutkivan oppimisen ote u Artikkelien etsiminen ja lukeminen > ymmärryksen syventäminen Mikämikä-päivä Vaajakumpu 8.3.2016 u 3D (Johanna ja Jenni) u 4B (Pauliina ja Tiina)

Lisätiedot

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Kemi 4.9.2015 Marja Koivusalo, lastenneurologian erikoislääkäri, Kolpeneen palvelukeskus Lasten ja nuorten normaali kehitys Normaalin

Lisätiedot

1. DIAGNOSOIDUT OPPIMISEN VAIKEUDET PALOKUNTA- NUORELLA AD/HD = TARKKAAVAISUUS- JA YLIVILKKAUSHÄIRIÖ:

1. DIAGNOSOIDUT OPPIMISEN VAIKEUDET PALOKUNTA- NUORELLA AD/HD = TARKKAAVAISUUS- JA YLIVILKKAUSHÄIRIÖ: PALOTARUS SUURLEIRI 2010 / PADASJOKI MINILUENNOT /Taru Laurén / 5.-9.7.2010 1. DIAGNOSOIDUT OPPIMISEN VAIKEUDET PALOKUNTA- NUORELLA AD/HD = TARKKAAVAISUUS- JA YLIVILKKAUSHÄIRIÖ: A = ATTENTION = HUOMIO

Lisätiedot

Suulliset viranomaisasioinnit tutkimuksen ja kehittämisen kohteena

Suulliset viranomaisasioinnit tutkimuksen ja kehittämisen kohteena Suulliset viranomaisasioinnit tutkimuksen ja kehittämisen kohteena Liisa Raevaara Kehitettäessä ammattilaisten työskentelytapoja erilaisissa asiakaspalvelutilanteissa tavoitteet ovat usein yleisiä, esimerkiksi

Lisätiedot

VAASAN YLIOPISTO. Filosofinen tiedekunta

VAASAN YLIOPISTO. Filosofinen tiedekunta VAASAN YLIOPISTO Filosofinen tiedekunta Henriikka Latva Kysymysten institutionaaliset tehtävät pianotunnin evaluointijaksoissa Tutkimus opettajan ja oppilaan vuorovaikutuksesta Nykysuomen pro gradu tutkielma

Lisätiedot

Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä

Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä PAAVO KEVÄTSEMINAARI 2014 Teema: Tutkimus ja käytäntö vuoropuhelussa 21.3.2014 Tutkija Riikka Haahtela, Tampereen yliopisto Esityksessäni vastaan

Lisätiedot

Sulautuva, aktivoiva opetus

Sulautuva, aktivoiva opetus Sulautuva, aktivoiva opetus Taina Joutsenvirta Ohjelma.. Mitä on sulautuva opetus? Miten suunnitella sulautuvaa, aktivoivaa opetusta? Oppimistehtävien pohdintaa Blended learning Sulautuva opetus Sulautuva

Lisätiedot

Ruma merkitys. Tommi Nieminen. XLII Kielitieteen päivät. Kielitieteen epäilyttävin välttämätön käsite. tommi.nieminen@uef.fi. Itä-Suomen yliopisto ...

Ruma merkitys. Tommi Nieminen. XLII Kielitieteen päivät. Kielitieteen epäilyttävin välttämätön käsite. tommi.nieminen@uef.fi. Itä-Suomen yliopisto ... Ruma merkitys Kielitieteen epäilyttävin välttämätön käsite Tommi Nieminen tomminieminen@ueffi Itä-Suomen yliopisto XLII Kielitieteen päivät 21 23 toukokuuta 2015, Vaasa Merkitys, subst lingvistisen merkityksen

Lisätiedot

NORMAALIN JA PATOLOGISEN LIUKUVAT RAJAT: MITÄ PSYKIATRINEN TAUTILUOKITUS TUOTTAA ARJESSA?

NORMAALIN JA PATOLOGISEN LIUKUVAT RAJAT: MITÄ PSYKIATRINEN TAUTILUOKITUS TUOTTAA ARJESSA? NORMAALIN JA PATOLOGISEN LIUKUVAT RAJAT: MITÄ PSYKIATRINEN TAUTILUOKITUS TUOTTAA ARJESSA? Lotta Hautamäki, VTT Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos, Sosiologia,Tieteen- ja teknologiantutkimus

Lisätiedot

Moraalia vai lääketiedettä?

Moraalia vai lääketiedettä? TIINA MÄLKIÄ Moraalia vai lääketiedettä? Kuinka sikiödiagnostiikasta ja selektiivisestä abortista puhutaan perinnöllisyysneuvonnassa AKATEEMINEN VÄITÖSKIRJA Esitetään Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteellisen

Lisätiedot

Vieraan kielen B1-oppimäärän opetuksen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 6

Vieraan kielen B1-oppimäärän opetuksen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 6 B1- RUOTSI VL.6-9 6.LUOKKA T1 auttaa oppilasta jäsentämään käsitystään kaikkien osaamiensa kielten keskinäisestä suhteesta T2 auttaa oppilasta hahmottamaan opiskeltavan kielen asemaa maailmassa ja sen

Lisätiedot

Suunnittele ja toteuta lukuhetki!

Suunnittele ja toteuta lukuhetki! Minä luen sinulle -kampanja (2017) Suunnittele ja toteuta lukuhetki! Tietoa ja vinkkejä oppilaitoksille ja vammais- ja vanhustyön yksiköille Hyvä lukija, Selkokieli - yhteinen kieli tämä pieni opas tarjoaa

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

Nuorten ääni vai tutkijan tulkintoja? Veronika Honkasalo

Nuorten ääni vai tutkijan tulkintoja? Veronika Honkasalo Nuorten ääni vai tutkijan tulkintoja? Veronika Honkasalo 31.10.2008 Ääntä etsimässä Mikä ääni? Käytetty usein poliittisessa mielessä, nuorten ääni politiikassa, kirkossa, kulttuurien välisessä vuoropuhelussa.

Lisätiedot

Yhteisestä toiminnasta yhteiseen kieleen

Yhteisestä toiminnasta yhteiseen kieleen lektiot Yhteisestä toiminnasta yhteiseen kieleen Marjo Savijärvi Väitöksenalkajaisesitelmä Helsingin yliopistossa 2. joulukuuta 2011 Olen tutkinut väitöskirjassani vuorovaikutuksessa tapahtuvaa oppimista.

Lisätiedot

Tuire Palonen Oppimistutkimuksen keskus

Tuire Palonen Oppimistutkimuksen keskus TEKEEKÖ HARJOITUS MESTARIN? Futurex seminaari 6.6.2011 Tuire Palonen Oppimistutkimuksen keskus Taituruus ilmenee: Hyvin organisoituneena ja käyttökelpoisena tietämyksenä taitona ratkaista ongelmia tehokkaalla

Lisätiedot

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Helsingin terveyskeskus poliklinikka Puheterapeutit: K. Laaksonen, E. Nykänen, R. Osara, L. Piirto, K. Pirkola, A. Suvela, T. Tauriainen ja T. Vaara PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Lapsi oppii puheen tavallisissa

Lisätiedot

(Kirjoittajatiedot lisätään hyväksyttyyn artikkeliin, ei arvioitavaksi lähetettävään käsikirjoitukseen)

(Kirjoittajatiedot lisätään hyväksyttyyn artikkeliin, ei arvioitavaksi lähetettävään käsikirjoitukseen) HOITOTIEDE-LEHTI Artikkelin mallipohja ja kirjoitusohjeet (Päivitetty 6.1.2016) Yleiset artikkelin asetukset ja ohjeet: Käsikirjoituksen pituus: korkeintaan 4000 sanaa sisältäen tiivistelmän, tekstisivut,

Lisätiedot

Mobiilit käyttöliittymät lääkitystietoon

Mobiilit käyttöliittymät lääkitystietoon Mobiilit käyttöliittymät lääkitystietoon Katja Leiviskä, Harri Oinas-Kukkonen, Teppo Räisänen Oulun yliopisto, Tietojenkäsittelytieteiden laitos katja.leiviska@oulu.fi, harri.oinas-kukkonen@oulu.fi, teppo.raisanen@oulu.fi

Lisätiedot

ÄIDIN KORJAUSALOITTEET KESKUSTELUSSA 2-VUOTIAAN JA 3-VUOTIAAN LAPSEN KANSSA

ÄIDIN KORJAUSALOITTEET KESKUSTELUSSA 2-VUOTIAAN JA 3-VUOTIAAN LAPSEN KANSSA ÄIDIN KORJAUSALOITTEET KESKUSTELUSSA 2-VUOTIAAN JA 3-VUOTIAAN LAPSEN KANSSA Anna Kemppinen Pro gradu -tutkielma Syyskuu 2015 Oulun yliopisto Humanistinen tiedekunta Logopedia Anna Kemppinen TIIVISTELMÄ

Lisätiedot

Suomalainen Tuotekehitys Globaalissa Yrityksessä

Suomalainen Tuotekehitys Globaalissa Yrityksessä Suomalainen Tuotekehitys Globaalissa Yrityksessä Santen Santen Eurooppa Silmälääkemarkkinat Santenin tuotteet Euroopassa Santen Tutkimus & tuotekehitys Santen tuotanto 1 Jyrki Liljeroos, President, Santen

Lisätiedot

Suora sitaatti niinkö tosiaan?

Suora sitaatti niinkö tosiaan? @MagSymp16 Suora sitaatti niinkö tosiaan? Lauri Haapanen viittä vaille tohtori toimittaja lauri.haapanen@helsinki.fi www.laurihaapanen.fi Twitter: @LauriHaapanen Esimerkki 1: Kulutusvalinnat Kulttuurilehti,

Lisätiedot

Aino Kääriäinen Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto

Aino Kääriäinen Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 30.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 1 2 1 Asiakirjojen kirjoittamisesta? Asiakkaiden tekemisten kirjoittamisesta? Työntekijöiden näkemysten kirjoittamisesta? Työskentelyn dokumentoinnista?

Lisätiedot

Appendisiitin diagnostiikka

Appendisiitin diagnostiikka Appendisiitti score Panu Mentula LT, gastrokirurgi HYKS Appendisiitin diagnostiikka Anamneesi Kliiniset löydökset Laboratoriokokeet Ł Epätarkka diagnoosi, paljon turhia leikkauksia 1 Insidenssi ja diagnostinen

Lisätiedot

PUHEEN PROSODIAN JA KIRJOITETUN KOHDETEKSTIN SUHDE SUOMENKIELISESSÄ KIRJOITUSTULKKAUSAINEISTOSSA

PUHEEN PROSODIAN JA KIRJOITETUN KOHDETEKSTIN SUHDE SUOMENKIELISESSÄ KIRJOITUSTULKKAUSAINEISTOSSA Puhe ja kieli, 33:3, 107 130 (2013) 107 PUHEEN PROSODIAN JA KIRJOITETUN KOHDETEKSTIN SUHDE SUOMENKIELISESSÄ KIRJOITUSTULKKAUSAINEISTOSSA Mari Wiklund, Helsingin yliopisto Kirjoitetussa kielessä virkkeitä

Lisätiedot

PSYKOLOGIA Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi

PSYKOLOGIA Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi PSYKOLOGIA Ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen tiedon

Lisätiedot

Ihmisen ääni-ilmaisun somaestetiikkaa

Ihmisen ääni-ilmaisun somaestetiikkaa Ihmisen ääni-ilmaisun somaestetiikkaa Anne Tarvainen, FT Musiikintutkimus Tampereen yliopisto 14.3.2013, Suomen musiikintutkijoiden 17. symposium, Turku Ääni-ilmaisu Laulajan ilmaisu tuntuu kuuntelijan

Lisätiedot

Ositum Oy:n tilastoaineistoon perustuvat raportoinnin viitearvot ja niiden hyödyntäminen sisäilmaja rakennevauriotutkimuksissa

Ositum Oy:n tilastoaineistoon perustuvat raportoinnin viitearvot ja niiden hyödyntäminen sisäilmaja rakennevauriotutkimuksissa Ositum Oy:n tilastoaineistoon perustuvat raportoinnin viitearvot ja niiden hyödyntäminen sisäilmaja rakennevauriotutkimuksissa Juhani Kronholm, Pekka Aittala, Heidi Tiala, Merja Mikkonen Sisäilmastoseminaari

Lisätiedot

KAKSIVUOTIAIDEN LASTEN OMAN PUHEEN KORJAUKSET KESKUSTELUSSA

KAKSIVUOTIAIDEN LASTEN OMAN PUHEEN KORJAUKSET KESKUSTELUSSA Puhe ja kieli, 26:2,123 136 (2006) 123 KAKSIVUOTIAIDEN LASTEN OMAN PUHEEN KORJAUKSET KESKUSTELUSSA Minna Laakso, Helsingin yliopiston tutkijakollegium, Helsingin yliopisto Artikkelissa tarkastellaan neljän

Lisätiedot

OPETUKSEN JA OPPIMISEN PERUSTEET: Oppimisen käsitteitä P3, osa 2 Hannele Niemi syksy 2015

OPETUKSEN JA OPPIMISEN PERUSTEET: Oppimisen käsitteitä P3, osa 2 Hannele Niemi syksy 2015 OPETUKSEN JA OPPIMISEN PERUSTEET: Oppimisen käsitteitä P3, osa 2 Hannele Niemi syksy 2015 Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Hannele Niemi 28.10.2015 1 Oppimisen käsitteen laajeneminen Oppiminen on

Lisätiedot

Kokemuksesta asiantuntijuudeksi Oikeutetun osallistumisen tulkintoja suomalaisessa osallistavassa sosiaalipolitiikassa

Kokemuksesta asiantuntijuudeksi Oikeutetun osallistumisen tulkintoja suomalaisessa osallistavassa sosiaalipolitiikassa Kokemuksesta asiantuntijuudeksi Oikeutetun osallistumisen tulkintoja suomalaisessa osallistavassa sosiaalipolitiikassa Taina Meriluoto Tohtorikoulutettava Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Jyväskylän

Lisätiedot

KESKUSTELUN KIELIOPPIA TYTTÖJEN KIELESSÄ

KESKUSTELUN KIELIOPPIA TYTTÖJEN KIELESSÄ kirjallisuutta KESKUSTELUN KIELIOPPIA TYTTÖJEN KIELESSÄ Sara Routarinne Tytöt äänessä. Parenteesit ja nouseva sävelkulku kertojan vuorovaikutuskeinoina. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2003.

Lisätiedot

FoA5 Tilastollisen analyysin perusteet puheentutkimuksessa. Luentokuulustelujen esimerkkivastauksia. Pertti Palo. 30.

FoA5 Tilastollisen analyysin perusteet puheentutkimuksessa. Luentokuulustelujen esimerkkivastauksia. Pertti Palo. 30. FoA5 Tilastollisen analyysin perusteet puheentutkimuksessa Luentokuulustelujen esimerkkivastauksia Pertti Palo 30. marraskuuta 2012 Saatteeksi Näiden vastausten ei ole tarkoitus olla malleja vaan esimerkkejä.

Lisätiedot

HAASTAVAT KASVATUSTILANTEET MITEN KOHTAAN LAPSEN HYVIN?

HAASTAVAT KASVATUSTILANTEET MITEN KOHTAAN LAPSEN HYVIN? HAASTAVAT KASVATUSTILANTEET MITEN KOHTAAN LAPSEN HYVIN? EDUCA 2017 LIISA AHONEN (KT, KOULUTTAJA, KASVATUSKONSULTTI) Lapsen sosiaalis-emotionaaliset taidot Sosiaalis-emotionaaliset taidot kehittyvät tiiviissä

Lisätiedot

Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä

Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä elina.kataja@lempaala.fi Kasvatuksen ydinkysymykset Millaisia lapsia haluamme kasvattaa?

Lisätiedot

RATKAISUKESKEINEN TYÖSKENTELY ASIAKASTYÖSSÄ 1-2. Lasse Salmi

RATKAISUKESKEINEN TYÖSKENTELY ASIAKASTYÖSSÄ 1-2. Lasse Salmi RATKAISUKESKEINEN TYÖSKENTELY ASIAKASTYÖSSÄ 1-2 Lasse Salmi www.stepbystep.fi Ratkaisukeskeisyys lyhyesti Jos jokin ei ole rikki, älä yritä korjata sitä Kun tiedät mikä toimii, tee lisää sitä Jos jokin

Lisätiedot

Asiasanat: sanomalehdet, venäjän kieli, otsikot, puheakti, diskurssianalyysi

Asiasanat: sanomalehdet, venäjän kieli, otsikot, puheakti, diskurssianalyysi 11- :? ). 2008 Tampereen yliopisto Venäjän kieli ja kulttuuri Kieli- ja käännöstieteiden laitos VALKAMA, LYYDIA: Terakt 11-ogo sentjabrja: novaja gorja aja vojna? (Diskursivnyj analiz media-sobytija na

Lisätiedot

AVOIMET KORJAUSALOITTEET IRC-KESKUSTELUSSA

AVOIMET KORJAUSALOITTEET IRC-KESKUSTELUSSA AVOIMET KORJAUSALOITTEET IRC-KESKUSTELUSSA Pro gradu -tutkielma Helena Nurmikari Helsingin yliopiston suomen kielen, suomalais-ugrilaisten ja pohjoismaisten kielten ja kirjallisuuksien laitos Joulukuu

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Sivu 1/6Sivu 1/6 KOMMENTIT 1(6) Opetushallitus / Aira Rajamäki PL 380 00531 Helsinki aira.rajamaki@oph.fi Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Ohessa Kuuloliiton kommentit sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon

Lisätiedot

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy Eväitä yhteistoimintaan Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy 3.10.2008 Modernistinen haave Arvovapaa, objektiivinen tieto - luonnonlaki Tarkkailla,tutkia ja löytää syy-seuraussuhteet

Lisätiedot

Kielen oppimisen perusta on vuorovaikutus (Launonen, K Vuorovaikutus, riskit ja tukeminen kuntoutuksen keinoin)

Kielen oppimisen perusta on vuorovaikutus (Launonen, K Vuorovaikutus, riskit ja tukeminen kuntoutuksen keinoin) Erityispedagogiikan koulutus Kommunikaatiokurssin luento 2010 Dosentti Elina Kontu Kielen oppimisen perusta on vuorovaikutus (Launonen, K. 2007. Vuorovaikutus, riskit ja tukeminen kuntoutuksen keinoin)

Lisätiedot

Akateemiset opiskelutaidot, 2 op

Akateemiset opiskelutaidot, 2 op Kun opiskelut tökkii? Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104) 5.9.2016 15-17 / 15.9.2016 15-17 Mikko Inkinen, opintopsykologi, Aalto-yliopiston oppimispalvelut / Opiskelijapalvelut Luentojen sisällöt

Lisätiedot

Aalto-yliopisto: kolmen yliopiston yhdistymisen lähteet, voimat ja haasteet

Aalto-yliopisto: kolmen yliopiston yhdistymisen lähteet, voimat ja haasteet Opetusministeriö 2.11.2009 Tutkimushanke Aalto-yliopisto: kolmen yliopiston yhdistymisen lähteet, voimat ja haasteet Aalto-yliopisto: kolmen yliopiston yhdistymisen lähteet, voimat ja haasteet Tutkijatiimi

Lisätiedot

Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104) Helena Kurkela, KM helena.kurkela@aalto.fi

Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104) Helena Kurkela, KM helena.kurkela@aalto.fi Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104), KM helena.kurkela@aalto.fi 2. Luento ma 7.9. klo 14.00 15.30 (Otaniemi) ke 7.10. klo 15.00 16.30 (Arabia) * Opiskelukyky * Ajankäytön suunnittelu * Oppimisvaikeudet

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Oppijansuomen piirteitä korpusvetoisesti

Oppijansuomen piirteitä korpusvetoisesti Oppijansuomen piirteitä korpusvetoisesti III Virsu-konferenssi Joensuussa 19. 20.1.2007 Jarmo H. Jantunen Esitelmän rakenne Kotekstuaalia valintoja yleensä ja aiempia havaintoja oppijankielestä Pilottiaineisto

Lisätiedot

Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine

Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine 4.1.2017 KIELIKESKUS LANGUAGE CENTRE Puhutko suomea? Do you speak Finnish? -Hei! -Moi! -Mitä kuuluu? -Kiitos, hyvää. -Entä sinulle?

Lisätiedot

Leikitään! karoliina räty johanna saarinen 1

Leikitään! karoliina räty johanna saarinen 1 Leikitään! karoliina räty johanna saarinen 1 Teoskokonaisuus Karoliina Räty, Johanna Saarinen ja Ensi- ja turvakotien liitto, 2014 Toimittanut Karoliina Räty ja Johanna Saarinen, 2014 Sävel ja sanat kansanlauluja

Lisätiedot

5.5.6 Vieraat kielet, Aasian ja Afrikan kielet, B3-oppimäärä

5.5.6 Vieraat kielet, Aasian ja Afrikan kielet, B3-oppimäärä 5.5.6 Vieraat kielet, Aasian ja Afrikan kielet, B3-oppimäärä Aasian ja Afrikan kielillä tarkoitetaan maailman valtakieliä, kuten japania, kiinaa tai arabiaa, joissa käytetään monenlaisia kirjoitusjärjestelmiä.

Lisätiedot

Standardit osana käyttäjäkeskeistä suunnittelua

Standardit osana käyttäjäkeskeistä suunnittelua Standardit osana käyttäjäkeskeistä suunnittelua 20.4.2006 Mikä on standardi? sovittu tapa tehdä jokin asia saatetaan tarkoittaa asian määrittelevää normatiivista asiakirjaa varmistetaan esim. Euroopassa

Lisätiedot

SOSIAALINEN VUOROVAIKUTUS TUTKIMUSALOJEN ESITTELY ANSSI PERÄKYLÄ

SOSIAALINEN VUOROVAIKUTUS TUTKIMUSALOJEN ESITTELY ANSSI PERÄKYLÄ SOSIAALINEN VUOROVAIKUTUS TUTKIMUSALOJEN ESITTELY 09.2.2009 ANSSI PERÄKYLÄ TUTKIMUSKOHDE Välitön sosiaalinen vuorovaikutus Reaaliaikainen Visuaalinen ja/tai auditiivinen kontakti (toisinaan myös tuntoaistin

Lisätiedot

Kutsu Professuuriesitelmä Savonlinnan kampus

Kutsu Professuuriesitelmä Savonlinnan kampus Kutsu Professuuriesitelmä 9.9.2014 Savonlinnan kampus Kutsu kuulemaan julkista esitelmää, jonka Itä-Suomen yliopiston kasvatustieteen, erityisesti kasvatuspsykologian professori Liisa Karlsson pitää syyskuun

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen

Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen Lukemisen taitoja Tulisi kehittää kaikissa oppiaineissa Vastuu usein äidinkielen ja S2-opettajilla Usein ajatellaan, että

Lisätiedot

response letter Jouko Miettunen

response letter Jouko Miettunen response letter Jouko Miettunen 4.11.2013 Miten kannattaa vastata kommentteihin jotta lopputulos olisi paras mahdollinen? Tieteellisen lehden arviointijärjestelmä päätoimittaja(t) lehtien toimituskunta

Lisätiedot

Keskustelusta. Tapio Ikonen, Psykologipalvelu Dialogi 29.10.2010

Keskustelusta. Tapio Ikonen, Psykologipalvelu Dialogi 29.10.2010 Keskustelusta Tapio Ikonen, Psykologipalvelu Dialogi 29.10.2010 Tavoite Antaa ideoita hyvän vuorovaikutuksen rakentamiseksi haastaviin monenkeskisiin ammatillisiin keskusteluihin Painopiste keskusteluissa

Lisätiedot

Esiintyminen. N-piirin JOVA-koulutus 2012

Esiintyminen. N-piirin JOVA-koulutus 2012 Esiintyminen N-piirin JOVA-koulutus 2012 Klubikokous Esiinnyt klubisi kokouksessa Kuulijoita 10-50 Sinulla on aikaa 3-5 minuuttia Ei videotykkiä Esityksesi kokouksen lopulla Innostat klubiasi uuteen tapahtumaan

Lisätiedot

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Fakta- ja näytenäkökulmat Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mikä on faktanäkökulma? sosiaalitutkimuksen historia: väestötilastot, kuolleisuus- ja syntyvyystaulut. Myöhemmin kysyttiin ihmisiltä tietoa

Lisätiedot

ARKIKESKUSTELU KIELEN OPPIMISEN YMPÄRISTÖNÄ HAASTEITA TUTKIMUKSELLE

ARKIKESKUSTELU KIELEN OPPIMISEN YMPÄRISTÖNÄ HAASTEITA TUTKIMUKSELLE Pietilä P., P. Lintunen & H.-M. Järvinen (toim.) 2006. Kielenoppija tänään Language Learners of Today. AFinLAn vuosikirja 2006. Suomen soveltavan kielitieteen yhdistyksen julkaisuja no. 64. Jyväskylä.

Lisätiedot

Nöykkiön koulu Opetussuunnitelma Maantieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7 9. 7.lk

Nöykkiön koulu Opetussuunnitelma Maantieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7 9. 7.lk Nöykkiön koulu Opetussuunnitelma Maantieto 9.10 b Maantieto Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien( = AK) käsittely seuraavin lyhentein:

Lisätiedot

Toiminnan filosofia ja lääketiede. Suomen lääketieteen filosofian seura

Toiminnan filosofia ja lääketiede. Suomen lääketieteen filosofian seura Toiminnan filosofia ja lääketiede Suomen lääketieteen filosofian seura 15.2.2012 Ernst Mayr: Biologia elämän tiede William James: Pragmatismi Kuinka saada filosofi ja kirurgi samaan pöytään? Eli kuinka

Lisätiedot

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä A2-VENÄJÄ vl.4-6 4.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen T1 ohjata oppilasta havaitsemaan lähiympäristön ja maailman kielellinen ja kulttuurinen runsaus sekä

Lisätiedot

KOMMUNIKAATIO-ONGELMAT JA NIIDEN RATKAISEMINEN LAPSEN JA AIKUISEN VÄLISESSÄ KES- KUSTELUSSA

KOMMUNIKAATIO-ONGELMAT JA NIIDEN RATKAISEMINEN LAPSEN JA AIKUISEN VÄLISESSÄ KES- KUSTELUSSA Kalaja, P. & L. Nieminen (toim.) 2000. Kielikoulussa kieli koulussa. AFinLAn vuosikirja 2000. Suomen soveltavan kielitieteen yhdistyksen julkaisuja no. 58. Jyväskylä. s. 11 25. KOMMUNIKAATIO-ONGELMAT JA

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

pitkittäisaineistoissa

pitkittäisaineistoissa Puuttuvan tiedon käsittelystä p. 1/18 Puuttuvan tiedon käsittelystä pitkittäisaineistoissa Tapio Nummi tan@uta.fi Matematiikan, tilastotieteen ja filosofian laitos Tampereen yliopisto Puuttuvan tiedon

Lisätiedot

KESKUSTELUNANALYYSI AMMATILLISEN TOIMINNAN KUVAAJANA ESIMERKKINÄ LAPSEN KIELELLISEN HÄIRIÖN PUHETERAPIA

KESKUSTELUNANALYYSI AMMATILLISEN TOIMINNAN KUVAAJANA ESIMERKKINÄ LAPSEN KIELELLISEN HÄIRIÖN PUHETERAPIA Puhe ja kieli, 25:2,65 86 (2005) 65 KESKUSTELUNANALYYSI AMMATILLISEN TOIMINNAN KUVAAJANA ESIMERKKINÄ LAPSEN KIELELLISEN HÄIRIÖN PUHETERAPIA Tuula Tykkyläinen, Helsingin yliopisto, puhetieteiden laitos,

Lisätiedot

Systemaattinen hoito ja hoidonohjaus. Asiakasnäkökulma hoidon laadun kehittämiseen

Systemaattinen hoito ja hoidonohjaus. Asiakasnäkökulma hoidon laadun kehittämiseen Systemaattinen hoito ja hoidonohjaus Asiakasnäkökulma hoidon laadun kehittämiseen 1 Diabetesta sairastavien hoidon laadun ulottuvuudet Prosessit Resurssit Tulokset Vaikuttavuus Potilaskeskeisyys Oikea-aikaisuus

Lisätiedot

Neurologisen kuntoutuksen uusia tuulia neuropsykiatriassa: Asperger-nuorten ryhmämuotoinen kuntoutus

Neurologisen kuntoutuksen uusia tuulia neuropsykiatriassa: Asperger-nuorten ryhmämuotoinen kuntoutus Neurologisen kuntoutuksen uusia tuulia neuropsykiatriassa: Asperger-nuorten ryhmämuotoinen kuntoutus Elina Vuorinen, PsL, neuropsykologian erikoispsykologi, psykoterapeutti Neuropsykologikeskus NeuTera,

Lisätiedot