Aiheesta toiseen Näkökulmia Asperger-nuorten vuorovaikutukseen.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Aiheesta toiseen Näkökulmia Asperger-nuorten vuorovaikutukseen."

Transkriptio

1 Aiheesta toiseen Näkökulmia Asperger-nuorten vuorovaikutukseen. ( Jos joku just tajus mitä mä sanoin. ) FT Mari Lehtinen Tutkijatohtori Helsingin yliopisto Nykykielten laitos

2 Esitelmän rakenne I) Keskustelunanalyysi II) Esimerkki tutkimushankkeesta: Asperger-nuorten vuorovaikutus III) Loppusanat Suomalainen Tiedeakatemia ( ) 2

3 Keskustelunanalyysi (KA) Conversation analysis (CA) 3

4 Keskustelunanalyysin historiaa Perustuu Harvey Sacksin vuosina Kaliforniassa pitämiin luentoihin (Sacks 1992) Sacks oli etnometodologian perustajan, Harold Garfinkelin, oppilas Etnometodologia: Sosiologian suuntaus (perustettu 1950-luvulla) Pyrkii eksplikoimaan vuorovaikutustilanteiden taustalla olevia strategioita Keskustelunanalyysi eriytyi omaksi alakseen ja 1970-lukujen vaihteessa Poikkitieteellinen menetelmä (Hakulinen 1997a) 4

5 Keskustelunanalyysin pääperiaatteita Tutkimuskohteena yhteistoiminnallisuuden mekanismit Sosiokulttuuriset normit, jotka säätelevät vuorovaikutusta Keskeinen lähtökohta: vuorovaikutus on yksityiskohtiaan myöten järjestäytynyttä toimintaa Keskusteluntutkijan peruskysymys: Miksi tämä nyt? Merkitys syntyy vastaanottajan päättelyprosessista ilmauksen ja kontekstin yhteisvaikutuksesta (Hakulinen 1997a) 5

6 Toiminnan merkitys: sana- ja lausemerkitysten lisäksi tutkitaan merkityksellisiä toimintoja Lausumat tekoina (vrt. Austinin ja Searlen puheaktiteoria): miten puhujat kysyvät, käskevät, ehdottavat, ottavat kantaa, jne.? Uusi näkökulma: miten ihmiset luovat identiteettinsä puheellaan? (esim. opettaja, oppilas, lääkäri, potilas, tietävä, tietämätön, jne.) Mitä puheenvuoroilla saadaan aikaiseksi? Miten osoitetaan, että vastaanotettu asia on uutta tai entuudestaan tuttua tietoa tai että puheenaihe on arkaluontoinen, tms.? (Hakulinen 1997a) 6

7 Esimerkki tulkinnan ja toiminnan suhteesta A: On niin vaikea muuttaa pois Helsingistä B: Ai jaa Vastaanottajan tulkinta: uutta tietoa B: Niin (nousevalla sävelkululla) (Hakulinen 1997a: 15 16) Vastaanottajan tulkinta: jatkoa tulossa (ei vielä uutinen) B: Joo (laskevalla sävelkululla) Vastaanottajan tulkinta: asia kuultu ja ymmärretty; ei odota aiheesta jatkettavan B: Niin on Vastaanottajan tulkinta: itsellä samanlainen kokemus avaus yhteisten kokemusten vaihdolle 7

8 Vastaanottaja tekee tulkinnallaan vuorosta tietyntyyppistä toimintaa Sacksin mukaan keskustelu on olennaisesti osallistujien toimintojen koordinointia Tavoitteena ei ole yksittäisten puhujien yksittäisten lausumien tai intentioiden tulkitseminen Tavoitellaan kulttuurisesti yleispäteviä havaintoja Analyysit perustuvat KA:n metodisiin ratkaisuihin Ne perustellaan muilla paralleelisilla havainnoilla (Hakulinen 1997a) 8

9 Esimerkki tutkimushankkeesta: Asperger-nuorten vuorovaikutus 9

10 Aspergerin oireyhtymä (AS) Autismin kirjoon kuuluva häiriö Aiheuttajana synnynnäiset neurologiset ja keskushermostolliset poikkeavuudet Ilmenee erityisesti molemminpuolisen sosiaalisen vuorovaikutuksen ja viestinnän laadullisena poikkeavuutena Tyypillisiä myös epätavallisen intensiiviset harrastukset, riippuvuus rutiineista sekä rajoittuneet kiinnostuksen kohteet Yleistä myös mm. aistiyliherkkyydet, muutosten sietämisen vaikeus, univaikeudet, motorinen kömpelyys, kuullunymmärtämisongelmat, jne. (Nieminen-von Wendt 2004; APA 2000; WHO 2007) 10

11 Tutkimushanke: AS-nuorten vuorovaikutus (Kuvan poika ei liity tutkimukseen.) Aineisto: vuotiaiden AS-poikien kuntoutuskeskusteluja (kaksi ryhmää) Audiovisuaalista materiaalia Nauhoitettu Lastenlinnassa talvella Tutkimuskohteina ovat Puheen prosodia Melodia, voimakkuus, nopeus, rytmi, äänenlaatu, jne. Ei-kielellinen viestintä Katseen suunta, ilmeet, eleet ja vartalon asento Ymmärrysongelmatilanteet Korjaukset 11

12 Korjausjäsennys KA:n mukaan keskustelu on siis jäsentynyttä Keskustelu hahmottuu vuorottelunormien nojalla jaksoiksi eli sekvensseiksi, joihin puhujat ovat orientoituneet Vuorotteluun on samalla sisäänrakennettu korjauksen mahdollisuus (Hakulinen 1997a) 12

13 Korjausjäsennys on siis yksi vuorovaikutuksen perusprosesseista. Korjaus käsitetään KA:ssa laajemmin kuin arkikielessä: Kaikki ne keinot, joita osallistujilla on käytössään erilaisten ymmärtämis- ja kuulemisongelmien käsittelemistä varten Korjausjakso: tilanne, jossa keskustelun eteneminen pysäytetään ja huomio suunnataan johonkin aiemmin sanottuun Mahdollistaa esimerkiksi tarkennuksen, taustoituksen, tarkistuksen, oikaisun tai varmistuksen pyytämisen johonkin aiemmin sanottuun liittyen (Schegloff, Jefferson & Sacks 1977; Sorjonen 1997) 13

14 Esimerkki korjausjaksoista 01 NK:((katsoo MK:aa)) ja sithän me oltiin i- (.) kun olimme koululaisia ni meidän mielestä koulu oli kivaa, 02 MK: niin (.) ainakin aina silloin tällöin. hehee[heh] 03 Kalle: [no ] (.) silloin oli varmaan kouluruokakin # parempaa #; 04 Toni: nii; 05 Jaakko: njää, 06 NK: =mikä mikä oli,? 07 Toni: <kouluruoka> 08 NK: (maiskautus) [njaa-a] 09 Jaakko: [#ää no] silloin# silloin perusruoka #sil tasolla oli alhasempi ku nykyään joten# (.) kouluruoka 10 ei tartte # olla ni #.hh (0.4) niin hy- (0.3) hy- oliv- (.) #ei tarttenu olla niin hyvää >koska se on samaa 11 luokkaa kuin ne< (2.0) jos joku just tajus mitä mä sanoin. 12 (2.4) 13 MK: ((katselee ylöspäin)) sama luokkaa kuin; 14 Jaakko:.mth #no kun al- (.) (>kun oltii a jas<) taakseppäin# ruoka oli vähän < alhaisempaa>. (0.9) 15 #silleen (0.5) mh silleen kuing (.) hy- pa- (0.3) <makusta>? (0.3) ja > kouluruoka on< parempaa joten 16 ne on samal linjalla (0.5) johtuen ajastansa. (1.4) 17 NK: hmm-m? 18 Jaakko: <eli sil periaatteella (0.8) silloin oli parempaa.> 19 (2.0) 20 MK: mm 21 NK: (maiskauttaa) jaaha 14

15 Korjaustyypeistä Tässä esimerkissä esiintyi kaksi suoraa korjausaloitetta Suora korjausaloite: kysymysmuotoinen ilmaus, jolla vastaanottaja ilmaisee korjaustarpeen, mutta ei yritä muotoilla tulkintatarjousta (Leskelä 2011) 1. korjausaloite ( mikä mikä oli? ) muodostettu kysymyssanan avulla yleisin suorien korjausaloitteiden tyyppi tässä aineistossa (50 %) 2. korjausaloitteessa ( sama luokkaa kuin; ) ongelmavuoron osittainen toisto harvinaisempi tyyppi (14 %) (Lehtinen 2011) 15

16 Ymmärrysongelmien syistä Ymmärrysongelmien syiden kategorisointi ei ole aina täysin yksiselitteistä KA:n periaatteiden mukaisesti kiinnitetty huomiota piirteisiin, jotka osallistujat osoittavat relevanteiksi omalla toiminnallaan Esim. Jaakko: [#ää no] silloin# silloin perusruoka #sil tasolla oli alhasempi ku nykyään joten# (.) kouluruoka ei tartte # olla ni #.hh (0.4) niin hy- (0.3) hy- oliv- (.) #ei tarttenu olla niin hyvää >koska se on samaa luokkaa kuin ne< (2.0) jos joku just tajus mitä mä sanoin. MK: sama luokkaa kuin; Kuntouttaja toistaa osan Jaakon vuorosta, mutta jättää pois toistettua jaksoa seuraavan pronominin ne Syynä epäselvä pronominiviittaus 16

17 Ymmärtämisessä kyse ennen kaikkea sekventiaalisesta, yhtä vuoroa laajemmalle ulottuvasta, ilmiöstä (Drew 1997) Ymmärrysongelmat johtuvat useimmiten osallistujien vaikeudesta hahmottaa, miten sanottu liittyy käsiteltävään topiikkiin tai meneillään olevaan toimintaan (Drew 1997) Topikaaliset hyppäykset hyvin tyypillisiä AS-aineistossa! Topikaaliset hyppäykset Esim. NK: ja sithän me oltiin i- (.) kun olimme koululaisia ni meidän mielestä koulu oli kivaa, MK: niin (.) ainakin aina silloin tällöin. hehee[heh] Kalle: [no ] (.) silloin oli varmaan kouluruokakin # parempaa #; NK: =mikä mikä oli,? Toni: <kouluruoka> NK: (maiskautus) [njaa-a] Kouluruoka liittyy aiheeseen mutta ilmestyy keskusteluun hieman yllättäen topikaalinen hyppäys (Lehtinen 2011) 17

18 Vielä topikaalisista hyppäyksistä AS-nuoret tuottavat usein kommentteja ja kysymyksiä, joita on vaikea ymmärtää, koska niiden yhteys aiemmin sanottuun ei ole lainkaan ilmeinen Kommentti voi olla aiheen kannalta relevantti, mutta sen tulkintaan ei löydy riittävästi vihjeitä ympäröivästä keskustelukontekstista Esim. näkökulman vaihdos, jota ei ole eksplisiittisesti ilmaistu eikä riittävästi taustoitettu Joskus myös täydellinen hyppäys aiheen ulkopuolelle ilman minkäänlaista metakielellistä johdantoa tai topikaalista siirtymävaihetta taustoituksen riittämättömyys Taustalla lienee vaikeus nähdä tilanne vastaanottajan näkökulmasta AS-henkilöiden vaikeus asettua toisen asemaan (Lehtinen 2011) 18

19 Sanotun kirjaimellinen ymmärtäminen Kielikuvien ja sanontojen kirjaimellinen ymmärtäminen on AS-henkilöille tavallista (Nieminen-von Wendt et al. 2007a, 2007b) Kaikkein yleisin ymmärrysongelmien aiheuttaja tutkitussa aineistossa onkin taipumus sanotun kirjaimelliseen ymmärtämiseen Käytännössä: Abstraktissa merkityksessä käytetyn sanan konkreettinen tulkinta Vaikeus havaita implisiittisiä vihjeitä Usein henkilö vastaa vain siihen, mitä häneltä on kirjaimellisesti kysytty ei ymmärrä esimerkiksi puhekumppanin implisiittistä kehotusta jatkaa kertomista (Lehtinen 2011) 19

20 Usein sanotaan, että tapa, jolla puhumme, välittää yhtä paljon merkityksiä kuin sanat, joita käytämme (Couper-Kuhlen 2000) Puheen prosodia muodostaa suuren osan tästä tavasta Prosodian parametrit fonetiikassa: painotus, kesto, sävelkulku (F0), kuuluvuus, puhenopeus ja puherytmi (Crystal 1969, 1980; Iivonen & Aulanko 2001) Ilmiöt koskevat vähintään tavun laajuisia yksiköitä puheessa Puheen prosodiasta 20

21 Tässä yhteydessä termi prosodia käsitetään laajassa merkityksessä: Myös tauot, tavujen venytykset sekä äänenkäytön paralingvistiset piirteet (hengitykset, nariseva ääni, nasaalinen ääni ja kuiskaukset) luetaan prosodian parametreiksi (Couper-Kuhlen 2000) Näkemys pohjautuu KA:n piirissä kehittyneeseen vuorovaikutukselliseen prosodiantutkimukseen (Couper- Kuhlen 1998, 2000; Couper-Kuhlen & Selting 1996, 2001; jne.) 21

22 Ongelmavuorojen prosodia AS-aineistossa PIIRRE: ESIINTYMISPROSENTTI: 1. Nariseva ääni 35,3 % 2. Hiljaista puhetta 31,4 % 3. Suuria sävelkorkeuden vaihteluita 23,5 % 4. Tavunvenytyksiä 17,6 % 5.Katkonainen puherytmi 15,7 % 6. Poukkoileva melodia 11,8 % 7. Nopeaa puhetta 11,8 % (Lehtinen, tulossa) 22

23 Puhekatkelma Praat-puheanalyysiohjelmassa 23

24 Äänen aaltomuoto ja perustaajuuskäyrä (F0-käyrä) Time (s) Pitch (Hz) Time (s) eka oli luistelulla mä kaaduin ja mun polve- ja polvi Time (s) 24

25 Ei-kielellisestä viestinnästä KA:ssa voidaan ottaa huomioon myös eikielellisen viestinnän piirteitä Katseen suunta, ilmeet, eleet, vartalon asennot (Gumperz 1992) AS-henkilöiden vuorovaikutuksessa kiinnitetty huomiota erityisesti katseen suuntaan AS-henkilöt välttelevät katsekontaktia (Szatmari et al. 1989; Tantam et al. 1993; jne.) Katsekontakti voi olla epätyypillinen: joko välttelevä tai tuijottava (Nieminen-von Wendt 2004; jne.) Katsekontaktin poikkeavuus ei kuitenkaan ole välttämätön diagnostinen kriteeri (Nieminen-von Wendt et al. 2007a) 25

26 Katseen suunta ja ongelmavuorot Aineistoni AS-nuoret välttelevät suoraa katsekontaktia erityisesti spontaania puhetta tuottaessaan Kuunnellessa katsekontaktin pitäminen vaikuttaa helpommalta Ongelmavuoroja tuotettaessa katsekontakti puuttuu valtaosassa tapauksista (84,1 %) (Kuvan poika ei liity tutkimukseen.) (Lehtinen 2010, tulossa) 26

27 KA on poikkitieteellinen menetelmä, joka mahdollistaa hyvin monenlaisten ilmiöiden tutkimisen Mahdollistaa mm. prosodian tutkimisen aidoissa vuorovaikutustilanteissa Apuna käytettävä kuitenkin fonetiikan keinoja Soveltuu myös audiovisuaalisiin aineistoihin ei-kielellisten piirteiden tutkiminen mahdollista Lopuksi Kasvokkaiskeskustelussa ihminen saa % informaatiosta silmien välityksellä (Mustajoki 2011) 27

28 Paljon arvokasta perustutkimusta Lisäksi käytännön sovellusmahdollisuuksia yhteiskunnan eri aloilla Opetus (mm. vieraiden kielten opetus) Erityisryhmien kuntoutus (kehitysvammaiset, autistiset henkilöt, afaatikot, muistisairaat, jne.) Kakkoskieliset keskustelut (vuorovaikutus syntyperäisten ja ei-syntyperäisten puhujien välillä esim. asiointitilanteissa, päiväkodeissa, kouluissa, jne.) Institutionaalinen vuorovaikutus (lääkärin ja potilaan väliset keskustelut, jne.) 28

29 29

30 Lähteet American Psychiatric Association (APA) (2000): Diagnostic and Statistical Manual of Mental Disorders. 4 th edition, Text Revision, DSM-IV-TR. American Psychiatric Association, Arlington. Austin, J. L. (1962): How to Do Things with Words. Cambridge, MA: Harvard University Press. Couper-Kuhlen, E. (1998): Prosody in Interactional Discourse. SKY Yearbook 1998, T. Haukioja, M.-L. Helasvuo & M. Miestamo (toim.). Helsinki: Helsingin yliopisto, Couper-Kuhlen, E. (2000): Prosody. Handbook of Pragmatics 2000, J. Verschueren, J.-O. Östman, J. Blommaert & C. Bulcaen (toim.). Amsterdam / Philadelphia: John Benjamins, Couper-Kuhlen, E. ja Selting, M. (1996): Towards an Interactional Perspective. Prosody in Conversation. Interactional Studies, E. Couper-Kuhlen & M. Selting (toim.). Cambridge: Cambridge Univeristy Press. Couper-Kuhlen, E. & Selting, M. (2001): Introducing Interactional Linguistics. Studies in Interactional Linguistics. Studies in Discourse and Grammar. E. Couper-Kuhlen & M. Selting (toim.). Amsterdam / Philadelphia: John Benjamins, Crystal, D. (1969): Prosodic Systems and Intonation in English. Cambridge: Cambridge University Press. Crystal, D. (1980): A First Dictionary of Linguistics and Phonetics. London: Deutsch. Drew, P. (1997): Open class repair initiators in response to sequential sources of troubles in conversation. Journal of Pragmatics 28, Gumperz, J. J. (1992): Contextualization Revisited. The Contextualization of Language, P. Auer & A. Di Luzio (toim.). Amsterdam / Philadelphia: John Benjamins, Hakulinen, A. (1997a): Johdanto. Keskustelunanalyysin perusteet, L. Tainio (toim.). Tampere: Vastapaino, Hakulinen, A. (1997b): Vuorottelujäsennys. Keskustelunanalyysin perusteet, L. Tainio (toim.). Tampere: Vastapaino, Lehtinen, M. (2010): Features of Nonverbal Communication of Youngsters Afflicted with Asperger Syndrome. ICA 2010: Matters of Communication, Singapore, ,6,2010. [Suullinen esitelmä. Artikkeli parhaillaan arvioinnissa] Lehtinen, M. (2011): Ymmärrysongelmatilanteita Asperger-nuorten kuntoutuskeskusteluissa. Haavoittuva keskustelu, L. Leskelä & C. Lindholm (toim.). Helsinki: Kehitysvammaliiton tutkimuksia. (Ilmestyy syksyllä 2011.) Lehtinen, M. (tulossa): Interactional Challenges in Conversations with Youngsters Afflicted with Asperger Syndrome: the Role of Prosody and Nonverbal Communication in Other-Initiated Repairs. the Center 2011 Conference of the International Communication Association, Boston (USA), [Suullinen esitelmä.] 30

31 Leskelä, L. (2011): Selkokielinen vuorovaikutus kehitysvammaisen keskustelijan tukena. Haavoittuva keskustelu, L. Leskelä & C. Lindholm (toim.). Helsinki: Kehitysvammaliiton tutkimuksia. (Ilmestyy syksyllä 2011.) Mustajoki, A. (2011): Väärinymmärrysten anatomiaa. Tieteessä tapahtuu 2/2011, Nieminen-von Wendt, T. (2004): On the origins and diagnosis of Asperger syndrome. A clinical, neuroimaging and genetic study. Väitöskirja. Helsinki: Helsingin yliopisto. [Verkkoversio: https://oa.doria.fi/handle/10024/2280]. Nieminen-von Wendt, T., von Wendt, L., Avellan, A. & Tani, P. (2007a): Aspergerin oireyhtymä. Kliininen kuva, diagnostiikka ja kuntoutus (osa 1). Yleislääkäri 2007:3, Nieminen-von Wendt, T., von Wendt, L., Avellan, A. & Tani, P. (2007b): Aspergerin oireyhtymä. Kliininen kuva, diagnostiikka ja kuntoutus (osa 2). Yleislääkäri 2007:4, Sacks, H. (1992): Lectures on conversation, vol G. Jefferson (toim.). Oxford: Blackwell. Sacks, H., Schegloff, E. & Jefferson, G. (1974): A simplest systematics for the organization of turn-taking for conversation. Language 50 (4), Schegloff, E., Jefferson, G. & Sacks, H. (1977): The preference for self-correction in the organization of repair in conversation. Language 53 (2), Searle, J. R. (1969): Speech acts: an essay in the philosophy of language. Cambridge : Cambridge University Press. Sorjonen, M.-L. (1997): Korjausjäsennys. Keskustelunanalyysin perusteet, L. Tainio (toim.). Tampere: Vastapaino, Szatmari, P., Brenner, R. & Nagy, J. (1989): Asperger Syndrome: A Review of Clinical Features. Canadian Journal of Psychiatry 34, Tantam, D., Holmes, D. & Cordess, C. (1993): Nonverbal Expression in Autism of Asperger Type. Journal of Autism and Developmental Disorders 23(1), World Health Organization (WHO) (2007): International Statistical Classification of Diseases and Related Health Problems. 10 th Revision (ICD-10). Version for [Verkkoversio: 31

Mitä suomen intonaatiosta tiedetään

Mitä suomen intonaatiosta tiedetään Mitä suomen intonaatiosta tiedetään ja mitä ehkä tulisi tietää? Tommi Nieminen Itä-Suomen yliopisto AFinLAn syyssymposium Helsinki 13. 14. 11. 2015 Johdanto Jäsennys 1 Johdanto 2 Mitä intonaatiosta tiedetään?

Lisätiedot

Ongelmista oppimiseen

Ongelmista oppimiseen lektiot Ongelmista oppimiseen Toisen aloittamat korjausjaksot kakkoskielisessä keskustelussa Niina Lilja Väitöksenalkajaisesitelmä Jyväskylän yliopistossa 4. joulukuuta 2010 Arkisissa keskusteluissa eteemme

Lisätiedot

KESKUSTELUNANALYYSI. Anssi Peräkylä Kvalitatiiviset menetelmät 04.11.2009

KESKUSTELUNANALYYSI. Anssi Peräkylä Kvalitatiiviset menetelmät 04.11.2009 KESKUSTELUNANALYYSI Anssi Peräkylä Kvalitatiiviset menetelmät 04.11.2009 Esitelmän rakenne KESKUSTELUNANALYYTTINEN TAPA LUKEA VUOROVAIKUTUSTA ESIMERKKI: KUNINGAS ROLLO KESKUSTELUNANALYYSIN PERUSOLETTAMUKSET

Lisätiedot

TIEDUSTELUT SUHTEESSA KYSYMYKSIIN JA DIREKTIIVEIHIN: KATEGORIOIDEN KAKSIKASVOISUUDESTA

TIEDUSTELUT SUHTEESSA KYSYMYKSIIN JA DIREKTIIVEIHIN: KATEGORIOIDEN KAKSIKASVOISUUDESTA Havaintoja ja keskustelua TIEDUSTELUT SUHTEESSA KYSYMYKSIIN JA DIREKTIIVEIHIN: KATEGORIOIDEN KAKSIKASVOISUUDESTA U seimmissa kieliopin kuvauksissa erotetaan toisistaan modaaliset, kieliopilliset lausetyypit

Lisätiedot

Suullinen asiointi osana viranomaisviestintää. Liisa Raevaara Helsingin yliopisto / Kotimaisten kielten keskus

Suullinen asiointi osana viranomaisviestintää. Liisa Raevaara Helsingin yliopisto / Kotimaisten kielten keskus Suullinen asiointi osana viranomaisviestintää Liisa Raevaara Helsingin yliopisto / Kotimaisten kielten keskus Asioinnin kielen kehittäminen 1) Suullisen asioinnin rooli viranomaisviestinnässä 2) Asiakaspalvelun

Lisätiedot

Suomen prosodian variaation tutkimuksesta

Suomen prosodian variaation tutkimuksesta Suomen prosodian variaation tutkimuksesta Tommi Nieminen Itä-Suomen yliopisto Tommi Kurki Turun yliopisto Prosodian käsitteestä prosodia käsittää kaikki ne puheen ilmiöt, jotka eivät ole segmentoitavissa

Lisätiedot

FT Henna Makkonen-Craig Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen foorumi 2. 3.8.2011

FT Henna Makkonen-Craig Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen foorumi 2. 3.8.2011 FT Henna Makkonen-Craig Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen foorumi 2. 3.8.2011 Esityksen rakenne Johdannoksi Tekstilajin eli genren määrittelyä Millaisin eri tavoin tekstilajia voidaan tutkia? Millaisista

Lisätiedot

Adult ADHD Self-Report Scale-V1.1 (ASRS-V1.1) Symptoms Checklist from WHO Composite International Diagnostic Interview

Adult ADHD Self-Report Scale-V1.1 (ASRS-V1.1) Symptoms Checklist from WHO Composite International Diagnostic Interview Adult ADHD Self-Report Scale-V1.1 (ASRS-V1.1) Symptoms Checklist from WHO Composite International Diagnostic Interview World Health Organization 2009 All rights reserved. Based on the Composite International

Lisätiedot

Lähivõrdlusi Lähivertailuja19

Lähivõrdlusi Lähivertailuja19 Lähivõrdlusi Lähivertailuja19 P E A T O I M E T A J A A N N E K A T R I N K A I V A P A L U T O I M E T A N U D E V E M I K O N E, K I R S T I S I I T O N E N, M A R I A - M A R E N S E P P E R E E S T

Lisätiedot

VAASAN YLIOPISTO. Filosofinen tiedekunta

VAASAN YLIOPISTO. Filosofinen tiedekunta VAASAN YLIOPISTO Filosofinen tiedekunta Anu Hoffrén Aika aikaa kutakin Ongelmien puheeksi ottaminen ja normalisoiminen terveydenhoitajan keinona käsitellä ongelmia äitiysneuvolan vastaanotolla Nykysuomen

Lisätiedot

Kaksivuotiaan lapsen itsekorjaukset ja vanhemman korjausaloitteet

Kaksivuotiaan lapsen itsekorjaukset ja vanhemman korjausaloitteet Kaksivuotiaan lapsen itsekorjaukset ja vanhemman korjausaloitteet Heli Salokanto Logopedian pro gradu -tutkielma Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö Tampereen yliopisto Heinäkuu 2011 TIIVISTELMÄ

Lisätiedot

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Turun Yliopisto, Hoitotieteen laitos Pihla Markkanen, TtM, TtT-opiskelija Terveydenhoitajapäivät 6.2.2015 Esityksen sisältö Taustaa Tutkimuksen (pro gradu työn)

Lisätiedot

Treffit mönkään? Ääntämisen opetuksesta ja sen tärkeydestä. FT Elina Tergujeff, Jyväskylän yliopisto elina.tergujeff@jyu.fi

Treffit mönkään? Ääntämisen opetuksesta ja sen tärkeydestä. FT Elina Tergujeff, Jyväskylän yliopisto elina.tergujeff@jyu.fi Treffit mönkään? Ääntämisen opetuksesta ja sen tärkeydestä FT Elina Tergujeff, Jyväskylän yliopisto elina.tergujeff@jyu.fi Kuka Elina Tergujeff? englannin ja ruotsin opettaja filosofian tohtori, soveltava

Lisätiedot

TUTKIMUSMENETELMIÄ OIVALTAMISEN APUVÄLINEIKSI

TUTKIMUSMENETELMIÄ OIVALTAMISEN APUVÄLINEIKSI Paul ten Have Understanding qualitative research and ethnomethodology. London: Sage 2004. 199 s. ISBN 0-7619-6685-4. Robin Wooffit Conversation analysis and discourse analysis: A comparative and critical

Lisätiedot

SYVÄLLINEN TUTKIMUS KAKKOSKIELISESTÄ VUOROVAIKUTUKSESTA

SYVÄLLINEN TUTKIMUS KAKKOSKIELISESTÄ VUOROVAIKUTUKSESTA tion: Philosophy and linguistics. Bristol: Thoemmes. HYMES, DELL 1964: Introduction: Toward ethnographies of communication. American anthropologist, erikoisjulkaisu 66, 3, osa 2. LARSEN-FREEMAN, DIANE

Lisätiedot

8003051 Puheenkäsittelyn menetelmät

8003051 Puheenkäsittelyn menetelmät 8003051 Puheenkäsittelyn menetelmät Luento 7.10.2004 Puhesynteesi Sisältö 1. Sovelluskohteita 2. Puheen ja puhesyntetisaattorin laatu 3. Puhesynteesin toteuttaminen TTS-syntetisaattorin komponentit Kolme

Lisätiedot

Kielten oppimisen vaikeuksien ja lukivaikeuksien yhteydet

Kielten oppimisen vaikeuksien ja lukivaikeuksien yhteydet Kielten oppimisen vaikeuksien ja lukivaikeuksien yhteydet Leena Holopainen Professori Joensuun yliopisto Mitä ovat lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet (= lukivaikeudet, dysleksia)? Dysleksia on yksi

Lisätiedot

AFAATTISTEN HENKILÖIDEN VUOROVAIKUTUKSEN KESKUSTELUNANALYYTTINEN TUTKIMUS

AFAATTISTEN HENKILÖIDEN VUOROVAIKUTUKSEN KESKUSTELUNANALYYTTINEN TUTKIMUS Puhe ja kieli, 25:2,53 64 (2005) 53 AFAATTISTEN HENKILÖIDEN VUOROVAIKUTUKSEN KESKUSTELUNANALYYTTINEN TUTKIMUS Minna Laakso, Tutkijakollegium ja puhetieteiden laitos, Helsingin yliopisto, minna.s.laakso@helsinki.fi

Lisätiedot

MILLAISESTA NÄKÖKULMASTA AISTITIEDON KÄSITTELYN HÄIRIÖITÄ JA NIIDEN APUKEINOJA TARKASTELLAAN?

MILLAISESTA NÄKÖKULMASTA AISTITIEDON KÄSITTELYN HÄIRIÖITÄ JA NIIDEN APUKEINOJA TARKASTELLAAN? MILLAISESTA NÄKÖKULMASTA AISTITIEDON KÄSITTELYN HÄIRIÖITÄ JA NIIDEN APUKEINOJA TARKASTELLAAN? ELLA MUTANEN SOT12 SYVENTÄVÄ PORTFOLIO, KEVÄT 2015 PORTFOLION LÄHTÖKOHDAT Oma kiinnostus Opinnäytetyö aiheeseen

Lisätiedot

Moraalia vai lääketiedettä?

Moraalia vai lääketiedettä? TIINA MÄLKIÄ Moraalia vai lääketiedettä? Kuinka sikiödiagnostiikasta ja selektiivisestä abortista puhutaan perinnöllisyysneuvonnassa AKATEEMINEN VÄITÖSKIRJA Esitetään Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteellisen

Lisätiedot

Kieli ja viestinnän kokonaisuus

Kieli ja viestinnän kokonaisuus Kieli ja viestinnän kokonaisuus viesti verbaalinen nonverbaalinen kielioppi sanasto parakieli ekstralingv. keinot proksemii kka kinemiikk a 1 Pakieli l. paralingvistiset keinot sävelkulku äänenpaino vokalisaatiot

Lisätiedot

Suulliset viranomaisasioinnit tutkimuksen ja kehittämisen kohteena

Suulliset viranomaisasioinnit tutkimuksen ja kehittämisen kohteena Suulliset viranomaisasioinnit tutkimuksen ja kehittämisen kohteena Liisa Raevaara Kehitettäessä ammattilaisten työskentelytapoja erilaisissa asiakaspalvelutilanteissa tavoitteet ovat usein yleisiä, esimerkiksi

Lisätiedot

MONIPUOLINEN TEOS KAKKOSKIELISESTÄ VUOROVAIKUTUKSESTA

MONIPUOLINEN TEOS KAKKOSKIELISESTÄ VUOROVAIKUTUKSESTA maailma ja kertoen rakentuva identiteetti. Miina Sillanpään säätiön julkaisuja A:5. Helsinki: Miina Sillanpään säätiö. ERIKSSON, MATS 1997: Ungdomars berättande. En studie i struktur och interaktion. Uppsala:

Lisätiedot

Onko kykytasolla merkitystä nuorten lukivaikeudessa?

Onko kykytasolla merkitystä nuorten lukivaikeudessa? Tutkimukset Hanna Nikkanen Vesa Närhi Timo Ahonen Onko kykytasolla merkitystä nuorten lukivaikeudessa? Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, onko kykytasolla vaikutusta nuorten lukemisen ja kirjoittamisen

Lisätiedot

Alun perin keskustelunanalyyttinen

Alun perin keskustelunanalyyttinen VUOROVAIKUTUSTA LÄÄKÄRIN VASTAANOTOLLA John Heritage ja Douglas W. Maynard (toim.) Communication in medical care. Interaction between primary care physicians and patients. Studies in interactional sociolinguistics

Lisätiedot

Kysyminen ja vastaaminen Prometheus-leirin ohjaajakoulutuksen keskustelunvetoharjoituksessa

Kysyminen ja vastaaminen Prometheus-leirin ohjaajakoulutuksen keskustelunvetoharjoituksessa Kysyminen ja vastaaminen Prometheus-leirin ohjaajakoulutuksen keskustelunvetoharjoituksessa Aino Kaisalmi Tampereen yliopisto Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Pro gradu -tutkielma Elokuu

Lisätiedot

Oireista puhuminen lääkärin vastaanotolla

Oireista puhuminen lääkärin vastaanotolla lektiot Oireista puhuminen lääkärin vastaanotolla EVELIINA KORPELA Väitöksenalkajaisesitelmä Helsingin yliopistossa 9. maaliskuuta 2007 Kysyminen ja vastaaminen ovat tyypillisiä toimintoja hyvin monenlaisissa

Lisätiedot

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa KUN LUKEMINEN ON HANKALAA Helena Sorsa Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet Lukivaikeus dysleksia fonologinen häiriö: henkilö ei kykene muuttamaan lukemaansa puheeksi näkee sanat, mutta ei löydä äänneasua

Lisätiedot

KESKUSTELUN KIELIOPPIA TYTTÖJEN KIELESSÄ

KESKUSTELUN KIELIOPPIA TYTTÖJEN KIELESSÄ kirjallisuutta KESKUSTELUN KIELIOPPIA TYTTÖJEN KIELESSÄ Sara Routarinne Tytöt äänessä. Parenteesit ja nouseva sävelkulku kertojan vuorovaikutuskeinoina. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2003.

Lisätiedot

KAKSIVUOTIAIDEN LASTEN OMAN PUHEEN KORJAUKSET KESKUSTELUSSA

KAKSIVUOTIAIDEN LASTEN OMAN PUHEEN KORJAUKSET KESKUSTELUSSA Puhe ja kieli, 26:2,123 136 (2006) 123 KAKSIVUOTIAIDEN LASTEN OMAN PUHEEN KORJAUKSET KESKUSTELUSSA Minna Laakso, Helsingin yliopiston tutkijakollegium, Helsingin yliopisto Artikkelissa tarkastellaan neljän

Lisätiedot

ASSQ 4/21/2009 AUTISMISPEKTRI. Viralliset suomenkieliset käännökset AUTISMISPEKTRIN KEHITYSHÄIRIÖIDEN TUTKIMUSMENETELMÄT.

ASSQ 4/21/2009 AUTISMISPEKTRI. Viralliset suomenkieliset käännökset AUTISMISPEKTRIN KEHITYSHÄIRIÖIDEN TUTKIMUSMENETELMÄT. AUTISMISPEKTRIN KEHITYSHÄIRIÖIDEN TUTKIMUSMENETELMÄT AUTISMISPEKTRI 1. Poikkeava ja/tai puutteellinen sosiaalinen vuorovaikutus 2. Poikkeava ja/tai puutteellinen kommunikaatio Marja-Leena Mattila Lastentautien

Lisätiedot

PUHEEN PROSODIAN JA KIRJOITETUN KOHDETEKSTIN SUHDE SUOMENKIELISESSÄ KIRJOITUSTULKKAUSAINEISTOSSA

PUHEEN PROSODIAN JA KIRJOITETUN KOHDETEKSTIN SUHDE SUOMENKIELISESSÄ KIRJOITUSTULKKAUSAINEISTOSSA Puhe ja kieli, 33:3, 107 130 (2013) 107 PUHEEN PROSODIAN JA KIRJOITETUN KOHDETEKSTIN SUHDE SUOMENKIELISESSÄ KIRJOITUSTULKKAUSAINEISTOSSA Mari Wiklund, Helsingin yliopisto Kirjoitetussa kielessä virkkeitä

Lisätiedot

AAC -menetelmien sovellus kehitysvammahuoltoon. Kirsi Vainio 24.3.2011

AAC -menetelmien sovellus kehitysvammahuoltoon. Kirsi Vainio 24.3.2011 AAC -menetelmien sovellus kehitysvammahuoltoon Kirsi Vainio 24.3.2011 1 Kommunikointi Tarkoittaa niitä keinoja joilla ihminen on yhteydessä toisiin Merkittävä tekijä ihmisen persoonallisuuden muodostumisessa

Lisätiedot

VAASAN YLIOPISTO. Filosofinen tiedekunta

VAASAN YLIOPISTO. Filosofinen tiedekunta VAASAN YLIOPISTO Filosofinen tiedekunta Henriikka Latva Kysymysten institutionaaliset tehtävät pianotunnin evaluointijaksoissa Tutkimus opettajan ja oppilaan vuorovaikutuksesta Nykysuomen pro gradu tutkielma

Lisätiedot

AUTISMISPEKTRIN KEHITYSHÄIRIÖIDEN TUTKIMUSMENETELMÄT

AUTISMISPEKTRIN KEHITYSHÄIRIÖIDEN TUTKIMUSMENETELMÄT AUTISMISPEKTRIN KEHITYSHÄIRIÖIDEN TUTKIMUSMENETELMÄT Marja-Leena Mattila Lastentautien erikoislääkäri Lastenpsykiatrian klinikka Oulun yliopistollinen sairaala 21.4.2009 AUTISMISPEKTRI 1. Poikkeava ja/tai

Lisätiedot

ÄIDIN KORJAUSALOITTEET KESKUSTELUSSA 2-VUOTIAAN JA 3-VUOTIAAN LAPSEN KANSSA

ÄIDIN KORJAUSALOITTEET KESKUSTELUSSA 2-VUOTIAAN JA 3-VUOTIAAN LAPSEN KANSSA ÄIDIN KORJAUSALOITTEET KESKUSTELUSSA 2-VUOTIAAN JA 3-VUOTIAAN LAPSEN KANSSA Anna Kemppinen Pro gradu -tutkielma Syyskuu 2015 Oulun yliopisto Humanistinen tiedekunta Logopedia Anna Kemppinen TIIVISTELMÄ

Lisätiedot

Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen

Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen Maarit Engberg vt. Perhekonsultti 16.03.2015 Tampere Esityksen rakenne: 1) Ensi kieli ja kehittyvä minuus 2) Kuulon merkitys ja huomioiminen arjessa 3) Tukea

Lisätiedot

LIST OF RELEVANT PUBLICATIONS Minna Laakso (previously Silvast)

LIST OF RELEVANT PUBLICATIONS Minna Laakso (previously Silvast) LIST OF RELEVANT PUBLICATIONS Minna Laakso (previously Silvast) MONOGRAPHS (refereed) Laakso, Minna (1997) Self-initiated repair by fluent aphasic speakers in conversation. Studia Fennica Linguistica 8.

Lisätiedot

Laskelmia uudenvuodenpuheista

Laskelmia uudenvuodenpuheista Laskelmia uudenvuodenpuheista Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa on laskettu uudenvuodepuheista joitakin seikkoja, joiden avulla on mahdollista tarkastella mm. presidenttien välisiä eroja. Laskelmat

Lisätiedot

MITÄ PRAGMATIIKKA ON?

MITÄ PRAGMATIIKKA ON? PRAGMATIIKKA MITÄ PRAGMATIIKKA ON? Pragmatiikka koskee merkityksen tilannekohtaista tulkintaa ja tämän tutkimusta, laajemmin yleensä kielen käytön tutkimusta. Tyypillisimmin pragmatiikalla tarkoitetaan

Lisätiedot

Kielihäiriöinen lapsi keskinäisen ymmärtämisen vaalijana

Kielihäiriöinen lapsi keskinäisen ymmärtämisen vaalijana TUULA TYKKYLÄINEN Kielihäiriöinen lapsi keskinäisen ymmärtämisen vaalijana JOHDANTO asten puheterapialle on tyypillistä, että kuntoutustavoitteet sisällytetään lapsille mieluisaan toimintaan. Leikkiminen,

Lisätiedot

Sanajärjestyksen ja intensiteetin vaikutus suomen intonaation havaitsemisessa ja tuotossa

Sanajärjestyksen ja intensiteetin vaikutus suomen intonaation havaitsemisessa ja tuotossa Sanajärjestyksen ja intensiteetin vaikutus suomen intonaation havaitsemisessa ja tuotossa Martti Vainio, Juhani Järvikivi & Stefan Werner Helsinki/Turku/Joensuu Fonetiikan päivät 2004, Oulu 27.-28.8.2004

Lisätiedot

Tutkijoiden käyttämät kielelliset keinot lasten kerronnantutkimustilanteissa

Tutkijoiden käyttämät kielelliset keinot lasten kerronnantutkimustilanteissa Tutkijoiden käyttämät kielelliset keinot lasten kerronnantutkimustilanteissa Eeva Saarikivi-Kavander Logopedian pro gradu -tutkielma Tampereen yliopisto Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö kevät

Lisätiedot

asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos

asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos asiakas työntekijä suhde työn ydin on asiakkaan ja työntekijän kohtaamisessa

Lisätiedot

Esiintyminen. N-piirin JOVA-koulutus 2010

Esiintyminen. N-piirin JOVA-koulutus 2010 Esiintyminen N-piirin JOVA-koulutus 2010 Klubikokous Esiinnyt klubisi kokouksessa Kuulijoita 10-50 Sinulla on aikaa 3-5 minuuttia Ei videotykkiä Esityksesi kokouksen lopulla Innostat klubiasi uuteen tapahtumaan

Lisätiedot

Mitä eri tutkimusmetodeilla tuotetusta tiedosta voidaan päätellä? Juha Pekkanen, prof Hjelt Instituutti, HY Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos

Mitä eri tutkimusmetodeilla tuotetusta tiedosta voidaan päätellä? Juha Pekkanen, prof Hjelt Instituutti, HY Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Mitä eri tutkimusmetodeilla tuotetusta tiedosta voidaan päätellä? Juha Pekkanen, prof Hjelt Instituutti, HY Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Päätöksentekoa tukevien tutkimusten tavoitteita kullakin oma

Lisätiedot

Selkokeskus 2014. Selkoa selkokielestä Kuka sitä tarvitsee? Mitä se on?

Selkokeskus 2014. Selkoa selkokielestä Kuka sitä tarvitsee? Mitä se on? Selkoa selkokielestä Kuka sitä tarvitsee? Mitä se on? Copyright: Selkokeskus 2014 Onko tämä selkokieltä? Kuntayhtymän kotihoitokeskuksen hoitohenkilökunta tukee monella tavalla kotiaskareissa sekä antaa

Lisätiedot

Kokemuksia Unesco-projektista

Kokemuksia Unesco-projektista Kokemuksia Unesco-projektista Puheviestinnän harjoitusten tavoitteet Kuuden oppitunnin mittaisen jakson aikana asetin tavoitteiksi seuraavia oppimis- ja kasvatustavoitteita: Oppilas oppii esittämään omia

Lisätiedot

Jussi Onnismaa HY Palmenia i

Jussi Onnismaa HY Palmenia i Miten ohjausvuorovaikutus tehdään? Jussi Onnismaa, dos., HY, Palmenia Asiantuntijaksi kasvu korkea-asteen asteen täydennyskoulutuksessa - löytöretki osaamisen kehittämisen ilmiökenttään 26.10.2010, Futurex

Lisätiedot

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN Hanna Vilkka Mikä on havainto? - merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös

Lisätiedot

KESKUSTELUNANALYYSI AMMATILLISEN TOIMINNAN KUVAAJANA ESIMERKKINÄ LAPSEN KIELELLISEN HÄIRIÖN PUHETERAPIA

KESKUSTELUNANALYYSI AMMATILLISEN TOIMINNAN KUVAAJANA ESIMERKKINÄ LAPSEN KIELELLISEN HÄIRIÖN PUHETERAPIA Puhe ja kieli, 25:2,65 86 (2005) 65 KESKUSTELUNANALYYSI AMMATILLISEN TOIMINNAN KUVAAJANA ESIMERKKINÄ LAPSEN KIELELLISEN HÄIRIÖN PUHETERAPIA Tuula Tykkyläinen, Helsingin yliopisto, puhetieteiden laitos,

Lisätiedot

Aikuisten museo. Aikuisten museo

Aikuisten museo. Aikuisten museo Aikuisten museo Aikuisten museo Aikuisten museo Johdatus päivän teemaan 15.12.2009 Kalle Kallio museonjohtaja Työväenmuseo Werstas Päivän ohjelma ennen lounasta 11.00-12.15 Miten kapitalismi ruostuttaa

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

KESKUSTELUNANALYYSIN ENSIMMÄINEN SUKUPOLVI PUHUU

KESKUSTELUNANALYYSIN ENSIMMÄINEN SUKUPOLVI PUHUU paikkaansa, vaikka kuulijan on sitä aina noudattaminen. MATTI LARJAVAARA Sähköposti: matti.larjavaara@helsinki.fi LÄHTEET BLAKEMORE, DIANE 1992: Undestanding utterances. Oxford: Blackwell. GRICE, H. P.

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN ERIKOISPSYKOLOGIN KOULUTUS

LASTEN JA NUORTEN ERIKOISPSYKOLOGIN KOULUTUS LASTEN JA NUORTEN ERIKOISPSYKOLOGIN KOULUTUS Lasten ja nuorten erikoispsykologin koulutus on suunnattu laillistetuille psykologeille (PsM tai vastaava), jotka työskentelevät lasten ja nuorten kasvuympäristöissä

Lisätiedot

VARHAINEN VUOROVAIKUTUS

VARHAINEN VUOROVAIKUTUS VARHAINEN VUOROVAIKUTUS Ihmisten elämä ja heidän kokemuksensa omasta elämästään syntyvät vuorovaikutuksessa ympäristön ja erityisesti toisten ihmisten kanssa. Myös muu elollinen luonto toimii jatkuvassa

Lisätiedot

Kohtaamisen kolme E:tä

Kohtaamisen kolme E:tä Kohtaamisen kolme E:tä Anita Malinen 1. marraskuuta 2013 Kohtaamisen kolme E:tä viittaa sivistysopettajan - episteemiseen vastuuseen, - eksistentiaaliseen vastuuseen ja - eettiseen vastuuseen I EPISTEEMINEN

Lisätiedot

TERAPIA MERKITYSTYÖNÄ MISTÄ RAKENTUU AUTTAVA KESKUSTELU? Jarl Wahlström Jyväskylän yliopiston psykologian laitos

TERAPIA MERKITYSTYÖNÄ MISTÄ RAKENTUU AUTTAVA KESKUSTELU? Jarl Wahlström Jyväskylän yliopiston psykologian laitos TERAPIA MERKITYSTYÖNÄ MISTÄ RAKENTUU AUTTAVA KESKUSTELU? Jarl Wahlström Jyväskylän yliopiston psykologian laitos Psykoterapiakeskustelujen tutkimus Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksella 1 Laitoksen

Lisätiedot

Åbo Akademi 3.5.2011 klo 12-16. Mietta Lennes mietta.lennes@helsinki.fi. Nykykielten laitos Helsingin yliopisto

Åbo Akademi 3.5.2011 klo 12-16. Mietta Lennes mietta.lennes@helsinki.fi. Nykykielten laitos Helsingin yliopisto Åbo Akademi 3.5.2011 klo 12-16 Mietta Lennes mietta.lennes@helsinki.fi Nykykielten laitos Helsingin yliopisto Praat-puheanalyysiohjelma Mikä on Praat? Mikä on Praat? Praat [Boersma and Weenink, 2010] on

Lisätiedot

MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET. Selkokielen käyttö opetuksessa. Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus

MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET. Selkokielen käyttö opetuksessa. Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET Selkokielen käyttö opetuksessa Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus Ihmisten viestinnän epätarkkuus johtaa usein virheellisiin tulkintoihin keskusteluissa!

Lisätiedot

Päällekkäispuhunta suomalaisessa ja virolaisessa arkikeskustelussa: mitä, missä ja milloin

Päällekkäispuhunta suomalaisessa ja virolaisessa arkikeskustelussa: mitä, missä ja milloin Päällekkäispuhunta suomalaisessa ja virolaisessa arkikeskustelussa: mitä, missä ja milloin Anna Vatanen Pro gradu -tutkielma Suomen kielen ja kotimaisen kirjallisuuden laitos Suomalais-ugrilainen laitos

Lisätiedot

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Struktuurista vuorovaikutukseen Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Termeistä Ihminen, jolla on puhevamma = ei pärjää arjessa puhuen, tarvitsee kommunikoinnissa puhetta

Lisätiedot

Vaatiiko subjektius subjektin? Sosiaalinen konstruktionismi kielentutkimuksessa ja kielenhuollossa

Vaatiiko subjektius subjektin? Sosiaalinen konstruktionismi kielentutkimuksessa ja kielenhuollossa Vaatiiko subjektius subjektin? Sosiaalinen konstruktionismi kielentutkimuksessa ja kielenhuollossa Ulla Tiililä Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ulla.tiilila@kotus.fi Kielitieteen päivät Helsingissä

Lisätiedot

Miten neuropsykiatriset häiriöt todetaan ja mikä on lääkärin osuus toimintakyvyn määrittämisessä?

Miten neuropsykiatriset häiriöt todetaan ja mikä on lääkärin osuus toimintakyvyn määrittämisessä? Miten neuropsykiatriset häiriöt todetaan ja mikä on lääkärin osuus toimintakyvyn määrittämisessä? AnttiAlaräisänen, LT vsylilääkäri LSHP yleissairaalapsykiatria Mitä neuropsykiatria on? Erilaisia neuropsykiatrisia

Lisätiedot

1. DIAGNOSOIDUT OPPIMISEN VAIKEUDET PALOKUNTA- NUORELLA AD/HD = TARKKAAVAISUUS- JA YLIVILKKAUSHÄIRIÖ:

1. DIAGNOSOIDUT OPPIMISEN VAIKEUDET PALOKUNTA- NUORELLA AD/HD = TARKKAAVAISUUS- JA YLIVILKKAUSHÄIRIÖ: PALOTARUS SUURLEIRI 2010 / PADASJOKI MINILUENNOT /Taru Laurén / 5.-9.7.2010 1. DIAGNOSOIDUT OPPIMISEN VAIKEUDET PALOKUNTA- NUORELLA AD/HD = TARKKAAVAISUUS- JA YLIVILKKAUSHÄIRIÖ: A = ATTENTION = HUOMIO

Lisätiedot

Englannin kielen ja viestinnän ja ammattiaineiden integrointiyhteistyö insinöörikoulutuksessa

Englannin kielen ja viestinnän ja ammattiaineiden integrointiyhteistyö insinöörikoulutuksessa Englannin kielen ja viestinnän ja ammattiaineiden integrointiyhteistyö insinöörikoulutuksessa Ammattikorkeakoulujen kielten ja viestinnän opettajien neuvottelupäivät Lapin ammattikorkeakoulussa 13.-14.11.2014

Lisätiedot

Pentti Haddington Oulun yliopisto englantilainen filologia. Anna Marin OAMK, liiketalouden yksikkö; Oulun yliopisto, UniOGS

Pentti Haddington Oulun yliopisto englantilainen filologia. Anna Marin OAMK, liiketalouden yksikkö; Oulun yliopisto, UniOGS Draaman käy*ö pedagogisena menetelmänä vieraiden kielten yliopisto- opetuksessa: Tutkimuspohjainen opetus, draama ja =eteellisen ar=kkelin kirjoi*aminen Pentti Haddington Oulun yliopisto englantilainen

Lisätiedot

MikaEL Kääntämisen ja tulkkauksen tutkimuksen symposiumin verkkojulkaisu

MikaEL Kääntämisen ja tulkkauksen tutkimuksen symposiumin verkkojulkaisu MikaEL Kääntämisen ja tulkkauksen tutkimuksen symposiumin verkkojulkaisu Julkaisun kustantajana on Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto. Julkaisuun hyväksytään ennen julkaisemattomia alkuperäisiä kirjoituksia

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Hyvinkään sairaala 19.11.2015 Neuropsykologian erikoispsykologi Laila Luoma laila.luoma@hus.fi 1 Neuropsykologian kohteena on aivojen ja käyttäytymisen

Lisätiedot

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Kemi 4.9.2015 Marja Koivusalo, lastenneurologian erikoislääkäri, Kolpeneen palvelukeskus Lasten ja nuorten normaali kehitys Normaalin

Lisätiedot

Tutkiva toiminta luovan ja esittävän kulttuurin kehittämishaasteena. Pirkko Anttila 2006

Tutkiva toiminta luovan ja esittävän kulttuurin kehittämishaasteena. Pirkko Anttila 2006 Tutkiva toiminta luovan ja esittävän kulttuurin kehittämishaasteena Pirkko Anttila 2006 Tutkimus vs. tutkiva toiminta? Research = careful search Sana recercher (ransk.) jaettuna osiinsa on: re = intensiivisesti,

Lisätiedot

Psyykkisten rakenteiden kehitys

Psyykkisten rakenteiden kehitys Psyykkisten rakenteiden kehitys Bio-psykososiaalinen näkemys: Ihmisen psyykkinen kasvu ja kehitys riippuu bioloogisista, psykoloogisista ja sosiaalisista tekijöistä Lapsen psyykkisen kehityksen kannalta

Lisätiedot

HENKILÖVIITTEISET PERSOONA- JA DEMONSTRATIIVIPRONOMINIT PUHUTUSSA KIELESSÄ

HENKILÖVIITTEISET PERSOONA- JA DEMONSTRATIIVIPRONOMINIT PUHUTUSSA KIELESSÄ HENKILÖVIITTEISET PERSOONA- JA DEMONSTRATIIVIPRONOMINIT PUHUTUSSA KIELESSÄ Suomen kielen pro gradu tutkielma Tampereen yliopistossa maaliskuussa 2006 Matleena Salo Tampereen yliopisto Kieli- ja käännöstieteiden

Lisätiedot

Yhteisestä toiminnasta yhteiseen kieleen

Yhteisestä toiminnasta yhteiseen kieleen lektiot Yhteisestä toiminnasta yhteiseen kieleen Marjo Savijärvi Väitöksenalkajaisesitelmä Helsingin yliopistossa 2. joulukuuta 2011 Olen tutkinut väitöskirjassani vuorovaikutuksessa tapahtuvaa oppimista.

Lisätiedot

Erityislapset partiossa

Erityislapset partiossa Erityislapset partiossa Neuropsykiatristen häiriöiden teoriaa ja käytännön vinkkejä Inkeri Äärinen Psykologi Teoriaa Neuropsykiatrinen häiriö on aivojen kehityksellinen häiriö, joka vaikuttaa usein laaja-alaisesti

Lisätiedot

ILOA JA LAATUA vaikeavammaisen ihmisen kohtaamiseen

ILOA JA LAATUA vaikeavammaisen ihmisen kohtaamiseen ILOA JA LAATUA vaikeavammaisen ihmisen kohtaamiseen Kuka määrää? Kehitysvammaliiton opintopäivät 5.11.2015 Katja Burakoff Asiantuntija, puheterapeutti Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus Tikoteekki

Lisätiedot

Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi

Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 30.9.2014 Hämeenlinna Pixabay Minna Rytkönen TtT, TH, tutkija, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos minna.rytkonen@uef.fi

Lisätiedot

Erään keskustelun analyysi Lenita Airisto haastattelee Finnairin talouspäällikköä

Erään keskustelun analyysi Lenita Airisto haastattelee Finnairin talouspäällikköä HELSINGIN YLIOPISTO Julkaistu oikeudenhaltijoiden luvalla. Ei saa kopioida, levittää tai saattaa muuten yleisön saataviin ilman eri lupaa. Ei saa tallentaa pysyvästi omalle tietokoneelle. Opiskelua, opettamista

Lisätiedot

Työryhmä 2. Hyväksi havaittuja käytäntöjä tutkimuseettisestä koulutuksesta. Keskiviikko 29.10.2014 Tieteiden talo, 405 Puheenjohtajana Petteri Niemi

Työryhmä 2. Hyväksi havaittuja käytäntöjä tutkimuseettisestä koulutuksesta. Keskiviikko 29.10.2014 Tieteiden talo, 405 Puheenjohtajana Petteri Niemi Työryhmä 2. Hyväksi havaittuja käytäntöjä tutkimuseettisestä koulutuksesta Keskiviikko 29.10.2014 Tieteiden talo, 405 Puheenjohtajana Petteri Niemi Eettinen tutkija... Tunnistaa asioiden eettisen puolen

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

Ruma merkitys. Tommi Nieminen. XLII Kielitieteen päivät. Kielitieteen epäilyttävin välttämätön käsite. tommi.nieminen@uef.fi. Itä-Suomen yliopisto ...

Ruma merkitys. Tommi Nieminen. XLII Kielitieteen päivät. Kielitieteen epäilyttävin välttämätön käsite. tommi.nieminen@uef.fi. Itä-Suomen yliopisto ... Ruma merkitys Kielitieteen epäilyttävin välttämätön käsite Tommi Nieminen tomminieminen@ueffi Itä-Suomen yliopisto XLII Kielitieteen päivät 21 23 toukokuuta 2015, Vaasa Merkitys, subst lingvistisen merkityksen

Lisätiedot

RANS0002 P2. Phonetics and Pronunciation (Fonetiikka ja ääntäminen), O, 2 ECTS. RANS0010 P3. Translation Exercise (Käännösharjoitukset) s, O, 3 ECTS

RANS0002 P2. Phonetics and Pronunciation (Fonetiikka ja ääntäminen), O, 2 ECTS. RANS0010 P3. Translation Exercise (Käännösharjoitukset) s, O, 3 ECTS FRENCH Curriculum of the academic year 2013-2014 BASIC STUDIES (First year, French Studies and French Translation and Interpreting) 25 ECTS, O = Obligatory RANS0001 P1. French Grammar (Kielioppi), O, 4

Lisätiedot

Lähdekielen vaikutuksen tutkimus korpusten pohjalta. Esitelmä Kielitieteen päivillä Oulussa 25.5.2007 Annekatrin Kaivapalu Tallinnan yliopisto

Lähdekielen vaikutuksen tutkimus korpusten pohjalta. Esitelmä Kielitieteen päivillä Oulussa 25.5.2007 Annekatrin Kaivapalu Tallinnan yliopisto Lähdekielen vaikutuksen tutkimus korpusten pohjalta Esitelmä Kielitieteen päivillä Oulussa 25.5.2007 Annekatrin Kaivapalu Tallinnan yliopisto Käsitteistä Kielten välinen vaikutus (crosslinguistic influence)

Lisätiedot

Tilanteeseen soveltuva kielenkäyttö ja (epä)kohteliaisuus voiko kohteliaisuutta opettaa?

Tilanteeseen soveltuva kielenkäyttö ja (epä)kohteliaisuus voiko kohteliaisuutta opettaa? Tilanteeseen soveltuva kielenkäyttö ja (epä)kohteliaisuus voiko kohteliaisuutta opettaa? Johanna Tanner, Helsingin yliopisto Johanna.p.tanner@helsinki.fi 8.8.2012 Esitelmän taustaa Väitöskirjatutkimus

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Tutkitaan, improvisoidaan ja sävelletään (EIC1) Kerrotaan tarina eri äänteillä, äänillä tai melodioilla, joita on luotu yhdessä.

Musiikkipäiväkirjani: Tutkitaan, improvisoidaan ja sävelletään (EIC1) Kerrotaan tarina eri äänteillä, äänillä tai melodioilla, joita on luotu yhdessä. Musiikkipäiväkirjani: Tutkitaan, improvisoidaan ja sävelletään (EIC1) Kerrotaan tarina eri äänteillä, äänillä tai melodioilla, joita on luotu yhdessä. Musiikkipäiväkirjani: Tutkitaan, improvisoidaan...

Lisätiedot

LUENTO 3. 1) Käyttäjän kokemus 2) Emootiot ja motivaatio 3) Käyttäjäryhmät 4) Käyttäjien tarpeet ja niiden kartoittaminen 5) Luentotehtävä 3

LUENTO 3. 1) Käyttäjän kokemus 2) Emootiot ja motivaatio 3) Käyttäjäryhmät 4) Käyttäjien tarpeet ja niiden kartoittaminen 5) Luentotehtävä 3 LUENTO 3 1) Käyttäjän kokemus 2) Emootiot ja motivaatio 3) Käyttäjäryhmät 4) Käyttäjien tarpeet ja niiden kartoittaminen 5) Luentotehtävä 3 KÄYTTÄJÄN KOKEMUS -USER EXPERIENCE Käyttäjäkokemus -User Experience

Lisätiedot

Kommentteja Robert Arnkilin puheenvuoroon Tutkimuksen ja käytännön vuoropuhelu. Keijo Räsänen keijo.rasanen@aalto.fi

Kommentteja Robert Arnkilin puheenvuoroon Tutkimuksen ja käytännön vuoropuhelu. Keijo Räsänen keijo.rasanen@aalto.fi Kommentteja Robert Arnkilin puheenvuoroon Tutkimuksen ja käytännön vuoropuhelu Keijo Räsänen keijo.rasanen@aalto.fi 1. Mitä Robert sanoi, ymmärrykseni mukaan 2. Kommenttieni tausta, osin samanlaisessa

Lisätiedot

KeVa perhehoidon ennakkovalmennus. KeVa -perhehoito - ennakkovalmennus

KeVa perhehoidon ennakkovalmennus. KeVa -perhehoito - ennakkovalmennus KeVa perhehoidon ennakkovalmennus 1. TAPAAMINEN MITÄ ENNAKKOVALMENNUS ON? Ennakkovalmennuksen tarkoitus Ennakkovalmennuksen tavoitteita Perhehoitajan valmiudet suhteessa lapsen, nuoren ja aikuisen tarpeisiin

Lisätiedot

20 3. - 77. - 65 68. KÄYDÄ

20 3. - 77. - 65 68. KÄYDÄ 2 20 3 4 5 77 6 7 65 68 8 Cambridge Idioms Dictionary / [ d E Walter] Cambridge : CUP, 2006 505 p 9 Oxford Dictionary of Idioms / [ d J Siefring] Oxford : OUP, 2005 340 p 10 Oxford Idioms Dictionary for

Lisätiedot

Selkokieli ja vuorovaikutus

Selkokieli ja vuorovaikutus Selkokieli ja vuorovaikutus Työväenmuseo Werstaan selkokoulutus 20.9.2011 Leealaura Leskelä / Selkokeskus Toivon, että ihmiset juttelisivat minulle enemmän. Toivon, että ihmiset oppisivat tuntemaan minut

Lisätiedot

ATLAS.ti -ohjelma laadullisen analyysin tukena Miten me sitä on käytetty?

ATLAS.ti -ohjelma laadullisen analyysin tukena Miten me sitä on käytetty? ATLAS.ti -ohjelma laadullisen analyysin tukena Miten me sitä on käytetty? Sanna Karhunen, FM, tohtorikoulutettava viestintätieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto Emma Kostiainen, FT, lehtori opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

Lukivaikeus. ttömällä kouluopetuksella

Lukivaikeus. ttömällä kouluopetuksella LUKIVAIKEUS Lukivaikeus Lukemiseen ja/tai kirjoittamiseen liittyvät erityisvaikeudet, jotka ovat ristiriidassa oppijan muuhun lahjakkuustasoon ja oppimiskykyyn eli lukivaikeus ei selity - alhaisella älykkyydellä

Lisätiedot

y h t e i s e e n k i e l e e n

y h t e i s e e n k i e l e e n p a s s i y h t e i s e e n k i e l e e n 13 S i s ä l l y s Johdanto 3 Kommunikointipassi 4 Yksilöllisen kommunikointipassin suunnitteleminen 6 Yksilöllisen kommunikointipassin käyttäminen 9 Passi turvana

Lisätiedot

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita Tapiolan lukiossa Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita kursseja mielenkiintonsa mukaan vapaassa

Lisätiedot

» Fonetiikka tutkii puheen: Tuottamista -> ARTIKULATORINEN Akustista ilmenemismuotoa -> AKUSTINEN Havaitsemista -> AUDITIIVINEN

» Fonetiikka tutkii puheen: Tuottamista -> ARTIKULATORINEN Akustista ilmenemismuotoa -> AKUSTINEN Havaitsemista -> AUDITIIVINEN » Fonetiikka tutkii puheen: Tuottamista -> ARTIKULATORINEN Akustista ilmenemismuotoa -> AKUSTINEN Havaitsemista -> AUDITIIVINEN 1 Puhe-elimistä Helsingin Yliopiston sivuilla» Puhe-elimet voidaan jakaa

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen

Lähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen Lähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen suodatin- ja kartoituslomakkeen avulla Neuvolapäivät 21.10.2015 1 Paras tapa ehkäistä väkivaltaa on puhua väkivallasta Asia, josta ei puhuta, ei ole olemassa.

Lisätiedot

Keskustelusta. Tapio Ikonen, Psykologipalvelu Dialogi 29.10.2010

Keskustelusta. Tapio Ikonen, Psykologipalvelu Dialogi 29.10.2010 Keskustelusta Tapio Ikonen, Psykologipalvelu Dialogi 29.10.2010 Tavoite Antaa ideoita hyvän vuorovaikutuksen rakentamiseksi haastaviin monenkeskisiin ammatillisiin keskusteluihin Painopiste keskusteluissa

Lisätiedot