Turvallisuusohjeita sähköradalle

Transkriptio

1 2008 Turvallisuusohjeita sähköradalle

2 Sisällysluettelo 1. Suurjännite Sähköistysjärjestelmät Sähköradan käyttökeskusalueet Työskentely sähköistetyllä radalla Sähkörata Äänettömyys Laiturit Ratapihat Kuormaus ja lastaus Työkoneiden käyttö ja työskentelyetäisyydet Tasoristeys Varo ja varmista Paluuvirtakisko Suojamaadoitus Käyttömaadoitus Työmaadoitus Hätämaadoitus Suurjännite Tehokas Näkymätön Vaarallinen Sähköradalla käytetty suurjännite mahdollistaa liikennekapasiteetin lisäyksen ympäristöystävällisesti ja tehokkaasti. Sähköradan rakenteissa piilee näkymätön vaara, voltin suurjännite, joka on hengenvaarallinen. Suurjännite voi olosuhteista riippuen loikata pitkänkin matkan jännitteisistä osista. Suurjännite ei kuitenkaan ole muita energianlähteitä vaarallisempi. Noudattamalla tämän oppaan ohjeita on sen läheisyydessä työskentely turvallista. Tärkeintä on muistaa pienin työskentelyetäisyys kaikkiin sähköratarakenteisiin, johtimiin ja kääntöorsiin. Tämän etäisyyden tulee säilyä kaikissa työn vaiheissa. Myöskään mikään sähköä johtava esine ei edes hetkellisesti saa alittaa tätä etäisyyttä. 2 3

3 2. Sähköistysjärjestelmät Suomessa on käytössä kahdenlaisia sähköistysjärjestelmiä: V:n järjestelmä 2. 2 x V:n järjestelmä VASTAJOHDIN Työhön opastetun henkilön pienin työskentelyetäisyys, turvaetäisyys V:n järjestelmässä ajojohtimiin, kääntöorsirakenteisiin ja paluujohtimiin on 2 m. Myös 2 x V:n järjestelmässä henkilön pienin työskentelyetäisyys on kaikkiin jännitteisiin osiin, myös vastajohtimeen 2 m V:n järjestelmän ratajohto 2 x V:n järjestelmän ratajohto 2 x V:n järjestelmä on käytössä rataosilla: Tuomioja Hirvineva Tuomioja Raahe Ruukki Oulu Rovaniemi Oulu Kontiomäki Iisalmi Kontiomäki Vartius Kerava Lahti Muilla rataosilla käytetään V:n järjestelmää. Lisätietoa sähköratamääräyksien sisältämistä sähkörataa koskevista turvallisuusohjeista saat RHK:n internet-sivuilta ja sähkölaitteiston käytön johtajilta

4 3. Sähköradan käyttökeskusalueet 4. Työskentely sähköistetyllä radalla Sähköistetyllä radalla ja sen läheisyydessä työskentelevien henkilöiden tulee olla perehdytetty sähköratajärjestelmään. Rautatiealueella työskentely ilman RHK:n lupaa on kielletty. Ratahallintokeskuksen julkaisu B 21 Radanpidon turvallisuusohjeet (TURO), sisältää ratatyöntekijöiden pätevyysvaatimukset ja ohjeet turvallisesta ratatyöskentelystä.työntekijöiden tulee käyttää standardin SFS-EN 471 mukaista, CE -merkittyä, vähintään luokan 2. varoitusvaatetusta. Irtotavaroiden siirtely nosturilla ja avoveden käsittely on kiellettyä jännitteisen ajojohtimen alla 6 7

5 4.1 Sähkörata Kaikissa sähkörataan kuuluvissa johtimissa ja niitä kannattavissa kääntöorsissa on voltin hengenvaarallinen jännite. Säilytä 2 metrin turvaetäisyys sähköradan jännitteisiin osiin. Arvioi etäisyys ennen töiden aloittamista, älä ryhdy mittaamaan sitä. Huomioi sillat ja tunnelit, joissa ajolangan korkeus on alle 6 metriä. Se aiheuttaa rajoituksia työskentelyyn ratajohdon alapuolella. Ne paikat, joissa ajolanka on alle 6 m:n korkeudessa, on merkitty punavalkoisin kilvin sähköratapylväisiin tai tunnelin suuaukolla. 4.3 Laiturit Laiturialueilla on huomioitava: Laiturin korkeuden aiheuttama pienentynyt etäisyys sähköradan jännitteisiin osiin. (Laitureiden korkeudet vaihtelevat) Sähköveturin tai -junan katolla olevien virroittimien rakenteiden osat ovat jännitteisiä. Niissä on V:n hengenvaarallinen jännite myös veturin tai junan seistessä. Jos joudut työssäsi alittamaan pienimmän työskentelyetäisyyden (2 m) on sinun tehtävä jännitekatkopyyntö ja suoritettava työ jännitekatkomenettelyllä. Vältä käyttämästä sähköistetyllä radoilla pitkiä sähköä johtavia työvälineitä. Erityistä varovaisuutta on noudatettava, kiskojen, teräslankojen sekä -mittanauhojen käytössä. Jos kuitenkin joudut työssäsi käyttämään tällaisia välineitä, huomioi tällöin pienin työskentelyetäisyys. Työvälineet eivät missään työn vaiheessa tai niitä siirrettäessä saa ulottua 2 m lähemmäksi jännitteisiä osia. 4.2 Äänettömyys Älä koskaan luota pelkkään kuulohavaintoon työskennellessäsi rautatiealueella. Sähköjunat liikkuvat lähes äänettömästi ja erittäin nopeasti (esim. 220 km/h nopeudella juna etenee 500 m 8 sekunnissa). Huomaa laiturin aiheuttama pienentynyt etäisyys jännitteisiin osiin 8 9

6 4.4 Ratapihat Jos vaunun kuorma on yli 1,7 m kiskon yläpinnasta mitattuna, ei kuorman päälle saa kiivetä. Työkoneiden ja vaunujen katolle kiipeäminen on kielletty, koska tuolloin alitetaan 2 m suojaetäisyys. 4.5 Kuormaus ja lastaus Kuormaamisessa ja lastaamisessa on huomioitava sivuetäisyys jännitteisiin osiin.tarvittaessa tarkemmat ohjeet kuormauksesta löydät RHK:n internetsivustoilta

7 4.6 Työkoneiden käyttö ja työskentelyetäisyydet Nostokorkeuden rajoittimella varustettujen työkoneiden työskentelyetäisyydet löytyvät sähköratamääräyksistä, ilman rajoitinta käytettävien koneiden pienin työskentelyetäisyys ajojohtimen alapuolella on 2 m ja sivusuunnassa AINA 3 m. 4.7 Tasoristeys Suurin sallittu ajoneuvokorkeus maantieliikenteessä on 4,3 m. Jos suurin sallittu alikulkukorkeus 4,5 m ylittyy, on otettava yhteys sähkölaitteiston käytön johtajaan tai kunnossapitäjään. Jännitteisen ajojohtimen päällä saa työskennellä vain sähkölaitteiston käytön johtajan luvalla

8 5. Varo ja varmista Suhtaudu ajojohtimeen AINA, kuin se olisi jännitteinen. Kun ajojohdin on hätä- tai työmaadoitettu ja maadoituksesta vastaava henkilö on antanut sinulle työskentelyluvan sekä selvittänyt turvallisen työskentelyalueen rajat, vasta sitten voit luottaa sen olevan jännitteetön. Katkenneeseen ajojohtimeen täytyy AINA suhtautua kuin jännitteiseen, hengenvaaralliseen johtimeen. Jos johdin ulottuu maahaan asti, silloin maassa voi myös esiintyä hengenvaarallinen askeljännite. Älä mene 20 m lähemmäksi maadoittamatonta katkennutta maassa olevaa suurjännitejohdinta. 5.2 Suojamaadoitus Suojamaadoitusjohdin suojaa maadoitettavaa kohdetta vikatapausten kosketusjännitteiltä. Jos joudut irrottamaan sen työn ajaksi, muista tehdä ennen irrottamista maadoitetun kohteen ja paluuvirtakiskon välille luotettava tilapäinen suojamaadoitus. Tilapäisen suojamaadoituksen saa tehdä tehtävään opastettu henkilö. Alle viiden metrin etäisyydellä raiteen keskilinjasta sijaitseva maadoittamaton ratajohtopylväs, muu sähköä johtava esine tai rakenne on hengenvaarallinen, jos niihin osuu esim. katkennut ajojohdin. Katkennut ajojohdin voi roikkua vapaasti ilmassa, mutta se ei tarkoita sitä, että katkennut johdin olisi jännitteetön. Kierrä johdin mahdollisimman kaukaa. Varoita muita alueella liikkuvia katkenneesta ajojohtimesta. Tee katkenneesta ajojohtimesta välittömästi ilmoitus käyttökeskukseen tai hätäkeskukseen. 5.1 Paluuvirtakisko Paluuvirtakisko on osa sähköistysjärjestelmää ja sen virtatietä. Jouduttaessa katkaisemaan paluuvirtakisko, on katkaisukohdan ohi asennettava ohitusjohdin, jolla estetään vaarallisten jännitteiden muodostuminen tehtävään katkoskohtaan. Tilapäinen pylvään suojamaadoitus Ohitusjohdin 14 15

9 5.3 Käyttömaadoitus Käyttömaadoitettu pylväs on merkitty maastoon maalaamalla sininen 30 cm levyinen rengas 2 m korkeuteen perustuksen pinnasta. Käyttömaadoitetun pylvään vioittuneet maadoitusjohtimet ovat hengenvaarallisia ja ne saa korjata vain sähköalan ammattihenkilö. 5.4 Työmaadoitus Jos et voi suorittaa työtehtävääsi alittamatta pienintä sallittua työskentelyetäisyyttä, on sinun varmistettava työturvallisuus jännitekatkomenettelyllä. Jännitekatkomenettelyn ohjeet löytyvät sähköratamääräyksistä. Jännitekatkon periaatteena on, että työskentelyalueeseen vaikuttava ajojohdin erotetaan jännitteestä. Yleensä tämä toimenpide suoritetaan sähköradan käyttökeskuksen toimesta. Työalue suojataan molemmin puolin sijoitetuilla pää- ja työmaadoituksilla, joilla estetään johtimien jännitteiseksi tuleminen työaikana. Työmaadoituksen saa suorittaa vain tehtävään riittävästi opastettu sähköalan ammattihenkilö, käyttäen siihen virallisesti hyväksyttyjä maadoitusvälineitä. Käyttömaadoitettu pylväs Työmaadoitus 16 17

10 5.5 Hätämaadoitus Muistiinpanoja Vaurio- ja muissa hätätilanteissa pelastuslaitos, veturimiehistö, työkoneenkuljettaja tai rautatieyrityksen pelastusyksikkö tekevät ajojohtimeen hätämaadoituksen. Työvälineistöä 18 19

11 Ratahallintokeskus Kaivokatu 8, PL 185, Helsinki puh , fax