Suomen metsävarat ja puumarkkinoiden kehittäminen toimintaohjelma puun käyttöä lisäävien investointien edistämiseksi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomen metsävarat ja puumarkkinoiden kehittäminen toimintaohjelma puun käyttöä lisäävien investointien edistämiseksi"

Transkriptio

1 Suomen metsävarat ja puumarkkinoiden kehittäminen toimintaohjelma puun käyttöää lisäävien investointienn edistämiseksi

2 Tiivistelmä Kotimaisen puun käytön ennustetaan toteutusvaiheessa ja suunnitteilla olevien investointien myötä kasvavan merkittävästi lähivuosina. Tähän ohjelmaan on koottu MTK:n perustellut toimenpide-esitykset puumarkkinoiden toimivuuden parantamiseksi. Tässä esitettyjen puumarkkinoiden kehittämistoimenpiteiden toteuttaminen nostaa merkittävästi Suomen metsien kasvua ja kestävää hakkuusuunnitetta. Hakkuumääriä on mahdollista nostaa yli 40 prosenttia nykytasosta yli 83 miljoonaan kuutiometriin vuodessa ja pidemmällä aikavälillä vuodesta 2030 eteenpäin 86 miljoonaan kuutiometriin. MTK esittää seuraavia toimenpiteitä puumarkkinoiden kehittämiseksi 1. Kehitetään puun käyttöä ja lopputuotemarkkinoita koskevaa tilastointia ja metsänomistajille tarjottavaa markkinainformaatiota 2. Metsätilojen siirtymistä aktiivisten metsätalouden harjoittajien omistukseen edistetään sukupolvenvaihdosten verohuojennuksella ja muilla verotuksellisilla kannustimilla. 3. Kehitetään metsätilarakennetta korottamalla metsävähennys 95 %:iin ja kannustamalla metsien yhteisomistukseen 4. Uudistetaan kaavoituslainsäädäntöä tukemaan puunkäyttöä talousmetsissä 5. Otetaan uuden metsälain mahdollisuudet käyttöön metsänomistajia aktivoimalla 6. Kehitetään uusia puukauppatapoja ja otetaan laajemmin käyttöön metsänomistajien yhteismyyntejä tukeva korjuupalvelumalli 7. Otetaan metsävaratiedot paremmin käyttöön ja kehitetään metsänomistajille suunnattuja sähköisiä palveluita. 8. Kehitetään liikenneinfrastruktuuria ja kohdennetaan määrärahoja alemman tieverkon kunnostukseen. 9. Huolehditaan, että kansainväliset sopimukset, kuten ilmastosopimus, eivät vaaranna Suomen metsien kestävää käyttöä. Puumarkkinoiden ja metsänomistuksen rakenteellisilla uudistuksilla sekä infrastruktuurin kehittämisellä on mahdollista nostaa kotimaista puun tarjontaa yli 10 miljoonalla kuutiometrillä vuodessa. Merkittävimmät kustannusvaikutukset valtiontalouteen tulevat nykyistä merkittävimmästä panostuksesta infrastruktuuriin ja metsätilojen sukupolvenvaihdoslainsäädännön kehittämisestä ja metsävähennysjärjestelmän kehittämisestä. Pakkokeinot ja metsätalouden kustannusrasituksen lisääminen johtavat puukaupan vaihteluiden lisääntymiseen ja puumarkkinoiden toiminnan heikentymiseen. Ohjelman positiiviset vaikutukset kansantalouteen ovat 10 miljoonan puukuutiometrin aikaan saamat suorat verotulot, työpaikat korjuussa, kuljetuksessa ja jalostuksessa sekä metsäteollisuustuotannon aiheuttamat positiiviset vaikutukset kansantalouteen vientitulojen ja verokertymän kautta. Arvioitu metsäsektorin arvonlisäyksen kasvu olisi yli miljardi euroa vuodessa ja suorat työllisyysvaikutukset yli uutta työpaikkaa.

3 1. Puuvaramme riittävät mutta metsien käyttöä pitää tehostaa Metsämme kasvavat 104,4 milj. m 3 vuodessa runkopuuta ja kasvua voidaan edelleen kiihdyttää. Viime vuosina metsät ovat tuottaneet 33 milj. m 3 enemmän puuta kuin sitä on poistunut hakkuissa tai luontaisesti. Suomen suurimman kestävän hakkuumahdollisuusarvion (vuosille ) mukaan tukki-milj. m 3 vuodessa. (Metsätilastollinen vuosikirja 2014.) ja kuitupuuta voidaan hakata kestävästi 73 milj. m 3 vuodessa ja energiapuuta 21 Vuotuiset hakkuut ovat viime vuosina olleet noin 78 % kestävästä hakkuumäärästä (54 59 milj. m 3 /vuosi). Jo nykyisellä metsien hoidon ja käytön tasolla hakkuita voitaisiin lisätää merkittävästi (lähes 20 milj. m 3 /vuosi). Tehostamalla metsien hoitoa ja käyttöä metsien kasvua ja kestävästi käytettävissä olevaa puumäärää voidaan lisätä merkittävästi. Vuotuisia hakkuumäär riä voitaisiinn lisätä yli 40 % nykytasosta, eli yli 83 milj. kuutiometriin. Tällä lisäyksellä saavutettaisiin myös energiapuulle asetetut kertymätavoitteet ilman, että kuitupuun mitat täyttävää puuta juurikaan käytettäisiin suoraan energiantuotantoon. Tämä voidaan saavuttaa toteuttamalla suositusten mukaiset metsänhoitotyöt sekä nopeuttamalla hakkuukiertoa. Vuoden 2030 jälkeen hakkuita voidaan nostaa kestävästi 86 miljoonaan kuutiometriin vuodessa. Metsänhoitotöiden nykyiset pinta-alat ovat vain noinn 55 % suositusten mukaisesta tasosta. Tehostaminen edellyttää, että harvennushakkuut tehdään ajoissa ja riittävän voimakkaina, uudistushakkuut toteutetaan ajoissa ja metsät uudistetaan heti päätehakkuun jälkeen. Uudistettaessa viljellen hyödynnetään jalostettua siementä, taimikonhoitotyö toteutetaan ajoissa ja kasvatuslannoituksia tehdään nykyistä enemmän. Kuva 1. Keskimääräiset vuotuiset hakkuukertymät (milj. m3) eri skenaarioilla sekä toteutuma v (Hynynen et al. Metsätieteen aikakauskirja 4/2013).

4 1000 ha Hoitotyöt nykytasolla Suositusten mukaiset hoitotyöt Toteutunut Uudistaminen Taimikonhoito Metsänlannoitus Kunnostusojitus Kuva2. Metsänhoitotöiden vuotuiset toteutuspinta-alat (1000 ha) eri skenaarioilla ja vuosina (Hynynen et al. Metsätieteen aikakauskirja 4/2013). Toimenpiteet: Huolehditaan kustannustehokkaasta kannustejärjestelmästä ja panostetaan tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Tuetaan metsänomistajien omatoimisuutta ja huolehditaan heidän kouluttamisestaan. Kustannusvaikutus valtiontalouteen: Ei kustannusvaikutuksia, mikäli valtiovalta toteuttaa valtioneuvoston hyväksymän Metsästrategia 2025 mukaisen Kestävän metsätalouden rahoituslain ja biotalouden tutkimuksen rahoituksen ja mikäli Suomen metsäkeskuksen rahoitus säilyy nykytasolla. 2. Tilastoinnin ja markkinainformaation kehittäminen Hinta- ja määrävaihtelut Suomen puumarkkinoilla ovat selvästi tasaantuneet viimeisen kolmen vuoden aikana. Puukaupan vaihteluiden pienentyminen on omalta osaltaan tukenut Suomessa toimivan metsäteollisuuden kilpailukykyä sekä parantanut investointiedellytyksiä. Kotimaisen puun käyttö vuonna 2014 oli historiallisen korkealla tasolla. Puukaupan hintoihin ja määriin liittyvä julkisesti saatavilla oleva markkinainformaatio on korkealaatuista. Kysynnän ja tarjonnan kohtaamisen näkökulmasta kuitenkin huomattavan iso puute on puun käyttöön ja lopputuotemarkkinoihin liittyvän tiedon viive. Lisäksi puuvarannoista ei ole käytännössä mitään systemaattisesti kerättyä tietoa. Edellä mainittujen tilastointipuutteiden korjaaminen pitäisi ottaa esimerkiksi MMM:n puumarkkinatyöryhmän asialistalle. Esitys: parannetaan puun käyttöä ja lopputuotemarkkinoita koskevaa tilastointia Kustannusvaikutus: ei merkittäviä kustannusvaikutuksia. Toteutetaan osana Metsästrategia 2025 hankesalkkua.

5 3. Aktiivisen metsätalousyrittäjyyden kehittäminen Puun tarjonnassa metsänomistajan keski-ikä ja metsien hakkuumahdollisuudet ovat keskeisimmät selittävät tekijät. Luonnonvarakeskuksen tutkimusten mukaan metsänomistajien keski-iän nuorentuminen 10 vuodella lisäisi puun tarjontaa 3 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Metsätilojen sukupolvenvaihdosten edistäminen olisi puumarkkinoiden toimivuuden kannalta ylivoimaisesti tärkein toimenpide. Merkittävä tarjonnan lisäys, 1,5 miljoonaa kuutiometriä vuodessa, tulisi myös metsätilojen keskipintaalan kasvattamisella 30 hehtaarista 50 hehtaariin. Metsänomistajakyselyiden mukaan metsätilan pinta-ala ei kuitenkaan tälläkään hetkellä vaikuta hakkuumahdollisuuksien hyödyntämiseen ja puun myyntikäyttäytymiseen. Ratkaisevampi merkitys on sillä, että onko metsänomistajalla myytävää puuta. Lisäksi metsänomistajakunnan kaupungistumisella ei ole vaikutusta puun myyntikäyttäytymiseen ja hakkuumahdollisuuksien hyödyntämiseen. Metsänomistajille on oltava tarjolla heidän tavoitteidensa mukaisia puukaupallisia palveluita. 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% % 6,0 81% 85% 5,0 70% 4,0 53% 3,0 41% 2,0 % myi m3/ha/v 1,0 1999, Valtakirja ja sopimusasiakaskauppa 45% 40% 35% 30% 25% 20% 15% 10% V altakirja 5% S asiakas % Yli 100 Kuva 3. Puukauppa-aktiivisuus tilakokoluokittain vuosina , metsänhoitoyhdistys valtakirjaasiakkaat ja metsäteollisuusyritysten sopimusasiakkaat tilakokoluokittain (Metla 2010). Puumarkkinoiden toimivuutta ja tehokkuutta voidaan parantaa metsätilarakennetta kehittämällä. Metsätilarakenteen kehittämiseen on nopeasti luotavissa kannustimia. Metsävähennyksen ja luovutusvoittoverovapauden yhdistelmällä tuotaisiin metsätiloja markkinoille samalla, kun tilan ostajalle luotaisiin kannustimia, jotka ovat hyödynnettävissä vain, jos puukauppaa tekee aktiivisesti. Korottamalla metsävähennys 95 prosenttiin luotaisiin aktiivisuutta puumarkkinoille ja luovutusvoittoverovapaudella kannustettaisiin passiivisia metsänomistajia myymään metsätilansa aktiivisille. Vuoden 2003 jälkeen Suomeen on perustettu lähes 140 uutta yhteismetsää ( hehtaaria). Uudet yhteismetsät ovat valtaosin suvun tai perheen yhteismetsiä, jotka on muodostettu huomattavasti keskimääräistä suuremmista, yleensä yhtymä- tai perikuntamuotoisista tiloista tai sukulaisten erillisistä tiloista. Yhteismetsälakia uudistamalla olisi mahdollista edelleen alentaa kynnystä yhteismetsän perustamisessa. Myös muiden yhteisomistusmuotojen, kuten kiinteistörahastojen, toimintaedellytyksiä tulisi kehittää. Tällä hetkellä meillä ei ole kiinteistörahastolaki, joka mahdollistaisi verotehokkaat

6 kiinteistörahastot. Myös mahdollisuutta siirtää metsäomaisuuttaa apportti-omaisuutenaa muussa yhteisömuodossa toimivaan metsätalousyritykseen tulee kehittää. Esitys: Toteutetaan metsätilojen spv-huojennus. Otetaan käyttöön metsätilojen määräaikainen luovutusvoittoverovapauss ja korotetaan metsävähennystä 95 % metsätilojen kauppa-arvosta. Kehitetään yhteisomistu usta niin yhteismetsälainsäädännön kuin kiinteistörahastolainsäädännön kautta. Kustannusvaikutus: Metsäntutkimuslaitoksen laskelmien mukaan sukupolvenvaihdoshuojennuksen kokonaisverokertymä (lahjahuonoimmassa vaihtoehdossa. Todennäköisimpien vaihtoehtojen mukaan verojen yhteisverok ertymän lisäys yltäisi ja perintö- sekä puunmyyntituloverot) olisi positiivinen jopa kaikkein ensimmäisellä viisivuotisjaksolla parhaimmillaan 7 8 miljoonaan euroon vuodessa. Metsävähennyksenn korotus merkitsisi valtiolle noin 50 miljoonan euron verotulojen menetystä: Lisääntyvä puun käyttö pienentää menetystä. 4. Muut veroratkaisut Maa- ja metsätaloudenharjoittajien sekä pienten yrittäjien verotusta on kiristetty nostamalla pääomatulojen verokannan 30 prosenttiinn ja muuttamalla veronn progressiiviseksi siten, että veron taso on 33 prosenttia pääomatulojen euroa ylittävältä osalta. Samaa yhteisöverokantaa on määrätietoisesti alennettu Kuva 4. Eri verokantojen kehitys (Metsätieteen aikakauskirja 1/2014).

7 Pääomaverotukseen tuodut portaat saattavat johtaa puukauppojen pienenemiseen korkeamman veron välttämiseksi. Pääomaverotuksen keventämisellä mahdollistettaisiin suurempien puukauppojen tekeminen ilman progressiivisuutta. Se missä yhteisömuodossa elinkeinotoimintaa harjoitetaan, ei saisi vaikuttaa verotuksen tasoon. Esitys: Yksityisten elinkeinonharjoittajien ja henkilöyhtiöiden, kuten metsätalouden harjoittajien, verotusta kevennetään osakeyhtiöiden kanssa tasapuolisemmaksi tekemällä näiden elinkeinotoiminnan tulosta 5 prosentin suuruinen yrittäjävähennys. Kustannusvaikutus: pääomatulon osittainen verovapaus pienentää verokertymää noin miljoonaa euroa vuodessa. 5. Metsätalouden kannattavuus edellyttää että puulla on kysyntää Metsätalouden kannattavuus riippuu puun tuotannon kustannusten lisäksi keskeisesti puun hinnasta ja kysynnästä. Metsäteollisuuden kannattavuuden paraneminen nostaa metsätalouden kannattavuutta ja päinvastoin. Suurimman uhan tulevaisuuden hakkuumahdollisuuksille aiheuttaa metsien nykyinen vajaakäyttö. Pelkästään ensiharvennuksia jää riittämättömän puun kysynnän ja metsätalouden heikon kannattavuuden vuoksi tekemättä noin ha:lla vuosittain. Suomessa on yhteensä lähes 1,6 milj. ha taimikoita tai nuoria metsiä, joissa taimikonhoito tai ensiharvennus on metsähoidollisessa mielessä myöhässä. Ellei harvennusten tekeminen ole taloudellisesti nykyistä huomattavasti mielekkäämpää, hakkuumahdollisuudet alkavat tulevina vuosikymmeninä supistumaan. Ensiharvennusrästien poisto toisi puuta markkinoille noin 3 milj. m 3 vuodessa. Metsien käytön tehokkaampi hyödyntäminen edellyttää, että puulla on kysyntää ja metsänomistajien aktiivisuus kasvaa. Metsänomistajat eivät tee investointi- tai puunmyyntipäätöksiä kansantalouden tai metsäteollisuuden näkökulmasta, vaan yksityistaloudellisista syistä. Metsätalouteen liittyviä lisäinvestointeja on hyvin vaikea perustella, ellei nykyisillekään puuvaroille ole käyttöä. Kestävien hakkuumahdollisuuksien vajaakäyttö ohjaa metsiä vääjäämättä talouskäytön ulkopuolelle erityisesti pohjoisessa. Puun kysyntää lisäävät investoinnit toteutuessaan parantavat puun kysyntää ja näin puukaupan toimivuutta ja tasaisuutta. Toisaalta tilanne vaihtelee Suomen eri osissa huomattavasti eri osissa ja erityisesti Pohjois-Suomeen kaivattaisiin lisää uusia käyttökohteita. Tällä hetkellä puun kaukokuljetusmatkat ovat kannattavan metsätalouden näkökulmasta liian pitkiä. 6. Kaavoitus tukemaan puunkäyttöä talousmetsissä Kaavoitusta ja muuta maankäyttöä koskevat normit sekä maakuntien ja kuntien viranomaiskäytäntö estävät tai rajoittavat - usein perusteettomasti - puun käyttöä tavallisissa talousmetsissä.

8 Metsäntutkimuslaitoksen vuonna 2013 julkaiseman tutkimuksen mukaan yleiskaavoituksen ja metsien suojelun vaikutuksesta Etelä-Suomen alueen 32 kunnan alueella 8 % metsä- ja kitumaasta oli suojeltu tai rajoitetun puutuotannon piirissä. Hyvinkäällä suojeltuja tai rajoitetun metsätalouskäytön metsä- ja kitumaita oli peräti 23 %. Esitys: Kaavoitusta ja muuta maankäyttöä koskevaa lainsäädäntöä uudistetaan sekä viranomaistoimintaa ohjataan suuntaan, joka edistää puunkäyttöä talousmetsissä. Kustannusvaikutus: Toteutetaan osana Metsästrategia 2025 strategista hankesalkkua. Ei suoria, ylimääräisiä kustannusvaikutuksia valtiontalouteen. 7. Uusi metsälaki lisää metsänomistajien aktiivisuutta Uudistettu metsälaki astui voimaan Uudistuksessa otettiin huomioon metsänomistajien tavoitteiden monipuolistuminen ja purettiin metsien käytön yksityiskohtaista säätelyä. Uusi laki mahdollistaa entistä monipuolisemman metsien käsittelyn mm. eri-ikäisrakenteisen metsänkasvatuksen, minkä arvioidaan lisäävän nykymenetelmiin varauksellisesti suhtautuvien metsänomistajien aktiivisuutta metsien hoidossa ja hyödyntämisessä. Uudistushakkuiden järeys- ja ikärajoitteet poistettiin, mikä mahdollistaa yhtenäisten käsittelyalueiden koon kasvattamisen ja lisää näin toiminnan kustannustehokkuutta. Muutokset todennäköisesti lisäävät metsänomistajien aktiivisuutta ja puun tarjontaa. Myös metsänhoitoyhdistyksiä koskeva lainsäädäntö muuttui vuoden 2015 alussa. Metsänhoitomaksu poistui samalla, kun metsänhoitoyhdistystoiminnan rajoitteita poistettiin. Lakimuutos on kannustanut metsänhoitoyhdistyksiä entistä aktiivisempaan toimintaan myös puumarkkinoilla. Metsänhoitoyhdistysten merkittävää roolia puumarkkinoilla kuvaa se, että neljä viidestä puukaupasta käynnistyy metsänhoitoyhdistyksen avustuksella. Tällä hetkellä metsänomistajien aktivointia rajoittaa puun kysyntä. Puun käytön kasvaessa on metsänhoitoyhdistyksillä valmius aktivoida metsänomistaja tarjoamaan puuta. Esitys: kaikki organisaatiot viestivät aktiivisesti metsälain uudistuksen tuomista vaihtoehdoista ja panostavat osaamisen lisäämiseen, jotta uusia toimintatapoja voidaan hyödyntää. Tehostetaan ja priorisoidaan Suomen metsäkeskuksen toimintaa. Kustannusvaikutus: ei suoria vaikutuksia valtion budjettiin 8. Uudet puukauppatavat ja korjuupalvelumallin kehittäminen Puumarkkinoiden toimivuutta voidaan parantaa ottamalla käyttöön nykyaikaisempia toimintatapoja. Sähköinen puumarkkinapaikka, kuten tuovat puukaupan uusien metsänomistajien ulottuville. Sukupolvi, joka on tottunut ostamaan ja myymään verkkokauppapaikoissa on valmis omaksumaan myös verkossa tehtävän puukaupan. Sähköisen puukaupan kehittyminen vaatii kuitenkin markkinaosapuolten sitoutumista jatkokehittämiseen.

9 Viime vuosina on esitetty useita tapoja tuoda tehokkuutta puun korjuuseen sekä puukauppaan. Esimerkiksi maa- ja metsätalousministerin vetämä puumarkkinatyöryhmä esitti uutta toimintamallia, jossa metsänhoitoyhdistys tai muu vastaava tuottaja valmistelee myyntiin tulevan leimikon siten, että hinnoittelu ja korjuun aloittaminen on mahdollista ilman erillistä ostajan tekemää maastokäyntiä. Korjuuvalmiin leimikon tavoitteena on mm. metsäammattilaisten päällekkäisen työn vähentäminen ja puukaupan tehostaminen. Olemassa oleva tapa puumarkkinoiden tehokkuuden parantamiseksi on metsänhoitoyhdistysten ja pk-yritysten puun korjuupalvelu sekä toimitussuunnitelmat. Tällä hetkellä metsäteollisuuden omat puunkorjuuorganisaatiot vastaavat 80 %:sta yksityismetsissä tehtävästä puunkorjuusta. Korjuupalvelussa metsänhoitoyhdistys tekee puun käyttäjän kanssa sopimuksen toimitettavasta puumäärästä, ajasta ja tavasta. Tämän jälkeen lukuisien yksittäisten pienten metsänomistajien puita voidaan metsänomistajien niin tahtoessa yhdistää samaan toimitukseen. Markkinoiden tehokkuus paranee huomattavasti. Erityisesti huomioitava piirre korjuupalvelussa on se, että kullekin puun käyttäjälle voidaan toimittaa juuri hänen tarvitsemaansa puutavaralajia. Puu ohjautuu juuri sinne, missä sillä on paras jalostusarvo. Puun hankinnan kustannuksia sekä markkinoiden tasaista toimivuutta voidaan parantaa kasvattamalla korjuupalvelumallin käyttöä. Toimenpiteet: Puumarkkinaosapuolet ottavat käyttöön uusia puukauppatapoja ja kehittävät uusia toimintamalleja, kuten sähköistä puukauppapaikkaa Kustannusvaikutus: Ei kustannusvaikutuksia valtiontalouteen 9. Metsäomistajien tavoittaminen ja aktivointi Valtakunnan metsien inventoinnin mukaan neljännes Suomen metsistä on ollut kymmeniä vuosia koskemattomina. On olennaista selvittää missä nämä metsät sijaitsevat, kuka ne omistaa ja mitkä ovat syyt siihen, ettei metsiä ole hyödynnetty taloudellisesti. Metsänhoitoyhdistysten lisäksi Suomen metsäkeskuksella on olemassa valmis toimintamalli kohdennetun neuvonnan antamiseksi. Metsäkeskus pystyy asiakkuusohjelman kautta kohdistamaan toimenpiteet niihin metsänomistajiin, jotka eivät ole aktiivisesti käyttäneet metsiään. Metsäkeskuksen neuvonta- ja edistämisresursseja tulee kohdistaa näihin tiloihin ja metsänomistajiin. Toimenpiteet: Suomen metsäkeskuksen asiakkuusohjelman tehokas kohdentaminen ja resurssien käytön tehostaminen Kustannusvaikutukset: Ei valtiotaloudellisia lisäkustannuksia

10 10. Metsävaratietojen hyödyntäminen ja sähköiset palvelut metsänomistajille Suomessa on kattava valtakunnan metsien inventointiaineisto ja j toisaalta Suomen metsäkeskuksen Metsään.fi -järjestelmä tilakohtaisista metsävaratiedoista. Olennaista on miten näistä tiedoista rakennetaan seuraavan sukupolven metsätieto ja ennen kaikkea, miten tietoa käytetään asiakaslähtöisesti metsätalouden toimintaedellytysten parantamiseksi. Toimenpiteet: Metsään.fi -palvelua kehitetään metsäomistajien maksuttomaksi asiointiportaaliksi ja toteutetaan Metsästrategia 2025 mukaisesti Metsätieto 2020 hanke. Kustannusvaikutukset: Ei suoria kustannusvaikutuksia. Hoidetaan LUKE:n ja SMK normaalilla budjettirahoituksella. Edellyttää toiminnan priorisointia. 11. Liikenneinfrastruktuurin kehittäminen Puun kuljettamien laitoksille on vakavasti vaarassa tieverkkomm me rapistuessa. Yhteiskunnan rahoitus alempaan tieverkkoon ja yksityisteihin on liian pieni suhteessa niiden nykyiseen ja tulevaan merkitykseen. Mikäli tieverkostomme ei ole ympäri vuoden liikennöitävässä kunnossa, on biotalouden kasvu vaarassa. Kuva ). Ruotsin valtio panostaa liikenneinvestointeihin kuusinkertaisesti Suomeenn verrattuna (PTT Parlamentaarinen korjausvelkatyöryhmä esitti perusväylänpitoon 200 miljoonan euron tasokorotusta. Lisäksi tarvitaan noin 50 milj. vuotuista lisäystää alemman tieverkon ylläpitoon. Myös siltojen ikääntyminen nostaa rahoitustarvetta. Yksityistiemäärärahojen lähes poistaminen valtion talousarviosta vaarantaa kuljetukset. Nostamalla yksityisteiden vuosittainen avustustaso noinn 30 miljoonaan euroon turvataan biotaloudenn kuljetukset. Tienpidon määrärahat painottuvat nykyisin vilkasliikenteisiin teihin. Koska perusväylänpidon rahoitustaso on jo vuosia ollutt kestämättömän alhainen, on alemman tieverkon ylläpito jäänyt ilman riittävää rahoitusta. Väylien hoidosta ja ylläpidosta säästäminen on todellinen

11 uhka Suomen kilpailukyvylle ja biotaloudelle. KEMERA-järjestelmän uudistamisen vaikutuksia metsäteihin on myös seurattava tarkasti. PTT:n tuoreen selvityksen mukaan painorajoitteisten siltojen ja tieosuuksin kunnostaminen ja tiestön kunnon parantaminen alentaisi metsä- ja elintarviketeollisuuden tuotantolaitosten kuljetuskustannuksia yli 5 % nykyisestä. Kahdeksanvuotisella 20 miljoonan euron perustienpidon vuosittaisella lisärahoituksella alennettaisiin metsäteollisuuden raakapuun kuljetuskustannuksia vuosittain 25 miljoonalla eurolla. Koko teollisuuden kuljetuksissa säästö olisi kaksinkertainen. Tieverkon kunnosta uhkaa muodostua este kustannustehokkaalle puuhuollolle. Toimenpiteet: Parlamentaarisen korjausvelkatyöryhmän esittämän 200 milj. tasokorotuksen lisäksi tarvitaan noin 50 milj. vuotuista lisäystä alemman tieverkon ylläpitoon. Lisäksi yksityisteiden vuosittainen avustustaso on nostettava noin 30 milj. euroon. Kustannusvaikutukset: 200 milj milj. /v 12. Kansainvälisten sopimusten vaikutus metsien käyttöön on otettava huomioon Durbanin ilmastokokouksessa vuonna 2011 päätettiin maankäyttö- ja metsäsektorin nielujen ja päästöjen roolista maiden päästövähennysvelvoitteiden täyttämisessä Kioton pöytäkirjan toisella velvoitekaudella Suomen metsänhoidon nieluksi määritettiin 19,3 miljoonaa tonnia CO 2 ekvivalenttia. Käytännössä tämä tarkoittaa, että Suomen metsien kasvun tulee vuosittain olla noin 21,5 miljoonaa m 3 suurempi kuin puuston kokonaispoistuma. Mikäli metsien nielu eli kasvun ja poistuman erotus on tätä suurempi, voidaan ylimenevästä osasta laskea pieni osuus hyväksi muiden alojen päästöissä. Mikäli kasvun ja poistuman erotus on tätä pienempi, tulkitaan tämä metsänhoidon päästöksi joka lasketaan sellaisenaan muiden päästöalojen rasitteeksi. Tämä vaikeuttaa Suomen päästötavoitteen saavuttamista. Metsäntutkimuslaitoksen tietojen mukaan Suomen metsät ovat viime vuosina tuottaneet vuosittain puuta noin 33 milj. m 3 enemmän kuin sitä on poistunut hakkuissa ja luontaisesti. Tämä tarkoittaa, että Suomi on saanut metsistään pienen nieluhyödyn kokonaispäästöjä laskettaessa. Vuonna 2013 ero oli kasvaneen puunkäytön ja hakkuiden seurauksena vain 25 milj. m 3 eli jo lähellä 21,4, milj. m 3 :n rajaa, jolloin metsät kääntyvät päästöksi. Metsäteollisuuden uudet investoinnit tulevat lisäämään puunkäyttöä merkittävästi. Vaikka puuvarojen puolesta investoinneille ei ole estettä, saattavat Suomen hyväksyvät ilmastositoumukset muodostua esteeksi puunkäytön lisäämiselle. Tämän vuoksi on ensiarvoisen tärkeää, että Suomi tiedostaa myös ilmastopolitiikasta tulevat haasteet Suomen metsien käytölle. Suomella ei ole varaa Durbanin kaltaisiin epäonnistumisiin meneillään olevissa neuvotteluissa uudesta, maailmanlaajuisesta ilmastosopimuksesta, joka on määrä hyväksyä Pariisissa joulukuussa Suomen tulee varmistaa metsäsektorinsa toimintaedellytykset myös EU:ssa unionin valmistellessa vuoden 2020 jälkeistä ilmasto- ja energiapolitiikkaansa. Toistaiseksi maankäyttö- ja metsäsektori eivät ole olleet mukana EU:n päästövähennystavoitteessa,

12 mutta komissio haluaa sisällyttää nämä sektorit vuoden 2020 jälkeiseen ilmastopolitiikkaan. Tällöin esiin nousevat myös metsien hiilinielut ja niiden tavoitetasot jäsenmaissa. Toimenpiteet: Metsäsektorin toimintaedellytykset otetaan huomioon EU-tason ilmasto- ja energiapolitiikkaa suunniteltaessa ja toteutettaessa sekä globaaleissa ilmastoneuvotteluissa Kustannusvaikutus: Ei suoria kustannusvaikutuksia valtiontalouteen 13. Metsätalousmaan kiinteistövero ja metsätalouden kustannusrasituksen lisääminen haittaisivat investointien toteutumista Uusilla veroilla tai metsätalouteen kohdistuville maksuilla ei päästä asetettuihin tavoitteisiin. Niiden avulla ei ehkäistäisi tilojen pirstoutumista tai kannustettaisi metsänomistajia säännölliseen puukauppaan. Suurimpaan ongelmaan, metsänomistajien ikääntymiseen, lisäveroilla ei olisi mitään vaikutusta. Metsätalouden kustannusrasitusta lisäämällä tai pakkokeinoja metsätalouteen etsimällä ei edistetä sen enempää puumarkkinoiden toimivuutta kuin metsätilakoon kasvua. Kiinteistövero tai siihen rinnastettavat maksut saattaisivat sen sijaan johtaa metsätilojen pirstomiseen Metsäelinkeinon byrokratian, sääntelyn ja kustannusrasituksen lisääminen johtaisivat puukaupan volatiliteetin lisääntymisen ja metsäelinkeinon houkuttelevuuden romahtamiseen. Tällä olisi kauaskantoiset negatiiviset seuraamukset koko alan kehitykselle. Metsät tuottavat puun lisäksi erilaisia luonto-, maisema- ja virkistyspalveluita, joita yhteiskunta odottaa metsäomistajien myös tuottavan. Näille palveluille ei ole vielä toistaiseksi minkäänlaisia markkinoita. Näiden palveluiden tuottajien kustannusrasitus nousisi merkittävästi. Kiinteistövero myös todennäköisesti kaventaisi Suomen perinteistä, laajaa jokamiehenoikeutta. Myös turha säätely halvaannuttaa puumarkkinoita ja estää sektorin uusiutumista. Tästä on hyvänä esimerkkinä Ruotsi, jossa puumarkkinoita säädeltiin Säätelyllä havaittiin olleen yksinomaan kielteisiä vaikutuksia. Puumarkkinoiden sääntelyn aikana massateollisuuden kapasiteetin kasvu hidastui ja massa- ja paperiteollisuuden maailmanmarkkinaosuus pieneni, vaikka säätelyn tavoite oli nimenomaan teollisuuden puuhuollon turvaaminen. Lisäksi puun osuus sähkön ja lämmön tuotannossa romahti. Markkinoiden sääntelyn ei katsottu häirinneen ainoastaan raaka-aineen käyttöä, vaan myös teknologian kehitystä ja tuotannon laajentamismahdollisuuksia sekä tätä kautta vaikuttaneen kielteisesti työllisyyteen. Yksittäiset metsänomistajat menettivät tuloja. Tämän raportin on tuottanut MTK:n metsälinja

Ovatko metsäpolitiikan Hullut päivät ohi?

Ovatko metsäpolitiikan Hullut päivät ohi? Ovatko metsäpolitiikan Hullut päivät ohi? Metsäpolitiikan AMK-konferenssi, Helsinki 26.3.2015 tutkimuspäällikkö Erno Järvinen MTK Katsauksen sisältö 1. Metsäpolitiikan ohjaus 2. Lyhyesti metsälainsäädännöstä

Lisätiedot

Kansallinen metsästrategia 2025 ja metsänjalostus

Kansallinen metsästrategia 2025 ja metsänjalostus Kansallinen metsästrategia 2025 ja metsänjalostus Sanna Paanukoski maa- ja metsätalousministeriö 21.11.2016 1 Kansallinen metsästrategia 2025 Strategia listaa metsäalan tärkeimmät tavoitteet vuoteen 2025

Lisätiedot

Riittääkö biomassaa tulevaisuudessa. Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos

Riittääkö biomassaa tulevaisuudessa. Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Riittääkö biomassaa tulevaisuudessa Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Metsävarat ja metsien käsittely nyt Puuston tilavuus metsä- ja kitumaalla 1920-luvulta lähtien Puuston kasvu ja

Lisätiedot

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015

Lisätiedot

Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa. Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos

Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa. Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos Taustaa Puulla ja biomassalla korvataan uusiutumattomia raaka-aineita Kilpailu maankäyttötavoista kovenee voidaanko

Lisätiedot

Kainuun metsäohjelma

Kainuun metsäohjelma Kainuun metsäohjelma 2016-2020 Tuomo Mikkonen elinkeinopäällikkö Kainuu metsäohjelmavastaava Kainuun metsäneuvoston sihteeri Kainuun metsäohjelma Metsäneuvoston työkalu Ohjelman valmistelu on tehty yhteistyössä

Lisätiedot

Puun riittävyys ja metsäpolitiikka

Puun riittävyys ja metsäpolitiikka Puun riittävyys ja metsäpolitiikka Puuta lisää metsistä -Seminaari Helsinki 15.4.2016 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO 17.4.2016 1 Puuston kasvu ja poistuma 17.4.2016 2 Puuston kasvun ja poistuman suhde

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan metsäohjelma 2016-2020

Pohjois-Pohjanmaan metsäohjelma 2016-2020 Pohjois-Pohjanmaan metsäohjelma 2016-2020 9.11.2015 Pohjois-Pohjanmaan maakuntahallituksen kokous Eeva-Liisa Repo Elinkeinopäällikkö, Pohjois-Pohjanmaa Alueelliset metsäohjelmat Alueelliset metsäohjelmat

Lisätiedot

Metsätalouden kannattavuuden parantaminen

Metsätalouden kannattavuuden parantaminen Metsätalouden kannattavuuden parantaminen Jari Hynynen & Saija Huuskonen Luonnonvarakeskus Natural Resources Institute Finland Johdanto Talousnäkökulma metsänkasvatukseen ottaen huomioon se, että Metsien

Lisätiedot

Pohjois-Suomen metsävarat, hakkuumahdollisuudet ja metsäohjelmat

Pohjois-Suomen metsävarat, hakkuumahdollisuudet ja metsäohjelmat Pohjois-Suomen metsävarat, hakkuumahdollisuudet ja metsäohjelmat Puusta elinvoimaa Pohjoiseen seminaari 12.5.2016 Eeva-Liisa Repo Elinkeinopäällikkö, Pohjois-Pohjanmaa Pohjoinen palvelualue Suomen metsäkeskus

Lisätiedot

Kannattavuus metsänomistuksen ydinkysymyksenä Päättäjien 29. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila,

Kannattavuus metsänomistuksen ydinkysymyksenä Päättäjien 29. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Kannattavuus metsänomistuksen ydinkysymyksenä Päättäjien 29. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Tutkimuspäällikkö Erno Järvinen Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. erno.jarvinen@mtk.fi

Lisätiedot

Suomen kilpailukyky metsäalalla onko sitä?

Suomen kilpailukyky metsäalalla onko sitä? Suomen kilpailukyky metsäalalla onko sitä? Puuta liikkeelle seminaari Jyväskylä Ylitarkastaja Matti Mäkelä MMM/LVO/MBY 1 Maa- ja metsätalousministeriön luonnonvaraosaston toiminta-ajatus Osaston toiminta-ajatuksena

Lisätiedot

4.2 Metsävarojen kehitys ja vaikutukset metsätalouteen

4.2 Metsävarojen kehitys ja vaikutukset metsätalouteen Metlan työraportteja http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/1/mwp.htm. Metsävarojen kehitys ja vaikutukset metsätalouteen Antti Asikainen, Olli Salminen ja Risto Sievänen..1 Hakkuukertymä Skenaarioiden

Lisätiedot

Parlamentaarinen työryhmä korjausvelan vähentämiseksi. Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko

Parlamentaarinen työryhmä korjausvelan vähentämiseksi. Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko Parlamentaarinen työryhmä korjausvelan vähentämiseksi Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko 12.12.2014 Parlamentaarinen työryhmä ja sen tehtävät Liikenne- ja viestintäministeriö asetti 28.2.2014 parlamentaarisen

Lisätiedot

Metsätalouden näkymät

Metsätalouden näkymät Metsätalouden näkymät Pääkaupunkiseudun Metsäpäivä 3.9.2016 Metsäjohtaja Juha Mäntylä Metsäteollisuus ja puun käyttö Metsäteollisuus pitää Suomen elinvoimaisena 4 Metsäteollisuus on elintärkeää yli 50

Lisätiedot

Pohjois-Karjaln metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Pohjois-Karjaln metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Pohjois-Karjaln metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Metsävarat: Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen Hakkuumahdollisuudet: Tuula Packalen, Olli Salminen, Hannu Hirvelä & Kari Härkönen Joensuu 22.5.2015 Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Suomen metsien kehitys ja hakkuumahdollisuudet

Suomen metsien kehitys ja hakkuumahdollisuudet Suomen metsien kehitys ja hakkuumahdollisuudet Olli Salminen Metla Metsäenergia nyt ja 2030 - teknologiat, kilpailukyky ja ympäristö ForestEnergy2020 -seminaari 8.-9.10.2014 Jyväskylä Alustuksen sisältö:

Lisätiedot

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Keski-Suomen metsäkeskuksen alueella

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Keski-Suomen metsäkeskuksen alueella Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Keski-Suomen metsäkeskuksen alueella Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Olli Salminen Nuutinen, T., Hirvelä, H.,

Lisätiedot

Yksityismetsätalouden rooli puumarkkinoilla Suomessa

Yksityismetsätalouden rooli puumarkkinoilla Suomessa Yksityismetsätalouden rooli puumarkkinoilla Suomessa Harri Hänninen Suomalais venäläinen Päättäjien Metsäfoorumi 7.6.2011, Majvik, Kirkkonummi Yksityismetsien merkitys Metsämaa, tilavuus ja kasvu ovat

Lisätiedot

Toteutuvatko hallitusohjelman metsätavoitteet?

Toteutuvatko hallitusohjelman metsätavoitteet? Toteutuvatko hallitusohjelman metsätavoitteet? Metsäpolitiikan AMK-konferenssi, Vantaa 10.3.2016 tutkimuspäällikkö Erno Järvinen MTK Katsauksen sisältö 1. Hallitusohjelman metsätavoitteet ja kärkihankkeet

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen (Etelä-Karjala ja Kymenlaakso) metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Kaakkois-Suomen (Etelä-Karjala ja Kymenlaakso) metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Kaakkois-Suomen (Etelä-Karjala ja Kymenlaakso) metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Olli Salminen Luke VMI11 tietojen julkistus ja AMO-työpaja Lappeenranta 4.6.2015 Luonnonvarakeskus, Metsäsuunnittelu ja

Lisätiedot

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Ympäristöjohtaja Liisa Pietola, MTK MTK:n METSÄPOLITIIKN AMK-KONFERENSSI 9.3.2016 Miksi hiilenkierrätys merkityksellistä? 1. Ilmasto lämpenee koska hiilidioksidipitoisuus

Lisätiedot

Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa

Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa 2.3.2011 Juha Ojala maa- ja metsätalousministeriö, metsäosasto Esityksen sisältö 1. Taustaa 2. Metsäpolitiikan keskeiset haasteet 3. Kansallinen metsäohjelma

Lisätiedot

Minne menet suomalainen metsätalous. uudistuneen metsäpolitiikan haasteet. Toimitusjohtaja Juha Ojala TTS Työtehoseura

Minne menet suomalainen metsätalous. uudistuneen metsäpolitiikan haasteet. Toimitusjohtaja Juha Ojala TTS Työtehoseura Minne menet suomalainen metsätalous uudistuneen metsäpolitiikan haasteet Toimitusjohtaja Juha Ojala TTS Työtehoseura 29.10.2015 1 Suomi elää edelleen vahvasti myös metsästä: Metsäsektorin osuus kaikkien

Lisätiedot

Motit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen

Motit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen Puukauppa ja hakkuut Suomen puuvaranto Suomen metsien puuvaranto on viimeisimmän Valtakunnan metsien

Lisätiedot

Metsänhoitoyhdistykset puun hankkijana

Metsänhoitoyhdistykset puun hankkijana Puuta liikkeelle seminaari Metsänhoitoyhdistykset puun hankkijana 14.03.2016 kenttäpäällikkö Pauli Rintala MTK Metsälinja Metsänhoitoyhdistysten rooli Laki metsänhoitoyhdistyksistä muuttui (osin siirtymäaikoja)

Lisätiedot

Puu liikkeelle ja uusia tuotteita metsästä - kärkihanke. Biotalouspaneelin kokous Jussi Manninen, TEM

Puu liikkeelle ja uusia tuotteita metsästä - kärkihanke. Biotalouspaneelin kokous Jussi Manninen, TEM Puu liikkeelle ja uusia tuotteita metsästä - kärkihanke Biotalouspaneelin kokous 19.1.2016 Jussi Manninen, TEM Kärkihanke 2: Puu liikkeelle ja uusia tuotteita metsästä TAVOITE: Puun käyttöä monipuolistetaan,

Lisätiedot

Keski-Suomen metsien tila ja hakkuumahdollisuudet

Keski-Suomen metsien tila ja hakkuumahdollisuudet Keski-Suomen metsien tila ja hakkuumahdollisuudet Olli Salminen Luke VMI11 tietojen julkistus Jyväskylä Luonnonvarakeskus, Metsäsuunnittelu ja metsävarannot Metsävarat : Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen

Lisätiedot

Hakkuumäärien ja pystykauppahintojen

Hakkuumäärien ja pystykauppahintojen A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Bruttokantorahatulot metsäkeskuksittain 2003 Toimittaja: Esa Uotila 18.6.2004 729 Kantorahatulot lähes 1,8

Lisätiedot

Metsätalouden kannattavuus valtion näkökulmasta. Tatu Torniainen projektipäällikkö, MMT maa- ja metsätalousministeriö

Metsätalouden kannattavuus valtion näkökulmasta. Tatu Torniainen projektipäällikkö, MMT maa- ja metsätalousministeriö Metsätalouden kannattavuus valtion näkökulmasta Tatu Torniainen projektipäällikkö, MMT maa- ja metsätalousministeriö Esityksen sisältö Kannattavuuden käsite kansantaloudessa Metsäsektori kansantaloudessa

Lisätiedot

PUUN OSTAJIEN NÄKEMYS. Puuta lisää metsistä -seminaari 15.4.2016 Tomi Salo, metsäjohtaja

PUUN OSTAJIEN NÄKEMYS. Puuta lisää metsistä -seminaari 15.4.2016 Tomi Salo, metsäjohtaja PUUN OSTAJIEN NÄKEMYS Puuta lisää metsistä -seminaari 15.4.2016 Tomi Salo, metsäjohtaja TEOLLISUUS KÄYTTI PUUTA 63,9 MILJOONAA KUUTIOTA VUONNA 2014 Raakapuun lisäksi teollisuus käytti sivutuotteena syntyvää

Lisätiedot

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö KMO 2015:n muutosesitys Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö 5.5.2010 1 KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015 Strateginen toimenpideohjelma - linjaa Suomen metsäpolitiikkaa - valtioneuvoston

Lisätiedot

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Pirkanmaan metsäkeskuksen alueella

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Pirkanmaan metsäkeskuksen alueella Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Pirkanmaan metsäkeskuksen alueella Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Tuula Nuutinen Nuutinen, T., Hirvelä, H., Salminen,

Lisätiedot

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, 1 Aiheena tänään Metsäteollisuus vahvassa nousussa Äänekosken biotuotetehdas Investointien vaikutukset puunhankintaan 2

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2016 COM(2016) 62 final 2016/0036 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen

Lisätiedot

Kansallinen metsäohjelma 2015 Suomen metsäpolitiikan perustana. Jari Koskinen, maa- ja metsätalousministeri Kestävän kehityksen toimikunta

Kansallinen metsäohjelma 2015 Suomen metsäpolitiikan perustana. Jari Koskinen, maa- ja metsätalousministeri Kestävän kehityksen toimikunta Kansallinen metsäohjelma 2015 Suomen metsäpolitiikan perustana Jari Koskinen, maa- ja metsätalousministeri Kestävän kehityksen toimikunta 30.11.2011 Metsät ovat tärkeitä Suomen kansantaloudelle Metsiä

Lisätiedot

Metsänhoidon suositukset, kokemukset ja käyttöönotto. Metsälaki uudistui muuttuuko metsien käyttö -seminaari

Metsänhoidon suositukset, kokemukset ja käyttöönotto. Metsälaki uudistui muuttuuko metsien käyttö -seminaari Metsänhoidon suositukset, kokemukset ja käyttöönotto Metsälaki uudistui muuttuuko metsien käyttö -seminaari 22.10.2014 Olli Äijälä Uudistuneet metsänhoidon suositukset Kokoelma hyviä toimintamalleja metsänhoitoon

Lisätiedot

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen Kansallisen metsäohjelman linjaukset Joensuu 28.4.2009 Marja Kokkonen 1 MIKSI KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015? Toimintaympäristön muutos: Tuotannon ja talouden globalisaatio Venäjän puutullit ja markkinat

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Saija Huuskonen, Jaakko Repola & Jari Hynynen Tampere 15.3.2016 Biotalouden teemaseminaari Metsän mahdollisuudet biotaloudessa Pirkanmaan verkostopäivä Johdanto

Lisätiedot

Puunmyynnit ja neuvontaan osallistuminen

Puunmyynnit ja neuvontaan osallistuminen Puunmyynnit ja neuvontaan osallistuminen Harri Hänninen Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari 20.11.2009 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Esityksen

Lisätiedot

Metsäsektorin avaintilastoja 2016

Metsäsektorin avaintilastoja 2016 18.10.2016 Metsäsektorin avaintilastoja 2016 Luonnonvarakeskus / Tilastopalvelut Yhteystiedot: Jari Viitanen, puh. 029 532 3033, sähköposti: jari.viitanen@luke.fi (vuoden 2016 ennusteet) Martti Aarne,

Lisätiedot

Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin

Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin Markus Nissinen ympäristöasiantuntija MTK metsälinja Monimetsä-hankkeen työpaja, Ellivuori 8.6..2016 Investointeja ja puuta riittää Metsätalouden on oltava

Lisätiedot

Kantohintojen aleneminen edellisvuodesta. Reaalisesti pudotusta oli 4 prosenttia. nousivat ainoastaan Ahvenanmaalla

Kantohintojen aleneminen edellisvuodesta. Reaalisesti pudotusta oli 4 prosenttia. nousivat ainoastaan Ahvenanmaalla A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Bruttokantorahatulot metsäkeskuksittain 2004 Toimittaja: Esa Uotila 31.5. 2005 775 Kantohintojen lasku pudotti

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011 Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009

Lisätiedot

Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan

Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan Muuttuva Venäjä -metsäseminaari Joensuu 7.5.21 Jari Viitanen Metla Sisällys Raakapuun vienti Venäjältä 1992 28 Venäläisen raakapuun viennin globaali jakautuminen

Lisätiedot

CROSS CLUSTER 2030 Metsä- ja energiateollisuuden Skenaariot Jaakko Jokinen, Pöyry Management Consulting Oy 8.10.2014

CROSS CLUSTER 2030 Metsä- ja energiateollisuuden Skenaariot Jaakko Jokinen, Pöyry Management Consulting Oy 8.10.2014 CROSS CLUSTER 23 Metsä- ja energiateollisuuden Skenaariot Jaakko Jokinen, Pöyry Management Consulting Oy 8.1.214 MIHIN UUSIA BIOTUOTTEITA TARVITAAN? ÖLJYTUOTTEIDEN NETTOTUONTI Öljyn hinnan nopea nousu

Lisätiedot

Yksityismetsätalouden merkitys puumarkkinoilla

Yksityismetsätalouden merkitys puumarkkinoilla Päättäjien Metsäakatemia 14.9.2011 Majvik, Kirkkonummi Yksityismetsätalouden merkitys puumarkkinoilla Jussi Leppänen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa jussi.leppanen@metla.fi Yksityismetsien merkitys 100 %

Lisätiedot

Kainuun metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Kainuun metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Kainuun metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Kajaani 16.9.2015 Metsävarat: Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen Hakkuumahdollisuudet: Tuula Packalen, Olli Salminen, Hannu Hirvelä & Kari Härkönen Luonnonvarakeskus

Lisätiedot

Metsänhoidon tulevaisuus viisi väitettä

Metsänhoidon tulevaisuus viisi väitettä Metsänhoidon tulevaisuus viisi väitettä Yhteenvetoa skenaarioista Toimenpide-ehdotuksia Taneli Kolström Viisi teemaa Luonnonläheinen metsänhoito vai viljelymetsätalous Metsänhoito ja metsäpolitiikka Metsänhoidon

Lisätiedot

Mikä pidättelee puupohjaisen energiabiomassan käytön lisäämistä Suomessa

Mikä pidättelee puupohjaisen energiabiomassan käytön lisäämistä Suomessa Mikä pidättelee puupohjaisen energiabiomassan käytön lisäämistä Suomessa Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 24.1.2017 Congress Paasitorni, Helsinki Tuomo Visanko Mikä pidättelee puupohjaisen energiabiomassan

Lisätiedot

Ehdotus soiden ja turvemaiden kestävän ja vastuullisen käytön ja suojelun kansalliseksi strategiaksi Kestävä suometsätalous

Ehdotus soiden ja turvemaiden kestävän ja vastuullisen käytön ja suojelun kansalliseksi strategiaksi Kestävä suometsätalous Ehdotus soiden ja turvemaiden kestävän ja vastuullisen käytön ja suojelun kansalliseksi strategiaksi Kestävä suometsätalous Hannu Niemelä Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio hannu.niemela@tapio.fi Suoseuran

Lisätiedot

POROTALOUS JA TUKIPOILTIIKAN VAIHTOEHDOT

POROTALOUS JA TUKIPOILTIIKAN VAIHTOEHDOT POROTALOUS JA TUKIPOILTIIKAN VAIHTOEHDOT Kaija Saarni Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Elinkeino- ja yhteiskuntatutkimus Pääkohdat 1. Monivaikutteinen maatalous ja politiikkaohjaus 2. Nykyinen maatalouspolitiikka

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

ForestEnergy2020-tutkimusohjelman raportti metsäenergian kestävyydestä

ForestEnergy2020-tutkimusohjelman raportti metsäenergian kestävyydestä ForestEnergy2020-tutkimusohjelman raportti metsäenergian kestävyydestä ForestEnergy2020 vuosiseminaari 7.10.2015 Joensuu Kati Koponen, VTT 7.10.2015 1 ForestEnergy2020 julkaisu liittyen metsäenergian kestävyysasioihin

Lisätiedot

Metsä Group Jyväskylän hankintapiiri 01.03.2016. 23.6.2016 Esityksen nimi

Metsä Group Jyväskylän hankintapiiri 01.03.2016. 23.6.2016 Esityksen nimi Metsä Group Jyväskylän hankintapiiri 01.03.2016 2 23.6.2016 Esityksen nimi Äänekosken biotuotetehdashanke Piiripäällikkö Matti Rossi, Metsä Group Metsä- ja viherpäivät, Jyväskylä, 7.-8.6.2016 Avainluvut

Lisätiedot

2.12.2014. OTSO Metsäpalvelut. kehittämispäällikkö Timo Makkonen 2.12.2014 HISTORIA, ORGANISAATIO JA PALVELUT

2.12.2014. OTSO Metsäpalvelut. kehittämispäällikkö Timo Makkonen 2.12.2014 HISTORIA, ORGANISAATIO JA PALVELUT OTSO Metsäpalvelut kehittämispäällikkö Timo Makkonen 2.12.2014 HISTORIA, ORGANISAATIO JA PALVELUT 1 OTSO METSÄPALVELUT Historiamme ulottuu itsenäisyytemme alkuvuosiin. Vuonna 2013 marraskuussa syntyy OTSO

Lisätiedot

Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009. Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry

Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009. Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009 Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry Paperiteollisuuden tuotannossa jyrkkä käänne vuoden 2008 lopulla 2 Massa-

Lisätiedot

POH;'ÖIS-KAr'I,JALAN ULOSOTTOVIRÄSTO SAAPUNUT

POH;'ÖIS-KAr'I,JALAN ULOSOTTOVIRÄSTO SAAPUNUT "OTSO POH;'ÖIS-KAr'I,JALAN ULOSOTTOVIRÄSTO SAAPUNUT Metsätila-arvio 2 5-09- 2014 METSÄSELVITYS 22.9.2014 OTSO Metsäpalvelut Henri Maijala Pielisentie 54-56 81700 Lieksa Pohjois-Karjalan ulosottovirasto

Lisätiedot

Monipuolistuvat metsienkäsittelymenetelmät. Päättäjien 34. Metsäakatemian maastojakso Olli Äijälä

Monipuolistuvat metsienkäsittelymenetelmät. Päättäjien 34. Metsäakatemian maastojakso Olli Äijälä Monipuolistuvat metsienkäsittelymenetelmät Päättäjien 34. Metsäakatemian maastojakso 22-24.5.2013 Olli Äijälä Tasaikäisen eli jaksollisen metsän kasvatus 2 Eri-ikäisrakenteinen metsän kasvatus eli jatkuvakasvatus

Lisätiedot

Paperiliiton hallitusohjelmatavoitteita

Paperiliiton hallitusohjelmatavoitteita Paperiliiton hallitusohjelmatavoitteita 2015-2018 27.2.2015 1 Varmuus laadukkaista työpaikoista Työntekijöiden osalta ei ole perusteita tuotannon siirtämiseksi muihin maihin. Suomalaisten työntekijöiden

Lisätiedot

METSÄNHOITO. 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus

METSÄNHOITO. 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus METSÄNHOITO 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus Luennon aiheet Kemera-tuki Mikä se on? Mihin sitä saa? Nuoren metsän hoito Kunnostusojitus Metsätiet Vesiensuojelu metsätaloudessa Laki kestävän metsätalouden

Lisätiedot

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09. Markkinakatsaus Helsinki

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09. Markkinakatsaus Helsinki Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Markkinakatsaus 24.11.2009 Helsinki Sahateollisuus on metsäteollisuuden selkäranka Järeän puun hankinta käynnistää kaiken keskeisen toiminnan metsissämme Saha- ja vaneriteollisuus

Lisätiedot

Menestystä metsäteollisuudesta: Viestimme hallituksen puolivälitarkasteluun

Menestystä metsäteollisuudesta: Viestimme hallituksen puolivälitarkasteluun Menestystä metsäteollisuudesta: Viestimme hallituksen puolivälitarkasteluun Uusiutuva metsäteollisuus = menestyvä Suomi Hyvinvoiva metsä on biotalouden perusta. Metsäteollisuus luo hyvinvointia suomalaisille

Lisätiedot

Metsätalouden ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet. Puustoisten perinneympäristöjen hoidon kehittäminen seminaari 4.9.

Metsätalouden ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet. Puustoisten perinneympäristöjen hoidon kehittäminen seminaari 4.9. Metsätalouden ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet Puustoisten perinneympäristöjen hoidon kehittäminen seminaari 4.9.2012 Janne Uitamo 1 Mihin ympäristötukea voi saada ja millä ehdoilla? Käytettävissä

Lisätiedot

Matti Kahra / MMM Talousvaliokunnan asiantuntijakuuleminen

Matti Kahra / MMM Talousvaliokunnan asiantuntijakuuleminen U 53/2016 vp - valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle Euroopan komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi (Maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätalous, LULUCF) Matti Kahra / MMM

Lisätiedot

Lapin metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Lapin metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Lapin metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Olli Salminen, Luke VMI11 tietojen julkistus ja AMO-työpaja Rovaniemi Luonnonvarakeskus, Metsäsuunnittelu ja metsävarannot Metsävarat: Kari T. Korhonen & Antti

Lisätiedot

Metsätalouden vesiensuojelupäivät Kolilla Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö

Metsätalouden vesiensuojelupäivät Kolilla Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö Metsätalouden vesiensuojelupäivät 22.-23.9.2015 Kolilla Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö Kemera-laki Uusi kemera-laki on määräaikainen ja voimassa 1.6.2015-31.12.2020 Tukijärjestelmän

Lisätiedot

Mitä EU ajattelee metsäbiomassan käytön kestävyydestä?

Mitä EU ajattelee metsäbiomassan käytön kestävyydestä? Mitä EU ajattelee metsäbiomassan käytön kestävyydestä? 28.10.2014 Kaisa Pirkola Maa- ja metsätalousministeriö Luonnonvaraosasto Biomassojen kestävyyteen liittyviä aloitteita EU:ssa Liikenteen biopolttoainei

Lisätiedot

Suomen metsäteollisuus voi menestyä kansainvälisessä kilpailussa

Suomen metsäteollisuus voi menestyä kansainvälisessä kilpailussa Suomen metsäteollisuus voi menestyä kansainvälisessä kilpailussa Matti Kärkkäinen professori Metsäalan tulevaisuusfoorumi 16.3.2005, Sibelius-talo, Lahti Matti Kärkkäinen 1 Sahatavaran kulutus henkeä kohti

Lisätiedot

Maakunnan uudet mahdollisuudet bioenergiassa

Maakunnan uudet mahdollisuudet bioenergiassa Maakunnan uudet mahdollisuudet bioenergiassa Keski-Suomen Energiapäivät 2011 2.2.2011 Päivi Peronius Keski-Suomen maakunnan merkittävät raaka-ainevarat Turve Teknisesti turvetuotantoon soveltuu 43 833

Lisätiedot

Uudet metsänhoidon suositukset

Uudet metsänhoidon suositukset Uudet metsänhoidon suositukset Ajankohtaista metsätaloudesta 25.1.2014 Olli Äijälä Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Metsäalan asiantuntemus käytössäsi Tarjoamme vastuullisia ja kannattavia ratkaisuja

Lisätiedot

Päättäjien Metsäakatemia

Päättäjien Metsäakatemia Päättäjien Metsäakatemia Metsäpolitiikkaa puun myyjän näkökulmasta Juha Laitinen Toiminnanjohtaja Mhy Keskipohja ry. Sisällysluettelo 1. Metsäpolitiikan ohjaus kohti vuotta 2050 1.1 Metsäpoliittinen selonteko

Lisätiedot

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen 19.4.2012 Riittääkö bioraaka-ainetta 1 Päästötavoitteet CO 2 -vapaa sähkön ja lämmön tuottaja 4/18/2012 2 Näkökulma kestävään energiantuotantoon Haave: Kunpa ihmiskunta osaisi elää luonnonvarojen koroilla

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Elinkeinoministeri Olli Rehn Päättäjien 40. Metsäakatemia Majvikin Kongressikeskus 26.4.2016 Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin

Lisätiedot

LUONNOS HALLITUKSEN ESITYKSEKSI LAIKSI METSÄ- JA RIKOSLAIN MUUTTAMI- SESTA

LUONNOS HALLITUKSEN ESITYKSEKSI LAIKSI METSÄ- JA RIKOSLAIN MUUTTAMI- SESTA Sähköverkko LAUSUNTO 1(5) Kenneth Hänninen 21.3.2013 Maa- ja metsätalousministeriö PL 32 00023 VALTIONEUVOSTO kirjaamo.mmm@mmm.fi Viite Lausuntopyyntönne MMM044;00/2011 LUONNOS HALLITUKSEN ESITYKSEKSI

Lisätiedot

Laki metsänhoitoyhdistyksistä 1090/2013

Laki metsänhoitoyhdistyksistä 1090/2013 Laki metsänhoitoyhdistyksistä 1090/2013 Esityksen sisällys 2 Lain tausta Lain tavoitteet Toimintaympäristö Muutokset lakitekstissä Muutosten vaikutukset - Metsänomistajille - Metsänhoitoyhdistyksille Lain

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen alueen metsävarat 2004 2006 ja niiden kehitys 2000-2006 Kari T. Korhonen Valtakunnan metsien inventointi/metla Kari.t.Korhonen@metla.fi VMI10/ 9.8.2007 1 VMI10 Maastotyöt

Lisätiedot

Metsät ja EU:n 2030 ilmasto- ja energiakehys

Metsät ja EU:n 2030 ilmasto- ja energiakehys VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND LTD Metsät ja EU:n 2030 ilmasto- ja energiakehys ForestEnergy 2020 -seminaari 7.10.2015 Tommi Ekholm, VTT Hanke VNK:n rahoittama, toteuttajina VTT, VATT, Luke ja

Lisätiedot

Puunhankinnan haasteet turvemailla Päättäjien 30. Metsäakatemian maastovierailu 18.5.2011, Oulu

Puunhankinnan haasteet turvemailla Päättäjien 30. Metsäakatemian maastovierailu 18.5.2011, Oulu Puunhankinnan haasteet turvemailla Päättäjien 30. Metsäakatemian maastovierailu 18.5.2011, Oulu Pohjois-Pohjanmaan metsävarat Metsätalousmaata yhteensä 3 100 000 hehtaaria Metsämaata* 2 400 000 ha Yksityisessä

Lisätiedot

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32 Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32 Vapon historia - Halkometsistä sahoille ja soille 18.4.2011 Vuonna 1945 Suomi

Lisätiedot

Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri

Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri 24.11.2016 Kotimaan liikenteen khk-päästöt - nykytilanne Kotimaan liikenne tuotti v. 2015

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012 Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015 ILMASE työpaja 6.11.2012 Erikoistutkija Pasi Rikkonen, KTT, MMM(agr.) MTT taloustutkimus Ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

PYSYYKÖ METSÄPOLITIIKKA MUUTOSTEN MUKANA?

PYSYYKÖ METSÄPOLITIIKKA MUUTOSTEN MUKANA? Miten metsäalan rakennemuutos heijastuu politiikan sisältöön ja tekemiseen? Suomenlinna 3.12.2008 Aarne Reunala PYSYYKÖ METSÄPOLITIIKKA MUUTOSTEN MUKANA? Metsäsektorin politiikkaohjelma? Kansallinen metsäohjelma

Lisätiedot

Resurssitehokkuus - Mitä EU:sta on odotettavissa ja mitä se merkitsee Suomelle ja elinkeinoelämälle?

Resurssitehokkuus - Mitä EU:sta on odotettavissa ja mitä se merkitsee Suomelle ja elinkeinoelämälle? Resurssitehokkuus - Mitä EU:sta on odotettavissa ja mitä se merkitsee Suomelle ja elinkeinoelämälle? Mikael Ohlström, johtava asiantuntija Toimittajataustainfo Miten EU:n resurssitehokkuuspolitiikassa

Lisätiedot

Pohjois-Savon metsäbiotalous

Pohjois-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous ssa metsäbiotaloudella on merkittävä aluetaloudellinen rooli Metsäbiotalous muodostaa 40 % maakunnan biotalouden tuotoksesta. Biotaloudessa tärkein sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Tervetuloa Metsään peruskurssille!

Tervetuloa Metsään peruskurssille! Tervetuloa Metsään peruskurssille! 11.9.2013 Sonja Nurmi koulutusasiantuntija Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut, Pirkanmaa Metsäalan toimintaympäristö Metsätalouden tunnuslukuja Suomalainen metsänomistaja

Lisätiedot

1. Sähköveroissa huomioitava yleiseurooppalainen kehitys

1. Sähköveroissa huomioitava yleiseurooppalainen kehitys SUOMEN ELFI OY LAUSUNTO 1 (2) 13.8.2010 VALTIOVARAINMINISTERIÖ valtiovarainministeriö@vm.fi kopio: Viite: Lausuntopyyntönne VM007:00/2008 LAUSUNTO ENERGIAVEROTUKSEN UUDISTAMISTA KOSKEVAN HALLITUKSEN ESITYKSEN

Lisätiedot

Metsätalouden luonnonhoitohankkeet ja metsälainsäädäntö. Kitka-Muha-hankkeen seminaari Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija

Metsätalouden luonnonhoitohankkeet ja metsälainsäädäntö. Kitka-Muha-hankkeen seminaari Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija Metsätalouden luonnonhoitohankkeet ja metsälainsäädäntö Kitka-Muha-hankkeen seminaari 16.12.2014 Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija KEMERA-rahoituksen oikeudellinen tausta Kestävän metsätalouden

Lisätiedot

Metsätieto ja sähköiset palvelut

Metsätieto ja sähköiset palvelut Metsätieto ja sähköiset palvelut Niina Riissanen 1 Metsätieto ja sähköiset palvelu Biotalous ja puhtaat ratkaisut Kärkihanke 2: Puu liikkeelle ja uusia tuotteita metsästä Toimenpide 1: Lisätään puun tarjontaa

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu Julkilausuma

Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu Julkilausuma MIKSI METSÄNHOITOON KANNATTAA PANOSTAA? Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu 1948 Julkilausuma Jokainen metsäammattimies tietää, että metsiemme metsänhoidollinen tila antaa monissa suhteissa

Lisätiedot

Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020

Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020 Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020 Lauri Hetemäki & Riitta Hänninen Tiedotustilaisuus 27.5.2009, Helsingin yliopiston päärakennus, Helsinki Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat Jyväskylä 28.1.2010 1. Suomen ilmasto- ja energiapolitiikka vuoteen 2020 2. Tulevaisuusselonteko: kohti vähäpäästöistä Suomea 3. Esimerkkejä maakuntien ilmastopolitiikasta

Lisätiedot

Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa?

Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa? Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa? Saija Huuskonen Metla Kannattavan metsänkäsittelyn menetelmät seminaari ja retkeily 13.-14.6.2013 Lahti Metsikön kasvatusketju: Puuston kehitystä

Lisätiedot

Bioenergia, Bioenergia, lisääntyvät hakkuut ja monimuotoisuus monimuotoisuus

Bioenergia, Bioenergia, lisääntyvät hakkuut ja monimuotoisuus monimuotoisuus Bioenergia, Bioenergia, lisääntyvät lisääntyvät hakkuut ja hakkuut ja monimuotoisuus monimuotoisuus 30.11.2016 Suojeluasiantuntija Paloma Hannonen 30.11.2016 paloma.hannonen@sll.fi 050 5323 219 Suojeluasiantuntija

Lisätiedot

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1 Metsästä energiaa Kestävän kehityksen kuntatilaisuus Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsästä energiaa Metsä- ja puuenergia Suomessa Energiapuun korjuukohteet Bioenergia Asikkalassa Energiapuun

Lisätiedot

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Männyn laatukasvatus Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Johdanto Suomen metsien luontaiset edellytykset soveltuvat hyvin laatupuun

Lisätiedot