Suomen metsävarat ja puumarkkinoiden kehittäminen toimintaohjelma puun käyttöä lisäävien investointien edistämiseksi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomen metsävarat ja puumarkkinoiden kehittäminen toimintaohjelma puun käyttöä lisäävien investointien edistämiseksi"

Transkriptio

1 Suomen metsävarat ja puumarkkinoiden kehittäminen toimintaohjelma puun käyttöää lisäävien investointienn edistämiseksi

2 Tiivistelmä Kotimaisen puun käytön ennustetaan toteutusvaiheessa ja suunnitteilla olevien investointien myötä kasvavan merkittävästi lähivuosina. Tähän ohjelmaan on koottu MTK:n perustellut toimenpide-esitykset puumarkkinoiden toimivuuden parantamiseksi. Tässä esitettyjen puumarkkinoiden kehittämistoimenpiteiden toteuttaminen nostaa merkittävästi Suomen metsien kasvua ja kestävää hakkuusuunnitetta. Hakkuumääriä on mahdollista nostaa yli 40 prosenttia nykytasosta yli 83 miljoonaan kuutiometriin vuodessa ja pidemmällä aikavälillä vuodesta 2030 eteenpäin 86 miljoonaan kuutiometriin. MTK esittää seuraavia toimenpiteitä puumarkkinoiden kehittämiseksi 1. Kehitetään puun käyttöä ja lopputuotemarkkinoita koskevaa tilastointia ja metsänomistajille tarjottavaa markkinainformaatiota 2. Metsätilojen siirtymistä aktiivisten metsätalouden harjoittajien omistukseen edistetään sukupolvenvaihdosten verohuojennuksella ja muilla verotuksellisilla kannustimilla. 3. Kehitetään metsätilarakennetta korottamalla metsävähennys 95 %:iin ja kannustamalla metsien yhteisomistukseen 4. Uudistetaan kaavoituslainsäädäntöä tukemaan puunkäyttöä talousmetsissä 5. Otetaan uuden metsälain mahdollisuudet käyttöön metsänomistajia aktivoimalla 6. Kehitetään uusia puukauppatapoja ja otetaan laajemmin käyttöön metsänomistajien yhteismyyntejä tukeva korjuupalvelumalli 7. Otetaan metsävaratiedot paremmin käyttöön ja kehitetään metsänomistajille suunnattuja sähköisiä palveluita. 8. Kehitetään liikenneinfrastruktuuria ja kohdennetaan määrärahoja alemman tieverkon kunnostukseen. 9. Huolehditaan, että kansainväliset sopimukset, kuten ilmastosopimus, eivät vaaranna Suomen metsien kestävää käyttöä. Puumarkkinoiden ja metsänomistuksen rakenteellisilla uudistuksilla sekä infrastruktuurin kehittämisellä on mahdollista nostaa kotimaista puun tarjontaa yli 10 miljoonalla kuutiometrillä vuodessa. Merkittävimmät kustannusvaikutukset valtiontalouteen tulevat nykyistä merkittävimmästä panostuksesta infrastruktuuriin ja metsätilojen sukupolvenvaihdoslainsäädännön kehittämisestä ja metsävähennysjärjestelmän kehittämisestä. Pakkokeinot ja metsätalouden kustannusrasituksen lisääminen johtavat puukaupan vaihteluiden lisääntymiseen ja puumarkkinoiden toiminnan heikentymiseen. Ohjelman positiiviset vaikutukset kansantalouteen ovat 10 miljoonan puukuutiometrin aikaan saamat suorat verotulot, työpaikat korjuussa, kuljetuksessa ja jalostuksessa sekä metsäteollisuustuotannon aiheuttamat positiiviset vaikutukset kansantalouteen vientitulojen ja verokertymän kautta. Arvioitu metsäsektorin arvonlisäyksen kasvu olisi yli miljardi euroa vuodessa ja suorat työllisyysvaikutukset yli uutta työpaikkaa.

3 1. Puuvaramme riittävät mutta metsien käyttöä pitää tehostaa Metsämme kasvavat 104,4 milj. m 3 vuodessa runkopuuta ja kasvua voidaan edelleen kiihdyttää. Viime vuosina metsät ovat tuottaneet 33 milj. m 3 enemmän puuta kuin sitä on poistunut hakkuissa tai luontaisesti. Suomen suurimman kestävän hakkuumahdollisuusarvion (vuosille ) mukaan tukki-milj. m 3 vuodessa. (Metsätilastollinen vuosikirja 2014.) ja kuitupuuta voidaan hakata kestävästi 73 milj. m 3 vuodessa ja energiapuuta 21 Vuotuiset hakkuut ovat viime vuosina olleet noin 78 % kestävästä hakkuumäärästä (54 59 milj. m 3 /vuosi). Jo nykyisellä metsien hoidon ja käytön tasolla hakkuita voitaisiin lisätää merkittävästi (lähes 20 milj. m 3 /vuosi). Tehostamalla metsien hoitoa ja käyttöä metsien kasvua ja kestävästi käytettävissä olevaa puumäärää voidaan lisätä merkittävästi. Vuotuisia hakkuumäär riä voitaisiinn lisätä yli 40 % nykytasosta, eli yli 83 milj. kuutiometriin. Tällä lisäyksellä saavutettaisiin myös energiapuulle asetetut kertymätavoitteet ilman, että kuitupuun mitat täyttävää puuta juurikaan käytettäisiin suoraan energiantuotantoon. Tämä voidaan saavuttaa toteuttamalla suositusten mukaiset metsänhoitotyöt sekä nopeuttamalla hakkuukiertoa. Vuoden 2030 jälkeen hakkuita voidaan nostaa kestävästi 86 miljoonaan kuutiometriin vuodessa. Metsänhoitotöiden nykyiset pinta-alat ovat vain noinn 55 % suositusten mukaisesta tasosta. Tehostaminen edellyttää, että harvennushakkuut tehdään ajoissa ja riittävän voimakkaina, uudistushakkuut toteutetaan ajoissa ja metsät uudistetaan heti päätehakkuun jälkeen. Uudistettaessa viljellen hyödynnetään jalostettua siementä, taimikonhoitotyö toteutetaan ajoissa ja kasvatuslannoituksia tehdään nykyistä enemmän. Kuva 1. Keskimääräiset vuotuiset hakkuukertymät (milj. m3) eri skenaarioilla sekä toteutuma v (Hynynen et al. Metsätieteen aikakauskirja 4/2013).

4 1000 ha Hoitotyöt nykytasolla Suositusten mukaiset hoitotyöt Toteutunut Uudistaminen Taimikonhoito Metsänlannoitus Kunnostusojitus Kuva2. Metsänhoitotöiden vuotuiset toteutuspinta-alat (1000 ha) eri skenaarioilla ja vuosina (Hynynen et al. Metsätieteen aikakauskirja 4/2013). Toimenpiteet: Huolehditaan kustannustehokkaasta kannustejärjestelmästä ja panostetaan tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Tuetaan metsänomistajien omatoimisuutta ja huolehditaan heidän kouluttamisestaan. Kustannusvaikutus valtiontalouteen: Ei kustannusvaikutuksia, mikäli valtiovalta toteuttaa valtioneuvoston hyväksymän Metsästrategia 2025 mukaisen Kestävän metsätalouden rahoituslain ja biotalouden tutkimuksen rahoituksen ja mikäli Suomen metsäkeskuksen rahoitus säilyy nykytasolla. 2. Tilastoinnin ja markkinainformaation kehittäminen Hinta- ja määrävaihtelut Suomen puumarkkinoilla ovat selvästi tasaantuneet viimeisen kolmen vuoden aikana. Puukaupan vaihteluiden pienentyminen on omalta osaltaan tukenut Suomessa toimivan metsäteollisuuden kilpailukykyä sekä parantanut investointiedellytyksiä. Kotimaisen puun käyttö vuonna 2014 oli historiallisen korkealla tasolla. Puukaupan hintoihin ja määriin liittyvä julkisesti saatavilla oleva markkinainformaatio on korkealaatuista. Kysynnän ja tarjonnan kohtaamisen näkökulmasta kuitenkin huomattavan iso puute on puun käyttöön ja lopputuotemarkkinoihin liittyvän tiedon viive. Lisäksi puuvarannoista ei ole käytännössä mitään systemaattisesti kerättyä tietoa. Edellä mainittujen tilastointipuutteiden korjaaminen pitäisi ottaa esimerkiksi MMM:n puumarkkinatyöryhmän asialistalle. Esitys: parannetaan puun käyttöä ja lopputuotemarkkinoita koskevaa tilastointia Kustannusvaikutus: ei merkittäviä kustannusvaikutuksia. Toteutetaan osana Metsästrategia 2025 hankesalkkua.

5 3. Aktiivisen metsätalousyrittäjyyden kehittäminen Puun tarjonnassa metsänomistajan keski-ikä ja metsien hakkuumahdollisuudet ovat keskeisimmät selittävät tekijät. Luonnonvarakeskuksen tutkimusten mukaan metsänomistajien keski-iän nuorentuminen 10 vuodella lisäisi puun tarjontaa 3 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Metsätilojen sukupolvenvaihdosten edistäminen olisi puumarkkinoiden toimivuuden kannalta ylivoimaisesti tärkein toimenpide. Merkittävä tarjonnan lisäys, 1,5 miljoonaa kuutiometriä vuodessa, tulisi myös metsätilojen keskipintaalan kasvattamisella 30 hehtaarista 50 hehtaariin. Metsänomistajakyselyiden mukaan metsätilan pinta-ala ei kuitenkaan tälläkään hetkellä vaikuta hakkuumahdollisuuksien hyödyntämiseen ja puun myyntikäyttäytymiseen. Ratkaisevampi merkitys on sillä, että onko metsänomistajalla myytävää puuta. Lisäksi metsänomistajakunnan kaupungistumisella ei ole vaikutusta puun myyntikäyttäytymiseen ja hakkuumahdollisuuksien hyödyntämiseen. Metsänomistajille on oltava tarjolla heidän tavoitteidensa mukaisia puukaupallisia palveluita. 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% % 6,0 81% 85% 5,0 70% 4,0 53% 3,0 41% 2,0 % myi m3/ha/v 1,0 1999, Valtakirja ja sopimusasiakaskauppa 45% 40% 35% 30% 25% 20% 15% 10% V altakirja 5% S asiakas % Yli 100 Kuva 3. Puukauppa-aktiivisuus tilakokoluokittain vuosina , metsänhoitoyhdistys valtakirjaasiakkaat ja metsäteollisuusyritysten sopimusasiakkaat tilakokoluokittain (Metla 2010). Puumarkkinoiden toimivuutta ja tehokkuutta voidaan parantaa metsätilarakennetta kehittämällä. Metsätilarakenteen kehittämiseen on nopeasti luotavissa kannustimia. Metsävähennyksen ja luovutusvoittoverovapauden yhdistelmällä tuotaisiin metsätiloja markkinoille samalla, kun tilan ostajalle luotaisiin kannustimia, jotka ovat hyödynnettävissä vain, jos puukauppaa tekee aktiivisesti. Korottamalla metsävähennys 95 prosenttiin luotaisiin aktiivisuutta puumarkkinoille ja luovutusvoittoverovapaudella kannustettaisiin passiivisia metsänomistajia myymään metsätilansa aktiivisille. Vuoden 2003 jälkeen Suomeen on perustettu lähes 140 uutta yhteismetsää ( hehtaaria). Uudet yhteismetsät ovat valtaosin suvun tai perheen yhteismetsiä, jotka on muodostettu huomattavasti keskimääräistä suuremmista, yleensä yhtymä- tai perikuntamuotoisista tiloista tai sukulaisten erillisistä tiloista. Yhteismetsälakia uudistamalla olisi mahdollista edelleen alentaa kynnystä yhteismetsän perustamisessa. Myös muiden yhteisomistusmuotojen, kuten kiinteistörahastojen, toimintaedellytyksiä tulisi kehittää. Tällä hetkellä meillä ei ole kiinteistörahastolaki, joka mahdollistaisi verotehokkaat

6 kiinteistörahastot. Myös mahdollisuutta siirtää metsäomaisuuttaa apportti-omaisuutenaa muussa yhteisömuodossa toimivaan metsätalousyritykseen tulee kehittää. Esitys: Toteutetaan metsätilojen spv-huojennus. Otetaan käyttöön metsätilojen määräaikainen luovutusvoittoverovapauss ja korotetaan metsävähennystä 95 % metsätilojen kauppa-arvosta. Kehitetään yhteisomistu usta niin yhteismetsälainsäädännön kuin kiinteistörahastolainsäädännön kautta. Kustannusvaikutus: Metsäntutkimuslaitoksen laskelmien mukaan sukupolvenvaihdoshuojennuksen kokonaisverokertymä (lahjahuonoimmassa vaihtoehdossa. Todennäköisimpien vaihtoehtojen mukaan verojen yhteisverok ertymän lisäys yltäisi ja perintö- sekä puunmyyntituloverot) olisi positiivinen jopa kaikkein ensimmäisellä viisivuotisjaksolla parhaimmillaan 7 8 miljoonaan euroon vuodessa. Metsävähennyksenn korotus merkitsisi valtiolle noin 50 miljoonan euron verotulojen menetystä: Lisääntyvä puun käyttö pienentää menetystä. 4. Muut veroratkaisut Maa- ja metsätaloudenharjoittajien sekä pienten yrittäjien verotusta on kiristetty nostamalla pääomatulojen verokannan 30 prosenttiinn ja muuttamalla veronn progressiiviseksi siten, että veron taso on 33 prosenttia pääomatulojen euroa ylittävältä osalta. Samaa yhteisöverokantaa on määrätietoisesti alennettu Kuva 4. Eri verokantojen kehitys (Metsätieteen aikakauskirja 1/2014).

7 Pääomaverotukseen tuodut portaat saattavat johtaa puukauppojen pienenemiseen korkeamman veron välttämiseksi. Pääomaverotuksen keventämisellä mahdollistettaisiin suurempien puukauppojen tekeminen ilman progressiivisuutta. Se missä yhteisömuodossa elinkeinotoimintaa harjoitetaan, ei saisi vaikuttaa verotuksen tasoon. Esitys: Yksityisten elinkeinonharjoittajien ja henkilöyhtiöiden, kuten metsätalouden harjoittajien, verotusta kevennetään osakeyhtiöiden kanssa tasapuolisemmaksi tekemällä näiden elinkeinotoiminnan tulosta 5 prosentin suuruinen yrittäjävähennys. Kustannusvaikutus: pääomatulon osittainen verovapaus pienentää verokertymää noin miljoonaa euroa vuodessa. 5. Metsätalouden kannattavuus edellyttää että puulla on kysyntää Metsätalouden kannattavuus riippuu puun tuotannon kustannusten lisäksi keskeisesti puun hinnasta ja kysynnästä. Metsäteollisuuden kannattavuuden paraneminen nostaa metsätalouden kannattavuutta ja päinvastoin. Suurimman uhan tulevaisuuden hakkuumahdollisuuksille aiheuttaa metsien nykyinen vajaakäyttö. Pelkästään ensiharvennuksia jää riittämättömän puun kysynnän ja metsätalouden heikon kannattavuuden vuoksi tekemättä noin ha:lla vuosittain. Suomessa on yhteensä lähes 1,6 milj. ha taimikoita tai nuoria metsiä, joissa taimikonhoito tai ensiharvennus on metsähoidollisessa mielessä myöhässä. Ellei harvennusten tekeminen ole taloudellisesti nykyistä huomattavasti mielekkäämpää, hakkuumahdollisuudet alkavat tulevina vuosikymmeninä supistumaan. Ensiharvennusrästien poisto toisi puuta markkinoille noin 3 milj. m 3 vuodessa. Metsien käytön tehokkaampi hyödyntäminen edellyttää, että puulla on kysyntää ja metsänomistajien aktiivisuus kasvaa. Metsänomistajat eivät tee investointi- tai puunmyyntipäätöksiä kansantalouden tai metsäteollisuuden näkökulmasta, vaan yksityistaloudellisista syistä. Metsätalouteen liittyviä lisäinvestointeja on hyvin vaikea perustella, ellei nykyisillekään puuvaroille ole käyttöä. Kestävien hakkuumahdollisuuksien vajaakäyttö ohjaa metsiä vääjäämättä talouskäytön ulkopuolelle erityisesti pohjoisessa. Puun kysyntää lisäävät investoinnit toteutuessaan parantavat puun kysyntää ja näin puukaupan toimivuutta ja tasaisuutta. Toisaalta tilanne vaihtelee Suomen eri osissa huomattavasti eri osissa ja erityisesti Pohjois-Suomeen kaivattaisiin lisää uusia käyttökohteita. Tällä hetkellä puun kaukokuljetusmatkat ovat kannattavan metsätalouden näkökulmasta liian pitkiä. 6. Kaavoitus tukemaan puunkäyttöä talousmetsissä Kaavoitusta ja muuta maankäyttöä koskevat normit sekä maakuntien ja kuntien viranomaiskäytäntö estävät tai rajoittavat - usein perusteettomasti - puun käyttöä tavallisissa talousmetsissä.

8 Metsäntutkimuslaitoksen vuonna 2013 julkaiseman tutkimuksen mukaan yleiskaavoituksen ja metsien suojelun vaikutuksesta Etelä-Suomen alueen 32 kunnan alueella 8 % metsä- ja kitumaasta oli suojeltu tai rajoitetun puutuotannon piirissä. Hyvinkäällä suojeltuja tai rajoitetun metsätalouskäytön metsä- ja kitumaita oli peräti 23 %. Esitys: Kaavoitusta ja muuta maankäyttöä koskevaa lainsäädäntöä uudistetaan sekä viranomaistoimintaa ohjataan suuntaan, joka edistää puunkäyttöä talousmetsissä. Kustannusvaikutus: Toteutetaan osana Metsästrategia 2025 strategista hankesalkkua. Ei suoria, ylimääräisiä kustannusvaikutuksia valtiontalouteen. 7. Uusi metsälaki lisää metsänomistajien aktiivisuutta Uudistettu metsälaki astui voimaan Uudistuksessa otettiin huomioon metsänomistajien tavoitteiden monipuolistuminen ja purettiin metsien käytön yksityiskohtaista säätelyä. Uusi laki mahdollistaa entistä monipuolisemman metsien käsittelyn mm. eri-ikäisrakenteisen metsänkasvatuksen, minkä arvioidaan lisäävän nykymenetelmiin varauksellisesti suhtautuvien metsänomistajien aktiivisuutta metsien hoidossa ja hyödyntämisessä. Uudistushakkuiden järeys- ja ikärajoitteet poistettiin, mikä mahdollistaa yhtenäisten käsittelyalueiden koon kasvattamisen ja lisää näin toiminnan kustannustehokkuutta. Muutokset todennäköisesti lisäävät metsänomistajien aktiivisuutta ja puun tarjontaa. Myös metsänhoitoyhdistyksiä koskeva lainsäädäntö muuttui vuoden 2015 alussa. Metsänhoitomaksu poistui samalla, kun metsänhoitoyhdistystoiminnan rajoitteita poistettiin. Lakimuutos on kannustanut metsänhoitoyhdistyksiä entistä aktiivisempaan toimintaan myös puumarkkinoilla. Metsänhoitoyhdistysten merkittävää roolia puumarkkinoilla kuvaa se, että neljä viidestä puukaupasta käynnistyy metsänhoitoyhdistyksen avustuksella. Tällä hetkellä metsänomistajien aktivointia rajoittaa puun kysyntä. Puun käytön kasvaessa on metsänhoitoyhdistyksillä valmius aktivoida metsänomistaja tarjoamaan puuta. Esitys: kaikki organisaatiot viestivät aktiivisesti metsälain uudistuksen tuomista vaihtoehdoista ja panostavat osaamisen lisäämiseen, jotta uusia toimintatapoja voidaan hyödyntää. Tehostetaan ja priorisoidaan Suomen metsäkeskuksen toimintaa. Kustannusvaikutus: ei suoria vaikutuksia valtion budjettiin 8. Uudet puukauppatavat ja korjuupalvelumallin kehittäminen Puumarkkinoiden toimivuutta voidaan parantaa ottamalla käyttöön nykyaikaisempia toimintatapoja. Sähköinen puumarkkinapaikka, kuten tuovat puukaupan uusien metsänomistajien ulottuville. Sukupolvi, joka on tottunut ostamaan ja myymään verkkokauppapaikoissa on valmis omaksumaan myös verkossa tehtävän puukaupan. Sähköisen puukaupan kehittyminen vaatii kuitenkin markkinaosapuolten sitoutumista jatkokehittämiseen.

9 Viime vuosina on esitetty useita tapoja tuoda tehokkuutta puun korjuuseen sekä puukauppaan. Esimerkiksi maa- ja metsätalousministerin vetämä puumarkkinatyöryhmä esitti uutta toimintamallia, jossa metsänhoitoyhdistys tai muu vastaava tuottaja valmistelee myyntiin tulevan leimikon siten, että hinnoittelu ja korjuun aloittaminen on mahdollista ilman erillistä ostajan tekemää maastokäyntiä. Korjuuvalmiin leimikon tavoitteena on mm. metsäammattilaisten päällekkäisen työn vähentäminen ja puukaupan tehostaminen. Olemassa oleva tapa puumarkkinoiden tehokkuuden parantamiseksi on metsänhoitoyhdistysten ja pk-yritysten puun korjuupalvelu sekä toimitussuunnitelmat. Tällä hetkellä metsäteollisuuden omat puunkorjuuorganisaatiot vastaavat 80 %:sta yksityismetsissä tehtävästä puunkorjuusta. Korjuupalvelussa metsänhoitoyhdistys tekee puun käyttäjän kanssa sopimuksen toimitettavasta puumäärästä, ajasta ja tavasta. Tämän jälkeen lukuisien yksittäisten pienten metsänomistajien puita voidaan metsänomistajien niin tahtoessa yhdistää samaan toimitukseen. Markkinoiden tehokkuus paranee huomattavasti. Erityisesti huomioitava piirre korjuupalvelussa on se, että kullekin puun käyttäjälle voidaan toimittaa juuri hänen tarvitsemaansa puutavaralajia. Puu ohjautuu juuri sinne, missä sillä on paras jalostusarvo. Puun hankinnan kustannuksia sekä markkinoiden tasaista toimivuutta voidaan parantaa kasvattamalla korjuupalvelumallin käyttöä. Toimenpiteet: Puumarkkinaosapuolet ottavat käyttöön uusia puukauppatapoja ja kehittävät uusia toimintamalleja, kuten sähköistä puukauppapaikkaa Kustannusvaikutus: Ei kustannusvaikutuksia valtiontalouteen 9. Metsäomistajien tavoittaminen ja aktivointi Valtakunnan metsien inventoinnin mukaan neljännes Suomen metsistä on ollut kymmeniä vuosia koskemattomina. On olennaista selvittää missä nämä metsät sijaitsevat, kuka ne omistaa ja mitkä ovat syyt siihen, ettei metsiä ole hyödynnetty taloudellisesti. Metsänhoitoyhdistysten lisäksi Suomen metsäkeskuksella on olemassa valmis toimintamalli kohdennetun neuvonnan antamiseksi. Metsäkeskus pystyy asiakkuusohjelman kautta kohdistamaan toimenpiteet niihin metsänomistajiin, jotka eivät ole aktiivisesti käyttäneet metsiään. Metsäkeskuksen neuvonta- ja edistämisresursseja tulee kohdistaa näihin tiloihin ja metsänomistajiin. Toimenpiteet: Suomen metsäkeskuksen asiakkuusohjelman tehokas kohdentaminen ja resurssien käytön tehostaminen Kustannusvaikutukset: Ei valtiotaloudellisia lisäkustannuksia

10 10. Metsävaratietojen hyödyntäminen ja sähköiset palvelut metsänomistajille Suomessa on kattava valtakunnan metsien inventointiaineisto ja j toisaalta Suomen metsäkeskuksen Metsään.fi -järjestelmä tilakohtaisista metsävaratiedoista. Olennaista on miten näistä tiedoista rakennetaan seuraavan sukupolven metsätieto ja ennen kaikkea, miten tietoa käytetään asiakaslähtöisesti metsätalouden toimintaedellytysten parantamiseksi. Toimenpiteet: Metsään.fi -palvelua kehitetään metsäomistajien maksuttomaksi asiointiportaaliksi ja toteutetaan Metsästrategia 2025 mukaisesti Metsätieto 2020 hanke. Kustannusvaikutukset: Ei suoria kustannusvaikutuksia. Hoidetaan LUKE:n ja SMK normaalilla budjettirahoituksella. Edellyttää toiminnan priorisointia. 11. Liikenneinfrastruktuurin kehittäminen Puun kuljettamien laitoksille on vakavasti vaarassa tieverkkomm me rapistuessa. Yhteiskunnan rahoitus alempaan tieverkkoon ja yksityisteihin on liian pieni suhteessa niiden nykyiseen ja tulevaan merkitykseen. Mikäli tieverkostomme ei ole ympäri vuoden liikennöitävässä kunnossa, on biotalouden kasvu vaarassa. Kuva ). Ruotsin valtio panostaa liikenneinvestointeihin kuusinkertaisesti Suomeenn verrattuna (PTT Parlamentaarinen korjausvelkatyöryhmä esitti perusväylänpitoon 200 miljoonan euron tasokorotusta. Lisäksi tarvitaan noin 50 milj. vuotuista lisäystää alemman tieverkon ylläpitoon. Myös siltojen ikääntyminen nostaa rahoitustarvetta. Yksityistiemäärärahojen lähes poistaminen valtion talousarviosta vaarantaa kuljetukset. Nostamalla yksityisteiden vuosittainen avustustaso noinn 30 miljoonaan euroon turvataan biotaloudenn kuljetukset. Tienpidon määrärahat painottuvat nykyisin vilkasliikenteisiin teihin. Koska perusväylänpidon rahoitustaso on jo vuosia ollutt kestämättömän alhainen, on alemman tieverkon ylläpito jäänyt ilman riittävää rahoitusta. Väylien hoidosta ja ylläpidosta säästäminen on todellinen

11 uhka Suomen kilpailukyvylle ja biotaloudelle. KEMERA-järjestelmän uudistamisen vaikutuksia metsäteihin on myös seurattava tarkasti. PTT:n tuoreen selvityksen mukaan painorajoitteisten siltojen ja tieosuuksin kunnostaminen ja tiestön kunnon parantaminen alentaisi metsä- ja elintarviketeollisuuden tuotantolaitosten kuljetuskustannuksia yli 5 % nykyisestä. Kahdeksanvuotisella 20 miljoonan euron perustienpidon vuosittaisella lisärahoituksella alennettaisiin metsäteollisuuden raakapuun kuljetuskustannuksia vuosittain 25 miljoonalla eurolla. Koko teollisuuden kuljetuksissa säästö olisi kaksinkertainen. Tieverkon kunnosta uhkaa muodostua este kustannustehokkaalle puuhuollolle. Toimenpiteet: Parlamentaarisen korjausvelkatyöryhmän esittämän 200 milj. tasokorotuksen lisäksi tarvitaan noin 50 milj. vuotuista lisäystä alemman tieverkon ylläpitoon. Lisäksi yksityisteiden vuosittainen avustustaso on nostettava noin 30 milj. euroon. Kustannusvaikutukset: 200 milj milj. /v 12. Kansainvälisten sopimusten vaikutus metsien käyttöön on otettava huomioon Durbanin ilmastokokouksessa vuonna 2011 päätettiin maankäyttö- ja metsäsektorin nielujen ja päästöjen roolista maiden päästövähennysvelvoitteiden täyttämisessä Kioton pöytäkirjan toisella velvoitekaudella Suomen metsänhoidon nieluksi määritettiin 19,3 miljoonaa tonnia CO 2 ekvivalenttia. Käytännössä tämä tarkoittaa, että Suomen metsien kasvun tulee vuosittain olla noin 21,5 miljoonaa m 3 suurempi kuin puuston kokonaispoistuma. Mikäli metsien nielu eli kasvun ja poistuman erotus on tätä suurempi, voidaan ylimenevästä osasta laskea pieni osuus hyväksi muiden alojen päästöissä. Mikäli kasvun ja poistuman erotus on tätä pienempi, tulkitaan tämä metsänhoidon päästöksi joka lasketaan sellaisenaan muiden päästöalojen rasitteeksi. Tämä vaikeuttaa Suomen päästötavoitteen saavuttamista. Metsäntutkimuslaitoksen tietojen mukaan Suomen metsät ovat viime vuosina tuottaneet vuosittain puuta noin 33 milj. m 3 enemmän kuin sitä on poistunut hakkuissa ja luontaisesti. Tämä tarkoittaa, että Suomi on saanut metsistään pienen nieluhyödyn kokonaispäästöjä laskettaessa. Vuonna 2013 ero oli kasvaneen puunkäytön ja hakkuiden seurauksena vain 25 milj. m 3 eli jo lähellä 21,4, milj. m 3 :n rajaa, jolloin metsät kääntyvät päästöksi. Metsäteollisuuden uudet investoinnit tulevat lisäämään puunkäyttöä merkittävästi. Vaikka puuvarojen puolesta investoinneille ei ole estettä, saattavat Suomen hyväksyvät ilmastositoumukset muodostua esteeksi puunkäytön lisäämiselle. Tämän vuoksi on ensiarvoisen tärkeää, että Suomi tiedostaa myös ilmastopolitiikasta tulevat haasteet Suomen metsien käytölle. Suomella ei ole varaa Durbanin kaltaisiin epäonnistumisiin meneillään olevissa neuvotteluissa uudesta, maailmanlaajuisesta ilmastosopimuksesta, joka on määrä hyväksyä Pariisissa joulukuussa Suomen tulee varmistaa metsäsektorinsa toimintaedellytykset myös EU:ssa unionin valmistellessa vuoden 2020 jälkeistä ilmasto- ja energiapolitiikkaansa. Toistaiseksi maankäyttö- ja metsäsektori eivät ole olleet mukana EU:n päästövähennystavoitteessa,

12 mutta komissio haluaa sisällyttää nämä sektorit vuoden 2020 jälkeiseen ilmastopolitiikkaan. Tällöin esiin nousevat myös metsien hiilinielut ja niiden tavoitetasot jäsenmaissa. Toimenpiteet: Metsäsektorin toimintaedellytykset otetaan huomioon EU-tason ilmasto- ja energiapolitiikkaa suunniteltaessa ja toteutettaessa sekä globaaleissa ilmastoneuvotteluissa Kustannusvaikutus: Ei suoria kustannusvaikutuksia valtiontalouteen 13. Metsätalousmaan kiinteistövero ja metsätalouden kustannusrasituksen lisääminen haittaisivat investointien toteutumista Uusilla veroilla tai metsätalouteen kohdistuville maksuilla ei päästä asetettuihin tavoitteisiin. Niiden avulla ei ehkäistäisi tilojen pirstoutumista tai kannustettaisi metsänomistajia säännölliseen puukauppaan. Suurimpaan ongelmaan, metsänomistajien ikääntymiseen, lisäveroilla ei olisi mitään vaikutusta. Metsätalouden kustannusrasitusta lisäämällä tai pakkokeinoja metsätalouteen etsimällä ei edistetä sen enempää puumarkkinoiden toimivuutta kuin metsätilakoon kasvua. Kiinteistövero tai siihen rinnastettavat maksut saattaisivat sen sijaan johtaa metsätilojen pirstomiseen Metsäelinkeinon byrokratian, sääntelyn ja kustannusrasituksen lisääminen johtaisivat puukaupan volatiliteetin lisääntymisen ja metsäelinkeinon houkuttelevuuden romahtamiseen. Tällä olisi kauaskantoiset negatiiviset seuraamukset koko alan kehitykselle. Metsät tuottavat puun lisäksi erilaisia luonto-, maisema- ja virkistyspalveluita, joita yhteiskunta odottaa metsäomistajien myös tuottavan. Näille palveluille ei ole vielä toistaiseksi minkäänlaisia markkinoita. Näiden palveluiden tuottajien kustannusrasitus nousisi merkittävästi. Kiinteistövero myös todennäköisesti kaventaisi Suomen perinteistä, laajaa jokamiehenoikeutta. Myös turha säätely halvaannuttaa puumarkkinoita ja estää sektorin uusiutumista. Tästä on hyvänä esimerkkinä Ruotsi, jossa puumarkkinoita säädeltiin Säätelyllä havaittiin olleen yksinomaan kielteisiä vaikutuksia. Puumarkkinoiden sääntelyn aikana massateollisuuden kapasiteetin kasvu hidastui ja massa- ja paperiteollisuuden maailmanmarkkinaosuus pieneni, vaikka säätelyn tavoite oli nimenomaan teollisuuden puuhuollon turvaaminen. Lisäksi puun osuus sähkön ja lämmön tuotannossa romahti. Markkinoiden sääntelyn ei katsottu häirinneen ainoastaan raaka-aineen käyttöä, vaan myös teknologian kehitystä ja tuotannon laajentamismahdollisuuksia sekä tätä kautta vaikuttaneen kielteisesti työllisyyteen. Yksittäiset metsänomistajat menettivät tuloja. Tämän raportin on tuottanut MTK:n metsälinja

Ovatko metsäpolitiikan Hullut päivät ohi?

Ovatko metsäpolitiikan Hullut päivät ohi? Ovatko metsäpolitiikan Hullut päivät ohi? Metsäpolitiikan AMK-konferenssi, Helsinki 26.3.2015 tutkimuspäällikkö Erno Järvinen MTK Katsauksen sisältö 1. Metsäpolitiikan ohjaus 2. Lyhyesti metsälainsäädännöstä

Lisätiedot

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Sahaukseen ja energiantuotantoon: riittääkö raaka-aine kaikkeen?

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Sahaukseen ja energiantuotantoon: riittääkö raaka-aine kaikkeen? Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 9 Sahaukseen ja energiantuotantoon: riittääkö raaka-aine kaikkeen? Juha Hakkarainen Metsäjohtaja, MTK metsälinja juha.hakkarainen@mtk.fi PEFC/-44- Metsäteollisuuden tuotanto

Lisätiedot

Puumarkkinat ja niiden kehittäminen. asiantuntija Anssi Kainulainen 22.5.2013

Puumarkkinat ja niiden kehittäminen. asiantuntija Anssi Kainulainen 22.5.2013 Puumarkkinat ja niiden kehittäminen asiantuntija Anssi Kainulainen 22.5.2013 Markkinat ja puut kasvavat eri puolilla maapalloa viennin arvo muodostuu matkalla Lähde: Metsäntutkimuslaitos Metsävaramme mahdollistavat

Lisätiedot

Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa. Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos

Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa. Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos Taustaa Puulla ja biomassalla korvataan uusiutumattomia raaka-aineita Kilpailu maankäyttötavoista kovenee voidaanko

Lisätiedot

Puumarkkinoille lisäruiskeita

Puumarkkinoille lisäruiskeita Puumarkkinoille lisäruiskeita Sisä-Suomen metsäpäivä Jämsässä 31.8.2012 Pekka Rajala Johtaja UPM Pohjois-Euroopan puunhankinta Suomi- metsien maa Suomen säännöllisesti inventoidut metsävarat ovat tällä

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan metsäohjelma 2016-2020

Pohjois-Pohjanmaan metsäohjelma 2016-2020 Pohjois-Pohjanmaan metsäohjelma 2016-2020 9.11.2015 Pohjois-Pohjanmaan maakuntahallituksen kokous Eeva-Liisa Repo Elinkeinopäällikkö, Pohjois-Pohjanmaa Alueelliset metsäohjelmat Alueelliset metsäohjelmat

Lisätiedot

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Teollisuuden Metsänhoitajat ry:n vuosikokous ja Metsätehon iltapäiväseminaari Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma (MSO)

Lisätiedot

Metsänomistusrakenteen kehittäminen

Metsänomistusrakenteen kehittäminen Metsätehon iltapäiväseminaari 24.5.2011 "Metsänomistus, puun tarjonta ja metsätietolähteet" Metsänomistusrakenteen kehittäminen Jussi Leppänen Metsäntutkimuslaitos PL 18, 01301 Vantaa jussi.leppanen@metla.fi

Lisätiedot

UUSIUTUVA METSÄTEOLLISUUS TARVITSEE HYVIÄ PÄÄTÖKSIÄ VIESTIMME PÄÄTTÄJILLE

UUSIUTUVA METSÄTEOLLISUUS TARVITSEE HYVIÄ PÄÄTÖKSIÄ VIESTIMME PÄÄTTÄJILLE UUSIUTUVA METSÄTEOLLISUUS TARVITSEE HYVIÄ PÄÄTÖKSIÄ VIESTIMME PÄÄTTÄJILLE METSÄ KASVUN MOOTTORINA Luomme suomalaista hyvinvointia puuhun perustuvilla ratkaisuilla, investoimalla, työllistämällä ja maksamalla

Lisätiedot

Metsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus. Ritva Toivonen Tapio 11/2008

Metsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus. Ritva Toivonen Tapio 11/2008 Metsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus Ritva Toivonen Tapio 11/2008 1 Metsäala murroksessa (2005)08 Massa- ja paperiteollisuus: Vuosikymmenien kasvu taittuu laskuun: pysyvämpi

Lisätiedot

kannattava elinkeino?

kannattava elinkeino? Onko huomisen metsänomistus kannattava elinkeino? Päättäjien 28. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. Metsänomistajaryhmien

Lisätiedot

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Elinvoimaa metsistä seminaari Lahti, Fellmannia, 06.11.2013 Pekka T Rajala, kehitysjohtaja, Stora Enso Metsä 1 Metsäteollisuus käy läpi syvää rakennemuutosta Sahateollisuuden

Lisätiedot

Aines- ja energiapuun hakkuumahdollisuudet

Aines- ja energiapuun hakkuumahdollisuudet Aines- ja energiapuun hakkuumahdollisuudet Tuula Packalen, Olli Salminen, Hannu Hirvelä, Kari Härkönen, Reetta Lempinen & Aimo Anola-PukkilaA Valtakunnan metsien inventoinnin (VMI11) tulosten julkistamistilaisuus

Lisätiedot

Suomen metsien kehitys ja hakkuumahdollisuudet

Suomen metsien kehitys ja hakkuumahdollisuudet Suomen metsien kehitys ja hakkuumahdollisuudet Olli Salminen Metla Metsäenergia nyt ja 2030 - teknologiat, kilpailukyky ja ympäristö ForestEnergy2020 -seminaari 8.-9.10.2014 Jyväskylä Alustuksen sisältö:

Lisätiedot

Metsäsektori Suomessa

Metsäsektori Suomessa Metsäsektori Suomessa Metsävarat ja niiden kehitys Metsien omistus ja sen kehitys Metsien käyttöä ohjaavat tekijät Metsätalous ja metsäteollisuus Metsäohjelmat Metsävarat Metsätalousmaata 26 milj. ha,

Lisätiedot

Työtä ja hyvinvointia Hämeen metsistä - metsästrategiaseminaari. 7.9.2010 Hämeenlinna

Työtä ja hyvinvointia Hämeen metsistä - metsästrategiaseminaari. 7.9.2010 Hämeenlinna Työtä ja hyvinvointia Hämeen metsistä - metsästrategiaseminaari 7.9.2010 Hämeenlinna Juha Ojala maa- ja metsätalousministeriö 1 Metsäala muutoksen keskellä + Metsätalous ja metsä- ja puutuoteteollisuus

Lisätiedot

Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa

Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa 19.10.2011 Marja Kokkonen maa- ja metsätalousministeriö, metsäosasto Esityksen sisältö 1. Taustaa 2. Metsäpolitiikan välineet 3. Metsäpolitiikan haasteet 4.

Lisätiedot

RAAKA-AINETTA BIOTALOUSINVESTOINNEILLE MITEN SE VARMISTETAAN? Suomen Sahateollisuusmiesten Yhdistyksen vuosikokous, 18.11.2015

RAAKA-AINETTA BIOTALOUSINVESTOINNEILLE MITEN SE VARMISTETAAN? Suomen Sahateollisuusmiesten Yhdistyksen vuosikokous, 18.11.2015 RAAKA-AINETTA BIOTALOUSINVESTOINNEILLE MITEN SE VARMISTETAAN? Suomen Sahateollisuusmiesten Yhdistyksen vuosikokous, Sami Pastila, Principal, Pöyry Management Consulting Oy RAAKA-AINEEN TURVAAMINEN SUUNNITELLUILLE

Lisätiedot

Suomen metsien inventointi

Suomen metsien inventointi Suomen metsien inventointi Metsäpäivä Kuhmo 26.3.2014 Kari T. Korhonen / Metla, VMI Sisältö 1. Mikä on valtakunnan metsien inventointi? 2. Metsävarat ja metsien tila Suomessa 3. Metsävarat t ja metsien

Lisätiedot

Perhemetsät - puuhuollon selkäranka Päätäjien metsäakatemia 27.9.2012. Metsänomistajien liitto Pohjois-Suomi Johtaja Jukka Aula

Perhemetsät - puuhuollon selkäranka Päätäjien metsäakatemia 27.9.2012. Metsänomistajien liitto Pohjois-Suomi Johtaja Jukka Aula Perhemetsät - puuhuollon selkäranka Päätäjien metsäakatemia 27.9.2012 Metsänomistajien liitto Pohjois-Suomi Johtaja Jukka Aula Yksityismetsätaloudentalouden organisaatiot 2012 Maa ja metsätalousministeriö

Lisätiedot

BITTEJÄ, MOTTEJA, MEGOJA Teollisuuden näkökulma sähköiseen asiointiin

BITTEJÄ, MOTTEJA, MEGOJA Teollisuuden näkökulma sähköiseen asiointiin BITTEJÄ, MOTTEJA, MEGOJA Teollisuuden näkökulma sähköiseen asiointiin 26.3.2013 Lahti UPM Metsä Samuli Hujo metsäasiakaspäällikkö Toimintaympäristön muutokset 1. Sähköisten palvelujen yleistyminen, datanatiivit

Lisätiedot

ELINVOIMAA METSISTÄ Padasjoen tiedotustilaisuus

ELINVOIMAA METSISTÄ Padasjoen tiedotustilaisuus ELINVOIMAA METSISTÄ Padasjoen tiedotustilaisuus Padasjoen Kuntala, Kellosalmentie 20 19.3.2013 Metsäsektorin merkitys aluetaloudessa Pekka Salonen, kuntien edustaja ohjausryhmässä Metsävarat ja niiden

Lisätiedot

Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa

Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa Tuloksia hankkeesta Low Carbon Finland 25 -platform Maarit Kallio ja Olli Salminen Metsäntutkimuslaitos Metsät ja metsäsektori vaikuttavat Suomen

Lisätiedot

Suomen kilpailukyky metsäalalla onko sitä?

Suomen kilpailukyky metsäalalla onko sitä? Suomen kilpailukyky metsäalalla onko sitä? Puuta liikkeelle seminaari Jyväskylä Ylitarkastaja Matti Mäkelä MMM/LVO/MBY 1 Maa- ja metsätalousministeriön luonnonvaraosaston toiminta-ajatus Osaston toiminta-ajatuksena

Lisätiedot

Metsänomistusrakenteen muutos

Metsänomistusrakenteen muutos Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari 20.11.2009 Metsänomistusrakenteen muutos Jussi Leppänen Metsäntutkimuslaitos PL 18, 01301 Vantaa jussi.leppanen@metla.fi puh. 010 2112240 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Metsänomistajan omatoimisen puunkorjuun kehitysnäkymiä nykytilan ja historian valossa. Metsätieteen päivä 4.11.2009 Vesa Tanttu

Metsänomistajan omatoimisen puunkorjuun kehitysnäkymiä nykytilan ja historian valossa. Metsätieteen päivä 4.11.2009 Vesa Tanttu Metsänomistajan omatoimisen puunkorjuun kehitysnäkymiä nykytilan ja historian valossa Metsätieteen päivä 4.11.2009 Vesa Tanttu Esityksen sisältö Hankintakaupan historia Hankintahakkuiden nykypäivä Korjuumäärien

Lisätiedot

Perhemetsät - puuhuollon selkäranka Päätäjien metsäakatemia 23.5.2012. Metsänomistajien liitto Pohjois-Suomi Johtaja Jukka Aula

Perhemetsät - puuhuollon selkäranka Päätäjien metsäakatemia 23.5.2012. Metsänomistajien liitto Pohjois-Suomi Johtaja Jukka Aula Perhemetsät - puuhuollon selkäranka Päätäjien metsäakatemia 23.5.2012 Metsänomistajien liitto Pohjois-Suomi Johtaja Jukka Aula Yksityismetsätaloudentalouden organisaatiot 2012 Maa ja metsätalousministeriö

Lisätiedot

Teema 3: Ajankohtaista akateemikoille

Teema 3: Ajankohtaista akateemikoille Teema 3: Ajankohtaista akateemikoille 1. Suomen metsät ja niiden omistus 2. Metsät muutakin kuin puuta Tavoite: Antaa kuva Suomen metsien omistuksesta ja metsien muusta kuin puuntuotannollisesta merkityksestä

Lisätiedot

Uusimmat metsävaratiedot

Uusimmat metsävaratiedot Uusimmat metsävaratiedot Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen Valtakunnan metsien 11. inventoinnin (VMI11) tulosten julkistamistilaisuus 18.3.2015 Suomi on Euroopan metsäisin maa Metsätalousmaata 26,2 milj.

Lisätiedot

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Ympäristöjohtaja Liisa Pietola, MTK MTK:n METSÄPOLITIIKN AMK-KONFERENSSI 9.3.2016 Miksi hiilenkierrätys merkityksellistä? 1. Ilmasto lämpenee koska hiilidioksidipitoisuus

Lisätiedot

Metsänkäyttöilmoitukset 2013, yksityismetsät

Metsänkäyttöilmoitukset 2013, yksityismetsät Metsien käytön aktiivisuudessa suurta alueellista vaihtelua vuonna 2013 Vuoden 2013 seurantatilastot osoittavat, että metsien käytön aktiivisuudessa oli huomattavia eroja eri osissa maata. Itäisessä Suomessa

Lisätiedot

Muuttuneet metsälait ja uudistuva metsänhoito

Muuttuneet metsälait ja uudistuva metsänhoito Muuttuneet metsälait ja uudistuva metsänhoito Seinäjoki 10.4.2014 johtava esittelijä Pekka Hovila Metsätalouden ohjauskeinot NORMIOHJAUS TALOUDELLINEN OHJAUS INFORMAATIO- OHJAUS Metsälaki Metsätuholaki

Lisätiedot

Puu liikkeelle ja uusia tuotteita metsästä! Hallitusohjelman terveiset

Puu liikkeelle ja uusia tuotteita metsästä! Hallitusohjelman terveiset Puu liikkeelle ja uusia tuotteita metsästä! Hallitusohjelman terveiset Rovaniemi 15.9.2015 Pirkko Saarela, Lapin ELY-keskus 15.9.2015 Sisältö Hallitusohjelmasta Kärkihankkeista Raaka-aineen riittävyydestä

Lisätiedot

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta

Lisätiedot

Yksityismetsätalouden merkitys puumarkkinoilla

Yksityismetsätalouden merkitys puumarkkinoilla Suomalais-venäläinen Päättäjien Metsäfoorumi 19.10.2011 Majvik, Kirkkonummi Yksityismetsätalouden merkitys puumarkkinoilla Jussi Leppänen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa jussi.leppanen@metla.fi Yksityismetsien

Lisätiedot

TILASTO: Metsämaan omistus 2013

TILASTO: Metsämaan omistus 2013 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 5/2015 TILASTO: Metsämaan omistus 2013 23.1.2015 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 5/2015 T I L A S T O Metsämaan omistus 2013 23.1.2015 Jussi Leppänen ja Jukka

Lisätiedot

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014 METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 1 Metsän tulevaisuuden tuotteet: Ohjelma Avaus Olli Laitinen, puheenjohtaja, Teollisuuden metsänhoitajat ry Uudet

Lisätiedot

Metsähakkeen käyttömäärät ja potentiaali sekä Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais- Suomessa hankkeen tuloksia

Metsähakkeen käyttömäärät ja potentiaali sekä Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais- Suomessa hankkeen tuloksia Metsähakkeen käyttömäärät ja potentiaali sekä Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais- Suomessa hankkeen tuloksia Lähienergia Varsinais-Suomessa, Lieto 26.11.2013 Jussi Somerpalo Suomen metsäkeskus,

Lisätiedot

Metsänomistuksen rakennemuutos edistämisorganisaatioiden toiminnan kannalta Harri Hänninen

Metsänomistuksen rakennemuutos edistämisorganisaatioiden toiminnan kannalta Harri Hänninen Metsänomistuksen rakennemuutos edistämisorganisaatioiden toiminnan kannalta Harri Hänninen Metsätalouden edistämisorganisaatiohankkeen johtoryhmä MMM 21.8.2009 Aineistot Metlan metsänomistajatutkimus vuosi

Lisätiedot

Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla

Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla ANNA METSÄLLESI UUSI MAHDOLLISUUS! Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla Seuraavien sivujen esimerkkimetsien suunnittelut ja hakkuut on toteutettu Arvometsän toimesta. Taloudellinen

Lisätiedot

Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä

Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä Kestävän energian päivä III Hattula, Lepaa 30.10.2014 Sivu 1 30.10.2014 Häme-Uusimaa mk-alue (Päijät-Häme, Kanta-Häme, osa Uusimaata) Sivu 2 30.10.2014 Metsävarat

Lisätiedot

Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma

Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Kolme tulevaisuuden kuvaa 1.

Lisätiedot

Metsätalouden kannattavuus valtion näkökulmasta. Tatu Torniainen projektipäällikkö, MMT maa- ja metsätalousministeriö

Metsätalouden kannattavuus valtion näkökulmasta. Tatu Torniainen projektipäällikkö, MMT maa- ja metsätalousministeriö Metsätalouden kannattavuus valtion näkökulmasta Tatu Torniainen projektipäällikkö, MMT maa- ja metsätalousministeriö Esityksen sisältö Kannattavuuden käsite kansantaloudessa Metsäsektori kansantaloudessa

Lisätiedot

Yhteismetsäisännöinnin näkymät

Yhteismetsäisännöinnin näkymät Yhteismetsäisännöinnin näkymät Metsäpalveluyrittäjän kasvuohjelman loppuseminaari 25.11.2014 Hämeenlinna Pirjo Havia 27.11.2014 1 Mitä on yhteismetsäisännöinti? Palvelutoimintaa ja yrittäjyyttä o Kirjanpitopalvelut

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa

UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa 1.3.2008 31.12.2010 Budjetti 917 000 eur Rahoitus: EAKR / Pohjois-Pohjanmaan liitto, Oulunkaaren kunnat, yritykset

Lisätiedot

PUUN OSTAJIEN NÄKEMYS. Puuta lisää metsistä -seminaari 15.4.2016 Tomi Salo, metsäjohtaja

PUUN OSTAJIEN NÄKEMYS. Puuta lisää metsistä -seminaari 15.4.2016 Tomi Salo, metsäjohtaja PUUN OSTAJIEN NÄKEMYS Puuta lisää metsistä -seminaari 15.4.2016 Tomi Salo, metsäjohtaja TEOLLISUUS KÄYTTI PUUTA 63,9 MILJOONAA KUUTIOTA VUONNA 2014 Raakapuun lisäksi teollisuus käytti sivutuotteena syntyvää

Lisätiedot

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla 1 Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla Vaskiluodon Voima Oy:n käyttökohteet Kaasutuslaitos Vaskiluotoon, korvaa kivihiiltä Puupohjaisten polttoaineiden nykykäyttö suhteessa potentiaaliin Puuenergian

Lisätiedot

Metsä sijoituskohteena

Metsä sijoituskohteena Metsä sijoituskohteena Polvelta toiselle metsätilan sukupolvenvaihdosmessut Jarmo Lahdenmaa Metsänhoitoyhdistys Etelä-Pohjanmaa Esityksen sisältö Taustatietoa MHY Etelä-Pohjanmaasta Sijoittamisesta yleensä

Lisätiedot

Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistamisen suuntaviivat

Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistamisen suuntaviivat Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistamisen suuntaviivat Pello 28.4.2014 Ylitornio 5.5.2014 Tarmo Uusitalo Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistamisen eteneminen Kemera- työryhmän loppuraportti

Lisätiedot

Kansallinen metsästrategia 2025. Juha Ojala maa- ja metsätalousministeriö luonnonvaraosasto 17.10.2014

Kansallinen metsästrategia 2025. Juha Ojala maa- ja metsätalousministeriö luonnonvaraosasto 17.10.2014 Kansallinen metsästrategia 2025 Juha Ojala maa- ja metsätalousministeriö luonnonvaraosasto 17.10.2014 1 Kansallisen metsästrategia 2025:n lähtökohdat Metsäpoliittinen selonteko 2050 ja eduskunnan siihen

Lisätiedot

Metsätilan koko ja sukupolvenvaihdos - löytyykö lääkkeitä?

Metsätilan koko ja sukupolvenvaihdos - löytyykö lääkkeitä? Metsätilan koko ja sukupolvenvaihdos - löytyykö lääkkeitä? Harri Hänninen Metsätilakoon ja rakenteen kehittämishanke Metsäkeskusten Lounais-Suomi ja Pirkanmaa Talvikoulutuspäivä 2011, Kuninkaisten kulttuuri-

Lisätiedot

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Saija Huuskonen, Jaakko Repola & Jari Hynynen Tampere 15.3.2016 Biotalouden teemaseminaari Metsän mahdollisuudet biotaloudessa Pirkanmaan verkostopäivä Johdanto

Lisätiedot

Ajankohtaista metsäpolitiikassa. Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö Luonnonvaraosasto 25.11.2015

Ajankohtaista metsäpolitiikassa. Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö Luonnonvaraosasto 25.11.2015 Ajankohtaista metsäpolitiikassa Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö Luonnonvaraosasto 25.11.2015 1 Taustaa Jo tehdyt uudistukset Hallitusohjelma ja KMS 2025 Muuta 2 Puuston kasvun

Lisätiedot

Riittääkö puuta kaikille?

Riittääkö puuta kaikille? Riittääkö puuta kaikille? EK-elinkeinopäivä Hämeenlinnassa 8.5.2007 Juha Poikola POHJOLAN VOIMA OY Pohjolan Voiman tuotantokapasiteetti 3400 MW lähes neljännes Suomen sähköntuotannosta henkilöstömäärä

Lisätiedot

Tervetuloa Metsään peruskurssille!

Tervetuloa Metsään peruskurssille! Tervetuloa Metsään peruskurssille! 11.9.2013 Sonja Nurmi koulutusasiantuntija Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut, Pirkanmaa Metsäalan toimintaympäristö Metsätalouden tunnuslukuja Suomalainen metsänomistaja

Lisätiedot

METSO-ohjelma 2008 2025:

METSO-ohjelma 2008 2025: METSO-ohjelma 2008 2025: vapaaehtoisen suojelun onnistumiset ja haasteet Kimmo Syrjänen 1, Saija Kuusela 1, Susanna Anttila 1, Mirja Rantala 2 ja Terhi Koskela 2 1 Suomen ympäristökeskus ja 2 Metsäntutkimuslaitos

Lisätiedot

METSÄTALOUS - TAE 2016 - Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019 1. TAE 2016. Rakennemuutokset

METSÄTALOUS - TAE 2016 - Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019 1. TAE 2016. Rakennemuutokset Muistio maa- ja metsätalousvaliokunnan kuulemiseen 6.10.2015 Maa- ja metsätalousministeriö, luonnonvaraosasto Neuvotteleva virkamies Heikki Piiparinen METSÄTALOUS - TAE 2016 - Julkisen talouden suunnitelma

Lisätiedot

Perustietoa metsänomistajalle

Perustietoa metsänomistajalle Perustietoa metsänomistajalle Arvoisa metsänomistaja Tervetuloa metsänomistajien monimuotoiseen joukkoon. Tyypillistä metsänomistajaa ei ole, vaan metsää omistetaan ikään, sukupuoleen ja asuinpaikkakuntaan

Lisätiedot

Metsälain uudet tuulet kaupunkimetsissä. Metsä- ja Viherpäivät Kuopio 2014 Ylitarkastaja Matti Mäkelä MMM Luonnonvaraosasto 11.6.

Metsälain uudet tuulet kaupunkimetsissä. Metsä- ja Viherpäivät Kuopio 2014 Ylitarkastaja Matti Mäkelä MMM Luonnonvaraosasto 11.6. Metsälain uudet tuulet kaupunkimetsissä Metsä- ja Viherpäivät Kuopio 2014 Ylitarkastaja Matti Mäkelä MMM Luonnonvaraosasto 11.6.2014 1 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan toiminta-ajatus Turvaamme

Lisätiedot

Energiapuuliiketoiminnan haasteet ja mahdollisuudet Koneyrittäjien näkökulma. Ville Manner, asiantuntija

Energiapuuliiketoiminnan haasteet ja mahdollisuudet Koneyrittäjien näkökulma. Ville Manner, asiantuntija Energiapuuliiketoiminnan haasteet ja mahdollisuudet Koneyrittäjien näkökulma Ville Manner, asiantuntija Metsäkoneala (jäseniä KL:ssä n. 1200) Hakkuiden määrä keskim. 54 milj. m 3 /v 2000-luvulla Liikevaihto

Lisätiedot

Luonto- ja maisemapalvelut teemaryhmälle Oulussa 30.5.2012. Raili Hokajärvi, projektipäällikkö MoTaSu-hanke

Luonto- ja maisemapalvelut teemaryhmälle Oulussa 30.5.2012. Raili Hokajärvi, projektipäällikkö MoTaSu-hanke Havaintoja korvausvaatimuksista ja halukkuudesta korvata maisemanhoidon kustannuksia maanomistajille Rukan matkailualueella ja hinnan / kustannuksen laskentaa Luonto- ja maisemapalvelut teemaryhmälle Oulussa

Lisätiedot

Metsätila-arvio ja metsäsuunnitelma sukupolvenvaihdoksen suunnittelussa

Metsätila-arvio ja metsäsuunnitelma sukupolvenvaihdoksen suunnittelussa Metsätila-arvio ja metsäsuunnitelma sukupolvenvaihdoksen suunnittelussa 1 Puheenaiheena tänään Ajantasainen metsäsuunnitelma Luopujan apuväline Jatkajan työkalu Metsätila-arvio Metsän arvon määritys verottajaa

Lisätiedot

Puukaupan sanastoa (1)

Puukaupan sanastoa (1) PUUKAUPPA OSIO 2 yleistä puukaupasta puukaupan eri muodot puutavaran hintaan vaikuttavat tekijät; laatu, leimikkotekijät puukaupan kulku, yleiset ehdot metsänomistajan rooli puukaupassa 1 Puukaupan sanastoa

Lisätiedot

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, 1 Aiheena tänään Metsäteollisuus vahvassa nousussa Äänekosken biotuotetehdas Investointien vaikutukset puunhankintaan 2

Lisätiedot

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Kaakkois-Suomessa

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Kaakkois-Suomessa Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Kaakkois-Suomessa Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Tuula Nuutinen Nuutinen, T., Hirvelä, H., Salminen, O. & Härkönen,

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriön kommenttipuheenvuoro. Metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen MMM/LVO/MBY 8.5.2014

Maa- ja metsätalousministeriön kommenttipuheenvuoro. Metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen MMM/LVO/MBY 8.5.2014 Maa- ja metsätalousministeriön kommenttipuheenvuoro Metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen MMM/LVO/MBY 8.5.2014 1 Metsälain muutoksen taustaa Vuoden alusta voimaan tullut metsälain muutos mahdollistaa metsänomistajien

Lisätiedot

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa METSÄSSÄ KASVAA BIO- POLTTOAINETTA Metsäenergia on uusiutuvaa Energiapuu on puuta, jota käytetään energiantuotantoon voimalaitoksissa

Lisätiedot

Puutavaralogistiikan haasteet metsäteollisuuden näkökulmasta

Puutavaralogistiikan haasteet metsäteollisuuden näkökulmasta 18.6.2007 1 18.6.2007 2 Puutavaralogistiikan haasteet metsäteollisuuden näkökulmasta Pekka Kauranen Metsätehon iltapäiväseminaari 14.6.2007 18.6.2007 3 Sisältö 1. Itämeren altaan puumarkkinat 2. Kuljetusmuodot

Lisätiedot

Metsäalan strateginen ohjelma MSO

Metsäalan strateginen ohjelma MSO Metsäalan strateginen ohjelma MSO Metsäalan strategisen ohjelman tavoitteet: MSO:n tavoitteena on: ennakoida ja seurata metsäalan rakennemuutosta, koordinoida metsäteollisuuden ja metsäsektorin toimintaedellytystyöryhmän

Lisätiedot

Markkinoilla on todella paljon tuottajia 10 suurinta toimijaa tuottaa. Hinnat määräytyvät jatkuvasti markkinoilla kysynnän ja tarjonnan perusteella

Markkinoilla on todella paljon tuottajia 10 suurinta toimijaa tuottaa. Hinnat määräytyvät jatkuvasti markkinoilla kysynnän ja tarjonnan perusteella Puunjalostus ja Aluetalous Tommi Ruha Kuhmo Oy Sahatavaran Maailmanmarkkinat Markkinoilla on todella paljon tuottajia 10 suurinta toimijaa tuottaa selvästi alle 20 % tuotannosta Hinnat määräytyvät jatkuvasti

Lisätiedot

Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa

Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa Soili Kojola, Metla Kannattavan metsänkäsittelyn menetelmät seminaari ja retkeily 13.-14.6.2013 Lahti Työryhmä: Soili Kojola Risto Ojansuu

Lisätiedot

Yhteismetsäosuuksien laskentaperusteet ja yhteismetsäosuuden arvon määrittämisessä huomioonotettavat asiat

Yhteismetsäosuuksien laskentaperusteet ja yhteismetsäosuuden arvon määrittämisessä huomioonotettavat asiat Yhteismetsäosuuksien laskentaperusteet ja yhteismetsäosuuden arvon määrittämisessä huomioonotettavat asiat Oulun kaupungin Haukiputaan Ulkometsän alueen tilusjärjestelytoimituksen toimituskokous 31. toukokuuta

Lisätiedot

Vaikuttavuusarvio Ryskettä Metsiin Pirkanmaalla -hankkeesta

Vaikuttavuusarvio Ryskettä Metsiin Pirkanmaalla -hankkeesta Vaikuttavuusarvio Ryskettä Metsiin Pirkanmaalla -hankkeesta Vaikuttavuusarvion Laatija: metsätalousinsinööriopiskelija Tommi Kivimäki Hankkeen toteutusaika: 1.6.2008 31.5.2013. Toiminta-alue: Pirkanmaan

Lisätiedot

Äänekosken biotuotetehdas Niklas von Weymarn, Metsä Fibre Oy

Äänekosken biotuotetehdas Niklas von Weymarn, Metsä Fibre Oy Äänekosken biotuotetehdas Niklas von Weymarn, Metsä Fibre Oy 1 Johtava toimija valituissa liiketoiminnoissa Keskitymme tuotteisiin ja palveluihin, joissa meillä on vahvaa osaamista ja kilpailuetua ja joiden

Lisätiedot

Metsäsuunnittelu. Annika Kangas 2.10.2012. Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Metsätieteiden laitos

Metsäsuunnittelu. Annika Kangas 2.10.2012. Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Metsätieteiden laitos Metsäsuunnittelu Annika Kangas 2.10.2012 Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Metsätieteiden laitos Mitä metsäsuunnittelu on? Esitetään metsänomistajille vaihtoehtoisia tapoja käyttää ja käsitellä metsiään

Lisätiedot

Itä-Suomen syysmetsäpäivä - Metsäsektorin tilanne ja tulevaisuuden näkymät

Itä-Suomen syysmetsäpäivä - Metsäsektorin tilanne ja tulevaisuuden näkymät Itä-Suomen syysmetsäpäivä - Metsäsektorin tilanne ja tulevaisuuden näkymät Kuopiossa 30.10.2010 Strateginen johtaja Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö, Metsäalan strateginen ohjelma Alustuksen

Lisätiedot

Kestävän metsätalouden. Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011

Kestävän metsätalouden. Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011 Kestävän metsätalouden rahoituslaki nykyinen KEMERA Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011 1 KEMERA -yleistä Yhteiskunnan tukea eri metsänhoitotöihin => kestävän

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Pohjois-Pohjanmaan metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Pohjois-Pohjanmaan metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Oulu Antti Ihalainen Metsävarat: Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen Hakkuumahdollisuudet: Tuula Packalen, Olli Salminen, Hannu Hirvelä & Kari Härkönen

Lisätiedot

PTT-ennuste: Metsäsektori

PTT-ennuste: Metsäsektori MSO 17.10.2014 PTT-ennuste: Metsäsektori syksy 2014 Paula Horne Sahatavaran tuotanto jatkunut vientivetoisena Sahatavaran vientihinta Suomesta, 3kk keskiarvo 250 240 230 220 210 200 190 180 Sahatavaran

Lisätiedot

2.12.2014. OTSO Metsäpalvelut. kehittämispäällikkö Timo Makkonen 2.12.2014 HISTORIA, ORGANISAATIO JA PALVELUT

2.12.2014. OTSO Metsäpalvelut. kehittämispäällikkö Timo Makkonen 2.12.2014 HISTORIA, ORGANISAATIO JA PALVELUT OTSO Metsäpalvelut kehittämispäällikkö Timo Makkonen 2.12.2014 HISTORIA, ORGANISAATIO JA PALVELUT 1 OTSO METSÄPALVELUT Historiamme ulottuu itsenäisyytemme alkuvuosiin. Vuonna 2013 marraskuussa syntyy OTSO

Lisätiedot

Yhteiskunnan muutospaineet: Miten metsänhoito muuttuu tulevaisuudessa?

Yhteiskunnan muutospaineet: Miten metsänhoito muuttuu tulevaisuudessa? Yhteiskunnan muutospaineet: Miten metsänhoito muuttuu tulevaisuudessa? Seminaari Metsä yhteiskunnassa suhde murroksessa? 6.11.2007 Tavoite Esityksen tavoite on tarkastella metsien käyttöä, sen perusteluita

Lisätiedot

KEHITTYVÄ METSÄENERGIA

KEHITTYVÄ METSÄENERGIA KEHITTYVÄ METSÄENERGIA KEHITTYVÄ METSÄENERGIA 2008-2010 RAHOITUS Hanke kuuluu EU-rahoitteeseen Manner-Suomen maaseutuohjelmaan TAUSTA Suomi on sitoutunut osaltaan toteuttamaan EU:n ilmasto ja energiapolitiikkaa

Lisätiedot

Suomen metsävarat 2004-2005

Suomen metsävarat 2004-2005 Suomen metsävarat 24-2 Korhonen, K.T., Heikkinen, J., Henttonen, H., Ihalainen, A., Pitkänen, J. & Tuomainen, T. 26. Suomen metsävarat 24-2. Metsätieteen Aikakauskirja 1B/26 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ

METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ Tämä kalvoesitys pohjautuu Pellervon taloustutkimuksen (PTT) Metsäsektorin merkitys aluetalouksissa tutkimukseen Esitys on päivitetty versio vuonna 27 ilmestyneestä kalvosarjasta

Lisätiedot

Värriön yhteismetsä TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.2014

Värriön yhteismetsä TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.2014 Värriön yhteismetsä TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.214 Yleistä Yhteismetsä on tilojen yhteinen alue, joka on tarkoitettu kestävän metsätalouden harjoittamiseen osakastilojen hyväksi. Yhteismetsät

Lisätiedot

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄNOMISTAJAN TAVOITTEET METSÄTALOUDELLEEN 2 Puuntuotanto ja myyntitulot Taloudellinen turvallisuus Metsän tunnearvot (sukutila) Virkistys ja vapaa-aika Sijoituskohde

Lisätiedot

Metsätalouden kannattavuus ja laatu. Lappi

Metsätalouden kannattavuus ja laatu. Lappi Metsätalouden kannattavuus ja laatu Lappi 2012-2015 seuranta Lappi Metsätalouden kannattavuus ja laatu 2013 Metsätalouden kannattavuus ja laatu Yksityismetsätalouden nettotulos (15 /ha) oli edellisen vuoden

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Metsänhoidon tulevaisuus viisi väitettä

Metsänhoidon tulevaisuus viisi väitettä Metsänhoidon tulevaisuus viisi väitettä Yhteenvetoa skenaarioista Toimenpide-ehdotuksia Taneli Kolström Viisi teemaa Luonnonläheinen metsänhoito vai viljelymetsätalous Metsänhoito ja metsäpolitiikka Metsänhoidon

Lisätiedot

Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan

Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan Muuttuva Venäjä -metsäseminaari Joensuu 7.5.21 Jari Viitanen Metla Sisällys Raakapuun vienti Venäjältä 1992 28 Venäläisen raakapuun viennin globaali jakautuminen

Lisätiedot

Metsänomistajien suhtautuminen metsälain vaatimuksiin

Metsänomistajien suhtautuminen metsälain vaatimuksiin Metsänomistajien suhtautuminen metsälain vaatimuksiin Anna-Kaisa Rämö PTT Yhteistutkimus PTT ja Metla MEMO jatkotyöryhmän kokous 4.5.2012 Aineisto Perusjoukko: Kaikki vähintään 5 ha metsää Manner-Suomen

Lisätiedot

CROSS CLUSTER 2030 Metsä- ja energiateollisuuden Skenaariot Jaakko Jokinen, Pöyry Management Consulting Oy 8.10.2014

CROSS CLUSTER 2030 Metsä- ja energiateollisuuden Skenaariot Jaakko Jokinen, Pöyry Management Consulting Oy 8.10.2014 CROSS CLUSTER 23 Metsä- ja energiateollisuuden Skenaariot Jaakko Jokinen, Pöyry Management Consulting Oy 8.1.214 MIHIN UUSIA BIOTUOTTEITA TARVITAAN? ÖLJYTUOTTEIDEN NETTOTUONTI Öljyn hinnan nopea nousu

Lisätiedot

Metsän merkitys omaisuuseränä 6.11.2014 Metsäpäivä

Metsän merkitys omaisuuseränä 6.11.2014 Metsäpäivä Metsän merkitys omaisuuseränä 6..04 Metsäpäivä Johtaja Panu Kallio OP-Pohjola Metsät merkittävä osa kotitalouksien kokonaisvarallisuutta Kotitalouksien varallisuus vuonna 0 Finanssivarallisuus Pelto Asunnot

Lisätiedot

Yksityismetsätalouden liiketulos 2010

Yksityismetsätalouden liiketulos 2010 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Yksityismetsätalouden liiketulos 2010 27/2011 22.6.2011 Esa Uotila Yksityismetsätalouden liiketulos 88 euroa hehtaarilta Vuonna

Lisätiedot

Metsävähennys. Timo Hannonen Mhy Päijät-Häme

Metsävähennys. Timo Hannonen Mhy Päijät-Häme Metsävähennys Timo Hannonen Mhy Päijät-Häme Perusteita: Metsävähennys on käytettävissä 1.1.1993 jälkeen vastikkeellisesti hankituilla metsätiloilla. Metsävähennysoikeutta ei ole yleensä alle 2 ha kiinteistöillä

Lisätiedot

MILTÄ SUOMI NÄYTTÄISI ILMAN TURVETTA?

MILTÄ SUOMI NÄYTTÄISI ILMAN TURVETTA? MILTÄ SUOMI NÄYTTÄISI ILMAN TURVETTA? Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari Johtava asiantuntija Pöyry Management Consulting Oy SISÄLTÖ Turpeen käyttö ja tuotanto Suomessa Turpeen korvaavat polttoaineet

Lisätiedot

Kestävää hyvinvointia metsävarojen

Kestävää hyvinvointia metsävarojen Kestävää hyvinvointia metsävarojen käytöllä Lahti 18.10.2012 Metsävarojen aktiivisen käytön mahdollisuudet MSO:n tavoitteet ja linjaukset Sixten Sunabacka Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Esityksen

Lisätiedot

Monipuolistuvat metsienkäsittelymenetelmät

Monipuolistuvat metsienkäsittelymenetelmät Monipuolistuvat metsienkäsittelymenetelmät Päättäjien 35. Metsäakatemian maastokohde Luumäellä 25.9.2013 Toiminnanjohtaja Jarmo Haimila Tasaikäisen eli jaksollisen metsän kasvatus Eri-ikäisrakenteinen

Lisätiedot