PK-Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PK-Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus"

Transkriptio

1 PK-Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Kyselytutkimus Suomen Yrittäjien jäsenistölle Sirpa Laitinen-Väänänen, Lahden ammattikorkeakoulu Liisa Vanhanen-Nuutinen, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Riikka Ahmaniemi, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sanna Boman, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Veli-Matti Lamppu, Suomen Yrittäjät ry.

2 Sisällys ESIPUHE TAUSTAA TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN Kohderyhmä ja aineistonkeruu Aineiston analyysi ja tulosten esittäminen VASTAAJAT Vastaajien taustatiedot Vastaajan yrityksen koko, toimiala, ikä ja sijaintimaakunta Ammattikorkeakoulusta valmistuneet vastaajien yrityksissä YRITTÄJIEN JA AMMATTIKORKEAKOULUJEN YHTEISTYÖ JA HYÖTY Yhteistyö ammattikorkeakoulujen kanssa Aloite yhteistyöhön Yhteistyö maakunnittain ja toimialoittain Opiskelijayhteistyö ja siitä koettu hyöty Tutkimus-, kehitys- ja palvelutoimintayhteistyö ja niistä koetut hyödyt Koulutusyhteistyö ja siitä koettu hyöty Kumppanuusyhteistyö ja siitä koettu hyöty Yhteistyön muut hyödyt Yhteistyö ammattikorkeakoulun kanssa tulevaisuudessa AMMATTIKORKEAKOULUJEN ALUEELLINEN VAIKUTTAVUUS Ammattikorkeakoulun vaikuttavuus eri yrityskokoluokissa Ammattikorkeakoulun vaikuttavuus maakunnissa Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden osaaminen POHDINTA Selvityksen tulokset suhteessa aiemmin tehtyihin tutkimuksiin YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSIÄ KIRJALLISUUS LIITE... 40

3 ESIPUHE Ammattikorkeakoulut voivat parhaimmillaan olla merkittäviä alueellisia vaikuttajia. Yritysten ja ammattikorkeakoulujen onnistunut yhteistyö on tärkeää sekä tutkintoa suorittavien nuorten osaamisen kehittymiselle ja valmistuneiden työllistymiselle että alueellisen työelämän kehittymiselle. Tässä perusraportissa esitellään suomalaisille pk-yrityksille vuonna 2012 tehdyn kyselytutkimuksen tuloksia. Tutkimuksessa selvitettiin yrittäjien kokemuksia yhteistyöstä ammattikorkeakoulujen kanssa, yhteistyön hyötyjä yritykselle ja yritysten arvioimaa ammattikorkeakoulujen alueellista vaikuttavuutta. Tutkimus käynnistettiin Suomen Yrittäjät ry:n ja AMKtutka verkoston yhteistyönä. AMKtutka verkosto toimi vuosina kuudentoista ammattikorkeakoulun kehittämisverkostona, kehittäen ammattikorkeakoulujen TKI-toiminnan laatua, vaikuttavuutta ja näkyvyyttä. Suomen Yrittäjät on jäsenmäärältään elinkeinoelämän suurin, yli jäsenyrityksen keskusjärjestö. Jäsenyritysten työllistävä vaikutus on yli puoli miljoonaa henkilöä. Yrittäjäjärjestön toiminta rakentuu yli 400 paikallisyhdistyksestä, 21 aluejärjestöstä ja 53 toimialajärjestöstä. Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien, AMKtutka verkoston ja ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry:n kesken. Kyselylomake suunniteltiin yhteistyötahoista kootussa ohjausryhmässä. Suunnittelussa hyödynnettiin aiemmin Stepit KOHO -projektissa tehtyö työelämälle suunnattua tutkimuskyselyä. Kyselyä valmistelevaan työryhmään kuuluivat Martti Pallari, Veli-Matti Lamppu ja Markku Kivinen Suomen Yrittäjistä, Riikka Ahmaniemi, Matti Lähdeniemi, Riitta Paasivuori ja Eero Pekkarinen AMKtutka verkostosta, Hannele Salminen Suomen Kuntaliitosta sekä pedagogisina asiantuntijoina Sirpa Laitinen-Väänänen Lahden ammattikorkeakoulusta ja Liisa Vanhanen-Nuutinen HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulusta. Prosessin edetessä ohjausryhmä täydentyi lisäksi Arenen edustajalla Timo Luopajärvellä. Kiitokset tutkimuksen valmistelu- ja ohjausryhmään osallistuneille sekä tutkimuksen toteuttajille perusteellisesta paneutumisesta tutkimuksen toteuttamiseen ja tuloksiin. Raportti on koottu työryhmässä, jossa Riikka Ahmaniemi on vastannut tutkimusaineistonkeruun valmistelusta ja toteutuksesta, Sanna Boman tutkimusaineiston tilastollisesta analyysista ja Veli- Matti Lamppu yrittäjänäkökulmasta. Sirpa Laitinen-Väänänen Lahden ammattikorkeakoulusta ja Liisa Vanhanen-Nuutinen HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulusta ovat tehneet tutkimustulosten tulkinnan suhteessa aikaisempaan tietoon tutkimusaiheesta ja kirjoittaneet raportin. 1

4 1 TAUSTAA Opintojaksoihin integroituva työelämän yhteistyö on ammattikorkeakoulujen arkea. Myös työelämän kanssa tehtävää tutkimus- ja kehittämisyhteistyötä on systemaattisesti kehitetty eritoten ammattikorkeakoulu lain muutoksen jälkeen vuonna 2003 (Laki ammattikorkeakouluista 2003 /351; Asetus ammattikorkeakouluista 2003/352). Opetukseen integroituva yhteistyö toteutuu erityisesti harjoittelussa ja opinnäytetöissä (mm. Vanhanen-Nuutinen & Laitinen-Väänänen 2011; Sijoitus tulevaan 2012), mutta se on saanut myös uusia muotoja ammattikorkeakoulupedagogiikan kehittymisen myötä (Kotila & Mäki 2012). Tutkimus- ja kehitystyössä on vahvistettu ammattikorkeakoulujen osaamista ja roolia alueellisessa innovaatiotoiminnassa. Työelämän kanssa tehtävää yhteistyötä on tutkittu paljon, tosin pääasiassa koulutuksen näkökulmasta (esim. Jaroma 2008; 2009; Neuvonen-Rauhala 2009). Korkeakoulutuksen alueellinen vaikuttavuus on merkittävää. Korkeakouluista valmistuneet, mukaan lukien ammattikorkeakouluista valmistuneet, työllistyvät pääsääntöisesti opiskelupaikkakunnalleen tai sen lähialueille. Hyvin pieni määrä opiskelijoista, alle 5 %, ryhtyy yrittäjiksi. Usein korkeakoulutettujen työllistymistä vaikeuttavat puutteelliset työelämävalmiudet. (Uraovi korkeasti koulutetuille ja asiantuntijoille ; esim. Koulutuksen aikaisella työharjoittelulla onkin keskeinen merkitys työllistymiselle tutkinnon suorittamisen jälkeen (esim. Vierimaa 2009). Ammattikorkeakouluja on kritisoitu tehottomuudesta. Koulutustarjontaa pidetään kysyntään nähden liian laajana, opiskeluajat ovat liian pitkiä ja keskeyttämisten määrät ovat kasvussa. Ammattikorkeakoulujen kehittämisen painopisteet ovatkin työelämälähtöisen koulutuksen kehittämisessä ja aluekehitystä palvelevassa soveltavassa tutkimuksessa. (Salminen & Ylä-Anttila 2010.) Ammattikorkeakoulujen ja työelämän yhteistyön keskeisiksi hyödyiksi on arvioitu uusien työntekijöiden rekrytointi, uuden tiedon ja osaamisen lisääntyminen työpaikalla ja yhteistyön yritykselle antama näkyvyys alueellisesti. Aiemmin työelämälle tehdyn selvityksen perusteella kunta ja järjestösektori kokivat ammattikorkeakoulun kanssa tehtävästä yhteistyöstä olevan hyötyä oman toiminnan kehittämisessä. Yksityisellä sektorilla asia ei ole näin. (Zacheus 2009.) Kuitenkin suurin osa yrityksistä mainitsee tekevänsä yhteistyötä oppilaitosten kanssa (Alueiden kilpailukyky 2011). Kolme neljästä oppilaitosyhteistyötä tekevästä yrityksestä on tehnyt yhteistyötä nimenomaan ammattikorkeakoulun kanssa. Lähes puolet yritysjohtajista arvioi, että yhteistyö ammattikorkeakoulujen kanssa toimii hyvin tai erittäin hyvin. Yleisimmät yhteistyömuodot olivat harjoittelu, opintojaksoihin liittyvät vierailut sekä opinnäytetyöt (Sijoitus tulevaan 2012; Alueiden kilpailukyky 2011; ks. myös Laitinen-Väänänen et al 2011; Vanhanen-Nuutinen & Laitinen-Väänänen 2011). Yritykset pitivät tutkimusyhteistyötä liian oppilaitoslähtöisenä. Yritysten mukaan tutkimusyhteistyössä pitäi- 2

5 si osata paremmin ottaa elinkeinoelämän tarpeet huomioon. (Alueiden kilpailukyky 2011) Yhteistyö ammattikorkeakoulun ja työelämän välillä näyttäisi toisaalta pysyvän ennallaan ja toisaalta lisääntyvän. Aiemmissa tutkimuksissa saatujen tulosten mukaan pitkään jatkuneeseen yhteistyöhön oltiin erityisen tyytyväisiä. Mitä pidempään yhteistyö oli jatkunut, sen tyytyväisempiä vastaajat olivat. Tulevaisuuden yhteistyönmuodoiksi nimettiin pääosin samat kuin nykyisetkin, eli työharjoitteluyhteistyö, opinnäytetyöt, projektityöt ja vierailijaluennoitsijat. Uusiksi yhteistyömuodoiksi mainittiin esimerkiksi mentorointi, opettajien työelämäjaksot, työmenetelmien ja osaamisen kehittäminen ja tutkiminen yhteistyössä sekä yhteistyön kehittäminen työpaikan ulkomailla olevan työpisteen kanssa. (Laitinen-Väänänen et al 2011; Vanhanen-Nuutinen & Laitinen- Väänänen 2011.) Ammattikorkeakoulun ja työelämän yhteistyön kehittymiseen vaikuttavat työpaikkaan liittyvät tekijät, koulutukseen liittyvät tekijät, yleinen yhteiskunnallinen tilanne ja alueen sekä toimialan työllisyystilanne. Työvoimapula, yhteistyön merkityksen tunnistaminen yrityksissä, yleinen tulevaisuusoptimismi, työpaikan lisääntynyt tunnettavuus alueella ja työpaikan lisääntynyt yhteistyöosaaminen parantavat yhteistyömahdollisuuksia. Yhteistyötä heikentävät puolestaan ajan puute, yrityksen heikentyvä talous, henkilökunnan vähentyvä jaksaminen, nyky-yhteistyön ongelmat, tekniset ongelmat ja muut syyt, kuten työpaikan huono sijainti tai se, että työpaikan tarjoamat työtehtävät eivät kiinnosta ammattikorkeakoulua. (Laitinen-Väänänen & Vanhanen-Nuutinen 2011.) Jotta yhteistyö voisi kehittyä koulutuksen ja työelämän kumppanuudeksi, vaatii se aikaa ja pitkäjänteistä yhteistyötä. Kumppanuuden kehittymistä edistävät ammattikorkeakoulun ja työelämän yhteiset kehittämisen kohteet, molemmin puolinen osallistuminen ja molemmin puolin koetut hyödyt yhteistyöstä. Kumppanuutta edistää myös yhteinen kieli ja ymmärrys, joka voi syntyä vain yhteisten kohtaamisten, yhdessä tekemisen ja vuorovaikutuksen kautta. Yhteistyösopimukset ja yhteisesti jaetut toimintatavat ja resurssit tukevat myös kumppanuuden syntymistä. Toisaalta erilaiset organisaatiokulttuurit, ajan ja resurssien puute, asenteet ja toisistaan poikkeavat odotukset ovat kumppanuuden kehittymisen esteitä. (Häggman-Laitila & Rekola 2011.) Kumppanuutta voidaan kehittää erilaisilla toimenpiteillä, jotka lähentävät koulutusta ja työelämää. Esimerkiksi kummitoiminta ja stipendit tai mentori- ja, alumnitoiminta tai työelämän edustajien toimiminen ammattikorkeakoulun yhteistyöryhmissä. On siis tärkeää, että yhteistyötä käynnistetään ja tehdään, koska vain sitä kautta kumppanuus kehittyy. Kuitenkin molempien osapuolten tarpeet ja odotukset on huomioitava niin, ettei yhteistyöstä synny liian koululähtöistä. Aiemmat tutkimukset ovat osoittanet, että aloite yhteistyöhön tulee pääsääntöisesti ammattikorkeakoululta (Laitinen-Väänänen et al 2011). Tässä raportissa tarkastellaan yritysten ja ammattikorkeakoulujen yhteistyötä yrittäjien näkökulmasta; millaisena yrityksissä nähdään ammattikorkeakoulujen alueellinen vaikuttavuus, mitkä ovat 3

6 yrittäjien kokemukset yhteistyöstä ammattikorkeakoulujen kanssa, miten he näkevät yhteistyön tulevaisuuden ja miten he arvioivat yhteistyön hyötyjä yritykselle. 4

7 2. TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN 2.1 Kohderyhmä ja aineistonkeruu Tutkimuksen kohderyhmänä olivat Suomen Yrittäjien jäsenyritykset. Suomen Yrittäjät on yrittäjien keskusjärjestö, johon kuuluu yksityisyrittäjiä ja työnantajayrityksiä. Yritykset edustavat kaupan, liikenteen, palvelujen, teollisuuden ja urakoinnin toimialoja. Jäsenyrityksiä on yhteensä , joista puolet on yksityisyrittäjiä ja puolet työnantajayrityksiä. Tilastokeskuksen laskelman mukaan vuoden 2010 lopussa Suomessa oli yritystä, kun maa-, metsä- ja kalatalous (alkutuotanto) jätettiin pois laskuista. Valtaosa yrityksistä oli tuolloin alle 10 työntekijän mikroyrityksiä (93,4 %) ja niistä pääosa työllisti vuositasolla alle kaksi henkilöä. Alle 50 työntekijän pienyrityksiä oli 5,5, %, työntekijän keskisuuria yrityksiä oli 0,9 % ja yli 250 työntekijän suuryrityksiä oli 0,2 %. Vuoden 2009 lopussa kaikista yrittäjistä 62 % oli yksinyrittäjiä ja kolmannes naisyrittäjiä. Kolmannes yrittäjistä on suorittanut ammatillisen koulutuksen tai vastaavan ja kolmannes opistotason tutkinnon. Yliopisto- tai korkeakoulututkinto on n 15 % yrittäjistä ja ammattikorkeakoulututkinto 7 %:lla. (Yrittäjyyskatsaus 2011.) Yritystiheys on korkein Ahvenanmaalla ja Uudellamaalla, kun alkutuotantoa ei lasketa mukaan. Pääkaupunkiseudun osuus yritysten työllisyydestä onkin 30 % ja liikevaihdosta 40 %. Korkean yritystiheyden maakuntia ovat myös Varsinais-Suomi, Etelä-Pohjanmaa ja Satakunta. Vähiten yrityksiä on Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa, vaikka alkutuotantoa edustavat yritykset laskettaisiinkin mukaan. Muita harvan yritystiheyden maakuntia ovat Pohjois-Savo ja Pohjois-Karjala luvulla yritysten määrä on kasvanut eniten rakentamisessa, kiinteistö- ja liike-elämän palvelualoilla, sosiaali- ja terveyspalveluissa ja henkilökohtaisia palveluja tuottavilla toimialoilla. Vuoden 2010 lopussa yritysten määrän kasvu oli lähtenyt lievään nousuun. (Yrittäjyyskatsaus 2011.) Tutkimusaineisto kerättiin Suomen yrittäjien jäsenille lähetetyllä internet-kyselyllä. Kyselylomake (liite 1) laadittiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen edustajien kesken. Linkki kyselyyn lähetettiin Suomen Yrittäjien sähköpostikutsulla suomenkieliselle ja 4000 ruotsinkieliselle yrittäjäjäsenelle. Kutsu kyselyyn lähetettiin satunnaisotoksena. Kysely lähetettiin ja suljettiin Kaksi viikkoa ensimmäisestä kyselystä lähetettiin uusintakysely. Kyselyyn vastaaminen tapahtui anonyyminä eli vastaajat eivät olleet tunnistettavissa aineistosta. 2.2 Aineiston analyysi ja tulosten esittäminen Aineiston tilastollisissa analysoinneissa on käytetty SPSS 20.0 ohjelmaa. Analyysejä varten aineistoa luokiteltiin niin, että suomen- ja ruotsinkieliset vastaajat yhdistettiin, koska ruotsinkielisten vastaajien osuus aineistossa oli pieni (N=76; 5,1 %). Samoin yhdistettiin ne toimialat yhdeksi muut toimialat luokaksi, joiden vastaajamäärät jäivät selvästi alle 10 % kaikista vastaajista. Yrityksen kokoluokat yhdistettiin tilastollista analyysia varten niin, että kaksi suurinta luokkaa ( ja yli 250 henkilöä) yhdistettiin yhdeksi luokaksi, sillä suurimmassa luokassa oli ainoastaan 5

8 kolme vastausta. Yhdistetystä luokasta on käytetty myöhemmin kuvioissa ja taulukoissa nimitystä keskisuuret yritykset, henkilöä. Aineistosta on laskettu frekvenssi- ja prosenttijakaumat. Lisäksi tilastollista merkitsevyyttä testattiin varianssianalyysillä ja Tukeyn -testillä keskiarvojen parittaisiin vertailuihin. En osaa sanoa - vastauksia ei ole otettu mukaan käytettäessä varianssianalyysiä. Lisäksi osassa kysymyksistä käytettiin ristiintaulukointia ja χ2 testiä. Kuvioissa ja taulukoissa tuloksia esitetään pääasiassa yrityksen koolla luokiteltuna, sillä se vaikutti merkitsevästi lähes kaikkiin tuloksiin. Mukana on myös muutamia kuvioita, joissa toimiala ja maakunta ovat taustamuuttujana. Maakunnan ja toimialojen osalta on esitetty tilastollisten analysointien tulokset, mikäli analysointi on ollut mahdollista. 6

9 3 VASTAAJAT Kyselyssä tiedusteltiin vastaajilta seuraavia taustatietoja; sukupuoli, kieli ja koulutustausta. Vastaajien edustamista yrityksistä kysyttiin, mikä on yrityksen koko, toimiala, ikä ja sijaintimaakunta sekä toimiiko yrityksessä ammattikorkeakoulusta valmistuneita henkilöitä. 3.1 Vastaajien taustatiedot Yhteensä 1488 yrittäjää vastasi kyselyyn. Vastaajista 37,5 % (n=558) oli naisia ja miehiä 62,5 % (n=930). Lähes kaikki vastaajat olivat suomenkielisiä (N=1412; 94,9 %). Yrittäjät olivat yleisimmin suorittaneet opistoasteen tutkinnon tai ammatillisen tutkinnon. Noin 15 %:lla oli ylempi korkeakoulututkinto ja samalla määrällä ammattikorkeakoulututkinto. Peruskoulupohjaisia tai tieteellisen jatkotutkinnon suorittaneita vastaajia oli vähiten (Taulukko 1). Vastaajat edustivat koulutustaustaltaan hyvin suomalaisia yrittäjiä, tosin vastaajissa painottuu hieman ammattikorkeakoulututkinnon omaavien määrä suhteessa kokonaistilanteeseen (norm. 7 % yrittäjistä). Taulukko 1. Vastaajien koulutustausta (korkein suoritettu tutkinto). Koulutus N Kaikki (%) Naiset (%) Miehet (%) peruskoulu 43 2,8 1,3 3,9 ammatillinen tutkinto ,0 11,8 21,7 ylioppilastutkinto 53 3,5 4,1 3,2 opistoasteen tutkinto ,0 28,5 27,7 ammattikorkeakoulu tutkinto ,5 22,2 14,7 alempi korkeakoulututkinto 78 5,2 5,9 4,8 ylempi ammattikorkeakoulututkinto 48 3,2 3,4 3,1 ylempi korkeakoulututkinto ,5 18,8 15,3 Tieteellinen jatkotutkinto (lisensiaatin - tai tohtorintutkinto) 30 2,0 2,0 2,0 jokin muu, mikä 43 2,8 2,0 3,4 Yhteensä Sukupuoli oli tilastollisesti merkitsevässä yhteydessä (χ 2 -testi, p<0,001) vastaajien koulutustasoon. Naisyrittäjät olivat suorittaneet miehiä useammin ammattikorkeakoulututkinnon. Miehet puolestaan olivat naisia yleisemmin suorittaneet ammatillisen perustutkinnon. 7

10 3.2 Vastaajan yrityksen koko, toimiala, ikä ja sijaintimaakunta Suurin osa eli yli puolet (55,8 %) vastaajista oli alle 10 henkilön mikroyrittäjiä. Runsas viidennes (21,7 %) yksinyrittäjiä, pienyrityksiä (alle 50 työntekijää) edustavia yrittäjiä vajaa viidennes (19,0 %) ja keskisuurten yritysten yrittäjiä vain vajaa 4 % (3,3 %). Suuryritysten, eli yli 250 työntekijän, yrittäjiä vastaajista oli vain kolme. Sukupuoli oli tilastollisesti merkitsevässä yhteydessä yrityksen kokoon (χ 2 -testi, p<0,001). Naiset olivat enemmistönä yksinyrittäjissä. Yrityksen sijaintimaakunnalla ei ollut yhteyttä vastaajan yrityksen kokoon (P=0,266) (taulukko 2) Taulukko 2. Vastaajat luokiteltuna yrityksen koon mukaan. N Kaikki % Miehet % Naiset % Yksinyrittäjät ,7 17,7 28,3 Mikroyritykset , ,3 Pienyritykset ,8 17,6 Keskisuuret 52 3,5 4,5 1,8 yritykset Kaikki % 100 % 100 % Puolet vastaajien edustamista yrityksistä olivat teollisuuden (10,5 % vastaajista), rakentamisen (9,7 %), terveys- ja sosiaalipalveluiden (9,5 %), tukku- ja vähittäiskaupan (10,8 %) sekä muun palvelutoiminnan (11,8 %) aloilta. Vastaajat jakautuivat muille toimialoille niin pieniin ryhmiin (0,2 5,8 % vastaajista), että lopuksi rakennettiin luokka muut toimialat. Tähän luokkaan sijoitettiin taiteet, viihde ja virkistys, koulutus, hallinto- ja tukipalvelutoiminta, ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta, kiinteistöalan toiminta, rahoitus ja vakuutustoiminta, informaatio ja viestintä, majoitusja ravitsemustoiminta, kuljetus ja varastointi, vesihuolto, viemäröinti ja jätevesihuolto, sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, maa-, metsä- ja kalatalous sekä kaivostoiminta ja louhinta. Nämä tulokset on esitetty kuviossa 1. 8

11 Kuvio 1. Yrityksen toimiala (n=1488) Yli puolet vastaajista (55,8 %) edustivat yrityksiä, jotka olivat toimineet yli 10 vuotta (taulukko 3). Sukupuoli oli tilastollisesti merkitsevästi (χ 2 -testi, P<0,001) yhteydessä yrityksen toiminta ikään. Naisvastaajia oli enemmän 1-5 vuotta toimineissa yrityksissä (29,6 % naiset, 21,9 % miehet), kun taas miehiä oli enemmän yli 10 vuotta toimineissa yrityksissä (48,6 % naiset, 60,2 miehet). Voidaankin todeta, että vastanneista suurella osalla on pitkä kokemus yrittämisestä ja yhteistyöstä korkeakoulujen kanssa. Yrityksen sijaintimaakunnalla ei ollut yhteyttä siihen, kuinka pitkään vastaajan yritys on toiminut (P=0,494). Taulukko 3. Yrityksen toiminta-aika Toiminta-aika N Kaikki % Naiset % Miehet % alle 1 vuotta 81 5,4 6,5 4,8 1-5 vuotta ,8 29,6 21, vuotta ,9 15,4 13,0 yli 10 vuotta ,8 48,6 60,2 Yhteensä Vastauksia kyselyyn tuli kaikista muista maakunnista paitsi Ahvenanmaalta (kuvio 2). Eniten kyselyyn vastauksia saatiin yrityksiltä, jotka sijaitsivat Uudellamaalla (15,3 %) ja Pohjois-Pohjanmaalla (7,3 %). Ruotsinkielisten vastaajien yritykset sijaitsivat Uudellamaalla (34,2 %, osuus ruotsinkielisistä), Pohjanmaalla (44,7 %, osuus ruotsinkielisistä) sekä Etelä- ja Keskipohjanmaalla (3,9 % ja 7,9 %, osuus ruotsinkielisistä). 9

12 Kuvio 2. Yrityksen sijaintimaakunta vastaajilla (N=1488, sis. suomen- ja ruotsinkieliset vastaajat). 3.3 Ammattikorkeakoulusta valmistuneet vastaajien yrityksissä Ammattikorkeakoulusta valmistuneiden työntekijöiden määrät ovat vakiintumassa myös pienissä ja erityisestä keskisuurissa yrityksissä (kuvio 3, ei sisällä en osaa sanoa vastaajia N=19). Kuvio 3. Ammattikorkeakoulusta valmistuneet työntekijät eri kokoisissa yrityksissä 10

13 Ammattikorkeakoulusta valmistuneita työntekijöitä oli yleisimmin sosiaali- ja terveysalalla. Yrityksen sijainnilla ei ollut yhteyttä siihen, oliko yrityksessä ammattikorkeakoulusta valmistuneita henkilöitä (χ 2 -testi, P= 0,717). Toimialan ja yrityksessä olevien ammattikorkeakoulusta valmistuneita henkilöiden määrän välistä yhteyttä ei kuitenkaan voitu testata luotettavasti liian pienen vastaajamäärän vuoksi (kuvio 4). Kuvio 4. Ammattikorkeakoulusta valmistuneet työntekijät eri toimialojen yrityksissä 11

14 4 YRITTÄJIEN JA AMMATTIKORKEAKOULUJEN YHTEISTYÖ JA HYÖTY 4.1 Yhteistyö ammattikorkeakoulujen kanssa Vastaajilta tiedusteltiin, minkä ammattikorkeakoulun kanssa yritys tekee tai on tehnyt yhteistyötä. Vastaajista 43,8 % ilmoitti, ettei tee tai ole tehnyt yhteystyötä ammattikorkeakoulujen kanssa. Mikään yksittäinen ammattikorkeakoulu ei erotu selkeästi yhteistyön määrässä muista ammattikorkeakouluista. 4.2 Aloite yhteistyöhön Vastaajista lähes puolet (40 %) ilmoitti aloitteen yhteistyöhön lähteneen omalta yritykseltä. Yrityksen koko vaikuttaa tässäkin tilastollisesti melkein merkitsevästi (χ 2 -testi, P= P=0,014) eli keskisuurten yrityksen yrittäjistä yli puolet (57,4 %) ilmoitti aloitteen tulleen heiltä, kun taas yksinyrittäjistä vastaavasti vain runsas kolmannes (35 %) käynnisti yhteistyön (kuvio 5). Yrittäjät ovat vuosien saatossa oppineet löytämään ammattikorkeakoulun yhteistyökumppanikseen ja aloite yhteistyölle tapahtuu entistä useammin yrittäjän toimesta. Kuvio 5. Aloite yhteistyöhön Yrityksen toimiala vaikutti tilastollisesti merkitsevästi ( -testi, P=0,004) (kuvio 6) siihen kenen aloitteesta yhteistyö käynnistyy. Sosiaali- ja terveysalalla aloite useimmin tulee ammattikorkeakoululta ja muilla palvelutoiminnan aloilla yritykseltä. 12

15 Kuvio 6. Aloite yhteistyöhön toimialoittain luokiteltuna 4.3 Yhteistyö maakunnittain ja toimialoittain Yrittäjiltä tiedusteltiin, millaista yhteistyötä he tekivät ammattikorkeakoulun kanssa ja millaiseksi he olivat kokeneet yhteistyön hyödyt. Yhteistyö jaettiin opiskelijayhteistyöhön, tutkimus-, kehitysja palvelutoimintayhteistyöhön, koulutusyhteistyöhön ja kumppanuusyhteistyöhön. Tutkimuksen mukaan yrittäjillä oli kokemusta kaikista edellä mainituista yhteistyömuodoista - eniten opiskelijayhteistyöstä ja vähiten kumppanuusyhteistyöstä. Maakunnittain tarkasteltuna Satakunnan alueen yrittäjät omasivat eniten kokemusta opiskelijayhteistyöstä. Tutkimus-, kehitys- ja palvelutoimintayhteistyöstä oli eniten kokemusta Pohjois-Karjalan yrittäjillä, koulutusyhteistyöstä Pohjois- Pohjanmaan yrittäjillä ja Kymenlaakson sekä Pirkanmaan yrittäjillä kumppanuusyhteistyöstä (taulukko 4). 13

16 Taulukko 4. Kokemus eri yhteistyömuodoista maakunnittain. Luvut (%) kuvaavat maakunnittain, kuinka monella on kokemusta yhteistyöstä. Maakunta Etelä-Karjala (n=59) Etelä-Pohjanmaa (n=77) Etelä-Savo (n=78) Kainuu (n=64) Kanta-Häme (n=89) Keski-Pohjanmaa (n=43) Keski-Suomi (n=87) Kymenlaakso (n=64) Lappi (n=91) Pirkanmaa (n=64) On kokemusta opiskelijayhteistyöstä % On kokemusta tutkimus-, kehitys tai palveluyhteistyöstä % On kokemusta koulutusyhteistyöstä % 52,5% 32,2% 32,2% 13,6% 54,5% 20,8% 33,8% 6,5% 48,7% 34,6% 38,5% 10,3% 45,3% 28,1% 34,4% 15,6% 47,2% 29,2% 39,3% 13,5% 51,2% 27,9% 41,9% 9,3% 56,3% 36,8% 43,7% 12,6% 43,8% 25,0% 31,3% 18,8% 54,9% 36,3% 35,2% 17,6% 51,6% 28,1% 31,3% 18,8% Pohjanmaa (n=83) 47,0% 30,1% 32,5% 12,0% Pohjois-Karjala (n=80) Pohjois- Pohjanmaa (n=108) Pohjois-Savo (n=87) Päijät-Häme (n=65) Satakunta (n=61) Uusimaa (n=227) Varsinais-Suomi (n=61) 61,3% 37,5% 46,3% 15,0% 58,3% 37,0% 47,2% 18,5% 60,9% 36,8% 46,0% 17,2% 50,8% 27,7% 27,7% 7,7% 68,9% 32,8% 41,0% 9,8% 45,8% 26,0% 27,8% 15,0% 57,4% 31,1% 31,1% 14,8% On kokemusta kumppanuusyhteistyöstä % Toimialat erosivat tilastollisesti merkitsevästi siinä, onko kokemusta tutkimus- ja kehitysyhteis- 14

17 työssä ( -testi, P=0,002), onko kokemusta kumppanuusyhteistyöstä ( -testi, P<0,001) ja kohdassa onko kokemusta koulutusyhteistyöstä ( -testi, P<0,001). Opiskelijayhteistyössä ei ollut tilastollisesti merkitseviä eroja. Eniten eri yhteistyömuodoista on kokemusta terveys- ja sosiaalipalveluiden alalla, vähiten tukku- ja vähittäiskaupan alalla. Taulukko 5. Kokemus eri yhteistyömuodoista toimialoittain. Luvut (%) kuvaavat toimialaa, kuinka monella (%) on kokemusta yhteistyöstä. Tutkimus-, kehitys- tai palvelutoiminnassa koulutusyhteistyössä opiskelijayhteistyössä kumppanuusyhteistyössä Teollisuus (n=156) On kokemusta yhteistyöstä Rakentaminen (n=146) Terveysja sosiaalipalvelut (n=187) Muu palvelutoiminta (n=115) Tukku ja vähittäiskauppa (n=160) Muut toimialat (n=716) N Kaikki (n=1488) % 35,30 % 26,20 % 38,30 % 32,40 % 18,80 % 31,80 % 30,90 % N % 31,40 % 33,80 % 53,20 % 40,60 % 22,50 % 36,60 % 36,30 % N % 55,80 % 53,10 % 59,60 % 53,50 % 53,10 % 50,00 % 52,60 % N % 9,60 % 13,10 % 17,00 % 13,50 % 3,10 % 17,20 % 14,00 % 4.4 Opiskelijayhteistyö ja siitä koettu hyöty Yrityksen koko näytti korreloivan positiivisesti siihen, miten paljon opiskelijayhteistyötä yritykset tekevät ammattikorkeakoulun kanssa. Pienten yritysten yrittäjät tekevät vähemmän ja isojen yritysten enemmän. Yksinyrittävistä noin kolmannes (32 %) ilmoitti tekevänsä yhteistyötä opiskelijoiden kanssa, kun taas keskisuurien yritysten yrittäjistä lähes kaikki (94 %) (kuvio 7). Opiskelijayhteistyö oli tyypillisimmin opiskelijan työharjoitteluun ja opinnäytetöihin liittyvää. 15

18 Kuvio 7. Opiskelijayhteistyö Vastaajia pyydettiin myös arvioimaan, onko ammattikorkeakouluopiskelijoiden kanssa tehdystä yhteistyöstä ollut yritykselle hyötyä. Yrityksen koko ei vaikuttanut tilastollisesti merkitsevästi (varianssianalyysi, P=0,058) tuloksiin. (Tilastollisesta analyysistä jätettiin pois en-osaa-sanoa - vastaukset (N=62) (kuvio 8). 16

19 Kuvio 8. Opiskelijayhteistyöstä koettu hyöty 4.5 Tutkimus-, kehitys- ja palvelutoimintayhteistyö ja niistä koetut hyödyt Tutkimus-, kehitys- ja palvelutoimintayhteistyöstä vastaajilta tiedusteltiin, millaista yhteistyö näissä toiminnoissa oli. Vastaajat saivat valita kysymyksessä useita vastausvaihtoehtoja. Yksin yrittäjistä 23 % ja keskisuurten yritysten yrittäjistä 64 % ilmoitti, että heillä on kokemusta tutkimus-, kehitys- tai palvelutoimintayhteistyöstä ammattikorkeakoulun kanssa (kuvio 9). Tässäkin kysymyksessä tuli esille, että mitä suurempi vastaajan yritys oli, sitä enemmän heillä on myös tutkimus-, kehitysja palvelutoimintaan liittyvää yhteistyötä ammattikorkeakoulujen kanssa. Tämä näkyi kaikissa vaihtoehdoissa eli yhteistyömuodot vaikuttavat olevan sitä monipuolisempia mitä isommasta yrityksestä on kyse. Ainoastaan kohdassa yritys myy ammattikorkeakoululle palveluita tai tuotteita ei yrityksen koolla vaikuttaisi olevan merkitystä. 17

20 Kuvio 9. Onko yrityksellä kokemusta tutkimus-, kehitys- tai palvelutoimintayhteistyöstä. Vastaajilta tiedusteltiin myös, onko tutkimus-, kehitys- ja palvelutoimintayhteistyöstä ollut hyötyä yritykselle. Yhteistyö oli koettu erittäin tai paljon hyödylliseksi kaiken kokoisissa yrityksissä. Yhden hengen mikroyrityksistä vajaa viidennes (17,9 %) ei ollut kokenut tutkimus-, kehitys- tai palvelutoimintayhteistyötä lainkaan hyödylliseksi. Yrityksen koko ei kuitenkaan vaikuttanut tilastollisesti merkitsevästi vastauksiin (varianssianalyysi, P=0,056, analyysissä ei ollut mukana en osaa sanoa vastaajat N=63) (kuvio 10). 18

21 Kuvio 10. Onko tutkimus- ja kehitys yhteistyöstä ollut hyötyä yritykselle 4.6 Koulutusyhteistyö ja siitä koettu hyöty Koulutusyhteistyötä tiedusteltaessa vastaajille tarjottiin useita vaihtoehtoja valittavaksi. Lähes kaikilla vastaajista oli kokemusta jonkinlaisesta koulutusyhteistyöstä ammattikorkeakoulujen kanssa. Näissäkin vastauksissa oli selkeästi havaittavissa, että mitä pienemmästä yrityksessä oli kyse, sitä vähemmän yrityksessä tehtiin koulutusyhteistyötä ammattikorkeakoulun kanssa (kuvio 11). 19

22 Kuvio 11. Koulutusyhteistyö ammattikorkeakoulun kanssa Koulutusyhteistyön koettu hyöty oli samansuuntainen kuin koulutusyhteistyökokemukset. Yrityksen koko vaikutti tilastollisesti merkitsevästi vastaajien arvioihin koulutuksen hyödyllisyydestä (varianssianalyysi, P=0,023, analyysissä ei ollut mukana en osaa sanoa vastaajat N=54) (kuvio 12). Suuremmat yritykset siis kokivat hyödyt selvästi suuremmiksi kuin pienet yritykset. Mielenkiintoista sen lisäksi oli huomata, että pienissä yrityksissä hyödyt saatettiin noteerata erittäin suuriksi tai päin vastaisessa tapauksessa että niitä ei ole lainkaan. 20

23 Kuvio 12. Onko koulutusyhteistyöstä ollut hyötyä yritykselle 4.7 Kumppanuusyhteistyö ja siitä koettu hyöty Kumppanuusyhteistyö määriteltiin kysymyksessä seuraavin väittämin: Yrittäjä tai yrityksen edustaja toimii mentorina tai alumnina ammattikorkeakoululle (oppilaitoksen entinen opiskelija), yritys tekee markkinointiyhteistyötä ammattikorkeakoulun kanssa, yrityksellä on allekirjoitettu kumppanuussopimus ammattikorkeakoulun kanssa, yrittäjä tai yrityksen edustaja toimii ammattikorkeakoulun hallintoelimissä tai yhteistyöryhmässä tai ammattikorkeakoulun edustaja toimii yrityksen hallintoelimissä tai yhteistyöryhmässä. Yrittäjillä näytti olevan vähän kokemusta tällaisesta kumppanuusyhteistyöstä. Mainittu kumppanuusyhteistyö keskittyi pääasiassa keskisuuriin yrityksiin. Mitä pienemmästä yrityksestä oli kyse sitä vähemmän kokemusta kumppanuusyhteistyöstä oli. Yksin yrittävistä vain vajaa kymmenes (9,9 %, N=32) ilmoitti omaavansa kokemusta kumppanuusyhteistyöstä, kun taas keskisuurten yritysten yrittäjistä jopa runsas kolmannes (36,5 %, N=19) (kuvio 13). 21

24 Kuvio 13. Kumppanuusyhteistyö Vastaajista kumppanuusyhteistyön koki erittäin tai paljon hyödylliseksi yli puolet vastaajista (58 %). Vain 5 % koki, että siitä ei ollut ollut yhtään hyötyä (kuvio 14). Kuvio 14. Kumppanuusyhteistyön hyödyllisyys 22

25 4.8 Yhteistyön muut hyödyt Tutkimuksessa kysyttiin yrittäjien arviota ammattikorkeakoulun tuomasta hyödystä myös väittämin, jotka liittyivät siihen, onko ammattikorkeakoulu vaikuttanut yrityksen sijoituspaikkaan, ovatko ammattikorkeakoulun tarjoamat palvelut oikeassa suhteessa yrityksen tarpeisiin, onko ammattikorkeakoulu lisännyt yrityksen kansainvälistä osaamista, onko ammattikorkeakoulu edistänyt yrityksen tunnettavuutta, onko ammattikorkeakoulu tuonut uutta tietoa ja osaamista ja että onko ammattikorkeakoulu parantanut osaavien työntekijöiden saatavuutta yritykseen. Useimmat vastaajat (61 %) olivat täysin tai osittain samaa mieltä siitä, että ammattikorkeakoulu on parantanut osaavien työntekijöiden saatavuutta (kuvio 15). Kuvio 15. Ammattikorkeakoulun tuottamat hyödyt yritykselle Kriittisimmin yrittäjät suhtautuivat ammattikorkeakoulujen tuottamiin hyötyihin yrityksen sijoittumispäätöksen ja kansainvälisen osaamisen lisäämisen suhteen. Ammattikorkeakoulun ei koettu vaikuttaneen yrityksen sijaintia koskevaan päätöksentekoon tai yrityksen kansainvälistymisen tu- 23

26 kemiseen. Kovin merkittävänä ei myöskään nähty ammattikorkeakoulujen vaikutusta yrityksen tunnettuuden edistämiseen. 60 % vastanneista ei myöskään kokenut ammattikorkeakoulun tarjoamien palvelujen olevan oikeassa suhteessa yrityksen tarpeisiin. (Kuvio 15.) Kun tarkastellaan ammattikorkeakouluyhteistyön hyötyjä yritysten toimialoittain, voidaan havaita, että terveys- ja sosiaalialaa edustavat vastaajat arvioivat myönteisemmin ammattikorkeakoulun tuoneen uutta tietoa tai osaamista yritykseen kuin teollisuuden toimialaa edustaneet vastaajat (varianssianalyysi, P=0,032, mukana ei ole en osaa sanoa vastaajat). Muissa väitteissä ei tilastollisesti merkitseviä eroja havaittu. 4.9 Yhteistyö ammattikorkeakoulun kanssa tulevaisuudessa Kysyttäessä yrittäjiltä, miten yhteistyö ammattikorkeakoulun kanssa kehittyy tulevaisuudessa, yli 60 % näki sen pysyvän ennallaan tai paranevan tulevaisuudessa. Yrityksen koko näytti tässäkin olevan tilastollisesti merkitsevä taustatekijä (χ 2 -testi, P=0,013, en osaa sanoa vastaajat ovat mukana analyysissä), sillä keskisuurten yritysten yrittäjistä yhteistyön näki paranevan tulevaisuudessa runsas kolmannes (34.6 %) ja yksin yrittävistä vain alle viidennes (17,8 %). Kuviossa 16 on esitetty miten yhteistyön kehittyminen koetaan erikokoisissa yrityksissä. Kuvio 16. Yhteistyön kehittyminen ammattikorkeakoulun kanssa tulevaisuudessa Seuraavaksi arvioitiin, kuinka yhteistyö kehittyy tulevaisuudessa. Yrittäjät, jotka tekevät tai ovat aiemmin tehneet yhteistyötä ammattikorkeakoulun kanssa, erosivat tilastollisesti merkitsevästi yrittäjistä, jotka eivät olleet tehneet yhteistyötä ammattikorkeakoulujen kanssa (χ2-testi, P<0,001, 24

27 en osaa sanoa vastaajat ovat mukana analyysissä) (taulukko 6). Yhteistyötä tehneistä yrityksistä 27,1 % näki yhteistyön paranevan, kun taas yrityksistä, jotka eivät ole tehneet vain 13,3 % koki sen paranevan. Taulukko 6. Yhteistyön kehittyminen tulevaisuudessa ammattikorkeakoulun kanssa luokiteltuna yhteistyötä tekevät ja tekemättömät. Yhteistyön muutos Tekee yhteistyötä (N=834) Ei tee yhteistyötä (N=649) Kaikki (N=1483) En osaa sanoa 18,50 % 39,10 % 27,50 % Heikkenee 10,70 % 5,40 % 8,40 % Pysyy ennallaan 43,80 % 42,20 % 43,10 % Paranee 27,10 % 13,30 % 21,00 % Myös yrityksen toimialat erosivat tilastollisesti merkitsevästi vastaajien arvioissa yhteistyön kehittymisestä tulevaisuudessa (χ 2 -testi, P=0,001, en osaa sanoa vastaajat ovat mukana analyysissä). Terveys- ja sosiaalipalveluiden yrityksistä yli 60 % näki yhteistyön paranevan tai pysyvän ennallaan (kuvio 17). Kuvio 17. Yhteistyön kehittyminen tulevaisuudessa yrityksen toimialoittain luokiteltuna 25

28 5 AMMATTIKORKEAKOULUJEN ALUEELLINEN VAIKUTTAVUUS Ammattikorkeakoulujen alueellista vaikuttavuutta selvitettiin tutkimuksessa kysymällä yrittäjiltä, miten he arvioivat ammattikorkeakoulujen palveluja ja osaamista, tiedottamista, palvelujen merkitystä alueen kilpailukyvylle, ammattikorkeakoulun vaikutusta alueen työllisyyteen, yrittäjyyden tuottamista sekä merkitystä alueen vetovoimalle. Kyselyyn vastanneiden yrittäjien näkemys ammattikorkeakoulujen alueellisesta vaikuttavuudesta olivat hyvin myönteisiä. Vastaajista lähes puolet (44 %) piti riittävinä sen, miten ammattikorkeakoulut tiedottavat palveluistaan ja osaamisestaan. Noin 80 % vastaajista arvioi, että ammattikorkeakoulu ja sen palvelut lisäsivät alueen kilpailukykyä. Noin 80 % vastaajista arvioi myös, että ammattikorkeakoululla oli positiivinen vaikutus alueen työllisyyteen. Lähes 70 % vastaajista oli osittain tai täysin samaa mieltä siitä, että ammattikorkeakoulu ja sen palvelut tuovat alueelle uutta yrittäjyyttä. Yli 80 % vastaajista uskoi myös, että ammattikorkeakoulu lisäsi alueen vetovoimaa. Lähes puolet vastaajista oli sitä mieltä, että ammattikorkeakoulun toiminta oli lisännyt yrityksen edustaman alan tunnettavuutta ja kehitystä. (Kuvio 18) Kuvio 18. Ammattikorkeakoulun vaikuttavuus 5.1 Ammattikorkeakoulun vaikuttavuus eri yrityskokoluokissa Vastaajien edustaman yrityksen koko oli tilastollisesti merkittävä erotteleva tekijä, kun vastaajat arvioivat ammattikorkeakoulujen alueellista vaikuttavuutta. Yrityksen koolla ei ollut merkitystä 26

29 kuin ainoastaan arvioitaessa ammattikorkeakoulun merkitystä yrittäjyyden edistämisessä alueella. Yrityksen koko oli tilastollisesti merkitsevästi (varianssianalyysi, P=0,001) yhteydessä siihen, miten vastaajat arvioivat ammattikorkeakoulun tiedottavan palveluntarjonnastaan ja osaamisestaan. Yksinyrittäjät olivat tilastollisesti merkitsevästi tyytyväisempiä (ka=2,53, asteikko 1-4) ammattikorkeakoulujen tiedottamiseen kuin mikro- ja alle 20 hengen pienyrityksissä toimivat henkilöt (Tukeyn-testi: mikroyritykset P<0,001; pienyritykset P=0,017). Yksinyrittäjät ja keskisuurten yritysten vastaajat eivät kuitenkaan eronneet tilastollisesti merkitsevästi toisistaan tyytyväisyydessä ammattikorkeakoulujen tiedottamiseen (Kuvio 19). Kuvio 19. Ammattikorkeakoulu tiedottaa palvelutarjonnastaan ja osaamisestaan riittävästi. Yrityksen koko oli myös tilastollisesti merkitsevässä yhteydessä (varianssianalyysi, P= 0,002) vastaajien arvioon ammattikorkeakoulun ja sen palvelujen vaikutuksessa alueen kilpailukykyyn (kuvio 20). Keskisuurien, yli 50 hengen yrityksien, edustajat arvioivat ammattikorkeakoulujen palveluiden lisäävän alueen kilpailukykyä enemmän kuin mikroyritysten vastaajat (Tukeyn-testi: yksinyrittäjät P=0,014; mikroyritykset P=0,004). Mikroyrityksissä toimivat vastaajat arvioivat ammattikorkeakoulujen vaikutuksen alueen kilpailukykyyn vähäisimmäksi (ka=3,0, asteikolla 1-4) (Kuvio 20). 27

30 Kuvio 20. Ammattikorkeakoulu ja sen palvelut lisäävät alueen kilpailukykyä Yrityksen koko vaikutti tilastollisesti merkitsevästi (Varianssianalyysi, P=0,020) myös vastaajien arvioon ammattikorkeakoulujen vaikutuksesta alueen työllisyyteen (kuvio 21). Mitä isompi yritys, sitä myönteisemmin vastaajat suhtautuivat ammattikorkeakoulun vaikutukseen alueen työllisyyteen. Ero oli tilastollisesti merkitsevä mikroyritysten ja yli 50 hengen keskisuurten yritysten välillä (Tukeyn-testi: yksinyrittäjät P=0,047; mikroyritykset P=0,023). (Kuvio 21) 28

31 Kuvio 21. Ammattikorkeakoululla on positiivinen vaikutus alueen työllisyyteen. Yrityksen koolla ei kuitenkaan ollut tilastollisesti merkitsevää yhteyttä (varianssianalyysi, P=0,313) vastaajien arvioihin siitä, tuottaako ammattikorkeakoulu ja sen palvelut yrittäjyyttä yrityksen sijaintialueelle (Kuvio 22). Kuvio 22. Tuottaako ammattikorkeakoulu ja sen palvelut yrittäjyyttä yrityksen sijaintialueella 29

32 Mitä isompaa yritystä vastaaja edusti, sitä myönteisemmäksi ammattikorkeakoulun vaikutus alueen vetovoimaan arvioitiin (varianssianalyysi, P=0,041) (kuvio 23). Kuvio 23. Ammattikorkeakoulu lisää alueen vetovoimaa Mitä isompaa yritystä vastaaja edusti, sitä myönteisempänä hän näki ammattikorkeakoulun vaikutuksen yrityksen edustaman alan kehitykseen ja tunnettavuuteen (varianssianalyysi, P=0,010). Yli 50 hengen keskisuuria yrityksiä edustavat vastaajat erosivat tilastollisesti merkitsevästi yksinyrittäjistä (Tukeyn-testi: P=0,006) ja mikroyrityksiä (P=0,016) edustavista vastaajista (kuvio 24). Kuvio 24. Ammattikorkeakoulu lisää yritykseni edustaman alan kehitystä tai tunnettavuutta 30

33 5.2 Ammattikorkeakoulun vaikuttavuus maakunnissa Ammattikorkeakouluilla on tämän selvityksen tulosten perustella jonkin verran erilainen alueellinen vaikutus riippuen siitä, missä maakunnassa ammattikorkeakoulu sijaitsee. Kainuussa ammattikorkeakoulun vaikuttavuus arvioitiin korkeimmaksi lähes kaikissa väittämissä. Alhaisempia keskiarvoja puolestaan arvioitiin Keski-Suomessa ja Varsinais-Suomessa. Maakuntien välillä oli vaihtelua vastaajien arviossa siitä tiedottaako ammattikorkeakoulu riittävästi palveluistaan ja osaamisestaan (P<0,001). Keski-Pohjanmaalla ja Kainuussa arvioitiin ammattikorkeakoulun tiedottaminen riittävämmäksi kuin muissa maakunnissa. Etelä-Karjalassa ja Etelä- Savossa tiedottaminen arvioitiin puolestaan huonommaksi. Maakuntien välillä oli myös vaihtelua arvioissa ammattikorkeakoulun ja sen palveluiden vaikutuksessa alueen kilpailukykyyn ja työllisyyteen (P<0,001). Keski-Suomessa vaikuttavuus alueen kilpailukykyyn ja työllisyyteen arvioitiin alhaisimmiksi. Pohjanmaalla ammattikorkeakoulun vaikutus kilpailukykyyn arvioitiin korkeimmaksi. Kainuussa puolestaan arvioitiin ammattikorkeakoulun vaikutus työllisyyteen korkeammalle kuin muissa maakunnissa. Maakuntien välillä ei ollut vaihtelua vastaajien arvioissa koskien ammattikorkeakoulujen ja sen palveluiden vaikutusta yrittäjyyden kasvuun alueella (P=0,162). Sen sijaan arviot ammattikorkeakoulujen vaikutuksesta alueen vetovoimaan erosivat maakuntien välillä (P<0,001). Kainuussa ja Pohjois-Savossa vaikuttavuus alueen vetovoimaan arvioitiin korkeammalle kuin Varsinais- Suomessa. Maakunnalla ei ollut tilastollisesti merkitsevää yhteyttä vastaajien arvioihin siitä, kuinka ammattikorkeakoulu lisää oman alan vaikuttavuutta ja tunnettavuutta alueella (P=0,257). 5.3 Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden osaaminen Ammattikorkeakoulujen tärkein toimintamuoto on tutkintoon tähtäävä koulutus. Tavoitteena on tuottaa alueelle uutta tietotaitoa, mikä näyttäytyy tutkinnon suorittaneiden osaamisessa. Eri maakuntien välillä ei löydetty eroja siinä, miten yrittäjät arvioivat ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden osaamista. Vastaajista 60 % arvioi ammattikorkeakoulusta valmistuneiden ammatilliset valmiudet ja osaamisen riittäviksi. Yli 50 hengen keskisuurien yrityksien edustajat arvioivat ammattikorkeakoulusta valmistuneiden osaamisen myönteisemmin kuin pienemmät yritykset. Tämä johtunee siitä, että pienillä yrityksillä oli vähemmän ammattikorkeakoulusta valmistuneita työntekijöitä ja ylipäätään vähemmän kokemusta yhteistyöstä ammattikorkeakoulujen kanssa. (Kuvio 25) 31

34 Kuvio 25. AMK-opiskelijoiden ammatilliset valmiudet ja osaaminen Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden osaamista arvioitiin sen sijaan eri tavoin riippuen toimialasta (χ 2 -testi, P<0,001). Terveys- ja sosiaalipalveluiden alalla toimivat yrittäjät arvioivat ammattikorkeakoulututkinnon tuottamat ammatilliset valmiudet ja osaamisen muita aloja myönteisemmin. (Kuvio 26) Kuvio 26. Arviot amk-opiskelijoiden ammatillisista valmiuksista ja osaamisesta toimialoittain luokiteltuna. 32

Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä

Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä http://www.yrittajat.fi/fi-fi/suomenyrittajat/tutkimustoiminta/ Koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu

Lisätiedot

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Lähteet: Tilastokeskus (TK) Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA) Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) Yritysharavahaastattelut Pohjanmaan työllisten päätoimialarakenne

Lisätiedot

Kymenlaakson kauppakamarin osaamistarvekysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=80, Julkaistu: 10.1.2012. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

Kymenlaakson kauppakamarin osaamistarvekysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=80, Julkaistu: 10.1.2012. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Kymenlaakson kauppakamarin osaamistarvekysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=80, Julkaistu: 10.2012 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Yrityksenne henkilömäärä: 2-4 16 20,00% 5-9 17 21,25% 10-49 21 26,25% 4.

Lisätiedot

Lomake 2. Työpaikkaohjaajien koulutus kysely syksy 2015

Lomake 2. Työpaikkaohjaajien koulutus kysely syksy 2015 Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen valtionavustusten käytön määrällinen ja laadullinen seuranta - KYSELY IV Vastausaika 30.9.2015 17:56:03 Lomake 2. Työpaikkaohjaajien koulutus kysely syksy

Lisätiedot

Palvelutyönantajien koulutustarveselvityksen tulokset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta

Palvelutyönantajien koulutustarveselvityksen tulokset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta Palvelutyönantajien koulutustarveselvityksen tulokset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden määrä Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakoulututkinnon

Lisätiedot

KOHO. Korkeakouluhenkilöstön työelämäkumppanuusja työelämäyhteistyöosaamisen kehittäminen

KOHO. Korkeakouluhenkilöstön työelämäkumppanuusja työelämäyhteistyöosaamisen kehittäminen KOHO Korkeakouluhenkilöstön työelämäkumppanuusja työelämäyhteistyöosaamisen kehittäminen Aitoa työelämäyhteistyötä korkeakouluihin seminaari, Oulu, 28.3.2012 Liisa Vanhanen-Nuutinen Esityksen sisältö 1

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Hyvinkään elinkeinorakenne Tähän diasarjaan on koottu muutamia keskeisiä Hyvinkään kaupungin elinkeinorakennetta koskevia

Lisätiedot

Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011. Elinkeinotoimi Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta

Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011. Elinkeinotoimi Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011 Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta Elinkeinopoliittinen ohjelma vuosille 2006-2010 Niiden toimenpiteiden kokonaisuus joilla kunta vaikuttaa omalta osaltaan

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta

Lisätiedot

Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia

Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia Globalisaatioseminaari 17.4.2103, Tilastokeskus Timo Koskimäki Tilastojohtaja, Tulli Sisällys Tavara- ja yritysnäkökulmat ulkomaankauppaan Yritysnäkökulmaa

Lisätiedot

Nuori Yri(äjyys - vaiku(avuuskysely 2014. Kooste kyselyn tuloksista

Nuori Yri(äjyys - vaiku(avuuskysely 2014. Kooste kyselyn tuloksista Nuori Yri(äjyys - vaiku(avuuskysely 2014 Kooste kyselyn tuloksista Tausta;edot 1. Oletko osallistunut Nuori Yri2äjyys ry:n lukuvuoden mi2aiseen NY Vuosi yri2äjänä - ohjelmaan? 78% Kyllä, olen osallistunut.

Lisätiedot

LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT

LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 TYÖVOIMA LAUKAASSA 1990-2011 9000 8000 7000 6000 5000

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 2

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 2 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 2 Osa 2: Kaupungin eri osa-alueet 1) Liikevaihdon kehitys kaupungin eri osissa on ollut erilainen. Kasvu vuoden 2 alkupuoliskolla oli kaikilla alueilla hyvin samantyyppinen,

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

LAUKAAN TILASTOKATSAUS YRITYKSET JA TOIMIPAIKAT

LAUKAAN TILASTOKATSAUS YRITYKSET JA TOIMIPAIKAT LAUKAAN TILASTOKATSAUS YRITYKSET JA TOIMIPAIKAT 1995=100 YRITYSTEN MÄÄRÄN KEHITYS 1995-2012 200 190 180 Laukaa Koko maa 170 160 150 140 130 120 110 100 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004

Lisätiedot

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen Kainuu tilastoina 2013 Kuva: Samu Puuronen KAINUUN OSUUS KOKO MAASTA Kainuun maakuntaprofiili Metsämaata Pinta-ala Teitä Alkutuotanto Kesämökit Työttömät Yli 64-vuotiaat Tilojen lukumäärä Väkiluku Tutkinnon

Lisätiedot

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista Sisältö 1. Kehitys 2000-luvulla... 1 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. Väestön kehitys 2000-2014 (2000=100).... 1 Ikärakenne 2000 ja 2014... 1 Työpaikkojen

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 11.12.2015 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013 Vuoden 2013 lopussa Lahdessa oli 46 337 työpaikkaa ja työllisiä 41 049. Vuodessa työpaikkojen

Lisätiedot

Salo2009 Monikuntaliitoksen Informaatioseminaari Kunnan palvelutuotanto ja liikelaitokset Johtaja Antti Neimala, Suomen Yrittäjät

Salo2009 Monikuntaliitoksen Informaatioseminaari Kunnan palvelutuotanto ja liikelaitokset Johtaja Antti Neimala, Suomen Yrittäjät Salo2009 Monikuntaliitoksen Informaatioseminaari Kunnan palvelutuotanto ja liikelaitokset Johtaja Antti Neimala, Suomen Yrittäjät 12.3.2008 1 Esityksen logiikka Suomen Yrittäjien toiminnan tavoite: Paremmat

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - 1 - Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - Yritysten määrä on kasvanut - Yritystoiminta maakunnittain - Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä - Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot - Pk-sektorin rooli

Lisätiedot

Tilastokatsaus 12:2010

Tilastokatsaus 12:2010 Tilastokatsaus 12:2010 15.11.2010 Tietopalvelu B15:2010 Pendelöinti Vantaalle ja Vantaalta vuosina 2001-2008 Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vantaalaisista työskenteli vuonna 2008 kotikunnassaan 44,9 prosenttia.

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Toimintaympäristön muutokset Kyyjärvi Kinnula Kivijärvi Pihtipudas Viitasaari Kannonkoski Karstula Saarijärven-Viitasaaren seutukunta 21.10.2014 Heikki Miettinen Saarijärvi Pohjakartta MML, 2012 Selvitysalue

Lisätiedot

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus.

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus. Tiedoston välilehdet 1. Toimialan työlliset maakunnittain VOSE-hankkeessa määritellyllä vähittäiskaupan alalla (poikkeaa siis hieman Tilastokeskuksen pelkästä vähittäiskauppa-luokasta, koska sisältää ajoneuvojen

Lisätiedot

Valtakunnallinen maksuviivetutkimus Q2 / 2010

Valtakunnallinen maksuviivetutkimus Q2 / 2010 Valtakunnallinen maksuviivetutkimus Q2 / 2010 Valtakunnallinen maksuviivetutkimus Q2/2010 Tutkimuksen taustaa ja tavoitteet Tällä tutkimuksella profiloitiin perinnän kohteena olevat yritykset suhteessa

Lisätiedot

Sisustuskoulutuksen vaikuttavuus kyselytutkimuksen tuloksia

Sisustuskoulutuksen vaikuttavuus kyselytutkimuksen tuloksia Sisustuskoulutuksen vaikuttavuus kyselytutkimuksen tuloksia AJK-Jatkokoulutuksen sisustuskoulutuksesta vuosina 2006-2009 valmistuneille järjestettiin verkkokyselytutkimus syksyllä 2009. Tutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016 Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1 kevät 2016 Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Uusimaa 4968 6690 11658 593 753 1346 5561 7443 13004 Varsinais- 1333 1974 3307 104 104 208 1437

Lisätiedot

Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa. Jukka Ollila 12.10.2011

Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa. Jukka Ollila 12.10.2011 Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa yritysneuvonta yritysten eri elinkaaren vaiheissa seudullinen elinkeinojen kehittäminen hallinnoimalla Koheesio- ja kilpailukykyohjelma

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 1 Osa 1: Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuoden 215 ensimmäisellä puoliskolla. Heinä-syyskuussa liikevaihdon väheneminen oli 1,2

Lisätiedot

Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007. Tarja Tuominen. 24.1.2007 Osaava henkilöstö - menestyvät yritykset 1

Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007. Tarja Tuominen. 24.1.2007 Osaava henkilöstö - menestyvät yritykset 1 Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007 Tarja Tuominen 1 Esityksen rakenne EK:n työvoimatiedustelu 2006 henkilöstömäärän kehitys (lokakuu 2006-lokakuu 2007) EK:n koulutus- ja työvoimapoliittiset linjaukset

Lisätiedot

Isännöinnin laatu 2015

Isännöinnin laatu 2015 Isännöinnin laatu 2015 Keskeiset tulokset Tutkimuksen tavoite ja toteutus Kiinteistöliiton tavoitteena oli kartoittaa taloyhtiöiden tyytyväisyyttä isännöintiyritysten ja isännöitsijöiden toimintaan tyytyväisyyttä

Lisätiedot

yrityskatsaus y 2013 Tilastokeskus, Alueellinen yritystoimintatilasto

yrityskatsaus y 2013 Tilastokeskus, Alueellinen yritystoimintatilasto n maakunnan yrityskatsaus y 2013 Lähde: Tilastokeskus, Alueellinen yritystoimintatilasto Yritystoimipaikat Maakuntien % osuudet koko maan yritystoimipaikoista vuonna 2013 Uusimaa 28,0 Varsinais Suomi 9,5

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2013

Ammattikorkeakoulukoulutus 2013 Koulutus 2013 Ammattikorkeakoulukoulutus 2013 Ammattikorkeakouluopiskelijat Ammattikorkeakoulujen uusien opiskelijoiden määrä väheni Tilastokeskuksen mukaan jen tutkintoon johtavan koulutuksen uusien opiskelijoiden

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012 Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat ammattiopistoissa, ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa opiskelevat nuoret.

Lisätiedot

Yritysyhteistyötutkimus 2014. Julkinen yhteenveto tutkimusraportista

Yritysyhteistyötutkimus 2014. Julkinen yhteenveto tutkimusraportista Yritysyhteistyötutkimus 2014 Julkinen yhteenveto tutkimusraportista 25.6.2014 Anne Mähönen Yleistä tutkimuksesta Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää alueen yritysten käsityksiä oppilaitosten tarjoamista

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ tutkimus KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2009 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien maaliskuun 2009 lopussa tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2014

Ammattikorkeakoulukoulutus 2014 Koulutus 2014 Ammattikorkeakoulukoulutus 2014 Ammattikorkeakouluopiskelijat Ammattikorkeakouluissa 138 700 opiskelijaa Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakouluissa oli 138 700 opiskelijaa vuonna 2014.

Lisätiedot

Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014

Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014 Työpaikka- ja elinkeinorakenne i k Päivitetty 9.9.2014 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-20112011 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Helsinki 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

Millaista osaamista yritykset tarvitsevat lähivuosina? Kauppakamarin osaamisselvitys vuoteen 2016

Millaista osaamista yritykset tarvitsevat lähivuosina? Kauppakamarin osaamisselvitys vuoteen 2016 Millaista osaamista yritykset tarvitsevat lähivuosina? Kauppakamarin osaamisselvitys vuoteen 2016 Kyselyn toteutus Kohderyhmän muodostivat kauppakamareiden jäsenyritykset. Kyselyyn osallistui 17 kauppakamaria.

Lisätiedot

Raahen seudun yrityspalvelut. Tilastokatsaus vuosi 2011. Risto Pietilä Raahe 21.2.2012. www.rsyp.fi

Raahen seudun yrityspalvelut. Tilastokatsaus vuosi 2011. Risto Pietilä Raahe 21.2.2012. www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut Tilastokatsaus vuosi 2011 Raahe 21.2.2012 www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksen toimintaa. 20.1.2012 1 Elinkeinorakenne Raahen

Lisätiedot

Etsivä nuorisotyö 2013 tilastoraportti

Etsivä nuorisotyö 2013 tilastoraportti OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Etsivä nuorisotyö 2013 tilastoraportti Trenditietoja 2008-2013 Häggman Erik 2014 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Sivu 1 [KI R J O I T A Y R I T Y K S E N O S O I T E ] Sisältö

Lisätiedot

Valtakunnallinen maksuviivetutkimus Q2/2012

Valtakunnallinen maksuviivetutkimus Q2/2012 Valtakunnallinen maksuviivetutkimus Q2/2012 Valtakunnallinen maksuviivetutkimus Q2/2012 Tutkimuksen taustaa ja tavoitteet Tällä tutkimuksella profiloitiin perinnän kohteena olevat yritykset suhteessa Suomen

Lisätiedot

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013 Koulutus 2015 Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013 Vastavalmistuneiden työllistyminen jatkoi heikkenemistään Tilastokeskuksen mukaan vastavalmistuneiden työllisyys huonontui myös vuonna 2013. Lukuun

Lisätiedot

TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ. Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa. Lähde:

TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ. Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa. Lähde: TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ Alueella työssäkäyvät so. alueen työpaikat vv.2008-2012 (Novago Yrityskehitys Oy:n kunnat)

Lisätiedot

Valmistu töihin! Turku 2.5.2012

Valmistu töihin! Turku 2.5.2012 Valmistu töihin! Turku 2.5.2012 1 Sisältö Valmistu töihin! valtakunnallisen kyselyn päätulokset Lukiolaiset ja työelämä koottuja tuloksia lukiolaisten tulevaisuuden suunnitelmista Kyselyn toteutus: Valmistu

Lisätiedot

Uusi toimialaluokitus TOL 2008

Uusi toimialaluokitus TOL 2008 Uusi toimialaluokitus TOL 2008 - Uudistuksen lähtökohdat - Käyttöönotto - Mikä muuttuu - Tilastokeskuksen palvelut Luokitusuudistuksen yleiset lähtökohdat Kv-toimialaluokituksen (ISIC) rakenne tarkistetaan

Lisätiedot

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2011

Ammattikorkeakoulukoulutus 2011 Koulutus 2012 Ammattikorkeakoulukoulutus 2011 Ammattikorkeakoulututkinnot Ammattikorkeakouluissa suoritettiin 22 900 tutkintoa vuonna 2011 Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakouluissa suoritettiin 22

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 12:2015

TILASTOKATSAUS 12:2015 TILASTOKATSAUS 12:2015 17.12.2015 TYÖPAIKAT VANTAAN OSA-ALUEILLA 31.12. Työpaikkojen määrä kasvoi vuonna eniten Hakunilassa ja Aviapoliksessa Vaikka väheni vuoden aikana koko kaupungissa, oli kaupungin

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien huhtikuussa 2008 tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä

Lisätiedot

Tilastotietoa aikuiskoulutustuen hakijoista ja käytöstä 9.10.2015

Tilastotietoa aikuiskoulutustuen hakijoista ja käytöstä 9.10.2015 Tilastotietoa aikuiskoulutustuen hakijoista ja käytöstä 9.10.2015 Aikuiskoulutustuki 2 Aikuiskoulutustuki 3 MEUR Aikuiskoulutustuen rahoitusvastuu on jaettu kolmikantaisesti. Työttömyysvakuutusmaksuista

Lisätiedot

Rahoitusleasinghankinnat 2,2 miljardia vuonna 2014

Rahoitusleasinghankinnat 2,2 miljardia vuonna 2014 Rahoitus ja vakuutus 15 1 hankinnat, miljardia vuonna 1 hankinnat olivat, miljardia euroa vuonna 1. Edelliseen vuoteen verrattuna hankinnat kasvoivat 1 prosenttia. vuokria puolestaan maksettiin 1, miljardia

Lisätiedot

Sijoittumisseuranta kysely vuonna 2011 tutkinnon suorittaneille. Koonti FUAS-ammattikorkeakouluista valmistuneiden vastauksista

Sijoittumisseuranta kysely vuonna 2011 tutkinnon suorittaneille. Koonti FUAS-ammattikorkeakouluista valmistuneiden vastauksista Sijoittumisseuranta kysely vuonna 2011 tutkinnon suorittaneille Koonti FUAS-ammattikorkeakouluista valmistuneiden vastauksista Huhtikuu 2013 2/12 SISÄLLYS JOHDANTO... 3 KYSYMYKSIÄ OPINNOISTA... 3 TYÖMARKKINATILANNE...

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus. 27.5.2013 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus. 27.5.2013 Jukka Tapio Toimintaympäristö Koulutus ja tutkimus Koulutus ja tutkimus Koulutusaste muuta maata selvästi korkeampi 2011 Diat 4 6 Tamperelaisista 15 vuotta täyttäneistä 73,6 % oli suorittanut jonkin asteisen tutkinnon,

Lisätiedot

Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen

Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen Leppävirta Heinävesi Varkaus Joroinen Toimintaympäristön muutokset Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys

Lisätiedot

Nestorklinikka. Syvälliseen kokemukseen ja laaja-alaiseen osaamiseen perustuva nopea ja tehokas tapa ratkaista yrityksen haasteita

Nestorklinikka. Syvälliseen kokemukseen ja laaja-alaiseen osaamiseen perustuva nopea ja tehokas tapa ratkaista yrityksen haasteita Nestorklinikka Syvälliseen kokemukseen ja laaja-alaiseen osaamiseen perustuva nopea ja tehokas tapa ratkaista yrityksen haasteita Kokemus syntyy vain kokemalla Lisäarvo asiakkaille Nestorit Vastuuntuntoinen,

Lisätiedot

Alue-ennuste Juha Honkatukia, VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014

Alue-ennuste Juha Honkatukia, VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014 Alue-ennuste Juha Honkatukia, VATT Toimiala Online syysseminaari.. Kotitalouksien reaalitulot (Household income, constant prices) 7 6 5 3 - - -3 Y Y5 3 Y6 PohjSavo Julkisen sektorin investoinnit, perushintaan

Lisätiedot

Keskeiset tulokset. Työvoimatiedustelu. Sisällysluettelo. Keskeiset tulokset... 1. Työllisyys ennallaan PT:n jäsenyrityksissä vuonna 2002...

Keskeiset tulokset. Työvoimatiedustelu. Sisällysluettelo. Keskeiset tulokset... 1. Työllisyys ennallaan PT:n jäsenyrityksissä vuonna 2002... Keskeiset tulokset 1. Yksityisten palveluyritysten työllisyys pysyy ennallaan vuonna 2002. Vuoden 2002 aikana Palvelutyönantajien jäsenyritysten ennakoidaan lisäävän työvoiman määrää 2 190 henkilöllä.

Lisätiedot

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2010

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2010 Koulutus 2012 Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2010 Suurin osa vastavalmistuneista työllistyi edellisvuotta paremmin vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan suurin osa vastavalmistuneista työllistyi paremmin

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2009

Ammattikorkeakoulukoulutus 2009 Koulutus 2010 Ammattikorkeakoulukoulutus 2009 Ammattikorkeakouluissa suoritettiin 000 tutkintoa vuonna 2009 Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakouluissa suoritettiin 000 tutkintoa vuonna 2009. Määrä

Lisätiedot

VASTAVIRTAAN KULKIJAT

VASTAVIRTAAN KULKIJAT VASTAVIRTAAN KULKIJAT KASVUA JA INNOVAATIOITA -SEMINAARI 31.1.2012 Ulla Hytti, Elisa Akola TSE Entre, Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Pekka Stenholm Turku Institute for Advanced Studies, Turun yliopisto

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2013

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2013 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT 1 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT 2 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT SISÄLLYS TIIVISTELMÄ... 3 1. JOHDANTO... 5 2. YRITTÄJIEN LOMAT... 7 3. KESÄTYÖNTEKIJÄT... 10 Suomen Yrittäjät: KESÄTYÖNTEKIJÄT

Lisätiedot

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Yritykset 2009 Aloittaneet ja lopettaneet yritykset 2009, 2. vuosineljännes Aloittaneiden yritysten määrä väheni edelliseen vuoteen verrattuna lopettaneiden yritysten määrä jatkoi nousuaan Aloittaneiden

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2010

Ammattikorkeakoulukoulutus 2010 Koulutus 2011 Ammattikorkeakoulukoulutus 2010 Ammattikorkeakouluissa suoritettiin 21 900 tutkintoa vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakouluissa suoritettiin 21 900 tutkintoa vuonna 2010.

Lisätiedot

YT-TILASTOT 2015 7.1.2016 ILKKA KAUKORANTA

YT-TILASTOT 2015 7.1.2016 ILKKA KAUKORANTA YT-TILASTOT 2015 7.1.2016 ILKKA KAUKORANTA 45 000 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 Alkaneiden yt-neuvotteluiden alaiset henkilöt 2011Q1 2011Q2 2011Q3 2011Q4 2012Q1 2012Q2 2012Q3

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2010

Ammattikorkeakoulukoulutus 2010 Koulutus 2010 Ammattikorkeakoulukoulutus 2010 Ammattikorkeakouluopiskelijat Ammattikorkeakouluissa 138 900 opiskelijaa vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan jen tutkintoon johtavassa koulutuksessa opiskeli

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan

Lisätiedot

DUAALIMALLIHANKE. Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08

DUAALIMALLIHANKE. Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08 DUAALIMALLIHANKE Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08 Taustaa Kiinnostuksen kohteena ovat ammatillisen ja tieteellisen korkeakoulutuksen tehtävät ja työnjako ylempien korkeakoulututkintojen osalta Keskeinen

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2014

Yliopistokoulutus 2014 Koulutus 25 Yliopistokoulutus 2 Yliopistojen opiskelijamäärä väheni ja tutkintojen määrä kasvoi vuonna 2 Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan yliopistojen tutkintoon johtavassa koulutuksessa oli

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2012

Yliopistokoulutus 2012 Koulutus 2013 Yliopistokoulutus 2012 Yliopistoopiskelijat Yliopistoissa 169 000 opiskelijaa vuonna 2012 Tilastokeskuksen mukaan yliopistojen tutkintoon johtavassa koulutuksessa oli vuonna 2012 169 000

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2013

Ammattikorkeakoulukoulutus 2013 Koulutus 2014 Ammattikorkeakoulukoulutus 2013 Ammattikorkeakoulututkinnot Ammattikorkeakoulututkintojen määrä kasvoi edelleen Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan vuonna 2013 ammattikorkeakouluissa

Lisätiedot

Tavaraliikennettä koskevia paikkatietotarkasteluja Helsingin seudulla

Tavaraliikennettä koskevia paikkatietotarkasteluja Helsingin seudulla Tavaraliikennettä koskevia paikkatietotarkasteluja Helsingin seudulla / Pekka Räty Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Tavaraliikenteen tutkimukset osana HLJ 2015:tä HSL ylläpitää Helsingin seudun liikenne-ennustemallia

Lisätiedot

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Kirjastoverkkopalvelut Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Yleiset kirjastot Kysely yleisten kirjastojen palveluista 1.1 Maakunta ( Minkä kunnan / kaupunginkirjaston palveluja arvioit ) 1.2 Kirjastot

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2014

Ammattikorkeakoulukoulutus 2014 Koulutus 2015 Ammattikorkeakoulukoulutus 2014 Ammattikorkeakoulututkinnot Ylempien ammattikorkeakoulututkintojen määrä jatkoi kasvuaan Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan vuonna 2014 ammattikorkeakouluissa

Lisätiedot

Iltasanomat.fi mobiilin kävijäprofiili Toukokuu 2013

Iltasanomat.fi mobiilin kävijäprofiili Toukokuu 2013 Iltasanomat.fi mobiilin kävijäprofiili Toukokuu 2013 Tutkimuksen toteutus Iltasanomat.fi mobiilipalvelun profiilitutkimus on toteutettu 21.5 3.6.2013. Tutkimukseen vastasi 300 henkilöä, ja vastausprosentti

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 Pk-yritysten rooli Suomessa 1 1 Yritysten määrä on kasvanut 2 Yritystoiminta maakunnittain 3 Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä 4 Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot 5 Pk-sektorin rooli kansantaloudessa

Lisätiedot

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA?

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? Raportti syksyn 2012 kyselystä Nyyti ry Opiskelijoiden tukikeskus 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 3 2. TULOKSET... 4 2.1 Vastaajien taustatiedot... 4 2.2 Asuinpaikan muutos ja uusi

Lisätiedot

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot

Kevään yhteishaku 2016. Turun AMK:n hakijatilastoja

Kevään yhteishaku 2016. Turun AMK:n hakijatilastoja Kevään yhteishaku 2016 Turun AMK:n ilastoja Viestintäpalvelut 19.5.2016 Taustatietoa Tiedot hakijoista perustuvat OPH:n vipunen.fi -palvelussa julkaistuihin tilastoihin. Kevään 2016 yhteishaun osalta tiedot

Lisätiedot

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Eduskunnan työelämä- ja tasaarvovaliokunnan kuuleminen 19.11.2015 klo 12.15 Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Vuorotteluvapaasijaisena

Lisätiedot

Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön

Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön 18.2.2005 1 KYSELY YRITYSTEN VALMIUDESTA PALKATA PITKÄAIKAISTYÖTÖN 1 1 Yhteenveto Yrityksiltä kysyttiin eri toimenpiteiden vaikuttavuudesta pitkäaikaistyöttömien

Lisätiedot

Maakunnallinen työllisyysfoorumi 13.12.2011 Pekka Ojalehto, Kainuun Yrittäjät 15.12.2011 1

Maakunnallinen työllisyysfoorumi 13.12.2011 Pekka Ojalehto, Kainuun Yrittäjät 15.12.2011 1 Maakunnallinen työllisyysfoorumi 13.12.2011 Pekka Ojalehto, Kainuun Yrittäjät 15.12.2011 1 Yrittäjyyden edunvalvoja Tehtävämme on parantaa yritysten toimintaedellytyksiä ja huolehtia yrittäjien puolesta

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN YRITYSTEN KOULUTUS-, KEHITTÄMIS- JA INNOVAATIOTOIMINNAN TARVEKARTOITUS

KESKI-SUOMEN YRITYSTEN KOULUTUS-, KEHITTÄMIS- JA INNOVAATIOTOIMINNAN TARVEKARTOITUS Liisa Neittaanmäki ja Kari Perttula KESKI-SUOMEN YRITYSTEN KOULUTUS-, KEHITTÄMIS- JA INNOVAATIOTOIMINNAN TARVEKARTOITUS Osa A. Yrityskyselyn toteutus ja yritysten koulutus- ja kehittämistarvekartoituksen

Lisätiedot

YRITTÄJIEN LOMAT 2007 1

YRITTÄJIEN LOMAT 2007 1 YRITTÄJIEN LOMAT 2007 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien kesäkuussa 2007 tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista sekä kesätyöntekijöiden palkkaamisesta.

Lisätiedot

Työvoiman hankintakanavat palveluyrityksissä Kesäkuu 2000 Mikko Martikainen 1 Taustaa kyselylle Tämän selvityksen tulokset ovat osa Palvelutyönantajien jäsenyrityksille marraskuussa 1999 lähetettyä kyselyä,

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2010

Ammatillinen koulutus 2010 Koulutus 2011 Ammatillinen koulutus 2010 Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnon suorittaneet Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnon suorittaneita

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

TYÖELÄMÄN OSAAMISTARVESELVITYS LIITEAINEISTO 27.11.2014

TYÖELÄMÄN OSAAMISTARVESELVITYS LIITEAINEISTO 27.11.2014 TYÖELÄMÄN OSAAMISTARVESELVITYS LIITEAINEISTO 7..4 Sisällys Toimialojen vertailu keskiarvoittain Asiantuntijapalvelut Kauppa ja matkailu Kiinteistö- ja jätehuolto Prosessiteollisuus ja automaatio Teknologiateollisuus

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2013 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Kansalaisilla hyvät valmiudet sähköisiin terveyspalveluihin

Kansalaisilla hyvät valmiudet sähköisiin terveyspalveluihin ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012 31.12.2014 Kansalaisilla hyvät valmiudet

Lisätiedot

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 14.10.2014 Ei riitä, että osaa nousta hevosen selkään, on osattava myös pudota - Argentiinalainen

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot. 12.5.2014 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot. 12.5.2014 Jukka Tapio Toimintaympäristö Muuttajien taustatiedot Dialuettelo Dia 3 Kuntien välinen nettomuutto Tampereella iän mukaan 2013 Dia 4 Kuntien välinen nettomuutto kehyskunnissa iän mukaan 2013 Dia 4 Tampereen maahan-

Lisätiedot

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Kirjastoverkkopalvelut Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Yleiset kirjastot Kysely yleisten kirjastojen palveluista 1.1 Maakunta ( Minkä kunnan / kaupunginkirjaston palveluja arvioit ) 1.2 Kirjastot

Lisätiedot

Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen

Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen Tausta Nuorten yhteiskuntatakuu Erillinen ohjelma 20 29-vuotiaille, vailla toisen asteen tutkintoa oleville Lisärahoitus ammatti- ja erikoisammattitutkintoon

Lisätiedot

Perusopetuksen opetusryhmäkoko 2013

Perusopetuksen opetusryhmäkoko 2013 Perusopetuksen opetusryhmäkoko 2013 Taustaa Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt valtionavustusta opetusryhmien pienentämiseksi vuodesta 2010 lähtien. Vuosina 2013 ja 2014 myönnettävä summa on kasvanut

Lisätiedot

EK:n näkemyksiä maahanmuuttajien koulutukseen ja työllistymiseen

EK:n näkemyksiä maahanmuuttajien koulutukseen ja työllistymiseen EK:n näkemyksiä maahanmuuttajien koulutukseen ja työllistymiseen V-S:n koulutusstrategia/ Maahanmuuttajakoulutuksen teemaryhmä 8.6.2012 Sanna Halttunen-Välimaa EK Turku Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti

Lisätiedot

FBC:n kysely UAE:n suomalaisille 2014 Finnish Business Council Survey 2014 Results

FBC:n kysely UAE:n suomalaisille 2014 Finnish Business Council Survey 2014 Results FBC:n kysely UAE:n suomalaisille 2014 Finnish Business Council Survey 2014 Results Taustatiedot, total 80 responses Asuin-/toimipaikkasi on Al Ain 4 % Abu Dhabi 9 % Muu, mikä? 3 % Dubai 84 % Oletko Finnish

Lisätiedot

Etelä-Savon matkailubarometri 2010. Ennakoimalla eteenpäin Etelä-Savossa -hanke

Etelä-Savon matkailubarometri 2010. Ennakoimalla eteenpäin Etelä-Savossa -hanke Etelä-Savon matkailubarometri 2010 Ennakoimalla eteenpäin Etelä-Savossa -hanke Etelä-Savon matkailubarometri 2010 Kyselyssä kartoitettiin yrittäjien näkemyksiä kevään ja lähitulevaisuuden suhdannetilanteesta.

Lisätiedot