PK-Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PK-Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus"

Transkriptio

1 PK-Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Kyselytutkimus Suomen Yrittäjien jäsenistölle Sirpa Laitinen-Väänänen, Lahden ammattikorkeakoulu Liisa Vanhanen-Nuutinen, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Riikka Ahmaniemi, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sanna Boman, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Veli-Matti Lamppu, Suomen Yrittäjät ry.

2 Sisällys ESIPUHE TAUSTAA TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN Kohderyhmä ja aineistonkeruu Aineiston analyysi ja tulosten esittäminen VASTAAJAT Vastaajien taustatiedot Vastaajan yrityksen koko, toimiala, ikä ja sijaintimaakunta Ammattikorkeakoulusta valmistuneet vastaajien yrityksissä YRITTÄJIEN JA AMMATTIKORKEAKOULUJEN YHTEISTYÖ JA HYÖTY Yhteistyö ammattikorkeakoulujen kanssa Aloite yhteistyöhön Yhteistyö maakunnittain ja toimialoittain Opiskelijayhteistyö ja siitä koettu hyöty Tutkimus-, kehitys- ja palvelutoimintayhteistyö ja niistä koetut hyödyt Koulutusyhteistyö ja siitä koettu hyöty Kumppanuusyhteistyö ja siitä koettu hyöty Yhteistyön muut hyödyt Yhteistyö ammattikorkeakoulun kanssa tulevaisuudessa AMMATTIKORKEAKOULUJEN ALUEELLINEN VAIKUTTAVUUS Ammattikorkeakoulun vaikuttavuus eri yrityskokoluokissa Ammattikorkeakoulun vaikuttavuus maakunnissa Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden osaaminen POHDINTA Selvityksen tulokset suhteessa aiemmin tehtyihin tutkimuksiin YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSIÄ KIRJALLISUUS LIITE... 40

3 ESIPUHE Ammattikorkeakoulut voivat parhaimmillaan olla merkittäviä alueellisia vaikuttajia. Yritysten ja ammattikorkeakoulujen onnistunut yhteistyö on tärkeää sekä tutkintoa suorittavien nuorten osaamisen kehittymiselle ja valmistuneiden työllistymiselle että alueellisen työelämän kehittymiselle. Tässä perusraportissa esitellään suomalaisille pk-yrityksille vuonna 2012 tehdyn kyselytutkimuksen tuloksia. Tutkimuksessa selvitettiin yrittäjien kokemuksia yhteistyöstä ammattikorkeakoulujen kanssa, yhteistyön hyötyjä yritykselle ja yritysten arvioimaa ammattikorkeakoulujen alueellista vaikuttavuutta. Tutkimus käynnistettiin Suomen Yrittäjät ry:n ja AMKtutka verkoston yhteistyönä. AMKtutka verkosto toimi vuosina kuudentoista ammattikorkeakoulun kehittämisverkostona, kehittäen ammattikorkeakoulujen TKI-toiminnan laatua, vaikuttavuutta ja näkyvyyttä. Suomen Yrittäjät on jäsenmäärältään elinkeinoelämän suurin, yli jäsenyrityksen keskusjärjestö. Jäsenyritysten työllistävä vaikutus on yli puoli miljoonaa henkilöä. Yrittäjäjärjestön toiminta rakentuu yli 400 paikallisyhdistyksestä, 21 aluejärjestöstä ja 53 toimialajärjestöstä. Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien, AMKtutka verkoston ja ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry:n kesken. Kyselylomake suunniteltiin yhteistyötahoista kootussa ohjausryhmässä. Suunnittelussa hyödynnettiin aiemmin Stepit KOHO -projektissa tehtyö työelämälle suunnattua tutkimuskyselyä. Kyselyä valmistelevaan työryhmään kuuluivat Martti Pallari, Veli-Matti Lamppu ja Markku Kivinen Suomen Yrittäjistä, Riikka Ahmaniemi, Matti Lähdeniemi, Riitta Paasivuori ja Eero Pekkarinen AMKtutka verkostosta, Hannele Salminen Suomen Kuntaliitosta sekä pedagogisina asiantuntijoina Sirpa Laitinen-Väänänen Lahden ammattikorkeakoulusta ja Liisa Vanhanen-Nuutinen HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulusta. Prosessin edetessä ohjausryhmä täydentyi lisäksi Arenen edustajalla Timo Luopajärvellä. Kiitokset tutkimuksen valmistelu- ja ohjausryhmään osallistuneille sekä tutkimuksen toteuttajille perusteellisesta paneutumisesta tutkimuksen toteuttamiseen ja tuloksiin. Raportti on koottu työryhmässä, jossa Riikka Ahmaniemi on vastannut tutkimusaineistonkeruun valmistelusta ja toteutuksesta, Sanna Boman tutkimusaineiston tilastollisesta analyysista ja Veli- Matti Lamppu yrittäjänäkökulmasta. Sirpa Laitinen-Väänänen Lahden ammattikorkeakoulusta ja Liisa Vanhanen-Nuutinen HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulusta ovat tehneet tutkimustulosten tulkinnan suhteessa aikaisempaan tietoon tutkimusaiheesta ja kirjoittaneet raportin. 1

4 1 TAUSTAA Opintojaksoihin integroituva työelämän yhteistyö on ammattikorkeakoulujen arkea. Myös työelämän kanssa tehtävää tutkimus- ja kehittämisyhteistyötä on systemaattisesti kehitetty eritoten ammattikorkeakoulu lain muutoksen jälkeen vuonna 2003 (Laki ammattikorkeakouluista 2003 /351; Asetus ammattikorkeakouluista 2003/352). Opetukseen integroituva yhteistyö toteutuu erityisesti harjoittelussa ja opinnäytetöissä (mm. Vanhanen-Nuutinen & Laitinen-Väänänen 2011; Sijoitus tulevaan 2012), mutta se on saanut myös uusia muotoja ammattikorkeakoulupedagogiikan kehittymisen myötä (Kotila & Mäki 2012). Tutkimus- ja kehitystyössä on vahvistettu ammattikorkeakoulujen osaamista ja roolia alueellisessa innovaatiotoiminnassa. Työelämän kanssa tehtävää yhteistyötä on tutkittu paljon, tosin pääasiassa koulutuksen näkökulmasta (esim. Jaroma 2008; 2009; Neuvonen-Rauhala 2009). Korkeakoulutuksen alueellinen vaikuttavuus on merkittävää. Korkeakouluista valmistuneet, mukaan lukien ammattikorkeakouluista valmistuneet, työllistyvät pääsääntöisesti opiskelupaikkakunnalleen tai sen lähialueille. Hyvin pieni määrä opiskelijoista, alle 5 %, ryhtyy yrittäjiksi. Usein korkeakoulutettujen työllistymistä vaikeuttavat puutteelliset työelämävalmiudet. (Uraovi korkeasti koulutetuille ja asiantuntijoille ; esim. Koulutuksen aikaisella työharjoittelulla onkin keskeinen merkitys työllistymiselle tutkinnon suorittamisen jälkeen (esim. Vierimaa 2009). Ammattikorkeakouluja on kritisoitu tehottomuudesta. Koulutustarjontaa pidetään kysyntään nähden liian laajana, opiskeluajat ovat liian pitkiä ja keskeyttämisten määrät ovat kasvussa. Ammattikorkeakoulujen kehittämisen painopisteet ovatkin työelämälähtöisen koulutuksen kehittämisessä ja aluekehitystä palvelevassa soveltavassa tutkimuksessa. (Salminen & Ylä-Anttila 2010.) Ammattikorkeakoulujen ja työelämän yhteistyön keskeisiksi hyödyiksi on arvioitu uusien työntekijöiden rekrytointi, uuden tiedon ja osaamisen lisääntyminen työpaikalla ja yhteistyön yritykselle antama näkyvyys alueellisesti. Aiemmin työelämälle tehdyn selvityksen perusteella kunta ja järjestösektori kokivat ammattikorkeakoulun kanssa tehtävästä yhteistyöstä olevan hyötyä oman toiminnan kehittämisessä. Yksityisellä sektorilla asia ei ole näin. (Zacheus 2009.) Kuitenkin suurin osa yrityksistä mainitsee tekevänsä yhteistyötä oppilaitosten kanssa (Alueiden kilpailukyky 2011). Kolme neljästä oppilaitosyhteistyötä tekevästä yrityksestä on tehnyt yhteistyötä nimenomaan ammattikorkeakoulun kanssa. Lähes puolet yritysjohtajista arvioi, että yhteistyö ammattikorkeakoulujen kanssa toimii hyvin tai erittäin hyvin. Yleisimmät yhteistyömuodot olivat harjoittelu, opintojaksoihin liittyvät vierailut sekä opinnäytetyöt (Sijoitus tulevaan 2012; Alueiden kilpailukyky 2011; ks. myös Laitinen-Väänänen et al 2011; Vanhanen-Nuutinen & Laitinen-Väänänen 2011). Yritykset pitivät tutkimusyhteistyötä liian oppilaitoslähtöisenä. Yritysten mukaan tutkimusyhteistyössä pitäi- 2

5 si osata paremmin ottaa elinkeinoelämän tarpeet huomioon. (Alueiden kilpailukyky 2011) Yhteistyö ammattikorkeakoulun ja työelämän välillä näyttäisi toisaalta pysyvän ennallaan ja toisaalta lisääntyvän. Aiemmissa tutkimuksissa saatujen tulosten mukaan pitkään jatkuneeseen yhteistyöhön oltiin erityisen tyytyväisiä. Mitä pidempään yhteistyö oli jatkunut, sen tyytyväisempiä vastaajat olivat. Tulevaisuuden yhteistyönmuodoiksi nimettiin pääosin samat kuin nykyisetkin, eli työharjoitteluyhteistyö, opinnäytetyöt, projektityöt ja vierailijaluennoitsijat. Uusiksi yhteistyömuodoiksi mainittiin esimerkiksi mentorointi, opettajien työelämäjaksot, työmenetelmien ja osaamisen kehittäminen ja tutkiminen yhteistyössä sekä yhteistyön kehittäminen työpaikan ulkomailla olevan työpisteen kanssa. (Laitinen-Väänänen et al 2011; Vanhanen-Nuutinen & Laitinen- Väänänen 2011.) Ammattikorkeakoulun ja työelämän yhteistyön kehittymiseen vaikuttavat työpaikkaan liittyvät tekijät, koulutukseen liittyvät tekijät, yleinen yhteiskunnallinen tilanne ja alueen sekä toimialan työllisyystilanne. Työvoimapula, yhteistyön merkityksen tunnistaminen yrityksissä, yleinen tulevaisuusoptimismi, työpaikan lisääntynyt tunnettavuus alueella ja työpaikan lisääntynyt yhteistyöosaaminen parantavat yhteistyömahdollisuuksia. Yhteistyötä heikentävät puolestaan ajan puute, yrityksen heikentyvä talous, henkilökunnan vähentyvä jaksaminen, nyky-yhteistyön ongelmat, tekniset ongelmat ja muut syyt, kuten työpaikan huono sijainti tai se, että työpaikan tarjoamat työtehtävät eivät kiinnosta ammattikorkeakoulua. (Laitinen-Väänänen & Vanhanen-Nuutinen 2011.) Jotta yhteistyö voisi kehittyä koulutuksen ja työelämän kumppanuudeksi, vaatii se aikaa ja pitkäjänteistä yhteistyötä. Kumppanuuden kehittymistä edistävät ammattikorkeakoulun ja työelämän yhteiset kehittämisen kohteet, molemmin puolinen osallistuminen ja molemmin puolin koetut hyödyt yhteistyöstä. Kumppanuutta edistää myös yhteinen kieli ja ymmärrys, joka voi syntyä vain yhteisten kohtaamisten, yhdessä tekemisen ja vuorovaikutuksen kautta. Yhteistyösopimukset ja yhteisesti jaetut toimintatavat ja resurssit tukevat myös kumppanuuden syntymistä. Toisaalta erilaiset organisaatiokulttuurit, ajan ja resurssien puute, asenteet ja toisistaan poikkeavat odotukset ovat kumppanuuden kehittymisen esteitä. (Häggman-Laitila & Rekola 2011.) Kumppanuutta voidaan kehittää erilaisilla toimenpiteillä, jotka lähentävät koulutusta ja työelämää. Esimerkiksi kummitoiminta ja stipendit tai mentori- ja, alumnitoiminta tai työelämän edustajien toimiminen ammattikorkeakoulun yhteistyöryhmissä. On siis tärkeää, että yhteistyötä käynnistetään ja tehdään, koska vain sitä kautta kumppanuus kehittyy. Kuitenkin molempien osapuolten tarpeet ja odotukset on huomioitava niin, ettei yhteistyöstä synny liian koululähtöistä. Aiemmat tutkimukset ovat osoittanet, että aloite yhteistyöhön tulee pääsääntöisesti ammattikorkeakoululta (Laitinen-Väänänen et al 2011). Tässä raportissa tarkastellaan yritysten ja ammattikorkeakoulujen yhteistyötä yrittäjien näkökulmasta; millaisena yrityksissä nähdään ammattikorkeakoulujen alueellinen vaikuttavuus, mitkä ovat 3

6 yrittäjien kokemukset yhteistyöstä ammattikorkeakoulujen kanssa, miten he näkevät yhteistyön tulevaisuuden ja miten he arvioivat yhteistyön hyötyjä yritykselle. 4

7 2. TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN 2.1 Kohderyhmä ja aineistonkeruu Tutkimuksen kohderyhmänä olivat Suomen Yrittäjien jäsenyritykset. Suomen Yrittäjät on yrittäjien keskusjärjestö, johon kuuluu yksityisyrittäjiä ja työnantajayrityksiä. Yritykset edustavat kaupan, liikenteen, palvelujen, teollisuuden ja urakoinnin toimialoja. Jäsenyrityksiä on yhteensä , joista puolet on yksityisyrittäjiä ja puolet työnantajayrityksiä. Tilastokeskuksen laskelman mukaan vuoden 2010 lopussa Suomessa oli yritystä, kun maa-, metsä- ja kalatalous (alkutuotanto) jätettiin pois laskuista. Valtaosa yrityksistä oli tuolloin alle 10 työntekijän mikroyrityksiä (93,4 %) ja niistä pääosa työllisti vuositasolla alle kaksi henkilöä. Alle 50 työntekijän pienyrityksiä oli 5,5, %, työntekijän keskisuuria yrityksiä oli 0,9 % ja yli 250 työntekijän suuryrityksiä oli 0,2 %. Vuoden 2009 lopussa kaikista yrittäjistä 62 % oli yksinyrittäjiä ja kolmannes naisyrittäjiä. Kolmannes yrittäjistä on suorittanut ammatillisen koulutuksen tai vastaavan ja kolmannes opistotason tutkinnon. Yliopisto- tai korkeakoulututkinto on n 15 % yrittäjistä ja ammattikorkeakoulututkinto 7 %:lla. (Yrittäjyyskatsaus 2011.) Yritystiheys on korkein Ahvenanmaalla ja Uudellamaalla, kun alkutuotantoa ei lasketa mukaan. Pääkaupunkiseudun osuus yritysten työllisyydestä onkin 30 % ja liikevaihdosta 40 %. Korkean yritystiheyden maakuntia ovat myös Varsinais-Suomi, Etelä-Pohjanmaa ja Satakunta. Vähiten yrityksiä on Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa, vaikka alkutuotantoa edustavat yritykset laskettaisiinkin mukaan. Muita harvan yritystiheyden maakuntia ovat Pohjois-Savo ja Pohjois-Karjala luvulla yritysten määrä on kasvanut eniten rakentamisessa, kiinteistö- ja liike-elämän palvelualoilla, sosiaali- ja terveyspalveluissa ja henkilökohtaisia palveluja tuottavilla toimialoilla. Vuoden 2010 lopussa yritysten määrän kasvu oli lähtenyt lievään nousuun. (Yrittäjyyskatsaus 2011.) Tutkimusaineisto kerättiin Suomen yrittäjien jäsenille lähetetyllä internet-kyselyllä. Kyselylomake (liite 1) laadittiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen edustajien kesken. Linkki kyselyyn lähetettiin Suomen Yrittäjien sähköpostikutsulla suomenkieliselle ja 4000 ruotsinkieliselle yrittäjäjäsenelle. Kutsu kyselyyn lähetettiin satunnaisotoksena. Kysely lähetettiin ja suljettiin Kaksi viikkoa ensimmäisestä kyselystä lähetettiin uusintakysely. Kyselyyn vastaaminen tapahtui anonyyminä eli vastaajat eivät olleet tunnistettavissa aineistosta. 2.2 Aineiston analyysi ja tulosten esittäminen Aineiston tilastollisissa analysoinneissa on käytetty SPSS 20.0 ohjelmaa. Analyysejä varten aineistoa luokiteltiin niin, että suomen- ja ruotsinkieliset vastaajat yhdistettiin, koska ruotsinkielisten vastaajien osuus aineistossa oli pieni (N=76; 5,1 %). Samoin yhdistettiin ne toimialat yhdeksi muut toimialat luokaksi, joiden vastaajamäärät jäivät selvästi alle 10 % kaikista vastaajista. Yrityksen kokoluokat yhdistettiin tilastollista analyysia varten niin, että kaksi suurinta luokkaa ( ja yli 250 henkilöä) yhdistettiin yhdeksi luokaksi, sillä suurimmassa luokassa oli ainoastaan 5

8 kolme vastausta. Yhdistetystä luokasta on käytetty myöhemmin kuvioissa ja taulukoissa nimitystä keskisuuret yritykset, henkilöä. Aineistosta on laskettu frekvenssi- ja prosenttijakaumat. Lisäksi tilastollista merkitsevyyttä testattiin varianssianalyysillä ja Tukeyn -testillä keskiarvojen parittaisiin vertailuihin. En osaa sanoa - vastauksia ei ole otettu mukaan käytettäessä varianssianalyysiä. Lisäksi osassa kysymyksistä käytettiin ristiintaulukointia ja χ2 testiä. Kuvioissa ja taulukoissa tuloksia esitetään pääasiassa yrityksen koolla luokiteltuna, sillä se vaikutti merkitsevästi lähes kaikkiin tuloksiin. Mukana on myös muutamia kuvioita, joissa toimiala ja maakunta ovat taustamuuttujana. Maakunnan ja toimialojen osalta on esitetty tilastollisten analysointien tulokset, mikäli analysointi on ollut mahdollista. 6

9 3 VASTAAJAT Kyselyssä tiedusteltiin vastaajilta seuraavia taustatietoja; sukupuoli, kieli ja koulutustausta. Vastaajien edustamista yrityksistä kysyttiin, mikä on yrityksen koko, toimiala, ikä ja sijaintimaakunta sekä toimiiko yrityksessä ammattikorkeakoulusta valmistuneita henkilöitä. 3.1 Vastaajien taustatiedot Yhteensä 1488 yrittäjää vastasi kyselyyn. Vastaajista 37,5 % (n=558) oli naisia ja miehiä 62,5 % (n=930). Lähes kaikki vastaajat olivat suomenkielisiä (N=1412; 94,9 %). Yrittäjät olivat yleisimmin suorittaneet opistoasteen tutkinnon tai ammatillisen tutkinnon. Noin 15 %:lla oli ylempi korkeakoulututkinto ja samalla määrällä ammattikorkeakoulututkinto. Peruskoulupohjaisia tai tieteellisen jatkotutkinnon suorittaneita vastaajia oli vähiten (Taulukko 1). Vastaajat edustivat koulutustaustaltaan hyvin suomalaisia yrittäjiä, tosin vastaajissa painottuu hieman ammattikorkeakoulututkinnon omaavien määrä suhteessa kokonaistilanteeseen (norm. 7 % yrittäjistä). Taulukko 1. Vastaajien koulutustausta (korkein suoritettu tutkinto). Koulutus N Kaikki (%) Naiset (%) Miehet (%) peruskoulu 43 2,8 1,3 3,9 ammatillinen tutkinto ,0 11,8 21,7 ylioppilastutkinto 53 3,5 4,1 3,2 opistoasteen tutkinto ,0 28,5 27,7 ammattikorkeakoulu tutkinto ,5 22,2 14,7 alempi korkeakoulututkinto 78 5,2 5,9 4,8 ylempi ammattikorkeakoulututkinto 48 3,2 3,4 3,1 ylempi korkeakoulututkinto ,5 18,8 15,3 Tieteellinen jatkotutkinto (lisensiaatin - tai tohtorintutkinto) 30 2,0 2,0 2,0 jokin muu, mikä 43 2,8 2,0 3,4 Yhteensä Sukupuoli oli tilastollisesti merkitsevässä yhteydessä (χ 2 -testi, p<0,001) vastaajien koulutustasoon. Naisyrittäjät olivat suorittaneet miehiä useammin ammattikorkeakoulututkinnon. Miehet puolestaan olivat naisia yleisemmin suorittaneet ammatillisen perustutkinnon. 7

10 3.2 Vastaajan yrityksen koko, toimiala, ikä ja sijaintimaakunta Suurin osa eli yli puolet (55,8 %) vastaajista oli alle 10 henkilön mikroyrittäjiä. Runsas viidennes (21,7 %) yksinyrittäjiä, pienyrityksiä (alle 50 työntekijää) edustavia yrittäjiä vajaa viidennes (19,0 %) ja keskisuurten yritysten yrittäjiä vain vajaa 4 % (3,3 %). Suuryritysten, eli yli 250 työntekijän, yrittäjiä vastaajista oli vain kolme. Sukupuoli oli tilastollisesti merkitsevässä yhteydessä yrityksen kokoon (χ 2 -testi, p<0,001). Naiset olivat enemmistönä yksinyrittäjissä. Yrityksen sijaintimaakunnalla ei ollut yhteyttä vastaajan yrityksen kokoon (P=0,266) (taulukko 2) Taulukko 2. Vastaajat luokiteltuna yrityksen koon mukaan. N Kaikki % Miehet % Naiset % Yksinyrittäjät ,7 17,7 28,3 Mikroyritykset , ,3 Pienyritykset ,8 17,6 Keskisuuret 52 3,5 4,5 1,8 yritykset Kaikki % 100 % 100 % Puolet vastaajien edustamista yrityksistä olivat teollisuuden (10,5 % vastaajista), rakentamisen (9,7 %), terveys- ja sosiaalipalveluiden (9,5 %), tukku- ja vähittäiskaupan (10,8 %) sekä muun palvelutoiminnan (11,8 %) aloilta. Vastaajat jakautuivat muille toimialoille niin pieniin ryhmiin (0,2 5,8 % vastaajista), että lopuksi rakennettiin luokka muut toimialat. Tähän luokkaan sijoitettiin taiteet, viihde ja virkistys, koulutus, hallinto- ja tukipalvelutoiminta, ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta, kiinteistöalan toiminta, rahoitus ja vakuutustoiminta, informaatio ja viestintä, majoitusja ravitsemustoiminta, kuljetus ja varastointi, vesihuolto, viemäröinti ja jätevesihuolto, sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, maa-, metsä- ja kalatalous sekä kaivostoiminta ja louhinta. Nämä tulokset on esitetty kuviossa 1. 8

11 Kuvio 1. Yrityksen toimiala (n=1488) Yli puolet vastaajista (55,8 %) edustivat yrityksiä, jotka olivat toimineet yli 10 vuotta (taulukko 3). Sukupuoli oli tilastollisesti merkitsevästi (χ 2 -testi, P<0,001) yhteydessä yrityksen toiminta ikään. Naisvastaajia oli enemmän 1-5 vuotta toimineissa yrityksissä (29,6 % naiset, 21,9 % miehet), kun taas miehiä oli enemmän yli 10 vuotta toimineissa yrityksissä (48,6 % naiset, 60,2 miehet). Voidaankin todeta, että vastanneista suurella osalla on pitkä kokemus yrittämisestä ja yhteistyöstä korkeakoulujen kanssa. Yrityksen sijaintimaakunnalla ei ollut yhteyttä siihen, kuinka pitkään vastaajan yritys on toiminut (P=0,494). Taulukko 3. Yrityksen toiminta-aika Toiminta-aika N Kaikki % Naiset % Miehet % alle 1 vuotta 81 5,4 6,5 4,8 1-5 vuotta ,8 29,6 21, vuotta ,9 15,4 13,0 yli 10 vuotta ,8 48,6 60,2 Yhteensä Vastauksia kyselyyn tuli kaikista muista maakunnista paitsi Ahvenanmaalta (kuvio 2). Eniten kyselyyn vastauksia saatiin yrityksiltä, jotka sijaitsivat Uudellamaalla (15,3 %) ja Pohjois-Pohjanmaalla (7,3 %). Ruotsinkielisten vastaajien yritykset sijaitsivat Uudellamaalla (34,2 %, osuus ruotsinkielisistä), Pohjanmaalla (44,7 %, osuus ruotsinkielisistä) sekä Etelä- ja Keskipohjanmaalla (3,9 % ja 7,9 %, osuus ruotsinkielisistä). 9

12 Kuvio 2. Yrityksen sijaintimaakunta vastaajilla (N=1488, sis. suomen- ja ruotsinkieliset vastaajat). 3.3 Ammattikorkeakoulusta valmistuneet vastaajien yrityksissä Ammattikorkeakoulusta valmistuneiden työntekijöiden määrät ovat vakiintumassa myös pienissä ja erityisestä keskisuurissa yrityksissä (kuvio 3, ei sisällä en osaa sanoa vastaajia N=19). Kuvio 3. Ammattikorkeakoulusta valmistuneet työntekijät eri kokoisissa yrityksissä 10

13 Ammattikorkeakoulusta valmistuneita työntekijöitä oli yleisimmin sosiaali- ja terveysalalla. Yrityksen sijainnilla ei ollut yhteyttä siihen, oliko yrityksessä ammattikorkeakoulusta valmistuneita henkilöitä (χ 2 -testi, P= 0,717). Toimialan ja yrityksessä olevien ammattikorkeakoulusta valmistuneita henkilöiden määrän välistä yhteyttä ei kuitenkaan voitu testata luotettavasti liian pienen vastaajamäärän vuoksi (kuvio 4). Kuvio 4. Ammattikorkeakoulusta valmistuneet työntekijät eri toimialojen yrityksissä 11

14 4 YRITTÄJIEN JA AMMATTIKORKEAKOULUJEN YHTEISTYÖ JA HYÖTY 4.1 Yhteistyö ammattikorkeakoulujen kanssa Vastaajilta tiedusteltiin, minkä ammattikorkeakoulun kanssa yritys tekee tai on tehnyt yhteistyötä. Vastaajista 43,8 % ilmoitti, ettei tee tai ole tehnyt yhteystyötä ammattikorkeakoulujen kanssa. Mikään yksittäinen ammattikorkeakoulu ei erotu selkeästi yhteistyön määrässä muista ammattikorkeakouluista. 4.2 Aloite yhteistyöhön Vastaajista lähes puolet (40 %) ilmoitti aloitteen yhteistyöhön lähteneen omalta yritykseltä. Yrityksen koko vaikuttaa tässäkin tilastollisesti melkein merkitsevästi (χ 2 -testi, P= P=0,014) eli keskisuurten yrityksen yrittäjistä yli puolet (57,4 %) ilmoitti aloitteen tulleen heiltä, kun taas yksinyrittäjistä vastaavasti vain runsas kolmannes (35 %) käynnisti yhteistyön (kuvio 5). Yrittäjät ovat vuosien saatossa oppineet löytämään ammattikorkeakoulun yhteistyökumppanikseen ja aloite yhteistyölle tapahtuu entistä useammin yrittäjän toimesta. Kuvio 5. Aloite yhteistyöhön Yrityksen toimiala vaikutti tilastollisesti merkitsevästi ( -testi, P=0,004) (kuvio 6) siihen kenen aloitteesta yhteistyö käynnistyy. Sosiaali- ja terveysalalla aloite useimmin tulee ammattikorkeakoululta ja muilla palvelutoiminnan aloilla yritykseltä. 12

15 Kuvio 6. Aloite yhteistyöhön toimialoittain luokiteltuna 4.3 Yhteistyö maakunnittain ja toimialoittain Yrittäjiltä tiedusteltiin, millaista yhteistyötä he tekivät ammattikorkeakoulun kanssa ja millaiseksi he olivat kokeneet yhteistyön hyödyt. Yhteistyö jaettiin opiskelijayhteistyöhön, tutkimus-, kehitysja palvelutoimintayhteistyöhön, koulutusyhteistyöhön ja kumppanuusyhteistyöhön. Tutkimuksen mukaan yrittäjillä oli kokemusta kaikista edellä mainituista yhteistyömuodoista - eniten opiskelijayhteistyöstä ja vähiten kumppanuusyhteistyöstä. Maakunnittain tarkasteltuna Satakunnan alueen yrittäjät omasivat eniten kokemusta opiskelijayhteistyöstä. Tutkimus-, kehitys- ja palvelutoimintayhteistyöstä oli eniten kokemusta Pohjois-Karjalan yrittäjillä, koulutusyhteistyöstä Pohjois- Pohjanmaan yrittäjillä ja Kymenlaakson sekä Pirkanmaan yrittäjillä kumppanuusyhteistyöstä (taulukko 4). 13

16 Taulukko 4. Kokemus eri yhteistyömuodoista maakunnittain. Luvut (%) kuvaavat maakunnittain, kuinka monella on kokemusta yhteistyöstä. Maakunta Etelä-Karjala (n=59) Etelä-Pohjanmaa (n=77) Etelä-Savo (n=78) Kainuu (n=64) Kanta-Häme (n=89) Keski-Pohjanmaa (n=43) Keski-Suomi (n=87) Kymenlaakso (n=64) Lappi (n=91) Pirkanmaa (n=64) On kokemusta opiskelijayhteistyöstä % On kokemusta tutkimus-, kehitys tai palveluyhteistyöstä % On kokemusta koulutusyhteistyöstä % 52,5% 32,2% 32,2% 13,6% 54,5% 20,8% 33,8% 6,5% 48,7% 34,6% 38,5% 10,3% 45,3% 28,1% 34,4% 15,6% 47,2% 29,2% 39,3% 13,5% 51,2% 27,9% 41,9% 9,3% 56,3% 36,8% 43,7% 12,6% 43,8% 25,0% 31,3% 18,8% 54,9% 36,3% 35,2% 17,6% 51,6% 28,1% 31,3% 18,8% Pohjanmaa (n=83) 47,0% 30,1% 32,5% 12,0% Pohjois-Karjala (n=80) Pohjois- Pohjanmaa (n=108) Pohjois-Savo (n=87) Päijät-Häme (n=65) Satakunta (n=61) Uusimaa (n=227) Varsinais-Suomi (n=61) 61,3% 37,5% 46,3% 15,0% 58,3% 37,0% 47,2% 18,5% 60,9% 36,8% 46,0% 17,2% 50,8% 27,7% 27,7% 7,7% 68,9% 32,8% 41,0% 9,8% 45,8% 26,0% 27,8% 15,0% 57,4% 31,1% 31,1% 14,8% On kokemusta kumppanuusyhteistyöstä % Toimialat erosivat tilastollisesti merkitsevästi siinä, onko kokemusta tutkimus- ja kehitysyhteis- 14

17 työssä ( -testi, P=0,002), onko kokemusta kumppanuusyhteistyöstä ( -testi, P<0,001) ja kohdassa onko kokemusta koulutusyhteistyöstä ( -testi, P<0,001). Opiskelijayhteistyössä ei ollut tilastollisesti merkitseviä eroja. Eniten eri yhteistyömuodoista on kokemusta terveys- ja sosiaalipalveluiden alalla, vähiten tukku- ja vähittäiskaupan alalla. Taulukko 5. Kokemus eri yhteistyömuodoista toimialoittain. Luvut (%) kuvaavat toimialaa, kuinka monella (%) on kokemusta yhteistyöstä. Tutkimus-, kehitys- tai palvelutoiminnassa koulutusyhteistyössä opiskelijayhteistyössä kumppanuusyhteistyössä Teollisuus (n=156) On kokemusta yhteistyöstä Rakentaminen (n=146) Terveysja sosiaalipalvelut (n=187) Muu palvelutoiminta (n=115) Tukku ja vähittäiskauppa (n=160) Muut toimialat (n=716) N Kaikki (n=1488) % 35,30 % 26,20 % 38,30 % 32,40 % 18,80 % 31,80 % 30,90 % N % 31,40 % 33,80 % 53,20 % 40,60 % 22,50 % 36,60 % 36,30 % N % 55,80 % 53,10 % 59,60 % 53,50 % 53,10 % 50,00 % 52,60 % N % 9,60 % 13,10 % 17,00 % 13,50 % 3,10 % 17,20 % 14,00 % 4.4 Opiskelijayhteistyö ja siitä koettu hyöty Yrityksen koko näytti korreloivan positiivisesti siihen, miten paljon opiskelijayhteistyötä yritykset tekevät ammattikorkeakoulun kanssa. Pienten yritysten yrittäjät tekevät vähemmän ja isojen yritysten enemmän. Yksinyrittävistä noin kolmannes (32 %) ilmoitti tekevänsä yhteistyötä opiskelijoiden kanssa, kun taas keskisuurien yritysten yrittäjistä lähes kaikki (94 %) (kuvio 7). Opiskelijayhteistyö oli tyypillisimmin opiskelijan työharjoitteluun ja opinnäytetöihin liittyvää. 15

18 Kuvio 7. Opiskelijayhteistyö Vastaajia pyydettiin myös arvioimaan, onko ammattikorkeakouluopiskelijoiden kanssa tehdystä yhteistyöstä ollut yritykselle hyötyä. Yrityksen koko ei vaikuttanut tilastollisesti merkitsevästi (varianssianalyysi, P=0,058) tuloksiin. (Tilastollisesta analyysistä jätettiin pois en-osaa-sanoa - vastaukset (N=62) (kuvio 8). 16

19 Kuvio 8. Opiskelijayhteistyöstä koettu hyöty 4.5 Tutkimus-, kehitys- ja palvelutoimintayhteistyö ja niistä koetut hyödyt Tutkimus-, kehitys- ja palvelutoimintayhteistyöstä vastaajilta tiedusteltiin, millaista yhteistyö näissä toiminnoissa oli. Vastaajat saivat valita kysymyksessä useita vastausvaihtoehtoja. Yksin yrittäjistä 23 % ja keskisuurten yritysten yrittäjistä 64 % ilmoitti, että heillä on kokemusta tutkimus-, kehitys- tai palvelutoimintayhteistyöstä ammattikorkeakoulun kanssa (kuvio 9). Tässäkin kysymyksessä tuli esille, että mitä suurempi vastaajan yritys oli, sitä enemmän heillä on myös tutkimus-, kehitysja palvelutoimintaan liittyvää yhteistyötä ammattikorkeakoulujen kanssa. Tämä näkyi kaikissa vaihtoehdoissa eli yhteistyömuodot vaikuttavat olevan sitä monipuolisempia mitä isommasta yrityksestä on kyse. Ainoastaan kohdassa yritys myy ammattikorkeakoululle palveluita tai tuotteita ei yrityksen koolla vaikuttaisi olevan merkitystä. 17

20 Kuvio 9. Onko yrityksellä kokemusta tutkimus-, kehitys- tai palvelutoimintayhteistyöstä. Vastaajilta tiedusteltiin myös, onko tutkimus-, kehitys- ja palvelutoimintayhteistyöstä ollut hyötyä yritykselle. Yhteistyö oli koettu erittäin tai paljon hyödylliseksi kaiken kokoisissa yrityksissä. Yhden hengen mikroyrityksistä vajaa viidennes (17,9 %) ei ollut kokenut tutkimus-, kehitys- tai palvelutoimintayhteistyötä lainkaan hyödylliseksi. Yrityksen koko ei kuitenkaan vaikuttanut tilastollisesti merkitsevästi vastauksiin (varianssianalyysi, P=0,056, analyysissä ei ollut mukana en osaa sanoa vastaajat N=63) (kuvio 10). 18

21 Kuvio 10. Onko tutkimus- ja kehitys yhteistyöstä ollut hyötyä yritykselle 4.6 Koulutusyhteistyö ja siitä koettu hyöty Koulutusyhteistyötä tiedusteltaessa vastaajille tarjottiin useita vaihtoehtoja valittavaksi. Lähes kaikilla vastaajista oli kokemusta jonkinlaisesta koulutusyhteistyöstä ammattikorkeakoulujen kanssa. Näissäkin vastauksissa oli selkeästi havaittavissa, että mitä pienemmästä yrityksessä oli kyse, sitä vähemmän yrityksessä tehtiin koulutusyhteistyötä ammattikorkeakoulun kanssa (kuvio 11). 19

22 Kuvio 11. Koulutusyhteistyö ammattikorkeakoulun kanssa Koulutusyhteistyön koettu hyöty oli samansuuntainen kuin koulutusyhteistyökokemukset. Yrityksen koko vaikutti tilastollisesti merkitsevästi vastaajien arvioihin koulutuksen hyödyllisyydestä (varianssianalyysi, P=0,023, analyysissä ei ollut mukana en osaa sanoa vastaajat N=54) (kuvio 12). Suuremmat yritykset siis kokivat hyödyt selvästi suuremmiksi kuin pienet yritykset. Mielenkiintoista sen lisäksi oli huomata, että pienissä yrityksissä hyödyt saatettiin noteerata erittäin suuriksi tai päin vastaisessa tapauksessa että niitä ei ole lainkaan. 20

23 Kuvio 12. Onko koulutusyhteistyöstä ollut hyötyä yritykselle 4.7 Kumppanuusyhteistyö ja siitä koettu hyöty Kumppanuusyhteistyö määriteltiin kysymyksessä seuraavin väittämin: Yrittäjä tai yrityksen edustaja toimii mentorina tai alumnina ammattikorkeakoululle (oppilaitoksen entinen opiskelija), yritys tekee markkinointiyhteistyötä ammattikorkeakoulun kanssa, yrityksellä on allekirjoitettu kumppanuussopimus ammattikorkeakoulun kanssa, yrittäjä tai yrityksen edustaja toimii ammattikorkeakoulun hallintoelimissä tai yhteistyöryhmässä tai ammattikorkeakoulun edustaja toimii yrityksen hallintoelimissä tai yhteistyöryhmässä. Yrittäjillä näytti olevan vähän kokemusta tällaisesta kumppanuusyhteistyöstä. Mainittu kumppanuusyhteistyö keskittyi pääasiassa keskisuuriin yrityksiin. Mitä pienemmästä yrityksestä oli kyse sitä vähemmän kokemusta kumppanuusyhteistyöstä oli. Yksin yrittävistä vain vajaa kymmenes (9,9 %, N=32) ilmoitti omaavansa kokemusta kumppanuusyhteistyöstä, kun taas keskisuurten yritysten yrittäjistä jopa runsas kolmannes (36,5 %, N=19) (kuvio 13). 21

24 Kuvio 13. Kumppanuusyhteistyö Vastaajista kumppanuusyhteistyön koki erittäin tai paljon hyödylliseksi yli puolet vastaajista (58 %). Vain 5 % koki, että siitä ei ollut ollut yhtään hyötyä (kuvio 14). Kuvio 14. Kumppanuusyhteistyön hyödyllisyys 22

25 4.8 Yhteistyön muut hyödyt Tutkimuksessa kysyttiin yrittäjien arviota ammattikorkeakoulun tuomasta hyödystä myös väittämin, jotka liittyivät siihen, onko ammattikorkeakoulu vaikuttanut yrityksen sijoituspaikkaan, ovatko ammattikorkeakoulun tarjoamat palvelut oikeassa suhteessa yrityksen tarpeisiin, onko ammattikorkeakoulu lisännyt yrityksen kansainvälistä osaamista, onko ammattikorkeakoulu edistänyt yrityksen tunnettavuutta, onko ammattikorkeakoulu tuonut uutta tietoa ja osaamista ja että onko ammattikorkeakoulu parantanut osaavien työntekijöiden saatavuutta yritykseen. Useimmat vastaajat (61 %) olivat täysin tai osittain samaa mieltä siitä, että ammattikorkeakoulu on parantanut osaavien työntekijöiden saatavuutta (kuvio 15). Kuvio 15. Ammattikorkeakoulun tuottamat hyödyt yritykselle Kriittisimmin yrittäjät suhtautuivat ammattikorkeakoulujen tuottamiin hyötyihin yrityksen sijoittumispäätöksen ja kansainvälisen osaamisen lisäämisen suhteen. Ammattikorkeakoulun ei koettu vaikuttaneen yrityksen sijaintia koskevaan päätöksentekoon tai yrityksen kansainvälistymisen tu- 23

26 kemiseen. Kovin merkittävänä ei myöskään nähty ammattikorkeakoulujen vaikutusta yrityksen tunnettuuden edistämiseen. 60 % vastanneista ei myöskään kokenut ammattikorkeakoulun tarjoamien palvelujen olevan oikeassa suhteessa yrityksen tarpeisiin. (Kuvio 15.) Kun tarkastellaan ammattikorkeakouluyhteistyön hyötyjä yritysten toimialoittain, voidaan havaita, että terveys- ja sosiaalialaa edustavat vastaajat arvioivat myönteisemmin ammattikorkeakoulun tuoneen uutta tietoa tai osaamista yritykseen kuin teollisuuden toimialaa edustaneet vastaajat (varianssianalyysi, P=0,032, mukana ei ole en osaa sanoa vastaajat). Muissa väitteissä ei tilastollisesti merkitseviä eroja havaittu. 4.9 Yhteistyö ammattikorkeakoulun kanssa tulevaisuudessa Kysyttäessä yrittäjiltä, miten yhteistyö ammattikorkeakoulun kanssa kehittyy tulevaisuudessa, yli 60 % näki sen pysyvän ennallaan tai paranevan tulevaisuudessa. Yrityksen koko näytti tässäkin olevan tilastollisesti merkitsevä taustatekijä (χ 2 -testi, P=0,013, en osaa sanoa vastaajat ovat mukana analyysissä), sillä keskisuurten yritysten yrittäjistä yhteistyön näki paranevan tulevaisuudessa runsas kolmannes (34.6 %) ja yksin yrittävistä vain alle viidennes (17,8 %). Kuviossa 16 on esitetty miten yhteistyön kehittyminen koetaan erikokoisissa yrityksissä. Kuvio 16. Yhteistyön kehittyminen ammattikorkeakoulun kanssa tulevaisuudessa Seuraavaksi arvioitiin, kuinka yhteistyö kehittyy tulevaisuudessa. Yrittäjät, jotka tekevät tai ovat aiemmin tehneet yhteistyötä ammattikorkeakoulun kanssa, erosivat tilastollisesti merkitsevästi yrittäjistä, jotka eivät olleet tehneet yhteistyötä ammattikorkeakoulujen kanssa (χ2-testi, P<0,001, 24

27 en osaa sanoa vastaajat ovat mukana analyysissä) (taulukko 6). Yhteistyötä tehneistä yrityksistä 27,1 % näki yhteistyön paranevan, kun taas yrityksistä, jotka eivät ole tehneet vain 13,3 % koki sen paranevan. Taulukko 6. Yhteistyön kehittyminen tulevaisuudessa ammattikorkeakoulun kanssa luokiteltuna yhteistyötä tekevät ja tekemättömät. Yhteistyön muutos Tekee yhteistyötä (N=834) Ei tee yhteistyötä (N=649) Kaikki (N=1483) En osaa sanoa 18,50 % 39,10 % 27,50 % Heikkenee 10,70 % 5,40 % 8,40 % Pysyy ennallaan 43,80 % 42,20 % 43,10 % Paranee 27,10 % 13,30 % 21,00 % Myös yrityksen toimialat erosivat tilastollisesti merkitsevästi vastaajien arvioissa yhteistyön kehittymisestä tulevaisuudessa (χ 2 -testi, P=0,001, en osaa sanoa vastaajat ovat mukana analyysissä). Terveys- ja sosiaalipalveluiden yrityksistä yli 60 % näki yhteistyön paranevan tai pysyvän ennallaan (kuvio 17). Kuvio 17. Yhteistyön kehittyminen tulevaisuudessa yrityksen toimialoittain luokiteltuna 25

28 5 AMMATTIKORKEAKOULUJEN ALUEELLINEN VAIKUTTAVUUS Ammattikorkeakoulujen alueellista vaikuttavuutta selvitettiin tutkimuksessa kysymällä yrittäjiltä, miten he arvioivat ammattikorkeakoulujen palveluja ja osaamista, tiedottamista, palvelujen merkitystä alueen kilpailukyvylle, ammattikorkeakoulun vaikutusta alueen työllisyyteen, yrittäjyyden tuottamista sekä merkitystä alueen vetovoimalle. Kyselyyn vastanneiden yrittäjien näkemys ammattikorkeakoulujen alueellisesta vaikuttavuudesta olivat hyvin myönteisiä. Vastaajista lähes puolet (44 %) piti riittävinä sen, miten ammattikorkeakoulut tiedottavat palveluistaan ja osaamisestaan. Noin 80 % vastaajista arvioi, että ammattikorkeakoulu ja sen palvelut lisäsivät alueen kilpailukykyä. Noin 80 % vastaajista arvioi myös, että ammattikorkeakoululla oli positiivinen vaikutus alueen työllisyyteen. Lähes 70 % vastaajista oli osittain tai täysin samaa mieltä siitä, että ammattikorkeakoulu ja sen palvelut tuovat alueelle uutta yrittäjyyttä. Yli 80 % vastaajista uskoi myös, että ammattikorkeakoulu lisäsi alueen vetovoimaa. Lähes puolet vastaajista oli sitä mieltä, että ammattikorkeakoulun toiminta oli lisännyt yrityksen edustaman alan tunnettavuutta ja kehitystä. (Kuvio 18) Kuvio 18. Ammattikorkeakoulun vaikuttavuus 5.1 Ammattikorkeakoulun vaikuttavuus eri yrityskokoluokissa Vastaajien edustaman yrityksen koko oli tilastollisesti merkittävä erotteleva tekijä, kun vastaajat arvioivat ammattikorkeakoulujen alueellista vaikuttavuutta. Yrityksen koolla ei ollut merkitystä 26

29 kuin ainoastaan arvioitaessa ammattikorkeakoulun merkitystä yrittäjyyden edistämisessä alueella. Yrityksen koko oli tilastollisesti merkitsevästi (varianssianalyysi, P=0,001) yhteydessä siihen, miten vastaajat arvioivat ammattikorkeakoulun tiedottavan palveluntarjonnastaan ja osaamisestaan. Yksinyrittäjät olivat tilastollisesti merkitsevästi tyytyväisempiä (ka=2,53, asteikko 1-4) ammattikorkeakoulujen tiedottamiseen kuin mikro- ja alle 20 hengen pienyrityksissä toimivat henkilöt (Tukeyn-testi: mikroyritykset P<0,001; pienyritykset P=0,017). Yksinyrittäjät ja keskisuurten yritysten vastaajat eivät kuitenkaan eronneet tilastollisesti merkitsevästi toisistaan tyytyväisyydessä ammattikorkeakoulujen tiedottamiseen (Kuvio 19). Kuvio 19. Ammattikorkeakoulu tiedottaa palvelutarjonnastaan ja osaamisestaan riittävästi. Yrityksen koko oli myös tilastollisesti merkitsevässä yhteydessä (varianssianalyysi, P= 0,002) vastaajien arvioon ammattikorkeakoulun ja sen palvelujen vaikutuksessa alueen kilpailukykyyn (kuvio 20). Keskisuurien, yli 50 hengen yrityksien, edustajat arvioivat ammattikorkeakoulujen palveluiden lisäävän alueen kilpailukykyä enemmän kuin mikroyritysten vastaajat (Tukeyn-testi: yksinyrittäjät P=0,014; mikroyritykset P=0,004). Mikroyrityksissä toimivat vastaajat arvioivat ammattikorkeakoulujen vaikutuksen alueen kilpailukykyyn vähäisimmäksi (ka=3,0, asteikolla 1-4) (Kuvio 20). 27

30 Kuvio 20. Ammattikorkeakoulu ja sen palvelut lisäävät alueen kilpailukykyä Yrityksen koko vaikutti tilastollisesti merkitsevästi (Varianssianalyysi, P=0,020) myös vastaajien arvioon ammattikorkeakoulujen vaikutuksesta alueen työllisyyteen (kuvio 21). Mitä isompi yritys, sitä myönteisemmin vastaajat suhtautuivat ammattikorkeakoulun vaikutukseen alueen työllisyyteen. Ero oli tilastollisesti merkitsevä mikroyritysten ja yli 50 hengen keskisuurten yritysten välillä (Tukeyn-testi: yksinyrittäjät P=0,047; mikroyritykset P=0,023). (Kuvio 21) 28

31 Kuvio 21. Ammattikorkeakoululla on positiivinen vaikutus alueen työllisyyteen. Yrityksen koolla ei kuitenkaan ollut tilastollisesti merkitsevää yhteyttä (varianssianalyysi, P=0,313) vastaajien arvioihin siitä, tuottaako ammattikorkeakoulu ja sen palvelut yrittäjyyttä yrityksen sijaintialueelle (Kuvio 22). Kuvio 22. Tuottaako ammattikorkeakoulu ja sen palvelut yrittäjyyttä yrityksen sijaintialueella 29

32 Mitä isompaa yritystä vastaaja edusti, sitä myönteisemmäksi ammattikorkeakoulun vaikutus alueen vetovoimaan arvioitiin (varianssianalyysi, P=0,041) (kuvio 23). Kuvio 23. Ammattikorkeakoulu lisää alueen vetovoimaa Mitä isompaa yritystä vastaaja edusti, sitä myönteisempänä hän näki ammattikorkeakoulun vaikutuksen yrityksen edustaman alan kehitykseen ja tunnettavuuteen (varianssianalyysi, P=0,010). Yli 50 hengen keskisuuria yrityksiä edustavat vastaajat erosivat tilastollisesti merkitsevästi yksinyrittäjistä (Tukeyn-testi: P=0,006) ja mikroyrityksiä (P=0,016) edustavista vastaajista (kuvio 24). Kuvio 24. Ammattikorkeakoulu lisää yritykseni edustaman alan kehitystä tai tunnettavuutta 30

33 5.2 Ammattikorkeakoulun vaikuttavuus maakunnissa Ammattikorkeakouluilla on tämän selvityksen tulosten perustella jonkin verran erilainen alueellinen vaikutus riippuen siitä, missä maakunnassa ammattikorkeakoulu sijaitsee. Kainuussa ammattikorkeakoulun vaikuttavuus arvioitiin korkeimmaksi lähes kaikissa väittämissä. Alhaisempia keskiarvoja puolestaan arvioitiin Keski-Suomessa ja Varsinais-Suomessa. Maakuntien välillä oli vaihtelua vastaajien arviossa siitä tiedottaako ammattikorkeakoulu riittävästi palveluistaan ja osaamisestaan (P<0,001). Keski-Pohjanmaalla ja Kainuussa arvioitiin ammattikorkeakoulun tiedottaminen riittävämmäksi kuin muissa maakunnissa. Etelä-Karjalassa ja Etelä- Savossa tiedottaminen arvioitiin puolestaan huonommaksi. Maakuntien välillä oli myös vaihtelua arvioissa ammattikorkeakoulun ja sen palveluiden vaikutuksessa alueen kilpailukykyyn ja työllisyyteen (P<0,001). Keski-Suomessa vaikuttavuus alueen kilpailukykyyn ja työllisyyteen arvioitiin alhaisimmiksi. Pohjanmaalla ammattikorkeakoulun vaikutus kilpailukykyyn arvioitiin korkeimmaksi. Kainuussa puolestaan arvioitiin ammattikorkeakoulun vaikutus työllisyyteen korkeammalle kuin muissa maakunnissa. Maakuntien välillä ei ollut vaihtelua vastaajien arvioissa koskien ammattikorkeakoulujen ja sen palveluiden vaikutusta yrittäjyyden kasvuun alueella (P=0,162). Sen sijaan arviot ammattikorkeakoulujen vaikutuksesta alueen vetovoimaan erosivat maakuntien välillä (P<0,001). Kainuussa ja Pohjois-Savossa vaikuttavuus alueen vetovoimaan arvioitiin korkeammalle kuin Varsinais- Suomessa. Maakunnalla ei ollut tilastollisesti merkitsevää yhteyttä vastaajien arvioihin siitä, kuinka ammattikorkeakoulu lisää oman alan vaikuttavuutta ja tunnettavuutta alueella (P=0,257). 5.3 Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden osaaminen Ammattikorkeakoulujen tärkein toimintamuoto on tutkintoon tähtäävä koulutus. Tavoitteena on tuottaa alueelle uutta tietotaitoa, mikä näyttäytyy tutkinnon suorittaneiden osaamisessa. Eri maakuntien välillä ei löydetty eroja siinä, miten yrittäjät arvioivat ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden osaamista. Vastaajista 60 % arvioi ammattikorkeakoulusta valmistuneiden ammatilliset valmiudet ja osaamisen riittäviksi. Yli 50 hengen keskisuurien yrityksien edustajat arvioivat ammattikorkeakoulusta valmistuneiden osaamisen myönteisemmin kuin pienemmät yritykset. Tämä johtunee siitä, että pienillä yrityksillä oli vähemmän ammattikorkeakoulusta valmistuneita työntekijöitä ja ylipäätään vähemmän kokemusta yhteistyöstä ammattikorkeakoulujen kanssa. (Kuvio 25) 31

34 Kuvio 25. AMK-opiskelijoiden ammatilliset valmiudet ja osaaminen Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden osaamista arvioitiin sen sijaan eri tavoin riippuen toimialasta (χ 2 -testi, P<0,001). Terveys- ja sosiaalipalveluiden alalla toimivat yrittäjät arvioivat ammattikorkeakoulututkinnon tuottamat ammatilliset valmiudet ja osaamisen muita aloja myönteisemmin. (Kuvio 26) Kuvio 26. Arviot amk-opiskelijoiden ammatillisista valmiuksista ja osaamisesta toimialoittain luokiteltuna. 32

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013 NÄKYMIÄ MARRASKUU 2013 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013 Julkaisuvapaa 26.11.2013 Aloittaneiden yritysten määrä jatkaa laskuaan Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty Työpaikka- ja elinkeinorakenne Päivitetty 23.9.2013 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-2010 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Helsinki 372 352 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

Työpaikat Vaasassa

Työpaikat Vaasassa Työpaikat Vaasassa 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasassa vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa 2017.

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014 Irja Henriksson 14.11.2016 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti Vuoden lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen valtionavustusten käytön määrällinen ja laadullinen seuranta - KYSELY V

Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen valtionavustusten käytön määrällinen ja laadullinen seuranta - KYSELY V Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen valtionavustusten käytön määrällinen ja laadullinen seuranta - KYSELY V KYSELYLOMAKE. NUORTEN TYÖPAIKALLA TAPAHTUVAN OPPIMISEN EDISTÄMINEN JA TYÖN JA KOULUTUKSEN

Lisätiedot

Työpaikat Vaasan seudulla

Työpaikat Vaasan seudulla Työpaikat Vaasan seudulla 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasan seudulla vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 23:2016

TILASTOKATSAUS 23:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 23:2016 1 13.12.2016 VANTAALAISTEN TYÖLLISTEN KESKIMÄÄRÄISET VALTIONVERON- ALAISET VUOSITULOT ERI TOIMIALOILLA VUOSINA 2011 2014 Vantaalaisten työllisten miesten keskitulot

Lisätiedot

Työpaikat ja työlliset 2014

Työpaikat ja työlliset 2014 Irja Henriksson 14.10.2016 Työpaikat ja työlliset 2014 Vuoden 2014 lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat vuoden

Lisätiedot

Nuori Yri(äjyys - vaiku(avuuskysely 2014. Kooste kyselyn tuloksista

Nuori Yri(äjyys - vaiku(avuuskysely 2014. Kooste kyselyn tuloksista Nuori Yri(äjyys - vaiku(avuuskysely 2014 Kooste kyselyn tuloksista Tausta;edot 1. Oletko osallistunut Nuori Yri2äjyys ry:n lukuvuoden mi2aiseen NY Vuosi yri2äjänä - ohjelmaan? 78% Kyllä, olen osallistunut.

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen Kainuu tilastoina 2013 Kuva: Samu Puuronen KAINUUN OSUUS KOKO MAASTA Kainuun maakuntaprofiili Metsämaata Pinta-ala Teitä Alkutuotanto Kesämökit Työttömät Yli 64-vuotiaat Tilojen lukumäärä Väkiluku Tutkinnon

Lisätiedot

Tilastokatsaus 12:2010

Tilastokatsaus 12:2010 Tilastokatsaus 12:2010 15.11.2010 Tietopalvelu B15:2010 Pendelöinti Vantaalle ja Vantaalta vuosina 2001-2008 Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vantaalaisista työskenteli vuonna 2008 kotikunnassaan 44,9 prosenttia.

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Toholampi Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4100 3900 3700 3500 3300 2014; 3354 3100 2900 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet

Lisätiedot

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 1200 Lestijärvi Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 1100 1000 900 2014; 817 800 700 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Veteli Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4200 4000 3800 3600 3400 3200 3000 2800 2014; 3342 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 1 Osa 1: Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuoden 215 ensimmäisellä puoliskolla. Heinä-syyskuussa liikevaihdon väheneminen oli 1,2

Lisätiedot

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus.

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus. Tiedoston välilehdet 1. Toimialan työlliset maakunnittain VOSE-hankkeessa määritellyllä vähittäiskaupan alalla (poikkeaa siis hieman Tilastokeskuksen pelkästä vähittäiskauppa-luokasta, koska sisältää ajoneuvojen

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012 Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat ammattiopistoissa, ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa opiskelevat nuoret.

Lisätiedot

Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi

Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi Valtion kasvupalvelut o o o ELY-keskusten elinkeinopalvelut, kuten yrityksen kehittämisavustus, toimintaympäristön

Lisätiedot

KYSELY OPISKELIJOILLE, OPETTAJILLE/ OPETUKSEN TUKIHENKILÖILLE JA TYÖELÄMÄKUMPPANEILLE SYKSY 2016 YHTEENVETO

KYSELY OPISKELIJOILLE, OPETTAJILLE/ OPETUKSEN TUKIHENKILÖILLE JA TYÖELÄMÄKUMPPANEILLE SYKSY 2016 YHTEENVETO KYSELY OPISKELIJOILLE, OPETTAJILLE/ OPETUKSEN TUKIHENKILÖILLE JA TYÖELÄMÄKUMPPANEILLE SYKSY 2016 YHTEENVETO Shake-projektin Innosessio, Manu Rantanen 9.2.2017 Manu Rantanen/ Ruralia-instituutti 23.1.2017

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2015

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2015 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 21 Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuonna 214. Vuotta aiemmin liikevaihdon väheneminen oli,3 prosenttia. Koko Helsingin seudulla liikevaihto

Lisätiedot

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016 Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1 kevät 2016 Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Uusimaa 4968 6690 11658 593 753 1346 5561 7443 13004 Varsinais- 1333 1974 3307 104 104 208 1437

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ tutkimus KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2009 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien maaliskuun 2009 lopussa tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista

Lisätiedot

Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014

Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014 Työpaikka- ja elinkeinorakenne i k Päivitetty 9.9.2014 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-20112011 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Helsinki 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2012

Ammattikorkeakoulukoulutus 2012 Koulutus 2013 Ammattikorkeakoulukoulutus 2012 Ammattikorkeakoulututkinnot Naiset suorittavat yli 60 prosenttia ammattikorkeakoulututkinnoista Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2012 ammattikorkeakouluissa

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutoksia

Toimintaympäristön muutoksia Jämsä Kuhmoinen Toimintaympäristön muutoksia Jämsä ja Kuhmoinen 24.11.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys väestö 1980 2013

Lisätiedot

2011 Pielisen Karjalan TOL osuudet liikevaihdon mukaan

2011 Pielisen Karjalan TOL osuudet liikevaihdon mukaan 1 % 5 % 4 % 1 % 2011 Pielisen Karjalan TOL osuudet liikevaihdon mukaan 1 % 2 % 1 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 2 % C Teollisuus G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus

Lisätiedot

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013 Koulutus 2015 Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013 Vastavalmistuneiden työllistyminen jatkoi heikkenemistään Tilastokeskuksen mukaan vastavalmistuneiden työllisyys huonontui myös vuonna 2013. Lukuun

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Tilastotietoa aikuiskoulutustuen hakijoista ja käytöstä 9.10.2015

Tilastotietoa aikuiskoulutustuen hakijoista ja käytöstä 9.10.2015 Tilastotietoa aikuiskoulutustuen hakijoista ja käytöstä 9.10.2015 Aikuiskoulutustuki 2 Aikuiskoulutustuki 3 MEUR Aikuiskoulutustuen rahoitusvastuu on jaettu kolmikantaisesti. Työttömyysvakuutusmaksuista

Lisätiedot

Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen

Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen Leppävirta Heinävesi Varkaus Joroinen Toimintaympäristön muutokset Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 12:2015

TILASTOKATSAUS 12:2015 TILASTOKATSAUS 12:2015 17.12.2015 TYÖPAIKAT VANTAAN OSA-ALUEILLA 31.12. Työpaikkojen määrä kasvoi vuonna eniten Hakunilassa ja Aviapoliksessa Vaikka väheni vuoden aikana koko kaupungissa, oli kaupungin

Lisätiedot

Kasvuyrittäjyys Suomessa

Kasvuyrittäjyys Suomessa Kasvuyrittäjyys Suomessa Kasvuyritysten lukumäärä hienoisessa kasvussa Noin 750 yritystä* kasvatti henkilöstöään 20 % vuosittain Kasvukausi 2007 10 Lähteet: TEM:n ToimialaOnline, Kasvuyritystilastot; Tilastokeskus,

Lisätiedot

Liite 3. Loppukysely työhönkuntoutukseen osallistuvien henkilöiden esimiehille. Hyvä vastaanottaja,

Liite 3. Loppukysely työhönkuntoutukseen osallistuvien henkilöiden esimiehille. Hyvä vastaanottaja, Liite 3. Loppukysely työhönkuntoutukseen osallistuvien henkilöiden esimiehille Hyvä vastaanottaja, Sinua pyydetään vastaamaan työhönkuntousta koskevaan loppukyselyyn. Se lähetetään kaikille niille esimiehille,

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016 Suomen kansantalous kasvoi viime vuonna 0,5 prosenttia kolmen taantumavuoden jälkeen. Vaimean kasvun lähteinä olivat viime vuoden alussa vienti ja kulutus ja loppuvuodesta

Lisätiedot

Kesätyöntekijät ja lomat pk-yrityksissä

Kesätyöntekijät ja lomat pk-yrityksissä Kesätyöntekijät ja lomat pk-yrityksissä YRITTÄJYYS KANTAA SUOMEA SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO... 1 TIIVISTELMÄ... 2 1 JOHDANTO... 4 2 YRITTÄJIEN LOMAT... 6 3 KESÄTYÖNTEKIJÄT... 9 Tämän raportin ovat

Lisätiedot

Perheyritysbarometri Elinkeinoelämän keskusliitto EK & Perheyritysten liitto Joulukuu 2012

Perheyritysbarometri Elinkeinoelämän keskusliitto EK & Perheyritysten liitto Joulukuu 2012 Perheyritysbarometri 2012 Elinkeinoelämän keskusliitto EK & Perheyritysten liitto Joulukuu 2012 Esityksen sisältö 1. Taustatiedot Aineisto Rahoitus- ja maksuvalmiustilanne Kilpailukykyyn vaikuttavat tekijät

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2010

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2010 Koulutus 2012 Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2010 Suurin osa vastavalmistuneista työllistyi edellisvuotta paremmin vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan suurin osa vastavalmistuneista työllistyi paremmin

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2012 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2012 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Opin oven ja Savon Yrittäjien yhteistyö

Opin oven ja Savon Yrittäjien yhteistyö Opin oven ja Savon Yrittäjien yhteistyö Mia Hakulinen 1 Yrittäjillä on tärkeä rooli yhteiskunnan rattaiden pyörittämisessä Yritysten lukumäärän (263 001 kpl) jakautuminen kokoluokittain vuonna 2008 Keskisuuret

Lisätiedot

YT-TILASTOT 2015 7.1.2016 ILKKA KAUKORANTA

YT-TILASTOT 2015 7.1.2016 ILKKA KAUKORANTA YT-TILASTOT 2015 7.1.2016 ILKKA KAUKORANTA 45 000 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 Alkaneiden yt-neuvotteluiden alaiset henkilöt 2011Q1 2011Q2 2011Q3 2011Q4 2012Q1 2012Q2 2012Q3

Lisätiedot

Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön

Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön 18.2.2005 1 KYSELY YRITYSTEN VALMIUDESTA PALKATA PITKÄAIKAISTYÖTÖN 1 1 Yhteenveto Yrityksiltä kysyttiin eri toimenpiteiden vaikuttavuudesta pitkäaikaistyöttömien

Lisätiedot

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 AIHE KOETTIIN KIINNOSTAVAKSI YLI TUHAT VASTAAJAA 1008

Lisätiedot

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Pohjois-Karjalan työllisyyshankkeiden kehittämispäivä 12.4.2013 Tuukka Arosara, projektipäällikkö Hanna Silvennoinen, projektisuunnittelija POKETTI-hanke: www.poketti.fi

Lisätiedot

yrittäjän työterveyshuolto

yrittäjän työterveyshuolto yrittäjän työterveyshuolto Tiivistelmä 1 Yrittäjän oma hyvinvointi on tärkeää niin yrittäjän itsensä kuin koko liiketoiminnan kannalta. Hyvinvoinnin yksi osatekijä on toimiva työterveyshuolto. Työterveyshuollolla

Lisätiedot

Yritysrekisteri, tuotantojärjestelmä

Yritysrekisteri, tuotantojärjestelmä Yit Yritysrekisterin t i monet mahdollisuudet Yritysrekisteri, tuotantojärjestelmä SYÖTTEET KÄSITTELY Hallinnolliset aineistot mm. verohallinto prh vrk tullihallitus valtiokonttori kuntien eläkevakuutus

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016 Kaupungin osa-alueet 1) Liikevaihdon kehitys kaupungin eri osissa on ollut erilainen. Kasvu vuoden 2010 alkupuoliskolla oli kaikilla alueilla hyvin samanlainen, mutta

Lisätiedot

Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain ja alueen profiilitiedot v. 2014

Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain ja alueen profiilitiedot v. 2014 Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain ja alueen profiilitiedot v. 2014 Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain 2) Alueen profiilitiedot Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot

Lisätiedot

Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia. Ennakointiseminaari Ilpo Hanhijoki

Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia. Ennakointiseminaari Ilpo Hanhijoki Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia Ennakointiseminaari 16.2.2016 Ilpo Hanhijoki Esityksen sisältö 1. Työvoima ja koulutustarpeet 2020- luvulla - ennakointituloksia 2. Opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

Kevään yhteishaku 2016. Turun AMK:n hakijatilastoja

Kevään yhteishaku 2016. Turun AMK:n hakijatilastoja Kevään yhteishaku 2016 Turun AMK:n ilastoja Viestintäpalvelut 19.5.2016 Taustatietoa Tiedot hakijoista perustuvat OPH:n vipunen.fi -palvelussa julkaistuihin tilastoihin. Kevään 2016 yhteishaun osalta tiedot

Lisätiedot

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Selvitys Porvoon nuorkauppakamari yhteistyössä Porvoon Yrittäjät Lähtökohta Porvoolaisille yrittäjille suunnatussa kyselyssä lähtökohta

Lisätiedot

Kymenlaakso ennusteet päivitetty

Kymenlaakso ennusteet päivitetty Kymenlaakso 2010-2040 ennusteet 12.04.2016 päivitetty Kymenlaakson väkilukuennuste 2014-2040 2 Lähde: Tilastokeskus Kymenlaakson väestöennuste 2014-2040 3 Lähde: Tilastokeskus Kymenlaakson ikärakenne-ennuste

Lisätiedot

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Kaustinen Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4500 4300 2014; 4283 4100 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

TIETEEN TILA Tohtoreiden sijoittuminen työelämässä: toimialoittainen tarkastelu

TIETEEN TILA Tohtoreiden sijoittuminen työelämässä: toimialoittainen tarkastelu TIETEEN TILA 2016 Tohtoreiden sijoittuminen työelämässä: toimialoittainen tarkastelu 19.12.2016 Lisätietoja: www.aka.fi/tieteentila Suunnittelu ja johdon tuki -yksikkö Suomen Akatemia 1 Tohtoreiden sijoittumisaineisto

Lisätiedot

SISÄLLYS... 1 TIIVISTELMÄ JOHDANTO YRITTÄJIEN LOMAT KESÄTYÖNTEKIJÄT... 9

SISÄLLYS... 1 TIIVISTELMÄ JOHDANTO YRITTÄJIEN LOMAT KESÄTYÖNTEKIJÄT... 9 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ SISÄLLYS SISÄLLYS... 1 TIIVISTELMÄ... 2 1 JOHDANTO... 4 2 YRITTÄJIEN LOMAT... 6 3 KESÄTYÖNTEKIJÄT... 9 Tämän raportin on koonnut ekonomisti Petri Malinen Suomen

Lisätiedot

Tilastokuviot. 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain 2) Alueen profiilitiedot

Tilastokuviot. 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain 2) Alueen profiilitiedot Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain 2) Alueen profiilitiedot Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain Jämsä, ja koko maa Henkilökunta Liikevaihto Toimipaikkojen

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Tilastotietoa teknologiateollisuuden rekrytointitarpeista, henkilöstön koulutustaustasta ja teknologia-alojen koulutuksesta

Tilastotietoa teknologiateollisuuden rekrytointitarpeista, henkilöstön koulutustaustasta ja teknologia-alojen koulutuksesta Tilastotietoa teknologiateollisuuden rekrytointitarpeista, henkilöstön koulutustaustasta ja teknologia-alojen koulutuksesta 21.1.216 Teknologiateollisuus 2 Teknologiateollisuus on merkittävä työllistäjä

Lisätiedot

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v. 2015 TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä Vuonna 2015 myönnetty ELY keskusten yritysrahoitus Rahoitusmuoto Milj. euroa Myönnetty

Lisätiedot

Kiertotalouden mahdollisuudet Etelä-Savossa. Markku Virtanen Emind Oy

Kiertotalouden mahdollisuudet Etelä-Savossa. Markku Virtanen Emind Oy Kiertotalouden mahdollisuudet Etelä-Savossa Markku Virtanen Emind Oy PYK:n tehtävät analysoida kotimaisesta ja kansainvälisestä sekundääriaineistosta, millä aloilla Etelä-Savossa olisi eniten taloudellista

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Valtiotieteellisestä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Iisalmi tilastoina Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Yleistä Iisalmesta Väkiluku 22 115 henkilöä (31.12.2014) Pinta-ala yhteensä 872,18 km 2, josta maata 762,97 km 2 ja makeaa vettä 109,21

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Tilastopalvelua kuntasi päätöksenteon tueksi Yritysrekisteri tietoa ja tilastoja

Tilastopalvelua kuntasi päätöksenteon tueksi Yritysrekisteri tietoa ja tilastoja Tilastopalvelua kuntasi päätöksenteon tueksi Yritysrekisteri tietoa ja tilastoja Kuntatalo, klo 11:00 11:20, huone 4.9., 4. krs Tilastokeskus, Päivi Krzywacki Tilastopalvelua kuntasi päätöksenteon tueksi

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Farmasian tiedekunnassa vuonna 2009 farmaseutin tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2012

Ammattikorkeakoulukoulutus 2012 Koulutus 2012 Ammattikorkeakoulukoulutus 2012 Ammattikorkeakouluopiskelijat Ammattikorkeakouluissa 139 900 opiskelijaa vuonna 2012 Tilastokeskuksen mukaan jen tutkintoon johtavassa koulutuksessa opiskeli

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Juankosken ja n kaupungin toimintaympäristöselvitys (213) Toimintaympäristön muutoshaasteet Juankosken ja n kaupunkien toimintaympäristön muutokseen

Lisätiedot

Etsivä nuorisotyö 2012

Etsivä nuorisotyö 2012 OPETUS JA KULTTUURIMINISTERIÖ Etsivä nuorisotyö 2012 Trenditiedot 2008-2012 Erik Häggman 2013 [KIRJOITA YRITYKSEN OSOITE] Sisältö 1. Johdanto... 5 2. Etsivän nuorisotyön palvelujen saatavuus 2008 2012...

Lisätiedot

Savon Yrittäjät. Aluejärjestöraportti

Savon Yrittäjät. Aluejärjestöraportti Savon Yrittäjät Aluejärjestöraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/4 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien

Lisätiedot

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6.

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6. OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat Raportti 1.6.2010 Mittarityöryhmä Jorma Honkanen Heikki Likitalo Tuula Peura TeWa LiKu TeKu

Lisätiedot

MAAKUNTALIITE : Työmarkkinoiden rakenne maakunnittain

MAAKUNTALIITE : Työmarkkinoiden rakenne maakunnittain MAAKUNTALIITE : Työmarkkinoiden rakenne maakunnittain Suhdanteen alueellisia työllisyysennusteita voi tulkita tähän liitteeseen tuotettujen tietojen avulla. Prosenttimuutokset työllisyydestä voi suhteuttaa

Lisätiedot

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta MOSAIIKKI RY MAMU-MEDIA PALAUTEANALYYSI v. 2015 toiminnasta Palautetta Mosaiikki Ry:n ja MaMu-Median hankkeen tiedotus- ja neuvontatoiminnasta on kerätty yhteistyökumppaneilta, hankkeen asiakkailta ja

Lisätiedot

Valtakunnallinen maksuviivetutkimus Q4/2012

Valtakunnallinen maksuviivetutkimus Q4/2012 Valtakunnallinen maksuviivetutkimus Q4/2012 Valtakunnallinen maksuviivetutkimus Q4/2012 Tutkimuksen taustaa ja tavoitteet Tällä tutkimuksella profiloitiin perinnän kohteena olevat yritykset suhteessa Suomen

Lisätiedot

Alue-ennuste, työllisyys VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014

Alue-ennuste, työllisyys VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014 Alue-ennuste, työllisyys VATT Toimiala Online syysseminaari 21.11. Kasvinviljely ja kotieläintalous, riistatalous ja niihin liittyvät palvelut 1, työllisyyden kumulatiivinen %-muutos -4-6 -8-1 -12-14 Metsätalous

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Teologisessa tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012 Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa Teemu Rantanen 7.3.2012 Taustaa YAMK-tutkinto edelleen kohtuullisen uusi ja paikoin heikosti tunnettu > Tarvitaan myös tutkimustietoa

Lisätiedot

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Perho Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 3400 3200 3000 2014; 2893 2800 2600 2400 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

KATSAUS NUORISOTAKUUN TOTEUTTAMISESTA KUNNISSA. Päivi Pienmäki-Jylhä

KATSAUS NUORISOTAKUUN TOTEUTTAMISESTA KUNNISSA. Päivi Pienmäki-Jylhä KATSAUS NUORISOTAKUUN TOTEUTTAMISESTA KUNNISSA Päivi Pienmäki-Jylhä Nuorisotakuu kunnissa Nuorten monialaiset ohjaus- ja palveluverkostot Etsivä nuorisotyö Työpajatoiminta Nuorisolain mukaiset nuorten

Lisätiedot

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset marraskuu 2016

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset marraskuu 2016 TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset marraskuu 2016 Salon seutukunta / Salo Tommi Virtanen TYÖMARKKINAT VÄKILUKU 53 560-388 TYÖTTÖMYYS- PROSENTTI 15,7-0,3 ALLE 25 VUOTIAAT 415-9 TYÖVOIMA

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus ja ammattiosaamisen näytöt Toisen asteen koulutuksen kehittäminen elinkeinoelämän näkökulmasta. elinkeinoelämän näkökulmasta

Ammatillinen koulutus ja ammattiosaamisen näytöt Toisen asteen koulutuksen kehittäminen elinkeinoelämän näkökulmasta. elinkeinoelämän näkökulmasta Ammatillinen koulutus ja ammattiosaamisen näytöt Toisen asteen koulutuksen kehittäminen elinkeinoelämän näkökulmasta elinkeinoelämän näkökulmasta Mirja Mirja Hannula Elinkeinoelämän keskusliitto EK EK

Lisätiedot

Puumala. Kuntaraportti

Puumala. Kuntaraportti Puumala Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Rantasalmi. Kuntaraportti

Rantasalmi. Kuntaraportti Rantasalmi Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Helsingin Yrittäjät. Aluejärjestöraportti

Helsingin Yrittäjät. Aluejärjestöraportti Helsingin Yrittäjät Aluejärjestöraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/4 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja

Lisätiedot

SATAKUNTA NYT JA KOHTA. Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa)

SATAKUNTA NYT JA KOHTA. Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa) SATAKUNTA NYT JA KOHTA Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa) VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 25.10.2013 S I S Ä L T Ö 1. MITEN MEILLÄ MENEE SATAKUNNASSA?

Lisätiedot

Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä. Opettajan tukimateriaali

Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä. Opettajan tukimateriaali Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä Opettajan tukimateriaali Tasa-arvo -materiaalia Diasarjaan on koottu linkkejä ja Lapin Letkan laatimaa tasa-arvomateriaalia, joita opettaja voi hyödyntää tasa- arvoa

Lisätiedot

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset lokakuu 2016

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset lokakuu 2016 TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset lokakuu 2016 Salon seutukunta / Salo Tommi Virtanen TYÖMARKKINAT VÄKILUKU 53 656-409 TYÖTTÖMYYS- PROSENTTI 15,1-0,3 ALLE 25 VUOTIAAT 415-41 TYÖVOIMA

Lisätiedot

Kannus. Kuntaraportti

Kannus. Kuntaraportti Kannus Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun Yrittäjät. Aluejärjestöraportti

Pääkaupunkiseudun Yrittäjät. Aluejärjestöraportti Pääkaupunkiseudun Yrittäjät Aluejärjestöraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/4 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien

Lisätiedot

Satakunnan Yrittäjät. Aluejärjestöraportti

Satakunnan Yrittäjät. Aluejärjestöraportti Satakunnan Yrittäjät Aluejärjestöraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/4 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien

Lisätiedot

Pääset kyselyyn alla olevan linkin kautta ja kyselyn vastausaika päättyy

Pääset kyselyyn alla olevan linkin kautta ja kyselyn vastausaika päättyy Liite 4. Kysely työnantajan edustajalle Kelan työhönkuntoutuksen (TK2) kehittämishankkeesta Hyvä vastaanottaja, Yrityksenne on mukana Kelan työikäisten kuntoutuksen kehittämishankkeessa (TK2-hanke). Hankkeen

Lisätiedot

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Laura Bordi, FM, tutkija, suunnittelija Marja-Liisa Manka, FT, professori, tutkimusjohtaja Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu

Lisätiedot

Espoo. Kuntaraportti

Espoo. Kuntaraportti Espoo Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Helsingin yliopistossa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon, farmaseutin ja lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012.

Lisätiedot