Metsät ja metsätalous Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö
|
|
- Riikka Ahola
- 9 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Metsät ja metsätalous Suomessa Maa- ja metsätalousministeriö
2 70 0'0"E Metsät ovat hyvinvoinnin lähde Suomi kuuluu maailman metsäisimpiin maihin. Metsät peittävät kolme neljäsosaa Suomen maapinta-alasta. Jokaista asukasta kohden metsämaata kertyy neljä hehtaaria. Euroopan valtioista Suomi on selvästi metsäisin. Merkittävä osa Suomea ulottuu napapiirin pohjoispuolelle. Golf-virran ansiosta metsiä kasvaa kuitenkin lähes maamme pohjoisimpia osia myöten. Ilmasto ja moreenipohjainen maaperä luovat karut olosuhteet kasvistolle. Kaikkiaan maassamme kasvaa kolmisenkymmentä puulajia, joista yleisimmät ovat mänty, kuusi ja koivu. Havupuiden osuus puustosta on 80 prosenttia. 30 0'0"W 20 0'0"W 10 0'0"W 0 0'0" 10 0'0"E 20 0'0"E 30 0'0"E 40 0'0"E 50 0'0"E 60 0'0"E 60 0'0"N 50 0'0"N 40 0'0"N Euroopan metsät Metsän prosentuaalinen osuus maa-alasta Suomi väkiluku: 5,4 miljoonaa pinta-ala: km² metsäpinta-ala: km² vettä ei tietoa Metsät ovat Suomen tärkein uusiutuva luonnonvara. (% at 1km x 1km resolution) Proportion of forest from land area Luonnonvarare surssien kysynnän kasvaessa tulevaisuudessa puu on yksi Suomen kansallisista vahvuuksista Metsät Water tarjoavat monia No data mahdollisuuksia 50 0'0"N 40 0'0"N FOREST MAP OF EUROPE puuperäisten tuotteiden, energian, Kilometers virkistyksen ja hyvinvoinnin lähtee- ETRS89 Lambert Azimuthal Equal Area projection nä. Metsien merkitys on myös suuri Data sources: Earth observation data: ilmastonmuutoksen hillitsemisessä EU27, AL, BA, CH, HR, ME, MK, NO, TR, YU: Forest/non-forest map 2006 (beta version) prepared by the EC Joint Research Centre, aggregated to 1km resolution. Based on IRS-P6 LISS-III, ja siihen SPOT4 (HRVIR) sopeutumisessa. and SPOT5 HRG satellite data of Belarus, Moldova, Ukraine, Russian Federation: Forest share estimates based on AVHRR NOAA satellite data of Suomen metsien osuus maa- Statistical data: National forest inventory statistics State of Europe's Forests country statistics 2011 ilman metsistä on 0,5 %. Suomen Ancillary data: CORINE Land Cover classification osuus maailman paperin ja kartongin viennistä Päivinen et al. 2001) have on been combined 9 with %, statistical sahatavaran data to Method: Two different earth-observation products (Kempeneers et al. 2011, produce a pan-european forest map that corresponds to the official forest inventory statistics at national and/or regional level. The satellitebased forest cover viennistä 6 data % was sekä first calibrated to sellun sum up to the forest viennistä area statistics within a given administrative region. For 19 countries (including the Russian Federation) regional statistics were utilized during the calibration, while for the other countries statistics at national 3 %. Metsäsektori level have been applied. In a second calibration ja run, siihen the map was liittyvät adjusted to the internationally harmonized statistics by Forest Europe 2011 at national level, to allow for comparability between the countries. alat ovat merkittäviä työllistäjiä. Sektorin osuus Ayanz, J. 2011: Data bruttokansantuotteesta fusion of different spatial resolution remote References: Kempeneers, P., Sedano, F., Seebach, L., Strobl, P., San-Miguelsensing images applied to forest type mapping, IEEE Transactions on Geoscience and Remote Sensing, in print. on neljä prosenttia. Metsäteollisuu- Päivinen, R., Lehikoinen, M., Schuck, A., Häme, T., Väätäinen, S., Kennedy, P. and Folving, S Combining Earth Observation Data and Forest Statistics. EFI Research Report 14. European Forest Institute and Joint Research Centre - European den osuus Commission. ISBN maan kokonaisviennistä Contact: on noin Katja.Gunia@efi.int, viidennes. Sergey.Zudin@efi.int, Gert-Jan.Nabuurs@efi.int Kilpailukykyisellä metsätaloudella Suomi luo taloudellista ja sosiaalista kestävyyttä. European Forest Institute, European Commission Joint Research Centre / Institute for Environment and Sustainability, University of Joensuu, VTT Automation in association with University of Helsinki and Stora Enso Forest Consulting, September 2011 lähde: Euroopan metsäinstituutti Metsät peittävät kaksi kolmasosaa Suomen koko pinta-alasta. 0 0'0" 10 0'0"E 20 0'0"E 30 0'0"E 40 0'0"E
3 Metsissä virkistytään Noin joka seitsemäs suomalainen omistaa metsää. Yksityiset henkilöt ja perheet omistavat metsämaasta noin 60 prosenttia. Käytännössä jokaisella suomalaisella maatilalla on metsää. Yksityiset metsätilat ovat myös verrattain pieniä, keskimääräinen metsätilan koko on 30 hehtaaria. Työn ja toimeentulon lisäksi metsät tarjoavat omistajilleen myös luontoelämyksiä ja virkistystä. Metsät ovat suomalaisille tärkeä rentoutumis- ja virkistäytymispaikka. Arvioiden mukaan noin kolme viidestä suomalaisesta poimii marjoja, kaksi viidestä sieniä sekä melkein joka viides yrttejä ja erilaisia kukkia. Väestön kaupungistuminen, tulotason nousu ja vapaaajan lisääntyminen ovat johtaneet metsien virkistyspalveluiden kysynnän kasvuun. Metsät ovat suomalaisille osa kansallista identiteettiä ja inspiraation lähde niin kuvataiteessa, kirjallisuudessa kuin arkkitehtuurissakin. Suomalaisen yhteiskunnan rakennemuutokset heijastuvat myös metsäsektoriin. Kaupungistumisen myötä metsäomistajat asuvat yhä useammin muualla kuin maaseudulla. Omistajapohja on myös muuttunut, sillä eläkeläisten ja naisten ja osuus metsänomistajista on kasvanut merkittävästi viime vuosikymmeninä. Valtio 26 % Metsämaan omistus Suomessa (%) Yhtiöt 9 % Muut 5 % Suomessa yksityismetsätiloja on yli Tilojen keskikoko on vajaa 30 hehtaaria. Yksityiset 60 % Hyvällä metsänhoidolla puuvarat lisääntyvät Valtakunnan metsien inventoinnit antavat tarkan kuvan metsien kehityksestä viimeisten 90 vuoden ajalta. Suomen metsät kasvavat nykyään vuosittain 100 miljoonaa kuutiometriä. Vuosittainen hakkuukertymä on ollut keskimäärin 55 miljoonaa kuutiometriä, josta teollisuuden markkinahakkuiden osuus on noin 90 %. Hakkuutähteenä ja luonnonpoistumana metsistä on poistunut keskimäärin 10 miljoonaa kuutiometriä puuta vuosittain. Metsillä on huomattava merkitys hiilensidonnassa. Suomen metsien kyky sitoa hiiltä on lähes kaksinkertaistunut vajaan 20 vuoden aikana. Vuonna 2008 Suomen metsien nettonielu vastasi 42 miljoonaa hiilidioksiditonnia. Uuden ilmastopolitiikan myötä energian tuotannossa pyritään hyödyntämään enemmän uusiutuvia energianlähteitä, kuten puuta, vettä ja tuulta. Sellunkeitossa syntyvät jäteliemet ja sahoilla syntyvä puru ja kuori ovat tärkeitä energianlähteitä. Puuperäistä energiaa saadaan myös hakkuutähteistä ja harvennuspuusta. Tavoitteena on, että vuonna 2020 puuperäisen energian osuus on 30 % Suomen energiantuotannosta. Hyvällä metsänhoidolla turvataan metsien monipuolinen käyttö eri tarkoituksiin. Metsien hoitoon ja perusparannukseen sijoitetaan vuosittain noin 247 miljoonaa euroa, josta metsänomistajat itse rahoittavat noin kolme
4 neljäsosaa ja valtio noin neljänneksen. Valtio tukee metsätaloutta investoinneissa, jotka vaikuttavat metsien kasvuun ja käyttöön pitkällä aikavälillä, ja joista saatava yksityistaloudellinen hyöty saadaan vasta useiden vuosikymmenien päästä. Tukea voi saada esimerkiksi taimikoiden tai nuoren metsän hoitoon, kunnostusojitukseen ja metsäluonnon hoitoon sekä pienpuun korjuuseen energiakäyttöön. Monimuotoisuutta suojellaan monin tavoin Suomessa ekologinen kestävyys turvataan niin suojelualueilla kuin talousmetsissäkin. Suomessa on suojeltuja ja rajoitetussa metsätalouskäytössä olevia metsiä 3 miljoonaa hehtaaria, eli 13 prosenttia metsäpinta-alasta. Tiukasti suojeltuja metsiä on 9 % metsäpinta-alasta. Suojellut metsät keskittyvät Pohjois-Suomeen. Ensimmäiset suojelualueet on perustettu jo noin sata vuotta sitten. Tiukasti suojellut metsät on poistettu kokonaan metsätalouskäytöstä. Tällaisia alueita on Suomessa metsäpinta-alaan nähden eniten Euroopassa. Suojelualueilla turvataan esimerkiksi vanhojen metsien uhanalaisten lajien elinympäristöjä. Talousmetsien monimuotoisuutta varjellaan säilyttämällä arvokkaita elinympäristöjä. Tällaisia ovat esimerkiksi metsälaissa määritellyt rehevät lehtolaikut, pienet suot tai metsäpurojen lähistöt. Lisäksi kaikille hakkuualoille jätetään säästöpuina lahopuita ja elävää puustoa, jotka monipuolistavat uudistetun metsän rakennetta ja tarjoavat monille lajeille ravintoa ja suojaa. Metsien monimuotoisuuden tutkimus on Suomessa korkeatasoista. Tutkimustuloksia käytetään jatkuvasti sovitettaessa yhteen luonnon monimuotoisuuden suojelua ja yhteiskunnan eri toimijoiden tarpeita ja odotuksia. Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelmalla (METSO) on toteutettu vapaaehtoista suojelua, jolla on turvattu arvokkaita, mutta lakikohteiden ulkopuolelle jääviä luontokohteita. Metsänomistaja saa tällöin korvausta siitä, että hän sitoutuu suojelemaan tärkeitä kohteita metsässään joko määräajaksi tai pysyvästi. Metsien suojelua edistetään myös metsätalouden ympäristötuen avulla. Suomen talousmetsistä 95 prosenttia on sertifioitu kansallisen PEFC-sertifiointijärjestelmän mukaan. Järjestelmä on kansainvälisen PEFC-järjestelmän hyväksymä. Myös FSC-sertifiointijärjestelmä on käytössä Suomessa pienimuotoisesti. Metsäsertifikaatti on takuu siitä, että puuraaka-aine on peräisin kestävästi hoidetusta metsästä. Sertifiointijärjestelmistä vastaavat puukaupan osapuolet.
5 Metsä kuuluu kaikille Suomessa vallitseva jokamiehenoikeus takaa, että kaikilla on mahdollisuus virkistäytyä metsissä, tarkkailla luontoa ja hyödyntää luonnon antimia aiheuttamatta haittaa luonnolle tai maanomistajalle. Metsissä voi liikkua vapaasti jalan, hiihtäen, polkupyörällä tai ratsain. Jokainen voi jokamiehenoikeudella poimia sieniä ja marjoja toisen omistamalta maalta. Vuosittain suomalaiset poimivat kymmeniä miljoonia kiloja marjoja ja miljoonia sieniä. Noin suomalaista harrastaa metsästystä. Valtaosa suomalaisista hankkii elämyksiä luonnossa liikkumalla ja rentoutuu viettämällä aikaa kesämökillä. Lainsäädäntö takaa kestävän metsätalouden Metsälaki takaa metsien taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävän käytön. Lailla edistetään metsän järkevää käyttöä: kasvatusvaiheessa olevia metsiä ei saa hakata liikaa eikä päätehakkuuta tehdä liian aikaisin. Metsälaki koskee sekä yksityisiä että valtion ja yritysten omistamia metsiä. Metsälaki painottaa samanaikaisesti taloudellista tuottavuutta ja ottaa monipuolisesti huomioon myös metsien monikäytön ja ympäristöarvot. Eri näkökohtien yhteensovittaminen on haaste. Kansallinen metsäohjelma sisältää Suomen metsäpolitiikan pitkän aikavälin linjaukset. Eri kansalaisjärjestöt ja muu yhteiskunta osallistuvat laajasti ohjelman suuntaamiseen ja seurantaan. Suomen ensimmäinen kansallinen metsäohjelma julkaistiin vuonna 1999 ja viimeisin hyväksyttiin vuonna Suomen metsäkeskuksen alueelliset toimipisteet vastaavat alueellisista metsäohjelmista, joilla on kiinteä yhteys kansalliseen metsäohjelmaan. Metsissä ja metsätaloudessa tapahtuvaa kehitystä arvioidaan säännöllisesti kestävän metsätalouden tunnusten ja mittareiden avulla. Kansainväliset sopimukset vaikuttavat merkittävästi myös kansalliseen metsäpolitiikkaan. Suomi osallistuu muun muassa YK:n metsäfoorumiin ja on mukana Euroopan ja EU:n metsäpolitiikan kehittämisessä. Lähialueilla Venäjän kanssa tehdään yhteistyötä luonnonsuojelun ja kestävän metsätalouden hyväksi milj. m³ Lähde: METLA Puuston kasvu ja poistuma Kasvu puulajeittain Kasvu yhteensä Poistuma Mänty Kuusi Lehtipuut
6 Suomen vuotuinen puuvirta, milj.m 3 Hakkuutähde ja luonnonpoistuma 6 Raakapuun ja hakkeen vienti 1 Raakapuu 4 TUONTI Hake ja puru 3 Kierrätyskuitu t. Massa- ja paperiteollisuus 31 METSÄ Vuotuinen kasvu 100 Kokonaispoistuma 60 Hakkuut 48 Teollisuuden raakapuu 52 Sahanpurua ja haketta 6 21 Puustopääoman kasvu 40 Polttopuu 6 Puutuotetollisuus Lähde: Suomen metsäyhdistys ry Suomen talouden tukipilari Metsäsektorin taloudellinen ja työllistävä merkitys on Suomessa edelleen suhteellisesti suurempi kuin muualla Euroopassa. Metsäteollisuuden menestys perustuu pitkälti sen ympärillä toimivaan monipuoliseen yritystoimintaan, metsäklusteriin. Metsäsektoriin liittyviä aloja ovat muun muassa teknologia, kemianteollisuus, kuljetus ja energiahuolto. Tulevaisuudessa puupohjaisia kuituja käytetään yhä enemmän uusien tuotteiden valmistuksessa, joista hyviä esimerkkejä ovat liikenteen biopolttoaineet, tekstiilit ja uudet pakkausmateriaalit. Metsäsektorilla on suuri merkitys paitsi kansantaloudellisesti myös alueellisesti. Metsätalous ja -teollisuus työllistävät varsinkin maaseudun pienyrityksiä. Vielä 1950-luvulla metsätyö työllisti puoli miljoonaa suomalaista. Nykyäänkin metsäsektori on tärkeä työllistäjä, sillä noin henkilöä työskentelee metsätaloudessa, -teollisuudessa ja niihin välittömästi liittyvillä aloilla. Metsätalouden ja -teollisuuden luomia yrittämisen mahdollisuuksia ovat esimerkiksi metsä- ja paperikonetuotanto sekä suunnittelu- ja asiantuntijapalvelut. Suomalaiset metsäteollisuusyritykset ovat kansainvälisiä ja alallaan maailman suurimpien joukossa. Tärkeimpiä tuotteita ovat paperi, kartonki ja puutuotteet. Tuotanto on kasvanut jatkuvasti. Noin viidesosa raakapuusta on tuontipuuta. Investoinnit ympäristönsuojeluun ovat tuottaneet tulosta, sillä päästöt vesistöihin ja ilmakehään ovat vähentyneet merkittävästi. Tutkimus ja koulutus kansainvälisesti arvostettuja Suomen metsäntutkimus on kansainvälisesti arvostettua. Metsäntutkimuslaitos on yksi suurimmista alan tutkimuslaitoksista Euroopassa. Merkittävää tutkimusja kehitystyötä tehdään yliopistoissa, muissa tutkimuslaitoksissa ja metsäteollisuusyrityksissä. Euroopan metsäinstituutti EFI:n pääkonttori sijaitsee Joensuussa. Suomessa metsäalan koulutuksella on pitkät perinteet. Yliopistotason koulutuksen lisäksi tarjolla on metsäalan ammatteihin tähtäävää koulutusta ammattikorkeakouluissa ja metsäoppilaitoksissa. Suomalaiselle metsäalan koulutukselle on kysyntää myös kansainvälisesti.
7 Ministeriö johtaa ja kehittää metsäpolitiikka Maa- ja metsätalousministeriö johtaa uusiutuvien luonnonvarojen kestävän käytön politiikkaa Suomessa. Ministeriön metsäosaston tehtävänä on Suomen metsäpolitiikan johtaminen ja kehittäminen. Toiminnan tavoitteena on, että metsiin perustuvat elinkeinot ovat kilpailukykyisiä myös tulevaisuudessa ja että Suomi on johtava kestävän metsätalouden osaaja ja kehittäjä. Toiminta perustuu taloudellisesti, ekologisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävään metsätalouteen. Suomen metsäkeskus edistää metsätaloutta ja metsiin perustuvia elinkeinoja. Metsäkeskuksella on 13 alueyksikköä ympäri maata. Niiden tehtäviin kuuluu myös metsänomistajien neuvonta, tukien myöntäminen ja metsälain valvonta alueellaan. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio tuottaa kestävän metsätalouden asiantuntija- ja kehittämispalveluja. Metsähallitus hoitaa valtion omistamia maa- ja vesialueita. Metsähallituksen perustehtäviä ovat ympäristöja asiakaslähtöinen metsätalous sekä luonnonsuojelu. Metsäntutkimuslaitos edistää tutkimuksen keinoin metsien monipuolista kestävää käyttöä ja hoitoa. Metsähallinto Suomessa MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Metsäosasto SUOMEN METSÄKESKUS METSÄTALOUDEN KEHITTÄMISKESKUS TAPIO METSÄHALLITUS METSÄNTUTKIMUS- LAITOS n. 100 metsän hoitoyhdistystä
8 Maa- ja metsätalousministeriö PL 30, VALTIONEUVOSTO Puh. (09) Faksi (09) Design: Ilmari Hakala & Sanna Pyykkö, Photos: MMM, Comma Image, Lentokuva Vallas Oy, Jari Heikkinen, Forest Industries, Offset: Lönnberg Painot Oy
Metsät ja metsätalous Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö
Metsät ja metsätalous Suomessa Maa- ja metsätalousministeriö Vihreän kullan maa Lintuperspektiivistä katsottuna Suomi on hyvin vihreä. Maamme onkin Euroopan valtioista selvästi metsäisin. Metsät peittävät
LisätiedotValtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa
Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa 19.10.2011 Marja Kokkonen maa- ja metsätalousministeriö, metsäosasto Esityksen sisältö 1. Taustaa 2. Metsäpolitiikan välineet 3. Metsäpolitiikan haasteet 4.
LisätiedotTeema 2: Ajankohtaista akateemikoille. 1. Suomen metsät ja niiden omistus 2. Suomen metsäpolitiikka 3. Metsien ilmastoroolin peruskäsitteet
Teema 2: Ajankohtaista akateemikoille 1. Suomen metsät ja niiden omistus 2. Suomen metsäpolitiikka 3. Metsien ilmastoroolin peruskäsitteet Suomi maailman metsävaltiona Maailman mittakaavassa Suomi on kääpiö
LisätiedotMetsäsektori Suomessa
Metsäsektori Suomessa Metsävarat ja niiden kehitys Metsien omistus ja sen kehitys Metsien käyttöä ohjaavat tekijät Metsätalous ja metsäteollisuus Metsäohjelmat Metsävarat Metsätalousmaata 26 milj. ha,
LisätiedotMiten Suomessa turvataan puun riittävyys?
Miten Suomessa turvataan puun riittävyys? Opettajalle Tässä tehtävässä oppilaat selvittävät, millä toimilla Suomessa turvataan puun riittävyys. Tietolähteenä voidaan käyttää Puun monet mahdollisuudet -aineistoa,
Lisätiedotkansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä
kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin
LisätiedotUudistuva puuhankinta ja yrittäjyys
Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Elinvoimaa metsistä seminaari Lahti, Fellmannia, 06.11.2013 Pekka T Rajala, kehitysjohtaja, Stora Enso Metsä 1 Metsäteollisuus käy läpi syvää rakennemuutosta Sahateollisuuden
LisätiedotPUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6
PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6 Suomen puunjalostus ja sen merkitys eri puutavaralajit ja niiden laadun vaikutus puunjalostukseen puunjalostusmuodot 1 Puu on ekologinen materiaali
LisätiedotMETSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA
METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA Suomi KOKO SUOMI ON HYVIN METSÄINEN Metsää* on maapinta-alasta 86 %. Mikäli mukaan ei lasketa joutomaata**, metsän osuus maapinta-alasta on 67 %. Metsän osuus maapinta-alasta
LisätiedotMetsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia
Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia Kestävän kehityksen kuntatilaisuus 8.4.2014 Loppi Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsäalan asiantuntijatalo, jonka tehtävänä on: edistää
LisätiedotMetsähallitus Metsätalous Oy. Hyvinvointia monikäyttömetsistä
Metsähallitus Metsätalous Oy Hyvinvointia monikäyttömetsistä Tuotamme puuta kestävästi ja kannattavasti Metsähallitus Metsätalous Oy on Metsähallituksen omistama tytäryhtiö, joka hoitaa liiketoiminnan
LisätiedotMaaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö
Maaseutupolitiikka Suomessa Maa- ja metsätalousministeriö Lähes puolet suomalaisista asuu maaseudulla Lähes puolet väestöstä asuu maaseudulla. Suomi on myös hyvin harvaan asuttu maa. Asukastiheys on keskimäärin
LisätiedotKeski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu
METSÄVARAT Metsänomistus v. 1 Puulajien osuus puuston tilavuudesta v. 1 Yksityisyritykset 11 % Yksityistä misen alla oleva maa 15 % Valtion metsähallinto 37 % Muut puulajit Tervaleppä % 5 % Harmaaleppä
LisätiedotEteläsavolainen metsätalous pähkinänkuoressa
Eteläsavolainen metsätalous pähkinänkuoressa Toimintaympäristö Väkiluku 1.1.2017 148 975 Etelä-Savon pinta-ala n. 19 130 km 2, josta maapinta-alaa n. 14 257 km 2 ja sisävesiä n. 4 874 km 2 Väestöntiheys/km
LisätiedotMetsäsektorin avaintilastoja 2016
18.10.2016 Metsäsektorin avaintilastoja 2016 Luonnonvarakeskus / Tilastopalvelut Yhteystiedot: Jari Viitanen, puh. 029 532 3033, sähköposti: jari.viitanen@luke.fi (vuoden 2016 ennusteet) Martti Aarne,
LisätiedotTŠEKKI. Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu METSÄVARAT. Puulajien osuus puuston tilavuudesta.
METSÄVARAT Metsänomistus Puulajien osuus puuston tilavuudesta yksityishenk ilöt 19% kunnat 17% yritykset 3% yhteisöt 1% valtio 6% Lähde:Information on forests and forestry in the Czech Republic by 1 pyökki
LisätiedotKeski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu
METSÄVARAT Metsänomistus v. 1 Puulajien osuus puuston tilavuudesta v. Kunnat 1 % Yksityinen 17 % Koivu, valeakaasia % Jalot lehtipuut 1 % Leppä % Muut puulajit 3 % Valtio 8 % Kuusi 7 % Mänty, lehtikuusi
LisätiedotBioenergian saatavuus Hämeen metsistä
Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä Kestävän energian päivä III Hattula, Lepaa 30.10.2014 Sivu 1 30.10.2014 Häme-Uusimaa mk-alue (Päijät-Häme, Kanta-Häme, osa Uusimaata) Sivu 2 30.10.2014 Metsävarat
LisätiedotMetsäohjelman seuranta
Metsäohjelman seuranta Häme 11.10.2018 Elinkeinopäällikkö Jouni Rantala, Lahti Sisältö Metsänhoitotyöt Metsäluonnonhoito Hakkuut ja käyttö Metsätalouden sosiaaliset vaikutukset Energiapuun käyttö Metsänhoitotyöt
LisätiedotKeski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu
METSÄVARAT Metsänomistus v. 7 1 Puulajien osuus puuston tilavuudesta v. Yksityistämisen alla oleva maa 1 % Lepät 1 % Haapa 3 % Muut puulajit 5 % Yksityinen 35 % Valtio 9 % Rauduskoivu 18 % Mänty 1 % Kuusi
LisätiedotMetsäohjelman seuranta
Metsäohjelman seuranta Lappi Ulla Huusko, elinkeinopäällikkö Rovaniemi 27.5.219 Sisältö Metsänhoitotyöt Metsäluonnonhoito Hakkuut ja käyttö Metsätalouden sosiaaliset vaikutukset Energiapuun käyttö Metsänhoitotyöt
LisätiedotKansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen
Kansallisen metsäohjelman linjaukset Joensuu 28.4.2009 Marja Kokkonen 1 MIKSI KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015? Toimintaympäristön muutos: Tuotannon ja talouden globalisaatio Venäjän puutullit ja markkinat
LisätiedotBioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014
13.10.2014 Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 Heli Viiri aluejohtaja Suomen metsäkeskus, Lappi Puun käyttö Suomessa 2013 Raakapuun kokonaiskäyttö oli viime vuonna 74 milj. m3,
LisätiedotValtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueella
Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueella Tietolähde: Olli Salminen Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Nuutinen, T., Hirvelä, H.,
LisätiedotEU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma
EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta
LisätiedotLuonnonhoito Suomen talousmetsissä
Luonnonhoito Suomen talousmetsissä Ympäristövaikutusten hallinta on noussut yhä keskeisemmäksi Suomen metsätaloudessa. Se on saanut aikaan muutoksia myös metsien käsittelyssä ja hoidossa. Metsäammattilaisia
LisätiedotMetsäohjelman seuranta
Metsäohjelman seuranta Pohjois-Pohjanmaa Eeva-Liisa Repo, elinkeinopäällikkö Oulu 29.1.2018 Sisältö Metsänhoitotyöt Metsäluonnonhoito Hakkuut Yksityismetsätalouden kannattavuus Energiapuun käyttö Metsänhoitotyöt
LisätiedotTyötä ja hyvinvointia Hämeen metsistä - metsästrategiaseminaari. 7.9.2010 Hämeenlinna
Työtä ja hyvinvointia Hämeen metsistä - metsästrategiaseminaari 7.9.2010 Hämeenlinna Juha Ojala maa- ja metsätalousministeriö 1 Metsäala muutoksen keskellä + Metsätalous ja metsä- ja puutuoteteollisuus
LisätiedotValtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Keski-Suomen metsäkeskuksen alueella
Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Keski-Suomen metsäkeskuksen alueella Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Olli Salminen Nuutinen, T., Hirvelä, H.,
LisätiedotMetsäohjelman seuranta
Metsäohjelman seuranta Pohjois-Karjala Leena Leskinen, elinkeinopäällikkö Joensuu 11.10.2018 Sisältö Metsänhoitotyöt Metsäluonnonhoito Hakkuut ja käyttö Metsäsektorin sosiaaliset vaikutukset Energiapuun
LisätiedotMetsäohjelman seuranta
Metsäohjelman seuranta Uusimaa Karen Wik-Portin, aluejohtaja Helsinki 28.12.2017 Sisältö Metsänhoitotyöt Metsäluonnonhoito Hakkuut Yksityismetsätalouden kannattavuus Energiapuun käyttö Metsänhoitotyöt
LisätiedotKeski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu
METSÄVARAT Metsänomistus v. 7 1 Puulajien osuus puuston tilavuudesta v. Yhteisöt Kirkko Tuntematon Valtio 41 % Valkopyökki 4 % Saksanpihta Männyt Muut puulajit 7 % Kuusi 34 % Tammet 1 Yksityinen 14 % Kunnat
LisätiedotAlueelliset hakkuumahdollisuudet
Alueelliset hakkuumahdollisuudet 2006 2036 Tietolähde: VM10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Nuutinen, T., Hirvelä, H., Salminen, O. & Härkönen, K. 2007. Alueelliset hakkuumahdollisuudet valtakunnan metsien 10.
LisätiedotValtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Etelä-Savon metsäkeskuksen alueella
Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Etelä-Savon metsäkeskuksen alueella Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Tuula Nuutinen Nuutinen, T., Hirvelä, H.,
LisätiedotValtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueella
Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueella Tietolähde: Kari Härkönen Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Nuutinen, T., Hirvelä,
LisätiedotMetsäohjelman seuranta
Metsäohjelman seuranta Lounais-Suomi Tapio Nummi, elinkeinopäällikkö Pori 11.1.218 Sisältö Metsänhoitotyöt Metsäluonnonhoito Hakkuut ja käyttö Metsäsektorin sosiaaliset vaikutukset Energiapuun käyttö Metsänhoitotyöt
LisätiedotMetsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus. Ritva Toivonen Tapio 11/2008
Metsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus Ritva Toivonen Tapio 11/2008 1 Metsäala murroksessa (2005)08 Massa- ja paperiteollisuus: Vuosikymmenien kasvu taittuu laskuun: pysyvämpi
LisätiedotMetsäohjelman seuranta
Metsäohjelman seuranta Kainuu Tuomo Mikkonen, elinkeinopäällikkö Kajaani 29.4.2019 Sisältö Metsänhoitotyöt Luonnonhoito Hakkuut ja käyttö Metsätalouden sosiaaliset vaikutukset Energiapuun käyttö Metsänhoitotyöt
LisätiedotMetsien maakunta Pohjois-Savo. Tuottoa ja iloa metsistä
Metsien maakunta Pohjois-Savo Tuottoa ja iloa metsistä Pohjois-Savon metsien nykytila Pohjois-Savossa 83 prosenttia pinta-alasta on metsätalouden maata 9,5 miljoonaa kuutiometriä puuston vuotuinen kasvu
LisätiedotMetsäohjelman seuranta
Metsäohjelman seuranta Etelä- ja Keski-Pohjanmaa Yrjö Ylkänen, elinkeinopäällikkö Seinäjoki 18.6.219 Sisältö Metsänhoitotyöt Metsäluonnonhoito Hakkuut ja käyttö Metsätalouden sosiaaliset vaikutukset Energiapuun
LisätiedotPohjois-Savon metsäbiotalous
n metsäbiotalous ssa metsäbiotaloudella on merkittävä aluetaloudellinen rooli Metsäbiotalous muodostaa 40 % maakunnan biotalouden tuotoksesta. Biotaloudessa tärkein sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden
LisätiedotMetsäohjelman seuranta
Metsäohjelman seuranta Pohjois-Savo Seppo Niskanen, elinkeinopäällikkö Kuopio 28.12.2017 Sisältö Metsänhoitotyöt Metsäluonnonhoito Hakkuut Yksityismetsätalouden kannattavuus Energiapuun käyttö Metsänhoitotyöt
LisätiedotMetsäsektorin toimintaympäristö Romaniassa
Metsäsektorin toimintaympäristö Romaniassa KIEMET Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu Mikkeli 27.9.2011 Juhani Marttila Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute
LisätiedotMetsäohjelman seuranta
Metsäohjelman seuranta Martin Lövdahl, Vaasa 11.1.218 Sisältö Metsänhoitotyöt Metsäluonnonhoito Hakkuut ja puun käyttö Metsätalouden sosiaaliset vaikutukset Energiapuun käyttö Metsänhoitotyöt Nuoren metsän
LisätiedotMetsäohjelman seuranta
Metsäohjelman seuranta Kainuu Tuomo Mikkonen, elinkeinopäällikkö Kajaani 11.10.2018 Sisältö Metsänhoitotyöt Luonnonhoito Hakkuut ja käyttö Metsätalouden sosiaaliset vaikutukset Energiapuun käyttö Metsänhoitotyöt
LisätiedotMetsäteollisuuden vienti Suomesta 2003 Arvo 11 mrd. EUR
1 Metsäteollisuuden vienti Suomesta 2003 Arvo 11 mrd. EUR Eurooppa Aasia 77 % 11 % Muut 16 % Pohjois-Amerikka Afrikka Latin. Amerikka 7 % 2 % 1 % USA 7 % Oseania Päämarkkinamaat Saksa 1 % 18 % Muu Eurooppa
LisätiedotPuun riittävyys ja metsäpolitiikka
Puun riittävyys ja metsäpolitiikka Puuta lisää metsistä -Seminaari Helsinki 15.4.2016 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO 17.4.2016 1 Puuston kasvu ja poistuma 17.4.2016 2 Puuston kasvun ja poistuman suhde
LisätiedotAjankohtaista puumarkkinoilta
Ajankohtaista puumarkkinoilta Jukka Hujala metsäasiantuntija MTK metsälinja Karstula-Kyyjärven mhy 12.9.2015 Metsäpolitiikan ohjaus kohti vuotta 2050 Kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäpoliittinen selonteko
LisätiedotMetsäohjelmien seuranta
Metsäohjelmien seuranta Koko maa Seppo Leinonen, Lahti 1.1.218 Sisältö Metsänhoitotyöt Metsäluonnonhoito Hakkuut ja puun käyttö Metsäsektorin sosiaaliset vaikutukset Energiapuun käyttö Metsänhoitotyöt
LisätiedotSahojen merkitys metsäteollisuudelle
Suomen Sahateollisuusmiesten Yhdistyksen 90-vuotisjuhla Sahojen merkitys metsäteollisuudelle Toimitusjohtaja Ilkka Hämälä, Metsä Fibre 7.4.2017 Metsän ensimmäiset menestystuotteet: terva ja sahatavara
LisätiedotLuonnonsuojelu on ilmastonsuojelua
Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua MATTI SNELLMAN Suomessa erityisesti metsät ja suot varastoivat suuria määriä hiiltä. Luonnon omista hiilivarastoista huolehtimalla suojelemme sekä luonnon monimuotoisuutta
LisätiedotMetsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö
KMO 2015:n muutosesitys Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö 5.5.2010 1 KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015 Strateginen toimenpideohjelma - linjaa Suomen metsäpolitiikkaa - valtioneuvoston
LisätiedotKainuun metsäohjelma
Kainuun metsäohjelma 2016-2020 Tuomo Mikkonen elinkeinopäällikkö Kainuu metsäohjelmavastaava Kainuun metsäneuvoston sihteeri Kainuun metsäohjelma Metsäneuvoston työkalu Ohjelman valmistelu on tehty yhteistyössä
LisätiedotSuomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Sahaukseen ja energiantuotantoon: riittääkö raaka-aine kaikkeen?
Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 9 Sahaukseen ja energiantuotantoon: riittääkö raaka-aine kaikkeen? Juha Hakkarainen Metsäjohtaja, MTK metsälinja juha.hakkarainen@mtk.fi PEFC/-44- Metsäteollisuuden tuotanto
LisätiedotMetsäohjelman seuranta
Metsäohjelman seuranta Kaakkois-Suomi Jouni Väkevä, elinkeinopäällikkö 11.1.218 Sisältö Metsänhoitotyöt Metsäluonnonhoito Hakkuut ja käyttö Metsätalouden sosiaaliset vaikutukset Energiapuun käyttö Metsänhoitotyöt
LisätiedotMetsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma
Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Kolme tulevaisuuden kuvaa 1.
LisätiedotPuun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin
Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Metsätieteen päivät Metsäteollisuus ry 2 Maailman metsät ovat kestävästi hoidettuina ja käytettyinä ehtymätön luonnonvara Metsien peittävyys
LisätiedotMetsät, metsätalous ja luonnontuoteala
Metsät, metsätalous ja luonnontuoteala Marko Ämmälä Tammela 5.6.2019 Euroopan metsäpeitteisin valtio Metsät mahdollisuutena Metsät peittävät 33 % Euroopan ja 73% Suomen pinta-alasta Suomessa käytetään
LisätiedotMetsien käyttötavoitteiden yhteensovittaminen. ilmastonmuutokseen sopeutumisessa. Saara Lilja-Rothsten Päättäjien 43. Metsäakatemia 30.8.
Metsien käyttötavoitteiden yhteensovittaminen ilmastonmuutokseen sopeutumisessa Saara Lilja-Rothsten Päättäjien 43. Metsäakatemia 30.8.2017 Yhteensovittamisessa on kyse monitavotteisesta kestävyydestä
LisätiedotMETSO metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi
METSO metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi METSO turvaa monimuotoisuutta Lähtökohtana vapaaehtoisuus METSO-ohjelma on antanut metsälle uuden merkityksen. Metsien monimuotoisuutta turvaavan METSO-ohjelman
LisätiedotKansallinen metsästrategia 2025 ja metsänjalostus
Kansallinen metsästrategia 2025 ja metsänjalostus Sanna Paanukoski maa- ja metsätalousministeriö 21.11.2016 1 Kansallinen metsästrategia 2025 Strategia listaa metsäalan tärkeimmät tavoitteet vuoteen 2025
LisätiedotValtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa
Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa 2.3.2011 Juha Ojala maa- ja metsätalousministeriö, metsäosasto Esityksen sisältö 1. Taustaa 2. Metsäpolitiikan keskeiset haasteet 3. Kansallinen metsäohjelma
LisätiedotMETSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014
METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 1 Metsän tulevaisuuden tuotteet: Ohjelma Avaus Olli Laitinen, puheenjohtaja, Teollisuuden metsänhoitajat ry Uudet
LisätiedotMetsäohjelman seuranta
Metsäohjelman seuranta Pirkanmaa Ari Lähteenmäki, elinkeinopäällikkö Tampere 11.10.2018 Sisältö Metsänhoitotyöt Metsäluonnonhoito Hakkuut ja käyttö Metsäsektorin sosiaaliset vaikutukset Energiapuun käyttö
LisätiedotValtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Pirkanmaan metsäkeskuksen alueella
Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Pirkanmaan metsäkeskuksen alueella Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Tuula Nuutinen Nuutinen, T., Hirvelä, H., Salminen,
LisätiedotPohjois-Karjalan metsäbiotalous
n metsäbiotalous ssa metsäbiotalouden merkitys maakunnan taloudessa on suuri Metsäbiotalous muodostaa yli puolet maakunnan koko biotalouden tuotoksesta ja arvonlisästä. Metsäbiotalouden merkitys on kaikissa
LisätiedotLAATUPUUN TARVE JA KYSYNTÄNÄKYMÄT
Itä-Savon laatukasvatuspäivä, Rantasalmi 21.8.2012 Metla, PUU-ohjelma ja Itä-Suomen alueyksikkö LAATUPUUN TARVE JA KYSYNTÄNÄKYMÄT Tukkipuun kysyntä ja merkitys metsätaloudelle Saha- ja vaneriteollisuuden
LisätiedotKeski-Suomen hakkuutavoitteet
Keski-Suomen hakkuutavoitteet Helena Reiman, aluejohtaja Metsä tarjoaa ratkaisuja: työtä ja hyvinvointia! Suomen metsäkeskus Keski-Suomen hakkuutavoitteet Keski-Suomen metsävarat Erilaisia hakkuutavoitteita
LisätiedotJohdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik
Johdatus työpajaan Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik 14.9.2016 Bioenergian osuus Suomen energiantuotannosta 2015 Puupolttoaineiden osuus Suomen energian kokonaiskulutuksesta
LisätiedotBioenergia, Bioenergia, lisääntyvät hakkuut ja monimuotoisuus monimuotoisuus
Bioenergia, Bioenergia, lisääntyvät lisääntyvät hakkuut ja hakkuut ja monimuotoisuus monimuotoisuus 30.11.2016 Suojeluasiantuntija Paloma Hannonen 30.11.2016 paloma.hannonen@sll.fi 050 5323 219 Suojeluasiantuntija
LisätiedotKeski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu
METSÄVARAT Metsänomistus v. 1 Puulajien osuus puuston tilavuudesta v. 5 Tervaleppä 8 % Tammi 3 % Haapa % Muut puulajit % Koivu 18 % Mänty 55 % Valtio 1 % Kuusi 1 % 3 1 ha Metsien ikärakenne v. 5 Havupuuvaltainen
LisätiedotPÄÄTTÄJIEN METSÄAKATEMIA Jaakko Jokinen 9.9.2015
Jaakko Jokinen 9.9.2015 PUUNJALOSTUKSEN AIKAKAUDET SUOMESSA Viime vuosien murros on vaihtumassa bioteollisuuden aikakauteen 1870 1950 1960 1970 1980 1990 2000 2010 2020 2030 2040 2050 METSÄTEOLLISUUDEN
LisätiedotMETSO-keinojen tunnettuus ja hyväksyntä. Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari 20.11.2009 Terhi Koskela Metsäntutkimuslaitos
METSO-keinojen tunnettuus ja hyväksyntä Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari 20.11.2009 Terhi Koskela Metsäntutkimuslaitos Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute
LisätiedotSuomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa
Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa Tuloksia hankkeesta Low Carbon Finland 25 -platform Maarit Kallio ja Olli Salminen Metsäntutkimuslaitos Metsät ja metsäsektori vaikuttavat Suomen
LisätiedotRiittääkö Venäjällä puuta uusille investoinneille?
Riittääkö Venäjällä puuta uusille investoinneille? Eugene Lopatin, erikoistutkija, Talous ja yhteiskunta yksikkö, kansainvälinen biotalous tiimi eugene.lopatin@luke.fi 1 Teppo Tutkija mln. m3 Venäjän metsävarojen
LisätiedotBIOTUOTTEET VIENNIN, KAUPPATASEEN JA ENERGIAOMAVARAISUUDEN NÄKÖKULMASTA Pöyry Management Consulting Oy, Jaakko Jokinen Kansallisen Metsäneuvoston
BIOTUOTTEET VIENNIN, KAUPPATASEEN JA ENERGIAOMAVARAISUUDEN NÄKÖKULMASTA Pöyry Management Consulting Oy, Jaakko Jokinen Kansallisen Metsäneuvoston kokous 25.11.214 MIHIN UUSIA BIOTUOTTEITA TARVITAAN? ÖLJYTUOTTEIDEN
LisätiedotPuuraaka-aineen saatavuus
Puuraaka-aineen saatavuus Bioreducer-seminaari 19.9.2013 Oulu 7.10.2013 Sivu 1 Suomen metsäkeskus 2012 alkaen julkiset palvelut ja metsäpalvelut Metsäkeskuslaki määrittää tehtävät Julkiset palvelut: -
LisätiedotTeema 3: Ajankohtaista akateemikoille
Teema 3: Ajankohtaista akateemikoille 1. Suomen metsät ja niiden omistus 2. Metsät muutakin kuin puuta Tavoite: Antaa kuva Suomen metsien omistuksesta ja metsien muusta kuin puuntuotannollisesta merkityksestä
LisätiedotMetsäalan strateginen ohjelma ja bioenergia-alan edistäminen
Metsäalan strateginen ohjelma ja bioenergia-alan edistäminen Bioenergia-alan toimialapäivät 31.3.2011 Noormarkussa Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen
LisätiedotMetsäpolitiikka arvioitavana
Metsäpolitiikka arvioitavana Päättäjien 33. Metsäakatemia Seminaarijakso, Majvik, 12.9.2012 Ville Schildt, maa- ja metsätalousministeriö, metsäosasto Esityksen sisältö 1.Metsäpolitiikan toimintaympäristö
Lisätiedotkannattava elinkeino?
Onko huomisen metsänomistus kannattava elinkeino? Päättäjien 28. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. Metsänomistajaryhmien
LisätiedotMetsien käytön kehitys. Maarit Kallio, Metla Low Carbon Finland 2050 platform Sidosryhmätilaisuus 2.12.2013
Metsien käytön kehitys Maarit Kallio, Metla Low Carbon Finland 2050 platform Sidosryhmätilaisuus 2.12.2013 Skenaariot Baseline Baseline80 Jatkuva kasvu Säästö Muutos Pysähdys Baseline ja Baseline80 Miten
LisätiedotSUOMETSIEN PUUNTUOTANNON JA EKOSYSTEEMIPALVELUJEN YHTEENSOVITTAMINEN
SUOMETSIEN PUUNTUOTANNON JA EKOSYSTEEMIPALVELUJEN YHTEENSOVITTAMINEN Monipuoliset metsänhoitomenetelmät käyttöön suometsissä -seminaari 26.4.2017 Inka Musta METSIEN KÄYTÖN EKOLOGINEN KESTÄVYYS METSÄTEOLLISUUDESSA
LisätiedotVenäjä metsänaapurina
Venäjä metsänaapurina Päättäjien 31. Metsäakatemia, Majvik 14.9.211 Erityisasiantuntija Timo Leinonen, Moskovan suurlähetystö Venäjän metsätalous Valtavat metsävarat ja mahdollisuudet Venäjä Suomi Metsäala,
LisätiedotMETSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016. Metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi
METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016 Metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi Lähtökohtana vapaaehtoisuus METSO on antanut metsälle uuden merkityksen. METSO-ohjelman avulla omistaja
LisätiedotMinne menet suomalainen metsätalous. uudistuneen metsäpolitiikan haasteet. Toimitusjohtaja Juha Ojala TTS Työtehoseura
Minne menet suomalainen metsätalous uudistuneen metsäpolitiikan haasteet Toimitusjohtaja Juha Ojala TTS Työtehoseura 29.10.2015 1 Suomi elää edelleen vahvasti myös metsästä: Metsäsektorin osuus kaikkien
LisätiedotMetsien uhanalaiset: kehityssuuntia, toimenpiteitä ja haasteita
Metsien uhanalaiset: kehityssuuntia, toimenpiteitä ja haasteita Juha Siitonen Metsäntutkimuslaitos, Vantaan toimipaikka Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute
LisätiedotMETSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma Harjunsinisiipi/Antti Below
METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2016 Harjunsinisiipi/Antti Below 1 METSO turvaa monimuotoisuutta Suojelemalla tai hoitamalla arvokkaita metsiä suojellaan myös niissä eläviä harvinaisia
LisätiedotLapin metsäbiotalous
Lapin metsäbiotalous Lapissa metsäbiotalouden merkitys maakunnan taloudessa on suuri Metsäbiotalous muodostaa pääosan maakunnan koko biotaloudesta. Esimerkiksi tuotoksesta sen osuus on 60 %. Kivijalkana
Lisätiedothakkuut rakent am ja monimuotoisuus
Bioenergia, Metsien tulevaisuutta lisääntyvät hakkuut rakent am ja monimuotoisuus assa 30.11.2016 Suojeluasiantuntija 16.02.20178 Paloma Hannonen paloma.hannonen@sll.fi Suojeluasiantuntija Paloma 050 Hannonen
LisätiedotPirkanmaan metsäbiotalous
Pirkanmaan metsäbiotalous Pirkanmaa metsäbiotalouden kärkimaakunta Metsäbiotalous muodostaa lähes puolet maakunnan koko biotalouden tuotoksesta. Osuus on selvästi keskimääräistä suurempi. Kivijalkana on
LisätiedotKansallinen metsäohjelma 2015 Suomen metsäpolitiikan perustana. Jari Koskinen, maa- ja metsätalousministeri Kestävän kehityksen toimikunta
Kansallinen metsäohjelma 2015 Suomen metsäpolitiikan perustana Jari Koskinen, maa- ja metsätalousministeri Kestävän kehityksen toimikunta 30.11.2011 Metsät ovat tärkeitä Suomen kansantaloudelle Metsiä
LisätiedotItä-Suomen syysmetsäpäivä - Metsäsektorin tilanne ja tulevaisuuden näkymät
Itä-Suomen syysmetsäpäivä - Metsäsektorin tilanne ja tulevaisuuden näkymät Kuopiossa 30.10.2010 Strateginen johtaja Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö, Metsäalan strateginen ohjelma Alustuksen
LisätiedotBiotalouden edelläkävijä
Biotalouden edelläkävijä Ilkka Hämälä Pääjohtaja, Metsä Group Pellervon Päivä 11.4.2018 1 13/04/2018 Esityksessä nähty video löytyy osoitteesta: https://www.youtube.com/watch?v=7eayjgxz5-o METSÄ GROUP
LisätiedotTeollisuuspuun hakkuut alueittain 2013
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Teollisuuspuun hakkuut alueittain 2013 21/2014 23.5.2014 Elina Mäki-Simola Vuoden 2013 teollisuuspuun hakkuut 56,1 miljoonaa kuutiometriä
LisätiedotCROSS CLUSTER 2030 Metsä- ja energiateollisuuden Skenaariot Jaakko Jokinen, Pöyry Management Consulting Oy 8.10.2014
CROSS CLUSTER 23 Metsä- ja energiateollisuuden Skenaariot Jaakko Jokinen, Pöyry Management Consulting Oy 8.1.214 MIHIN UUSIA BIOTUOTTEITA TARVITAAN? ÖLJYTUOTTEIDEN NETTOTUONTI Öljyn hinnan nopea nousu
LisätiedotMetsien suojelun nykytila ja haasteet Suomessa
Metsien suojelun nykytila ja haasteet Suomessa Kehityspäällikkö, Yritysyhteistyö Kati Malmelin Metsäasiantuntija Panu Kunttu WWF/Päivi Rosqvist Metsäluonnon monimuotoisuus Metsäluonnon monimuotoisuudella
LisätiedotUPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa
UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa METSÄSSÄ KASVAA BIO- POLTTOAINETTA Metsäenergia on uusiutuvaa Energiapuu on puuta, jota käytetään energiantuotantoon voimalaitoksissa
LisätiedotMetsävisa 2007 Pisteet yhteensä a) Tunnista männyn seuralaislajeja c) Mitä sienirihmasto antaa puulle? b) Nimeä kasvillisuuskerrokset:
Metsävisa 2007 Nimi Koulu Kunta Pisteet yhteensä 57 p / 6 p 1. Mänty on yleisin puulajimme. Se viihtyy tuoreella, kuivalla ja jopa karulla paikalla, jos saatavilla on runsaasti valoa. a) Tunnista männyn
LisätiedotELINVOIMAA METSISTÄ Padasjoen tiedotustilaisuus
ELINVOIMAA METSISTÄ Padasjoen tiedotustilaisuus Padasjoen Kuntala, Kellosalmentie 20 19.3.2013 Metsäsektorin merkitys aluetaloudessa Pekka Salonen, kuntien edustaja ohjausryhmässä Metsävarat ja niiden
Lisätiedot