HYVÄN METSÄNHOIDON SUOSITUKSET
|
|
|
- Anna Ahola
- 9 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 HYVÄN METSÄNHOIDON SUOSITUKSET JOHDANTO Tapio 2/01 1
2 Johdanto Miksi uudet suositukset? Suositusten tavoite Mitä uutta? Metsien kestävä hoito ja käyttö Metsien hoidossa ja käytössä huomioon otettavaa JOHDANTO Tapio 2/01 2
3 Miksi uudet suositukset? Edelliset suositukset 1994 Luonnonhoidon seurannan tulokset Uudet metsä- ja luonnonsuojelulait, sertifiointi Uutta tutkimustietoa Kansallinen metsäohjelma 2010 (KMO) JOHDANTO Tapio 2/01 3
4 Miksi uudet suositukset? KMO:n visio: Kestävää hyvinvointia monimuotoisista metsistä milj. m Raakapuun teollinen käyttö ml. tuontipuu Lähde: METLA JOHDANTO Tapio 2/01 4
5 Miksi uudet suositukset? Uhanalaisten lajien määrä elinympäristöittäin KMO:n visio: Kestävää hyvinvointia Yhteensä 1505 lajia Metsät Suot Vedet monimuotoisista metsistä Rannat Kalliot Tunturipaljat Kultuuriympäristöt 0 Lähde: Uhanalaisten lajien II seurantatyöryhmä JOHDANTO Tapio 2/01 5
6 Miksi uudet suositukset? On huolehdittava lisääntyvän puunkäytön turvaavasta puuntuotannosta ja ja metsäluonnon biologisen monimuotoisuuden säilyttämisestä tasapainoisena kokonaisuutena. Huomisen metsät luodaan hyvällä metsänhoidolla. JOHDANTO Tapio 2/01 6
7 Miksi uudet suositukset? Laaja valmistelu Kehittämis- ja vaikuttavuuskysely, 1998 Metsänhoidon linjaukset seminaari, 5/1999 Käyttäjä- ja sidosryhmien edustajat projektissa Kehittämisehdotuksia pyydetty eri tahoilta, 5/2000 Asiantuntijaseminaari, 5/2000 Metsäkeskusten lausunnot, 9/2000 Tapion johtokuntakäsittely JOHDANTO Tapio 2/01 7
8 Miksi uudet suositukset? Talousmetsien kestävän hoidon ja käytön periaatteet 2000-luvun alussa 1. Tyydytetään erilaisia tarpeita. 2. Puuntuotantomahdollisuuksia hyödynnetään paremmin. 3. Biologinen monimuotoisuus säilytetään. 4. Jäljitellään metsien luontaista kehityskulkua. 5. Toimenpiteet toteutetaan metsiköittäin. JOHDANTO Tapio 2/01 8
9 Suositusten tavoite Hyvän metsänhoidon tavoitteena on taloudellisesti kannattavan puuntuotannon rinnalla metsäluonnon biologisen monimuotoisuuden säilyttäminen ja metsien muiden käyttömuotojen huomioon ottaminen. JOHDANTO Tapio 2/01 9
10 Suositusten tavoite Tavoitteellinen toiminta Päätöksenteon apuväline Metsänomistaja ratkaisee eri painotukset Selkeät tavoitteet Eri vaihtoehdot ja niiden seuraukset Suunnittelu ja toteutus - onnistunut lopputulos Seuranta ja mahdolliset korjaavat toimenpiteet JOHDANTO Tapio 2/01 10
11 Mitä uutta? Metsätalouden toimintaympäristön muutokset Kaikki talousmetsät Laaja valmistelu Painotukset ja tavoitteellinen toiminta Rakenteellisia muutoksia, asioiden selkeyttäminen Yksityiskohtaisuus, perustelut JOHDANTO Tapio 2/01 11
12 Mitä uutta? Uusia asioita ovat: Metsätalouden kestävyyden kuvaus Ennakkosuunnittelu, metsän käytön rajoitukset Arvokkaat elinympäristöt, rantametsät, taajamametsät, kesähakkuut, ennallistaminen Toimenpidetason muutoksia metsänuudistaminen taimikonhoito harvennushakkuut kunnostusojitus metsämaan ravinteisuuden hoito JOHDANTO Tapio 2/01 12
13 Metsien kestävä hoito ja käyttö Pitkä historia Kestävä kehitys: tulevat sukupolvet Nykyään laaja käsite Yleiseurooppalaiset kriteerit ja indikaattorit Käytännön tason periaatteet JOHDANTO Tapio 2/01 13
14 Metsien kestävä hoito ja käyttö Taloudellinen kestävyys Yksityismetsätalouden nettotulos MK/HA Lähde: Tapio ja Metla Uusiutumiskyky, elinvoimaisuus, yksityis- ja kansantalouden hyödyt Puunmyyntitulot Määrällisesti ja laadullisesti korkea puuntuotos Metsänhoidon investointien onnistuminen Metsätalouden vuotuinen nettotulos JOHDANTO Tapio 2/01 14
15 Metsien kestävä hoito ja käyttö Ekologinen kestävyys Metsien uhanalaisten lajien määrä elinympäristöittäin Kangasmetsät Lehtometsät Harjumetsät Metsäpaloalueet Metsät yleensä Suot yhteensä 67 Eliölajit ja niiden elinympäristöt suotuisa suojelutaso elinympäristöt, oltava tarjolla jatkuvasti sopivia Lajien tunnistaminen vaikeaa Metsäsuunnitelman käyttö Lähde: Uhanalaisten lajien II seurantatyöryhmä JOHDANTO Tapio 2/01 15
16 Metsien kestävä hoito ja käyttö Ekologinen kestävyys Jatkuvuus, koko kiertoaika Keskittäminen Käytännössä Arvokkaat elinympäristöt Säästö- ja lahopuu Lehtipuu, erityisesti haapa Kulotus Vesiensuojelu Soiden ennallistaminen JOHDANTO Tapio 2/01 16
17 Metsien kestävä hoito ja käyttö Sosiaalinen kestävyys Metsiin liittyvien hyvinvointitarpeiden oikeudenmukainen huomioon ottaminen Moniarvoisuus Monikäyttö, harrastukset Metsänhoitotyöt työllistävät Kansalaisten ja yhteisöjen osallistuminen Kulttuuri JOHDANTO Tapio 2/01 17
18 Metsien hoidossa ja käytössä huomioon otettavaa Puuntuotoskyvyn hyödyntäminen Kasvupaikkakohtaisuus Puuston käsittely metsiköittäin Metsän käytön rajoitukset Arvokkaat elinympäristöt - menettely kohteissa JOHDANTO Tapio 2/01 18
19 Metsien hoidossa ja käytössä huomioon otettavaa Rantametsät vesiensuojelu, luonto ja maisema suojavyöhyke jätetään aina Metsämaiseman hoito maiseman muodot rajauksessa vaikutetaan näkymiin kulttuurimaisema Taajamametsien hoito, kaavoitus JOHDANTO Tapio 2/01 19
20 Metsän uudistaminen Tausta Tavoitteet Avainkysymykset METSÄNUUDISTAMINEN Tapio 2/01 20
21 Uudistamistuloksen parantaminen Kestävyys Hakkuita lisää 5 10 milj. m 3 /v Edellyttää hyvää metsänhoitoa Jos nykytaso jatkuu, -> milj. m 3 /v Avohakkuualueet, joilla ei ole tehty uudistamistoimenpiteitä Osuus aukeasta alasta, % vuotta hakkuusta yli 4 vuotta hakkuusta Lähde: Metla/Timo Saksa METSÄNUUDISTAMINEN Tapio 2/01 21
22 Uudistamisen tavoite % Uudistamisen onnistuminen, VMI 9, varttuneet taimikot, hyvä ja tyydyttävä tulos Viljely Luontainen Tavoiteltava taimikko kuusi, mänty, koivu Nopeus ja varmuus toimenpiteet välittömästi hakkuun jälkeen onnistumiseen johtavat menetelmät Lähde: Metla/VMI tulokset METSÄNUUDISTAMINEN Tapio 2/01 22
23 Tavoiteltava taimikko Kasvupaikalle sopiva, taloudellisesti käyttökelpoinen puulaji Tasaisesti jakaantuneena, vähintään Keh.lk Mänty Kuusi Raudus Hies Haapa T1 T (1 200) METSÄNUUDISTAMINEN Tapio 2/01 23
24 Uudistamisen avainkysymykset Ajankohta Alueen rajaus Pääpuulajin valinta Uudistamismenetelmä viljely/luontainen maanmuokkaus puulajeittaiset painotukset ja tuloksen varmistaminen Monimuotoisuus METSÄNUUDISTAMINEN Tapio 2/01 24
25 Ajankohta Ensisijaisesti järeys, toissijaisesti ikä Harvennettu järeytyy Erikoispuun kasvatus, maisema, virkistys-käyttö yms. syistä voidaan jatkaa Soilla kasvu ja järeys Uudistamiskypsyyden määrittäminen Keskilpm. cm Ikä, v Mänty Tuore kangas Kuivahko kangas Kuiva kangas Kuusi Lehtom. kangas Tuore kangas Rauduskoivu Lh-kangas Tuore kangas Hieskoivu Lh- ja tuore kangas METSÄNUUDISTAMINEN Tapio 2/01 25
26 Uudistamisen avainkysymykset Ajankohta Alueen rajaus Pääpuulajin valinta Uudistamismenetelmä viljely/luontainen maanmuokkaus puulajeittaiset painotukset ja tuloksen varmistaminen Monimuotoisuus METSÄNUUDISTAMINEN Tapio 2/01 26
27 Alueen rajaus Luontaiset rajat Maisematekijät Säästöpuuryhmät 5 kpl/ha, puun ryhmiin Suojavyöhykkeet vesistöt, pienvedet, avosuot Monimuotoisuudelle arvokkaat kohteet METSÄNUUDISTAMINEN Tapio 2/01 27
28 Alueen rajaus METSÄNUUDISTAMINEN Tapio 2/01 28
29 Uudistamisen avainkysymykset Ajankohta Alueen rajaus Pääpuulajin valinta Uudistamismenetelmä viljely/luontainen maanmuokkaus puulajeittaiset painotukset ja tuloksen varmistaminen Monimuotoisuus METSÄNUUDISTAMINEN Tapio 2/01 29
30 Pääpuulajin valinta Kasvupaikalla parhaiten menestyvä taloudellisesti arvokas puulaji Eri puulajien arvo, % Tukkiosuus Taloud. tulos Kuusi, mänty, rauduskoivu Hies vain turve- ja hienojakoisilla mailla Haapa ja hybridihaapa, pellot ja lehdot Muita luontaisesti syntyneitä aukkoihin Lievä lehtipuusekoitus Koivutukin laatu Alikasvokset Kuusi Mänty Raudus Hies Lähde: Metla/Hynynen ja kantohintatilasto METSÄNUUDISTAMINEN Tapio 2/01 30
31 Pääpuulajin valinta Kuusialikasvoksen elpyminen Pituuskasvu alkaa nopeutua 4 5 vuoden kuluttua Suuri koko/ikä ja nopea kasvu ennustavat hyvää elpymistä Pituus, m Viljelytaimikko Vapautusreaktio 14 v Täysin elpynyt alikasvos Vapauttamaton alikasvos Ikä, vuotta METSÄNUUDISTAMINEN Tapio 2/01 31
32 Uudistamisen avainkysymykset Ajankohta Alueen rajaus Pääpuulajin valinta Uudistamismenetelmä viljely/luontainen maanmuokkaus puulajeittaiset painotukset ja tuloksen varmistaminen Monimuotoisuus METSÄNUUDISTAMINEN Tapio 2/01 32
33 Uudistamismenetelmä Menetelmän valinta Kasvupaikan mukaan Luontainen vain, jos riittävät edellytykset Maalaji ratkaisee muokkauksen Tavoitteena kokonaiskustannuksiltaan edullinen ketju METSÄNUUDISTAMINEN Tapio 2/01 33
34 Uudistamismenetelmän valinta kivennäismailla Maalaji Karkea Keskikarkea Hieno Kuiva kangas Kasvupaikkatyyppi Kuivahko kangas Tuore kangas Lehtom. kangas Mänty Luont./kylvö Muokkaamaton Kuusi Istutus Äestys, laikutus Koivu Mätästys METSÄNUUDISTAMINEN Tapio 2/01 34
35 Maanmuokkaus Kasvupaikalle soveltuva menetelmä äestys laikutus laikkumätästys, ojitusmätästys (säätöauraus, Pohjois-Suomi) Minimoidaan haitat, vesistöt, monimuotoisuus ja maisema Kulotus METSÄNUUDISTAMINEN Tapio 2/01 35
36 Maanmuokkaus Muokkauksen hyödyt Säästää tukkimiehentäin tuhoilta Vähentää myyrätuhoja Vesiensuojelu tärkeää Lähde: Metla/Kinnunen METSÄNUUDISTAMINEN Tapio 2/01 36
37 Uudistamismenetelmä Hakkuut pähkinänkuoressa Hakkuu ennen hyvää siemenvuotta Raivaus - taimettumista haittaava puusto ei pienialaisia riista- ja monimuotoisuuskohteita Vältetään lintujen pesimäaikaa Hakkuutähteiden korjaaminen tuoreista hakkuutähteistä jätetään 1/3 säästö- ja lahopuut jätetään Kantokäsittely METSÄNUUDISTAMINEN Tapio 2/01 37
38 Uudistamisen avainkysymykset Ajankohta Alueen rajaus Pääpuulajin valinta Uudistamismenetelmä viljely/luontainen maanmuokkaus puulajeittaiset painotukset ja tuloksen varmistaminen Monimuotoisuus METSÄNUUDISTAMINEN Tapio 2/01 38
39 Kuusen uudistaminen Kuusi suositellaan uudistettavaksi istuttamalla Maanmuokkauksessa ensisijaisesti kohoumia muodostavia menetelmiä tainta/ha Lähde: Metsä, UPM-Kymmene tiedotuslehti 5/ Taimien kuolleisuus kuusen istutuksessa, % Äestys Laikutus Laikkumätästys Ojitusmätästys METSÄNUUDISTAMINEN Tapio 2/01 39
40 Kuusen uudistaminen Luontaisesti vain, jos taimiainesta on jo runsaasti olemassa Luontaisen uudistamisen edellytyksiä voidaan yrittää parantaa väljennyshakkuulla (jää runkoa/ha) METSÄNUUDISTAMINEN Tapio 2/01 40
41 Männyn uudistaminen Luontaisesti vain kuivahkoilla kankailla läpäisevillä mailla ja vastaavilla soilla hyvät siemenvuodet Kylvö, jos luontainen epävarmaa kylvötiheys vähintään 4000 kohtaa /ha Istutus tuoreilla ja hienojakoisilla kuivahkoilla kankailla sekä varpu- ja puolukkaturvekankailla METSÄNUUDISTAMINEN Tapio 2/01 41
42 Koivun uudistaminen Rauduskoivu istuttamalla lehtomaisille kankaille joilla vesitalous on kunnossa kesäistutus pienillä taimilla Kylvöä ja luontaista voidaan yrittää tuoreilla ja lehtomaisilla kankailla edellyttää hyvää muokkausta ei sovi hienojakoisille routiville maille Hieskoivu tuoretta kangasta vastaaville turv le, jos kuusi ei mahdollinen METSÄNUUDISTAMINEN Tapio 2/01 42
43 Muut puulajit Haapa ja hybridihaapa lehtomaisille kankaille kasvatuksen tavoite ratkaisee menetelmän Visakoivu ja muut erikoispuut, tosi harrastajille tammi, jalavat, lehmus vaativat nuorena tungosvaiheen saarni ja tervaleppä arkoja hallalle lehtikuusi rinnastetaan kotimaisiin puulajeihin Muut erikoispuut yksittäisinä metsänreunoilla METSÄNUUDISTAMINEN Tapio 2/01 43
44 Uudistamisen varmistaminen Taimikon tarkastus Pintakasvillisuuden torjunta Perkaus 2 v METSÄNUUDISTAMINEN Tapio 2/01 44
45 Tuhojen torjunta Tukkimiehentäi Juurikääpä Hirvieläimet Myyrät Muut tuhon aiheuttajat METSÄNUUDISTAMINEN Tapio 2/01 45
46 Uudistamisen avainkysymykset Ajankohta Alueen rajaus Pääpuulajin valinta Uudistamismenetelmä viljely/luontainen maanmuokkaus puulajeittaiset painotukset ja tuloksen varmistaminen Monimuotoisuus METSÄNUUDISTAMINEN Tapio 2/01 46
47 Monimuotoisuus Laho- ja säästöpuut Lehtipuut Lehdot Elinympäristöt Liekit = palanut puu = kulotus Vesien suojelu METSÄNUUDISTAMINEN Tapio 2/01 47
48 Metsän uudistaminen METSÄNUUDISTAMINEN Tapio 2/01 48
49 Maanmuokkaus Muokkauksen hyödyt Taimia, kpl /ha Muokkauksen vaikutus taimettumiseen Edistää luonnontaimien syntymistä Parantaa maan lämpötilaa, kosteusolosuhteita, kasvien ravinteiden saantia ja siten taimien alkukehitystä Lähde: Metla/Valtanen METSÄNUUDISTAMINEN Tapio 2/01 49
50 Maanmuokkaus Muokkauksen hyödyt Vähentää muun kasvillisuuden aiheuttamaa kilpailua Vähentää viljelytaimien kuolleisuutta Helpottaa viljelytyötä Lähde: Metla/Valtanen METSÄNUUDISTAMINEN Tapio 2/01 50
51 Taimikonhoito Tausta Tavoitteet Avainkysymykset TAIMIKONHOITO Tapio 2/01 51
52 Tausta Taimikonhoitoala* ha, * Sis. nuoren metsän kunnostuksen Valtio Teollisuus Yksityiset Lähde: Metla Kemera-rahoitteinen nuoren metsän hoito ha ha Tavoite ha TAIMIKONHOITO Tapio 2/01 52
53 Tiheyden ja puulajisuhteiden säätely kasvatettava puusto menestyy ensiharvennus kannattaa Optimi puuston määrän, kasvunopeuden ja laadun välillä yksi taimikonhoitokerta tiheys hoitaa laatua Taimikonhoito = perkaus ja harvennus Tavoitteet VT-männikkö Tulot ensiharvennuksessa, mk/ha Hoitamaton (12 m) (14 m) - Hoidettu Hakkuutulot Korjuukustannukset Nettotulot Lähde: Metla TAIMIKONHOITO Tapio 2/01 53
54 Avainkysymykset Reikäperkaus Ajankohta Tuhot Viivästynyt taimikonhoito nuoren metsän hoito energiapuun korjuu Luonnonhoito TAIMIKONHOITO Tapio 2/01 54
55 Reikäperkaus Metsänuudistaminen taimikon varhaishoito Tavoitteena yksi taimikonhoitokerta Reikäperkaus Taimikonhoito Tapio 2/01 55
56 Reikäperkaus Poistetaan pienestä taimikosta kasvatettavien puiden kehitystä haittaava vesakko (etäisyys < 0,5 1 metriä taimesta). Koivun kantovesat männyn taimikossa Lähde: Metla TAIMIKONHOITO Tapio 2/01 56
57 Avainkysymykset Reikäperkaus Ajankohta Tuhot Viivästynyt taimikonhoito nuoren metsän hoito energiapuun korjuu Luonnonhoito TAIMIKONHOITO Tapio 2/01 57
58 Mäntyvaltaiset taimikot Ajankohta Harvennus Valtapituus kpl/ha Etelä-Suomi 5 8 m Pohjois-Suomi 3 6 m Laatukasvatuksessa ja hirvituhoriskialueilla a. harvennus tai b. harvennus kahdessa vaiheessa Kylvötuppaaseen vain yksi taimi TAIMIKONHOITO Tapio 2/01 58
59 Ajankohta - Mäntyvaltaiset taimikot Kiertoajan tulot ja kustannukset VT-männikössä mk/ha Hoidettu Hoitamaton tulot kustannukset tulot kustannukset Taimikonhoito Ensiharvennus Toinen harvennus Päätehakkuu Lähde: Metla TAIMIKONHOITO Tapio 2/01 59
60 Ajankohta - Kuusivaltaiset taimikot Harvennus Valtapituus kpl/ha Etelä-Suomi 4 5 m Pohjois-Suomi 2 5 m Tiheä verhopuusto poistetaan kahdessa vaiheessa. Osa verhopuista voidaan kasvattaa kuitupuiksi ja parhaat rauduskoivuverhopuut tukkipuiksi. TAIMIKONHOITO Tapio 2/01 60
61 Ajankohta Kuusivaltaiset taimikot Puuntuotosta lisäävät rauduskoivusekoitus (< 25 %) sekä ylispuina kasvatettavat raudus- ja hieskoivut m³/ha Kokonaistuotos Kuitupuu Tukkipuu 0 ku 100% ku 75% + ko 25% Lähde: Metla TAIMIKONHOITO Tapio 2/01 61
62 Koivuvaltaiset taimikot HYVÄN METSÄNHOIDON SUOSITUKSET Ajankohta Harvennus, raudus Valtapituus kpl/ha Etelä-Suomi 5 8 m Pohjois-Suomi 3 7 m Harvennus, hies Etelä- Suomi 5 8 m Pohjois-Suomi 3 7 m Erittäin tiheät, luontaisesti syntyneet koivikot 2 vaiheessa, ensimmäinen 2 3 m TAIMIKONHOITO Tapio 2/01 62
63 Avainkysymykset Reikäperkaus Ajankohta Tuhot Viivästynyt taimikonhoito nuoren metsän hoito energiapuun korjuu Luonnonhoito TAIMIKONHOITO Tapio 2/01 63
64 Mäntyvaltaiset taimikot Tuhojen ehkäisy Kaarnakuoriaiset Läpimitaltaan yli 5 cm puun hakkuu kesällä Punalatikka Kasvatus tiheänä, typen lisäys Kuusivaltaiset taimikot Halla Suojaava verhopuusto Koivuvaltaiset taimikot Hirvieläimet Harvennus lievemmin, jätetään muitakin puulajeja tai harvennus myöhemmin TAIMIKONHOITO Tapio 2/01 64
65 Avainkysymykset Reikäperkaus Ajankohta Tuhot Viivästynyt taimikonhoito nuoren metsän hoito energiapuun korjuu Luonnonhoito TAIMIKONHOITO Tapio 2/01 65
66 Viivästynyt taimikonhoito Nuoren metsän hoito on Kemera-työmuoto - taimikonhoito, nuoren kasvatusmetsän harvennus sekä pystykarsinta Riukuuntunut nuori kasvatusmetsä kuntoon ennen varsinaista ensiharvennusta 8 12 m puusto tiheyteen kpl/ha hoidetussa ensiharvennus myöhemmin, ainespuuta runsaasti ja korjuu halvempaa puu helpommin markkinoille. TAIMIKONHOITO Tapio 2/01 66
67 Viivästynyt taimikonhoito Energiapuun korjuu, kun myyntikelpoisen ainespuun määrä alhainen runkoluku korkea poistettavien puiden elävän latvuksen osuus pieni. Korjuuta ja haketusta tuetaan valtion varoin energiapuu voi alentaa epäsuorasti metsänhoitokustannuksia. TAIMIKONHOITO Tapio 2/01 67
68 Avainkysymykset Reikäperkaus Ajankohta Tuhot Viivästynyt taimikonhoito nuoren metsän hoito energiapuun korjuu Luonnonhoito TAIMIKONHOITO Tapio 2/01 68
69 Luonnonhoito Taimikonhoidossa luodaan eri puulajien esiintymiseen perustuvat edellytykset monimuotoisuuden huomioon ottamiselle jatkuvuus Säästetään monimuotoisuudelle tärkeät puut vähäinen lehtipuusekoitus puumaiset katajat lahopuu. TAIMIKONHOITO Tapio 2/01 69
70 Taimikonhoito Reikäperkaus Ajankohta Tuhot Viivästynyt taimikonhoito nuoren metsän hoito energiapuun korjuu Luonnonhoito TAIMIKONHOITO Tapio 2/01 70
71 Kasvatushakkuut Tausta Tavoitteet Avainkysymykset KASVATUSHAKKUUT Tapio 2/01 71
72 Kasvatushakkuut Tausta Vuosina keskimäärin ha/v hakkuupinta-alasta 60 % markkinapuusta % VMI 8 mukaan kasvatushakkuiden tarve lähes kaksinkertainen ensiharvennusten tarve yli kaksinkertainen KASVATUSHAKKUUT Tapio 2/01 72
73 Tavoitteet Kasvutilan, valon, veden ja ravinteiden saannin säätely Puuston elinvoimaisuus Monimuotoisuuden hoito Kasvun ohjaaminen Käyttöpuun määrä ja tulot Laatu, järeys, kiertoaika KASVATUSHAKKUUT Tapio 2/01 73
74 Avainkysymykset Ajoitus Ensiharvennukset Puuvalinta Harvennusmallien soveltaminen Tuhot ja niiden torjunta KASVATUSHAKKUUT Tapio 2/01 74
75 Ajoitus Ennen kuin puiden latvukset supistuvat liikaa Elävä latvus vähintään mänty 40 % koivu 50 % kuusi 60 % m³/ha Lähde:Hynynen 1998 KASVATUSHAKKUUT Tapio 2/01 75
76 Avainkysymykset Ajoitus Ensiharvennukset Puuvalinta Harvennusmallien soveltaminen Tuhot ja niiden torjunta KASVATUSHAKKUUT Tapio 2/01 76
77 Ensiharvennus Taimikonhoito!! Taloudellinen hyödyntäminen alkaa Tilaa tulevaisuuden arvopuille Turvataan tuottavuus KASVATUSHAKKUUT Tapio 2/01 77
78 Ensiharvennus Kun valtapituus on metriä Taimikkona hoidetun metsikön keskiläpimitta on silloin cm Suhteellinen hakkuukustannus, 11 cm = 100 d 1,3 m cm KASVATUSHAKKUUT Tapio 2/01 78
79 Ensiharvennus Perusta luodaan taimikonhoidossa Tiheys taimi- Männikkö (VT) Kuusikko (MT) konhoidon Valtapituus, metriä jälkeen kpl/ha Suositus Takaraja Suositus Takaraja Rauduskoivikko (OMT) Hieskoivikko (turvemaa) KASVATUSHAKKUUT Tapio 2/01 79
80 Avainkysymykset Ajoitus Ensiharvennukset Puuvalinta Harvennusmallien soveltaminen Tuhot ja niiden torjunta KASVATUSHAKKUUT Tapio 2/01 80
81 Puuvalinta Suositaan kasvupaikalla parhaiten menestyviä, taloudellisesti arvokkaimpia puulajeja kuusi valintatilanteessa? Karuimpia kasvupaikkoja lukuun ottamatta lievä lehtipuusekoitus KASVATUSHAKKUUT Tapio 2/01 81
82 Kaksijaksoisen metsän kasvatus m Harventamaton Harvennettu Harventamaton Harvennettu Koivun kasvu Kuusen kasvutappio Lehto ku 21v/ko 18 v MT ku 26/ko 48 v Metla: MTA 763 KASVATUSHAKKUUT Tapio 2/01 82
83 Avainkysymykset Ajoitus Ensiharvennukset Puuvalinta Harvennusmallien soveltaminen Tuhot ja niiden torjunta KASVATUSHAKKUUT Tapio 2/01 83
84 Harvennusmallit 24 Puulajeittain Kasvupaikoittain Pohjapinta-ala, m²/ha Puusto suositellaan harvennettavaksi Kasvamaan jäävä puusto harvennuksen jälkeen keskimäärin Valtapituus, m KASVATUSHAKKUUT Tapio 2/01 84
85 Harvennusmallien soveltaminen 28 Tuoreen kankaan männiköt (khl 02 ja 03) Etelä-Suomi / korjuujäljen tarkastus (n=85) Pohjapinta-ala, m²/ha Mitatut ppa Suosituksen yläraja Suosituksen alaraja MMM:n päätös (Mitatut ppa) Valtapituus, m KASVATUSHAKKUUT Tapio 2/01 85
86 Runkolukumuunnokset Pohjapinta-alatavoite muunnetaan runkolukutavoitteeksi liitetaulukon 8a avulla Muunnos edellyttää keskiläpimitan selvittämistä KASVATUSHAKKUUT Tapio 2/01 86
87 Pohjapinta-alasta runkoluvuksi Pohja- Keskiläpimitta, pohjapinta-alalla painotettu, cm pinta ala Keskiläpimitta, aritmeettinen, cm m² 8,6 9,6 10,8 11,8 12,8 13,8 14, KASVATUSHAKKUUT Tapio 2/01 87
88 Puulaji HYVÄN METSÄNHOIDON SUOSITUKSET Runkolukusuositukset Pieniläpimittaiset (<13 cm) ensiharvennusmetsiköt, Etelä-Suomi Kasvupaikkatyyppi Valtapituus alle 12 m yli 12 m Tavoiterunkoluku ensiharvennuksen jälkeen, kpl/ha Mänty Tuore kangas Kuivahko kangas Kuiva kangas Kuusi Lehtomainen kangas Tuore kangas Rauduskoivu Lehtomainen kangas Tuore kangas Hieskoivu Lehtomainen kangas tai vastaava Tuore kangas Jos harvennus välttämätön < 10 m pituudessa, korotetaan lukuja kpl/ha KASVATUSHAKKUUT Tapio 2/01 88
89 Runkolukumuunnokset Koneellinen hakkuu Pohja- Keskiläpimitta, pohjapinta-alalla painotettu, cm pinta ala Keskiläpimitta, aritmeettinen, cm m²/ha 12,8 14,8 16,9 19,1 21,1 23,2 25,3 27,3 Runkoja 11 metrin puoliympyrällä, kpl KASVATUSHAKKUUT Tapio 2/01 89
90 Ppa-harvennusmallista johdettu runkolukusuositus Työpisteestä ajouran keskeltä mitattu säteeltään 11-metrinen puoliympyrä 35 Runkoja työpisteessä kpl Kuusi, lehtomainen Kuusi, tuore Mänty, tuore Mänty, kuivahko Mänty, kuiva Valtapituus m KASVATUSHAKKUUT Tapio 2/01 90
91 Avainkysymykset Ajoitus Ensiharvennukset Puuvalinta Harvennusmallien soveltaminen Tuhot ja niiden torjunta KASVATUSHAKKUUT Tapio 2/01 91
92 Tuhot ja niiden torjunta Kasvatushakkuut Tuhosienet Hyönteiset Korjuuvauriot jäävä puusto maaperä KASVATUSHAKKUUT Tapio 2/01 92
93 Juurikääpä Kuusen tyvilaho, männyn tyvitervastauti Leviäminen kesähakkuiden kantopinnat juurenniskavauriot juuriyhteydet Säilyy kannoissa vuotta KASVATUSHAKKUUT Tapio 2/01 93
94 Juurikäävän torjunta Riskialueet Kaakkois-Suomi Kantokäsittely touko-lokakuun loppu erityisesti riskialueen terveissä kuusikoissa turv la ei tarpeen metsitetyt kuusipellot erityisen alttiita Torjunta vähentää juurikäävän lisääntymistä kohteilla, joilla sitä jo esiintyy. KASVATUSHAKKUUT Tapio 2/01 94
95 Tavoitteet Puiden kasvutilan, valon, veden ja ravinteiden saannin säätely Puuston elinvoimaisuus Monimuotoisuuden hoito Kasvun ohjaaminen Käyttöpuun määrä ja tulot Laatu, järeys, kiertoaika KASVATUSHAKKUUT Tapio 2/01 95
96 Kasvatushakkuut Uutta/muuttunutta Havainnollistaminen, kuvat ym. Uudistuskypsien metsien harvennuksien hillintä Väljennyshakkuu Taimikonhoidon tärkeyden korostus Koivuylispuusto, kuusialikasvos ja sekametsä Juurikäävän torjunta, kartta Suometsien harvennukset Erikoispuulajien hoito Kasvatushakkuiden määritelmät Ensiharvennuksen ajankohta Harvennusmallit, merkintätapa Liitteen 8a, pieniläpimittaisten (< 13 cm) metsiköiden tavoiterunkoluvut 8b ja 8c aputaulukot runkolukumuunnoksia varten Harvennusraja Puuntuotos <-> kannattava harvennus KASVATUSHAKKUUT Tapio 2/01 96
97 Kunnostusojitus ja suometsien hoito Tausta Tavoitteet Avainkysymykset KUNNOSTUSOJITUS Tapio 2/01 97
98 Tausta Puustosta soilla 20 % Kasvusta 23 % Hakkuukertymästä 14 % -> 20 % Nuorien kasvatusmetsien osuus yli 50 % Ojitettu 4,7 milj. ha KUNNOSTUSOJITUS Tapio 2/01 98
99 Tavoite Kasvun ylläpito Kunnostus vuoden välein hehtaaria/vuosi Kokonaisvaltainen suunnittelu, neuvonta ja toteutus KUNNOSTUSOJITUS Tapio 2/01 99
100 Kohteet Avainkysymykset Kokonaissuunnittelu Suometsien hoidon erityispiirteet Vesiensuojelu Luonnonhoito KUNNOSTUSOJITUS Tapio 2/01 100
101 Kohteet Puusto Kuvastaa kasvupaikan puuntuotoskykyä Pitää vesitaloutta tasapainossa Vaikuttaa kunnostusojituksen ajankohtaan Ensisijalla runsaspuustoiset alueet harvennuksen jälkeen KUNNOSTUSOJITUS Tapio 2/01 101
102 Kohteet Kasvupaikka Lämpösumma > 750 d.d. Taimikot - Alle 860 d.d.:n alueella vähintään puolukkaturvekangas II :n tasoa (VSR) - Etelä-Suomessa vähintään varputurvekangas I:n ravinteisuustasoa (IR,TR) KUNNOSTUSOJITUS Tapio 2/01 102
103 Kohteet Avainkysymykset Kokonaissuunnittelu Suometsien hoidon erityispiirteet Vesiensuojelu Luonnonhoito KUNNOSTUSOJITUS Tapio 2/01 103
104 Kokonaissuunnittelu Hakkuut ja hoitotyöt kalliita Kulkuolot huonot Käyntikerrat vähenevät Työkokonaisuudet suurenevat Kustannustehokkuus paranee Metsänomistajien palvelu paranee KUNNOSTUSOJITUS Tapio 2/01 104
105 Avainkysymykset Kohteet Kokonaissuunnittelu Suometsien hoidon erityispiirteet Vesiensuojelu Luonnonhoito KUNNOSTUSOJITUS Tapio 2/01 105
106 Suometsien hoidon erityispiirteet Hieskoivu Harvennusten voimakkuus Alikasvokset Ravinneasiat Uudistaminen KUNNOSTUSOJITUS Tapio 2/01 106
107 Uudistamismenetelmän valinta turv la Kuivatusaste Ojikko-muuttuma Turvekangas 4-5 Ravinteisuustaso 1-3 Mänty Kuusi Koivu Luontainen Istutus/kylvö Muokkaamaton Laikutus Mätästys KUNNOSTUSOJITUS Tapio 2/01 107
108 Avainkysymykset Kohteet Kokonaissuunnittelu Suometsien hoidon erityispiirteet Vesiensuojelu Luonnonhoito KUNNOSTUSOJITUS Tapio 2/01 108
109 Kunnostusojitus ja vesiensuojelu Ojaeroosio vähäiseksi Kiintoaineen vähentäminen ennen vesistöä Sovelletaan eri menetelmiä Vesiensuojelusuunnitelma KUNNOSTUSOJITUS Tapio 2/01 109
110 Avainkysymykset Kohteet Kokonaissuunnittelu Suometsien hoidon erityispiirteet Vesiensuojelu Luonnonhoito KUNNOSTUSOJITUS Tapio 2/01 110
111 Luonnonhoito Pienialaiset korpinotkot kunnostamatta Tärkeät elinympäristöt (metsälaki, luonnonsuojelulaki) Toiminta suojelualueiden läheisyydessä Ennallistaminen/uhanalaiset suotyypit KUNNOSTUSOJITUS Tapio 2/01 111
112 Metsämaan ravinteisuuden hoito Kasvatuslannoitus Lannoituksen kannattavuus Terveyslannoitus Vesiensuojelu lannoituksessa Kokopuun ja energiapuun korjuu RAVINTEISUUDEN HOITO Tapio 2/01 112
113 Kasvatuslannoitus Tavoitteena puuntuotannon lisääminen Parhaat kohteet: keskinkertainen viljavuus keski-ikäinen puusto Puusto kunnossa ja soilla myös kuivatus kunnossa Pääravinteiden lisäystä RAVINTEISUUDEN HOITO Tapio 2/01 113
114 Lannoituksen kannattavuus Suomensalpietari, 8 vuotta 30 Sisäinen korko, % Puuston ikä, v. Mänty, kuivahko kangas Mänty, tuore kangas Kuusi, tuore kangas Kuusi, lehtomainen RAVINTEISUUDEN HOITO Tapio 2/01 114
115 Terveyslannoitus Korjataan maan ravinneoloja Elvytetään puustoa Turvemaat, ilmansaastealueet, kaskialueet Oireet näkyy puustossa, analyysit Kali, fosfori ja boori RAVINTEISUUDEN HOITO Tapio 2/01 115
116 Vesiensuojelu lannoituksessa Levitys sulaan maahan Suojavyöhykkeet Tasaisuuden ja tarkkuuden seuraaminen Suositeltuja lannoitteita ja määriä Pohjavesialueet RAVINTEISUUDEN HOITO Tapio 2/01 116
117 Kokopuun ja energiapuun korjuu Oksien ja neulasten mukana 2 4-kertainen ravinnemäärä Kuivat/tuoreet hakkuutähteet Kolmasosa tuoreista hakkuutähteistä jätetään Ei kokopuukorjuuta karuilta kasvupaikoilta tai kasvuhäiriöalueilta RAVINTEISUUDEN HOITO Tapio 2/01 117
Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu
Metsäomaisuuden hyvä hoito Kiertoaika Uudistaminen Taimikonhoito Ensiharvennus 1 Harvennushakkuu Metsän kiertoaika Tarkoittaa aikaa uudistamisesta päätehakkuuseen. Vaihtelee alueittain 60 120 vuotta Kierron
METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009
METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄNOMISTAJAN TAVOITTEET METSÄTALOUDELLEEN 2 Puuntuotanto ja myyntitulot Taloudellinen turvallisuus Metsän tunnearvot (sukutila) Virkistys ja vapaa-aika Sijoituskohde
Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen
Metsänuudistaminen Kari Vääränen 1 Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen 2 1 Metsän kehittyminen luonnontilassa 3 Vanhan metsäpalon merkkejä 4 2 Metsään Peruskurssilta opit kannattavaan 5 Luonnontilaisessa
Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013
Harvennus- ja päätehakkuut Matti Äijö 9.10.2013 1 METSÄN HARVENNUS luontainen kilpailu ja sen vaikutukset puustoon harventamisen vaikutus kasvatettavaan metsään (talous, terveys) päätehakkuu ja uudistamisperusteet
Milloin suometsä kannattaa uudistaa?
Milloin suometsä kannattaa uudistaa? Suometsien uudistaminen seminaari 3.12.2014 Eljas Heikkinen Suomen metsäkeskus Ojitetut suot turvekangastyypeittäin (VMI10) Ojitettuja soita puuntuotannon maalla yht.
Taimikonhoidon vaikutukset metsikön
Taimikonhoidon vaikutukset metsikön jatkokehitykseen ja tuotokseen Saija Huuskonen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Sisältö 1. Taimikonhoidon
Metsän uudistaminen. Mänty. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin
Metsän uudistaminen Mänty Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Suomessa kasvatettavat puulajit Yleisimmät puulajit: Mänty Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu Harvinaisemmat
Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu Julkilausuma
MIKSI METSÄNHOITOON KANNATTAA PANOSTAA? Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu 1948 Julkilausuma Jokainen metsäammattimies tietää, että metsiemme metsänhoidollinen tila antaa monissa suhteissa
Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin
Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Saija Huuskonen, Jaakko Repola & Jari Hynynen Tampere 15.3.2016 Biotalouden teemaseminaari Metsän mahdollisuudet biotaloudessa Pirkanmaan verkostopäivä Johdanto
Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa
Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Etelä-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,
- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA
METSIKKÖKUVIO - METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA TOIMENPITEET 1 2 Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen
Metsätalouden kannattavuuden parantaminen
Metsätalouden kannattavuuden parantaminen Jari Hynynen & Saija Huuskonen Luonnonvarakeskus Natural Resources Institute Finland Johdanto Talousnäkökulma metsänkasvatukseen ottaen huomioon se, että Metsien
Metsän uudistaminen. Raudus ja hieskoivu. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin
Metsän uudistaminen Raudus ja hieskoivu Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Suomessa kasvatettavat puulajit Yleisimmät puulajit: Mänty Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu
Tehokkuutta taimikonhoitoon
Tehokkuutta on TAIMIKONHOITOKOULUTUS Timo Saksa, METLA Metsänuudistamisen laatu Etelä-Suomi Pienten taimikoiden tila kohentunut - muutokset muokkausmenetelmissä - muokkauksen laatu - viljelymateriaalin
METSÄNHOITO. 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus
METSÄNHOITO 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus Luennon aiheet Kemera-tuki Mikä se on? Mihin sitä saa? Nuoren metsän hoito Kunnostusojitus Metsätiet Vesiensuojelu metsätaloudessa Laki kestävän metsätalouden
Kehitysluokat ja metsän uudistamisen perusteet. Ari Lemetti 25.9.2013
Kehitysluokat ja metsän uudistamisen perusteet Ari Lemetti 25.9.2013 1 KEHITYSLUOKAT JA UUDISTAMINEN OSIO 3 kehitysluokkien merkitys metsänhoidossa, tuntomerkit ja keskeiset toimenpiteet kussakin kehitysluokassa
Metsän uudistaminen. Kuusi. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin
Metsän uudistaminen Kuusi Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Suomessa kasvatettavat puulajit Yleisimmät puulajit: Mänty Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu Harvinaisemmat
Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa
Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Pohjois-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,
Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme
Taimikonhoito Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme Taimitermejä Pieni taimikko: keskipituus alle 1,3 metriä Varttunut taimikko: keskipituus yli 1,3 metriä, keskiläpimitta alle 8 cm Ylispuustoinen
Maanmittauslaitos 2015 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2015
RN:o 15:1/1 n. 2,5 ha RN:o 2:131 18,5 ha RN:o 2:87/0 37,1 ha Maanmittauslaitos 2015 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2015 n. 2,5 ha RN:o 15:1/1 RN:o 2:87/0 37,1 ha RN:o 2:131 18,5 ha Raimola 595-427-2-87/0
Koivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö 21.8.2012
Koivun laatukasvatusketjut Pentti Niemistö 21.8.2012 Raudus vai Hies Raudus- ja hieskoivun laatuerot Rauduskoivut kasvavat järeämmiksi ja suoremmiksi syynä puulaji sinänsä, mutta myös kasvupaikka, joka
Tukien pääperiaatteita
Metsänhoidon tuet Kestävän metsätalouden rahoituslaki Metsään peruskurssi Suolahti 12.3.2013 Kirsi Järvikylä 1 Tukien pääperiaatteita Yksityismetsätalouden tukeminen Alueellinen keskittäminen Kohteiden
Kuviokirja 2014. Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Kasvu m³/ha/v. Kui- tua. Hakkuu. tua 4,0. Kasvu. Kui- Hakkuu. tua.
Kunta Alue Ms 90 828 70 kirja 2014 Osa 8 Sivu 1 / 8 paikka Kunta 90 Alue 828 Ms 70 SIRKKALA Vallitseva jakso 16 5 1800 6 5 19 4,0 16 4 1600 6 5 16 3,4 Rauduskoivu 14 1 200 6 7 2 0,5 Nuoren metsän kunnostus
Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito
Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito Lassi Hakulinen 2.10.2013 TAIMIKON VARHAISHOITO JA TAIMIKONHOITO - kehitysluokat, yleistä taimikonhoidosta - taimikon varhaishoito -
21.10.2014, Joensuu. 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1
21.10.2014, Joensuu 1 Luento 4 METSÄN UUDISTAMINEN TASAIKÄISRAKENTEISESSA METSÄN KASVATUKSESSA Uudistamiseen vaikuttavat tekijät Nykyaikaiset metsänuudistamismenetelmät (luontainen ja viljely) ja uudistamisketjun
Suomen metsien inventointi
Suomen metsien inventointi Metsäpäivä Kuhmo 26.3.2014 Kari T. Korhonen / Metla, VMI Sisältö 1. Mikä on valtakunnan metsien inventointi? 2. Metsävarat ja metsien tila Suomessa 3. Metsävarat t ja metsien
Metsänuudistaminen - edullisesti vai tehokkaasti?
Metsänuudistaminen - edullisesti vai tehokkaasti? Hannu Salminen & Anssi Ahtikoski Esityksen sisältö 1. Perusteet Metsänuudistaminen osana metsikön kasvatusketjua Kannattavuus 2. Laskentaharjoitus Kohteet
Liite 5 Harvennusmallit
Liite 5 Harvennusmallit Liitteen harvennusmallit osoittavat puuston kehitysvaiheen (valtapituus, metriä) ja tiheyden (pohjapinta-ala, m²/ha) perusteella metsikön harvennustarpeen ja hakkuussa jätettävän,
Metsänuudistaminen. Suolahti 29.1.2013 Metsäneuvoja Tarja Salonen
30.1.2013 Metsänuudistaminen Suolahti 29.1.2013 Metsäneuvoja Tarja Salonen Metsänuudistamisen vaiheet Valmistelevat työt Uudistusalan raivaus Hakkuutähteiden korjuu Kantojen nosto Kulotus Maanmuokkaus
Kuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuu. Kasvu m³/ha/v. Kui- tua. tua 9,8. Hakkuu. Kasvu. Kui- tua.
Kunta Alue Ms 420 599 517 kirja 2015 Osa 8 Sivu 1 / 5 paikka Kunta 420 Alue 599 Ms 517 HEIKKIMÄKI Vallitseva jakso 44 17 600 20 17 136 43 90 9,8 35 0 14 19 15 3 1 2 0,3 45 7 232 20 15 54 29 24 3,7 45 7
Metsänhoitotyöt kuvioittain
Sivu 17 5.4.2019 Metsänhoitotyöt kuvioittain 794 Taimikonharvennus 2020 0,2 78 797 Nuoren metsän kunnostus 2020 0,2 185 Mahdollisesti liito-oravalle soveltuva alue.sekapuustoisuus säilytetään. 801 Nuoren
KANNATTAVA PUUNTUOTANTO. Tapio 1
1 Puuntuotannon laskuoppi Kertolasku: määrä x hinta (laatu) = myyntitulo Lisää määrää, panosta tukkipuuhun. Korkolasku: arvokasvu-% = puustoon sidotun rahan tuotto Vertaa arvokasvua vaihtoehtoisiin sijoituksiin
Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa?
Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa? Saija Huuskonen Metla Kannattavan metsänkäsittelyn menetelmät seminaari ja retkeily 13.-14.6.2013 Lahti Metsikön kasvatusketju: Puuston kehitystä
Taimikonhoito. Jari Hynynen, Karri Uotila, Saija Huuskonen & Timo Saksa
Taimikonhoito Jari Hynynen, Karri Uotila, Saija Huuskonen & Timo Saksa Metsäteollisuus 20 mrd. Metsätalous 3 mrd. Metsänhoito 0,3 mrd. Lähde: Suomen virallinen tilasto (2013), Metsätilastollinen vuosikirja
TAIMIKONHOITO. Metsän kiertokulku 19.02.2013. Tero Ojarinta. Metsään Peruskurssilta opit oman metsän hoitoon 19.2.2013
TAIMIKONHOITO 19.02.2013 Tero Ojarinta Metsän kiertokulku Kuva: Tavoiteneuvontakansiot Taimikonhoito Metsäkeskus Keski-Suomi 1 Metsiköiden jakautuminen kehitysluokkiin 0,8 % Lähde: Metla, metsätilastollinen
TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala
TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA Timo Pukkala Sisältö Jaksollinen jatkuva Tasaikäisen metsän jatkuva kasvatus Alikasvos Metsän uudistaminen Metsänhoidon tukeminen Säännöllisen
Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys
Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen alueen metsävarat 2004 2006 ja niiden kehitys 2000-2006 Kari T. Korhonen Valtakunnan metsien inventointi/metla Kari.t.Korhonen@metla.fi VMI10/ 9.8.2007 1 VMI10 Maastotyöt
Taimikonhoito. Mänty Ohjeet omatoimiseen taimikonhoitoon Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Sykettä Keski Suomen metsiin
Taimikonhoito Mänty Ohjeet omatoimiseen taimikonhoitoon Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Taimikonhoito Tavoitteena luoda sopivalla tiheydellä ja puulajisuhteella
Korpien luontainen uudistaminen
Korpien luontainen uudistaminen Hannu Hökkä, Jaakko Repola & Markku Saarinen Kiitokset: Luken Rovaniemen ja Oulun APAL-tiimit, Metsähallitus Lapin metsätalouspäivät Rovaniemi, 2.2.2017 Sisältö Korpien
Energiapuun korjuu ja kasvatus
Energiapuun korjuu ja kasvatus Jaakko Repola Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Metsähakkeen käyttö Suomen ilmasto- ja energiastrategia 2001:
Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys
Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueen metsävarat 24 26 ja niiden kehitys 1997-26 Kari T. Korhonen Valtakunnan metsien inventointi/metla Kari.t.Korhonen@metla.fi VMI1/ 9.8.27 1 VMI1 Maastotyöt 24 28 Otantamittauksia
METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027
METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027 Omistaja: Itä-Suomen yliopisto Osoite: Yliopistokatu 2, 80100 Joensuu Tila: Ahola 1:6 Kunta: Ilomantsi 2 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 METSÄN NYKYTILA... 4 2.1 Kasvupaikkojen kokonaispuusto...
Kuviotiedot Kunta Alue Ms pääpuulaji. Monimuotoisuus ja erityispiirteet C1 Lähimetsä Osin aukkoinen. Monimuotoisuus ja erityispiirteet
Kunta Alue Ms 169 1 3 Kuvio Pa, ha Kasvupaikka ja Kuviotiedot 2016 Sivu 1 / 15 Kunta 169 Alue 1 Ms 3?? jne. Lohko 1 123 0,7 Kuiva kangas ja vastaava suo Nuori kasvatusmetsikkö 40 59 41 8 0 0 0 19 7 2 2
METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027
METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027 Omistaja: Itä-Suomen yliopisto Osoite: Yliopistokatu 2, 80101 Joensuu Tila: Suotalo 30:14 Kunta: Ilomantsi 2 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 METSÄN NYKYTILA... 4 2.1 Kasvupaikkojen
Energiapuu ja metsänhoito
Energiapuu ja metsänhoito Energiapuun korjuu kasvatusmetsistä Ainespuu on metsänkasvatuksen päätuote ja energiapuu aina sivutuote. Metsänomistajan tuloista 80% tulee tukkipuun myynnistä. Energiapuu mahdollistaa
Päivän teemat. Metsäiset lait Kehitysluokka Kiertoaika Metsänhoito- ja hakkuu-toimenpiteitä
Päivän teemat Metsäiset lait Kehitysluokka Kiertoaika Metsänhoito- ja hakkuu-toimenpiteitä Metsätaloutta koskevia lakeja Metsälaki (muutos 1.1.2014) Laki puutavaran mittauksesta (muutos 1.7.2013) Laki
Energiapuun kasvatus
Energiapuun kasvatus Energiapuun kasvatus Suositusten laadinnan yhteydessä selvitettiin Metlan kanssa eri vaihtoehtoja. Männyn energia- + ainespuu > suositukseen Ei tässä vaiheessa mukaan: Kuusen energia-
Taimikonhoidon perusteet.
Taimikonhoidon perusteet Mikä on taimikko? Metsää, jossa ei vielä ole kuitupuun mitat täyttävää puuta. (uusi metsälaki alle 7 cm rinnankorkeudelta on taimi) Vasta istutettu metsä voi olla jo taimikko vakiintunut
Metsän uudistaminen.
Metsän uudistaminen Uudistamiskypsyys -Metsänhoitosuosituksissa uudistamisen ajankohta määritellään puuston järeyden perusteella -Puuston pohjapinta-alalla painotettu keskiläpimitta -Epätasaisissa, hoitamattomissa
Mäntytukkipuu 55,9 46,3 11,3. Mäntykuitupuu 17,8 15,0 11,3. Kuusitukkipuu 57,2 46,6 10,6. Kuusikuitupuu 18,1 14,8 10,6. Koivutukkipuu 44,2 36,7 10,9
TILA-ARVIO Sivu 1 / 4 TILA-ARVIO TILA-ARVION KÄYTTÖTARKOITUS Tilakauppa ASIAKKAAN TIEDOT Tilat/määräalat Kiinteistötunnus PYSTYKIVENAHO 422-406-8-37 RIMPIAHO 422-406-8-42 Omistaja Puhelin Osoite LASKENNAN
Kainuun metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys
Kainuun metsäkeskuksen alueen metsävarat 2004 2006 ja niiden kehitys 2001-2006 Kari T. Korhonen Valtakunnan metsien inventointi/metla Kari.t.Korhonen@metla.fi VMI10/ 9.8.2007 1 VMI10 Maastotyöt 2004 2008
Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus
Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus Johdanto Metsänomistajan tavoitteet ja metsien luontaiset edellytykset
Kuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuuv. Kui- tua. Kasvu m³/ha/v. tua 18,9. Kasvu. Kui- Hakkuu. tua.
Kunta Alue Ms 420 558 502 kirja 2015 Osa 8 Sivu 1 / 9 paikka Kunta 420 Alue 558 Ms 502 TYRYNLAHTI Vallitseva jakso 31 40 2151 15 13 275 11 243 31 40 2151 15 13 275 11 243 18,9 18,9 Ensiharvennus 2015 2017
Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys
Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueen metsävarat 2005 2006 ja niiden kehitys 1998-2006 Kari T. Korhonen Valtakunnan metsien inventointi/metla Kari.t.Korhonen@metla.fi VMI10/ 19.10.2007 1 VMI10 Maastotyöt
Mäntytukkipuu 55,9 46,3 11,3. Mäntykuitupuu 17,8 15,0 11,3. Kuusitukkipuu 57,2 46,6 10,6. Kuusikuitupuu 18,1 14,8 10,6. Koivutukkipuu 44,2 36,7 10,9
TILA-ARVIO Sivu 1 / 5 TILA-ARVIO TILA-ARVION KÄYTTÖTARKOITUS Kiinteistökauppa ASIAKKAAN TIEDOT Tilat/määräalat Kiinteistötunnus EEROLA 167-431-2-4 Omistaja Puhelin Osoite LASKENNAN TIEDOT Laskennassa käytettävät
RN:o 2:95 2,5 ha. RN:o 2:87 n.19,3 ha
RN:o 2:95 2,5 ha RN:o 2:87 n.19,3 ha Maanmittauslaitos 2014 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2014 2,5 ha Palonen 595-427-2-95 Raimola 595-427-2-87 Maanmittauslaitos 2014 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus
Kasvupaikkatekijät ja metsätyypit
Kasvupaikkatekijät ja metsätyypit Sisältö Kasvupaikkatekijöiden merkitys metsänkasvuun Metsätalousmaan pääluokat puuntuottokyvyn ja kasvupaikan (kivennäismaa/turvemaa) perusteella Metsätyyppien merkitys
Metsänhoito on omaisuuden hoitoa
Metsänhoito on omaisuuden hoitoa Metsäpäivä 13.4.2019 Petri Parviainen Mhy Keski-Savo Kohti kevättä, ajankohtaisia asioita Kevään askelmerkit Metsissä on hyvä näkyvyys, ennen kuin lehdet tulevat puuhun
Kuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuuv. Kui- tua. Kasvu m³/ha/v. tua 1,4. Hakkuu. Kasvu. Kui- tua.
Kunta Alue Ms 593 463 42 kirja 2017 Osa 8 Sivu 1 / 9 paikka Kunta 593 Alue 463 Ms 42 MYLLYRINNE Vallitseva jakso 10 1 3 2 4 0 0 1,4 8 0 200 3 3 1 0 0 0,2 10 1 1400 3 3 3 0 0 1,2 Taimikon hoito 2020-2022
Suometsien kasvatuksen kannattavuus
Suometsien kasvatuksen kannattavuus Esitelmän sisältö: Lyhyt aikajänne Sijoitetun pääoman tuotto kunnostusojituksessa Pitkä aikajänne Yhden kiertoajan nettotulojen nykyarvo Optimointi Uudistaminen turvemailla
Kuviokirja Kui- tua. Kasvu m³/ha/v. Hakkuu. tua 10,9. Kasvu. Hakkuu. Kui- tua. tua 7,5. Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä
Kunta Alue Ms 593 463 95 kirja 2019 Sivu 1 / 6 Kunta 593 Alue 463 Ms 95 METSÄPELTO II jne. Vallitseva jakso 51 21 566 22 19 186 85 96 10,9 52 12 297 23 19 111 70 39 6,3 52 3 87 20 18 25 11 13 1,4 Rauduskoivu
Uusi metsälaki riistanhoidon kannalta
Uusi metsälaki riistanhoidon kannalta Lapua 26.11.2013 Antti Pajula Suomen metsäkeskus, julkiset palvelut Etelä- ja Keski-Pohjanmaa Tasaikäisrakenteinen metsätalous Tavoitteena tasarakenteisen ja -ikäisen
Millaisia suometsät ovat VMI10:n tuloksia soiden pinta-aloista sekä puuston tilavuudesta ja kasvusta
Uutta tietoa suometsätalouteen Suometsätalous tutkimusohjelman tulokset käytäntöön seminaari Sokos Hotelli Vantaa, Tikkurila 12.4.2011 Millaisia suometsät ovat :n tuloksia soiden pinta-aloista sekä puuston
Suometsänhoidon panosten vaikutus puuntuotantoon alustavia tuloksia
Suometsänhoidon panosten vaikutus puuntuotantoon alustavia tuloksia Hannu Hökkä & Anssi Ahtikoski Luonnonvarakeskus Tapion metsäpolitiikkafoorumin tutkijapaneeli 17.4.2019 Taustaa Suometsien puuntuotantoon
Metsänuudistamisen laatu ja laadunhallinta
Metsänuudistamisen laatu ja laadunhallinta MMT Timo Saksa Kajaani 18.11.2011 Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 Laadunvalvonnalla pitkä historia Ote Pietari I Suuren (1682-1725) laatupolitiikasta
NUORTEN METSIEN RAKENNE JA KEHITYS
NUORTEN METSIEN RAKENNE JA KEHITYS Saija Huuskonen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa Tutkimuksen tavoitteet 1. Selvittää 198-luvulla onnistuneesti perustettujen havupuuvaltaisten taimikoiden metsänhoidollinen
Metsänuudistaminen. Metsien hoito ja puunkorjuu 10 ov EI, OH 3.5.2012
Metsänuudistaminen Metsien hoito ja puunkorjuu 10 ov EI, OH 3.5.2012 Uudistaminen Pyritään saamaan aikaan uusi tuottava metsä Uudistamista pidetään metsätalouden kestävyyden ja kansantalouden kannalta
RN:o 23:36. n.58,8 ha
?? RN:o 23:36 n.58,8 ha 0 metri Mittakaava: 1:10 000 400,0? Maanmittauslaitos 2014 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2014? Tammasuo 687-414-23-36 0 3 000 metri Mittakaava: 1:75 000 Maanmittauslaitos
Sastamalan kaupungin metsäomaisuus. Katariina Pylsy 30.9.2015
Sastamalan kaupungin metsäomaisuus Katariina Pylsy 30.9.2015 Metsäomaisuuden laajuus 2013 Vammala Mouhijärvi Suodenniemi Kiikoinen Äetsä Ritajärvi Yhteensä Metsämaa 823 568 289 108 203 192 Kitumaa 81 54
n.20,5 ha
476-406-0- n.20,5 476-406-0- n.20,5 Maununsuo kt. 476-406-0- Peruskartta Mittakaava :5000 Koordinaatisto Keskipiste Tulostettu ETRS-TM35FIN (508095, 6988752) Copyright Maanmittauslaitos 206/Copyright Lantmäteriverket
Viljelytaimikoiden kehitys VMI:n mukaan
Viljelytaimikoiden kehitys VMI:n mukaan Viljelymetsien kasvu ja tuotos SMS:n metsänhoito- ja taksaattoriklubit Antti Ihalainen ja Kari T. Korhonen Luke / Metsävarojen inventointi ja metsäsuunnittelu Metsäsuunnittelu
Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla
ANNA METSÄLLESI UUSI MAHDOLLISUUS! Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla Seuraavien sivujen esimerkkimetsien suunnittelut ja hakkuut on toteutettu Arvometsän toimesta. Taloudellinen
LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄN OHJELMA
LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄN OHJELMA 09.00 Kahvitarjoilu 09.20 Avaus Pentti Vatanen Kiihtelysvaaran EOSK 9.30 Uudet metsänhoitosuositukset ja energiapuu Urpo Hassinen Metsäkeskus 10.00 Laki metsätuhojen torjunnasta
Motit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen
Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen Motit liikkeelle -hankeen tavoitteena on: Lisätä metsänomistajien tietoisuutta omistamiensa metsien
Harvennushakkuut ja laatupuun kasvattaminen
Harvennushakkuut ja laatupuun kasvattaminen harvennushakkuiden perusteet puunkorjuu kangas- ja turvemailla 5.3.2013 Kari Vääränen 1 Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen 2 Metsäkeskus Keski-Suomi 1
RAIVAUSSAHAKURSSI 2016 Sisältö:
RAIVAUSSAHAKURSSI 2016 Sisältö: - kehitysluokat, yleistä taimikonhoidosta - taimikon varhaishoito - luontainen kilpailu ja sen vaikutukset puustoon - taimikonhoitokohteet, ajoitus ja menetelmät - harventamisen
Pienet vai vähän suuremmat aukot - kuusen luontainen uudistaminen turv la Hannu Hökkä Metla Rovaniemi
Pusikoita vai puuntuotantoa tutkimuspäivä Rovaniemellä 11.12.2014 Pienet vai vähän suuremmat aukot - kuusen luontainen uudistaminen turvemailla Hannu Hökkä Metla Rovaniemi Taustaa Suomessa pitkät perinteet
Mikä on taimikonhoidon laadun taso?
Mikä on taimikonhoidon laadun taso? MMT Timo Saksa Luonnonvarakeskus Suonenjoen toimipaikka Pienten taimikoiden laatu VMI:n mukaan Tyydyttävässä taimikossa kasvatettavien taimien määrä on metsänhoito-suositusta
Mäntytukkipuu 58,5 48,1 11,8. Mäntykuitupuu 18,5 15,5 11,8. Kuusitukkipuu 60,2 48,7 11,1. Kuusikuitupuu 19,1 15,5 11,1. Koivutukkipuu 45,8 37,7 11,6
TILA-ARVIO Sivu 1 / 5 TILA-ARVIO TILA-ARVION KÄYTTÖTARKOITUS Kiinteistökauppa ASIAKKAAN TIEDOT Tilat/määräalat Kiinteistötunnus JOKELA 422-432-7-57 Omistaja Puhelin Osoite LASKENNAN TIEDOT Laskennassa
Tuloksia metsikön kasvatusvaihtoehtojen vertailulaskelmista. Jari Hynynen & Motti-ryhmä/Metla
Tuloksia metsikön kasvatusvaihtoehtojen vertailulaskelmista Jari Hynynen & Motti-ryhmä/Metla TutkijaMOTTI - metsikkötason analyysityökalu Käyttäjän antamat tiedot Puusto- ja kasvupaikkatieto Metsänkäsittelyn
Metsäohjelman seuranta
Metsäohjelman seuranta Pohjois-Pohjanmaa Eeva-Liisa Repo, elinkeinopäällikkö Oulu 29.1.2018 Sisältö Metsänhoitotyöt Metsäluonnonhoito Hakkuut Yksityismetsätalouden kannattavuus Energiapuun käyttö Metsänhoitotyöt
Kasvu- ja tuotostutkimus. Tutkimuskohteena puiden kasvu ja metsien kehitys. Luontaisten kasvutekijöiden vaikutukset. Männikköä karulla rämeellä
Kasvu- ja tuotostutkimus tutkittua tietoa puiden kasvusta ja metsien kehityksestä Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Jari Hynynen Tutkimuskohteena puiden kasvu ja metsien kehitys Miten kasvuympäristö ja
Riihimäen kaupungin metsäsuunnitelma 2015-2022
Riihimäen kaupungin metsäsuunnitelma 2015-2022 Tiivistelmä Metsäsuunnitelma antaa vankan pohjan metsäomaisuuden hoitoon ja sen arvonmääritykseen. Suunnitelma tehdään metsänomistajan tavoitteiden mukaisesti
UPM Metsäsuunnitelma
UPM Metsäsuunnitelma Tulostettu 20.6.2016 Sivu 1/24 UPM Metsäsuunnitelma 2016-2025 Omistaja Osoite Puhelin 0440187651 Sähköposti Kajaanin Kaupunki PL 132/ metsätoimisto Martti Härkönen 87100 KAJAANI UPM:n
KONGINKANGAS. Lohko Kuvio Ala Kasvupaikka maalaji Kehitysluokka. 21 1 0,2 kangas, lehtomainen kangas hienoainesmoreeni 3
KONGINKANGAS Konginkankaan taajama koostuu kuvioista 1-3 ja 5-19. Alueen kaavamerkinnät ovat VL, VU, VP ja VK. Alueen kaikki kuviot ovat asutuksen välittömässä läheisyydessä. Hoitoluokitukseltaan kuviot
Mäntytukkipuu 58,5 48,1 11,8. Mäntykuitupuu 18,5 15,5 11,8. Kuusitukkipuu 60,2 48,7 11,1. Kuusikuitupuu 19,1 15,5 11,1. Koivutukkipuu 45,8 37,7 11,6
TILA-ARVIO Sivu 1 / 5 TILA-ARVIO TILA-ARVION KÄYTTÖTARKOITUS Kiinteistökauppa ASIAKKAAN TIEDOT Tilat/määräalat Kiinteistötunnus SAUNAVAARA 422-415-34-3 Omistaja Puhelin Osoite LASKENNAN TIEDOT Laskennassa
Johdanto. 2) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään; eikä
Metsäsanasto 2 (12) Johdanto Maisematyölupahakemuksia tehdessään eri tahojen suositellaan kutsuvan eri hakkuutapoja tässä sanastossa esitetyillä nimillä. Tekstin tarkoituksena on selventää ja yhtenäistää
Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen
Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen METSÄNHOIDON TYÖLAJIT maanmuokkaus luontainen uudistaminen, kylvö tai istutus taimikon varhaishoito
Kestävää metsätaloutta turv la?
Kestävää metsätaloutta turvemailla? Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 30.1.2014 1 30.1.2014 2 Sisältö 1. Ongelmat 2. Luopuminen ja ennallistaminen 3. Avohakkuuton metsänhoito 30.1.2014 3 Turvemaiden
UPM Metsäsuunnitelma
UPM Metsäsuunnitelma Tulostettu 20.6.2016 Sivu 1/30 UPM Metsäsuunnitelma 2016-2025 Omistaja Osoite Puhelin 0440187651 Sähköposti Kajaanin Kaupunki PL 132/ metsätoimisto Martti Härkönen 87100 KAJAANI UPM:n
Puustorakenteet ja metsänkasvatuksen vaihtoehdot turv la. Markku Saarinen METLA Parkano
Puustorakenteet ja metsänkasvatuksen vaihtoehdot turvemailla Markku Saarinen METLA Parkano Tunnista ensin kasvupaikka Jäkäläturvekangas I Jäkäläturvekangas II Aidot puustoiset suot Varputurvekangas I Puolukkaturvekangas
Mäntytukkipuu 58,5 48,1 11,8. Mäntykuitupuu 18,5 15,5 11,8. Kuusitukkipuu 60,2 48,7 11,1. Kuusikuitupuu 19,1 15,5 11,1. Koivutukkipuu 45,8 37,7 11,6
Sivu 1 / 4 ASIAKKAAN TIEDOT Tilat/määräalat Kiinteistötunnus KOIVUNIEMI 426-405-182-3 Omistaja Puhelin Osoite LASKENNAN TIEDOT Laskennassa käytettävät hinnat Avohakkuu Harvennus Ensiharvennus /m³ /m³ /m³
Julkaistu Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 2013. 309/2013 Valtioneuvoston asetus. riistavahingoista. Annettu Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 2013
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 2013 309/2013 Valtioneuvoston asetus riistavahingoista Annettu Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 2013 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti
Metsäohjelman seuranta
Metsäohjelman seuranta Pohjois-Savo Seppo Niskanen, elinkeinopäällikkö Kuopio 28.12.2017 Sisältö Metsänhoitotyöt Metsäluonnonhoito Hakkuut Yksityismetsätalouden kannattavuus Energiapuun käyttö Metsänhoitotyöt
Erirakenteinen metsänkasvatus. Tiina Ojansivu 21.10.2014
Erirakenteinen metsänkasvatus Tiina Ojansivu 21.10.2014 Metsälain muutokset kasvatushakkuissa Erirakenteinen metsänkasvatus hyväksyttiin metsänkasvatusmenetelmäksi. Poiminta- ja pienaukkohakkuut katsotaan
Kuviokirja 2012. Kasvu tua. Hakkuu. Kui- tua 7,5. --------- Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuu. Kui- Kasvu. tua.
Kunta Alue Ms 694 1 10 kirja 2012 Osa 8 Sivu 1 / 62 paikka Kunta 694 Alue 1 Ms 10 MÄNTYNIEMI II jne. 10 1 0,8 ha Metsämaa Kangas Lehtomainen kangas ja vastaava suo 04 Uudistuskypsä metsikkö Vallitseva
Metsäohjelman seuranta
Metsäohjelman seuranta Uusimaa Karen Wik-Portin, aluejohtaja Helsinki 28.12.2017 Sisältö Metsänhoitotyöt Metsäluonnonhoito Hakkuut Yksityismetsätalouden kannattavuus Energiapuun käyttö Metsänhoitotyöt
Muuttaako energiapuun korjuu metsänhoitoa? Jari Hynynen & Timo Saksa Metla
Muuttaako energiapuun korjuu metsänhoitoa? Jari Hynynen & Timo Saksa Metla Metsähakkeen käytön kehitys Milj. m 3 8 7 6 5 4 3 2 Pientalojen käyttö Runkopuu Pienpuu Kannot Hakkuutähteet 1 0 2006 2007 2008
Metsäsuunnitelma vuosille 2013-2022
Sivu 1 Metsäsuunnitelma vuosille 2013-2022 Omistaja Metsänomistaja Malli Osoite Metsätie 1, 00100 HELSINKI Puhelin 050-1234567 Sähköposti matti.metsanomistaja@metsa.fi Metsäsuunnitelman pinta-alat: Metsämaa
Paljonko metsäsijoitus tuottaa?
Paljonko metsäsijoitus tuottaa? Metsä on yksi mahdollinen sijoituskohde. Metsäsijoituksen tuotto riippuu mm. siitä, kuinka halvalla tai kalliilla metsän ostaa, ja siitä, kuinka metsää käsittelee. Kuvan