HYVÄN METSÄNHOIDON SUOSITUKSET

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HYVÄN METSÄNHOIDON SUOSITUKSET"

Transkriptio

1 HYVÄN METSÄNHOIDON SUOSITUKSET JOHDANTO Tapio 2/01 1

2 Johdanto Miksi uudet suositukset? Suositusten tavoite Mitä uutta? Metsien kestävä hoito ja käyttö Metsien hoidossa ja käytössä huomioon otettavaa JOHDANTO Tapio 2/01 2

3 Miksi uudet suositukset? Edelliset suositukset 1994 Luonnonhoidon seurannan tulokset Uudet metsä- ja luonnonsuojelulait, sertifiointi Uutta tutkimustietoa Kansallinen metsäohjelma 2010 (KMO) JOHDANTO Tapio 2/01 3

4 Miksi uudet suositukset? KMO:n visio: Kestävää hyvinvointia monimuotoisista metsistä milj. m Raakapuun teollinen käyttö ml. tuontipuu Lähde: METLA JOHDANTO Tapio 2/01 4

5 Miksi uudet suositukset? Uhanalaisten lajien määrä elinympäristöittäin KMO:n visio: Kestävää hyvinvointia Yhteensä 1505 lajia Metsät Suot Vedet monimuotoisista metsistä Rannat Kalliot Tunturipaljat Kultuuriympäristöt 0 Lähde: Uhanalaisten lajien II seurantatyöryhmä JOHDANTO Tapio 2/01 5

6 Miksi uudet suositukset? On huolehdittava lisääntyvän puunkäytön turvaavasta puuntuotannosta ja ja metsäluonnon biologisen monimuotoisuuden säilyttämisestä tasapainoisena kokonaisuutena. Huomisen metsät luodaan hyvällä metsänhoidolla. JOHDANTO Tapio 2/01 6

7 Miksi uudet suositukset? Laaja valmistelu Kehittämis- ja vaikuttavuuskysely, 1998 Metsänhoidon linjaukset seminaari, 5/1999 Käyttäjä- ja sidosryhmien edustajat projektissa Kehittämisehdotuksia pyydetty eri tahoilta, 5/2000 Asiantuntijaseminaari, 5/2000 Metsäkeskusten lausunnot, 9/2000 Tapion johtokuntakäsittely JOHDANTO Tapio 2/01 7

8 Miksi uudet suositukset? Talousmetsien kestävän hoidon ja käytön periaatteet 2000-luvun alussa 1. Tyydytetään erilaisia tarpeita. 2. Puuntuotantomahdollisuuksia hyödynnetään paremmin. 3. Biologinen monimuotoisuus säilytetään. 4. Jäljitellään metsien luontaista kehityskulkua. 5. Toimenpiteet toteutetaan metsiköittäin. JOHDANTO Tapio 2/01 8

9 Suositusten tavoite Hyvän metsänhoidon tavoitteena on taloudellisesti kannattavan puuntuotannon rinnalla metsäluonnon biologisen monimuotoisuuden säilyttäminen ja metsien muiden käyttömuotojen huomioon ottaminen. JOHDANTO Tapio 2/01 9

10 Suositusten tavoite Tavoitteellinen toiminta Päätöksenteon apuväline Metsänomistaja ratkaisee eri painotukset Selkeät tavoitteet Eri vaihtoehdot ja niiden seuraukset Suunnittelu ja toteutus - onnistunut lopputulos Seuranta ja mahdolliset korjaavat toimenpiteet JOHDANTO Tapio 2/01 10

11 Mitä uutta? Metsätalouden toimintaympäristön muutokset Kaikki talousmetsät Laaja valmistelu Painotukset ja tavoitteellinen toiminta Rakenteellisia muutoksia, asioiden selkeyttäminen Yksityiskohtaisuus, perustelut JOHDANTO Tapio 2/01 11

12 Mitä uutta? Uusia asioita ovat: Metsätalouden kestävyyden kuvaus Ennakkosuunnittelu, metsän käytön rajoitukset Arvokkaat elinympäristöt, rantametsät, taajamametsät, kesähakkuut, ennallistaminen Toimenpidetason muutoksia metsänuudistaminen taimikonhoito harvennushakkuut kunnostusojitus metsämaan ravinteisuuden hoito JOHDANTO Tapio 2/01 12

13 Metsien kestävä hoito ja käyttö Pitkä historia Kestävä kehitys: tulevat sukupolvet Nykyään laaja käsite Yleiseurooppalaiset kriteerit ja indikaattorit Käytännön tason periaatteet JOHDANTO Tapio 2/01 13

14 Metsien kestävä hoito ja käyttö Taloudellinen kestävyys Yksityismetsätalouden nettotulos MK/HA Lähde: Tapio ja Metla Uusiutumiskyky, elinvoimaisuus, yksityis- ja kansantalouden hyödyt Puunmyyntitulot Määrällisesti ja laadullisesti korkea puuntuotos Metsänhoidon investointien onnistuminen Metsätalouden vuotuinen nettotulos JOHDANTO Tapio 2/01 14

15 Metsien kestävä hoito ja käyttö Ekologinen kestävyys Metsien uhanalaisten lajien määrä elinympäristöittäin Kangasmetsät Lehtometsät Harjumetsät Metsäpaloalueet Metsät yleensä Suot yhteensä 67 Eliölajit ja niiden elinympäristöt suotuisa suojelutaso elinympäristöt, oltava tarjolla jatkuvasti sopivia Lajien tunnistaminen vaikeaa Metsäsuunnitelman käyttö Lähde: Uhanalaisten lajien II seurantatyöryhmä JOHDANTO Tapio 2/01 15

16 Metsien kestävä hoito ja käyttö Ekologinen kestävyys Jatkuvuus, koko kiertoaika Keskittäminen Käytännössä Arvokkaat elinympäristöt Säästö- ja lahopuu Lehtipuu, erityisesti haapa Kulotus Vesiensuojelu Soiden ennallistaminen JOHDANTO Tapio 2/01 16

17 Metsien kestävä hoito ja käyttö Sosiaalinen kestävyys Metsiin liittyvien hyvinvointitarpeiden oikeudenmukainen huomioon ottaminen Moniarvoisuus Monikäyttö, harrastukset Metsänhoitotyöt työllistävät Kansalaisten ja yhteisöjen osallistuminen Kulttuuri JOHDANTO Tapio 2/01 17

18 Metsien hoidossa ja käytössä huomioon otettavaa Puuntuotoskyvyn hyödyntäminen Kasvupaikkakohtaisuus Puuston käsittely metsiköittäin Metsän käytön rajoitukset Arvokkaat elinympäristöt - menettely kohteissa JOHDANTO Tapio 2/01 18

19 Metsien hoidossa ja käytössä huomioon otettavaa Rantametsät vesiensuojelu, luonto ja maisema suojavyöhyke jätetään aina Metsämaiseman hoito maiseman muodot rajauksessa vaikutetaan näkymiin kulttuurimaisema Taajamametsien hoito, kaavoitus JOHDANTO Tapio 2/01 19

20 Metsän uudistaminen Tausta Tavoitteet Avainkysymykset METSÄNUUDISTAMINEN Tapio 2/01 20

21 Uudistamistuloksen parantaminen Kestävyys Hakkuita lisää 5 10 milj. m 3 /v Edellyttää hyvää metsänhoitoa Jos nykytaso jatkuu, -> milj. m 3 /v Avohakkuualueet, joilla ei ole tehty uudistamistoimenpiteitä Osuus aukeasta alasta, % vuotta hakkuusta yli 4 vuotta hakkuusta Lähde: Metla/Timo Saksa METSÄNUUDISTAMINEN Tapio 2/01 21

22 Uudistamisen tavoite % Uudistamisen onnistuminen, VMI 9, varttuneet taimikot, hyvä ja tyydyttävä tulos Viljely Luontainen Tavoiteltava taimikko kuusi, mänty, koivu Nopeus ja varmuus toimenpiteet välittömästi hakkuun jälkeen onnistumiseen johtavat menetelmät Lähde: Metla/VMI tulokset METSÄNUUDISTAMINEN Tapio 2/01 22

23 Tavoiteltava taimikko Kasvupaikalle sopiva, taloudellisesti käyttökelpoinen puulaji Tasaisesti jakaantuneena, vähintään Keh.lk Mänty Kuusi Raudus Hies Haapa T1 T (1 200) METSÄNUUDISTAMINEN Tapio 2/01 23

24 Uudistamisen avainkysymykset Ajankohta Alueen rajaus Pääpuulajin valinta Uudistamismenetelmä viljely/luontainen maanmuokkaus puulajeittaiset painotukset ja tuloksen varmistaminen Monimuotoisuus METSÄNUUDISTAMINEN Tapio 2/01 24

25 Ajankohta Ensisijaisesti järeys, toissijaisesti ikä Harvennettu järeytyy Erikoispuun kasvatus, maisema, virkistys-käyttö yms. syistä voidaan jatkaa Soilla kasvu ja järeys Uudistamiskypsyyden määrittäminen Keskilpm. cm Ikä, v Mänty Tuore kangas Kuivahko kangas Kuiva kangas Kuusi Lehtom. kangas Tuore kangas Rauduskoivu Lh-kangas Tuore kangas Hieskoivu Lh- ja tuore kangas METSÄNUUDISTAMINEN Tapio 2/01 25

26 Uudistamisen avainkysymykset Ajankohta Alueen rajaus Pääpuulajin valinta Uudistamismenetelmä viljely/luontainen maanmuokkaus puulajeittaiset painotukset ja tuloksen varmistaminen Monimuotoisuus METSÄNUUDISTAMINEN Tapio 2/01 26

27 Alueen rajaus Luontaiset rajat Maisematekijät Säästöpuuryhmät 5 kpl/ha, puun ryhmiin Suojavyöhykkeet vesistöt, pienvedet, avosuot Monimuotoisuudelle arvokkaat kohteet METSÄNUUDISTAMINEN Tapio 2/01 27

28 Alueen rajaus METSÄNUUDISTAMINEN Tapio 2/01 28

29 Uudistamisen avainkysymykset Ajankohta Alueen rajaus Pääpuulajin valinta Uudistamismenetelmä viljely/luontainen maanmuokkaus puulajeittaiset painotukset ja tuloksen varmistaminen Monimuotoisuus METSÄNUUDISTAMINEN Tapio 2/01 29

30 Pääpuulajin valinta Kasvupaikalla parhaiten menestyvä taloudellisesti arvokas puulaji Eri puulajien arvo, % Tukkiosuus Taloud. tulos Kuusi, mänty, rauduskoivu Hies vain turve- ja hienojakoisilla mailla Haapa ja hybridihaapa, pellot ja lehdot Muita luontaisesti syntyneitä aukkoihin Lievä lehtipuusekoitus Koivutukin laatu Alikasvokset Kuusi Mänty Raudus Hies Lähde: Metla/Hynynen ja kantohintatilasto METSÄNUUDISTAMINEN Tapio 2/01 30

31 Pääpuulajin valinta Kuusialikasvoksen elpyminen Pituuskasvu alkaa nopeutua 4 5 vuoden kuluttua Suuri koko/ikä ja nopea kasvu ennustavat hyvää elpymistä Pituus, m Viljelytaimikko Vapautusreaktio 14 v Täysin elpynyt alikasvos Vapauttamaton alikasvos Ikä, vuotta METSÄNUUDISTAMINEN Tapio 2/01 31

32 Uudistamisen avainkysymykset Ajankohta Alueen rajaus Pääpuulajin valinta Uudistamismenetelmä viljely/luontainen maanmuokkaus puulajeittaiset painotukset ja tuloksen varmistaminen Monimuotoisuus METSÄNUUDISTAMINEN Tapio 2/01 32

33 Uudistamismenetelmä Menetelmän valinta Kasvupaikan mukaan Luontainen vain, jos riittävät edellytykset Maalaji ratkaisee muokkauksen Tavoitteena kokonaiskustannuksiltaan edullinen ketju METSÄNUUDISTAMINEN Tapio 2/01 33

34 Uudistamismenetelmän valinta kivennäismailla Maalaji Karkea Keskikarkea Hieno Kuiva kangas Kasvupaikkatyyppi Kuivahko kangas Tuore kangas Lehtom. kangas Mänty Luont./kylvö Muokkaamaton Kuusi Istutus Äestys, laikutus Koivu Mätästys METSÄNUUDISTAMINEN Tapio 2/01 34

35 Maanmuokkaus Kasvupaikalle soveltuva menetelmä äestys laikutus laikkumätästys, ojitusmätästys (säätöauraus, Pohjois-Suomi) Minimoidaan haitat, vesistöt, monimuotoisuus ja maisema Kulotus METSÄNUUDISTAMINEN Tapio 2/01 35

36 Maanmuokkaus Muokkauksen hyödyt Säästää tukkimiehentäin tuhoilta Vähentää myyrätuhoja Vesiensuojelu tärkeää Lähde: Metla/Kinnunen METSÄNUUDISTAMINEN Tapio 2/01 36

37 Uudistamismenetelmä Hakkuut pähkinänkuoressa Hakkuu ennen hyvää siemenvuotta Raivaus - taimettumista haittaava puusto ei pienialaisia riista- ja monimuotoisuuskohteita Vältetään lintujen pesimäaikaa Hakkuutähteiden korjaaminen tuoreista hakkuutähteistä jätetään 1/3 säästö- ja lahopuut jätetään Kantokäsittely METSÄNUUDISTAMINEN Tapio 2/01 37

38 Uudistamisen avainkysymykset Ajankohta Alueen rajaus Pääpuulajin valinta Uudistamismenetelmä viljely/luontainen maanmuokkaus puulajeittaiset painotukset ja tuloksen varmistaminen Monimuotoisuus METSÄNUUDISTAMINEN Tapio 2/01 38

39 Kuusen uudistaminen Kuusi suositellaan uudistettavaksi istuttamalla Maanmuokkauksessa ensisijaisesti kohoumia muodostavia menetelmiä tainta/ha Lähde: Metsä, UPM-Kymmene tiedotuslehti 5/ Taimien kuolleisuus kuusen istutuksessa, % Äestys Laikutus Laikkumätästys Ojitusmätästys METSÄNUUDISTAMINEN Tapio 2/01 39

40 Kuusen uudistaminen Luontaisesti vain, jos taimiainesta on jo runsaasti olemassa Luontaisen uudistamisen edellytyksiä voidaan yrittää parantaa väljennyshakkuulla (jää runkoa/ha) METSÄNUUDISTAMINEN Tapio 2/01 40

41 Männyn uudistaminen Luontaisesti vain kuivahkoilla kankailla läpäisevillä mailla ja vastaavilla soilla hyvät siemenvuodet Kylvö, jos luontainen epävarmaa kylvötiheys vähintään 4000 kohtaa /ha Istutus tuoreilla ja hienojakoisilla kuivahkoilla kankailla sekä varpu- ja puolukkaturvekankailla METSÄNUUDISTAMINEN Tapio 2/01 41

42 Koivun uudistaminen Rauduskoivu istuttamalla lehtomaisille kankaille joilla vesitalous on kunnossa kesäistutus pienillä taimilla Kylvöä ja luontaista voidaan yrittää tuoreilla ja lehtomaisilla kankailla edellyttää hyvää muokkausta ei sovi hienojakoisille routiville maille Hieskoivu tuoretta kangasta vastaaville turv le, jos kuusi ei mahdollinen METSÄNUUDISTAMINEN Tapio 2/01 42

43 Muut puulajit Haapa ja hybridihaapa lehtomaisille kankaille kasvatuksen tavoite ratkaisee menetelmän Visakoivu ja muut erikoispuut, tosi harrastajille tammi, jalavat, lehmus vaativat nuorena tungosvaiheen saarni ja tervaleppä arkoja hallalle lehtikuusi rinnastetaan kotimaisiin puulajeihin Muut erikoispuut yksittäisinä metsänreunoilla METSÄNUUDISTAMINEN Tapio 2/01 43

44 Uudistamisen varmistaminen Taimikon tarkastus Pintakasvillisuuden torjunta Perkaus 2 v METSÄNUUDISTAMINEN Tapio 2/01 44

45 Tuhojen torjunta Tukkimiehentäi Juurikääpä Hirvieläimet Myyrät Muut tuhon aiheuttajat METSÄNUUDISTAMINEN Tapio 2/01 45

46 Uudistamisen avainkysymykset Ajankohta Alueen rajaus Pääpuulajin valinta Uudistamismenetelmä viljely/luontainen maanmuokkaus puulajeittaiset painotukset ja tuloksen varmistaminen Monimuotoisuus METSÄNUUDISTAMINEN Tapio 2/01 46

47 Monimuotoisuus Laho- ja säästöpuut Lehtipuut Lehdot Elinympäristöt Liekit = palanut puu = kulotus Vesien suojelu METSÄNUUDISTAMINEN Tapio 2/01 47

48 Metsän uudistaminen METSÄNUUDISTAMINEN Tapio 2/01 48

49 Maanmuokkaus Muokkauksen hyödyt Taimia, kpl /ha Muokkauksen vaikutus taimettumiseen Edistää luonnontaimien syntymistä Parantaa maan lämpötilaa, kosteusolosuhteita, kasvien ravinteiden saantia ja siten taimien alkukehitystä Lähde: Metla/Valtanen METSÄNUUDISTAMINEN Tapio 2/01 49

50 Maanmuokkaus Muokkauksen hyödyt Vähentää muun kasvillisuuden aiheuttamaa kilpailua Vähentää viljelytaimien kuolleisuutta Helpottaa viljelytyötä Lähde: Metla/Valtanen METSÄNUUDISTAMINEN Tapio 2/01 50

51 Taimikonhoito Tausta Tavoitteet Avainkysymykset TAIMIKONHOITO Tapio 2/01 51

52 Tausta Taimikonhoitoala* ha, * Sis. nuoren metsän kunnostuksen Valtio Teollisuus Yksityiset Lähde: Metla Kemera-rahoitteinen nuoren metsän hoito ha ha Tavoite ha TAIMIKONHOITO Tapio 2/01 52

53 Tiheyden ja puulajisuhteiden säätely kasvatettava puusto menestyy ensiharvennus kannattaa Optimi puuston määrän, kasvunopeuden ja laadun välillä yksi taimikonhoitokerta tiheys hoitaa laatua Taimikonhoito = perkaus ja harvennus Tavoitteet VT-männikkö Tulot ensiharvennuksessa, mk/ha Hoitamaton (12 m) (14 m) - Hoidettu Hakkuutulot Korjuukustannukset Nettotulot Lähde: Metla TAIMIKONHOITO Tapio 2/01 53

54 Avainkysymykset Reikäperkaus Ajankohta Tuhot Viivästynyt taimikonhoito nuoren metsän hoito energiapuun korjuu Luonnonhoito TAIMIKONHOITO Tapio 2/01 54

55 Reikäperkaus Metsänuudistaminen taimikon varhaishoito Tavoitteena yksi taimikonhoitokerta Reikäperkaus Taimikonhoito Tapio 2/01 55

56 Reikäperkaus Poistetaan pienestä taimikosta kasvatettavien puiden kehitystä haittaava vesakko (etäisyys < 0,5 1 metriä taimesta). Koivun kantovesat männyn taimikossa Lähde: Metla TAIMIKONHOITO Tapio 2/01 56

57 Avainkysymykset Reikäperkaus Ajankohta Tuhot Viivästynyt taimikonhoito nuoren metsän hoito energiapuun korjuu Luonnonhoito TAIMIKONHOITO Tapio 2/01 57

58 Mäntyvaltaiset taimikot Ajankohta Harvennus Valtapituus kpl/ha Etelä-Suomi 5 8 m Pohjois-Suomi 3 6 m Laatukasvatuksessa ja hirvituhoriskialueilla a. harvennus tai b. harvennus kahdessa vaiheessa Kylvötuppaaseen vain yksi taimi TAIMIKONHOITO Tapio 2/01 58

59 Ajankohta - Mäntyvaltaiset taimikot Kiertoajan tulot ja kustannukset VT-männikössä mk/ha Hoidettu Hoitamaton tulot kustannukset tulot kustannukset Taimikonhoito Ensiharvennus Toinen harvennus Päätehakkuu Lähde: Metla TAIMIKONHOITO Tapio 2/01 59

60 Ajankohta - Kuusivaltaiset taimikot Harvennus Valtapituus kpl/ha Etelä-Suomi 4 5 m Pohjois-Suomi 2 5 m Tiheä verhopuusto poistetaan kahdessa vaiheessa. Osa verhopuista voidaan kasvattaa kuitupuiksi ja parhaat rauduskoivuverhopuut tukkipuiksi. TAIMIKONHOITO Tapio 2/01 60

61 Ajankohta Kuusivaltaiset taimikot Puuntuotosta lisäävät rauduskoivusekoitus (< 25 %) sekä ylispuina kasvatettavat raudus- ja hieskoivut m³/ha Kokonaistuotos Kuitupuu Tukkipuu 0 ku 100% ku 75% + ko 25% Lähde: Metla TAIMIKONHOITO Tapio 2/01 61

62 Koivuvaltaiset taimikot HYVÄN METSÄNHOIDON SUOSITUKSET Ajankohta Harvennus, raudus Valtapituus kpl/ha Etelä-Suomi 5 8 m Pohjois-Suomi 3 7 m Harvennus, hies Etelä- Suomi 5 8 m Pohjois-Suomi 3 7 m Erittäin tiheät, luontaisesti syntyneet koivikot 2 vaiheessa, ensimmäinen 2 3 m TAIMIKONHOITO Tapio 2/01 62

63 Avainkysymykset Reikäperkaus Ajankohta Tuhot Viivästynyt taimikonhoito nuoren metsän hoito energiapuun korjuu Luonnonhoito TAIMIKONHOITO Tapio 2/01 63

64 Mäntyvaltaiset taimikot Tuhojen ehkäisy Kaarnakuoriaiset Läpimitaltaan yli 5 cm puun hakkuu kesällä Punalatikka Kasvatus tiheänä, typen lisäys Kuusivaltaiset taimikot Halla Suojaava verhopuusto Koivuvaltaiset taimikot Hirvieläimet Harvennus lievemmin, jätetään muitakin puulajeja tai harvennus myöhemmin TAIMIKONHOITO Tapio 2/01 64

65 Avainkysymykset Reikäperkaus Ajankohta Tuhot Viivästynyt taimikonhoito nuoren metsän hoito energiapuun korjuu Luonnonhoito TAIMIKONHOITO Tapio 2/01 65

66 Viivästynyt taimikonhoito Nuoren metsän hoito on Kemera-työmuoto - taimikonhoito, nuoren kasvatusmetsän harvennus sekä pystykarsinta Riukuuntunut nuori kasvatusmetsä kuntoon ennen varsinaista ensiharvennusta 8 12 m puusto tiheyteen kpl/ha hoidetussa ensiharvennus myöhemmin, ainespuuta runsaasti ja korjuu halvempaa puu helpommin markkinoille. TAIMIKONHOITO Tapio 2/01 66

67 Viivästynyt taimikonhoito Energiapuun korjuu, kun myyntikelpoisen ainespuun määrä alhainen runkoluku korkea poistettavien puiden elävän latvuksen osuus pieni. Korjuuta ja haketusta tuetaan valtion varoin energiapuu voi alentaa epäsuorasti metsänhoitokustannuksia. TAIMIKONHOITO Tapio 2/01 67

68 Avainkysymykset Reikäperkaus Ajankohta Tuhot Viivästynyt taimikonhoito nuoren metsän hoito energiapuun korjuu Luonnonhoito TAIMIKONHOITO Tapio 2/01 68

69 Luonnonhoito Taimikonhoidossa luodaan eri puulajien esiintymiseen perustuvat edellytykset monimuotoisuuden huomioon ottamiselle jatkuvuus Säästetään monimuotoisuudelle tärkeät puut vähäinen lehtipuusekoitus puumaiset katajat lahopuu. TAIMIKONHOITO Tapio 2/01 69

70 Taimikonhoito Reikäperkaus Ajankohta Tuhot Viivästynyt taimikonhoito nuoren metsän hoito energiapuun korjuu Luonnonhoito TAIMIKONHOITO Tapio 2/01 70

71 Kasvatushakkuut Tausta Tavoitteet Avainkysymykset KASVATUSHAKKUUT Tapio 2/01 71

72 Kasvatushakkuut Tausta Vuosina keskimäärin ha/v hakkuupinta-alasta 60 % markkinapuusta % VMI 8 mukaan kasvatushakkuiden tarve lähes kaksinkertainen ensiharvennusten tarve yli kaksinkertainen KASVATUSHAKKUUT Tapio 2/01 72

73 Tavoitteet Kasvutilan, valon, veden ja ravinteiden saannin säätely Puuston elinvoimaisuus Monimuotoisuuden hoito Kasvun ohjaaminen Käyttöpuun määrä ja tulot Laatu, järeys, kiertoaika KASVATUSHAKKUUT Tapio 2/01 73

74 Avainkysymykset Ajoitus Ensiharvennukset Puuvalinta Harvennusmallien soveltaminen Tuhot ja niiden torjunta KASVATUSHAKKUUT Tapio 2/01 74

75 Ajoitus Ennen kuin puiden latvukset supistuvat liikaa Elävä latvus vähintään mänty 40 % koivu 50 % kuusi 60 % m³/ha Lähde:Hynynen 1998 KASVATUSHAKKUUT Tapio 2/01 75

76 Avainkysymykset Ajoitus Ensiharvennukset Puuvalinta Harvennusmallien soveltaminen Tuhot ja niiden torjunta KASVATUSHAKKUUT Tapio 2/01 76

77 Ensiharvennus Taimikonhoito!! Taloudellinen hyödyntäminen alkaa Tilaa tulevaisuuden arvopuille Turvataan tuottavuus KASVATUSHAKKUUT Tapio 2/01 77

78 Ensiharvennus Kun valtapituus on metriä Taimikkona hoidetun metsikön keskiläpimitta on silloin cm Suhteellinen hakkuukustannus, 11 cm = 100 d 1,3 m cm KASVATUSHAKKUUT Tapio 2/01 78

79 Ensiharvennus Perusta luodaan taimikonhoidossa Tiheys taimi- Männikkö (VT) Kuusikko (MT) konhoidon Valtapituus, metriä jälkeen kpl/ha Suositus Takaraja Suositus Takaraja Rauduskoivikko (OMT) Hieskoivikko (turvemaa) KASVATUSHAKKUUT Tapio 2/01 79

80 Avainkysymykset Ajoitus Ensiharvennukset Puuvalinta Harvennusmallien soveltaminen Tuhot ja niiden torjunta KASVATUSHAKKUUT Tapio 2/01 80

81 Puuvalinta Suositaan kasvupaikalla parhaiten menestyviä, taloudellisesti arvokkaimpia puulajeja kuusi valintatilanteessa? Karuimpia kasvupaikkoja lukuun ottamatta lievä lehtipuusekoitus KASVATUSHAKKUUT Tapio 2/01 81

82 Kaksijaksoisen metsän kasvatus m Harventamaton Harvennettu Harventamaton Harvennettu Koivun kasvu Kuusen kasvutappio Lehto ku 21v/ko 18 v MT ku 26/ko 48 v Metla: MTA 763 KASVATUSHAKKUUT Tapio 2/01 82

83 Avainkysymykset Ajoitus Ensiharvennukset Puuvalinta Harvennusmallien soveltaminen Tuhot ja niiden torjunta KASVATUSHAKKUUT Tapio 2/01 83

84 Harvennusmallit 24 Puulajeittain Kasvupaikoittain Pohjapinta-ala, m²/ha Puusto suositellaan harvennettavaksi Kasvamaan jäävä puusto harvennuksen jälkeen keskimäärin Valtapituus, m KASVATUSHAKKUUT Tapio 2/01 84

85 Harvennusmallien soveltaminen 28 Tuoreen kankaan männiköt (khl 02 ja 03) Etelä-Suomi / korjuujäljen tarkastus (n=85) Pohjapinta-ala, m²/ha Mitatut ppa Suosituksen yläraja Suosituksen alaraja MMM:n päätös (Mitatut ppa) Valtapituus, m KASVATUSHAKKUUT Tapio 2/01 85

86 Runkolukumuunnokset Pohjapinta-alatavoite muunnetaan runkolukutavoitteeksi liitetaulukon 8a avulla Muunnos edellyttää keskiläpimitan selvittämistä KASVATUSHAKKUUT Tapio 2/01 86

87 Pohjapinta-alasta runkoluvuksi Pohja- Keskiläpimitta, pohjapinta-alalla painotettu, cm pinta ala Keskiläpimitta, aritmeettinen, cm m² 8,6 9,6 10,8 11,8 12,8 13,8 14, KASVATUSHAKKUUT Tapio 2/01 87

88 Puulaji HYVÄN METSÄNHOIDON SUOSITUKSET Runkolukusuositukset Pieniläpimittaiset (<13 cm) ensiharvennusmetsiköt, Etelä-Suomi Kasvupaikkatyyppi Valtapituus alle 12 m yli 12 m Tavoiterunkoluku ensiharvennuksen jälkeen, kpl/ha Mänty Tuore kangas Kuivahko kangas Kuiva kangas Kuusi Lehtomainen kangas Tuore kangas Rauduskoivu Lehtomainen kangas Tuore kangas Hieskoivu Lehtomainen kangas tai vastaava Tuore kangas Jos harvennus välttämätön < 10 m pituudessa, korotetaan lukuja kpl/ha KASVATUSHAKKUUT Tapio 2/01 88

89 Runkolukumuunnokset Koneellinen hakkuu Pohja- Keskiläpimitta, pohjapinta-alalla painotettu, cm pinta ala Keskiläpimitta, aritmeettinen, cm m²/ha 12,8 14,8 16,9 19,1 21,1 23,2 25,3 27,3 Runkoja 11 metrin puoliympyrällä, kpl KASVATUSHAKKUUT Tapio 2/01 89

90 Ppa-harvennusmallista johdettu runkolukusuositus Työpisteestä ajouran keskeltä mitattu säteeltään 11-metrinen puoliympyrä 35 Runkoja työpisteessä kpl Kuusi, lehtomainen Kuusi, tuore Mänty, tuore Mänty, kuivahko Mänty, kuiva Valtapituus m KASVATUSHAKKUUT Tapio 2/01 90

91 Avainkysymykset Ajoitus Ensiharvennukset Puuvalinta Harvennusmallien soveltaminen Tuhot ja niiden torjunta KASVATUSHAKKUUT Tapio 2/01 91

92 Tuhot ja niiden torjunta Kasvatushakkuut Tuhosienet Hyönteiset Korjuuvauriot jäävä puusto maaperä KASVATUSHAKKUUT Tapio 2/01 92

93 Juurikääpä Kuusen tyvilaho, männyn tyvitervastauti Leviäminen kesähakkuiden kantopinnat juurenniskavauriot juuriyhteydet Säilyy kannoissa vuotta KASVATUSHAKKUUT Tapio 2/01 93

94 Juurikäävän torjunta Riskialueet Kaakkois-Suomi Kantokäsittely touko-lokakuun loppu erityisesti riskialueen terveissä kuusikoissa turv la ei tarpeen metsitetyt kuusipellot erityisen alttiita Torjunta vähentää juurikäävän lisääntymistä kohteilla, joilla sitä jo esiintyy. KASVATUSHAKKUUT Tapio 2/01 94

95 Tavoitteet Puiden kasvutilan, valon, veden ja ravinteiden saannin säätely Puuston elinvoimaisuus Monimuotoisuuden hoito Kasvun ohjaaminen Käyttöpuun määrä ja tulot Laatu, järeys, kiertoaika KASVATUSHAKKUUT Tapio 2/01 95

96 Kasvatushakkuut Uutta/muuttunutta Havainnollistaminen, kuvat ym. Uudistuskypsien metsien harvennuksien hillintä Väljennyshakkuu Taimikonhoidon tärkeyden korostus Koivuylispuusto, kuusialikasvos ja sekametsä Juurikäävän torjunta, kartta Suometsien harvennukset Erikoispuulajien hoito Kasvatushakkuiden määritelmät Ensiharvennuksen ajankohta Harvennusmallit, merkintätapa Liitteen 8a, pieniläpimittaisten (< 13 cm) metsiköiden tavoiterunkoluvut 8b ja 8c aputaulukot runkolukumuunnoksia varten Harvennusraja Puuntuotos <-> kannattava harvennus KASVATUSHAKKUUT Tapio 2/01 96

97 Kunnostusojitus ja suometsien hoito Tausta Tavoitteet Avainkysymykset KUNNOSTUSOJITUS Tapio 2/01 97

98 Tausta Puustosta soilla 20 % Kasvusta 23 % Hakkuukertymästä 14 % -> 20 % Nuorien kasvatusmetsien osuus yli 50 % Ojitettu 4,7 milj. ha KUNNOSTUSOJITUS Tapio 2/01 98

99 Tavoite Kasvun ylläpito Kunnostus vuoden välein hehtaaria/vuosi Kokonaisvaltainen suunnittelu, neuvonta ja toteutus KUNNOSTUSOJITUS Tapio 2/01 99

100 Kohteet Avainkysymykset Kokonaissuunnittelu Suometsien hoidon erityispiirteet Vesiensuojelu Luonnonhoito KUNNOSTUSOJITUS Tapio 2/01 100

101 Kohteet Puusto Kuvastaa kasvupaikan puuntuotoskykyä Pitää vesitaloutta tasapainossa Vaikuttaa kunnostusojituksen ajankohtaan Ensisijalla runsaspuustoiset alueet harvennuksen jälkeen KUNNOSTUSOJITUS Tapio 2/01 101

102 Kohteet Kasvupaikka Lämpösumma > 750 d.d. Taimikot - Alle 860 d.d.:n alueella vähintään puolukkaturvekangas II :n tasoa (VSR) - Etelä-Suomessa vähintään varputurvekangas I:n ravinteisuustasoa (IR,TR) KUNNOSTUSOJITUS Tapio 2/01 102

103 Kohteet Avainkysymykset Kokonaissuunnittelu Suometsien hoidon erityispiirteet Vesiensuojelu Luonnonhoito KUNNOSTUSOJITUS Tapio 2/01 103

104 Kokonaissuunnittelu Hakkuut ja hoitotyöt kalliita Kulkuolot huonot Käyntikerrat vähenevät Työkokonaisuudet suurenevat Kustannustehokkuus paranee Metsänomistajien palvelu paranee KUNNOSTUSOJITUS Tapio 2/01 104

105 Avainkysymykset Kohteet Kokonaissuunnittelu Suometsien hoidon erityispiirteet Vesiensuojelu Luonnonhoito KUNNOSTUSOJITUS Tapio 2/01 105

106 Suometsien hoidon erityispiirteet Hieskoivu Harvennusten voimakkuus Alikasvokset Ravinneasiat Uudistaminen KUNNOSTUSOJITUS Tapio 2/01 106

107 Uudistamismenetelmän valinta turv la Kuivatusaste Ojikko-muuttuma Turvekangas 4-5 Ravinteisuustaso 1-3 Mänty Kuusi Koivu Luontainen Istutus/kylvö Muokkaamaton Laikutus Mätästys KUNNOSTUSOJITUS Tapio 2/01 107

108 Avainkysymykset Kohteet Kokonaissuunnittelu Suometsien hoidon erityispiirteet Vesiensuojelu Luonnonhoito KUNNOSTUSOJITUS Tapio 2/01 108

109 Kunnostusojitus ja vesiensuojelu Ojaeroosio vähäiseksi Kiintoaineen vähentäminen ennen vesistöä Sovelletaan eri menetelmiä Vesiensuojelusuunnitelma KUNNOSTUSOJITUS Tapio 2/01 109

110 Avainkysymykset Kohteet Kokonaissuunnittelu Suometsien hoidon erityispiirteet Vesiensuojelu Luonnonhoito KUNNOSTUSOJITUS Tapio 2/01 110

111 Luonnonhoito Pienialaiset korpinotkot kunnostamatta Tärkeät elinympäristöt (metsälaki, luonnonsuojelulaki) Toiminta suojelualueiden läheisyydessä Ennallistaminen/uhanalaiset suotyypit KUNNOSTUSOJITUS Tapio 2/01 111

112 Metsämaan ravinteisuuden hoito Kasvatuslannoitus Lannoituksen kannattavuus Terveyslannoitus Vesiensuojelu lannoituksessa Kokopuun ja energiapuun korjuu RAVINTEISUUDEN HOITO Tapio 2/01 112

113 Kasvatuslannoitus Tavoitteena puuntuotannon lisääminen Parhaat kohteet: keskinkertainen viljavuus keski-ikäinen puusto Puusto kunnossa ja soilla myös kuivatus kunnossa Pääravinteiden lisäystä RAVINTEISUUDEN HOITO Tapio 2/01 113

114 Lannoituksen kannattavuus Suomensalpietari, 8 vuotta 30 Sisäinen korko, % Puuston ikä, v. Mänty, kuivahko kangas Mänty, tuore kangas Kuusi, tuore kangas Kuusi, lehtomainen RAVINTEISUUDEN HOITO Tapio 2/01 114

115 Terveyslannoitus Korjataan maan ravinneoloja Elvytetään puustoa Turvemaat, ilmansaastealueet, kaskialueet Oireet näkyy puustossa, analyysit Kali, fosfori ja boori RAVINTEISUUDEN HOITO Tapio 2/01 115

116 Vesiensuojelu lannoituksessa Levitys sulaan maahan Suojavyöhykkeet Tasaisuuden ja tarkkuuden seuraaminen Suositeltuja lannoitteita ja määriä Pohjavesialueet RAVINTEISUUDEN HOITO Tapio 2/01 116

117 Kokopuun ja energiapuun korjuu Oksien ja neulasten mukana 2 4-kertainen ravinnemäärä Kuivat/tuoreet hakkuutähteet Kolmasosa tuoreista hakkuutähteistä jätetään Ei kokopuukorjuuta karuilta kasvupaikoilta tai kasvuhäiriöalueilta RAVINTEISUUDEN HOITO Tapio 2/01 117

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu Metsäomaisuuden hyvä hoito Kiertoaika Uudistaminen Taimikonhoito Ensiharvennus 1 Harvennushakkuu Metsän kiertoaika Tarkoittaa aikaa uudistamisesta päätehakkuuseen. Vaihtelee alueittain 60 120 vuotta Kierron

Lisätiedot

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄNOMISTAJAN TAVOITTEET METSÄTALOUDELLEEN 2 Puuntuotanto ja myyntitulot Taloudellinen turvallisuus Metsän tunnearvot (sukutila) Virkistys ja vapaa-aika Sijoituskohde

Lisätiedot

Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen

Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen Metsänuudistaminen Kari Vääränen 1 Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen 2 1 Metsän kehittyminen luonnontilassa 3 Vanhan metsäpalon merkkejä 4 2 Metsään Peruskurssilta opit kannattavaan 5 Luonnontilaisessa

Lisätiedot

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013 Harvennus- ja päätehakkuut Matti Äijö 9.10.2013 1 METSÄN HARVENNUS luontainen kilpailu ja sen vaikutukset puustoon harventamisen vaikutus kasvatettavaan metsään (talous, terveys) päätehakkuu ja uudistamisperusteet

Lisätiedot

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Saija Huuskonen, Jaakko Repola & Jari Hynynen Tampere 15.3.2016 Biotalouden teemaseminaari Metsän mahdollisuudet biotaloudessa Pirkanmaan verkostopäivä Johdanto

Lisätiedot

Tehokkuutta taimikonhoitoon

Tehokkuutta taimikonhoitoon Tehokkuutta on TAIMIKONHOITOKOULUTUS Timo Saksa, METLA Metsänuudistamisen laatu Etelä-Suomi Pienten taimikoiden tila kohentunut - muutokset muokkausmenetelmissä - muokkauksen laatu - viljelymateriaalin

Lisätiedot

- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA

- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA METSIKKÖKUVIO - METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA TOIMENPITEET 1 2 Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen

Lisätiedot

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Etelä-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,

Lisätiedot

METSÄNHOITO. 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus

METSÄNHOITO. 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus METSÄNHOITO 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus Luennon aiheet Kemera-tuki Mikä se on? Mihin sitä saa? Nuoren metsän hoito Kunnostusojitus Metsätiet Vesiensuojelu metsätaloudessa Laki kestävän metsätalouden

Lisätiedot

Kehitysluokat ja metsän uudistamisen perusteet. Ari Lemetti 25.9.2013

Kehitysluokat ja metsän uudistamisen perusteet. Ari Lemetti 25.9.2013 Kehitysluokat ja metsän uudistamisen perusteet Ari Lemetti 25.9.2013 1 KEHITYSLUOKAT JA UUDISTAMINEN OSIO 3 kehitysluokkien merkitys metsänhoidossa, tuntomerkit ja keskeiset toimenpiteet kussakin kehitysluokassa

Lisätiedot

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Pohjois-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,

Lisätiedot

Maanmittauslaitos 2015 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2015

Maanmittauslaitos 2015 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2015 RN:o 15:1/1 n. 2,5 ha RN:o 2:131 18,5 ha RN:o 2:87/0 37,1 ha Maanmittauslaitos 2015 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2015 n. 2,5 ha RN:o 15:1/1 RN:o 2:87/0 37,1 ha RN:o 2:131 18,5 ha Raimola 595-427-2-87/0

Lisätiedot

Koivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö 21.8.2012

Koivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö 21.8.2012 Koivun laatukasvatusketjut Pentti Niemistö 21.8.2012 Raudus vai Hies Raudus- ja hieskoivun laatuerot Rauduskoivut kasvavat järeämmiksi ja suoremmiksi syynä puulaji sinänsä, mutta myös kasvupaikka, joka

Lisätiedot

Kuviokirja 2014. Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Kasvu m³/ha/v. Kui- tua. Hakkuu. tua 4,0. Kasvu. Kui- Hakkuu. tua.

Kuviokirja 2014. Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Kasvu m³/ha/v. Kui- tua. Hakkuu. tua 4,0. Kasvu. Kui- Hakkuu. tua. Kunta Alue Ms 90 828 70 kirja 2014 Osa 8 Sivu 1 / 8 paikka Kunta 90 Alue 828 Ms 70 SIRKKALA Vallitseva jakso 16 5 1800 6 5 19 4,0 16 4 1600 6 5 16 3,4 Rauduskoivu 14 1 200 6 7 2 0,5 Nuoren metsän kunnostus

Lisätiedot

21.10.2014, Joensuu. 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1

21.10.2014, Joensuu. 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1 21.10.2014, Joensuu 1 Luento 4 METSÄN UUDISTAMINEN TASAIKÄISRAKENTEISESSA METSÄN KASVATUKSESSA Uudistamiseen vaikuttavat tekijät Nykyaikaiset metsänuudistamismenetelmät (luontainen ja viljely) ja uudistamisketjun

Lisätiedot

Tukien pääperiaatteita

Tukien pääperiaatteita Metsänhoidon tuet Kestävän metsätalouden rahoituslaki Metsään peruskurssi Suolahti 12.3.2013 Kirsi Järvikylä 1 Tukien pääperiaatteita Yksityismetsätalouden tukeminen Alueellinen keskittäminen Kohteiden

Lisätiedot

Suomen metsien inventointi

Suomen metsien inventointi Suomen metsien inventointi Metsäpäivä Kuhmo 26.3.2014 Kari T. Korhonen / Metla, VMI Sisältö 1. Mikä on valtakunnan metsien inventointi? 2. Metsävarat ja metsien tila Suomessa 3. Metsävarat t ja metsien

Lisätiedot

Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito

Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito Lassi Hakulinen 2.10.2013 TAIMIKON VARHAISHOITO JA TAIMIKONHOITO - kehitysluokat, yleistä taimikonhoidosta - taimikon varhaishoito -

Lisätiedot

KANNATTAVA PUUNTUOTANTO. Tapio 1

KANNATTAVA PUUNTUOTANTO. Tapio 1 1 Puuntuotannon laskuoppi Kertolasku: määrä x hinta (laatu) = myyntitulo Lisää määrää, panosta tukkipuuhun. Korkolasku: arvokasvu-% = puustoon sidotun rahan tuotto Vertaa arvokasvua vaihtoehtoisiin sijoituksiin

Lisätiedot

Metsänuudistaminen. Suolahti 29.1.2013 Metsäneuvoja Tarja Salonen

Metsänuudistaminen. Suolahti 29.1.2013 Metsäneuvoja Tarja Salonen 30.1.2013 Metsänuudistaminen Suolahti 29.1.2013 Metsäneuvoja Tarja Salonen Metsänuudistamisen vaiheet Valmistelevat työt Uudistusalan raivaus Hakkuutähteiden korjuu Kantojen nosto Kulotus Maanmuokkaus

Lisätiedot

TAIMIKONHOITO. Metsän kiertokulku 19.02.2013. Tero Ojarinta. Metsään Peruskurssilta opit oman metsän hoitoon 19.2.2013

TAIMIKONHOITO. Metsän kiertokulku 19.02.2013. Tero Ojarinta. Metsään Peruskurssilta opit oman metsän hoitoon 19.2.2013 TAIMIKONHOITO 19.02.2013 Tero Ojarinta Metsän kiertokulku Kuva: Tavoiteneuvontakansiot Taimikonhoito Metsäkeskus Keski-Suomi 1 Metsiköiden jakautuminen kehitysluokkiin 0,8 % Lähde: Metla, metsätilastollinen

Lisätiedot

Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa?

Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa? Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa? Saija Huuskonen Metla Kannattavan metsänkäsittelyn menetelmät seminaari ja retkeily 13.-14.6.2013 Lahti Metsikön kasvatusketju: Puuston kehitystä

Lisätiedot

METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027

METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027 METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027 Omistaja: Itä-Suomen yliopisto Osoite: Yliopistokatu 2, 80100 Joensuu Tila: Ahola 1:6 Kunta: Ilomantsi 2 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 METSÄN NYKYTILA... 4 2.1 Kasvupaikkojen kokonaispuusto...

Lisätiedot

TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala

TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA Timo Pukkala Sisältö Jaksollinen jatkuva Tasaikäisen metsän jatkuva kasvatus Alikasvos Metsän uudistaminen Metsänhoidon tukeminen Säännöllisen

Lisätiedot

METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027

METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027 METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027 Omistaja: Itä-Suomen yliopisto Osoite: Yliopistokatu 2, 80101 Joensuu Tila: Suotalo 30:14 Kunta: Ilomantsi 2 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 METSÄN NYKYTILA... 4 2.1 Kasvupaikkojen

Lisätiedot

Energiapuun korjuu ja kasvatus

Energiapuun korjuu ja kasvatus Energiapuun korjuu ja kasvatus Jaakko Repola Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Metsähakkeen käyttö Suomen ilmasto- ja energiastrategia 2001:

Lisätiedot

Energiapuun kasvatus

Energiapuun kasvatus Energiapuun kasvatus Energiapuun kasvatus Suositusten laadinnan yhteydessä selvitettiin Metlan kanssa eri vaihtoehtoja. Männyn energia- + ainespuu > suositukseen Ei tässä vaiheessa mukaan: Kuusen energia-

Lisätiedot

Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus

Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus Johdanto Metsänomistajan tavoitteet ja metsien luontaiset edellytykset

Lisätiedot

Kasvupaikkatekijät ja metsätyypit

Kasvupaikkatekijät ja metsätyypit Kasvupaikkatekijät ja metsätyypit Sisältö Kasvupaikkatekijöiden merkitys metsänkasvuun Metsätalousmaan pääluokat puuntuottokyvyn ja kasvupaikan (kivennäismaa/turvemaa) perusteella Metsätyyppien merkitys

Lisätiedot

Uusi metsälaki riistanhoidon kannalta

Uusi metsälaki riistanhoidon kannalta Uusi metsälaki riistanhoidon kannalta Lapua 26.11.2013 Antti Pajula Suomen metsäkeskus, julkiset palvelut Etelä- ja Keski-Pohjanmaa Tasaikäisrakenteinen metsätalous Tavoitteena tasarakenteisen ja -ikäisen

Lisätiedot

Harvennushakkuut ja laatupuun kasvattaminen

Harvennushakkuut ja laatupuun kasvattaminen Harvennushakkuut ja laatupuun kasvattaminen harvennushakkuiden perusteet puunkorjuu kangas- ja turvemailla 5.3.2013 Kari Vääränen 1 Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen 2 Metsäkeskus Keski-Suomi 1

Lisätiedot

LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄN OHJELMA

LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄN OHJELMA LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄN OHJELMA 09.00 Kahvitarjoilu 09.20 Avaus Pentti Vatanen Kiihtelysvaaran EOSK 9.30 Uudet metsänhoitosuositukset ja energiapuu Urpo Hassinen Metsäkeskus 10.00 Laki metsätuhojen torjunnasta

Lisätiedot

RN:o 2:95 2,5 ha. RN:o 2:87 n.19,3 ha

RN:o 2:95 2,5 ha. RN:o 2:87 n.19,3 ha RN:o 2:95 2,5 ha RN:o 2:87 n.19,3 ha Maanmittauslaitos 2014 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2014 2,5 ha Palonen 595-427-2-95 Raimola 595-427-2-87 Maanmittauslaitos 2014 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus

Lisätiedot

Metsänuudistaminen. Metsien hoito ja puunkorjuu 10 ov EI, OH 3.5.2012

Metsänuudistaminen. Metsien hoito ja puunkorjuu 10 ov EI, OH 3.5.2012 Metsänuudistaminen Metsien hoito ja puunkorjuu 10 ov EI, OH 3.5.2012 Uudistaminen Pyritään saamaan aikaan uusi tuottava metsä Uudistamista pidetään metsätalouden kestävyyden ja kansantalouden kannalta

Lisätiedot

Metsänuudistamisen laatu ja laadunhallinta

Metsänuudistamisen laatu ja laadunhallinta Metsänuudistamisen laatu ja laadunhallinta MMT Timo Saksa Kajaani 18.11.2011 Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 Laadunvalvonnalla pitkä historia Ote Pietari I Suuren (1682-1725) laatupolitiikasta

Lisätiedot

Millaisia suometsät ovat VMI10:n tuloksia soiden pinta-aloista sekä puuston tilavuudesta ja kasvusta

Millaisia suometsät ovat VMI10:n tuloksia soiden pinta-aloista sekä puuston tilavuudesta ja kasvusta Uutta tietoa suometsätalouteen Suometsätalous tutkimusohjelman tulokset käytäntöön seminaari Sokos Hotelli Vantaa, Tikkurila 12.4.2011 Millaisia suometsät ovat :n tuloksia soiden pinta-aloista sekä puuston

Lisätiedot

Sastamalan kaupungin metsäomaisuus. Katariina Pylsy 30.9.2015

Sastamalan kaupungin metsäomaisuus. Katariina Pylsy 30.9.2015 Sastamalan kaupungin metsäomaisuus Katariina Pylsy 30.9.2015 Metsäomaisuuden laajuus 2013 Vammala Mouhijärvi Suodenniemi Kiikoinen Äetsä Ritajärvi Yhteensä Metsämaa 823 568 289 108 203 192 Kitumaa 81 54

Lisätiedot

Tuloksia metsikön kasvatusvaihtoehtojen vertailulaskelmista. Jari Hynynen & Motti-ryhmä/Metla

Tuloksia metsikön kasvatusvaihtoehtojen vertailulaskelmista. Jari Hynynen & Motti-ryhmä/Metla Tuloksia metsikön kasvatusvaihtoehtojen vertailulaskelmista Jari Hynynen & Motti-ryhmä/Metla TutkijaMOTTI - metsikkötason analyysityökalu Käyttäjän antamat tiedot Puusto- ja kasvupaikkatieto Metsänkäsittelyn

Lisätiedot

Riihimäen kaupungin metsäsuunnitelma 2015-2022

Riihimäen kaupungin metsäsuunnitelma 2015-2022 Riihimäen kaupungin metsäsuunnitelma 2015-2022 Tiivistelmä Metsäsuunnitelma antaa vankan pohjan metsäomaisuuden hoitoon ja sen arvonmääritykseen. Suunnitelma tehdään metsänomistajan tavoitteiden mukaisesti

Lisätiedot

Johdanto. 2) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään; eikä

Johdanto. 2) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään; eikä Metsäsanasto 2 (12) Johdanto Maisematyölupahakemuksia tehdessään eri tahojen suositellaan kutsuvan eri hakkuutapoja tässä sanastossa esitetyillä nimillä. Tekstin tarkoituksena on selventää ja yhtenäistää

Lisätiedot

RN:o 23:36. n.58,8 ha

RN:o 23:36. n.58,8 ha ?? RN:o 23:36 n.58,8 ha 0 metri Mittakaava: 1:10 000 400,0? Maanmittauslaitos 2014 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2014? Tammasuo 687-414-23-36 0 3 000 metri Mittakaava: 1:75 000 Maanmittauslaitos

Lisätiedot

Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla

Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla ANNA METSÄLLESI UUSI MAHDOLLISUUS! Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla Seuraavien sivujen esimerkkimetsien suunnittelut ja hakkuut on toteutettu Arvometsän toimesta. Taloudellinen

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 2013. 309/2013 Valtioneuvoston asetus. riistavahingoista. Annettu Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 2013

Julkaistu Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 2013. 309/2013 Valtioneuvoston asetus. riistavahingoista. Annettu Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 2013 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 2013 309/2013 Valtioneuvoston asetus riistavahingoista Annettu Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 2013 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Kuviokirja 2012. Kasvu tua. Hakkuu. Kui- tua 7,5. --------- Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuu. Kui- Kasvu. tua.

Kuviokirja 2012. Kasvu tua. Hakkuu. Kui- tua 7,5. --------- Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuu. Kui- Kasvu. tua. Kunta Alue Ms 694 1 10 kirja 2012 Osa 8 Sivu 1 / 62 paikka Kunta 694 Alue 1 Ms 10 MÄNTYNIEMI II jne. 10 1 0,8 ha Metsämaa Kangas Lehtomainen kangas ja vastaava suo 04 Uudistuskypsä metsikkö Vallitseva

Lisätiedot

Erirakenteinen metsänkasvatus. Tiina Ojansivu 21.10.2014

Erirakenteinen metsänkasvatus. Tiina Ojansivu 21.10.2014 Erirakenteinen metsänkasvatus Tiina Ojansivu 21.10.2014 Metsälain muutokset kasvatushakkuissa Erirakenteinen metsänkasvatus hyväksyttiin metsänkasvatusmenetelmäksi. Poiminta- ja pienaukkohakkuut katsotaan

Lisätiedot

Metsäsuunnitelma vuosille 2013-2022

Metsäsuunnitelma vuosille 2013-2022 Sivu 1 Metsäsuunnitelma vuosille 2013-2022 Omistaja Metsänomistaja Malli Osoite Metsätie 1, 00100 HELSINKI Puhelin 050-1234567 Sähköposti matti.metsanomistaja@metsa.fi Metsäsuunnitelman pinta-alat: Metsämaa

Lisätiedot

Paljonko metsäsijoitus tuottaa?

Paljonko metsäsijoitus tuottaa? Paljonko metsäsijoitus tuottaa? Metsä on yksi mahdollinen sijoituskohde. Metsäsijoituksen tuotto riippuu mm. siitä, kuinka halvalla tai kalliilla metsän ostaa, ja siitä, kuinka metsää käsittelee. Kuvan

Lisätiedot

KONGINKANGAS. Lohko Kuvio Ala Kasvupaikka maalaji Kehitysluokka. 21 1 0,2 kangas, lehtomainen kangas hienoainesmoreeni 3

KONGINKANGAS. Lohko Kuvio Ala Kasvupaikka maalaji Kehitysluokka. 21 1 0,2 kangas, lehtomainen kangas hienoainesmoreeni 3 KONGINKANGAS Konginkankaan taajama koostuu kuvioista 1-3 ja 5-19. Alueen kaavamerkinnät ovat VL, VU, VP ja VK. Alueen kaikki kuviot ovat asutuksen välittömässä läheisyydessä. Hoitoluokitukseltaan kuviot

Lisätiedot

Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma. Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus

Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma. Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus Mitä on korjuujälki? Metsikön puuston ja maaperän tila puunkorjuun jälkeen.

Lisätiedot

Kestävän metsätalouden. Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011

Kestävän metsätalouden. Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011 Kestävän metsätalouden rahoituslaki nykyinen KEMERA Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011 1 KEMERA -yleistä Yhteiskunnan tukea eri metsänhoitotöihin => kestävän

Lisätiedot

Poiminta- ja pienaukkohakkuut. kaupunkimetsissä

Poiminta- ja pienaukkohakkuut. kaupunkimetsissä Poiminta- ja pienaukkohakkuut kaupunkimetsissä Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 19.12.2012 1 Poimintahakkuu (eri-ikäismetsätalous, jatkuva kasvatus jne...) yksittäisiä suuria, "kypsiä" puita

Lisätiedot

vuosi 2001 Vuonna 2001 lähes kaikkien työlajien

vuosi 2001 Vuonna 2001 lähes kaikkien työlajien Metsänhoito- ja perusparannustyöt vuosi 2001 Toimittajat: Sinikka Västilä Helena Herrala-Ylinen 14.10.2002 646 Panostus metsänhoitoon lisääntyi edellisvuosista Metsänhoito- ja perusparannustyöt Vuonna

Lisätiedot

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Männyn laatukasvatus Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Johdanto Suomen metsien luontaiset edellytykset soveltuvat hyvin laatupuun

Lisätiedot

Metsävaaka -metsäni vaihtoehdot

Metsävaaka -metsäni vaihtoehdot www.metsavaaka.fi Sovelluksen käyttöohje Versio 1.0 7.5.2014 Johdanto Metsävaaka on metsänuudistamisen ja hakkuuvaihtoehtojen vaihtoehtojen tarkasteluun suunniteltu sovellus. Näissä ohjeissa käydään vaiheittain

Lisätiedot

Metsänuudistamisen laatu Valtakunnan Metsien Inventoinnin (VMI) tulosten mukaan

Metsänuudistamisen laatu Valtakunnan Metsien Inventoinnin (VMI) tulosten mukaan Metsänuudistamisen laatu Valtakunnan Metsien Inventoinnin (VMI) tulosten mukaan NordGen Metsä teemapäivä 3.10.2011 Kari T. Korhonen VMI/Metla Valokuvat: E.Oksanen/Metla / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Metsään ABC -päivä 5.9.2015

Metsään ABC -päivä 5.9.2015 Metsään ABC -päivä 5.9.2015 26.8.2015 Suomen metsäkeskus 1 Metsään ABC-päivä Avaus, päivän tavoitteet sekä aikataulut Metsänomistajan oikeuksia ja velvollisuuksia Metsäalan organisaatiot ja toimijat Metsään.fi-palvelun

Lisätiedot

Eri ikäisrakenteisen metsän kasvatus

Eri ikäisrakenteisen metsän kasvatus Eri ikäisrakenteisen metsän kasvatus Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 11.6.2012 1 Eri ikäismetsän kasvatus käytännössä: poiminta ja pienaukkohakkuut peitteisenä kasvattamisen filosofia ts. avohakkuun

Lisätiedot

Kuinka aloitan jatkuvan kasvatuksen?

Kuinka aloitan jatkuvan kasvatuksen? Kuinka aloitan jatkuvan kasvatuksen? Jatkuva kasvatus tarkoittaa metsätaloutta, jossa maa on jatkuvasti puuston peittämä. Avohakkuu ja viljely eivät kuulu jatkuvaan kasvatukseen, mutta kaikki muut hakkuutavat

Lisätiedot

Energiapuun korjuun ja kannon noston vaikutukset uudistamisketjuun: maanmuokkaus, uudistamistulos, taimikonhoito. Timo Saksa Metla Suonenjoki

Energiapuun korjuun ja kannon noston vaikutukset uudistamisketjuun: maanmuokkaus, uudistamistulos, taimikonhoito. Timo Saksa Metla Suonenjoki Energiapuun korjuun ja kannon noston vaikutukset uudistamisketjuun: maanmuokkaus, uudistamistulos, taimikonhoito Timo Saksa Metla Suonenjoki Lahti 3.10.2011 Energiapuun korjuun ja kannon noston vaikutukset

Lisätiedot

Metsänhoito- ja perusparannustöiden

Metsänhoito- ja perusparannustöiden A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Metsänhoito- ja perusparannustyöt 2003 Metsänhoito- ja perusparannustöiden kustannukset 2002 Toimittajat:

Lisätiedot

METSÄN KASVATUKSEEN JA UUDISTAMISEEN LIITTYVÄÄ SANASTOA

METSÄN KASVATUKSEEN JA UUDISTAMISEEN LIITTYVÄÄ SANASTOA METSÄN KASVATUKSEEN JA UUDISTAMISEEN LIITTYVÄÄ SANASTOA Ainespuu Kooltaan (mitoiltaan) ja laadultaan saha- tai paperiteollisuuden tai muun puunjalostuksen raaka-aineeksi soveltuva puutavara. Avohakkuu

Lisätiedot

Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa

Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa Soili Kojola, Metla Kannattavan metsänkäsittelyn menetelmät seminaari ja retkeily 13.-14.6.2013 Lahti Työryhmä: Soili Kojola Risto Ojansuu

Lisätiedot

Kuvioluettelo. LAPPEENRANTA / Alue 358 / Metsäsuunnitelma 1 / MÄNNISTÖ / Lohko 2. 31 1,1 Kuivahko kangas. 2 2 1800 1 1,9 kangasmaa Rauduskoivu 6 2 4

Kuvioluettelo. LAPPEENRANTA / Alue 358 / Metsäsuunnitelma 1 / MÄNNISTÖ / Lohko 2. 31 1,1 Kuivahko kangas. 2 2 1800 1 1,9 kangasmaa Rauduskoivu 6 2 4 LAPPEENRANTA / Alue 358 / Metsäsuunnitelma 1 / MÄNNISTÖ / Lohko 2 Kuio Kuioluettelo Kasupaikka ja kehitysluokka Puustotiedot Toimenpiteet ikä, tilauus tukkia, kuitua, läpimitta, pituus, runkoluku, ppa,

Lisätiedot

Riihimäen kaupungin puistometsäsuunnitelma

Riihimäen kaupungin puistometsäsuunnitelma Riihimäen kaupungin puistometsäsuunnitelma 2015-2022 Tiivistelmä Puistometsäsuunnitelmassa korostuu luonnon monimuotoisuus. Näillä lähivirkistysalueilla pyritään säilyttämään puusto elinvoimaisena harvennuksilla

Lisätiedot

Vierimetsän erikoishakkuusta johtuvat tulonmenetykset 26.6.2013

Vierimetsän erikoishakkuusta johtuvat tulonmenetykset 26.6.2013 Vierimetsän erikoishakkuusta johtuvat tulonmenetykset 26.6.2013 Vierimetsäprojekti Raportti 2(25) Sisällys Mitä sähkölinjan vierimetsän erikoishakkuulla tarkoitetaan... 3 Vierimetsän hoidon ero tavalliseen

Lisätiedot

Uusimmat metsävaratiedot

Uusimmat metsävaratiedot Uusimmat metsävaratiedot Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen Valtakunnan metsien 11. inventoinnin (VMI11) tulosten julkistamistilaisuus 18.3.2015 Suomi on Euroopan metsäisin maa Metsätalousmaata 26,2 milj.

Lisätiedot

Taloudellinen kasvatustiheys Taloudellinen kasvatuskelpoisuus

Taloudellinen kasvatustiheys Taloudellinen kasvatuskelpoisuus Taloudellinen kasvatustiheys Taloudellinen kasvatuskelpoisuus TIMO PUKKALA.PALJONKO METSIKÖN PERUSTAMINEN SAA MAKSAA?.METSIKÖN OPTIMAALINEN KASVATUSTIHEYS 3.ERI PUULAJIEN TALOUDELLINEN KASVATUSKELPOISUUS

Lisätiedot

Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 17.11.

Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 17.11. Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 17.11.2011 Mikkeli Karri Uotila Taimikonhoidon kustannukset Taimikonhoidon

Lisätiedot

Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus

Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 24.5.2012 1 Eri-ikäismetsän kasvatus käytännössä: poiminta- ja pienaukkohakkuut peitteisenä kasvattamisen filosofia ts.

Lisätiedot

Yhteismetsäosuuksien laskentaperusteet ja yhteismetsäosuuden arvon määrittämisessä huomioonotettavat asiat

Yhteismetsäosuuksien laskentaperusteet ja yhteismetsäosuuden arvon määrittämisessä huomioonotettavat asiat Yhteismetsäosuuksien laskentaperusteet ja yhteismetsäosuuden arvon määrittämisessä huomioonotettavat asiat Oulun kaupungin Haukiputaan Ulkometsän alueen tilusjärjestelytoimituksen toimituskokous 31. toukokuuta

Lisätiedot

Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistamisen suuntaviivat

Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistamisen suuntaviivat Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistamisen suuntaviivat Pello 28.4.2014 Ylitornio 5.5.2014 Tarmo Uusitalo Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistamisen eteneminen Kemera- työryhmän loppuraportti

Lisätiedot

Onko edellytyksiä avohakkuuttomalle metsätaloudelle?

Onko edellytyksiä avohakkuuttomalle metsätaloudelle? Onko edellytyksiä avohakkuuttomalle metsätaloudelle? Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 10.12.2012 1 Eri-ikäisrakenteinen metsä/poimintahakkuu/jatkuva kasvatus yksittäisiä suuria, "kypsiä" puita

Lisätiedot

Omavalvonta. Ville Kankaanhuhta, Lauri Haataja, Timo Saksa. Luonnonvarakeskus. Suonenjoki. Luonnonvarakeskus. Luonnonvarakeskus

Omavalvonta. Ville Kankaanhuhta, Lauri Haataja, Timo Saksa. Luonnonvarakeskus. Suonenjoki. Luonnonvarakeskus. Luonnonvarakeskus Omavalvonta Ville Kankaanhuhta, Lauri Haataja, Timo Saksa Luonnonvarakeskus Suonenjoki Omavalvonta Tarkoittaa metsurin, koneenkuljettajan tai omatoimisen metsänomistajan tekemää laadunseurantaa työn aikana

Lisätiedot

Miten hoidan metsiäni tulevan tukkisadon varmistamiseksi?

Miten hoidan metsiäni tulevan tukkisadon varmistamiseksi? Miten hoidan metsiäni tulevan tukkisadon varmistamiseksi? Matti Kärkkäinen professori ja puuntuottaja Elinvoimaa metsistä (EME) -hanke Talousmetsien mahdollisuudet käyttöön Padasjoki, valtuustosali 19.3.2013

Lisätiedot

ARVOMETSÄ METSÄN ARVO 15.3.2016

ARVOMETSÄ METSÄN ARVO 15.3.2016 SISÄLTÖ MAA JA PUUSTO NETTONYKYARVO NETTOTULOT JA HAKKUUKERTYMÄT ARVOMETSÄ METSÄN ARVO 15.3.2016 KUNTA TILA REK.NRO 1234567892 LAATIJA: Antti Ahokas, Metsäasiantuntija 2 KASVUPAIKKOJEN PINTAALA JA PUUSTO

Lisätiedot

Yhdistetty aines- ja energiapuun kasvatus

Yhdistetty aines- ja energiapuun kasvatus Yhdistetty aines- ja energiapuun kasvatus Matti Sirén, Metsäntutkimuslaitos 1 Kuva: Juha Laitila Metsissä riittää puuta 2 Puupolttoaineet 2007 Kokonaiskulutus 83 TWh metsäteollisuuden muut sivu- ja jätetuotteet,

Lisätiedot

Ensiharvennus vai uudistaminen aggressiivinen tervasroso mäntytaimikoiden ja nuorten metsien kimpussa

Ensiharvennus vai uudistaminen aggressiivinen tervasroso mäntytaimikoiden ja nuorten metsien kimpussa Ensiharvennus vai uudistaminen aggressiivinen tervasroso mäntytaimikoiden ja nuorten metsien kimpussa Risto Jalkanen Metla, Rovaniemi 11.12.2014 Tervasroson aiheuttama pienaukko Kuohunki, Rovaniemi 14.9.2010

Lisätiedot

Korjuujäljen seuranta energiapuun korjuun laadun mittarina. Mikko Korhonen Suomen metsäkeskus 23.5.2014

Korjuujäljen seuranta energiapuun korjuun laadun mittarina. Mikko Korhonen Suomen metsäkeskus 23.5.2014 Korjuujäljen seuranta energiapuun korjuun laadun mittarina Mikko Korhonen Suomen metsäkeskus 23.5.2014 Mitä on korjuujälki? Metsikön puuston ja maaperän tila puunkorjuun jälkeen. 2 23.5.2014 3 Korjuujäljen

Lisätiedot

Soveltamisala. Toimenpiteet, joilla edistetään metsien kestävää hoitoa ja käyttöä metsälain mukaisesti. 1) puuntuotannon kestävyyden turvaaminen;

Soveltamisala. Toimenpiteet, joilla edistetään metsien kestävää hoitoa ja käyttöä metsälain mukaisesti. 1) puuntuotannon kestävyyden turvaaminen; 1 K E M E R A Soveltamisala Toimenpiteet, joilla edistetään metsien kestävää hoitoa ja käyttöä metsälain mukaisesti. 1) puuntuotannon kestävyyden turvaaminen; 2) metsien biologisen monimuotoisuuden ylläpitäminen;

Lisätiedot

MAANMUOKKAUSMENETELMÄT VESIENSUOJELU JA YMPÄRISTÖNHOITO

MAANMUOKKAUSMENETELMÄT VESIENSUOJELU JA YMPÄRISTÖNHOITO MAANMUOKKAUSMENETELMÄT VESIENSUOJELU JA YMPÄRISTÖNHOITO Jouni Räty 29.3.2012 1 SISÄLTÖ Maalajin merkitys maanmuokkauksessa Muokkausmenetelmän valinta Vesiensuojelu ja ympäristönhoito 2 1 Maalajit ja kasvupaikat

Lisätiedot

Yhteistyötä maan alla

Yhteistyötä maan alla Yhteistyötä maan alla Lisääntynyt maaperän ravinnekierto lisää puun yhteyttämistä Lisääntynyt yhteyttäminen lisää juuriston ravintovirtaa sienirihmastolle Sienirihmastot välittävät puille ravinteita ja

Lisätiedot

Metsänuudistaminen nyt ja tulevaisuudessa

Metsänuudistaminen nyt ja tulevaisuudessa Metsänuudistaminen nyt ja tulevaisuudessa Erikoistutkija Timo Saksa, Metla Metla Suonenjoki 45 vuotta metsäntutkimusta takana, mitä edessä? Suonenjoki 27.10.2014 Taimikoiden laatu VMI:n mukaan 53% 34%

Lisätiedot

Metsän uudistamisen erityispiirteitä turvemailla

Metsän uudistamisen erityispiirteitä turvemailla Metsän uudistamisen erityispiirteitä turvemailla Markku Saarinen METLA Parkano 3000 Ojitetut suot keskiläpimittaluokittain: muutos VMI10 -> VMI11 VMI / 2014 / Antti Ihalainen 2500 VMI 11 VMI 10 11 Mänty

Lisätiedot

Metsänhoidon perusteet

Metsänhoidon perusteet Metsänhoidon perusteet Kasvupaikkatekijät, metsätyypit ja puulajit Matti Äijö 18.9.2013 1 KASVUPAIKKATEKIJÄT JA METSÄTYYPIT kasvupaikkatekijöiden merkitys puun kasvuun metsätalousmaan pääluokat puuntuottokyvyn

Lisätiedot

Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus taajamametsissä. Metsäpalveluyrittäjän kasvuohjelma

Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus taajamametsissä. Metsäpalveluyrittäjän kasvuohjelma Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus taajamametsissä Metsäpalveluyrittäjän kasvuohjelma Arto Koistinen 23.10.2014 Taajamametsien erityispiirteitä 1 Tavoitteet Puuntuotanto ei useinkaan pääasia, ei välttämättä

Lisätiedot

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1 Metsästä energiaa Kestävän kehityksen kuntatilaisuus Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsästä energiaa Metsä- ja puuenergia Suomessa Energiapuun korjuukohteet Bioenergia Asikkalassa Energiapuun

Lisätiedot

METSÄSUUNNITELMA VUOSILLE 2003-2023

METSÄSUUNNITELMA VUOSILLE 2003-2023 METSÄSUUNNITELMA VUOSILLE 2003-2023 Tilojen nimet ja Savinala, Mekrinniemi 146-420-1-63 kiinteistönumerot Ahola, Molssi 146-420-1-6 Viitalaidun, Parissavaara 146-430-1-64 Suotalo, Sonkaja 146-432-30-14

Lisätiedot

Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma

Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma 1.10.2015 Helsingin kaupunki Rakennusvirasto Keskuspuiston ulkoilumetsiä hoidetaan luonnonmukaisesti

Lisätiedot

Poiminta- ja pienaukkohakkuut

Poiminta- ja pienaukkohakkuut Poiminta- ja pienaukkohakkuut Sauli Valkonen METLA Vantaa 15.4.2010 1 Sisältö metsänhoidollinen toimivuus puuntuotos puunkorjuu ja hankinta juurikääpä ja muut tuhot kannattavuus metsäluonnon monimuotoisuus

Lisätiedot

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. MMT Timo Saksa

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. MMT Timo Saksa Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa MMT Timo Saksa Kouvola 2.11.2011 Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 Taimikon varhaishoito pintakasvillisuuden torjunta Lähtökohtana oikean

Lisätiedot

Suomen metsävarat 2004-2005

Suomen metsävarat 2004-2005 Suomen metsävarat 24-2 Korhonen, K.T., Heikkinen, J., Henttonen, H., Ihalainen, A., Pitkänen, J. & Tuomainen, T. 26. Suomen metsävarat 24-2. Metsätieteen Aikakauskirja 1B/26 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Muuttuko metsänhoito luonnonmukaisemmaksi metsälakimuutoksilla?

Muuttuko metsänhoito luonnonmukaisemmaksi metsälakimuutoksilla? Muuttuko metsänhoito luonnonmukaisemmaksi metsälakimuutoksilla? Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 2.4.2013 1 Luonnonmukaisempi metsänhoito? Häiriödynamiikkamalli Metsien luontaista kehitystä

Lisätiedot

Kuusi ja lehtikuusi. - pääranka katkaistu toisen vuosikasvaimen kohdalta. kohdalta - pieni kuorivaurio. - pieni kuorivaurio

Kuusi ja lehtikuusi. - pääranka katkaistu toisen vuosikasvaimen kohdalta. kohdalta - pieni kuorivaurio. - pieni kuorivaurio N:o 367 1397 Liite 1 Puulajikohtaiset vaurioluokat (1 ) Ei vahinkoa Vaurioluokka I Vaurioluokka II Vaurioluokka III Vaurioluokka IV Mänty - vähäisiä oksavaurioita - pääranka katkaistu ensimmäisen vuosikasvaimen

Lisätiedot

Hakkuut ja uudistamisvelvoite

Hakkuut ja uudistamisvelvoite Hakkuut ja uudistamisvelvoite Tasa- ja eri-ikäisrakenteinen metsätalous Kasvatushakkuut Uudistushakkuut Puuston uudistamisvelvoitteen syntyminen ja sisältö Puunkorjuun toteutus, korjuuvauriot Suojametsät

Lisätiedot

Liiketaloudellisen kannattavuuden parantamisen mahdollisuudet metsien käsittelyssä. Memo-työryhmä 23.9.2010 Lauri Valsta

Liiketaloudellisen kannattavuuden parantamisen mahdollisuudet metsien käsittelyssä. Memo-työryhmä 23.9.2010 Lauri Valsta Liiketaloudellisen kannattavuuden parantamisen mahdollisuudet metsien käsittelyssä Memo-työryhmä 23.9.2010 Lauri Valsta 4.11.2010 1 Metsänomistaja ja liiketaloudellinen kannattavuus Metsänomistajan välineet

Lisätiedot

Männikön harvennustapa ja -voimakkuus puntarissa motteja ja euroja

Männikön harvennustapa ja -voimakkuus puntarissa motteja ja euroja Pentti Niemistö, Metla PA 13.06.2013 Männikön harvennustapa ja -voimakkuus puntarissa motteja ja euroja 50 v viljelymännikkö: < Alaharvennus Laatuharvennus > Harvennustapakoe (Kajaani-Iisalmi) Ks. Pentti

Lisätiedot

Metsänhoitoa kanalintuja suosien

Metsänhoitoa kanalintuja suosien RIISTAMETSÄNHOITO Metsänhoitoa kanalintuja suosien Riistametsänhoito on helppoa, ja sen menetelmät sopivat tavallisen talousmetsän hoitoon. Metsänhoitotöissä voidaan ottaa riista huomioon läpi metsikön

Lisätiedot

Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 15.11.

Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 15.11. Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 15.11.2011 Huittinen Esityksen sisältö 1. Taimikonhoidon merkitys kuusen uudistamisketjussa

Lisätiedot