Suomen metsät ovat vahva voimavara myös biotaloudessa

Transkriptio

1 Lehti sinulle metsänomistaja KEVÄT 2014 Suomen metsät ovat vahva voimavara myös biotaloudessa s. 4 Kouvolan varuskuntiin lämpöä Harvestian puilla s. 12 Uusissa metsänhoitosuosituksissa jokaiselle jotakin s. 17

2 S I S Ä L T Ö SISÄLTÖ HARVESTIA Metsänomistajan lehti - Kevät 2014 Pääkirjoitus Suomen metsät ovat vahva voimavara myös biotaloudessa Kuopion Energia lämmittää kuopiolaisten kodit Koivukuitua ja biorankaa Pohjois-Savon metsistä Kouvolan varuskuntiin lämpöä Harvestian puilla Brasilialaisten kartonginostajien vierailulla - Mielenkiinnon kohteena suomalainen metsänhoito Metsäenergiaa hankkimassa Uusissa metsänhoitosuosituksissa jokaiselle jotakin Puuntuotoksen professori Kari Mielikäinen: Aina on järkevä kasvattaa järeätä puuta Kaivospuu Oy - Käyttöä pieniläpimittaiselle sahapuulle Metsäkoneurakointia yli viisikymmentä vuotta Puunhankintaa iloisessa Etelä-Karjalassa Vesilintukosteikko - Vaihtoehto huonosti tuottavalle metsämaalle Hankintaesimiehet Puumarkkinakatsaus Ajankohtaista HARVESTIA Harvestia Oy:n lehti metsänomistajalle Painopaperi: paperi UPM Star Silk 80g kansilehti Galerie Art Gloss 130 g HARVESTIA OY on Powerflute Oyj:n ja Vapo Oy:n omistama puunhankintayhtiö. Harvestia hankkii omistajayhtiöidensä tehtailla ja sahoilla käyttämän puuraaka-aineen. Lisäksi yhtiö hankkii puuta yhteistyökumppaneilleen. Harvestia ostaa puuta pystyja hankintakaupalla. Päätoimittaja: Liisa Viikari, Harvestia Oy Toimituskunta: Harvestia Oy Niko Pettinen Tommi Rissanen Kansikuva: Esko Viikari Ulkoasu ja taitto: Susanna Muurman Painopaikka: ScanWeb Oy, Kouvola Painosmäärä: kpl Löydät meidät myös facebookista. Käy lukemassa Harvestian kotisivuilla viikoittain vaihtuva blogiteksti: 2 Harvestia Harvestia 2

3 P U U M A R K K I N A PB ÄA ÄR KO IMREJ TORI TI U S Perustehtävänä omistajayhtiöiden puunsaannin turvaaminen Maaliskuun viimeisellä viikolla vietettiin Kuhmossa metsäalan ammattilaisten, metsänomistajien ja koululaisten yhteistä metsäpäivää. Seminaari kokosi nimekkäitä puhujia niin pankkimaailmasta, metsäteollisuudesta, eduskunnasta kuin metsänomistajien etujärjestöistäkin. Eri tahojen esittämissä puheenvuoroissa yhteinen puheenaihe oli perusmetsäteollisuuden väheneminen Suomesta, kun taas toisaalta nähtiin valoa puunkäytön uusissa innovaatioissa kuten bioöljyä tuottavissa laitoksissa. Maassamme jää vuosittain tekemättä tai myöhästyy suuri määrä ensiharvennushakkuita. Esimerkiksi Pohjois-Savossa viimeiselle kymmenvuotiskaudelle ehdotettuja ensiharvennuksia jäi jopa puolet tekemättä. Osa tekemättömyydestä selittyy varmasti inhimillisillä tekijöillä, mutta osasyy on varmasti havukuitupuun pienentynyt kysyntä ja menekki. Kuhmon tilaisuudessa MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola totesi puheenvuorossaan, että hakkuumahdollisuuksiin nähden Suomessa on kaksi sellutehdasta liian vähän. Eduskunnan talousvaliokunnan puheenjohtaja Mauri Pekkarinen puolestaan kehotti lisäämään bioöljylaitosten rakentamista, sillä ne varmistavat harvennuspuun menekin myös tulevaisuudessa. Harvestia ja Green Fuel Nordic Oy ovat sopineet puuntoimituksesta rakennettaville bioöljylaitoksille. Ensimmäisen on tarkoitus nousta Iisalmeen ensi vuoden aikana. Kuopion Energia Oy:n Haapaniemen voimalaitokselle Harvestian energiapuutoimitus on jatkunut jo muutaman vuoden ajan. Savon Sellu käyttää kotimaista koivukuitua Sorsasalossa, ja nämä kaikki yhdessä ovat osa harvennuspuun käyttöön tähtäävää ratkaisua. Jotta pystymme turvaamaan Vapon Pohjois-Karjalan sahojen laadukkaan tukkipuun saannin jatkossakin, on nämä harvennushakkuut tarpeen hakata ajoissa. Niin metsänomistajien kuin meidän metsäpuolella toimivien organisaatioiden on pysyttävä mukana metsäteollisuuden muutoksessa ja kehitettävä omaa toimintaamme, jotta pystymme turvaamaan metsäteollisuuden toimintaedellytykset ja metsävarojemme hyödyntämisen jatkossakin. Olemme Harvestiassa ottaneet koekäyttöön uuden puutavaralajin, biorangan, Pohjois-Savossa. Biorangalla tarkoitamme sitä, että ns. havukuidun osuudesta teemme pikkutukkia tai parrua ja latvaosan katkomme energiayhtiöille. Kuten toimitusjohtajamme Pekka Kauranen toteaa: Tässä ajattelutavan muutoksessa on paljon sulateltavaa, koska kuitupuu on syöpynyt syvälle metsämiesten mieliin satavuotisen historian seurauksena. Pohjois-Savossa uudistuminen on kuitenkin otettu myönteisesti ja nähty mahdollisuutena hyödyntää metsien taloudellinen potentiaali entistä paremmin. Tänä keväänä Harvestiassa on läpikäyty muitakin muutoksia. Olemme sopeuttaneet organisaatiomme Vapon Hankasalmen sahan myynnistä aiheutuneeseen hankintamäärän pienentymiseen. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jatkossa Harvestia keskittyy hankkimaan tarvitsemansa puut nelostien itäpuolelta. Perustehtävämme ei ole muuttunut mihinkään. Haluamme turvata omistajayhtiöidemme laadukkaan puunsaannin kotimaisella koivukuidulla, mäntytukilla ja kuusitukilla. Tähän tehtävään tarvitsemme Teitä, metsänomistajat! Liisa Viikari markkinointi- ja viestintäpäällikkö Harvestia 3

4 G r e e n F u e l N o r d i c Toimitusjohtaja Timo Saarelainen Green Fuel Nordic Oy:stä näkee Suomessa vallitsevan perinteisen metsäteollisuuden rakennemuutoksen vapauttavan puuta uudenlaiseen käyttöön kuten biojalostamoiden raaka-aineeksi. Suomen metsät ovat vahva voimavara myös biotaloudessa Kestävästi hoidettujen metsien uusiutuva puu on raaka-aine, jolle riittää käyttöä ja käyttäjiä, vaikka perinteinen metsäteollisuus takkuaa ja vähentää investointeja kotimaahan. Suomesta ollaan rakentamassa biotaloutta, mikä tarkoittaa uusia käyttökohteita myös puulle. Green Fuel Nordic Oy on tästä oiva esimerkki. Teksti: Green Fuel Nordic Oy Kuvat: Harvestia Oy 4 Harvestia

5 P U U M A R GK rk ei Ne An BFAuR eol M EN ToRr Id i c Riippuvuus ehtyvistä, uusiutumattomista fossiilisista luonnonvaroista ja niiden käytön aiheuttama ilmastonmuutos ovat merkittäviä poliittista, yhteiskunnallista ja liiketaloudellista kehitystä ohjaavia taustavoimia. Vähähiiliseen talouteen siirtyminen on yksi aikamme vahvoista globaaleista megatrendeistä. Energiankulutuksen vähentäminen sekä fossiilisten luonnonvarojen käytön korvaaminen uusiutuvilla raaka-aineilla ovat tärkeitä keinoja tämän kehityskulun toteuttamisessa. Riippuvuus fossiilisesta öljystä liittyy sen hyödyntämiseen paitsi energianlähteenä ja liikenteen polttoaineena myös esimerkiksi kemianteollisuuden tuotteiden, kuten muovien raaka-aineena. Kustannustehokkaasti hyödynnettävissä olevan fossiilisen öljyn niukkuus nostaa sen hintaa. Samalla uusien biopolttoaineiden kilpailukyky paranee, ja kehitystyö niiden hyödyntämiseksi energiantuotannon ohella myös muun muassa kemianteollisuudessa etenee. Tämä kehityskulku avaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia ennakkoluulottomille, vastuullisille yrityksille kuten biojalostusyhtiö Green Fuel Nordic Oy:lle. Bioöljyä suomalaisesta metsästä Green Fuel Nordic Oy on suomalainen biojalostusyhtiö, jonka liiketoimintaajatus on jo kaupallisessa käytössä olevan RTP TM -teknologian hyödyntäminen toisen sukupolven bioöljyn tuotannossa. Valitun teknologian avulla uusiutuvasta metsäbiomassasta voidaan valmistaa nestemäistä, vähähiilistä ja rikitöntä bioöljyä. Bioöljy on suoraan hyödynnettävissä teollisuuden ja kuntien sähkön- ja lämmöntuotannossa, jossa se korvaa kevyttä ja raskasta polttoöljyä. Näiden rinnalle on nousemassa bioöljyn käyttö laivojen dieselmoottoreissa. Lähitulevaisuudessa bioöljystä voidaan jalostaa normaaleja liikennepolttonesteitä vastaavia tuotteita. Pidemmällä aikavälillä mielenkiintoisia käyttökohteita löytyy myös kemianteollisuudesta. Green Fuel Nordic aikoo rakentaa Suomeen lähitulevaisuudessa useita biojalostamoita. Investointiohjelmamme tähtää kaupallisen bioöljytuotannon käynnistämiseen Suomessa. Puheita tällä saralla riittää, mutta me olemme valmiita siirtymään biotalouden toteuttamiseen myös käytännön tasolla, toteaa Green Fuel Nordic Oy:n toimitusjohtaja Timo Saarelainen. Yhtiön ensimmäinen biojalostamo nousee Iisalmeen. Investointiohjelma on edennyt suunnitellusti esimerkiksi rakennus-, ympäristö ja toiminnanaloittamislupien suhteen. Myös geo-, arkkitehti- ja rakenne- sekä teknologiaan liittyvä suunnittelu on edennyt sovitussa aikataulussa. Bioöljyn kaupallinen tuotanto käynnistyy näillä näkymin vuonna Kaikessa suunnittelussa ja lupa-asioissa varaudumme siihen, että Iisalmeen voidaan rakentaa myös toinen biojalostamo ensimmäisen rinnalle. Iisalmen lisäksi selvitämme myös biojalostamoiden mahdollista sijoittamista Lieksaan ja Savonlinnaan. Vähähiiliseen talouteen siirtyminen on yksi aikamme vahvoista globaaleista megatrendeistä. faktalaatikko Harvestia toimittaa raaka-aineen Iisalmen biojalostamolle Harvestia ja Green Fuel Nordic Oy sopivat viime vuoden loppupuolella raaka-aineen toimittamisesta Iisalmeen rakennettavalle biojalostamolle. Sopimuksen mukaan Harvestia toimittaa jalostamolle kaiken suoraan metsästä tulevan raaka-aineen. Meille ominaisuuksiltaan optimaalisen raaka-aineen tasainen saatavuus on erittäin merkittävä tuotannollinen menestystekijä. Nyt solmittu sopimus varmistaa osaltaan tuotantoprosessimme tehokkuuden, sanoo Saarelainen. Yli tonnia bioöljyä vuodessa tuottava jalostamo nielee noin kiintokuutiometriä puuta vuodessa. Suoraan metsästä saatavan biorangan ohella biojalostamo voi käyttää raaka-aineena myös esimerkiksi mekaanisen metsäteollisuuden sivutuotteita. Miksi biojalostamoita Suomeen? EU:n tahtotila torjua ilmastonmuutosta on johtanut useisiin jäsenmaiden toimintaa ohjaaviin direktiiveihin ja kannusteisiin. Tammikuussa Euroopan komissio esitteli uudet, vuoteen 2030 ulottuvat EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan puitteet, joihin kuuluvat muun muassa kasvihuonekaasujen päästöjen vähentäminen 40 prosentilla vuoden 1990 tasosta sekä EU:n laajuinen sitova tavoite uusiutuvan energian osuuden saamisesta vähintään 27 prosenttiin. Nämä puitteet merkitsevät uusiutuvalle bioöljylle liiketaloudellisesti houkuttelevia Green Fuel Nordic RTP TM -biojalostamo numeroina investointi 50 miljoonaa euroa rakennusaika noin yksi vuosi raaka-aineen tarve noin kiinto-m 3 metsäpohjaista biomassaa vuodessa tuotantokapasiteetti tonnia bioöljyä vuodessa, joka vastaa 450 GWh uusiutuvaa energiaa saanto 70 % > Harvestia 5

6 G r e e n F u e l N o r d i c > mahdollisuuksia Suomessa ja muualla Euroopassa. Suomen puolesta biojalostamoiden sijoituspaikkana puhuvat kasvavat metsävarat. Hyvin hoidettujen metsien kasvu ylittää merkittävästi kestävästi hyödynnettävissä olevan puun teollisen käytön. Perinteisen metsäteollisuuden rakennemuutosahdinko vapauttaa entisestään puuta uudenlaiseen käyttöön kuten biojalostamoiden raaka-aineeksi, sanoo Saarelainen. Green Fuel Nordicin suunnittelemat biojalostamoinvestoinnit tukevat Suomelle strategisesti tärkeää hajautettua - eli lähelle raaka-ainetta ja loppukäyttöä sijoittuvaa - energiantuotantoa ja vahvistavat energiaomavaraisuutta. Parempi energiaomavaraisuus vahvistaa kauppatasetta, kun fossiilisen öljyn tuontia voidaan vähentää. Bioöljyn tulevaisuudennäkymiin kuuluu myös sen käyttö esimerkiksi kemianteollisuuden vientituotteiden raakaaineena. Green Fuel Nordicin valitsema teknologia poikkeaa täysin muista Suomessa meneillään olevista tai suunnitelluista nestemäisten biopolttoaineiden biodieselinvestointihankkeista, ja myös ansaintalogiikka on korkeamman prosessin hyötysuhteen ja lopputuotteen eroavaisuuden takia erilainen. Green Fuel Nordicin hyödyntämän RTP TM -teknologian etuihin kuuluu myös se, että teknologia on jo kaupallisessa käytössä muun muassa Kanadassa. Fortumin Joensuun bioöljyä tuottavan laitoksen Saarelainen toivottaa tervetulleeksi. On hyvä, että markkinoilla on useampia bioöljytuottajia se helpottaa uuden tuotteen markkina-aseman vakauttamista. Green Fuel Nordic on lisäksi mukana EU:n laajuisessa työryhmässä, jossa laaditaan bioöljylle standardia. Standardointi on erittäin tärkeää bioöljyn laajamittaisen kaupallisen käytön ja markkinoiden vakiintumisen kannalta. Standardoimistyön tavoitteena on kehittää standardit pyrolyysiöljylle, jota käytetään teollisuuden ja energiatuotannon kattiloissa korvaamaan raskasta ja kevyttä polttoöljyä. Uusi jalostuspolku metsäbiomassalle Suunnitellut biojalostamot parantavat osaltaan työllisyyttä metsäteollisuuden rakennemuutoksen koettelemilla paikkakunnilla lyhyellä aikavälillä ja pitemmällä tähtäyksellä ne tarjoavat uusia teollisia työpaikkoja eri puolilla Suomea. Yhden biojalostamon työllistävä vaikutus tuotannossa ja välittömässä raaka-aineen ja valmiin bioöljyn logistiikassa on noin 100 teollista työpaikkaa. Yhden biojalostamon raaka-aineostot vuodessa 100 km säteeltä ovat noin 12 miljoona euroa. Tämä raha jakaantuu metsänomistajien ja metsänkorjuuyrittäjien kesken, toteaa Saarelainen. Bioteollisuuden työpaikat ovat tulevaisuudessa suorasti ja epäsuorasti merkittävä hyvinvoinnin lähde sekä paikallisesti että kansallisesti. Lisäksi biojalostamot avaavat uuden paikallisen jalostuspolun metsäbiomassalle. Parannamme osaltamme työllisyyttä metsäteollisuuden rakennemuutoksen koettelemilla paikkakunnilla ja tarjoamme uuden paikallisen jalostuspolun arvokkaalle metsäbiomassalle. Lisätietoja: faktalaatikko Kestävästi hoidettujen metsien uusiutuva puu on raaka-aine, jolle riittää käyttöä ja käyttäjiä. Ensiharvennuksilta saatava harvennuspuu on hyvää raaka-ainetta esimerkiksi nestemäisen, vähähiilisen ja rikittömän bioöljyn valmistukseen. Mikä on RTP? RTP on lyhenne Rapid Thermal Process -prosessista (nopea terminen prosessi). Nopeassa termisessä prosessissa biomassa kuumennetaan hiekan avulla hyvin nopeasti (<2 sekuntia) noin 500 celsiusasteen lämpötilaan, jolloin biomassa kaasuuntuu. Kaasutus tehdään hapettomassa ympäristössä, jolloin palamista ei tapahdu. Kun kaasuuntunut biomassa lauhdutetaan, muodostuu bioöljyä ja kondensoitumattomia kaasuja eli tuotekaasuja. Tuotekaasut hyödynnetään muualla prosessissa. 6 Harvestia

7 P U U M A R K KkI un oa pb iaorn O Me EnTe RrIg i a Kuopion Energia lämmittää kuopiolaisten kodit Noin 90 prosenttia Kuopion kaupungin alueella asuvista ihmisistä ja 70 prosenttia alueen rakennusten tilavuudesta on Kuopion Energian kaukolämmön piirissä. Kilometreissä tämä tarkoittaa noin 15 kilometrin sädettä Kuopion keskustasta ja kaukolämpöverkon pituudella mitattuna kutakuinkin 450 kilometriä. Teksti: Tommi Rissanen Kuvat: Kuopion Energia Kuopion Energialla on pitkät perinteet kaukolämmön tuotannossa. Tuotantojohtaja Peter Seppälä Kuopion Energialta kertoo kaukolämmön tuotannon alkaneen vuonna 1963 ja jatkuvan edelleen. Nykyisin valtaosa keskeisellä kaupunkialueella asuvista on kaukolämmön piirissä. Kaukolämpö kaupunkilaisille on tuotettu yhteistuotantona 1970-luvun alku-puolelta asti. Yhteistuotannolla tarkoitetaan yleisesti prosessia, jossa samalla kertaa tuotetaan lämmön lisäksi sähköä korkealla hyötysuhteella. Lämpöä omakotitalolle Kuopiossa asuu viimeisimpien kuntaliitosten myötä reilut ihmistä. Kuopion kokoinen kaupunki tarvitsee suuren määrän energiaa kiinteistöjen lämmittämiseen erityisesti talvella. Lisäksi kaupunkilaiset käyttävät myös aimo annoksen sähköä. Vuoden 2012 tuotantolukujen mukaan Kuopion Energia tuotti lämpöä 1050 gigawattituntia (GWh) ja sähköä 430 gigawattituntia. Jos lukuja hieman avataan, niin yksi gigawattitunti on 1000 megawattituntia (MWh). Kiintokuutiosta rankapuuta saadaan noin 2,5 kuutiota haketta, josta saadaan poltettuna noin 2 megawattituntia energiaa. Arvioitu keskimääräinen lämmönkulutus tavallisessa 120 neliöisessä omakotitalossa on megawattituntia vuodessa. Näin ollen noin tuhannen gigawatin lämmöntuotannolla lämmittää noin omakotitaloa vuoden ajan. Kovimpia pakkasia varten Kuopion Energialla on eri puolella kaupunkia lisäksi erillisiä lämpökeskuksia. Näillä saadaan tuotettua tarvittavat huipputehot kovim- > Harvestia 7

8 K u o p i o n E n e r g i a Kuopion Energia tuottaa sähköä ja kaukolämpöä Haapaniemen voimalaitoksilla. Huoltovarmuuden ja polttoaineiden saatavuuden varmistamiseksi voimalaitosten viereen rakennettiin kolmen hehtaarin suuruinen lähiterminaali osin järven pohjaa täyttämällä. Terminaali mahdollistaa myös polttoaineen toimitukset vesiteitse. > millakin pakkasilla ja tasattua energiantarve tarvetta vastaavaksi. Puolet tuotetusta Energiamäärästä puusta Nykyiset voimalaitosten kattilat ovat monipolttoainekattiloita eli kattiloissa voidaan polttaa monia eri polttoaineita kuten turvetta sekä biopolttoaineista esimerkiksi puuta. Tarpeen vaatiessa polttoon voidaan ohjata myös muita fossiilisia polttoaineita kuten kivihiiltä tai öljyä. Kysyttäessä millainen polttoprosessi oikein todellisuudessa on, Kuopion Energian polttoaineiden hankintapäällikkö Matti Voutilainen kuvailee sen olevan purppuran punainen tai oranssi 800-asteinen hiekkamyrsky. Polttoainetta syötetään 50 metriä korkeaan kattilaan polttoainesiilojen, kuljettimien ja syöttöruuvien avulla. Polttoprosessista johdetaan erilaisten vaiheiden kautta lämpö kaukolämpöverkkoon sekä saadaan tuotettua sähköä. Sähkö tuotetaan ohjaamalla poltossa syntyvää kuumaa höyryä turbiiniin, joka pyörittää edelleen generaattoria muuttaen liike-energian sähköenergiaksi luvun alkupuolella kaukolämmön tuotanto aloitettiin turpeella ja öljyllä. Nykyisin turpeesta saadaan noin puolet kaikesta tuotetusta energiamäärästä ja puulla toinen puolikas. Öljyn ja kivihiilen osuus tuotannosta on vajaa kaksi prosent- Tuotantojohtaja Peter Seppälä tia ja sitä tarvitaankin vain polttoprosessin käynnistämiseen, häiriötilanteiden selvittämiseen sekä turve- tai puupulan yllättäessä. Järven pohjaa täyttämällä lähiterminaali Lämmön ja sähkön tuottaminen kaupunkilaisille ei suju ihan itsestään. Kiihkeimpään lämmitysaikaan talvella Haapaniemen voimalaitoksilla käy vuorokauden aikana jopa 100 rekkaa, kun kesällä määrä on noin kymmenen rekkaa päivässä. Polttoaineen sujuvan toimituksen varmistaa viisi eri polttoaineen vastaanottolinjaa laitospäässä. Polttoaineiden hankintapäällikkö Matti Voutilainen Huoltovarmuuden ja saatavuuden turvaamiseksi Kuopion Energialla on terminaalivarastoja turvesoilla sekä kolmen hehtaarin suuruinen lähiterminaali voimalaitosten vieressä. Lähiterminaali on hiljattain valmistunut ja erikoisuutena siinä on, että järven pohjaa täytettiin noin hehtaarin verran lähiterminaalia varten. Alue on asfaltoitu ja terminaalista voidaan syöttää polttoainetta voimalaitoksen tarpeisiin. Lähiterminaalin ansiosta Kuopion Energian Haapaniemen voimalaitoksille onkin mahdollista toimittaa polttoainetta rekkojen ja junien lisäksi myös vesiteitse laivoilla. Lähiterminaaliin mahtuu noin kuukauden käyttötarvetta vastaava määrä eri polttoaineita. 8 Harvestia

9 P U U M A R K KKI un oa pb iaorn O ME EnTe RrIg i a Poltosta aiheutuneet tuhkat ajetaan tällä hetkellä hyötykäyttöön läheiselle Heinjoen urheilukeskuksen alueelle meluvallin rakennusaineeksi. Investointeja voimalaitosalueeseen Seppälän mukaan Kuopion Energia on investoinut 2010-luvulla Haapaniemen voimalaitosalueeseen noin 140 miljoonaa euroa. Summa sisältää uuden laitosinventoinnin eli Haapaniemi 3 voimalaitoksen lisäksi Haapaniemi 2 voimalaitoksen ajanmukaistamisen sekä kolmen hehtaarin suuruisen lähiterminaalin rakentamisen. Pienempiä investointeja on tulossa vielä lähivuosina ja niillä pystytään leikkaamaan päästöjä entistä paremmin sekä täyttämään tulevan päästödirektiivin mukaiset ehdot. Voutilainen kertoo muutamasta huonosta turvekesästä viime vuosien aikana. Tekemällä viime vuosien investoinnit ja näin ollen laajentamalla voimalaitosten polttoainevalikoimaa, on onnistuttu vähentämään ongelmia polttoaineen saatavuuden kanssa. Huonon turvekesän sattuessa on voitu käyttää enemmän muita polttoaineita, kuten puuta, energiantuotannossa. Turvetta tarvitaan puun rinnalle Kysyttäessä turvetuotannosta Voutilainen ja Seppälä jakavat saman huolen. Uusia lupia turvetuotantoalueiden avaamiseen tulee suhteessa liian vähän suljettaviin tuotantoalueisiin nähden. Jossakin vaiheessa turpeesta tulee pulaa ja sitä joudutaan korvaamaan muilla polttoaineilla kuten kivihiilellä. Vaikka turpeen käyttöä on voitu vähentää lisäämällä puun polttoa Kuopion Energian voimalaitoksilla, turvetta kuitenkin tarvitaan polttoon puun rinnalle, painottaa Voutilainen. Oma lukunsa on valtion poliittinen ohjaus ja tukipolitiikka käytettävien polttoaineiden suhteen. Voutilainen toivookin järkeä käytävään keskusteluun ja päätöksiin asiasta. Suomen valtio on ajamassa tällä hetkellä turvetuotantoa nurkkaan ja energiantuotannossa tilalla käytettäisiin muita fossiilisia polttoaineita sekä uusiutuvia energialähteitä. Harvestia toimittaa vuosittain Kuopion Energialle noin kolmanneksen sen tarvitsemasta puumäärästä. Tyypillinen kuorma haketetaan metsätien varressa ja kuljetetaan hake-autolla suoraan pudotuspaikalle kuljetusmatkan ollessa noin 50 kilometriä. Lämmön ja sähkön tuottaminen kaupunkilaisille ei suju ihan itsestään. Puuta Harvestialta Harvestia ja Kuopion Energia ovat toimineet yhteistyössä useamman vuoden ajan. Harvestia toimittaa vuosittain Kuopion Energialle noin kolmanneksen sen tarvitsemasta puumäärästä. Harvestian toimittama puumäärä Kuopion Energialle on ollut vuosittain yli kiintokuutiota ja se koostuu pääosin nuorten metsien hoidosta peräisin olevasta puusta tai uudistushakkuiden hakkuutähteistä. Poltettava raaka-aine eli metsähake pyritään haalimaan mahdollisimman läheltä voimalaitoksia kustannusten hallitsemiseksi. Tyypillinen Harvestialta tuleva kuorma tuleekin laitokselle metsätien varressa haketettuna hakeautolla suoraan pudotuspaikalle kuljetusmatkan ollessa noin 50 kilometriä. Paljon yli 100 kilometrin takaa haketta ei kannata lähteä kustannussyistä ajamaan, vaan polttopaikka on löydyttävä kutakuinkin 100 kilometrin säteeltä hakkuupaikasta. Valoisa tulevaisuus Viime aikojen uusimpia asioita energiantuotannossa on ollut bioöljy. Menetelmässä erilaisten prosessien kautta puusta puristetaan öljyä, jota voidaan käyttää esimerkiksi energiantuotannossa tai jatkojalostaa edelleen vaikkapa liikennepolttoaineeksi. Kuopion Energialla ei ole tällä hetkellä suurempia suunnitelmia bioöljyn suhteen, mutta Voutilaisen ja Seppälän mukaan asia on ollut tehdyissä selvityksissä mukana viime vuosien aikana. Ihmisten tarve lämmölle ja energialle ei tule tässä maassa loppumaan, joten sillä saralla Kuopion Energian tulevaisuus näyttää valoisalta. Aika näyttää, missä määrin esimerkiksi puun polttoa pystytään vielä lisäämään energiantuotannossa. Metsissä kyllä riittää hakattavaa polttoon asti. Esimerkiksi Pohjois-Savon alueella vuotuinen tarve pelkästään ensiharvennuksille on hehtaarin luokkaa vuosittain. Ennemminkin kyse lienee poliittisista päätöksistä energiantuotannon suhteen ja sitä kautta puusta maksukyvystä metsänomistajien suuntaan. Harvestia 9

10 H a r v e s t i a Koivukuitua ja biorankaa Pohjois-Savon metsistä Suomen metsät kasvavat puuta enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Tämä tarkoittaa samalla kasvavia harvennustarpeita ja kantorahatuloja metsänomistajille. Talousmetsän kasvatuksessa parhaan mahdollisimman tuloksen saavuttamiseksi nämä harvennukset tulisi tehdä ajallaan. Lisäkäyttöä puulle löytyy myös energiateollisuudesta. Teksti: liisa viikari Kuvat: Harvestia Oy Valtakunnan metsien 10. inventoinnin mukaan Pohjois-Savon metsien pinta-alasta lähes puolet on nuoria metsiä. Ehdotetuista ensiharvennuksista jäi edellisellä kymmenvuotiskaudella noin puolet tekemättä. Edellisen valtakunnan metsien inventointitulokseen (VMI 9) verrattuna puuston kasvu on lisääntynyt 22 prosenttia. Kasvua on tapahtunut kaikilla puulajeilla, etenkin männyllä. Inventointitulosten perusteella Pohjois-Savossa riittää puuta hyvin teollisuuden käyttöön niin nyt kuin tulevaisuudessakin. Pohjois-Savon metsäkeskus on tehnyt vuonna 2013 selvityksen, jonka mukaan maakunnan metsävarat mahdollistaisivat jopa viiden biovoimalaitoksen rakentamisen maakuntaan. Pohjois-Savo on Harvestialle vahvaa puunhankinta-aluetta. Harvestia hankkii pääosin nuorista metsistä koivukuitua omistajayhtiönsä laitokselle Savon Sellulle aallotuskartongin valmistukseen, energiarankaa Kuopion Energialle ja jatkossa raaka-ainetta myös Green Fuel Nordicille Iisalmeen. Tiedosta koivikoiden mahdollisuudet Savon Sellulla valmistetaan pakkausmateriaalina käytettävää aallotuskartonkia. Tuotteen valmistamiseen tarvitaan vuosittain yli kuutiometriä koivukuitua. Pohjois-Savon koivuvarat ovat hyvät. Kokonaispuustosta on noin 13 prosenttia lehtipuuta, pääosin koivua. Valtaosa tästä koivusta kasvaa alle 40-vuotiaissa nuorissa kasvatusmetsissä. Vuotuinen kasvu lehtipuuvaltaisissa metsissä on lähes 2,5 miljoonaa kuutiometriä. Lukujen valossa raaka-ainetta Savon Sellulle riittää. Koivukuidun hankkimisessa on kuitenkin omat haasteensa. Puhtaita koivikoita on vähän, jolloin koivun kasvaminen sekapuuna tarkoittaa sitä, että koivun sivussa tulee pääsääntöisesti kaksi kolmasosaa puumäärästä muuta puuta, yleensä havukuitua. Puhtaat koivikot sijaitsevat usein turvemaalla, jolloin korjuun toteuttaminen ja ajankohta saattavat aiheuttaa haasteita. Moni metsänomistaja ei välttämättä tiedosta koivikoissaan olevia hakkuumahdollisuuksia tai sitä tuloa, mikä koivikoista olisi hyödynnettävissä. Aallotuskartongin valmistuksessa rauduskoivikon ensiharvennuspuu ja turvemaan hieskoivu ovat kuitenkin yhtä arvokkaita. Metsänhoidollisesti ajateltuna myös koivikoita tulee hoitaa ja ne kannattaa harventaa ajallaan. Ajallaan toteutetuilla harvennushakkuilla lisätään paitsi metsän tuottoa kiertoaikana, vahvistetaan myös puustoa kestämään sään vaihteluita kuten tuulia ja lumikuormaa. Turvemaiden hieskoivikot kasvavat usein vajaatuottoisina viljavilla kasvualustoilla. Kannattaa miettiä, olisiko järkevä uudistaa vajaatuottoinen koivikko nyt ja hyödyntää viljava maaperä uuden metsän kasvattamiseen vaikkapa rauduskoivulla tai kuusella. Koivuja ei kannata pitää ylispuina liian pitkään, vaan hyvän kuusen taimikon päällä kasvavat koivut kannattaa poistaa ja luoda hyvät kasvuolosuhteet kasvavalle puusukupolvelle. 10 Harvestia

11 P U U M A R K K I N A B A RHOaMr EvTe RsIt i a Havukuidusta biorangaksi Koivulle löytyy kyllä käyttöä, mutta minne sijoitetaan ne koivujen sivussa tulevat havukuitupuut. Suomesta on viimeisen kymmenen vuoden aikana hävinnyt paljon sellu- ja paperiteollisuutta eli havukuituja käyttävää perusteollisuutta. Toisaalta vastapainoksi olemme saaneet pieniläpimittaista tukkia sahaavia laitoksia sekä rakenteilla tai suunnitteilla olevia biojalostamoita. Nämä yhdessä mahdollistavat perinteiselle havukuidulle käyttöä myös tulevaisuudessa. Harvestian toiminnan tavoitteena on pitää Savon Sellu pyörimässä mahdollisimman suurelta osin kotimaisella koivulla. Jotta tässä onnistuttaisiin, on yhtiössä jouduttu etsimään käyttökohteita ja uusia toimintatapoja perinteisten havukuitujen sijoittamiseksi. Tämä edellyttää kokonaan toisenlaisen ajattelu- ja toimintatavan omaksumista, korostaa Harvestian toimitusjohtaja Pekka Kauranen. Toimintaympäristömme muuttuu koko ajan. Emme toimi enää ainoastaan perinteisessä metsäteollisuudessa, vaan parempi nimitys saattaisi olla biotalous, jatkaa Kauranen. Opettelemme Harvestiassa pikkuhiljaa eroon ajattelutavasta, jossa metsästä tulee harvennusten yhteydessä koivukoivua, kuusikuitua ja mäntykuitua. Olemme ottaneet Pohjois-Savossa koekäyttöön uuden puutavaralajin, biorangan. Biorangalla tarkoitamme sitä, että ns. havukuidun osuudesta teemme pikkutukkia tai parrua ja latvaosan katkomme energiayhtiöille. Tässä ajattelutavan muutoksessa on paljon sulateltavaa, kuitupuu on syöpynyt syvälle metsämiesten mieliin satavuotisen historian seurauksena. Pohjois-Savossa uudistuminen on kuitenkin otettu myönteisesti ja nähty mahdollisuutena hyödyntää metsien taloudellinen potentiaali entistä paremmin, toteaa Kauranen. Koivu kasvaa usein sekapuuna, joten Savon Sellun raaka-ainehankinnan yhteydessä tulee pääsääntöisesti kaksi kolmasosaa puumäärästä muuta puuta, yleensä havukuitua. Koska Suomesta on viimeisen kymmenen vuoden aikana hävinnyt paljon havukuituja käyttävää sellu- ja paperiteollisuutta, on Harvestiassakin jouduttu etsimään uusia käyttökohteita ja toimintatapoja havukuitujen sijoittamiseksi. Pohjois- Savossa on otettu koekäyttöön uusi puutavaralaji, bioranka. Biorangalla tarkoitetaan sitä, että ns. havukuidun osuudesta tehdään pikkutukkia tai parrua ja latvaosa katkotaan energiayhtiöille. Harvestia 11

12 V A P O Kouvolan varuskuntiin lämpöä Harvestian puilla Vekaranjärven ja Utin varuskuntien lämmön tuotannosta vastaa Vapo Oy. Molemmat laitokset käyttävät energiantuotantoonsa turvetta ja metsähaketta. Tarvittavan energiapuun hankkii, hakettaa ja toimittaa Harvestia. Teksti: liisa viikari Kuvat: Harvestia Oy Kun laitokselta tarvitaan kaikki tehot käyttöön, ehdoton edellytys on kuiva puu. Hakkeen optimaalinen kosteus olisi noin 25 %, mutta missään tapauksessa kosteus ei saisi nousta yli 50 %:iin. Vapon asiakkuuspäällikkö Tapio Pötry (oik.) ja Harvestian Kouvolan hankintaesimies Matti Vesanen tutkivat Vekaranjärven hakkeen laatua. Vekaranjärven varuskunnan portin ulkopuolelta löytyy harmaa rakennus, jonka korkeasta piipusta tupruaa vesihöyryä tai vaaleata sauhua. Tästä rakennuksesta lähtee lämpö koko varuskuntaalueelle. Näin on ollut jo 1960-luvun lopulta saakka, jolloin lämpökeskus rakennettiin. Etua turpeen ja hakkeen yhteispoltosta Varuskunta-alueen energiankulutus on lisääntynyt jatkuvasti, kertoo lämpökeskuksesta vastaava Vapon asiakkuuspäällikkö Tapio Pötry. Varuskunta on kasvanut rakentamisen sekä muiden varuskuntien lakkauttamisten myötä, hän täydentää. Pötryn vastuualueeseen kuuluvat kaikki Vapon Kaakkois-Suomen laitokset, mukaan lukien Utti ja Vekaranjärvi. Vekaranjärven lämpökeskus saa energiansa sekä metsähakkeesta että turpeesta. Talvisaikaan energiantuotantoon käytetään puolet turvetta ja puolet puuta. Pötry näkee turpeen ja metsähakkeen yhteispoltossa etuja. Sekoittamalla kuivaa haketta turpeen sekaan, saavutamme korkeammat lämpöarvot. Toisaalta turve on meille hinnoittelultaan varsin kilpailukykyinen raaka-aine, koska se on Vapon omaa tuotantoa. Turve pitää myös polttokattilan puhtaampana. Toisaalta turve 12 Harvestia

13 P U U M A R K K I N A B A R O M E T RV IA P O pöllyää enemmän, ja siihen liittyy kuivana räjähdysvaara. Energiankulutuksen huipussa esimerkiksi pitkällä pakkasjaksolla joudutaan energiantuotantoa täydentämään öljyllä. Öljy ja pellettikattila toimivat lämpökeskuksella myös varajärjestelmänä vikatilanteita varten. Vuosittaisesta energiasta tuotetaan % öljyllä. Vekaranjärven vuosittainen energiantuotanto on 25 GWh. Tämä määrä riittää varuskunta-alueen lämmittämiseen. Vapo vastaa lämmön tuotannosta ja toimituksesta kaukolämpöverkkoon saakka, mutta itse kaukolämpölinja kuuluu varuskunnalle. Öljyä ja koivuhalkoja Vekaranjärven lämpökeskuksella on pitkä ja monivivahteinen historia luvun lopulla energiantuotanto käynnistettiin öljyä polttamalla. Laitosmies Pentti Inkilä on työskennellyt Vekaranjärvellä vuodesta 1973 lähtien. Inkilän työuran alussa laitos pyöri öljyllä, mutta öljykriisin vaikutusten myötä siirryttiin muutamaksi vuodeksi puulämmitykseen. Lämpöä tuotettiin koivuhaloilla, jotka hankittiin lähiseudun metsistä. Meitä oli aina neljä miestä vuorossa. Käsipelillä mätimme halot kottikärryillä laitokseen. Halkoa kului 200 pinomottia vuorokaudessa, Inkilä muistelee. Samalla hän toteaa tuon vaiheen olleen työuransa raskainta aikaa. Lämpökeskuksen lämmön tuotanto siirtyi Vapolle vuonna Samanaikaisesti laitos jäi pyörimään yksinään, kun kokopäiväinen päivystys paikan päällä loppui. Nykyään laitoksen toiminnasta vastaa viisi laitosmiestä. Samat henkilöt hoitavat myös Utin lämpökeskuksen päivystyksen. Työkierto menee niin, että viikon työrupeaman jälkeen on aina viikko vapaata. Loistovuosi metsähakkeen toimituksissa Vapon voimalaitosten tarvitsemat energiapuut toimittaa Harvestia omalla toimialueellansa. Näin on myös Vekaranjärven ja Utin laitoksilla. Siinä missä Vekaranjärven laitoksella poltetaan yhdessä turvetta ja metsähaketta, pyörii Utin laitos talvisaikaan puhtaasti metsähakkeella. Tämä on ollut metsähakkeen toimitusten osalta loistovuosi, kiittelee Inkilä. Toimitukset ovat pelanneet, eikä ole ollut lumen aiheuttamia ongelmia. Lumi ei aiheuta hakkeessa ongelmaa ainoastaan kosteuden lisääjänä, vaan luminen hake ei yksinkertaisesti liiku kuljettimella, hän jatkaa. Vekaranjärvellä metsähake ja turve ajetaan välivarastoon lämpökeskuksen pihalle. Puskurissa on viikon tarvetta vastaava määrä. Vuorokaudessa poltetaan noin 50 hakemottia. Parasta haketta saadaan karsitusta rankapuusta. Kun tarvitaan kaikki tehot käyttöön, ehdoton edellytys on kuiva puu ja kuiva turve. Optimaalinen kosteus hakkeella olisi noin 25 %, mutta missään tapauksessa kosteus ei saisi nousta yli 50 %:iin. Kirjanpainajakuusikoista energiapuuta Kouvolan varuskuntien voimalaitoksille toimitettavat energiapuut tulevat pääosin Harvestian Kouvolan hankintaesimiehen Matti Vesasen alueelta. Vesanen kertoo, että tällä hetkellä tarjontaa energiapuusta on jopa enemmän kuin ostomahdollisuuksia. Energiapuuta kertyy ainespuuhakkuilta yllättävän paljon. Lepät ohjautuvat väistämättä energiapuukasaan. Kirjanpainajan tuhoamat kuusikot ovat myös lisänneet luontaisesti lankeavan energiapuun määrää, kun pystyyn kuivaneille kuusille ei ole muuta osoitetta kuin polttolaitos, Vesanen toteaa. Sitä pitäisi käyttää, mitä kotimaasta saadaan Vesanen, Pötry ja Inkilä ovat yhtä mieltä siitä, että ainoa oikea suuntaus energian tuotannossa on kotimaisten polttoaineiden käytön lisääminen. Pötry on työskennellyt lähes kolmekymmentä vuotta energia-alalla ja hän hämmästelee valtiovallan linjauksia. Kotimaisten polttoaineiden osuutta piti kasvattaa ja silti meillä lisätään kivihiilen tuontia. Hän ei näe ongelmaa siinä, että turve on sään armoilla, ja metsähake vastaavasti yksityisten metsänomistajien takana. Jos kotimaisten polttoaineiden käyttöä harrastetaan, niin koko ajanhan siitä opitaan. Kun harjoitellaan, niin varmasti päästään samaan lopputulokseen kuin kivihiilellä. Tässä on pohjimmiltaan kysymys tahdosta, hän kiteyttää. Pötry uskoo suuntauksen olevan vahvasti kotimaisten polttoaineiden suuntaan. Energiamarkkinat kiristyvät koko ajan ja maailmalla on rasitteena erilaisia kriisejä. Turve tai hake sitä pitäisi käyttää, mitä kotimaasta saadaan. Vekaranjärven lämpökeskus saa energiansa sekä metsähakkeesta että turpeesta. Talvisaikaan energiantuotantoon käytetään puolet turvetta ja puolet puuta. Hake varastoidaan Vekaranjärven lämpökeskuksen pihamaalla. Varastossa on noin viikon käyttöä vastaava hakemäärä. Laitosmies Pentti Inkilä siirtää tarvittavan hakemäärän siiloon traktorilla. Harvestia 13

14 S A V O N S E L L U Brasilialaisten kartonginostajien vierailulla Mielenkiinnon kohteena suomalainen metsänhoito Savon Sellun tuotannosta menee vuosittain vientiin noin 95 prosenttia. Tärkeimmät markkina-alueet ovat Etelä-Euroopan hedelmien ja vihannesten tuottajamaat. Savon Sellulla on merkittävä markkinaosuus myös kasvavilla markkinoilla kuten Etelä-Amerikassa. Teksti: Liisa Viikari Kuvat: Harvestia Oy Metsäkohteella tutustuttiin suomalaiseen metsän käsittelyyn ja koivikon harvennukseen Harvestian hankintaesimies Pasi Pohtisen (vas.) johdolla. Vieraille hakkuukoneen kyytiin pääseminen oli uusi kokemus. Hakkuukoneen työskentelyä seurasivat oikealta: Ricardo Batista Klabinilta, Savon Sellun toimitusjohtaja Juha Koukka, Harvestian hankintaesimies Tommi Rissanen, Lígia F. Kaefer Mangini Klabinilta, Savon Sellun myynti- ja markkinointijohtaja Robert Vaenerberg, Savon Sellun logistiikka- ja asiakaspalvelupäällikkö Tuija Aliranta ja Angelo Dobarro Klabinilta. Vaikka valtaosa Savon Sellun myyntityöstä tehdään maailmalla olevien agenttien kautta, ovat henkilökohtaiset kontaktit tärkeä osa yhteistyötä suurimpien asiakkaiden kanssa. Ulkomaalaiset asiakkaat haluavat nähdä, minkälaisissa oloissa aallotuskartonkia tuotetaan, mistä raaka-aine on peräisin ja miten suomalaisia metsiä hoidetaan. Brasilialaisia vieraita Savon Sellulla Viime vuoden marraskuussa Savon Sellu sai ensimmäistä kertaa vieraita Klabinilta Brasiliasta. Klabin on Brasilian johtava kulutuspakkauksien valmistaja, joka tuottaa muun muassa aaltopahvipakkauksia esimerkiksi elintarvikkeiden, elektroniikkateollisuuden ja kemianteollisuuden tuotteiden pakkaamiseen. Yksi heidän hyödyntämistään raaka-aineista on Savon Sellun aallotuskartonki, jota käytetään etenkin hedelmien vientilaatikoihin. Erityistä yhteistyössä Klabinin kanssa on se, että Savon Sellun myynti Klabinille hoituu ilman agenttia, suoraan Espoosta käsin, vaikka välimatka on pitkä ja ostaja puhuu portugalia ja myyjä espanjaa. Brasilialaisten vieraiden ohjelmaan kuului Savon Sellun yritys-, tuote- ja laatuesittelyn lisäksi yksityiskohtainen tehdaskierros, joka sisälsi käynnin niin puutavaran vastaanotossa, kuorimolla kuin massa- ja kartonkiosastollakin. Ensimmäinen ilta tarjosi vieraille täysin uuden kokemuksen, jääkiekko-ottelun Kalpan kotihallissa. Pelin jälkeen ulkona odotti lisää jotakin täysin uutta. Kaksi kolmesta vieraasta eivät olleet koskaan ennen nähneet lunta. Ilta päättyi lumisotaan ja lumiukon rakentamiseen Kuopion torin laidalle. Harventaminen erilainen tapa käsitellä metsiä Seuraavana päivänä tutustuttiin Harvestian isännöimänä raaka-aineen hankintaan hakkuutyömaalla Kuopion Riistavedellä. Hakattava kohde oli yksityisen metsänomistajan maalla sijaitseva koivikon harvennus. Eteläamerikkalaiseen metsänkasvatukseen tottuneilla vierailla riitti kiinnostavaa näkemistä suomalaises- 14 Harvestia

15 P U U M A R K K I N A B A pr uo um ke at ur pi p a Kaksi kolmesta brasilialaisesta vieraasta eivät olleet koskaan aikaisemmin nähneet lunta. Lumipallonheittokilpailu kääntyi suomalaisten eduksi. Savon Sellun toimitusjohtaja Juha Koukka (vas.) teki lumipallot valmiiksi Lígia F. Kaefer Manginille. sa metsänkasvatuksessa. Harventaminen oli heille uudenlainen tapa käsitellä metsiä. Ehkä harvennus sai lisää ymmärrystä heidän kuullessaan suomalaisen metsän keskimääräisen kiertoajan. Hämmästyksen aihe oli metsälain edellyttämä uudistamisvelvoite metsänomistajalle. Harvapa tietää, että meillä metsänkäsittelyä ja metsänuudistamista on säädelty metsälailla vuodesta 1886 lähtien. Ulkomaisten vieraiden metsäkäynneillä on hyvä kertoa, kuinka metsämme kasvavat enemmän kuin koskaan ennen ja kuinka paljon vuosittaisesta kasvustamme jää hyödyntämättä metsäteollisuudessa. Tälläkin vierailulla suuri yllätys oli se, miten metsävaramme kasvavat teollisuuden suurista käyttömääristä huolimatta. Lounas metsän siimeksessä Milläpä muulla tavalla suomalainen isäntä voisi ulkomaalaisten vieraiden metsäretkeilyn päättää kuin metsän siimeksessä nautitulla lounaalla. Tarjolla oli suomalaisen metsän antimia oikein pöydän ääressä telttakatoksen alla. Toivottavasti brasilialaiset vieraat muistavat vielä kotiin palatessaan maailman parhaan aallotuskartongin lisäksi lämpimän tunnelman, Suomen kasvavat metsävarat ja lain edellyttämän uudistamisvelvoitteen. Vierailu päättyi lounaaseen metsän siimeksessä. Metsäenergiaa hankkimassa Miten yhdellä puukaupalla saadaan haalittua kaksi kuormaa koivuja Savon Sellulle, kymmenisen kuormaa energiapuuta ja metsänomistajan metsät vielä kasvukuntoon? Teksti: Tommi Rissanen Kuvat: Harvestia Oy Nykyisin Lapinlahteen kuuluvan Varpaisjärven Korpijärvellä sijaitsee Markku Taskisen metsäpalsta. Metsätila on siirtynyt Markun omistukseen, entisestään yleistyvän, sukupolvenvaihdoksen kautta. Metsänomistaja otti yhteyttä Harvestian hankintaesimies Pasi Pohtiseen alkusyksystä 2013 mainiten, kuten entinen presidentti: Tarttis tehdä jotain. Maastokäynnin perusteella sovittiin puukaupat sekä tehtävät toimenpiteet. Ensilumien aikaan sovitut työt oli jo saatettu päätökseen. Ennakkoraivauksella monia etuja Kaupalla sovittiin vajaan kymmenen hehtaarin alueesta, joka oli ehtinyt reilun kolmenkymmenen vuoden ikään. Entisen omistajan mukaan metsä oli hakattu alueelta 1970-luvun lopulla ja uudistettu osin männylle 1980-luvun taitteessa. Ennen hakkuuta männyt ja koivut pitivät valtaa kuusen kasvaessa yksittäin ja ryhmittäin siellä täällä. Lisäksi aluspuustoksi oli muodostunut ongenvavan paksuista lehtipuuta ja muuta alikasvosta vähintäänkin riittävästi. Taimikonhoito on aikoinaan jäänyt tekemättä käsiteltävältä alueelta suurelta osin ja metsä on päässyt kasvamaan nykyisen kaltaiseen tilaan. Hakkuille oli näin ollen metsänhoidollista tarvetta. Myös metsänomistajan toiveissa oli saada metsä hoidettua hyvään kasvukuntoon pikimmiten. Metsä oli päässyt pusikoitumaan aikojen saatossa ja hankintaesimies ehdottikin ennakkoraivausta ennen varsinaista hakkuuta. Raivausta suorittamaan hankintaesimies suositteli paikallista metsäpalveluyrittäjää Metsätyö Korhosta. Metsänomistajalle tämä kävi mainiosti ja ennakkoraivaukset aloitettiin heti kaupanteon jälkeen. Metsurin työt tuli suorittamaan Toni Hämäläinen. Ennakkoraivauksella saavutetaan monia etuja kuten koneellisen korjuun mahdollistuminen ja korjuujäljen parantuminen. Raivaamalla pieniläpimittaista puuta helpotetaan samalla > Harvestia 15

16 P U U K A U P P A > koneenkuljettajan työtä ja parannetaan hakkuun kannattavuutta. Ennakkoraivaus onkin syytä tehdä vähintään siten, että hakkuukoneenkuljettaja näkee viedä kouran puun tyvelle. Taimikonhoito on aikanaan jäänyt tekemättä ja metsikkö on päässyt pusikoitumaan. Kohteen ennakkoraivaus oli välttämätön toimenpide ennen koneellista hakkuuta. Raivauksen suoritti Metsätyö Korhosen metsuri Toni Hämäläinen. Seuraavan kerran palstalle tultaessa päästään käsiksi reilusti tukkikokoisiin puihin. Hankkeelle Kemera-tukea Varsinaisesta hakkuusta kohteella vastasi Pekka Hakkarainen Oy. Yritys toimii Harvestian sopimusyrittäjänä Koillis-Savon alueella ja toimenkuvaan kuuluu mm. puunkorjuu sekä maanmuokkaus ja koneellinen istutus. Puutavaralajina kohteella käytettiin karsittua rankaa sillä erotuksella, että koivukuitupuun mitat täyttävä puu hakattiin erilleen. Koivukuitu ohjautuukin sittemmin Savon Sellulle, jossa se jalostetaan edelleen aallotuskartongiksi. Kohteelle haettiin Kestävän metsätalouden rahoituslain eli Kemeran mukaista tukea nuoren metsän hoitoon sekä energiapuun korjuutukea. Pohtinen täytti lomakkeet muiden papereiden teon yhteydessä. Käyttämällä Kemeratukea tässä kohteessa, saadaan kohteesta kannattavampi kaikkien osapuolien kannalta. Metsänomistaja saa kohteensa kaupaksi ja puunostaja saa maksettua metsänomistajaa tyydyttävän hinnan. Ennakkoraivauksen ja hakkuun jälkeen metsä saatiin hyvään kasvukuntoon. Koivukuitu hakattiin erilleen ja toimitettiin aallotuskartongin raaka-aineeksi Savon Sellulle. Muutoin kohteelta tehtiin karsittua rankaa voimalaitosten polttoaineeksi. Tyytyväinen metsänomistaja Karsittu ranka ajettiin tien varteen, päälle laitettiin peitepaperi ja nyt vain annetaan ajan kulua ja kesän kuivattaa puut. Aikanaan, todennäköisesti seuraavana talvena, paikalle ajaa hakkuri ja pari kolme hake-autoa. Puut haketetaan tien varressa hakeautoihin, hake ajetaan mitä luultavimmin Kuopion Energialle, jossa se poltetaan ja tuotetaan lämmöksi kuopiolaisille kaukolämpöverkkoon ja lisäksi generaattorin avulla sähköksi valtakunnan verkkoon. Metsänomistaja Markku Taskinen on ollut tyytyväinen tehtyyn työhön ja korjuujälkeen. Nyt tilan kiireelliset hakkuut on suoritettu ja metsät ovat kasvukunnossa. Seuraavan kerran palstalle tultaessa päästään käsiksi reilusti tukkikokoisiin puihin ja puut ohjautunevat sahojen teriin jalostuen laudoiksi ja lankuiksi. 16 Harvestia

17 P U U M A R K K I N A BMAE RTOS MÄ EN TH ROII T O Uusissa Metsänhoitosuosituksissa jokaiselle jotakin Keskeisimmin Suomen metsien käsittelyä ohjaavat metsänhoidon suositukset uudistuivat helmikuussa. Uudistus oli tarpeen, koska aiemmissa suosituksissa ei ollut ohjeistusta muuttuneen metsälain mahdollistamalle eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatukselle. Suositusten henki on myös metsälain mukainen: metsänomistajien erilaiset tavoitteet ja asenteet tulee ottaa huomioon metsien käsittelyssä. Metsälaki säätelee aiempaa vähemmän metsien käsittelyä, joten suositusten rooli on vahvistunut. Teksti: Markku Remes, Suomen metsäkeskus, edistämispalvelujen päällikkö Kuvat: Harvestia Oy Metsänhoidon suositusten pääpaino on edelleen tasarakenteisen metsän kasvatuksessa, vaikka luonnonhoito, metsien monikäyttö sekä eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus onkin selkeästi mukana. > Harvestia 17

18 M E T S Ä N H O I T O > Metsänhoidon suositusten pääpaino on edelleen tasaraken- on jäänyt harvaksi, on hyvin perusteltua harvennuskertojen määrään. Jos taimikko teisen metsän kasvatuksessa, käyttää vain yhtä harvennuskertaa. Ohje vaikka luonnonhoito, metsien monikäyttö sekä eri-ikäisrakenteisen toja. koskee myös useimpia aukkoisia suopuus- metsän kasvatus onkin selkeästi mukana. Yläharvennuksessa hakkuu tehdään Suositukset ovat syntyneet laajan metsä-, erityisesti hyvälaatuisen lisävaltapuuston ympäristö- ja energia-alan toimijoiden yhteistyön tuloksena. suhteessa paljon enemmän kuin alahar- hyväksi, jolloin suurimpia puita hakataan vennuksessa. Lisävaltapuut hyötyvät harvennuksesta enemmän kuin päävaltapuut. Yläharvennuksessa saadaan välittömiä hakkuutuloja alaharvennusta runsaammin, mutta kiertoaika pitenee. Yläharvennusta suositellaan kuitenkin varovasti, koska sen toteuttaminen vaatii hakkaajalta suurta ammattitaitoa. Suositusten mukaan riskittömin vaihtoehto on harventaa metsää kahdesti alaharvennuksella. Uudistamisen ajankohta Uuden metsälain mukaan on aina oikea aika uudistaa metsä, mutta miten suositukset ohjaavat uudistamista? Taloudellisesti perusteltaessa metsänuudistamisen ajankohta on silloin, kun metsän suhteellinen arvokasvu ei enää täytä metsänomistajan vähimmäistuottovaatimusta. Esimerkiksi pohjoissavolainen viljelykuusikko tuottaa yhdellä harvennuskerralla 55 vuoden aikana ainespuuta reilut 320 kuutiometriä. Sama kuusikko tuottaisi 70 vuoden kiertoajalla kahdella harvennuskerralla 460 kuutiometriä puuta, josta tukin osuus on lisääntynyt 15 vuoden aikana kaksinkertaiseksi. Nettotulojen nykyarvo yleisesti käytetyillä laskentakorkokannoilla on selkeästi parempi 70 vuoden kiertoajalla kuin 55 vuoden kiertoajalla. Nettotulojen nykyarvolla tarkoitetaan eri aikoina syntyneiden tulojen ja menojen yhteismitallistamista nykyhetkeen. Kuitenkin arvokasvu on 55-vuotiaassa kuusikossa 7,1 % ja 70-vuotiaassa enää 3,3 %. Metsänomistajan voi siis olla kannattavaa hakata puusto jo nuorempana, jos hänellä on jokin tuottoisampi sijoituskohde. Taimikonhoidon laiminlyönti kallista Taimikonhoidon tärkeyttä kuvataan myös kannattavuuslaskelmilla. Esimerkiksi selkeästi myöhästynyt taimikonhoito tuoreen kankaan istutuskuusikossa voi aiheuttaa 60 vuoden kiertoajalla 4000 euron eli 40 %:n tappion nettotuloissa metsänomistajalle. Tappio aiheutuu mm. istutuspuuston tuhoutumisesta ja korvautumisesta Markku Remes työskentelee Suomen metsäkeskuksessa edistämispalvelujen päällikkönä. kantohinnaltaan alhaisemmalla hieskoivulla sekä puuston järeytymisen hidastumisella. Lyhytjänteisemmällekin metsänomistajalle on omia laskelmia. Taimikon nettonykyarvo viiden vuoden iällä on parempi kaikilla yhden ja kuuden välillä olevilla laskentakoroilla. Taimikot harvennetaan samaan tiheyteen kuin aiemmissa suosituksissa. Ala- ja laatuharvennus turvallisia Suosituksissa on tarkasteltu ala- ja yläharvennuksen sekä harvennuskertojen vaikutusta tuotokseen eri puulajeilla. Harvennuskertojen vaikutus vuotuiseen puunkasvuun on yllättävän vähäinen, mutta se vaikuttaa tukin ja kuitupuun suhteelliseen osuuteen. Lähtöpuusto ja valittu kiertoaika vaikuttavat olennaisesti Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatuksessa riskejä Eri-ikäisrakenteista metsänkasvatusta suositellaan varovaisesti ja kasvatukseen liittyviä metsän terveysriskejä tuodaan esille. Varovaisuutta kuvastaa myös se, että eriikäisrakenteiselle metsänkasvatukselle ei ole tehty taloudellisia tuottomalleja. Menetelmä soveltuu parhaiten taimettumisherkille turv la ja soistuneille kankaille sekä metsiköihin, joissa on jo valmiiksi taimiainesta. Hakkuut tehdään yleensä talvella poiminta- tai pienaukkohakkuina. Ajourat sijoitetaan kohtiin, joissa on eniten hakattavaa tukkipuustoa. Poimintahakkuussa poistetaan metsikön suurimpia puita, jolloin edistetään metsikön luontaista uudistumista lisäämällä tilaa kenttäkerroksessa. Hakkuilla saadaan tilaa myös pienemmille puille. Pienempiä puita poistetaan, jos ne ovat vioittuneita tai sairaita. Erikokoisia puita ei pyritä harventamaan tasaisesti, vaan hakkuissa suositaan tihentymiä ja aukkoisuutta. Eri-ikäisrakenteisten metsien käsittelyohjeissa on uudistumisen osalta puute, jota ei voida korjata muuttamatta metsälakia. Metsälaissa sallitaan pinta-alaltaan korkeintaan 0,3 hehtaarin laajuiset pien- 18 Harvestia

19 M E T S Ä N H O I T O Uusissa suosituksissa on nyt ohjeistettu aiempaa selkeämmin hoitamattomien metsien ensiharvennukset. Hakkuita edeltää yleensä aina ennakkoraivaus, jonka jälkeen hakkuut suoritetaan aiemmin kuin hoidetuissa metsissä. Jos ainespuuta kertyy vain vähän, kannattaa puusto hakata kokonaisuudessaan energiapuuksi. aukot eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatuksen yhteydessä. Metsälaissa on asetettu tietty vähimmäispuusto, jota ei voida alittaa käsittelyalueella. Kivennäismailla luontainen uudistuminen on kuitenkin hidasta alle puolen hehtaarin aukoissa. Lakirajan vaatima vähimmäispuusto eriikäisrakenteisessa metsässä on niin suuri, että kuusikko ei uudistu tehokkaasti kasvatettavan puuston joukkoon. Koska suosituksissa vältetään lain vähimmäistason saavuttamista, suositellaan kasvatettavia puita jätettäväksi enemmän kuin laki edellyttää. Siten eri-ikäisrakenteisten metsien uudistuminen tapahtuu nykysuosituksilla hitaasti. Tiheiköille omat mallit Aiempia harvennusmalleja ei ole nyt uudistettu, vaikka mallit antavatkin esimerkiksi Pohjois-Suomen hoidettuihin metsiin selkeät aliarviot. Ensiharvennuksissa jäljelle jäävä puusto mitataan pääasiassa runkoluvun mukaan. Tämä on hyvä suuntaus, sillä kuljettajat voivat siten saada Metsänhoidon suositusten tavoitteena on ollut tarjota jokaiselle metsänomistajalle sopiva tapa hoitaa metsiään. puomin avulla mittaamalla oikean runkolukutason. Suosituksissa on nyt ohjeistettu aiempaa selkeämmin hoitamattomien metsien ensiharvennukset. Hakkuita edeltää yleensä aina ennakkoraivaus, jonka jälkeen hakkuut suoritetaan aiemmin kuin hoidetuissa metsissä. Jos ainespuuta kertyy vain vähän, kannattaa puusto hakata kokonaisuudessaan energiapuuksi. Puusto uudistetaan ilman harvennushakkuita 50-vuotiaana, jos metsikössä ei ole enää kehityskelpoisia puita tasaisesti jakautuneena vähintään 400 runkoa hehtaarilla. Monimuotoisuutta edistetään metsänhoidossa Luonnonhoitoa painottavassa metsänhoidossa tehdään ns. tavanomaisesta metsänhoidosta poikkeavia luonnonhoidollisia lisätoimenpiteitä. Luonnonhoitoa painottavia toimenpiteitä ovat esimerkiksi monimuotoisuudelle tärkeiden rakennepiirteiden edistäminen, joita ovat mm. säästöpuut ja lahopuusto. Luonnonhoitoa ovat myös lakiin perustuvien ja vapaaehtoisesti huomioon otettavien luontokohteiden säilyttäminen, uhanalaisten lajien esiintymispaikkojen turvaaminen, kulttuuriperintökohteiden turvaaminen sekä metsämaiseman hoito. Metsänhoidon suositusten tavoitteena on ollut tarjota jokaiselle metsänomistajalle sopiva tapa hoitaa metsiään. Metsäammattilaisille eri vaihtoehtojen kirjo tuo melkoisia haasteita. Harvestia 19

20 P U U K A U P P A Puuntuotoksen professori Kari Mielikäinen: Aina on järkevä kasvattaa järeätä puuta Hankintaesimies Vesa Hyyryläinen teki viime syksynä 1000:nnen puukauppansa Harvestialle puuntuotoksen professori Kari Mielikäisen kanssa. Vaikka Mielikäinen on työurallansa tutkinut paljon erilaisia metsänkasvatuksen menetelmiä, noudattaa hän omissa metsissään pitkälti edellisten metsänhoitosuositusten mukaista tasaikäisrakenteisen metsän kasvatusta. Teksti: liisa viikari Kuvat: Harvestia Oy Metsänomistaja, puuntuotoksen professori, Kari Mielikäinen ja Harvestian hankintaesimies Vesa Hyyryläinen tutkivat viisikymmentä vuotta vanhaa kuvaa. Niemen kärki, jossa harvennettava kuusikko nyt sijaitsee, näkyy vanhassa kuvassa täysin puuttomana. 20 Harvestia

21 P U U M A R K K I N A B A PR UO UM KE AT UR PI P A Millä tavalla sinä toivoisit tämän kuusikon harvennettavan, kysyy Hyyryläinen leimikkoon kuuluvan noin viisikymmentä vuotiaan kuusikon laidassa. Käsitellään kuten aikaisemmissa metsänhoitosuosituksissa, vastaa Mielikäinen. Mielikäinen jatkoi aikanaan 1980-luvulla Erkki Lähteen mielipiteitä jakanutta, kiisteltyäkin, jatkuvan kasvatuksen tutkimusta. Tutkimuksesta peräisin olevat huonot kokemukset menetelmästä eivät saa Mielikäistä lämpenemään uuden metsälain mukaiselle eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatukselle, ainakaan omassa metsässänsä. Jatkuvassa kasvatuksessa monia riskitekijöitä Mielestäni ihmisille saa antaa luvan tehdä omassa metsässä mitä vaan, mutta tutkijoiden ei pidä tässä asiassa olla johtamassa harhaan tai antamassa väärää mielikuvaa asiasta, toteaa Mielikäinen. Hänen mukaansa eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatukseen liittyy monia riskitekijöitä, joita metsänomistajat eivät välttämättä tiedä tai tiedosta. Jatkuva kasvatus, tai nykyisellään eriikäisrakenteisen metsän kasvatus, saatetaan mielikuvissa nähdä ikimetsänä, koska metsä ei läpikäy missään vaiheessa avohakkuuta. Mielikäinen muistuttaa, että maisema on kaukana ikimetsästä. Eri-ikäisrakenteisesta metsästä puuttuvat kokonaan vanhat puut, sillä metsää käsiteltäessä vanhimmat ja järeimmät puut poistetaan nuoremman puuston päältä. Kasvamaan jätettävä puusto ei ole kaunista, tasaista istutuskuusikkoa, vaan hyvin usein epätasainen ja harva, juronut kuusikko. Mielikäisen mukaan eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus saattaa aiheuttaa pettymyksiä lahon kanssa. Tutkimuksissa lahoa on löytynyt jo nuorista kuusista. Tämä on luonnollinen seuraus useammasta korjuukerrasta mutta myös siitä, että luontainen alikasvoskuusikko kasvaa usein niin tiheänä, että tiukka juuristoyhteys tarjoaa Vaikka Kari Mielikäinen on työurallansa tutkinut paljon erilaisia metsänkasvatuksen menetelmiä, noudattaa hän omissa metsissään pitkälti edellisten metsänhoitosuositusten mukaista tasaikäisrakenteisen metsän kasvatusta. Kun kuusen taimen istuttaa kunnon mättääseen, voi olla lähes varma, että homma onnistuu. loistavat olosuhteet niin juurikäävän kuin muidenkin kasvitautien leviämiselle. Mielikäinen kumoaa ajatuksen eriikäisrakenteisen metsän kasvatuksesta monimuotoisuuden edistäjänä. Eri-ikäisrakenteisessa metsässä joidenkin lajien yksilöitä voi olla lukumääräisesti paljon, mutta sieltä puuttuvat kokonaan vanhojen ja varjoisten metsien sekä aukkojen lajit. Monimuotoisuuden kannalta suurempi rikkaus on, kun on kaikenikäistä metsää. Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatuksessa piilee riski metsäpohjiemme kuusettumisesta. Mielikäinen kertoo, että kokeissa ei ole syntynyt lehtipuuta, vaan uusi puusukupolvi on yleensä aina kuusta. Toki kituliasta hieskoivuakin tulee, mutta voiko sitä sitten kutsua metsäksi, pohtii Mielikäinen. Boorilannoituksella kuusikko kasvamaan Mielikäinen omistaa metsäpalstan Hirvensalmella yhdessä Marketta vaimonsa kanssa. Tila on ollut Mielikäisten omistuksessa vuodesta 1997 lähtien. Tilan maapohjat ovat erittäin reheviä ja tilaa ostettaessa hämmästytti vajaatuottoisten maiden runsaus. Todellisuudessa nämä osoittautuivat hoitamattomiksi metsiksi, joissa taimikonhoito oli jäänyt tekemättä, ja lepät ja pihlajat olivat vallanneet alan. Metsänomistajat eivät jääneet kasvattamaan lepistä ja pihlajista energiapuuta, > Harvestia 21

22 P U U K A U P P A Tässä on puuta varmasti yli 300 kuutiometriä hehtaarilla, arvioi Hyyryläinen harvennushakkuuseen tulevaa kuusikkoa Mielikäisen seuratessa laskutoimitusta taustalla. Hakkuussa on tarkoitus poistaa ylispuukoivut kuusien päältä ja vapauttaa kuusille kasvutilaa. > vaan lähes parinkymmenen vuoden aikana metsiä on hoidettu niin raivaussahalla kuin hakkuillakin ja metsät alkavat olla kaikin puolin hyvässä kunnossa. Tarvittaessa heinikkoa ja vesakkoa on torjuttu myös kemiallisesti. Lannoitustakin on omassa metsässä kokeiltu hyvin tuloksin. Kasvavan kuusikon mutkat, monilatvat ja jurominen viittasivat boorin puutokseen. Tämä oli ilmeisimmin seurausta viljelystä ja laiduntamisesta, johon vanhat kivikasat kuusikon alla edelleen viittaavat. Boorilannoituksella kuusikko on saatu hyvään kasvuun ja pahimmat puutosoireet voitettua. Ei perusteita kuitupuun kasvattamiselle Myyntiin tullut kohde kiinnosti Harvestiaa koivuvaltaisuutensa vuoksi. Kuusikon päällä kasvaa tiheä ylispuukoivikko, joka on tarkoitus poistaa hakkuussa. Koska kyseessä on hieskoivikko, ei metsänomistaja näe tarpeelliseksi jättää edes osaa koivuista järeytymään kuusien päälle. Pohja on raivattu paremman korjuujäljen saavuttamiseksi. Nykyisellä hirvikannalla Mielikäinen suhtautuu koivun kasvattamiseen pienellä varauksella, vaikka oman tilat lehtomaiset maapohjat tarjoavat hyvät kasvuedellytykset rauduskoivulle. Kun kuusen taimen istuttaa kunnon mättääseen, voi olla lähes varma, että homma onnistuu, hän perustelee. Koivulla riskit ovat paljon suuremmat. Hirvien lisäksi ruskotäpläkärpäset tekevät tuhojansa. Lahon oksan ongelmaa voitaisiin välttää koivun pystykarsinnalla, Mielikäinen jatkaa ja kertoo, kuinka Saksassa lehtipuita pystykarsitaan kesällä ja tuoreena, eikä laho-ongelmaa ilmene. Vaikka olosuhteet koivun kasvattamiselle olisivat hyvät, ei Mielikäinen näe perusteita sellukoivun kasvattamisessa. Kuitupuun hinta ei kannusta kasvattamaan koivua. Hänen mukaansa on aina järkevä valinta kasvattaa järeätä puuta, vähintään pikkutukin mittaan. Tällöin puunkäytöllä ei ole rajoitteita, vaan siitä voi markkinatilanteesta huolimatta tehdä lähes mitä vaan. Tutkimustulokset osoittavat, että koivu kasvaa paremmin sekametsässä kuin puhtaassa koivikossa. Markkinoiden ja metsäteollisuuden kannalta sekametsien koivujen markkinoille saamisessa on kuitenkin oma haasteensa. Jos eri puulajien hinnat vaihtelevat paljon, on sekametsien puuta selkeästi vaikeampi saada markkinoille. Aina on jollakin puulajilla huono hinta ja se vaikeuttaa myyntipäätöksen tekemistä, perustelee Mielikäinen. Omassa metsässään hän on kokeillut myös visakoivun kasvatusta. Jälkiviisaana hän toteaa, että taimet tuli aikanaan istutettua liian tiheään ja nyt harmittaa, kun joutuu harventamaan arvokkaita visakoivun taimia. Visakoivun kasvatuksen Mielikäinen toteaa työlääksi ja haastavaksi. Kunnon sateella ja tuulella taimia kaatuu maahan ja välillä niitä täytyy nostaa käsin takaisin ylös. Lyhyt talvi siirsi hakkuita Mielikäisten leimikko oli tarkoitus korjata tänä talvena. Lyhyt talvi aiheutti kuitenkin sen, että työmaa siirtyy vuodella eteenpäin. Noin kuutiometriä täksi talveksi suunniteltuja hakkuita siirtyy lyhyeksi jääneen talven vuoksi ensi talveen, harmittelee Hyyryläinen ja toteaa tämän vaikuttavan harmillisesti tänä vuonna talvipuiden ostoon. Mielikäisten tapauksessa metsäpohjat olisivat kyllä kantaneet, mutta koska puiden kuljetus tapahtuu pihapiirin läpi, oli hakkuun siirtäminen mieluinen ratkaisu myös metsänomistajalle. Korjuun siirryttyä ensi talveen Mielikäinen totesikin leikkisästi, että nyt on hyvä aika tehdä lehtijuttua, kun ei voi vielä moittia työn jäljestäkään. 22 Harvestia

23 K A I V O S P U U Harvestia toimittaa pieniläpimittaista mänty- ja kuusitukkia Kaivospuulle. Harvestian Pohjois-Karjalan korjuuesimies Jaana Jalasaho (vas.) ja Kaivospuun metsäpäällikkö Börje Vartiainen varmistavat yhdessä, että sahalle tulee sovittu määrä sovitun laadun mukaista tukkia. Kaivospuu Oy Käyttöä pieniläpimittaiselle sahapuulle Pohjois-Karjalan maapinta-alasta lähes 90 prosenttia on metsää. Nuoret ja varttuneet kasvatusmetsät kattavat valtaosan metsämaasta. Näistä metsistä löytyy oikea ja paras raaka-aine Kaivospuulle. > Teksti: liisa viikari Kuvat: Harvestia Oy Harvestia 23

24 K A I V O S P U U > Nykyisen Joensuun alueella sijaitsevalla Hammaslahden kaivosalueella tuotettiin kuparia ja sinkkiä vuoteen 1986 saakka. Vanhaa kaivosaluetta ei ole päästetty autioitumaan, vaan nykypäivänä alueella sijaitsee teollisuuslaitoksia. Yksi näistä toimijoista on Kaivospuu Oy. Kaivospuu perustettiin viisitoista vuotta sitten teollisuusneuvos Tapio Parviaisen ja Kaivospuun toimitusjohtajan Jari Suomalaisen toimesta. Vanhana sahamiehenä Parviainen perusteli uuden sahan rakentamista sillä, ettei hän osannut muuta kuin sahata. Parviainen oli aloittanut pienpuusahauksen Pohjois-Karjalassa Saha-Tapio Oy:ssä 80-luvulla. Kaivospuu perustettiin jatkamaan tätä perinnettä. Asiakaslähtöisyys onnistumisen edellytyksenä Kaivospuulla sahataan pieniläpimittaista kuusta ja mäntyä, eli parrua, yhteensä noin kuutiometriä vuodessa. Pohjois- Karjalan metsien rakenne luo erinomaiset olosuhteet raaka-aineen hankintaan. Pohjois-Karjalan metsissä on paljon mäntykankaita ja soita. Näissä metsissä kasvaa paljon pieniläpimittaista mäntyä, kertoo Kaivospuu Oy:n metsäpäällikkö Börje Vartiainen. Metsäntutkimuslaitoksen laskelmien mukaan pelkästään mäntyparrua olisi saatavilla 75 kilometrin säteeltä sahasta lähes kuutiometriä vuosittain. Saha ei kuitenkaan ole keskittynyt ainoastaan männyn sahaukseen, vaan pitkässä juoksussa sahausmäärästä puolet on kuusta. Tämän määrittävät markkinat. Kaivospuun tuotannosta prosenttia menee vientiin. Perinteisesti Pohjois-Afrikkaan viedään mäntyä ja Eurooppaan kuusta. Tosin viimeiset pari vuotta on Euroopan osalta ollut hiljaisempaa. Keskieurooppalaiset ovat hyviä pitämään kustannukset kurissa, kuittaa sahan tuotantopäällikkö Silver Tooming. Hän kertoo, että Japaniin vietiin parhaimmillaan jopa 40 prosenttia tuotannosta. Kaikkinensa Kauko-Idän vienti on pienentynyt ja Japaninkin osuus on enää vain noin 10 prosenttia. Tähän on osaltaan vaikuttanut heikko jeni, joka tekee pohjoismaisesta sahatavarasta liian kallista Japanin markkinoille. Kaivospuun asiakkaita on kaikkiaan 27 maassa, yhteensä satoja. Hajautettujen markkinoiden uskotaan pienentävän riskiä. Myynnin hoitavat pääasiassa maailmalla olevat agentit, isoimpiin asiakkaisiin ollaan suoraan yhteydessä. Yksi onnistumisen edellytyksistä on ollut sahan asiakaslähtöisyys. Kyseessä ei ole bulkkisaha, vaan asiakkaiden tilauksesta sahataan hyvinkin erikoisia dimensioita. Käytännössä kaikki sahattava puu perustuu tilauksiin, varastoon sahaamista vältetään mahdollisuuksien mukaan. Mikä sitten tekee Kaivospuusta halutun kauppakumppanin? Asiakaspalvelu ja lupauksista kiinni pitäminen, vastaa Tooming. Laatu ja toimitusvarmuus, täydentää Vartiainen. Sataprosenttisesti kotimaista puuta Kaivospuun sahaus aloitettiin aikanaan koivulla ja tuolloin puuta tuotiin myös rajan takaa Venäjältä. Ongelmaksi muodostuivat puun epävarma saatavuus ja suuret laadun vaihtelut. Tuontipuuta sahalla ei enää käytetä, vaan sahatavara tuotetaan sataprosenttisesti kotimaisesta havupuusta. Vartiaisen mukaan raaka-aineen saatavuus on hyvä ja raaka-aineen puolesta puun käyttömäärää voitaisiin nostaa lähemmäs kuutiometriä. Yhtiön oma puunhankinta kattaa noin viisi prosenttia käytetystä puumäärästä, loput tukit tulevat sahan pihalle toimituskauppoina. Harvestia on yksi raaka-aineen toimittajista. Yhteistyötä on tehty tammikuusta 2011 lähtien. Yhteistyön juuret ovat paljon pidemmällä, sillä Vapo toimitti aikanaan puuta Kaivospuulle ja sopimus neuvoteltiin Harvestialle samassa yhteydessä, kun Vapon puunhankintakin siirtyi Harvestian hoidettavaksi. Sahatavarapaketit odottavat eteenpäin kuljetusta Koivospuun toimistorakennuksen edessä olevalla pihamaalla. Käytännössä kaikki sahaus perustuu olemassa oleviin tilauksiin. 24 Harvestia

25 K A I V O S P U U Sahan tontilla riittää vilskettä, sillä päivittäin tuodaan keskimäärin viisitoista rekallista puuta ja sahatavaraa viedään kuudella autolla ulospäin. Vartiainen toteaa, että yhteistyö on sujunut hyvin ja mahdollisiin reklamaatioihin on reagoitu. Jos ongelmia laadussa tai määränhallinnassa ilmenee, on Vartiainen välittömästi yhteydessä Harvestian Pohjois-Karjalan korjuuesimieheen Jaana Jalasahoon. Mielelläni keskustelun suoraan asiakkaiden kanssa ja sitten puututaan asioihin, jos on tarve puuttua, kommentoi Jalasaho. Vartiainen toimittaa tukkilajittelulistat toimitetuista puista suoraan Jalasaholle, joka välittää ne tiedoksi katkonnan tehneille konemiehille. Käytännössä pienen puun ongelma on lenkous ja suurin raakkien syy meillä ovat mutkat, Vartianen kertoo. Oksat eivät juurikaan muodosta ongelmaa, mutta nilapuun aikaan katkontatarkkuudessa saattaa ilmetä heittoja, jatkaa Vartiainen. Kuluneena talvena ongelmia puun laadun kanssa ei ole juurikaan ollut. Lisäksi oman liikenteensä aiheuttavat sivutuotteiden kuljetukset. Käytännössä ainoastaan puolet kuoresta jää sahan pihaan. Tavoitteellinen lajitellun varaston taso sahan pihamaalla on noin 8000 kuutiometriä. Raaka-aineen puolesta puuta voitaisiin käyttää enemmänkin, mutta rajoitteet tulevat lähinnä tilan ja tukkilajittelun puolelta. Saha on aikanaan rakennettu koivusahaksi ja tukkilajitteluun pitäisi saada enemmän lokeroita, jos volyymia ajateltaisiin kasvattaa, kuvailee Vartiainen. Tulevaisuuden näkymissä on mm. sahatavaran lajittelun automatisointi. Investointeja sahalla tehdäänkin vuosittain ja ne satsaavat ennen kaikkea tehokkuuteen. Investoinnit ovat meille elinehto, sillä paikallaan polkeminen tarkoittaa taantumista, päättää Vartiainen. Kaivospuu on erikoistunut pieniläpimittaisen mänty- ja kuusitukin sahaukseen. Pohjois-Karjalan metsien rakenne luo hyvät mahdollisuudet raaka-aineen hankintaan. Investointeja tehokkuuteen Kaivospuu työllistää suoraan 25 henkilöä. Saha pyörii kolmessa vuorossa viitenä päivänä viikossa. Sahan tontilla riittää vilskettä, sillä päivittäin tuodaan keskimäärin viisitoista rekallista puuta ja sahatavaraa viedään kuudella autolla ulospäin. Lähiseudun metsänomistajilta puuta ostetaan myös suoraan sahan pihaan toimitettuna. Harvestia 25

26 Y R I T T Ä J Ä Metsäkoneurakointia yli viisikymmentä vuotta Harvestia työllistää vuodessa noin kahdeksankymmentä hakkuukoneketjua. Yksi urakoitsijoistamme on haminalainen Hakkuuhaukat Oy. Yrityksen juuret ulottuvat 1960-luvulle. Nykyisiä tekijöitä arvostetaan maakunnassa korkealle, luotettavina ja ammattitaitoisina metsämiehinä. Teksti: Niko Pettinen Kuvat: Harvestia Oy Suurin osa metsäkoneurakoitsijoista jatkaa perheessä tai suvussa kulkenutta ammattia, eikä Hakkuuhaukkojenkaan tapauksessa voida puhua poikkeuksesta. Sakari Kotola perusti veljiensä Eskon ja Reijon kanssa yrityksen nimeltä Veljekset Kotola jo 1960-luvun alkupuolella. Veljesten ensimmäisiä metsäkoneita hevosten jälkeen oli vinssilaitteella varustettu Fordson Super Major. Ensimmäiset Kockums-merkkiset metsäkoneet tulivat yritykselle 1970-luvun puolivälin jälkeen. Mentäessä vuosia eteenpäin nuoremmat Kotolat Kai, Anu ja Niina pyörittävät Hakkuuhaukat Oy nimistä puunkorjuuyritystä. Armeijan jälkeen, 2000-luvun alussa, aloin korjaamaan puuta täysipäiväisenä työnä Metsä Kotola Oy:ssä, koulutusta vastaavaa hommia en ehtinyt tehdä juurikaan, kertoo Kai Kotola uransa alkuvaiheesta. Nykyisin kolmesta hakkuuketjusta yksi työskentelee Harvestian työmailla. Harvestialle puuta korjaavat pääasiassa palkkakuskit, mutta tänä talvena nähtiin hetken harvinaisempi näky; hakkuukonetta 26 Harvestia

27 Y R I T T Ä J Ä Suurin osa metsäkoneurakoitsijoista jatkaa perheessä tai suvussa kulkenutta ammattia. Sakari Kotola (oik.) aloitti metsäkoneurakoinnin yhdessä veljiensä kanssa jo 1960-luvulla. Sakarin poika Kai (vas.) tuli mukaan korjaamaan puuta täysipäiväisesti heti armeijan jälkeen 2000-luvun alussa. Haminalainen Hakkuuhaukat Oy on urakoinut Harvestialle vuodesta 2009 lähtien. kuljetti Kai Kotola ja ajokonetta itseoikeutetusti Sakari Kotola. Perusluonteeltaan valoisilta Kotoloilta yhteistyö kävi ajatuksen lailla. Liekö puhdasta sattumaa, että palkkakuskeiksi on valikoitunut niin ikään hyväntuulisia ja osaavia miehiä. Nykykoneissa jopa mukava työskennellä Metsäkoneet ovat muuttuneet paljon vuosikymmenien saatossa. Perusidea on pysynyt samana eli puu kaadetaan ja hoidetaan leimikolta tien varteen kaukokuljetusta odottamaan. Kotoloilta suurimpia teknisiä uudistuksia kysyttäessä vastaus on pienen hiljaisuuden jälkeen samanlainen: Työskentelymukavuus hakkuu- ja ajokoneessa on mennyt eteenpäin, nimenomaan kuskin ergonomisiin työasentoihin on panostettu. Nykykoneissa on jopa mukava työskennellä. Hakkuukoneiden penkit kallistuvat, ja meno maastossa on muutenkin rauhalli- sempaa. Tietotekniikka on tietenkin kehittynyt roimasti viimeisen viidentoista vuoden aikana, mutta puuta korjattaessa tietokoneen laskelmointia ei varsinaisesti huomaa. Tietokoneiden kartat ja työohjeet helpottavat työtä, mutta niitäkin ilman on pärjätty, huomauttaa Sakari Kotola. Nuorempi Kotola jatkaa: Ilman metsällistä ammattitaitoa palstoilla on turha olla. Metsäkuvioiden rajat täytyy osata lukea ja nähdä, kuinka ympäröivä maasto vaikuttaa esimerkiksi harvennushakkuun toteuttamiseen. Metsällisen osaamisen täytyy olla edelleen huipputasoa, jotta leimikoilla onnistutaan. Lokakuussa 2009 ensimmäinen leimikko Harvestialle Hakkuuhaukat perustettiin syksyllä 2009 ja siitä asti on urakoitu Harvestian leimikoilla. Yritys on hakannut pääasiassa Virolahden, Miehikkälän, Haminan sekä Luumäen kunnissa. Harvestian puunhankinta Kaakkois-Suomessa on muuttunut vuosikymmenen vaihteesta tähän päivään reilusti. Havukuidun hankinta on tehnyt tilaa tukeille sekä entisestään tärkeälle koivukuidulle. Vaikka ensiharvennukset ovat vähentyneet ja sen myötä ympärivuotinen puunkorjuu hieman pienentynyt, on leimikoita kuitenkin korjattu tasaisesti ympäri vuoden, toteaa Kai Kotola. Nykyisin Hakkuuhaukat urakoi hankintaesimies Ville Väinölän leimikoilla. Uusin Väinölän ostoalue, Virolahti, sopii Hakkuuhaukkojen toimintaan hyvin. Leimikoiden sijainti ja yleisesti ottaen sopiva korjuualue on yksi syy siihen, miksi olemme Harvestiassa viisi vuotta viihtyneet. Lisäksi kevyt organisaatio tekee työnteosta mielekästä. Leimikot saadaan korjuuohjeena hakkuukoneelle suoraan ostajalta, joka vastaa kokonaisuudessaan leimikon suunnittelusta. Jos laatuihin liittyen tulee kysymistä, yksi ja sama korjuuesimies vastaa puhelimeen. Toiminta on yksinkertaisesti vaivatonta. Molemminpuolinen tyytyväisyys Hakkuuhaukoista puhuttaessa ei voi jättää mainitsematta asiansa osaavia kuskeja. Harvestiaa edustavat leimikoilla ensisijaisesti Karhun Riku sekä Metsälän Juha. Miehistä ensimmäinen on käskyttänyt Hakkuuhaukkojen motoa vuodesta 2010 lähtien ja Metsälä yrityksen alusta saakka. Työrupeamansa ajokoneessa Juha Metsälä aloitti vuonna 2007 Metsä Kotola Oy:ssä. Karhulta kokemusta löytyy pitkältä ajalta. Hän on aloittanut työnsä puunkorjuun parissa jo vuonna Olen viihtynyt moton puikoissa hyvin. Työn jäljen näkee välittömästi, sitä kautta onnistuneen suorituksen voi todeta aina päivän päätteeksi, kertoo Karhu työstään. Työnantajallaan hän on viihtynyt niin ikään. Tiet Hakkuuhaukkojen kanssa kohtasivat yhteisten tuttujen kautta. Sovitut asiat on pidetty ja kuten hän sanoo, toiminnassa on kaiken kaikkiaan tietty jämäkkyys. Laatuihin liittyvät asiat täytyy Hakkuuhaukoilla työskennellessä olla kunnossa, niihin on kiinnitetty huomioita kaiken aikaa. Sanotaan, että tietty taso täytyy saavuttaa metsässä. Mutta kun asiat on tehty kunnolla, saa töitä tehdä rauhassa, kuvailee Karhu työskentelyään ja kiittää samalla kiittää työnantajaansa annetusta vastuusta. Hakkuuhaukoilla Metsälä on ollut alusta saakka. Tuttava houkutteli töihin ja otin Kotolan Kakeen yhteyttä töiden aloittamisesta. Aikaisempaa kokemusta metsäkoneista ei ollut ja pakko myöntää, että työ on vienyt mennessään. Työn vapaus ja oma-aloitteellisuus ovat olennaisia asioita viihtymisen kannalta. Metsälä toteuttaa puunkorjuun Karhun kanssa omatoimisesti ja perään ei huudella, kun asiat tehdään kerralla oikein. > Harvestia 27

28 Y R I T T Ä J Ä Korjuuyrittäjien tehtäviin kuuluu myös pinojen merkitseminen kuljetusta varten. > Samaa mieltä olen Rikun kanssa työnantajan reilusta hengestä, asioista on sovittu etukäteen, ja puolin jos toisin joustetaan tarpeen vaatiessa. Sopivasti olen saanut istutettua maatalouden työt metsätöiden rinnalla, kehuu Metsälä työnantajaansa. Hakkuuhaukkojen työssä huokuu tietty reiluus sekä luottamus omiin tekijöihin, ei ole ihme että metsänomistajatkin ovat olleet tyytyväisiä heihin. Ja mikä on hymyillessä, työt kun tehdään aina loppuun saakka kunnolla. Puunhankintaa iloisessa Etelä-Karjalassa Lappeenrantaan avattiin vuosi sitten uusi Harvestian toimisto. Hankintaesimiehet Riitta Hakkarainen ja Ville Väinölä jakavat toimiston, josta puheensorina kuuluu taukoamatta. Olemme Riitan kanssa puhelimessa vuoron perään, aina siihen asti, kunnes toinen lähtee toimistolta maastoon, naurahtaa Väinölä. Teksti: Niko Pettinen Kuvat: Harvestia Oy Vuoden 2013 alusta hankintaesimiehenä toiminut Väinölä ostaa puuta Luumäen, Miehikkälän, Virolahden ja Lappeenrannan Ylämaan alueelta. Ostoalue on tullut reilussa vuodessa tutuksi ja ihmiset tulevat joka päivä tutummiksi. Väinölälle uusin ostoalue, Virolahti, on mieluinen lisäys puukauppaan. Kauppaa tullaan varmasti tekemään, niin yhtiö kuin urakoitsijat tunnetaan siellä entuudestaan, Väinölä toteaa. Ennakkoluulottomasti työhönsä suhtautuva hankintaesimies onkin näyttänyt kyntensä jo lyhyessä ajassa. Puukauppa on käynyt vilkkaan tasaisesti, ja mikä parasta vastaanotto maakunnissa on ollut hyvä. Niin metsänomistajat kuin metsänomistajien edustajat saavat Väinölältä kiitosta. Kitkapintoja ei ole ollut. Onnistuneen puukauppavuoden on taannut erinomainen tukin katkonta sekä hyvät yrittäjät. Näillä on varmistettu, että puukauppoihin sovitut asiat on myös toteutettu. Aikaisemmin, ennen metsäalalta valmistumista, Väinölä on tehnyt metsänhoidon töitä, ja valmistuttuaan Nikkarilasta metsätalousinsinööriksi korjuuesimiehen töitä Harvestiassa. Kruununa loistavat yrittäjät Alueella työskentelee kaksi paikallista yrittäjää, joilla on pitkä ja vahva kokemus metsäkoneurakoinnista: Timbertomi Oy Metson Tomin komennuksella sekä Hakkuuhaukat Oy Kotolan Kain vetämänä. Harvestiassa yrittäjiin luotetaan ja heille annetaan tietoisesti vastuuta kokonaisuuden suorittamisesta. Omissa yrittäjissään 28 Harvestia

29 h a n k i n t a e s i m i e s Kun tilan hoitotöistä ollaan aktiivisesti yhteydessä metsäammattilaisiin, kiireellisimmät kohteet ehditään hoitaa kuntoon pienelläkin varoitusajalla ennen isompien vahinkojen syntyä. Ville Väinölä ostaa puuta Luumäen, Ylämaan, Miehikkälän sekä Virolahden alueelta. Väinölä arvostaa omatoimisuutta sekä rehellistä vastuunottoa. Sovitut asiat, erikoistoiveet, harvennusjälki, varastot, kaikki on hoidettu tervettä maalaisjärkeä käyttäen. Ohjeita ei noudateta silmät ummessa, vaan ne suodatetaan oman ammattitaidon kautta toteutukseen. On hieno asia, kun yrittäjät ja heidän kuskinsa ajattelevat samalla tavalla työnjohdon kanssa. Kanssakäyminen on todellakin vaivatonta, miltei huomaamatonta. Väinölän alueen urakoitsijat saavat säännöllisesti kiitosta hyvin tehdystä työstä. Merkittävä huomio heidän työssään on se, että sekä metsänomistajat että Harvestia ovat tyytyväisiä katkottuun puuhun. Tukki kerätään tarkasti minimilatvaläpimittaan, kuitenkin tukin laadun pysyen hyvänä. Nykyisellä korjuunohjauksella, puun ollessa laadullisesti hyvää, saadaan tukin osuus maksimoitua rungosta parhaalla mahdollisella tavalla. Ammatin ilot ja surut Hankintaesimiehen työn Ville kuvailee haastavaksi, mutta sitäkin palkitsevammaksi. Luonnollisesti paras fiilis tulee onnistuneista kokonaisuuksista, silloin kun metsänomistajan kanssa on päästy sinuiksi ja yhteisymmärrykseen tehtävistä toimenpiteistä. Sen jälkeen kun leimikko on korjattu ammattitaidolla tienvarteen. Ja kun vielä metsänomistajan kanssa voi todeta a asioiden sujuneen odotusten mukaisesti. Kokonaisuus on ollut hyvä ja työlle saadaan jatkuvuutta. Se palkitsee tekijäänsä viikoittain. Mikään työhän ei ole pelkkää juhannusaattoa, huomauttaa Väinölä. Hänen mukaansa suurimman haasteen antaa Suomen vaihteleva sää. Korjuun kannalta suotuisia kelejä ei ole liiemmin, talvet ovat lyhyitä, sekä kesät kuivuudessaan niukkoja. Tässä kohtaa korostuu puukaupan tasaisuus, joka on esimerkiksi viime vuonna toteutunut aiempaa paremmin. Leimikoiden korjuuajankohdat eivät ole tänä päivänä niin selviä kuin aiemmin. Kun tarjonta on tasaista, on helpompi suunnitella korjuiden aikataulua ja hallita kokonaisuutta. Kun oman metsätilan töitä pohditaan, kannattaa kiinnittää huomiota muutamaan olennaiseen asiaan. Kun tilan hoitotöistä ollaan aktiivisesti yhteydessä metsäammattilaisiin, kiireellisimmät kohteet ehditään hoitaa kuntoon pienelläkin varoitusajalla ennen isompien vahinkojen syntyä. Kaikkien ollessa yhtä aikaa liikkeellä, resurssit myös korjuun puolella ovat rajalliset. Hyöty on molemminpuolinen. Viime vuoden voisi sanoa olleen esimerkillinen tasaisuudessaan, toteaa Väinölä. Hän kannustaa kaikkia metsänhoidon ja puukaupan kanssa painiskelevia ottamaan rohkeasti yhteyttä. Tilakäynti ei maksa mitään ja monipuolinen kokemus metsästä löytää varmasti ratkaisun kohteelle kuin kohteelle. Mikkelistä Etelä-Karjalan sydämeen Mikkelistä Lappeenrantaan muuttanut Väinölä on ollut maisemanvaihtoonsa tyytyväinen. Hän kuvailee Lappeenrantaa mukavan vilkkaaksi kaupungiksi. Eläväiset, vilpittömät ja iloiset eteläkarjalaiset ovat tehneet häneen niin ikään suuren vaikutuksen. Ihmisten kanssa on todella mukava asioida. Tämä on varmasti osaltaan auttanut sopeutumaan ympäristöön nopeammin. Etelä-Savossa vesistöjen läsnäoloon on aina tottunut, onneksi maisemassa on tuttua myös täällä. Ulkoilumahdollisuudet sekä kalastus ovat lähellä Väinölän sydäntä, puitteet näille ovat siis pysyneet samana. Puhekieleen mie ja sie on jo tarttunut, asettuminen aloilleen lienee siis tapahtunut, virnistää Väinölä leveästi hymyillen. Harvestia 29

30 l u o n t o Vesilintukosteikko - Vaihtoehto huonosti tuottavalle metsämaalle Monelle metsänomistajalle on varmasti tullut ainakin ajatuksen tasolla vastaan märkien suolänttien metsätaloudelliset ongelmat. Puu kasvaa paikoin todella huonosti ja korjuu on suuri haaste, kun olosuhteet ovat hankalat ympäri vuoden. Lisäksi tiedotusvälineissä korostetaan luonnon monimuotoisuuden merkitystä. Teksti ja kuvat: Markku Turunen Suunniteltu lintukosteikko sijaitsi melko jyrkän kallion alla, joten sekä keväiset sulamisvedet että koko kesän sadevedet valuivat kalliota pitkin suokulmaukseen. Puun kasvu oli olosuhteista johtuen erittäin huonoa ja kuusikko hakattiin viime syksynä pois perustettavan lintukosteikon tieltä. Kaikkiin näihin kysymyksiin löytyy vastaus melko yksinkertaisella tavalla. Mikäli olosuhteet ovat edellä mainitun suuntaisia, kannattaa ottaa vakavaan harkintaan vaikkapa vesilintukosteikon perustaminen. Sillä saadaan metsätalousmaalle juuri sitä kaivattua monimuotoisuutta sekä laajempi mahdollisuus virkistyskäytölle. Eipä ole tarvetta enää tuskailla märän nurkkauksen korjuuongelmistakaan. Pienialaisten, yhden tai kahden tilan kosteikkohankkeiden läpivienti on varsin yksinkertaista. Suuremmissa, tukikelpoisissa kosteikkohankkeissa tukihakemus näyttelee suurta roolia, mutta pienissä projekteissa paperisotaa ei kannata edes lähteä miettimään. Yhden tilan kosteikkoprojektin vaiheita Vaihe 1. Tee itse tai teetä leimikko suunnittelemallesi kosteikkoalueelle. Myy leimikon hakkuuoikeus. Vaihe 2. Tee tai teetä metsänkäyttöilmoitus. Erittele kosteikoksi suunniteltu alue ja laita metsänkäyttöilmoitukseen rasti kohtaan Maankäyttömuodon muutos, anna tarvittaessa lisätietoja. Vaihe 3. Odota hakkuun valmistuminen ja hommaa hakkuun jälkeisiin töihin kaivinkone. Kosteikon rakentaminen on sitä helpompaa, mitä pidempi puomi kaivurissa on. Kaivutöiden suorittaminen onnistuu parhaiten maan ollessa hieman jäässä. Paksu lumipeite hankaloittaa työskentelyä. Vaihe 4. Odottele kevättä ja sulamisvesiä. Kevät ja alkukesä näyttävät, kuinka kosteikon vesitalous alkaa toimia. Vaihe 5. Vesilinnut tarvitsevat suojaa, hommaa kosteikon rannoille kasvillisuutta. 30 Harvestia

31 l u o n t o Lintukosteikon kaivutyöt tehtiin menneen talven aikana. Pitkäpuomisella kaivurilla kosteikko saatiin kaivettua muutamassa päivässä. Huomioithan, että suuremman mittakaavan, useamman tilan kosteikkohankkeissa, lisätietoa kannattaa hakea verkosta sivustolta: Erään tilan kosteikkoprojekti Kuopion Nilsiässä Nilsiäläinen metsänomistaja Markku Turunen suunnitteli itse avohakkuuleimikon kesällä Hän kysyi leimikkoon muutamia tarjouksia eri ostajilta. Leimikon osti lopulta Harvestian hankintaesimies Pasi Pohtinen. Vanha kuusikko hakattiin samana syksynä. Leimikko sijaitsi melko jyrkän kallion alla, joten sekä keväiset sulamisvedet että koko kesän sadevedet valuivat aina kalliota pitkin syvimpään suokulmaukseen. Puun kasvu oli märistä olosuhteista johtuen erittäin huonoa ja erähenkinen metsänomistaja keksikin kokeilla uuden taimikon perustamisen sijaan vesilintukosteikon rakentamista. Metsänomistaja oli kuullut, että Koneyhtymä Happonen & Holopainen Tuusjärveltä oli ollut rakentamassa useita kosteikkoalueita Pohjois-Savon alueella. Hän otti heihin yhteyttä ja sai sovittua kaivutyöt seuraavalle talvelle. Talvi oli kaivuolosuhteiltaan optimaalinen, kun lunta oli vähän ja maa oli hieman jäässä. Pitkäpuomisella kaivurilla kosteikko saatiin kaivettua muutamassa päivässä. Vesilintujen viihtyvyys tärkein tavoite Vesilintuja varten rakennettava kosteikko on suunniteltava nimenomaan vesilintujen viihtyvyyttä ajatellen. Etenkin rantojen täytyy olla matalat, että puolisukeltajien ruokailu onnistuu. Kyseiseen kosteikkoon tehtiin myös syvempi kohta, jossa on mahdollisuus myös uimiseen. Monissa kohteissa uintimahdollisuuden voi pilata huono veden vaihtuvuus. Turusen kosteikossa tämä on pyritty ratkaisemaan ylivuoto-ojalla, joka toimiessaan suunnitellusti pitää veden suhteellisen puhtaana. Samalla mallikosteikon rakennusvaiheessa otettiin huomioon myös naapuritilojen tarpeita. Kaivurin ollessa työmaallaan, naapurin tilalle kaivettiin samalla kosteuden vaivaamalle alueelle ylimääräinen oja, joka toimii samalla kosteikon ylivuoto-ojana. Näin saatiin ratkaistua samalla myös naapuritilan pieni tulvaongelma. Isommassa mittakaavassa oikealla kosteikon suunnittelulla voidaan ratkaista suurempiakin tulvaongelmia. Kyseinen kosteikko on vasta lähestymässä ensimmäistä kesäänsä ja kesän tultua nähdään ensimmäisen kerran, kuinka vesitalous todella alkaa toimia. Jäämme mielenkiinnolla odottelemaan, mitä kesä tuo tullessaan. Maaliskuun lopussa kosteikon pohjalle oli jo kertynyt vettä. Tavoitteena on veden pinnan nouseminen vielä noin metrillä. Harvestia 31

32 HHAANNKKI INNTTAAEES SI IM I IEEHHEETT Hankintaesimiehet Lieksa (pois lukien Koli) Hannu Jehkonen Puh hannu.jehkonen@harvestia.fi Leppävirta, Suonenjoki ja Rautalampi Pekka Hartikainen Puh pekka.hartikainen@harvestia.fi Nurmes, Rautavaara ja Valtimo Tommi Räsänen Puh tommi.rasanen@harvestia.fi Kaavi, Juankoski, Tuusniemi ja Kuopion itäosat Jaakko Malinen Puh jaakko.malinen@harvestia.fi Juuka ja Koli Lieksasta Nina de Gritz Puh nina.degritz@harvestia.fi Lapinlahdelta Varpaisjärvi, Kuopiosta Nilsiä, Riistavesi, Soisalon saari ja Vehmersalmi Pasi Pohtinen Puh pasi.pohtinen@harvestia.fi Polvijärvi, Kontiolahti ja Liperi Jari Nevalainen Puh jari.nevalainen@harvestia.fi Pielavesi, Siilinjärvi, Maaninka ja vanha Kuopio Tapio Bruun Puh tapio.bruun@harvestia.fi Joensuu ja Ilomantsi Risto Mutanen Puh risto.mutanen@harvestia.fi Kuopiosta Karttula, Tervo, Vesanto ja Keitele Tommi Rissanen Puh tommi.rissanen@harvestia.fi Rääkkylä, Tohmajärvi ja Kitee (pois lukien Kesälahti) Jarkko Eskelinen Puh jarkko.eskelinen@harvestia.fi Iisalmi, Kiuruvesi, Vieremä, Sonkajärvi ja Lapinlahti (pois lukien Varpaisjärvi) Ari Sirviö Puh ari.sirvio@harvestia.fi Outokumpu, Heinävesi ja Savonlinnasta Savonranta Olli Kukkonen Puh olli.kukkonen@harvestia.fi Jyväskylän pohjoisosat, Äänekoski, Konnevesi ja Laukaa Timo Pasanen Puh timo.pasanen@harvestia.fi 32 Harvestia

33 H A N K I N T A E S I M I E H E T Hankintaesimiehet Hankasalmi, Pieksämäki, Varkaus ja Joroinen Aarne Tiainen Puh aarne.tiainen@harvestia.fi Miehikkälä, Luumäki, Virolahti ja Lappeenrannasta Ylämaa Ville Väinölä Puh ville.vainola@harvestia.fi Joutsa, Luhanka, Kangasniemi, Toivakka Teemu Ukkonen Puh teemu.ukkonen@harvestia.fi Kouvola (pois lukien Elimäki) Matti Vesanen Puh matti.vesanen@harvestia.fi Rantasalmi, Juva ja Sulkava Liisa Hälvä Puh liisa.halva@harvestia.fi Pyhtää, Kotka, Hamina ja Kouvolasta Elimäki Kari Salonen Puh kari.salonen@harvestia.fi Kiteeltä Kesälahti, Enonkoski, Savonlinna (pois lukien Savonranta) ja Parikkala Ville Kekkonen Puh ville.kekkonen@harvestia.fi, Iitti, Nastola, Orimattilan pohjoisosat, Hollola, Lahti, Kärkölä, Hämeenkoski, Hausjärvi ja Riihimäki Ari Aalto Puh ari.aalto@harvestia.fi Mikkeli (pois lukien Ristiina ja Suomenniemi) ja Puumala Teemu Simpanen Puh teemu.simpanen@harvestia.fi Artjärvi, Askola, Lapinjärvi, Loviisa, Myrskylä, Mäntsälä, Orimattilan eteläosat, Pornainen ja Pukkila Juha Kortelainen Puh juha.kortelainen@harvestia.fi Mäntyharju, Hirvensalmi, Pertunmaa ja Mikkelistä Ristiina ja Suomenniemi Vesa Hyyryläinen Puh vesa.hyyrylainen@harvestia.fi Hartola, Sysmä, Heinola, Asikkala, Padasjoki ja Hämeenlinnasta Lammi Matti Rantala Puh matti.rantala@harvestia.fi Lappeenranta (pois lukien Ylämaa), Taipalsaari, Lemi, Savitaipale, Imatra, Rautjärvi ja Ruokolahti Riitta Hakkarainen Puh riitta.hakkarainen@harvestia.fi Ajantasaiset ostajatiedot löytyvät aina Harvestian kotisivuilta: Harvestia 33

34 p u u m a r k k i n a k a t s a u s Puumarkkinakatsaus Alkuvuoden puukauppa on käynyt tasaisesti. Ostamme aktiivisesti puuta Savon Sellun, Vapon sahojen sekä useiden muiden teollisten asiakkaidemme tarpeisiin. Pyrimme vahvistamaan entisestään kotimaisen koivukuidun hankintaa. Koivukuitukauppaa tehdään niin pysty- kuin hankintakauppana koko toimialueellamme. Vapon Pohjois-Karjalan sahat käyttävät tänäkin vuonna suuren määrän kuusi- ja mäntytukkia sahatavaran valmistukseen. Tämä tarkoittaa hyvää kysyntää kuusitukille etenkin Pohjois- Karjalassa ja mäntytukille lähes koko toimialueellamme. Kuusitukilla on hyvä kysyntä ostossamme myös Kaakkois-Suomessa. Nyt on hyvä aika puukaupalle! Metsänomistajan kannattaa hyödyntää sahatukkien ja koivukuidun vallitseva kysyntä täysipainoisesti. Tekemättä jääneet ja ajankohtaiset koivikonharvennukset on hyvä laittaa viimeistään nyt tuottavaan kasvukuntoon oikein tehdyllä harvennuksella. Puukauppatili kasvaa mukavasti myös tarkkaan katkottujen parrujen, pikkutukkien sekä tukkien ansiosta. Aurinkoiset kevätpäivät ovat sopivaa aikaa tehdä tarkastuskäynti omalle metsätilalle. On hyvä tarkistaa taimikoiden kunto talven jälkeen ja suunnitella tulevan kesän metsänhoitotyöt. Samalla on luonteva miettiä tulevia puukauppoja yhdessä Harvestian paikallisen hankintaesimiehen kanssa. 34 Harvestia

35 a j a n k o h t a i s t a Harvestia Oy ja Vapo Timber Oy järjestävät yhteistyössä AVOIMET OVET Nurmeksen sahalla torstaina 8. toukokuuta klo Tervetuloa tutustumaan puunhankintaan sekä mäntytukin matkaan sahalinjan läpi! Tilaisuuteen järjestetään bussikuljetuksia Pohjois-Karjalasta, Ylä-Savosta ja Koillis-Savosta. Lisätietoa bussireiteistä ja aikatauluista löytyy lähiaikoina Harvestian kotisivuilta: Kiitos palautteesta! Keittolounas Kahvitarjoilu Metsäinen visailu Saimme viime syksyn lehdestä paljon palautetta. Kiitos kaikille teille palautetta antaneille! Te, lukijat, äänestitte kiinnostavimmaksi lehtiartikkelin: Tuhkalannoituksella turvemaat kasvukuntoon. Paljon kiitosta sai myös juttu hyvin suunnitellusta leimikosta. Kaikkien lipukkeen palauttaneiden kesken arvottiin Harvestian tuotepalkintoja. Voittajia olivat: Timo Lehtonen, Riihimäki Raine Tikkanen, Iisalmi Arto Tommola, Kangasniemi Tuula Karhunen, Juankoski Onnea voittajille! Olemme mukana Metsän kasvun Päivässä Lahdessa, satamatorilla lauantaina klo Suomen metsäkeskus yhteistyökumppaneineen järjestää koko perheen Metsän kasvun päivän Lahden satamassa. Tapahtuma on suunnattu kaikille metsästä, metsätaloudesta, puurakentamisesta ja puutuotteista sekä metsäluonnosta ja sen suojelusta kiinnostuneille. Ohjelmassa mm. tutustumiskäynti metsäkohteella, metsä- ja puualan organisaatioiden esittelypisteet, halonhakkuun SM-kisojen välierä ja haastekilpailu, hyvän mielen metsäkävely sekä työnäytöksiä. Tule tapaamaan meitä Harvestian teltalle, ottamaan osaa kilpailuun ja keskustelemaan ajankohtaisista puukauppa-asioista. Lämpimästi tervetuloa! Lisätietoa tapahtumasta: Harvestia 35

36 Hyvä Harvestia-lehden lukija! Toivomme palautetta lehdestämme. Arvomme lipukkeen palauttaneiden kesken tuotepalkintoja. Kiitos palautteestanne! Kiinnostavin artikkeli: Harvestia Oy maksaa postimaksun Toiveita seuraavaa lehteä varten: Toivon yhteydenottoa puukauppaan liittyvissä asioissa. Minuun saa ottaa yhteyttä: Nimi: Osoite: Harvestia Oy Tunnus VASTAUSLÄHETYS Puhelin: Sähköposti: Metsän sijaintikunta: En halua jatkossa metsällistä postia.