Tietoturvaohjelman valmistelu Loppuraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tietoturvaohjelman valmistelu Loppuraportti"

Transkriptio

1 Tietoturvaohjelman valmistelu Loppuraportti Liikenne- ja viestintäministeriö Marraskuu 2004

2 LOPPURAPORTTI Tietoturvaohjelman valmistelu Marraskuu 2004 Kimmo Lehtosalo Martti Malmivirta Jarkko Vesa EERA FINLAND OY Itämerenkatu Helsinki Puhelin Faksi i

3 t Tiivistelmä Tässä loppuraportissa esitellään vuoden 2005 alussa käynnistettävän tietoturvaohjelman tavoitteet, ohjelman eteneminen sekä ohjelman organisointi. Valmistelutyössä on ollut mukana pääosin kaupallisia toimijoita, suomalaisten tai Suomessa toimivien tieto- ja viestintäalan yritysten asiantuntijoita, liiketoiminnan kehittäjiä sekä yritysten johtohenkilöitä. Ohjelman valmistelun aikana käydyt keskustelut osoittavat, että kansallisella tasolla suurin tarve tietoturva-asioissa kohdistuu näkemyksellisyyden luomiseen eri toimialoilla tietoturvan roolista ja sen vaikutuksista tuote- ja palvelukehitykseen tulevaisuudessa. Tietoa ja näkemystä kaivataan siitä, millaisiin asioihin jatkossa joudutaan varautumaan. Ohjelman tavoitteena on turvallisten sähköisten asiointi-, hyöty- ja viihdepalveluiden tuotekehitystoiminnan tehostaminen ja sitä kautta yritysten toimintamahdollisuuksien kehittäminen. Ohjelman tavoitteena on edistää tiedonkulkua eri toimijoiden välillä ja erityisesti tuoda uutta näkökulmaa eri teknologioiden (internet, matkapuhelinpalvelut, digi-tv jne.) yhdistymisen luomista uusista haasteista. Tietoturvaa kehittäville yrityksille ja muille toimijoille ohjelma tarjoaa kanavan soveltaa tietoturvaratkaisuja käytännön hankkeissa. Ohjelma käynnistetään kaksivuotisena. Ohjelman pohjaksi arvioidaan konvergoituvien teknologiaalueiden (internet, mobiili, digi-tv) tulevaisuuden tietoturvariskejä erilaisten tulevaisuuden käyttöympäristöjen (koti, työympäristöt, terveydenhuolto jne.) näkökulmasta. Seuraavaksi ohjelman painopistealueiksi valitaan kehittämispotentiaalin kannalta tärkeimmät käyttöympäristöalueet. Tavoitteena on löytää keinoja, joilla näihin käyttöympäristöihin liittyvien turvallisten sähköisten palveluiden tuote- ja palvelukehitystä voidaan edistää. Ohjelman tavoitteena on löytää nopeassa aikataulussa kaupallisia pilottiprojekteja, joissa näitä tuotekehityksen ratkaisuja ja toimintamalleja päästään viemään käytännön hankkeiden kautta eteenpäin. Ohjelman keskeisimpinä toimijoina ovat tieto- ja viestintäalan yritykset ja niissä toimivat henkilöt. Ohjelmaan valitaan ohjausryhmä, jonka tehtävänä on olla asettamassa tavoitteita ja arvioimassa ohjelman onnistumista sekä toimia ohjaavana tahona ohjelman vetovastuussa oleville henkilöille. Ohjelmaan valitaan ohjelmapäällikkö, joka vastaa ohjelmaan liittyvistä koordinointitehtävistä ja ohjelman läpiviennistä. i

4 Sisällysluettelo TIIVISTELMÄ i 1. JOHDANTO 3 Tietoturvaohjelman esiselvityksen johtopäätökset 3 2. OHJELMAN TAVOITTEET 6 Mihin ohjelmaa tarvitaan? 6 Mitä ohjelman avulla pyritään saavuttamaan? 7 Mitä hyötyä ohjelmalla tuotetaan osallistujille? 8 3. OHJELMAN SISÄLTÖ 9 Mihin ohjelmassa keskitytään? 9 Ohjelman roadmap 9 4. OHJELMAN ORGANISOINTI 11 Ohjausryhmä 11 Ohjelmatoimisto 12 Teknologia-alueiden asiantuntijat 12 Tulevaisuuden käyttöympäristöryhmittymät 12 Tutkimus, koulutus, lainsäädäntö, muu julkinen sektori 12 Kotimaiset ja kansainväliset hankkeet 13 Ohjelman rakenne ja toimintatapa OSALLISTUJAT 14 Kenelle ohjelma suunnataan? 14 Minkälaisissa rooleissa osallistujat voivat toimia? 14 Minkälaisia tasoja ohjelman sisälle rakennetaan? OHJELMAN KÄYNNISTÄMINEN 16 Julkistaminen ja viestintä 16 Osallistujien kerääminen 17 ii

5 JOHDANTO 1 1. Johdanto Tietoturvaohjelman käynnistäminen perustuu vuoden 2003 syksyllä Valtioneuvoston periaatepäätöksellä hyväksyttyyn kansalliseen tietoturvastrategiaan ja siinä esitettyyn toiseen päätavoitteeseen: edistää kansallista kilpailukykyä ja suomalaisten tieto- ja viestintäalan yritysten toimintamahdollisuuksia. Tietoturva-strategian tärkeimpänä tehtävänä on rakentaa luottamusta ehkäisemällä tietoturvauhkia ja edistämällä turvallisten sähköisten palvelujen rakentamista. Tietoturvastrategian toista päätavoitetta lähdetään toteuttamaan: käynnistämällä turvallisten sähköisten palveluiden kehittämisohjelma yhteistyössä alan yritysten, Tekesin ja muiden toimijoiden kanssa kannustamalla uusien tietoturvallisuustuotteiden sekä helppokäyttöisten ja yhteensopivien suojausja tunnistamismenetelmien kehitystyötä Tämä loppuraportti esittelee vuoden 2005 alussa käynnistettävän tietoturvaohjelman päälinjaukset: tavoitteet, ohjelman sisällön, ohjelman organisoinnin ja ohjelman käynnistämisen ensiaskeleet. Valmistelun pohjaksi tehtiin esiselvitystyö vuoden 2003 syksyllä ja valmistelun aikana on käyty keskusteluja ohjelman piiriin mahdollisesti kuuluvien yritysten kanssa. Johdantoluku esittelee työn pohjaksi tehdyn esiselvityksen johtopäätökset. Tietoturvaohjelman esiselvityksen johtopäätökset Esiselvitystyö tehtiin kuulemalla tieto- ja viestintäalan yritysten johtoa sekä tietoturvaasiantuntijatehtävissä toimivia henkilöitä. Esiselvityksessä päädyttiin ehdottamaan tietoturvaohjelman käynnistämistä. Vaikka esiselvityksen mukaan haasteiden ja ongelmien lista tietoturva-alan ohjelman kehittämisessä on mittava, puolsi hankkeeseen ryhtymistä kuitenkin moni merkittävä asia: 1. Tietoturva-asia on kansallisesti iso ja jatkuvasti kasvava asia. 2. Nykyinen tietoturvakysymysten hoitamiseen ja kehittämiseen liittyvä toimintamalli on hajanainen ja luonnollisia yhteistyömahdollisuuksia alalla olevien toimijoiden kesken ei ole hyödynnetty. 3. Liiketoimintapotentiaali uusille turvallisemmille tieto- ja viestintäalan tuotteille on olemassa alan liikevaihdon uskotaan kasvavan nopeasti. 4. Tieto- ja viestintäalan klusterin hyvinvoinnilla on merkittäviä kerrannaisvaikutuksia kansantalouden kannalta. Kyseessä ei ole vain klusterissa toimivien yritysten taloudellisesta merkityksestä kansantaloudelle vaan erityisesti klusterissa kehitettävien ratkaisujen ja toimintatapojen vaikutuksista talouden ja yhteiskunnan toimintaedellytyksiin. Tietoturvaohjelmaa ei voida ajatella ainoastaan tietoturvayritysten ympärille muodostuvana ohjelmana, vaan tietoturvallisuus on käsitettävä laaja-alaisesti useampaan eri toimialaan tai klusteriin vaikuttavana asiana. Ohjelman toiminta-alueen on katettava mobiili, internet ja digi-tv -alueilla tuote- ja palvelukehityksessä mukana olevat toimijat (ks. kuva 1. seuraavalla sivulla). 3

6 JOHDANTO VERKOT INTERNET LAITTEET DIGITV Tietoturvaklusterin fokusalue MOBIILI PALVELUT SISÄLLÖT Kuva 1. Tietoturvaohjelman suunniteltu toimialue. Esiselvityksen perusteella ohjelman tulee alkuvaiheessa keskittyä kahteen keskeiseen osaalueeseen: 1. konvergenssiin liittyvän tietoturvallisuuden kehittämiseen, sekä 2. näkemyksellisyyden lisäämiseen tulevaisuuden riskeistä ja niihin liittyvistä ratkaisumahdollisuuksista. Muita esiselvityksessä esiin nousseita yritysten toimintamahdollisuuksien edistämisen ja kansallisen kilpailukyvyn kehittämisen kannalta keskeisiä tietoturvaohjelman piiriin kuuluvia toimenpidealueita ovat: 3. suomalaisen tietoturva-alan fokuksen tarkentaminen 4. palveluliiketoiminnan kehittäminen 5. vientitoiminnan edistäminen 6. johtamisen ja liiketoiminnan tukeminen 7. asiakastarpeen ymmärtäminen ja markkinatuntemuksen lisääminen 8. alihankintaverkostojen kehittäminen 9. valtionhallinnon toimijoiden vastuiden selkiyttäminen 10. tietoturvalainsäädännön kehittäminen (niiltä osin kun uudet asiat/puutteet tuodaan klusterin toimesta esille) 11. innovaatiotoiminnan kehittäminen 12. julkisrahoitteisen tutkimustoiminnan uudelleen suuntaaminen Esiselvityksessä todettiin, että viranomaisen roolina on käynnistää ohjelma ja luoda tälle toiminnalle toimintaedellytyksiä. Hankkeen alussa on keskityttävä tieto- ja viestintäalan yritysten saamiseen mukaan oikealla asenteella ja yhteistyövalmiudella. Haastatteluissa esiin nostetut ohjelmatoiminnan suuret haasteet täytyy kohdata riittävällä vakavuudella: Hankkeesta ei saa tulla liiaksi viranomaisvetoinen ja tutkimuspainotteinen. Mukaan tuleville yrityksille täytyy kyetä osoittamaan jo hankkeen käynnistysvaiheessa mitä konkreettista hyötyä osallistuminen voi heille tuottaa. 4

7 JOHDANTO Ohjelman yritysten yhteistyön lisäämisestä koituvat hyödyt on kyettävä esittelemään riittävän houkuttelevasti luonnollisen vastustuksen voittamiseksi ja yhteistyön edistämiselle luonnollisella tavalla on luotava konkreettisia edellytyksiä. Hankkeessa on näytettävä selkeä etenemispolku ja määriteltävä eri toimijoiden roolit ja heihin kohdistuvat odotukset. Ohjelmaan osallistumisesta ei saa tehdä liian monimutkaista ja kallista silti vapaamatkustaminen ja puolinainen sitoutuminen täytyy estää. Tietoturvaohjelman valmistelutyössä on lähdetty liikkeelle esiselvityksessä nostettujen asiakokonaisuuksien pohjalta. Tämä loppuraportti esittää tietoturvaohjelman tavoitteet (luku 2), keskeisen sisällön (luku 3), toiminnan organisoinnin (luku 4), osallistujat (luku 5) sekä ohjelman käynnistämisen tiekartan (luku 6). 5

8 OHJELMAN TAVOITTEET 2 2. Ohjelman tavoitteet Mihin ohjelmaa tarvitaan? Suomalaisten tieto- ja viestintäalan yritysten takavuosien menestys ja suomalaisten yritysten tunnettuus alan kehityksen suunnannäyttäjinä oli seurausta kansainvälisesti pienten yritysten rohkeasta innovaatiotyöstä. Samanaikaisesti Suomi on niittänyt mainetta maailmalla kehittyneenä tietoyhteiskuntana. Tämä on ollut seurausta pienen maan joustavasta tavasta kehittää toimintaympäristöä, rakentaa yritysten ja valtion organisaatioiden välisiä verkostoja sekä vastata yritysten tarpeisiin lainsäädännön kehittämisessä sekä tutkimus- ja koulutustoiminnan suuntaamisessa. Alan kehityksen kova vauhti ja suurten kansainvälisten yritysten kovat panostukset ovat kuitenkin tiputtaneet suomalaiset aivan kärkimaiden joukosta. Viranomaisen roolina on olla luomassa toimintaedellytyksiä yritysten kehittymiselle ja kehittämässä suomalaista innovaatioympäristöä suomalaisten yritysten kilpailukyvyn kehittämiseksi. Viranomaisen toimenpiteitä voivat olla mm. toimivan kilpailuympäristön luominen kilpailun rajoituksia poistamalla, koulutusjärjestelmän kehittäminen sekä tutkimus- ja kehitystyön suuntaaminen ja tukeminen. Liikenneja viestintäministeriö on rakentamassa tietoturvaohjelmaa luodakseen edellytyksiä turvallisten sähköisten palvelujen kehittymiselle ja on tätä kautta avaamassa mahdollisuuksia uusien kaupallisten tuotteiden ja palveluiden syntymiselle. Toiminnan fokus on suomalaisten yritysten toimintaedellytysten kehittämisessä ja tukemisessa. Tietoturvaohjelman tarpeellisuutta arvioinut esiselvitystyö sekä ohjelman valmistelun aikana käydyt keskustelut osoittavat, että kansallisella tasolla suurin tarve tietoturva-asioissa kohdistuu näkemyksellisyyden luomiseen eri toimialoilla tietoturvan roolista ja sen vaikutuksista tuote- ja palvelukehitykseen tulevaisuudessa. Tietoa ja näkemystä kaivataan siitä, millaisiin asioihin jatkossa joudutaan varautumaan. Valmistelutyön aikana käydyt keskustelut osoittavat, että yksi suurimmista sähköisten palvelujen yleistymisen haasteista on luottamuksen rakentaminen palveluiden käyttäjien ja tuottajien välille. Näkemystä tarvitaan erityisesti tietoturvallisuuden haasteista ja uhkista tulevaisuudessa. Työn pohjaksi on kuitenkin muodostettava ensin näkemys tulevaisuuden asioinnin ja palveluiden käytön tilanteista eri toimialoilla (kts. kuva 2 seuraavalla sivulla). Tieto- ja viestintäalan yritysten sekä palvelun- ja sisällöntuottajien kanssa käytyjen keskustelujen perusteella kiinnostusta yhteistyöhön löytyy sekä yleisellä vuorovaikuttamisen tasolla että erityisesti konkreettisten kaupallisten hankkeiden muodossa. Tietoturvan kehittämiseen käytännön palveluiden ja käyttötilanteiden kautta suhtaudutaan haastatteluiden perusteella myönteisemmin kuin tietoturvan kehittämiseen erilliskysymyksenä (ts. yksittäisten teknisten ratkaisujen ja sovellusten kehittäminen). Haastatellut ovat korostaneet, että keskustelu tietoturvakysymyksistä toimii Suomessa jo nykyisellään varsin hyvin erilaisissa yhteistyöforumeissa. Keskustelu ja tiedonvaihto on kuitenkin hyvin pirstaleista. 6

9 OHJELMAN TAVOITTEET Turvallisten sähköisten palvelujen käytön yleistyminen Turvallisten sähköisten palvelujen kehittäminen Näkemyksellisyyden luominen tulevaisuuden tietoturvahaasteista ja uhkista Luottamuksen rakentaminen Tulevaisuuden käyttötilanteiden tunnistaminen Kuva 2. Tarve ohjelmalle ja pitkän aikavälin etenemispolku ylätasolla. Haastatteluiden perusteella yritykset eivät tyypillisesti näe toimintaansa liittyvän kovin suuria tietoturvauhkia ainakaan toimialoilla, joilla sähköisten kanavien (internet, mobiili ja digi-tv) kautta ei liiku suoranaisesti rahaan liittyviä transaktioita. Näissä yrityksissä tietoturvauhkat tarkoittavat lähinnä haitantekoa yritykselle tai online -palveluiden käyttäjille. Valtaosalle yrityksistä tietoturva on välttämätön paha, joka on pakko hoitaa liiketoimintaan liittyvien riskien hallitsemiseksi. Tieto- ja viestintäalan yrityksille tietoturva on kuitenkin erottamaton osa yritysten tarjoamia tuotteita ja palveluita ja tietoturvaan liittyvien kysymysten ratkaisu asiakkaiden kannalta helpolla ja luottamusta herättävällä tavalla on keskeinen edellytys liiketoiminnan kasvattamiselle. Mitä ohjelman avulla pyritään saavuttamaan? Ohjelman keskeisenä tavoitteena on edistää suomalaisten tieto- ja viestintäalan yritysten toimintaedellytyksiä. Ohjelma keskittyy turvallisten sähköisten asiointi-, hyöty- ja viihdepalveluiden tuotekehitystoiminnan tehostamiseen ja sitä kautta yritysten toimintamahdollisuuksien kehittämiseen. Ohjelman tavoitteena on edistää tiedonkulkua eri toimijoiden välillä ja erityisesti tuoda uutta näkökulmaa eri teknologioiden (internet, matkapuhelinpalvelut, digi-tv jne.) yhdistymisen luomista uusista haasteista. Tietoturvaa kehittäville yrityksille ja muille toimijoille ohjelma tarjoaa kanavan soveltaa tietoturvaratkaisuja käytännön hankkeissa. Pitkällä aikavälillä ohjelman avulla pyritään: edistämään turvallisten sähköisten palveluiden kehitystyötä lisäämään kuluttajien luottamusta sähköisten palveluiden käyttöön tietoturvaan liittyvissä kysymyksissä parantamaan suomalaisten yritysten kilpailukykyä kehittämällä innovaatioympäristöä edistämään yritysten välistä kansainvälistä verkostoitumista ja yritysten välistä tuotekehitystä, parantamaan suomalaisten yritysten ja suomalaisen yhteiskunnan tunnettuutta maailmalla tietoturvan edelläkävijöinä, kehittämään tuote- ja palvelukehityksen proaktiivisuutta, edistämään regulaation ja lainsäädännön kehittymistä. 7

10 OHJELMAN TAVOITTEET Pitkän aikavälin tavoitteiden toteutumista on mitattava ohjelman alusta alkaen tunnistamalla näille tavoitteille sopivia mittareita. Käytettäviä mittareita voivat olla esim. ohjelmaan osallistuneiden yritysten määrä, käynnissä olevien projektien lukumäärä ja laajuus, uusien innovaatioiden syntyminen, kaupallistettujen tuotteiden lukumäärä, palveluiden käytön kehittyminen, aihealueella tehtävä tutkimustyö ja sen tulokset, lainsäädännön kehittyminen. Tietoturvaohjelman mittaristoa luotaessa on mietittävä mitä ohjelmatoiminnalla kyetään realistisesti saavuttamaan. Tärkeintä on luoda sellaisia konkreettisia aikaan sidottuja tavoitteellisia mittareita joiden avulla voidaan oppia ja jatkuvasti kehittää ohjelmatoimintaa. Mitä hyötyä ohjelmalla tuotetaan osallistujille? Tietoturvaohjelmaan liittyvän yhteistyön välittömiä hyötyjä mukana oleville yrityksille ovat: tietämyksen lisääntyminen sekä tämän hetken että tulevaisuuden tietoturvauhkista ajan säästäminen omilta resursseilta, kun näkemystä luodaan eri yrityksistä ja asiantuntijatahoista kootuilla ryhmittymillä uusien kontaktien syntyminen alan keskeisiin toimijoihin sekä verkoston kehittyminen kotimaan rajojen ulkopuolelle mahdollisuus osallistua oman toimialan tietoturvan kehittämiseen käyttötilanteesta lähtevien palvelukonseptien kautta saada uusia ajatuksia tuote- ja palvelukehitykseen ja/tai uusi näkökulma tietoturvaan olla mukana luomassa täysin uusia palveluita eri toimialoille, joiden uutuusarvo kasvattaa yritysten kansainvälistä tunnettuutta Hankkeen välillisiä hyötyjä ovat: tietoturvaan liittyvän tietoisuuden lisääntyminen yrityksissä ohjelman kautta yritykset pystyvät yhdessä esittämään toiveitaan lainsäätäjille ja regulaattorille tietoturvaan liittyvän lainsäädännön kehittämiseksi (yhdessä toimien ääni saadaan kuulumaan paremmin ja toisaalta lainsäätäjän työ helpottuu, jos saadaan selkeitä kannanottoja) yhteistyön kautta voidaan vauhdittaa kaikille hyödyllisten mahdollistavien teknologioiden ja palveluiden leviämistä (varmenteet, HST jne.). Yrityksille ja muille osallistujille syntyy mahdollisuus olla mukana arvioimassa sekä oman toimialan tietoturvahaasteita että muiden itselle vieraampien toimialojen käytäntöjä ja kehittymistä (benchmarking). 8

11 OHJELMAN SISÄLTÖ 3 3. Ohjelman sisältö Mihin ohjelmassa keskitytään? Ohjelmassa edistetään julkisten ja kaupallisten sähköisten palveluiden tietoturvallisuutta. Painopiste on tietoturvateknologian ja osaamisen soveltamisessa sekä erityisesti tietoturvallisten kaupallisten sähköisten asiointi- ja palvelutuotteiden kehittämisessä. Hankkeen uskotaan edistävän myös julkisten asiointipalveluiden turvallisuutta sekä tietoturva-alan yritysten tuote- ja palvelukehitystä. Erityispiirteenä ohjelmassa on digitaalisen konvergenssin vaikutusten analysointi päätelaitteiden, verkkojen ja palveluiden tasolla. Digitaalinen konvergenssi tuo mukanaan uuden aallon tuote- ja palvelukehitykseen sekä mukanaan uusia haasteita tietoturva-asioiden hoitamisessa. Sen sijaan, että tarkasteltaisiin yksittäisen teknologian tai kanavan tietoturvaa (esim. digi-tv:n tietoturvariskit ), pyritään ohjelmassa luomaan näkemystä digitalisoitumisen ja IP-teknologian leviämisen yhteisvaikutuksesta. Ohjelmassa on lisäksi vahva fokus eri käyttötilanteisiin (esimerkkeinä keskusteluissa esiin nousseet käyttöympäristöt: tulevaisuuden vähittäiskauppa, tulevaisuuden terveydenhuolto, tulevaisuuden kodin viihde-elektroniikka jne.) tietoturvan näkökulmasta liittyvissä erityiskysymyksissä (esim. virusten torjuminen digi-tv vastaanottimessa, jossa yhdistyy sekä digisovitin että laajakaistayhteys). Ohjelman roadmap Ohjelmassa on viisi päävaihetta joiden ohjauksesta ja seurannasta vastaa ohjelmatoimisto, joka raportoi tuloksista ohjausryhmälle (kuva 3 seuraavalla sivulla): 1. Ohjelman käynnistäminen Ohjelman käynnistää ohjelmatoimisto, jonka tehtävänä on käynnistysvaiheessa huolehtia ohjelman projektien suunnittelusta, viestinnästä ja ensimmäisten projektien käynnistämisestä. Ohjelmatoimiston vetäjän tueksi mukaan valjastetaan viestintätoimisto, joka suunnittelee ja toteuttaa ohjelman yhdenmukaisen viestinnän. Ohjelmalle luodaan myös verkkosivusto, kohtaamispaikka osallistujille ja aiheesta kiinnostuneille. 2. Taustaselvitykset Ia, Ib, Ic Vuoden 2005 alkupuoliskolla käynnistetään uudet taustaselvitykset (tai päivitetään olemassaolevia) konvergenssialueilla. Taustaselvityksissä lähtökohtana on teknologiaalue ja ennen kaikkea tulevaisuuden käyttöympäristöt sekä niiden kautta havaittavat tietoturvariskit. Töiden tuloksia tullaan jatkojalostamaan digitaalisen konvergenssin tietoturvanäkymiä luodattaessa. 3. Workshopit; konvergenssiin liittyvä tietoturva ja sen kehittäminen Taustaselvitysten tuloksista kootaan workshop aineisto, jota lähdetään purkamaan ja jatkojalostamaan asiantuntijoiden tietoturvapäivillä (näitä voidaan järjestää useampia). 4. Tulevaisuus workshopit I V Näkemyksellisyyttä lähdetään muodostamaan alustavasti viidellä osa-alueella: tulevaisuuden vähittäiskauppa, tulevaisuuden viihdeympäristö, tulevaisuuden terveydenhuolto, tulevaisuuden pankkipalvelut sekä tulevaisuuden työympäristöt. Tämän vaiheen eteneminen projektoidaan erikseen ja siihen saattaa liittyä erilaisten tutkimushankkeiden käynnistäminen esim. Tekesin tutkimusohjelmien puitteissa. 9

12 OHJELMAN SISÄLTÖ 5. Pilottihankkeiden käynnistäminen Ohjelman tulosten perusteella valitaan 1-3 pilottihanketta, joihin ohjelman tuloksia lähdetään soveltamaan verkoston toimesta. Pilottihankkeet Käytännön pilottihankkeiden rakentamienn Workshop ryhmät I - V Näkemyksellisyyden luominen tulevaisuuden käyttötilanteista ja tietoturvahaasteista Tulevaisuuden työympäristöt Tulevaisuuden pankkipalvelut Tulevaisuuden terveydenhuolto Tulevaisuuden viihdeympäristö Tulevaisuuden vähittäiskauppa Workshop Digitalisoitumisen ja IP-teknologian leviämisen yhteisvaikutukset tietoturvaan Taustaselvitykset Ia, Ib, Ic Konvergoituvien alueiden tietoturvariskit Käynnistäminen Internet Mobiili DigiTv = ohjausryhmän kokoontuminen = tulosten purku ja johtopäätöksien jalostaminen Kuva 3. Tietoturvaohjelman roadmap. 10

13 OHJELMAN ORGANISOINTI 4 4. Ohjelman organisointi Tietoturvaohjelman alustava rakenne on kuvattu kuvassa 4. Konvergenssin vaikutukset Teknologia-alueiden asiantuntijat: Internet-teknologiat Mobiiliteknologiat DigiTV-teknologiat Tulevaisuuden vähittäiskauppa Ohjausryhmä Ohjelmatoimisto Tulevaisuuden viihdeympäristö Tulevaisuuden terveydenhuolto Tulevaisuuden pankkipalvelut Tulevaisuuden työympäristöt Tutkimus, koulutus, lainsäädäntö, muu julkinen sektori Kotimaiset ja kansainväliset hankkeet (kaupalliset hankkeet, yritysten tutkimushankkeet) Kuva 4. Tietoturvaohjelman organisointi ja rakenne. Ohjausryhmä Tietoturvaohjelman toiminnan päälinjat määrittelee ohjausryhmä, joka muodostuu LVM:n, yritysten ja muiden keskeisten toimijoiden edustajista. Ohjausryhmä toimii myös linkkinä ohjelman ja tärkeiden sidosryhmien (mm. kv-verkostot, lainsäätäjät, regulaattorit sekä tutkimuslaitokset, korkeakoulut ja yliopistot) välillä. Ohjausryhmässä on edustus sekä kaupallisten että julkisen sektorin toimijoista. Ohjausryhmä toimii ohjelmatoimiston ja ohjelmaa vetävien henkilöiden neuvonantajana ja luo edellytyksiä ohjelman onnistumiselle (esim. nopeuttaa ohjelmasta syntyvien kaupallisten projektien hankkeistamista, välittää tietoa tutkimukseen ja koulutukseen sekä toimii ohjelmatoimiston mentorina). Ohjelman ohjausryhmän tehtävänä on määrittää pitkän sekä lyhyen aikavälin tavoitteet ja niille sopivat mittarit sekä mittaamisen aikaväli ja toteutustapa. Lisäksi ohjausryhmä raportoi säännöllisesti ohjelman tuloksista tietoturvallisuusasioiden neuvottelukunnalle. 11

14 OHJELMAN ORGANISOINTI Ohjelmatoimisto Toimintaa koordinoi ohjelmatoimistossa työskentelevä ohjelman vetäjä. Ohjelmatoimiston tehtävänä on valmistella yksityiskohtainen ohjelman läpivientisuunnitelma, koota yhteen eri teknologioiden ja käyttöympäristöjen osaajia, edistää tiedon leviämistä verkostoissa, huomioida erityisesti tarvittavat kansainväliset verkostot, auttaa tutkimusrahoituksen hankkimisessa ohjelman piirissä tehtäville kehittämis- ja tutkimushankkeille sekä edustaa tietoturvaohjelmaa operatiivisissa kysymyksissä ohjelman sidosryhmiin päin. Ohjelmatoimisto raportoi ohjelman edistymisestä ohjausryhmälle ja markkinoi resurssien puitteissa hanketta potentiaalisille ohjelmaan haalittaville yrityksille ja muille kumppaneille. Ohjelmatoimisto on organisaatioltaan hyvin pieni. Teknologia-alueiden asiantuntijat Käytännön työskentely tapahtuu aktiviteettikentässä, jonka horisontaalisen ulottuvuuden muodostavat mm. eri teknologia-alueiden tietoturvateknologioihin ja kysymyksiin perehtyneet asiantuntijaryhmät. Esimerkkeinä substanssialueista on kuvassa 4 listattu mm. internet-teknologiat, mobiili- ja langattomat teknologiat (GSM, GPRS, UMTS, WLAN, Bluetooth, RFID jne.) sekä digi-tv-teknologiat (mm. DVB- ja MHP-standardit). Teknologia-alueiden asiantuntijoita käytetään tulevaisuuden käyttöympäristöt ryhmittymien työn alustukseen (taustaselvitysten tekeminen) sekä työn aikana syntyvien erityiskysymysten selvittämiseen. Tulevaisuuden käyttöympäristöryhmittymät Tietoturvaohjelman käytännön työskentelyn toisen ulottuvuuden muodostavat tulevaisuuden käyttöympäristön ja tilanteen pohjalta konseptoitavat vertikaaliset sovellutusalueet. Näistä esimerkkeinä on mainittu tulevaisuuden viihdeympäristöt, tulevaisuuden vähittäiskauppa, tulevaisuuden terveydenhuolto, tulevaisuuden pankkipalvelut sekä tulevaisuuden työympäristöt. Tulevaisuuden käyttöympäristöt kokoavat luontevasti yhteen kyseisen sovellus- ja teknologia-alueen erikoisosaajat, liiketoiminnan kehittäjät, tutkijat sekä liiketoiminnan kehittämistä tukevat tahot. Tavoitteena on päästä soveltamaan tietoturvateknologiaa ja osaamista käytännön työssä. Kuten kuva 4. osoittaa, eri teknologia-alueiden substanssiosaajien verkostot ulottuvat myös ohjelman ulkopuolelle esimerkiksi tutkimus- ja opetusmaailmaan sekä erilaisiin viranomaistahoihin. Tässä yhteydessä on tärkeä korostaa, että useilla horisontaalisilla osaamisalueilla on jo käynnissä tiivistä yhteistyötä. Tällainen käynnissä oleva työ nopeuttaa tietoturvaohjelman liikkeelle lähtöä sekä kokoaa alan osaamista ja käytännön hankkeita yhteen kansallisella tasolla. Tutkimus, koulutus, lainsäädäntö, muu julkinen sektori Ohjelma tuottaa näkemystä ja tietoa siitä, miten tutkimusta ja koulutusta tulisi suunnata Suomessa. Tutkimus- ja koulutustahot osallistuvat ohjelman aikana pidettäviin seminaareihin ja näihin tahoihin muodostetaan luonteva keskusteluyhteys ohjelmatoimiston toimesta. Ohjelma toimii tiedontuottajana erityisesti toimintaympäristön kehittämisestä vastaaville tahoille, kuten lainsäädäntöön vaikuttajille ja muille julkisen sektorin toimijoille. Teknologia-alueiden asiantuntijoiden sekä erityisesti tulevaisuuden käyttöympäristöryhmittymien tehtävänä on tunnistaa lainsäädännön pullonkauloja ja olla luomassa toimintamallia yritysten ja lainsäätäjien välille tällaisten pullonkaulojen puhkomiseksi. 12

15 OHJELMAN ORGANISOINTI Kotimaiset ja kansainväliset hankkeet Ohjelmatoimiston ja aktiviteettikentän ryhmien mahdollisuutena on myös hyödyntää yritysten käynnissä olevien hankkeiden ja ohjelmien projekteja sekä osaamista. Tietoturvaohjelman valmistelussa on otettu huomioon suurten suomalaisten ja Suomessa toimivien digitaalisen viestinnän ja palvelutuotannon kenttään liittyvien yritysten suunnittelema klusterihanke, jossa keskitytään todellisten tulevaisuuden käyttöympäristöjen luomiseen. Tavoitteena on, että ohjelmassa mukana olevat yritykset voivat parhaassa tapauksessa päästä nopeasti mukaan soveltamaan osaamistaan käytännön kaupallisten ja julkisten hankkeiden yhteydessä. Ohjelman rakenne ja toimintatapa Lyhyesti ohjelman rakenteen vaikutuksista käytännön toimintaan: Ohjausryhmä hyväksyy ohjelmalle asetetut tavoitteet ja ohjelmatoimiston (ohjelmapäällikön) esittämän ohjelman läpivientisuunnitelman. Ohjelmapäällikön tehtävänä on käynnistää suunnitellut projektit ja löytää oikeat tahot oikeisiin hankkeisiin. Ohjelmapäällikkö on verkoston tiedonkulun edistäjä ja huolehtii mukaan otettavan viestintätoimiston kanssa riittävästä ja oikein kohdennetusta tiedottamisesta. Ohjelmapäällikkö organisoi myös kaikkia ohjelmaan liittyvät käytännönjärjestelyt (seminaarit, yritysten väliset tapaamiset jne.) Ohjelmapäällikkö rakentaa systemaattiset toimintatavat ja keinot, joilla tutkimuslaitokset ja tarvittavat julkishallinnon tahot kytketään mukaan ohjelmaan. Ohjelmapäällikkö varmistaa, että tieto ohjelman tuloksista kulkee näille tahoille ja että oikeat julkissektorin toimijat ovat osallistujien käytettävissä. Teknologia-alueiden asiantuntijat kerää ohjelmatoimisto. Osa-alueiden koordinoinnista ja verkoston resurssien hyödyntämisestä voi vastata mm. taustaselvitysten tekijä. Jokaiselle tulevaisuuden käyttöympäristöt alueelle valitaan veturiyritys ja hankkeen vetäjä. Hankkeen vetäjästä tulee ohjelmapäällikön vastinpari ja viestintäkanava hankkeeseen. Hankkeen vetäjä saa tuekseen ohjelmatoimiston ja sen osoittamat resurssit. 13

16 OSALLISTUJAT 5 5. Osallistujat Kenelle ohjelma suunnataan? Ohjelma keskittyy laaja-alaisesti tietoturvallisuuteen huomioiden eri toimialoilla tapahtuvan palvelukehityksen ja toimialoja kohtaavat tietoturvahaasteet. Teknologian substanssialueilla, kuten erillisissä valmistelevissa tutkimusohjelmissa käytetään alan asiantuntemusta ja parhaita osaajia sekä Suomesta että mahdollisesti ulkomailta. Hanke on tarkoitettu tieto- ja viestintäalan yritysten liiketoiminnan kehittämiseen sekä tuote- ja palvelukehitykseen osallistuville henkilöille (konseptoinnista, teknologiasta, testauksesta ja käyttöönotosta vastaavat henkilöt), tietoturva-asiantuntijoille, tutkijoille sekä ohjelmassa käsiteltävien toimialojen asiantuntijoille. Mukaan ohjelman eri vaiheisiin kootaan ryhmittymiä seuraavista toimijoista: tieto- ja viestintäalan yritykset sisällöntuottajat palveluiden tarjoajat palvelu- ja verkko-operaattorit tietoturva-alan keskeiset yritykset tutkimuslaitokset korkeakoulut ja yliopistot tarvittavat viranomaistahot lainsäätäjät ja regulaattorit Minkälaisissa rooleissa osallistujat voivat toimia? Yritykset voivat osallistuu tietoturvayhteistyöhön useilla eri tavoilla: verkoston ytimessä ns. veturiyrityksinä (veturiyritykset valitaan toimialakohtaisesti erityisesti, kun lähdetään luomaan näkemystä tulevaisuuden käyttötilanteista ja tietoturvahaasteista). kaupallisissa hankkeissa tietoturvaratkaisuiden kehittäjinä tai hyödyntäjinä (mukana olo paitsi pilottihakkeissa, niin myös ohjelman aikana syntyvissä kärkihankkeissa). osallistumalla ohjelman puitteissa järjestettyihin keskustelu-, koulutus- tai muihin tilaisuuksiin (tulosten purkutilaisuudet, työstöpalaverit, skenariotyöskentely). Hankkeessa keskitytään uusimman tietoturva-asioihin liittyvän tiedon tehokkaaseen jakamiseen ja analysointiin sekä asiantuntijoiden (tutkijat, lainsäätäjät, tietoturvayhtiöiden asiantuntijat) ja palveluiden kehittäjien (julkiset palvelut, kaupalliset palvelut) verkottumisen edistämiseen. Ohjelman käynnistysvaiheessa tavoitteena on tarjota joustavasti erilaisia osallistumismuotoja, jotta yritykset ja muut toimijat löytävät luontevan roolin olla mukana kehittämässä tietoturvallisia palveluita. 14

17 OSALLISTUJAT Ohjelman vaiheet suunnitellaan tarkasti etukäteen, jolloin myös kuvataan minkälaisia rooleja eri vaiheissa on mahdollista hakea: Käynnistämisvaiheessa muodostetaan ohjelman ohjausryhmä, valitaan ohjelmatoimiston vetäjä sekä valjastetaan mukaan tarvittavat tukitoimijat (mm. viestintätoimisto). Alkuvaiheen tutkimusohjelmissa on hyödynnettävä suomalaisten yritysten asiantuntijoiden osaamista ja tietämystä mm. ostamalla tutkimuksista osakokonaisuuksia suoraan yrityksiltä. Tähän osaamistaan voivat tarjota alan yritykset ja asiantuntijat. Tutkimusohjelmista järjestettäviä tietoturvapäiviä voidaan alustaa pienillä yritysten rakentamilla alustustöillä (syntyy samalla luonteva tapa valita tietoturvapäivien puheenjohtaja). Tulevaisuustyöryhmistä löytyy erilaisia rooleja: veturiyritykset, aktiiviryhmät, aktiiviparit, asiantuntijat. Minkälaisia tasoja ohjelman sisälle rakennetaan? Tietoturvaohjelma pidetään mahdollisimman suurelta osin maksuttomana. Ohjelma kannattaa kuitenkin rakentaa kaksitasoiseksi, jotta varmistetaan riittävä sitoutuminen työskentelyyn keskeisillä osa-alueilla. Näitä ovat mm. työskentely alueilla, joilla mietitään ohjelmien tuottamien tulosten soveltamista kaupallisiksi mahdollisuuksiksi. Ohjelmaan liittymisen tasot ovat seuraavat: Ohjelman yleisjäsenyys (maksuton) Yritys pääsee mukaan ohjelmaan ja saa käyttöönsä ohjelman tuottamaa informaatiota sekä mahdollisuuden osallistua seminaareihin ja erilaisiin yleisiin työryhmiin. Ohjelman aktiivijäsenyys (maksullinen) Yritys pääsee mukaan ohjelmaan ja saa käyttöönsä ohjelman tuottamaa informaatiota sekä mahdollisuuden osallistua seminaareihin ja erilaisiin yleisiin työryhmiin. Ohjelmatoimiston tehtävänä on koota yritysten käyttöön asiantuntijaosaamista ja tukea tuote- ja palveluideoiden jatkojalostamisessa. Aiheesta voidaan järjestää suunnitteluseminaareja, keskustelutilaisuuksia ja parhaimmillaan ohjelma tukee yrityksiä tuoteideoiden kaupallistamisessa. Ohjelmaan liittymisessä voidaan käyttää NAVI-ohjelmassa käytetynlaista mallia. Ohjelmapäällikkö määrittelee tarkemmin liittymistasot ja valmistelee ohjelmaan liittymissopimukset. Malli hyväksytetään ohjausryhmällä ohjelman käynnistämisvaiheessa. 15

18 OHJELMAN KÄYNNISTÄMINEN 6 6. Ohjelman käynnistäminen Tietoturvaohjelma on suunniteltu ensimmäisessä, käynnistämisvaiheessa kaksivuotiseksi ja sen toiminta käynnistyy vuoden 2005 alussa. Kaksivuotisen ohjelman päättymishetkellä ohjelman tulokset arvioidaan ja suunnitellaan mahdollinen ohjelman jatkoeteneminen. Vuoden 2004 aikana on aloitettava seuraavalla etenemisellä: Ohjelman käynnistyminen Taustaselvitysten käynnistäminen Ohjausryhmän kokoaminen Ohjelmatoimiston vetäjän valinta Ohjelman hyväksyminen MARRASKUU JOULUKUU TAMMIKUU Kuva 5. Tietoturvaohjelman käynnistäminen. Ohjelman käynnistämisen eteneminen: 1. Ohjelman tavoitteiden, sisällön, rakenteen ja etenemistavan hyväksyttäminen tietoturvallisuusasioiden neuvottelukunnassa. 2. Ohjelmatoimiston vetäjän sekä mukaan tarvittavan viestintätoimiston valintaprosessi. 3. Ohjausryhmän kokoaminen (5-7 jäsentä) ja ensimmäisen tapaamisen järjestäminen. 4. Ensimmäisten selvitystöiden kilpailutuksen käynnistäminen. 5. Vetovastuun siirtäminen ohjelmatoimistolle. Ohjelman käynnistysvaiheessa liikkeellelähtö tapahtuu samanaikaisesti useilla rintamilla. Matriisimaisen toimintamallin mukaisesti ohjelmatoimisto ryhtyy kokoamaan yhteen sekä eri substanssialueiden (internet-, mobiili-, digi-tv jne. alueiden osaajia) sekä eri käyttötilanteiden (esim. terveydenhuollon tai viihdepalveluiden tietoturvakysymykset) keskeisiä toimijoita ja mahdollisia veturiyrityksiä. Tavoitteena on löytää nopeasti alalla arvostettuja ja aktiivisia henkilöitä eri fokusryhmien vetäjiksi, jotta ohjelmatoimisto pääsee keskittymään koko ohjelman ylivoimaisen toimintaympäristön rakentamiseen. Julkistaminen ja viestintä Hankkeen käynnistysvaiheessa laaditaan erillinen viestintäsuunnitelma, jolla varmistetaan, että jo liikkeellelähtövaiheessa eri sidosryhmille muodostuu oikea kuva hankkeen tavoitteista ja luonteesta. Viestinnällä on myös keskeinen rooli hankkeen mahdollisuuksissa vaikuttaa kuluttajien luottamukseen sähköisten palvelujen tietoturvakysymyksissä. 16

19 OHJELMAN KÄYNNISTÄMINEN Osallistujien kerääminen Ohjelman myymisessä tietoturvaa kehittäville ja hyödyntäville yrityksille on tärkeää painottaa ohjelman soveltavaa luonnetta. Tietoturva yksinään on niin pienen joukon liiketoimintaa Suomessa tänä päivänä (joidenkin alalla pitkään toimineiden haastateltujen näkemys), että pelkästään tietoturvaratkaisujen kehittäjien kokoaminen yhteen ei luo verkoston kaipaamaan kriittistä massaa. Haastatteluissa todettiin myös, että alan johtavat yritykset maailmassa tulevat muualta kuin Suomessa ( jos joku tekee rahaa tietoturvalla, niin se ei ole kyllä lähtökohtaisesti suomalaiset, totesi eräs haastateltava). Sen sijaan soveltava lähestymistapa tietoturvaan, eli miten eri toimialoilla ja käyttötilanteissa tietoturva-asiat huomioidaan toimivalla ja tehokkaalla tavalla jo tuotekehitys- ja suunnitteluvaiheessa, sai hyvän vastaanoton haastateltujen keskuudessa. 17

AVOIMEN DATAN VAIKUTTAVUUS: SEURANTA- JA ARVIOINTIMALLIN KEHITTÄMINEN. Heli Koski, ETLA 15.1.2015

AVOIMEN DATAN VAIKUTTAVUUS: SEURANTA- JA ARVIOINTIMALLIN KEHITTÄMINEN. Heli Koski, ETLA 15.1.2015 1 AVOIMEN DATAN VAIKUTTAVUUS: SEURANTA- JA ARVIOINTIMALLIN KEHITTÄMINEN Heli Koski, ETLA 15.1.2015 2 Taustaa esitutkimuksesta Julkisen datan avaamisen potentiaaliset hyödyt on arvioitu ennakollisissa arvioinneissa

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

ITS Finland esiselvitys

ITS Finland esiselvitys ITS Finland esiselvitys Raine Hautala VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Liikenne- ja viestintäministeriö VTT Jussa Consulting Traficon Oy SysOpen Oyj Raine Hautala # 1 Taustaa Liikennetelematiikan merkitys

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville

Lisätiedot

Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi

Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi, maaseutuverkostoyksikkö/mmm Sivu 1 8.12.2008 Maaseutuverkosto Manner-Suomen

Lisätiedot

PASTORI-PROJEKTI. Paikkasidonnaisten liikenteen palveluiden liiketoiminta- ja toteutusratkaisut

PASTORI-PROJEKTI. Paikkasidonnaisten liikenteen palveluiden liiketoiminta- ja toteutusratkaisut PASTORI-PROJEKTI Paikkasidonnaisten liikenteen palveluiden liiketoiminta- ja toteutusratkaisut Älykkään liikenteen liiketoimintamallien ja toteutusratkaisujen kehittäminen Matti Roine ja Raine Hautala,

Lisätiedot

SKOL, strategia 2015-2018. Esitys syyskokoukselle 18.11.2014

SKOL, strategia 2015-2018. Esitys syyskokoukselle 18.11.2014 SKOL, strategia 2015-2018 Esitys syyskokoukselle 18.11.2014 Yhteenveto Visio 2020 Suunnittelu ja konsultointi on suomalaisen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän arvostettu kilpailuetu ja osaamisen kehittämisen

Lisätiedot

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Hankkeessa on lukuisia toimijoita: tutkimusorganisaatioita, rahoittajia ja välittäjäorganisaatioita, joiden roolit ja työn tulokset tulee saada sopivalla tavalla

Lisätiedot

PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen. Aki Parviainen 7.10.2013

PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen. Aki Parviainen 7.10.2013 PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen Aki Parviainen 7.10.2013 PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen Rahoitusta kasvuhaluisille pk-yrityksille liiketoiminnan uudistamiseen uusimman tietotekniikan ja internetin

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Osaaminen ja innovaatiot

Osaaminen ja innovaatiot Osaaminen ja innovaatiot "Yhtenä ohjelman tärkeimmistä tavoitteista on tukea ja edistää uuden teknologian käyttöönottoa. Kullekin kehityshankkeelle pyritään löytämään kumppaniksi hanke, jossa uutta tietämystä

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Tuo ideasi Tuoteväylän asiantuntijoiden arvioitavaksi Onko sinulla uusi innovatiivinen idea, josta voisi

Lisätiedot

Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla. Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014

Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla. Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014 Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014 Käsitteitä Avointa tietoa ovat ne digitaaliset sisällöt ja datat, joita kuka tahansa voi vapaasti ja maksutta

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Pirkanmaan turvallisuusklusteri. Komisario Jouni Perttula turvallisuusklusterin koordinaattori Polamk

Pirkanmaan turvallisuusklusteri. Komisario Jouni Perttula turvallisuusklusterin koordinaattori Polamk Pirkanmaan turvallisuusklusteri Komisario Jouni Perttula turvallisuusklusterin koordinaattori Polamk Pirkanmaan turvallisuustoimijoita Työterveyslaitos Tukes Tekes Aluehallintovirasto Suomen punainen risti

Lisätiedot

HALLITUKSEN TIETOYHTEISKUNTA- OHJELMA. -tavoitteet - sisältö - toteutus

HALLITUKSEN TIETOYHTEISKUNTA- OHJELMA. -tavoitteet - sisältö - toteutus HALLITUKSEN TIETOYHTEISKUNTA- OHJELMA -tavoitteet - sisältö - toteutus Avausseminaari 25.11.2003 Katrina Harjuhahto-Madetoja ohjelmajohtaja SUOMI TIETOYHTEISKUNTANA MILLAINEN ON TIETOYHTEISKUNTA? tieto

Lisätiedot

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015 SKOL, toimintasuunnitelma 2016 Esitys hallitukselle 19.10.2015 Yhteenveto Visio 2020 Suunnittelu ja konsultointi on suomalaisen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän arvostettu kilpailuetu ja osaamisen kehittämisen

Lisätiedot

Infra-alan innovaatiojärjestelmän. kehittäminen

Infra-alan innovaatiojärjestelmän. kehittäminen Infra-alan innovaatiojärjestelmän kehittäminen Infra-alan innovaatiojärjestelmä Hankkeen organisointi ja aikataulu hankkeen avainhenkilöt DI Lauri Merikallio (Tieliikelaitos) KTM Mari-Anna Vallas (Tieliikelaitos)

Lisätiedot

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja JUHTAn roolit? Seminaari 09.06.2015 Sirpa Alitalo & Markku

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

Sosiaalinen media yrityskäytössä Yhteenvetoraportti, N=115, Julkaistu: 14.2.2011. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

Sosiaalinen media yrityskäytössä Yhteenvetoraportti, N=115, Julkaistu: 14.2.2011. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Sosiaalinen media yrityskäytössä Yhteenvetoraportti, N=115, Julkaistu: 14.2.2011 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Sosiaalista mediaa hyödynnetään yrityksessäni tällä hetkellä Vastaus Lukumäärä Prosentti

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden

Lisätiedot

Tutkimus ja arviointi päätöksenteon tukena -seminaari

Tutkimus ja arviointi päätöksenteon tukena -seminaari Tutkimus ja arviointi päätöksenteon tukena -seminaari Valtiontalouden tarkastusvirasto 3.6.2010 Harri Martikainen, sisäasiainministeriö 4.6.2010 Tutkimus ja arviointi päätöksenteon tukena - seminaari -

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Haasteet vesialalla Monet yritykset pieniä kansainvälisen kasvun kynnyksellä

Lisätiedot

MAASEUTUELINKEINO- VIRANOMAISTEN TALVIPÄIVÄT 26.1.2011 12.1.2011 1

MAASEUTUELINKEINO- VIRANOMAISTEN TALVIPÄIVÄT 26.1.2011 12.1.2011 1 MAASEUTUELINKEINO- VIRANOMAISTEN TALVIPÄIVÄT 26.1.2011 12.1.2011 1 Maaseutuviraston asiakasstrategia MAVI:n asiakkaat ja muut sidosryhmät ASIAKKAAT (keitä varten) Viljelijät Maaseutuyritykset Maaseudun

Lisätiedot

Suomen mobiiliklusterin kansainväliset mahdollisuudet ja haasteet

Suomen mobiiliklusterin kansainväliset mahdollisuudet ja haasteet Suomen mobiiliklusterin kansainväliset mahdollisuudet ja haasteet TkT Kari Tilli Teknologiajohtaja Tekes LEAD projektiseminaari, Dipoli, Espoo 24. toukokuuta 2005 Teknologian kehittämiskeskus 1 Esityksen

Lisätiedot

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena

Lisätiedot

Innovaatio ja osaaminen -verkosto

Innovaatio ja osaaminen -verkosto Innovaatio ja osaaminen -verkosto 4.5.2009 Yleistä verkostosta Innovaatio ja osaaminen verkoston toiminta on käynnistynyt vuoden 2005 alussa osana alue-keskusohjelmaa. Verkoston tavoitteena on systemaattisen

Lisätiedot

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Kari Penttinen 12.3.2013 Katsaus päättyneeseen ohjelmaan, jossa tavoitteina oli eri toimialoilla: Kilpailukyvyn parantaminen samanaikaisesti ICT:tä hyödyntämällä

Lisätiedot

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tuomo Suortti 25.10.2011 DM Esityksen runko Vihreän kasvun palikat ja ohjelman tavoitteet Ohjelman kohderyhmät Sparrauskysymyksiä: Mistä

Lisätiedot

PÄÄMINISTERIN PARHAAT KÄYTÄNNÖT KILPAILU

PÄÄMINISTERIN PARHAAT KÄYTÄNNÖT KILPAILU KILPAILUOHJE 10.1.2006 PÄÄMINISTERIN PARHAAT KÄYTÄNNÖT KILPAILU Koko kansan tietoyhteiskunta ja pääministerin parhaat käytännöt - palkinto Hallituksen tietoyhteiskuntaohjelman tavoitteena on koko kansan

Lisätiedot

SUVI-ESISELVITYSHANKE 4.5.2007 31.1.2008

SUVI-ESISELVITYSHANKE 4.5.2007 31.1.2008 SUVI-ESISELVITYSHANKE 4.5.2007 31.1.2008 PAIKALLISEN DIGIMEDIATUOTANNON JAKELUKANAVAT JA TEKNIIKAT, PALVELUT JA LIIKETOIMINTAMALLIT SEKÄ TOIMIJOIDEN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET SUUPOHJAN SEUTUVERKOSSA SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Jaana Auramo 1.2.2012 Miksi Serve panostaa palvelututkimukseen? Taataan riittävä osaamispohja yritysten kilpailukyvyn kasvattamiseen Tutkimusvolyymin ja laadun

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia.

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia. KESKIJOHDON OSAAMISTARPEET Vastaajan taustatiedot: Vastaaja on: Vastaajan vastuualue: 1. Tiimin esimies tai vastaava 2. Päällikkö tai vastaava 3. Johtaja 1. Johto ja taloushallinto 2. Tutkimus ja kehitys

Lisätiedot

Finnish Water Forum Vettä ja kestävää kehitystä. Markus Tuukkanen Vesipäivän seminaari 19.3.2015

Finnish Water Forum Vettä ja kestävää kehitystä. Markus Tuukkanen Vesipäivän seminaari 19.3.2015 Finnish Water Forum Vettä ja kestävää kehitystä Markus Tuukkanen Vesipäivän seminaari 19.3.2015 Suomen vesifoorumi ry (FWF) perustamisesta nykyhetkeen Tausta Kasvavat globaalit vesihaasteet Suomalaisen

Lisätiedot

Metsäalan strateginen ohjelma MSO

Metsäalan strateginen ohjelma MSO Metsäalan strateginen ohjelma MSO Metsäalan strategisen ohjelman tavoitteet: MSO:n tavoitteena on: ennakoida ja seurata metsäalan rakennemuutosta, koordinoida metsäteollisuuden ja metsäsektorin toimintaedellytystyöryhmän

Lisätiedot

FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013. FSA:n vuosikokous 2.5.2013

FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013. FSA:n vuosikokous 2.5.2013 FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013 FSA:n vuosikokous 2.5.2013 TOIMINTASUUNNITELMAN PÄÄLINJAT Vuoden 2013 toimintasuunnitelma keskittyy: Jäsenlähtöisen toiminnan aktivoimiseen* FSA:n toiminnasta

Lisätiedot

Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus.

Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus. Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus. Väestörekisterikeskuksen uusi strategia linjaa virastomme toimintaa uuden

Lisätiedot

Luottamusta lisäämässä

Luottamusta lisäämässä Luottamusta lisäämässä Kyberturvallisuuskeskus Kyberturvallisuuskeskus aloitti toimintansa osana Viestintävirastoa 1.1.2014. Se vahvistaa Viestintäviraston jo vuodesta 2001 lähtien hoitamia tietoturvatehtäviä.

Lisätiedot

Meriklusterin osaamispohjan kehittäminen

Meriklusterin osaamispohjan kehittäminen Meriklusterin osaamispohjan kehittäminen EMKR:n meripolitiikan rahoituksen painopisteet Havaintoja: Elinkeinopolitiikka ei näy kuvassa! Pitäisi olla keskeinen osa meripolitiikkaa. Tarve kansalliselle meripolitiikalle,

Lisätiedot

Yhteenveto tuotteenhallinnan tiimoilta kertyneistä opeista. Jukka Kääriäinen Jukka.kaariainen@vtt.fi 22.4.2015

Yhteenveto tuotteenhallinnan tiimoilta kertyneistä opeista. Jukka Kääriäinen Jukka.kaariainen@vtt.fi 22.4.2015 Yhteenveto tuotteenhallinnan tiimoilta kertyneistä opeista Jukka Kääriäinen Jukka.kaariainen@vtt.fi 22.4.2015 Sisältö Mistä tietoja koottu? Opit Yhteenveto Mistä tietoja koottu? Nämä tiedot on kerätty

Lisätiedot

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Nuppu Rouhiainen etunimi.sukunimi@tekes.fi Ohjelman tavoitteet Yritysten liiketoiminnan ja kilpailukyvyn uudistaminen: Ihmiset

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen?

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen? Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Mitä ohjelman jälkeen? Tekesin ohjelma 2009 2012 Sapuska loppuu, elämä jatkuu! Tekesin Sapuska-ohjelmasta on muodostunut koko elintarvikealan tuntema

Lisätiedot

Julkinen sektori uusien teknologioiden kehittäjänä. Huippuostajat-ohjelman käynnistysseminaari Finlandia-talo, 28.8.2013 Ville Valovirta

Julkinen sektori uusien teknologioiden kehittäjänä. Huippuostajat-ohjelman käynnistysseminaari Finlandia-talo, 28.8.2013 Ville Valovirta Julkinen sektori uusien teknologioiden kehittäjänä Huippuostajat-ohjelman käynnistysseminaari Finlandia-talo, 28.8.2013 Ville Valovirta 2 Milloin julkisilla hankinnoilla kannattaa tavoitella innovaatioita?

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖKSEN PERUSTELUMUISTIO KANSALLISESTA TIETOTURVASTRATEGIASTA Turvallinen arki tietoyhteiskunnassa Ei tuurilla vaan taidolla

VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖKSEN PERUSTELUMUISTIO KANSALLISESTA TIETOTURVASTRATEGIASTA Turvallinen arki tietoyhteiskunnassa Ei tuurilla vaan taidolla LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ VPO/VVE MUISTIO 1.12.2008 VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖKSEN PERUSTELUMUISTIO KANSALLISESTA TIETOTURVASTRATEGIASTA Turvallinen arki tietoyhteiskunnassa Ei tuurilla vaan

Lisätiedot

Huippuostajia ympäristöpalveluihin

Huippuostajia ympäristöpalveluihin Huippuostajia ympäristöpalveluihin Fiksu kysyntä luo markkinoita yritysten uusille ratkaisuille Tekes Piia Moilanen 28.8.2013 www.tekes.fi/huippuostajat Agenda o ELY:jen ympäristöpalveluhankinnat Ylijohtaja

Lisätiedot

Tekesin julkisen tutkimuksen rahoitus:

Tekesin julkisen tutkimuksen rahoitus: Tekesin julkisen tutkimuksen rahoitus: Miksi ja mihin? Nostaa osaamisen tasoa tavoitteena kansainvälinen kärki Luo edellytyksiä uudelle liiketoiminnalle Valmistelee tutkimustulosten kaupallistamista Parantaa

Lisätiedot

www.hankintatoimi.fi 21.06.2010 Juha-Pekka Anttila VTT

www.hankintatoimi.fi 21.06.2010 Juha-Pekka Anttila VTT www.hankintatoimi.fi 21.06.2010 Juha-Pekka Anttila VTT Hankintatoimen kehittäminen teknologiateollisuudessa - VTT mukana kehitystyössä VTT:n Liiketoiminta ja teknologian johtaminen -osaamiskeskuksen toteuttamissa

Lisätiedot

Kriittinen menestystekijä Tavoite 2015 Mittari Vastuu Aikataulu ja raportointi

Kriittinen menestystekijä Tavoite 2015 Mittari Vastuu Aikataulu ja raportointi 1 Strategia vuosille 2013 2017 Tarkistetut tavoitteet 2015 Missio: Neuvoston tehtävä on tukea ja kehittää yliopistokirjastoja tutkimusta ja opetusta edistävinä asiantuntijaorganisaatioina. Neuvosto on

Lisätiedot

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlin Systems Oy Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlinin palvelujen toimittaminen ja Asiakasratkaisuyksikön tehtäväkenttä Merlin Asiakasratkaisut

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

23.1.2012 Measurepolis Development Oy

23.1.2012 Measurepolis Development Oy 23.1.2012 Measurepolis Development Oy 1 Miksi mittaus- ja tietojärjestelmien keskittymä Kajaanissa? Pitkät perinteet - Kajaani Oy perusti elektroniikkateollisuuden 40 vuotta sitten ja loi siten perustan

Lisätiedot

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää.

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Viestintäsuunnitelma Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Tiedottamisessa noudatetaan hyvän kunnallisen tiedottamisen periaatteita. Kuntalain

Lisätiedot

Big datan hyödyntäminen

Big datan hyödyntäminen Big datan hyödyntäminen LVM/FIIF-yhteistyö 1 0 /1 9 /1 4 Nykytilanne Useita olemassa olevia ohjelmia ja tahoja, josta yritykset ja tutkimuslaitokset voivat hakea rahoitusta Big Dataan ja teollisen internetin

Lisätiedot

www.tulosakatemia.fi Toivo Koski Liiketoiminnan käynnistäminen, liiketoiminnan suunnittelu ja taloudelliset laskelmat

www.tulosakatemia.fi Toivo Koski Liiketoiminnan käynnistäminen, liiketoiminnan suunnittelu ja taloudelliset laskelmat Liiketoiminnan käynnistäminen, liiketoiminnan suunnittelu ja taloudelliset laskelmat Jäljempänä esitetty vaiheistettu konsultoinnin sisältökuvaus sopii mm. uuden liiketoiminnan käynnistämiseen (kaupallistamiseen),

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest. SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.fi 040-585 1772 JOHDANTO Etelä-Pohjanmaalla asuu 4 % Suomen väestöstä Alueella

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Alustavia tuloksia HYVÄ hankkeen arvioinnista HYVÄ- hankkeen neuvottelukunta 18.2.2011, Toni Riipinen Arviointityön luonteesta Arviointityön

Lisätiedot

TIETOTURVAPOLITIIKKA

TIETOTURVAPOLITIIKKA TIETOTURVAPOLITIIKKA Lapin ammattikorkeakoulun rehtori on hyväksynyt tietoturvapolitiikan 18.3.2014. Voimassa toistaiseksi. 2 Sisällysluettelo 1 Yleistä... 3 1.1 Tietoturvallisuuden kolme ulottuvuutta...

Lisätiedot

Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa.

Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa. TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa. Taustatekijät 1. Maailmantalouden

Lisätiedot

Tekesin rahoittaman julkisen tutkimusprojektin ohjausryhmä

Tekesin rahoittaman julkisen tutkimusprojektin ohjausryhmä Tekesin rahoittaman julkisen tutkimusprojektin ohjausryhmä Periaatteet ja käytännöt Elinkeinoelämän kanssa verkottunut julkinen tutkimus Sisältö Tekesin rahoittaman tutkimusprojektin roolit ja tehtävät

Lisätiedot

Logistiikkayritysten Liitto. Strategia 2012

Logistiikkayritysten Liitto. Strategia 2012 Logistiikkayritysten Liitto Strategia 2012 2 LL STRATEGIA 2012 Perustehtävä Toimintaympäristön muutosvoimat Tahtotila Toimintamalli Organisaatio ja resurssit Jäsenten ja sidosryhmien odotukset Toimenpideohjelma

Lisätiedot

Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa

Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa Miten julkiset hankinnat voivat tukea rakentamisen cleantechratkaisuja? Motiva / Tekes seminaari 10.2.2015 Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa Tekesin Rakennettu ympäristö ja Huippuostajat

Lisätiedot

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi RAKENNETTU YMPÄRISTÖ LUO HYVINVOINTIA JA KILPAILUKYKYÄ Kuva: Vastavalo Rakennetulla ympäristöllä

Lisätiedot

Finanssiosaamisen tarjoajien sidosryhmädialogi

Finanssiosaamisen tarjoajien sidosryhmädialogi Finanssiosaamisen tarjoajien sidosryhmädialogi Silja Petäjäinen 1 Opinnäytetyön tavoitteet ja ongelmanasettelu Tavoite Työn tavoitteena on selvittää miten eri toimijat tällä hetkellä jakavat finanssiosaamista.

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Mittaaminen ja tilannekuva Alustat näkyväksi osaksi innovaatioympäristöä. anniina.heinikangas@pirkanmaa.fi

Mittaaminen ja tilannekuva Alustat näkyväksi osaksi innovaatioympäristöä. anniina.heinikangas@pirkanmaa.fi Mittaaminen ja tilannekuva Alustat näkyväksi osaksi innovaatioympäristöä anniina.heinikangas@pirkanmaa.fi Mittaaminen osana 6Aika Avoimet innovaatioalustat -työtä Alustamaisessa kehittämisessä tarvittavien

Lisätiedot

ITS Finland esiselvitys

ITS Finland esiselvitys ITS Finland esiselvitys INFO- JA KÄYNNISTÄMISTILAISUUS 23.4.2003 Liikenne- ja viestintäministeriö VTT Jussa Consulting SysOpen Oyj Traficon Oy Raine Hautala & Seppo Öörni # 1 Taustaa Liikennetelematiikan

Lisätiedot

Osaamispassi ja erityisosaamistietokanta tulevaisuuden osaajille

Osaamispassi ja erityisosaamistietokanta tulevaisuuden osaajille Osaamispassi ja erityisosaamistietokanta tulevaisuuden osaajille Futurex -seminaari Korkeakoulujen täydennyskoulutusten laatu Helsinki 6.3.2013 Anne-Maritta Tervakari Intelligent Information Systems Laboratory

Lisätiedot

Team Finland ajankohtaiskatsaus. Marko Laiho, TEM Team Finland

Team Finland ajankohtaiskatsaus. Marko Laiho, TEM Team Finland Team Finland ajankohtaiskatsaus Marko Laiho, TEM Team Finland Tekesin Serve-ohjelman tutkimusbrunssi 16.12.2013 TEAM FINLAND: TAUSTAA JA TARKOITUS Team Finland -verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita,

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

PoPSTer Viestintäsuunnitelma

PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer POHJOIS-POHJANMAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO OSANA TULEVAISUUDEN MAAKUNTAA Viestintäsuunnitelma 1. Viestinnän lähtökohdat ja periaatteet Sosiaali ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille

Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille Ylitarkastaja Mikko Härkönen, TEM mikko.harkonen@tem.fi TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita,

Lisätiedot

LOGISTIIKAN GLOBAALIN HAASTEET ELO- JA EGLO-OHJELMIEN YHTEISSEMINAARI Valkea talo 17.11.2004. EGLO Kansainvälisyyttä logistiikan kehittämiseen

LOGISTIIKAN GLOBAALIN HAASTEET ELO- JA EGLO-OHJELMIEN YHTEISSEMINAARI Valkea talo 17.11.2004. EGLO Kansainvälisyyttä logistiikan kehittämiseen LOGISTIIKAN GLOBAALIN HAASTEET ELO- JA EGLO-OHJELMIEN YHTEISSEMINAARI Valkea talo EGLO Kansainvälisyyttä logistiikan kehittämiseen Ohjelmapäällikkö Ismo Mäkinen 1 EGLO Enhancing Global Logistics Kansainvälisen

Lisätiedot

Soveltuvimpien standardien esittely ja vaikutusten arviointi TITAN Tietoturvaa teollisuusautomaatioon Tekes Turvallisuusohjelman hanke

Soveltuvimpien standardien esittely ja vaikutusten arviointi TITAN Tietoturvaa teollisuusautomaatioon Tekes Turvallisuusohjelman hanke Soveltuvimpien standardien esittely ja vaikutusten arviointi TITAN Tietoturvaa teollisuusautomaatioon Tekes Turvallisuusohjelman hanke TITAN-SEMINAARI 9.11.2010 Pasi Ahonen, VTT TITAN projektissa koottiin

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

Käytettävyydestä bisnestä: Tutkimuksesta tuotekehityksen kilpailutekijäksi

Käytettävyydestä bisnestä: Tutkimuksesta tuotekehityksen kilpailutekijäksi http://www.cs.tut.fi/ihte Käytettävyydestä bisnestä: Tutkimuksesta tuotekehityksen kilpailutekijäksi Kaisa Väänänen-Vainio-Mattila 7.11.2007 Työajasta tuhraantuu yli kolme tuntia viikossa Kotimaiset yritykset

Lisätiedot

Ympäristömittauksen ja monitoroinnin arvoketjun tuotteistaminen

Ympäristömittauksen ja monitoroinnin arvoketjun tuotteistaminen Ympäristömittauksen ja monitoroinnin arvoketjun tuotteistaminen Leija 15.2.2008 TkT Juha Vanhanen Gaia Consulting Oy Esityksen sisältö Havaintoja nykytilasta Ajatuksia tulevaisuudesta Strategia Alusta

Lisätiedot

Mitä uutta yksityiset palveluntuottajat tuovat palvelurakenteeseen?

Mitä uutta yksityiset palveluntuottajat tuovat palvelurakenteeseen? Mitä uutta yksityiset palveluntuottajat tuovat palvelurakenteeseen? Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 2. 4.10.2012 mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen 1 Toimintaympäristön muutos Asiakkaiden

Lisätiedot

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Maaseutuverkosto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toimijat Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelman toimijat Sivu

Lisätiedot

KEHTO kuntainfran kehittämisen haltuunotto

KEHTO kuntainfran kehittämisen haltuunotto KEHTO kuntainfran kehittämisen haltuunotto Toimintaympäristön muutokset Asiakkaiden ja julkisen vallan käyttäjien asettamat vaatimukset kasvavat. Urbanisoituminen muuttaa palvelutarpeita ja yhdyskuntarakennetta.

Lisätiedot

VAMOS. Liiketoiminnan mobiilit ratkaisut - teknologiaohjelma. Ismo Mäkinen. Logistiikan ja liikenteen toimialaaktivaattori

VAMOS. Liiketoiminnan mobiilit ratkaisut - teknologiaohjelma. Ismo Mäkinen. Logistiikan ja liikenteen toimialaaktivaattori VAMOS Liiketoiminnan mobiilit ratkaisut - teknologiaohjelma Ismo Mäkinen Logistiikan ja liikenteen toimialaaktivaattori Ohjelman pääkohdat Keskittyy yrityksille tehtäviin tuotteistettaviin ratkaisuihin:

Lisätiedot

TEKNISEN KESKUKSEN RAKENNEMUUTOSSELVITYKSEN TOIMEENPANOSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO

TEKNISEN KESKUKSEN RAKENNEMUUTOSSELVITYKSEN TOIMEENPANOSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO TEKNISEN KESKUKSEN RAKENNEMUUTOSSELVITYKSEN TOIMEENPANOSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Toiminnalliset muutokset... 1 2. Hallinnolliset - ja sopimusmuutokset... 1 3. Henkilöstöä koskevat muutokset... 1

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 13.3.2014 Jouko Lankinen/ Juha Linden Kaakkois-Suomen ELY-keskus 13.3.2014 Sisältö: Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet

Lisätiedot

Uusi Seelanti. katju.holkeri@vm.fi

Uusi Seelanti. katju.holkeri@vm.fi Uusi Seelanti katju.holkeri@vm.fi Tavoite 1 Haluttu työnantaja Varmistaa, että valtionhallinto on työnantajana houkutteleva hyville, sitoutuneille työntekijöille. Tavoite 2 Erinomaiset virkamiehet Luoda

Lisätiedot

Arvoverkkojen kehittämisen rahoitus

Arvoverkkojen kehittämisen rahoitus TEKES 25.6.2013 Jukka Laakso Arvoverkkohankkeiden erityispiirteet Arvoverkkohankkeiden tavoitteena on laaja kansainvälinen liiketoiminta tai merkittävä kansallinen järjestelmätason muutos. Yleisenä tavoitteena

Lisätiedot

EuroSkills 2020 hankkeen mahdollisuudet

EuroSkills 2020 hankkeen mahdollisuudet EuroSkills 2020 hankkeen mahdollisuudet EuroSkills 2020 ammattkoulutuksen yhteinen haaste ja mahdollisuus Helsinki 3.9.2015 Ylijohtaja Mika Tammilehto, opetus- ja kulttuuriministeriö, ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

TORI-palvelukeskuksen suunnittelun status 27.2.2013

TORI-palvelukeskuksen suunnittelun status 27.2.2013 TORI-palvelukeskuksen suunnittelun status 27.2.2013 Ajankohtaista TORI-palvelukeskuksen strategiakarttaa työstettiin työpajassa 5.2.2013 TORI-palvelukeskuksen ja asiakkaan rooleja, tehtäviä ja vastuita

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot