Tietoturvaohjelman valmistelu Loppuraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tietoturvaohjelman valmistelu Loppuraportti"

Transkriptio

1 Tietoturvaohjelman valmistelu Loppuraportti Liikenne- ja viestintäministeriö Marraskuu 2004

2 LOPPURAPORTTI Tietoturvaohjelman valmistelu Marraskuu 2004 Kimmo Lehtosalo Martti Malmivirta Jarkko Vesa EERA FINLAND OY Itämerenkatu Helsinki Puhelin Faksi i

3 t Tiivistelmä Tässä loppuraportissa esitellään vuoden 2005 alussa käynnistettävän tietoturvaohjelman tavoitteet, ohjelman eteneminen sekä ohjelman organisointi. Valmistelutyössä on ollut mukana pääosin kaupallisia toimijoita, suomalaisten tai Suomessa toimivien tieto- ja viestintäalan yritysten asiantuntijoita, liiketoiminnan kehittäjiä sekä yritysten johtohenkilöitä. Ohjelman valmistelun aikana käydyt keskustelut osoittavat, että kansallisella tasolla suurin tarve tietoturva-asioissa kohdistuu näkemyksellisyyden luomiseen eri toimialoilla tietoturvan roolista ja sen vaikutuksista tuote- ja palvelukehitykseen tulevaisuudessa. Tietoa ja näkemystä kaivataan siitä, millaisiin asioihin jatkossa joudutaan varautumaan. Ohjelman tavoitteena on turvallisten sähköisten asiointi-, hyöty- ja viihdepalveluiden tuotekehitystoiminnan tehostaminen ja sitä kautta yritysten toimintamahdollisuuksien kehittäminen. Ohjelman tavoitteena on edistää tiedonkulkua eri toimijoiden välillä ja erityisesti tuoda uutta näkökulmaa eri teknologioiden (internet, matkapuhelinpalvelut, digi-tv jne.) yhdistymisen luomista uusista haasteista. Tietoturvaa kehittäville yrityksille ja muille toimijoille ohjelma tarjoaa kanavan soveltaa tietoturvaratkaisuja käytännön hankkeissa. Ohjelma käynnistetään kaksivuotisena. Ohjelman pohjaksi arvioidaan konvergoituvien teknologiaalueiden (internet, mobiili, digi-tv) tulevaisuuden tietoturvariskejä erilaisten tulevaisuuden käyttöympäristöjen (koti, työympäristöt, terveydenhuolto jne.) näkökulmasta. Seuraavaksi ohjelman painopistealueiksi valitaan kehittämispotentiaalin kannalta tärkeimmät käyttöympäristöalueet. Tavoitteena on löytää keinoja, joilla näihin käyttöympäristöihin liittyvien turvallisten sähköisten palveluiden tuote- ja palvelukehitystä voidaan edistää. Ohjelman tavoitteena on löytää nopeassa aikataulussa kaupallisia pilottiprojekteja, joissa näitä tuotekehityksen ratkaisuja ja toimintamalleja päästään viemään käytännön hankkeiden kautta eteenpäin. Ohjelman keskeisimpinä toimijoina ovat tieto- ja viestintäalan yritykset ja niissä toimivat henkilöt. Ohjelmaan valitaan ohjausryhmä, jonka tehtävänä on olla asettamassa tavoitteita ja arvioimassa ohjelman onnistumista sekä toimia ohjaavana tahona ohjelman vetovastuussa oleville henkilöille. Ohjelmaan valitaan ohjelmapäällikkö, joka vastaa ohjelmaan liittyvistä koordinointitehtävistä ja ohjelman läpiviennistä. i

4 Sisällysluettelo TIIVISTELMÄ i 1. JOHDANTO 3 Tietoturvaohjelman esiselvityksen johtopäätökset 3 2. OHJELMAN TAVOITTEET 6 Mihin ohjelmaa tarvitaan? 6 Mitä ohjelman avulla pyritään saavuttamaan? 7 Mitä hyötyä ohjelmalla tuotetaan osallistujille? 8 3. OHJELMAN SISÄLTÖ 9 Mihin ohjelmassa keskitytään? 9 Ohjelman roadmap 9 4. OHJELMAN ORGANISOINTI 11 Ohjausryhmä 11 Ohjelmatoimisto 12 Teknologia-alueiden asiantuntijat 12 Tulevaisuuden käyttöympäristöryhmittymät 12 Tutkimus, koulutus, lainsäädäntö, muu julkinen sektori 12 Kotimaiset ja kansainväliset hankkeet 13 Ohjelman rakenne ja toimintatapa OSALLISTUJAT 14 Kenelle ohjelma suunnataan? 14 Minkälaisissa rooleissa osallistujat voivat toimia? 14 Minkälaisia tasoja ohjelman sisälle rakennetaan? OHJELMAN KÄYNNISTÄMINEN 16 Julkistaminen ja viestintä 16 Osallistujien kerääminen 17 ii

5 JOHDANTO 1 1. Johdanto Tietoturvaohjelman käynnistäminen perustuu vuoden 2003 syksyllä Valtioneuvoston periaatepäätöksellä hyväksyttyyn kansalliseen tietoturvastrategiaan ja siinä esitettyyn toiseen päätavoitteeseen: edistää kansallista kilpailukykyä ja suomalaisten tieto- ja viestintäalan yritysten toimintamahdollisuuksia. Tietoturva-strategian tärkeimpänä tehtävänä on rakentaa luottamusta ehkäisemällä tietoturvauhkia ja edistämällä turvallisten sähköisten palvelujen rakentamista. Tietoturvastrategian toista päätavoitetta lähdetään toteuttamaan: käynnistämällä turvallisten sähköisten palveluiden kehittämisohjelma yhteistyössä alan yritysten, Tekesin ja muiden toimijoiden kanssa kannustamalla uusien tietoturvallisuustuotteiden sekä helppokäyttöisten ja yhteensopivien suojausja tunnistamismenetelmien kehitystyötä Tämä loppuraportti esittelee vuoden 2005 alussa käynnistettävän tietoturvaohjelman päälinjaukset: tavoitteet, ohjelman sisällön, ohjelman organisoinnin ja ohjelman käynnistämisen ensiaskeleet. Valmistelun pohjaksi tehtiin esiselvitystyö vuoden 2003 syksyllä ja valmistelun aikana on käyty keskusteluja ohjelman piiriin mahdollisesti kuuluvien yritysten kanssa. Johdantoluku esittelee työn pohjaksi tehdyn esiselvityksen johtopäätökset. Tietoturvaohjelman esiselvityksen johtopäätökset Esiselvitystyö tehtiin kuulemalla tieto- ja viestintäalan yritysten johtoa sekä tietoturvaasiantuntijatehtävissä toimivia henkilöitä. Esiselvityksessä päädyttiin ehdottamaan tietoturvaohjelman käynnistämistä. Vaikka esiselvityksen mukaan haasteiden ja ongelmien lista tietoturva-alan ohjelman kehittämisessä on mittava, puolsi hankkeeseen ryhtymistä kuitenkin moni merkittävä asia: 1. Tietoturva-asia on kansallisesti iso ja jatkuvasti kasvava asia. 2. Nykyinen tietoturvakysymysten hoitamiseen ja kehittämiseen liittyvä toimintamalli on hajanainen ja luonnollisia yhteistyömahdollisuuksia alalla olevien toimijoiden kesken ei ole hyödynnetty. 3. Liiketoimintapotentiaali uusille turvallisemmille tieto- ja viestintäalan tuotteille on olemassa alan liikevaihdon uskotaan kasvavan nopeasti. 4. Tieto- ja viestintäalan klusterin hyvinvoinnilla on merkittäviä kerrannaisvaikutuksia kansantalouden kannalta. Kyseessä ei ole vain klusterissa toimivien yritysten taloudellisesta merkityksestä kansantaloudelle vaan erityisesti klusterissa kehitettävien ratkaisujen ja toimintatapojen vaikutuksista talouden ja yhteiskunnan toimintaedellytyksiin. Tietoturvaohjelmaa ei voida ajatella ainoastaan tietoturvayritysten ympärille muodostuvana ohjelmana, vaan tietoturvallisuus on käsitettävä laaja-alaisesti useampaan eri toimialaan tai klusteriin vaikuttavana asiana. Ohjelman toiminta-alueen on katettava mobiili, internet ja digi-tv -alueilla tuote- ja palvelukehityksessä mukana olevat toimijat (ks. kuva 1. seuraavalla sivulla). 3

6 JOHDANTO VERKOT INTERNET LAITTEET DIGITV Tietoturvaklusterin fokusalue MOBIILI PALVELUT SISÄLLÖT Kuva 1. Tietoturvaohjelman suunniteltu toimialue. Esiselvityksen perusteella ohjelman tulee alkuvaiheessa keskittyä kahteen keskeiseen osaalueeseen: 1. konvergenssiin liittyvän tietoturvallisuuden kehittämiseen, sekä 2. näkemyksellisyyden lisäämiseen tulevaisuuden riskeistä ja niihin liittyvistä ratkaisumahdollisuuksista. Muita esiselvityksessä esiin nousseita yritysten toimintamahdollisuuksien edistämisen ja kansallisen kilpailukyvyn kehittämisen kannalta keskeisiä tietoturvaohjelman piiriin kuuluvia toimenpidealueita ovat: 3. suomalaisen tietoturva-alan fokuksen tarkentaminen 4. palveluliiketoiminnan kehittäminen 5. vientitoiminnan edistäminen 6. johtamisen ja liiketoiminnan tukeminen 7. asiakastarpeen ymmärtäminen ja markkinatuntemuksen lisääminen 8. alihankintaverkostojen kehittäminen 9. valtionhallinnon toimijoiden vastuiden selkiyttäminen 10. tietoturvalainsäädännön kehittäminen (niiltä osin kun uudet asiat/puutteet tuodaan klusterin toimesta esille) 11. innovaatiotoiminnan kehittäminen 12. julkisrahoitteisen tutkimustoiminnan uudelleen suuntaaminen Esiselvityksessä todettiin, että viranomaisen roolina on käynnistää ohjelma ja luoda tälle toiminnalle toimintaedellytyksiä. Hankkeen alussa on keskityttävä tieto- ja viestintäalan yritysten saamiseen mukaan oikealla asenteella ja yhteistyövalmiudella. Haastatteluissa esiin nostetut ohjelmatoiminnan suuret haasteet täytyy kohdata riittävällä vakavuudella: Hankkeesta ei saa tulla liiaksi viranomaisvetoinen ja tutkimuspainotteinen. Mukaan tuleville yrityksille täytyy kyetä osoittamaan jo hankkeen käynnistysvaiheessa mitä konkreettista hyötyä osallistuminen voi heille tuottaa. 4

7 JOHDANTO Ohjelman yritysten yhteistyön lisäämisestä koituvat hyödyt on kyettävä esittelemään riittävän houkuttelevasti luonnollisen vastustuksen voittamiseksi ja yhteistyön edistämiselle luonnollisella tavalla on luotava konkreettisia edellytyksiä. Hankkeessa on näytettävä selkeä etenemispolku ja määriteltävä eri toimijoiden roolit ja heihin kohdistuvat odotukset. Ohjelmaan osallistumisesta ei saa tehdä liian monimutkaista ja kallista silti vapaamatkustaminen ja puolinainen sitoutuminen täytyy estää. Tietoturvaohjelman valmistelutyössä on lähdetty liikkeelle esiselvityksessä nostettujen asiakokonaisuuksien pohjalta. Tämä loppuraportti esittää tietoturvaohjelman tavoitteet (luku 2), keskeisen sisällön (luku 3), toiminnan organisoinnin (luku 4), osallistujat (luku 5) sekä ohjelman käynnistämisen tiekartan (luku 6). 5

8 OHJELMAN TAVOITTEET 2 2. Ohjelman tavoitteet Mihin ohjelmaa tarvitaan? Suomalaisten tieto- ja viestintäalan yritysten takavuosien menestys ja suomalaisten yritysten tunnettuus alan kehityksen suunnannäyttäjinä oli seurausta kansainvälisesti pienten yritysten rohkeasta innovaatiotyöstä. Samanaikaisesti Suomi on niittänyt mainetta maailmalla kehittyneenä tietoyhteiskuntana. Tämä on ollut seurausta pienen maan joustavasta tavasta kehittää toimintaympäristöä, rakentaa yritysten ja valtion organisaatioiden välisiä verkostoja sekä vastata yritysten tarpeisiin lainsäädännön kehittämisessä sekä tutkimus- ja koulutustoiminnan suuntaamisessa. Alan kehityksen kova vauhti ja suurten kansainvälisten yritysten kovat panostukset ovat kuitenkin tiputtaneet suomalaiset aivan kärkimaiden joukosta. Viranomaisen roolina on olla luomassa toimintaedellytyksiä yritysten kehittymiselle ja kehittämässä suomalaista innovaatioympäristöä suomalaisten yritysten kilpailukyvyn kehittämiseksi. Viranomaisen toimenpiteitä voivat olla mm. toimivan kilpailuympäristön luominen kilpailun rajoituksia poistamalla, koulutusjärjestelmän kehittäminen sekä tutkimus- ja kehitystyön suuntaaminen ja tukeminen. Liikenneja viestintäministeriö on rakentamassa tietoturvaohjelmaa luodakseen edellytyksiä turvallisten sähköisten palvelujen kehittymiselle ja on tätä kautta avaamassa mahdollisuuksia uusien kaupallisten tuotteiden ja palveluiden syntymiselle. Toiminnan fokus on suomalaisten yritysten toimintaedellytysten kehittämisessä ja tukemisessa. Tietoturvaohjelman tarpeellisuutta arvioinut esiselvitystyö sekä ohjelman valmistelun aikana käydyt keskustelut osoittavat, että kansallisella tasolla suurin tarve tietoturva-asioissa kohdistuu näkemyksellisyyden luomiseen eri toimialoilla tietoturvan roolista ja sen vaikutuksista tuote- ja palvelukehitykseen tulevaisuudessa. Tietoa ja näkemystä kaivataan siitä, millaisiin asioihin jatkossa joudutaan varautumaan. Valmistelutyön aikana käydyt keskustelut osoittavat, että yksi suurimmista sähköisten palvelujen yleistymisen haasteista on luottamuksen rakentaminen palveluiden käyttäjien ja tuottajien välille. Näkemystä tarvitaan erityisesti tietoturvallisuuden haasteista ja uhkista tulevaisuudessa. Työn pohjaksi on kuitenkin muodostettava ensin näkemys tulevaisuuden asioinnin ja palveluiden käytön tilanteista eri toimialoilla (kts. kuva 2 seuraavalla sivulla). Tieto- ja viestintäalan yritysten sekä palvelun- ja sisällöntuottajien kanssa käytyjen keskustelujen perusteella kiinnostusta yhteistyöhön löytyy sekä yleisellä vuorovaikuttamisen tasolla että erityisesti konkreettisten kaupallisten hankkeiden muodossa. Tietoturvan kehittämiseen käytännön palveluiden ja käyttötilanteiden kautta suhtaudutaan haastatteluiden perusteella myönteisemmin kuin tietoturvan kehittämiseen erilliskysymyksenä (ts. yksittäisten teknisten ratkaisujen ja sovellusten kehittäminen). Haastatellut ovat korostaneet, että keskustelu tietoturvakysymyksistä toimii Suomessa jo nykyisellään varsin hyvin erilaisissa yhteistyöforumeissa. Keskustelu ja tiedonvaihto on kuitenkin hyvin pirstaleista. 6

9 OHJELMAN TAVOITTEET Turvallisten sähköisten palvelujen käytön yleistyminen Turvallisten sähköisten palvelujen kehittäminen Näkemyksellisyyden luominen tulevaisuuden tietoturvahaasteista ja uhkista Luottamuksen rakentaminen Tulevaisuuden käyttötilanteiden tunnistaminen Kuva 2. Tarve ohjelmalle ja pitkän aikavälin etenemispolku ylätasolla. Haastatteluiden perusteella yritykset eivät tyypillisesti näe toimintaansa liittyvän kovin suuria tietoturvauhkia ainakaan toimialoilla, joilla sähköisten kanavien (internet, mobiili ja digi-tv) kautta ei liiku suoranaisesti rahaan liittyviä transaktioita. Näissä yrityksissä tietoturvauhkat tarkoittavat lähinnä haitantekoa yritykselle tai online -palveluiden käyttäjille. Valtaosalle yrityksistä tietoturva on välttämätön paha, joka on pakko hoitaa liiketoimintaan liittyvien riskien hallitsemiseksi. Tieto- ja viestintäalan yrityksille tietoturva on kuitenkin erottamaton osa yritysten tarjoamia tuotteita ja palveluita ja tietoturvaan liittyvien kysymysten ratkaisu asiakkaiden kannalta helpolla ja luottamusta herättävällä tavalla on keskeinen edellytys liiketoiminnan kasvattamiselle. Mitä ohjelman avulla pyritään saavuttamaan? Ohjelman keskeisenä tavoitteena on edistää suomalaisten tieto- ja viestintäalan yritysten toimintaedellytyksiä. Ohjelma keskittyy turvallisten sähköisten asiointi-, hyöty- ja viihdepalveluiden tuotekehitystoiminnan tehostamiseen ja sitä kautta yritysten toimintamahdollisuuksien kehittämiseen. Ohjelman tavoitteena on edistää tiedonkulkua eri toimijoiden välillä ja erityisesti tuoda uutta näkökulmaa eri teknologioiden (internet, matkapuhelinpalvelut, digi-tv jne.) yhdistymisen luomista uusista haasteista. Tietoturvaa kehittäville yrityksille ja muille toimijoille ohjelma tarjoaa kanavan soveltaa tietoturvaratkaisuja käytännön hankkeissa. Pitkällä aikavälillä ohjelman avulla pyritään: edistämään turvallisten sähköisten palveluiden kehitystyötä lisäämään kuluttajien luottamusta sähköisten palveluiden käyttöön tietoturvaan liittyvissä kysymyksissä parantamaan suomalaisten yritysten kilpailukykyä kehittämällä innovaatioympäristöä edistämään yritysten välistä kansainvälistä verkostoitumista ja yritysten välistä tuotekehitystä, parantamaan suomalaisten yritysten ja suomalaisen yhteiskunnan tunnettuutta maailmalla tietoturvan edelläkävijöinä, kehittämään tuote- ja palvelukehityksen proaktiivisuutta, edistämään regulaation ja lainsäädännön kehittymistä. 7

10 OHJELMAN TAVOITTEET Pitkän aikavälin tavoitteiden toteutumista on mitattava ohjelman alusta alkaen tunnistamalla näille tavoitteille sopivia mittareita. Käytettäviä mittareita voivat olla esim. ohjelmaan osallistuneiden yritysten määrä, käynnissä olevien projektien lukumäärä ja laajuus, uusien innovaatioiden syntyminen, kaupallistettujen tuotteiden lukumäärä, palveluiden käytön kehittyminen, aihealueella tehtävä tutkimustyö ja sen tulokset, lainsäädännön kehittyminen. Tietoturvaohjelman mittaristoa luotaessa on mietittävä mitä ohjelmatoiminnalla kyetään realistisesti saavuttamaan. Tärkeintä on luoda sellaisia konkreettisia aikaan sidottuja tavoitteellisia mittareita joiden avulla voidaan oppia ja jatkuvasti kehittää ohjelmatoimintaa. Mitä hyötyä ohjelmalla tuotetaan osallistujille? Tietoturvaohjelmaan liittyvän yhteistyön välittömiä hyötyjä mukana oleville yrityksille ovat: tietämyksen lisääntyminen sekä tämän hetken että tulevaisuuden tietoturvauhkista ajan säästäminen omilta resursseilta, kun näkemystä luodaan eri yrityksistä ja asiantuntijatahoista kootuilla ryhmittymillä uusien kontaktien syntyminen alan keskeisiin toimijoihin sekä verkoston kehittyminen kotimaan rajojen ulkopuolelle mahdollisuus osallistua oman toimialan tietoturvan kehittämiseen käyttötilanteesta lähtevien palvelukonseptien kautta saada uusia ajatuksia tuote- ja palvelukehitykseen ja/tai uusi näkökulma tietoturvaan olla mukana luomassa täysin uusia palveluita eri toimialoille, joiden uutuusarvo kasvattaa yritysten kansainvälistä tunnettuutta Hankkeen välillisiä hyötyjä ovat: tietoturvaan liittyvän tietoisuuden lisääntyminen yrityksissä ohjelman kautta yritykset pystyvät yhdessä esittämään toiveitaan lainsäätäjille ja regulaattorille tietoturvaan liittyvän lainsäädännön kehittämiseksi (yhdessä toimien ääni saadaan kuulumaan paremmin ja toisaalta lainsäätäjän työ helpottuu, jos saadaan selkeitä kannanottoja) yhteistyön kautta voidaan vauhdittaa kaikille hyödyllisten mahdollistavien teknologioiden ja palveluiden leviämistä (varmenteet, HST jne.). Yrityksille ja muille osallistujille syntyy mahdollisuus olla mukana arvioimassa sekä oman toimialan tietoturvahaasteita että muiden itselle vieraampien toimialojen käytäntöjä ja kehittymistä (benchmarking). 8

11 OHJELMAN SISÄLTÖ 3 3. Ohjelman sisältö Mihin ohjelmassa keskitytään? Ohjelmassa edistetään julkisten ja kaupallisten sähköisten palveluiden tietoturvallisuutta. Painopiste on tietoturvateknologian ja osaamisen soveltamisessa sekä erityisesti tietoturvallisten kaupallisten sähköisten asiointi- ja palvelutuotteiden kehittämisessä. Hankkeen uskotaan edistävän myös julkisten asiointipalveluiden turvallisuutta sekä tietoturva-alan yritysten tuote- ja palvelukehitystä. Erityispiirteenä ohjelmassa on digitaalisen konvergenssin vaikutusten analysointi päätelaitteiden, verkkojen ja palveluiden tasolla. Digitaalinen konvergenssi tuo mukanaan uuden aallon tuote- ja palvelukehitykseen sekä mukanaan uusia haasteita tietoturva-asioiden hoitamisessa. Sen sijaan, että tarkasteltaisiin yksittäisen teknologian tai kanavan tietoturvaa (esim. digi-tv:n tietoturvariskit ), pyritään ohjelmassa luomaan näkemystä digitalisoitumisen ja IP-teknologian leviämisen yhteisvaikutuksesta. Ohjelmassa on lisäksi vahva fokus eri käyttötilanteisiin (esimerkkeinä keskusteluissa esiin nousseet käyttöympäristöt: tulevaisuuden vähittäiskauppa, tulevaisuuden terveydenhuolto, tulevaisuuden kodin viihde-elektroniikka jne.) tietoturvan näkökulmasta liittyvissä erityiskysymyksissä (esim. virusten torjuminen digi-tv vastaanottimessa, jossa yhdistyy sekä digisovitin että laajakaistayhteys). Ohjelman roadmap Ohjelmassa on viisi päävaihetta joiden ohjauksesta ja seurannasta vastaa ohjelmatoimisto, joka raportoi tuloksista ohjausryhmälle (kuva 3 seuraavalla sivulla): 1. Ohjelman käynnistäminen Ohjelman käynnistää ohjelmatoimisto, jonka tehtävänä on käynnistysvaiheessa huolehtia ohjelman projektien suunnittelusta, viestinnästä ja ensimmäisten projektien käynnistämisestä. Ohjelmatoimiston vetäjän tueksi mukaan valjastetaan viestintätoimisto, joka suunnittelee ja toteuttaa ohjelman yhdenmukaisen viestinnän. Ohjelmalle luodaan myös verkkosivusto, kohtaamispaikka osallistujille ja aiheesta kiinnostuneille. 2. Taustaselvitykset Ia, Ib, Ic Vuoden 2005 alkupuoliskolla käynnistetään uudet taustaselvitykset (tai päivitetään olemassaolevia) konvergenssialueilla. Taustaselvityksissä lähtökohtana on teknologiaalue ja ennen kaikkea tulevaisuuden käyttöympäristöt sekä niiden kautta havaittavat tietoturvariskit. Töiden tuloksia tullaan jatkojalostamaan digitaalisen konvergenssin tietoturvanäkymiä luodattaessa. 3. Workshopit; konvergenssiin liittyvä tietoturva ja sen kehittäminen Taustaselvitysten tuloksista kootaan workshop aineisto, jota lähdetään purkamaan ja jatkojalostamaan asiantuntijoiden tietoturvapäivillä (näitä voidaan järjestää useampia). 4. Tulevaisuus workshopit I V Näkemyksellisyyttä lähdetään muodostamaan alustavasti viidellä osa-alueella: tulevaisuuden vähittäiskauppa, tulevaisuuden viihdeympäristö, tulevaisuuden terveydenhuolto, tulevaisuuden pankkipalvelut sekä tulevaisuuden työympäristöt. Tämän vaiheen eteneminen projektoidaan erikseen ja siihen saattaa liittyä erilaisten tutkimushankkeiden käynnistäminen esim. Tekesin tutkimusohjelmien puitteissa. 9

12 OHJELMAN SISÄLTÖ 5. Pilottihankkeiden käynnistäminen Ohjelman tulosten perusteella valitaan 1-3 pilottihanketta, joihin ohjelman tuloksia lähdetään soveltamaan verkoston toimesta. Pilottihankkeet Käytännön pilottihankkeiden rakentamienn Workshop ryhmät I - V Näkemyksellisyyden luominen tulevaisuuden käyttötilanteista ja tietoturvahaasteista Tulevaisuuden työympäristöt Tulevaisuuden pankkipalvelut Tulevaisuuden terveydenhuolto Tulevaisuuden viihdeympäristö Tulevaisuuden vähittäiskauppa Workshop Digitalisoitumisen ja IP-teknologian leviämisen yhteisvaikutukset tietoturvaan Taustaselvitykset Ia, Ib, Ic Konvergoituvien alueiden tietoturvariskit Käynnistäminen Internet Mobiili DigiTv = ohjausryhmän kokoontuminen = tulosten purku ja johtopäätöksien jalostaminen Kuva 3. Tietoturvaohjelman roadmap. 10

13 OHJELMAN ORGANISOINTI 4 4. Ohjelman organisointi Tietoturvaohjelman alustava rakenne on kuvattu kuvassa 4. Konvergenssin vaikutukset Teknologia-alueiden asiantuntijat: Internet-teknologiat Mobiiliteknologiat DigiTV-teknologiat Tulevaisuuden vähittäiskauppa Ohjausryhmä Ohjelmatoimisto Tulevaisuuden viihdeympäristö Tulevaisuuden terveydenhuolto Tulevaisuuden pankkipalvelut Tulevaisuuden työympäristöt Tutkimus, koulutus, lainsäädäntö, muu julkinen sektori Kotimaiset ja kansainväliset hankkeet (kaupalliset hankkeet, yritysten tutkimushankkeet) Kuva 4. Tietoturvaohjelman organisointi ja rakenne. Ohjausryhmä Tietoturvaohjelman toiminnan päälinjat määrittelee ohjausryhmä, joka muodostuu LVM:n, yritysten ja muiden keskeisten toimijoiden edustajista. Ohjausryhmä toimii myös linkkinä ohjelman ja tärkeiden sidosryhmien (mm. kv-verkostot, lainsäätäjät, regulaattorit sekä tutkimuslaitokset, korkeakoulut ja yliopistot) välillä. Ohjausryhmässä on edustus sekä kaupallisten että julkisen sektorin toimijoista. Ohjausryhmä toimii ohjelmatoimiston ja ohjelmaa vetävien henkilöiden neuvonantajana ja luo edellytyksiä ohjelman onnistumiselle (esim. nopeuttaa ohjelmasta syntyvien kaupallisten projektien hankkeistamista, välittää tietoa tutkimukseen ja koulutukseen sekä toimii ohjelmatoimiston mentorina). Ohjelman ohjausryhmän tehtävänä on määrittää pitkän sekä lyhyen aikavälin tavoitteet ja niille sopivat mittarit sekä mittaamisen aikaväli ja toteutustapa. Lisäksi ohjausryhmä raportoi säännöllisesti ohjelman tuloksista tietoturvallisuusasioiden neuvottelukunnalle. 11

14 OHJELMAN ORGANISOINTI Ohjelmatoimisto Toimintaa koordinoi ohjelmatoimistossa työskentelevä ohjelman vetäjä. Ohjelmatoimiston tehtävänä on valmistella yksityiskohtainen ohjelman läpivientisuunnitelma, koota yhteen eri teknologioiden ja käyttöympäristöjen osaajia, edistää tiedon leviämistä verkostoissa, huomioida erityisesti tarvittavat kansainväliset verkostot, auttaa tutkimusrahoituksen hankkimisessa ohjelman piirissä tehtäville kehittämis- ja tutkimushankkeille sekä edustaa tietoturvaohjelmaa operatiivisissa kysymyksissä ohjelman sidosryhmiin päin. Ohjelmatoimisto raportoi ohjelman edistymisestä ohjausryhmälle ja markkinoi resurssien puitteissa hanketta potentiaalisille ohjelmaan haalittaville yrityksille ja muille kumppaneille. Ohjelmatoimisto on organisaatioltaan hyvin pieni. Teknologia-alueiden asiantuntijat Käytännön työskentely tapahtuu aktiviteettikentässä, jonka horisontaalisen ulottuvuuden muodostavat mm. eri teknologia-alueiden tietoturvateknologioihin ja kysymyksiin perehtyneet asiantuntijaryhmät. Esimerkkeinä substanssialueista on kuvassa 4 listattu mm. internet-teknologiat, mobiili- ja langattomat teknologiat (GSM, GPRS, UMTS, WLAN, Bluetooth, RFID jne.) sekä digi-tv-teknologiat (mm. DVB- ja MHP-standardit). Teknologia-alueiden asiantuntijoita käytetään tulevaisuuden käyttöympäristöt ryhmittymien työn alustukseen (taustaselvitysten tekeminen) sekä työn aikana syntyvien erityiskysymysten selvittämiseen. Tulevaisuuden käyttöympäristöryhmittymät Tietoturvaohjelman käytännön työskentelyn toisen ulottuvuuden muodostavat tulevaisuuden käyttöympäristön ja tilanteen pohjalta konseptoitavat vertikaaliset sovellutusalueet. Näistä esimerkkeinä on mainittu tulevaisuuden viihdeympäristöt, tulevaisuuden vähittäiskauppa, tulevaisuuden terveydenhuolto, tulevaisuuden pankkipalvelut sekä tulevaisuuden työympäristöt. Tulevaisuuden käyttöympäristöt kokoavat luontevasti yhteen kyseisen sovellus- ja teknologia-alueen erikoisosaajat, liiketoiminnan kehittäjät, tutkijat sekä liiketoiminnan kehittämistä tukevat tahot. Tavoitteena on päästä soveltamaan tietoturvateknologiaa ja osaamista käytännön työssä. Kuten kuva 4. osoittaa, eri teknologia-alueiden substanssiosaajien verkostot ulottuvat myös ohjelman ulkopuolelle esimerkiksi tutkimus- ja opetusmaailmaan sekä erilaisiin viranomaistahoihin. Tässä yhteydessä on tärkeä korostaa, että useilla horisontaalisilla osaamisalueilla on jo käynnissä tiivistä yhteistyötä. Tällainen käynnissä oleva työ nopeuttaa tietoturvaohjelman liikkeelle lähtöä sekä kokoaa alan osaamista ja käytännön hankkeita yhteen kansallisella tasolla. Tutkimus, koulutus, lainsäädäntö, muu julkinen sektori Ohjelma tuottaa näkemystä ja tietoa siitä, miten tutkimusta ja koulutusta tulisi suunnata Suomessa. Tutkimus- ja koulutustahot osallistuvat ohjelman aikana pidettäviin seminaareihin ja näihin tahoihin muodostetaan luonteva keskusteluyhteys ohjelmatoimiston toimesta. Ohjelma toimii tiedontuottajana erityisesti toimintaympäristön kehittämisestä vastaaville tahoille, kuten lainsäädäntöön vaikuttajille ja muille julkisen sektorin toimijoille. Teknologia-alueiden asiantuntijoiden sekä erityisesti tulevaisuuden käyttöympäristöryhmittymien tehtävänä on tunnistaa lainsäädännön pullonkauloja ja olla luomassa toimintamallia yritysten ja lainsäätäjien välille tällaisten pullonkaulojen puhkomiseksi. 12

15 OHJELMAN ORGANISOINTI Kotimaiset ja kansainväliset hankkeet Ohjelmatoimiston ja aktiviteettikentän ryhmien mahdollisuutena on myös hyödyntää yritysten käynnissä olevien hankkeiden ja ohjelmien projekteja sekä osaamista. Tietoturvaohjelman valmistelussa on otettu huomioon suurten suomalaisten ja Suomessa toimivien digitaalisen viestinnän ja palvelutuotannon kenttään liittyvien yritysten suunnittelema klusterihanke, jossa keskitytään todellisten tulevaisuuden käyttöympäristöjen luomiseen. Tavoitteena on, että ohjelmassa mukana olevat yritykset voivat parhaassa tapauksessa päästä nopeasti mukaan soveltamaan osaamistaan käytännön kaupallisten ja julkisten hankkeiden yhteydessä. Ohjelman rakenne ja toimintatapa Lyhyesti ohjelman rakenteen vaikutuksista käytännön toimintaan: Ohjausryhmä hyväksyy ohjelmalle asetetut tavoitteet ja ohjelmatoimiston (ohjelmapäällikön) esittämän ohjelman läpivientisuunnitelman. Ohjelmapäällikön tehtävänä on käynnistää suunnitellut projektit ja löytää oikeat tahot oikeisiin hankkeisiin. Ohjelmapäällikkö on verkoston tiedonkulun edistäjä ja huolehtii mukaan otettavan viestintätoimiston kanssa riittävästä ja oikein kohdennetusta tiedottamisesta. Ohjelmapäällikkö organisoi myös kaikkia ohjelmaan liittyvät käytännönjärjestelyt (seminaarit, yritysten väliset tapaamiset jne.) Ohjelmapäällikkö rakentaa systemaattiset toimintatavat ja keinot, joilla tutkimuslaitokset ja tarvittavat julkishallinnon tahot kytketään mukaan ohjelmaan. Ohjelmapäällikkö varmistaa, että tieto ohjelman tuloksista kulkee näille tahoille ja että oikeat julkissektorin toimijat ovat osallistujien käytettävissä. Teknologia-alueiden asiantuntijat kerää ohjelmatoimisto. Osa-alueiden koordinoinnista ja verkoston resurssien hyödyntämisestä voi vastata mm. taustaselvitysten tekijä. Jokaiselle tulevaisuuden käyttöympäristöt alueelle valitaan veturiyritys ja hankkeen vetäjä. Hankkeen vetäjästä tulee ohjelmapäällikön vastinpari ja viestintäkanava hankkeeseen. Hankkeen vetäjä saa tuekseen ohjelmatoimiston ja sen osoittamat resurssit. 13

16 OSALLISTUJAT 5 5. Osallistujat Kenelle ohjelma suunnataan? Ohjelma keskittyy laaja-alaisesti tietoturvallisuuteen huomioiden eri toimialoilla tapahtuvan palvelukehityksen ja toimialoja kohtaavat tietoturvahaasteet. Teknologian substanssialueilla, kuten erillisissä valmistelevissa tutkimusohjelmissa käytetään alan asiantuntemusta ja parhaita osaajia sekä Suomesta että mahdollisesti ulkomailta. Hanke on tarkoitettu tieto- ja viestintäalan yritysten liiketoiminnan kehittämiseen sekä tuote- ja palvelukehitykseen osallistuville henkilöille (konseptoinnista, teknologiasta, testauksesta ja käyttöönotosta vastaavat henkilöt), tietoturva-asiantuntijoille, tutkijoille sekä ohjelmassa käsiteltävien toimialojen asiantuntijoille. Mukaan ohjelman eri vaiheisiin kootaan ryhmittymiä seuraavista toimijoista: tieto- ja viestintäalan yritykset sisällöntuottajat palveluiden tarjoajat palvelu- ja verkko-operaattorit tietoturva-alan keskeiset yritykset tutkimuslaitokset korkeakoulut ja yliopistot tarvittavat viranomaistahot lainsäätäjät ja regulaattorit Minkälaisissa rooleissa osallistujat voivat toimia? Yritykset voivat osallistuu tietoturvayhteistyöhön useilla eri tavoilla: verkoston ytimessä ns. veturiyrityksinä (veturiyritykset valitaan toimialakohtaisesti erityisesti, kun lähdetään luomaan näkemystä tulevaisuuden käyttötilanteista ja tietoturvahaasteista). kaupallisissa hankkeissa tietoturvaratkaisuiden kehittäjinä tai hyödyntäjinä (mukana olo paitsi pilottihakkeissa, niin myös ohjelman aikana syntyvissä kärkihankkeissa). osallistumalla ohjelman puitteissa järjestettyihin keskustelu-, koulutus- tai muihin tilaisuuksiin (tulosten purkutilaisuudet, työstöpalaverit, skenariotyöskentely). Hankkeessa keskitytään uusimman tietoturva-asioihin liittyvän tiedon tehokkaaseen jakamiseen ja analysointiin sekä asiantuntijoiden (tutkijat, lainsäätäjät, tietoturvayhtiöiden asiantuntijat) ja palveluiden kehittäjien (julkiset palvelut, kaupalliset palvelut) verkottumisen edistämiseen. Ohjelman käynnistysvaiheessa tavoitteena on tarjota joustavasti erilaisia osallistumismuotoja, jotta yritykset ja muut toimijat löytävät luontevan roolin olla mukana kehittämässä tietoturvallisia palveluita. 14

17 OSALLISTUJAT Ohjelman vaiheet suunnitellaan tarkasti etukäteen, jolloin myös kuvataan minkälaisia rooleja eri vaiheissa on mahdollista hakea: Käynnistämisvaiheessa muodostetaan ohjelman ohjausryhmä, valitaan ohjelmatoimiston vetäjä sekä valjastetaan mukaan tarvittavat tukitoimijat (mm. viestintätoimisto). Alkuvaiheen tutkimusohjelmissa on hyödynnettävä suomalaisten yritysten asiantuntijoiden osaamista ja tietämystä mm. ostamalla tutkimuksista osakokonaisuuksia suoraan yrityksiltä. Tähän osaamistaan voivat tarjota alan yritykset ja asiantuntijat. Tutkimusohjelmista järjestettäviä tietoturvapäiviä voidaan alustaa pienillä yritysten rakentamilla alustustöillä (syntyy samalla luonteva tapa valita tietoturvapäivien puheenjohtaja). Tulevaisuustyöryhmistä löytyy erilaisia rooleja: veturiyritykset, aktiiviryhmät, aktiiviparit, asiantuntijat. Minkälaisia tasoja ohjelman sisälle rakennetaan? Tietoturvaohjelma pidetään mahdollisimman suurelta osin maksuttomana. Ohjelma kannattaa kuitenkin rakentaa kaksitasoiseksi, jotta varmistetaan riittävä sitoutuminen työskentelyyn keskeisillä osa-alueilla. Näitä ovat mm. työskentely alueilla, joilla mietitään ohjelmien tuottamien tulosten soveltamista kaupallisiksi mahdollisuuksiksi. Ohjelmaan liittymisen tasot ovat seuraavat: Ohjelman yleisjäsenyys (maksuton) Yritys pääsee mukaan ohjelmaan ja saa käyttöönsä ohjelman tuottamaa informaatiota sekä mahdollisuuden osallistua seminaareihin ja erilaisiin yleisiin työryhmiin. Ohjelman aktiivijäsenyys (maksullinen) Yritys pääsee mukaan ohjelmaan ja saa käyttöönsä ohjelman tuottamaa informaatiota sekä mahdollisuuden osallistua seminaareihin ja erilaisiin yleisiin työryhmiin. Ohjelmatoimiston tehtävänä on koota yritysten käyttöön asiantuntijaosaamista ja tukea tuote- ja palveluideoiden jatkojalostamisessa. Aiheesta voidaan järjestää suunnitteluseminaareja, keskustelutilaisuuksia ja parhaimmillaan ohjelma tukee yrityksiä tuoteideoiden kaupallistamisessa. Ohjelmaan liittymisessä voidaan käyttää NAVI-ohjelmassa käytetynlaista mallia. Ohjelmapäällikkö määrittelee tarkemmin liittymistasot ja valmistelee ohjelmaan liittymissopimukset. Malli hyväksytetään ohjausryhmällä ohjelman käynnistämisvaiheessa. 15

18 OHJELMAN KÄYNNISTÄMINEN 6 6. Ohjelman käynnistäminen Tietoturvaohjelma on suunniteltu ensimmäisessä, käynnistämisvaiheessa kaksivuotiseksi ja sen toiminta käynnistyy vuoden 2005 alussa. Kaksivuotisen ohjelman päättymishetkellä ohjelman tulokset arvioidaan ja suunnitellaan mahdollinen ohjelman jatkoeteneminen. Vuoden 2004 aikana on aloitettava seuraavalla etenemisellä: Ohjelman käynnistyminen Taustaselvitysten käynnistäminen Ohjausryhmän kokoaminen Ohjelmatoimiston vetäjän valinta Ohjelman hyväksyminen MARRASKUU JOULUKUU TAMMIKUU Kuva 5. Tietoturvaohjelman käynnistäminen. Ohjelman käynnistämisen eteneminen: 1. Ohjelman tavoitteiden, sisällön, rakenteen ja etenemistavan hyväksyttäminen tietoturvallisuusasioiden neuvottelukunnassa. 2. Ohjelmatoimiston vetäjän sekä mukaan tarvittavan viestintätoimiston valintaprosessi. 3. Ohjausryhmän kokoaminen (5-7 jäsentä) ja ensimmäisen tapaamisen järjestäminen. 4. Ensimmäisten selvitystöiden kilpailutuksen käynnistäminen. 5. Vetovastuun siirtäminen ohjelmatoimistolle. Ohjelman käynnistysvaiheessa liikkeellelähtö tapahtuu samanaikaisesti useilla rintamilla. Matriisimaisen toimintamallin mukaisesti ohjelmatoimisto ryhtyy kokoamaan yhteen sekä eri substanssialueiden (internet-, mobiili-, digi-tv jne. alueiden osaajia) sekä eri käyttötilanteiden (esim. terveydenhuollon tai viihdepalveluiden tietoturvakysymykset) keskeisiä toimijoita ja mahdollisia veturiyrityksiä. Tavoitteena on löytää nopeasti alalla arvostettuja ja aktiivisia henkilöitä eri fokusryhmien vetäjiksi, jotta ohjelmatoimisto pääsee keskittymään koko ohjelman ylivoimaisen toimintaympäristön rakentamiseen. Julkistaminen ja viestintä Hankkeen käynnistysvaiheessa laaditaan erillinen viestintäsuunnitelma, jolla varmistetaan, että jo liikkeellelähtövaiheessa eri sidosryhmille muodostuu oikea kuva hankkeen tavoitteista ja luonteesta. Viestinnällä on myös keskeinen rooli hankkeen mahdollisuuksissa vaikuttaa kuluttajien luottamukseen sähköisten palvelujen tietoturvakysymyksissä. 16

19 OHJELMAN KÄYNNISTÄMINEN Osallistujien kerääminen Ohjelman myymisessä tietoturvaa kehittäville ja hyödyntäville yrityksille on tärkeää painottaa ohjelman soveltavaa luonnetta. Tietoturva yksinään on niin pienen joukon liiketoimintaa Suomessa tänä päivänä (joidenkin alalla pitkään toimineiden haastateltujen näkemys), että pelkästään tietoturvaratkaisujen kehittäjien kokoaminen yhteen ei luo verkoston kaipaamaan kriittistä massaa. Haastatteluissa todettiin myös, että alan johtavat yritykset maailmassa tulevat muualta kuin Suomessa ( jos joku tekee rahaa tietoturvalla, niin se ei ole kyllä lähtökohtaisesti suomalaiset, totesi eräs haastateltava). Sen sijaan soveltava lähestymistapa tietoturvaan, eli miten eri toimialoilla ja käyttötilanteissa tietoturva-asiat huomioidaan toimivalla ja tehokkaalla tavalla jo tuotekehitys- ja suunnitteluvaiheessa, sai hyvän vastaanoton haastateltujen keskuudessa. 17

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

HALLITUKSEN TIETOYHTEISKUNTA- OHJELMA. -tavoitteet - sisältö - toteutus

HALLITUKSEN TIETOYHTEISKUNTA- OHJELMA. -tavoitteet - sisältö - toteutus HALLITUKSEN TIETOYHTEISKUNTA- OHJELMA -tavoitteet - sisältö - toteutus Avausseminaari 25.11.2003 Katrina Harjuhahto-Madetoja ohjelmajohtaja SUOMI TIETOYHTEISKUNTANA MILLAINEN ON TIETOYHTEISKUNTA? tieto

Lisätiedot

Pirkanmaan turvallisuusklusteri. Komisario Jouni Perttula turvallisuusklusterin koordinaattori Polamk

Pirkanmaan turvallisuusklusteri. Komisario Jouni Perttula turvallisuusklusterin koordinaattori Polamk Pirkanmaan turvallisuusklusteri Komisario Jouni Perttula turvallisuusklusterin koordinaattori Polamk Pirkanmaan turvallisuustoimijoita Työterveyslaitos Tukes Tekes Aluehallintovirasto Suomen punainen risti

Lisätiedot

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja JUHTAn roolit? Seminaari 09.06.2015 Sirpa Alitalo & Markku

Lisätiedot

Green Net Finland ry. Toimintasuunnitelma Green Net Finland ry, Elannontie 3, VANTAA Y-tunnus

Green Net Finland ry. Toimintasuunnitelma Green Net Finland ry, Elannontie 3, VANTAA Y-tunnus Green Net Finland ry Toimintasuunnitelma 2016 Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Green Net Finlandin missio... 3 3 Green Net Finlandin visio 2020... 3 4 Green Net Finlandin toimintaympäristö... 3 5 Green Net Finlandin

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

- Big Data Forum Finland Jari Salo, TIEKE

- Big Data Forum Finland Jari Salo, TIEKE - Big Data Forum Finland 30.8.2016 Jari Salo, TIEKE Suomessa Big Data Forum Finland BiFF Big Data Forum Finland (BiFF) tuottaa ja välittää Big Dataosaamista yritysten-, tutkimus- ja oppilaitosten välillä

Lisätiedot

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta Projektin loppuseminaari 18.11.2016 Lapin yliopisto Risto Mäkikyrö Haemme visionäärejä Tekesin strategia Toimintatapa- ja sisältöpainotukset ovat Luonnonvarat ja

Lisätiedot

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6 Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 1 4/19/201 6 Mihin meitä korkeakoulusektorilla ja koulutuksessa yleisesti haastetaan? Hallituksen yksi strateginen painopiste: Osaaminen ja

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 16.4.2013 Tekniikka&Talous 5.4.2013 ManufacturingNet 4/17/201 Tekes uudistamassa digitaalista liiketoimintaa Käynnissä olevia ohjelmia:

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

SHOK infotilaisuus Teija Lahti-Nuuttila, Kimmo Ahola Tekes

SHOK infotilaisuus Teija Lahti-Nuuttila, Kimmo Ahola Tekes SHOK infotilaisuus 17.2.2014 Teija Lahti-Nuuttila, Kimmo Ahola Tekes DM xx-2013 SHOK-johtoryhmän linjaukset uudistuksiksi Fokusoidaan toimintaa nykyistä terävämpiin osaamiskärkiin tähtäimenä uusien liiketoimintojen

Lisätiedot

MYP-hanke TYP-palveluverkostojen kehittämishanke Kainuu, Lappi, Pohjois-Pohjanmaa

MYP-hanke TYP-palveluverkostojen kehittämishanke Kainuu, Lappi, Pohjois-Pohjanmaa MYP-hanke TYP-palveluverkostojen kehittämishanke Kainuu, Lappi, Pohjois-Pohjanmaa Hankkeen virallinen nimi: Monialaisten yhteispalveluverkostojen luominen pitkäaikaistyöttömille Pohjois-Suomeen 1.12.2015-30.11.2017

Lisätiedot

Ympärivuotisen opiskelun edistäminen keskustelutilaisuus Johtaja Hannu Sirén

Ympärivuotisen opiskelun edistäminen keskustelutilaisuus Johtaja Hannu Sirén Ympärivuotisen opiskelun edistäminen keskustelutilaisuus 17.4.2015 Johtaja Hannu Sirén Mitä ympärivuotisen opiskelun edistämisellä tarkoitetaan? Korkeakoulupoliittisena tavoitteena ollut jo pitkään, että

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serven julkisen tutkimuksen haun 2012 tiedotustilaisuus

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serven julkisen tutkimuksen haun 2012 tiedotustilaisuus Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serven julkisen tutkimuksen haun 2012 tiedotustilaisuus Sanna Piiroinen 1.2.2012 Esityksen sisältö 1. Tekesin julkisen tutkimusrahoituksen uudistuksen suhde

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

PoPSTer Viestintäsuunnitelma

PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer POHJOIS-POHJANMAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO OSANA TULEVAISUUDEN MAAKUNTAA Viestintäsuunnitelma 1. Viestinnän lähtökohdat ja periaatteet Sosiaali ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla?

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 12.3.2013 Digitaalisuus palvelujen ja tuotannon uudistajana Perustelut Organisaatioiden kokonaisvaltainen uudistaminen prosesseja

Lisätiedot

Opintohallinnon ja tietohallinnon yhteistyö. Valmistelevan työryhmän ehdotus. Pekka Linna,

Opintohallinnon ja tietohallinnon yhteistyö. Valmistelevan työryhmän ehdotus. Pekka Linna, Opintohallinnon ja tietohallinnon yhteistyö. Valmistelevan työryhmän ehdotus Pekka Linna, 3.6.2014 Yhteistyöryhmän perustaminen Perustetaan yhteistyöryhmä tukemaan opintohallinnon ja tietohallinnon vastuualueita

Lisätiedot

Kaivosvesiverkosto. Sulfator Oy. Kaisa Turunen

Kaivosvesiverkosto. Sulfator Oy. Kaisa Turunen Kaivosvesiverkosto Sulfator Oy Kaivosvesiverkosto, tarve Kaivosvedet ovat laaja kokonaisuus, joiden hallintaan liittyvä osaaminen ja tieto on hajautunutta Kaivokset ja kaivosprojektit joutuvat etsimään

Lisätiedot

Metlan asiakkaiden palvelutarpeet -työpaja Eero Mikkola, Metla Lasse Akselin, Tieto Oyj

Metlan asiakkaiden palvelutarpeet -työpaja Eero Mikkola, Metla Lasse Akselin, Tieto Oyj Metlan asiakkaiden palvelutarpeet -työpaja 21.10.2011 Eero Mikkola, Metla Lasse Akselin, Tieto Oyj Työpajan ohjelma 09:00 09:10 Työpajan avaus, Metla 09:10 10:00 Asiakkaan tietotarpeet ja Metlan palveluiden

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Verkkolaskufoorumin ohjausryhmä

Verkkolaskufoorumin ohjausryhmä Verkkolaskufoorumin ohjausryhmä Aika 22.01. 2010, kello 9:00 16:00 Paikka Finanssialan keskusliitto, Bulevardi 28 Paikalla Martti From TIEKE, pj Ari Pulkkinen Agentit, ohjelmistotalotyöryhmä pj Pirjo Ilola

Lisätiedot

ASIAKASKOKEMUKSEN MITTAAMINEN

ASIAKASKOKEMUKSEN MITTAAMINEN ASIAKASKOKEMUKSEN MITTAAMINEN Linnoitustie 4 Violin-talo 5 krs., FI-02600 Espoo www.triplewin.fi will invest into customer experience leadership Miten rakennetaan asiakaskokemuksen johtamiseen toimiva

Lisätiedot

ykskantaan Laita yrityksesi kantakuntoon ja hyödynnä sote-uudistuksen mahdollisuudet!

ykskantaan Laita yrityksesi kantakuntoon ja hyödynnä sote-uudistuksen mahdollisuudet! ykskantaan Laita yrityksesi kantakuntoon ja hyödynnä sote-uudistuksen mahdollisuudet! 18.5.2016 Kanta-liittymisen ja -hyödyntämisen tukiprojekti yksityisessä sosiaali- ja terveydenhuollossa Kanta-palveluiden

Lisätiedot

Pharma-ohjelman tilanne ja kansainvälisen liiketoimintaosaamisen kehittäminen Harri Ojansuu Teknologia-asiantuntija

Pharma-ohjelman tilanne ja kansainvälisen liiketoimintaosaamisen kehittäminen Harri Ojansuu Teknologia-asiantuntija Pharma-ohjelman tilanne ja kansainvälisen liiketoimintaosaamisen kehittäminen 6.5.2008 Harri Ojansuu Teknologia-asiantuntija Ohjelman kesto: 2008-2011 Ohjelman laajuus: 58 miljoonaa euroa Visio Suomessa

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Valmistelevan työryhmän ehdotus ja 3.6. käydyt keskustelut. Pekka Linna,

Valmistelevan työryhmän ehdotus ja 3.6. käydyt keskustelut. Pekka Linna, Valmistelevan työryhmän ehdotus ja 3.6. käydyt keskustelut Pekka Linna, 2.9.2014 Yhteistyöryhmän perustaminen Opintohallinnon ja tietohallinnon verkostot päättivät 3.6.2014 perustaa yhteistyöryhmän tukemaan

Lisätiedot

Sääntelyn keventäminen - hallitusohjelman kärkihankkeita

Sääntelyn keventäminen - hallitusohjelman kärkihankkeita Sääntelyn keventäminen - hallitusohjelman kärkihankkeita Susanna Metsälampi 29.10.2015 Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Kärkihankkeet esityksessä Norminpurku http://www.lvm.fi/web/hanke/nor minpurku

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja

Lisätiedot

Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla

Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla Oppivat tuotantokonseptit välineitä verkoston kehittämiseen 17.4.2012 Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Helsingin yliopisto Lappeenrannan

Lisätiedot

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Sisältönäkökulma Tutkimus Yritysten tuotekehitys Innovatiiviset julkiset hankinnat Kansainväliset T&K&I- alustat DM Luonnonvarat

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖKSEN PERUSTELUMUISTIO KANSALLISESTA TIETOTURVASTRATEGIASTA Turvallinen arki tietoyhteiskunnassa Ei tuurilla vaan taidolla

VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖKSEN PERUSTELUMUISTIO KANSALLISESTA TIETOTURVASTRATEGIASTA Turvallinen arki tietoyhteiskunnassa Ei tuurilla vaan taidolla LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ VPO/VVE MUISTIO 1.12.2008 VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖKSEN PERUSTELUMUISTIO KANSALLISESTA TIETOTURVASTRATEGIASTA Turvallinen arki tietoyhteiskunnassa Ei tuurilla vaan

Lisätiedot

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille 2014 2016 Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta 22.1.2014 Janne Känkänen Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittäminen 2014-2016

Lisätiedot

MATERIAALITEHOKKUUDEN SOPIMUSTOIMINNAN KÄYNNISTYS. YGOFORUM-seminaari Henrik Österlund

MATERIAALITEHOKKUUDEN SOPIMUSTOIMINNAN KÄYNNISTYS. YGOFORUM-seminaari Henrik Österlund MATERIAALITEHOKKUUDEN SOPIMUSTOIMINNAN KÄYNNISTYS YGOFORUM-seminaari 2.11.2016 Henrik Österlund 3.11.2016 1 TAUSTAA MATERIAALITEHOKKUUDEN SOPIMUSTOIMINNALLE 3.11.2016 Materiaalitehokkuuden sopimustoiminnan

Lisätiedot

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työhyvinvointia edistäviä verkostoja 2014-2015 Työterveyslaitoksen koordinoimat verkostot Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto TTL:n koordinoimat

Lisätiedot

KH KV

KH KV Kiteen kaupungin palveluohjelma 2010 KH 10.5.2010 112 KV 17.5.2010 26 Sisältö 1. Palveluohjelman tarkoitus ja suhde kaupunkistrategiaan... 1-2 2. Palveluohjelman oleellisimmat päämäärät, toteuttaminen

Lisätiedot

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle 21.4.2016 Allianssin strategia 2021 Allianssi edistää nuorten hyvinvointia Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

Soveltuvimpien standardien esittely ja vaikutusten arviointi TITAN Tietoturvaa teollisuusautomaatioon Tekes Turvallisuusohjelman hanke

Soveltuvimpien standardien esittely ja vaikutusten arviointi TITAN Tietoturvaa teollisuusautomaatioon Tekes Turvallisuusohjelman hanke Soveltuvimpien standardien esittely ja vaikutusten arviointi TITAN Tietoturvaa teollisuusautomaatioon Tekes Turvallisuusohjelman hanke TITAN-SEMINAARI 9.11.2010 Pasi Ahonen, VTT TITAN projektissa koottiin

Lisätiedot

Sote-uudistuksen valmistelun tilanne Lapin maakunnassa. Miten asiakkaan ääni kuuluu ja kädenjälki näkyy valmistelutyössä?

Sote-uudistuksen valmistelun tilanne Lapin maakunnassa. Miten asiakkaan ääni kuuluu ja kädenjälki näkyy valmistelutyössä? Sote-uudistuksen valmistelun tilanne Lapin maakunnassa. Miten asiakkaan ääni kuuluu ja kädenjälki näkyy valmistelutyössä? Maija Valta Lapin Sote-Savotta hanke Lapin Liito Lapin liiton Sote-Savotta -hanke

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

Uskalla kokeilla ohjelma kokeilukulttuurin edistäjänä. Terttu Pakarinen, ohjelmapäällikkö

Uskalla kokeilla ohjelma kokeilukulttuurin edistäjänä. Terttu Pakarinen, ohjelmapäällikkö Uskalla kokeilla ohjelma kokeilukulttuurin edistäjänä Terttu Pakarinen, ohjelmapäällikkö 16.2.2016 Uskalla Kokeilla kuntien kokeilevat käytännöt markkinointikonsepti Kuntaliiton toimintasuunnitelma ja

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen

Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen Yhteiskunnan kokonaisturvallisuus Yhteiskunnan turvallisuudesta huolehtiminen on valtiovallan keskeisimpiä tehtäviä ja yhteiskunnan elintärkeät

Lisätiedot

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Tuija Nikkari 2012 VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Raportointikoulutus 23.8.12 Raportoinnin tarkoitus Raportoinnin tehtävänä on tuottaa tietoa projektin etenemisestä ja tuloksista rahoittajalle, yhteistyökumppaneille

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen

Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen Petri Pietikäinen yliopettaja, Savonia-ammattikorkeakoulu petri.pietikainen@savonia-amk.fi 044-785 6609 1 Mitä pitäisi tehdä

Lisätiedot

Tutkimushaku Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma. Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes.

Tutkimushaku Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma. Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes. Tutkimushaku 2013 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes DM 1098753 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tutkimushaku 2013

Lisätiedot

Biopankkilain valmistelun lyhyt historia

Biopankkilain valmistelun lyhyt historia Biopankkilain valmistelun lyhyt historia Puheenjohtaja Kimmo Pitkänen Biotekniikan neuvottelukunta Tutkijoiden ja kansanedustajien seura - TUTKAS Biotekniikan neuvottelukunta BIOPANKKIEN MERKITYS KANSALAISILLE

Lisätiedot

Teknologiateollisuus ry:n Team Finland-kyselyn tulokset. Markku Ihonen,

Teknologiateollisuus ry:n Team Finland-kyselyn tulokset. Markku Ihonen, Teknologiateollisuus ry:n Team Finland-kyselyn tulokset Markku Ihonen, 23.3.16 Team Finland-kyselyn tausta Tammikuussa 16 Teknologiateollisuuden 16 jäsenyrityksen toimitusjohtajalle, saatu 1 vastausta

Lisätiedot

TIETOTURVALLISUUDESTA TOIMINNAN TURVALLISUUTEEN. Tietoturva Nyt! Säätytalo Toimitusjohtaja Raimo Luoma

TIETOTURVALLISUUDESTA TOIMINNAN TURVALLISUUTEEN. Tietoturva Nyt! Säätytalo Toimitusjohtaja Raimo Luoma TIETOTURVALLISUUDESTA TOIMINNAN TURVALLISUUTEEN Tietoturva Nyt! 4.11.2015 Säätytalo Toimitusjohtaja Raimo Luoma HUOLTOVARMUUDEN PERUSTAVOITE Huoltovarmuuden turvaamisesta annetun lain tarkoituksena on

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

LÄHIRUOAN KOORDINAATIOHANKE

LÄHIRUOAN KOORDINAATIOHANKE LÄHIRUOAN KOORDINAATIOHANKE valtakunnallisten koordinaatiohankkeiden ja yhteistyötoimenpiteen hakulanseeraus 24.4.2015 Kirsi Viljanen kirsi.viljanen@mmm.fi Sivu 1 27.4.2015 Taustaa ja perusteluita koordinaatiolle

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op TAMK EDU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto tutkintoon johtavan

Lisätiedot

Miten ideoidaan ja kehitetään uusia toimintatapoja? Juha Koivisto, THL

Miten ideoidaan ja kehitetään uusia toimintatapoja? Juha Koivisto, THL Miten ideoidaan ja kehitetään uusia toimintatapoja? Juha Koivisto, THL 1 Hankekohelluksesta ketterään ja kokeilevaan toimintatapojen kehittämiseen Hankesuunnittelu, -arviointi ja -raportointi on usein

Lisätiedot

Digitaalisen liiketoiminnan kasvuympäristö. Kärkihankkeet kohtaavat Kristiina Pietikäinen

Digitaalisen liiketoiminnan kasvuympäristö. Kärkihankkeet kohtaavat Kristiina Pietikäinen Digitaalisen liiketoiminnan kasvuympäristö Kärkihankkeet kohtaavat 17.6.2016 Kristiina Pietikäinen Rakennetaan digitaalisen liiketoiminnan kasvuympäristö Robotisaatio ja automatisaatio Tiedon hyödyntäminen

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa

Lisätiedot

Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa

Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa Valtakunnallinen sisäisen turvallisuuden alueellisen yhteistyön seminaari Mikkeli 5.-6.9.2013 Kehittämispäällikkö Raija Hurskainen, LSAVI Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa Sisäisen turvallisuuden

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla. Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää,

Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla. Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää, Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää, 8.6.2016 Neuvonantaja osaksi yrityksen tiimiä Yrityksen tiimi = operatiivinen tiimi + hallitus + neuvonantajat

Lisätiedot

20 suurimman kaupungin tuottavuusohjelma

20 suurimman kaupungin tuottavuusohjelma 20 suurimman kaupungin tuottavuusohjelma Palveluprosessien ja -innovaatioiden kehittäminen Kärkihankkeet 4 ja 11 Tuottavuusohjelman kärkihankkeiden tulokset miten tästä eteenpäin? 17.11.2010 Tapio Soini,

Lisätiedot

Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle

Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle 2013 Eera kehittää alustaa suomalaisen cleantech-osaamisen verkostoimiseksi ja viemiseksi

Lisätiedot

Miten suojautua nykyisiltä tieto- ja kyberuhilta? Petri Vilander, Kyberturvallisuuspäällikkö, Elisa Oyj

Miten suojautua nykyisiltä tieto- ja kyberuhilta? Petri Vilander, Kyberturvallisuuspäällikkö, Elisa Oyj Miten suojautua nykyisiltä tieto- ja kyberuhilta? Petri Vilander, Kyberturvallisuuspäällikkö, Elisa Oyj Kyberturvallisuus toiminta Valtio Kyberturvallisuuden poliittinen ohjaus kuuluu valtioneuvostolle,

Lisätiedot

Lapin sote johdon seminaari

Lapin sote johdon seminaari Lapin sote johdon seminaari 25.11.2016 Veli-Matti Ahtiainen Järjestökoordinaattori Punainen Risti Lapin piiri Muutos on aina myös mahdollisuus. Niin myös järjestöille. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Lisätiedot

Tero Oinonen

Tero Oinonen Tekes ja Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä -ohjelma 15.6.2011 Tero Oinonen DM 797721 Tekesin strategia DM 797721 Tekesin strategia Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Tekes rahoittaa

Lisätiedot

Kuntien talous- ja toimintatietojen, tilastoinnin ja tietohuollon kehittäminen (Kuntatieto ohjelma)

Kuntien talous- ja toimintatietojen, tilastoinnin ja tietohuollon kehittäminen (Kuntatieto ohjelma) Kuntien talous- ja toimintatietojen, tilastoinnin ja tietohuollon (Kuntatieto ohjelma) hallintamalli (luonnos) 26.6.2013 Tommi Oikarinen Ohjauksen ja hallinnan tehtävät Johtoryhmä Ohjaus Tavoitteiden asettaminen

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia MYY PALVELUA Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia Ryhmätyöskentely - tavoitteena ideoida, KUINKA MYYNNIN MUUTTUNEESEEN ROOLIIN VOIDAAN VASTATA? - tarkastellaan kysymystä

Lisätiedot

Paikkatiedot käyttöön! -hanke

Paikkatiedot käyttöön! -hanke Digitalisaatioryhmä 15.12.2015 Paikkatiedot käyttöön! -hanke Hanke, jolla edistetään ja tuetaan paikkatietojen ja paikannuksen tehokasta käyttöä laaja-alaisesti. Välineinä paikkatietoihin liittyvän osaamisen,

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Toimintasuunnitelma 2012 Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Yleistä Yhdistyksen tehtävänä on lisätä työpajatoiminnan tunnettavuutta Keski- Suomessa ja edistää työpajojen välistä yhteistyötä. Yhdistyksen

Lisätiedot

Kansallisen palveluväylän pilotoinnin tukeminen. JulkICTLab-projektihakemus

Kansallisen palveluväylän pilotoinnin tukeminen. JulkICTLab-projektihakemus Kansallisen palveluväylän pilotoinnin tukeminen JulkICTLab-projektihakemus v0.4 2 (6) DOKUMENTINHALLINTA Laatinut Tarkastanut Hyväksynyt VERSION HALLINTA versionro mitä tehty pvm/henkilö v0.4 3 (6) Sisällysluettelo

Lisätiedot

YLIOPISTOT JA KORKEAKOULUT OVAT MURROKSESSA

YLIOPISTOT JA KORKEAKOULUT OVAT MURROKSESSA #TAMPERE3 Mitä ny? YLIOPISTOT JA KORKEAKOULUT OVAT MURROKSESSA INTERNET VIE KOULUILTA MONOPOLIN KANSAINVÄ LISYYS ON MUST KOE JA TEE- AIDOT YMPRISTÖT RAJAT YLITTÄVÄ TUTKIMUS PÄTEVYYDET TUOVAT TUTKINNON

Lisätiedot

SeutuYp tukihanke 2009-2013. Seudulliset yrityspalvelut arviointi- ja kehittämiskeskustelu

SeutuYp tukihanke 2009-2013. Seudulliset yrityspalvelut arviointi- ja kehittämiskeskustelu SeutuYp tukihanke 2009-2013 Seudulliset yrityspalvelut arviointi- ja kehittämiskeskustelu Seudullisen yrityspalvelun toimintamallin kehittäminen OHJAAVAT LINJAUKSET TE toimistouudistus Yritys Suomen kehittäminen

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Kuntien ICT-muutostukiohjelma Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Ossi Korhonen 11.12.2014 ICT-muutostukiprojekteissa nyt mukana yhteensä 135 kuntaa ICT-muutostuki

Lisätiedot

VAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA kokeiluehdotuksia vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi

VAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA kokeiluehdotuksia vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi VAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA kokeiluehdotuksia vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi Tutkimusprofessori emeritus, johtaja Antti Hautamäki itutka-hanke Yliopistojen tutkimuksen vaikuttavuus Suomen

Lisätiedot

Uusi ratkaisumalli kuntakentän ICT-haasteisiin

Uusi ratkaisumalli kuntakentän ICT-haasteisiin 1 Uusi ratkaisumalli kuntakentän ICT-haasteisiin Vaatimukset kuntien palveluille kasvavat Kunnat kohtaavat lähivuosina merkittäviä haasteita, joiden ratkaisemiseksi tarvitaan uusia keinoja työn tuottavuuden

Lisätiedot

1. Oppimisen arviointi

1. Oppimisen arviointi 1. Oppimisen arviointi Koulu vaikuttaa merkittävästi siihen, millaisen käsityksen oppilaat muodostavat itsestään oppijana ja ihmisenä. Arviointi ohjaa ja kannustaa oppilasta opiskelussa sekä kehittää oppilaan

Lisätiedot

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Kuntamarkkinat 14.9.2016 Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Hallinnon toimintatapojen digitalisointi

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 22.5.2013 Tunnustusta päättyneen ohjelman projekteille Yritysprojektien ja tutkimusprojektien loppuraporttiin on kerätty ohjelman

Lisätiedot

Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa. EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia

Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa. EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia EMKR varojen jakauma Komissio: - 650 milj. euroa, josta meripolitiikka noin

Lisätiedot

Tulevaisuuden kunta ja Kunnat ohjelma

Tulevaisuuden kunta ja Kunnat ohjelma Tulevaisuuden kunta ja Kunnat 2021 -ohjelma Kainuun maakuntatilaisuus 19.4.2016 Jarkko Majava, va kehityspäällikkö Aineisto: www.kunnat.net/maakuntatilaisuudet 4.4.2016 Luonnos Kuntaliiton strategisista

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia 2016 2020 Hallitus hyväksynyt 1.2.2016 Tutkimus-kehittämistoiminnan strategia kertoo 1) Toiminta-ajatuksemme (Miksi olemme olemassa?) 2) Arvomme (Mikä meille

Lisätiedot

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Mitkä tekijät selittävät sosiaalisen yrityksen perustamista ja tukevat sen menestymisen mahdollisuuksia? alustavia tuloksia FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Näkökulma Miten sosiaalinen yritys

Lisätiedot

YOYO -LOPPUSEMINAARI LUKION OPINTO-OHJAUKSEN PILOTTIHANKKEIDEN KEHITTÄVÄ ARVIOINTI

YOYO -LOPPUSEMINAARI LUKION OPINTO-OHJAUKSEN PILOTTIHANKKEIDEN KEHITTÄVÄ ARVIOINTI YOYO -LOPPUSEMINAARI LUKION OPINTO-OHJAUKSEN PILOTTIHANKKEIDEN KEHITTÄVÄ ARVIOINTI KEHITTÄVÄ ARVIOINTI Työ alkoi maaliskuussa 2011 ja päättyy toukokuussa 2012 Arviointityön tavoitteet: Pilottihankkeiden

Lisätiedot

JOPE. Tutkimus- ja kehittämiskysymykset olivat:

JOPE. Tutkimus- ja kehittämiskysymykset olivat: Lomake C1 HANKKEEN LOPPURAPORTTI - YHTEENVETO Hankkeen numero 1080107 Työsuojelurahaston valvoja Ilkka Tahvanainen Raportointikausi 1.5-1.12.2009 Arvio hankkeen toteutumisesta Hankkeen nimi lyhyesti JOPE

Lisätiedot

Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus

Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus Kasvava hevosala Hevosalan tiedon, taidon, voimavarojen ja osaamisen kokoamisella tiiviiseen yhteistoimintaan on suuri merkitys hevosalan ja alueellisten hevoskeskittymien

Lisätiedot

Ajankohtaista korkeakoulu- ja tiedepolitiikassa. Mineraaliverkosto Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Opetus- ja kulttuuriministeriö

Ajankohtaista korkeakoulu- ja tiedepolitiikassa. Mineraaliverkosto Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Opetus- ja kulttuuriministeriö Ajankohtaista korkeakoulu- ja tiedepolitiikassa Mineraaliverkosto 16.2.2017 Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Korkeakoulutus- ja tutkimus 2030 - visiotyö Visiotyön tarkoituksena

Lisätiedot