Auran joulunavaus. Koko perheen joulutapahtuma Yritysneuvonta oikeaan suuntaan. Ekologisesti Riihikoskelle. Pikainen piirakanrypyttäjä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Auran joulunavaus. Koko perheen joulutapahtuma 29.11. Yritysneuvonta oikeaan suuntaan. Ekologisesti Riihikoskelle. Pikainen piirakanrypyttäjä"

Transkriptio

1 2013 Yritysneuvonta oikeaan suuntaan Kuudelle kunnalle paremmat palvelut. Sivu 5 Ekologisesti Riihikoskelle Bio-Expert Oy kasvaa hyvällä syyllä. Sivu 8 Pikainen piirakanrypyttäjä Automaatio apuna leipomon arjessa. Sivu tien arvoinen teollisuusalue Koski Tl rakennetaan yrittäjiä kuunnellen. Sivu 20 Kuninkaallista bändipalvelua Tunnelmatuotanto näkyy ja kuuluu. Sivu 22 Auran joulunavaus Koko perheen joulutapahtuma Sivu 3 Pizzat paistuvat Aurassa Kodikasta hoitoa ikäihmisille Sivu 30 Sivu 23 Sivu 24 Tavoitteena 100 uutta työpaikkaa

2 2 3 PÄÄKIRJOITUS Kotimaisen suosiminen hyödyttää meitä kaikkia Vuosi on kulunut nopeasti ja taas rustaan pääkirjoitusta Yritteliäs Auranmaa -lehteen. Yritteliäs Auranmaa on Auran Yrittäjät ry:n julkaisema lehti, joka kertoo auranmaalaisesta yrittäjyydestä ja yrittäjien laajasta kirjosta. Tämän vuoden lehteen olemme keränneet mielenkiintoisia juttuja uusista rohkeista yrittäjistä sekä laajentavista yrityksistä. Toivottavasti näistä artikkeleista löytyy uutta motivaatiota ja kannustinta alueemme muille yrittäjille, mutta myös potkua yrittäjiksi aikoville. Meitä yrittäjiä tarvitaan. Elämme parhaillaan keskellä kaamosta, joka vaivaa ihmisen mieltä ja aiheuttaa ainakin allekirjoittaneessa selviä syysmasennuksen oireita. Jos tämä pimeys ei vielä riitä musertamaan synkkyyden suohon, sen tekee viimeaikainen uutistarjonta. Ei päivää ilman ikäviä uutisia: irtisanomisia, viennin laskua, kilpailukyvyn puutetta. Ongelman taustalla on yksi ja sama asia. Tuotteemme eivät mene kaupaksi kotimaassa saati ulkomailla. Syitä etsitään, riippuen osapuolesta, työn tuottavuudesta, huonosta johtajuudesta tai olemattomista myyntitaidoistamme. Tässä voi varmaan todeta, että syytä löytynee jokaisesta edellä mainitusta, mutta vielä muutamasta muustakin. Suurinta osaa näistä tekijöistä emme pysty yksittäisinä ihmisinä muuttamaan. On kuitenkin asioita, joihin jokainen voi omilla valinnoillaan vaikuttaa. Jokapäiväisessä elämässä teemme paljon valintoja, jotka heijastuvat oman alueemme ja Suomen työllisyyttä lisäävästi tai heikentävästi. Kotimaisten pk-yritysten valmistamat tuotteet ja palvelut tuovat työtä suomalaisille ja jättävät rahat kiertoon yhteiskuntaamme. Pk-yritykset maksavat palkoista ja yrityksen voitoista verot Suomeen ja näin ollen auttavat ylläpitämään hyvinvointiyhteiskuntaamme. Vastaavasti monet kansainväliset yritykset tekevät kustannus- ja verosuunnittelua. Näissä tapauksissa työ teetetään maissa, jossa työvoimakustannus on mahdollisimman halpa. Verot taas maksetaan maahan, KOLUMNI jossa maksettava prosentti on mahdollisimman pieni. Tällaisten yhtiöiden tuotteista ja palveluista ei jää paljoakaan työtä tai veroa Suomeen jaettavaksi. Yksittäisestä ihmisestä tuntuu helposti, etteivät omat valinnat vaikuta vallitsevaan tilanteeseen. Jos me kaikki suomalaiset vaihtaisimme 50 euron arvosta kuukaudessa ulkomaisia tuotteita suomalaisiin, työllistäisimme yli suomalaista. Sillä on jo merkitystä! Auran Yrittäjät järjestää perinteisen joulunavauksen tänäkin vuonna. Joulunavaus järjestetään perjantaina kello alkaen Auran torilla. Ohjelmassa on muun muassa Auran kunnanjohtajan tervehdys sekä jouluvalojen sytytys. Paikalla joulupukki ja -muori, aktiviteettina poniajelua ja paljon muuta mukavaa. Toivotan teidät kaikki tervetulleiksi koko perheen tapahtumaan. RAUHALLISTA JOULUN ODOTUSTA KAIKILLE! Hannu Hakala puheenjohtaja, Auran Yrittäjät ry Pikkuliikkeet eivät myy minulle Ostopäätöksissä tahdon tukea pientä ja paikallista. Haluaisin käyttää roposeni persoonalliseen sisustusliikkeeseen, idylliseen kukkakauppaan ja tuoksuvaan maalaisleipomoon. En kuitenkaan voi tehdä sitä. Pienet liikkeet ja putiikit eivät nimittäin myy tuotteitaan tai palveluitaan minulle. Ai miten niin eivät myy minulle? Syy on tragikoominen: koska käyn työssä. Työpäiväni alkavat keskimäärin 8.30 ja päättyvät viiden, toisinaan kello kuuden aikoihin. Kun saan sammutettua työhuoneeni valot ja käännettyä aherrusmoodin vapaalle, on liian myöhäistä. Pieni kahvila on jo sulkenut ovensa, elektroniikkaliikkeen väki lopettanut työpäivänsä. Vilkaisen kelloa. Yksityinen vaateliike sulkee viiden minuutin sisällä. Aloitan työni aamulla, jolloin putiikit ovat vielä kiinni, ja lopetan illalla niiden sulkiessa oviaan. Työpäivän aikana ei ole asiaa ostoksille. Myöskään viikonloppuisin ei ole asiaa pikkukaupoille. Kuten monet muutkin työssäkäyvät, lauantaiaamuisin kerään voimia nukkumalla pitkään. Nautin kiireettömästä aamupalasta ja Hesarista. Kenties käyn aamujumpassa ja valmistan tavallista prameamman lounaan. Kello on yksi, pahimmassa tapauksessa kolme. Putiikit ovat jo sulkeneet. Kiinni, kiinni, kiinni. Sunnuntaisin yrittäjät viettävät ansaitsemaansa hengähdystaukoa. Mikseivät liikkeet ole auki silloin, kun suuri osa ihmisistä on vapaalla? Yrittäjältä on kohtuutonta vaatia 12 tunnin asiakaspalvelupäiviä. Siksi palkataan lisää työvoimaa. Työntekijät tuovat kustannuksia, mutta myös lisää resursseja esimerkiksi myymiseen. Mitä kauemmin kauppa on auki, sitä enemmän aikaa palvella asiakkaita. Kuluttajat tekisivät ostoksia varmasti iltamyöhälläkin, jos he tottuisivat laajempiin aukioloaikoihin. Virastojen aikatauluissa Hyvää tekevä joulukonsertti Ensimmäisen adventtisunnuntain konsertista on tullut naistenlionsklubi LC Aura/ Sisun toiminnan tärkein vuosittainen tapahtuma. Konsertin järjestäminen vaatii vapaaehtoisilta melkoista työpanosta toteutuakseen, mutta myös hyviä yhteistyökumppaneita, yrityksiä ja yhdistyksiä, jotta korkeatasoisen konsertin tuoman mielihyvän lisäksi syntyy taloudellista tuottoa, jolla voidaan tukea erilaisten hankkeiden toteuttamista ja avustustoimintaa. Taloudellista apua on kuluneen vuoden aikana voitu antaa mm. seutukunnan omaishoitajien Olohuone-toimintaan, vanhusten palveluasunnon laitehankintaan, päiväkotilasten teatteriesitykseen, esikoululaisten uimakouluun, Sisu-stipendiin sisukkaasta koulutyöstä yläasteen päättävälle oppilaalle, oman alueemme kansainvälisen nuorisoleirin kohdeavustukseen. Erityisinä yhteistyökumppaneina toimivat Auran sosiaalitoimi ja terveydenhuolto, joiden välityksellä voimme antaa elävät putiikit ovat opettaneet suomalaisille palvelukulttuurin, jonka mukaan kaupoissa ei asioida kello viiden jälkeen. Laajempien aukiolojen tarpeeseen ovat vastanneet isot kauppakeskukset. Pienyrittäjät voivottelevat isojen ketjujen ylivaltaa, mutta niin se on, pikkuliikkeiden aukioloajat pakottavat käyttämään hypermarketteja. Uusi sukupolvi, jonka työpäivät ovat hektisiä, ei pysty asioimaan työpäivän aikana. Jättimarketit ovat ainoa vaihtoehto. Niistä saa kaiken, leivät, kukat ja sisustustavarat, samalla kertaa ja mikä kuluttajan tarvitseville lahjakortteja joulunajan ruokahankintoihin, äitienpäiväksi lahjakortteja vähävaraisten äitien erilaisten tarpeellisiin palveluihin tai esimerkiksi terapiaa sairastuneelle ja muun avun tarvitsijoille. Kiitos hyville yhteistyökumppaneillemme. Veeti tulee, tule Sinäkin! Laulaja ja näyttelijä Veeti Kallio virittää kuuntelijat joulun odotukseen ensimmäisen adventin hyväntekeväisyyskonsertissa, joka pidetään tunnelmallisessa Auran kirkossa. Veeti on mm. laulanut a cappella yhtye Veeti & Velvetsissä ja ollut jonkin aikaa mukana myös Leningrad Cowboys yhtyeessä. Hän on esiintynyt näyttelijänä Uuden iloisen teatterin musiikkikabareissa ja Turun kaupunginteatterin rockmusikaali Kakolassa. Veeti on ollut mukana myös television Kuorosota-ohjelmassa kuoron vetäjänä. kannalta tärkeintä: ne ovat auki silloinkin, kun emme ole töissä. Eräs muusikko tokaisi, että hänen ammatinkuvaansa kuuluu tehdä töitä silloin, kun toiset ovat vapaalla. Hän kiteytti yrittäjyyden ytimen. Jokainen euro, jonka käytän, on jonkin sortin valinta, mitä tuen. Jos vaihtoehtoja on käytännössä yksi, joudun ostamaan tulppaanit marketista. Maria Rantanen Kirjoittaja on toimittaja, joka arvostaa palvelua ja inhimillisen pituisia hyllyvälejä. Auran Yrittäjien hallitus vuodelle 2014 Puheenjohtaja: Hannu Hakala, A-Tiilikate Oy Muu hallitus: Vaito Aalto, Auran Kodinpiste Oy Laakso Arvo, Auran Asennuspalvelu Oy Hakala Leena, Kukkafuksia Ky Muurinen Harri, Auran Tili ja Kiinteistö Oy Nuolemo Sauli, Auran Osuuspankki Hannele Aittamäki, Tilipalvelu Hannele Aittamäki Leppäkoski Pertti, K-Market Aurantori tmi Esa Pirinen, Konetekniikka A. Pirinen Oy Auran Yrittäjät ry:n yhteystiedot: Auran Yrittäjät ry c/o A-Tiilikate Oy Hannu Hakala PL 20, AURA Puh. (02) gsm Yritteliäs Auranmaa Julkaisija Auran Yrittäjät ry Jakelulevikki kpl Painopaikka Satakunnan Painotuote Oy Jakelu Yritteliäs Auranmaa jaetaan osoitteettomana ryhmäjakeluna Postin osoiterekisterin mukaan kaikkiin talouksiin Aurassa, Koski TL:ssä, Marttilassa, Mellilässä, Oripäässä, Pöytyällä, Tarvasjoella, Yläneellä ja Tortinmäessä. Lisäksi jakelupistejakeluna Aurassa. Jakelupäivä lehti on luettavissa sähköisenä, osoitteessa Ilmoitusmyynti, Ilmoitusvalmistus ja toimitus Trival Oy, puh Toimittajat Johanna Laine, Paula Pihlava, Olga Pihlman, Anni Rajasto, Maria Rantanen, Olli Toivanen Trival Oy Asiakaspalvelu: Puh PL 42, (Kauppalankatu 2B) LOIMAA -

3 4 5 Yrittäjägaalassa tunnustusta maakunnan parhaille Turhat säädökset vaikeuttavat yrittäjyyttä Yrittäjän taakkana ovat monet, jopa turhat, normit ja lainsäädökset. Varsinais-Suomen Yrittäjien puheenjohtajan Hanna Munterin mukaan säätely on paisunut mahdottomaksi Euroopan unionin myötä. - Yrittäjiä ohjaavasta lainsäädännöistä 70 prosenttia tulee EU:sta. Sääntely ja byrokratia lisäävät varsinkin pk-yrittäjien hallinnollista taakkaa. Jos säätelyn rinkiä ei saada lopetettua, Euroopan talousahdinko on mahdotonta katkaista, Munter sanoo. Älyttömäksi säätelyn esimerkiksi hän antaa kaalin. - Olen kuullut, että asiakas olisi halunnut ostaa kaupasta puolikkaan kaalin. Myyjä ei voinut kuitenkaan puolittaa kaalia, koska hygieniasäädökset kieltävät sen. Missä on maalaisjärki, Munter tivaa. Kansanedustaja ja maakuntahallituksen puheenjohtaja Petteri Orpo myönsi, että jossain säädöksissä on menty turhan pitkälle. Hyvillä tarkoitusperillä luotujen normien vaikutus onkin saattanut käytännössä olla päinvastainen. - Yritys- ja yhteisöveron alennus 24 prosentista 20:een on viesti siitä, että Suomessa kannattaa edelleenkin yrittää. Yrittäjyyttä halutaan tukea, Orpo painotti. Hän kannusti mukaan normitalkoisiin. Yrittäjät voisivat ilmoittaa, jos työssä tulee vastaan säädöksiä, jotka eivät tunnu välttämättömiltä. - Kun olen kierrellyt Suomea ja kysynyt yrittäjiltä, mitä voisimme eduskunnassa ja hallituksessa tehdä heidän hyväkseen, vastaus on ollut kaikkialla sama: älkää tehkö yhtään mitään. Tämä kielii siitä, että yrittäjät haluavat vakaata, ennustettavaa ympäristöä, jossa toimia. Uusia normeja, veroja tai sääntelyä ei kaivata, Petteri Orpo kiteytti. Tunnustusta yli 30 yrittäjälle Hanna Munter ja Petteri Orpo rohkaisivat juhlapuheillaan yrittäjiä lauantaina Varsinais-Suomen yrittäjägaalassa. Maakunnallista yrittäjäjuhlaa vietettiin Turun Logomossa, jonne saapui tänä vuonna 750 henkeä: yrittäjiä, hei- dän puolisoitaan ja yhteistyökumppaneita. Juhlan kohokohtana palkittiin 33 menestynyttä varsinaissuomalaisia yrittäjää. Valinnan kuntakohtaisista palkittavista olivat tehneet paikalliset yrittäjäyhdistykset. Saadakseen tunnustuksen yrityksen tuli olla merkittävä ja omaleimainen toimija alueellaan sekä taloudellisesti menestynyt. Palkittavan yrityksen tulee olla ollut toiminnassa vähintään 10 vuotta. Maakunnallinen yrittäjäpalkinto myönnettiin perniöläiselle Teijo- Talot Oy:lle. Juhlassa luovutetaan myös muutamia yrittäjäristejä 40 vuoden yrittäjyydestä. Logomossa onniteltiin raisiolaista perheyritys Martinex Oy:ta sekä yläneläistä Markku Wuotia yrittäjyyden edistämisestä. Heidät palkittiin kuukautta aiemmin, lauantaina , valtakunnallisella yrittäjäpalkinnolla. - Voimme olla ylpeitä, sillä tänä vuonna puolet Valtakunnallisen yrittäjäpalkinnon saaneista olivat varsinaissuomalaisia, puheen palkittaville pitänyt, Fennian toimitusjohtaja Antti Kuljukka innosti yrittäjägaalassa. Varsinais-Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Hanna Munter alleviivasi maalaisjärkeä yrittäjyyttä säätelevässä lainsäädännössä. - Yrittäjiä koskeva säädäntö pitäisi kehittää pienet ensin -periaatteella. Tunnustuksensa ansainneet. Kyröläinen yrittäjä Olavi Vuori (vas.) sekä yläneläisen Tunnelmatuotanto Oy:n palkinnon noutanut Antti Mäkimattila. Juhlassa palkitut auranmaalaiset Teksti: Maria Rantanen Kuntakohtaiset yrittäjäpalkinnot Ehdotuksen palkitsemisesta tekevät Varsinais-Suomen Yrittäjät -aluejärjestöjen paikallisyhdistykset. Aura: K-market Aurantori, toimitusjohtaja Pertti Leppäkoski Kyrö, Pöytyä: Autokorjaamo O. Vuori Ky, toimitusjohtaja Olavi Vuori Marttila: Sähköurakointi Jari Sallasmaa Ky, toimitusjohtaja Jari Sallasmaa Tarvasjoki: Taksiliikenne Antti ja Liisa Pousar, toimitusjohtaja Antti Pousar Yläne: Ohjelma- ja Audiopalvelu Tunnelmatuotanto Oy, hallituksen puheenjohtaja Kyösti Mäkimattila Marttilalainen sähköyrittäjä Jari Sallasmaa (vas.) sekä tarvasjokelaiset taksiyrittäjät Liisa ja Antti Pousar odottivat palkitsemisvuoroaan Varsinais-Suomen yrittäjägaalassa. K-market Aurantorin kauppiaat Pertti ja Minna Leppäkoski noutamassa palkintoaan. Pystin luovutti Varsinais-Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Hanna Munter. Marttilan palkinto sähköyrittäjälle Yrittäjäasenne lähtee aina takaraivosta - Yrittäjä ei katso kelloa, laske työtunteja tai mieti, mikä viikonpäivä on. Yrittäjäasenne lähtee aina takaraivosta, painottaa sähköyrittäjä Jari Sallasmaa. Sallasmaa kuvailee kotikuntansa Marttilan kaltaisia maalaispitäjiä hyviksi paikoiksi yrittää. Pienikotoisuus tulisi nähdä voimavarana. Karinaisista lähtöisin oleva yrittäjä liputtaa myös maaseudun työmoraalia. - Täältä löytyy isäntäuskollisimmat ja reippaimmat työntekijät, hän uskoo. Sallasmaa hoitaa Marttilan maatilaansa yhdessä Anne-vaimon kanssa. Yhdessä veljensä kanssa hän viljelee kotipaikkansa tilaa. Pääasiallinen leipätyö miehellä on ollut reilut 20 vuotta oma sähköurakointiyritys. - Maatalous- ja sähkötyöt nivoutuvat Kaikki yrittäjät tarvitsisivat palkintonsa Työuraa takana 45 vuotta, joista 25 vuotta yrittäjänä. Kyröläisen Autokorjaamo O. Vuori Ky:n Olavi Vuori tuntee autot kuin omat taskunsa. - Yrittäjyys oli yksi haaveistani. Saa olla itsensä herra, vaikka työmäärä ja vastuu lisääntyikin. Erilaisia haasteita pitääkin olla. Mies yllättyi, kun paikallinen yrittäjäyhdistys ehdotti häntä vuoden pöytyäläiseksi Kunnat aloittavat elinkeinopoliittisen yhteistyön Auranmaalle kaksi yritysneuvojaa Auranmaalla tiivistetään vuoden vaihteessa elinkeinopoliittista yhteistyötä. Yhteisten yritys- ja elinkeinopalvelujen myötä auranmaalaisten kuntien käyttöön palkataan kaksi elinkeinoasiantuntijaa. Toisen asiantuntijan toimipistettä uumoillaan Auraan, toisen Pöytyälle. Yritysneuvojat voisivat liikkua aina sinne, missä heidän palveluitaan milläkin hetkellä tarvitaan. Tärkeä toimintaperiaate on ottaa aktiivisesti kontakteja jo olemassa oleviin yrityksiin, yhteistyön vastuukunnan, Auran, kunnanjohtaja Mika Joki pohtii. Joki uskoo, että koko alue hyötyy, kun elinkeinopalveluihin panostetaan. Elinkeinoasiantuntijoiden työsarkana olisi sekä palvella nykyisiä yrityksiä että houkutella alueelle uutta osaamista. Auran kaltaisen maaseututaajaman elinvoimaisuudelle on merkittävää, paljonko sillä on omaa elinkeinotoimintaa ja sitä kautta työpaikkoja oman kunnan sisällä. Kun kuntaan saadaan enemmän yrityksiä, palvelut paranevat ja ihmiset ovat kiinnostuneempia muuttamaan tänne. Tyytymättömyys ajoi kehittämään muuta Aura ja muu Auranmaa ovat tähän mennessä ostaneet yrityspalvelunsa vuonna 1995 perustetusta Loimaan seutukunnan kehittämiskeskuksesta, Yrityskolmio ry:stä. Loimaalla sijaitseva Yrityskolmio tarjosi muun muassa aloittavan yrittäjän palveluita, yritys- sekä hankintaneuvontaa ja alueellisia edunvalvontapalveluita. Aura päätti keväällä irtautua kehittämiskeskuksesta. Heinäkuuhun mennessä muut auranmaalaiset kunnat tekivät samoin. aika hyvin yhteen, sillä asiakaskunnassani on monta maatalousyrittäjää Varsinais-Suomen alueella. Kiireisintä on tietysti sesonkiaikaan eli keväällä ja syksyllä. Sähköyritys työllistää työtilanteesta riippuen lisäksi yhdestä kahteen työntekijää. Urakat vaihtelevat uudiskohteista remontteihin. - Opiskelin sähköasentajapuolta 1970-luvulla ja 1990-luvulla lisäkoulutin itseäni. Sain silloin muun muassa omat asennusoikeudet, Sallasmaa kertoo. Uutta virtaa tunnustuksesta Sähköurakointi Sallasmaa Jari Ky palkittiin Varsinais-Suomen yrittäjägaalassa vuoden marttilalaisena yrityksenä. Palkitsemisen taustalla on paikallinen, aktiivinen yrittäjäyhdistys yrittäjäksi. Vuori palkittiin marraskuussa Varsinais-Suomen yrittäjäjuhlassa Logomossa. - Kaikki yrittäjät tarvitsisivat palkintonsa, Vuori painottaa. Yhden miehen autokorjaamon palveluihin kuuluvat muun muassa huolto-, rengas- ja korjaustyöt sekä varaosapalvelu. - Kaiken merkkisiä autoja tulee korjaamoon sisään, osalla pääsee uloskin, Vuori vitsailee. Syynä irtautumiseen oli tyytymättömyys. Aura ei kokenut saaneensa riittävästi palveluita. Pienenä kuntana koimme, ettemme pystyneet vaikuttamaan tarpeeksi, Mika Joki toteaa. Kun elinkeinopalvelut tuodaan fyysisesti lähemmäs, niiden johdettavuus ja seurattavuus parantuvat. Joki kokee, etteivät auralaiset yrittäjät välttämättä osanneet hakea palveluita Loimaalta. Loimaa on paikallisille yrittäjille väärä suunta, sillä auralaisista 600 käy töissä Turun suunnalla, 50 Loimaalla. Osa auralaisyrittäjistä haki yritysneuvontaa Yrityskolmiosta, mutta osa myös Turun yrityspalvelukeskus Potkurista, Auran kunnanjohtaja vertaa. Panostus verkkopalveluihin Auran, Pöytyän, Marttilan, Koski TL:n, Oripään ja Tarvasjoen yhteistyö säilyy, mutta Loimaa jatkaa elinkeinopalveluiden tuottamista omalla mallillaan. Uskoisin, että meillä kuudella kunnalla on samat näkemykset, miten yrityspalvelut tulee tuottaa ja mitä Auranmaalle kaivataan, Mika Joki sanoo. Auranmaan elinkeinoyksikkö otetaan käyttöön ensi vuoden alussa. Asiantuntijoiden lisäksi tulee satsata verkkopalveluihin. Kunnat ovat sähköisessä asioinnissa tulleet vähän jälkijunassa, joten niihin tulee nyt kiinnittää huomiota. Silti ei saa unohtaa inhimillistä fyysistä palvelua, Joki jatkaa. Yhteistyön perustoiminnan arvioidaan kustantavan kunnille yhteensä euroa vuodessa. Tämä ei välttämättä ole merkittävästi halvempia ratkaisu kuin Yrityskolmio, mutta odotamme, että rahalle saataisi tulevaisuudessa paremmin vastinetta. Tekniikka ja materiaalit muuttuneet Auran kunnanjohtaja Mika Joki luottaa auranmaalaiseen elinkeinoyhteistyöhön. Aura on tulevien yritys- ja elinkeinopalvelujen vastuukunta. Meidän kuuden kunnan intressit ovat yhteiset, hän sanoo. Yrittäjäyhdistyksessä tyytyväisiä elinkeinoyhteistyöhön Auran Yrittäjissä ollaan tyytyväisiä, kun Auranmaan kunnat ryhtyvät yhteistuumin järjestämään elinkeinopalvelujaan. Aura osti aikaisemmin esimerkiksi yritysneuvontapalveluja Loimaan seutukunnan kehittämiskeskuksesta. Uskon palveluiden muuttuvan paikallisimmiksi, kun ne ovat täällä lähellä. Loimaa on iso ja kaukana, Auran yrittäjäyhdistyksen Hannu Hakala vertaa. Auran kunnanjohtaja Mika Joki toivoo yrittäjäyhdistysten lähtevän mukaan kuntien väliseen elinkeinoyhteistyöhön. Tavoitteen on, että saisimme yhdistykset mukaan ja loisimme hyvää ja tiivistä yhteistyötä, Joki sanoo. Teksti: Maria Rantanen eli käytännössä marttilalaiset yrittäjät. - Tuntuu todella hyvältä saada toisilta yrittäjiltä tällainen huomionosoitus. Tunnustus tuo ihan uutta virtaa. Palkinto luovutettiin Turun Logomossa. - Tajusin vasta noustessa lavalle, että sain tällaisen palkinnon. Ei se joka kerta osu kohdalle. Todennäköisesti vain kerran elämässä, mies kuvailee. Jari Sallasmaan sähköurakointi yritys valittiin vuoden marttilalaiseksi yritykseksi. Teksti: Maria Rantanen Ala on muuttunut hurjasti vuosikymmenten aikana. Autot ovat sähköistyneet ja kaikenlainen elektroniikka ja tekniikka ovat lisääntyneet. - Aiemmin autoissa ei ollut muovia. Nykyään EU vaatii, että ainakin eurooppalaiset autot pitää olla mahdollista kierrättää lähes sata prosenttisesti, Olavi Vuori kuvailee. Pitkän linjan yrittäjällä on paljon pitkäaikaisia asiakkaita. Eläkkeelle jääminen on kuitenkin alkanut mietityttää. - Olen pohtinut, että vähentäisin vähitellen töitä. Ei maailma tule valmiiksi minun toimestani. Töitä riittäisi aina. Teksti: Maria Rantanen Hakala uskoo yhteen hiileen puhaltamisen helpottuvan vuoden vaihteessa, kun elinkeinoneuvojat aloittavat pesteissään. Tukitoimintaa Aurassa kaivataankin esimerkiksi Leafin lähdön myötä. Olevassa olevia yrityksiä täytyy kuunnella ja kartoittaa heidän tarpeitaan, yrittäjäyhdistyksen puheenjohtaja jatkaa. Elinkeinoneuvojat voisivat auttaa myös sukupolvenvaihdoshaasteissa. Monesti on ongelmana, saadaanko yritykselle jatkajaa, kun vanha yrittäjä jää eläkkeelle. Neuvojat voisivat auttaa markkinoimaan yritystä niin, että jatkaja löytyy, Hannu Hakala ehdottaa.

4 6 Teksti: Maria Rantanen Haasteet motivoivat uutta puheenjohtajaa urakkatyönä. Putsasin Kivikarhulla, kivenkeruukoneen kanssa perunapeltoja ja omenapuurivejä kymmenen vuotta, mies muistelee. Viime vuodet Hartikka on työskennellyt tilapeittaajana. Minua voi kutsua siemenspesialistiksi. Lukion jälkeen opiskelin maatalousteknikoksi, Hartikka kertoo opinnoistaan. Pöytyän Yrittäjillä on oma toimitila Kyrön yrityskeskuksessa. Hartikka ehdottaa, että yhdistyksessä voitaisi järjestää enemmän tapahtumia. Omat verkkosivut olisi myös hyvä hankkia. Yhdistyksen täytyisi päivittää jäsenlistansa kuntoon, hän jatkaa. Tiukka ote vastoinkäymisiin Kyröläinen Reijo Hartikka on Pöytyän Yrittäjien uusi puheenjohtaja. Hän haluaa tuoda yhdistykseen tekemisen meininkiä. Pöytyän Yrittäjissä on vaikuttanut pari kuukautta uusi puheenjohtaja. Kyröläinen Reijo Hartikka haluaa tuoda yhdistykseen avoimuutta, yhteistyötä ja tekemisen meininkiä. Toivottavasti minä puheenjohtajana ja Juha Toriseva uutena sihteerinä tuomme yhdistykseen tuoretta virtaa, tilapeittaajayrittäjä Hartikka toivoo. Maanviljelijätaustainen mies kannattaa, että yrittäjät ja maanviljelijät puhaltaisivat aktiivisemmin yhteen hiileen. Haluaisin työskennellä yhdistyksen puheenjohtajana sovittelijahengessä. Pöytyän alue on haastava, koska täällä on useampia yrittäjäyhdistyksiä sekä erilaisia Reijo Hartikka tunnetaan kovana rallimiehenä. poliittisia ja alueellisia taustoja. Olen vasta muuttanut Turusta takaisin Kyröön, mutta olen jo entuudestaan tuttu näillä seudulla. Katson sen vahvuudekseni, Hartikka perustelee. Pöytyän Yrittäjien hallitus kä- sittää 12 jäsentä. Lupauduin puheenjohtajaksi, mutta varoitin hallitusta ennen valintaani. En ehkä toimi aivan totutulla tavalla, vaan olen enemmänkin oman tien kulkija. Puheenjohtajan ja sihteerin ei mielestäni kuulu tehdä kaikkia töitä. Vastuuta on jaettava. Jäsenlista kuntoon, uudet verkkosivut Reijo Hartikalla, 61, on värikäs työhistoria. Yrittäjyys lähti vuodesta 1987, jolloin hän aloitti maanviljelijänä isänsä tilalla sekä Hiven Oy:n alue-edustajana. Samalla hän ryhtyi putsaamaan kivisiä peltoja Jos eteen tulee ongelma, Reijo Hartikka haluaa syventyä pulman ääreen. Esimerkiksi hän antaa Kyrön maauimalan, joka suljettiin hygieniasäädösten vuoksi kaksi vuotta sitten. Kutsun kaikki kyröläiset mukaan info- ja ideariihen, jotta päästäisi ensi kesänä maauimalaan uimaan. Kunnalla ei ole rahaa, mutta yhdessä saamme aikaan, Hartikka painottaa. Vaikka maauimalahankkeen takana mies edustaa tavallista kyröläistä, hän on aktiivinen myös politiikassa. Hartikka on keskustan listoilta kunnanvaltuuston ja -hallituksen varajäsen sekä teknisen lautakunnan varajäsen. Luottamustoimien ja yrittäjäyhdistystoiminnan lisäksi Hartikalle rakas harrastus on ralliautoilu. Mies autoili nuorena Suomessa 1,6 TDCi 115 hv Start/Stop Titanium M6 5-ovinen 53tkm Pöytyän kunta puh. (02) tai Nissan Juke 1,6L DIG-T Nismo 2WD 6MT IMS 6tkm Skoda Octavia Combi 1,2 TSI Elegance 23tkm Teksti: Olga Pihlman ja Ruotsissa, nyt hän kapuaa kovaa vauhtia takaisin ohjaamoon. Sama pätee työhön kuin harrastukseenkin. Jos en olisi ollut sitkeä, en varmasti olisi koskaan ajanut ralliautoakaan. Minulla on tiukka ote vastoinkäymisiin, Hartikka kuvailee. Puh. (02) Fax (02) Yrittäjäyhdistykset enempi yhteistyöhön Auranmaalaisten kuntien elinkeinopoliittinen yhteistyö lisääntyy vuoden vaihteessa, kun kuusi kuntaa palkkaa kaksi yhteistä elinkeinoasiantuntijaa. Hartikka myöntää, etteivät Pöytyän Yrittäjät olisi halunneet lakkauttaa yhteistyötä Loimaan seutukunnan kehittämiskeskuksen kanssa. Turha jäädä märehtimään, vaan mennään eteenpäin. Yhteistyötä kannattaisi laajentaa yrittäjäyhdistysten välillä, Hartikka ehdottaa. Näillä näkymin toisen elinkeinoasiantuntijan fyysinen työpiste sijoitetaan Auraan. Toiselle neuvojalle voitaisi hankkia tilat Kyröstä tai Riihikoskelta. Hartikka ehdottaa Kyröstä paikaksi kunnantoimistoa tai yrityskeskus Tuulen Tytärtä. Pöytyän tulee saada uudesta elinkeinoyhteistyöstä kunnolla vastinetta, sillä se rahoittaa yhteistyömallin kuluista suurimman osan eli 40 prosenttia. Toivottavasti asiantuntijat tulevat lähestymään yrittäjiä avoimesti. Heidän tulisi kertoa yrittäjille suoraan, mitä he voivat tarjota ja kysyä, mitä yritykset todella tarvitsevat, Reijo Hartikka esittää. Tee hyvä kauppa Loimaalla! Ford Focus 7 Ford-challenger Genesis 44 M11 36tkm -11 KODINKONEET MYY KULJETTAA ASENTAA VIE VANHAT POIS. Kaikki samaan hintaan! AURAN KODINPISTE Meijerikuja 1, AURA p. (02) , Liike av. ma ja pe 9-18, la 9-13, muina päivinä Siemenet kuntoon Palvelemme ammattitaidolla ja nopeasti. Soita ja varaa aika Esa Pirinen jatkaa isänsä perustamaa yritystä. Teollisuuden muottien valmistuksessa riittää töitä Konetekniikka A. Pirinen Oy laajentaa toimintaansa. Aurassa sijaitseva muottityökaluja teollisuuteen valmistava yritys laajentaa tilojaan ja lisää henkilökuntaa kahdella. Laajennusta oli mietitty jo kauan, mutta asialle oli nyt pakko tehdä jotain. Nykymenolla toimitusajat olisivat venyneet liian pitkiksi. Tällä alalla on paljon töitä. Kysyntää uusillekin yrityksille olisi varmasti. Me kannamme oman kortemme kekoon ja siten pidämme kotimaista valmistusta yllä, sanoo yrittäjä Esa Pirinen. Asiakkaita on niin rakennus-, auto- kuin lääketeollisuudessakin. Yksi esimerkki asiakkaasta on sinappimerkki Matin Mainio Sinappi. A. Pirisen tiloissa valmistuu monelle tutun sinappipurkin korkit. Suurin osa tuotteista on valmiiden muovituotteiden sijaan muotteja. Yli neljäkymmentä vuotta sit- ten Esa Pirisen isä perusti yrityksen Aluksi toiminta oli alihankintana tehtyä sorvausta. Isän ostama ensimmäinen sorvi on edelleenkin yrityksen käytössä. Pian aloitettiin traktorin levikepyörien valmistus, mutta nelivetotraktoreiden myötä levikepyörien valmistus loppui ja toiminta siirtyi muottien valmistukseen. Pahin kilpailija Kiinassa Monet kotimaiset muotinvalmistajat muuttivat toimintaansa, kun teollisuuden muotteja alettiin tilata Kiinasta. Nyt kotimaista kilpailua ei juuri ole, vaan pahin kilpailu tulee Kiinasta. Kiinalaisia vastaan ei Esa Pirisen mukaan pysty kilpailemaan hinnalla, joten valttina on toimitusaika. Tehokkuus on tämän päivän sana tässä bisneksessä. Tuotteet pitää saada nopeasti asiakkaalle. Kun on lähellä asiakasta, pystyy olemaan joustavampi. Esimerkiksi jos asiakas haluaa jonkun muutoksen tuotteeseen, muutos on nopeampi tehdä lähellä, kuin lähettää tuote Kiinaan muokattavaksi, kertoo yrittäjä Esa Pirinen. Kuka?: Esa Pirinen, yrittäjä Yritys: Konetekniikka A. Pirinen Oy, valmistaa muottityökaluja muovi-, kumi ja silikonituoteteollisuuden tarpeisiin. Tekee myös erikoiskoneistusta ja muoviruiskupuristusta. Missä?: Aura Työntekijöitä: 6 Perustettu: Meiltä yli 350:n valikoimasta henkilö-, paketti-, ja asuntoautoja sekä vaunuja ja moottoripyöriä. Reilut hyvitykset, alennukset ja joustava rahoitus jopa ilman käsirahaa ja korkoa. Myös ostamme ja vaihdamme halvempaan. Asiakkaita on muun muassa autoteollisuudessa. Tästä muotista syntyy linja-auton kattoikkunan sähköisen avausmekanismin osa. TILAA AIKA HETI! VIHERVAKKA OY puh / Meijerikuja 3, Aura

5 8 9 Teksti: Olli Toivanen Ekologisten lämmitysjärjestelmien täyden palvelun talo Pöytyälle Petri Heikkilä ja Bio-Expert Oy siirtävät toimintaansa Pöytyälle. Liedossa aiemmin toiminut Bio-Expert siirtää toimintaansa kahdessa vaiheessa Pöytyän Riihikoskelle tonttikaupan vahvistuttua lokakuussa. Vielä tämän vuoden puolella valmistuu varasto tukemaan polttoaineiden toimitusta Turusta Vammalaan ulottuvalla ydintoiminta-alueella, ja ensi keväänä on tarkoitus aloittaa myös toimisto- ja huoltotilojen rakentaminen uudessa kotikunnassa. Uusiutuvia energiamuotoja, kuten pelletteja ja haketta, hyödyntävistä lämmitysratkaisuistaan tunnettu yritys pyrkii olemaan lähellä asiakkaitaan tuotteen koko elinkaaren ajan. - Toimitaan kuntien aluelämpölaitosten, höytylaitosten ja suuriin teollisuuskiinteistöihin soveltuvien lämmityslaitteistojen rakentamisessa kuin myös omakotitaloluokassa, ja meiltä löytyy koko lämmityspuolen kattavat järjestelmät niin hake-, pelletti-, klapi- kuin sähkö- ja öljylämmitykseenkin, kertoo Bio- Expertin Perustaja Petri Heikkilä. Uusi kotikunta ei saa kuin kehuja tulokkaalta. Hyvän sijainnin lisäksi päättäjiltä riitti ymmärrystä yrityksen tarpeille, ja lupa-asiat saatiin kuntoon joutuisasti. Toiminta alkoi virallisesti siirtyä Pöytyälle samana päivänä, kun maakaupan paperit allekirjoitettiin, ja siirtoprosessi on lähtenyt hyvään vauhtiin monen työntekijänkin kotiseudulla. - Yläne on nyt lämmennyt puolitoista vuorokautta pellettien avulla, Heikkilä naurahtaa kertoessaan Bio-Expertin rakentamasta kunnan 2,4 MW pelletti- ja 2,4 MW öljylaitteiston kaukolämpökeskuksesta. Ekologisessa lämmöntuotannossa kiehtookin erityisesti paikallisuus. Heikkilän mukaan ei myöskään ole mieltä käyttää lämmitykseen toiselta puolen maailmaa rahdattua öljyä, kun on parempikin vaihtoehto. Markkinoidenkin ehdoilla toimivat ympäristöystävälliset energiaratkaisut ovat yrittäjän arvomaailmaa lähellä. - Meidän rakentamamme kohteet ovat kokonaistaloudellisesti kannattavia. Takaisinmaksuaika on kohdallaan, ja verotulot jäävät kotikuntaan, Heikkilä lupaa. Bio-Expert on kasvanut kovaa tahtia perustamisestaan lähtien, tuplaten viime vuosina liikevaihtonsa jopa vuosittain. Haasteiksi ovat nousseet kasvun tuomien kiireiden lisäksi asiakkaiden vaikeudet rahoituksen ja vakuuksien järjestelyssä vaikeina aikoina. Neuvontaa voi kuitenkin pyytää myös investointitukien hakemiseen, ja erityisesti palvelupuolta onkin pyritty korostamaan. Ulkoistamistrendin sijaan yritys on pyrkinyt sisällyttämään täyden palvelun pakettiinsa kaiken suunnittelusta jälkimarkkinointiin. - Meillä on 24 tuntia vuorokaudessa päivystys ja suojattu serveri Naantalissa tiedonsiirtoa varten. Tarvittaessa voi vaikka älypuhelimella tarkistaa rehusiilon sisällön, kertoo Heikkilä, joka tosin luottaa yhä vanhaan Nokiaansa. Muuton myötä on jälleen aika kasvattaa palveluita ja verkostoja, ja Heikkilän viesti uusille naapureille on selvä: puhelin rohkeasti käteen. - Meiltä löytyy alihankinnan kautta 150 henkilöä ympäriltä, eli kaikkien uusien asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden soitot otetaan varmasti vastaan. KOKONAISVALTAISET LÄMMITYSRATKAISUT - lämpöä pienille ja suurille kiinteistöille - Soita ja kysy lisää! Petri Heikkilä Tuula Heikkilä MEILTÄ MYÖS PELLETTITOIMITUKSET! Simeoninkuja 12, Lieto Teksti: Olli Toivanen Huttulan Kukon Mikko Karell, Kirsi Nummela ja Petri Toivola uskovat yhdessä tekemiseen. Huttulan Kukossa uskotaan paikallisuuteen - Mitä jos koko homma voitaisiin ottaa omiin käsiin? Koko arvoketju, pellosta pöytään, toimitusjohtaja Mikko Karell kertoo kysymyksestä, jonka myötä Huttulan Kukko sai alkunsa. Virallisesti viime helmikuussa perustettu yritys lähti liikkeelle tuottajapariskunta Kirsi ja Marko Nummelan ehdotuksesta, ja kokki Jyrki Sukulan, Karellin ja tehtaanjohtaja Petri Toivolan liityttyä mukaan oli projektin ydinryhmä, itse kuvailtu puolihullu porukka kasassa. Broilerinsa Huttulan Kukko pyrkii tuomaan markettien hyllyille vuoden 2014 alkupuolella. - Jyrkin vastuulla on, että tuotteet näyttävät ja maistuvat hyvältä, luonnonmukaisilla mausteilla. Niin kuin kokki sen tekisi, Karell kertoo luovan johtajan roolista. Alkutuotanto tapahtuu Nummeloiden Koski TL:n tilalla uuden hautomon ja kasvattamon tukemana, ja uusi teurastamo nousee Lietoon, jossa kunnan yhteistyökyky saa runsaasti kiitosta yrittäjiltä. - Siellä ollaan erittäin yrittäjäystävällisiä. Olihan se aika uskomatonta, kuinka nopeasti kaikki järjestyi, kiittelee talous- ja hallintojohtaja Kirsi Nummela. Kuluttajatietoisuuden kasvaessa Huttulan Kukko on kestävällä pohjalla, sillä tuotteen koko elinkaari on jäljitettävissä ja vieläpä lähikuntien alueella. Kaikilta yhteistyökumppaneilta edellytetään samanlaista arvomaailmaa, joka toi yrityksen perustajatkin yhteen. Näihin arvoihin kuuluvat kotimaisen ruokatuotannon arvostaminen, työntekijöiden jaksaminen ja ympäristöystävällisyys, jonka edistämiseksi on otettu isoja askeleita. Jätteiden osalta pyritään nollatoleranssiin ja hiilijalanjälkeä halutaan pienentää muun muassa rehujen lähituotannon ja olkilämmityksen avulla. - Laitteiden osalta käytetään uusinta tekniikkaa, jossa on ympäristöasiat otettu huomioon, Toivola lisää Liedon teurastamoon viitaten. Tavoite on selkeä. Huttulan Kukko pyrkii siipikarjatuotannon laatukärkeen. Pitkään maatalousalan suuryrityksissäkin toiminut ryhmä ei kuitenkaan sorru kilpailijoiden aliarvioimiseen. Liian vertailun sijasta pyritään silti pikemminkin muuttamaan kriteeristöä, jolla toimintaa arvioidaan. Kun kansainvälinen hintakeinottelu ja geenimuuntelu ovat yhä suuremman huomion kohteena, haluaa Huttulan Kukko erottua toiminnan läpinäkyvyydellä. - Kyllä pyritään lisäämään tietoa myös. Lapset vieraantuvat maaseudusta ja ruoka tulee vain marketin hyllyltä, Karell ja Toivola valittelevat, mutta eivät silti ole valmiita ottamaan idealistin viittaa harteilleen. Huttulan Kukon toivotaan silti toimivan esimerkkinä. Uuden yrityksen myötä on koko porukka saanut sanoa hyvästit kahdeksasta neljään -päiville, jos sellaisia koskaan olikaan. Yhteishenki ja pilke silmäkulmassa tekeminen on kuitenkin saanut Huttulan Kukon rakentamisen tuntumaan hyvällä tavalla harrastukselta. - Jos työ on mielenkiintoista, sitä jaksaa tehdä. On myös hienoa, että nyt minulla ja Markolla on samanhenkisiä ihmisiä ympärillä, Nummela toteaa. Kaikki tavanomaiset kanojen ja sikojen rehuseokset Rehuxilta. Nyt myös luonnonmukaiseen tuotantoon soveltuvat tiivisteet. Työvoimanvuokraus - Lomituspalvelut Kanojen siirto- ja lopetustyöt Siivouspalvelut - Kanala-asennus ja -huolto Siiloasennukset - Tuholaistorjunta Puh Myynti facebook.com/agrikumppanitoy

6 10 Teksti: Paula Pihlava Teksti: Paula Pihlava Kilpailussa pienen yrityksen vahvuus on joustavuus Lähiruoka houkuttelee Loimaan keskustaan Lähi- ja luomuruoasta nauttivan kannattaa suunnata Loimaalle. Marraskuussa kaupungin keskustaan on avattu lumoava lähiruokakauppa. Samassa tilassa olevassa kahvilassa voi nauttia käsinleivottuja herkkuja. Ajatus kaupan perustamisesta syntyi hyvin lyhyessä ajassa. Elokuussa viisi Loimaan seutukunnan tilaa kokoontui yhteen miettimään erilaisia tapoja kehittää lähiruoan markkinointia. Ideoita syntyi omasta puodista, verkkokaupasta ja ruokapiirin perustamisesta. Lokakuussa tilojen yrittäjät perustivat Hyvvvää Läheltä Osuuskunnan, joka ylläpitää kaikkea toimintaa. - Loimaan seudulla on valtavan monipuolinen lähiruoan tarjonta. Yhteistyössä on voimaa, ja meidän on helpompi markkinoida tuotteitamme yhdessä. Halusimme luoda paikan, johon ihmisten olisi helppo tulla ja josta he saisivat yhdellä reissulla useita tuotteita, osuuskunnan hallituksen puheenjohtaja ja Wanha Kanalan yrittäjä Jaana PirttisaloMäkelä kertoo. Puhdasta, kotimaasta tuotettua ruokaa - Mitä paremmin teemme työmme, sitä paremmin ala kasvaa ja luo uusia työpaikkoja. Nyt on korkea aika lähiruoan arvostukselle, Pirttisalo-Mäkelä vastaa, kun häneltä kysyy lähiruoan suosiosta. Pirttisalo-Mäkelän mielestä ihmiset ovat nykyään kiinnostuneempia ruoan alkuperästä kuin aikaisemmin. Osuuskunnan yrittäjät haluavat korostaa tuotteidensa puhtaita makuja ja tarjota terveellistä ruokaa. - Pientuottajina meille on tärkeää, että tuotteiden laatu säilyy hyvänä. Wanha Kanalan leivonnaiset ovat käsintehtyjä eli pullan pitää maistua pullalta. Haluamme myös pitää hinta-laatu-suhteen kilpailukykyisenä. Kun itse pyöritämme kauppaa, ylimääräiset välikädet jäävät pois, Pirttisalo-Mäkelä sanoo. Loimaan keskustassa olevan kaupan lisäksi yrittäjät jatkavat normaalisti omilla tiloillaan, joista erilaista lähi- ja luomuruokaa voi myös ostaa. Lähiruokaa verkosta HY AA TI LÄ OK HE L TUO TETTU A Jouko Saarisella on ollut koko uransa kiireisin kevät ja kesä. Eikä kiire ole laantumassa, vaan leipomokoneita ja tuotantolinjoja valmistavalla Jostec Oy:lla tehdään tiiviisti töitä ensi vuoden puolelle asti. - Tämä buumi on palkkio viimeisen kymmenen vuoden aikana tehdystä kehittelytyöstä. Nyt se alkaa maksaa palkkaansa, yrityksen toimitusjohtaja Jouko Saarinen toteaa hymyillen. Saarisella on yli 40 vuoden kokemus leipomokoneiden valmistamisesta ja kehittelystä. Lähes kymmenen vuotta alalla oltuaan hän perusti oman yrityksensä Jostec Oy:n. - Kipinä oman yrityksen perustamisesta syttyi, kun toisessa työpaikassa lähdin kehittelemään piirakanrypytyslaitetta, mikä oli uutta siihen aikaan. Halusin luoda oman yrityksen, jolla pystyn rahoittamaan tuotteiden kehittelyn. Osuuskunnan ja kaupan ohella yrittäjät pyörittävät normaalisti omia tilojaan. Mäkelän tilan emäntä ja Wanhan Kanalan yrittäjä Jaana Pirttisalo-Mäkelä nauraa, että joskus tunteja on vuorokaudessa liian vähän. markkinointi ja myyminen ovat tätä päivää. Siksi osuuskunta halusi perustaa myös verkkokaupan varsinaisen puodin ohelle. - Verkkokaupasta voi tilata valmiita paketteja, jotka saa noutaa puodista. Asiakas voi olla varma, että saa tuoretta tavaraa ja haluamansa määrän. Me emme tee tavaraa varastoon, jonka takia kaikkia tuotteita ei välttämättä ole saatavilla haluttu määrä joka päivä, Pirttisalo-Mäkelä toteaa. Tuotekehittely ja valmistus tehdään itse Hyvvvää Puodin O V - Hyvvvää Läheltä Osuuskunnan perustajajäsenet ja kaupan ylläpitäjät ovat Teppo Heikkilän luomutila, Rintalan lammastila, Wanha Kanala/Mäkelän tila, Riihipuoti Oy ja Poutakesän Pienmeijeri Oy. - Osuuskunta ottaa mielellään myyntiin eri lähiruokatuottajien tuotteita. - Kaupasta voi ostaa myös muiden tuottajien tuotteita. LÄ Jostec Oy valmistaa parhaillaan suuria tuotantolinjoja Suomeen ja Viroon. Yrityskolmio järjesti keväällä koulutuksen, jossa lähiruokatoimittajia neuvottiin digitaalisen markkinoinnin hyödyistä. Tapaamisen yhteydessä yrittäjät saivat idean yhteisen Facebook-sivun perustamisesta. - Hyvvvää lähiruokaa Loimaan seudulta -sivu kertoo tarinoita lähiruoan tuottamisesta ja näyttää, keitä tuotteen takana on. Tarkoitus on kasvattaa myös lähiruoan arvostusta, Riikka Peippo Yrityskolmiosta kertoo. Facebook-sivulta voi seurata myös uuden kaupan kuulumisia. Verkossa tapahtuva Katri Virtanen, käsityöläinen V Ä Ä PU V RU 11 AVAJAISET ke klo Jouko Saarisen mukaan suurin kehitys alalla on tapahtunut laitteiden ohjaustekniikassa. Nykyään kaikki koneet ovat logiikkaohjattuja, jolloin muun muassa niiden päivittäminen on helppoa. Kauppalankatu 2 - Loimaa Avoinna: To 14-19, Pe 9-17, La VVVAAPUOTI.FI VALTUUTETTU SOPIMUSHUOLTO T:mi Samuli Rintala YLÄNE LOIMAA Jostec valmisti aluksi muun muassa munkinpaistolaitteita. Myynnin myötä se pystyi tekemään tuotekehittelyä ja monipuolistamaan tarjontaansa. Yritys ei tee alihankin- taa, vaan suunnittelee ja valmistaa itse tuotteensa. Jostec hakee parhaillaan uutta suunnittelijaa töihin. Nykyään paistolaitteiden lisäksi yrityksellä on oma kappaletavaralinjan tuoteperhe, joka on ollut Jostec:n tuotannon ydin viimeiset kymmenen vuotta. Samoilla koneilla voidaan tehdä säätöjä muutamalla esimerkiksi erilaisia viinereitä, korvapuusteja ja leipää. Koneiden tehosta kertoo paljon se, että ne voivat valmistaa esimerkiksi 2000 pitkoa tai palaleipää tunnissa. - Valmistamme yrityksille räätälöityjä tuotantolinjoja, joiden pituus voi vaihdella 5 24 metriin. Linjalla leivonnainen tai leipä valmistetaan taikinan kaulimisesta koristelemiseen ja paistamiseen asti. Missään vaiheessa ei tarvita käsityötä, Saarinen kertoo. Yhteistyösopimus tehostamaan vientiä Suuria tuotantolinjoja pystyy myymään Suomessa vain rajallisesti. Kotimaan jälkeen Ruotsi on Jostec:n tärkein vientikohde. Yritys tekee vientiä myös muun muassa Balkanin maihin. - Suomi on maana tuntematon ulkomailla, ja se vaatii yritykseltä hyvää myyjää, jotta saadaan luotua asiakaskontakteja. Kilpailemme siellä 100- tai jopa 1000-henkisten konevalmistajien kanssa, Saarinen sanoo. Pienellä yrityksellä on kuitenkin omat etunsa suurempiin verrattuna. Se pystyy joustamaan paremmin, ja päätöksenteko on helpompaa. Viime vuonna yritys solmi merkittävän yhteistyösopimuksen Leipurin Oy:n kanssa. Yhteistyöllä Jostec haluaa tehostaa myyntiään ja ulkomaan vientiä Puolaan ja Venäjälle. - Yhteistyö tuo meille lisää uskottavuutta, joka pienellä yrityksellä on monesti ongelma suurempien kanssa kilpailtaessa. Työmäärämme ei vähenny, koska olemme koko prosessissa mukana Leipurin Oy:n kanssa, Saarinen täsmentää. Saarisen suunnittelema piirakanrypytyslaite korvasi 6 8 ihmisen työn. Ongelmien ratkaisu kiehtoo häntä ja sai aikoinaan lähtemään alalle. Haluan tarjota ja suunnitella ratkaisuja, joilla saadaan helpotettua leipomoiden työtä.

7 12 Teksti: Paula Pihlava Teksti: Paula Pihlava Suhdannemuutosten kanssa on elettävä Solupak Oy:ssa tämän vuoden sesonki alkaa olla takana. EPS-eristeitä eli puhekielessä styroksia valmistavalla yrityksellä kiireisin aika on kesällä, jolloin rakennetaan ja korjataan taloja eniten. Solupak valmistaa erilaisia lämpöeristeitä, joita voidaan käyttää lattiasta kattoon, rakennuksen sisä- ja ulkopuolella. - Kun isäni perusti yrityksen 1985, se teki kolmea eristekovuutta. Nykyään meillä on valikoimissa lähes 20 tuotetta, yrityksen toimitusjohtaja Jukka-Pekka Sintonen kertoo. Eristepaksuudet ovat kasvaneet vuosien aikana rakennusmääräysten muuttuessa. Siksi raaka-ainevalmistajat ovat kehittäneet myös uudenlaisia polystyreeniraaka-aineita, joista valmistettujen tuotteiden lämmöneristävyys voi olla jopa 20 prosenttia tavanomaista parempi. Solupak valmistaa Carbon-tuotemerkillä harmaan väristä eristettä tavallisten valkoisten EPS-eristeiden rinnalla. Suhteellisen uusi tuote sopii erityisesti matalaenergia- sekä passiivirakentamiseen ja kohteisiin, joissa rakennepaksuus halutaan pitää pienenä. - Olimme 90-luvulla ensimmäisiä, jotka valmistivat Suomessa lämpöarvoltaan parempaa harmaata eristettä. Tuote on kuitenkin vasta viime vuosina lyönyt kunnolla läpi, ja sen valmistus on lisääntynyt reilusti, Sintonen sanoo. Perhe suuri voimavara Solupak on perheyritys, jolla on 10 työntekijää. Jukka-Pekka Sintosella on ollut erilainen vuosi takana ja uutta opittavaa. Hän siirtyi Jukka-Pekka Sintonen sanoo, että jokainen työpäivä on erilainen. Hän on tehtaan puolella tuotannossa mukana, hoitaa asiakassuhteita ja markkinoi tuotteita. 13 vuoden vaihteessa toimitusjohtajan töihin, kun hänen isänsä nukkui pois vaikean sairauden uuvuttamana. Hänen siskonsa Leena-Maija Mecklin aloitti hallituksen puheenjohtajana. - Se on suuri voimavara, että perhe on mukana yrityksessä. Olen itse ollut pienestä pitäen töissä täällä. Joka päivä on erilainen, ja tekemällä oppii, Sintonen kertoo. Rakennusala laskusuhdanteessa Sintonen sanoo kilpailun olevan tiukkaa alan suhdanteiden takia. Rakentamisen määrä on laskenut viime vuoden alusta lähtien. Rakennusteollisuus ilmoitti lokakuussa, että tänä vuonna ala supistuu kolmen prosentin verran ja ensi vuosi mennään vielä laskusuhdanteessa. Esimerkiksi asuntoja on rakennettu tänä vuonna kuusi prosenttia vähemmän kuin Suhdannemuutosten kanssa on vain elettävä ja pitää olla kova usko, että rakennusurakat lähtevät kasvuun vuoden päästä, Sintonen toteaa. Solupak Oy on pieni yritys alan kilpailijoihin verrattuna. Koko on kuitenkin yrityksen vahvuus, sillä se pystyy kilpailemaan ketteryydellään. Solupakilla on oma kuljetuskalusto, jotta toimitukset onnistuisivat mahdollisimman joustavasti. Sintonen suunnittelee yrityksen valikoiman laajentamista tulevaisuudessa. - Palasin juuri Saksasta alan messuilta, jossa kävin tutustumassa uusiin mahdollisuuksiin. Haluamme laajentaa tuotevalikoimaa entistä kattavammaksi. Vanha yläkoulu avasi ovensa kahvilana Marttilan vanha yläkoulu koki keväällä muutoksen, kun yrittäjä Mirka Laine-Pietilä avasi sen tiloihin kahvilan. Vanha hirsirakennus remontoitiin sen ikää ja historiaa kunnioittaen tunnelmalliseksi kahvila-myymälä Leijona ja Satakieleksi. - Tämä on ollut lapsuudesta asti unelmanani. On mukavaa tarjota ihmisille paikka, jossa voi rentoutua ja jutustella, Laine-Pietilä kertoo. Laine-Pietilä muutti vanhaan kansakouluun miehensä kanssa Rakennukseen tehtiin hänelle oma ateljee ja myymälä Oprikka, jossa Laine-Pietilä myi kansallispukukankaista itse valmistamiaan moderneja tuotteita kuten laukkuja ja tyynyjä. Leijona ja Satakielestä saa edelleen ostaa samoja tuotteita. - Kun remontoimme rakennusta mieheni kanssa, sain idean kasvattaa myymälätilaa ja perustaa siihen kahvila. Kuluneet puoli vuotta on ollut todella mukavaa, ja ihmiset ovat ottaneet kahvilan positiivisesti vastaan. Itse olen saanut opetella paljon kaikkea uutta, Laine-Pietilä toteaa tyytyväisenä. Leijona & Satakieli on katettuna kaikiille aisteille. Joulukuun konsertti jatkaa kulttuuritapahtumien ketjua. Kulttuuria kahvin lisäksi Laine-Pietilä leipoo itse kaikki kahvilan leivonnaiset ja kakut. Osa resepteistä on lähtöisin Hollannista, jossa hän asui 10 vuotta. - Ideoita kahvilan ja myymälän kehittämiseen on paljon, ja toteutan niitä pikkuhiljaa. Suuri haaveeni olisi saada puutarhaan taideteoksia, joita pääsisi katsomaan samalla, kun nauttii kahvilan tarjonnasta, LainePietilä sanoo. Yhden toiveen hän on jo toteuttanut. Jo muuttaessaan entiselle koululle 2003 Mirka Laine-Pietilällä ja Harri Pietilällä oli ajatuksena järjestää tiloissa kulttuuritapahtumia. Sunnuntaisalonki-kahvikonsertti järjestettiin kahdesti syksyllä, ja lisää tapahtumia on luvassa. MARTTILA Yllättävän lähellä Uudet Tervaskannonmäen omakotitontit koulun, päiväkodin ja liikuntapalveluiden välittömässä läheisyydessä ovat nyt myynnissä. Tontti Angervo Hortensia Juhannusruusu Jasmike Kuusama Vatukka Syreeni Paju Kanukka Pioni Paatsama Haapa Koivu (varattu) Jalava Pihlaja (varattu) Tammi Pinta-ala (m2) Hinta ( ) Esittelemme tontteja mielellämme! Marttilan kunta Härkätie 773, MARTTILA (02) / kunnanjohtaja Carita Maisila - Molempien konserttien järjestäminen oli todella kivaa ja juuri sellaista, mitä olen halunnut tehdä. Meillä on joulukonsertti, jossa pääsee laulamaan yhdessä ja loppiaisena on seuraava konsertti, Mirka LainePietilä iloitsee. Ideoita Englannista asti Mirka Laine-Pietilän mielestä Marttilassa on ollut tarvetta kahvilalle. Leijona & Satakielessä käy asiakkaita ja matkailijoita myös muilta paikkakunnilta. - Olen vasta alkuvaiheessa kahvilan kanssa, ja markkinointia pitää tehdä vielä paljon, Laine-Pietilä pohtii. Uusia ideoita Laine-Pietilä on saanut Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry:n järjestämästä kansainvälisestä hankkeesta. Local Food - Lähiruokaa Jokivarresta kansainvälisesti -hanke on esitellyt siihen osallistuville yrittäjille muiden paikallisten yritysten toimintaa. Noin 1,5 vuotta kestävän hankeen aikana suomalaiset yrittäjät ovat päässeet vierailemaan myös Ruotsissa ja Englannissa. Sen lisäksi Laine-Pietilä sai lokakuussa ruotsalaisia ja englantilaisia vieraita omaan kahvilaansa. - Tapaamisista on ollut paljon hyötyä, koska niissä on oppinut, mitä kaikkea omalla seudulla on. Englannin matkalla huomasi, miten hyviä englantilaiset ovat puhumaan ja markkinoimaan omia tuotteitaan. Siitä sai inspiraatiota, miten itsekin voisi rohkeasti kertoa omasta yrityksestään ja tuotteistaan, Laine-Pietilä toteaa.

8 14 Teksti: Maria Rantanen Teksti: Olga Pihlman Yksinyrittäjä pärjää yhteistyöllä Kuntapohjainen yrittäjäpalkinto Aurantorille K-market laajensi 400 neliöllä K-market Aurantorissa on ollut tänä vuonna erityisen työntäyteistä. Kaupan tilat kasvoivat vajaassa vuodessa 700:sta neliöön. Kokonsa puolesta marketti voisi vaihtaa statustaan K-supermarketiksi. Kauppa halutaan kuitenkin pitää markettina, Auran kokoiseen pitäjään sopivana. Olemme laittaneet täällä kaikki täysin uusiksi. Remontti alkoi huhtikuussa, Aurantorin kauppias Pertti Leppäkoski kertoo. Osasyynä laajennukseen oli Alko, joka siirtyy Salen luota Kmarketin yhteyteen. Alko perusteli muuttohaluaan liikenteellisillä syillä. Laajennuksen myötä parkkiruutuja on tehty 60 eli niiden määrä on lähes tuplattu, Leppäkoski laskee. Täyttä työtä vuodesta 2000 Leppäkoski osti Savirannankujan kiinteistön pakkohuutokaupasta vuonna Hän perusti rakennukseen K-kaupan vuonna 2000 eli yrittäjätaivalta on miehelle kertynyt reilut 13 vuotta. Kaupan toisena yrittäjänä työskentelee vaimo Min- 15 na Leppäkoski. Tässä kohtaa voi todeta, että ratkaisu yrittäjäksi ryhtymisestä ei ollut väärä, mutta ei se helppoa ole ollut. Vuodet ovat vaatineet rutkasti töitä. Kauppiaan työhön kuuluu rahaliikenteen hoito, marketin johto ja yhteydenpito Keskoon. Samalla hänelle kuuluu osa tuotteiden tilausvastuusta ja rakennukseen liittyvät talonmiehen hommat. Osallistun samalla myös kaikkiin kaupan töihin, Leppäkoski jatkaa. Kaupan henkilökunta käsittää yhdeksän työntekijää, joista yksi palkattiin tammikuussa laajennusta silmällä pitäen. Joulukuussa kartoitetaan, onko laajennus tuonut mukanaan tarvetta lisäkäsille. Kesäisin kaupan palveluksessa hääräävät myös kauppiaspariskunnan kolme lasta. Haastetta hetkeksi Pertti Leppäkoski ja K-market Aurantori palkittiin Varsinais-Suomen Yrittäjien gaalassa. Kuntakohtaista tunnuksen antoivat Auran Yrittäjät. Tunnustuksessa kiitettiin eri- Käsityöyrittäjät ovat usein yksinyrittäjiä. Yhä hektisemmässä kaupankäynnissä tuotevalikoimalta vaaditaan laajuutta ja valikoiman pitää uudistua koko ajan. Yläneläinen Katri Virtanen on ollut käsityöyrittäjänä yli kolmekymmentä vuotta. Eri käsityöyrittäjien yhteistyö on auttanut pysymään mukana kilpailussa. Lähes kolmekymmentä vuotta Yläneellä Mynämäen- ja Turuntien risteyksessä on ollut Nuppari-käsityöliike. Käsityöläinen Katri Virtanen muutti liikkeineen Yläneelle 80-luvun loppupuolella. Yritys syntyi jo 1980-luvun alussa. Nykyään paitoja ja kodintekstiilejä valmistavan ja myyvän liikkeen tuotetarjonta on kymmenien vuosien aikana muuttunut. Aloitin niin, että kudoin kangaspuilla ja tein mattoja ja pellavatuotteita. Tein myös neulekoneella neuleita. Pikku hiljaa on pitänyt siirtyä sellaisiin tuotteisiin, joita on nopeaa tehdä, sanoo Virtanen. tyisesti rohkeutta ryhtyä laajentamaan epävakaasta taloudellisesta tilanteesta huolimatta. Kyllä tässä oli kieltämättä haastetta vähäksi aikaa, Leppäkoski naurahtaa. Hän on kuitenkin iloinen saadusta huomiosta. Mukavaa kun työtä arvostetaan ja tekeminen huomataan. Nyt toki tähdätään siihen, että myynti kasvaisi, jotta iso investointi saataisi katettua. Kauppamme valtteja ovat laadukkaat tuotteet, tuoreus ja erinomainen henkilökunta, Leppäkoski korostaa. Kuka?: Pertti Leppäkoski, 50-vuotias auralainen yrittäjä. Maatalousalan toisen asteen koulutus. Aiemmin maanviljelijänä ja 15 vuotta myyntitöissä Hankkijalla. Harrastaa ulkoilua, hyötyliikuntaa, mökkeilyä, yhdistystoimintaa ja talvisin hiihtoa Yritys: K-market Aurantorin kauppias, yrittäjänä myös Minna-vaimo Perustettu: 2000 K-market Aurantorissa elettiin lokakuussa remontin keskellä. Kyllä tässä jo kaipaa normaalia kaupan arkea, marketin kauppias Pertti Leppäkoski naureskeli. Teksti: Paula Pihlava Taksinkuljettajan työ käynyt läpi suuria muutoksia Antti ja Liisa Pousarilla on kaksi autoa, joista toinen on tilataksi. Taksiliikenteen yrittäjän arki on muuttunut paljon viime vuosina. Tarvasjokelainen Antti Pousar on ollut alalla yli 40 vuotta ja nähnyt sen kehityksen. Vaimo Liisa Pousar on ollut taksinkuljettajana yli 25 vuotta. - Kelan suorakorvausmenettelyn myötä ajot ovat vähentyneet paljon. Ennen kilometrejä kertyi vuosittain yhdelle autolle. Nyt niitä tulee noin , Antti Pousar kertoo. Vuonna 2010 Kela ja Suomen Taksiliitto solmivat sopimuksen, jonka myötä Kela pyrkii säästämään matkakorvauksissa ja paperityössä. Jotta asiakas saa Kelakorvaukset suoraan, hänen tulee tilata taksi Kela-keskukselta eikä taksinkuljettajalta kuten ennen. Keskus lähettää kuljettajan kämmenmikroon ilmoituksen, johon hänen tulee vastata kahden minuutin sisällä, muuten kuljetus siirtyy jonossa seuraavalle. Pousarit huomauttavat, että autoissa jo oleva laitteisto olisi mahdollistanut Kela-korvauksen suoraperinnän suoraan autossa, jota ei saa kuitenkaan tehdä. Asiakas voi silti edelleen tilata haluamansa taksin ja maksaa kyydin itse. Tällöin kuljettaja hakee Kela-korvauksen jälkeenpäin kuten ennen muutosta. Tärkeintä on tyytyväinen asiakas Maaseutukuntien taksiyrittäjät kärsivät Kelan suorakorvaus-muutoksesta eniten. - Muutoksen takia hukka-ajo on lisääntynyt valtavasti. Kuljetan tarvasjokelaisen Turkuun sairaalaan, mutta en saa jäädä odottamaan häntä. Joudun ajamaan takaisin tyhjällä autolla, ja turkulainen kuljettaja tuo asiakkaan takaisin. Sairaalapaikkakunnan kuljettajat hyötyvät tästä, koska he saavat osan maalaiskuntien ajoista, Antti Pousar toteaa. Nykyään suurin osa taksien ajoista on koulukuljetuksia ja Kelakuljetuksia. Pousarit kertovat, että taksi-yrittäjän ammatti on muutakin kuin autolla ajamista. Asiakkaan puolesta voidaan käydä kaupassa ja apteekissa, tilata lääkäri tai parturi. - Tässä työssä asiakassuhteiden solmiminen on tärkeää. Meillä on vakioasiakkaita, joiden kanssa olemme hyviä tuttuja, Liisa Pousar sanoo. Antti ja Liisa Pousar ovat tunnettuja ja pidettyjä taksinkuljettajia Tarvasjoella. Pitkä ura alalla vaatii yrittäjähenkeä, ja se palkitaan tänä vuonna Tarvasjoen Yrittäjät ry:n kuntakohtaisella yrityspalkinnolla. Pousarit ovat hyvin otettuja saamastaan tunnustuksesta. - Tätä työtä jaksaa tehdä hyvien asiakkaiden ansiosta, Liisa Pousar toteaa. Tuotteet tehdään valmiille, pakkatavarana ostetuille, kankaille. Virtanen, yhdessä tyttärensä kanssa, suunnittelee, piirtää, valottaa ja painaa kuviot kankaalle ja tekee niistä tuotteet. Asiakas voi myös itse vaikuttaa tuotteiden ulkonäköön. Kokonaan uusia kuvioita ja tyylejä asiakkaalle ei tehdä, mutta valmiista mallikuviosta voi suunnitella mieleisensä kuosin. Nopeammin ja enemmän Kolmessakymmenessä vuodessa myös kaupankäynti on muuttunut. Eri tuotteita pitää olla paljon ja niiden pitää uudistua nopeasti. Jos tuote ei myy, sen tilalle pitää kehittää vauhdilla uusi. Kaupankäynti on nykyään hektistä. Pitää olla sitä, mistä valita. Käsityöläisten on pakko pysyä samassa tahdissa, sanoo Katri Virtanen. Virtanen on pysynyt vauhdissa mukana yhteistyöllä. Hän on aina Katri Virtasta inspiroi luonto ja se, mitä hän näkee ympärillään. ollut mukana käsityöläisten yhteisprojekteissa. Kesäisin Yläneellä järjestetään Taidokkaasti käsin -tapahtuma, jossa useat käsityöyrittäjät myyvät yhdessä tuotteitaan. Sen lisäksi Virtasella ja viidellä muulla käsityöläisellä on yhteinen liiketila Aitoi Turun keskustassa. Yhteisliike on säilyttänyt keskeisen sijaintinsa jo vuodesta Työkavereiden lisäksi yhteistyö tarjoaa laajemman tuotevalikoiman. Liiketilassa ovat rinnakkain niin tekstiili-, keramiikka- ja kynttilätuotteet. Kukaan ei tule ihan yksin toimeen. Pitkän päälle ainakaan, painottaa Virtanen. Kuka?: Katri Virtanen, käsityöläinen Yritys: Nuppari, käsintehtyjä kodintekstiilejä ja paitoja val- mistava ja myyvä yritys Sijainti: Yläneellä ja Turun keskustassa Aitoi-liikkeessä Perustettu: 1980 Syksyllä 2013 sekä Tilastokeskus että Suomen Yrittäjät toteuttavat tutkimuksia yksinyrittäjistä. Esimerkiksi Tilastokeskus haluaa selvittää, millainen työtilanne yk- sinyrittäjillä on ja millaisissa työoloissa he työskentelevät, kerrotaan Suomen Yrittäjien uutisessa Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2014! SATAKUNNAN PAINOTUOTE OY Ratastie 6, KOKEMÄKI puh Taksin ajamiseen liittyvät laitteet ovat lisääntyneet. Antti Pousar puhaltaa alkolukkoon ennen kuin hän saa käynnistää autonsa.

9 16 17 Teksti: Olli Toivanen Teksti: Olga Pihlman Suviranta etsii ostajaa Olimme vähän turhan vanhoja, kun aloitimme tämän työn. Itse olen jo eläkkeellä ja vaimo on jäämässä eläkkeelle, sanoo maaseutumatkailuyritys Suvirannan isäntä Matti Partala. Yläneen Elijärven rannalla sijaitseva Suviranta on ollut nyt kaksi vuotta myynnissä. Ostajaa ei ole vielä löytynyt. Jonkin verran on ollut kiinnostuneita. Ostajat ovat näinä taloudellisina aikoina varovaisia ja rahoituksen saaminen on varsin tiukkaa. Paikat ovat kunnossa ja toimintaa on, joten tästä on hyvä jonkun jatkaa, perustelee Partala. Ympärillä on vain luonto Partala etsii vaimonsa kanssa Suvirannalle jatkajaa. Kuka?: Matti ja Hanna Partala Suvirannan yrittäjät (isäntä ja emäntä) Yritys: Juhla-, kokous-, sauna- ja aktiviteetti maaseutumatkailuyritys Suviranta Missä?: Yläneen Elijärven rannassa. Perustettu: Laajennettiin 2001, jolloin Suvirannan omistus siirtyi nykyisille yrittäjille Kuvittele tilannetta, kun joku tulee Kaukoidän suuresta kaupungista ensimmäisen kerran Suomeen ja nousee pikkubussin kyytiin. Tie kapenee ja kapenee ja metsä tiivistyy ja tiivistyy ja tulee tällaiseen paikkaan. Ympärillä on ennen kaikkea vain luonto, sanoo maaseutumatkailuyritys Suvirannan emäntä Hanna Partala ja kaataa lisää kahvia. Hirsitalossa on lämmin, vaikka syksyn ensimmäiset pakkaset ovat taikoneet järven päälle kirkkaan jään. Villasukat odottavat tulijaa oven pielessä. Kaappikello lyö tasatuntia. Pian on tulossa ryhmä asiakkaita ja Hanna Partala katoaa keittiöön jatkamaan kokkailua. Yläneen Elijärven rannalla, Suvirannassa, on ollut jo vuodesta 1977 matkailutoimintaa. Aluksi Suviranta tarjosi asuntovaunupaikkoja, mutta vuonna 2001 toimintaa laajennettiin uusien ja nykyisten omistajien myötä. Jäin vuorotteluvapaalle töistä ja tulin tänne raivaaman vähän paikkoja. Vanhempani omistivat tämän ennen, mutta omistuksen siirryttyä meille päätimme laajentaa toimintaa. Aluksi meidän piti rakentaa asuntovaunutoimintaa varten saunarakennus, mutta suunnitelmat venyivät. Samalla venyi myös vuorotteluvapaa yli 12 vuo- deksi, naurahtaa Suvirannan isäntä Matti Partala. Nyt Suvirannassa on paljon muutakin kuin asuntovaunupaikkoja. Lisäksi on perustettu muun muassa kokous- ja majoitustiloja. Asuntovaunutoiminta on jäänyt pieneksi ja suurin osa asiakkaista on yrityksiä. Suomalainen luonto on ainutlaatuista Ympärillä olevan luonnon tarjoamaa kokemusta ei voi ulkoistaa, eikä luontoa voida kopioida. Monelle suomalaisen luonnon kokeminen on hyvin ainutlaatuista. Partalat hämmästyvät kerta toisensa jälkeen luonnon tarjoamista kokemuksista. Viime kesänä Suvirannassa oli käymässä ison kiinalaisen yrityksen miehiä. He kävivät savusaunassa ja yksi heistä kysyi, voiko viereiseen järveen mennä uimaan. Mies lähti yksin uimaan. Meni aikaa eikä miestä näkynyt. Ihmiset alkoivat huolestua. Kaukana järvellä näkyi musta piste, joka lähestyi rantaa. Mies nousi rantaan ja kertoi häkellyksissään, että oli nuoruudessaan ollut kilpauimari ja asunut koko ikänsä joen rannalla. Mutta hän ei ole koskaan voinut uida luonnon vedessä. Tämä oli jotain aivan ihmeellistä. Osuuspankin muistilista rahoitusta hakeville - Tärkeintä on esittää asiansa hyvissä ajoin ennen rahoituksen tarvetta, neuvoo Auran seudun Osuuspankin yritysrahoituspäällikkö Jari Laine. Liian usein ollaan hakemassa rahoitusta palavalla kiireellä, mikä ei tänä päivänä enää onnistu pankeille asetettujen yhä tiukempien vaatimusten johdosta. Vakuudet ovat vuosien varrella menettäneet painoarvoaan. Tarpeellisia ne ovat yhä, mutta arvioitu velanmaksukyky on pankin ensimmäisenä huolena rahoitusta myönnettäessä. Rahoitettavan hankkeen perustietojen ja kustannuslaskelman lisäksi tilinpäätöstiedot kuten tulos- ja rahoituslaskelma sekä tase ovat nousseet yhä tärkeämpään asemaan. Pankkia kiinnostavat myös yrityksen budjetti ja kassavirtalaskelma, vaikka pienemmät yritykset niitä harvoin valmistelevat. Paperisodan edessä ei kuitenkaan kannata masentua, sillä Osuuspankki auttaa ja neuvoo rahoitustarpeen joka vaiheessa. Pankin nettisivuilta löytyy ohjeistusta myös aloitteleville yrittäjille. - Toki yrittäjän oma näkemys rahoitettavan hankkeen luonteesta on tärkeä, vaikka pankkikin muodostaa siitä oman kuvansa, Laine kertoo. Hän näkee myös perinteisten henkilösuhteiden olevan yhä arvossaan. Uusien asiakkaiden kannattaa varata mukaan myös yrittäjän ja yrityksen johtohenkilöiden perustiedot luottotietoineen. Suurten ikäluokkien yrittäjien haikaillessa jo eläkkeelle on Auran seudullakin edessä lukuisia sukupolvenvaihdoksia ja yrityskauppoja. - Jos yritys on rahoituskelpoinen, ei jatkaminen ole ongelma, vaikka vetäjä vaihtuisi, Laine lupaa. Hän kertoo myös valtion rahoitusyhtiö Finnveran olevan kullanarvoinen kumppani yrityskauppoja järjestellessä. Varsinais-Suomen ELY-keskus tukee puolestaan investointeja suunnitellessa. Myös yhteistyökumppani työeläkeyhtiö Ilmarinen on tärkeä kanssarahoittaja. Kilpailevat rahoitusmuodot kuten joukkorahoitus ja pääomasijoittajat eivät ole syrjäyttämässä pankkeja, vaikka niiden suhteellinen merkitys saattaa korostua tulevaisuudessa. Pankkialan tulevaisuuteen vaikuttavat kuitenkin myös uudet lait ja säädökset. Uusi pankkivero näkyy jo lainojen marginaaleissa, mutta alhaisen ohjauskoron johdosta rahoitus on edelleen poikkeuksellisen halpaa. Yrityksen maksukyky voi kuitenkin vaaraantua, jos korot lähtevät lähivuosina ripeään nousuun. - Onhan myös pankin asia arvioida tuollaista riskiä, Laine kuitenkin vakuuttaa. Valitse välittäjäsi harkiten, saat enemmän. Asiakkaamme saa vahvan paikallisen osaamisen lisäksi valtakunnallisen ketjun ja koko OP-Pohjola-ryhmän luotettavan asiantuntemuksen. Markkinaosuutemme Auranmaan alueella yli 60 %! OP-Kiinteistökeskus on Suomen vanhin kiinteistönvälitysketju, joka on osa Suomen suurinta finanssitaloa OP-Pohjola-ryhmää. Auranmaan alueella sinua palvelee: VATT:n tutkimus: Yrittäjät suunnittelevat sukupolvenvaihdoksen yhä tarkemmin Valtion taloudellisen tutkimuksen lokakuussa julkaiseman, perheyritysten liiton rahoittaman tutkimuksen mukaan perheyritykset saattavat suunnitella sukupolvenvaihdosta jopa vuosia etukäteen. Yritykset ottavat suunnittelussa huomioon perintö- ja lahjaveron ja niitä koskevat huojennukset, joskin vaikuttavia tekijöitä on monia. Verotuksen alentaminen helpottaisi sukupolvenvaihdoksia, mutta alentaisi julkisen sektorin tuloja lisäten näin budjetin alijäämää. Mahdollisten korvaavien verojen osalta tilanne on tietysti sama. Tyypillisin tapa rahoittaa sukupolvenvaihdos on tutkimuksen mukaan osinkorahoitus. Omistajan vaihtumisen jälkeen on tyypillistä, että osinkojen maksu lisääntyy ja investoinnit vähenevät, mikä voi vaikut- Teksti: Olli Toivanen taa haitallisesti yrityksen kasvuun. Noin kolmasosa tutkituista yrityksistä oli turvautunut lainarahoitukseen ja viideosa myynyt osakkeitaan sukupolvenvaihdoksen rahoittamiseksi. Äärimmäisissä tapauksissa yritys oli jouduttu myymään ulkopuoliselle perintöveron maksamiseksi. Veroseuraamusten lisäksi sukupolvenvaihdoksen todettiin aiheuttavan kokonaisvaltaisen muutoksen yrityksen sisällä. Tämä vaatii aikaa ja rahaa ja aiheuttaa toisinaan sisäisiä konflikteja vaikuttaen epäsuotuisasti yrityksen tulokseen. Kaikkiaan sukupolvenvaihdoksen toteuttaneiden yritysten tulokset ja henkilömäärät olivat pienentyneet muihin verrattuna. Perintö- ja lahjaveron vaikutuksen osuutta tähän ei kuitenkaan pystytty arvioimaan. Yhdessä hyvä tulee Perttu Niemi Kiinteistönvälittäjä, LKV, YKV, Aura, Turuntie 2 p Auranmaan OP-Kiinteistökeskus Oy Jari Laine neuvoo rahoituksen tarpeessa olevia yrityksiä.

10 18 OZOclean lupaa puhdasta Teksti: Olli Toivanen - luontoa tai terveyttä rasittamatta Pia ja Timo Kantola esittelevät Lotus PRO järjestelmän käyttöä. Kun astuu Timo ja Pia Kantolan kotitoimistoon Salon idyllisessa Mathildedalissa, saa ensimmäisenä käteensä tölkin Yhdysvalloista tuotua luonnonmukaista Verveenergiajuomaa, jonka he kehuvat pitävän flunssat loitolla. Vielä enemmän innoissaan yrittäjäpariskunta on toisesta PohjoisAmerikan tuliaisestaan, Kanadalaisesta Lotus PRO -puhdistusjärjestelmästä. Laitteisto tuottaa sähkövirran avulla otsonoitua vettä, joka irrottaa likaa ja desinfioi ilman ihmisille ja luonnolle haitallisia kemikaaleja. - Suomessahan on jo yli 200,000 ihmistä, joiden arkipäivää yliherkkyys haittaa. Silti pitää olla väriä, hajua ja vaahtoa, että uskotaan puhdistuvan, Timo Kantola ihmettelee. Aiemmin Kantolat isännöivät Paimion Hotelli Valtatie 1:tä. Alkoholin myyminen alkoi kuitenkin tympiä, ja ostaja löytyi vihdoin viime keväänä. Palkkatyö ei myöskään kiehtonut elämäntapayrittäjiä, ja parin työhaastattelun jälkeen alkoi olla selvää, että myös tulevaisuudessa hommat tehdään omilla ehdoilla. Samalla aukesi mahdollisuus tehdä yrittäjänä oma osansa kestävän kehityksen hyväksi. - Täytyykö ihmisen täyttää viisikymmentä, että alkaa miettimään ympäristöä, Pia Kantola naurahtaa. Kotikunnan rantojen sinileväliemet olivat myös tehneet kemikaalien ympäristöhaitat selviksi. Alkuun OZOclean sai osakseen runsaasti epäilyä, ja kysymys, johon Kantolat saivat vastata kerta toisensa jälkeen, oli Miksi vasta nyt?, kun teknologia oli kerran ollut olemassa jo vuosikymmenten ajan. Kotimaisten tutkimustulosten vahvistettua kanadalaisinnovaation tehon ja turvallisuuden alkoi sana kuitenkin levitä ja asiakaskunta kiinnostua. Otsonivesi, jonka joutuminen käsille tai silmille ei käyttäjää haittaa, on peitonnut perinteiset pesuaineet myös käyttötehossa. Suurimmat haasteet ovat Kantoloiden mukaan kuitenkin yhä edessä. OZOclean taistelee po- tentiaalisten asiakkaiden vanhoja tottumuksia vastaan, ja yrityksessä toivotaan, että Suomessakin alettaisiin kiinnittää huomiota siihen, mitä pesuainepurkin kyljessä varoitellaan. Epäileväisten ostajien vakuuttelua lienee kuitenkin edessä yhä useampi vuosi. Oman tuotteen vahvuuksina nähdään ympäristöystävällisyyden ja turvallisuuden ohella käytön helppous. - Kun on pelkkä virtanappula, ei tarvitse erillistä koulutusta ja käyttöturvallisuusohjeita. Myös kielitaidottomien työntekijöiden tapauksessa on yksi iso murhe poissa, Kantolat kertovat. Toistaiseksi OZOclean markkinoi tuotettaan yrityksille ja laitoksille, mutta seuraavaksi tähtäimessä ovat asuntoyhtiöt, ja PohjoisAmerikassa järjestelmää myydään myös kotikäyttöön. Askel kerrallaan kiinnostus kasvaa, ja harva asiakas haluaa luopua koekäyttöön saamastaan laitteistosta. - Tavoitamme jo useat niistä, joilla on kaikkein akuutein tarve, kuten päiväkodeilla ja kouluilla, Pia Kantola toteaa. Puhdistusjärjestelmän luvataan maksavan itsensä takaisin puolessa vuodessa, eikä otsonointi syö sähköäkään kuin kirkkaan hehkulampun verran. 19 Sikojen virikehäkki ja lämpökatos ovat sikalakalustuksen nykypäivää Teksti: Olga Pihlman Kun karja- ja lihatalous muuttuu Suomessa, sikaloiden ja navettojen kalustuksenkin on muututtava. Tuottajat etsivät taloudellisia ratkaisuja samalla, kun tilojen koko kasvaa. Sikala- ja navettakalusteita valmistava ja maahantuova Ransuco Oy kokee, että karjaja lihatalouden muutos näkyy myös toivotuissa kalusteissa. Nykyään kysytään järjestelmiä ja ratkaisuja, eikä pelkästään yksittäisiä tuotteita, sanoo Ransuco Oy:n yrittäjä Jorma Piiparinen. Ransuco Oy:ssä tehdään sekä maahantuodaan navetoihin ja sikaloihin häkkejä, karsinoita, erilaisia tarviketuotteita ja hyvinvointituotteita. Kalusteiden on tähdättävä muun muassa tuottavuuden parantamiseen. Tuottavuus voi parantua kalusteilla, jotka auttavat esimerkiksi lämmityskustannuksissa ja eläinten terveydessä. Eläinten hyvinvointi ja kasvattajien talous kulkevat usein käsi kädessä, kuvailee Piiparinen. Virikehäkistä puuhaa sioille Hyviä innovaatioita löytyy niin Suomesta kuin ulkomailtakin. Koskella suunniteltu sikojen virikehäkki on Ransucon palkittu keksintö. Sika pystyy virikehäkistä olkia tonkiessaan toteuttamaan luonnollista tarvettaan tonkia. Näin siat saavat tekemistä, eivätkä pure toistensa häntiä. Ulkomailta löytyviä hyviä keksintöjä Ransuco Oy pyrkii tuomaan Suomeen. Yksi hyvä esimerkki on siirrettävä porsaskatos, joka laitetaan lämpölevyn Osa tuotteista valmistetaan Ransuco Oy:ssa. Jorma Piiparinen (oik.) katsoo, miten Risto Lötjösen työt etenevät. yläpuolelle porsituskarsinassa. Katos antaa porsaille lämpimän mikroilmaston. Tällöin lämmin ilma ei karkaa lämmittämään koko sikalaa. Emakko pitää viileämmästä ilmasta ja samalla lämmityskustannukset vähenevät, kertoo Ransuco oy:n yrittäjä Jorma Piiparinen. Kuka?: Jorma Piiparinen, yrittäjä (vuodesta 2010) Yritys: Ransuco Oy, valmistaa ja maahantuo sikala- ja navettakalusteita Perustettu: 1969 Missä?: Koski TL Työntekijöitä: 10 OKRA palaa suurempana kuin koskaan Yri t ys ets Tarvasjoen ii ja t Rakennuspalvelu Oy kajaa Liedonperäntie 1171, TARVASJOKI puh / Mikko Laakso, toimitusjohtaja puh./fax Tarvasjoki puh./fax Naantali puh S. Nikula, rakennusmestari Lions-klubin vuonna 1980 Oripäässä järjestämästä pienestä huutokaupasta liikkeelle lähtenyt OKRA-maatalousnäyttely on näyttelypäällikkö Jukka Isotalon suojeluksessa kasvanut jopa Euroopan mittakaavalla huomattavaksi ulkoilmatapahtumaksi. Jälleen ensi kesänä järjestettävä OKRA nojaa taas vahvasti paikallisten järjestöjen tukeen. Talkoovoimien turvaaminen on tapahtumajärjestelyjen tärkeysjärjestyksessä ensimmäisenä, ja tässäkin suhteessa ensi kesän näyttely on hienolla mallilla. - Kaikki viime kerralla mukana olleet ovat taas innokkaasti tulossa ensi kesänä töihin, Isotalo kertoo. Tuttujen talkoolaisten mukanaolo takaa siis jälleen ammattimaisen otteen, jota tämän kokoluokan tapahtumalta toki vaaditaankin. Vapaaehtoistyön hyvitykseksi järjestöille maksettujen avustusten lisäksi OKRA:n hedelmistä saa nauttia koko lähiseutu. Erityisesti nuorisotyöhön painottuvan hyväntekeväisyyden kohteiden lista on pitkä. - Minulla on sellainen periaate, että raha jää tähän lähialueen kuntiin. Niin kauan tätä työtä tekee, kuin voi nähdä sen tulokset, Isotalo lupaa. Näyttelypäällikön toimeen kuuluu koko tapahtuman lankojen käsissä pitäminen, ja kiirettä riittää. - Keskimäärin vastaan neljään tuhanteen puheluun OKRA:n järjestelyjen aikana, ja sitten, kun se lähestyy, soi välillä kolmekin puhelinta yhtä aikaa, hän hymähtää. Vuoden 2012 näyttelyyn valmistui uusi ravintolahalli, ja tulevana kesänä panokset kovenevat entisestään. Oripään lentokentän Teksti: Olli Toivanen OKRA kasvaa kohisten kerrasta toiseen. Vuoden 2014 näyttelystä odotetaan ennätyksellistä joka suhteessa. näyttelyalue laajenee 19:sta 24:ään hehtaariin, kun jo aiemmin mukana olleet yritykset haluavat kilvan kasvattaa esittelytilojaan, ja uusia tulijoita riittää. Kasvuun tarvitaan kunnon tilat. Kohennettu infrastruktuuri auttaa uusien toimisto-, lehdistö- ja VIP-tilojen ohella ottamaan vastaan ennätysmäärän näytteilleasettajia ja vieraita. - Tähän mennessä kaukaisin ilmoittautunut on espanjalainen yritys. OKRA:n tiedotusta lisätään myös muihin maihin, niin saadaan ulkomaiset näyttelyvieraat tutustumaan kotimaisiin valmistajiin. Tavalliseen tapaan OKRA tuo esiin maatalouden tuotteita ja kalustoa, alan ammattilaisia ja käden taitajia. Koko perheen kesätapahtumassa on myös kattavasti tarjoilua ja tivolihuveja. Perinnepihalla voi tutustua maatalouden menneisyyteen, ja kotieläimet kiinnostanevat myös perheen pienimpiä. Hevoset on valittu yhdeksi vuoden 2014 kantavista teemoista, ja näyttelyssä riittää ihmeteltävää myös yhä suositumpaan ratsastusharrastukseen mukaan lähteneille. - Täälläpäin alkaa olla hevonen joka omakotitalon pihassa. Viime kerralla valitettiin, kun ei meillä ollut hevosia tarpeeksi, Isotalo naurahtaa. Muuten palaute onkin ollut yksinomaan positiivista. OKRA järjestetään Oripään lentokentällä Vuonna 2012 maatalousnäyttely keräsi 71,500 vierasta piskuiseen 1,400 asukkaan kuntaan, ja kaikki viittaa siihen suuntaan, että ensi kesänä kävijämäärä olisi jälleen kasvussa. Mukaan ehtivät yhä myös halukkaat näytteilleasettajat.

11 20 Tee hyvä päätös ensi vuoteen Liity NYT ja treenaa loppuvuosi , Tarjous voimassa Kuntosali auki magneettikortilla Monipuolinen ryhmäliikunta Puitteet toiminnalliseen treenaamiseen Personal Trainerit apunasi LUE LISÄÄ w w w. s u n s a l i. f i Huuskantie 17, Aura etsitkö pankkia, josta saat henkilökohtaista palvelua? olemme lähellä. tule tutustumaan. Löydät meidät Liedosta, Turusta, Kaarinasta, Paimiosta, Naantalista, Raisiosta ja Loimaalta. Palvelemme ma klo 10-18, ti - to klo ja pe klo Olemme myös tavoitettavissa osoitteessa Soita ja varaa tapaamisaika p *) Teksti: Johanna Laine Koski Tl kaavoittaa aitiopaikalle Koski Tl kaavoittaa tällä hetkellä aktiivisesti kahta erillistä aluetta yritystoimintaa varten. Toinen näistä kaavoitusalueista tulee 10-tien varteen ja toinen sahatien varrelle Koski Tl:n kunnassa. - Kymppitieltä kun poikkeaa sinne Raunion Sahalle, niin sinne tulee toinen, noin kolmen hehtaarin, kaavoitusalue. Ensimmäinen alue tavallaan alkaa tuosta Seljän kulmalta, missä on nykyinen Teboil ja jatkuu sitten eteenpäin. Koski Tl osti maata 10-tien varresta juuri kaavoitusta varten. Yhteensä maata on noin 12 hehtaaria, josta osa osayleiskaavoitetaan ja sitten tehdään myös asemakaava. - Tälle 12 hehtaarin alueelle on tarkoitus tehdä sitten kunnan ihka uusi teollisuusalue. Se muodostuu hyvin, koska siinä on jo valmiina Ojarannan rakennuksia, eli se on ihan seuraava tontti siinä, kuvailee paikkaa Kesäniemi. Kesäniemen mukaan hyvä kunnan elinkeinopolitiikka lähtee aina maa- ja tonttipolitiikasta. Tällöin luodaan mahdollisuuksia yrityksille tulla paikan päälle. - Annetaan mahdollisuuksia myös koskelaisten yritysten laajentua ja pärjätä. Meillä on jo yksi koskelainen yritys varannut noin hehtaarin palan tältä uudelta alueelta, koska haluaa kehittää liiketoimintaa. Yleisötilaisuus joulukuussa *) Kiinteät liittymät 8,35 snt/puh. + 6 snt/min., matkapuhelimet 8,35 snt/puh. + 17,17 snt/min. Tähän asti Koski Tl:n kunnalta on puuttunut selkeä teollisuusalue, vaikka kunta on pitkään sellaista yrittänyt löytää. Kesäniemen mukaan kysyntää uudelle alueelle oli ja erilaisista alueista neuvoteltiin vuosien ajan eri maanomistajien kanssa. - Nyt olemme hirveän tyytyväisiä, että se alue järjestyi ihan tuosta aitiopaikalta. 10-tien varresta, missä on paljon liikennettä ja näin alue on hieman kuin ikkuna kuntaan. Alueella on keskeinen merkitys kunnalle, mutta myös yrittäjille. Tulee olemaan mielenkiintoista nähdä, minkälaisia yrityksiä siihen nyt tulee ja kunnan tavoitteena on houkutella siihen kaikenlaisia yrittäjiä. Teollisuusalueen osayleiskaavoitus alkoi syyskuussa. Ensimmäinen viranomaisneuvottelu on jo käyty ja ensimmäinen yleisötilaisuus kaavoitusalueista on joulukuussa. Teksti: Johanna Laine Pöytyän uusi kehitysjohtaja: Kunnallakin voi olla rooli yrityksen perustamisessa toimitilatarjontaa ja sitten tietysti myös yritysneuvontaa, linjaa Markku Kaurila. Kuka?: Pöytyän kehitysjohtaja Markku Kaurila Ikä: 58 vuotta Perhe: Perheeseen kuuluu ekonomi ja maanviljelijä vaimo ja kaksi aikuista tytärtä. Molemmat tyttäret aloittelevat uraa opettajina. Koulutus: Kauppatieteiden maisteri Harrastukset: Maanviljely, metsänhoito, rakennusten kunnossapito, saunominen ja kirjoittaminen Kotipaikka: Kumilan kylä Markku Kaurila työpöytänsä ääressä. Jari Kesäniemi on innoissaan uudesta kaava-alueesta. - Meillä on sellainen aikataulu, että vuoden 2015 aikana se olisi valmis. Se pitää tietenkin vielä asemakaavoittaa, mutta siinä en usko, että menee enää hirvittävän kauan. Näkisin, että vuonna 2015 siellä jo jotain tapahtuisi. Kesäniemi korostaa, että rakentaminen tapahtuisi osissa. Kunnalla ei ole resursseja, eikä intressejä tehdä alueelle oitis infrastruktuuria, kuten teitä, putkia ja valaistusta. - Lähdemme varmaan sellaisissa paloissa etenemään ihan yrittäjien toiveiden mukaan. Minusta se on mukava tilanne, koska nyt voimme oikeasti räätälöidä maata juuri toiveiden mukaan. Kesäniemi arvioi, että osayleiskaavoitus tulee maksamaan kunnalle yli euroa ja sen päälle tulee vielä asemakaavoitus. - Se on iso investointi, mutta se tulee myös takaamaan sen menestyksen. Kunnilla on kaavoitusmonopoli ja se on tärkeää, että sitä käytetään. Ilman sitä kehitystä ei kuntakaan kehity. Koski Tl Keskustaajaman osayleiskaava. Koski Tl Koivukylän osayleiskaava. 21 Markku Kaurila on työskennellyt marraskuun alusta lähtien Pöytyän uutena kehitysjohtajana. Kaurilalla on suuria odotuksia uuteen työhön. Päällimmäisinä tunteina hänellä on uteliaisuus ja innokkuus. - Moni sanoisi tätä haasteeksi, mutta uskon että tämä on työ, missä tarvitaan innovatiivisuutta ja luovuutta. Tässä työssä on hyvää se, että on sellaista vaihtuvuutta ja sitten tulee uusia ajatuksia. Hain tätä työtä, koska olen kuitenkin syntyperäinen paikkakuntalainen, hän kuvailee. Kaurila on asunut koko ikänsä Kyrön lähellä Kumilan kylässä. Paikkatuntemuksen Kaurila näkee etuna uudessa työssään. - Tuntee jo ihmisiä ja myös kunnan olosuhteet ovat tuttuja. Kunnan tehtävänä on kehysten luominen yrittäjyydelle. Silloin on minusta tärkeää, että on valmis tähän työhön ja tietää kunnan resurssit. Aina sanotaan, että pitää olla sata hullua ideaa, että kymmenen niistä toteutuu, mutta rajat pitää myös tuntea, kertoo Kaurila. Rajoilla Kaurila tarkoittaa kuntien taloutta. Suomessa kaikki kunnat tarkkailevat talouttaan ja meneillään oleva kuntarakenneuudistus tuo omat haasteensa. Pienessä kunnassa ollaan lähellä Pöytyän eduksi muuttuvassa ja epävarmassa kuntakentässä Kaurila laskee ketterän päätöksenteon ja yleisen joustavuuden. - Tilanteiden ennakoitavuus on tämän kokoisessa kunnassa konkreettista. Monesti päätöksiä tehdään maakunnallisesti ja seutukunnallisesti isoissa kaupungeissa, niin se on loppujen lopuksi aika teoreettista. Ne, jotka tätä ennakointityötä tekevät, ovat loppujen lopuksi aika kaukana itse päätöksentekijöistä. Pienissä kuntayksiköissä ne samat ihmiset tekevät sitä ennakointityötä ja myös sitä toimeenpanoakin. Uutena kehitysjohtajana Kaurila odottaa erityisesti valtion suunnitteleman kuntarakenneuudistuksen selkiytymistä, koska se vaikuttaa väistämättä jokaisen kunnan kehitykseen. Lisäksi Kaurila odottaa sitä, että pystyisi vaikuttamaan kunnan työpaikkaomavaraisuuteen, sen kasvattamiseen ja säilyttämiseen ainakin nykytasolla. - Toivon, että syntyisi sen kaltaisia yrityksiä, jotka työllistäisivät lisää. Viime aikoina ainakin Varsinais-Suomessa työllistävät yritykset ovat olleet aika pieniä yrityksiä. Silloin kunnan täytyy tietysti harjoittaa sellaista elinkeinopolitiikkaa, että on valmiina niitä raameja yrityksille sitten kun paikkakuntalaiset yritykset haluavat laajentaa toimintaansa tai kun alueelle tulee kokonaan uusia yrityksiä. Pitää olla tonttitarjontaa ja Pöytyällä aktiivinen rooli yritysyhteistyössä Kaurilan tavoitteena kehitysjohtajana on jatkaa kunnan elinkeinopolitiikkaa. Pöytyä on mukana Auranmaan kuntien uudessa yritysyhteistyössä ja Kaurila pitää tärkeänä, että yritysneuvonnassa ja muussa toiminnassa ei ole katkoja. - Sen takia on hyvä, että siinä on isäntäkuntana yksi kunta, eli Aura. Se vaatii toki Pöytyän kokoiselta kunnalta myös paljon aktiivisuutta. Ei se pelkästään hoidu Aurassa olevasta toimistosta. Lisäksi tavoitteenani on tietynlainen tuulien haisteleminen. Pieniinkin vinkkeihin pitää tarttua ja ne pitää selvittää. Monta kertaa paikkakuntalaiset yritykset on aika pienestä vinkistä lähtenyt liikkeelle. Lisäksi aion selvittää millaisia lisäresursseja paikkakuntalaisille yrityksille voi tarjota. Kaurila näkee, että kehitysjohtajalla voi olla tarvittaessa isokin rooli, kun puhutaan kunnan alueella syntyvistä uusista yrityksistä. - Usein miten yrittäjyydessä tarvitaan sellaista kannustamista. Niin uusien yrittäjien tapauksessa kuin myös yritysten laajentumisessa. Kunnassa täytyy olla sellainen yritysilmapiiri. Virkamiesten ja luottamushenkilöiden pitäisi olla yrittäjämyönteisiä. Kaavoitusta kannattaa tehdä jo etukäteen niin, että yritystontteja ja muita on jo saatavilla kun sellainen tarve tulee. Yrittäjyys merkitsee Kaurilalle paljon. Hän on työskennellyt koko elämänsä maatalouden saralla. Oma vaimo on maanviljelijä ja se työ on monesti hyvin yrittäjämäistä toimintaa. - Se vaatii yrittäjähenkisyyttä. Itselläni on kauppakorkeakoulutausta, niin se ehkä tuo myös omansa yrittäjyyshenkisyyteen.

12 22 23 Hoivakoti Riihelässä viihdytään ja välitetään Tavoitteena onnellinen vanhuus Teksti: Anni Rajasto Teksti: Maria Rantanen Oheispalvelut arkipäivää musiikkibisneksessä Yläneläisellä musiikkialan yrityksellä riittää töitä. Tunnelmatuotanto Oy:n pääartikkeli, tanssiorkesteri Varjokuva, sai lisäpotkua, kun bändin solisti-rumpali pokkasi kesällä Seinäjoella tangokuninkaan manttelin. Kyösti Mäkimattilan tangokisan voitto näkyy Varjokuvan keikoilla, sillä kuulijoita riittää entistä enemmän. Yhtye keikkailee keskimäärin 150 kertaa vuodessa. Omien keikkojen lisäksi Tunnelmatuotannon tekniikkaa on mukana Sinitaivaskiertueella ja pian alkavat erilaiset joulukonsertit, nykyisin bändin valaistuksesta ja äänentoistosta vastaava Hannu Yli-Tuomola luettelee. Yli-Tuomola on yksi seitsemästä vakituisesta Varjokuvan jäsenestä. Samat jäsenet ovat myös vuonna 2002 perustetun Tunnelmatuotannon yrittäjiä. Miehet asuvat ympäri Varsinais-Suomea, Yli-Tuomola itse Riihikoskella. Olemme kaikki näiltä seuduilta kotoisin. Yrityksen virallinen pääpaikka on Yläne, hän jatkaa. Palveluita myös muille bändeille Varjokuvan ääni- ja valomies Hannu Yli- Tuomola on rakentanut bändin keikkabussin. Keikkabussi on muusikolle kuin kakkoskoti. Tunnelmatuotanto on monialainen yritys. Yhtiö tarjoaa myös muille bändeille konsertteihin ja tapahtumiin musiikki-, äänentoisto- ja valaisuosaamista. Teippauspalveluita he myyvät VK-teippistudio nimellä. Teemme teippauksia esimerkiksi autoihin ja ikkunoihin. Lisäksi rakennan kotiverstaalla keikkabusseja. Rakennan ja korjaan niitä alihankintana muille bändeille. Olen ollut tekemässä esimerkiksi Dannyn bussia, metallialan koulutuksen saanut Hannu Yli- Tuomola kertoo. Oheispalvelujen tarjoaminen musiikkialalla on tavallisia. Bändit ovat tänä päivänä yleensä yrityksiä, esimerkiksi Finlanders on ollut jo vuosikymmenet osakeyhtiö. Se selkeyttää toimintatapoja, Yli-Tuomola jatkaa. Kilpailu ihmisten vapaa-ajasta kovaa Varjokuva on tehnyt yhden live- ja kolme studioalbumia. Seuraava levy on käytännössä julkaisua vaille valmis. Levymme julkaisu siirtyi, koska Kyöstiltä tulee oma soololevy. Nykyisin levyjen merkitys on muutenkin aika pieni. Levyt ovat enemmän käyntikortteja, eli osoituksia, että bändi on hengissä. Eniten levyjä myydään ehkä keikoilla, Yli-Tuomola sanoo. Kilpailu on kovaa musiikkialalla, sillä orkestereja on paljon verrattuna musiikkitilaisuuksiin. Tunnelmatuotanto on monipuolistanut Varjokuvaa ottamalla lavalle mukaan vierailevia tähtiä. Meillä on ollut lavalla esimerkiksi näyttelijä ja laulaja Tapio Liinoja. Pyrimme tuomaan keikoille lisämausteita ja sitten tutkimme ihmisten reaktioita, mitä he niistä pitävät. Koska niin moni, Facebookista ja televisiosta alkaen, kilpailee ihmisten vapaaajasta, Yli-Tuomola kokee, että joillekin on iso kynnys lähteä ulos tanssipaikalle. Yläneläinen Tunnelmatuotanto on monialainen musiikkialan yritys, jonka pääartikkeli on tanssiorkesteri Varjokuva. Varjokuvan koskettimissa Juha Maunu, laulamassa Kyösti Mäkimattila, bassossa Juho Kulmala, kitarassa ja haitarissa Turo Lento, rummuissa Petteri Määttänen sekä kitarassa Rami Hänninen. Bändi keikalla Turun Uittamolla. Kuva: Tapani Oikemus Myös tanssipaikkojen pitäisi enemmän satsata tämän päivän vaatimuksiin. Positiivinen esimerkiksi on Yläneen Valasranta, joka on muodostunut ihan omaksi brändikseen. Musiikkiyrittäjä kokee koti-ikävää Varjokuva on siitä onnellisessa tilanteessa, että keikkoja riittää. Yrittäjän arjen kiireet heijastavat kuitenkin myös perhe-elämään. Yli-Tuomoloiden pesueeseen kuuluu 1,9-vuotiaat pojat Topi ja Esa. Sana koti-ikävä on saanut poikien myötä aivan uuden merkityksen, Yli-Tuomola toteaa. Musiikki pitää vahvasti otteessaan, se on elämäntapa. Ymmärrän, että Hannun täytyy olla töissä silloin kun muut ovat vapaalla. Toisinaan se on aika raskasta, kun täytyy yksin ottaa vastuu pienistä. Nyt bändi on lähdössä neljäksi päiväksi laivalle keikkailemaan ja siitä Hannu jatkaa yksitoista päivää konserttikiertueella, vaimo Susanna Yli-Tuomola kertoo. Tunnelmatuotannolla on yhteinen päämäärä. Varjokuva luottaa nostalgiseen tanssimusiikkiin ja uskoo vanhoihin klassikoihin. Yleisön viihtyminen on meille tärkeintä. Emme yritä noutaa kuuta taivaalta, vaan tähtäämme tasaiseen nousuun. Bändi metsästää hittiä edelleen, Hannu Yli-Tuomola naurahtaa. Hoivakoti Riihelässä hoitajat ja asukkaat viihtyvät kuin kotonaan. Hoivakoti Riihelä avasi ovensa Pöytyän Riihikoskella maaliskuussa Pöytyäläinen Helena Arvola oli pienestä pitäen haaveillut lähi- tai sairaanhoitajan työstä, kun taas puoliso Teuvo Arvola kiinnostui terveysalasta ja vanhustenhoidosta vasta aikuisiällä. Ajatus yhteisen yrityksen perustamisesta heräsi muutama vuosi sitten ja tuli ajankohtaiseksi Helenan valmistuttua sairaanhoitajaksi. - Idea heräsi työni kautta, kun huomasin, että erittäin huonokuntoisiakin vanhuksia asuu vielä kotona. Arvelin, että tämän tyyppiselle paikalle voisi olla tilausta, kertoo ambulanssissa työskentelevä Teuvo. Pariskunnan mielestä yksityisiä hoivakoteja on tärkeää olla etenkin siksi, että kunnilla ei ole välttämättä resursseja vastata vanhustenhoidon kasvaviin tarpeisiin yksin. Yksityiset hoivakodit voivat täydentää palvelutarjontaa, ja toisaalta hoivakotien kilpailu ylläpitää laatua. Riihelässä välitetään aidosti Riihelässä pyritään ylläpitämään vanhusten omatoimisuutta ja kuntouttamaan heitä toiminnan kautta. Kuluneen vuoden aikana Riihelässä on esimerkiksi järjestetty taidenäyttely ja kuultu elävää musiikkia. Yhdelle Riihelän seinistä kerätty valokuvakollaasi tuo Helenalle mieleen hyviä muistoja. - Se oli vuoden viimeinen lämmin kesäilta, kun istuimme yhdessä pihalla. Mietimme, mistä olemme kiitollisia, ja jokainen sai sanoa jotain. Asukkaat kertoivat olevansa kiitollisia siitä, että he saavat olla täällä. Tavoitteemme on saavutettu, kun asukkaamme ovat onnellisia, hän hymyilee. Hoitajien ja asukkaiden suhde Riihelässä Riihelä lyhyesti on tiivis, ja hyvien hetkien lisäksi hoivakodissa joudutaan käsittelemään myös surullisia asioita. Vanhuksen poismenon kohdatessa Riihelässä on varauduttu muistamaan poismennyttä sekä asukkaiden että omaisten kanssa. Pöytyän Hoiva Oy omistaa hoivakoti Riihelän. Yritys perustettiin vuonna Toiminta Riihelässä alkoi talvella Hoivakoti Riihelä sijaitsee Pöytyän Riihikoskella Riihelässä on 15 yhden hengen huonetta ja 2 kahden hengen huonetta. Kahden hengen huoneet on tarkoitettu pääsääntöisesti aviopuolisoille ja saattohoitoon. Riihelään voi tulla asumaan kuka vaan yli 65-vuotias henkilö yksityisesti, kunnan tai kaupungin myöntämällä palvelusetelillä tai anomalla maksusitoumusta sosiaalitoimelta. Riihelä tarjoaa sekä pitkä- että väliaikaispaikkoja. - Sellaisen tilanteen tullen olemme järjestäneet täällä muistohetken omaisten tueksi. Emme halua yhtäkkiä vain kadota heidän elämästään, vaan antaa yhteiselle matkallemme sen ansaitseman päätöksen, Helena toteaa. Viihtyvyys ja esteettömyys käsi kädessä Riihelän asukkaiden on mahdollista sisustaa huoneensa itse, eikä kaikkea yhteisten tilojen irtaimistoa ole hankittu uutena. Osa hoivakodin kalusteista on tullut esimerkiksi lahjoituksina. Kodikkuuden lisäksi Riihelässä on mietitty tilojen esteettömyyttä tarkkaan, ja sisätiloissa muun muassa valaistus on järjestetty asukkaiden lähtökohtiin sopivaksi. - Tilat ovat erittäin hyvät. Esimerkiksi lämmin vesi tulee hanasta heti, ja huoneet on äänieristetty, jotta asukkaat saavat halutessaan olla rauhassa. Lisäksi rakennuksen lattiamateriaalit on valittu niin, ettei täällä liukastu edes villasukat jalassa, Helena luettelee. Työhyvinvointi tärkeää Tällä hetkellä Riihelässä työskentelee Teuvon ja Helenan lisäksi seitsemän hoitajaa. Helenan mielestä työ Riihelässä soveltuu parhaiten kodinomaisessa hoivayksikössä viihtyvälle sosiaaliselle henkilölle, joka arvostaa vanhuksen tarpeita ja haluaa aidosti vastata niihin. Työntekijöiden hyvinvointi on pariskunnasta tärkeää myös asukkaiden kannalta. - Kuuntelemme työntekijöidemme toiveita ja ajatuksia, sillä mitä paremmin he viihtyvät työssään, sitä parempaa hoitoa asukkaamme saavat, he pohtivat. Vierailijoita ja yhteisiä kahvihetkiä Pöytyäläinen Hillevi Pekkala muutti Riihelään ensimmäisten joukossa. Ennen muuttoaan Pekkala kärsi kovista lonkkakivuista ja vietti yli puoli vuotta vuoteenomana. Nyt 91-vuotias Pekkala kävelee rollaattorin avulla ja kävelykeppiäkin on kokeiltu. Lonkka on parantunut täysin. Pekkala kertoo ihastuneensa välittömästi Riihelään, eikä hän osaa nimetä hoivakodista yhtä parasta asiaa, sillä kaikki Riihelässä on hyvää. Myös omaiset ovat ottaneet Riihelän myönteisesti vastaan, ja hoivakodissa käykin usein vierailijoita aina asukkaiden lastenlapsista ystäviin ja puolisoihin. Riihelässä ei ole virallisia vierailuaikoja, ja vieraille tarjotaan aina kahvit aivan kuin missä tahansa kodissa.

13 24 Teksti: Maria Rantanen Teksti: Paula Pihlava Työpaikat syntyvät pieniin yrityksiin Auralainen Pirkka Mellanen esitteli yrittäjän päivän minimessussa tuotteitaan Tomi Salmiselle ja Timo Suomiselle. Mellasen alaa ovat muun muassa puusepäntyöt ja puusisustaminen. Vuodessa sata uutta työpaikkaa Auraan Auran kunnanjohtaja Mika Joen mielestä olisi erityisen tärkeää saada toimintaa Leafin ja Rekan kiinteistöihin. 25 Yrittäjän päivänä Aurasalissa oltiin yksimielisiä, että elinvoimainen Aura taataan vain, jos kunta ja paikalliset yrittäjät vetävät yhtä köyttä. Haastan yrittäjiä, että tasan vuoden päästä tästä päivästä Auraan on perustettu sata uutta työpaikkaa. Määrä ei ole lainkaan mahdoton, Auran elinkeinotoimikunnan puheenjohtaja, valtuutettu ja kunnanhallituksen jäsen Arto Savikangas vakuutti. Aurassa on noin 250 yritystä, joista suurin osa on pieniä. Auran Yrittäjien puheenjohtaja Hannu Hakala otti haasteen vastaan pienen epäröinnin jälkeen. Tavoite on kunnianhimoinen. Yrittäjien eläköityminen on haaste, voi olla hankalaa löytää yritykselle jatkajaa, Hakala totesi. Kunnanjohtaja Mika Joki jää odottamaan innolla, mitä haaste poikii. Sata työpaikkaa tarkoittaisi noin 10 prosenttia lisää työpaikkoja. Eli suurin piirtein yhtä monta työpaikkaa, jotka poistuivat Leafin lähdettyä, Joki jatkoi. Ulkoistamisesta yhteistyökumppanuuteen Auran päättäjien ja yrittäjien sidettä rakennettiin syyskuussa yrittäjän päivänä. Kunnan edustajat ja yrittäjät kokoontuivat pohtimaan, miten yhteistyötä voisi konkreettisesti rakentaa. Arto Savikankaan mielestä elinkeinopolitiikassa tulisi arvioida, miten suuri vaikutus yrityksillä todella on kuntaan. Sen sijaan, et- Varsinais-Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Henri Wibonin mielestä on oleellista tukea pieniä yrityksiä. Kiistaton enemmistö, 93 prosenttia ( kappaletta), suomalaisista yrityksistä oli vuonna 2011 yhdestä yhdeksään henkilöä työllistäviä mikroyrityksiä. Suuria firmoja, yli 200 henkeä työllistäviä, oli samaisena vuonna 0,2 prosenttia (623 kappaletta) yrityksistä. Suuryritysvetoinen talous ei pelaa eikä julkista puolta ole varaa laajentaa. Pienet ja keskisuuret yritykset synnyttävät uudet työpaikat, Wibon uskoo. Wibon mielestä on hälyttävää, miten yrittäjyyttä koskeva säädäntö on laadittu vain suuri yhtiöitä ajatellen. Esimerkeiksi hän antaa jäykät työmarkkinoiden säännöstöt, pientä liikevaihtoa kovalla kädellä rokottavan verotuksen sekä rahoituksen saannin vaikeuden. On epäyhtälö, miten Suomessa arvostetaan yrittäjyyttä, mutta monella ei ole rohkeutta ruveta yrittäjäksi. Oleellista olisi pienentää hallinnollista taakkaa ja ensimmäisen työntekijän palkkaamista tulisi tukea, Wibon esittää. tä puhutaan, miten kunta ulkoistaa palveluitaan yrityksille, tulisi puhua yhteistyökumppanuudesta. Kunnat ovat parin vuoden kuluttua aivan erilaisia kuin nyt. Yksityisiin palveluntarjoajiin tulee kiinnittää paremmin huomiota, erityisesti hoivapalveluissa, Savikangas arvioi. Työ on terapiaa - Hulluus on auttanut jatkamaan, marttilalainen Veikko Pusa nauraa, kun häneltä kysyy pitkän uran salaisuutta. Pusalla on ollut oma kuljetusalan yritys 55 vuotta. 82-vuotias yrittäjä on yrityksen toiminnassa mukana edelleen, vaikka ei ajakaan enää. Ensimmäisen kerran Pusa istuutui kuorma-auton ratin taakse 21-vuotiaana, kun hän sai liikenneluvan ajaa kolmen kunnan alueella: Tarvasjoella, Marttilassa ja Koski Tl:ssä. - Esimerkiksi Turku oli pitkän aikaa pyhä alue, jonka sisällä ei saanut ajaa. Sain vain hakea sieltä tavaraa ja tuoda johonkin oman alueeni pitäjistä, Pusa sanoo. Vuonna 1970 Pusa sai luvan ajaa ulkomailla. Liikennelupa Lähi-itään oli ainutlaatuinen maalaiskunnasta kotoisin olevalle kuljetusyritykselle. Yritys ajoi muun muassa tavaraa Irakiin. - Silloinen Polar-Express vastasi kansainvälisistä maantiekuljetuksista. Se suhtautui ensin epäilevästi siihen, miten maaseudulta tuleva yritys pärjäisi ulkomailla. Kerroin, että minulla oli jo kokemusta ulkomailla ajosta, koska olin ajanut Keski-Euroopassa linja-autoa aiemmin, Pusa muistelee. Erikoishiekkaa ratsastustalleille Pusan kuljetusyritys KV Kuljetus Oy on erikoistunut hiekan, soran ja mullan kuljettamiseen. Pusalla on oma sekoittamo, johon hän on hakenut hiekkaa muun muassa Marttilan ja Kosken alueilta. - Olen ajanut esimerkiksi muuraushiekkaa ympäri Turkua ja ollut osana rakentamassa keskustaa. Esimerkiksi tulevaisuudessa purettavaan Tyksin U-sairaalaan toimitin kaiken tarvittavan muuraushiekan, Pusa kertoo. Erikoishiekkojen valmistaminen on vaatinut vuosien testaamista ja oikeiden hiekkalaatujen löytämistä. Nykyään yrityksen erikoisuus on hevoshiekka, jota se toimittaa ratsastustalleille ja suuriin maneeseihin. - Samanlaista hiekkalaatua ei ole missään täällä lähellä. Sitä on haettu useita vuosia, ja kokemuksen myötä olemme löytäneet sopi- RR- teräspaalutukset Perustusten tuenta Matalatilojen paalutukset PIKKU-LAHTO II ESITTÄYTYY TULE TUTUSTUMAAN PAIKAN PÄÄLLE Kauniit, luonnonläheiset ja isot tontit ovat valmiina rakentajalle. Valittavana on hyvä valikoima tontteja neliöhinnaltaan 11,55-16,50. Tontit ovat kooltaan m2. Katso lisää: www. aura.fi/tontit.html Tai tule juttelemaan kunnantoimistoon lisää. Aura on vireä kunta, josta on nopeat liikenneyhteydet Turkuun. Tule turvalliseen maalaismiljööseen, jossa on hyvät peruspalvelut ja monipuoliset kaupalliset palvelut. Ihan unelma! Pusan tyttärenpoika Aleksi Nikkanen on mukana yrityksen toiminnassa. Yhteisiä tavoitteita Varsinais-Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Henri Wibon näkee säännöllisen yhteydenpidon ja rakentavan vuoropuhelun keskeisenä. Kunnan päättäjät ja yrittäjät voisivat luoda yhdessä tavoitteita valtuustokaudelle. Hän peräänkuuluttaa läpinäkyvyyttä. Kilpailutukset täytyy tehdä tasapuolisesti. Näinä aikoina kunta tukee yrityksiä sen minkä pystyy. Kunnat ja yritykset käyvät nykyään debattia keskenään. Tilanne on aivan erilainen kuin oli esimerkiksi 1990-luvulla, Wibon muistutti. van hiekkasekoitteen ratsastushallien ja karsinoiden pohjaksi, Pusan lapsenlapsi Aleksi Nikkanen toteaa. Kilpailutus muuttanut yrittäjän arkea Vesikoskenkatu 7, LOIMAA Puh Avoinna arkisin klo , la klo 9-14 Auran kunta, PL 24, AURA Kunnanvirasto (02) , Veikko Pusa on ajanut uransa aikana kymmeniä autoja. Valokuvan auto on vuodelta 1958, jolloin Pusa perusti yrityksensä. Pitkään uraan mahtuu paljon tarinoita. Pusa on joutunut seuraamaan, kun monet työkumppanit ovat hävinneet tai yritykset tehneet konkursseja. Kilpailutus on tehnyt kuljetusyrittäjän työstä nykyään vaikeaa. - Työt ovat pieniä urakoita, jotka kestävät vain hetkellisesti. Arki on epävarmempaa kuin ennen, jolloin hankkijat solmivat kuljettajien kanssa pitkiä sopimuksia ja kuljetusyrittäjä sai koko urakan itselleen. Nykyään siitä saa vain osan. Veikko Pusa oli perustamassa Marttilan yrittäjä -yhdistystä 1978 ja palkitaan nyt sen kunniajäsenenä. Pusa kiittää marttilalaisia, jotka ovat osaltaan tukeneet häntä pitkällä uralla. - Sorakeisariksi joku aikanaan kutsui minua. Töitä tulen tekemään niin kauan, kuin se vain on mahdollista, Pusaa naurahtaa. Hydrauliikka laitteiden korjaus/huolto/myynti OLEMME MY ÖS Hydrauliikka sylinterien tiivisteet/korjaukset VALTA KUNNALLIN EN Kippisylinterien korjaukset Hydrauliikka letkut - liittimet - teräsputket Rautarakenteiden hitsausta/koneistusta Maatalouskoneiden korjaukset 24 h VUORENMAAN iste.fi PALVELUPISTE Isokuovintie Koski Tl Fax puh Mika Pettersson

14 26 27 Teksti: Johanna Laine Koskella nähdään yrittäjyyskasvatus ja nuoret voimavarana Kosken Yrittäjäyhdistys on ottanut aktiivisen roolin yrittäjyyskasvatuksessa Koski Tl:n kunnassa. Yhteistyötä on tehty jo jonkun verran ja lisää on tulossa. Koski Tl:n kunnassa nuoret on otettu yrittäjien töihin ja kunnan tapahtumiin mukaan aktiivisesti. Viimeksi kesällä yrittäjäyhdistyksen Kosken Kohauksessa nuoret työskentelivät kahvilanpitäjinä ja nuoret tekivät myös yrittäjäyhdistyksen lehden mediatyönään. - Oppilaat tekivät lehteen haastattelut paikallisista yrittäjistä. He kävivät haastattelemassa yrittäjiä ja ottivat valokuvia. Näin he myös tutustuivat paikallisiin yrityksiin. Kahvilan pitämisestä he saivat pitää tuotot ja yrittäjäyhdistys hankki tavarat. Samalla he näkivät, millaista yrittäminen on, kuvailee Kosken yrittäjäyhdistyksen puheenjohtaja Harri Toivonen. Koski Tl:n Yrittäjät ry:ssä yrittäjyyskasvatus on nähty tärkeänä juuri yrittäjyyden tarjoaman vaihtoehdon vuoksi. - Jos ajatellaan, että haetaan työpaikkaa, niin toinen vaihtoehto on, että voi myös itse työllistää itsensä. Me kerrotaan yrittäjyydestä mahdollisimman paljon, jotta nuorilla olisi näkemyksiä. Ei yrittäjyyskasvatus tarkoita, että kaikkien pitäisi nyt ryhtyä yrittäjiksi. Samalla muistutetaan kuitenkin, että se yrittäjyys voi olla oikein hyvä vaihtoehto. - Olen sanonut lukiolaisille, että tämä on tärkeää, koska kolmen vuoden päästä he ovat korkeakoulussa tai yliopistossa ja näitä oppeja, mitä paikallisilta yrityksiltä on saatu, viedään sitten sinne. Tätä voi ajatella sellaisena ajatushautomona ja tulevaisuudessa opit jalostuvat todella hyviksi ideoiksi, sanoo Toivonen. Nuoret ovat olleet Kosken Kohaus -tapahtumassa nimenomaan töissä. Kosken mukaan ideana on ollut juurikin se, että kaikki ovat hyötyneet yhteistyöstä. - Oppilaat ovat yhteistyön avulla samalla kartuttaneet matkakassaansa. Oppilailla on jo ideoita ensi vuodelle ja opettaja on jo Yrittäjäyhdistykseen ollut yhteydessä, kertoo Harri Toivonen Nuoret ja yritykset tutustuvat Koski Tl:n kunnassa yrittäjyysmyönteisyydellä on ylipäätään valtava vaikutus. Taustalla on toki sekin, että kunnan elinkeinorakenne tulisi nuorille tutuksi, toteaa Harri Toivonen. - Meillä oli syyskuussa hankinta-asiamieskoulutus, ja se pidettiin kunnan valtuustossa. Sinne oli kutsuttu myös lukion ykkösluokkalaiset. He saivat kuulla, mitä muun muassa tarjouksen tekeminen on oikeasti julkisissa hankinnoissa ja miten se tarjous kunnassa etenee. He näkivät koulutuksessa, millä tavalla yrittäjät tekevät töitä ja millä tavalla tarjouksia pyydetään ja tehdään. Koulutuksen jälkeen yrittäjäyhdistyksellä oli uusien yrittäjien ilta, minne myös nuoret saivat kutsun. Paikalla oli edustajia myös Varsinais- Suomen Yrittäjistä ja Suomen Yrittäjistä. Yrittäjyyskasvatus vaatii aktiivisuutta ja aikaa kiireisiltä yrittäjiltä, mutta Toivonen näkee sen myös voimavarana. - Tämä on myös voimavara sillä tavalla, jos nuoret tulisivat meidän kanssa sinuiksi. Sitten kun naamat ovat tuttuja, niin on helppo hakea kesätyöpaikkaa tai muuta. Yritykset tunsivat nuoret ja nuoret tietävät yrityksen tavat, Toivonen toteaa. Teksti: Johanna Laine Yrittäjäkummi innostaa nuoria yritteliäisyyteen Materiaaleja ja toimintamalleja on hyvin paljon, kun puhutaan yrittäjyyskasvatuksesta. Onko yrittäminen tuttua koululaisille? Miten opitaan kouluissa yrityksistä tai yrittämisestä? Tähän on aktiivisesti tarttunut Varsinais-Suomen Yrittäjät. YES- Varsinais-Suomen aluepäällikkö Johanna Vainion mukaan jokaisella koululaisella on oikeus yrittäjyyskasvatukseen. - Olemme huomanneet, että koulut ja yritykset elävät aika tavalla eri ajassa. Se, että saamme yhteisiä puheenvuoroja ja yhteisen näkökulman sille mitä olemme tekemässä, on hyvin tärkeää. Jatkuvuus yrittäjyyskasvatuksessa on myös ensiarvoisen tärkeää, ei tämän kuulu olla mikään vuoden projekti. - Maakunnallisessa stretegiassa olemme suositelleet paikallisille yhdistyksille yrittäjyyskasvatusvastaavat. Se on tärkeä ja konkreettinen, kun puhumme oppimisesta työelämässä. Koulun ja yritysten yhteistyö on tärkeää. Yrittäjäyhdistyksen lisäksi kentällä on myös muita toimijoita, muun muassa 4H-yhdistykset, kerhokeskus ynnä muut. Varsinais- Suomen Yrittäjien YES-toiminta yrittää myös koordinoida näitä toimijoita yrittäjyyskasvatuksen saralla. - Tällä hetkellä olemme keräämässä YES-kummitoimintaa yritysten kanssa kouluille. Yrittäjät voivat nyt liittyä YES-kummiksi, kertoo YES-toiminnasta YES- Varsinais-Suomen aluepäällikkö Johanna Vainio. YES-kummi on Vainion mukaan sähköinen rekisteri, mistä opettajat halutessaan löytävät yhteistyöpiirin yrittäjistä. Yritys rekisteröityy palveluun ja ilmoittaa näin olevansa valmis yhteistyöhön koulujen kanssa. - Tulemme markkinoimaan sitä opettajille vahvasti sellaisena paikkana, mistä he voivat löytää omalle koululleen sopivan henkilön siihen, mitä he sitten haluavatkaan tehdä. Perinteisesti yrittäjyyskasvatuksen ajatellaan olevan perinteinen kouluvierailu tai oppilaiden tutustumiskäynti yrityksessä. Varsinais-Suomen Yrittäjien YES- Varsinais-Suomen aluepäällikkö Johanna Vainio muistuttaa että se voi olla paljon muutakin. - Yrittäjät voivat antaa kouluille projektitöitä tai toimeksiantoja. Mahdollisuuksia on paljon erilaisia. Luontaisesti ajatellaan, että se voi olla työharjoittelua, työelämään tutustumista tai tällaista, mutta yrittäjyyskasvatus perustuu siihen, että sillä pyritään innostamaan se oppija, kantamaan vastuuta ja oppimaan yritteliääksi. Yrittäjyyskasvatus onnistuu Vainion mukaan parhaiten, kun se on oppimislähtöistä. Tarkoituksena ei Vainion mukaan ole, että jokaisesta tulisi yrittäjä, vaan yrittäjyyskasvatus kannustaa yritteliäisyyteen. Varsinais-Suomen Yrittäjillä on ajankohtainen yrittäjyyskasvatuksen strategia, jonka tavoitteena on vuoteen 2020 kehittää yrittäjyyskasvatusta Varsinais-Suomessa. YES kummitoiminta on esimerkiksi käytössä perusasteelta korkeaasteelle. Varsinais-Suomen Yrittäjien opetusseminaarissa, Yrittäjyyden Ytimessä, Viling Grace -laivalla KUVA: Varsinais-Suomen Yrittäjät Teksti: Olga Pihlman Oppisopimuksesta hyötyvät kaikki Ari Virtanen päätti etsiä teollisuusmaalaamoyritykseensä nuoren oppisopimuskoulutettavan. Yrityksessä oli aiemmin kolme työntekijää. Virtanen kokee oppisopimuskoulutuksesta olevan hyötyä sekä yritykselle että koulutettavalle. Nykymaailmassa on niin vaikeaa hakea töitä, jos ei ole koulutusta. Me hyödymme myös uusista näkökulmista ja ajatuksista, joita oppisopimuskoulutettava voi koulusta tuoda tänne, perustelee Virtanen. Tarvasjoelta löytyi nopeasti ilman peruskoulun jälkeistä koulutusta oleva nuori. Justus Laaksonen, 21, meni suoraan peruskoulusta työelämään. Koulutus jäi välistä. On hienoa, että saan tästä työn lisäksi myös puuttuvan ammattitutkinnon, kertoo Laaksonen. Laajentamiseen päädyttiin ajoista huolimatta Samalla, kun Tarvaspinnoite Oy:ssa koulutetaan uutta työntekijää, yritystä myös laajennetaan ja se siirtyy uusiin tiloihin. Yritys siirtyy Liedonperän kylästä Tyllin teollisuusalueelle. Kaikki muutokset sijoittuvat aikaan, jolloin Suomen talous on taantumassa. Sitä on tullut mietittyä, miksi laajennan juuri nyt. Kai se vaan on, ettei halua antaa periksi, vaikka on vastoinkäymisiä. Meidänkin yksi iso asiakas joutui konkurssiin, ja se teki samalla loven tuotantoomme, kun jäi maksut saamatta, kertoo yrittäjä Ari Virtanen. Vastoinkäymiset eivät ole yrittäjää lannistaneet ja yrityksen laajentamiselle on tarvetta. Edelliset tilat jäivät liian pieniksi Nyt täällä uudessa hallissa mahtuu samalla kuivattamaan töitä ja maalaamaan toisia. Näin tuotantoketju ei mene tukkoon, kertoo Tarvaspinnoite Oy:n yrittäjä Ari Virtanen. Tällä hetkellä yritys tekee märkämaalausta ja hiekkapuhallusta. Maalaaminen on keskittynyt uudistuotantoon. Tavoitteena on etsiä myös huoltotöitä. Virtanen uskoo Justus Laaksonen (vas.) opiskelee pintakäsittelijäksi Ari Virtasen (oik.) opissa. alalla löytyvän kysyntää. Tämä tuntuu olevan vähän kuoleva ala. Yritykset joutuvat lopettamaan, kun jatkajia ei ole. Toivottavasti nousukausi lähtisi liikkeelle, sanoo Virtanen. Tämä on ihan lottovoitto Menin peruskoulusta suoraan töihin. Olen tehnyt pääasiassa rakennusalan töitä ympäri Suomea. Nyt kuitenkin on mahdollisuus saada koulutus ja työ. Tämä on ihan täydellinen homma, kertoo Justus Laaksonen. Oppisopimuskoulutus kestää Laaksosella kaksi vuotta. Koulutukseen kuuluu puolen vuoden työjaksoja ja niiden välissä kolmen viikon teoriatunteja koulussa. Laaksonen saa valmistuttuaan pintakäsittelijän perustutkinnon. Ari Virtanen on tyytyväinen ratkaisuihinsa. Hän kannustaa TÄYDEN PALVELUN KEILAHALLI Tervetuloa tutustumaan! Kuka?: Ari Virtanen, yrittäjä Yritys: Tarvaspinnoite Oy, teollisuusmaalaamo, märkämaalaus ja hiekkapuhallus Perustettu: 2005 Missä?: Tyllin teollisuusalue, Tarvasjoki Työntekijöitä: kolme muitakin yrittäjiä oppisopimukseen. Hän muistuttaa, että oppisopimuskoulutettava kannattaa ottaa silloin kun on aikaa. Oppisopimus sitoo opettamaan. - Ehdottaisin, että jos löytyy kaveri, joka täyttää oppisopimuskoulutuksen vaatimukset, niin kyllä se mahdollisuus kannattaa käyttää. Tämä on ihan lottovoitto, tiivistää Virtanen. Oppisopimuskoulutus: Mitä? Oppisopimuskoulutus on ammatillista koulutusta, joka perustuu määräaikaiseen työsuhteeseen. Kenelle? Oppisopimuksen aloittamisen edellytyksenä on sopiva työpaikka. Oppisopimus perustuu työnantajan ja vähintään 15-vuotiaan opiskelijan väliseen määräaikaiseen työsopimukseen. Miten? Työpaikalla oppimista ohjaa ja valvoo työnantajan valitsema työpaikkakouluttaja. Työpaikalla annettavaa koulutusta täydennetään tietopuolisilla opinnoilla, joista vastaavat pääosin ammatilliset oppilaitokset ja aikuiskoulutuskeskukset. Palvelua lähellä Rahallinen tuki? Opiskelija saa työehtosopimuksen mukaista palkkaa työnopetuksen aikana sekä taloudellista tukea tietopuolisen opetuksen ajalta, jos työnantaja ei maksa tältä ajalta palkkaa. Työnantajalle maksetaan koulutuskorvausta työpaikalla tapahtuvaan ohjaukseen sekä mahdollista palkkatukea, jos oppisopimuksella palkataan työtön tai työttömyysuhanalainen työntekijä. Koottu: Opetushallituksen ja Koulutusnetin sivuilta Betoniset pihakoristeet Patsaat, suihkualtaat, ruukut yms. SEKSEMENT OY Puh Myynti: Melliläntie 84, MELLILÄ Auki sopimuksen mukaan LOIMAAN KEILAHALLI OY Kartanomäenkatu 2 B LOIMAA (02) löydät meidät myös facebookista. KEILAUS HOHTOKEILAUS BAARI BILJARDI SCREEN SAUNA KOKOUSTILAT MINIGOLF Kauppalankatu 2B Loimaa Lempäälän Aleksi Lempäälä Internetsivut näkyviin mobiili- ja tablettilaitteilla Verkkokaupparatkaisut Facebook-mainonta Hakukoneoptimointi Printtiviestintä Markkinointi ja konsultointi

15 28 29 Teksti: Olga Pihlman Hiusmuotia ja värikarttoja jo toista vuosikymmentä Teksti: Anni Rajasto Jaakko ja Pirkko Suominen ovat hoitaneet maatilaa jo vuodesta Olisi hienoa, jos luomutuottaja ostaisi rehun läheltä Pöytyäläinen parturi-kampaaja Anu Rintala-Sätilä on toiminut yksityisyrittäjänä Auranmaalla jo lähes 20 vuotta. Pitkästä kokemuksestaan huolimatta Rintala-Sätilä suhtautuu työhönsä yhä innolla ja rakkaudella. Auran Salen yläkerrassa kampaamoa pitävä Rintala-Sätilä valmistui parturi-kampaajaksi Turussa keväällä Oman liikkeen avaaminen lama-aikaan tuntui nuoresta ja vastavalmistuneesta parturi-kampaajasta haastavalta ja pelottavalta. Nuoruuden into vei kuitenkin voiton epäilyistä: Rintala-Sätilä aloitti yrittäjänä vielä saman vuoden joulukuussa. Kauneudenhoidosta kiinnostunutta ja kädentaitoalalle aina haaveillutta Rintala-Sätilää houkutteli yksityisyrittäjyydessä etenkin työn itsenäisyys. Rintala-Sätilästä yksi ammatin parhaista puolista on edelleenkin vapaus tehdä asioita omalla tavalla. Iso kiitos työssä viihtymisestä kuuluu hänen mielestään myös hänen työssään tapaamilleen ihmisille. Rintala-Sätilä on vuosien mittaan löytänyt oman vakiintuneen asiakaskuntansa, jota hän muistaa lämmöllä. - Parasta ovat ehdottomasti ihanat asiakkaat, minulla on tosi kiva asiakaskunta. Toisaalta parasta on myös se, että työ on luovaa. Olen aina tykännyt laittaa hiuksia, ja tässä työssä saa tehdä niin monenlaista. Siksi työ on antoisaa, ja silloinhan työtä jaksaa, kun siitä aidosti nauttii, Rintala-Sätilä pohtii. Uusia tuulia ja inspiraatiota Parturi-Kampaamo Anun tulevaisuus näyttää hyvältä. Vapaaajallaan Rintala-Sätilä vuorostaan viihtyy erityisesti eläinten ja luonnon parissa. Vaikka Rintala-Sätilä nauttii työstään, hän korostaa myös työpaikan ulkopuolisen elämän merkitystä. Ihanat asiakkaat ja uuden oppiminen ovat Anu Rintala-Sätilälle pääasia. - Vapaa-aika ja harrastukset ovat minulle todella tärkeitä, ja niille ja kodille täytyy löytyä työkiireistä huolimatta aikaa. Silloin jaksaa, kun pitää niistä kiinni, hän hymyilee. Rintala-Sätilän mukaan parturi-kampaajan työ on jatkuvaa uusiutumista, sillä alalla tapahtuvien muutosten ja uusien trendien perässä pysyminen luo omat vaatimuksensa yksityisyrittäjän arkeen. Toisaalta muutosliike on Rintala-Sätilän mielestä hyvä asia. Hän osallistuukin mielellään alan koulutuksiin nauttien uusien työskentelytapojen oppimisesta ja niiden tarjoamista mahdollisuuksista ja inspiraatiosta omaan työhön. - Aineet kehittyvät, muoti muuttuu, koko ajan tulee uusia tekniikoita ja niin paljon uusia malleja, joita opetella. Toisaalta koulutukset antavat tosi paljon ja niistä tosissaan nauttii, sillä niistä saa usein uusia ja kuitenkin oman näköisiä ideoita, Rintala-Sätilä iloitsee. Luomu tarkoittaa luonnonmukaista, ympäristöystävällistä ja eettisesti korkeatasoista ruoan tuotantotapaa. Venna-maitotilan omistajapari on vähentänyt maatalouden ekologista taakkaa muun muassa niin, että he ostavat kaiken maatilalla tarvittavan, polttoainetta ja kalkkia lukuun ottamatta, läheltä. Suomiset haluavat tietää mahdollisimman hyvin rehujen alkuperän, siksi he ostavat rehun lähialueilta. He ovat halunneet kehittää tilaansa myös koko ajan omavaraisempaan suuntaan. Meillä on oma rypsinpuristamo pihalla ja teimme hakelämpökeskuksen sen takia, ettemme käyttäisi sähköä emmekä öljyä, kertoo Jaakko Suominen. Luomuun EU-jäsenyyden myötä Jaakko ja Pirkko Suominen aloittivat sukupolvenvaihdoksen myötä Vennan maatilalla Tortinmäessä vuonna Luomuun Vennatila siirtyi Suomen EU-jäsenyyden myötä vuonna Alkujaan lehmiä oli kymmenen. Nyt maitotilalla on toista sataa lehmää. Päädyimme luomuun, koska olin harjoittelussa tutustunut luomutilaan. Silloin kun Suomi meni unioniin, tiedettiin, että hinnat tulevat putoamaan. Meidän oli löydettävä joku keino, jolla kilpailla, sanoo maitotila Vennan isäntä Jaakko Suominen. Useampi vuosi meni kuitenkin ennen kuin kuluttajat löysivät luomun. Luonnonmukaisesti tuotettu ruoka on alkanut vasta lähivuosina kiinnostaa suomalaisia. Kova työ, yrittäminen ja sitkeys ovat auttaneet pysymään tällä alalla, kertoo Venna-tilan emäntä Pirkko Suominen. Luomuviljely ei ole ihan simppeli juttu. Kun ne kemikaalit ja välineet puuttuvat, pystyy vähemmän tekemään korjaavia liikkeitä pellolla. Mutta meille on Elokuussa syntyneet vasikat ulkoilevat omissa aitauksissaan. Kuka?: Jaakko ja Pirkko Suominen, maidontuottajat Yritys: Maitotila Venna Oy. Tila on yhtiöitetty viime vuonna osakeyhtiöksi. Perustettu: Siirtyi luomuun Missä?: Tortinmäki, Turku. Työntekijät: perhe ja yksi palkattu vakituinen työntekijä. koko ajan vahvistunut, että luomu oli hyvä valinta. Olemme löytäneet meidän tavan tuottaa luomua, viljellä ja hoitaa karjaa, ynnää Jaakko Suominen. Toivottavasti turha seilaaminen loppuu Suomiset korostavat, että jokaisen luomutilan on löydettävä itse parhaat ratkaisunsa tuottaa luomua. Eikä kukaan tuottaja voi ohjeistaa toista. Tärkeintä on tuottajan usko omaan tekemiseen. Suomiset kuitenkin heittävät haasteen muille tuottajille. Olisi hienoa, jos luomutuottajat hankkisivat rehut mahdollisimman läheltä, tai ainakin Suomesta. Luomussakin on vielä sellaista globaalia kauppaa ja siitä syntyvää turhaa kuljettamista. Suomessa on peltoa ihan tarpeeksi. Kyllä täällä pystytään kaikki se rehu tuottamaan, mitä tarvitaan. Toivottavasti loppuu joskus sellainen turha seilaaminen, sanoo Suominen. Työvaatteelta vaaditaan mukavuutta ja istuvuutta Kirsi Isotalo Työvaateaitassa. Isotalon pihapiirin aittamyymälässä kohtaavat laatu ja palvelu. - Työvaatteisiin panostetaan enemmän kuin aiemmin. Asiakkaat arvostavat mukavuutta, ja vaatteiden tulee olla rentoja, koska niitä pidetään päällä suuri osa päivästä, työvaatemyymälän yrittäjä Kirsi Isotalo kertoo. Kirsi Isotalo on myynyt työvaatteita parin vuoden ajan kotonaan Oripäässä. Työvaatteet soveltuvat nykyään entistä paremmin monipuoliseen työn tekoon, mutta niiltä halutaan myös tyylikkyyttä. Kangasmateriaalit ovat kehittyneet, ja vaatteet ovat istuvampia kuin ennen. Elokuussa Isotalo avasi hänen ja mie- hensä Jussi Isotalon kotipihalla Työvaateaitta-myymälän luvun aitta remontoitiin uuteen käyttöön, ja nyt se toimii tilavana myymälänä. Vanhan ajan tunnelma on säilynyt aitassa kunnostuksesta huolimatta. - Kotona tila loppui kesken eikä vaatteilla ollut kunnon paikkaa, jossa ne voisivat olla esillä. Puoli vuotta suunnittelimme, mihin myymälän voisi perustaa. Työvaateaitassa on käynyt mukavasti ihmisiä ja tila toimii hyvin myymälänä, Kirsi Isotalo kertoo. Isotalolla on yhdessä miehensä kanssa kanaloiden laitteita ja järjestelmiä toimittava yritys. Työn ohessa hänelle heräsi ajatus työvaatteiden myymisestä. Uusi myymälä on tehnyt asiakaspalvelusta entistä mukavampaa. Sää tuo haasteita myynnille Isotalo on panostanut myymälässään laajaan valikoimaan. Erilaisten miesten työvaatteiden lisäksi valikoimassa on työkenkiä sekä -käsineitä ja työvaatteita myös naisille sekä lapsille. - Sää on aina haaste vaatemyymälälle. Talvivaatteet on pakko tilata tarpeeksi ajoissa, jonka jälkeen voi vain odottaa ja toivoa, Teksti: Paula Pihlava että talvi ja pakkaset tulevat jossain vaiheessa, Kirsi Isotalo sanoo. Pieni yritys tarjoaa henkilökohtaista palvelua. Tuotteiden tilaaminen ja toimitus tapahtuu nopeasti, joka on pienen myymälän etu suurempiin verrattuna. Myymälälle on muodostunut oma asiakaspiiri, joka luottaa sen palveluun ja tuotteiden laatuun. - Haluan pysyä mukana muutoksessa ja tuoda uusia tuotteita myytäväksi. Valikoimissa täytyy olla vaihtuvuutta, mikä vaatii sen, että materiaalien ja myös trendien kehittymistä täytyy seurata, Isotalo toteaa. sahattuna, höylättynä, kyllästettynä runkotavarat mitallistettuna ulkoverhoukset puuvalmiina ja pohjamaalattuna terassilaudat paneelit Sahayhtymä Valtatie 472, Kyrö Puh ,

16 2010 Kennelliiton uusin virallinen kilpailulaji kasvattaa suosiotaan. Sivu 20 Tuli tuhosi elämäntyön, mutta tuhkasta nousee uusi, entistä ehompi Yläneen Perinneliha. Sivu 22 Palaset loksahtavat paikoilleen rakennusalan ammattilaisella. Sivu 14 Yläneellä taidolla ja kokemuksella tehdyt hapankorput voivat tuoda mieleen jopa lapsuuden. Sivu 7 Härkätielle pohditaan autovirran ohjaajaa. Sivu 26 Sivu 9 Sivu 8 Sivu Teksti: Anni Rajasto Auranmaalaista yrittäjyyttä tunisialaisella tarmolla Turussa asuva Abdel Majid Barbata, tunnetummin Masi, on tehnyt pitkän uran ravintoloitsijana. Auran ainutta kebab-pizzeriaa jo viisitoista vuotta pitäneen Barbatan ravintola muutti kesäkuussa uusiin tiloihin. Jatko-opiskelusta Euroopassa haaveillut tunisialainen Barbata saapui Suomeen Tukholmasta vuonna 1989 yllättävällä tavalla. - Olimme kavereiden kanssa kuulleet naapurimaasta Suomesta, johon järjestettiin risteilyjä, ja päätimme lähteä. Tapasin laivalla tytön, johon halusin tutustua paremmin. Kaverit palasivat laivalla Ruotsiin, minä jäin kyydistä, Barbata nauraa. Alun perin vain muutaman päivän vierailua suunnitelleesta Barbatasta elämänmeno Turussa tuntui liian rauhalliselta. Kotimaansa pääkaupungissa varttunutta ja Tukholmaan tottunutta Barbataa hämmensi Suomessa vallitseva pimeys ja hiljaisuus. Myöskään työ- tai opiskelumahdollisuudet eivät olleet lupaavat suomen kieltä taitamattomalle ja ulkomailla koulutuksen hankkineelle nuorelle miehelle. Ajatus ravintolasta syntyy - vuodesta toiseen Jo perinteeksi muodostunut Yritteliäs Auranmaa kokoaa myös tänä vuonna Auranmaan yrityselämän kuulumiset yksiin kansiin. Me lehden tekijät Trivalissa olemme Auran Yrittäjien kanssa mielissämme siitä, että odotettu lukupaketti on saatu tuottaa yhteistyössä jo puolen vuosikymmenen ajan. Jokaisena vuonna olemme olleet etuoikeutettuja nauttimaan yrittäjien arvokkaista kertomuksista, heidän esitellessään syystäkin ylpeinä omaa työtään - toisilla lähes ihmiselämän mittaista. Ovet ovat auenneet niin käsityön ammattilaisten, palveluntarjoajien, maaseutuyrittäjien kuin monien meille ennestään tuntemattomienkin alojen äärelle. Parhaan taitomme mukaan olemme Haasteista huolimatta Barbata sai töitä Turusta. Työskenneltyään viitisen vuotta hänet palkanneessa yrityksessä ja laman iskettyä Suomeen yritys joutui vaikeiden valintojen eteen. Monta osastoa myytiin ja työvoimaa karsittiin. Barbata oli yksi irtisanotuista. Sinnikäs mies ei kuitenkaan lannistunut ja sai pian töitä Auran kumitehtaalta, jossa ajatus omasta ravintolabisneksestä heräsi. - Tein jatkuvasti töitä määräaikaisilla työsopimuksilla. Aloin aina stressata jatkoa, kun sopimus läheni loppuaan, koska töitä oli niin vaikea saada. Niinpä sain idean: Miksen perustaisi Auraan kebabpizzeriaa? Aurassa ei ollut sellaista ja ajattelin, että kukaan ei voisi ainakaan irtisanoa minua, Barbata muistelee. Alku ei ollut ruusuinen. Barbata ei osannut tehdä pizzaa, eikä sen puoleen kebabia, vaan joutui opettelemaan kaiken alusta. Aurassa ei myöskään oltu totuttu ulkomaalaisiin, minkä vuoksi Barbata kohtasi rasismia esimerkiksi ilkivallan muodossa. - Eihän siinä varsinaisesti ainakaan rikastunut, laskut ja vuokran sain sentään maksettua. Vähitellen ihmiset kuitenkin uskalsivat tutustua minuun. Kumitehtaalla viettämäni kolme vuotta auttoivat paljon, sillä niiden ansiosta ihmiset saivat käsityksen, missä olen ollut, ja mistä olen tullut, hän kertoo. Yrittäjän on jaksettava Työ yrittäjänä on Barbatan mukaan raskasta. Jos töitä on liikaa, asiakkaille ei ehdi, eikä pysty antamaan heidän ansaitsemaansa palvelua. Toisaalta, jos asiakkaita ei ole ja yrityksellä menee huonosti, ajatukset vaeltelevat, eikä pahaa oloaan voi jakaa kenenkään kanssa. Suorasanainen Barbata ei kaunistele totuutta vaan myöntää kärsivänsä jatkuvasta stressistä ja väsymyksestä. - Millä jaksan pitkiä työpäiviä? En jaksa, eikä kukaan muukaan jaksa, mutta yrittäjän on pakko, ei ole muuta vaihtoehtoa. Kun olet tehnyt seitsemän päivää viikossa töitä, ja sama homma alkaa seuraavana päivänä alusta, etkä millään jaksaisi mennä, se on vaan pakko. Ei töitäsi kukaan muukaan tee, Barbata toteaa. pyrkineet tuomaan esille menestystarinoita, opettavia kertomuksia yrittäjyydestä; ja tietysti esittelemään heitä, joiden tiet vievät myös seutukunnan rajojen ulkopuolelle. Pitkän linjan yrittäjät, siinä missä vasta yrityselämän sorvien ääreen tutustuvatkin ovat varmasti kaikki ansainneet sivuille painetun paikkansa. Myös kunnan päättäjät kertovat oman painavan sanansa perustasta, jonka päälle myös yrityselämän menestys rakennetaan. Kiitos teille Auranmaalaiset yrittäjät, sekä Sinä lehtemme lukija. Menestystä ja hyvää alkavaa vuotta - nähdään jälleen alkutalvesta Masin käsissä syntyvät Auran maittavimmat pizzat. Trival Oy Puh PL 42, (Kauppalankatu 2B) LOIMAA Jethron diilit Aurassa Aninkaisten kiinteistövälitys etsii asuntoja myös Auranmaalla Sivu 6 Mellilästä maailmalle Hirsityö vie taloja enemmän maailmalle, kuin Suomeen. Sivu 7 Kaikki saman katon alla Tarvasjoen miljoonahanke kerää sosiaali- ja terveyspuolen samaan taloon Sivu 18 Kyllä leipä syöjän saapi, vehnäleipä liiatenkin Auranmaan Leivän uudet omistajat käyttävät voita ja leipovat käsipelillä Sivu 19 Vientiin, mutta millä rahalla? Kuivureita vievä Mepu ihmettelee sanojen ja tekojen eroa Sivu 24 Koiratanssissa vain mielikuvitus on rajana Takaisku ei lannista Valttina kivitalot Hapankorppu tuoksuu lapsuudelta Tarvasjoki haluaa pysäyttää liikenteen Marttilassa tehdään tulisijoja Suomen kaikkiin koteihin Pienryhmäkoti Aurasta tulee lapsien oma koti 2011 Viljantuottajan haasteet Auranmaalla Tukiviidakossa selviää yrittämällä. Sivu 14 Kunnanjohtajien katsaukset tulevaan Yrittäjissä kuntien voimavara. Sivut Lammastilan luomuinen arki Rintalan tilan lampaanliha on puhdasta lähiruokaa. Sivu 23 Suloista ja gluteenitonta Herkkuja myös herkemmille vatsoille. Sivut Se tehdään mitä sanotaan Nurmen Sora tekee työtä rehellisyydellä. Sivu 26 OKRA-halli nousi Oripään kentälle Jo lapsena isänsä maatilalla raskaitakin töitä tehnyt ahkera Barbata kuitenkin nauttii yrittäjän arjesta ja tykkää tehdä töitä. Omin sanoin työttömänä olemista vihaava ja myös työttömyyteen tottumaton Barbata on ravintolassaan paikalla joka päivä. Hänen lisäkseen ravintolassa työskentelee yksi kokki. Vapaa-aikansa Barbata omistaa täysin perheelleen, johon kuuluu vaimon lisäksi neljä lasta. Yrityksensä tulevaisuuteen hän suhtautuu antaumuksella ja tarmolla. - En mieti, miltä tulevaisuus näyttää, mutta yhden asian teen aina, parhaani. Yritän parhaani, mitä suinkaan jaksan ja voin, ja aika näyttää, mihin se riittää, Barbata hymyilee. Yrittäjien puheenjohtajat vastaavat Uusiutuvaa energiaa suoraan metsästä Auran joulunavaus Koko perheen joulutapahtuma Sivu 15 Sivu 8 Sivu 28 HTP tuo 4G:n Auranmaalle Sivu 3 Auran Aarteissa etsivä löytää: Kirpputori tarjoaa jokaiselle jotain Yrittäjä Heidi Ahlgren Auran Aarteiden äärellä. Kirpputori Auran Aarteiden tarina alkoi noin vuosi sitten sosiaalisessa mediassa kiertäneestä kyselystä. Auralainen Heidi Ahlgren halusi Facebookin kautta selvittää, olisiko Aurassa kysyntää hyllykirpputorille. Aiemmin muun muassa käsityöopettajana ja myyjänä työskennelleellä Ahlgrenilla oli aina ollut ajatus: jotain omaa pitäisi olla. Muun muassa sisustamisesta kiinnostunut ja käsitöitä jo alakouluiästä asti harrastanut Ahlgren halusi löytää tavan toteuttaa itseään ja myydä töitään. Saamansa myönteisen vastaanoton innoittamana Ahlgren alkoi selvittää kirpputoriyrityksen perustamiseen liittyviä kustannuksia. Ahlgren uskoi alusta asti myyjien löytävän hänet, mutta ostajien kiinnostuksesta 33-vuotias auralaisnainen ei mennyt takuuseen. Ihmisten verkossa osoittama kiinnostus Ahlgrenin ideaa kohtaan kuitenkin rohkaisi hänet irtisanoutumaan silloisesta työstään ja keskittämään katseensa kirpputorin avaamiseen. Toukokuussa 2012 yritys oli pystyssä ja kirpputori avasi ovensa. Yksilöllistä ilmettä ja uusia tuttavuuksia Tällä hetkellä Auran Aarteissa on 51 hyllypaikkaa, joihin Ahlgrenin mukaan jonottaa noin reilut 60 henkeä. Paikkoja vapautuu suunnilleen kuukauden välein. Myöskään ostajista kirpputorilla ei ole pulaa. Vaatimaton Ahlgren ei osaa arvioida, mistä Auran Aarteiden saavuttama suosio johtuu. Ajat ja ihmisten suhtautuminen kierrätettyihin materiaaleihin ja second handiin ovat yleisesti ottaen muuttuneet hänen mielestään radikaalisti. - Kirpputoreilta ostettuja vaatteita ja tavaroita pidettiin minun lapsuudessani häpeäpilkkuna. Nykyisin ihmiset suorastaan kilpailevat tekemillään löydöillä. Toisaalta kirpputoreilta haetaan myös omaa tyyliä, jota ei välttämättä ketjumyymälöistä löydy, Ahlgren pohtii. Ahlgren ei ole halunnut rajata Auran Aarteiden kohderyhmää, vaan antaa kaikille kirpputoreista kiinnostuneille mahdollisuuden tehdä ja tarjota löytöjä. Auran Aarteiden asiakaskunta koostuukin kaikenlaisista ihmisistä ympäri Auranmaan, ja Ahlgren tapaa työssään paljon sellaisiakin ihmisiä, jotka eivät ole ennen ostaneet tai myyneet tavaraa kirpputoreilla. Työ kirpputorilla on hyvin sosiaalista. Tunnelma on tärkein Vaikka Auran Aarteiden avajaisista ei ole vielä vuottakaan, kunnianhimoinen Ahlgren haaveilee jo kirpputorin laajentamisesta. Toisaalta Ahlgren halusi kirpputorin olevan tunnelmaltaan nimenomaan kodikas ja viihtyisä, ja pienet ja intiimit tilat ovat kaupankäynninkin kannalta vahvuus, josta hän ei mielellään tinkisi. - Kirpputorin sijainti ja suuruus ovat tällä hetkellä hyvät. Jos tarjoaisin enemmän hyllypaikkoja, myyjien todennäköisyys saada myydyksi juuri omia tavaroitaan pienenisi. Nyt kirpputorin tavaroilla on parempi vaihtuvuus, mikä varmaankin osittain herättää myös ostajien mielenkiinnon, Ahlgren laskeskelee. Kirpputorimyynnin lisäksi Auran Aarteet tarjoaa tällä hetkellä ompelutöitä kuten housujen lyhentämistä ja vetoketjujen vaihtamista. Myös palveluvalikoimasta kiireen vuoksi poisjääneitä kangastilauksia on tulossa. Kaiken kaikkiaan yrityksellä menee hyvin, ja sekä yrittäjä, että asiakkaat ovat tyytyväisiä. - Hyvää tavaraa heitetään liian usein pois, sitä en siedä. Moni asiakas on säästänyt Mylly- ja Ikea-reissut, kun on tullut täällä käymään, Ahlgren iloitsee. Loimaan kaupungin yrityspalvelut alkaen Keskeiset palvelumme yrittäjille Yritys- ja liikeidean arviointi ja kehittäminen Perustamisneuvonta Rahoitussuunnittelu Julkisen rahoituksen haku Kehittämis- ja investointisuunnitelmissa avustaminen Tuotekehitysneuvonta Yritysten yhteistyön edistäminen Osaamisen kehittäminen Aina on maailmassa tilaa sille, joka sanoo Minä hoidan sen. Loimaan kaupungin yrityspalvelut PL 132, LOIMAA Vareliuksenkatu 2 B puh Kysy, niin me etsimme vastauksen. Teksti: Anni Rajasto Matti Tunkkari kehittämisjohtaja puh gsm Ollipekka Hoffrén yritysneuvoja gsm Marianna Pajula yritysneuvoja gsm Auranmaalla myös alkavien yrittäjien neuvonta asti Maarit Virtanen toimistosihteeri puh gsm

17 Pankki palveluksessasi, kaikissa asioissa ja kaikkialla. Yrityksen OP-verkkopalvelu on niin kätevä kuin moderni pankkipalvelu vain voi olla. Yhdellä kirjautumisella hoidat sekä omat että yrityksesi asiat. Voit antaa käyttöoikeudet useammalle henkilölle ja määritellä kunkin oikeudet erikseen. Ja mikä parasta, palvelu toimii siellä missä sinäkin, sekä verkossa että mobiilisti. Ota yhteyttä oman pankkisi asiantuntijoihin tai vieraile osoitteessa op.fi/yrityspalvelu. Yhdessä hyvä tulee. Auran, Marttilan, Oripään, Paattisten, Pöytyän, Tarvasjoen ja Yläneen Osuuspankit Nordea Pankki Suomi Oyj Vakautta kausiluonteiseen liiketoimintaan Nordea Rahoituksen leasing- ja osamaksutuotteet tuovat varmuutta ja vakautta talouteesi. Lisäksi säästät vakuuksia tuleviin hankkeisiin. Ota yhteyttä Nordea Yrityspalveluun ja kysy lisää! Varaa aika tapaamiseen numerosta (pvm/mpm) ma pe Teemme sen mahdolliseksi Lounais-Suomen Yrityskonttori Vesikoskenkatu, Loimaa Helena Välimäki

Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy

Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy Yrityksen toiminta: - LähiPuoti Remes Oy on perustettu tammikuussa 2013, Puotipuksuna Kimmo Remes. - Yrityksen kotipaikka on Humppila ja toiminta-alueena Lounais- ja Etelä-Suomi.

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013 JÄSENKIRJE 2/2013 13.9.2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY Syksyn tuuli jo puissa puhaltelee ja on tullut aika ryhtyä hommiin. Syksyn toimintakalenteriin on koottu tuttuun tapaan yritysvierailuja ja

Lisätiedot

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava eduskuntaan 2015 Hyvä ystävä, tule kanssani yhteiselle matkallemme tekemään Suomesta parempi paikka yrittää, tehdä työtä ja pitää huoli kaikista. Muutos parempaan alkaa nyt. Seuraa Annea Ota yhteyttä minuun.

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

PALVELU ON KÄYTETTÄVISSÄ, OLKAA HYVÄ!

PALVELU ON KÄYTETTÄVISSÄ, OLKAA HYVÄ! PALVELU ON KÄYTETTÄVISSÄ, OLKAA HYVÄ! HENRI PIKKARAINEN p. 044 520 7709 & KIRSI HUOTARI p. 050 547 6566 Miksi Lähiruokadiili? Lähiruokadiili tarjoaa mahdollisuuden ostaa lähiruokaa suoraan tuottajalta.

Lisätiedot

NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010

NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010 NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010 PALTAMON YRITTÄJIEN JA YRITTÄJÄJÄRJESTÖN YHTEISTYÖ TYÖVOIMATALON KANSSA Kysely postitettu 27.10.2010 Kyselyn saanut n. 111 yritystä (n=111) Yhteistyössä Kainuun Yrittäjien kanssa

Lisätiedot

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design - Lähialueyhteistyöhanke Rahoitus TEMin lähialueyhteistyövaroista Finatex ry:n koordinoima Suomalais-venäläisen

Lisätiedot

Osaaminen, innovaatiot ja liiketoiminta

Osaaminen, innovaatiot ja liiketoiminta Osaaminen, innovaatiot ja liiketoiminta Ryhmäraportti Jenni Kämäri, Anne Laitinen, Anssi Louet, Päivi Mäkimartti, Katri Åström Liiketalouden koulutusohjelma Taloushallinto Tradenomi (AMK) KEMI/TORNIO 2012

Lisätiedot

Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen. Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy

Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen. Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy Esmo-yhtiöt pähkinänkuoressa Esmo-yhtiöt edistävät arvojensa mukaisesti suomalaista kilpailukykyä ja yrittäjyyttä.

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia? EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan

Lisätiedot

VUOSIKATSAUS AJALLE 2013-2014

VUOSIKATSAUS AJALLE 2013-2014 NY-YRITYKSEN NIMI/LOGO VUOSIKATSAUS AJALLE 2013-2014 Ulvilan lukio 1/7 Toimitusjohtajan katsaus NY-vuodesta Vuosi on olut mielestäni onnistunut. Olen oppinut paljon uusia asioita liittyen yrittäjyyteen.

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Seinäjoen raportissa käsitellään sekä Tamperelaisten että Seinäjokelaisten nuorten vastauksia.

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen Pk-yritysbarometri, syksy 2015 Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen 1 Liikevaihto nyt verrattuna edelliseen 12 kk takaiseen tilanteeseen, kaikki toimialat 60 50 40 30 20 10

Lisätiedot

KOLIN ARVOISESTI. Nyt ja tulevaisuudessa

KOLIN ARVOISESTI. Nyt ja tulevaisuudessa KOLIN ARVOISESTI Nyt ja tulevaisuudessa Kolin arvo-ohjeet 2014 1 HUOLEHDI PARHAASTA LAADUSTA Asetamme riman entistäkin korkeammalle! YRITTÄJÄ Ota omat arvosi näkyväksi osaksi toimintaasi. Kerro ne nettisivuillasi

Lisätiedot

Mukana elämäsi suurimmissa päätöksissä

Mukana elämäsi suurimmissa päätöksissä VAIHDA MUKAVAMPAAN. Oikeanlainen koti kaikkiin elämäntilanteisiin Mukana elämäsi suurimmissa päätöksissä Sp-Koti on perustettu juuri sinua ja sinun asuntoasioitasi varten. Meidän arvomaailmamme lähtee

Lisätiedot

SALON RAUTA OY. Yritys valmistaa metallisia portaita ja portteja sekä ruostumattomasta teräksestä mm. postilaatikoita.

SALON RAUTA OY. Yritys valmistaa metallisia portaita ja portteja sekä ruostumattomasta teräksestä mm. postilaatikoita. SALON RAUTA OY Salon Rauta Oy:n perustivat 1.9.1998 Antti ja Timo Salo. Antti Salo toimii yrityksessä toimitusjohtajana sekä talousjohtajana ja Timo Salo hallituksen puheenjohtajana sekä myyntijohtajana.

Lisätiedot

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka TAPAAMINEN Tehtävä Tutki liikuntapiirakkaa ja suunnittele itsellesi oma piirakka. Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka Liikuntapiirakka: UKK-instituutti 34 TAPAAMINEN Oma liikuntapiirakkani 35 TAPAAMINEN

Lisätiedot

AUTOSALPA RAKENTAA LAHTEEN UUDEN TOIMITALON

AUTOSALPA RAKENTAA LAHTEEN UUDEN TOIMITALON LEHDISTÖTIEDOTE Julkaisuvapaa heti AUTOSALPA RAKENTAA LAHTEEN UUDEN TOIMITALON Autosalpa Oy ja Renor Oy ovat sopineet torstaina, 19.6.2008, tonttikaupasta Lahden Asemantaustan kaupunginosassa olevasta

Lisätiedot

PALKITSEVAA. ITSENÄISTÄ. HAASTEELLISTA. MYYNTIÄ.

PALKITSEVAA. ITSENÄISTÄ. HAASTEELLISTA. MYYNTIÄ. PALKITSEVAA. ITSENÄISTÄ. HAASTEELLISTA. MYYNTIÄ. Wulff-Yhtiöt Oyj rekrytointi Kari Juutilainen InHunt Group gsm 044 995 5382 kari.juutilainen@inhunt.fi www.urawulffilla.fi Myynti on työtä, jossa tuloksellisuus

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

VIEREMÄN KUNNANKIRJASTON ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY 2013

VIEREMÄN KUNNANKIRJASTON ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY 2013 VIEREMÄN KUNNANKIRJASTON ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY 2013 VASTAAJIA: 56 SUKUPUOLI MIES (11) NAINEN (43) EI VASTAUSTA/EOS (2) ELÄMÄNTILANNE TYÖSSÄ (18) TYÖTÖN (6) KOULULAINEN/OPISKELIJA (5) ELÄKELÄINEN (26)

Lisätiedot

SUOMALAISEN HIRSITALON VIENTIVERKOSTO JAPANIIN EKOMUOTO

SUOMALAISEN HIRSITALON VIENTIVERKOSTO JAPANIIN EKOMUOTO SUOMALAISEN HIRSITALON VIENTIVERKOSTO JAPANIIN EKOMUOTO VERKOSTON VETURINA KUUSAMO HIRSITALOT CANNUS TUNTEE JAPANIN JA SEN RAKENNUSALAN ERITTÄIN KUSTANNUSTEHOKAS TAPA VIENTIIN SYNERGIAA JA KOON EKONOMIAA

Lisätiedot

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti ONKS U N E L M I? I! Motivaatio Hyvinvointi Raha Pohdintakortti KÄDEN TAIDOT Käden taidot ovat nykyään tosi arvostettuja. Työssäoppimisjakso vakuutti, että tää on mun ala ja on siistii päästä tekee just

Lisätiedot

Yrittäjyys. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI

Yrittäjyys. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI Yrittäjyys Konsultit 2HPO 1 Jos saisi valita yrittäjä- ja palkansaajauran välillä Liettua Kiina USA Kreikka Latvia Bulgaria Italia Ranska Irlanti EU-27 Viro Espanja Iso-Britannia Alankomaat Belgia Saksa

Lisätiedot

Juhlaa joka päivä! HYVÄ MAKU EI SYNNY SATTUMALTA, SE SYNTYY OSAAMISESTA

Juhlaa joka päivä! HYVÄ MAKU EI SYNNY SATTUMALTA, SE SYNTYY OSAAMISESTA Juhlaa joka päivä! HYVÄ MAKU EI SYNNY SATTUMALTA, SE SYNTYY OSAAMISESTA - Leipomo Oy E. Boström Ab on perustettu 1939-100 %:nen perheyritys; 3 omistajaa - Liikevaihto vajaat 5 milj. - Vienti v. 2014 20

Lisätiedot

Matkailutuotteet ostettaviksi Sessions-työpaja

Matkailutuotteet ostettaviksi Sessions-työpaja Sami Köykkä Matkailutuotteet ostettaviksi Sessions-työpaja 26.2.2014 Agenda 10:00 Aloitus 10:20 Kertaus 10:45 Vieraileva puhuja 11:30 Lounas 12:15 Ratkaisun suunnittelu 13:20 Toteutussuunnitelma 13:50

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

Lähiruokarengasmalli Pirkanmaalla (REKO-malli)

Lähiruokarengasmalli Pirkanmaalla (REKO-malli) Parasta Pöytään Pirkanmaalta lähiruokahanke Lähiruokarengasmalli Pirkanmaalla (REKO-malli) 3.4.2014 Projektiasiantuntija Eeva Ylinen Mistä kaikki alkoi? Alkuperä Ranskassa kumppanuusmaataloudessa REKO-mallin

Lisätiedot

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10 Auvo Turpeinen Uusyrityskeskus toiminta: Elinkeinoelämän perustama yhteistoimintajärjestö 31 alueellista yhdistystä, yli 80 neuvontapistettä Suomessa vuodesta -89 saakka Jäseninä

Lisätiedot

Sisältömarkkinoinnilla vauhtia pkyritysten. Katri Tanni / Differo Oy Maaliskuu 2014

Sisältömarkkinoinnilla vauhtia pkyritysten. Katri Tanni / Differo Oy Maaliskuu 2014 Sisältömarkkinoinnilla vauhtia pkyritysten kaupan käyntiin Katri Tanni / Differo Oy Maaliskuu 2014 Differosta Autamme yrityksiä jalkauttamaan myynnin puhetta verkkoon sisältöstrategian avulla Differosta

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 7 7 Palvelut 7 Muut 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy Pk-yritysbarometri, syksy alueraportti,

Lisätiedot

Lähiruokaa netistä kaikille tulevaisuudessa

Lähiruokaa netistä kaikille tulevaisuudessa Lähiruokaa netistä kaikille tulevaisuudessa Lähiruokaa ammattikeittiöihin seminaari. 13.11.2014. Eero Kananen, LähiPro Oy, Ruokaa Suomesta palvelu eero@lahipro.fi, 040 5862850 1 Esityksen sisältö Lähiruoan

Lisätiedot

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA KERROMME KULUNEEN VUODEN KUULUMISISTA JA VIIME VUODEN MIELEENPAINUVISTA TAPAHTUMISTA Talvella oli paljon pakkasta ja lunta. Paljon vaatteita päälle ja

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Oulun seudun kyselyn kohderyhmänä olivat paikalliset yliopistossa ja ammattiopistossa opiskelevat nuoret.

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen

Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi KHT Antti Ollikainen 23.9.2010 Johdanto: miksi yrityksen pitäisi kasvaa? Suuremmalla yrityksellä on helpompaa esimerkiksi näistä

Lisätiedot

Valmistelut avajaisia varten

Valmistelut avajaisia varten POISTARIPAJA -hanke 10.6.2014 Oona Salo Texvex Forssan avajaiset 3.6.2014 juhlistettiin Forssan Texvexin virallisia avajaisia iloisissa tunnelmissa. Päivään sopi niin lasten askartelua, tekstiilin lajittelua

Lisätiedot

TOIMINTAKALENTERI JA MUU TOIMINTA

TOIMINTAKALENTERI JA MUU TOIMINTA TOIMINTAKALENTERI JA MUU TOIMINTA Päivitetty 15.08.2014 ELOKUU 2014 Avoinna arkisin ti - pe klo 10-12, lisäksi ke 6.8. ja 20.8. klo 16-18 Aila Schwartzin valokuvanäyttely Ke 20.8. klo 13.00-15.00 Peli-iltapäivä,

Lisätiedot

KUIVAKÄYMÄLÄ RAUTAKAUPASTA HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET

KUIVAKÄYMÄLÄ RAUTAKAUPASTA HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET KUIVAKÄYMÄLÄ RAUTAKAUPASTA HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET Käytä kuivana! Sisäkäymälä hankinnasta käyttöön suomenkielinen seminaari 23.8.2012 21.8.2012 Carita Tuli 1 TULI-SÄHKÖ OY EKOKÄYMÄLÖIDEN EDELLÄKÄVIJÄ

Lisätiedot

Suomen Franchising-Yhdistys ry:n tietopaketti: Franchising Suomessa. www.franchising.fi

Suomen Franchising-Yhdistys ry:n tietopaketti: Franchising Suomessa. www.franchising.fi Suomen Franchising-Yhdistys ry:n tietopaketti: Franchising Suomessa Suomen Franchising-Yhdistys ry. (SFY) Yhdistys on perustettu 1988 Vuonna 2013 yhdistys viettää 25-juhlavuotta teemalla 1000 uutta yritystä

Lisätiedot

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Raisio-konserni Toimintaa 12 maassa, pääkonttori Raisiossa Tuotantoa 14 paikkakunnalla 3 maassa Henkilöstön määrä n. 1450, josta Suomessa 1/3 Listataan

Lisätiedot

LÄHIRUOAN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET

LÄHIRUOAN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET Lähiruoka- ja ruokaketjuhankkeiden ajankohtaisseminaari 11.6.2014 LÄHIRUOAN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET Tutkimusjohtaja Markku Virtanen Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Pienyrityskeskus Ventspils University

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, kevät 2016. Alueraportti, Pirkanmaa

Pk-yritysbarometri, kevät 2016. Alueraportti, Pirkanmaa Pk-yritysbarometri, kevät 016 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 7 9 Rakentaminen Kauppa 1 1 1 16 Palvelut 60 61 Muut 1 1 0 0 30 40 0 60 70 : Henkilökunnan määrän muutosodotukset

Lisätiedot

Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13

Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13 Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13 Halusin lähteä ulkomaille työssäoppimaan sekä tutustumaan pieneksi aikaa toiseen maahan ja kulttuuriin. Kuusi

Lisätiedot

TOIMINTAKALENTERI JA MUU TOIMINTA

TOIMINTAKALENTERI JA MUU TOIMINTA TOIMINTAKALENTERI JA MUU TOIMINTA Päivitetty 06.07.2015 HEINÄKUU 2015 Avoinna tiistaisin ja perjantaisin klo 10-13 Salla Harteelan taulunäyttely Ti 21.7. Päättyy ilmoittautuminen Pöytyän teatterin esitykseen

Lisätiedot

Lingon & Blåbär. pähkinänkuoressa

Lingon & Blåbär. pähkinänkuoressa Lingon & Blåbär pähkinänkuoressa Lingon & Blåbär pähkinänkuoressa Lingon & Blåbär (L&B) on tarjonnut ruotsalaista suunnittelua olevia laadukkaita vaatteita koko perheelle vuodesta 1996 lähtien. Tänä päivänä

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Suomen Franchising-Yhdistys ry:n tietopaketti: Franchising Suomessa. www.franchising.fi

Suomen Franchising-Yhdistys ry:n tietopaketti: Franchising Suomessa. www.franchising.fi Suomen Franchising-Yhdistys ry:n tietopaketti: Franchising Suomessa Suomen Franchising-Yhdistys ry. (SFY) Yhdistys on perustettu 1988 Vuonna 2013 yhdistys vietti 25-juhlavuotta teemalla 1000 uutta yritystä

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

NO ONKOS TULLUT JOULU, NYT ESPOONTORILLE?

NO ONKOS TULLUT JOULU, NYT ESPOONTORILLE? NO ONKOS TULLUT JOULU, NYT ESPOONTORILLE? Kyllä on! Lahjat, koristeet ja kattaukset, mitä ikinä jouluusi tarvitset! Tervetuloa jouluostoksille Espoontorille! EI ITKEÄ SAA, EI STRESSATA SAA, JOULU ON TULLUT

Lisätiedot

ERIKOISKAUPAN AUKIOLOAIKAKOKEMUKSET 2010 SELVITYS. Taulukot (numeroitu raportin tekstin mukaisesti)

ERIKOISKAUPAN AUKIOLOAIKAKOKEMUKSET 2010 SELVITYS. Taulukot (numeroitu raportin tekstin mukaisesti) ERIKOISKAUPAN AUKIOLOAIKAKOKEMUKSET 2010 SELVITYS Taulukot (numeroitu raportin tekstin mukaisesti) 1. Yrityksemme päätoimiala on Fotokauppa 8,7 % Huonekalukauppa 3,7 % Kirjakauppa 9,5 % Kulta ja kellokauppa

Lisätiedot

- Lähiruokatukku ja -myymälä. LähiPuoti Remes. - Paikallisia Herkkuja -

- Lähiruokatukku ja -myymälä. LähiPuoti Remes. - Paikallisia Herkkuja - - Lähiruokatukku ja -myymälä LähiPuoti Remes - Paikallisia Herkkuja - Yrityksen toiminta: LähiPuoti Remes Oy perustetaan ja toiminta alkaa 2012-2013 vaihteessa, Puotipuksu Kimmo Remes. Lähi- ja luomuruokaa

Lisätiedot

Taito Shop ketju 10 vuotta Tarina yhteistyöstä ja kasvusta

Taito Shop ketju 10 vuotta Tarina yhteistyöstä ja kasvusta Taito Shop ketju 10 vuotta Tarina yhteistyöstä ja kasvusta Yhteistyöstä menestystä Forma messut on Taito Shopketjun myymälöille tärkein sisäänostotapahtuma ja paikka kohdata tavarantoimittajia. Siksi se

Lisätiedot

Julkiset hankinnat kysynnän synnyttäjinä ja innovaatioiden edistäjinä yrityksissä - plussat ja miinukset asioinnissa julkisyhteisön kanssa

Julkiset hankinnat kysynnän synnyttäjinä ja innovaatioiden edistäjinä yrityksissä - plussat ja miinukset asioinnissa julkisyhteisön kanssa Julkiset hankinnat kysynnän synnyttäjinä ja innovaatioiden edistäjinä yrityksissä - plussat ja miinukset asioinnissa julkisyhteisön kanssa Global-seminaari 9.12.2010, Hämeenlinna Asiantuntija Jukka Lehtonen,

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Yrittäjien alueelliset talousnäkymät huhtikuu 2013

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Yrittäjien alueelliset talousnäkymät huhtikuu 2013 Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Yrittäjien alueelliset talousnäkymät huhtikuu 213 Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Hallituskatu 21 3 krs., 91 Oulu puhelin 1 322 198 ppy@yrittajat.fi www.ppy.fi SISÄLLYS POHJOIS-POHJANMAAN

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen ohjelma

Elinkeinopoliittinen ohjelma Elinkeinopoliittinen ohjelma Kunnan visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa

Lisätiedot

Mitä on ruokakulttuuri. - kuluttajan silmin?

Mitä on ruokakulttuuri. - kuluttajan silmin? itä on ruokakulttuuri - kuluttajan silmin? toiminnanjohtaja Tiina Lampisjärvi Finfood Suomen Ruokatieto ry Kulttuurin Kaukametsä -seminaari Onko ruoka kulttuuria? 7. 8.9.008 istä tuntee vahvan ruokakulttuurin?

Lisätiedot

Kävijäkysely 6.-7.9.2007. Helsingin Messukeskus

Kävijäkysely 6.-7.9.2007. Helsingin Messukeskus Kävijäkysely 6.-7.9.2007 Liikelahjat-messut t Helsingin Messukeskus Business to Business Mediat Oy Kävijäkysely Liikelahjat-messut 6.-7.9.2007, Helsingin Messukeskus Vastaajia 242 Tutkimus toteutettiin

Lisätiedot

TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016

TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016 TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016 Kemijärven Yrittäjät ry VISIO Kemijärven Yrittäjät ry tavoittelee vahvaa tulevaisuutta hoitamalla rakentavalla yhteistyöllä yrittäjyyden asiat kuntoon. Kemijärven Yrittäjät ry

Lisätiedot

Kissaihmisten oma kahvila!

Kissaihmisten oma kahvila! Kissaihmisten oma kahvila! Teksti ja kuvat: Annika Pitkänen Jo ulkopuolelta voi huomata, ettei tamperelainen Purnauskis ole mikä tahansa kahvila. Ikkunalaudalla istuu kissa katselemassa uteliaana ohikulkevia

Lisätiedot

Uudistuva kylä kaupungissa

Uudistuva kylä kaupungissa Uudistuva kylä kaupungissa Uudistuva kylä kaupungissa hankkeessa etsitään uusia tapoja lasten ja nuorten palveluiden kehittämiseen käyttäjälähtöisesti ja perinteisiä sektorirajoja rohkeasti ylittäen. Pilottialueina

Lisätiedot

Ranska, Chamonix TAMMIKUU

Ranska, Chamonix TAMMIKUU Ranska, Chamonix TAMMIKUU Tulin Ranskaan 2.1.2013 Riitan & Katjan kanssa. Oltiin hotelilla, joskus 9 jälkeen illalla. Sain oman huoneen ja näytettiin pikaisesti missä on suihkut ja vessat. Ensimmäisenä

Lisätiedot

Text. Kuvamestari Kalefoto. Kaupan alan ennakointifoorumi 5.3.2014

Text. Kuvamestari Kalefoto. Kaupan alan ennakointifoorumi 5.3.2014 Text Kuvamestari Kalefoto Kaupan alan ennakointifoorumi 5.3.2014 Jukka Liukas - valokuvaaja PK-yrittäjä Syntynyt 1948 1970 Jukka aloitti valokuvausalan yrittäjänä 1970 Foto Mäenpää 1981 FotoForum 1991

Lisätiedot

Asiakastuntemus markkinoinnin ja myynnin ytimenä. 14.11.2013 Katri Tanni & Kati Keronen

Asiakastuntemus markkinoinnin ja myynnin ytimenä. 14.11.2013 Katri Tanni & Kati Keronen Asiakastuntemus markkinoinnin ja myynnin ytimenä 14.11.2013 Katri Tanni & Kati Keronen Markkinoinnin vallankumouksellinen strategia on lähempänä kuin arvaatkaan. Tarvitset kahdenlaista sisältöä: Informaatioikkuna:

Lisätiedot

Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014

Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014 Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014 Ajattelun muuttaminen on ZestMarkin työtä VANHA AJATTELU JA VANHA TOIMINTA " ZestMark on nuorten valmentamisen ja oppimistapahtumien asiantuntija.

Lisätiedot

Liiketoimintasuunnitelma 01.12.2015 Giganteum. Giganteum 1/11

Liiketoimintasuunnitelma 01.12.2015 Giganteum. Giganteum 1/11 Liiketoimintasuunnitelma 01.12.2015 Giganteum Giganteum 1/11 Giganteum 2/11 Perustiedot ja osaaminen Sukunimi Etunimi Leppiaho Mika Osoite Postinumero ja -toimipaikka Kotikunta Puhelinnumero Sähköpostiosoite

Lisätiedot

Rakentajat. PELOTON energiaremontti

Rakentajat. PELOTON energiaremontti Rakentajat PELOTON energiaremontti FAKTA Asuminen 30 % henkilökohtaisesta hiilijalanjäljestä ONGELMA Asiakas ei osaa Systeemit monimutkaistuvat Kokonaisuudet pitää sovittaa yhteen Kauppa ei osaa HUOLTO

Lisätiedot

Sairaanhoitopiirin hankinnat Jaana Levo, VSSHP- Ruokahuoltopäällikkö

Sairaanhoitopiirin hankinnat Jaana Levo, VSSHP- Ruokahuoltopäällikkö Sairaanhoitopiirin hankinnat Jaana Levo, VSSHP- Ruokahuoltopäällikkö Miksi sairaanhoitopiirinkin ruoka kulki tuhansia kilometrejä? - Ruokatottumukset ovat muuttuneet - Työn tuottavuutta on nostettu keskittämällä

Lisätiedot

Kotimaisen kasviproteiinin mahdollisuudet

Kotimaisen kasviproteiinin mahdollisuudet Kotimaisen kasviproteiinin mahdollisuudet Hämeen valkuaisfoorumi Innovaatiotyöpaja 12.2.2016 Sanna Vähämiko Kasviproteiiniketjunhallinta-hanke Brahea-keskus, Turun yliopisto Brahea-keskus Turun yliopiston

Lisätiedot

VERTAISUUDESTA VOIMAA - SPARRAUSRYHMISTÄ TUKEA VERKKO-OPINTOIHIN. ITK foorumiesitys 16.4.2015 Saara Kotkaranta & Eveliina Pöysti

VERTAISUUDESTA VOIMAA - SPARRAUSRYHMISTÄ TUKEA VERKKO-OPINTOIHIN. ITK foorumiesitys 16.4.2015 Saara Kotkaranta & Eveliina Pöysti VERTAISUUDESTA VOIMAA - SPARRAUSRYHMISTÄ TUKEA VERKKO-OPINTOIHIN ITK foorumiesitys 16.4.2015 Saara Kotkaranta & Eveliina Pöysti NETTILUKIO Nettilukio täydentää olemassa olevaa koulutustarjontaa ja sopii

Lisätiedot

Laitilan Wirvoitusjuomatehdas Oy

Laitilan Wirvoitusjuomatehdas Oy Laitilan Wirvoitusjuomatehdas Oy LAITILAN WIRVOITUSJUOMATEHDAS 1995 LAITILAN WIRVOITUSJUOMATEHDAS 2016 1994-1995, Fisutta Oy Yhtiö perustetaan 1994 kalajalosteiden viemiseksi Keski-Eurooppaan. Keväällä

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Näin syntyy Ulkopolitiikka Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Joonas Pörsti / UP / 17.9.2014 Ulkopolitiikka on sitoutumaton kansainvälisiin suhteisiin erikoistunut aikakauslehti.

Lisätiedot

Hyvän palvelun muotoilutoimisto. Copyright Diagonal Mental Structure Oy. All rights reserved.

Hyvän palvelun muotoilutoimisto. Copyright Diagonal Mental Structure Oy. All rights reserved. Hyvän palvelun muotoilutoimisto 1 TEKES LIIKKUMINEN PALVELUINA 27.5.2014 Käyttäjäprofiilit palveluiden luomisen pohjana Case: Helsingin risteilymatkustajien profilointiprojekti Mikko Koivisto, johtava

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

LAATUKÄSIKIRJA SFS-EN ISO 9001:2000

LAATUKÄSIKIRJA SFS-EN ISO 9001:2000 LAATUKÄSIKIRJA SFS-EN ISO 9001:2000 LAATUPOLITIIKKA Puutyöliike Pekka Väre Ky:n liiketoiminnan kehittyminen ja jatkuvuus varmistetaan koko henkilökunnan yhdessä omaksumien toimintaperiaatteiden ja yrityksessä

Lisätiedot

Case Uusikaupunki Muutos pakon edessä

Case Uusikaupunki Muutos pakon edessä Case Uusikaupunki Muutos pakon edessä Kauhava 10.10.2013 Yhteysjohtaja Kristiina Salo Uudenkaupungin kaupunki Uusikaupunki Perustettu 1617 Asukasmäärä 15 499 31.12.2011 Kesämökkejä 3873 Työvoima 6 652

Lisätiedot

Kumppanuutta Ammattitaitoa Käytännöllisyyttä Yksilöllisyyttä Arvontuotantoa. Valtakunnallinen toimija

Kumppanuutta Ammattitaitoa Käytännöllisyyttä Yksilöllisyyttä Arvontuotantoa. Valtakunnallinen toimija Kumppanuutta Ammattitaitoa Käytännöllisyyttä Yksilöllisyyttä Arvontuotantoa Valtakunnallinen toimija Suomen Yrittäjäopisto yrittäjyyden osaaja ja uudistaja Valtakunnallinen liikealan erikoisoppilaitos

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Tuottaja-kuluttaja yhteistyö: Pirkanmaan sovellus REKO-mallista

Tuottaja-kuluttaja yhteistyö: Pirkanmaan sovellus REKO-mallista Tuottaja-kuluttaja yhteistyö: Pirkanmaan sovellus REKO-mallista Ruokapiiritreffit 12.4.2014 Eeva Ylinen Projektiasiantuntija Parasta Pöytään Pirkanmaalta Mistä kaikki alkoi? Alkuperä Ranskassa kumppanuusmaataloudessa

Lisätiedot

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Stephar Stephar Matkaraportti Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Tässä matkaraportista yritän kertoa vähän, että miten minulla meni lentomatka,

Lisätiedot

kansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684

kansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684 Kasvuväylä Vauhtia kansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684 Kasvuväylä Kotimarkkinoilta kansainväliseen kasvuun Kasvuun ja kansainvälistymiseen parhaiten sopivat julkiset palvelut ja rahoitus

Lisätiedot

Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset

Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset Työryhmä: Paikallista ruokaa läheltä 18.-19.8., Maaseutututkijatapaaminen Päivi Töyli Aitoja makuja -hanke, projektipäällikkö Koulutus-

Lisätiedot

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Liite 23 Opetus- ja kasvatusltk 27.11.2014 Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Kuntaliitto (Lahtinen & Selkee) on vuonna 2014 tehnyt selvityksen varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Aikuisten ryhmäliikunnan palautekysely 2014-2015

Aikuisten ryhmäliikunnan palautekysely 2014-2015 Mäntsälän Voimistelijat Aikuisten ryhmäliikunnan palautekysely 2014-2015 1. TAUSTATIEDOT Kuinka vanha olet? 10 8 6 4 2 58,6 % 31,0 % 10,3 % alle 19 v 19-25 v 26-45 v 45-60 v yli 61 v Kaikki (KA:3.79, Hajonta:0.61)

Lisätiedot

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ 1. TEE POSITIIVINEN JA NEGATIIVINEN IMPERFEKTI Hän lukee kirjaa. Me ajamme autoa. Hän katsoo televisiota. Minä rakastan sinua. Hän itkee usein. Minä annan sinulle rahaa.

Lisätiedot

Elintarvikealan mikroyritysten verkosto varteenotettava yhteistyökumppani kaupalle

Elintarvikealan mikroyritysten verkosto varteenotettava yhteistyökumppani kaupalle Elintarvikealan mikroyritysten verkosto varteenotettava yhteistyökumppani kaupalle Johanna Mattila Turun yliopiston koulutus ja kehittämiskeskus Brahea LounaFood Aitoa Makua Varsinais Suomesta hanke LOUNAFOOD

Lisätiedot

OSTOPOLKUJA. Päivittäistavarakaupassa. Copyright 33 Company 2015

OSTOPOLKUJA. Päivittäistavarakaupassa. Copyright 33 Company 2015 OSTOPOLKUJA Päivittäistavarakaupassa SUURI SUOMALAINEN SHOPPER-TUTKIMUS OSTAJAPROFIILIT OSTOMISSIOT OSTOPAIKAT OSTOKÄYTTÄYTYMINEN Millaisia ostajatyyppejä Suomessa on? Miksi he menevät kauppaan? Missä

Lisätiedot

Suomi Paviljonki yhteisosasto työstökoneja teknologiamessuille Kiinan Shenzheniin 28.-31.3.2011

Suomi Paviljonki yhteisosasto työstökoneja teknologiamessuille Kiinan Shenzheniin 28.-31.3.2011 Suomi Paviljonki yhteisosasto työstökoneja teknologiamessuille Kiinan Shenzheniin 28.-31.3.2011 Cannus Oy (Suomi) ja Nordic Trade House - NTH (Kiina) järjestävät suomalaisille yrityksille Finland Pavilion

Lisätiedot

FinnTec. Metalli- ja konepaja-alan suurtapahtuma. Messuvieraskyselyn yhteenveto

FinnTec. Metalli- ja konepaja-alan suurtapahtuma. Messuvieraskyselyn yhteenveto FinnTec Metalli- ja konepaja-alan suurtapahtuma Messuvieraskyselyn yhteenveto Metalli- ja konepajateollisuuden toimialakohtainen tutkimus FinnTec-messujen jälkeen toteutettiin toimialan arvostuksista ja

Lisätiedot

REKO Lähiruoan suoramyyntimalli

REKO Lähiruoan suoramyyntimalli REKO Lähiruoan suoramyyntimalli Näkökulmia lähiruokaan Ruoka-Kouvola Uudeksi Elinkeinokärjeksi -hankkeen kumppanuuspöytä, Elimäki 13.9.2014 Eeva Ylinen Projektiasiantuntija Parasta Pöytään Pirkanmaalta

Lisätiedot

Uutta vetovoimaa bisnekseen.

Uutta vetovoimaa bisnekseen. Magneetti vetää uusia mahdollisuuksia Kurikkaan Kurikan Magneetti on uusi yritysalue ja kaupungin ykköshanke, joka yhdistää keskustan ja kolmostien vilkkaan valtaväylän. Uutta vetovoimaa bisnekseen. WWW.KURIKKA.FI

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ tutkimus KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2009 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien maaliskuun 2009 lopussa tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista

Lisätiedot

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Kirjastoverkkopalvelut Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Yleiset kirjastot Kysely yleisten kirjastojen palveluista 1.1 Maakunta ( Minkä kunnan / kaupunginkirjaston palveluja arvioit ) 1.2 Kirjastot

Lisätiedot

22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY. Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011

22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY. Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011 22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011 22.04.09 2 LIIKEIDEA Iivari Mononen -konserni valmistaa ja myy infrastruktuurin rakentamisessa tarvittavia korkean

Lisätiedot