LAHDESJÄRVI LAKALAIVA OSAYLEISKAAVALUONNOSTEN LIIKENTEELLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

Transkriptio

1 LAHDESJÄRVI LAKALAIVA OSAYLEISKAAVALUONNOSTEN LIIKENTEELLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Tampereen kaupunki, Tieto- ja asiantuntijapalvelut Tampereen toimipiste PL 403 (Åkerlundinkatu 5 B) TAMPERE Puhelin Faksi

2 2 (30) ALKUSANAT Tampereen kaupungin Lahdesjärven ja Lakalaivan kaupunginosiin on tekeillä uusi osayleiskaava. Tampereen kaupungin tavoitteena on korvata vanhentuneet yleiskaavat ja kaavoituksen yhteydessä selvittää vaihtoehtojen kautta, minkälaiseen liike- ja/tai teollisuusrakentamiseen alueet parhaiten soveltuvat osana kaupungin muuta palvelu- ja taajamarakennetta. Osayleiskaavoitukseen liittyen tulee tehdä maankäyttö- ja rakennuslain vaatimukset täyttävät liikenteelliset selvitykset ja arvioinnit. Tutkittavia maankäyttövaihtoehtoja on kolme. Tärkeimpänä tavoitteena on muodostaa maankäyttöratkaisun valintaa varten kokonaiskuva liikenteellisistä vaikutuksista. Tämä edellyttää liikenneverkon toimivuudessa tapahtuvien muutoksien arvioinnin sekä analyysin muutosten hyväksyttävyydestä. Keskeisin tehtävä on arvioida ja tutkia alueen liittymien toimivuutta. Suunnitelma on laadittu Destian Konsultoinnin Tieto- ja asiantuntijapalveluissa Tampereella. Työstä ovat vastanneet diplomi-insinööri Ari Vandellin johdolla diplomi-insinöörit Hanna-Kaisa Lahtisalmi ja Antti Soisalo. Tampereen kaupungin puolelta työtä ovat ohjanneet yleiskaavanpäällikkö Taru Hurme, arkkitehti Pia Hastio, tilaajapäällikkö Risto Laaksonen ja liikennesuunnittelupäällikkö Timo Seimelä.

3 3 (30) SISÄLTÖ 1 TYÖN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET 4 2 NYKYTILA-ANALYYSI Alueen nykyinen tie- ja katuverkko ja sen liikennemäärät Liikennemallin nykytilanteen kuvaus 9 3 ANALYYSI LIIKENNEVIRTOJEN SUUNTAUTUMISESTA 9 4 LIIKENNE-ENNUSTEET JA LIIKENTEELLISEN TOIMIVUUDEN ARVIOINTI Vaihtoehdon A liikenne-ennuste v Vaihtoehdon B liikenne-ennuste v Vaihtoehdon C liikenne-ennuste v Liikenne-ennusteiden vertailu Lahdesjärven - Lakalaivan alueen tie- ja katuverkon liikenteellinen toimivuus 9 5 VAIHTOEHTOJEN MUUT LIIKENTEELLISET VAIKUTUKSET Vaihtoehtojen toteutumisen vaikutukset alueen liikenneturvallisuuteen, kevyen liikenteen olosuhteisiin ja joukkoliikenteeseen Vaikutukset lähialueen liikenneverkkoon 9 6 YHTEENVETO TEHDYISTÄ TARKASTELUISTA 9 LIITTEET 9

4 4 1 TYÖN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Tampereen kaupungin Lahdesjärven ja Lakalaivan kaupunginosiin on tekeillä uusi osayleiskaava. Osayleiskaavoitukseen liittyen tulee tehdä maankäyttö- ja rakennuslain vaatimukset täyttävät liikenteelliset selvitykset ja arvioinnit. Tutkittavia maankäyttövaihtoehtoja on kolme. Tutkittavat maankäyttövaihtoehdot on esitetty liitteessä 1. Tehtävä käsittää kolmen vaihtoehtoisen maankäyttövaihtoehdon liikenteellisten vaikutusten selvittämisen ja arvioinnin. Liikenneselvitys tehdään laajana verkollisena tarkasteluna kattaen koko alueen jolle uuden maankäytön vaikutukset merkittävästi ulottuvat. Liikenneselvityksen yksi tärkeä tavoite on selvittää mitä vaikutuksia maankäytön kasvusta on Lempääläntien ja Automiehenkadun liittymille sekä uuden Leppästensuonkadun liittymille. Liikenneselvityksessä arvioidaan myös millaisilla poikkileikkauksilla alueen kadut pystyvät välittämään ennustetilanteen liikenteen. Lisäksi alueen maankäyttövaihtoehtojen vaikutukset muihin liittymiin, joukkoliikenteeseen, kevyen liikenteen yhteyksiin ja liikenneturvallisuuteen selvitetään. Edellä mainitut tekijät mitoitetaan tarvittavilta osin suunnitelmatarkkuuden mahdollistamalla tasolla. Suunnittelualue on esitetty kuvassa 1. Tarkasteluihin otetaan mukaan kuitenkin koko Tampereen kaupunkiseudun liikenneverkko niiltä osin kuin tarkasteluilla on siihen vaikutuksia. Kuva 1. Suunnittelualue Pitkän aikajakson mitoittava tarkasteluajankohta on vuosi Vuoden 2030 poikkileikkaustilanteessa huomioidaan kaupunkiseudulla tapahtuvat merkittävät maankäytön muutokset TALLI2005 mallin mukaisesti. Liiken-

5 5 teen kasvu vuosien 2005 ja 2030 välillä arvioidaan v liikennemallikuvauksen ja liikenteen kasvuennusteiden pohjalta. Tarkastelu tehdään hyödyntäen Tampereen kaupunkiseudun liikennemallia (TALLI). Liikenneverkon lähtökohtana pidetään meneillään olevaa asemakaavatyötä ja tekeillä olevaa Särkijärven eritasoliittymän tie- ja katusuunnitelmaa, joissa suunnittelualueelle rakentuu ennen ennustevuotta eritasoliittymä ramppeineen sekä sitä täydentävää katuverkkoa. Seuraavassa kuvassa on esitetty vaihtoehdon A liikenneverkko. Vaihtoehto A on maltillisin ja poikkeaa nykytilanteesta Särkijärven eritasoliittymän, Leppästensuonkadun ja Lakalaivan rampin osalta. Kuvassa on esitetty keltaisella pisteviivalla vaihtoehdoissa B ja C esiintyviä uusia katuja. Vaihtoehtojen liikenneverkon poikkeavat toisistaan myös sen suhteen, miten Postitorvenkatu ja Tietohallinnonkatu liittyvät Automiehenkatuun. Kaikki liikenneverkkovaihtoehdot löytyvät liitteestä Lempääläntie 2.Korjaamonkatu 3.Asentajankatu 4.Lakalaivankatu 5.Lakalaivan uusi ramppi 6.Leppästensuonkadun jatke 7.Lalaivan orsi 8.Automiehenkadun jatke 9.Aarporankatu 10.Aunankorvenkatu 11.Tuotekatu 12.Postitorvenkatu 13.Tietohallinnonkatu 14.Särkijärvenkatu 15. Valtatie läntinen kehä 17. itäinen ohikulku 18. moottoritien jatke keskustaan Kuva 2. Suunnittelualueen tie- ja katuverkon nimistöä. Joukkoliikennemallissa Lahdesjärven alueelle kulkee Koivistonkylän kautta linja 3, jonka vuoroväli on aamu- ja iltaruuhkassa 30 min. Lempääläntien kautta kulkee linja 26 sekä seutulinjatarjontaa siten, että Lempääläntiellä on iltaruuhkassa noin 5 minuutin vuoroväli Tampereen ja Lempäälän suuntaan. Lisäksi aluetta palvelee Vuorekseen kulkeva linja 31, joka kulkee Vuoreksen puistokadun kautta valtatielle 9. Linjan 31 vuoroväli on 12 min. Vaihtoehdossa C paikallisjuna liikennöi välillä Nokia-Tampere-Lempäälä. Rautaharkon

6 6 alueella on paikallisjunan asemanseutu, jonne on matkaa Lakalaivan alueelta noin 800 m. Paikallisjuna kulkee ruuhka-aikana 30 minuutin vuorovälillä keskustan ja Lempäälän suuntaan. Käytännössä reitinvalintaan vaikuttavat monet seikat, joita ei voida täysin mallintaa. Mallin liikenneverkon kuvauksen tarkkuus ei myöskään ole riittävä tarkka kaikilla alueilla. Tässä esitetty tarkastelu perustuu liikennemallin lisäksi kokemusperäisiin arvioihin liikenteen reitinvalinnasta. 2 NYKYTILA-ANALYYSI Nykytila-analyysissa arvioitiin liikennemallin vuoden 2005 nykytilakuvauksen vastaavuutta Lakalaivassa ja Lahdesjärvellä laskettuihin todellisiin liikennemääriin. Vertailun pohjalta pystytään määrittämään alueen nykyisen maankäytön aiheuttamat autoliikennetuotokset ja arvioimaan TALLI-mallin liikennevirtojen kuvaavuutta suunnittelualueella ja sen lähialueella. Mallin nykytilanteen kuvauksen oikeellisuuden arviointi antaa perustan luotettavien päätelmien tekemiseksi vuoden 2030 vaihtoehtojen mukaisista maankäyttövaihtoehdoista, niiden liikennetuotoksista ja arvioidusta liikenteen suuntautumisesta. 2.1 Alueen nykyinen tie- ja katuverkko ja sen liikennemäärät Tarkastelun kannalta keskeisiä katu- ja tieverkon osia ovat Automiehenkatu, Leppästensuonkatu ja Lempääläntie sekä uudet katujärjestelyt Lakalaivassa. Liittymistä tarkastelu keskittyy Lakalaivan alueen liittymiin. Särkijärven uuden eritasoliittymän sekä Leppästensuonkadun ja Automiehenkadun liittymien toimivuutta on tutkittu Särkijärven eritasoliittymän tie- ja katusuunnitelman ja asemakaavatyön yhteydessä. Tierekisterin mukaiset nykyiset liikennemäärät on esitetty kuvassa 3. Suunnittelualue on merkitty oranssilla. Kuvassa näkyvät vaan maantiet, kaupungin katuverkko puuttuu. Katuverkon liikennemääristä on poimittu suunnittelualueen liittymien liikennemääriä. Kuvissa 4-7 on esitetty liittymien nykyiset liikennemäärät, jotka perustuvat kesä- marraskuussa 2006 tehtyihin liittymälaskentoihin.

7 7 Kuva 3. Nykyiset liikennemäärät alueella. Tiehallinnon liikennemääräkartta. LEMPÄÄLÄNTIE PELTOLAMMINKATU AUTOMIEHENKATU ajoneuvoa vuorokaudessa Kuva 4. Marraskuussa 2006 lasketut vuorokausiliikennemäärät Lempääläntien, Automiehenkadun ja Peltolamminkadun liittymässä.

8 8 POSTITORVENK. TIETOHALLINNONK AUTOMIEHENKATU ajoneuvoa vuorokaudessa Kuva 5. Kesäkuussa 2006 lasketut vuorokausiliikennemäärät Automiehenkadulla Postitorvenkadun ja Tietohallinnonkadun välillä. 272 AUTOMIEHENKATU 2 Itäiseltä ohikululta lännestä Itäiselle ohikululle itään ajoneuvoa klo 15:30-16: Kuva 6. Kesäkuussa 2000 lasketut huipputunnin liikennemäärät Automiehenkadulla ja Itäisen ohikulkutien rampeilla.

9 Itäiseltä ohikululta idästä KURSSIKESKUKSENKATU AUTOMIEHENKATU Itäiselle ohikululle länteen ajoneuvoa klo 15:30-16: Kuva 7. Kesäkuussa 2000 lasketut huipputunnin liikennemäärät Automiehenkadulla, Kurssikeskuksenkadulla ja Itäisen ohikulkutien rampeilla. 2.2 Liikennemallin nykytilanteen kuvaus Tampereen seudun liikennemalli kuvaa talviarkivuorokauden iltahuipputuntia. Nykytilakuvauksessa valtateiden liikennemäärät ovat huomattavasti suurempia kuin todelliset liikennemäärät. Tämä reitinvallinnan kuvauksen ominaisuus heijastuu jonkin verran valtateiden rinnakkaisen katuverkon todellista pienempinä liikennemäärinä, mutta suunnittelualueen katuverkon liikennemäärät mallissa vastaavat suuruusluokaltaan todellisia. Esimerkiksi Lempääläntiellä, joka on moottoritien (vt 3 ja 9) rinnakkaisväylä, on liikennemallissa 27% todellista pienempi liikennemäärä. Automiehenkadulla on liikennemallissa Itäisen ohikulkutien tuntumassa 11% ja Postitorvenkadun ja Tietohallinnonkadun välillä 14% todellista pienempi liikennemäärä.

10 10 3 ANALYYSI LIIKENNEVIRTOJEN SUUNTAUTUMISESTA Lahdesjärven ja Lakalaivan alueelle suuntautuvan ja siellä syntyvän liikenteen suuntautumista tarkasteltaessa on tehty joitakin asiantuntija-arvioon perustuvia korjauksia EMME/2 ohjelman antamiin reitinvalintoihin. Leppästensuon RetailPark -alueen liikennetuotosta ja reitinvalintaa tarkennettiin, koska alueen voidaan ennakoida olevan hyvin houkutteleva ja tästä syystä liittymien toimivuuden varmistamiseksi perusteltava arvioida liikennetuotokset riittävän suuriksi. Alueen liikennetuotos kerrottiin 1,5:llä, jolloin alueen arki-iltapäivän liikennetuotokseksi saatiin 1200 ajoneuvoa. Reitinvalinta ja suuntautuminen korjattiin liitteessä 3 kuvatun periaatteen mukaisesti. RetailParkin liikenteestä 25% suuntautuu itäiselle ohikulkutielle, 25% Tampereen keskustaan, 22% moottoritielle etelään ja 17% läntiselle kehälle. TALLIliikennemallissa Tampereen keskustaan suuntautuu vain 16% RetailPark alueen liikenteestä. Liikenne-ennusteessa käytetyt arvioidut ajoreitit kustakin suunnasta on niin ikään esitetty liitteessä 3. Ajoreittejä on jonkin verran tarkastettu liikennemallin antamista reiteistä perustuen kokemusperäiseen arvioon liikenteenjakautumisesta eritasoliittymien välillä. Itäisellä Lahdesjärvellä ja Lahdespohjassa liikennemallin tarkkuutta parannettiin erottelemalla läpikulkuliikenne ja alueille päättyvä liikenne. Läpikulkuliikenne keskitettiin Särkijärvenkadulle ja Vuoreksen puistotielle, alueelle päättyvä liikenne Tuotekadulle, Aarporankadulle ja Aunankorvenkadulle. Peltolammin liikennetuotoksen syöttöä liikenneverkolle on tarkennettu. Tuotos on jaettu kolmeen liittymään Säästäjänkadulle, Tilkonmäenkadulle ja Pähkinämäen kadulle. Liikennemallissa koko Peltolammin liikenne on syötetty liikenneverkolle yhdestä kohdasta. Vaihtoehdossa C tarkennettiin kuvausta Lakalaivassa osayleiskaavavaihtoehtoon sisältyvän viihde- ja vapaa-ajankeskuksen osalta. Liikenteen suuntautuminen Lakalaivaan ja reitit suunnittelualueelle ja suunnittelualueelta on esitetty liitteessä 4. Koska valtatie 3:n kapasiteetti Kuljun ja Lakalaivan välillä loppuu, oletetaan vuonna 2030 ns. Puskiaisten oikaisun olevan toteutettu. Puskiaisten oikaisulla tarkoitetaan uutta tieyhteyttä Lempäälän Kuljun ja Pirkkalan välillä. Uusi yhteys on 2+2-kaistainen moottoritieluokkainen yhteys, jonka nopeusrajoitus on 100 km/h. Puskiaisten tieyhteydeltä on liittymä Sääksjärveltä lentoasemalle johtavalle maantielle, läntisen kehätien rinnakkaistielle, läntiselle kehätielle, Kuljun moottoritielle ja Lempääläntielle. Puskiaisten oikaisu on edullisempi ja teknisesti ongelmattomampi toteuttaa kuin valtatie 3:n rakentaminen 3+3-kaistaiseksi Kuljun ja Lakalaivan välillä. Valmisteilla oleva Särkijärven eritasoliittymän meluselvitys lähtee niin ikään olettamuksesta, että Puskiaisten oikaisu on toteutettu vuonna Liikenne-ennusteessa valtatie 3:lta ja läntiseltä ohikulkutieltä on vähennetty liikennettä, koska vuonna 2030 oletetaan Puskiaisten oikaisun vievän osan valtatien liikenteestä. Valtatielle oletetaan jäävän noin ajoneuvoa vuorokaudessa ja uudelle reitille oletetaan siirtyvän noin ajoneuvoa vuorokaudessa, mikä vastaa tammikuussa 2007 Tampereen teknillisessä yliopistossa tehdyn liikenneennusteen liikennemäärää Puskiaisten oikaisulle vuonna 2030.

11 11 Valtateiden liikenteestä noin 75% suuntautuu Tampereen kaupunkiseudulle, joka käsittää Tampereen, Nokian, Kangasalan, Lempäälän, Ylöjärven ja Pirkkalan. Seuraavassa kuvassa on esitetty esimerkkinä valtatie 3:n liikenteen suuntautuminen Lempäälän ja Viialan rajalla vaihtoehdossa A. Liikenteen suuntautumisessa on vaihtoehtojen välillä vain pieniä eroja. Merkittävimmin suuntautumisen osalta erottuu vaihtoehdossa C Lakalaivan osaalueen liikenne. Viihde- ja vapaa-ajankeskukseen suuntautuu muita toimintoja enemmän liikennettä kaupunkiseudun ulkopuolelta, erityisesti etelästä. Työpaikkavaltaiset osa-alueet synnyttävät liikennettä tasaisesti kaikilta alueilta ja erityisesti keskustan suunnasta, missä on väestön painopiste. Päivittäistavarakaupan suuryksikköön suuntautuva liikenne painottuu enemmän itäisiin kaupunginosiin kuin muiden toimintojen synnyttämä liikenne. 2% 9% noin 74% seudulle/ seudulta 8% 2% 2% 1% vt 3 ja vt 9 Lempäälä Kuva 8. Valtatie 3:n liikenteen suuntautuminen Lempäälän ja Viialan rajalla vaihtoehdossa A 2030.

12 12 4 LIIKENNE-ENNUSTEET JA LIIKENTEELLISEN TOIMIVUUDEN ARVIOINTI Taulukossa 4.1. on suunnittelualueelle suuntautuvien seudun sisäisten matkojen määrä vuonna 2030 keskimääräisen talviarkivuorokauden aikana vaihtoehdossa A, B ja C. Kulkumuotojakaumassa ei ole merkittäviä eroja. Vaihtoehto B on hieman henkilöautopainotteisempi kuin vaihtoehdot A ja C. Vaihtoehdossa A syntyy vähiten matkoja, vaihtoehdossa C eniten. Taulukko 4.1. Seudun sisäiset matkat vaihtoehdoissa A, B ja C kulkumuodoittain. jalankulku ja pyöräily henkilöauto joukkoliikenne yhteensä jalankulun ja pyöräilyn osuus henkilöauton osuus A % 76 % 13 % B % 77 % 13 % C % 76 % 13 % joukkoliikenteen osuus Seudun ulkoisten suunnittelualueelle suuntautuvien matkojen määrässä erot vaihtoehtojen välillä ovat jopa suuremmat kuin seudun sisäisten matkojen määrässä. Vaihtoehdossa C suunnittelualueelle suuntautuu lähes kaksinkertainen määrä matkoja kuin vaihtoehdossa A. Suunnittelualueelle suuntautuvien seudun ulkoisten henkilöautomatkojen määrät talvivuorokauden aikana vaihtoehdoittain on esitetty taulukossa 4.2. Taulukko 4.2. Seudun ulkoiset henkilöautomatkat vaihtoehdoissa A, B ja C. vaihtoehto A B C suunnittelualueelle suuntautuvien seudun ulkoisten henkilöautomatkojen määrä Lahdesjärvi Lakalaiva osayleiskaavavaihtoehtojen Talli liikennemallitarkastelujen tulokset on esitetty liitteenä 7 olevassa liikennemalliajojen työraportissa. 4.1 Vaihtoehdon A liikenne-ennuste v Maankäyttövaihtoehdon A mukainen liikenne-ennuste on esitetty kuvassa 9. Liikennemäärien kasvu johtuu vain pieneltä osin osayleiskaavavaihtoehdon uudesta maankäytöstä. Valtaosa liikennemäärän kasvusta selittyy yleisellä kaupunkiseudun maankäytön ja liikenteen kasvulla. Moottoritien jatkeella keskustaan liikennemäärä kasvaa Koivistonkylän kohdalla 89%, valtatien 3 liikennemäärä Lakalaivan kohdalla 76% ja uuden Särkijärven eritasoliittymän eteläpuolella 72% suhteessa nykyiseen liikennemäärään. Läntisen kehän liikennemäärä kasvaa Härmälän kohdalla 87% ja itäisen ohikulkutien liikennemäärä Hallilan kohdalla lähes 130% suhteessa nykyiseen liikennemäärään. Lempääläntien liikennemäärä pysyy nykyisellään. Automiehenkadun liikennemäärä kasvaa Lakalaivassa noin 36%, Tietohallinnonkadun kohdalla

13 13 12% ja Lahdesjärven eritasoliittymän eteläpuolella liikennemäärä yli 1,5- kertaistuu. Korjaamonkadun liikennemäärä on ennustetilanteessa noin 800 ajoneuvoa vuorokaudessa. Keskustan suunnasta Lakalaivaan suuntautuva liikenne hakeutuu mallin mukaan uudelle Lakalaivan rampille. Keskustan suunnasta ainoastaan suunnittelualueen eteläisimpiin osiin suuntautuva liikenne käyttää sekä Lakalaivan uutta ramppia, että Särkijärven eritasoliittymää. Vuoreksen puistokadun liikennemäärä on ennustetilanteessa A noin ajoneuvoa vuorokaudessa. Automiehenkadun liikennemäärä Kurssikeskuksenkadun eteläpuolella on noin 3300 ajoneuvoa vuorokaudessa. Kurssikeskuksenkadun liikennemäärä on noin 2200 ja Hylliniitynkadun 1100 ajoneuvoa vuorokaudessa. Leppästensuonkadun liikennemäärä on eritasoliittymän itäpuolella noin ajoneuvoa vuorokaudessa. RetailPark -alueen liikennemäärä Leppästensuonkadun kautta on noin 8200 ja Automiehenkadun kautta noin 3700 ajoneuvoa vuorokaudessa. RetailParkin alueen läpi kulkee vähän myös ympäröivän maankäytön synnyttämää liikennettä. Postitorvenkadun, Tietohallinnonkadun ja Tuotekadun liikennemäärät ovat ajoneuvoa vuorokaudessa.

14 14 Kuva 9. Vaihtoehdon A liikenne-ennuste v

15 Vaihtoehdon B liikenne-ennuste v Maankäyttövaihtoehdon B mukainen liikenne-ennuste on esitetty kuvassa 10. Moottoritien jatkeella keskustaan liikennemäärä kasvaa Koivistonkylän kohdalla 97%, valtatien 3 liikennemäärä Lakalaivan kohdalla 63% ja uuden Särkijärven eritasoliittymän eteläpuolella 72% suhteessa nykyiseen liikennemäärään. Läntisen kehän liikennemäärä kasvaa Härmälän kohdalla yli 100% ja itäisen ohikulun liikennemäärä Hallilan kohdalla lähes 130% suhteessa nykyiseen liikennemäärään. Lempääläntien liikennemäärä pysyy nykyisellään. Automiehenkadun liikennemäärä kasvaa Lakalaivassa noin 14%, pysyy Tietohallinnonkadun kohdalla jokseenkin nykyisellään ja Lahdesjärven eritasoliittymän eteläpuolella yli 1,5-kertaistuu. Liikennemäärien kasvu johtuu vain pieneltä osin osayleiskaavavaihtoehdon uudesta maankäytöstä. Valtaosa liikennemäärän kasvusta selittyy yleisellä kaupunkiseudun maankäytön ja liikenteen kasvulla. Lempääläntien ja Itäisen ohikulkutien liikennemäärät ovat aavistuksen pienempiä kuin vaihtoehdossa A. Korjaamonkadulla ennustetilanteessa liikennemäärä on noin 1500 ajoneuvoa vuorokaudessa. Vuoreksen puistokadun liikennemäärä on ennustetilanteessa B ajoneuvoa vuorokaudessa. Postitorvenkadun liikennemäärä on noin 3900, Tietohallinnonkadun 1800 ja Tuotekadun 1600 ajoneuvoa vuorokaudessa. Leppästensuonkadun liikennemäärä on eritasoliittymän itäpuolella noin ajoneuvoa vuorokaudessa. RetailPark -alueen liikennemäärä Leppästensuonkadun kautta on noin 8300 ja Automiehenkadun kautta noin 3300 ajoneuvoa vuorokaudessa. Kuten vaihtoehdossa A RetailPark -alueen läpi kulkee vähän myös ympäröivän maankäytön synnyttämää liikennettä. Vaihtoehdossa B on kantakaupungin yleiskaavassa esitetty Automiehenkadun jatke Loukkaankadulle. Automiehenkadun jatkeen liikennemääräksi tulee 8200 ajoneuvoa vuorokaudessa Kurssikeskuksenkadun eteläpuolella. Uuden katuyhteyden liikennemääräksi tulee 3400, Hylliniitynkadun 2300 ja Kurssikeskuksenkadun 2400 ajoneuvoa vuorokaudessa. Uuden katuyhteyden liikenne kostuu Korkinmäen ja Hallilan liikenteestä, joka suuntautuu pääosin läntiselle kehäteille ja Helsingin moottoritielle. Uudelle kadulle siirtyy liikennettä itäiseltä ohikulkutieltä, ei niinkään Veisunkadulta. Automiehenkadun jatke Loukkaankadulle lisää liikennettä myös Hylliniitynkadulla. Vaihtoehto B sisältää myös Leppästensuonkadun jatkeen uudesta Särkijärven eritasoliittymästä Lempääläntielle. Liikennemääräksi tälle välille tulee noin 5800 ajoneuvoa vuorokaudessa. Uusi yhteys keventää liikennekuormaa Automiehenkadulta ja Lempääläntieltä. Leppästensuonkadun jatkeen liikenne koostuu Peltolammin, Multisillan ja Sääksjärven liikenteestä. Särkijärveltä ja Multisillasta pohjoiseen suuntautuva liikenne kulkee Lempääläntien ja uuden yhteyden kautta. Toisaalta Multisillasta ja Peltolammilta etelään suuntautuva liikenne siirtyy Lempääläntieltä uuden yhteyden kautta moottoritielle.

16 16 Kuva 10. Vaihtoehdon B liikenne-ennuste v

17 Vaihtoehdon C liikenne-ennuste v Maankäyttövaihtoehdon C mukainen liikenne-ennuste on esitetty kuvassa 11. Moottoritien jatkeella keskustaan liikennemäärä kasvaa Koivistonkylän kohdalla 96%, valtatien 3 liikennemäärä Lakalaivan kohdalla 86% ja uuden Särkijärven eritasoliittymän eteläpuolella 72% suhteessa nykyiseen liikennemäärään. Läntisen kehän liikenne kasvaa Härmälän kohdalla yli 100% ja itäisen ohikulkutien liikennemäärä Hallilan kohdalla lähes 140% suhteessa nykyiseen liikennemäärään. Automiehenkadun liikennemäärä kasvaa Lakalaivan itäosassa noin 25%, Tietohallinnonkadun kohdalla 24% ja Lahdesjärven eritasoliittymän eteläpuolella yli 1,5-kertaistuu. Lempääläntien liikennemäärä suunnittelualueelta etelään on vaihtoehdossa C pienempi kuin muissa vaihtoehdoissa. Itäisen ohikulkutien ja Automiehenkadun liikennemäärät ovat puolestaan vaihtoehdoista suurimmat. Automiehenkadun liikennemäärä Kurssikeskuksenkadun eteläpuolella on noin 3500 ajoneuvoa vuorokaudessa. Kurssikeskuksenkadun liikennemäärä on noin 2500 ja Hylliniitynkadun 1100 ajoneuvoa vuorokaudessa. Vuoreksen puistokadun liikennemäärä on ennustetilanteessa C noin ajoneuvoa vuorokaudessa. Postitorvenkadun liikennemäärä on noin 1400, Tietohallinnonkadun 1600 ja Tuotekadun 1900 ajoneuvoa vuorokaudessa. Leppästensuonkadun liikennemäärä on eritasoliittymän itäpuolella noin ajoneuvoa vuorokaudessa. RetailPark -alueen liikennemäärä Leppästensuonkadun kautta on noin ja Automiehenkadun kautta noin 3500 ajoneuvoa vuorokaudessa. Kuten vaihtoehdoissa A ja B RetailPark -alueen läpi kulkee vähän myös ympäröivän maankäytön synnyttämää liikennettä. Vaihtoehto C sisältää vaihtoehdon B tapaan Leppästensuonkadun jatkeen uudesta Särkijärven eritasoliittymästä Lempääläntielle. Liikennemääräennuste on noin 9000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Uusi yhteys keventää liikennekuormaa Automiehenkadun länsipäästä ja Lempääläntieltä. Leppästensuonkadun jatkeen liikenne koostuu Peltolammin, Multisillan ja Sääksjärven liikenteestä, joka siirtyy Leppästensuonkadun jatkeen kautta moottoritielle Lempääläntien sijaan. Vaihtoehdossa C Lempääläntien linjaus muuttuu Lakalaivassa. Lempääläntie siirtyy lähemmäksi moottoritietä ja vanha Lempääläntie jää alempiluokkaisena palvelemaan keskustapalvelujen aluetta. Uuden Lempääläntien liikennemääräksi tulee Automiehenkadun pohjoispuolella ja eteläpuolella ajoneuvoa vuorokaudessa. Vanhalle väylälle tulee noin 1400 ajoneuvon vuorokausiliikenne. Nykytilanteessa Lempääläntien keskivuorokausiliikenne noin 9000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Vaihtoehdossa C Lakalaivan pohjoisosaan sijoittuu viihde- ja vapaaajankeskus. Keskuksen viereisen kadun liikennemääräennuste on 8400 ajoneuvoa vuorokaudessa. Tässä tarkastelussa ei ole tutkittu liikenneverkon

18 18 toimivuutta suurtapahtumien yhteydessä, vaan tarkastelutilanne on ollut normaali iltahuipputunti, jonka liikennetuotos on laskettu TALLI-mallin avulla. Kuva 11. Vaihtoehdon C liikenne-ennuste v

19 Liikenne-ennusteiden vertailu Moottoritien jatke keskustaan kuormittuu eniten vaihtoehdossa B ja vähiten vaihtoehdossa A. Valtatie 3 Lakalaivan kohdalla kuormittuu eniten vaihtoehdossa C ja vähiten vaihtoehdossa B. Taulukkoon 4.3. on koottu liikennemääriä eri puolilta suunnittelualueen liikenneverkkoa kolmesta eri maankäyttö- ja liikenneverkkovaihtoehdosta. Tarkastelukohdittain suurimmat liikennemäärät on punaisella, pienimmät sinisellä. Läntisellä kehällä on vähiten liikennettä vaihtoehdossa A ja itäisellä ohikulkutiellä vaihtoehdossa B. Itäinen ohikulkutie kuormittuu eniten vaihtoehdossa C. Vaihtoehdossa B itäisen ohikulun liikenne vähenee Automiehenkadun jatkeen ansiosta. Automiehenkadun jatkaminen Loukkaankadulle lisää liikennettä Automiehenkadulla Lahdesjärven eritasoliittymän pohjoispuolella sekä Hylliniitynkadulla. Nykyinen Lempääläntien linjaus Lakalaivassa kuormittuu eniten vaihtoehdossa A ja vähiten vaihtoehdossa C. Vaihtoehdossa C on kuitenkin uuden Lempääläntien liikennemäärä ajoneuvoa vuorokaudessa. Suunnittelualueelta etelään kuormittuu Lempääläntie eniten vaihtoehdossa A ja vähiten vaihtoehdossa C. Lempääläntien siirtäminen uudelle linjaukselle saattaa siirtää liikennettä Lempääläntieltä moottoritielle, mutta liikennemalliin tarkkuus ei riitä sen toteamiseen. Automiehenkadulla Lahdesjärvellä on suurimmat liikennemäärät vaihtoehdossa C. Pienimmät liikennemäärät on vaihtoehdossa A. Lahdesjärven alueen koillisosan liikenteen toimivuuden takaamiseksi ABC-aseman liikenne tulee ohjata Tuotekadun kautta ja rakentaa Tuotekadun ja Automiehenkadun liittymään valo-ohjaus kaikissa vaihtoehdoissa. Vaihtoehdon C maankäyttö synnyttää eniten liikennettä. Vaihtoehdon C liikenneverkon hierarkia on selkein ja liikenne on voimakkaasti keskittynyt katuverkolla kokoojakaduille. Huolimatta suurimmasta kokonaisliikennemäärästä vaihtoehdossa C on alempiluokkaisella katuverkolla pienimpiä liikennemääriä.

20 20 Taulukko 4.3. Keskivuorokausiliikenne liikenneverkon eri pisteissä vaihtoehdoissa A, B ja C ennustevuonna 2030 A B C moottoritien jatke keskustaan valtatie 3 Lakalaivan kohdalla läntinen kehä itäinen ohikulku Lempääläntie Korjaamonkadun eteläpuolella *) Lempääläntie suunnittelualueelta etelään Automiehenkatu Lakalaivassa Automiehenkatu Tietohallinnonkadun kohdalla Automiehenkatu Lahdesjärven eritasoliittymän eteläpuolella Automiehenkatu Lahdesjärven eritasoliittymän pohjoispuolella Hylliniitynkatu Leppästensuonkatu, itä Leppästensuonkadun jatke Postitorvenkatu Lahdesjärven - Lakalaivan alueen tie- ja katuverkon liikenteellinen toimivuus Suunnittelualueen liittymien toimivuutta eri maankäyttövaihtoehtojen mukaisissa ennustetilanteissa arvioitiin Simtraffic/Synchro mikrosimulointiohjelmalla. Kuvassa 12 on esitetty eri maankäyttövaihtoehdoissa tutkitut liittymät sekä toimivuustarkasteluissa käytetyt liittymätyypit. Särkijärven uuden eritasoliittymän sekä Leppästensuonkadun ja Automiehenkadun liittymien toimivuutta on tutkittu Särkijärven eritasoliittymän tie- ja katusuunnitelman ja asemakaavatyön yhteydessä. Tie- ja katusuunnitelmien yhteydessä tehdyissä toimivuustarkasteluissa Leppästensuonkatu ja Automiehenkatu tutkittiin 1+1 poikkileikkauksella ja kiertoliittymät olivat yksikaistaisia. Automiehenkadun kiertoliittymät toimivat palvelutasolla erittäin hyvä kaikkien suuntien osalta. Leppästensuonkadun ja uuden eritasoliittymän rampin liittymässä palvelutaso itään päin ajettaessa oli tyydyttävä, muuten palvelutaso oli erittäin hyvä. Leppästensuonkadun ja RetailPark -alueen kiertoliittymässä pohjoisen liittymähaaran palvelutaso oli hyvä ja muut suunnat toimivat palvelutasolla erittäin hyvä. Näissä tarkasteluissa liikenneverkolle sijoiteltiin suurempi liikennemäärä kuin vaihtoehdoissa A, B ja C syntyy. Liikenne siis sujuu vaihtoehdoissa A, B ja C Leppästensuonkadun ja Automiehenkadun liittymissä hyvin. Toimivuustarkasteluissa Lempääläntien on nykytilanteen mukaisesti kuvattu 2+2 poikkileikkauksella. Kaikki muut katuosuudet on kuvattu 1+1 poikkileikkauksella. Vaihtoehdossa C myös Lempääläntie on kuvattu 1+1 poikkileikkauksella sen toimiessa ainoastaan kokoojakatuna. Tarkasteluissa kaikki kiertoliittymät ovat olleet yksikaistaisia, mutta Leppästensuonkadun kiertoliittymässä on vapaa oikea itään päin käännyttäessä. Kevytliikenteen ratkaisut liittymissä on oletettu hoidettavan alikuluin.

21 Lahdesjärvi Lakalaiva osayleiskaavaluonnosten liikenteellisten vaikutusten arviointi 21 Kuva 12. Tutkitut liittymät ja liittymätyypit Tarkastelujen perusteella millään maankäyttövaihtoehdolla ei esiinny merkittäviä toimivuusongelmia tutkituissa liittymissä. Vaihtoehto A Maankäyttövaihtoehdossa A ainoastaan Lempääläntiellä, Korjaamonkadun ja Automiehenkadun liittymissä, oli hieman heikompi palvelutaso kääntyvillä suunnilla. Molemmissa liittymissä pääsuunnalta vasemmalle kääntyvien palvelutaso oli tyydyttävä. Lisäksi Automiehenkadulta vasemmalle Lempääläntielle kääntyvien palvelutaso oli tyydyttävä. Muilla suunnilla palvelutaso oli joko hyvä tai erittäin hyvä. Muut tutkitut liittymät maankäyttövaihtoehdossa A toimivat kaikkien liittymäsuuntien osalta palvelutasolla hyvä tai erittäin hyvä. Vaihtoehto B Liittymien toimivuus maankäyttövaihtoehdossa B on hyvin paljon vaihtoehdon A kaltainen. Uusi yhteys Leppästensuonkadulta Lempääläntielle keventää Automiehenkadun ja Lempääläntien liittymän kuormitusta. Tämä parantaa erityisesti Automiehenkadulta vasemmalle ja Lempääläntieltä vasemmalle Automiehenkadulle kääntyvien palvelutasoa (kuva 13).

22 22 Kuva 13. Lempääläntien ja Automiehenkadun liittymän palvelutasojen vertailu maankäyttövaihtoehdoilla A ja B. Lempääläntien ja Korjaamonkadun liittymässä pääsuunnalta vasemmalle kääntyvien viiveet laskevat hieman vaihtoehdon A tilanteesta palvelutason ollessa joko hyvä tai tyydyttävä (kuva 14). Muiden suuntien osalta palvelutaso on hyvä tai erittäin hyvä. Kuva 14. Lempääläntien ja Korjaamonkadun liittymän palvelutasojen vertailu maankäyttövaihtoehdoilla A ja B.

23 23 Lempääläntien ja Leppästensuonkadun uuden liittymän toimivuus on nykyisten Lempääläntien liittymien kaltainen. Pääsuunnalta vasemmalle käännyttäessä palvelutaso on tyydyttävä, mutta muilla liittymäsuunnilla se on joko hyvä tai erittäin hyvä. Autoilijankadun kiertoliittymässä kaikkien suuntien palvelutaso on erittäin hyvä. Leppästensuonkadun ja uuden eritasoliittymän rampin kiertoliittymässä palvelutaso on muilla suunnilla erittäin hyvä, mutta moottoritien rampilta kiertoliittymään tulevien palvelutaso on hyvä. Vaihtoehto C Lempääläntien linjauksen muutos maankäyttövaihtoehdossa C heikentää erityisesti Leppästensuonkadun ja Automiehenkadun kiertoliittymien toimivuutta (Lempääläntien uusi linjaus tutkittu 1+1 kaistaisena) (kuva 15). Liikennemäärän kasvu Leppästensuonkadun kiertoliittymässä laskee kiertoliittymän pohjoisesta haarasta tulevien palvelutason välttäväksi ja etelästä moottoritien rampilta tulevien tyydyttäväksi. Automiehenkadun kiertoliittymässä palvelutaso on vaihtoehdon B:n tapaan erittäin hyvä, paitsi pohjoisesta liittymähaarasta tulevien osalta, joiden palvelutaso laskee tyydyttäväksi (kuva 16). Kuva 15. Leppästensuonkadun ja Lakalaivan uuden rampin kiertoliittymän palvelutasojen vertailu maankäyttövaihtoehdoilla B ja C.

24 24 Kuva 16. Automiehenkadun ja Lakalaivan uuden rampin kiertoliittymän palvelutasojen vertailu maankäyttövaihtoehdoilla B ja C. Muut tutkitut liittymät vaihtoehdossa C toimivat ilman valo-ohjaustakin palvelutasolla erittäin hyvä. Ainoastaan Pähkinämäenkadulta vasemmalle Lempääläntielle kääntyvien viiveet ovat sen suuruisia, että palvelutaso on luokkaa hyvä. Yhteenvetona toimivuustarkasteluista voidaan todeta, että eri maankäyttövaihtoehdoilla liittymien toimivuuksissa ei ole merkittäviä ongelmia. Vaihtoehtojen välillä ei myöskään ole suuria eroja toimivuuden kannalta lukuun ottamatta vaihtoehdon C tilannetta, jossa Lempääläntien linjausta siirretään. Tämä aiheuttaa Automiehenkadun ja Leppästensuonkadun kiertoliittymissä ongelmia tiettyjen liittymäsuuntien osalta jo ennusteen mukaisilla liikennemäärillä. Mahdollisten ruuhkahuippujen kohdalla viiveet kasvavat entisestään. Toimivuutta näissä tilanteissa voitaisiin parantaa kaistoja lisäämällä tai rakentamalla vapaa oikea Leppästensuonkadun kiertoliittymään länteen päin käännyttäessä.

25 25 5 VAIHTOEHTOJEN MUUT LIIKENTEELLISET VAIKUTUKSET 5.1 Vaihtoehtojen toteutumisen vaikutukset alueen liikenneturvallisuuteen, kevyen liikenteen olosuhteisiin ja joukkoliikenteeseen Pääsääntöisesti uusi maankäyttö heikentää jonkin verran liikenneturvallisuutta verrattuna tilanteeseen, jossa alueen maankäyttö ja liikenneverkko säilyy nykyisellään. Liikenneturvallisuuden heikentyminen johtuu liikennemäärien kasvusta. Uudet kevyen liikenteen väylät parantavat osaltaan kevyen liikenteen turvallisuutta. Vaihtoehdoissa A ja B liikennemäärät kasvavat tasaisesti koko suunnittelualueen katuverkolla. Kevyen liikenteen kadunylitysten turvallisuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota suunnittelussa. Erityisesti vaihtoehdossa B, jossa Lahdesjärvelle sijoittuu päivittäistavarakaupan suuryksikkö tulee selvittää mahdollisuuksia laajentaa kevyen liikenteen verkkoa Lahdesjärvellä Tietohallinnonkadulle sekä rakentaa kevyen liikenteen alikulku Automiehenkadun alitse. Vaihtoehdoissa A ja B Automiehenkadulle tulee useita liittymiä lähekkäin. Liikenneturvallisuuden kannalta vaihtoehdon C järjestelyt, joissa sivusuuntien liittymät ovat kohdakkain kiertoliittyminä useiden peräkkäisten kolmihaaraliittymien sijaan, on parempi. Vaihtoehdossa C liikenne keskittyy selkeimmin kokoojakaduille. Lempääläntien uudella osuudella ja Automiehenkadulla kevyen liikenteen turvallisuus edellyttää kevyen liikenteen alikulkujen rakentamista. Vaihtoehdossa C liikenneturvallisuus kohenee merkittävästi Lakalaivan keskustapalvelujen alueella, josta poistuu läpiajoliikenne. Suunnittelualueen uusi maankäyttö on saavutettavissa kevyellä liikenteellä, jos vilkasliikenteisimmissä paikoissa toteutetaan kevyen liikenteen alikulut. Vaihtoehdossa C liikenneturvallisuusriskit on helpommin hallittavissa, koska ne ovat keskittyneet pääkaduille. Vaihtoehdossa C Lakalaivan keskustapalvelut ovat erittäin hyvin kevyenliikenteen saavutettavissa, koska läpikulkuliikenne siirtyy alueen reunalle. Vaihtoehdossa C Lakalaivan rampin jälkeen tulee kiertoliittymä vastaan nopeasti. Liittymän paikkaa on tutkittava edelleen. Varsinaisen suunnittelualueen ulkopuolella vaikutukset liikenneturvallisuuteen ja kevyen liikenteen olosuhteisiin jäävät melko pieniksi. Suunnittelualueen ulkopuolella haasteet liikenneturvallisuudelle aiheutuvat yleisestä liikenteen kasvusta Tampereen seudulla. Kaikki tutkitut Lahdesjärven-Lakalaivan alueen maankäyttövaihtoehdot tukevat joukkoliikennettä. Lempääläntiellä on nykyiselläänkin voimakas joukkoliikennekorridori, jota uusi maankäyttö tukee. Myös vaihtoehdossa C, jossa Lempääläntien linjaus muuttuu, linja-autoliikenne jää vanhalle Lempääläntielle, jolloin joukkoliikennepalvelut ovat lähellä maankäytön painopistealueita. Myös Lahdesjärven ja Leppästensuon alueella maankäyttö painottuu Automiehenkadun tuntumaan, mikä tukee joukkoliikenteen mahdollisuuksia

26 26 suunnittelualueella. Automiehenkatua liikennöi ennustetilanteessa linja 3 sekä Vuorekseen kulkeva linja 31, jonka lähdöistä osa liikennöi suoraan valtatien 9 kautta keskustaan osa Automiehenkadun ja Lakalaivan kautta. Linja-autoliikenteen hyvä toimivuus Automiehenkadulla ja Lempääläntiellä voidaan varmistaa joukkoliikennekaistoin. Liikenne-ennusteiden perusteella sekä Lempääläntiellä, että Automiehenkadulla riittää muulle liikenteelle yksi kaista suuntaansa. Myöhemmässä vaiheessa joukkoliikennekaistaa voidaan hyödyntää mahdollisen katuraitiotien rakentamisessa Automiehenkadulle ja Lempääläntielle. Automiehenkadun leventämisen mahdollisuudet moottoritiesillan alla vaativat lisäselvityksiä. Lahdesjärven - Lakalaivan alueen maankäyttösuunnitelmat eivät luo edellytyksiä poikittaisille joukkoliikennelinjoille vaan joukkoliikenne palvelee edelleen pääasiassa liikennettä kaupunginosista keskustaan. Keskustan kautta tarjoutuu yhteys koko kaupunkiseudulle yhdellä vaihdolla. Vaihtoehto C sisältää paikallisjunan, joka liikennöi välillä Nokia-Tampere- Lempäälä. Rautaharkon alueella on paikallisjunan asema, jonne tulee matkaa Lakalaivan alueelta noin 800 m. Paikallisjuna kulkee ruuhka-aikaan 30 minuutin vuorovälillä keskustan ja Lempäälän suuntaan. Vuoroväli ja etäisyys asemalle vaikuttavat siihen, että joukkoliikenteen kulkumuoto-osuus ei tässä vaihtoehdossa kasva junayhteydestä huolimatta. Särkijärven eritasoliittymän tie- ja katusuunnitelman yhteydessä on tehty meluselvitys eritasoliittymän vaikutuksista. Laskennoissa haluttiin ensisijaisesti selvittää, suojaako suunniteltu 10m meluvalli moottoritien länsipuolella olevan asuntoalueen ennustetilanteessa melulta. Lahdesjärvellä ja Lakalaivassa Leppästensuonkadun pohjoispuolisella alueella ei ole asutusta. Nykytilanteessa suojattavan asuntoalueen kohdalla meluvyöhyke on noin 150 metriä leveä, jolloin ohjearvon mukaiselle yli 55 dba melulle altistuu noin puolenkymmentä taloa. Ennustetilanteessa moottoritien lähtömelutaso kasvaa noin 76 dba:sta 78 dba:han. Tällöin melualue leviää huomattavasti. Ennustetilanteen suunnitelmatilanteessa asuntoalue on suojattu meluvallilla, joka alkaa 4 m korkeana Leppästensuonkadulta moottoritielle etelään suuntautuvan rampin vieressä ja nousee sieltä moottoritien kohdalla 10 metriin. Valli jatkuu voimalinjaan saakka, jonka jälkeen tulee toinen noin 240 m pitkä ja 10 m korkea meluvalli. Meluvallit torjuvat melun suurimmalla osalla asuntoaluetta. Etelän puoleisen meluvallin kohdalla asuntoalueelle pääsee kuitenkin vuotamaan melua meluvallin eteläpuolelta. Särkijärven lähivirkistysalueen melutaso on vuoden 2030 mitoitustilanteessa pääosin alle 55dBA. Lempääläntietä kulkee erikoiskuljetusreitti. Vaihtoehdoissa B ja C, joissa Lempääläntielle tulee uusia liittymiä ja mutkia suunnittelussa huomioitava normaalia moduuliyhdistelmää suurempien ajoneuvojen liikkuminen. Liikennemerkkien, reunakivien ja portaalien suunnittelu tärkeää. Suunnitelmien tässä vaiheessa on rakentamiskustannusten arviointi vielä vaikeaa. Vaihtoehdon A toteuttaminen tulisi maksamaan karkean arvion mukaan noin 20 miljoonaa euroa. Vaihtoehto B olisi suuruusluokkaa 6 miljoo-

27 27 naa euroa kalliimpi ja vaihtoehto C samaa suuruusluokkaa, mutta hieman B- vaihtoehtoa edullisempi. Vaihtoehdon B rakentamiskustannuksia nostaa Automiehenkadun jatke Loukkaankadulle. Vaihtoehtojen vertailu on esitetty taulukkomuodossa liitteenä Vaikutukset lähialueen liikenneverkkoon Liikennemäärät Lahdenperänkadun ja Lempääläntien liittymässä Koivistonkylässä pienenevät kaikissa vaihtoehdoissa verrattuna tilanteeseen ilman Särkijärven eritasoliittymää ja Lakalaivan uutta ramppia. Vaihtoehdossa A liikennemäärä pienenee 19%, vaihtoehdossa B 29% ja vaihtoehdossa C 8%. Läntisen kehän liikennemäärät kasvavat noin 10% vaihtoehdoissa B ja C. Itäisen ohikulkutien liikennemäärissä on vaihtoehtojen välillä alle 5% erot. Vaihtoehto C lisää liikennettä eniten. Lempääläntien liikennemäärät suunnittelualueelta etelään pienenevät nykyisestä vaihtoehdossa C. Vaihtoehdoissa A ja B liikennemäärä on nykyistä suuruusluokkaa. Moottoritien liikenne ei häiriinny uudesta eritasoliittymästä ja Lakalaivan uudesta rampista. Moottoritielle ei synny uusia häiriöpisteitä sillä kaikki erkaneva ja liittyvä liikenne on omalla rampilla aina Särkijärven eritasoliittymän eteläpuolelta Rautaharkkoon asti. Vaikutuksia ajokustannuksiin ei ole tässä tarkastelussa selvitetty. Vaihtoehdot eroavat toisistaan paitsi liikenneverkkoratkaisujen myös maankäyttöratkaisujen osalta, joten ajokustannusluvut eivät ole vertailukelpoisia. Vaihtoehtojen välillä ei suuruusluokkatasoisia eroja lähialueen liikenneverkon kuormituksessa. Vaihtoehdon C suurempi autoliikennetuotos heijastuu jonkin verran lähialueen päätieverkon kuormituksessa. Itäisen ohikulkutien liikennemäärä 2+2 -kaistaisen kapasiteetin rajalla kaikissa vaihtoehdoissa. Tämä aiheutuu kuitenkin pääosin koko kaupunkiseudun liikenteen voimakkaasta kasvusta.

28 28 6 YHTEENVETO TEHDYISTÄ TARKASTELUISTA Tampereen kaupungin Lahdesjärven ja Lakalaivan kaupunginosiin on tekeillä uusi osayleiskaava. Osayleiskaavoitukseen liittyen tulee tehdä maankäyttö- ja rakennuslain vaatimukset täyttävät liikenteelliset selvitykset ja arvioinnit. Tutkittavia maankäyttövaihtoehtoja on kolme. Tärkeimpänä tavoitteena on muodostaa maankäyttöratkaisun valintaa varten kokonaiskuva liikenteellisistä vaikutuksista. Tämä edellyttää liikenneverkon toimivuudessa tapahtuvien muutoksien arvioinnin sekä analyysin muutosten hyväksyttävyydestä. Keskeisin tehtävä on arvioida ja tutkia alueen liittymien toimivuutta. Seuraavassa on esitetty yhteenvetona tärkeimmät tulokset vaihtoehtojen vertailusta ja vaikutusarvioinneista. Uuden maankäytön aiheuttama liikenteen kasvu kohdistuu vaihtoehdoissa A ja B tasaisesti koko suunnittelualueen tie- ja katuverkolle, vaihtoehdossa C selvästi läpikulkureiteille. Liikenteen jakautumisen kannalta parhaat vaihtoehdot ovat B ja C. Vaihtoehto C synnyttää eniten liikennettä. Vaihtoehto C:ssä Lempääläntie ei muodosta nykyisenkaltaista estettä uuden maankäytön ja nykyisen asuinalueen välille. Toisaalta Peltolammin kohdalle muodostuu kolme rinnakkaista melko lähekkäistä katua; Peltolamminkatu, vanha Lempääläntie ja uusi Lempääläntie. Automiehenkadun jatke Loukkkaankadulle voidaan lisätä kaikkiin vaihtoehtoihin. Vaihtoehtojen B ja C Lakalaivan pohjoisosan liittymien toteutettavuus on varmistettava (mm. neljäs haara vt3 Lempääläntien eteläisessä ramppiliittymässä Lakalaivan pohjoisosassa). Liittymät toimivat parhaiten vaihtoehdossa B, jossa liikenne jakaantuu liittymien kuormituksen suhteen edullisimmin. Missään tutkitussa vaihtoehdossa ei kuitenkaan ole suuria ratkaisemattomia ongelmia. Vaihtoehdon C mukaisessa ratkaisussa Lempääläntien läpikulkeva liikenne sekoittuu Särkijärven eritasoliittymän läntisessä rampissa liittymän itäpuolella sijaitsevan Retail- Parkin alueen suurien liikennevirtojen kanssa. Pahimpien ruuhkahuippujen aikana liittymien toimivuudessa voi olla ongelmia. Vaihtoehtojen välillä ei suuruusluokkatasoisia eroja lähialueen liikenneverkon kuormituksessa. Vaihtoehdon C suurempi autoliikennetuotos heijastuu jonkin verran lähialueen päätieverkon kuormituksessa. Itäisen ohikulkutien liikennemäärä 2+2 -kaistaisen kapasiteetin rajalla kaikissa vaihtoehdoissa. Tämä aiheutuu kuitenkin pääosin koko kaupunkiseudun liikenteen voimakkaasta kasvusta. Alueelle sijoittuvien toimintojen opastaminen pääväyliltä on kaikissa vaihtoehdoissa haastavaa, jos alueen katuverkon kapasiteetti halutaan hyödyntää maksimaalisesti eri tilanteissa. Esimerkiksi iltahuipputunteina Lahdesjärven liittymä kuormittuu Vuoreksen liikenteestä, eikä tätä kautta liikennettä kannattane ohjata liikennettä alueen länsiosiin. Lauantaisin Lahdesjärven liittymässä on kuitenkin todennäköisesti vapaata kapasiteettia. Etenkin kevyen liikenteen turvallisuuden kannalta vaihtoehto C on paras. Siinä kevyen liikenteen ehdoilla toimivat alueet erottuvat parhaiten ajoneuvoliikenteestä. Myös liittymien määrä ja sijainti Automiehenkadulla on vaihtoehdoista paras.

29 29 Maankäytön kasvu edellyttää kaikissa vaihtoehdoissa kevyen liikenteen verkon täydentämistä. Voimakkaasti kasvava autoliikenne edellyttää myös kaikissa vaihtoehdoissa kevyen liikenteen alikulkujen rakentamisen selvittämisen vilkkaimmissa liittymissä. Kaikki 2+2 -kaistaisten poikkileikkausten kanssa risteävät kevyen liikenteen väylät tulee viedä eritasoon. Kun huomioidaan hypermarketin liikenteen suuntautuminen ja vaikutukset Lahdenperänkadun liikennemääriin, hypermarketin siirto helpommin saavutettavaan paikkaan Lakalaivaan tai Lahdesjärvelle on liikenteellisesti perusteltua. Liikenneruuhka Lahdenperänkadulla helpottaa kuitenkin pelkästään uuden Särkijärven eritasoliittymän ja Lakalaivan rampin ansiosta jonkin verran. Erikoiskuljetusten kannalta vaihtoehdot A ja B ovat vaihtoehtoa C parempia, sillä ajoreitillä ei ole kuljetuksia haittaavia esteitä. Automiehenkadunjatke Loukkaankadulle vähentää liikennettä itäiseltä ohikulkutieltä ja lisää liikennettä Hylliniitynkadulla. Leppästensuonkadun jatke Särkijärven eritasoliittymästä Lempääläntielle selkiyttää liikenneverkon hierarkiaa ja siirtää liikennettä kuormittuneesta Lempääläntien ja Automiehenkadunliittymästä. Kaikki maankäyttöratkaisut tukevat olemassa olevaa joukkoliikenteen laatukäytävää ja luovat mahdollisuuden kehittää joukkoliikenteen laatukäytävää Automiehenkadun kautta Vuorekseen. Vaihtoehdon C paikallisjuna ei muuta suunnittelualueelle suuntautuvien matkojen kulkumuotojakaumaa johtuen pitkähköstä kävelymatkasta asemalle ja 30 minuutin vuorovälistä ruuhkaaikaan. Kaikissa vaihtoehdoissa voidaan parantaa joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä Automiehenkadulla ja Lempääläntiellä varaamalla tila joukkoliikennekaistalle. Pääosa rakentamiskustannuksista aiheutuu Särkijärven eritasoliittymästä ja siihen liittyvistä katu- ja tiejärjestelyistä, joten vaihtoehtojen väliset erot eivät ole kovin suuria. Rakennuskustannusten tarkka arviointi on tässä vaiheessa vaikeaa monista suunnittelemattomista yksityiskohdista johtuen.

30 30 LIITTEET Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Liite 7 Lahdesjärven-Lakalaivan osayleiskaavavaihtoehdot Liikenneverkkovaihtoehdot RetailParkin liikennetuotoksen suuntautuminen ja reitit alueelle/alueelta Lahdesjärven liikennetuotoksen suuntautuminen ja reitit alueelle/alueelta vaihtoehdossa C Toimivuustarkastelut Vaihtoehtojen vertailu taulukko Lahdesjärvi - Lakalaivan osayleiskaava liikennemallitarkastelujen tuloksia; Työraportti TTY